Työvoiman palvelukeskus. Yht. 7/9 vastausta 77,8% TE- keskus 1 yhteinen vastaus. Matriisissa TYP ja TE- keskus yhdistetty.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman palvelukeskus. Yht. 7/9 vastausta 77,8% TE- keskus 1 yhteinen vastaus. Matriisissa TYP ja TE- keskus yhdistetty."

Transkriptio

1 1 LIITE 4: KARTOITUS KANNATELLEN I -HANKE: työntekijävastauksista koottu matriisi Prosessi Työvoiman palvelukeskus Yht. 7/9 vastausta 77,8% TE- keskus 1 yhteinen vastaus. Matriisissa TYP ja TE- keskus yhdistetty. 1. Havaitut mielenterveysja päihdeongelmat (suluissa oleva luku=mainittu vastauksissa niin monta kertaa) -paniikkihäiriö (8) -ahdistus (7) -masennus (6) -skitsofrenia 1 -persoonallisuushäiriö (2) -pelkotilat (1) -julkisten paikkojen pelkotilat ( 1) -sosiaalisten tilanteiden pelko (1) -harhaluulot (1) -harhat (1) -tunne- elämältään epävakaa (1) -epäsosiaalinen ( 1) -narsistinen ( 1) -syömishäiriöt -saamattomuutta (1) -oma elämä ei ole hallussa (1) -itsetuhoisia ajatuksia ( 1) -yksittäisiä nuoria ohjattu psyk.osastolle esim. psykoosin takia ( 1) -viiltelyä (2) -unettomuus (2) -muut nukkumisvaikeudet ( 1) -alkoholi ( 4) -monimuotoisia päihdeongelmia liittyen lääkkeiden,alkoholin ja huumeiden käyttöön. (3) -lääkkeet (1) -sekakäyttö (2) -lääkkeiden väärinkäyttö (1) -pilven polttaminen (1 ) -kannabis (2) -amfetamiini (1) -subutex ( 1) - -päihdeongelmista huumeet ( 1) 2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? /tarpeet ja toiveet MITÄ? -nuoret ohjautuvat TE- toimistosta TYP:iin, josta hoitoon ohjaus tapahtuu moniammatillisen tiimin toimesta. --henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa, tilanteen kartoitusta- usein ongelmana on se, ettei nuori ole motivoitunut eikä sitoudu jatkoohjaukseen. -TYP:ssä toimitaan moniammatillisesti työhallinnon, sosiaali- ja terveyden alan ja KELAn ammattilaisten kesken. Liikkeelle lähdetään asiakkaan alkuhaastattelusta ja terveyskartoituksesta. Tällöin asiakkaalta otetaan suostumus mahdollisiin yhteistyötahoihin, jotta aktivointi- tai muu suunnitelma voidaan tehdä yhteistyössä moniammatillisesti. -TYP:stä varataan aika mielenterveysja/tai päihdepalveluihin tai ajanvaraus jää asiakkaan itsensä hoidettavaksi. -nuoria on ohjattu nuorisopsykiatrian lisäksi päihdeklinikalle. -nuoria on ohjattu TYP:n kuntoutuspsykologille Nuoria on ohjattu: MTK: een -nuorisopsykiatrian poliklinikalle. (3) -päihdeklinikalle (5) -Sihtiin (4) -kriisiapuun (1) -omalääkärille (1) Kriisikeskukseen (1) -ohjausta peruspalveluihin (1) MITÄ TARVITAAN: 3. Yhteistyötahot 4. Hankaluudet solmukohdat -Sihti (7) -Päihdeklinikan nuorisovastaanotto ( 6) -MTK ( 5) -sosiaalitoimi (3) -Nuorisopsykiatria (3) -Nuorisopsykiatrian poliklinikka ( 3) -erityisnuorisotyö (3) -Pajarila ( 2) -päihdehulto (2) -Nuorisopsykiatrian päiväyksikkö (2) -MTPA ( 1) -aikuissosiaalityö ( 1) -lastensuojelu (1) -nuorisotyö (1) -serakunnan erityisnuorisotyö -TE- toimisto (1) -KELA ( 1) -Laptuote (2) -Verkko (1) -koulut (2) -oppilaitokset (2) -kehitysvammapoliklinikka (1) -Nuorela yms. (1) -Lapsi- ja nuorisokodit (1) -Terveyskeskus (lääkäri ja hoitaja) (2) -opiskeluterveydenhoito (1) -Saimaan kriisikeskus (2) - Heikintalo (1) - Talous- ja velkaneuvonta (1) - Rikosseuraamusvirasto ( 1) -Ulosotto (1) Nuoren sitoutumattomuus mielenterveys- ja/tai päihdehoitoon, kun hänet on ohjattu sinne TYPistä. (4) - Hankaluus palvelu- ja hoitoonohjauksessa on mielenterveys- ja päihdeongelmaisen pallottelu. Miksei voida tehdä paremmin yhteistyötä rintarinnan, nuorella on sekä mielenterveys- ja päihdeongelma -> onko palveluiden pakko rakentua niin että ensin pitää hoitaa toinen ja sitten vasta saa apua toiseen vaivaa kun vaivat tosiasiallisesti kietoutuvat toisiinsa. >kuka ottaa kokonaivaltaisen vastuun nuoresta? (3) - päihde- ja mielenterveyspalveluiden työtoiminnallisten palveluiden puute. ( 1) - motivaation puute. (3) - jonot (2) -- tarpeet/tarjonta ei kohtaa. (1) - TYP asiakkaan työntäminen liian aikaisen.(1) - pitäisi olla nuorille oma 5. Onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus/hoito - Taitekohdat hoidetaan saattaen vaihtaen (todella tärkeää!) ja jos ei kiinnity ohjattuun tahoon, nuori ei jää tyhjän päälle vaan se taho kenen piti ottaa nuori vastaan huolehtii, että joko lähettävä taho ottaa nuoren takaisin vastuulleen tai nuorella on tiedossa työntekijä kuka hänen tukenaan on. - ohjaus on jollain taholla aina hallussa, tiedetään minne ohjataan jatkossa, nivelet toimivat saumattomasti yhteen. - Toimivan viranomais verkoston lisäksi onnistuneet tapaukset ovat lähes aina sisältäneet nuoren tukihenkilön, tavalla tai toisella. Tukihenkilö voi olla esim. erityisnuorisotyöntekijä, TYPin ostopalveluna hankkima yksilövalmentaja tai joku ystävä tai sukulainen läheisverkostosta. -- oikea-aikaista, käytännönläheistä, toimintapainoitteista-- ja nuorille juuri suunnattuja. - Onnistunut hoitoon/ palveluunohjaus on sellainen, jossa asiakasta on oikeasti kuultu, tilannetta on katsottu monelta eri kantilta moniammatillisesti ja joku ottaa asiakkaasta vastuun. Katsoo, että polku etenee toivotulla tavalla ja että asiakas saattaen vaihtaen ohjataan polulla eteenpäin. Toimijoiden välinen yhteistyö korostuu onnistuneessa ohjauksessa, tarvitaan myös tiedon välittämistä, jotta seuraava taho voi jatkaa nuoren kanssa työskentelyä suunnitelmallisesti. - Sihtiin arviointi asioille on saanut

2 2 Työvoiman palvelukeskus -ongelmat kasaantuvat samalle henkilölle. (1) -päihdeongelmissa huolestuttaa kannabiksen käytön yleisyys. (1) -erilaisia lääkkeitä ja kannabista käytetään mielenterveysongelmien itsehoitoon. ( 1) -henkilökohtaista keskustelua, neuvontaa, tilanteen kartoitusta- usein ongelmana se, ettei nuori ole motivoitunut eikä sitoudu jatkoohjaukseen. - Nuoren saaminen hoitotahoon ensimmäiselle ajalle, kenellä on aikaa? -ohjauksen lisäksi konkreettista tukea ja seurantaa, jotta hoitoon pääseminen onnistuu. Jonkin tahon pitäisi ottaa kokonaisvastuu tilanteesta ja koordinoida yhteistyötä nuorta auttavien tahojen välillä. -Nuorisopsykiatrian ja TYP:n välistä puuttuu jotakin sellaisille nuorille, jotka eivät ole valmiita työmarkkinoille. - On turha ohjata päihde- ja mielenterveysasiakasta työvoiman palvelukeskukseen, jos hänellä ei ole hoitoa järjestetty ja toipuminen lähtenyt jo käyntiin. Mikäli nuoren kohdalla lähdetään liian aikaisin ja epärealistisin tavoittein ja toivein, saatetaan aiheuttaa suuri pettymys ja ja jälleen uusi epäonnistuminen. -Tarvitaan yhdistettyä päihde- ja mielenterveyshoitoa. -jotain päihderiippuvaisille nuorille, erityisesti pojat. -Tarvittaisiin matalampi kynnyksinen KELAn työelämän valmennus. -Mihin ohjata nuori, joka ei itse koe avun/hoidon tarvetta, mutta ei ole kuitenkaan työ- ja/tai toimintakykyinen. - Nuoret sitoutuvat (ainakin suuri osa TYP: nasiakkaista) huonosti päihde- ja mielenterveyshoitoon, jotkut tarvitsisivat tuettua asumista hoidon ja kuntoutuksen lisäksi. -Mielestäni on useinkin tilanteita, joissa työntekijän tulisi ottaa vastuu asiakkaan puolesta, jos tämä ei siihen sairautensa takia kykene. -Kriminaalihuolto (1) -tukihenkilötoiminta (1) -sisäiset yhteistyökumppanit;avo,ty P, Kuntoutusosasto 1 -oppilashuoltoryhmät (AVO:n edustus) asiakasyhteistyöryhmä? (1) - Ensisijaisesti hoidon tarve olisi päihdeongelmien hoidossa, jos akuutti päihdeongelma, työllistymisen ja opiskelun suunnittelu on turhaa, ei oikea- aikaista (.1) - matalan kynnyksen paikat puuttuu lähes kokonaan paikka, johon voi ohjata heti ja joka ottaa nuoren asiakkaaksi/joka ottaa nuoren tilanteen haltuun kokonaisvaltaisesti. (2) -Ei sirpaleista asiointia useiden viranomaistahojen kanssa. - puutteelliset kuntoutuspalvelut esim. oppimisvaikeudet. (1) helposti ja nopeasti ajan. -aikavarauksen saa nopeasti ja hoitosuhde käynnistyy ei viikkojen odottelua. - hoitavataho ja/tai henkilö pysyy samana. -riittävästi henkilöitä ja aikaa hoitaa nuoren tilannetta. asiakaslähtöinen, - oikea-aikainen varhainen puuttuminen - - Tärkeää olisi, että eri viranomaistahoilla-/nuorten kanssa toimivilla henkilöillä olisi tiedossa selkeä, toimiva reitti; aikavaraus heti, mihin hoitavaan tahoon ja keneen siellä otetaan silloin yhteys, kun nuorella tarve palvelu-/hoitoonohjaukseen? Kuka kartoittaa asiantuntevasti hoidontarpeen? Mikä taho ottaa kokonaisvastuun nuoresta?

3 3 Yläkoulut Oppilashuoltoryhmät Yht. 17/17 ryhmävastausta 100% Ahdistuneisuus (3) Pelot (4) Käytöshäiriöt (6) Hiljaiset nuoret (3) Masennus (6) alkoholi (6) ->viikonloput Kannabis (2) Tupakka (9) Sienet (1) Yksinäisyys (6) Pelaaminen (6) Nettikiusaaminen (3) syömishäiriöt (3) ryhmän paineet (4) alakulo (2) väsymys (4) poissaolot koulusta (3) elämään pasiivisesti suhtautuvat nuoret (1) sairauden pelkoja (1) luokka ryhmänä voi huonosti (2) ylitunnollisuus ja vaativuus (2) kehityshäiriöt(1) sosiaalis-emotionaaliset ongelmat(1) tunne-elämäänliittyviä ongelmia- > itsetunto-ongelmia(1) perheen sisäisiä ongelmia(1) väkivaltakokemuksia(1) -Konsultaatio mahdollisuus (3)-> koulusta voitaisiin soittaa ja keskustella nuoren hoidosta -Jalkautuva työryhmä (4)->kävisi kouluissa pohtimassa mikä hoito parasta nuorelle -Merkkari (7 )->matalan kynnyksen paikka nuorelle -Selkeä työnjako ja vastuunkanto nuoren hoidosta (4) -Selkeä ensikontaktinpaikka (2) -Koulukuraattori joka päivä (2) -Muitakin terapioita kuin keskusteluhoito (3) -Neuvontapuhelin nuorille (1) -Päihdenuorten hoitoonohjauksen selkeys (2) -Psykologin palveluita enemmän (1) -Nuorten vertaistuki,pahaolo voi levitä(3) -Hiljaiset jäävät syrjään (2) Nuorisopsykiatrian poliklinikka (9) Sihti (9) koululääkärit (8) Osasto (7) Sosiaalitoimisto (7) Koulupsykologi (2) Poliisi (2) Nuorisotoimi (3) nuorisokodit (1) seurakunnan nuorisotyö(3) Palautetilaisuus esille tuli: 1. Koulut ja lastensuojelu saatava säännölliseen dialogiin keskenään. 2. Koulut tarvitsevat selkeästi vastuutetun ja valtuutetun lastensuojelutyöntekijän/ koulu, jok a on luontevasti koulun yhteistyökumppani/konsu ltoiva ls:n asiantuntija. -tiedon siirto eri viranomaisten kanssa ei toimi, yhteistyö ei ole avointa (14) -nuori ei hoitomyönteinen ja nuori jää koulun vastuulle (12) -sosiaalitoimiston toiminta liian hidasta, liian pitkään katsotaan ennen kuin ls auttaa nuorta (10) -sosiaalitoimisto ei näe syytä reagoida lastensuojeluilmoituksiin (10) -Kouluterveydenhoitajien työtaakka (6) -vanhemmat voimattomia (5) -poliklinikalle jonotus liian pitkä (4) -Pitkä matka (4) -vanhemmilla ei ole lapsille aikaa (3) -vaativat vanhemmat (3) -Yhteistyökumppanit eivät muista, että koulussa tehty jo paljon ennen kuin pyydetään apua lastensuojelusta tai psykiatrian poliklinikalta (2) -osastolle jonotus liian pitkä (2) -nuorten ryhmänpaine (2) -Huoli nuorista, jotka eivät pääse opiskelemaan peruskoulun jälkeen (2) Vanhemmat pyytävät apua lasten kasvatuksessa (2) -Lääkäripalvelujen niukkuus (1) -Kielitaitoista henkilöstöä -Vanhemmat mukana hoidon alusta (8) -Sihdissä toimitaan nopeasti (4) -Joustavuuden huomointi nuoren hoidossa (1) -Koulusta kysytään tietoja ja kutsutaan neuvotteluihin mukaan (7) -Koululle annetaan tietoja (8) -Nuoret ohjautuvat hyvin (2) -Nuorisopsykiatrin käynnit hyviä (2) -sosiaalitoimisto reagoi nopeasti etenkin lastensuojeluilmoituksiin(3) -saumaton yhteistyö(1).nuori saa avun nopeasti(1) -ennaltaehkäisevätyö huomioitu(1)

4 4 tarvitaan (1) - nuorten itsenäistymispaineet kotoa(1) A. KARTOITUS KANNATELLEN -HANKE: palvelurakenne ja nuori Prosessi Ls/Tarulan Tupa Järvelä: 8/13 (62 %) Sos.päivystys: 3/9 (33 %) Johtaja: 1/1 (100 %) Yht. 12/23 vastausta 52 % 1. Havaitut mielenterveysja päihdeongelmat (suluissa oleva luku=mainittu vastauksissa niin monta kertaa) -lääkkeet (11) -alkoholi (10) -huumeet (10) -amfetamiini (1) -kannabis (7) -sekakäyttö (6) -imppaaminen (2) -tupakka (1) -masennus (6) -käytöshäiriöt (5) -myönteisempi asenne huumausaineisiin (4) -itsetuhoinen käytös (5) -viiltely (3) -ahdistus- ja epätoivo (2) sosiaalisten tilanteiden vaikeus (2) -välinpitämättömyyttä suhteessa omaan elämään (2) -harhat (1) -neurologisia dg /-ominaisuuksia (1) -aggressiivisuus (1) -syvempiä perhedynamiikan ongelmia (1) *usein mielenterveys- ja päihdeongelmia samalla henkilöllä *usein päihteidenkäyttö oire 2. Nuoren palvelut ja hoito: mitä? /tarpeet ja toiveet MITÄ? -oma ohjaaja -päihdekartoitus -keskustelut nuoren- ja vanhempien kanssa -päihdeklinikalla käynnit huumeseulat ja ajat -terveyskeskus- ja ensiapupäivystys psyykkisen tilan arviointi -psykiatrinen osasto (PS1) M1 tarkkailulähetteellä päihdekatkaisuhoito -nuorisopsykiatrian osasto esim. intervallijaksot, hoitojaksot -nuorisopsykiatrian poliklinikka esim. tutkimukset, terapia-ajat -sihti -päihdepysäkki -kouluterveyshuolto -pidempiaikainen kuntoutus suljetussa päihdekuntoutuslaitoksessa -poliisin putka *LS-avotyö ja /tai vastaanottokotisijoitus *LS-jatkosijoitus 3. Yhteistyötahot 4. Hankaluudet solmukohdat -sosiaalityöntekijät -päihdeklinikka -nuorisopsykiatrian poliklinikka -nuorisopsykiatrian osasto -sihti -aikuispsykiatrian osasto -lastenpsykiatria -terveyskeskus ja ensiapupäivystys -poliisi -koulut ja kouluterveydenhuolto -seurakunnat -yksityiset päihdekuntoutuslaitokset -mielenterveyspäivystys 24 h -Pajarila -nuoren vanhemmat -epätietoisuus siitä, kenelle nuoren ja perheen kokonaisvaltainen vastuu, kun nuorella on tarvetta päihde-, mielenterveys- ja lastensuojeluasioissa (8) kuka hoitaa kenen vastuulla nuoren pompottelu eri toimijoiden välillä nuori/perhe joutuu usean eri tahon yhteistyöhön ongelmia ei hoideta missään taholla kunnolla -nuorten päihdekatkon puuttuminen (7) nuoret varhaisessa vaiheessa osaavan palvelu piiriin riittävän pitkäksi aikaa -nuoren motivointi ja sitouttaminen esim. päihdeklinikkakäynnit vapaaehtoisia (4) -käytöshäiriöinen nuori ei ole psykiatrian keinoin autettavissa, joten nuori palautuu takaisin (3) -vanhemmat eivät ota asiaa ns. vakavasti: eivät vaadi 5. Onnistunut palvelu-/hoitoonohjaus/hoito -eri viranomaiset saman pöydän ympärillä asiakkaan kanssa suunnittelemassa hoitoa moniammatillinen työryhmä yhdessä tehtävää tiimityötä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa -asiaa mietitään rauhassa (ei päätelmiä vain hetken näkemisen perusteella) ja tehdään sopimus siitä kuka milloinkin vastaa prosessista hyvä kartoitus varhaisessa vaiheessa -toisen työn/osaamisen ja lain velvoitteiden ja oikeuksien kunnioittaminen ja arvostaminen -hyvä palveluketju / selkeä rakenne ja toimintamalli ei enää keskusteluja siitä, kenelle asiaa kuuluu? -motivoitunut nuori/perhe -nuoren kuulluksi tuleminen nuorelle palautetta toiminnastaan nuoren hyväksyminen omana itsenä nuoren kannustaminen ja kunnioittaminen Avun tarve arvioidaan yhdessä paikassa, jossa määritellään mitä kaikkea apua kukin asiakas tarvitsee (ei vaan yhtä asiaa), mikä taho hoitaa,

5 5 Tarulan Tupa jostakin *ongelmakäyttäjiä ja kokeilijoita *käyttäjät entistä nuorempia (esim. kannabiksen käytön asenne sallivampi kuin ennen) TARPEET JA TOIVEET: -hoito hajautettu, eikä hyvää kokonaiskuvaa tai tilanteen hallintaa välttämättä saavuteta hyppäämistä eri tahoilla ympärillä paljon eri työntekijöitä -yhteistyö tiiviimmäksi eri tahojen kanssa -uudenlainen yksikkö, joka vastaisi niin lastensuojelullisten-, psykiatrian- kuin päihdepuolen ongelmiin -nuorten päihdekatko -motivointia lisää nuoret eivät koe hyötyvänsä tarpeeksi hoitomuodoista eivät näe tarvetta omalla kohdalla esim. kannabiksen käyttöä ei pidetä minään -traumatisoituneiden nuorten kohtalo, kuka heitä auttaa? -nuorten päihdeongelmiin ei ole hoitomallia, ei päihdekatkoa, ei kuntoutusta lapselleen hoitoa tai osallistumista hoitoon/kuntoutukseen (3) vanhempien väsyminen tilanteeseen, vaikeus motivoida yhteistyöhön nuoren parhaaksi -ei selkeää hoitomallia esim. nuoria pompotellaan psykiatrian osastojen/poliklinikan, lastensuojelulaitoksen ja kodin välillä (2) -17 v huumeidenkäyttäjänuoret, joilla on aggressiivista käyttäytymistä ja psyykkisiä ongelmia (1) -Tarulantuvan omat resurssit ja talon rakenne (1) -nuori aikuisten kanssa samassa hoitopaikassa esim. PS1 (1) -resurssipula (mielenterveys/päihde) esim. ajansaanti venyy pitkälle) -nuorelle/perheelle paljon negatiivista palautetta (1) -nuorilta puuttuu mielekäs tekeminen(1) ja hoitoon pääsee lyhyen ajan sisällä. Ei useita eri tahoja erikseen asiaa miettimässä. Hoito on riittävän kestoinen. Nuorta ja perhettä kuunnellaan asiantuntijoina, hoidon tarve tehdään heille selväksi/näkyväksi. Tukea koko perheelle, ja selkeä suunnitelma jo alusta asti, joka on kaikilla osapuolilla tiedossa. Asiakas saadaan hoitoon motivoiduksi. Nuorten ongelmia ei tunnuta ottavan vakavasti, välillä tuntuu pään seinään hakkaamiselta moniongelmaisen nuoren asioita selvitettäessä. Oikeaa hoitotahoa tai muotoa ei tunnu olevan olemassakaan, asiat hajaantuvat liian laajalle eikä kokonaiskuvan muodostaminen nuoren tilanteesta ole mahdollista

6 6 Ls/nuorten avopalvelut/ Aikuissosiaalityö 18 nuoret Yht. 15/17 vastausta 88,2% Aikuissosiaalityö 10 hlön ryhmävastaus: Mielenterveysongelmat: alakuloisuus, vetämättömyys, jaksamattomuus, ylivilkkaus, masennus (eri tasoisia), paniikkikohtaukset, sosiaalisten tilanteiden pelot, syömishäiriöt, persoonallisuushäiriöt, pakkooireet, vainoharhaisuus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuus, tuskaisuus, toivottomuus, itsetuhoisuus, skitsofrenia, psykoottisuus, narsistisuus, traumatisoituneet, väkivaltaisuus. Päihdeongelmat: - tupakointi, nuuska, alkoholi, kannabis, lääkkeet, erilaiset designhuumeet, yskänlääkkeet, kovat huumeet, imppaus, liuotteet. Myös peliongelmat, ostomania, seksiriippuvuus näkyvät asiakkuuksissamme. H11 H15: -alkoholi (2), huumeet (3), kannabis(4) amfetamiini, subutex (2), -vahvojen särkylääkkeiden päihdekäyttö, -käytön kieltäjä -hoitamattomat mt-ongelmat -perheestä tulevat ongelmat ja häiriökäyttäytyminen kotona asuvilla nuorilla. -masennusta (3), paniikkihäiriöitä(2) sekä unihäiriöitä(2) ja ahdistusta(2). 10 hlön ryhmävastaus: MITÄ? Nuoret ovat saattaneet saada hoitoon- ja palveluohjausta jo lastenneuvolasta saakka. aikuissosiaalityössä: aina tarpeen mukaista hoitoon- ja palveluohjausta. kerrotaan palveluista ja annetaan esite (esim. tulostetaan netistä tietoa, aukioloajat, yhteystiedot ) kannustetaan ja motivoidaan tarvittaessa annetaan puhelin käyttöön aikavarausta varten tai varataan aika sovitusti asiakkaan puolesta tarvittaessa muistutetaan ajasta soittamalla asiakkaalle etukäteen tai sovitusti lähdetään saattamaan asiakas aikavaraukselle. TARPEET JA TOIVEET -tarvitaan selkeä vastuuhenkilö, joka vastaa asiakkaan hoidosta ja palvelutarpeista kokonaisvaltaisesti ja pitää aktiivisesti yhteyttä asiakkaaseen ja yhteistyötahoihin/verkostoihin. siis hoidon alussa kartoittaa muut nuoren kanssa toimijat lukuisia hyviä kokemuksia hoidon ja yhteistyön toimivuudesta, mutta toivomme, että nuorten perään katsottaisiin enemmän. Esimerkkinä tilanteet, jolloin nuori ei saavu sovitusti esim. terapiaajalle. aikuissosiaalityössä koemme, että harmittavan usein 10 hlön ryhmävastaus: -perusterveydenhuolto (terveyskeskus, keskussairaala, mielenterveys- ja päihdepalvelut), opiskelijaterveydenhuolto, YTHS, työterveyshuolto, koulukuraattori, opintopsykologi, Saimaan kriisikeskus, Sihti, erityisnuorisotyö, etsivätyö. H11 H15 Psyk. sairaanhoitaja, Typ (2), terveydenhoitaja päihdeklinikka, Sihti, nuor.psyk pkl, Mtk+MTPA, terv.keskus, opiskeluterveys, psyk.osastot Palaute 3.2. esille tuli: - osalla nuorista viranomaisvastaisuutta, pelätään asiakassuhteessa tiedon joutuvan vääriin käsiin. -pelätäänkö viranomaisia ja auktoriteetteja. -nuori ei itsekään tiedä, mistä on kysymys, valvoo yöt ja nukkuu päivät. -nuoret ovat yleisesti näköalattomia. Miten verkosto kohtaa nuoret? -vaikea saada yhteistyökumppaneita puhumaan nuoren todellisista ongelmista. -vaikea lähettää nuorta eteenpäin, jos ei tiedä, mikä nuoren ongelma on? Useat nuoret kohtaavat sosiaalityöntekijä Katja Pullin ensimmäisellä käyntikerralla. 10 hlön ryhmävastaus: - Nuoren hoitoon lähteminen voi olla vaikeaa uudet ihmiset ja paikat jännittävät ja pelottavat useimpia. Unirytmi voi olla sekaisin - kaikki eivät ole puhujatyyppiä, etenkään pojat. yhdessä tekeminen voisi olla luontevampaa? asioiden kertominen yhä uudelleen ja uudelleen uusille ihmisille alkaa varmaan tympimään jokaista nuori leimautuu palveluissa helposti sitoutumattomaksi ja motivaatio-ongelmaiseksi, vaikka taustalla olisi esim. masennus. - meidän koulutuksella emme voi arvioida asiakkaan kuntoisuutta, mutta kuitenkin näemme, että vointi on romahtanut. olisi ensiarvoisen tärkeää saada hoitavasta tahosta työpari, esim. kotikäynnille hoidontarpeen ja pikaisuuden määrittelemiseksi. - hankaluuksina olemme kokeneet myös palveluiden pirstaleisuuden jos on sekä päihde- ja mielenterveysongelma voi se jopa estää hoitoon pääsemisen, joten näitä tulisi voida hoitaa ja huomioida yhtäaikaisesti yhdessä toimipaikassa 10 hlön ryhmävastaus: - hoidossa pitää olla jatkuvuutta ja nimettynä vastuuhenkilö. silloinkin kun palvelut matkan varrella vaihtuvat. Hoidon päätyttyä nuoren tulisi tietää, kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä. - nuori tulee kuulluksi ja kokee saavansa apua tavoitteensa saavuttamiseksi - nuoren kanssa toimivat eri tahot tulisi tehdä näkyväksi niin asiakkaalle kuin muille yhteistyötahoille ja nuoren kanssa olisi sovittu tästä avoimesti. nuori voisi olla luottavaisin mielin yhteistyöstä. -matala kynnys -samat työntekijät - jatkohoito- ja yhteistyösuunnitelmat - hoidossa tulisi myös huomioida nuoren taloudellinen tilanne ja auttaa nuori saamaan hänelle kuuluvat etuudet, taloudellinen perusturva auttaa myös hoitoon keskittymisessä. - miten nettiä voisi hyödyntää nuorten hoidossa ja yhteydenpidossa? Onnistuneeseen hoitoon kuuluu se, että nuori joko kuntoutuu koulutukseen tai työhön tai jos on sairas, niin saa hoitoa ja kuntoutusta ja asianmukaiset etuudet ja arki sujuu H11 H15 Ideaalitilanteessa nuori tulee aina samaan paikkaan, tapaamisen luonteesta riippuen paikalla on milloin kukakin työntekijä. - tukihenkilötoimintaa tulisi laajentaa

7 7 Aikuissosiaalityö 18 nuoret Useimmiten kietoutuvat yhteen, samalla asiakkaalla päihteidenkäyttöä, univaikeuksia, ahdistusta ja ongelmat ovat alkaneet jo ennen asiakkuutta aik.sos.työssä. Kierre on jo semmoinen, ettei nuori itsekään tiedä mistä alkoi ja mistä päin lähteä eteenpäin. Kaverit myös samassa tilanteessa, mikä ruokkii, ettei muutokseen ole sieltä tukea vaan pikemminkin päinvastoin. sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat sivuutetaan asiakkaan hoitoprosessissa ja työskentelymme mielletään enemmänkin rahan jakamiseksi - toimeentulotukityöksi. työskentelyotteeseen kuuluu kuitenkin asiakkaan huomioiminen ja kohtaaminen kokonaisvaltaisesti ja koko elämäntilanteen huomioiminen. aikuissosiaalityön mukana olo voisi tuoda uutta ulottuvuutta ja näkökulmaa myös asiakkaan hoitoon, sillä yleensä asiakkuussuhde sosiaalityössä on hyvä ja toimiva usein pitkäaikainenkin. Vähemmän aikaa aineita käyttäneet nuoret ovat vielä motivoituneita hakemaan apua. Keneen pitäisi satsata?- Segmentoidut palvelutensikertalaiset/konkarit. -alle 18 -vuotiaat peruskoulun lopettaneet. - asiakkaina jo toisen ja kolmannen polven asiakkaita. Harmaa alue heikkolahjaiset tieto kulkee jos kulkee ---Tarvittaisiin yksi henkilö, joka tietää onko nuori käynyt hänelle suunnitelluissa palveluissa. -TYP: n kanssa on osittain yhteinen tietojärjestelmä. -sosiaalityöntekijän tulisi olla ensimmäinen puoli vuotta mukana nuoren aloittaessa TYP: n asiakkaana. H11-H15: Asiakkaan sitoutumattomuus, häviäminen Oma rajallinen resurssi, ei pysty tapaamaan nuorta riittävän usein, jotta pystyisi oikeasti kannattelemaan nuorta. - epäselvyyttä kuka on asiakkaan työntekijä kuka vastaa/päättää asiakkaan hoidosta, miten hoito etenee. Joskin varmasti yhteistyötahoilla on sama ongelma omaan organisaatiooni nähden. reippaasti. Yksi työntekijä pystyy toimimaan 5-10 nuoren tukihenkilönä. Aikuissosiaalityön asiakkuudessa on reilu v täyttänyttä nuorta alle 25v. Tukihenkilöiden tarve on siis valtava. Työntekijöiden tulisi nuoren kohdalla olla suhteellisen pysyviä. Yhteistyön vahvistaminen eri sektorien välillä on välttämätöntä, mikäli emme halua lisätä nuorten syrjäytymistä. Yhteistyöstä tulisi tulla pakollinen toimintamalli. Kun ongelmat ovat kehittyneet pitkään (vuosia) niin ilmeisesti paraneminenkin kestää eli onnistuneena pitäisin riittävän pitkää seurantaa ja melko tiheästi tapahtuvia tapaamisia avohoidon puolella teemme aikuissosiaalityössä lisäksi aktiivista motivointityötä, joten olisi selkeästi tehokkaampaa, että hoidon tavoitteet, eteneminen ja mahdollisimmat pulmakohdat olisivat kaikkien nuoren kanssa työskentelevien tiedossa. H11 H15 -nuoret saavat samat palvelut kuin vanhemmatkin. Alaikäisillä on lisäksi lastensuojelu, joka voi velvoittaa nuoret hoitoon. -taipalsaarella terveyskeskuksessa psyk.sairaanhoitaja vastaanotolle saa nopeasti ajan - siellä voi tehdä tilannearvion, terveyskeskuksessa käy psykiatri. -nuoret ovat käyttäneet Sihdin ja Lpr A-klinikan palveluja. Typin kautta päihdelääkäri Juha TYP: n ja sosiaalityön välille tarvittaisiin nuorille toimintaa, joka on mielekästä päihde- ja mielenterveyskuntoutujalle. -pääsääntöisesti yhteistyötä TYP: n ja työhallinnon kanssa. mutta myös nuortenpsykiatrian - nuorten päihdeongelmaa hoitamassa vain kaksi henkilöä päihdeklinikalla. -tarvittaisiin lisää sosiaalityön ja hoitopuolen yhteistyötä. -tarvitaan verkostokokouksia case- pohjalta Case manager. -sosiaalityöntekijällä pitäisi olla selkeä käsitys siitä, kenelle hän soittaa nuoren asiakkaan mielenterveys- ja päihdeongelmissa, ettei nuori jää roikkumaan.. -nuorten lääkehoito huolestuttaa, jos ei ole muuta hoitoa tarjolla. Verkostot toimivat henkilösuhteitten pohjalta, toisten työaloja ei tunneta, joten nuori joutuu jankkaamaan samoja asioita joka paikassa. Tästä seuraa se, että nuori ei puhu eri palveluissa samoista asioista vaan kaikilla on katvealueita ja jokainen verkoston jäsen tuntee eri nuoren vaikka henkilöllä on sama hetu ja nimi. -onnistuneita ovat nuorten asiakassuhteet, joissa ei mennä negation kautta

8 8 Aikuissosiaalityö 18 nuoret Ls/nuorten avopalvelut v. - masennus (5) - toimintakyvyn alentuminen (1) - ahdistus (3) - univaikeudet (2) - yleisesti mielenterveysongelmia (5) - nuori hautautuu kotiin/sänkyynsä Kemppisen arvioitavaksi. -pääsääntöisesti nuoret tietävät mistä apua voisi saada: Päihdeklinikasta, Sihdistä, nuor.psyk:sta ja ovat paikoissa käyneetkin hoito on katkennut, on syynä, etteivät ole saaneet ajoille enää alun jälkeen mentyä eli sitoutuminen. Asiakkaat sanovat: ei ollut hyötyä, työntekijän kanssa ei vaan synkannut. Kun on yksi huono kokemus, ajatus on, ettei enää ikinä. Ja ajan henki näkyy myös eli hyötyä pitää olla saman tien. nuoret kaipaavat aikuisen kanssa keskustelua eli hoitoon vuorovaikutusta enemmin pitäisi olla hoidollista matalan kynnyksen toimintaa. on pelko leimautua hulluksi ja se myös estää hoitoon hakeutumista, nuorillahan on loppujen lopuksi tarve olla kuten muutkin nuoret ja olla cool. Tarvitaan: myös täysi-ikäiset saatava helpommin hoitoon, myös tahdonvastaiseen. Harva nuori tulee itse pyytämään apua, mutta moni omainen on nuoresta huolissaan Jalkautuvaa työtä tarvitaa. MITÄ? - MTK (2) - Nuorisopsykiatrian poliklinikka (4) hoitoon ohjaukset - Nuorisopsykiatrian osasto - Päihdeklinikka (1) -tarvittaisiin sosiaalipedagogista työotetta. -onnistunutta työelämään aktivointia. Sosiaalityöntekijät odottavat toimivaa yhteistyötä mielenterveystyöntekijöiden kanssa. - Lasten- ja nurisopsykiatrian poliklinikka (5) - Perusterveydenhuolto (4) - Päihdeklinikka (3) - SIHTI (3) - MTPA (3) - MTK (3) - Jälkihuoltonuorten hoidon toteutuminen hankalaa (2) todetaan ongelmia olevan, mutta nuori ei ole motivoitunut hoitoon ei voi pakottaa aiemmin kokeiltu useita eri hoitomuotoja

9 9 Keskusta-alue: 3/18 (17 %) + henkilökunnan kanssa tapaaminen Eteläinen alue: 3/7 (43%) Pohjoinen alue: 5/13 (38 %) Yht. 11/38 vastausta (29 %) Ls/nuorten avopalvelut v. (1) - itkuisuus (1) - ongelmia liikkua kodin ulkopuolella (1) - vanhempien mielenterveysongelma lapsi aikuisen roolissa (1) - rajattomuus (1) - näköalattomuus (1) - koulunkäyntivaikeudet (1) - moniongelmaisuus (1) - syrjäytyneisyys (1) - kaksisuuntainen mielialahäiriö (1) - skitsofrenia (1) - viiltely (1) - käyttätymishäiriöt (1) - syömishäiriöt (1) - koulupinnaaminen (1) - yleisesti päihdeongelma (5) - alkoholin käyttöä (5) - lääkkeiden väärinkäyttöä (4) - huumeiden käyttöä (4) - kannabis (1) - sekakäyttö (1) - tupakointi (1) - vanhempien päihdeongelma lapsi aikuisen roolissa (1) Päihdepuolelta esim vuotiaita, jotka käyttävät tosi paljon alkoholia, tai vuotiaita, jotka käyttävät kannabista, alkoholia ja lääkkeitä yhdessä Usein asiakkaat ovat sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, jolloin päihteillä on yritetty helpottaa ahdistusta ja kuitenkin mielenterveyden ongelmat ovat vain lisääntyneet - Terveyskeskuslääkäri (2) nuoren tilanteen arviointi - Kotikäynti nuorisopsykiatrian psykiatrin kanssa (1) nuori sai avun nopeasti - päihdepuhuttelut (2) - SIHTI hoidon tarpeen arviointi (2) - Yksityiset terapeutit (1) mikäli hoito ei järjesty omassa kunnassa - Kouluterveydenhoitaja (2) - Koululääkäri (1) - Koulupsykologi (1) - Perheterapia (1) TARPEET JA TOIVEET - Katkaisuhoito nuorille (5) - Jalkautuvia ohjaajia mielenterveyspuolelle (2) - Jalkautuvia ohjaajia päihdepuolelle (2) - Psykiatrinen päivystyspoliklinikka nuorille (2) - Paikka, jossa nuorelta voitaisiin ottaa näytteet nopeasti (huumeet, alkoholi) (1) - Nuorten palveluohjaus toiminut huonosti ei ole paikkoja johon nuori ohjattaisiin (1) - Apu usein pirstaleista nuori saa apua, jos jaksaa olla määrätietoinen usein nuori ei pysty tähän (1) - Päihdetyöntekijä perusterveydenhuoltoon (1) - A-klinikkatoiminta eri kuntien alueelle (1) - Selkeä malli palvelupolusta (1) - Toiminnallinen kuntoutus (1) - Nuorille sopivia päihdepalveluja lisää (1) - Lasten- ja nuorisopsykiatrian osasto (1) - Pajarila (1) - Yksityiset päihdekuntoutumisyksiköt (2) - koululääkäri (2) - opetustoimi (perusopetus) (2) - Tarulantupa (1) - Keskussairaala (1) - Yksityinen psykologi (1) - Lasten ja nuorten vanhemmat (1) - Hoito loppuu nuorisopsykiatrian poliklinikalla kun nuorella ei ole motivaatiota, hoito loppuu (3) lastensuojelussa olevat nuoret ovat ennakkoluuloisia ja luottamuksen herääminen vie aikaa nuori ei puhu - Nuori joutuu odottamaan pitkään hoitoon pääsyä (5) pahin ahdistus on saattanut helpottua todetaan ettei hätää ja jatko-ohjaus jää ehkä tekemättä hoitavat tahot ovat auki tiettyinä aikoina - Nuoret harvoin sitoutuneita/motivoituneita hoitoon (3) eivät saa lähdettyä kotoa hoitamaan asioita - Hoitopaikoissa ei oteta huomioon nuoren ikätasoa (1) -> hoidetaan kuin aikuista - Nuorille ei ole mahdollisuutta toiminalliseen kuntoutukseen (2) nuori keskustelee paremmin tekemisen lomassa paikkana jokin muu kuin työntekijän huone - Ei ole tietoa nuorille suunnatuista hoitopaikoista Eksoten alueella (2) - Järjestelmät ovat pirstaleisia, eivätkä kohtaa (3) tieto ei liiku tiedon puute kaikki työskentelevät omilla tahoillaan palavereissa sovitaan vähän konkreettisia muutoksia moniammatillinen yhteistyö - Hoitopuolella epärealistisia - Nuori pääsisi hoitoon silloin kun tarve on suurin (4) nuori saa apua nopeasti asiat eivät menisi lisää rempalleen mieli ei ehtisi muuttua - Matalankynnyksen hoitopaikkoja nuorille (1) ei valkotakkisia hoitajia aina avoimena olevia paikkoja - Kokonaisvaltaista hoitoa alusta asti (8) tukea ja tsemppausta usealta taholta moniammatillisuus erilaiset toimintamuodot otetaan nuoren verkosto huomioon hoidossa yksilöllisyys huomioiden yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä tiivistä ja avointa, huomioiden myös nuori ja hänen perheensä yhteinen kieli kaikilla luottamus - Mielenterveys- ja päihdepuolelta ohjaajat mukaan tiimiin (1) - Nuoren motivoiminen hoitoon (2) - Luottamus eri toimijoiden kesken toistensa ammattitaitoon (1) luottaminen esim. sos. toimen päätöksiin, vaikkei itse sitä ymmärtäisikään - Jatkohoidon järjestäminen/hoitojatkumo (3) nuori ei jää omilleen hoidon päätyttyä turvattaisiin kontakti johonkin tahoon jatkossa riittävän tuen/jälkiseurannan järjestäminen - Henkilökunnan kierrättäminen (1) yhteistyötahot tuntisivat toisensa syntyisi luottamusta hoito jatkuisi saumattomasti hoito/tutkimusjakson jälkeen

10 10 Ls/nuorten avopalvelut v. Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita: - Itsetuhoisuus - Paniikkihäiriö - Voimattomat vanhemmat nuori oireilee normaalia murrosikää, mutta vanhemmat eivät jaksa nuoren kuohuntaa nuori vanhempien uran/oman elämän esteenä yhteiskunnan täytyy kantaa vastuu nuoresta Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita: TARPEET/TOIVEET - Lääkkeistä, huumeista ja alkoholista sekä seuloista ajankohtaista tietoa säännöllisesti esim. Päklin työntekijöiltä koulutuksina/konsultaatioina - Paljon vaikeita nuoria työntekijä väsyy, turhautuu epäluottamus myös toisia viranomaistahoja kohtaan kasvaa yhteiset tilaisuudet eri toimijoiden välillä odotuksia avopuolen työtä kohtaan (1) - Sosiaalipuolella ei ole riittävästi työkaluja psyykkisten ongelmien hoitoon (2) - Asiakkaat siirretään sosiaalitoimelle, vaikka tarvitsisivat tutkimus/hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa (1) - Kynnys mennä MTK:n korkea (1) leimautuminen - Ei ole selkeää palvelupolkua nuorten kohdalla (2) - Lähipalvelut puuttuvat mielenterveyspuolelta (1) - Nuorilla vähän hoitopaikkoja (3) katko puuttuu - Resurssipula (1) - Ohjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa palvelujen piiriin (1) - Selkeä palveluohjaus/palvelupolku (2) kuka hoitaa, miten hoidetaan, missä hoidetaan - Palveluja saatavilla myös Lappeenrannan lähikunnissa (1) Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita - Perheen ja lapsen osallisuus tärkein Keskustelussa lisäksi esille tulleita asioita: - Soiaalipuolella herää huoli, mielenterveyspuolella ei nähdä nuorella olevan huolta herättävää problematiikkaa mielenterveyden näkökulmasta - Käsitykset perheestä/vanhemmuudesta poikkeavat toisistaan voi aiheuttaa ristiriitaa - Lastensuojelutarpeen selvitystä ei voi korvata verkostotyöskentelyllä laki - Lastensuojelu kutsutaan mukaan liian varhaisessa/myöhäisessä vaiheessa on ehkä luvattu jo perhetyötä lastensuojelun työntekijät eivät tunne perhettä(puhuttu/luvattu sijoitus, joka ei vastaa lapsen/perheen tarpeita

11 11 Ls/nuorten avopalvelut v. tilanteeseen hankala puuttua, vaikka sijoitusta ei tehdä, mikäli ei ole tarvetta ei jää aikaa lastensuojelutarpeen arvioinnille - Lastensuojelun osuus neuvotteluissa? turhautuneisuus puolin ja toisin - Lastensuojeluilmoitusta ei ole tehty ajoissa pitäisi tehdä siinä vaiheessa kun tehdään suunnitelmaa - Sijoitus on viimeinen vaihtoehto - Laki edellyttää lastensuojelutarpeen selvittelyn tietyllä tavalla Nuorisopsykiatria Vastauksia 14 + Ryhmävastaus H yht. 17 vastausta/35 48,6% 14 hlö:n vastaukset -nuorisopsykiatriset ongelmat -mielialaongelmat -syömisproblematiikka -psykoottistasoiset häiriöt -käytöshäiriöt -oppimis/koulunkäyntivaikeudet -nuoruusiän kasvun- ja kehityksen vaikeudet (mm. kaverit, seurustelu) -masennus -ahdistus -somaattiset häiriöt, joiden taustalla psyykkiset syyt -trauman ja/tai kriisiin liittyvät pulmat -psykososiaaliset pulmat -neuropsykiatriset ongelmat -suicidaalisuus -puutteellinen vanhemmuus -neuroottistasoisia ongelmia -persoonallisuushäiriöitä -paniikkikohtaukset -unettomuus -passiivisuus -stressireaktiot 14 hlö:n vastaukset Nuorisopsykiatraia tarjoaa avohoitoa; Sihti, pkl, kuntouttava päiväyksikkö sekä ympärivuorokautista osastohoitoa Tutkimus- ja hoitojaksot Hoitona erilaiset terapiat esim. musiikki- ja kuvataideterapia, terapeuttinen hoitosuhde/vanhempien tukikäynnit, psykoterapia Lääkehoito Puhelinneuvottelut Ohjaus tarvittaessa muualle: -hoitojaksolle päiväyksikköön tai osastolle (nuorisopsyk tai Ps2) -somaattisiin tai neuropsykologisiin tutkimuksiin -sosiaalitoimi -päihdehuollon yksiköt, A-klinikka, 14 hlö:n vastaukset -Sosiaalitoimi (13) -nuorten kuntoutus- ja ryhmäkodit (julkiset/yksityiset) Päihdepuoli (11) Opiskeluterveys (11) Kouluterveys (10) -lastensuojelu -aikuissosiaalityö Psykiatrian yksiköt (9) -aikuispsykiatria -lasten psykiatria -mtpa -Katajapuu -mtk -toiminnallinen kuntoutus -nuorisopsykiatrian pkl, osasto, päiväyksikkö, sihti, sairaalakoulu Koulut (7) -opettajat -rehtorit -oppilashuolto TYP (6) Perusterveydenhuolto (6) - Yhteistyön sujuminen vaikeaa etenkin komplisoituneilla nuorilla (1) -Yhteistyö eri toimijoiden kesken onnistuu usein (4) -Hoitoonohjaus sujuu hyvin (1) -Odotusaikoja joskus liikaa (2) -Päällekkäiset toimijat saman nuoren kohdalla (5) -Selkeä tieto päävastuunottajasta nuoren hoidossa puuttuuu (2) -Tieto eri toimijoiden välillä ei kulje hyvin (1) -Ei kuulu meidän työn piiriinmentaliteetti (2) -Toimijoilla erilainen kieli ja eri näkemykset (2) -Lastensuojelun kanssa toimiessa unne ettei tule kuulluksi (1) -Kohtuuttomat odotukset muilta H2 -Nuoren hoitoon motivoinnin vaikeudet (4) -Tarpeen mukainen hoito (2) -Pystytään vastaamaan riittävän nopeasti nuoren avun tarpeeseen (2) -Nuoren lähipiiri huomioitu (1) -Riittävän pitkäkestoinen hpito (2) -Jatkohoito järjestetty kohtuullisessa ajassa (1) -Jatkohoitoon pääsee sovitusti (1) -Selkeä hoitomalli (1) -Nuorelle annetaan apu eri toimijoiden kesken yhteistyönä (1) -Oikea hoitopaikka (1) -Nuoren tilanteen arvioinnin tärkeys (2) -Toisten toimijoiden ammattitaitoon luotetaan (3) -Yhteityötä tehdään nuoren vanhempien kanssa (3) -Realistiset odotukset (1) -Määräaikaisuus, lyhyet hoidot (1) -Nuoren/vanhempien tarpeisiin pystytty vastaamaan (1) -Nuori oivaltanut kuinka omalla toiminnallaan pystyy parantamaan omaa elämänlaatuaan (1)

12 12 Nuorisopsykiatria -päihdeongelmat alkoholi huumeet kannabis, amfetamiini lääkkeet imppaus sekakäyttö -vanhempien/kasvuympäristön liika alkoholin/huumeiden/sekakäyttö Kaikenlaisia mahdollisia mielenterveysongelmia, nuorilla usein kehitysvaiheen etenemisen ongelmia, joista seurauksena moninaiset psyykkiset oireet. Päihdeongelmista: alkon käyttö, huumeet, imppaus, sekakäyttö, lääkkeiden väärin käyttö. Psyykkisesti sairaita ja häiriintyneitä nuoruusikäisiä (13-22v.). Monella samanaikaisesti päihdeongelma. Nuoruusiän kasvun- ja kehityksen haasteista vakaviin mielenterveyden häiriöihin. Päihteiden käyttöä ei tilastoida, mutta viikoittain vastaanotolle tulee nuoria, joiden ongelmiin voi olettaa nuoren omalla päihdehakuisuudella olevan vaikutusta. Lisäksi työssämme nousee valitettavan usein esille kasvuympäristön päihteiden käyttö ja tämän heijastuminen nuoren ongelmiin. H masennus -ahdistuneisuus -itsetuhoisuus -psykoottisuutta Stoppari, Pajarila -Typ -Laptuote -koulu/opiskeluterveys -kuraattorit -fysioterapia -yksityisen puolen terapiat Hyvin monenlaista, polku nuorisopsykiatrian poliklinikalle on melko selkeä. Voi tulla joko lähetteellä tai ilman. Sihdin kautta. Puhelinneuvottelujen kautta ohjaukset sujuvat pääsääntöisesti hyvin. Mitä paremmin tuntee palveluntuottajan sitä joustavammin ohjaukset sujuvat: H Lähetteen (M1 tai B1) sairaalaan ohjautuakseen. Jotkut ovat olleet aiemmin avohoidossa, toiset tulevat ilman aikaisempaa hoitokontaktia. Tarvitaan: -nuorten päihdepuolen kuntoutusta/katkaisua -enemmän aikaa yhteistyölle, kuka hoitaa, ei päällekkäisiä hoitoja, rajapinnat hoidossa -päihdeongelmaisille nuorille, vahvasti käytöshäiriöoireileville ja elämäntaidottomille nuorille tarvitaan uudenlaisia auttamiskeinoja - joustavaa, nuorilähtöistä, tulevaisuuteen suuntaavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. -selkeä nuorille tarkoitettu hoitopaikka Eksoten alueella -nuorille tarkoitettu mielenterveysja päihdeklinikka, koska nuoret eivät sujuvasti ohjaudu päihdeklinikalle, motivaatio. -terveyskeskus -somaattiset erikoisalat mm. Nova, lastentaudit, sisätaudit Sijoituspaikat (6) -lastensuojelulaitokset ja perhekodit (julkiset/yksityiset) -päihdehuollon yksiköt -A-klinikka -päihdeklinikka -Pajarila Yksityisterapiat (3) Laptuote (3) Kela (2) Perhepalvelut (2) Erityisnuorisotyö (1) Neuvolat (1) Etsivä toiminta (1) Stoppari (1) Vanhemmat (1) Kolmannen sektorin vaikuttajat/palvelut (1) mm. ryhmien järjestämien yht.työssä) H Yksityiset/kunnalliset perhekodit -Sosiaalitoimi -Nuorisopsyk. pkl, päiväyksikkö, Sihti, sairaalakoulu -Imatran nuorten työryhmä -Koulujen terveydenhoitajat/merkkarit -Poliisi -erilaiset terapeutit -somatiikan/ aikuispsykiatrian osastot -Vanhempien tuen puute (2) -Yhteistyö sosiaalihuollon kanssa kaipaa kehittämistä hoitoonohjauksen suhteen (1) -Vaikeus löytää yhteistä aikaa eri toimijoiden kesken (2) -Yhteistyö päihdehuollon kanssa kaipaa kehittämistä - hoitoonohjauksen suhteen (1) -Abstraktien ja laajojen kokonaisuuksien suunnittelu vaikeaa eri toimijoiden välillä (1) -Nuoren motivoinnin vaikeus jatkotoimiin (1) -Nuoret vaikea motivoida alkoholiongelman hoitoon!1) -Pakkolähetteet lisääntyneet (1) -Jatkohoidon järjestäminen venyy (1) -Jatkohoidon onnistumisesta ei tule tietoa (1) -Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa voisi olla tiiviimpää (1)

13 13 Nuorisopsykiatria -käyttäytymisen häiriöitä -tarkkaavaisuushäiriöitä -syömishäiriöitä -alkoholi -huumeet -lääkeaineet bensan/butaanin imppaaminen Moniongelmaiset nuoret vaikeimpia. Tarvitsevat tukea elämän hallintaan. Miten se onnistuu? Yli 18 v. nuoret, joilla ei ole koulutusta ja ovat syrjäytyneet. Mistä aloittaa? Mihin ohjataan ensin? Pajarila Yht. 3/18 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 vastausta 60% - masennusta ( 6) -ahdistus ( 2) -- itsetuhoisuutta (1) -paniikkiongelma (1) -harhaisuutta (1) - skitsofreniaa ( 1) -maanisuutta ( 1) -persoonallisuushäiriö (2) -lääkkeiden väärinkäyttöä/lääkeongelma (4) --huumeidenkäyttöä (3) - sekakäyttöä (2) -kannabis (2) -opiaattiriippuvaisia (1) -kovemmat aineet (1) -ainekoukussa ( 1) -bentsojen väärin käyttö ( 1) -mielialahäiriöitä ( 1) -uniongelmia ( 1) -psykoosisairauksia ( 1) - Laidasta laitaan. Onhan kyseessä päihdekuntoutusyksikkö. Sekäkäytöongelmaa, vakavaa ja kroonista sekä akuuttia lyhytkestoisempaa, kriisiytynyttä jne. -Osa asiakkaista on vain persoonallisuushäiriöisiä, osalla on diagnosoitu masennusta ja ahdistusta, mielialahäiriöitä, uniongelmia sekä psykoosisairauksia. (Sisältyvät yllä Nuorille asiakkaille on aktiivisesti pyritty löytämään heidän tarpeitaan parhaiten palvelevia yhteistyötahoja ja jatkohoitopaikkoja yhteistyössä mm. päihdeklinikan kanssa. -Päihdekuntoutusyksikössä on kokeiltu 17-vuotiaiden hoitoa yhdellä hoitopaikalla kerrallaan. Tämä ei ole vaikuttanut suotuisasti nuorten tilanteeseen, koska talossamme on jatkuvasti hoidettavana päihdekonkareita, jotka päihdekäytössään syvällä, ja nämä konkarit saattavat muodostua jopa nuorille idoleiksi tai nuoret saattavat muuten luoda eitoivottuja kontakteja hoidossa ollessaan. - -Nuorten hoitoon yksikkömme ei ole erikoistunut. Nuoria hoidetaan vain akuutissa tilanteessa. -Nuorille on kerrottu erilaisista mahdollisuuksista käydä joko avohoidossa (monta erilaista ja erityyppistä avopaikkaa) tai lähteä laitokseen (ja niitäkin monta erilaista ja eri tyyppistä) vähäksi aikaa rauhoittumaan, saamaan elämänsä taas hallintaan. -Jos mahdollista, järjestetty yhteispalavereita eri yksiköiden ja toimipaikkojen ja nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Nuoret ovat ryhmä, joita on välillä vaikea -TYP ( 4) -päihdeklinikka (.2 ) -MTPA ( 4 ) -mielenterveyskeskus ( 2 ) -keskussairaalapäivystys ( 1) -keskussairaalan osastot (psykiatria 4 ja somatiikka 1) - A- kilta ( 1) - nykyään Nova-osastot ( 1) -EKKS ( 2) -sosiaalitoimi (3 ) -aikuissosiaalityö (1) - lähikuntien vastaavat palvelut (1) - -Niitä on ollut monia, niin monta eri organisaatiota. ( 1) - Lastensuojelu (1) - koulut ( 1) Nuorille on toisinaan haastavaa löytää juuri heidän ongelmiinsa sopivia tukimuotoja ja hoitopaikkoja. -Yhteistyöta eri tahojen kesken voisi suunnitella jo etukäteen tarkemmin, jotta olisi olemassa valmiita yhteyksiä ja malleja ammattiryhmien väliselle yhteydenpidolle. - -Joidenkin nuorten kohdalla on ollut toivottavaa, että nuori ohjautuisi kaupungin ulkopuoliseen, pidempään päihdehoitoon. Asiaa on yhteispalavereissa lastensuojelun kanssa käsitelty mutta Pajarilallahan ei ole mahdollisuuksia toteuttaa itsenäisesti parhaaksi katsomiaan hoitoonohjauksia. Myöskään PS-osastoille ei ole Pajarilasta helppo saada asiakkaita eteenpäin, vaikka Pajarilassa oltaisiin todettu, ettei Pajarilan hoito ole riittävää vaan tarvittaisiin mielestämme psykiatrista sairaanhoitoa. - -Valvonta ei ole riittävää nuorten hoitoon. Vanhemman asiakaskunnan vaikutus saattaa olla negatiivinen. - Nuorten oma vastustelu, jossain tapauksissa vanhempien motivaation puute nuoren - Kokonaisvaltaista (4) saumatonta, tiivistä, kattavaa nuoren tilanteen kokonaisvaltaisesti ymmärtävää yhteistyö eri hoitavien tahojen kanssa keskeisintä nuoren yksilölliset tarpeet, ongelmat ja tavoitteet huomioidaan nuori tuntee, että hänestä välitetään ja häntä tuetaan oma työntekijä mukaan ensimmäiselle käynnille uuteen paikkaan sovitaan kuka vastaa kokonaisuudesta hoitosuunnitelmat ja niiden tarkastukset - Ei päällekkäisyyksiä hoidoissa ja palveluissa (1) ei myöskään aukkoja hoidossa moniammatillinen yhteistyö - Nuorille oma hoitopaikka (2) hoidossa toisia nuoria nuorten hoitoon erikoistuneita työntekijöitä riittävä valvonta paljon mahdollisuutta keskusteluun ja toiminnallisuuteen harrastetoiminta - Mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon (1) - Pitkäjänteisyys hoidossa (1) Nuori miettii ajan kanssa asioitaan ja haluaa kokeilla päihteetöntä elämää. Hoitosuhde on voinut alkaa pari vuotta

14 14 Pajarila Yht. 3/18 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 vastausta 60% oleviin lukuihin). -Päihde- ja mielenterveysongelmia on kaikenlaisia. -Mielenterveysongelmista hoidetaan kaikkia mutta psykoosin hoitoon ei ole resursseja.- Päihdeongelma voi taas olla suurkulutuksesta päivittäiseen runsaaseen ongelmakäyttöön. - -Asiakkaita on ollut niin nuoria (alk.14v.) kuin nuoria aikuisia. Ongelmiakin on ollut mitä moninaisempia. Nuorten kohdalla tuntuu, että psyykk.ongelmat ovat jääneet enemmän päihdeongelmien taakse. Ei nähdä välttämättä päihteiden käyttöön liittyviä syitä psyykkisiksi, vaan mielletään enemmän niiden johtuvan nuoren senhetkisestä elämäntilanteesta; missä koulussa on, millainen on kaveriporukka, onko vanhemmilla päihdeongelmaa jne. -Asiakkaalla on yleensä kumpikin, vaikea sanoa kumpi oli ensin, yleensä mielialaa kohennettu 11-12v. alkaen alkoholilla kannabis lääkkeiden väärinkäyttö kovemmat aineet. -Kannabis- ja opiaattiriippuvaisia - -bentsojen väärinkäyttäjiä. Mielialaongelmista lievimpiä masentuneita. Persoonallisuushäiriöitä- -ainekoukussa, neurologisia (ADHD, ASPERGER).2 - -eriasteisia alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden käyttö- sekä edellisten sekakäyttöongelmia, peliriippuvuutta, päihteiden käyttöön liittyy monella erilaisia psykososiaalisia ongelmia, ahdistuneisuutta, paniikkiongelmia, motivoida oman elämän hallintaan omalla käyttäytymisellään, koska he kokevat monet aikuiset vain poliiseiksi, jotka haluavat kontrolloida heidän elämäänsä. - -alku aina kartoituskäynnillä, hoitosuunnitelmat nuoren tarpeiden, toiveiden pohjalta. - -Päihdeklinikalla hoidetaan päihde- ja peliriippuvuuksia. Alaikäiset ovat ohjautuneet joko lastensuojelun, kouluterveydenhuollon tai Sihdin ja poliisin kautta. -Hoito alkaa päihteiden käytön kartoituskäynneillä ja hoidon tarpeen arviolla. Tämän pohjalta tehdään yhdessä asiakkaan kanssa hoitosuunnitelma, jolla pyritään vaikuttamaan päihteiden käytön lopettamiseen, vähentämiseen tai samaan parempaan hallintaan asiakkaan asettamien tavoitteiden mukaan. Psyykkistä tilannetta myös arvioidaan ja tarvittaessa ohjaamme nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Useimmiten nuorilla asiakkailla on jo päihdeklinikalle tullessaan asiakkuus lastensuojelussa, arviointijakso Sihdissä tai hoitokontakti nuorisopsykiatrian poliklinikalla. -Alaikäisten vanhempia tavataan myös tarpeen mukaan. Mikäli vanhemmilla on jo käyntejä esim. lastensuojelun työntekijöiden luona tai nuorisopsy. poliklinikalla niin selvitämme miten vanhempien tilanne tulee huomioitua nuoren meillä käyntien osalta. Jos nuori tulee omien vanhempiensa ohjaamana, niin vanhemmat otetaan mukaan ensimmäiselle -poliisi (1) -vankila (2) -erityisnuorisotyö ( 2) - Sihti 3- tavataan myös vanhempia. ( 1) -Nuorten palvelu ( 1) - nuorisopsykiatria (3) -Pajarila (2) - Tarulan tupa ( 2) -Mehiläinen/Lehtosara etenkin Ekamon th ( 1) - -lastensuojelun ohjaajat ja sosiaalityöntekijät sekä lastensuojelulaitokset /esim. Tarulantupa, Nuorisoryhmäkoti, Lehtosara, Pallon perhekoti) 1 - erinäiset päihdehuollon eksoten ulkopuoliset laitosvieroitus- ja kuntoutusyksiköt ( 1) -terveyskeskus ( 1) opiskelijaterveydenhuolto (1) - Lpr nuortenpalvelu (1) - Irti huumeista ry (. 1) -Sori-toiminnan kautta verkostossa myös poliisi ja elämään. Paikkojen vähyys ja rahan puute hoitoonohjauksessa vaikeuttavat välillä esim. laitoshoitoon ohjausta. -Yksi suuri tekijä on hoitajien ja työntekijöiden vähyys jossain paikoissa. Ei voi tehdä asioista kunnolla nuoren kanssa, jos ei ole riittävästi aikaa/resursseja siihen. Myöskin eri tahojen erilainen ajattelumalli hoidon linjauksista vaikeuttaa erityisesti vuotiaat kannabiksen käyttäjät, joita ohjattu Typistä. Ei löydy motivaatiota lopettaa. Sitoutua käynteihin. -Opiaattiriippuvaisista löytyy vaativa ryhmä, joka mielellään määrittelee lääkkeensä ym. Sitoutuminen käynteihin heikkoa. - yliaktiivinen palveluohjaus esim. nuorella on jo hoitokontakti jossakin yksikössä (esim. Sihti/nuorisopsykiatria), asiakkuus lastensuojelussa, mahd. Vintiössä ja kouluterveydenhuollossa -> nuori ohjataan samalla myös päihdeklinikalle. Näissä tilanteissa olisi toivottavaa, että joku koordinoisi palvelut, niin että vältyttäisiin liian monista samanaikaisista toiminnoista. Mielestäni ei ole tarpeen, että nuorella on samalla vkolla 4-5 käyntiä eri paikoissa. -ne ohjatut nuoret, jotka kieltäytyvät sanomasta mitään ja jotka ovat täysin motivoitumattomia. sitten, välillä lopahtaakin. Sitten löytyy motivaatio tavallista elämää kohtaan - Läsnäolo nuorelle/lapselle (1) rehellinen puhe tuki/kannustus - Jatkohoidon järjestyminen (1) yhteispalaverit

15 15 masennusta sekä persoonallisuushäiriöitä, neurologisia ongelmia (ADD, ADHD, Asperger). (Tarkennukset sisältyvät lukuihin). tapaamiselle ja tarjoamme heille omia aikoja nuorisotiimin toisella työntekijällä ja nuorelle omalla työntekijällä ja sovimme seurantatapaamisen koko perheelle n. 1-2 kk:n kuluttua. Tarvittaessa tehty lastensuojeluilmoitus. Soritoiminnassa mukana olevien nuorten vanhemmille on tarjottu kolme vanhempien ryhmätapaamista ja joillekin yksilökäyntejä. syyttäjä. (1) -poliisi (huumeiden käyttö- ja hallussapitorikokseen syyllistyneiden hoitoonohjaus, mopo- ja ajokorttiseuranta). ( 1) -rikosseuraamusvirasto (1) - vankila ( 2) Pajarila Yht. 3/18 vastausta 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 vastausta 60% -Jotkut nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat myös rinnalla kulkijaa auttamaan eri käytännön tilanteissa tai löytämään tai käynnistämään jonkin harrastuksen. Näiden kohdalla olemme järjestäneet yhteistapaamisen erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa ja sen pohjalta sopineet joitakin kuukausia kestävän tukisuhteen hoitokäyntien rinnalla. Olemme sopineet jo ensimmäisellä yhteistapaamisella seurantatapaamisen, jolloin voimme arvioida, mitä on saatu aikaan ja vieläkö tukea tarvitaan jatkossa. Joidenkin nuorten kanssa olemme käyneet tutustumassa Nuorten palvelu ry:n Luukkutoimintaan. -Alaikäisten kohdalla on yhteistyötä lastensuojelun ohjaajien kanssa ja sosiaalityöntekijöiden kanssa niin avohoidon kuin laitoshoidon järjestämisen suunnittelemiseksi. Tarvitaan: -Enemmän mielestäni voitaisiin tehdä yhteistyötä nuoren asiakkaan hoitoon ja sosiaalityöhön liittyvien ammattihenkilöiden kesken.

16 16 - Nuorten hoitoon tarvittaisiin enemmän resursseja, liikkumisvaraa ja mahdollisuuksia erilaisten toiminnallisuuksien lisäämiseen. -Täysi-ikäisten hoitopaikkana Pajarila on ok. Nuorille toivoisin omaa yksikköä tai räätälöityjä palveluja muualta. Pajarila Yht. 3/18 16,7% Päihdeklinikka Yht. 3/5 60% -Pitäisi saada viestitettyä, ettei kyse ole kontrolloimisesta vaan välittämisestä. Nuorten vanhemmat pitäisi saada enemmän mukaan ohjaukseen. Avovieroitusta, vieroitusjaksoja laitoksessa, oman paikkakunnan nuorten opiaattivieroituskuviot ovat kuulemma kehitteillä niitä tarvitaan. - Suurena ongelmana on alaikäisten päihdeongelmaisten nuorten hoitoon keskittyvän laitosvieroitus-, arviointi- ja mahd. kuntoutuspaikan puuttuminen eksoten alueella. -Päihdeklinikalla teemme yhdessä 18 v täyttäneiden kohdalla hoitosuunnitelman niin avo- kuin laitoshoidonkin suhteen. Maksusitoumuspäätökset ulkopuolisiin laitoshoitoihin tehdään päihdeklinikan ja Pajarilan yhteisessä hoitotiimissä perjantaisin ja näissä tilanteissa olemme yhteydessä myös aikuissosiaalityöhön. -Ongelmallisena olemme kokeneet

17 17 Pajarila/ Päihdeklinikka moniongelmaisten nuorten aikuisten tuen järjestämisen. Esimerkkinä mainittakoon henkilö, jolla on mielenterveys- ja päihdeongelma sekä jokin neurologinen häiriö (Asperger, ADHD), mikä vaikeuttaa arjesta selviytymistä. Näiden kohdalla olemme rakentaneet tukiverkostoa aikuissosiaalityön ja erityisnuorisotyön kanssa, koska nämä asiakkaat ovat väliinputoajia hoitoverkostossa (psykiatrisen hoito- ja vammaispalvelut) Laptuote- säätiö (LPR) 2 vastausta: Nuorten työpaja sekä Nuorten Linkki työpajavalmennus Nuorten Linkkityöpaja valmennus on tarkoitettu nuorille, jotka ovat käyneet koulunsa ja/tai ammatillisen peruskoulutuksen mukautettuna, nuorille joilla on neuropsykiatrista problematiik-kaa tai jotka ovat menestyneet koulussa jatko-opiskelua ajatellen erityisen huonosti esim. murrosiän voimakkaan kuohunnan Masentuneisuus Paniikkihäiriöt Alkoholi- sekä huumeongelmia Laptuotteen Nuorten LINKKI työpajavalmennukseen osallistuneilla nuorilla on ollut hyvin paljon erilaisia ja asteisia psykososiaalisia ongelmia, jotka eivät ole aina olleet lähettävän tahon (TYP) tiedossa. Linkin pilottivaiheessa aloittaneita oli 34 nuorta, joista 19 kävi Linkin loppuun. Linkin projektivaiheen loputtua alkaneessa ESR osarahoitteisessa, työvoimapoliittisessa Nuorten Linkki työpajavalmennus koulutuksessa aloittaneita oli syksyllä , joista nyt 2 viikkoa ennen Linkin päättymistä jäljellä on 8 nuorta, joista yksi pääsi -Meillä yleensä nuoret ovat TYPin asiakkaista ja heidät osoitetaan TYPin terveydenhoitajan kanssa keskusteluun. Tarvittaessa otetaan yhteyttä Sihtiin, A-klinikalle tms. Osalla nuorista oli olemassa hoitosuhde mielenterveyspalveluihin, A- klinikalle, Kriminaalihuoltoon tai ehkäisyneuvolaan. Osan kohdalla palvelut ovat kohdanneet nuoren tarpeen riittävällä tasolla. Osalla nuorista problematiikka on ollut piilevää tai asioita ei muuten ole saatu eteenpäin. Jos ilman hoitosuhdetta oleva <22v nuori oireilee psyykkisesti, oivallisena ensimmäisenä askeleena on ollut Sihdin arviointijakso, josta on ohjattu tarvittaessa eteenpäin. Sen sijaan, kun tarvetta on tullut esim. neuropsykiatrisen diagnoosin tekemisen suuntaan, pääsy -Sihti, -Päihdeklinikka, - TYP, - mielenterveystoimisto oppilashuolto, -sosiaalitoimi -TYP / työhallinto; vastuuvirkailijat, sosiaalityöntekijät, terveydenhoitaja, neuropsykologi, lääkärit; ammatinvalinnan ohjaajat -terveyskeskus -nuorisopsykiatria alkaen Sihdistä poliklinikoille -aikuispsykiatria -ehkäisyneuvolan -Pitkät jonot nuorisopsykiatriselle;aiko-ja annetaan monen kuukauden päähän. -nuoren motivaation puute ja vastustus -hoitoon pääsemisen hitaus -nuori katoaa prosessin aikana ulottumattomiin kaikilta yhteistyötahoilta -yhteistyötahoilla on selkeä resurssipula hyvästä tahtotilasta huolimatta. -Nopea pääsy keskustelemaan asioista- välittäminen - reaaliaikaista -mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti toimivaa -hyvää, sujuvaa verkostoyhteistyötä -saattaen vaihtoa -nuori kohdataan oman elämänsä asiantuntijana -prosessi viedään niin pitkälle, että nuori hoidetaan valmiiksi (nuori saa kysymyksiinsä vastauksia ja hän saa nivelvaiheissa vähintään yhden uuden tahon, johon voi turvautua / joka vie hänen kanssaan prosessia eteenpäin, niin kauan kuin jälkihuoltoa tarvitaan

18 18 ja kapinan takia. Laptuote-säätiö valmentavaan koulutukseen helmikuun alusta ja yhden Linkki on katkolla leikkauksen takia (siirtynee seuraavaan alkaneeseen Linkkiryhmään.) Myös eri Linkkien haastatteluissa on jouduttu eväämään pääsy selkeästi ilmenevien psyykkisten oireiden tai päihdeongelmien takia. Esiin on tullut myös yhdellä henkilöllä niin paha hoitamaton ADHD, että levottomuuden ja aggressiivisuuden takia Linkkiä ei nähty hänen kohdallaan mahdolliseksi. Erityisesti keskeyttäneillä oli moniongelmaisuutta ja vakavia psyykkisiä ja päihdeongelmia. Joukossa oli sekakäyttäjiä. Osalla nuorista oli tehty aiemmin diagnooseja, mutta osa oli lipunut käytännössä kaiken avun ohi. Laptuotteen asiakkailla on erityisen korostuneesti dysfasiadiagnooseja, erilaisia oppimishäiriöitä, kuten lukihäiriöitä ja neuropsykiatrista problematiikkaa. Ryhmissä on normaaliväestöön verrattuna ylikorostuneen paljon esim. ADHD- ja aspergernuoria. Nämä kaikki edellä mainitut oireyhtymät puolestaan lisäävät alttiutta itsehoitoon päihteillä sekä alttiutta sairastua mm masennukseen ja erilaisiin ahdistushäiriöihin. Muutamilla nuorilla on ollut varsin ongelmallisia persoonallisuushäiriöitä yhdistyneenä muihin heillä oleviin terveydellisiin ja/tai päihdeongelmiin. Myös muunlaista nuorisopsykiatrialle tai mielenterveyskeskuksen arviointiin on ollut työläänpää ja hitaampaa. Nuoren kannalta odotusaika on ollut usein kohtuuttoman pitkä, eikä Linkissä asetettuja tavoitteita ole voitu saavuttaa ensisijaisen lääketieteellisen avun ensisijaisuuden takia. >22v nuoren mt-ongelmissa olen nuoren luvalla varannut hänelle akuuttiajan terveyskeskuksesta joskus jopa samalle päivälle. Sieltä lääkäri on kirjoittanut lähetteen edelleen mtk:n, jonne pääsyä on jouduttu odottamaan vaihtelevasti. Joissakin akuuteissa tapauksissa myös mtk:sta on järjestynyt aika jo samalle viikolle. Jos nuori on siinä määrin terve, että hänen katsotaan olevan työhallinnon työtön työnhakija, neuropsykologisia perustestejä on tehty työvoiman palvelukeskuksen lähetteellä ja maksamana. Myös päihdepsykiatrin ja neurologin palveluita on ollut tätä kautta saatavilla. Kuitenkin tietyt asiat, kuten lääketieteellinen diagnoosi (esim. asperger) olisi saatava terveydenhuollon toimenpiteenä. Tässä on tärkeää tietenkin erotusdiagnostiikka. Mikä on oirehdinnan ensisijainen syy. Myös ammatinvalinnan testien kautta on saatu tietoa esim. laajempien oppimiskyvyn kartoitusten tekemisen tarpeellisuudesta. terveydenhoitaja -Päihdeklinika -(Kriminaalihuolto) -lastensuojelu -huoltajat -nuoren verkosto

19 19 Laptuote-säätiö rankempaa, osalla tarkemmin määrittelemätöntä, problematiikkaa esiintyi. Joillakin nuorilla on ollut psykooseja. Kahdella on ollut kaksisuuntainen mielialahäiriö, joista kummallakin päihdeongelmaan liittyen. Kolmen nuoren kohdalla esiin tuli myös vakavaa seksuaaliterveyden ja seksuaalisen hyväksikäytön problematiikkaa. Päihdehuollon palveluiden kohdalla on vaikuttanut paljon se, onko nuori valmis hakeutumaan hoitoon. Monet nuoret, joiden kanssa olen työskennellyt, ovat olleet epäluuloisia tai pettyneitä A- klinikan nuorille tarjoamiin palveluihin. Henkilökohtaisesti en osaa arvioida asiaa. Olen törmännyt Gävlessä Ruotsissa asuessani Nuorisovastaanottoon, josta nuoret saivat kaikki mahdolliset terveyspalvelut saman katon alta. Tämä kokonaisvaltaisuus ja eri osaamisalojen yhteistyö mahdollisti mielestäni hienosti nuoren tilanteen selvittelyn ja hoidon. Toisena tärkeänä asiana pidän nuorten mielenterveyspalveluiden ulottamista koskemaan <26- vuotiaita nuoria. Monet pitkään ja rankasti oireilleet nuoret ja nuoret, joilla neuropsykiatrista problematiikkaa, ovat psykososiaaliselta kehitykseltään huomattavasti ikätovereitaan jäljessä. Usein tämä psykososiaalisen kehityksen viive voi olla jopa kolmanneksen nuoren iästä.

20 20

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa Marja-Leena Niemi ESAVI 5.3.2015 Asukkaita 173 032 KYMENLAAKSO Väestöpohja ja jäsenkunnat KOUVOLA 86 488 HAMINA 21 068 KOTKA 54 587 PYHTÄÄ 5358 MIEHIKKÄLÄ 2124 VIROLAHTI

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin Anne Korhonen Vates-säätiö 7.6.2016 Taustaa Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään yksi pitkäaikaissairaus tai vamma

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle

koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle koulun toimintasuunnitelma ja toimenpideohjeet opettajalle koulupoissaolojen varalle Johdanto Lasten ja nuorten koulupoissaolot ovat huolestuttava ja vakava sekä usein vaikeasti hoidettava ilmiö. Poissaololla

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia

Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Ryhmä 2: Tosipudokkaat Ryhmän vetäjä: Arto Auruksenaho, vastaava palveluohjaaja, Omnia Tausta: Omassa ryhmässäni on opiskelijoita, joita on todella vaikea saada kouluun, töihin, työssäoppimaan tai ylipäärään

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

15.1.2014. Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö 15.1.2014 Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö Olen nuori ja koulutettu ihminen. Jäin työttömäksi joku aika sitten ja menin työkkäriin. Työntekijä ojensi minulle

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /17.2.2015 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 7 ryhmältä

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEELLA.

NUORISOPSYKIATRIAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEELLA. NUORISOPSYKIATRIAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEELLA. KRISTA PAPP OSASTONYLILÄÄKÄRI HYVINKÄÄN NUORISOPSYKIATRIA, HYKS NUORISOPSYKIATRIAN LINJA EPIDEMIOLOGIA NUORUUSIÄSSÄ (13-22V) PSYYKKISIÄ

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Kaikki irti Kelan palveluista

Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti Kelan palveluista Kaikki irti mahdollisuuksista on kamalan työlästä olla työtön järjestöseminaari 23.9.2015 Tuula Sahiluoto suunnittelija, Kela, Terveysosasto Palvelua monin eri tavoin Mikä

Lisätiedot

LOP lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa. Osaprojektin loppuarviointi

LOP lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa. Osaprojektin loppuarviointi LOP lapsen huomioiminen aikuisten palveluissa Osaprojektin loppuarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot