Mielipiteen kuuleminen päivätystä kaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 LIITE 9 Kajaanin kaupunki Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava Mielipiteen kuuleminen päivätystä kaavaehdotuksesta Tiivistelmä kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastineet. - 9 lausuntoa - 1 muistutus Päivämäärä Juha-Matti Märijärvi Ramboll Kampusranta 9C SEINÄJOKI P etunimi.sukunimi@ramboll.fi 1/19 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

2 Lausunnot Kajaanin kaupungille 1. Fingrid Oyj EI HUOMAUTETTAVAA 2. Kainuun ELY-keskus 3. Kainuun liitto EI HUOMAUTETTAVAA 4. Kainuun museo 5. Kainuun SOTE, Ympäristöterveydenhuolto EI HUOMAUTETTAVAA 6. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut 7. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus EI HUOMAUTETTAVAA 8. Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentin Esikunta EI HUOMAUTETTAVAA 9. Pyhännän kunta EI HUOMAUTETTAVAA Muistutukset Kajaanin kaupungille 1. Kajaanin Seudun Luonto ry 2/19

3 Lausunnot Kajaanin kaupungille 1. Fingrid Oyj Lausunnossa ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. 2. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto on osoitettu samansisältöisenä myös Pyhännän kunnalle. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Metsäpeura - Metsäpeuran kannan taantumisuhan vuoksi uusien osapopulaatioiden syntymistä pidetään tärkeänä ja sen vuoksi Suomessa on vastikään käynnistetty hanke metsäpeuran palautusistutusten toteuttamiseksi sopivalle alueelle. Pyhännän seudun erillisesiintymä Suomenselän populaation luonnostaan syntyneenä laajennuksena on lajin kannalta arvokas. RKTL:n tekemän elinympäristökartoituksen perusteella potentiaalisia metsäpeuran talvehtimisalueita on mm. Vaalan alueella, joten metsäpeuran elinvoimaisen osakannan muodostuminen tälle seudulle olisi suotuisissa oloissa mahdollista. Alueen esiintymän kautta voi ajan myötä syntyä yhteys Kainuun populaatioon. Toistaiseksi pienen yksilömääränsä vuoksi Pyhännän seudun erillisesiintymä on herkkä elinympäristössä tapahtuville kielteisille muutoksille. Tuulivoiman tuotantoalueiden laajamittainen perustaminen muodostaakin uhkan uuden populaation syntymiselle, minkä RKTL on todennut Metsälamminkankaan YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa. - Kainuun ELY-keskus katsoo, että hankkeen vaikutusten arvioinnissa metsäpeuraan ja erityisesti vasomisalueisiin ja lajin levittäytymiseen uusille alueille liittyy epävarmuustekijöitä, koska tutkimustietoa ei metsäpeuran osalta ole olemassa, mikä on todettu myös kaavaselostuksessa. Arvioinnissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota myöskään siihen, miten hanke ja eri hankkeet yhdessä vaikuttavat uusien peurapopulaatioiden syntymiseen alueelle. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten hankkeen ja eri hankkeiden yhteisvaikutukset tulevat vaikuttamaan uuden populaation syntymisen edellytyksiin. Siinä keskeinen tekijä tutkimusten mukaan on myös alueen infrastruktuurin muutoksen vaikutukset peuran ja sitä saalistavan suden vuorovaikutussuhteisiin. Hankkeen ja eri hankkeen yhteisvaikutuksia tuleekin arvioida perusteellisemmin lajin suotuisan suojelun tason turvaamisen näkökulmasta (LSL 5 ), koska kyseessä on alue, jolla on lajin suojelun kannalta erityistä merkitystä. Luontodirektiivi velvoittaa ottamaan huomioon luonto- ja lintudirektiivilajien säilymisedellytykset, myös suojelualueiden välisillä alueilla. Tähän yhteysviranomainen on ottanut kantaa jo YVA-arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa. Susi - RKTL on todennut YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa, että Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan hankealueelle sijoittuu tutkimusten mukaan Ylä-Savon susikannan yksi keskeisimmistä elin- ja lisääntymisalueista. Viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (v. 2010) susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. - Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuu susille tärkeitä elinalueita. Vuoden 2013 pantasusien seurantaan perustuvan seuranta-aineiston mukaan kaava-alueella todetaan olevan susille tärkeää aluetta, reviirin ydinalue, jolla sijaitsee suden pesät, siirtopesät ja päivälepopaikat eri puolilla reviiriä. Kaavaselostuksen mukaan alueen maankäytössä tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta. Hankkeella todetaan mahdollisesti olevan vaikutuksia siihen, miten sudet käyttävät aluetta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. 3/19

4 - RKTL on jo Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa tuonut esille hankealueen merkittävyyden sudelle. Piiparinmäen ja muiden lähialueen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten seurauksena laji saattaa jopa hävitä alueelta. Susien siirtyminen muualle voi aiheuttaa häiriötä toisaalla ja ne voivat päätyä poistettavaksi häiriöyksilöinä. Hanke voi siten aiheuttaa susikannalle myös välillisiä haittavaikutuksia. - Kainuun ELY-keskus toi kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esille, miten keskeinen suurpetojen elinympäristönä on aluekokonaisuus, joka ulottuu eteläiseltä rajaltaan Vieremän kunnan pohjoisrajalta pohjoiseen Vaalan kunnan etelärajalle. Tällä alueella on RKTL:n seurantatietojen mukaan ( ) ollut pysyvästi useiden susilaumojen reviirit. Samalla alueella esiintyy myös uhanalaisluokitukseltaan äärimmäisen uhanalainen ahma, joka myöskin lisääntyy alueella. Ahmahan on raadonsyöjä, joka hyötyy suden jälkeensä jättämistä haaskoista. Aluekokonaisuuden merkitystä korostaa myös se, että alue on osa merkittävää ekologista yhteyttä, joka kulkee ns. metsäsiltana alueen kautta itärajalta Maaselän kautta kohti Suomenselkää. Susi ja ahma ovat uhanalaisimmat suurpetomme. Suurpetojen suojelua turvaamaan on laadittu valtakunnalliset lajikohtaiset kannanhoitosuunnitelmat. Keskeinen suojelemisen edellytys on turvata näille lajeille riittävästi sopivaa elinympäristöä. Sekä susi että ahma ovat lisääntymisaikanaan arkoja eläimiä, jotka häiriintyvät lisääntymisalueelleen kohdistuvasta häiriöstä. - ELY-keskus toistaa jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa mainitsemansa suden suojeluun liittyvän ongelman. Ihmisasutuksen läheisyydessä susi aiheuttaa voimakkaita ristiriitoja. Ihmisen ja ennen kaikkea suden kannalta onkin parasta, että susilaumojen elinympäristöksi turvataan riittävän laajat asumattomat alueet, joilla susilauma aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä ihmisen toiminnoille. Tämä estää konflikteja, lisää myönteistä suhtautumista suden suojelua kohtaan ja ennen kaikkea turvaa suden suotuisan suojelun tason. Tällaisia alueita on susilaumojen elinympäristöksi tarjolla kuitenkin tällä hetkellä enää hyvin vähän. Näin ollen on valtakunnallisestikin huomionarvoista, etteivät susilaumat ole aiheuttaneet häiriötä ihmisen toiminnoille Piiparinmäen tuulivoimapuiston hankealueella eikä sen läheisyydessä. Jos kyseinen alue ei enää tuulivoimarakentamisen myötä sovi suden elinympäristöksi, tulee tämä entisestään kaventamaan suden esiintymisen edellytyksiä sellaisella alueella, jolla suden suotuisa suojelun taso tulee ennen kaikkea turvata eli poronhoitoalueen ulkopuolella. Tässä tapauksessa kyse on useista laumoista ja niiden erämaisella alueella sijaitsevista reviireistä, mikä korostaa asian merkittävyyttä. - Kainuun ELY-keskus katsoo RKTL:n sutta koskeva seuranta-aineiston perusteella olevan selvää, että lajilla on tälle kaava-alueelle ulottuva pysyvä reviiri, jolla on myös lajin lisääntymisaluetta pesineen, siirtopesineen ja päivälepopaikkoineen. Lajin on myös todettu lisääntyvän alueella. Lauman hävitessä uusi lauma on syntynyt alueelle, mikä on osoitus alueen merkityksestä ja soveltuvuudesta suden lisääntymiselle. Hanke sijoittuu siis suden esiintymisen kannalta hyvin keskeiselle aluekokonaisuudelle. - Hankkeen vaikutuksia suden lisääntymisen osalta ei edelleenkään ole selvitetty riittävästi. Kaavaselostuksen maininta siitä, ettei susi lisäänny kaava-alueella, on virheellinen niin kuin on edellä tuotu esille. Kuluvan vuodenkin aikana Luken seurantatietojen mukaan susi on aloittanut lisääntymisen alueelle, miltä osin arvioinnissa käytetty tieto ei ole kaikilta osin ajan tasalla. - ELY-keskus katsoo, ettei suden lisääntymisaluetta ole kaavaratkaisussa otettu riittävästi huomioon. Jos kaavaratkaisu kuitenkin päätetään toteuttaa esitetyllä tavalla, tulee ennen osayleiskaavan hyväksymistä hakea Kainuun ELY-keskukselta lupaa saada poiketa luonnonsuojelulain :n tarkoittamasta suden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- tai heikentämiskiellosta. Kyseessä on vähintäänkin suden lisääntymisalueen heikentäminen. Yhteisvaikutukset, alueen pirstoutuminen ja ekologiset yhteydet - Laajalle erämaiselle aluekokonaisuudelle ollaan suunnittelemassa Piiparinmäen tuulivoimapuiston lisäksi Murtomäen, Kokkosuon ja Metsälamminkankaan tuulivoimapuistoja. Lisäksi Pajusuolle ollaan todennäköisesti rakentamassa turvetuotantoalue. Näiden hankkeiden aiheuttaman aluekokonaisuuden pirstoutumisen vaikutusten arvioinnissa uhan- 4/19

5 alaiselle lajistolle ja ekologisille yhteyksille kokonaisuutena on edelleenkin puutteita. Arviointiselostuksen maininta siitä, että metsäpeura on ainoa laji, jolla on alueella merkittäviä vaellusreittejä ja johon tuulipuistohankkeet voisivat vaikuttaa, on virheellinen. Alue on merkittävä asumaton väylä suurpetojen erityisesti suden levittäytymiselle Kainuusta kohti lounaisia alueita. - Kainuun ELY-keskus toistaa jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa mainitsemansa näkemyksen, että YVA-menettelyn jälkeen saatu lisätieto erämaista aluetta elinympäristökseen vaativasta äärimmäisen ja erittäin uhanalaisesta lajistosta tulee ottaa painokkaammin huomioon Piiparinmäen tuulivoimapuiston jatkosuunnittelussa. Osayleiskaava-alue on osa tärkeää ekologista yhteyttä ja lisätiedon valossa se kuuluu myös hyvin merkittävään suurpetojen, metsäpeuran ja suurten petolintujen esiintymisalueeseen. Näin ollen osayleiskaava-alueella on jopa valtakunnallisesti merkittäviä suojeluarvoja, jotka pystytään huomioimaan laaja-alaisuutensa vuoksi parhaiten maakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Seudullisen tarkastelun tarve korostuu, koska alueella on tiedossa keskeisiä äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten lajien suojeluun ja monimuotoisuuden suojeluun liittyviä kysymyksiä kuten muut suurpedot, suuret petolinnut, metsäpeura ja metsähanhi sekä maakuntarajat ylittäviä ekologisia yhteyksiä (mainittu RKTL:n Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta antamassa lausunnossa). - Alueidenkäyttöratkaisujen vaikutuksia arvioitaessa erityisesti uhanalaiseen eläimistöön kohdistuviin yhteisvaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta. Tämän vuoksi suunnitteluvaiheessa tulee käyttää tärkeiden luontoarvojen kohdalla varovaisuusperiaatetta, koska merkittävien haitallisten vaikutusten toteutumista ei voida sulkea pois. Vastine Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus) on antanut Piiparinmäen osayleiskaavaluonnoksesta lausunnon , jossa todetaan metsäpeuroja ja susia koskien seuraavaa: - vaikutusten arviointi suurnisäkkäisiin edellyttää laajaa alueellista tarkastelua - lähialueiden tuulivoimahankkeet voivat olla uhka alueen metsäpeurakannalle - Oulujärven etelä- ja lounaispuoliset metsäalueet muodostavat ekologisen käytävän, jota myöten monet riistaeläimet, suurpedot ja metsäpeura voivat siirtyä idänpuolen laajoilta metsäalueilta länteen muun muassa Suomenselälle. Tuulivoiman tuotannon suunnittelu tälle aluekokonaisuudelle on tehtävä niin, ettei ekologinen käytävä häviä. - toiminnan vaikutusten seuranta on tarpeen Lausunto on otettu huomioon laatimalla metsäpeuraan kohdistuvista vaikutuksista lisäselvitys, hankkimalla Luonnonvarakeskukselta lisäarviointia susiin kohdistuvista vaikutuksista ja lisäämällä kaavaselostukseen tietoa vaikutusten seurannasta. Luonnosvaiheen jälkeen kaavasuunnitelmasta on poistettu kaksi voimalapaikkaa Kajaanin puolelta, mikä on osaltaan lieventänyt luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Luonnonvarakeskus ei ole enää katsonut tarpeelliseksi antaa lausuntoa kaavaehdotuksesta. Metsäpeura Piiparinmäen tuulivoimapuiston vaikutuksista metsäpeuraan on kaavoituksen yhteydessä laadittu erillisselvitys, jonka tulokset on esitetty tiivistettynä kaavaselostuksessa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen selvityksen tekijä, FT Lotta Jaakkola on täydentänyt metsäpeuraa koskevaa vaikutusarviointiaan vasonta-alueiden, ekologisten käytävien, yhteisvaikutusten, rakentamisaikaisten vaikutusten sekä peurojen ja susien välisen vuorovaikutussuhteen osalta. Täydennysarviointi pohjautuu mm. uusimpiin tutkimuksiin (mm. Skarin 2015) sekä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksien tietoihin. Täydennysarviointi on lisätty kaavaselostuksen liitteeseen 12 Metsäpeura-arviointi. Täydennysarvioinnin johtopäätöksissä todetaan, seuraavasti: Hankkeen suurimmat vaikutukset lienevät rakentamisaikaiset vaikutukset Kivennevan-Kolkannevan-Kuurajärven vasonta-alueella. Tätä vaikutusta lieventää rakennusajan lyhyt kesto ja toisaalta vaihtoehtois- 5/19

6 ten vasonta-alueiden runsaus Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan alueella. Hankkeen rakentamisaikainen vaikutus ei vaaranna metsäpeuran lisääntymisalueita. Rakentamisen ajoittamiseksi annetaan ohjeita kaavaselostuksessa. Metsähallituksen ja tuulivoimatoimijan välisessä sopimuksessa voidaan tarvittaessa varmistaa rakentamisajankohdan sijoittaminen vasonta-ajan ulkopuolelle sekä rakentamisen vaiheistus rakentamisaikaisen häiriön porrastamiseksi. Kaavaselostuksessa esitetyn ympäristövaikutusten seurantaohjelman mukaan metsäpeuroihin kohdistuvien vaikutusten seurantamenetelmistä sovitaan Luonnonvarakeskuksen kanssa. Täydennysarvioinnin johtopäätöksissä todetaan lisäksi, että Piiparinmäen hanke ei katkaise ekologisia yhteyksiä, eivätkä lineaariset rakenteet kuten tiet ja sähkölinjat muodosta täydellistä estettä metsäpeurojen liikkumiselle vaan ne ylittävät lukuisia tällaisia esteitä nykyisinkin vaeltaessaan kesä- ja talvilaidunten välillä. Toteutuessaan hanke lisää jossain määrin elinympäristöjen pirstoutumista ja häiriöttömien elinympäristöjen määrän vähenemistä, mutta vaikutus ei hankkeen sijainnista johtuen ole metsäpeurojen kannalta merkittävä eikä vaaranna metsäpeuran suotuisan suojelun tasoa. Susi Piiparinmäen ja Murtomäen tuulivoimapuistojen kaavoitusta varten on saatu Luonnonvarakeskukselta (Samuli Heikkinen) arvio Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista alueen susien elinympäristön käytölle. Tämä asiantuntijaarvio on toimitettu ELY-keskuksille kaavaehdotuksen lausuntopyynnön yhteydessä. Luonnonvarakeskuksen arvioinnin yhteenvedossa todetaan, että tutkimustulosten puuttuessa ei voida varmuudella sanoa, että tuulivoimahankkeesta olisi haittaa suden esiintymiselle tai lisääntymiselle alueella. Arvioinnissa esitettyjen tietojen mukaan Piiparinmäen alue on susireviirin reuna-aluetta, eikä sillä sijaitse susien pesäalueita. Kainuun ELY-keskuksen lausunnon johdosta susiarvioinnin ajantasaisuus on tarkistettu Luonnonvarakeskuksesta arvioinnin laatijalta, jonka mukaan alueelta ei ole todennettuja synnytys- tai siirtopesiä kesän 2015 aikana (henkilökohtainen tiedonanto Heikkinen Samuli /Luke ). Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan hakemiseen ei siten ole perusteita käytettävissä olevien tietojen perusteella. Pyhännän aluetta koskevat poikkeamisluvat haetaan tarvittaessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, joka ei ole esittänyt poikkeamisluvan hakemista kaavan yhteydessä. Luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupamenettely on kaavasta erillinen oma menettelynsä, joka tulee tarvittaessa sovellettavaksi kaavoitustilanteesta riippumatta. Tuulivoimayleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään MRL:ssä (39 ja 77 b ). Ko. lakikohdissa ei mainita, että LSL:n mukainen poikkeamislupa olisi yleiskaavan hyväksymisen edellytyksenä. Maankäyttö- ja rakennuslain suhteesta muuhun lainsäädäntöön määrätään MRL 197 :ssä, jonka 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa (MRL) säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa (Natura-alueita koskevat erityissäännökset) säädetään. Saman momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. LSL 10 luvun 64 a :n mukaan Naturaalueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Susi ja metsäpeura eivät ole lähialueilla sijaitsevien Natura-alueiden suojelun perusteina. Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan ja kaavan hyväksymispäätöksen välistä ajallista yhteyttä ei ole käsitelty oikeustapauksissa. Sen sijaan poikkeamisluvan ja ympäristöluvan välistä edellytyssuhdetta on käsitelty useissa oikeuden päätöksissä, esim. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että ympäristönsuojelulaissa tai luonnonsuojelulaissa ei ole nimenomaisesti säädetty, että luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentissa tarkoitettua poikkeamista koskeva hakemusasia olisi ratkaistava ennen ympäristönsuojelulain mukaisen hakemusasian ratkaisemista. Hallinto-oikeus toteaa, että lähtökohtaisesti haitallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa ympäristöluvan yhteydessä laajasti asettamalla lupapäätökseen ehtoja tai määräyksiä. Tällöin vasta viranomaisen ympäristölupa- 6/19

7 asiassa antaman ratkaisun jälkeen ELY-keskus voi arvioida, onko tarpeen hakea luonnonsuojelulaissa tarkoitettua poikkeuslupaa tai minkä sisältöisenä poikkeuslupaa haetaan. Näin ollen suojelusta poikkeamista koskevan luvan ajallinen ensisijaisuus ei ole ehdoton edellytys muiden lupien myöntämiselle, vaan asia tulee ratkaista tapauskohtaisesti. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija-arvioinnin mukaan: Suden käyttäytymisessä on piirteitä hyvin sopeutuvasta ja joustavasta toiminnasta. Yksilötasolla tämä tarkoittaa suden väliaikaista liikkumista jopa asutuskeskuksissa tai voimakkaan ihmisvaikutuksen alueella. Pöyryn susiasiantuntijan mukaan hankkeen toteutuminen ei kuitenkaan tarkoita suoraan suden liikkumisen lisääntymistä asutusalueilla, vaan susireviiri sijoittuu kyseisellä alueella parhaiten sopivalle erämaiselle alueelle. LUKE:n arvioinnin mukaan: Joustava käyttäytyminen pitkällä aikajänteellä voi vaikuttaa suden elinympäristön valintaan siten, että alueen tuulivoimapuisto ei sanottavasti vaikuta tai haittaa susilauman elämää alueella. Pöyryn susiasiantuntijan mukaan tuulivoimahanke lisää jossain määrin häiriötä susien elinympäristössä. Hankkeen mahdolliset häiriövaikutukset voivat ulottua tunnetun susireviirin itälaidalle. Huomioiden alueella tiedossa olevan reviirin laajuuden ja hankkeen kattaman vaikutusalueen, hankkeella ei arvioida olevan haitallista vaikutusta suden suotuisan suojelun tasoon. Pelkästään se, että hanke sijoittuu tiedossa olevan susireviirin alueelle, ei voi rajoittaa alueen kaavoitusta eikä voi olla luonnonsuojelulain mukaisen poikkeusluvan tarpeen perusteena, kun otetaan huomioon susireviirien laajuus (keskimäärin km 2 ) ja suden yleinen levinneisyys. Kainuun ELY-keskuksen, kaupungin, Metsähallituksen ja kaavan laatijan kesken on järjestetty neuvottelu Neuvottelussa ELY-keskus on täsmentänyt lausunnossa esittämää kantaansa toteamalla, ettei ELY vaadi Piiparinmäen tuulivoima-alueen poistamista. Neuvottelussa ELY-keskus ilmoitti myös tarkistavansa poikkeusluvan hakemisen tarpeen ja tiedottavansa kaupungille tarkistetun kantansa. Asiaa selvitettyään Kainuun ELY-keskus on toimittanut Kajaanin kaupungille Pohjois-Savon ELY-keskuksen lakiasiantuntijan kommentit, joiden mukaan: - LSL 49 ei suojele suden elinympäristöä laajemmin vaan yksinomaan kieltää lisääntymis-/levähdyspaikkojen hävittämisen/heikentämisen. Vaikka suden reviiri on huomattavan laaja, ovat nämä LSL:n tarkoittamat lisääntymis- ja levähdyspaikat melko suppeita ja niiden säilyminen voidaan lähtökohtaisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. - Tässä tapauksessa ei ole mielekästä keskustella LSL:n mukaisen poikkeusluvan aikataulusta suhteessa kaavan hyväksymiseen - Ilman tietoa susien lisääntymis- ja levähdyspaikoista on mahdotonta arvioida LSL:n mukaisen poikkeusluvan tarvetta ja kaavaratkaisun vaikutuksia niihin. Kaavan susiin kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja asiantuntemukseen. Luonnonvarakeskuksen suurpetoasiantuntija on laatinut kaavoitusta varten arvioinnin, jossa on huomioitu Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisten susitutkimusten tiedot mukaan lukien pantadatatiedot. LUKE:n suurpetoasiantuntijalta saatujen virallisten ja ajantasaisten tietojen (Heikkinen ja ) mukaan alueelta ei ole tiedossa susien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Yhteisvaikutukset, alueen pirstoutuminen ja ekologiset yhteydet Osayleiskaavan luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta on kaavaehdotusvaiheessa vaikutusarviointeja täydennetty erityisesti peurojen ja susien osalta ja todettu, ettei ekologinen käytävä näiden osalta katkea. Täydennysarvioinnit on sisällytetty kaavaehdotusaineistoon, joka on ollut nähtävillä ja josta on pyydetty viranomaisten lausunnot. Lausuntopyyntö kaavaehdotuksesta on toimitettu myös Luonnonvarakeskukselle, joka ei ole kaavaehdotuksesta enää katsonut tarpeelliseksi antaa lausuntoa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen ekologisia yhteyksiä ja yhteisvaikutuksia koskevia vaikutusarviointeja on 7/19

8 vielä täydennetty ELY-lausuntojen johdosta erityisesti peuran osalta, mutta myös susien ja muiden suurpetojen osalta. Alueen erämaisuus on viime vuosikymmenien aikana vähentynyt voimallisten metsähakkuiden myötä. Lisäksi alueella on jo ollut ihmisvaikutuksia myös alueella harjoitettavan turvetuotannon johdosta. Luonnonvarakeskuksen (2015) tekemän arvion mukaan Piiparinmäen tuulivoimapuiston alue sijoittuu susien idästä länteen suuntautuvan levittäytymisreitin varrelle. Yhdessä samalle alueelle suunniteltujen tuulivoima- ja turvetuotantohankkeiden kanssa Piiparinmäen tuulivoimapuisto lisää alueen pirstoutumista. Pöyryn susiasiantuntijan mukaan susi kuitenkin käyttää liikkuessaan monipuolisesti erilaisia habitaatteja ja niiden on havaittu käyttävän hyväkseen myös ihmisen muokkaamia alueita (mm. hakkuut, turvetuotantoalueet). Susi kykenee väliaikaisesti liikkumaan myös voimakkaan ihmisvaikutuksen alueella, joten susien voidaan olettaa käyttävän alueelle jääviä ekologisia yhteyksiä hyväkseen levittäytyessään uusille alueille. Lisäksi tuulivoimahankkeiden etäisyydet toisistaan ovat huomattavan pitkiä, mikä mahdollistaa susien vapaan liikkumisen myös hankealueiden välistä. Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan välinen etäisyys on noin 6,5 km ja Piiparinmäen ja Murtomäen välinen etäisyys noin 10 km. Kokkosuon tuulivoimahanke on toistaiseksi pysähdyksissä ja siitäkin on matkaa Murtomäen voimaloihin runsaasti, vähintään 6,5 km. Luonnonvarakeskuksen antaman selvityksen mukaan Piiparinmäen hankealueella elävän susilauman reviirialue (reviirin reuna-alue) sijaitsee vuoden 2013 pantatietojen perusteella lähimmillään n. 9 km etäisyydellä Murtomäen hankealueesta. Pöyryn susiasiantuntijan mukaan Murtomäen tuulivoimahankkeella ei pitkän etäisyyden takia arvioida olevan haitallisia yhteisvaikutuksia Piiparinmäen hankealuetta käyttävälle susilaumalle muiden alueen tuulivoima-, turvetuotanto- tai kaivoshankkeiden kanssa. Metsäpeuroille Murtomäen alue ei ole LUKE:n tietojen mukaan merkityksellinen. Otanmäen kaivoshanke ei ole vielä riittävän pitkällä jotta sen yhteisvaikutuksia voitaisiin varsinaisesti arvioida. Malmiesiintymät sijaitsevat kuitenkin metsäpeurojen tärkeimpien nykyisten ja parhaiden potentiaalisten elinympäristöjen sekä vaellusreittien ja susireviirien ulkopuolella. 8/19

9 Kuva 2. Metsäpeurojen nykyiset tärkeimmät esiintymisalueet sekä ennustetut potentiaaliset elinympäristöt, avosuot (> 12 ha), Kivenneva-Kolkanneva-Kuurajärven vasonta-alue, olemassa olevan infrastruktuurin vaikutusalueet, Iso Pajusuon turvetuotantohanke, nykyiset turvetuotantoalueet, Otanmäki Mine Oy:n valtausalue, Kokkosuon tuulivoimahanke sekä Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeet. (Lähde: Lotta Jaakkola, Metsäpeura-arvioinnin täydennys ) Ahman elinpiiri on laaja ja ne liikkuvat vapaasti ilman reviirirajoja. Ahmahavainnoista saadun karttakuvan mukaan Piiparinmäen hankealueella ei ole tehty yhtään ahmahavaintoa vuonna 2014 (henkilökohtainen tiedonanto Heikkinen Samuli (Luke) ). Havainnot keskittyvät Oulujärven itä- ja eteläpuolelle jättäen koko Oulujärven läntisen puolen tyhjäksi havainnoista. Näin ollen ahman mahdollinen ekologinen käytävä idän ja lännen välillä kul- 9/19

10 kee selkeästi hankealueen eteläpuolella eikä hankkeella ole siihen vaikutusta. Myös karhun ja ilveksen elinpiirit ovat laajoja ja niitä tavataan lähes koko maassa. Hanke ei levinneisyyskarttojen mukaan katkaise yhteyttä idän ja lännen välillä ja molempien lajin yksilöt voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja, joten hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta karhun tai ilveksen levittäytymiseen uusille alueille. Piiparinmäen osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on myös Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotus ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu tuulivoima-alueina mm. Piiparinmäen ja Murtomäen alueet. Maakuntakaavan yhteydessä on tutkittu tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset maakunnallisella tasolla mm. ekologisiin yhteyksien osalta. Kainuun ELY ja Luonnonvarakeskus eivät ole maakuntakaavaehdotuksesta antamissaan lausunnoissa esittäneet tuulivoima-alueiden poistamista maakuntakaavasta. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan Susiasian käsittely viranomaisneuvottelussa Viranomaisneuvottelussa Kainuun ELY-keskus korosti alueen hankkeiden yhteisvaikutusten merkitystä susille ja esitti näkemyksenään, ettei asiaa ole käsitelty Kainuun tuulivoimamaakuntakaavassa riittävästi. ELY-keskuksen mukaan osayleiskaavaa ei tule hyväksyä ennen kuin Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on saanut lainvoiman tai on tehty maakuntakaavatason selvitykset sutta koskien ja sen pohjalta maakuntakaavatarkistus. Kainuun liiton näkemyksen mukaan tuulivoimamaakuntakaavaa varten on jo selvitetty ELYkeskuksen edellyttämät maakuntakaavatason asiat. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty ja on parhaillaan vahvistettavana ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa alue on todettu tuulivoimarakentamiselle soveliaaksi. ELY-keskus ei ole hyväksymispäätöksestä valittanut. Piiparinmäen Pyhännän puolen tuulivoima-alue on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimaa käsittelevässä vaihemaakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan tuulivoimayleiskaavat voidaan hyväksyä, vaikka alueella ei olisi vielä voimassa olevaa tuulivoimamaakuntakaavaa, jos laadittava yleiskaava ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevan muun maakuntakaavan kanssa. Kaavan laatija toi esiin, että käsiteltävänä oleva Kajaanin Piiparinmäen kaavaratkaisu koskee yhdeksää tuulivoimalaa, joista kuusi voimalaa sijoittuu alle kilometrin ja muut kolme voimalaa alle kahden kilometrin päähän Kajaanin ja Kokkolan välisestä valtatiestä (vt 28). Kaava-alueen laajuus on noin 20 km 2, josta tuulivoimarakentamiseen käytettävä osuus on huomattavasti pienempi (2 km 2 ). Kyseessä on siten suden reviirin laajuuteen ( km 2 ) nähden hyvin pieni alue, jonka merkitys kokonaisuudelle on vähäinen ottaen huomioon, että alue sijaitsee susireviirin ja susille soveltuvan alueen reunalla ja valtatien varressa. Luonnonvarakeskus totesi, että annetun susiarvion tiedot ovat edelleen ajantasaiset. Luonnonvarakeskuksen mukaan alue on laajana kokonaisuutena susille tärkeä, mutta susi on hyvin joustava eläin, joka pystyy sopeutumaan tilanteeseen joko siirtymällä pois tuulivoima-alueelta tai vain vähentämällä alueen käyttöä. Suurin riskitekijä kaavahankkeesta susille on Luonnonvarakeskuksen mukaan salametsästyksen helpottuminen talvella, jos alueen tiet pidetään koko ajan aurattuina. Kajaanin kaupungin näkemyksen mukaan nyt on hyödynnetty riittävällä tavalla kaikki olemassa oleva tieto ja selvitykset sutta koskien osayleiskaavan tasolla lainmukaisen päätöksen tekemiseksi. Lisävastine viranomaisneuvottelussa esitettyihin kommentteihin Salametsästyksen estämistoimenpiteet eivät ole kaavassa määriteltäviä asioita. Haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteitä voidaan esittää kaavaselostuksessa. Teiden auraami- 10/19

11 nen ei välttämättä lisää susien salametsästystä, koska voimaloiden huoltotoiminnan johdosta ihmistoiminta alueella lisääntyy kasvattaen salametsästyksestä kiinnijäämisen riskiä. Piiparinmäen Pyhännän puoleisen alueen osayleiskaava (32 voimalaa) on hyväksytty joulukuussa 2015 ja on lainvoimainen. Kaavan susivaikutusten arvioinnin täydennyksen mukaan Kajaanin puoleisen kaava-alueen lisääminen kokonaisuuteen ei läheisyytensä (suhteessa Pyhännän puoleiseen alueeseen) ja reviirin osan matalan käyttöasteen vuoksi todennäköisesti lisää susiin kohdistuvia haittavaikutuksia. Toimenpide-ehdotus Täydennetään kaavaselostukseen vaikutusarviointien täydennystiedot metsäpeurojen, susien ja yhteisvaikutusten osalta selostuksen kohdan 7 Vaikutusarviointi asianomaisiin kohtiin. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaa 7.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen, luonto lauseella: Susien salametsästyksen riskiä voidaan pienentää auraamalla alueen huoltoteitä vain tarpeen mukaisesti. Ei muutosta kaavasuunnitelmaan. 3. Kainuun liitto Lausunnossa ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. 4. Kainuun museo Lausunnossa todetaan seuraavaa: Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Kainuun Museo huomautti siitä, että yksi muinaisjäännös, Kettukangas 1, sijaitsee tv-1 alueella. Lausuntoon antamassaan vastineessa kaavoittaja ilmoittaa, että muinaisjäännöksen säilymistä edistetään lisäksi rajaamalla tuulivoimala-alue kaavaehdotuksessa kohteen ulkopuolelle. Kaavaehdotuksessa kyseistä tv-aluetta on rajattu, mutta edelleen yksi pyyntikuopista, kuoppa e, näyttää sijaitsevan tv-alueella. Tv-aluetta on tällä kohdalla muotoiltava vastineen mukaisesti niin, että muinaisjäännös on selkeästi sen ulkopuolella. Lausunnossaan museo myös esitti, että vahinkojen estämiseksi sekä Kettukangas 1 ja myös Kettukangas 2 merkitään maastoon rakennustöiden ajaksi. Kaavoittajan vastineen mukaisesti tämä on mainittu kaavaselostuksessa yhtenä haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteenä. Museo huomauttaa, että kohteet on merkittävä myös myöhemmin voimalan purkutöiden aikana. Kainuun museo toteaa, että tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat suurimmat avoimilla peltoaukeilla ja veden yli katsottuna Oulujärven suunnasta. Kainuun Museolla ei ole muuta huomautettavaa Piiparinmäen tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Vastine Kaavamerkinnöillä on huomioitu muinaismuistokohteen säilyminen vaikka se sijaitsee tuulivoima-alueen reunalla. Kaavamääräyksissä edellytetään muinaismuistojen huomioimista alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Muinaismuistokohteen alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Lisäksi muinaismuistokohteen määräyksessä velvoitetaan pyytämään aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista museoviranomaisen lausunto. Muinaismuiston säilymistä voidaan edelleen varmistaa korjaamalla kaavakarttaan voimalan 82 sijoituspaikkaa ja tv-alueen rajausta vähäisesti siten, että muinaisjäännöskohteeseen sisältyvät pyyntikuopat jäävät noin 20 metriä tv-alueen ulkopuolelle. Kaavaselostuksen kohtaan 7.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen, muinaisjäännöskohteet voidaan lisätä lieventämistoimenpiteisiin muinaisjäännöskohteiden merkitseminen maastoon myös voimalan purkutöiden ajaksi. Toimenpide-ehdotus 11/19

12 Korjataan kaavakarttaan voimalan 82 ohjeellista sijoituspaikkaa ja tv-alueen rajausta vähäisesti. Täydennetään kaavaselostuksen kohtaa 7.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen, muinaisjäännöskohteet lauseella: Muinaismuistokohteet tulee merkitä maastoon myös tuulivoimaloiden purkuvaiheessa. 5. Kainuun sote, Ympäristöterveydenhuolto Lausunnossa todetaan seuraavaa: Terveydensuojeluviranomaisen kaavaluonnosvaiheessa esille tuodut asiat on huomioitu kaavaehdotuksessa. Etäisyys Hautakankaan pohjavesialueesta lähimpään tuulivoimalaan tulee olemaan yli 2,5 km, kun kaavaluonnoksen itäisin voimala on poistettu kaavaluonnoksesta. Lisäksi Kajaanin puoleiselta alueelta on poistettu myös toinen tuulivoimala lähiasutukseen ja loma-asutukseen kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi. Kaavamääräysten mukaan melutason ohjearvot tulee ottaa huomioon. Terveydensuojeluviranomainen muistuttaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista on tullut voimaan ja tätä asetusta sovelletaan aiemman asumisterveysohjeen sijaan. Muutoin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Vastine Kaavaselostuksen kohdassa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus on kuvattu asetuksen voimaantulo ja asetuksen sisältö. 6. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Lausunto on osoitettu samansisältöisenä myös Pyhännän kunnalle. Lausunnossa todetaan seuraavaa: Linnustoselvitykset ja -arvioinnit Lintuihin kohdistuvat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit ovat kaavaselostuksen liitteenä laaditussa luontoselvityksessä edelleen puutteellisia ja virheellisiä muun muassa pesimälinnustoa koskevien menetelmien osalta. Selvityksessä tuodaan esille, että kunkin suunnitellun voimalapaikan pesimälinnustoa on selvitetty kartoituslaskennoilla 500 m säteeltä tuulivoimaloiden sijoituspaikoilta välisenä aikana. Inventoidun alueen pinta-ala 19,5 ha paljastaa kuitenkin säteen olleen vain 250 m. Inventoitu ala on siten todellisuudessa vain 25 % siitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Lisäksi kun lasketaan liian nopean inventointinopeuden ja vain yhden laskentakerran vaikutus tuloksiin, havaittujen lintujen osuus alueella todellisuudessa olevista linnuista jää huomattavan pieneksi. Hötkerin ym.(2006) arvio yksittäisen tuulivoimalan häiriövaikutusten säteestä on metriä. Varovaisuusperiaatteen mukaan inventoinneissa olisi pitänyt käyttää suurinta mahdollista sädettä. Nämä tosiseikat huomioiden tuulivoimaloiden välittömän vaikutusalueen linnuista on havaittu vain noin 5 % eli 95 % linnuista on jäänyt havaitsematta. Vaikutukset metsästykseen ja riistakantoihin Piiparinmäen suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu osittain Metsähallituksen pienriistan lupametsästysalueille Pyhäntä ja Vuolijoki sekä hirvenmetsästysalueille Piipari, Kuurajärvi, Kettukangas ja Saares. Lisäksi Itämäen hirvenmetsästysalue sijoittuu hankealueen välittömään läheisyyteen. Osa valtion omistamasta hankealueesta on vuokrattu metsästyskäyttöön paikallisille metsästysseuroille. Piiparinmäen tuulivoimapuiston alueella sekä sen läheisyydessä metsästää vuosittain arviolta satoja metsästäjiä. 12/19

13 Metsähallitus huomauttaa, että tuulivoimapuiston rakentamisella voi olla vaikutusta em. metsästyskohteiden houkuttelevuutta laskevana tekijänä johtuen maiseman muutoksesta. Lisäksi tuulivoimaloiden vuoksi ampumalinjoja joudutaan paikoin muuttamaan ja tästä johtuen pienriistan metsästys luotiaseella vaikeutuu tai käy mahdottomaksi. On tärkeää, että metsästys huomioidaan tuulivoimapuiston suunnittelussa, jotta sitä ei tarvitse rajoittaa tai kieltää tuulivoimapuistoalueella. Tuulivoimaloiden vaikutukset ulottuvat muun lajiston lisäksi myös riistakantoihin paikallistasolla törmäysriskin sekä elinympäristön muuttumisen ja häviämisen vuoksi. Törmäysriski koskettaa muutolla olevien hanhien lisäksi erityisesti hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä pesiviä metsähanhia. Hankealueen itäpuolinen Ukonsuo on metsähanhien ympäristöä. Metsäkanalinnuille aiheutuu paikallisia vaikutuksia elinympäristön häviämisen ja mahdollisten törmäysten vuoksi. Vaikutukset metsäpeuraan Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksia metsäpeuraan on pohdittu kattavasti. Selvityksessä tuodaan esille, että rakentaminen heikentää jonkin verran metsäpeuran elinympäristöjä, mahdollisesti vaikuttaa niiden liikkeisiin sekä saattaa heikentää Kainuun ja Suomenselän osapopulaatioiden välisen yhteyden syntymistä. Arvioon liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, ja kuten selvityksessä esitetään, vaikutukset saattavat olla huomattavasti laajempia. Metsähallitus huomauttaa, että metsäpeura on syytä huomioida myös mahdollisessa rakentamisvaiheessa siten, että rakentamista vältetään vasonta-alueiden (erityisesti Natura-alueen FI Törmäsenrimpi-Kolkanneva eteläosan läheisyydessä keväällä ja alkukesällä (vasonta-aikana). Vastine Linnustoselvitykset ja arvioinnit Linnuston selvitysmenetelmissä mainittu hehtaarimäärä on virheellinen. Pesimälinnusto on selvitetty voimalapaikkojen ympäriltä 500 m säteeltä. Säteeltään 500 m ympyrän (eli halkaisijaltaan 1 km) ala on 78,5 hehtaaria. Pesimälinnustoselvityksen tarkoituksena oli selvittää hankealueen linnuston yleiskuva sekä erityisesti uhanalaisten, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien tai muutoin suojelullisesti huomionarvoisten lintulajien esiintyminen tuulivoimaloiden lähiympäristössä. Kiertolaskenta suoritettiin linnustonseurannan havainnointiohjetta (Koskimies & Väisänen 1988) mukaillen siten, että laskentakierroksia kutakin voimala-aluetta kohti oli vain yksi. Kunkin kartoitusalueen (78,5 ha) laskentaan käytettiin 1,5 3,5 h. Laskentatehokkuus vaihteli siis välillä 6 13 ha/tunti siten, että linnustollisesti huomionarvoisiksi arvioitujen kohteiden laskentaan käytettiin enemmän aikaa. Laskentatehokkuutta voidaan yhden laskentakerran osalta pitää hyvänä (Koskimies & Väisänen 1998). Koska yhden kerran laskentamenetelmällä ei kaikkia laskenta-alueella esiintyviä lintuja pysty havaitsemaan, maastokäynneillä pyrittiin lisäksi tunnistamaan myös ne luonnontilaiset tai muutoin potentiaaliset biotoopit, joissa linnustolliset arvot saattaisivat olla merkittävät. Tämä kokeneiden linnustoasiantuntijoiden tekemä biotooppitarkastelu on tehty koko hankealueelle, eli selvästi em. 500 m sädettä laajemmalle alueelle. Varsinainen vaikutusten arviointi laadittiin laskentatulosten ja biotooppitarkastelun perusteella. Tuloksena rajattiin kartalle linnustollisesti huomionarvoiset ja sellaisiksi arvioidut kohteet. Näin ollen rajatuiksi tuli myös biotoopiltaan suojelullisesti huomionarvoisille lajeille potentiaalisia kohteita, vaikka kyseisiä lajeja ei selvityksissä olisi havaittukaan. Kyseiset lajit eivät välttämättä pesi kohteella juuri selvitysvuotena, joten ne eivät olisi tulleet havaituiksi, vaikka laskennat olisi tehty useamman laskentakerran menetelmällä. Lisäksi kohteet rajattiin koko hankealueelta, eli myös alueilta, joilta matkaa lähimpiin voimalapaikkoihin oli yli lausunnossa mainittu voimaloiden maksimivaikutusetäisyys 800 m. Kun arvioidaan tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamia linnustovaikutuksia ja pyritään ehkäisemään niitä, mahdollisimman monen lintuyksilön havaitsemista tärkeämpää on juuri 13/19

14 linnuille keskeisten biotooppien tunnistaminen ja rakentamisen ohjaaminen niiden ulkopuolelle. Esimerkiksi tässä hankkeessa selvitysten tulosten, biotooppitarkastelun ja olemassa olevan tiedon perusteella koko Iso Pajusuon alue rajattiin rakentamisen ulkopuolelle ja useita voimalapaikkoja siirrettiin kauemmas vanhan metsän kohteilta. Vaikutukset metsästykseen ja riistakantoihin Metsästykseen kohdistuvat vaikutukset korostuvat tuulipuiston rakentamisaikana. Rakennusaikana eläimet todennäköisesti väistävät aluetta ja mm. hirvien vasomisalueet siirtyvät todennäköisesti pois hankealueelta. Rakentamisen aikana metsästykselle saatetaan myös joutua asettamaan rajoitteita turvallisuussyistä. Vaikutukset jäävät kuitenkin pääosin tilapäisiksi ja paikallisiksi, koska rakennusvaiheen jälkeen eläimet todennäköisesti ja myös kokemusten mukaan palaavat alueelle eikä metsästystä alueella ole tarkoitus kieltää tai rajoittaa. Ainoa metsästysmuoto, jota voimalat voivat mahdollisesti haitata, on kiväärillä tapahtuva kanalintujen latvametsästys ampumasektoreita valittaessa. Osana laadittua linnustoselvitystä metson soidinpaikkoja on etsitty erillisselvityksellä. Todetut soitimet on rajattu kartalle ja voimalapaikkoja on siirretty kauemmas niiltä. Elinympäristön menetyksestä johtuvat vaikutukset ovat vähäisiä verrattuna alueella tehtyihin ja tehtäviin metsänhoidollisiin hakkuisiin verrattuna. Alueilla, missä ei ole suuria korkeuseroja, metsäkanalinnut harvoin lentävät törmäyskorkeudella, joten törmäysriski arvioidaan vähäiseksi. Metsähanhen kannalta Piiparinmäen tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset kohdistuvat vain murto-osaan yksilöistä verrattuna esimerkiksi Pohjanlahden rannikon merkittävän muuttoreitin varrella sijaitsevien tuulivoimapuistojen vaikutuksiin. Pesimäaikana metsähanhi ei esimerkiksi kaakkurin tai sääksen tapaan lennä pesäpaikan ja ruokailualueen väliä. Näin ollen pesiviin metsähanhiin kohdistuva törmäysriski on vähäinen ja mahdolliset vaikutukset enintään paikallisia. Vaikutukset metsäpeuraan Metsähallituksen ja tuulivoimatoimijan välisessä sopimuksessa voidaan varmistaa rakentamisajankohdan sijoittaminen vasonta-ajan ulkopuolelle sekä rakentamisen vaiheistus rakentamisaikaisen häiriön porrastamiseksi. Toimenpide-ehdotus Korjataan luontoselvitykseen pesimälinnustoselvitysten voimalapaikkakohtaiseksi laajuudeksi 78,5 ha. Ei muutosta kaavasuunnitelmaan. 7. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnossa todetaan, että kaavassa osoitetuille voimaloille johtavat tieyhteydet ovat olemassa olevia ja valtatien liittymien käyttötarkoitus mahdollistaa niiden käytön tuulivoimaloille kulkuun ilman ELY-keskuksen uutta liittymälupakäsittelyä. Liittymien käytöstä on kuitenkin sovittava liittymien haltijan tai tiekuntien kanssa. Vaikka liittymälupaprosessia ei tarvita, on liittymien parantamista varten haettava työlupa tiealueella työskentelyyn. Liittymät toteutetaan voimaloiden rakentamisaikana huomattavan mittavina, jotta suuret kuljetukset eivät kohtuuttomasti häiritsisi ja vaarantaisi muuta liikennettä. Rakentamisaikaisen liikenteen jälkeen liittymät on palautettava normaalimitoitukseen ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vastine Merkitään tiedoksi. 8. Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentin Esikunta Lausunto on osoitettu samansisältöisenä myös Pyhännän kunnalle. 14/19

15 Lausunnossa todetaan seuraavaa: - Jos tuulivoimaloiden sijainnit, koot, tehot yms. muuttuvat Pääesikunnan antaman lausunnon (AK12106) mukaisesta, tulee Pääesikunnalta pyytää uusi lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. - Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään 10 työpäivää ennen aiottua rakentamista. Vastine Merkitään tiedoksi. 9. Pyhännän kunta Pyhännän kunnalla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta. 15/19

16 Muistutukset 1. Kajaanin Seudun Luonto ry Kajaanin seudun luonto ry toteaa muistutuksessaan seuraavaa: - Yleiskaavassa ei ole vähennetty luonnonsuojelulain (LSL) turvaamille lajeille aiheutuvia haittoja riittävästi. Kaava uhkaa päätyä maankäyttö- ja rakennuslain vastaiseksi. Vaikka kaavaa edistetään samanaikaisesti maakuntakaavalla, perusasia eli LSL säännösten kirjaaminen kaavamääräyksiin ei riitä yksinään kaavan haittavaikutusten ehkäisemiseen. - Muistuttaja vaatii, että kaavahanke hylätään, koska (i) alue rajoittuu suoraan Pöntönsuon Natura-alueeseen, (ii) kansainvälisesti merkittävään suo- ja erämaaeläimistövyöhykkeeseen ja iii) kaava-alue on merkittävä LSL:n turvaamalle lajistolle. Mikäli kaupunki ei luovu kaavahankkeesta, aiheutuisi luultavasti (iv) LSL 57 a mukainen luontovahinko Pöntönsuo suojelun perusteina olevalle lajistolle. Alueella on merkitystä tekopesiä käyttävälle suurlinnustolle, joten kaava (v) pirstoisi MRL:n vastaisella tavalla erämaalinnustolle soveltuvaa maastoa myös Natura-alueiden välisellä vyöhykkeellä. - Muistuttaja viittaa luontovahinkouhkan estämisvelvoitteen osalta Korkeimman hallintooikeuden Laakajärvi I-päätökseen vuonna 2000: kun ei ollut varmuutta vaikutusten sijoittumisesta, koko kaava joutui uudelleen valmisteluun. Sittemmin valtion ja kunnan viranomaisia on velvoitettu ennaltaehkäisemään merkittäviä haittavaikutuksia luonnonsuojeluverkostolle useiden lakien nojalla. Vuoden 2000 KHO-päätös annettiin vanhan rakennuslain nojalla. Luonto- ja lintudirektiivilajien paikat kaava-alueella - Natura-vaikutusten arviointi Pöntönsuon osalta on hyvin epäpätevä. Siinä ei huomioida salassa pidettäviä lajeja esim. sillä tarkkuudella, että todettaisiin niiden aiheuttavan epävarmuutta Natura-arvioinnin tarkkuudelle. On kirjattu vain varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteen vastaisesti kohtaan 9 eli EPÄVARMUUSTEKIJÄT. Hankkeeseen liittyen ei ole tunnistettavissa tekijöitä, jotka aiheuttaisivat epävarmuutta tämän vaikutusarvioinnin johtopäätöksiin. Natura-arvioinnin epäpätevyys on merkittävä valiteperuste kaavasta. - Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64.2 ) ei selvästikään johtanut tarvittaviin muutoksiin Kajaanin osalta. Myös Pyhännän osalta tulisi huomioida haitalliset vaikutukset metsäpeuran koko laidunkiertoon. Muidenkaan lajien osalta prosentuaalinen tarkastelu ei kerro haittojen merkittävyyttä, koska jokainen vähennys altistaa osaltaan populaatioita muille häiriötekijöille. Sijainti Pöntön- ja Kokkosuon välillä on selvästi ekologista vyöhykettä heikentävä. Länsi-Vuolijoen jäljellä olevat suot ovat osa kansainvälisesti merkittävää suoeläimistön tukialuetta. Lajistonsiirtymiselle merkittävien alueiden merkitys velvoittaa huolehtimaan etenkin Natura-alueiden, ettei Pöntönsuon ja Talaskankaan välinen siirtyminen heikenny. Kaava-alueeseen rajoittuva UPM:n Kokkosuo on myös poikkeuksellisen arvokas suo, jota Piiparinmäen tuulikaavarakentaminen heikentäisi välillisesti. - Kaava-alueella on lukuisia suurpetojen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Niitä koskee heikentämis- ja hävittämiskielto luonnonsuojelulain (LSL) 49.1 nojalla. Mikäli paikoille ei haeta LSL 49.3 poikkeamispäätöstä, paikkoja ei voida ottaa rakentamiskäyttöön MRL 77 a mekanismilla, kuten kaupunki on aikonut. Toisaalta, kun vain osa karhun, ahman ja suden LSL 49.1 paikoista on määritelty, kaava ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen. Ennen kaikkea kaava on tässä muodossaan MRL 9 selvitysvaatimuksen vastainen. - Kalasääski, kotka ja kaakkuri ovat olleet alueen suojeluvarausten keskeinen lajistollinen peruste vuosikymmenien ajan. Muuttohaukka ja metsäpeura ovat palanneet lajistoon, ja niiden käyttämät paikat eivät ole vielä vakiintuneet. Lajeja ei voi erottaa elinympäristöjensä vaalimisesta, mikä edellyttää myös erämaisen eli rakentamattoman, pysyvän asutuksen ulkopuolisen luontokokonaisuuden säilyttämistä viranomaistoimin. Erämaisuus on 16/19

17 tunnustettu LSL ja MRL:ssa sisällölliseksi kriteeriksi, ja asumattomuus on sen selvä ulkoinen erityispiirre. Huoltoa vaativien rakenteiden tuominen alueelle rikkoisi LSL:n ja MRL:n tavoittelemaa eheyttä. Kaavassa tulee edistää myös luonnonsuojelua yhtenä käyttömuotona, joka johtuu kaupungin valitsemasta kaavarajauksesta luonnonsuojelualueen kyljessä. Niinpä erämaisuus on se luonnonpiirre joka on huomioitava paikallisena erityispiirteenä (LSL 2.3 ) myös metsäpeuran palauttamisessa ( suojelussa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset näkökohdat sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. ). Peuran menestyminen on suuri vetovoimatekijä joka pitäisi ottaa vakavasti koko vedenjakaja-alueen tavoitteeksi - Pöntönsuota on koskenut alkaen pesimärauha LSL 39.2 nojalla. Se perustuu myös lintudirektiivin mukaiseen statukseen, kaikkia osapuolia velvoittavaan LSL 3 täytäntöönpanoon. Uusien rakenteiden ja niiden huoltotoiminnan tuominen on kiistatta haitta, eikä pelkästään riski. Kajaanin kaupunki ja konsultit eivät ole huomioineet em. oikeudellista järjestelmää, jolla erämaaeläimistön suojelua jo toteutetaan ilman valtakunnallista ohjelmaa, ja joka on em. lajiston pääasiallinen suojelukeino. Lajien LSL- mukaista suojelua toteutettaessa ei arviointia tule suorittaa vain pistemäisesti tai aluekohtaisesti, vaan myös haittojen ulottuvuuden kautta, johtuen edellä mainituista pykälistä. - Luonnonsuojelun valvonnasta vastaaville (ml. kaupunki) kuuluu huolehtia siitä, ettei LSL 39.1 :n 1 kohdan tahallisuutta aiheudu myöskään uusien hankkeiden välillisten vaikutusten johdosta. Jos alueelle ei haeta poikkeuslupia heikentämiseen, ei voida myöskään harkita, onko alueelle soveltuvia LSL:n kompensaatiokeinoja. Jo ennen kaavan lausuntokierroksia kaavoittajalla olisi pitänyt julkaista yleispiirteistä tietoa, onko lintutieteellistä näyttöä siitä, kuinka LSL 39.1 haitat estetään. Kaavan vahvistamisen lykkääntyminen on pienempi haitta kuin se, että riittämättömien viranomaistietojen perusteella aiheutetaan rakentamisesta johtuva pysyvä haitta. Kestävä kehitys: kustannustehokkaat suojeluratkaisut maankäytössä - Koska uhanalaisen lajin suojelutaso ei voi olla ilman lisätoimia suotuisa (LSL 5 ), lainmukaisuuden arvioinnissa tulee kiinnittää huomio hankkeen toteuttamatta jättämisen vaihtoehtoon. - Kaava-alue rajoittuu suojelukokonaisuuteen, joka edustaa niitä luonnonarvoja, joiden suojelusta Suomella on erityinen vastuu. MRL 9 :ssa korostetaan vaikutusta lajeihin, ei siis lajeihin ryhminä. Kaava ei täytä sisältövaatimuksia, koska arvioinnissa ei huomioida vaikutusta kunkin uhanalaisen lajin biologisiin reunaehtoihin. Tämä yksilöinti on välttämätön. - Kaava nojautuu liikaa maanomistukselliseen lähtökohtaan eli Metsähallituksen liiketaloudelliseen intressiin. Tämä ei ole MRL ja LSL mukainen syy jättää kaavavaikutusten arviointi keskeneräiseksi. Selostus- ja arviointitekstien laajuus ei korvaa oleellisten tietojen puuttumista. Kaava-alueen omistukselliset lähtökohdat eivät voi johtaa eri maankäyttömuotojen, kuten riistan ja luonnonsuojelun, sovittamatta jättämiseen. Kaavakonsultit eivät ole ottaneet huomioon luonnonsuojelua, erityisesti edellä mainituista säädöksistä johtuvaa linnustonsuojelua ja alueen luonnon ominaispiirteitä, vaan päinvastoin ehdotettu tuulipuistokäyttö johtaisi suojeluarvojen heikentymiseen. Uhanalaisten lintu- ja nisäkäslajien esiintyminen ja lisääntyminen on myös kaava-alueen luonnon ominaispiirre. Yhdistys oikeudenhaltijana, asianosaisena ja luonnon edustajana - Luonnonsuojelulain 61 :n 3 momentin mukaan valitusoikeus on niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu sääntöjensä mukaan luonnonja ympäristönsuojelun (ympäristöhaittojen, ml luonnoneläinten häirinnän esto) edistäminen. - Tuulikaavalla suoraan toteutettava ( osayleiskaavaa saa käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 77 a ) rakentaminen olisi heikennys siihen luonnonsuojelulailla toteutettuun suojelujärjestelmään, jota Pöntönsuon ja kaava-alueen linnusto ja nisäkäslajisto nauttii. Kajaanin Seudun Luonto on asianosainen haitankärsijä, jos kaupunki loukkaa huonolla valmistelulla yhdistyksen oikeutta hyvään ympäristön suunnitteluun ja kaavoitukseen. 17/19