Työvoiman palvelukeskus. Yht. 7/9 vastausta 77,8% TE- keskus 1 yhteinen vastaus. Matriisissa TYP ja TE- keskus yhdistetty.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman palvelukeskus. Yht. 7/9 vastausta 77,8% TE- keskus 1 yhteinen vastaus. Matriisissa TYP ja TE- keskus yhdistetty."

Transkriptio

1 1 LIITE 4: KARTOITUS KANNATELLEN I -HANKE: työntekijävastauksista koottu matriisi Prosessi Työvoiman palvelukeskus Yht. 7/9 vastausta 77,8% TE- keskus 1 yhteinen vastaus. Matriisissa TYP ja TE- keskus yhdistetty. 1. Havaitut mielenterveysja päihdeongelmat (suluissa oleva luku=mainittu vastauksissa niin monta kertaa) -paniikkihäiriö (8) -ahdistus (7) -masennus (6) -skitsofrenia 1 -persoonallisuushäiriö (2) -pelkotilat (1) -julkisten paikkojen pelkotilat ( 1) -sosiaalisten tilanteiden pelko (1) -harhaluulot (1) -harhat (1) -tunne- elämältään epävakaa (1) -epäsosiaalinen ( 1) -narsistinen ( 1) -syömishäiriöt -saamattomuutta (1) -oma elämä ei ole hallussa (1) -itsetuhoisia ajatuksia ( 1) -yksittäisiä nuoria ohjattu psyk.osastolle esim. psykoosin takia ( 1) -viiltelyä (2) -unettomuus (2) -muut nukkumisvaikeudet ( 1) -alkoholi ( 4) -monimuotoisia päihdeongelmia liittyen lääkkeiden,alkoholin ja huumeiden käyttöön. (3) -lääkkeet (1) -sekakäyttö (2) -lääkkeiden väärinkäyttö (1) -pilven polttaminen (1 ) -kannabis (2) -amfetamiini (1) -subutex ( 1) - -päihdeongelmista huumeet ( 1) 2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? /tarpeet ja toiveet MITÄ? -nuoret ohjautuvat TE- toimistosta TYP:iin, josta hoitoon ohjaus tapahtuu moniammatillisen tiimin toimesta. --henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa, tilanteen kartoitusta- usein ongelmana on se, ettei nuori ole motivoitunut eikä sitoudu jatkoohjaukseen. -TYP:ssä toimitaan moniammatillisesti työhallinnon, sosiaali- ja terveyden alan ja KELAn ammattilaisten kesken. Liikkeelle lähdetään asiakkaan alkuhaastattelusta ja terveyskartoituksesta. Tällöin asiakkaalta otetaan suostumus mahdollisiin yhteistyötahoihin, jotta aktivointi- tai muu suunnitelma voidaan tehdä yhteistyössä moniammatillisesti. -TYP:stä varataan aika mielenterveysja/tai päihdepalveluihin tai ajanvaraus jää asiakkaan itsensä hoidettavaksi. -nuoria on ohjattu nuorisopsykiatrian lisäksi päihdeklinikalle. -nuoria on ohjattu TYP:n kuntoutuspsykologille Nuoria on ohjattu: MTK: een -nuorisopsykiatrian poliklinikalle. (3) -päihdeklinikalle (5) -Sihtiin (4) -kriisiapuun (1) -omalääkärille (1) Kriisikeskukseen (1) -ohjausta peruspalveluihin (1) MITÄ TARVITAAN: 3. Yhteistyötahot 4. Hankaluudet solmukohdat -Sihti (7) -Päihdeklinikan nuorisovastaanotto ( 6) -MTK ( 5) -sosiaalitoimi (3) -Nuorisopsykiatria (3) -Nuorisopsykiatrian poliklinikka ( 3) -erityisnuorisotyö (3) -Pajarila ( 2) -päihdehulto (2) -Nuorisopsykiatrian päiväyksikkö (2) -MTPA ( 1) -aikuissosiaalityö ( 1) -lastensuojelu (1) -nuorisotyö (1) -serakunnan erityisnuorisotyö -TE- toimisto (1) -KELA ( 1) -Laptuote (2) -Verkko (1) -koulut (2) -oppilaitokset (2) -kehitysvammapoliklinikka (1) -Nuorela yms. (1) -Lapsi- ja nuorisokodit (1) -Terveyskeskus (lääkäri ja hoitaja) (2) -opiskeluterveydenhoito (1) -Saimaan kriisikeskus (2) - Heikintalo (1) - Talous- ja velkaneuvonta (1) - Rikosseuraamusvirasto ( 1) -Ulosotto (1) Nuoren sitoutumattomuus mielenterveys- ja/tai päihdehoitoon, kun hänet on ohjattu sinne TYPistä. (4) - Hankaluus palvelu- ja hoitoonohjauksessa on mielenterveys- ja päihdeongelmaisen pallottelu. Miksei voida tehdä paremmin yhteistyötä rintarinnan, nuorella on sekä mielenterveys- ja päihdeongelma -> onko palveluiden pakko rakentua niin että ensin pitää hoitaa toinen ja sitten vasta saa apua toiseen vaivaa kun vaivat tosiasiallisesti kietoutuvat toisiinsa. >kuka ottaa kokonaivaltaisen vastuun nuoresta? (3) - päihde- ja mielenterveyspalveluiden työtoiminnallisten palveluiden puute. ( 1) - motivaation puute. (3) - jonot (2) -- tarpeet/tarjonta ei kohtaa. (1) - TYP asiakkaan työntäminen liian aikaisen.(1) - pitäisi olla nuorille oma 5. Onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus/hoito - Taitekohdat hoidetaan saattaen vaihtaen (todella tärkeää!) ja jos ei kiinnity ohjattuun tahoon, nuori ei jää tyhjän päälle vaan se taho kenen piti ottaa nuori vastaan huolehtii, että joko lähettävä taho ottaa nuoren takaisin vastuulleen tai nuorella on tiedossa työntekijä kuka hänen tukenaan on. - ohjaus on jollain taholla aina hallussa, tiedetään minne ohjataan jatkossa, nivelet toimivat saumattomasti yhteen. - Toimivan viranomais verkoston lisäksi onnistuneet tapaukset ovat lähes aina sisältäneet nuoren tukihenkilön, tavalla tai toisella. Tukihenkilö voi olla esim. erityisnuorisotyöntekijä, TYPin ostopalveluna hankkima yksilövalmentaja tai joku ystävä tai sukulainen läheisverkostosta. -- oikea-aikaista, käytännönläheistä, toimintapainoitteista-- ja nuorille juuri suunnattuja. - Onnistunut hoitoon/ palveluunohjaus on sellainen, jossa asiakasta on oikeasti kuultu, tilannetta on katsottu monelta eri kantilta moniammatillisesti ja joku ottaa asiakkaasta vastuun. Katsoo, että polku etenee toivotulla tavalla ja että asiakas saattaen vaihtaen ohjataan polulla eteenpäin. Toimijoiden välinen yhteistyö korostuu onnistuneessa ohjauksessa, tarvitaan myös tiedon välittämistä, jotta seuraava taho voi jatkaa nuoren kanssa työskentelyä suunnitelmallisesti. - Sihtiin arviointi asioille on saanut

2 2 Työvoiman palvelukeskus -ongelmat kasaantuvat samalle henkilölle. (1) -päihdeongelmissa huolestuttaa kannabiksen käytön yleisyys. (1) -erilaisia lääkkeitä ja kannabista käytetään mielenterveysongelmien itsehoitoon. ( 1) -henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa, tilanteen kartoitusta- usein ongelmana se, ettei nuori ole motivoitunut eikä sitoudu jatkoohjaukseen. - Nuoren saaminen hoitotahoon ensimmäiselle ajalle, kenellä on aikaa? -ohjauksen lisäksi konkreettista tukea ja seurantaa, jotta hoitoon pääseminen onnistuu. Jonkin tahon pitäisi ottaa kokonaisvastuu tilanteesta ja koordinoida yhteistyötä nuorta auttavien tahojen välillä. -Nuorisopsykiatrian ja TYP:n välistä puuttuu jotakin sellaisille nuorille, jotka eivät ole valmiita työmarkkinoille. - On turha ohjata päihde- ja mielenterveysasiakasta työvoiman palvelukeskukseen, jos hänellä ei ole hoitoa järjestetty ja toipuminen lähtenyt jo käyntiin. Mikäli nuoren kohdalla lähdetään liian aikaisin ja epärealistisin tavoittein ja toivein, saatetaan aiheuttaa suuri pettymys ja ja jälleen uusi epäonnistuminen. -Tarvitaan yhdistettyä päihde- ja mielenterveyshoitoa. -jotain päihderiippuvaisille nuorille, erityisesti pojat. -Tarvittaisiin matalampi kynnyksinen KELAn työelämän valmennus. -Mihin ohjata nuori, joka ei itse koe avun/hoidon tarvetta, mutta ei ole kuitenkaan työ- ja/tai toimintakykyinen. - Nuoret sitoutuvat (ainakin suuri osa TYP: nasiakkaista) huonosti päihde- ja mielenterveyshoitoon, jotkut tarvitsisivat tuettua asumista hoidon ja kuntoutuksen lisäksi. -Mielestäni on useinkin tilanteita, joissa työntekijän tulisi ottaa vastuu asiakkaan puolesta, jos tämä ei siihen sairautensa takia kykene. -Kriminaalihuolto (1) -tukihenkilötoiminta (1) -sisäiset yhteistyökumppanit;avo,ty P, Kuntoutusosasto 1 -oppilashuoltoryhmät (AVO:n edustus) asiakasyhteistyöryhmä? (1) - Ensisijaisesti hoidon tarve olisi päihdeongelmien hoidossa, jos akuutti päihdeongelma, työllistymisen ja opiskelun suunnittelu on turhaa, ei oikea- aikaista (.1) - matalan kynnyksen paikat puuttuu lähes kokonaan paikka, johon voi ohjata heti ja joka ottaa nuoren asiakkaaksi/joka ottaa nuoren tilanteen haltuun kokonaisvaltaisesti. (2) -Ei sirpaleista asiointia useiden viranomaistahojen kanssa. - puutteelliset kuntoutuspalvelut esim. oppimisvaikeudet. (1) helposti ja nopeasti ajan. -aikavarauksen saa nopeasti ja hoitosuhde käynnistyy ei viikkojen odottelua. - hoitavataho ja/tai henkilö pysyy samana. -riittävästi henkilöitä ja aikaa hoitaa nuoren tilannetta. asiakaslähtöinen, - oikea-aikainen varhainen puuttuminen - - Tärkeää olisi, että eri viranomaistahoilla-/nuorten kanssa toimivilla henkilöillä olisi tiedossa selkeä, toimiva reitti; aikavaraus heti, mihin hoitavaan tahoon ja keneen siellä otetaan silloin yhteys, kun nuorella tarve palvelu-/hoitoonohjaukseen? Kuka kartoittaa asiantuntevasti hoidontarpeen? Mikä taho ottaa kokonaisvastuun nuoresta?

