Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Vantaalla maaliskuussa 2016. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö"

Transkriptio

1 VANTAA ALUEITTAIN 215

2

3 Esipuhe Ensimmäinen n kaupunginosittaista aikasarjatietoa sisältänyt alueittain -julkaisu koottiin kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikössä yli kolme vuosikymmentä sitten vuoden 198 väestölaskentatiedoista. Toinen huomattavasti laajempi, helppolukuisempi ja aluekuvaukset sisältävä ta kaupunginosittain esittelevä kirja julkaistiin 198- ja 199-lukujen taitteessa. Sen jälkeen ajatuksena on ollut julkaista vastaava teos joka viides vuosi. alueittain -julkaisun rakenne onkin pysynyt samankaltaisena 199-luvun puolivälistä lähtien. alueittain on tehty helpottamaan alueellisen tiedon saantia: siihen on tiiviissä muodossa koottu aikasarjoja tärkeimmistä kaupunkimme osa-alueita kuvaavista ilmiöistä, kuten väestöstä, asumisesta ja työpaikoista. Näitä tilastotietoja täydentävät kuvaukset alueiden historiasta, luonnosta, palveluista ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. alueittain on ollut suosittua lukemista ja painokset on kysytty nopeasti loppuun. Vaikka tiedot ovatkin kaikkien saatavissa verkosta, kysyntää painetulle julkaisulle on edelleen olemassa. Onhan alueittain eräänlainen pikaopas kaupungin eri alueille. Ajantasaisen tiedon saamiseksi julkaisun tilastotaulukot ja kuviot päivitetään vuosittain internetiin: alueittain on tarkoitettu kaikille sta ja sen alueista kiinnostuneille. Se tuo lukijalle tutuksi kaupungin eri alueet, niiden asukkaat ja niillä työskentelevät. Kirja on suunnattu paitsi kaupungin päättäjille ja suunnittelijoille, myös kouluille, opiskelijoille, tutkijoille, elinkeinoelämälle, erilaisille järjestöille, tiedotusvälineille ja tietysti kaikille n asukkaille. alueittain 215 on tehty kaupungin tietopalveluyksikössä. Kirjan sisällöstä, aluekuvauksista, muista teksteistä, kuvioista sekä toteutuksesta on vastannut tutkija Elina Parviainen. Aluekuvauksia ovat kommentoineet kaupunkisuunnittelun työntekijät ja kehityssuunnitelmaosiot on saatu aluearkkitehdeiltä. Lisäksi aluekuvaus ja historia osion kirjoittamisessa merkittävä rooli on ollut n kaupunginmuseolla ja luontotiedoissa ympäristökeskuksella. Taulukoiden tekemisestä ja tietojen kokoamisesta julkaisuun on pääosin vastannut rekisterisihteeri Jaana Calenius, joka on myös osallistunut taittoon. Julkaisun kartat on tehnyt paikkatietoinsinööri Antti Kairus ja kansikuvan graafikko Markku Lappalainen. Taitosta on vastannut tilastosihteeri Sirpa Rönn. alueittain painettu versio uusitaan säännöllisesti noin viiden vuoden välein. Mikäli keksit virheen tai puutteen tämän kirjan tiedoissa, kerro se meille niin korjaamme asian (tilasto(at)vantaa.fi). Kiitän kaikkia, jotka ovat olleet mukana alueittain 215 -julkaisua suunnittelemassa ja tekemässä ja toivon kaikille lukijoille iloisia ja hyödyllisiä lukuhetkiä. lla maaliskuussa 216 Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

4

5 Sisällysluettelo Esipuhe... 1 n aluejako... 4 Johdanto... 5 Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille... 7 n matka maaseutuyhteisöstä neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Myyrmäen suuralue Linnainen Hämevaara Hämeenkylä Vapaala Varisto Myyrmäki Kaivoksela Martinlaakso nlaakso Askisto Petikko Kivistön suuralue Piispankylä Keimola Kivistö Lapinkylä Myllymäki Vestra Luhtaanmäki Riipilä Seutula Kiila Aviapoliksen suuralue Ylästö Viinikkala Tammisto Pakkala Veromies Lentokenttä Tikkurilan suuralue Hiekkaharju Tikkurila Jokiniemi Viertola Kuninkaala Simonkylä Hakkila Ruskeasanta Koivuhaka Helsingin pitäjän kirkonkylä Koivukylän suuralue Koivukylä Ilola Asola Rekola Havukoski Päiväkumpu Korson suuralue Matari Korso Mikkola Metsola Leppäkorpi Jokivarsi Nikinmäki Vierumäki Vallinoja Hakunilan suuralue Länsisalmi Länsimäki Ojanko Vaarala Hakunila Rajakylä Itä-Hakkila Kuninkaanmäki Sotunki Lähteet

6 Aluejako Nurmijärvi n kaupunginosat ja suuralueet Riipilä 3 Vestra 26 Petikko 2 Askisto 31 Luhtaanmäki 22 Keimola 12 Hämeenkylä 1 Linnainen 21 Piispankylä 25 Myllymäki 14 Varisto 13 Vapaala 11 Hämevaara 2,5 23 Kivistö 17 Martinlaakso 15 Myyrmäki 33 Seutula 24 Lapinkylä 18 nlaakso 16 Kaivoksela 5 km 41 Viinikkala 34 Kiila 4 Ylästö 53 Lentokenttä 52 Veromies 51 Pakkala 5 Tammisto 68 Koivuhaka 71 Ilola 67 Ruskeasanta 69 Hels.pit.kk 87 Vierumäki 7 Koivukylä 88 Vallinoja 81 Korso 72 Asola 95 Rajakylä 65 Simonkylä Hiekka- 6 harju 63 Viertola 61 Tikkurila Kaupunginosa Suuralue 62 Jokiniemi 64 Kuninkaala 84 Leppäkorpi 83 Metsola 8 Matari 73 Rekola 74 Havukoski 66 Hakkila 82 Mikkola 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 97 Kuninkaanmäki 96 Itä-Hakkila 94 Hakunila 93 Vaarala 86 Nikinmäki 92 Ojanko 9 Länsisalmi 91 Länsimäki 98 Sotunki 1 Myyrmäen suuralue 1 Linnainen 11 Hämevaara 12 Hämeenkylä 13 Vapaala 14 Varisto 15 Myyrmäki 16 Kaivoksela 17 Martinlaakso 18 nlaakso 2 Askisto 26 Petikko 2 Kivistön suuralue 21 Piispankylä 22 Keimola 23 Kivistö 24 Lapinkylä 25 Myllymäki 3 Vestra 31 Luhtaanmäki 32 Riipilä 33 Seutula 34 Kiila 3 Aviapoliksen suuralue 4 Ylästö 41 Viinikkala 5 Tammisto 51 Pakkala 52 Veromies 53 Lentokenttä 4 Tikkurilan suuralue 6 Hiekkaharju 61 Tikkurila 62 Jokiniemi 63 Viertola 64 Kuninkaala 65 Simonkylä 66 Hakkila 67 Ruskeasanta 68 Koivuhaka 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 5 Koivukylän suuralue 7 Koivukylä 71 Ilola 72 Asola 73 Rekola 74 Havukoski 75 Päiväkumpu 6 Korson suuralue 8 Matari 81 Korso 82 Mikkola 83 Metsola 84 Leppäkorpi 85 Jokivarsi 86 Nikinmäki 87 Vierumäki 88 Vallinoja 7 Hakunilan suuralue 9 Länsisalmi 91 Länsimäki 92 Ojanko 93 Vaarala 94 Hakunila 95 Rajakylä 96 Itä-Hakkila 97 Kuninkaanmäki 98 Sotunki 4

7 Johdanto Tässä julkaisussa ta tarkastellaan kolmella tasolla kaupungin virallisen aluejaon mukaan. jakautuu 7 suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Voimassa oleva aluejako on esitelty edellisellä sivulla. Käsitteiden ja määritelmien jälkeen on tiiviit tekstit n maisemasta ja luonnosta sekä historiasta. Varsinaisessa aluetarkastelussa alueet (koko, suuralueet ja kaupunginosat) on esitelty mahdollisimman monipuolisesti, mutta saman rakenteen mukaisesti. Jokaiselta alueelta on kartta, aluekuvaus, kuviot ja taulukot. Poikkeuksen tähän tuo alueet, joilla asuu alle 1 henkeä (Viinikkala, Lentokenttä, Länsisalmi ja Ojanko), sillä niistä ei ole tietosuojan vuoksi laisinkaan tilasto- ja kuviosivuja. Käsitteet ja määritelmät Alueella asuva työllinen työvoima Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Asunto Asunnolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 m². Asuntokanta huoneistotyypin mukaan: Keittiötä ei lasketa asuinhuoneeksi. 5h+k/kk -luokka sisältää myös isommat kuin viiden huoneen asunnot. Tuntemattomat on laskettu mukaan asuntojen yhteissummaan. Asuntotuotanto talotyypin tai hallintaperusteen mukaan: Kullakin ajanjaksolla tuotettujen asuntojen määrä talotyypin tai hallintaperusteen mukaan. Pientalot ovat erillisiä pientaloja eli 1-2 asunnon asuintalot ja paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset. Rivitaloihin kuuluvat myös ketjutalot eli asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilöluku luokittelee aineiston 1, 2, 3, 4, 5 ja 6+ henkilön asuntokuntiin. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua/asuntokunta. Asuntojen keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä neliömäärää/asunto. Asumisväljyydellä tarkoitetaan keskimääräistä neliömäärää/asukas. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste kuvio: Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Korkea-aste sisältää kaikki ylemmät koulutusluokat: alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Perherakenne -taulukossa on esitetty perheisiin kuuluvien (perheväestön) osuus alueen koko väestömäärästä. Perheen keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä henkilölukua/perhe. Pääasiallinen toiminta Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Työvoimaan kuuluvat työlliset ja työttömät. Työvoiman ulkopuolella oleviin kuuluvat -14-vuotiaat, opiskelijat ja koululaiset, eläkeläiset, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. 5

8 Tässä julkaisussa varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet on laskettu muihin työvoiman ulkopuolella oleviin. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Tulot 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot (euroa) vuoden viimeisenä päivänä. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Aiempien vuosien tulot on muunnettu uusimman vuoden rahaksi. Keskimääräisillä tuloilla tulonsaajaa kohti tarkoitetaan tuloja/tulonsaaja. Tutkinto Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot. Työllinen Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan -taulukko: Muusta Helsingin seudusta ei ole saatavilla vuoden 21 tai sitä vanhempia tietoja. Muuhun Helsingin seutuun lasketaan Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Työpaikat toimialan mukaan -kuvio Työpaikat toimialan mukaan 213 -kuvioon on otettu mukaan Koko lta ja suuralueilta 1 suurinta toimialaa ja kaupunginosista 5 suurinta toimialaa. Toimialan tiedot näytetään, jos siihen kuuluu vähintään 5 työpaikkaa. Toimialaluokitus (TOL 28) pääluokittain: A Maa-, metsä- ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytinliiketoiminta, E Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon. Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 1, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 1, on tilanne päinvastainen. Työttömyysaste Työttömät määritellään työministeriön työnhakijarekisterin perusteella. Alueen työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Väestö n väestöön kuuluvat lla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto annettujen vuosien välillä. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen muuttoon. Kuntien väliset muutot sisältävät kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (tässä julkaisussa siirtolaisuus eli maahan- ja maastamuutot on eriteltynä). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa * Ennustetieto Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 1 ihmistä, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin tilastoitavan asian kokonaismäärän. 6

9 Lempeistä jokilaaksoista karuille kallioille Vanhan kallioperän murroslinjat kuuluu Eteläinen rantamaa -maisemamaakuntaan. Maiseman perustan muodostaa loivasti kumpuileva, ikivanha kallioperä. Pinnanmuodoista merkittävimpiä ovat suuret kallioperän ruhjelaaksot. n länsiosan leikkaa koillislounassuuntainen murroslinja, joka kulkee Pitkäjärven kautta Kiilan eteläosaan, jatkuen aina Mäntsälään saakka. n itäosaa leikkaa mereltä, Mustavuoren kupeesta, alkunsa saava voimakas pohjois-eteläsuuntainen ruhje. Kaupungin länsi- ja itälaidoilla maasto on ylävintä. Korkeimmat mäet nousevat yli 8 metriä merenpinnan tasosta, paikoin erityisen vaikuttavin muodoin ja jyrkin rintein. Kaikki muut pinnanmuodot ovat nuoria. Kallioperää verhoava maapeite on noin 1 vuotta sitten loppuneen jääkauden jälkeensä jättämää. Mäkien harjanteet ovat usein moreenia tai avokalliota. Rinteissä esiintyy lajittuneita maalajeja, kuten hiekkaa ja soraa. Eniten hiekkaa on kertynyt koko keskistä ta halkovaan suureen luode-kaakkosuuntaiseen harjujaksoon, joka alkaa merestä Kallvikin edustalta ja jatkuu pohjoisessa syvälle Uudenmaan keskiosiin. Harjualue on n parhaimpia pohjaveden kertymisalueita. Meri muovasi maisemaa Jääkauden jälkeen meri viipyi kauan nykyisen n seudulla. Vain korkeimmat mäet nousivat merenpinnan yläpuolelle. Vähitellen jään paineen alta vapautunut maa kohosi kohoamistaan. n- ja Keravanjoet, muutamat järvet ja pienemmät vesistöt muotoutuivat vetäytyvän meren jäljiltä. njoen lasku-uomana oli Mätäoja. Maan noustessa edelleen joutui njoki hakemaan uuden uoman idempää, Pitkäkosken kautta Keravanjokeen. Tästä on aikaa 2 vuotta. Merenlahdet muovasivat lopulta n luonnonmaiseman pääpiirteet sellaiseksi, kuin me ne nyt näemme. Laineet huuhtoivat hiekkaisia rinteitä jättäen jälkeensä mäkien kyljissä näkyviä rantamuodostumia. Lahtien pohjalle kerrostuivat tasaiset savikot. Nykyisin savikkolaaksot reunustavat jokia syvimpien murroslaaksojen kohdalla. Laajimpia ne ovat ta halkovien suurten jokien, n- ja Keravanjoen varsilla. kuten tammea. Tammi on luontaisen lisääntymisalueensa pohjoisrajoilla. Kasvillisuus ilmentää maaperän ainesten vaihtumista. Hedelmälliset savikkolaaksot on raivattu pelloiksi. Savikkojen reunoilta nousevilla rinteillä kasvavat rehevät sekametsät vaihtuvat välillä varjoisiksi kuusimetsiksi. Lehdot kukoistavat edullisilla rinnepaikoilla ja monin paikoin jokien rannoilla. Vaikka lehteviä mäkiä on paljon, yleensä horisonttia rajaa tuttu kuusimetsän sahalaita. Hongat komeilevat hiekkaisilla kankailla ja kuivilla kallioilla. Korkeimpien kalliohuippujen männyt on tuuli saanut kasvamaan käppyräisiksi ja kumpareiden välissä on kosteikkoja. Suoalueet ovat lla ja koko pääkaupunkiseudulla yleensä varsin pieniä. Monimuotoinen luonto Vaikka on nykyisin paikoin varsin tiiviisti rakennettu alue, voi kulkija kaupungin metsissä aistia aavistuksen seudun luonnon monimuotoisuudesta. Kaupungin länsiosassa sijaitsee tärkeä Petikon luontovirkistysalue sekä Natura 2 -suojelualueverkostoon kuuluva Vestran lehdot, suot ja vanhat metsät - niminen monimuotoinen metsäalue. Nämä Länsi-n viheralueet sekä lähellä sijaitseva Nuuksion kansallispuisto muodostavat toisiaan tukevan luonnonsuojelukokonaisuuden. Idässä on Sipoonkorven kansallispuisto, joka on myös Natura 2 -verkostoon kuuluva metsien, soiden ja kallioiden muodostama luontokokonaisuus. Tammistonmäki keskellä vilkasta ta on kenties ainoa luontaisesti syntynyt tammimetsikkö pääkaupunkiseudulla. lla on myös monia pieniä luonnonsuojelualueita sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Pienvedet ja kosteikot ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden keitaita, joiden arvo nousee ja merkitys kasvaa kaupunkirakenteen tiivistyessä. Hemiboreaalinen ilmasto Kasvimaantieteellisesti n seutu kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen, joka on pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja keskieurooppalaisen lauhkean lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisaluetta. sijaitsee hemiboreaalisen vyöhykkeen pohjoisrajalla, joten maaperällä ja pienilmastolla on suuri merkitys paikalliseen kasvillisuuteen. Hemiboreaalinen vyöhyke on kasvimaantieteellisesti maamme edullisinta ja kasvukausi on etelässä pitempi kuin muualla Suomessa. Hemiboreaalinen vyöhyke näkyy lla esimerkiksi lehtojen runsautena tai siinä, että lla kasvaa jaloja lehtipuita, 7

