Sijoittajien informaation käyttö ja sijoituskäyttäytyminen

Transkriptio

1 Sijoittajien informaation käyttö ja sijoituskäyttäytyminen Mika Vaihekoski Lauri Vaittinen Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän tutkimusraportin kopiointi ilman lupaa muihin kuin opetustarkoitukseen kielletään LTT-Tutkimus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Puh (09) Fax (09) ltt.hkkk.fi

2 2 LTT-Tutkimus Oy 2

3 LTT-Tutkimus Oy 3 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää sijoittajien käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä. Tähän tarkasteluun kuuluu vahvasti sijoittajan käyttämä informaatio, ja se miten sijoittaja hahmottaa ja ymmärtää ympäristöä jossa toimii. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös sijoittajien suhtautumista eri sijoitusvaihtoehtoihin, erityisesti suoran osakesijoittamisen ja rahastosijoittamisen näkökulmasta. Tutkimuksella yritetään löytää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi sijoittajat hajauttavat huonosti salkkujaan? Pitävätkö sijoittajat sijoitusrahastoja tasavertaisina sijoitusvaihtoehtoina suoralle osakesijoittamiselle? Miten paljon sijoittajat luottavat omiin näkemyksiin sijoituspäätöksissä? Vaikuttaako historiallinen kurssikehitys sijoittajien sijoituspäätöksiin? Aikaisempien tutkimusten perusteella voitiin ennakoida sijoittajien käyttäytyvän joissain tilanteissa rahoitusmarkkinoiden teorioiden vastaisesti. Jo ennakolta voitiin olettaa, että sijoittajilta kysyttäessä, he haluavat sijoituksilta mielellään hyvää tuottoa pienellä riskillä. Myös tässä tutkimuksessa saatiin saman suuntaisia tuloksia. Merkittävinä pidettäviä tuloksia saatiin tässä tutkimuksessa kuitenkin muilla osaalueilla. Yllättävänä voitiin pitää sijoitusrahastojen saamaa tyrmäävää vastaanottoa. Suoraa osakesijoittamista pidettiin lähes joka suhteessa osakerahastosijoittamista parempana vaihtoehtona vastanneiden keskuudessa. Ainoastaan riskin hajauttamista sijoittajat pitivät rahastoissa osakesijoittamista helpompana. Tätä tulosta voidaan pitää myös siksi yllättävänä, koska kysely toteutettiin jo markkinoiden romahdettua. Edes tämä ei kuitenkaan ole kääntänyt mielipiteitä suoraa osakesijoittamista vastaan. Naisten ja miesten välisiä eroja tutkittaessa havaittiin naisten olevan enemmän riskiä karttavia sijoittajia. Naiset pitivät myös sijoitusrahastoja miehiä houkuttelevampana sijoituskohteena ja suhtautuivat skeptisemmin suoran osakesijoittamisen mahdollisuuksiin. Sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa havaittiin sijoittajien luottavan paljon omiin näkemyksiin. Myös monet osakkeen hinnan muodostukselle ei niin oleelliset tekijät olivat suhteellisen merkittäviä sijoituspäätöksissä. Sijoittajat pitivät esimerkiksi Helsingin pörssin viimeaikaista kehitystä yrityksen johtoa merkittävämpänä tekijänä osakkeiden osto- ja myyntipäätöksiä tehdessä. Informaationlähteitä tutkittaessa havaittiin, että epäformaalit informaatiolähteet ovat hyvin vähäisessä asemassa aktiiviselle sijoittajalle. Henkilökohtaisten sijoitusneuvojen merkitys sijoituspäätöksissä on aikaisempiin tutkimuksiin nähden hyvin vähäinen. Myös informaationlähteenä sähköiset mediat ovat syrjäyttäneet yksityissijoittajien keskuudessa epäformaalit lähteet. Koska tutkimuksen kohderyhmän olivat Internetiä käyttävät sijoittajat, Internetin merkitys oli odotetusti vastaajajoukolle dominoiva informaation lähde. 3

4 4 LTT-Tutkimus Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet Kyselyn toteutus SIJOITTAJAPROFIILIT Vastaajien taustatiedot Sukupuoli ja ikä Koulutus ja tulot Asuinpaikkakunta ja kotitalouden koko Hajautus eri sijoituskohteiden välillä Iän vaikutus hajauttamiseen eri sijoituskohteiden välillä Kansainvälinen hajauttaminen Vakuutussijoittaminen Rahastosijoittaminen Osakesijoittaminen ja hajauttaminen Hajauttaminen eri yritysten osakkeisiin Hajauttaminen eri toimialoille Velkarahalla sijoittaminen ja velan vaikutus sijoitussalkun riskiin Sijoittajien suunnitelmat lähitulevaisuudessa SIJOITUSAKTIIVISUUS JA OSAAMISTASOARVIOINTI Osakkeisiin liittyvän osaamisen arviointi Johdannaisiin liittyvän osaamisen arviointi Yritystalouteen ja kansantalouteen liittyvän osaamisen arviointi SUHTAUTUMINEN OSAKE- JA RAHASTO- SIJOITTAMISEEN Omien näkemysten hyödyntäminen suorassa osakesijoittamisessa Suhtautuminen osakesijoitusten hajauttaminen Kiinnostus suoraa osakesijoittamista kohtaan Reagointi markkinoiden muutoksiin, sijoitusrahastot vs. yksityissijoittajat Rahastosijoittamisen tuottoisuus vs. suoraan osakesijoittamiseen Yhteenveto suhtautumisesta rahastosijoittamiseen vs. suoraan osakesijoittamiseen SIJOITUSKOHTEEN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT SIJOITUSPÄÄTÖKSIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

5 LTT-Tutkimus Oy Tulokset Yksityissijoittajat vs. analyytikot Hälyn merkitys sijoituspäätöksissä Yrityksen eettisten arvojen ja henkilöstön kannustinjärjestelmien merkitys Yrityksen henkilöstön kannustinjärjestelmät Yrityksen eettiset arvot Vertailu Nagyn ja Obenbergerin kyselytutkimukseen Päätelmiä sijoituspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä SIJOITTAJAN KOKEMA ASEMA LÄHIPIIRISSÄ TIEDOTUSVÄLINEIDEN JAKAMA SIJOITTAMISEEN LIITTYVÄ INFORMAATIO Informaatiolähteiden merkittävyys Internetin käyttö kaupankäyntiin ja talouteen liittyvän informaation hankkimiseen Sijoittajille hyödyllisimmät lehdet ja Internet palvelimet YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

6 6 LTT-Tutkimus Oy KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Vastaajien suhteellinen ikä- ja sukupuolijakauma Kuvio 2. Osakeomistuksen suhteellinen jakauma Kuvio 3. Sijoitusten hajautus eri kohteiden välillä (omistajien %-osuus vastaajista) Kuvio 4. Sijoitusten hajautus eri ikäluokissa (omistajien %-osuus vastaajista) Kuvio 4. Rahastosijoittamisen aloitusvuosi Kuvio 5. Osakeomistuksen hajauttaminen eri yritysten osakkeisiin Kuvio 6. Osakeomistuksen hajauttaminen eri toimialoille Kuvio 6. Houkuttelevimmat lähitulevaisuuden sijoitussuunnitelmat Kuvio 7. Osakkeisiin liittyvän osaamisen arvio Kuvio 8. Johdannaisiin liittyvän osaamisen arvio Kuvio 9. Yritystalouteen liittyvän osaamisen arvio Kuvio 10. Kansantalouteen liittyvän osaamisen arvio Kuvio 11. Sijoituspäätösten useus Kuvio 12. Sijoittajien pääsääntöinen sijoitushorisontti Kuvio 13. Suora osakesijoittaminen mahdollistaa omien näkemysten hyödyntämisen ja näin keskimääräistä suuremman tuoton Kuvio 15. Vain muutamaan osakkeeseen sijoittaminen mahdollistaa suuremman tuoton kuin hajautettu salkku Kuvio 16. Suora osakesijoittaminen on hyvin mielenkiintoista Kuvio 17. Sijoitusrahasto pystyy reagoimaan yksityissijoittajaa nopeammin markkinoiden muutoksiin Kuvio 18. Riskin hajauttaminen on rahastoissa suoraa osakesijoittamista helpompaa.. 43 Kuvio 19. Rahastojen perimät kulut ovat pienempiä suhteessa osakekaupan välityspalkkioihin Kuvio 20. Rahastosijoittaminen on keskimäärin suoraa osakesijoittamista tuottoisampaa (samalla riskitasolla) Kuvio 21. Eri tekijöiden merkitys sijoituskohteen valintaan Kuvio 21. Sijoituskohteen turvallisuuden vaikutus sijoituskohteen valintaan Kuvio 22. Sijoituskohteesta odotettavan tuoton vaikutus sijoituskohteen valintaan Kuvio 23. Eri tekijöiden merkitys osakkeiden osto/myyntipäätösten teossa

7 LTT-Tutkimus Oy 7 Kuvio 24. Yrityksen henkilöstön kannustinjärjestelmien merkitys osakkeiden osto/myyntipäätösten teossa Kuvio 25. Yrityksen eettisten arvojen merkitys osakkeiden osto/myyntipäätösten teossa Kuvio 26. Sijoittajan kokema asema ystävien ja tuttavien keskuudessa Kuvio 27. Mielipiteitä tiedotusvälineiden jakamasta sijoittamiseen liittyvästä informaatiosta Kuvio 28. Tiedotusvälineiden merkittävyys sijoituspäätöksien teossa Kuvio 29. Internetin käyttö talouteen liittyvän informaation hankkimiseen Kuvio 30. Internetin sijoittamiseen liittyvien kaupankäyntipalvelujen käyttö Kuvio 31. Sijoittajille hyödyllisimmät lehdet Kuvio 32. Sijoittajille hyödyllisimmät Internet -sivut

8 8 LTT-Tutkimus Oy 1 JOHDANTO Täydellisten pääomamarkkinoiden yhtenä välttämättömänä ehtona on, että kaikki yksilöt ovat rationaalisia odotettujen hyötyjen maksimoijia (Havunen ja Yli-Olli 1986). Tämä edellyttää tehokkaiden markkinoiden olemassaoloa, jolloin sijoittajat reagoivat uuteen informaation viiveettä ja oikeasti. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin löydetty merkkejä sijoittajien yli- tai alireagoinnista julkaistuun informaatioon. Tämä ei sinänsä ole ihmeellistä, sijoittajathan tekevät päätöksiä rajallisten kykyjen ja usein puutteellisten tietojen perusteella. Tärkeämpää kuitenkin markkinoiden tehokkuuden kannalta on se, että useat näistä sijoittajien käyttäytymismalleista on ennustettavissa ja siten osin jopa hyödynnettävissä. Jos näin on, eivät markkinat täytä tehokkuuden vaatimusta. Tutkimuksellisesti ihmisten käyttäytyminen on käyttäytymistieteellisen rahoitustutkimuksen (ns. behavioral finance) yksi tutkimuskohteista. Useille ilmiöille onkin löydetty selitys sijoittajien käyttäytymismallien avulla, joista osa on jo saanut laajaakin tukea tutkimustuloksista ympäri maailman. On kuitenkin vielä epäselvää, voivatko nämä käyttäytymismallit ja tehokkaat markkinat esiintyä yhtä aikaa, vai voidaanko sijoittajien käyttäytymismalleja hyödyntämällä kerätä ylisuuria voittoja. Keskeinen tekijä markkinoiden tehokkuudelle on informaatio. Kaikki informaatio, jota muilla ei ole käytössä, antaa periaatteessa mahdollisuuden hyötyä siitä. Ei olekaan ihme, että tiedon kysyntä markkinoilla on kasvanut. Sijoittajan on jatkossa oltava entistä aktiivisempi tiedon kerääjä ja suodattaa tiedosta nopeasti oleellinen. Yksityissijoittajan kannalta tilanne voi olla ongelmallinen he altistuvat yhä useammin informaation kaltaiselle hälylle, jota väärin tulkitessa sijoittaja saattaa ottaa turhia riskejä. Sijoittajan tulisi tämän informaatiotulvan keskellä olla vielä luottamatta liikaa omiin ja muiden aavistuksiin. 8

9 LTT-Tutkimus Oy Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää kyselytutkimuksen avulla sijoittajan käyttäytymisen taustalla olevia tekijöitä. Tähän tarkasteluun kuuluu vahvasti sijoittajan käyttämä informaatio, ja se miten sijoittaja hahmottaa ja ymmärtää ympäristöä jossa toimii. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös sijoittajien suhtautumista eri sijoitusvaihtoehtoihin. Tässä keskitytään lähinnä suoran osakesijoittamisen ja rahastosijoittamisen vertailuun sijoittajan näkökulmasta. Tutkimuksella yritetään löytää vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miksi sijoittajat hajauttavat huonosti salkkujaan? Pitävätkö sijoittajat sijoitusrahastoja tasavertaisina sijoitusvaihtoehtoina suoralle osakesijoittamiselle? Miten paljon sijoittajat luottavat omiin näkemyksiin sijoituspäätöksissä? Vaikuttaako historiallinen kurssikehitys sijoittajien sijoituspäätöksiin? 1.2 Kyselyn toteutus Tutkimuksen kysely toteutettiin Internet-kyselynä Helsingin kauppakorkeakoulun Sijoittajapalvelimella 1. Vastausaika oli ja tänä aikana kyselyyn vastasi 786 sijoittajaa. Sijoittajat saivat kyselyyn vastattuaan välittömästi kyselylomakkeen pohjalta luodun analyysin sijoittajaprofiilistaan sekä tämän lisäksi vastaajien kesken arvottiin neljä lippua Sijoitusakatemia tapahtumaan. Ohjelmallisesti 2 rajoitettiin vastaajia vastaamasta yhdeltä Internet- päätteeltä useammin kuin kerran kyselyyn. Vastaajista jouduttiin hylkäämään 110:n vastaukset näiden puutteellisuuden vuoksi. Kysely toteutettiin Internet-kyselynä koska tarkoituksena oli kartoittaa aktiivisten yksityissijoittajien informaation käyttöä ja sijoituskäyttäytymistä. Perusoletuksena oli, että kyselyyn vastanneet sijoittajat olivat perillä osakesijoittamiseen liittyvistä peruskäsitteistä ja tunsivat jonkin verran rahoituksen teoriaa 3. Näin voitiin paremmin Käyttämällä ns. cookie-tunnistusta. Havunen ja Yli-Ollin (1986) tutkimuksessa saatiin tulokseksi että aktiiviset järjestäytyneet osakkeenomistajat lukevat, ymmärtävät ja hyväksikäyttävät jaettua tilinpäätösinformaatiota järjestäytymättömiä paremmin 9

10 10 LTT-Tutkimus Oy käyttää perusoletuksena kyselyyn vastanneiden sijoittajien rationaalista käyttäytymistä sijoittajina. Kysymyslomake (Liite 1) sisälsi 30 kysymystä. Vastaajien informaation käytön vertailemiseksi tutkimuksessa käytettiin osin samanlaista lähestymistapaa kuin Havusen ja Yli-Ollin (1986) ja Martikaisen ja Mäkelän (1999 ja 2000) tutkimuksissa. Kysymykset jakaantuivat viiteen eri osioon. Kysymysryhmät pyrkivät selvittämään vastaajien henkilökuvan, osaamistason, sijoitusten hajauttamisen ja kaupankäyntiaktiivisuutta. Erityisesti kysymyksissä selvitettiin sijoituspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä, epärationalisuutta sijoituspäätöksissä, suhtautumista rahastosijoittamiseen ja eri tietolähteiden käyttöä. 10

11 LTT-Tutkimus Oy 11 2 SIJOITTAJAPROFIILIT Tässä osassa kerrotaan vastanneiden taustatiedot sekä tutkitaan eri sijoitusmuotojen suosittuutta vastaajien keskuudessa ja iän ja sukupuolen vaikutusta hajauttamiseen eri sijoitusvaihtoehtojen välillä. 2.1 Vastaajien taustatiedot Sukupuoli ja ikä Kyselyyn vastanneista sijoittajista 86% oli miehiä ja 14% naisia. Kuviosta 1 näkyy miesten ja naisten suhteellinen ikäjakauma. Sekä miesten, että naisten ikäjakaumat eroavat suomalaisten osakkeenomistajien vastaavista. Karhusen ja Keloharjun kokoamassa Shareownership in Finland 2000 datasta ilmenee, että suomalaisista eniten osakkeenomistajia on vuotiaiden luokassa osakkeenomistajien keski-iän ollessa 47,9 vuotta miehillä ja 50,2 vuotta naisilla 4. Sen sijaan tämän kyselyn vastaajat ovat hyvin lähellä väkiluvun ikäjakaumaa, vastaajien keski-iän ollessa 37,0 vuotta miehillä ja 37,6 vuotta naisilla. Kyselyn toteutus Internetissä luonnollisesti laskee vastaajien keskiikää sillä Internetin levinneisyys on vanhempien ihmisten keskuudessa huomattavasti vähäisempää. nainen mies -25 vuotta vuotta vuotta vuotta 56- vuotta 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuvio 1. Vastaajien suhteellinen ikä- ja sukupuolijakauma 4 Shareownership in Finland 2000 käsitti 99,9% suomalaisista osakkeenomistajista 11

12 12 LTT-Tutkimus Oy Kun tutkitaan vastaajien osakeomistuksen jakautumista eri ikäluokissa (kuvio 2) on jakauma huomattavasti yhteneväisempi miesten osalta suomalaisten osakesijoittajien kanssa. Sen sijaan miesten ja naisten välinen osakkeenomistus on vielä enemmän vinoutuneempi verrattuna kaikkiin suomalaisiin osakkeenomistajiin, naisten omistaessa vain 2% ja miesten 98% osakeomaisuudesta, kun vastaavat luvut suomalaisilla osakkeenomistajilla ovat 34,6% ja 65,4%. nainen mies -25 vuotta vuotta vuotta vuotta 56- vuotta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuvio 2. Osakeomistuksen suhteellinen jakauma Koulutus ja tulot Vastaajat ovat erittäin hyvin koulutettuja; 52%:lla vastaajista on korkeakoulututkinto ja vain neljällä prosentilla ei ole ammatillista koulutusta ollenkaan. Tämä näkyy myös vastaajien keskituloissa, joka on miehillä mk (mediaani mk) ja naisilla mk (mediaani mk) Asuinpaikkakunta ja kotitalouden koko Kysely on tavoittanut vastaajia tasaisesti eri puolelta suomea, ja viisi vastaajasta oli ulkomailla asuvia suomalaisia. Huomattava osa vastaajista asui kuitenkin pääkaupunkiseudulla (41,2 %). Myös sekä perheelliset, että yksin asuvat olivat hyvin edustettuina. Yleisin kotitalouden koko vastaajilla oli 2 henkeä (35%). 12

13 LTT-Tutkimus Oy Hajautus eri sijoituskohteiden välillä Vastaajat olivat hajauttaneet hyvin monipuolisesti sijoituksiaan (kuvio 3). Tutkimuksen kannalta oleellista oli rahastosijoittamisen suosittuus vastaajien keskuudessa. Se mahdollistaa tutkimuksessa vertailun suoraa osakeomistusta suosivien ja rahastosijoittajien välillä. Muita sijoituskohteita ei käytetä selittävinä muuttujina, vaikkakin osaa niistä analysoidaan yksittäin tarkemmin. Kaikki Naiset Miehet Määräaikaiset ja muut sijoitustilit Kotimaiset pörssiosakkeet Kotimaiset listaamattomat osakkeet Ulkomaiset pörssiosakkeet Ulkomaille sijoittavat toimialarahastot Kehittyvien markkinoiden rahastot Muut ulkomaille sijoittavat osakerahastot Kotimaahan sijoittavat toimialarahastot Muut kotimaahan sijoittavat osakerahastot Yhdistelmärahastot Korkorahastot Muut sijoitusrahastot Säästö- ja sijoitusvakuutukset Vapaaehtoiset yksilölliset eläkevakuutukset Valtion obligaatiot Muut joukkovelkakirjat Maa- ja metsäomistus Taide ja arvotavarat Muut sijjoitukset Velkaa sijoittamiseen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Sijoitusten hajautus eri kohteiden välillä (omistajien %-osuus vastaajista) 13

14 14 LTT-Tutkimus Oy 2.3 Iän vaikutus hajauttamiseen eri sijoituskohteiden välillä Iän kasvaessa lähes kaikkien sijoitusvaihtoehtojen omistustiheys kasvaa, eli vanhemmat ihmiset ovat hajauttaneet sijoituksensa paremmin useiden eri sijoituskohteiden välillä (kuvio 4). Hajautuksen lisääntymistä voidaan selittää suurelta osin varallisuuden lisääntymisellä iän kasvaessa. Merkittäviä poikkeamia tästä on ainoastaan sijoitusrahastojen omistuksessa, joka on suosituinta vuotiaiden keskuudessa. Tämän voidaan olettaa johtuvan siitä, että vanhemmille ihmisille vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat sijoitusinstrumentteina substituutteja sijoitusrahastoille. 56- vuotta vuotta vuotta vuotta -25 vuotta Määräaikaiset ja muut sijoitustilit Kotimaiset pörssiosakkeet Kotimaiset listaamattomat osakkeet Ulkomaiset pörssiosakkeet Ulkomaille sijoittavat toimialarahastot Kehittyvien markkinoiden rahastot Muut ulkomaille sijoittavat osakerahastot Kotimaahan sijoittavat toimialarahastot Muut kotimaahan sijoittavat osakerahastot Yhdistelmärahastot Korkorahastot Muut sijoitusrahastot Säästö- ja sijoitusvakuutukset Vapaaehtoiset yksilölliset eläkevakuutukset Valtion obligaatiot Muut joukkovelkakirjat Maa- ja metsäomistus Taide ja arvotavarat Muut sijjoitukset Velkaa sijoittamiseen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 4. Sijoitusten hajautus eri ikäluokissa (omistajien %-osuus vastaajista) 14

15 LTT-Tutkimus Oy Kansainvälinen hajauttaminen Kansainvälisen hajautuksen vähäisyys on ollut pitkään tunnettu ilmiö. Grinblattin ja Keloharjun (2000) tutkimuksessa todettiin yrityksen pääkonttorin etäisyydellä, kielellä ja toimitusjohtajan kulttuurillisella taustalla olevan huomattavaa merkitystä taipumukseen omistaa ja käydä kauppaa eri yritysten osakkeita. Vahvaa taipumus oli varsinkin kotitalouksilla. Kansainvälistä hajauttamista voidaan pitää vähäisenä myös vastaajien keskuudessa: 11% vastaajista omistaa ulkomaisten yritysten osakkeita ja 35% ulkomaille sijoittavien rahastojen osuuksia. Suorat ulkomaiset osakesijoitukset edustavat vain 2,5 prosenttia osakkeisiin sijoitetusta omaisuudesta. Näitä lukuja voidaan pitää hyvin pienenä varsinkin siihen verrattuna kuinka tärkeänä kansainvälistä hajauttamista pidetään. Edes tarpeeksi kattavaa toimialasijoittamista on vaikeaa saavuttaa Suomen rahoitusmarkkinoilla, koska monet toimialat puuttuvat Helsingin pörssistä kokonaan. 2.5 Vakuutussijoittaminen Sijoitussidonnaiset vakuutukset ovat jo kauan olleet suosittu sijoitusmuoto ulkomailla. Niiden suosio rahastoihin verrattuna perustuu verotuksellisiin etuihin niin sijoitusvakuutuksen kuin vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten osalta. Vakuutuksenottajalla on myös mahdollisuus valita itse ne sijoituskohteet, joiden mukaan vakuutuksen tuotto muodostuu. Vastaajista 21%:lla oli vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus ja 13%:lla säästö- tai sijoitusvakuutus. Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin sijoitetut keskimääräiset varat ( mk) olivat lähellä sijoitusrahastojen yhteenlaskettua tasoa ( mk) ja mediaaniltaan jopa sijoitusrahastoja suurempia. Eläkevakuutuksiin sijoitetut summat olivat hieman pienempiä. 15

16 16 LTT-Tutkimus Oy 2.6 Rahastosijoittaminen Rahastosijoittaminen on vastaajien keskuudessa hyvin suosittua. Vastanneista miehistä 49% ja naisista 58% omistaa osake-, yhdistelmä-, korko- tai muita sijoitusrahastoja. Rahastosijoittamisen osuutta yksityissijoittajien sijoitussalkusta pidetään suomessa yleisesti kuitenkin vielä suhteellisen vähäisenä.. Yllättävää on ulkomaille sijoittavien toimialarahastojen suosittuus verrattuna muihin ulkomaille sijoittaviin rahastoihin, sillä jopa 21% vastaajista omistaa näiden osuuksia. Myös muut rahastotyypit olivat hyvin edustettuina. Vertailua eri rahastovaihtoehtojen välillä on tarkasteltava kuitenkin varovaisesti, sillä validiteettia heikentää jonkin verran se, että osa vastaajista saattaa olla tietämätön rahastosijoitustensa laadusta. Capon et al. (1996) kyselytutkimuksessa yhdysvaltalaisille rahastosijoittajille havaittiin, että 77% vastaajista ei edes tietänyt omistamisensa rahastojen tyyppiä (vaihtoehtoina osake-, korko- tai yhdistelmärahasto) % 6 % 3 % 4 % 1 % 3 % 1 % 6 % 20 % 22 % 29 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Kuvio 4. Rahastosijoittamisen aloitusvuosi Rahastosijoittamisen markkinoiden varhaisesta vaiheesta kertoo se, että 76% sijoitusrahastoja omistavista vastaajista on aloittanut rahastosäästämisen vuonna 1998 tai sen jälkeen. Viimeaikainen käänne uusien rahastosijoitusten määrässä näkyy myös 16

17 LTT-Tutkimus Oy 17 vastaajien keskuudessa, sillä vain 4% heistä on aloittanut rahastosijoittamisen tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, kun vastaava luku koko viime vuodelta oli 29%. 2.7 Osakesijoittaminen ja hajauttaminen Suomessa suora osakesijoittaminen ollut aina erittäin suosittua Kun vuoden 2000 kesäkuussa 14,2% Suomen väestöstä omisti suoria osakesijoituksia, vastaava luku 1995 Yhdysvalloissa oli 10,4% (Korhonen ja Keloharju, 2000). Myös vastaajien keskuudessa suora osakesijoittaminen oli ylivoimaisesti suosituin sijoitusvaihtoehto ja 88% vastaajista ilmoitti omistavansa suoraan yritysten osakkeita. Tässä tutkitaan osakesijoitusten hajauttamista eri yritysten osakkeisiin ja eri toimialoille, sekä eri taustatekijöiden vaikutusta hajauttamiseen Hajauttaminen eri yritysten osakkeisiin Vastaajat ovat hajauttaneet osakeomistuksiaan huomattavasti enemmän kuin suomalaiset osakkeenomistajat keskimäärin (vrt. kuvio 5). Vastaajat omistavat 6,3 yrityksen osakkeita 5 (mediaani 5), kun suomalaisilla osakkeenomistajilla oli salkussaan keväällä 2000 keskimäärin 2,6:n yrityksen osakkeita. Vaikka diversifiointi on kyselyyn vastanneiden keskuudessa huomattavasti systemaattisempaa, vain 19%:lla vastaajista on salkussaan yli 10 eri yrityksen osaketta sisältävä sijoitussalkku. Tutkittaessa hajautusta selittävänä muuttujana sijoitussalkun koko, havaitaan että sillä on merkittävä riippuvuus osakesalkun hajauttamiseen. Tämä tulos on yhteneväinen aikaisempien tutkimusten kanssa (ks. esim. Havunen ja Yli-Olli, 1986), joissa on havaittu suurta sijoitussalkkua hajauttavan sijoituksiaan enemmän. Tulos on hyvin johdonmukainen sillä salkkukoon kasvaessa mahdollisuudet hajauttaa sijoituksia kasvaa ja toisaalta pienen salkun hajauttamisesta aiheutuneet kulut voivat olla suhteellisesti hyvinkin suuria. 5 Mukana vain osakkeita omistavat vastaajat. 17

18 18 LTT-Tutkimus Oy 1 osake 2-5 osaketta 6-10 osaketta yli 10 osaketta Kaikki sijoittajat Miehet Naiset vuotta vuotta vuotta vuotta 56- vuotta Ei amm. koulutusta Ylioppilas Ammattikoulu Opisto / Ammattikorkeakoulu Yliopisto / Korkeakoulu Pääkaupunkiseutu Muu maa (sij.salkun koko) mk mk mk mk mk mk (osak.mk/sij.mk) 0% - 25 % 25% - 50% 50% - 75% 75% - 100% Vähän Kohtalaisesti Keskitasoa enemmän Merkittävästi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 5. Osakeomistuksen hajauttaminen eri yritysten osakkeisiin 6 6 Prosenttiluvut luokittelevat sijoittajat suoraa osakeomistusta ja rahastosijoittamista painottaviin. Kaavana tässä käytetään Osakkeet mk / (Osakkeet + Rahastosijoitukset mk). Vähän, Merkittävästi, Keskitasoa enemmän ja Merkittävästi viittaa vastaajien arvioimaan osakkeisiin liittyvään osaamistasoon. 18

19 LTT-Tutkimus Oy 19 Hajautusta on tutkittu myös vastaajilta kysyttyyn osakkeisiin liittyvään osaamistasoon verrattuna (osaamistasoa käsitellään myöhempänä yksityiskohtaisemmin). Vaikka osaamistason mittari on tässä tapauksessa täysin subjektiivinen, on osaamistasolla merkittävää vaikutusta osakesalkun hajauttamiseen. Varovaisesti tulkittuna tämä tarkoittaa sitä, että yksi syy sijoittajien vähäiselle sijoitusten hajauttamiselle on vähäinen tietämys hajauttamisen vaikutuksesta epäsystemaattiseen riskiin Hajauttaminen eri toimialoille Kyselyryhmästä voidaan todeta, että suuri osa vastaajien osakesijoituksista on keskittynyt kasvavien toimialojen osakkeisiin (kuvio 6). Jopa 51 prosenttia 6-10 osakkeen salkkua hallitsevista sijoittaa rahansa pääsääntöisesti kasvavien toimialojen yritysten osakkeisiin. Koulutuksella on lievä vaikutus toimialoihin hajauttamiseen niin, että korkeammin koulutetut hajauttavat enemmän tasaisesti eri toimialojen osakkeisiin kuin pääsääntöisesti jollekin tietylle toimialalle. Poikkeuksen tekevät sijoittajat joilla ammatillista koulutusta ei ole lainkaan. Kuviosta 5, voidaan nähdä, että tämä ryhmä hajauttaa sijoituksiaan myös useamman eri yrityksen osakkeisiin, kuin muut koulutusryhmät. Tämä saattaa johtua ns. itseoppineisuus ilmiöstä, jolloin nämä henkilöt ovatkin paremmin perehtyneitä rahoituksen teoriaan kuin paremmin koulutetut. Tätä teoriaa tarkastellaan jäljempänä mm. osakkeisiin liittyvän osaamistason avulla. Erityisen konservatiivisina sijoittajina tulosten perusteella voidaan pitää iäkkäitä vastaajia. Yli 56 vuotiaista pääsääntöisesti perinteisiin toimialoihin sijoittavien osuus oli eri ikäluokista suurin, samoin kuin tasaisesti eri toimialojen osakkeisiin hajauttavien osuus. Tutkittaessa perinteisten toimialojen osuuden suhdetta kasvavien toimialojen vastaaviin osuuksiin, huomataan että suhdeluvun jakauma noudattaa elinkaarihypoteesin mukaista ajattelua; nuoremmat ihmiset sijoittavat rahansa riskisempiin kohteisiin. Teoreettisesti ajateltuna pääsääntöisesti tietylle toimialalle sijoittavia henkilöitä voidaan pitää CAPM -mallin mukaan epärationaalisina, koska tämän mallin mukaan korkein odotettu tuotto-riski suhde saadaan hajauttamalla sijoitukset mahdollisimman tehokkaasti tasaisesti kaikille eri toimialoille. 19

20 20 LTT-Tutkimus Oy Kasvavien toimialojen osakkeita Perinteisten toimialojen osakkeita Tasaisesti eri toimialojen osakkeita Kaikki sijoittajat Miehet Naiset vuotta vuotta vuotta vuotta 56- vuotta Ei amm. koulutusta Ylioppilas Ammattikoulu Opisto / Ammattikorkeakoulu Yliopisto / Korkeakoulu Pääkaupunkiseutu Muu maa osake 2-5 osaketta 6-10 osaketta 10- osaketta (sij.salkun koko) mk mk mk mk mk mk (osak.mk/sij.mk) 0% - 25 % 25% - 50% 50% - 75% 75% - 100% Vähän Kohtalaisesti Keskitasoa enemmän Merkittävästi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 6. Osakeomistuksen hajauttaminen eri toimialoille 20

21 LTT-Tutkimus Oy Velkarahalla sijoittaminen ja velan vaikutus sijoitussalkun riskiin Huonosti hajautettu osakesalkku yhdistettynä velaksi sijoittamiseen luo sijoittajalle synteettistä optiota vastaavan position, joka tekee sijoitussalkusta hyvin riskisen. Silti 11 prosenttia alle viiden eri yrityksen osakkeita omistavista henkilöistä ilmoittaa ottaneensa velkaa sijoittamiseen. Yhtenä selityksenä tällaiselle käyttäytymiselle voisi olla tavallisesta poikkeava hyötykäyrän muoto ja näin erilainen suhtautuminen riskiin. Keskimääräinen velka sijoittamiseen sitä ottaneilla vastaajilla oli mk (mediaani mk). Huomattavaa on, että yksikään naisista ei ollut ottanut velkaa sijoittamiseen, ja että velan ottajat jakaantuivat tasaisesti kaikkien ikäluokkien välillä. Tutkittaessa sijoitusten hajauttamisen suhdetta velanottoon havaitaan, että keskimääräinen velka suhteessa keskimääräiseen sijoitussalkkuun ei muutu merkittävästi hajautuksen kasvaessa. Kun huonosti salkkunsa hajauttaneilla sijoittajilla velan ottaminen saattaa lisätä riskiä yli sijoittajan riskinsietokyvyn, hyvin sijoitussalkkunsa hajauttaneille velan ottamista sijoittamiseen voidaan jopa pitää suotavana kun on tarkoituksena lisätä sijoitussalkun odotettua tuottoa. On huomattavaa kuitenkin, että jos sijoittaja joutuu maksamaan velasta korkoa yli riskittömän koron, tilanne saattaa olla toisenlainen. Riski/tuotto koordinaatistossa markkinaportofliopisteestä ylöspäin mentäessä CAPM-mallin mukainen tehokas portfolio on tietyillä riskitasoilla pelkästä riskisistä sijoituksista muodostettu portfolio. Tällöin velan ottamista ei voida pitää rationaalisena odotetun hyödyn maksimointina edes hyvin salkkunsa hajauttaneille sijoittajille. 2.8 Sijoittajien suunnitelmat lähitulevaisuudessa Sijoittajilla on edelleen vahva kiinnostus sijoittaa lisää rahojaan osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin (kuvio 7). Vastaajista 49% (niistä jotka eivät vielä omista sijoitusrahasto-osuuksia) on suunnitellut sijoittavansa sijoitusrahastoihin lähiaikoina. Martikaisen ja Mäkelän (2000) tekemään tutkimukseen verrattuna tämä osuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä saattaa johtua siitä, että osa sijoittajista on lykännyt rahastoihin sijoittamista markkinoiden epävarmuuden vuoksi ja nyt 21