3 3 Yläkoulut Oppilashuoltoryhmät Yht. 17/17 ryhmävastausta 100% Ahdistuneisuus (3) Pelot (4) Käytöshäiriöt (6) Hiljaiset nuoret (3) Masennus (6) alkoholi (6) ->viikonloput Kannabis (2) Tupakka (9) Sienet (1) Yksinäisyys (6) Pelaaminen (6) Nettikiusaaminen (3) syömishäiriöt (3) ryhmän paineet (4) alakulo (2) väsymys (4) poissaolot koulusta (3) elämään pasiivisesti suhtautuvat nuoret (1) sairauden pelkoja (1) luokka ryhmänä voi huonosti (2) ylitunnollisuus ja vaativuus (2) kehityshäiriöt(1) sosiaalis-emotionaaliset ongelmat(1) tunne-elämäänliittyviä ongelmia- > itsetunto-ongelmia(1) perheen sisäisiä ongelmia(1) väkivaltakokemuksia(1) -Konsultaatio mahdollisuus (3)-> koulusta voitaisiin soittaa ja keskustella nuoren hoidosta -Jalkautuva työryhmä (4)->kävisi kouluissa pohtimassa mikä hoito parasta nuorelle -Merkkari (7 )->matalan kynnyksen paikka nuorelle -Selkeä työnjako ja vastuunkanto nuoren hoidosta (4) -Selkeä ensikontaktinpaikka (2) -Koulukuraattori joka päivä (2) -Muitakin terapioita kuin keskusteluhoito (3) -Neuvontapuhelin nuorille (1) -Päihdenuorten hoitoonohjauksen selkeys (2) -Psykologin palveluita enemmän (1) -Nuorten vertaistuki,pahaolo voi levitä(3) -Hiljaiset jäävät syrjään (2) Nuorisopsykiatrian poliklinikka (9) Sihti (9) koululääkärit (8) Osasto (7) Sosiaalitoimisto (7) Koulupsykologi (2) Poliisi (2) Nuorisotoimi (3) nuorisokodit (1) seurakunnan nuorisotyö(3) Palautetilaisuus esille tuli: 1. Koulut ja lastensuojelu saatava säännölliseen dialogiin keskenään. 2. Koulut tarvitsevat selkeästi vastuutetun ja valtuutetun lastensuojelutyöntekijän/ koulu, jok a on luontevasti koulun yhteistyökumppani/konsu ltoiva ls:n asiantuntija. -tiedon siirto eri viranomaisten kanssa ei toimi, yhteistyö ei ole avointa (14) -nuori ei hoitomyönteinen ja nuori jää koulun vastuulle (12) -sosiaalitoimiston toiminta liian hidasta, liian pitkään katsotaan ennen kuin ls auttaa nuorta (10) -sosiaalitoimisto ei näe syytä reagoida lastensuojeluilmoituksiin (10) -Kouluterveydenhoitajien työtaakka (6) -vanhemmat voimattomia (5) -poliklinikalle jonotus liian pitkä (4) -Pitkä matka (4) -vanhemmilla ei ole lapsille aikaa (3) -vaativat vanhemmat (3) -Yhteistyökumppanit eivät muista, että koulussa tehty jo paljon ennen kuin pyydetään apua lastensuojelusta tai psykiatrian poliklinikalta (2) -osastolle jonotus liian pitkä (2) -nuorten ryhmänpaine (2) -Huoli nuorista, jotka eivät pääse opiskelemaan peruskoulun jälkeen (2) Vanhemmat pyytävät apua lasten kasvatuksessa (2) -Lääkäripalvelujen niukkuus (1) -Kielitaitoista henkilöstöä -Vanhemmat mukana hoidon alusta (8) -Sihdissä toimitaan nopeasti (4) -Joustavuuden huomointi nuoren hoidossa (1) -Koulusta kysytään tietoja ja kutsutaan neuvotteluihin mukaan (7) -Koululle annetaan tietoja (8) -Nuoret ohjautuvat hyvin (2) -Nuorisopsykiatrin käynnit hyviä (2) -sosiaalitoimisto reagoi nopeasti etenkin lastensuojeluilmoituksiin(3) -saumaton yhteistyö(1).nuori saa avun nopeasti(1) -ennaltaehkäisevätyö huomioitu(1)

4 4 tarvitaan (1) - nuorten itsenäistymispaineet kotoa(1) A. KARTOITUS KANNATELLEN -HANKE: palvelurakenne ja nuori Prosessi Ls/Tarulan Tupa Järvelä: 8/13 (62 %) Sos.päivystys: 3/9 (33 %) Johtaja: 1/1 (100 %) Yht. 12/23 vastausta 52 % 1. Havaitut mielenterveysja päihdeongelmat (suluissa oleva luku=mainittu vastauksissa niin monta kertaa) -lääkkeet (11) -alkoholi (10) -huumeet (10) -amfetamiini (1) -kannabis (7) -sekakäyttö (6) -imppaaminen (2) -tupakka (1) -masennus (6) -käytöshäiriöt (5) -myönteisempi asenne huumausaineisiin (4) -itsetuhoinen käytös (5) -viiltely (3) -ahdistus- ja epätoivo (2) sosiaalisten tilanteiden vaikeus (2) -välinpitämättömyyttä suhteessa omaan elämään (2) -harhat (1) -neurologisia dg /-ominaisuuksia (1) -aggressiivisuus (1) -syvempiä perhedynamiikan ongelmia (1) *usein mielenterveys- ja päihdeongelmia samalla henkilöllä *usein päihteidenkäyttö oire 2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? /tarpeet ja toiveet MITÄ? -oma ohjaaja -päihdekartoitus -keskustelut nuoren- ja vanhempien kanssa -päihdeklinikalla käynnit huumeseulat ja ajat -terveyskeskus- ja ensiapupäivystys psyykkisen tilan arviointi -psykiatrinen osasto (PS1) M1 tarkkailulähetteellä päihdekatkaisuhoito -nuorisopsykiatrian osasto esim. intervallijaksot, hoitojaksot -nuorisopsykiatrian poliklinikka esim. tutkimukset, terapia-ajat -sihti -päihdepysäkki -kouluterveyshuolto -pidempiaikainen kuntoutus suljetussa päihdekuntoutuslaitoksessa -poliisin putka *LS-avotyö ja /tai vastaanottokotisijoitus *LS-jatkosijoitus 3. Yhteistyötahot 4. Hankaluudet solmukohdat -sosiaalityöntekijät -päihdeklinikka -nuorisopsykiatrian poliklinikka -nuorisopsykiatrian osasto -sihti -aikuispsykiatrian osasto -lastenpsykiatria -terveyskeskus ja ensiapupäivystys -poliisi -koulut ja kouluterveydenhuolto -seurakunnat -yksityiset päihdekuntoutuslaitokset -mielenterveyspäivystys 24 h -Pajarila -nuoren vanhemmat -epätietoisuus siitä, kenelle nuoren ja perheen kokonaisvaltainen vastuu, kun nuorella on tarvetta päihde-, mielenterveys- ja lastensuojeluasioissa (8) kuka hoitaa kenen vastuulla nuoren pompottelu eri toimijoiden välillä nuori/perhe joutuu usean eri tahon yhteistyöhön ongelmia ei hoideta missään taholla kunnolla -nuorten päihdekatkon puuttuminen (7) nuoret varhaisessa vaiheessa osaavan palvelu piiriin riittävän pitkäksi aikaa -nuoren motivointi ja sitouttaminen esim. päihdeklinikkakäynnit vapaaehtoisia (4) -käytöshäiriöinen nuori ei ole psykiatrian keinoin autettavissa, joten nuori palautuu takaisin (3) -vanhemmat eivät ota asiaa ns. vakavasti: eivät vaadi 5. Onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus/hoito -eri viranomaiset saman pöydän ympärillä asiakkaan kanssa suunnittelemassa hoitoa moniammatillinen työryhmä yhdessä tehtävää tiimityötä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa -asiaa mietitään rauhassa (ei päätelmiä vain hetken näkemisen perusteella) ja tehdään sopimus siitä kuka milloinkin vastaa prosessista hyvä kartoitus varhaisessa vaiheessa -toisen työn/osaamisen ja lain velvoitteiden ja oikeuksien kunnioittaminen ja arvostaminen -hyvä palveluketju / selkeä rakenne ja toimintamalli ei enää keskusteluja siitä, kenelle asiaa kuuluu? -motivoitunut nuori/perhe -nuoren kuulluksi tuleminen nuorelle palautetta toiminnastaan nuoren hyväksyminen omana itsenä nuoren kannustaminen ja kunnioittaminen Avun tarve arvioidaan yhdessä paikassa, jossa määritellään mitä kaikkea apua kukin asiakas tarvitsee (ei vaan yhtä asiaa), mikä taho hoitaa,

5 5 Tarulan Tupa jostakin *ongelmakäyttäjiä ja kokeilijoita *käyttäjät entistä nuorempia (esim. kannabiksen käytön asenne sallivampi kuin ennen) TARPEET JA TOIVEET: -hoito hajautettu, eikä hyvää kokonaiskuvaa tai tilanteen hallintaa välttämättä saavuteta hyppäämistä eri tahoilla ympärillä paljon eri työntekijöitä -yhteistyö tiiviimmäksi eri tahojen kanssa -uudenlainen yksikkö, joka vastaisi niin lastensuojelullisten-, psykiatrian- kuin päihdepuolen ongelmiin -nuorten päihdekatko -motivointia lisää nuoret eivät koe hyötyvänsä tarpeeksi hoitomuodoista eivät näe tarvetta omalla kohdalla esim. kannabiksen käyttöä ei pidetä minään -traumatisoituneiden nuorten kohtalo, kuka heitä auttaa? -nuorten päihdeongelmiin ei ole hoitomallia, ei päihdekatkoa, ei kuntoutusta lapselleen hoitoa tai osallistumista hoitoon/kuntoutukseen (3) vanhempien väsyminen tilanteeseen, vaikeus motivoida yhteistyöhön nuoren parhaaksi -ei selkeää hoitomallia esim. nuoria pompotellaan psykiatrian osastojen/poliklinikan, lastensuojelulaitoksen ja kodin välillä (2) -17 v huumeidenkäyttäjänuoret, joilla on aggressiivista käyttäytymistä ja psyykkisiä ongelmia (1) -Tarulantuvan omat resurssit ja talon rakenne (1) -nuori aikuisten kanssa samassa hoitopaikassa esim. PS1 (1) -resurssipula (mielenterveys/päihde) esim. ajansaanti venyy pitkälle) -nuorelle/perheelle paljon negatiivista palautetta (1) -nuorilta puuttuu mielekäs tekeminen(1) ja hoitoon pääsee lyhyen ajan sisällä. Ei useita eri tahoja erikseen asiaa miettimässä. Hoito on riittävän kestoinen. Nuorta ja perhettä kuunnellaan asiantuntijoina, hoidon tarve tehdään heille selväksi/näkyväksi. Tukea koko perheelle, ja selkeä suunnitelma jo alusta asti, joka on kaikilla osapuolilla tiedossa. Asiakas saadaan hoitoon motivoiduksi. Nuorten ongelmia ei tunnuta ottavan vakavasti, välillä tuntuu pään seinään hakkaamiselta moniongelmaisen nuoren asioita selvitettäessä. Oikeaa hoitotahoa tai muotoa ei tunnu olevan olemassakaan, asiat hajaantuvat liian laajalle eikä kokonaiskuvan muodostaminen nuoren tilanteesta ole mahdollista

6 6 Ls/nuorten avopalvelut/ Aikuissosiaalityö 18 nuoret Yht. 15/17 vastausta 88,2% Aikuissosiaalityö 10 hlön ryhmävastaus: Mielenterveysongelmat: alakuloisuus, vetämättömyys, jaksamattomuus, ylivilkkaus, masennus (eri tasoisia), paniikkikohtaukset, sosiaalisten tilanteiden pelot, syömishäiriöt, persoonallisuushäiriöt, pakkooireet, vainoharhaisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus, tuskaisuus, toivottomuus, itsetuhoisuus, skitsofrenia, psykoottisuus, narsistisuus, traumatisoituneet, väkivaltaisuus. Päihdeongelmat: - tupakointi, nuuska, alkoholi, kannabis, lääkkeet, erilaiset designhuumeet, yskänlääkkeet, kovat huumeet, imppaus, liuotteet. Myös peliongelmat, ostomania, seksiriippuvuus näkyvät asiakkuuksissamme. H11 H15: -alkoholi (2), huumeet (3), kannabis(4) amfetamiini, subutex (2), -vahvojen särkylääkkeiden päihdekäyttö, -käytön kieltäjä -hoitamattomat mt-ongelmat -perheestä tulevat ongelmat ja häiriökäyttäytyminen kotona asuvilla nuorilla. -masennusta (3), paniikkihäiriöitä(2) sekä unihäiriöitä(2) ja ahdistusta(2). 10 hlön ryhmävastaus: MITÄ? Nuoret ovat saattaneet saada hoitoon- ja palveluohjausta jo lastenneuvolasta saakka. aikuissosiaalityössä: aina tarpeen mukaista hoitoon- ja palveluohjausta. kerrotaan palveluista ja annetaan esite (esim. tulostetaan netistä tietoa, aukioloajat, yhteystiedot ) kannustetaan ja motivoidaan tarvittaessa annetaan puhelin käyttöön aikavarausta varten tai varataan aika sovitusti asiakkaan puolesta tarvittaessa muistutetaan ajasta soittamalla asiakkaalle etukäteen tai sovitusti lähdetään saattamaan asiakas aikavaraukselle. TARPEET JA TOIVEET -tarvitaan selkeä vastuuhenkilö, joka vastaa asiakkaan hoidosta ja palvelutarpeista kokonaisvaltaisesti ja pitää aktiivisesti yhteyttä asiakkaaseen ja yhteistyötahoihin/verkostoihin. siis hoidon alussa kartoittaa muut nuoren kanssa toimijat lukuisia hyviä kokemuksia hoidon ja yhteistyön toimivuudesta, mutta toivomme, että nuorten perään katsottaisiin enemmän. Esimerkkinä tilanteet, jolloin nuori ei saavu sovitusti esim. terapiaajalle. aikuissosiaalityössä koemme, että harmittavan usein 10 hlön ryhmävastaus: -perusterveydenhuolto (terveyskeskus, keskussairaala, mielenterveys- ja päihdepalvelut), opiskelijaterveydenhuolto, YTHS, työterveyshuolto, koulukuraattori, opintopsykologi, Saimaan kriisikeskus, Sihti, erityisnuorisotyö, etsivätyö. H11 H15 Psyk. sairaanhoitaja, Typ (2), terveydenhoitaja päihdeklinikka, Sihti, nuor.psyk pkl, Mtk+MTPA, terv.keskus, opiskeluterveys, psyk.osastot Palaute 3.2. esille tuli: - osalla nuorista viranomaisvastaisuutta, pelätään asiakassuhteessa tiedon joutuvan vääriin käsiin. -pelätäänkö viranomaisia ja auktoriteetteja. -nuori ei itsekään tiedä, mistä on kysymys, valvoo yöt ja nukkuu päivät. -nuoret ovat yleisesti näköalattomia. Miten verkosto kohtaa nuoret? -vaikea saada yhteistyökumppaneita puhumaan nuoren todellisista ongelmista. -vaikea lähettää nuorta eteenpäin, jos ei tiedä, mikä nuoren ongelma on? Useat nuoret kohtaavat sosiaalityöntekijä Katja Pullin ensimmäisellä käyntikerralla. 10 hlön ryhmävastaus: - Nuoren hoitoon lähteminen voi olla vaikeaa uudet ihmiset ja paikat jännittävät ja pelottavat useimpia. Unirytmi voi olla sekaisin - kaikki eivät ole puhujatyyppiä, etenkään pojat. yhdessä tekeminen voisi olla luontevampaa? asioiden kertominen yhä uudelleen ja uudelleen uusille ihmisille alkaa varmaan tympimään jokaista nuori leimautuu palveluissa helposti sitoutumattomaksi ja motivaatio-ongelmaiseksi, vaikka taustalla olisi esim. masennus. - meidän koulutuksella emme voi arvioida asiakkaan kuntoisuutta, mutta kuitenkin näemme, että vointi on romahtanut. olisi ensiarvoisen tärkeää saada hoitavasta tahosta työpari, esim. kotikäynnille hoidontarpeen ja pikaisuuden määrittelemiseksi. - hankaluuksina olemme kokeneet myös palveluiden pirstaleisuuden jos on sekä päihde- ja mielenterveysongelma voi se jopa estää hoitoon pääsemisen, joten näitä tulisi voida hoitaa ja huomioida yhtäaikaisesti yhdessä toimipaikassa 10 hlön ryhmävastaus: - hoidossa pitää olla jatkuvuutta ja nimettynä vastuuhenkilö. silloinkin kun palvelut matkan varrella vaihtuvat. Hoidon päätyttyä nuoren tulisi tietää, kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä. - nuori tulee kuulluksi ja kokee saavansa apua tavoitteensa saavuttamiseksi - nuoren kanssa toimivat eri tahot tulisi tehdä näkyväksi niin asiakkaalle kuin muille yhteistyötahoille ja nuoren kanssa olisi sovittu tästä avoimesti. nuori voisi olla luottavaisin mielin yhteistyöstä. -matala kynnys -samat työntekijät - jatkohoito- ja yhteistyösuunnitelmat - hoidossa tulisi myös huomioida nuoren taloudellinen tilanne ja auttaa nuori saamaan hänelle kuuluvat etuudet, taloudellinen perusturva auttaa myös hoitoon keskittymisessä. - miten nettiä voisi hyödyntää nuorten hoidossa ja yhteydenpidossa? Onnistuneeseen hoitoon kuuluu se, että nuori joko kuntoutuu koulutukseen tai työhön tai jos on sairas, niin saa hoitoa ja kuntoutusta ja asianmukaiset etuudet ja arki sujuu H11 H15 Ideaalitilanteessa nuori tulee aina samaan paikkaan, tapaamisen luonteesta riippuen paikalla on milloin kukakin työntekijä. - tukihenkilötoimintaa tulisi laajentaa

7 7 Aikuissosiaalityö 18 nuoret Useimmiten kietoutuvat yhteen, samalla asiakkaalla päihteidenkäyttöä, univaikeuksia, ahdistusta ja ongelmat ovat alkaneet jo ennen asiakkuutta aik.sos.työssä. Kierre on jo semmoinen, ettei nuori itsekään tiedä mistä alkoi ja mistä päin lähteä eteenpäin. Kaverit myös samassa tilanteessa, mikä ruokkii, ettei muutokseen ole sieltä tukea vaan pikemminkin päinvastoin. sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat sivuutetaan asiakkaan hoitoprosessissa ja työskentelymme mielletään enemmänkin rahan jakamiseksi - toimeentulotukityöksi. työskentelyotteeseen kuuluu kuitenkin asiakkaan huomioiminen ja kohtaaminen kokonaisvaltaisesti ja koko elämäntilanteen huomioiminen. aikuissosiaalityön mukana olo voisi tuoda uutta ulottuvuutta ja näkökulmaa myös asiakkaan hoitoon, sillä yleensä asiakkuussuhde sosiaalityössä on hyvä ja toimiva usein pitkäaikainenkin. Vähemmän aikaa aineita käyttäneet nuoret ovat vielä motivoituneita hakemaan apua. Keneen pitäisi satsata?- Segmentoidut palvelutensikertalaiset/konkarit. -alle 18 -vuotiaat peruskoulun lopettaneet. - asiakkaina jo toisen ja kolmannen polven asiakkaita. Harmaa alue heikkolahjaiset tieto kulkee jos kulkee ---Tarvittaisiin yksi henkilö, joka tietää onko nuori käynyt hänelle suunnitelluissa palveluissa. -TYP: n kanssa on osittain yhteinen tietojärjestelmä. -sosiaalityöntekijän tulisi olla ensimmäinen puoli vuotta mukana nuoren aloittaessa TYP: n asiakkaana. H11-H15: Asiakkaan sitoutumattomuus, häviäminen Oma rajallinen resurssi, ei pysty tapaamaan nuorta riittävän usein, jotta pystyisi oikeasti kannattelemaan nuorta. - epäselvyyttä kuka on asiakkaan työntekijä kuka vastaa/päättää asiakkaan hoidosta, miten hoito etenee. Joskin varmasti yhteistyötahoilla on sama ongelma omaan organisaatiooni nähden. reippaasti. Yksi työntekijä pystyy toimimaan 5-10 nuoren tukihenkilönä. Aikuissosiaalityön asiakkuudessa on reilu v täyttänyttä nuorta alle 25v. Tukihenkilöiden tarve on siis valtava. Työntekijöiden tulisi nuoren kohdalla olla suhteellisen pysyviä. Yhteistyön vahvistaminen eri sektorien välillä on välttämätöntä, mikäli emme halua lisätä nuorten syrjäytymistä. Yhteistyöstä tulisi tulla pakollinen toimintamalli. Kun ongelmat ovat kehittyneet pitkään (vuosia) niin ilmeisesti paraneminenkin kestää eli onnistuneena pitäisin riittävän pitkää seurantaa ja melko tiheästi tapahtuvia tapaamisia avohoidon puolella teemme aikuissosiaalityössä lisäksi aktiivista motivointityötä, joten olisi selkeästi tehokkaampaa, että hoidon tavoitteet, eteneminen ja mahdollisimmat pulmakohdat olisivat kaikkien nuoren kanssa työskentelevien tiedossa. H11 H15 -nuoret saavat samat palvelut kuin vanhemmatkin. Alaikäisillä on lisäksi lastensuojelu, joka voi velvoittaa nuoret hoitoon. -taipalsaarella terveyskeskuksessa psyk.sairaanhoitaja vastaanotolle saa nopeasti ajan - siellä voi tehdä tilannearvion, terveyskeskuksessa käy psykiatri. -nuoret ovat käyttäneet Sihdin ja Lpr A-klinikan palveluja. Typin kautta päihdelääkäri Juha TYP: n ja sosiaalityön välille tarvittaisiin nuorille toimintaa, joka on mielekästä päihde- ja mielenterveyskuntoutujalle. -pääsääntöisesti yhteistyötä TYP: n ja työhallinnon kanssa. mutta myös nuortenpsykiatrian - nuorten päihdeongelmaa hoitamassa vain kaksi henkilöä päihdeklinikalla. -tarvittaisiin lisää sosiaalityön ja hoitopuolen yhteistyötä. -tarvitaan verkostokokouksia case- pohjalta Case manager. -sosiaalityöntekijällä pitäisi olla selkeä käsitys siitä, kenelle hän soittaa nuoren asiakkaan mielenterveys- ja päihdeongelmissa, ettei nuori jää roikkumaan.. -nuorten lääkehoito huolestuttaa, jos ei ole muuta hoitoa tarjolla. Verkostot toimivat henkilösuhteitten pohjalta, toisten työaloja ei tunneta, joten nuori joutuu jankkaamaan samoja asioita joka paikassa. Tästä seuraa se, että nuori ei puhu eri palveluissa samoista asioista vaan kaikilla on katvealueita ja jokainen verkoston jäsen tuntee eri nuoren vaikka henkilöllä on sama hetu ja nimi. -onnistuneita ovat nuorten asiakassuhteet, joissa ei mennä negation kautta

8 8 Aikuissosiaalityö 18 nuoret Ls/nuorten avopalvelut v. - masennus (5) - toimintakyvyn alentuminen (1) - ahdistus (3) - univaikeudet (2) - yleisesti mielenterveysongelmia (5) - nuori hautautuu kotiin/sänkyynsä Kemppisen arvioitavaksi. -pääsääntöisesti nuoret tietävät mistä apua voisi saada: Päihdeklinikasta, Sihdistä, nuor.psyk:sta ja ovat paikoissa käyneetkin hoito on katkennut, on syynä, etteivät ole saaneet ajoille enää alun jälkeen mentyä eli sitoutuminen. Asiakkaat sanovat: ei ollut hyötyä, työntekijän kanssa ei vaan synkannut. Kun on yksi huono kokemus, ajatus on, ettei enää ikinä. Ja ajan henki näkyy myös eli hyötyä pitää olla saman tien. nuoret kaipaavat aikuisen kanssa keskustelua eli hoitoon vuorovaikutusta enemmin pitäisi olla hoidollista matalan kynnyksen toimintaa. on pelko leimautua hulluksi ja se myös estää hoitoon hakeutumista, nuorillahan on loppujen lopuksi tarve olla kuten muutkin nuoret ja olla cool. Tarvitaan: myös täysi-ikäiset saatava helpommin hoitoon, myös tahdonvastaiseen. Harva nuori tulee itse pyytämään apua, mutta moni omainen on nuoresta huolissaan Jalkautuvaa työtä tarvitaa. MITÄ? - MTK (2) - Nuorisopsykiatrian poliklinikka (4) hoitoon ohjaukset - Nuorisopsykiatrian osasto - Päihdeklinikka (1) -tarvittaisiin sosiaalipedagogista työotetta. -onnistunutta työelämään aktivointia. Sosiaalityöntekijät odottavat toimivaa yhteistyötä mielenterveystyöntekijöiden kanssa. - Lasten- ja nurisopsykiatrian poliklinikka (5) - Perusterveydenhuolto (4) - Päihdeklinikka (3) - SIHTI (3) - MTPA (3) - MTK (3) - Jälkihuoltonuorten hoidon toteutuminen hankalaa (2) todetaan ongelmia olevan, mutta nuori ei ole motivoitunut hoitoon ei voi pakottaa aiemmin kokeiltu useita eri hoitomuotoja

9 9 Keskusta-alue: 3/18 (17 %) + henkilökunnan kanssa tapaaminen Eteläinen alue: 3/7 (43%) Pohjoinen alue: 5/13 (38 %) Yht. 11/38 vastausta (29 %) Ls/nuorten avopalvelut v. (1) - itkuisuus (1) - ongelmia liikkua kodin ulkopuolella (1) - vanhempien mielenterveysongelma lapsi aikuisen roolissa (1) - rajattomuus (1) - näköalattomuus (1) - koulunkäyntivaikeudet (1) - moniongelmaisuus (1) - syrjäytyneisyys (1) - kaksisuuntainen mielialahäiriö (1) - skitsofrenia (1) - viiltely (1) - käyttätymishäiriöt (1) - syömishäiriöt (1) - koulupinnaaminen (1) - yleisesti päihdeongelma (5) - alkoholin käyttöä (5) - lääkkeiden väärinkäyttöä (4) - huumeiden käyttöä (4) - kannabis (1) - sekakäyttö (1) - tupakointi (1) - vanhempien päihdeongelma lapsi aikuisen roolissa (1) Päihdepuolelta esim vuotiaita, jotka käyttävät tosi paljon alkoholia, tai vuotiaita, jotka käyttävät kannabista, alkoholia ja lääkkeitä yhdessä Usein asiakkaat ovat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jolloin päihteillä on yritetty helpottaa ahdistusta ja kuitenkin mielenterveyden ongelmat ovat vain lisääntyneet - Terveyskeskuslääkäri (2) nuoren tilanteen arviointi - Kotikäynti nuorisopsykiatrian psykiatrin kanssa (1) nuori sai avun nopeasti - päihdepuhuttelut (2) - SIHTI hoidon tarpeen arviointi (2) - Yksityiset terapeutit (1) mikäli hoito ei järjesty omassa kunnassa - Kouluterveydenhoitaja (2) - Koululääkäri (1) - Koulupsykologi (1) - Perheterapia (1) TARPEET JA TOIVEET - Katkaisuhoito nuorille (5) - Jalkautuvia ohjaajia mielenterveyspuolelle (2) - Jalkautuvia ohjaajia päihdepuolelle (2) - Psykiatrinen päivystyspoliklinikka nuorille (2) - Paikka, jossa nuorelta voitaisiin ottaa näytteet nopeasti (huumeet, alkoholi) (1) - Nuorten palveluohjaus toiminut huonosti ei ole paikkoja johon nuori ohjattaisiin (1) - Apu usein pirstaleista nuori saa apua, jos jaksaa olla määrätietoinen usein nuori ei pysty tähän (1) - Päihdetyöntekijä perusterveydenhuoltoon (1) - A-klinikkatoiminta eri kuntien alueelle (1) - Selkeä malli palvelupolusta (1) - Toiminnallinen kuntoutus (1) - Nuorille sopivia päihdepalveluja lisää (1) - Lasten- ja nuorisopsykiatrian osasto (1) - Pajarila (1) - Yksityiset päihdekuntoutumisyksiköt (2) - koululääkäri (2) - opetustoimi (perusopetus) (2) - Tarulantupa (1) - Keskussairaala (1) - Yksityinen psykologi (1) - Lasten ja nuorten vanhemmat (1) - Hoito loppuu nuorisopsykiatrian poliklinikalla kun nuorella ei ole motivaatiota, hoito loppuu (3) lastensuojelussa olevat nuoret ovat ennakkoluuloisia ja luottamuksen herääminen vie aikaa nuori ei puhu - Nuori joutuu odottamaan pitkään hoitoon pääsyä (5) pahin ahdistus on saattanut helpottua todetaan ettei hätää ja jatko-ohjaus jää ehkä tekemättä hoitavat tahot ovat auki tiettyinä aikoina - Nuoret harvoin sitoutuneita/motivoituneita hoitoon (3) eivät saa lähdettyä kotoa hoitamaan asioita - Hoitopaikoissa ei oteta huomioon nuoren ikätasoa (1) -> hoidetaan kuin aikuista - Nuorille ei ole mahdollisuutta toiminalliseen kuntoutukseen (2) nuori keskustelee paremmin tekemisen lomassa paikkana jokin muu kuin työntekijän huone - Ei ole tietoa nuorille suunnatuista hoitopaikoista Eksoten alueella (2) - Järjestelmät ovat pirstaleisia, eivätkä kohtaa (3) tieto ei liiku tiedon puute kaikki työskentelevät omilla tahoillaan palavereissa sovitaan vähän konkreettisia muutoksia moniammatillinen yhteistyö - Hoitopuolella epärealistisia - Nuori pääsisi hoitoon silloin kun tarve on suurin (4) nuori saa apua nopeasti asiat eivät menisi lisää rempalleen mieli ei ehtisi muuttua - Matalankynnyksen hoitopaikkoja nuorille (1) ei valkotakkisia hoitajia aina avoimena olevia paikkoja - Kokonaisvaltaista hoitoa alusta asti (8) tukea ja tsemppausta usealta taholta moniammatillisuus erilaiset toimintamuodot otetaan nuoren verkosto huomioon hoidossa yksilöllisyys huomioiden yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä tiivistä ja avointa, huomioiden myös nuori ja hänen perheensä yhteinen kieli kaikilla luottamus - Mielenterveys- ja päihdepuolelta ohjaajat mukaan tiimiin (1) - Nuoren motivoiminen hoitoon (2) - Luottamus eri toimijoiden kesken toistensa ammattitaitoon (1) luottaminen esim. sos. toimen päätöksiin, vaikkei itse sitä ymmärtäisikään - Jatkohoidon järjestäminen/hoitojatkumo (3) nuori ei jää omilleen hoidon päätyttyä turvattaisiin kontakti johonkin tahoon jatkossa riittävän tuen/jälkiseurannan järjestäminen - Henkilökunnan kierrättäminen (1) yhteistyötahot tuntisivat toisensa syntyisi luottamusta hoito jatkuisi saumattomasti hoito/tutkimusjakson jälkeen

10 10 Ls/nuorten avopalvelut v. Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita: - Itsetuhoisuus - Paniikkihäiriö - Voimattomat vanhemmat nuori oireilee normaalia murrosikää, mutta vanhemmat eivät jaksa nuoren kuohuntaa nuori vanhempien uran/oman elämän esteenä yhteiskunnan täytyy kantaa vastuu nuoresta Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita: TARPEET/TOIVEET - Lääkkeistä, huumeista ja alkoholista sekä seuloista ajankohtaista tietoa säännöllisesti esim. Päklin työntekijöiltä koulutuksina/konsultaatioina - Paljon vaikeita nuoria työntekijä väsyy, turhautuu epäluottamus myös toisia viranomaistahoja kohtaan kasvaa yhteiset tilaisuudet eri toimijoiden välillä odotuksia avopuolen työtä kohtaan (1) - Sosiaalipuolella ei ole riittävästi työkaluja psyykkisten ongelmien hoitoon (2) - Asiakkaat siirretään sosiaalitoimelle, vaikka tarvitsisivat tutkimus/hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa (1) - Kynnys mennä MTK:n korkea (1) leimautuminen - Ei ole selkeää palvelupolkua nuorten kohdalla (2) - Lähipalvelut puuttuvat mielenterveyspuolelta (1) - Nuorilla vähän hoitopaikkoja (3) katko puuttuu - Resurssipula (1) - Ohjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa palvelujen piiriin (1) - Selkeä palveluohjaus/palvelupolku (2) kuka hoitaa, miten hoidetaan, missä hoidetaan - Palveluja saatavilla myös Lappeenrannan lähikunnissa (1) Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita - Perheen ja lapsen osallisuus tärkein Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita: - Soiaalipuolella herää huoli, mielenterveyspuolella ei nähdä nuorella olevan huolta herättävää problematiikkaa mielenterveyden näkökulmasta - Käsitykset perheestä/vanhemmuudesta poikkeavat toisistaan voi aiheuttaa ristiriitaa - Lastensuojelutarpeen selvitystä ei voi korvata verkostotyöskentelyllä laki - Lastensuojelu kutsutaan mukaan liian varhaisessa/myöhäisessä vaiheessa on ehkä luvattu jo perhetyötä lastensuojelun työntekijät eivät tunne perhettä(puhuttu/luvattu sijoitus, joka ei vastaa lapsen/perheen tarpeita

11 11 Ls/nuorten avopalvelut v. tilanteeseen hankala puuttua, vaikka sijoitusta ei tehdä, mikäli ei ole tarvetta ei jää aikaa lastensuojelutarpeen arvioinnille - Lastensuojelun osuus neuvotteluissa? turhautuneisuus puolin ja toisin - Lastensuojeluilmoitusta ei ole tehty ajoissa pitäisi tehdä siinä vaiheessa kun tehdään suunnitelmaa - Sijoitus on viimeinen vaihtoehto - Laki edellyttää lastensuojelutarpeen selvittelyn tietyllä tavalla Nuorisopsykiatria Vastauksia 14 + Ryhmävastaus H yht. 17 vastausta/35 48,6% 14 hlö:n vastaukset -nuorisopsykiatriset ongelmat -mielialaongelmat -syömisproblematiikka -psykoottistasoiset häiriöt -käytöshäiriöt -oppimis/koulunkäyntivaikeudet -nuoruusiän kasvun- ja kehityksen vaikeudet (mm. kaverit, seurustelu) -masennus -ahdistus -somaattiset häiriöt, joiden taustalla psyykkiset syyt -trauman ja/tai kriisiin liittyvät pulmat -psykososiaaliset pulmat -neuropsykiatriset ongelmat -suicidaalisuus -puutteellinen vanhemmuus -neuroottistasoisia ongelmia -persoonallisuushäiriöitä -paniikkikohtaukset -unettomuus -passiivisuus -stressireaktiot 14 hlö:n vastaukset Nuorisopsykiatraia tarjoaa avohoitoa; Sihti, pkl, kuntouttava päiväyksikkö sekä ympärivuorokautista osastohoitoa Tutkimus- ja hoitojaksot Hoitona erilaiset terapiat esim. musiikki- ja kuvataideterapia, terapeuttinen hoitosuhde/vanhempien tukikäynnit, psykoterapia Lääkehoito Puhelinneuvottelut Ohjaus tarvittaessa muualle: -hoitojaksolle päiväyksikköön tai osastolle (nuorisopsyk tai Ps2) -somaattisiin tai neuropsykologisiin tutkimuksiin -sosiaalitoimi -päihdehuollon yksiköt, A-klinikka, 14 hlö:n vastaukset -Sosiaalitoimi (13) -nuorten kuntoutus- ja ryhmäkodit (julkiset/yksityiset) Päihdepuoli (11) Opiskeluterveys (11) Kouluterveys (10) -lastensuojelu -aikuissosiaalityö Psykiatrian yksiköt (9) -aikuispsykiatria -lasten psykiatria -mtpa -Katajapuu -mtk -toiminnallinen kuntoutus -nuorisopsykiatrian pkl, osasto, päiväyksikkö, sihti, sairaalakoulu Koulut (7) -opettajat -rehtorit -oppilashuolto TYP (6) Perusterveydenhuolto (6) - Yhteistyön sujuminen vaikeaa etenkin komplisoituneilla nuorilla (1) -Yhteistyö eri toimijoiden kesken onnistuu usein (4) -Hoitoonohjaus sujuu hyvin (1) -Odotusaikoja joskus liikaa (2) -Päällekkäiset toimijat saman nuoren kohdalla (5) -Selkeä tieto päävastuunottajasta nuoren hoidossa puuttuuu (2) -Tieto eri toimijoiden välillä ei kulje hyvin (1) -Ei kuulu meidän työn piiriinmentaliteetti (2) -Toimijoilla erilainen kieli ja eri näkemykset (2) -Lastensuojelun kanssa toimiessa unne ettei tule kuulluksi (1) -Kohtuuttomat odotukset muilta H2 -Nuoren hoitoon motivoinnin vaikeudet (4) -Tarpeen mukainen hoito (2) -Pystytään vastaamaan riittävän nopeasti nuoren avun tarpeeseen (2) -Nuoren lähipiiri huomioitu (1) -Riittävän pitkäkestoinen hpito (2) -Jatkohoito järjestetty kohtuullisessa ajassa (1) -Jatkohoitoon pääsee sovitusti (1) -Selkeä hoitomalli (1) -Nuorelle annetaan apu eri toimijoiden kesken yhteistyönä (1) -Oikea hoitopaikka (1) -Nuoren tilanteen arvioinnin tärkeys (2) -Toisten toimijoiden ammattitaitoon luotetaan (3) -Yhteityötä tehdään nuoren vanhempien kanssa (3) -Realistiset odotukset (1) -Määräaikaisuus, lyhyet hoidot (1) -Nuoren/vanhempien tarpeisiin pystytty vastaamaan (1) -Nuori oivaltanut kuinka omalla toiminnallaan pystyy parantamaan omaa elämänlaatuaan (1)

12 12 Nuorisopsykiatria -päihdeongelmat alkoholi huumeet kannabis, amfetamiini lääkkeet imppaus sekakäyttö -vanhempien/kasvuympäristön liika alkoholin/huumeiden/sekakäyttö Kaikenlaisia mahdollisia mielenterveysongelmia, nuorilla usein kehitysvaiheen etenemisen ongelmia, joista seurauksena moninaiset psyykkiset oireet. Päihdeongelmista: alkon käyttö, huumeet, imppaus, sekakäyttö, lääkkeiden väärin käyttö. Psyykkisesti sairaita ja häiriintyneitä nuoruusikäisiä (13-22v.). Monella samanaikaisesti päihdeongelma. Nuoruusiän kasvun- ja kehityksen haasteista vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Päihteiden käyttöä ei tilastoida, mutta viikoittain vastaanotolle tulee nuoria, joiden ongelmiin voi olettaa nuoren omalla päihdehakuisuudella olevan vaikutusta. Lisäksi työssämme nousee valitettavan usein esille kasvuympäristön päihteiden käyttö ja tämän heijastuminen nuoren ongelmiin. H masennus -ahdistuneisuus -itsetuhoisuus -psykoottisuutta Stoppari, Pajarila -Typ -Laptuote -koulu/opiskeluterveys -kuraattorit -fysioterapia -yksityisen puolen terapiat Hyvin monenlaista, polku nuorisopsykiatrian poliklinikalle on melko selkeä. Voi tulla joko lähetteellä tai ilman. Sihdin kautta. Puhelinneuvottelujen kautta ohjaukset sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Mitä paremmin tuntee palveluntuottajan sitä joustavammin ohjaukset sujuvat: H Lähetteen (M1 tai B1) sairaalaan ohjautuakseen. Jotkut ovat olleet aiemmin avohoidossa, toiset tulevat ilman aikaisempaa hoitokontaktia. Tarvitaan: -nuorten päihdepuolen kuntoutusta/katkaisua -enemmän aikaa yhteistyölle, kuka hoitaa, ei päällekkäisiä hoitoja, rajapinnat hoidossa -päihdeongelmaisille nuorille, vahvasti käytöshäiriöoireileville ja elämäntaidottomille nuorille tarvitaan uudenlaisia auttamiskeinoja - joustavaa, nuorilähtöistä, tulevaisuuteen suuntaavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. -selkeä nuorille tarkoitettu hoitopaikka Eksoten alueella -nuorille tarkoitettu mielenterveysja päihdeklinikka, koska nuoret eivät sujuvasti ohjaudu päihdeklinikalle, motivaatio. -terveyskeskus -somaattiset erikoisalat mm. Nova, lastentaudit, sisätaudit Sijoituspaikat (6) -lastensuojelulaitokset ja perhekodit (julkiset/yksityiset) -päihdehuollon yksiköt -A-klinikka -päihdeklinikka -Pajarila Yksityisterapiat (3) Laptuote (3) Kela (2) Perhepalvelut (2) Erityisnuorisotyö (1) Neuvolat (1) Etsivä toiminta (1) Stoppari (1) Vanhemmat (1) Kolmannen sektorin vaikuttajat/palvelut (1) mm. ryhmien järjestämien yht.työssä) H Yksityiset/kunnalliset perhekodit -Sosiaalitoimi -Nuorisopsyk. pkl, päiväyksikkö, Sihti, sairaalakoulu -Imatran nuorten työryhmä -Koulujen terveydenhoitajat/merkkarit -Poliisi -erilaiset terapeutit -somatiikan/ aikuispsykiatrian osastot -Vanhempien tuen puute (2) -Yhteistyö sosiaalihuollon kanssa kaipaa kehittämistä hoitoonohjauksen suhteen (1) -Vaikeus löytää yhteistä aikaa eri toimijoiden kesken (2) -Yhteistyö päihdehuollon kanssa kaipaa kehittämistä - hoitoonohjauksen suhteen (1) -Abstraktien ja laajojen kokonaisuuksien suunnittelu vaikeaa eri toimijoiden välillä (1) -Nuoren motivoinnin vaikeus jatkotoimiin (1) -Nuoret vaikea motivoida alkoholiongelman hoitoon!1) -Pakkolähetteet lisääntyneet (1) -Jatkohoidon järjestäminen venyy (1) -Jatkohoidon onnistumisesta ei tule tietoa (1) -Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa voisi olla tiiviimpää (1)

13 13 Nuorisopsykiatria -käyttäytymisen häiriöitä -tarkkaavaisuushäiriöitä -syömishäiriöitä -alkoholi -huumeet -lääkeaineet bensan/butaanin imppaaminen Moniongelmaiset nuoret vaikeimpia. Tarvitsevat tukea elämän hallintaan. Miten se onnistuu? Yli 18 v. nuoret, joilla ei ole koulutusta ja ovat syrjäytyneet. Mistä aloittaa? Mihin ohjataan ensin? Pajarila Yht. 3/18 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 vastausta 60% - masennusta ( 6) -ahdistus ( 2) -- itsetuhoisuutta (1) -paniikkiongelma (1) -harhaisuutta (1) - skitsofreniaa ( 1) -maanisuutta ( 1) -persoonallisuushäiriö (2) -lääkkeiden väärinkäyttöä/lääkeongelma (4) --huumeidenkäyttöä (3) - sekakäyttöä (2) -kannabis (2) -opiaattiriippuvaisia (1) -kovemmat aineet (1) -ainekoukussa ( 1) -bentsojen väärin käyttö ( 1) -mielialahäiriöitä ( 1) -uniongelmia ( 1) -psykoosisairauksia ( 1) - Laidasta laitaan. Onhan kyseessä päihdekuntoutusyksikkö. Sekäkäytöongelmaa, vakavaa ja kroonista sekä akuuttia lyhytkestoisempaa, kriisiytynyttä jne. -Osa asiakkaista on vain persoonallisuushäiriöisiä, osalla on diagnosoitu masennusta ja ahdistusta, mielialahäiriöitä, uniongelmia sekä psykoosisairauksia. (Sisältyvät yllä Nuorille asiakkaille on aktiivisesti pyritty löytämään heidän tarpeitaan parhaiten palvelevia yhteistyötahoja ja jatkohoitopaikkoja yhteistyössä mm. päihdeklinikan kanssa. -Päihdekuntoutusyksikössä on kokeiltu 17-vuotiaiden hoitoa yhdellä hoitopaikalla kerrallaan. Tämä ei ole vaikuttanut suotuisasti nuorten tilanteeseen, koska talossamme on jatkuvasti hoidettavana päihdekonkareita, jotka päihdekäytössään syvällä, ja nämä konkarit saattavat muodostua jopa nuorille idoleiksi tai nuoret saattavat muuten luoda eitoivottuja kontakteja hoidossa ollessaan. - -Nuorten hoitoon yksikkömme ei ole erikoistunut. Nuoria hoidetaan vain akuutissa tilanteessa. -Nuorille on kerrottu erilaisista mahdollisuuksista käydä joko avohoidossa (monta erilaista ja erityyppistä avopaikkaa) tai lähteä laitokseen (ja niitäkin monta erilaista ja eri tyyppistä) vähäksi aikaa rauhoittumaan, saamaan elämänsä taas hallintaan. -Jos mahdollista, järjestetty yhteispalavereita eri yksiköiden ja toimipaikkojen ja nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Nuoret ovat ryhmä, joita on välillä vaikea -TYP ( 4) -päihdeklinikka (.2 ) -MTPA ( 4 ) -mielenterveyskeskus ( 2 ) -keskussairaalapäivystys ( 1) -keskussairaalan osastot (psykiatria 4 ja somatiikka 1) - A- kilta ( 1) - nykyään Nova-osastot ( 1) -EKKS ( 2) -sosiaalitoimi (3 ) -aikuissosiaalityö (1) - lähikuntien vastaavat palvelut (1) - -Niitä on ollut monia, niin monta eri organisaatiota. ( 1) - Lastensuojelu (1) - koulut ( 1) Nuorille on toisinaan haastavaa löytää juuri heidän ongelmiinsa sopivia tukimuotoja ja hoitopaikkoja. -Yhteistyöta eri tahojen kesken voisi suunnitella jo etukäteen tarkemmin, jotta olisi olemassa valmiita yhteyksiä ja malleja ammattiryhmien väliselle yhteydenpidolle. - -Joidenkin nuorten kohdalla on ollut toivottavaa, että nuori ohjautuisi kaupungin ulkopuoliseen, pidempään päihdehoitoon. Asiaa on yhteispalavereissa lastensuojelun kanssa käsitelty mutta Pajarilallahan ei ole mahdollisuuksia toteuttaa itsenäisesti parhaaksi katsomiaan hoitoonohjauksia. Myöskään PS-osastoille ei ole Pajarilasta helppo saada asiakkaita eteenpäin, vaikka Pajarilassa oltaisiin todettu, ettei Pajarilan hoito ole riittävää vaan tarvittaisiin mielestämme psykiatrista sairaanhoitoa. - -Valvonta ei ole riittävää nuorten hoitoon. Vanhemman asiakaskunnan vaikutus saattaa olla negatiivinen. - Nuorten oma vastustelu, jossain tapauksissa vanhempien motivaation puute nuoren - Kokonaisvaltaista (4) saumatonta, tiivistä, kattavaa nuoren tilanteen kokonaisvaltaisesti ymmärtävää yhteistyö eri hoitavien tahojen kanssa keskeisintä nuoren yksilölliset tarpeet, ongelmat ja tavoitteet huomioidaan nuori tuntee, että hänestä välitetään ja häntä tuetaan oma työntekijä mukaan ensimmäiselle käynnille uuteen paikkaan sovitaan kuka vastaa kokonaisuudesta hoitosuunnitelmat ja niiden tarkastukset - Ei päällekkäisyyksiä hoidoissa ja palveluissa (1) ei myöskään aukkoja hoidossa moniammatillinen yhteistyö - Nuorille oma hoitopaikka (2) hoidossa toisia nuoria nuorten hoitoon erikoistuneita työntekijöitä riittävä valvonta paljon mahdollisuutta keskusteluun ja toiminnallisuuteen harrastetoiminta - Mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon (1) - Pitkäjänteisyys hoidossa (1) Nuori miettii ajan kanssa asioitaan ja haluaa kokeilla päihteetöntä elämää. Hoitosuhde on voinut alkaa pari vuotta

14 14 Pajarila Yht. 3/18 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 vastausta 60% oleviin lukuihin). -Päihde- ja mielenterveysongelmia on kaikenlaisia. -Mielenterveysongelmista hoidetaan kaikkia mutta psykoosin hoitoon ei ole resursseja.- Päihdeongelma voi taas olla suurkulutuksesta päivittäiseen runsaaseen ongelmakäyttöön. - -Asiakkaita on ollut niin nuoria (alk.14v.) kuin nuoria aikuisia. Ongelmiakin on ollut mitä moninaisempia. Nuorten kohdalla tuntuu, että psyykk.ongelmat ovat jääneet enemmän päihdeongelmien taakse. Ei nähdä välttämättä päihteiden käyttöön liittyviä syitä psyykkisiksi, vaan mielletään enemmän niiden johtuvan nuoren senhetkisestä elämäntilanteesta; missä koulussa on, millainen on kaveriporukka, onko vanhemmilla päihdeongelmaa jne. -Asiakkaalla on yleensä kumpikin, vaikea sanoa kumpi oli ensin, yleensä mielialaa kohennettu 11-12v. alkaen alkoholilla kannabis lääkkeiden väärinkäyttö kovemmat aineet. -Kannabis- ja opiaattiriippuvaisia - -bentsojen väärinkäyttäjiä. Mielialaongelmista lievimpiä masentuneita. Persoonallisuushäiriöitä- -ainekoukussa, neurologisia (ADHD, ASPERGER).2 - -eriasteisia alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttö- sekä edellisten sekakäyttöongelmia, peliriippuvuutta, päihteiden käyttöön liittyy monella erilaisia psykososiaalisia ongelmia, ahdistuneisuutta, paniikkiongelmia, motivoida oman elämän hallintaan omalla käyttäytymisellään, koska he kokevat monet aikuiset vain poliiseiksi, jotka haluavat kontrolloida heidän elämäänsä. - -alku aina kartoituskäynnillä, hoitosuunnitelmat nuoren tarpeiden, toiveiden pohjalta. - -Päihdeklinikalla hoidetaan päihde- ja peliriippuvuuksia. Alaikäiset ovat ohjautuneet joko lastensuojelun, kouluterveydenhuollon tai Sihdin ja poliisin kautta. -Hoito alkaa päihteiden käytön kartoituskäynneillä ja hoidon tarpeen arviolla. Tämän pohjalta tehdään yhdessä asiakkaan kanssa hoitosuunnitelma, jolla pyritään vaikuttamaan päihteiden käytön lopettamiseen, vähentämiseen tai samaan parempaan hallintaan asiakkaan asettamien tavoitteiden mukaan. Psyykkistä tilannetta myös arvioidaan ja tarvittaessa ohjaamme nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Useimmiten nuorilla asiakkailla on jo päihdeklinikalle tullessaan asiakkuus lastensuojelussa, arviointijakso Sihdissä tai hoitokontakti nuorisopsykiatrian poliklinikalla. -Alaikäisten vanhempia tavataan myös tarpeen mukaan. Mikäli vanhemmilla on jo käyntejä esim. lastensuojelun työntekijöiden luona tai nuorisopsy. poliklinikalla niin selvitämme miten vanhempien tilanne tulee huomioitua nuoren meillä käyntien osalta. Jos nuori tulee omien vanhempiensa ohjaamana, niin vanhemmat otetaan mukaan ensimmäiselle -poliisi (1) -vankila (2) -erityisnuorisotyö ( 2) - Sihti 3- tavataan myös vanhempia. ( 1) -Nuorten palvelu ( 1) - nuorisopsykiatria (3) -Pajarila (2) - Tarulan tupa ( 2) -Mehiläinen/Lehtosara etenkin Ekamon th ( 1) - -lastensuojelun ohjaajat ja sosiaalityöntekijät sekä lastensuojelulaitokset /esim. Tarulantupa, Nuorisoryhmäkoti, Lehtosara, Pallon perhekoti) 1 - erinäiset päihdehuollon eksoten ulkopuoliset laitosvieroitus- ja kuntoutusyksiköt ( 1) -terveyskeskus ( 1) opiskelijaterveydenhuolto (1) - Lpr nuortenpalvelu (1) - Irti huumeista ry (. 1) -Sori-toiminnan kautta verkostossa myös poliisi ja elämään. Paikkojen vähyys ja rahan puute hoitoonohjauksessa vaikeuttavat välillä esim. laitoshoitoon ohjausta. -Yksi suuri tekijä on hoitajien ja työntekijöiden vähyys jossain paikoissa. Ei voi tehdä asioista kunnolla nuoren kanssa, jos ei ole riittävästi aikaa/resursseja siihen. Myöskin eri tahojen erilainen ajattelumalli hoidon linjauksista vaikeuttaa erityisesti vuotiaat kannabiksen käyttäjät, joita ohjattu Typistä. Ei löydy motivaatiota lopettaa. Sitoutua käynteihin. -Opiaattiriippuvaisista löytyy vaativa ryhmä, joka mielellään määrittelee lääkkeensä ym. Sitoutuminen käynteihin heikkoa. - yliaktiivinen palveluohjaus esim. nuorella on jo hoitokontakti jossakin yksikössä (esim. Sihti/nuorisopsykiatria), asiakkuus lastensuojelussa, mahd. Vintiössä ja kouluterveydenhuollossa -> nuori ohjataan samalla myös päihdeklinikalle. Näissä tilanteissa olisi toivottavaa, että joku koordinoisi palvelut, niin että vältyttäisiin liian monista samanaikaisista toiminnoista. Mielestäni ei ole tarpeen, että nuorella on samalla vkolla 4-5 käyntiä eri paikoissa. -ne ohjatut nuoret, jotka kieltäytyvät sanomasta mitään ja jotka ovat täysin motivoitumattomia. sitten, välillä lopahtaakin. Sitten löytyy motivaatio tavallista elämää kohtaan - Läsnäolo nuorelle/lapselle (1) rehellinen puhe tuki/kannustus - Jatkohoidon järjestyminen (1) yhteispalaverit

15 15 masennusta sekä persoonallisuushäiriöitä, neurologisia ongelmia (ADD, ADHD, Asperger). (Tarkennukset sisältyvät lukuihin). tapaamiselle ja tarjoamme heille omia aikoja nuorisotiimin toisella työntekijällä ja nuorelle omalla työntekijällä ja sovimme seurantatapaamisen koko perheelle n. 1-2 kk:n kuluttua. Tarvittaessa tehty lastensuojeluilmoitus. Soritoiminnassa mukana olevien nuorten vanhemmille on tarjottu kolme vanhempien ryhmätapaamista ja joillekin yksilökäyntejä. syyttäjä. (1) -poliisi (huumeiden käyttö- ja hallussapitorikokseen syyllistyneiden hoitoonohjaus, mopo- ja ajokorttiseuranta). ( 1) -rikosseuraamusvirasto (1) - vankila ( 2) Pajarila Yht. 3/18 vastausta 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 vastausta 60% -Jotkut nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat myös rinnalla kulkijaa auttamaan eri käytännön tilanteissa tai löytämään tai käynnistämään jonkin harrastuksen. Näiden kohdalla olemme järjestäneet yhteistapaamisen erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa ja sen pohjalta sopineet joitakin kuukausia kestävän tukisuhteen hoitokäyntien rinnalla. Olemme sopineet jo ensimmäisellä yhteistapaamisella seurantatapaamisen, jolloin voimme arvioida, mitä on saatu aikaan ja vieläkö tukea tarvitaan jatkossa. Joidenkin nuorten kanssa olemme käyneet tutustumassa Nuorten palvelu ry:n Luukkutoimintaan. -Alaikäisten kohdalla on yhteistyötä lastensuojelun ohjaajien kanssa ja sosiaalityöntekijöiden kanssa niin avohoidon kuin laitoshoidon järjestämisen suunnittelemiseksi. Tarvitaan: -Enemmän mielestäni voitaisiin tehdä yhteistyötä nuoren asiakkaan hoitoon ja sosiaalityöhön liittyvien ammattihenkilöiden kesken.

16 16 - Nuorten hoitoon tarvittaisiin enemmän resursseja, liikkumisvaraa ja mahdollisuuksia erilaisten toiminnallisuuksien lisäämiseen. -Täysi-ikäisten hoitopaikkana Pajarila on ok. Nuorille toivoisin omaa yksikköä tai räätälöityjä palveluja muualta. Pajarila Yht. 3/18 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 60% -Pitäisi saada viestitettyä, ettei kyse ole kontrolloimisesta vaan välittämisestä. Nuorten vanhemmat pitäisi saada enemmän mukaan ohjaukseen. Avovieroitusta, vieroitusjaksoja laitoksessa, oman paikkakunnan nuorten opiaattivieroituskuviot ovat kuulemma kehitteillä niitä tarvitaan. - Suurena ongelmana on alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon keskittyvän laitosvieroitus-, arviointi- ja mahd. kuntoutuspaikan puuttuminen eksoten alueella. -Päihdeklinikalla teemme yhdessä 18 v täyttäneiden kohdalla hoitosuunnitelman niin avo- kuin laitoshoidonkin suhteen. Maksusitoumuspäätökset ulkopuolisiin laitoshoitoihin tehdään päihdeklinikan ja Pajarilan yhteisessä hoitotiimissä perjantaisin ja näissä tilanteissa olemme yhteydessä myös aikuissosiaalityöhön. -Ongelmallisena olemme kokeneet

17 17 Pajarila/ Päihdeklinikka moniongelmaisten nuorten aikuisten tuen järjestämisen. Esimerkkinä mainittakoon henkilö, jolla on mielenterveys- ja päihdeongelma sekä jokin neurologinen häiriö (Asperger, ADHD), mikä vaikeuttaa arjesta selviytymistä. Näiden kohdalla olemme rakentaneet tukiverkostoa aikuissosiaalityön ja erityisnuorisotyön kanssa, koska nämä asiakkaat ovat väliinputoajia hoitoverkostossa (psykiatrisen hoito- ja vammaispalvelut) Laptuote- säätiö (LPR) 2 vastausta: Nuorten työpaja sekä Nuorten Linkki työpajavalmennus Nuorten Linkkityöpaja valmennus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat käyneet koulunsa ja/tai ammatillisen peruskoulutuksen mukautettuna, nuorille joilla on neuropsykiatrista problematiik-kaa tai jotka ovat menestyneet koulussa jatko-opiskelua ajatellen erityisen huonosti esim. murrosiän voimakkaan kuohunnan Masentuneisuus Paniikkihäiriöt Alkoholi- sekä huumeongelmia Laptuotteen Nuorten LINKKI työpajavalmennukseen osallistuneilla nuorilla on ollut hyvin paljon erilaisia ja asteisia psykososiaalisia ongelmia, jotka eivät ole aina olleet lähettävän tahon (TYP) tiedossa. Linkin pilottivaiheessa aloittaneita oli 34 nuorta, joista 19 kävi Linkin loppuun. Linkin projektivaiheen loputtua alkaneessa ESR osarahoitteisessa, työvoimapoliittisessa Nuorten Linkki työpajavalmennus koulutuksessa aloittaneita oli syksyllä , joista nyt 2 viikkoa ennen Linkin päättymistä jäljellä on 8 nuorta, joista yksi pääsi -Meillä yleensä nuoret ovat TYPin asiakkaista ja heidät osoitetaan TYPin terveydenhoitajan kanssa keskusteluun. Tarvittaessa otetaan yhteyttä Sihtiin, A-klinikalle tms. Osalla nuorista oli olemassa hoitosuhde mielenterveyspalveluihin, A- klinikalle, Kriminaalihuoltoon tai ehkäisyneuvolaan. Osan kohdalla palvelut ovat kohdanneet nuoren tarpeen riittävällä tasolla. Osalla nuorista problematiikka on ollut piilevää tai asioita ei muuten ole saatu eteenpäin. Jos ilman hoitosuhdetta oleva <22v nuori oireilee psyykkisesti, oivallisena ensimmäisenä askeleena on ollut Sihdin arviointijakso, josta on ohjattu tarvittaessa eteenpäin. Sen sijaan, kun tarvetta on tullut esim. neuropsykiatrisen diagnoosin tekemisen suuntaan, pääsy -Sihti, -Päihdeklinikka, - TYP, - mielenterveystoimisto oppilashuolto, -sosiaalitoimi -TYP / työhallinto; vastuuvirkailijat, sosiaalityöntekijät, terveydenhoitaja, neuropsykologi, lääkärit; ammatinvalinnan ohjaajat -terveyskeskus -nuorisopsykiatria alkaen Sihdistä poliklinikoille -aikuispsykiatria -ehkäisyneuvolan -Pitkät jonot nuorisopsykiatriselle;aiko-ja annetaan monen kuukauden päähän. -nuoren motivaation puute ja vastustus -hoitoon pääsemisen hitaus -nuori katoaa prosessin aikana ulottumattomiin kaikilta yhteistyötahoilta -yhteistyötahoilla on selkeä resurssipula hyvästä tahtotilasta huolimatta. -Nopea pääsy keskustelemaan asioista- välittäminen - reaaliaikaista -mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti toimivaa -hyvää, sujuvaa verkostoyhteistyötä -saattaen vaihtoa -nuori kohdataan oman elämänsä asiantuntijana -prosessi viedään niin pitkälle, että nuori hoidetaan valmiiksi (nuori saa kysymyksiinsä vastauksia ja hän saa nivelvaiheissa vähintään yhden uuden tahon, johon voi turvautua / joka vie hänen kanssaan prosessia eteenpäin, niin kauan kuin jälkihuoltoa tarvitaan

18 18 ja kapinan takia. Laptuote-säätiö valmentavaan koulutukseen helmikuun alusta ja yhden Linkki on katkolla leikkauksen takia (siirtynee seuraavaan alkaneeseen Linkkiryhmään.) Myös eri Linkkien haastatteluissa on jouduttu eväämään pääsy selkeästi ilmenevien psyykkisten oireiden tai päihdeongelmien takia. Esiin on tullut myös yhdellä henkilöllä niin paha hoitamaton ADHD, että levottomuuden ja aggressiivisuuden takia Linkkiä ei nähty hänen kohdallaan mahdolliseksi. Erityisesti keskeyttäneillä oli moniongelmaisuutta ja vakavia psyykkisiä ja päihdeongelmia. Joukossa oli sekakäyttäjiä. Osalla nuorista oli tehty aiemmin diagnooseja, mutta osa oli lipunut käytännössä kaiken avun ohi. Laptuotteen asiakkailla on erityisen korostuneesti dysfasiadiagnooseja, erilaisia oppimishäiriöitä, kuten lukihäiriöitä ja neuropsykiatrista problematiikkaa. Ryhmissä on normaaliväestöön verrattuna ylikorostuneen paljon esim. ADHD- ja aspergernuoria. Nämä kaikki edellä mainitut oireyhtymät puolestaan lisäävät alttiutta itsehoitoon päihteillä sekä alttiutta sairastua mm masennukseen ja erilaisiin ahdistushäiriöihin. Muutamilla nuorilla on ollut varsin ongelmallisia persoonallisuushäiriöitä yhdistyneenä muihin heillä oleviin terveydellisiin ja/tai päihdeongelmiin. Myös muunlaista nuorisopsykiatrialle tai mielenterveyskeskuksen arviointiin on ollut työläänpää ja hitaampaa. Nuoren kannalta odotusaika on ollut usein kohtuuttoman pitkä, eikä Linkissä asetettuja tavoitteita ole voitu saavuttaa ensisijaisen lääketieteellisen avun ensisijaisuuden takia. >22v nuoren mt-ongelmissa olen nuoren luvalla varannut hänelle akuuttiajan terveyskeskuksesta joskus jopa samalle päivälle. Sieltä lääkäri on kirjoittanut lähetteen edelleen mtk:n, jonne pääsyä on jouduttu odottamaan vaihtelevasti. Joissakin akuuteissa tapauksissa myös mtk:sta on järjestynyt aika jo samalle viikolle. Jos nuori on siinä määrin terve, että hänen katsotaan olevan työhallinnon työtön työnhakija, neuropsykologisia perustestejä on tehty työvoiman palvelukeskuksen lähetteellä ja maksamana. Myös päihdepsykiatrin ja neurologin palveluita on ollut tätä kautta saatavilla. Kuitenkin tietyt asiat, kuten lääketieteellinen diagnoosi (esim. asperger) olisi saatava terveydenhuollon toimenpiteenä. Tässä on tärkeää tietenkin erotusdiagnostiikka. Mikä on oirehdinnan ensisijainen syy. Myös ammatinvalinnan testien kautta on saatu tietoa esim. laajempien oppimiskyvyn kartoitusten tekemisen tarpeellisuudesta. terveydenhoitaja -Päihdeklinika -(Kriminaalihuolto) -lastensuojelu -huoltajat -nuoren verkosto

19 19 Laptuote-säätiö rankempaa, osalla tarkemmin määrittelemätöntä, problematiikkaa esiintyi. Joillakin nuorilla on ollut psykooseja. Kahdella on ollut kaksisuuntainen mielialahäiriö, joista kummallakin päihdeongelmaan liittyen. Kolmen nuoren kohdalla esiin tuli myös vakavaa seksuaaliterveyden ja seksuaalisen hyväksikäytön problematiikkaa. Päihdehuollon palveluiden kohdalla on vaikuttanut paljon se, onko nuori valmis hakeutumaan hoitoon. Monet nuoret, joiden kanssa olen työskennellyt, ovat olleet epäluuloisia tai pettyneitä A- klinikan nuorille tarjoamiin palveluihin. Henkilökohtaisesti en osaa arvioida asiaa. Olen törmännyt Gävlessä Ruotsissa asuessani Nuorisovastaanottoon, josta nuoret saivat kaikki mahdolliset terveyspalvelut saman katon alta. Tämä kokonaisvaltaisuus ja eri osaamisalojen yhteistyö mahdollisti mielestäni hienosti nuoren tilanteen selvittelyn ja hoidon. Toisena tärkeänä asiana pidän nuorten mielenterveyspalveluiden ulottamista koskemaan <26- vuotiaita nuoria. Monet pitkään ja rankasti oireilleet nuoret ja nuoret, joilla neuropsykiatrista problematiikkaa, ovat psykososiaaliselta kehitykseltään huomattavasti ikätovereitaan jäljessä. Usein tämä psykososiaalisen kehityksen viive voi olla jopa kolmanneksen nuoren iästä.

20 20

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI

ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI ETELÄ-SUOMEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN MIELEN AVAIN -HANKE/KANNATELLEN I -OSAHANKKEEN LOPPURAPORTTI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - Eksote 31.12.2012 Hannu

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013, kokemusasiantuntija Hoitotahot 1991-2012 Terveydenhuolto Mehiläinen Vitaterveyspalvelut

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen

VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ. Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen VAMOS ETSIVÄ NUORISOTYÖ Jokaiselle oikeus ihmisarvoiseen huomiseen 1 VAMOS PALVELULUPAUS Luomme jokaiselle nuorelle katkeamattoman ja jatkuvan palvelupolun, jossa hän voi kulkea palvelusta toiseen tuen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Milli Hyvän Olon Huone MATALAN KYNNY- KSEN HOITOPAIKAT Nuorisoasema Sosiaalitoimisto (

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset

Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset Koulun ja lastensuojelun yhteiset lapset LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2009-2012 VAKAVA-HANKE 1 Työnteon eetos TAUSTALLA mm.: Kehittymätön moraali Pettymys myös omaan itseensä Omanarvon tunteen

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot