nro OSAAMISESTA VETOAPUA METSÄTEOLLISUUDELLE ASUNTOMESSUJEN KAUNIS KOTI SIJOITTAJAT ARVOSTAVAT LÄPINÄKYVYYTTÄ KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

Transkriptio

1 nro OSAAMISESTA VETOAPUA METSÄTEOLLISUUDELLE ASUNTOMESSUJEN KAUNIS KOTI SIJOITTAJAT ARVOSTAVAT LÄPINÄKYVYYTTÄ KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI

2 pääkirjoitus Suomi valokeilassa! KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, Helsinki puh Päätoimittaja Kari Savolainen puh KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL Sanoma Magazines Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu Marika Slade Kannen kuva Juha Salminen PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2006 ISSN Painos kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä toimialaa: sellu- ja paperikemikaalit, vedenpuhdistuskemikaalit, erikois - kemikaalit sekä maalit. Kemira on toimialoillaan johtava maailmalaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailu - asema ja suuri keskinäinen synergia. Vuonna 2005 liike - vaihto oli noin 2 miljardia euroa ja henkilöstö määrä Kemira on läsnä kaikilla mantereilla, 40 maassa. Syksyn EU-puheenjohtajuus, tuleva REACH-lainsäädäntö ja sitä valvovan EU:n kemikaaliviraston käynnistyminen kohdistavat maailmanpolitiikan ja -talouden katseet Suomeen ja Helsinkiin. Suomella on oivallinen tilaisuus ottaa kansainvälisesti aktiivisesti roolia kemianalan keskustelussa ja tutkimus- ja kehitystyössä. Myös keskustelulle luonnontieteellisten aineiden tärkeydestä löytyy jälleen uutta vahvaa kaikupohjaa. Suomessa toimivat kemikaalien testaus- ja konsulttipalveluiden toimittajat odottavat REACH: ilta ja kemikaalivirastolta myönteistä nostetta liiketoiminnalleen. Samaan hengenvetoon on todettava, että suuret kansainväliset kemian jätit ja yritysten yhteenliittymät testaavat tuotteensa ja niiden komponentit joko omissa laboratorioissaan tai muissa alan huippulaboratorioissa. Perinteisesti näitä palvelumarkkinoita ovat ASIOIDEN HOITO ONNISTUU HELPOMMIN PAIKALLISEN LÄSNÄOLON KAUTTA. hallinneet laboratoriot EU:n suurimmissa jäsenmaissa kuten Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Mielenkiintoista on nähdä, millaisia etäispäätteitä isot kemian yhtiöt perustavat Suomeen rekisteröintiä varten. Pienet ja keskisuuret kemianyhtiöt tarvitsevat eniten neuvontaa, konsultointia ja koulutusta selvitäkseen REACH:in haasteista. Tästä näkökulmasta myös suuret rekisteröintipalvelujen tuottajat voivat tuntea vetoa Suomeen esimerkiksi perustamalla sivukonttoreita. Käytännön hallinnollisten asioiden hoito onnistuu helpommin paikallisen läsnäolon kautta. On nähtävissä, että sekä EU:n sisäisten että ulkopuolisten asiantuntijatapaamisten määrä Suomessa lisääntyy kemikaaliviraston käynnistymisen myötä. Samoin eri alojen asiakas- ja yhteistyöpartnereiden tapaamiset voivat lisääntyä viraston kotimaassa, sillä niin monessa teollisuusklusterissa kemialla on keskeinen rooli. Mitään tavatonta rynnistystä on kuitenkin uskaliasta ennustaa, sillä viraston toiminta perustuu käytännössä asioiden käsittelyyn ennalta toimitetun sähköisen informaation pohjalta. Yksi Suomen mahdollisuuksista voisi olla keskittyä tiettyjen alojen kemikaaleista tehtäviin riskiarviointeihin. Metsä- ja paperiteollisuudessa Suomi on maailman huipulla, joten alan kysymyksiin keskittyminen olisi kovin luontevaa; etenkin kun klusterin osaaminen kaikilla osa-alueilla on vahvaa. Pallo on nyt Suomella. Alan yritysten on varauduttava valokeilaan ja vuoropuhelun lisääntymiseen samalla kun ne täyttävät REACH:in tuomia rekisteröintivelvoitteita. Aarno Salminen Johtaja, ympäristö- ja turvallisuusasiat Kemira Oyj REACH = Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals. Asetus astuu voimaan 2007.

3 42 HELSINGIN JUHLAVIIKOT tuo Huvila-teltan Tokoinrantaan. Sisältö 28 OSAAMISEN VOIMIN puu matkaa metsästä maailmalle. 24 TIKKURILAN TAIKA hurmaa asuntomessuilla. 36 KEMIAN TUOTTEET ovat monessa mukana ihmisten 8 Tehoa pääomille Sisäinen tarkastus varmistaa pääomien tehokkaan käytön. 11 Vastuullisuus tuo tulosta Suomen kemianteollisuuden ympäristötoimet tuottavat tulosta. 12 Läpinäkyvyyttä hallintoon Hyvän hallintotavan keskeinen piirre on läpinäkyvyys. 16 Ratkaisuja asiakkaalle Asiakaslähtöisyys uudistaa Pohjois-Amerikan toimintoja. 20 Ympäristöä säästämällä M-realin kemihierreprosessi säästää puuta ja ympäristöä. 24 Tikkurilan hurmaa Tikkurilan asuntomessutalo hurmaa kuviomaalauksillaan. 28 Metsästä maailmalle Suomalaisen metsäteollisuuden menestys on kiinni osaamisesta. 32 Satamien hajut kuriin Silja Line ehkäisee laivojensa hajuhaittoja kemikaaleilla. 34 Siivekkäiden asialla BirdLife edistää lintujen suojelua ja tutkimusta. 36 Elämä on kemiaa Kemian tuotteilla on iso rooli ihmisten arkielämässä. 40 Tutkivaa oppimista Koululaiset oppivat kemiaa kokeita tekemällä. 42 Yhteiseksi iloksi Helsingin juhlaviikot yhdistää kulttuurin ja Itämeren suojelun. arkipäivässä. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Tekniikan museon vetäjä Kaisa Vähähyyppä. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 31 Kynävieras Valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila. 39 Kemiran osavuosikatsaus Kasvu jatkuu vahvana. 45 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 46 Ristikko Voita tiekartasto. 2/2006 Kemira 3

4 TEKSTI MAARIT SEELING KUVA JUHA SALMINEN TEKNIIKAN MUSEON VETÄJÄ Kaisa Vähähyyppä Tekniikan museo on Vantaanjoen suulla Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitseva valtakunnallinen erikoismuseo. Sen ensi vuoden aikana uudistuva kemianteollisuuden perusnäyttely haastaa nuoret uudenlaiseen oppimiseen, vuoden alusta museon johtajana toiminut Kaisa Vähähyyppä kertoo. 1. Mikä on erikoismuseoiden merkitys? Erikoismuseoiden merkitys on mielestäni aika suuri. Esimerkiksi Tekniikan museo kertoo havainnollisesti sen, miten Suomen teollinen ja tekninen kehitys ovat edenneet vuosikymmenien saatossa. Tekniikallahan on valtava merkitys yhteiskunnan kehitykseen. 2. Mitkä ovat Tekniikan museon vahvuudet oman alansa taustoittajana? Meidän valttimme on valtavan laaja esineistö, noin esinettä ja määrä kasvaa edelleen. Olemme osittain siirtymässä vuorovaikutteisuuteen, jolloin kävijät pääsevät itse kokeilemaan ja tekemään. Vaihtuvien näyttelyiden kautta saamme esille myös pieniä erityisaloja. 3. Miten kemianteollisuuden osasto uudistuu? Siitä tulee kaikkien aikojen laajin kemianteollisuuden esittely Suomessa. Se pitää sisällään kaikki kemian teollisuuden alat historiasta nykypäivään, ja jossain määrin vielä tulevaisuuteenkin. Lisäksi näyttelyssä esitellään kemianteollisuuden vaikutusta muihin teollisuuden aloihin. 4. Mistä kemianteollisuuden osastoon kuuluvassa Innopajassa oikein on kysymys? Innopajassa kokeillaan uusia opiskelumenetelmiä, kuten esimerkiksi draaman tai tanssin hyödyntämistä oppimisen apuna. Kehittämiämme menetelmiä pystyy jatkossa hyödyntämään missä tahansa museossa, sillä ne eivät ole paikkasidonnaisia. Tavoitteenamme on madaltaa koululaisryhmien museoontulokynnystä. 5. Mitä varsinaista hyötyä Innopajasta on nuorille museovieraille? Asiat avautuvat Innopajassa oppijoille uudella tavalla. Onhan aivan toista selvittää keksintöjen syntyä esimerkiksi roolipelien kautta kuin perinteisin menetelmin. Tällä tavoin oppimiseen tuodaan pänttäämisen sijaan elämyksellisyys ja keksimisen ilo. Jokainen saa itse oivaltaa, mistä on kysymys. 4 Kemira 2/2006

5 ajan asiat LYHYESTI»» Vesihuollon kokonaispalveluja tar joava Kemwater Services Oy on sulautettu emoyhtiö Kemira Oyj:hin, joka omis taa tytäryhtiö Kemwater Services Oy:n kaikki osakkeet. Sulautumisen syynä on konsernirakenteen yksinkertaistaminen.» Kemira Kemi AB:n täysin omistaman AKVAB AB:n liiketoiminta siirretään Kemira Kemi AB:hen. Tämän johdosta AKVAB:n työntekijät siirtyvät Kemira Kemi AB:n palvelukseen.» Tikkurilan Latvian yhtiöt SIA Tik kurila- Viva color ja SIA Tkkurila Coatings yhdistyivät ja toimivat nyt yhteisellä nimellä SIA Tikkurila-Vivacolor.» Saksalaisen Lanxessin integraatio Kemi ran sellu- ja pa perikemian liiketoimintoihin on sujunut erin omai sesti. Ensim mäinen Kemiran kemikaalirekka Lever ku senista kohti Ranskaa lastinaan Blancophor-tuotetta ajoi ulos tehtaan portista huhtikuun alussa. Leverkusenin Supply Chain Team juh listi ta pahtumaa upealla Kemira-kakulla.» Euroopan kemianteollisuuden yhteis työ järjestö Cefic ennustaa kemikaalien ja kemial listen tuotteiden tuotannon kiihtyvän 2,6 prosenttia vuonna Vuonna 2005 kemian teollisuuden tuo tan to kasvoi vajaat 2 prosenttia EUmaissa.» Tikkurilan maalilinjalta saat neuvot ja niksit kaikkeen maalaamiseen arkisin klo , puh Kemiran uuden teknologian jätevedenkäsittelyä voidaan hyödyntää mm. alumiiniteollisuudessa. Uusiotuotteita teollisuuden jätteistä ja sivuvirroista Kemiran tarjoaman palvelukonseptin avulla teollisuuden jätteet ja sivuvirrat pystytään muuttamaan käyttökelpoisiksi raaka-aineiksi. Tämä merkitsee jätteiden ja kaatopaikoille vietävien aineiden määrien huomattavaa vähenemistä. Otamme vastuullemme toimintoja, jotka asiakkaamme ovat ulkoistaneet, koske ne eivät kuulu heidän ydinliiketoimintaansa, KIES-yksikön johtaja Hannu Luhtala toteaa. Outokumpu Stainless Oy ja Kemira ovat allekirjoittaneet ulkoistamis sopimuksen, joka koskee Tornion tuotantolaitoksen regenerointiprosessissa syntyvän sakan neutralointia. Kemiran tavoitteena on kehittää uusi teknologia, jonka avulla sakassa olevat arvokkaat metallit voidaan kierrättää takaisin Outokummun tuotantoon ja rautapitoinen sivuvirta voidaan käyttää Kemiran vedenkäsittelykemikaalien tuotannon raaka-aineena. Alumiiniprofiilien valmistaja MäkeläAlu Oy on sopinut, että Kemira vastaanottaa ja käsittelee anodisoinnin yhteydessä JÄTTEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE HUOMATTAVASTI. syntyvän lietteen ja alkaliset nesteet. Näitä sivuvirtoja käytetään uudelleen ja kierrätetään Kemiran prosesseissa. Saksassa toimivan alumiinipro fiilien valmistajan NordAlu Wernal GmbH:n kanssa Kemira on niin ikään sopinut uuteen teknologiaan perustuvan jäteveden käsittelylaitoksen ehdollisesta toimituksesta. Kemira suunnittelee investointia prosessiin, joka muuttaisi NordAlun nykyiset jätevirrat Kemiran vedenkäsittelykemikaalien tuotannon raaka-aineiksi. Suomalainen Nordic Aluminium Oyj, on puolestaan antanut Kemiralle tehtäväksi parantaa yhtiön jätteenkäsittelyprosessia. Sen jälkeen sivuvirrat sopivat aiempaa paremmin vedenkäsittelyssä käytettävien saostuskemikaalien valmistukseen. Näitä vesikemikaaleja Kemira tuottaa Harjavallan tehtailla. 2/2006 Kemira 5

6 ajan asiat VETYPEROKSIDITEHDAS URUGUAYHIN Kemira aloittaa vetyperoksidituotannon Etelä-Amerikassa rakentamalla tuotantoyksikön Botnian uuden sellutehtaan yhteyteen Fray Bentosiin Länsi-Uruguayhin täydentämään jo rakenteilla olevaa kemikaalituotantoa. Tehtaat käynnistyvät vuoden 2007 aikana. Kemira Pulp & Paper Chemicals -liiketoiminta-alueen (PPC) ensisijainen tavoite on palvella sellu- ja paperiteollisuuden asiakkaita. Kemira myy pääosin muuta teollisuutta palvelleen eteläkorealaisen vetyperoksidiyksikkönsä DegussaHeadwaters Korealle. Vetyperosidin tuotantoyksiköitä Kemiralla on Oulussa, Helsingborgissa (kuva) Ruotsissa, Europoort-Rotterdamissa Hollannissa, Maitlandissa Kanadassa sekä yhteisyrityksenä (50/50) Japanin Ubessa. SADAN MILJOONAN EURON LAINA TUOTEKEHITYKSEEN Kemira on allekirjoittanut 100 miljoonan euron määräisen, 12 vuoden pituisen tuotekehitysluoton Euroopan investointipankin (EIB) kanssa. Laina liittyy Kemira konsernin tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin vuosina ja se on nostettavissa 18 kuukauden kuluessa allekirjoituksesta. Sopimuksen allekirjoittivat EIB:n pääjohtaja Sauli Niinistö ja Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti (kuva). Lainalla rahoitetaan konsernin ydinliiketoiminta-alueilla tapahtuvaa tutkimus- ja kehitystyötä, joka on keskittynyt Espoon ja Oulun tutkimuskeskuksiin. Varoja käytetään myös konsernin kolmen osaamiskeskuksen työn edistämiseksi. Lisäksi tuetaan T&K -työtä strategisten liiketoimintayksiköiden tasolla esimerkiksi Helsingborgissa. PORISSA INVESTOIDAAN OHEISTUOTTEISIIN Kemira investoi 26 miljoonaa euroa Porin tehtaiden titaanidioksidituotannon oheistuotteiden hallintaan ja tuotteistamiseen. Investointi valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä ja se varmistaa osaltaan Porin yksikön tulevaisuutta saattamalla loppuun suurten, tähän mennessä jo yli 100 miljoonaan euroon kohoavien ympäristönsuojeluinvestointien sarjan. Kemiran Porin tehtaiden ympäristölupahakemus on parhaillaan käsiteltävänä ja tehdyllä investoinnilla varaudutaan täyttämään tulevia lupaehtoja. Edellinen oheistuotteisiin liittyvä investointi on viime vuonna käynnistynyt 13 miljoonaa euroa maksanut ferrosulfaatin kuivaamo. Tehtaan titaanidioksidipigmenttien tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa, josta yli 95 % menee vientiin. MAAILMALTA» Vuoden 2005 lopulla pohjavesitilanne Suomessa oli monin paikoin cm yli ajankohdan keskiarvon. (SYKE/Ympäristö-lehti 2/2006)» Haja-asutus sekä maatalous ovat ympäristön suurimmat fosforikuormittajat. Yksi gramma fosforia kasvattaa 300 grammaa levää. (Suomenmaa )» Atomium on jälleen avoinna yleisölle. Brysselin EXPO 58 -maailmannäyttelyn katseenvangitsija on kokenut nuorennusleikkauksen. (Nykypäivä )» Kirkkaiden vesipullojen rivistöt valtaavat yhä enemmän hyllymetrejä kaupoissa. Silti hinta-laatusuhdevertailussa Helsingin vesijohtovesi peittoaa kirkkaasti kalliit haastajansa, pullotetut vedet. (Helsingin Sanomat )» Suomessa toimii noin 360 kemianteollisuuden yritystä, joista kansainvälisessä omistuksessa on jo vajaa sata. (Taloussanomat ) 6 Kemira 2/2006

7 ajan asiat BIOLCHIMIN ITALIALAISELLE PÄÄOMASIJOITUSYHTEISÖLLE Kemira myi 50 prosentin omistuksensa Biolchim Spa:sta italialaiselle San Paolo IMI:n johtamalle pääomasijoitusyhteisölle. Biolchimin liiketoimintana ovat vesiliukoiset lannoitteet, jotka eivät kuulu Kemiran ydinliiketoimintaalueisiin. Tuotteiden käyttökohde on muun muassa hedelmänviljely. Tuotantolaitokset sijaitsevat Pohjois- Italiassa, Bolognan lähellä, Medecinas- ALCRO-BECKERSILLE UUSI MAALITEHDAS RUOTSIIN Kemiraan kuuluva ruotsalainen Alcro- Beckers AB myy lähellä Tukholman keskustaa sijaitsevan tuotantolaitoskiinteistönsä Skanskalle. Alustava hinta on 36,3 miljoonaa euroa. Alcro-Beckers on valmistanut maaleja Tukholmassa Lövholmenin alueella vuodesta Korvaava tuotanto siirtyy pääosin noin 40 kilometrin päähän Ny kvarniin rakennettavaan uuteen tehtaaseen. Nykvarnissa sijaitsee jo yhtiön logistiikkakeskus. Investoinnin arvo on noin 16 miljoonaa euroa. Tuotannon siirron on määrä tapahtua vuoden 2008 alkupuolella. Alcro-Beckersin muut toiminnot jatkavat Tukholman alueella. ANSSI SOILA JATKAA PUHEENJOHTAJANA Kemiran yhtiökokous valitsi nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti uudelle, vuoden mittaiselle toimikaudelle seitsenjäsenisen hallituksen, jonka puheenjohtajana jatkaa DI, ekon. Anssi Soila ja varapuheenjohtajana DI Eija Malmivirta. Hallituksessa jatkavat myös PhD Elizabeth Armstrong, PhD Ove Mattsson, VTK Markku Tapio, DI Heikki Bergholm ja DI Kaija Pehu-Lehtonen. sa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2005 oli noin 27 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 69. KEMIRA OSTAA SAKSALAISEN TUOTEKEHITYSYHTIÖN Kemira ostaa saksalaisen tutkimus- ja kehitysyhtiö IFAC:in liiketoiminnan. IFAC on keskittynyt kosmetiikkateollisuuden nano teknologiasovellutuksiin ja se omistaa vahvan patenttisalkun tällä alueella. IFAC toimii Oberhausenissa Saksassa ja työllistää yli 10 henkeä. Kemira Pigments etenee tällä yritysostolla yhä selkeämmin kohti tavoitettaan johtavaksi titaanidioksidin erikoistuotetoimittajaksi ruoka-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle. IFAC vahvistaa Kemiran asemaa nanoteknologiatuotteissa ja -palveluissa. KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN RIKKOMUKSISTA SAKKOJA Euroopan komissio on määrännyt Kemira Oyj:lle 33 miljoonan euron sakon vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista. Euroopan komission päätöksen mukaan yhtiö on rikkonut EU:n kilpailulainsäädäntöä vetyperoksidiliiketoiminnassa vuosina Kemira kertoi asiaan liittyvästä väitetiedoksiannosta Yhtiö tutkii komission päätöksen sisällön ja päättää tämän jälkeen mahdollisista lisätoimenpiteistä. Kemiran tekemät varaukset kattavat komission määräämän sakon. OSAKEMARKKINAT Liiketoimintojen integrointi kiinnostaa Kemiran vuosi alkoi myönteisesti. Liikevaihto kasvoi tammi maaliskuussa 37 prosenttia ja osakekohtainen tulos 40 prosenttia. Sijoittajille Pulp & Paper Chemicalsin tulos oli myönteinen yllätys liike toiminta-alueen liikevoittomarginaalin noustessa 10,5 prosenttiin ilman kertaluonteisia eriä. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksen julkistuksen jälkeen Kemiran johto tapasi sijoittajia Helsingissä, Lontoossa, Edinburghissa, Reykjavikissa, New Yorkissa, Frankfurtissa, Wienissä, Milanossa, Zürichissä ja Genevessä. Tapaamisissa sijoittajia kiinnosti erityisesti huhtikuun alussa toteutunut saksalaisen Lanxessin paperikemikaalien liike toimintaosto, Venäjän maalimarkkinat sekä tulevat yritysostot. Keskusteluja käytiin myös raaka-aineiden hinnankehityksestä ja Kemiran kyvystä siirtää kohonneet hinnat myynti hintoihinsa. Kemiraa seuraavista analyytikoista tammi maaliskuun tulosjulkistuksen jälkeen kahdeksalla suositus oli osta tai lisää, kolmella pidä tai neutraali ja kolmella vähennä. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola. HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS TAPAHTUMAKALENTERI klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 2/2006 Kemira 7

8 Sisäinen tarkastus kiinnostaa yhä enemmän myös sijoittajia, Esa Karhula sanoo. 8 Kemira 2/2006

9 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHA SALMINEN "Kemiran kannattava kasvu perustuu eettisesti ja taloudellisesti kestäville valinnoille. Sisäisen tarkastuksen tehtävä on valvoa, että yhtiössä toteutetaan strategiaa tehokkaasti ja yhteisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti", tarkastusjohtaja Esa Karhula sanoo. Sisäinen tarkastus varmistaa pääoman tehokkaan käytön Suomen osakeyhtiölaki edellyttää, että yhtiön toimitusjohtaja ja hallitus huolehtivat sisäisten valvontajärjestelmien toimivuudesta. Kemirassa tämä velvollisuus hoidetaan käyttäen apuna yhtiön sisäistä tarkastustoimintaa. Keskitymme tarkastustyössämme toimintojen tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseen. Tutkimme riskienhallinta-, valvonta- ja hallintojärjestelmiä sekä edistämme niiden kehittämistä. Raportoimme pääjohtajalle sekä informoimme tarkastusvaliokuntaa, Esa Karhula sanoo. Kemiran sisäinen tarkastus tukee konsernin johtoa paitsi toiminnan ohjaukseen kuuluvassa valvontatehtävässä myös johdon saaman tiedon oikeellisuuden varmistamisessa. Karhula toteaa, että myös sijoittajat ovat viime vuosina alkaneet yhä enemmän kiinnostua sisäisen tarkastuksen roolista liiketoiminnassa. Sijoittajat edellyttävät, että heidän saamansa tieto on luotettavaa. He näkevät, että tarkastushallinnolla on tärkeä rooli toiminnan ohjauksessa. Myös tarkastushallinnon odotetaan tuottavan lisäarvoa yritykselle ja omistajille. Pelkkä passiivinen tarkastustoiminta ei nykyoloissa enää ole riittävä. Karhula toteaa, että pääoman tehokkaan käytön ohella yhtiön edellytetään huolehtivan hyvin kaikista yhteiskuntavastuuseen liittyvistä asioista. Sisäisen tarkastuksen on varmistettava, että Kemiran kaikissa yksiköissä toimitaan yhteisten liiketapaperiaatteiden mukaisesti. RAHANARVOISIA EHDOTUKSIA Kemiran sisäinen tarkastus on Karhulan mukaan riippumatonta ja objektiivista. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että työmme laajuudelle ei ole asetettu rajauksia. Objektiivisuus on sitä, että meillä on vapaus mihin tahansa suosituksiin, emmekä siis ole sidottuja nykyisiin tai tietyn johtajan haluamiin ratkaisuihin. Kansainvälisten alan suositusten mukaan sisäi- 2/2006 Kemira 9 sen tarkastuksen tulee olla johdettu organisaation sisältä. Toiminnon ohjausta ja laajuuden määrittelyä ei saa antaa ulkopuolisille. Sisäinen tarkastus on arviointia, varmistusta ja konsultointia. Tuotamme lisäarvoa arvioimalla ja varmistamalla tietojen ja myös toimintojen merkityksellisyyden ja luotettavuuden. Liiketoimintastrategia ohjaa luonnollisesti sitä, mihin tarkastustyössämme keskitymme. Pidämme mielessämme koko konsernin toiminta-ajatuksen ja menestyksen. Sisäiset tarkastajat konsultoivat ensisijaisesti valvontakysymysten ammattilaisina, muun muassa erilaisissa kontrollien toimintaa kehittävissä työryhmissä. Me muodostamme muutaman hengen asiantuntijayksikön, joka seuraa, että valvonta eri yksiköissä toimii ja kehittyy. Konsernissa on noin 130 talousvastaavaa, business controlleria, jotka omissa yksiköissään huolehtivat liiketoiminnan valvonnasta. Sisäinen tarkastus tekee tarkastusta kaikissa konserniyhtiöissä eri puolilla maailmaa säännöllisesti. 2/2006 Kemira 9

10 Karhula korostaa sisäisen tarkastuksen aktiivista roolia liiketoiminnan kehittämisessä. Sisäinen tarkastus on ennen kaikkea liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista edesauttava toiminto. Keskitymme erityisesti niiden asioiden analysointiin, joilla on vaikutusta tulevaan kehitykseen. Annamme ehdotuksia toimintojen ja menettelytapojen kehittämiseksi. Varsinaiseen päätöksentekoon emme osallistu. TAVOITTEENA TEHOKKUUUS Toisin kuin yleensä ajatellaan, sisäisen tarkastuksen ensisijainen tehtävä ei ole virheiden etsiminen. Tavoitteena on toimintojen tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kehittäminen. Tarkastusraporteissa annetaan mahdollisimman objektiivinen kuva todellisesta tilanteesta. Toimenpide-esityksemme perustuvat riittävään aineistoon ja omiin havaintoihin. Jokaisen kannanoton tulee perustua tarkkaan analyysiin. Jos mahdollista, tarkastushavainnon taloudellinen vaikutus on ilmaistava euroissa. Joskus tarkastushavainnon taloudellinen vaikutus voi olla kymmeniä miljoonia euroja. Sisäistä tarkastusta näkee silti harvoin julkisesti kiitettävän. Sisäisen tarkastuksen ei mielestäni pitäisi toimia kovin näkyvästi. Varmasti monille kemiralaisillekin on epäselvää, mitä me oikeastaan teemme. Jos sanon, että parin viime vuoden aikana olemme antaneet johdolle toimenpide-ehdotuksia, joiden tuottovaikutus on miljoonaa euroa, en ainakaan paljon erehdy. LIIKETAPAPERIAATTEET OHJAAVAT TOIMINTAA Kemiran kansainvälisyys on suuri haaste myös sisäiselle tarkastukselle. Kemira on Suomen ensimmäisiä yrityksiä, joka lähti suuremmassa TARKASTUKSEN TEKEMÄN HAVAINNON TALOUDELLINEN VAIKUTUS VOI OLLA KYMMENIÄ MILJOONIA EUROJA. mittakaavassa kansainvälistymään. Olemme selvittäneet jo neljännesvuosisadan ajan yritysostojen onnistumista tässä yhtiössä. Sisäinen tarkastus ei tee Due Diligence tutkimusta ostokohteen arvosta ja riskeistä eikä arvioi synergiaetuja. Mutta me astumme kuvaan heti kaupan jälkeen. Globaalissa liiketoiminnassa kulttuurierojen ymmärtäminen on noussut Kemiran keskeiseksi haasteeksi. Osaamme tehdä kannattavuuslaskelmia ja analysoida ostettavan yrityksen liiketoimintaa, mutta haltuunotto on edelleen vaikea asia. Se on vaikea asia kaikille kansainvälisille yhtiöille, eikä ainoastaan meille. Kysymys on kulttuurien yhteensovittamisesta henkilökohtaisella tasolla. Karhula toteaa, että haltuunotossa pätee niin sanottu sadan päivän sääntö. Haltuunotto on tehtävä sadassa päivässä loppuun saakka. Tämän jälkeen synergiaetujen kotiuttaminen on kovin vaikeata. Tästä meillä on esittää paljon laskelmia. Maasta ja kulttuurista riippumatta Kemiran liiketapaperiaatteet sitovat konsernin työntekijöitä. Sisäisen tarkastuksen on valvottava, että periaatteita noudatetaan kaikissa yksiköissä. Karhula uskoo, että yhteinen eettinen koodisto toimii siltana eri kulttuurien välillä. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tehdä ilmoitus näiden periaatteiden vastaisesta toiminnasta. Kun keväällä uudistamamme liiketapaperiaatteet tulevat osaksi kaikkien yksiköiden kulttuuria, vuorovaikutus yksiköiden välillä helpottuu. Samalla liiketoiminta tehostuu ja riskit saadaan entistä paremmin hallintaan. Säännöstö on tiukempi kuin monen maan lainsäädäntö, mainittakoon erityisesti ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet. Karhulan mukaan sijoittajat ja muut sidosryhmät seuraavat yhä tarkemmin, kuinka hyvin yritykset noudattavat liiketapaperiaatteitaan. Luottamus yritysten esittämään talousinformaatioon on horjunut eri puolilla maailmaa Enronin ja Worldcomin aiheuttamien skandaalien jälkeen. Enää ei riitä, että yritykset julistavat noudattavansa korkeaa moraalia kaikessa toiminnassaan. Yritysten on esitettävä selkeät liiketapaperiaatteet ja myös toimittava niiden mukaisesti. 10 Kemira 2/2006

11 Suomen kemia nyt YMPÄRISTÖVASTUU TUOTTAA TULOSTA Kemianteollisuus on seurannut jo neljäntoista vuoden ajan ympäristö-, terveysja turvallisuustyönsä tuloksia. Toiminnan tavoitteena on jatkuva parantaminen, mikä merkitsee panostusta ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyöhön. Responsible Care on kemian teollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma. Mukana on 52 maata ympäri maailmaa. Suomessa ohjelmaan on sitoutunut 108 yritystä kemianteollisuuden eri aloilta. Näissä yrityksissä työskentelee lähes henkilöä. Ohjelma kattaa yli 80 % Suomen kemianteollisuuden tuotannosta. Kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyön tilasta ja kehittymisestä kertovat tiedot perustuvat Responsible Care - Vastuu Huomisesta -ohjelmassa mukana olevilta yrityksiltä koottuihin tietoihin. Merkittävät päästövähennykset on saatu aikaan jo ohjelman alkuvuosina. Positiivinen kehitys on jatkunut, ja sen osoittavat myös keskeisimmistä vesi- ja ilmapäästöistä kootut indeksit. Yritysten rehevöittäviä vesipäästöjä kuvaava indeksi on laskenut vertailuvuodesta 1988 lähes 40 %. Viime vuosikymmenten päästöjä rajoittavien toimenpiteiden ansiosta kemianteollisuuden rehevöittävien aineiden vesipäästöt eivät nykytasollaan ole koko Suomen mittakaavassa merkittäviä. Sama kehitys on ollut havaittavissa potentiaalisesti ekotoksisten aineiden vesipäästöissä. Lasku on näiden aineiden osalta ollut lähes 80 %. Happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut vertailuvuodesta 1988 yli 80 %. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat laskeneet yli 70 %. Kasvihuonekaasupäästöt näyttävät seurailevan kansallisten päästötietojen kehitystä. Kemianteollisuuden kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen osuus koko Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on alle 8 %. Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlasketut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusinvestoinnit olivat vuonna 2005 noin 70 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista kohdistui ilmansuojeluun, työturvallisuuteen, vesiensuojeluun sekä erittelemättömiin kohteisiin. Useimmiten ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat sisällytetään osaksi muita investointeja, joissa ne ovat usein olleet keskeisessä roolissa luvun puolivälistä investoinnit ovat olleet muutamaa laihempaa vuotta lukuun ottamatta pienoisessa kasvussa. Osaksi tämä selittyy sillä, että ympäristö-, terveysja turvallisuusasioihin kohdistuvia investointeja on ryhdytty seuraamaan entistä tarkemmin. Kasvava trendi kuvastaa myös toimialan omaehtoisia panostuksia entistä kestävämpään toimintaan. Yli 90 % yrityksistä on käytössään jokin hallintajärjestelmä, koulutus läpäisee vuosittain yritysten koko henkilöstön ja huomattava osa investoinneista kohdistuu näille alueille. Työturvallisuuskortti on käytössä jo yli 50 % ohjelmaan sitoutuneista yrityksistä. Työtapaturmien määrä on seurantavuosien aikana laskenut lähes 75 %. Edellisvuoteen verrattuna tapaturmat vähenivät vuonna 2005 lähes 20 %. Samalla tapaturmien vakavuus on vähentynyt. Kemianteollisuuden yritykset kiinnostavat lähiympäristönsä asukkaita ja muita yhteistyöryhmiä laajasti. Yritysten järjestämissä tilaisuuksissa vieraili vuonna 2005 noin henkilöä. Lisäksi muuta sidosryhmäyhteis työtä tekee yli puolet ohjelmaan sitoutuneista yrityksistä. Vuosittain erillisen ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportin julkaisee yli 20 ohjelmaan sitoutunutta yritystä. TEKSTI HANNU VIRTANEN YMPÄRISTÖ-, TERVEYS- JA TURVALLISUUSSYISTÄ TEHDYT INVESTOINNIT 2/2006 Kemira 11

12 Sijoittajat arvostavat LÄPI 12 Kemira 2/2006

13 TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVA JUHA SALMINEN KUVITUS TIINA SIPILÄ "Hyvän hallintotavan keskeinen piirre on läpinäkyvyys. Sijoittajien on saatava riittävästi luotettavaa tietoa päätöstensä tueksi", Suomen suurimman työeläkeyhtiön, Varman, sijoitusjohtaja Mikko Koivusalo sanoo. Mikko Koivusalo. NÄKYVYYTTÄ Etenkin kansainvälisten sijoittajien suosiosta kilpailevat yhtiöt ovat viime vuosina panostaneet voimakkaasti hallinto tapansa (corporate governance) kehittämiseen ja avoimeen viestintään, Mikko Koivusalo arvioi. Pörssit eri puolilla maailmaa ovat ohjanneet kehitystä antamalla omia suosituksiaan. Sijoittajan kannalta hyvässä hallinto tavassa olennaisinta on läpinäkyvyys. Kun liiketoiminnalle tärkeät asiat joudutaan kertomaan avoimesti myös yritykset pystyvät vertaamaan itseään toimialansa huippuihin. Kilpailu kovenee ja yhä useampi yhtiö siirtyy arvoa tuottavalle linjalle, Koivusalo sanoo. Hyvä ja läpinäkyvä hallintotapa lisää yhtiön kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä. Se, että suuret kansainväliset instituutiot ovat valmiita sijoittamaan vaikkapa Kemiraan, merkitsee arvonnousua kaikille yhtiön osakkeenomistajille. Siksi myös kotimaisille sijoittajille on tärkeää, että suomalais yritysten johto kiertää maailmalla esittelemässä liiketoimintaansa. KOHTI SUOSITUSTEN YHDENMUKAISUUTTA Arvopaperimarkkinat eivät toimi tehok kaasti ilman riittävää informaa- tiota noteeratuista yhtiöistä. Kukin niistä kantaa omalta osaltaan vastuuta markkinoiden toimivuudesta ja luotettavuudesta. Viitisen vuotta sitten muutaman yrityksen aggressiivinen kirjanpito karkasi johdon käsistä Yhdysvalloissa, ja seuraukset heijastuivat maailman kaikille markkinapaikoille. Pörssien tiukentuneet suositukset yhtiöiden hallintotavaksi tähtäävät siihen, että markkinoiden luottamus yhtiöihin on paras mahdollinen. On todennäköistä, että maailmanlaajuisilla markkinoilla yhtiöiden hallintokäytännöt pitkällä aikavälillä yhdenmukaistuvat. Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain odotetaan heijastuvan myös eurooppalaiseen osakeyhtiölainsäädäntöön. On eurooppalaisten yhtiöiden edun mukaista, että esimerkiksi suuret amerikkalaiset sijoittajat ymmärtävät niitä. Euroopassa ei kuitenkaan tarvitse lähteä tielle, jolle Sarbanes- Oxley-laki pörssiyhtiöt Yhdysvalloissa pakottaa. Se, että valvontaa rakennetaan valvonnan päälle, voi ohjata johdon painopistettä ja ajankäyttöä sijoittajan kannalta vääriin asioihin. Suomessa on Koivusalon mukaan hyvä osakeyhtiölaki ja muu lainsäädäntö, jotka yhdessä pörssin suositusten kanssa ohjaavat riittävästi yhtiöiden toimintaa. Mielestäni pörssin periaate, jonka mukaan yhtiön on selitettävä syyt suosituksista poikkeavalle toiminnalleen, on riittävä. Suomessa yhtiöt kirjoittavat hallintotapansa auki pörssin suositusten mukaisesti. Esimerkiksi hallituksen ja toimitusjohtajan työnjaot ja vastuut on selkiytetty hyvin. Valvontaan ja riskienhallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. VIESTINTÄ LUO ARVOA Koivusalon mukaan tiukemmat pelisäännöt palvelevat sekä sijoittajia että yhtiöitä. Nähdäkseni esimerkiksi Helsingin pörssin suositukset hyväksi hallintotavaksi tukevat yhtiöiden liiketoimintaa. Pääsääntöisesti yhtiöt kaikkialla maailmassa keskittyvät tarkasti ydinliiketoimintoihinsa. Sijoittajat edellyttävät jokaiselta divisioonalta hyvää pääoman tuottoa. Kun yhtiöt neljännesvuosittain esittelevät tuloksensa avoimesti ja yksityiskohtaisesti, kriittinen sijoittajajoukko aivan varmasti kaivaa esiin myös sen, mikä pitkällä aikavälillä syö pääomaa. Pörssiyhtiöt näkevät entistä selkeämmin, että ne kilpailevat myös informaatiomarkkinoilla. Koivusalon mukaan liiketoimintaa tukevalla viestinnällä voidaan vaikuttaa osakkeen arvon nousuun. 2/2006 Kemira 13

14 Vaikka esimerkiksi Helsingin pörssin suosituksissa ei määritellä standardeja tiedotukselle, parhaat käytännöt yleistyvät. Sijoittajat tottuvat niihin ja toisaalta luovat niitä esittämällä toistuvasti tiettyjä kysymyksiä. Se, että yhtiöt ovat panostaneet paljon sijoittajaviestintään, on johtanut siihen, että sijoittaja löytää oleellisen informaation entistä nopeammin. Sijoittajaviestinnän suuria haasteita on esittää ytimekkäästi sekä lyhyen että pitkän aikavälin näkymät. Kvartaalituloksiin ja lyhyen aikavälin muutoksiin keskittyminen voi aiheuttaa sen, että pitemmän aika välin HYVÄ TOIMITUSJOHTAJA ON PALKKANSA ANSAINNUT Hyvään hallintotapaan kuuluu pörssin suositusten mukaan avoimuus johdon palkkioiden suhteen. Miksi tämä on sijoittajille tärkeää? Sijoittajille palkkioiden suuruus heijastelee johdon sitoutumisen astetta. Kärjistäen voidaan sanoa, että ahne sijoittaja katsoo, että mitä enemmän johtaja arvonmuodostuksesta tienaa, sitä enemmän hän ajaa yritrendit jäävät vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi uusi tuotantolaitos on investointi, jota täytyy tarkastella kymmenien vuosien aikajanalla. Koivusalo korostaa, että yhteiskuntavastuu on yhtiön arvonmuodostuksessa yhä tärkeämpi tekijä. Hyvään hallintotapaan liittyy myös yhteiskuntavastuu. On toimittava lakeja ja säännöksiä noudattaen, ihmisoikeuksia kunnioittaen, ympäristöstä vastuuta kantaen. Kestävään kehitykseen johtavien parhaiden käytäntöjen soveltaminen luo arvoa pitkällä aikavälillä. LISÄÄ KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTA HALLITUKSIIN Koivusalo on edustanut Varmaa kolmen pörssiyhtiön, Kemiran, Metson ja Eforen, nimitysvaliokunnissa. Nimitysvaliokunta tekee yhtiökokoukselle suosituksen hallituksen kokoonpanosta. On tärkeätä, että hallituskysymystä käsitellään perusteellisesti, koska sillä on vaikutusta yhtiön pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin. Kansainvälisten yritysten hallituksiin haetaan syvällistä osaamista eri puolilta maailmaa. Nimitysvaliokunnan on pyrittävä huolehtimaan myös siitä, että hallituksella on hyvä yhteishenki, ja että hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyö sujuu hyvin. Sijoittajan näkökulmasta olennaista on se, että yhtiöllä on hyvä toimitusjohtaja ja vahva hallitus ja että toimitusjohtajan ja hallituksen välinen suhde on kunnossa. Tämän analysointi on erittäin tärkeää ja haasteellista. Pörssiyhtiöissä hallituksen rooli on korostunut sitä mukaa kun hallintoneuvoston rooli on pienentynyt. Hallituksen rooli lisäarvon tuottamisessa on keskeinen. Hallitus tekee strategiset linjaukset ja kokoontuu säännöllisesti kertaa vuodessa. Siihen kuuluvat ihmiset ovat toimialalle omistautuneita, ja heillä on syvällisin tieto yhtiöstä. Tietysti hallintoneuvostollakin on tehtävänsä valtiolle strategisesti tärkeissä yrityksissä. 14 Kemira 2/2006

15 tyksensä asiaa. Vastakysymys tietysti kuuluu, että onko esimerkiksi palkkion nousu neljästä kahdeksaan miljoonaan sellainen, että siitä on hyötyä firmalle. Monilla toimialoilla on ihmisiä, jotka tekevät arvokasta vaativaa työtä pienemmälläkin palkalla, tosissaan ja kaikkensa antaen On vaikeata luoda selkeä seikkaperäinen kannustinjärjestelmä, jossa palkkioilla olisi suora yhteys aikaan ja vaivaan ja yhtiön tekemään tulokseen. Liikkuvia osia on paljon, Koivusalo toteaa. Etenkin pörssikurssiin sidotut järjestelmät ovat rakenteeltaan monimutkaisia, ja niiden tekeminen läpinäkyviksi on vaikeaa. Jos kysymys on markkina-arvoltaan miljardien eurojen yrityksestä, jota äärimmäisen pätevä johto luotsaa hyvin eteenpäin, palkkiot voivat nousta korkeiksi. Suhteessa sijoittajan saamaan hyötyyn palkkiot on helppo perustella. Mutta suhteessa yhtiön työntekijöiden palkkoihin ne tietysti vaikuttavat kovin suurilta. Toisaalta huono toimitus johtaja tulisi yritykselle vielä kalliimmaksi, koska arvonmuodostus olisi negatiivinen ja liiketoiminnassa jouduttaisiin leikkausten tielle. Koivusalo muistuttaa, että sijoittaja tarkastelee yhtiötä myös työmarkkinoiden näkökulmasta. Toimitusjohtajan vaikutus yhtiön arvoon ja ulkoiseen kuvaan on hyvin merkittävä. Persoonallisuuksista ja osaamisesta kilpailtaessa yhtiöllä täytyy olla kaikki keinot käytettävissään. Yhtiöllä pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyisiä kannustinjärjestelmiä, ja myös hallitusten palkkioiden pitää olla kilpailukykyisiä. Sijoittajat vaativat yhtiöiltä yhteiskuntavastuuta, mutta mikä on sijoittajan yhteiskuntavastuu? Vastaamme siitä, että teemme hyviä, pitkällä aikavälillä tuottavia sijoituksia. Näin ollen meidän pitää ajaa HYVÄ HALLINTOTAPA PIENENTÄÄ RISKIPREEMIOTA Pohjoismaisista pörssiyhtiöistä sijoitustutkimuksia tekevä Crédit Agricole Cheuvreux Nordicin analyytikko David Halldén uskoo, että sijoittajat ainakin pitkällä aikavälillä palkitsevat hyvää hallintotapaa noudattavan yhtiön. Toisin kuin yleensä luullaan, myös pohjoismaisilla yhtiöillä on vielä paljon parantamisen varaa. Miksi maailman pörssit ovat kilvan uudistaneet corporate governance suosituksiaan viime vuosina? Suositukset ovat tärkeitä sellaisinaan, mutta yhdessä niistä tulee erittäin tärkeitä. Luotettava, seikkaperäinen ja jatkuva viestintä on itsestään selvyys. Kuinka pohjoismaisten yhtiöiden pitäisi kehittää hallintotapaansa? Yhtiöiden käsitykset riittävästä ohjauksesta, läpinäkyvyydestä ja raportoinnista vaihtelevat. Moni pohjoismainen yhtiö ei vieläkään anna osavuosikatsauksia neljännesvuosittain. Osakkeenomistajat haluavat tietää Pohjoismaissa on keskusteltu yhä tarkemmin, kuinka yhtiöt pääomaa käyttävät. Hyvä, läpinäkyvä hallintotapa pienentää yhtiön riskipreemiota. Onko globalisaatio johtanut hal lintokäytäntöjen yhdenmukais tumiseen? Käytännöt vaihtelevat eri maissa. Kaikkein tiukimmin yritysten hallintotapaa valvotaan Yhdysvalloissa, missä säännöistä poikkeaville yrityksillä on suuri riski joutua oikeuteen. Monissa kehittyvissä maissa yhtiöitä sitovat enemmän epäviralliset kuin viralliset säännöt ja suositukset. Tukevatko pohjoismaisten pörssien suositukset yhtiöiden liike toimintaa? Lyhyellä aikavälillä jossain määrin, koska läpinäkyvyys antaa vähemmän tilaa ja tilaisuuksia väärinkäytöksille. Pitkän aikavälin kasvutavoitteita uusi hallintotapa tukee erinomaisesti. Mitkä sijoittajan näkökulmasta ovat tärkeimpiä hallintotapaan liittyviä suosituksia? kii vaastikin yhtiöiden kannustinjärjestelmistä. Kuinka avoimesti yhtiöiden tulee kertoa johdon palkkioista? Nykyiset suositukset avoimuudesta ovat hyvät. Esimerkiksi Skandian johdolleen myöntämät, kohua herättäneet bonukset eivät ole mikään ongelma; pääasia on, että kaikki ymmärtävät mistä niissä on kyse ja että yhtiön hallitus kantaa niistä täyden vastuun. Ehkä osakkeenomistajien pitäisi enemmän kiinnittää huomiota huonoa tulosta tekevien yhtiöiden palkkiojärjestelmiin. Kuinka paljon hyvä hallintotapa vaikuttaa sijoituspäätöksiin? Sijoittajilla on taipumus ainakin väliaikaisesti antaa anteeksi puutteita hallintokäytännöissä, jos yhtiö toimii kasvavilla markkinoilla. Mutta pitemmän päälle hyvä hallintotapa auttaa arvon luomisessa. Sijoittajat arvostavat enemmän hyvää suoritusta heikoilla markkinoilla kuin huonoa suoritusta vahvoilla markkinoilla. tavoitteita, jotka maksimoivat osakkeen telmien tulee olla, mutta kyllä me yhvan arvonmuodostuksen kautta tuleteiskuntavastuumme tunnemme. Mietelmien tuoton. Emme lähde määräämään, timme tarkkaan, millaisia asioita olemme millaisia esimerkiksi kannustinjärjes- eläkevaroilla tukemassa. 2/2006 Kemira 15

16 Todellista arvoa asiakkaalle TEKSTI MARKKU RIMPILÄINEN KUVAT JUHA SALMINEN JA LEHTIKUVA Kemira Chemicals Inc:n toimitusjohtajan Hannu Melartin mielestä Kemiran täytyy pystyä tuottamaan paperiteollisuudelle todellista arvoa ja yksilöllisiä ratkaisuja. Kemiran Pohjois- Amerikan koko organisaation uusi toimintatapa on luotu tämän periaatteen mukaiseksi. Kemira Pulp & Paper Chemicalsin Pohjois-Amerikan johtaja Hannu Melarti muutti pois Suomesta 30 vuotta sitten. Aikanaan omaksuttu puhetapa on kuitenkin vielä tallella. Amerikkalainen korostus on toki tarttunut, mutta Melartin puheesta tunnistaa myös Pohjanmaan rannikkoseudun äänenpainoja ja sanontoja. Miehen juuret ovat tukevasti Suomessa. Kemiran ja Melartin tiet kohtaisivat runsas vuosi sitten, kun Kemira valitsi hänet Pohjois-Amerikan toimintojen vetäjäksi. Sitä ennen Melarti työskenteli Metso USA Inc:n toimitusjohtajana. Hyppy konepajateollisuudesta paperi kemikaalien maailmaan ei lopulta ollut pitkä Sekä Metso että Kemira myyvät paperiteollisuudelle palveluja, jotka auttavat teollisuutta keskittymään ydinliiketoimintaansa, uusien tuotteiden kehittämiseen ja paperin myyntiin, Melarti sanoo. ASIAKAS OHJAA TOIMINTAA Melartin mielestä Kemiran tapaisen kemikaalitoimittajan menestyminen voi tulevaisuudessa perustua vain ja ainoastaan asiakkaiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Meillä on riittävästi tehtaita, teknologiaa, osaamista ja kokemusta. Kyse on vain siitä, millä tavalla me niitä hyödynnämme. Voimme onnistua, jos mobilisoimme kaiken osaamisemme ja energiamme ja kohdistamme ne alueille, joilla tuotamme asiakkaillemme todellista arvoa. Melartin ajattelussa arvon tuottaminen lähtee liikkeelle asiakaskunnan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisesta. Kolmasosa maailman paperista ja sellusta tehdään Pohjois-Amerikassa. Tällä mantereella on edelleen noin tuhat paperikonetta. Ja koneet ovat keskenään hyvin erilaisia. Niiden ikä vaihtelee muutamasta vuodesta sataan vuoteen ja raaka-ainepohjakin on hyvin kirjava. Tästä johtuen meidän pitää löytää jokaiselle asiakkaalle ainutlaatuiset kilpailutekijät, Melarti painottaa. Räätälöityjen ratkaisujen tuottaminen onnistuu, jos Kemiran organisaatio kykenee aidosti toimimaan lähellä asiakasta. Koska jokainen paperikone vaatii erilaiset ratkaisut, meidänkin on toimittava kentällä lähellä päätöksentekijöitä. Tämä merkitsee sitä, että meidän kenttähenkilökuntamme saa tehdä asiakkaita koskevia päätöksiä itsenäisesti. Meidän on vain tarjottava välineet päätöksenteon pohjaksi: selvät tavoitteet, vastuu, koulutus ja riittävästi tietoa. Luotamme siihen, että työntekijämme kentällä pystyvät tekemään hyviä päätöksiä. Kokemukset osoittavat, että näin on jo tapahtunut. Juuri tämä on meidän ratkaisumme. Läheinen yhteistyö tehtaiden kanssa sopii meille parhaiten, Melarti sanoo. IRTI HINTAKILPAILUSTA Vaikka Kemira on maailman suurin paperikemikaalien tuottaja, se on USA:ssa vielä verraten pieni peluri. Suuret kilpailijat pystyvät halutessaan painamaan tuotteiden hinnat alas. Tähän kilpailuun Melarti ei aio ilmoittautua. On niitä, jotka haluavat ostaa enemmän vähemmällä. Mutta on myös niitä, jotka arvostavat pitkäjänteistä yhteistyötä ja tapaamme toimia. 16 Kemira 2/2006

17 Melartin mielestä Kemiran tulee olla ratkaisujen eikä niinkään kemikaalien toimittaja. Amerikassa puhumme jo paljon siitä, että emme ole enää chemicals company vaan chemistry ja solutions company. Menestyksemme täytyy perustua osaamiseen, ei hintakilpailulla saavutettuihin asemiin. Paperiteollisuus elää Pohjois- Amerikassakin keskellä muutosta, joka on osin vaikeasti ennustettava. Paperin kulutustottumukset muuttuvat, ja teollisuuden on sopeuduttava tähän. Ennen samaa tuotetta tehtiin vuosikaupalla, nyt kysyntä muuttuu nopeasti. Uusia konsepteja ja tekniikoita on otettava käyttöön Hannu Melarti luottaa henkilöstönsä kykyyn tehdä oikeita päätöksiä lähellä asiakasta. 2/2006 Kemira 17

18 Painettu sanomalehti kiinnostaa lukijoita vaikka paperin kulutustottumukset muuttuvatkin. nopeasti. Koneiden uudistaminen maksaa ja on hidasta. Kemikaa leilla tuotannon laatua voidaan muuttaa tai parantaa nopeasti. Meidän on yhdessä oltava mukana muutoksessa, ja kaikkien mieluiten johdettava sitä. TAVOITTEENA PÄÄTOIMITTAJAN ASEMA Lanxessin paperikemikaaliliike toi minnan oston myötä Kemiran tuoteportfolio laajeni entisestään. Tämä sopii mainiosti Melartille. Ratkaisuarsenaalimme on nyt maailman laajin. Tällä on suuri merkitys Pohjois-Amerikassa, koska eri puolilla maata tehtaiden raaka- ainepohja vaihtelee hyvin paljon. Voimme paketoida asiakkaalle mahdollisimman hyvän kokonaisratkaisun ja ratkoa näin entistä useampia ongelmia. Kemiran valikoima on jo niin laaja, että kentällä toimivat tehtaiden yhteyshenkilöt voivat usein hallita tuotteensa vain pääpiirteittäin. Heidän tukenaan onkin joukko spesialisteja. Erikoisosaamisemmekin on siirretty kentälle, sillä asiantuntijoiden on pystyttävä tulemaan erittäin nopeasti paikan päälle. Konseptimme perustuu räätälöityihin ratkaisuihin, joten joustavuus ja nopeus ovat osaamisemme lisäksi hyvin tärkeä osa menestystämme Laaja valikoima tarjoaa Kemiralle mahdollisuuden tavoitella alan tärkeimmän toimittajan asemaa Pohjois- Amerikassa. Melarti täsmentää, että kyse ei ole määristä. Tavoitteemme ei ole toimittaa enemmän kemikaaleja kuin kukaan muu. Määrä ei ole meille itseisarvo. Sen sijaan haluamme olla toimittaja, joka on teollisuudelle kaikkein arvokkain. Osaaminen ja kyky tuottaa todellista arvoa ratkaisevat, kuka saa päätoimittajan aseman. Tavoittelemme tilanteita, joissa yhteistyömme asiak kaiden kanssa on niin läheistä, että olisimme oikeastaan heidän ulkoistettu kemikaaliosastonsa. KOHTI UUTTA KULTTUURIA Lähellä asiakasta toimiminen vaatii uutta ajattelua Kemiran koko organisaatiolta. Melarti johtaakin parhaillaan syvällistä kulttuurin muutosta, joka läpäisee koko Kemiran Pohjois- Amerikan organisaation. Olemme siirtymässä top down -kontrollikulttuurista uuteen kulttuuriin, jossa tärkeintä on mahdollisuuksien kehittäminen. Sisäisesti lähdem- me liikkeelle arvoista, jotka ovat hyvin yksinkertaisia. Jokainen on saanut ne omalta äidiltään. Olemme rehellisiä, pidämme kiinni lupauksistamme ja kunnioitamme toisiamme ja asiakkaitamme. Lisäksi uskomme yksilön haluun ja tarpeeseen kasvaa, kantaa vastuuta, tehdä hyvaa työtä ja ylipäätään täyttää työelämäämme mielekkäällä, sosiaalista ja intellektuaalista haastetta ja tyydytysta antavalla toiminnalla. Me emme halua kontrolloida työntekijöitämme. Me haluamme vapauttaa heidät toteuttamaan itseään ja valloittamaan maailmaa. Uskomme, että tämä on tapa, joka mobilisoi kaiken sen työnilon, energian ja luovuuden, joka yhdistettynä teknologiaamme tulee erottamaan meidät muiden joukosta täällä Amerikassa. Tämä ideoiden ja molekyylien ainutlaatuinen yhdistelma tulee olemaan meidän ja asiakkaidemme yhteisen menestyksen tunnusmerkki. Melarti on rakentanut uutta toimintamallia ja organisaatiota tietoisesti vähin äänin. Rakennamme ensin vahvan sisäisen identiteetin. Uskomme, että sitä kautta meille tulee syntymään ulkoinen identiteetti, joka on täydellisessä harmoniassa todellisen olemuksemme kanssa. Tehtävämme ei ole myydä visiotamme, vaan toimia visiomme mukaisesti ja tuoda asiakkaillemme todellista ja kilpailukykyä rakentavaa arvoa. Toteuttamalla oman visiomme asiakkaamme tulevat näkemään käytännössä keitä me olemme. Yleinen olettamus on, että koska paperiteollisuus on konservatiivinen teollisuudenala, sen kanssa on työskenneltävä konservatiivisesti. Minä en usko tähän. Vanhoihin ratkaisuihin turvautuminen ei voi olla meidän tai asiakkaidemme ratkaisu. Elämme hyvin jännittävää aikaa nyt meillä on todellinen mahdollisuus tehdä suuria tekoja. 18 Kemira 2/2006

19 Puhtaamman kalansaaliin puolesta Helsinki, Pietari, Tallinna, Tukholma. Joukko Itämeren ja Suomenlahden suurkaupunkeja, joiden juomaja jätevesien käsittely tuntuu meidän kaikkien arjessa. Pohjoismaissa kehitetyn kemiallisbiologisen prosessin avulla vedenpuhdistamot pystyvät ottamaan talteen merkittävän osan rehevöittävästä fosforista ja typestä luvun aikana Itämeren alueen kuormitus on pudonnut 40 prosenttia ja sama suunta jatkuu edelleen. Maailman suurin teknologiapalkinto myönnetään ihmisten elämän laatua ja hyvinvointia merkittävästi kohottavasta innovaatiosta. Seuraavan Millennium-palkinnon saaja julkistetaan /2006 Kemira 19

20 M-realin Joutsenon kemihierretehtaalla valmistui miljoonas tuotantotonni kesäkuun alussa. Kemira on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä uutta ympäristöystävällistä ja kustannustehokasta mekaanisen massan valmistus- ja valkaisuprosessia. TEKSTI HANNU VIRTANEN KUVAT JOHAN AHLROTH M-realin Joutsenon tehtaan valmistama mekaaninen massa syntyy jauhamalla puuraaka-aine. Tämän jälkeen massa valkaistaan ja kuivataan lopputuotteeksi. Valmiit paalit matkaavat M-realin paperi- ja kartonkitehtaille Suomeen ja muualle Eurooppaan. Ominaisuuksiltaan massa korvaa useissa paperi- ja kartonkilaaduissa sulfaattisellun. Käytettävien kemikaalien osalta valkaistu kemitermohierre eli BCTMP-prosessi on perinteisiä sellun valmistusprosesseja ympäristöystävällisempi. Pääasiallisen raakaaineen haavan puukuidut pystytään hyödyntämään tarkoin. Kustannustehokkuutta lisää se, että prosessi on tuotantoteknisesti integroitu samalla alueella toimivaan Metsä-Botnian sulfaattisellutehtaaseen. Käynnistyessään vajaat viisi vuotta sitten tehdas oli ainoa laatuaan. Prosessi perustuu M-realin omaan kehitystyöhön. Yhtiöllä oli ennestään kokemusta kemihierteestä sekä haavan käytöstä raaka-aineena. Kehitystyöhön ovat osallistuneet myös laite- ja kemikaalitoimittajat, M-realin Joutsenon tehtaan tuotantopäällikkö Veli-Pekka Kyllönen sanoo. KEMIKAALIT ISOSSA ROOLISSA Kyllösen mukaan tietyillä ydinalueilla yhteistyö on ollut varsin intensiivistä. Kemira on ainut kemikaalitoimittaja, joka on ollut mukana tehtaan toiminnassa alusta alkaen. Se on osallistunut niin prosessin suunnitteluun, tuotannon käynnistämiseen kuin toiminnan optimointiin ja edelleen kehittämiseen. Kemiralla on hallussaan esimerkiksi vetyperoksidivalkaisun taitotieto. Keskeistä koko prosessissa on ollut valkaisussa käytettävän stabilointiaineen kehitystyö. Kemikaaleilla on lisäksi suuri merkitys hakkeen esikäsittelyssä puukuitujen pehmittämiseksi. Hakkeen esikäsittelyllä voidaan säästää sähköä energiaa runsaasti kuluttavassa jauhatuksessa. Se 20 Kemira 2/2006