10 n matka maaseutuyhteisöstä... Pikku hiljaa merkittäväksi pitäjäksi Hyvät luonnonolosuhteet loivat perustan n varhaisimmalle asutukselle. Ensimmäiset kivikautiset asukkaat saapuivat seudulle noin 8 vuotta sitten. Asumukset pystytettiin yleensä hiekkaisille lämpimille etelärinteille merenlahden rannalle. Alueilla asuttiin keväästä syksyyn. Suojaisissa poukamissa oli asukkaiden hyvä herkutella kalalla ja hylkeillä. Aikanaan meren etääntyessä seudulta pyyntikulttuurin harjoittajat siirtyivät rantaa seuraten etelämmäksi. Varhaiskeskiajan alussa seudulla oli vain hajanaista asutusta ja alue oli Hämeen takamaata, Turun ja Viipurin linnojen välimaastoa. sai ensimmäiset pysyvät asukkaansa 12- ja 13-lukujen taitteessa, jolloin Ruotsista lähetetyt siirtolaiset asettuivat n- ja Keravanjokien läheisyyteen. Väen asetuttua pysyvästi paikoilleen asumaan alkoi seudun vaurastuminen. Savikkolaaksoista raivattiin kivettömät pellot ja joet tarjosivat oivat kala-apajat. Jokilaakson kulttuurimaiseman pääpiirteet viljelyksineen ja vauraine maatiloineen ovat saaneet muotonsa jo varhaisella keskiajalla Helsinge (Helsingin pitäjä) on saanut nimensä joesta nimeltä Helsingaa (Helsinginjoki), joka mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjassa Tuolloin Ruotsin kuningas Magnus Eerikinpoika antoi Tallinnan hiippakuntaan kuuluville Padisten luostarin munkeille lohenpyyntioikeuden Helsinginjoessa, nykyisessä njoessa. Samaisena toukokuun päivänä vietetään nykyisin -päivää. Myös maantieliikenne alkoi kehittyä ja alueen halki raivattiin Suuri Rantatie (tunnetaan myös nimillä Turku-Viipuri -maantie ja Kuninkaantie), joka kulki kylästä kylään, kirkolta kirkolle, Turun linnasta Viipurin linnaan. Toinen merkittävä yhteys oli Helsingistä Hämeenlinnaan johtanut maantie. Hyvien liikenneyhteyksien varrelle, jokilaaksoon, kehittyi joukko vauraita kyliä, joista merkittävin oli Helsingin pitäjän kirkonkylä. Kylän parhaimmalle paikalle rakennettiin todennäköisesti 14-luvun puolivälissä Pyhän Laurin kivinen kirkko, joka on n vanhin rakennus. Helsingin perustamisen aikoihin nykyisen n alueella elettiin vilkasta aikaa. Kirkonkylä oli kasvanut koko Keskisen Uudenmaan suurimmaksi keskukseksi, eikä tätä asemaa vastaperustettu Helsinkikään heti pystynyt horjuttamaan. Jokivarren talonpojat kävivät innokkaasti kauppaa purjehtien etenkin Tallinnaan. Helsingin kasvaessa talonpoikaiskauppa vähitellen tyrehtyi. 8 n- ja Keravanjokia käytettiin ruukkien, sahojen ja myllyjen energianlähteenä. Teollisuuden tehdessä tuloaan jokien voima valjastettiin yhä enemmän koneiden käyttöön. Koskipaikoille Tikkurilaan ja nkoskelle alkoi muodostua teollisuuskeskittymiä. nkosken partaalle rakennettiin ensimmäiset myllyt viimeistään 15-luvulla ja 18-luvun puolivälissä siellä toimi maan merkittävimpiin kuulunut Wanda bruk (n Ruukki). nkoskelle rakennettiin monenlaisia tuotantolaitoksia, joista jäljelle jääneet viilatehdas, mylly ja pato muistuttavat meitä varhaisesta teollistumisesta. Vuonna 193 valmistunut viilatehdas on n vanhin säilynyt teollisuusrakennus. Tikkurilankoskeen rakennettiin myllyn yhteyteen öljynpuristamo 186-luvulla ja hieman myöhemmin vernissatehdas, josta sai alkunsa kukoistava maaliteollisuus. Yhden suurimmista muutoksista n alueellisessa kehityksessä aiheutti pääradan valmistuminen vuonna Juna tarjosi nopean yhteyden Helsinkiin ja tämä mahdollisti pysyvän esikaupunkiasutuksen syntymisen radan varrelle. Radan tuntumaan muutettiin sekä Helsingin hellahuoneista että muualta maasta. Väkeä pitäjään houkutteli maaseudun väljät rakennusmääräykset sekä mahdollisuus tuottaa itse elintarvikkeita. Pitäjästä maalaiskunnaksi Vuonna 1865 Helsingin pitäjän nimi muuttui Helsingin maalaiskunnaksi. Radanvarren keskus, Malmi, kehittyi maalaiskunnan hallinnolliseksi keskukseksi. Vähitellen pitäjän taajamia alettiin liittää pääkaupunkiin. Vuonna 1946 maalaiskunnan raja siirtyi etelässä nykyiselle paikalleen. Malmi jäi Helsingin puolelle ja Tikkurila nimettiin uudeksi hallinnolliseksi keskukseksi. Vuosikymmenten kuluessa Helsingin maalaiskunnan rajat asettuivat nykyisille paikoilleen myös pohjoisessa ja idässä. Vuonna 1954 maalaiskuntaan liitettiin Korso ja viimein vuonna 1966 Vuosaari erotettiin maalaiskunnasta. Sotien jälkeen kaupungin kasvu kiihtyi ja 195-luku olikin tärkeää aikaa kaupungiksi kehittymiselle. Tuohon aikaan rakennettiin kaupungin ensimmäiset kerrostalot, Tikkurilaan valmistui kaupungintalo, avattiin lentokenttä ja rakennettiin isoja valtaväyliä. Rakentamisurakoiden jälkeen n halkaisi viisi valtakunnallista väylää ja niitä yhdistävä Kehä III, jonka varrelle alkoi muodostua yritystoimintaa. Keskelle ta oli kasvanut kansainvälisen liikenteen keskus, jonka solmukohtana toimi Helsinki-n lentoasema. Autoliikenteen voimakas kehitys ja liikkumisen helppous edesauttoivat omakotialueiden rakentumista pääteiden varsille. Maaltapaon seurauksena 196-luvulla väkeä tulvi pääkaupunkiseudulle ja tulijoille tarvittiin nopeasti lisää asuntoja. Alkoi aluerakentamisen aikakausi. Betonielementtirakentamisen edistyminen mahdollisti suurten kerrostaloalueiden toteuttamisen. sai ensimmäiset laajemmat kerrostaloalueensa 196-luvun alussa ja kerrostalotuotannon myötä asuntojen lukumäärä moninkertaistui. Kiivainta rakennusaikaa oli etenkin 197-luvun alkupuoli. Länsi-lle rakennettiin nopeassa tahdissa Kaivoksela, Myyrmäki, Martinlaakso ja joukko pienempiä kerrostaloalueita. Idässä Tikkurila alkoi kasvaa ja myös Havukoski, Korso, Hakunila ja Länsimäki saivat kerrostaloalueensa. Aluerakentaminen loppui 198-luvun alussa.

11 ...neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Maalaiskunnasta kaupungiksi Vuonna 1972 maalaiskunnasta tuli kauppala ja vuonna 1974 sta tuli kaupunki. Aluerakentamisaikakauden jälkeenkin rakentaminen eri puolilla ta on jatkunut vilkkaana. Pientaloalueet ovat tiivistyneet ja keskustojen kerrostaloalueet laajentuneet. Kaupungin laitimmaisilla maaseutumaisilla alueilla rakentaminen on ollut vähäistä. Ne ovat kaukana pääteistä ja suuremmista keskuksista. Itäiseen Sotunkiin ja läntiseen Vestraan ei vahingossa aja - niihin on osattava. Aikaisemmin Kehätietä pidettiin maaseudun ja kaupungin rajana, mutta nykyisin selväpiirteistä rajaa ei ole. Etenkin Itä-lla radanvarsitaajamat ovat kasvaneet yhteen, jatkuen pitkälle pohjoiseen. sta on tullut kiinteä osa pääkaupunkiseutua. Itäisellä ja läntisellä lla on omat keskuksensa. Idässä sijaitsee n hallinnollinen keskus Tikkurila, jonka alueella on lukuisia kaupungin ja valtion virastoja. Kaupalliset palvelut kehittyivät nopeasti keskustan kävelykadun varrelle ja aseman lähettyville. Kehäradan valmistuttua vaihto kaukojunista lentokentän lähijuniin tapahtuu nykyisin Tikkurilassa, josta tulee maan toiseksi vilkkain rautatieasema. Tikkurilaa kehitetään yhä enemmän kaupunkimaiseen suuntaan ja sinne on jo rakennettu moderni asemakeskus, bussiterminaali ja tori. Lähivuosien aikana Tikkurila kasvaa edelleen uusilla asunnoilla, työpaikoilla ja palveluilla. Suomen neljänneksi suurimmaksi kaupungiksi Muutamassa vuosikymmenessä tästä maaseutumaisesta kunnasta on kasvanut Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 215 alussa lla asui 21 8 asukasta. Väestöennusteen mukaan kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa ja asukkaita arvioidaan olevan lähes 235 vuonna 225. Jos 196-luvulla muuttoliike suuntautui maalta kaupunkeihin, niin 2-luvulla muuttoliike suuntautuu yhä enemmän maiden rajojen yli. Pääkaupunkiseutu on saanut ison osan näistä muuttovirroista ja stakin on kehittynyt monikulttuurinen kaupunki, jossa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä. n suurin rakenteilla oleva hanke on Kivistö, joka sijaitsee kehäradan, Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n solmukohdassa. Kivistöön arvioidaan rakentuvan koti jopa 3 asukkaalle ja myös työpaikkoja voi syntyä lähes saman verran. Kehäradan myötä alue on saanut uuden juna-aseman, jonka ympärille rakentuu Kivistön korkeatasoinen keskusta. Kivistön uusi asuinalue sai hienon alkusysäyksen kesällä 215, kun alueella järjestettiin Asuntomessut. Messualueelle valmistui 28 pientaloa ja kolme kerrostaloa, 35 asuntoa, jotka olivat rakenteilla olevan Kivistön ensimmäiset uudet asunnot. Läntisen n keskukseksi on muodostunut Myyrmäki. Vilkkaalta alueelta kulkee rata Helsingin keskustaan ja kehäradan ansiosta on myös junayhteys lentoasemalle ja Tikkurilaan. Myyrmäen aseman ympärille on noussut suuria ostokeskuksia ja asemaa lähellä ovat myös julkiset palvelut. Alue on n kaupunkimaisinta ja tiiveintä. Lentokenttäkaupungiksi lla oli 16 4 työpaikkaa vuoden 213 lopussa. Työpaikkojen lisääntymisen myötä kaupungin työpaikkaomavaraisuus on pikku hiljaa kasvanut ja lla on jo pitemmän aikaa ollut enemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Runsaasta työpaikkatarjonnasta huolimatta hieman yli puolet vantaalaisista käy työssä kotikuntansa ulkopuolella. Suurimmalla osalla työmatka suuntautuu Helsinkiin. Kehätien varrelle on kasvanut laajoja yritysalueita. Kehätietä onkin syystä kutsuttu n liike-elämän valtaväyläksi. Lentoaseman seudusta Aviapolis-alueesta on tehty liikeelämän ja kansainvälisten yritysten keskus. Alueen ytimenä toimii Helsinki-n lentoasema, joka on portti yhdentyvään Eurooppaan. Lentoaseman ja Vuosaaren sataman puolivälissä sijaitsee Hakkilan yritysalue, joka tunnetaan n Akselina. Alueella on pitkät perinteet teollisesta toiminnasta ja siitä on Aviapolis-alueen lisäksi kasvamassa merkittävä logistiikan, teollisuuden ja kaupan keskus. 9

12 Pinta-ala (km²) Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset () Ulkomaan kansalaiset () Tutkinnon suorittaneet () 213 Yrittäjien osuus työllisistä () 213 Työttömyysaste () 213 Työpaikkaomavaraisuus () , ,5 9,4 67,6 7, 1,3 15,8 1

13 Aluekuvaus ja historia sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja on osa Helsingin seutukuntaa sekä pääkaupunkiseutua. Rajanaapureita ovat Helsinki, Espoo, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava ja Sipoo. Kaupunki on jaettu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta 1865, maalaiskunnasta kauppala 1972 ja kaupunki sta tuli Kehitys kaupungiksi alkoi kuitenkin jo 195-luvulla, jolloin rakennettiin ensimmäiset kerrostalot, kaupungintalo ja avattiin lentokenttä. n kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä ovat olleet erilaiset liikenneyhteydet. Vuonna 1862 avattiin Helsinki-Hämeenlinna rautatie, jonka ansiosta asutus levisi Tikkurilan lisäksi Rekolaan ja Korsoon sekä myöhemmin Koivukylään. Länsi- sai oman rautatiensä paljon myöhemmin, sillä Martinlaakson rata avattiin vuonna Vuonna 215 avattu kehärata yhdistää lentoaseman kautta idän ja lännen suunnan junaverkostot. Keskellä ta sijaitsee Helsinki- n lentoasema, jonka matkustajamäärä oli yli 16 miljoonaa vuonna 215. Rautatien ja lentokentän lisäksi n kehitystä vauhdittivat useat isot tiet. Nykyisen n alueella kulkeva osa Vihdintiestä avattiin 194-luvulla ja Lahdentie sekä Hämeenlinnantie 195-luvulla. Kehä III:n valmistuminen vuonna 1965 lisäsi painetta teollisuusalueiden luomiselle tien varteen ja pari vuotta myöhemmin valmistui Tuusulanväylän ensimmäinen vaihe. Porvoon ja Lahden moottoritiet valmistuivat n osalta 197-luvun alkupuolella ja Hämeenlinnan moottoritie 198-luvun loppupuolella. Luonto ja elinympäristö Rakennetun kaupunkialueen vastapainona lta löytyy myös toisenlainen maailma: laajat metsäalueet Sotungissa ja Petikossa, n- ja Keravanjokilaaksojen avarat viljelymaisemat sekä puro- ja jokivarret, jotka kaikki ovat n luontoa parhaimmillaan. Muun kaupunkirakenteen keskellä viheralueet yhdistävät laajoja luontoalueita toisiinsa luoden lähes koko kaupungin kattavan ekologisten käytävien verkoston. Kaupungin reunamilla sijaitsevat Petikko ja Sipoonkorpi ovat merkittävä osa seudullista viherkehää. Vuonna 215 n pinta-alasta luonnonsuojelualueita ja -varauksia oli 6,6 prosenttia ja virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella oli 25,9 prosenttia. lla elää säännöllisesti yli 4 valtakunnallisesti uhanalaista lajia, joiden lisäksi on suurehko joukko silmälläpidettäviä lajeja. Asuminen ja väestö Kerrostalorakentaminen pääsi laajemmin vauhtiin aluerakentamisen alkuaikoina 196-luvulla. Aluerakentaminen oli kaupungin ja rakentamisliikkeiden välistä sopimusrakentamista, jonka seurauksena luvuilla syntyi 29 asuntoa, joista valtaosa oli kerrostaloissa. 197-luvun jälkeen asuntoja valmistui lähes yhtä paljon kerros- ja pientaloihin, mutta 21-luvun alkupuoliskolla kerrostaloasuntoja on jälleen valmistunut pientaloja enemmän. 199-luku on ollut ainoa vuosikymmen, jolloin valmistuneista asunnoista suurempi osa oli vuokra- ja asumisoikeusasuntoja kuin omistusasuntoja. on väkimäärältään maamme neljänneksi suurin kaupunki ja vuoden 215 alussa asukkaita oli Väestöennusteen mukaan vuonna 22 asukkaita on jo 224. Joka viides vantaalainen on alle 16-vuotias ja joka seitsemäs yli 64-vuotias. Väestöstä 2,7 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 14,4 prosenttia vieraskielisiä. Perheväestöön kuuluu 77 prosenttia vantaalaisista ja perheen keskikoko on 2,8 henkilöä. laisista työssä käyvistä 45 prosentilla oli työpaikka lla vuonna 213. Elinkeinoelämä n työpaikkaomavaraisuus oli 15,8 prosenttia vuonna 213. lla on siis enemmän työpaikkoja kuin työssä käyvää väestöä. Kaupungin 16 4 työpaikasta useampi kuin joka viides oli kaupan alalla ja joka kuudes oli kuljetuksen ja varastoinnin parissa. Kolmanneksi eniten työpaikkoja oli teollisuudessa. Eniten työpaikkoja on Aviapolis-alueella, etenkin Lentokentän ja Veromiehen kaupunginosissa. Lentoaseman ympärille on rakennettu yrityksille toimitiloja sekä palveluja ja Kehä III:n molemmin puolin on muodostumassa yhtenäinen työpaikkanauha, jossa on varasto-, teollisuus-, liike- ja toimistorakennuksia. on rakenteeltaan monikeskuksinen, mutta suurimmat keskustat ovat Tikkurila, joka on toiminut kaupungin hallinnollisena keskuksena vuodesta 1946 lähtien, sekä Myyrmäki, joka on koko läntisen n keskus. Merkittäviä kaupan keskittymiä on useita, kuten Jumbon ja Flamingon muodostama kokonaisuus sekä Tammiston, Porttipuiston ja Varisto-Petikon alueet. Kehityssuunnitelmat Pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikkaalue on Kivistö, jossa arvioidaan tulevaisuudessa olevan jopa 3 asukasta ja lähes saman verran työpaikkoja. Kivistön kaupunkikeskus sisältää kauppakeskuksen lisäksi erikoiskauppaa, toimistoja, palveluja ja asuntoja. Tikkurilaan on rakentumassa korkeatasoinen kaupunkikeskusta, jonne on suunnitteilla asuntoja 6 uudelle asukkaalle ja noin 2 työpaikkaa. Aviapolis-alueen merkitys asuin- ja työpaikkana korostuu kehäradan myötä ja aseman ympärille on suunnitteilla kaupunginosakeskus. Lisäksi Myyrmäen, Hakunilan ja Korson keskusta-alueille on suunniteltu runsaasti täydennysrakentamista asuntojen ja liiketilojen muodossa. Merkittävää asuinrakentamista on keskusta-alueiden lisäksi tulossa muun muassa Keimolanmäkeen, Leinelään, Pakkalanrinteeseen ja Pyttisbergetin alueelle. Lahdenväylän molemmin puolin sijaitseva n Akselin yritysalue laajenee edelleen, Porttipuistoon on suunnitteilla outlet-kauppakeskittymä Kehä III:n eteläpuolelle ja Vehkalan aseman itäpuolelle on suunniteltu monipuolista työpaikka-aluetta. Kuusijärven, Sotungin ja Sipoonkorven muodostamaa luonto- ja kulttuurimaisemakokonaisuutta kehitetään ulkoilu- ja virkistysalueena sekä matkailukohteena. 11

14 Ikärakenne , Väestö Naiset Ruotsinkieliset Vieraskieliset 1.1. Väkiluku lkm lkm lkm , , , , , , , ,4 Väestönmuutokset Alueen nettomuutto Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Kuntien välillä Maahan-/ maastamuutot Kunnan sisällä Aviopari ilman Perherakenne , Avopari ilman Aviopari ja Avopari ja Äiti/isä ja Ikärakenne Ikävuodet, 1.1. Väkiluku * ja n väestöennuste 215 Perherakenne 1.1. Perheitä Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , Koulutusaste 213, Enintään perusaste Keskiaste Korkea-aste Asuntokuntarakenne Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot Tulonsaajat Valtionveronalaiset tulot ( ) Keskitulot tulonsaajaa kohti ( ) vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot. Aiempien vuosien tulot on muunnettu uusimman vuoden rahaksi.

15 Väestön pääasiallinen toiminta Pääasiallinen toiminta, -14- Työttömäaalijaläiset vuoti- Opiske- Eläke- Yhteensä Työlliset Muut Tuloluokka 213, Alueella asuva työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Työllinen työvoima Työpaikan sijainti Työpaikan sijainti Muu Helsingin Helsinki seutu Muu Suomi Asumisolojen tunnuslukuja 1.1. Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, ,1 2 2, ,5 21 2, , , ,4 ja Kuntarekisteri lkm 12 1 Työpaikkojen määrä () 1642 Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Huoneluku, h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Lähde: Kuntarekisteri Asuntotuotanto talotyypin mukaan Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntotuotanto hallintaperusteen mukaan Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja lkm lkm Lähde: Kuntarekisteri Työpaikat toimialan mukaan 213 G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi C Teollisuus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta F Rakentaminen M Ammatillinen, tieteellinen ja I Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Muu toimiala / tuntematon lkm 13

16 1 Myyrmäen suuralue Myyrmäen suuralue Pinta-ala (km²) Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset () Ulkomaan kansalaiset () Tutkinnon suorittaneet () 213 Yrittäjien osuus työllisistä () 213 Työttömyysaste () 213 Työpaikkaomavaraisuus () ,4 24, ,1 27,5 9,7 9,4 67,6 67,6 6,1 7, 1,4 1,3 91,5 15,8 14

17 1 Myyrmäen suuralue Aluekuvaus ja historia Lounais-lla sijaitsevaan Myyrmäen suuralueeseen kuuluu 11 kaupunginosaa: Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala, Varisto, Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, nlaakso, Askisto ja Petikko. Rajanaapureita ovat Espoo ja Helsinki. Myyrmäki on muinaisten asuinpaikkojen tutkimuskohteena yksi maamme merkittävimpiä ja kaivausten ansiosta on saatu tietoja n varhaisimmista asutusvaiheista. Keskiajalla nkoskella risteytyivät pohjoiseen vievä vesireitti, Suuri Rantatie (Kuninkaantie) ja etelästä Hämeeseen kulkenut tie. nkoskella kohtasivat myös Myllymäen (Kvarnby), Martinkylän (Mårtensby) ja Viinikkalan (Vinikby) kylät. nkosken teollinen toiminta monipuolistui W.W. Wahlbergin aikana, joka perusti alueelle teollisten toimintojen keskittymän. Varhaisesta teollisuusalueesta ovat säilyneet merkkeinä viilatehdas, mylly ja pato. Lähellä koskea sijaitsee useita arvokkaita rakennuksia, esimerkiksi Nedre Månsas, entinen kauppatalo Sofieberg, Vanda FBK:n paloasema sekä nuorisoseurantalo Björkhem. nlaaksossa on paljon muitakin arvokkaita kohteita, kuten Övre Nybacka, joka on säilynyt kokonaisuutena aidossa ympäristössä umpinaisine pihapiireineen, sekä Stenbacka, Grönkulla, Smeds, Guss ja Nedre Nybacka. Hämeenkylä (Tavastby) oli aikoinaan yksi nykyisen n alueen suurimmista maarekisterikylistä. Hämeenkylän kartanolle C. L.Engel suunnitteli 182-luvulla päärakennuksen, mutta siitä toteutui vain osa. Kartanoa on myöhemmin laajennettu ja nykyisin suojeltu kartano toimii hotellina sekä kokous- ja juhlatilana. Suuren Rantatien varrelle on keskittynyt kulttuurihistoriallisia kohteita, kuten Linnaisten kartano, Övre ja Nedre Labbas sekä Tuomelan tila. Lisäksi Askistossa sijaitsevan Nybyn päärakennus, riihi ja aitta ovat suojeltuja. Kaivokselan pohjoisosassa sijaitsee arvokas Sillböle Grufvan tila ja kaivokset. Suuralueen moderneja rakennusperintökohteita ovat muun muassa Ilpolan koulu, Tuomelan koulu, Martinlaakson yläaste ja lukio, Sanoman painotalo, Rautakirjan pääkonttori ja portinvartijan koppi, Sarlin Oy:n pääkonttori sekä entisen Teräsköysi Oy:n tehdasrakennus. Luonto ja elinympäristö Natura-alue Vestran suot, lehdot ja vanhat metsät koostuu useasta erillisestä osasta, joista Petikon puolella ovat Herukkapuron lehto, Pyymosanlehto sekä Odilammen- Smedsmossenin suo. Alueet kuuluvat myös valtakunnalliseen lehtojensuojelu- tai soidensuojeluohjelmaan. Laajaan Vestran luonnonsuojelualueeseen kuuluva Pyymosankorpi sekä Petikonmäki-Hermaskärinkallion luonnonsuojelualue ovat n parhaita vanhan metsän alueita. Petikonmäen länsipuolella oleva Friimetsän pähkinäpensaslehto on rauhoitettu luontotyyppinä. Mätäojan luonnonsuojelualue on hieno luhtien hallitsema suokokonaisuus. Sen keskellä virtaava Mätäoja levenee paikoin allikoiksi, paikoin purouoma hajoaa sokkeloiseksi verkostoksi. Luhdan vanhoissa pajuissa elää erittäin harvinainen halavasepikkä-kovakuoriainen. Mätäojan itäpuolella kohoaa Vaskivuori, jonka avokallioista huippua reunustaa alarinteiden tiheä sekametsä. Pikkujärvi muodostaa yhdessä Pitkäjärven kanssa kaupungin parhaan lintukosteikon. Pitkäjärven n puoleinen alue on luonnonsuojeluvarausaluetta, mutta Pikkujärvi ja sen itäpuolella oleva valtakunnallisesti merkittävä kallioalue, Kakolanmäki, on rauhoitettu. Askistossa on myös rauhoitettu Timmermalmin metsä- ja suoalue, joka on n merkittävimpiä liito-oravan elinalueita. Timmermalmin eteläpuolella sijaitseva Österbackenin pähkinäpensaslehto on rauhoitettu luontotyyppinä. Linnaisissa on rauhoitettu Äijänsuo (Gubbmossen) ja Furumossen on varattu luonnonsuojelualueeksi. Lammaslampi ympäristöineen toimii laajemmankin alueen lähivirkistysalueena ja sen pohjoispuolella on kaksi luonnonsuojelualuetta, Pähkinäpuiston pähkinäpensaslehto sekä Soltorp. Myyrmäen urheilupuisto on urheilun ja tapahtumien keskus ja Kaivokselassa sijaitsee Länsi-n ainoa uimaranta, Vetokangas. Asuminen ja väestö Hämevaaran miljööltään yhtenäinen ja omaperäinen pientaloalue sekä Kaivokselan 196-luvulla rakennettu Hämeenlinnanväylän länsipuolinen osa ovat yleiskaavassa kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kaivokselan kerrostaloaluetta pidetään edustavana esimerkkinä 196-luvun lähiörakentamisesta ja alueen arkkitehtuuri on kansainvälisestikin tunnustettua. Aluerakentaminen oli suuralueella vilkkaimmillaan 197-luvulla, jolloin yli 1 valmistuneesta asunnosta suurin osa kohosi Myyrmäen, Martinlaakson, Pähkinärinteen ja Rajatorpan kerrostaloalueille. Nykyisin suuralueella on enemmän kerrostaloja (76 ) kuin muilla suuralueilla. Myyrmäki on väestömäärältään selvästi suurin suuralue, jossa asuu joka neljäs vantaalainen. Vuoden 215 alussa asukkaita oli lähes 53. Alueen ikärakenne on muita suuralueita hieman vanhempi ja etenkin yli 64-vuotiaiden osuus on suurempi. Elinkeinoelämä Vuonna 213 Myyrmäen suuralueella oli 22 5 työpaikkaa, joista joka neljäs oli kaupan alalla. Myyrmäki on koko läntisen n keskus, jonne on keskittynyt julkisia ja kaupallisia palveluja. Varisto-Petikon yritysalue on liike-, teollisuus- ja varastorakennusten aluetta, jossa on tilaa vievää kauppaa. Lisäksi yritysalueita on Martinlaakson pohjoisosassa, Silvolassa sekä Vihdintien varrella. Kehityssuunnitelmat Myyrmäen keskustaan ja sen liepeille on tulossa runsaasti uutta asuntorakentamista sekä liiketiloja katutasoon. Metropolia laajenee kaksinkertaiseksi ja sen naapuriin rakennetaan opiskelija-asuntoja. Asuinrakentamista on tulossa muuallakin Myyrmäkeen, kuin myös Martinlaaksoon, Vapaalaan, Vaskipellon alueelle sekä Hämeenkylän ja Hämevaaran eteläosiin. nkosken aseman ja sen ympäristön muuttamista korkealuokkaiseksi ja vetovoimaiseksi työpaikka-alueeksi tutkitaan asemakaavatyön aikana. 15

18 1 Myyrmäen suuralue Ikärakenne , Myyrmäen suuralue Väestö Naiset Ruotsinkieliset Vieraskieliset 1.1. Väkiluku lkm lkm lkm , , , , , , , ,2 Väestönmuutokset Alueen nettomuutto Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Kuntien välillä Maahan-/ maastamuutot Kunnan sisällä Aviopari ilman Perherakenne , Avopari ilman Aviopari ja Avopari ja Myyrmäen suuralue Äiti/isä ja Ikärakenne Ikävuodet, 1.1. Väkiluku * ja n väestöennuste 215 Perherakenne 1.1. Perheitä Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä , , , , , Koulutusaste 213, Enintään perusaste Keskiaste Korkea-aste Myyrmäen suuralue Asuntokuntarakenne Asuntokuntia Henkilöluku, Tulot Tulonsaajat Valtionveronalaiset tulot ( ) Keskitulot tulonsaajaa kohti ( ) vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot. Aiempien vuosien tulot on muunnettu uusimman vuoden rahaksi.

19 1 Myyrmäen suuralue Väestön pääasiallinen toiminta Pääasiallinen toiminta, -14- Työttömäaalijaläiset vuoti- Opiske- Eläke- Yhteensä Työlliset Muut Alueella asuva työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Työllinen työvoima Työpaikan sijainti Työpaikan sijainti Muu Helsingin Helsinki seutu Muu Suomi Tuloluokka 213, Myyrmäen suuralue 65+ Asumisolojen tunnuslukuja 1.1. Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 2, ,3 2 2, ,3 21 2, 7 36, , 7 37,2 ja Kuntarekisteri Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Huoneluku, h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk Lähde: Kuntarekisteri Asuntotuotanto talotyypin mukaan Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntotuotanto hallintaperusteen mukaan Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja lkm lkm Lähde: Kuntarekisteri lkm Työpaikkojen määrä () Työpaikat toimialan mukaan 213 G Tukku- ja vähittäiskauppa C Teollisuus F Rakentaminen M Ammatillinen, tieteellinen ja Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta H Kuljetus ja varastointi O Julkinen hallinto ja maanpuolustus R Taiteet, viihde ja virkistys Muu toimiala / tuntematon lkm 17

20 1 Linnainen Myyrmäen suuralue Linnainen Pinta-ala (km²) Väestö Asukkaita / km² Syntyperäiset vantaalaiset () Ulkomaan kansalaiset () Tutkinnon suorittaneet () 213 Yrittäjien osuus työllisistä () 213 Työttömyysaste () 213 Työpaikkaomavaraisuus () 213 3,2 24, ,5 27,5 1,4 9,4 79,5 67,6 13,8 7, 5,3 1,3 13,1 15,8 Aluekuvaus ja historia Linnainen on n lounaisin kaupunginosa Espoon rajalla. Useat kaupunginosan kadunnimistä liittyvät hevosten ohjastamiseen ja alueelta löytyykin esimerkiksi Aisatie, Valjaskuja ja Ohjasrinne. Linnaisten pohjoisosa kuuluu Hämeenkylän kulttuurimaisemaan, jossa näkyy maatalouskulttuurin jättämä perintö. Linnaisten puolella vanha viljelysmaisema on pysynyt melko avoimena ja sen halki kulkee historiallinen Suuri Rantatie (Kuninkaantie), nykyinen Ainontie. Ainontien varrelle, komealle paikalle lähelle Pitkäjärven rantaa, on rakennettu Linnaisten kartano, joka tunnettiin aiemmin Skinnarsin tilana. Nimen Linnais se sai vuonna ja se vakiintui lopulta koko kaupunginosan nimeksi. Skinnars oli yksi keskiaikaisista Hämeenkylän (Tavastby) kantataloista. Linnaisten kartanon hyvin säilynyt päärakennus on peräisin viimeistään 18-luvun alusta. Sen nykyinen, 191-luvulta peräisin oleva ulkoasu on arkkitehti Birger Brunilan suunnittelema. Kartanon päärakennusta ympäröi englantilaistyylinen puisto monine sivurakennuksineen. Tunnelmallisessa kartanopuistossa rakennusten ympärillä kasvaa kookkaita istutettuja puita kuten vaahteroita, lehmuksia ja jalokuusia. Linnaisissa on muitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Yksi näistä on Hämeenkylän rajalla sijaitseva Tuomelan tila, jonka uusi päärakennus on vuodelta 1951.

21 1 Linnainen Myyrmäen suuralue Tuomelan tilan vanhimmat rakennukset sijaitsevat Hämeenkylän kaupunginosan puolella. Muita arvokkaita kohteita ovat Tuomelan tilan eteläpuolella sijaitseva Kålabackan torppa 18-luvun alusta ja Pitkäjärven lähellä sijaitseva Villa Nyman vuodelta Aikanaan Linnaisissa on ollut merkittävää teollisuutta. Jo 17-luvulla Furumossenin suon pohjoispuolelta löydettiin malminaihe, mutta varsinaista kaivostoimintaa Hämeenkylän rautakaivokseksi kutsutussa louhoksessa harjoitettiin luvuilla. Louhokset ovat osa n vanhan teollisuuden kulttuuriperintöä ja ne on suojeltu muinaismuistolailla. Luonto ja elinympäristö Kaupunginosan luontoalueet ovat monipuolisia ja harvinaislaatuisia. Alueella on luonnonsuojelualueita ja useita muita kasvistollisesti ja eläimistöltään arvokkaita alueita. Kaupunginosan itälaidan kautta kulkee laaja viheryhteys Espoosta Petikon metsiin. Keskellä Linnaista, Tuomelan tilan peltojen ja Furumossenin välissä sijaitsevassa Tuomelan tammimetsässä kasvaa jaloja lehtipuita, kuten vanhoja tammia. Tammi on tärkeä ravintokasvi hyvin monelle hyönteislajille ja varsinkin vanhat puut tarjoavat piilo- ja pesäpaikkoja sekä runsaasti terhoja ravinnoksi linnuille ja muille eläimille. Tammimetsiin muodostuukin usein monipuolinen ekosysteemi. Tuomelan tammimetsästä on tavattu rauhoitettu viiksisiippa ja se on myös oiva lintu- ja perhoskohde. Perhoslajiston harvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa häiveperhonen ja aaltoritariyökkönen, jotka ovat silmälläpidettäviä lajeja. Tuomelan tammimetsä toimii myös tärkeänä ekologisena käytävänä. Kohosoita alueella edustavat luonnonsuojelualueeksi varattu Furumossen ja sen eteläpuolella sijaitseva, rauhoitettu Äijänsuo (Gubbmossen). Äijänsuon luonnontilaisena säilynyt keskiosa on pääosin isovarpurämettä valtapuunaan tiheässä kasvava mänty. Suon reuna-alueet ovat korpia, joissa kasvaa lähinnä kuusia ja lehtipuita. Suon itäreunassa kasvaa paikallisesti harvinainen lähdetähtimö ja suon pohjoispuolella on suojelualueeseen kuuluva lehtomainen rinne. Äijänsuon alueella viihtyvät useat eri lintulajit, mutta tarkkaavainen kulkija voi havaita alueella niin hirviä kuin liito-oraviakin. vuonna 28 yli 9, mutta se on siitä vähentynyt vuosi vuodelta. Viimeisten vuosien aikana Linnainen on menettänyt asukkaitaan sekä muualle lle että toisiin kuntiin. Linnainen on perheiden asuinpaikka. Sekä naimisissa olevien että perheväestöön kuuluvien osuudet ovat n korkeimpia. Alle kouluikäisiä alueella asuu suhteellisen vähän (5,8 ), kun taas kouluikäisten osuus on varsin suuri (16 ). Vieraskielisten osuus alueen väestöstä on vajaa kolme prosenttia; vain Luhtaanmäessä osuus on tätäkin alhaisempi. Koulutuksen ja toimeentulon suhteen tilanne on varsin hyvä, sillä Linnaisten asukkaat ovat keskimääräistä paremmin koulutettuja ja heillä on korkeampi tulotaso. Elinkeinoelämä Linnaisissa ei ole teollisuusalueita, mutta asutuksen lomassa on pieniä, korkeintaan muutaman hengen yrityksiä. Vuonna 213 Linnaisissa oli kaikkiaan 56 työpaikkaa. Alueen työllisistä useampi käy töissä Helsingissä kuin lla. Lisäksi joka viidennen työmatka suuntautuu johonkin muuhun kuntaan. Linnaisissa ei juurikaan ole arkipäivän palveluja, joten myös ne on haettava oman alueen ulkopuolelta. Kehityssuunnitelmat Alueella on jonkin verran pientalotontteja, joissa on rakennusoikeutta jäljellä. Linnaisten pientaloalueen länsireunalla on varauduttu asuinalueen laajentumiseen. Asuminen ja väestö Linnaisten rakentaminen alkoi 195-luvulla, jolloin Linnaisten kartanosta lohkottiin tontteja. Ajallisesti alue on pitkälti rakentunut kahdessa jaksossa: ensimmäinen rakentamispiikki oli 195- ja 196-luvuilla ja toinen 199- ja 2-luvuilla. Alueella onkin tapahtunut eräänlainen sukupolvenvaihdos, kun Linnaisiin on muuttanut nuoria perheitä. Alueen asutus on keskittynyt kahdelle pienelle ja rauhalliselle omakotialueelle. Kerrostalot Linnaisista puuttuvat tyystin ja rivitalojakin on vähän. Valtaosa asukkaista asuu isoissa omistusasunnoissa, joissa on puutarhamaiset tontit. 795 asukkaallaan Linnainen on toiseksi pienin Myyrmäen suuralueen kaupunginosista. Linnaisten väestömäärä oli 19

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III

TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 PORVOO K E H Ä I I I E 18 KEHÄ III TAMPERE LAHTI E 12 TUUSULA E 75 E 18 K E H Ä I I I E 18 PORVOO KEHÄ III alueittain 2010 Sisältö Esipuhe... 1 Lukijalle... 2 osana pääkaupunkiseutua... 4 n matka maaseutuyhteisöstä... 6...lentokenttäkaupungiksi...

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen

Asuminen ja rakentaminen Asuminen ja rakentaminen Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 1.3.2017 Asuminen ja rakentaminen Asunto- ja toimitilarakentaminen Asuminen Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

1 Myyrmäen suuralue 14

1 Myyrmäen suuralue 14 1 14 alueittain 21 1 Myyrmäen suuralue Pinta-ala (km²) 35,4 24,4 Väestö 1.1.21 5163 197 636 Asukkaita / km² 1442 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 24,5 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,2 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua Keskellä elämää Tervetuloa Vantaalle! Sisältö Otsikko... 2 Otsikko toinen... 4 Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua asumaan. Monipuolisella Vantaalla on pitkä historia, mutta myös rohkeutta uudistua.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

5 Koivukylän suuralue

5 Koivukylän suuralue 5 174 alueittain 21 5 Koivukylän suuralue Pinta-ala (km²) 16,7 24,4 Väestö 1.1.21 24865 197 636 Asukkaita / km² 1487 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,4 27,3 Vieraskieliset 21 () 1,6 9,1 Työttömyysaste

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1

ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 ESPOON KAUPUNKI ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 012 Hämeenkylä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014

RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENTAMINEN VANTAALLA 2014 RAKENNUS- JA ASUNTOKANTA 1.1.2015 Tiedustelut Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Pertti Raami, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla

Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla Tavaraliikennettä koskevia paikkatietotarkasteluja Helsingin seudulla / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenteen tutkimukset osana HLJ 2015:tä HSL ylläpitää Helsingin seudun liikenne-ennustemallia

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

VANTAA ALUEITTAIN 2003

VANTAA ALUEITTAIN 2003 VANTAA ALUEITTAIN 23 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus Asematie 1 A, III kerros 13 hannu.kyttala@vantaa.fi HINTA: 15 euroa Toimittanut: Tekstit, kuviot, taulukot: Kartat: Elina Parviainen Elina Parviainen

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot