Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta OPETUSSUUNNITELMA. Perusopetus Vuosiluokat 1 6. Joensuun kaupunki Karsikon koulu

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta OPETUSSUUNNITELMA Perusopetus Vuosiluokat 1 6 Joensuun kaupunki Karsikon koulu

2 - 1 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Karsikon koulu Opetussuunnitelma OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Eteläisen alueen toimintakulttuuri Karsikon koulun toimintakulttuuri Arvoperusta Oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Nivelvaiheiden suunnitelmat Esiopetus-alkuopetus nivelsuunnitelma Alakoulu-yläkoulu nivelsuunnitelma Osallisuus ja oppilaskunta 9 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Tuntijako Kieliohjelma Opetuksen painotukset Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksien tavoitteet Aihekokonaisuuksien alueellinen toteuttaminen Ihmisenä kasvamien ja hyvinvointi Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Karsikon koulussa Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus Vieraat kielet Englanti A1-kielenä Saksa A2-kielenä Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieteet Ympäristö- ja luonnontieto lk Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Katsomusaineet Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Taito- ja taideaineet Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Valinnaisaineiden opetus Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Opetusmenetelmät ja työtavat OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

3 - 2 - Karsikon koulun opetussuunnitelma Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden käyttäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Henkilötietojen käsittely, salassapito ja luovuttaminen ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS ARVIOINTI Koulutustoimen ja koulujen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Käyttäytymisen arviointi Todistukset. 158 LIITTEET: LIITE 1 Joensuun koulutustoimen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt LIITE 2 Karsikon koulun sanalliset todistuspohjat luokille 1-4 LIITE 3 Karsikon koulun numeeriset todistuspohjat luokille 5-6 LIITE 4 Karsikon koulun erotodistus

4 - 3 - Karsikon koulun opetussuunnitelma JOHDANTO 1.1 Karsikon koulu Karsikon koulu aloitti toimintansa Pielisensuun kouluna vuonna Tarve koulun perustamiselle oli ilmeinen, koska Karsikon sahan ympärille oli syntynyt asukastihentymä, jossa kouluikäisten lasten määrä oli merkittävä ja jatkuvassa kasvussa. Karsikon sahan johtaja C.J. Cederberg oli myötämielinen koulun perustamishankkeelle ja lupasi antaa koulun tarvitsemat tilat veloituksetta Karsikon sahalta. Koulu päätettiin avata mahdollisimman pian ts. heti, kun saadaan opettaja palkatuksi. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi palkattiin ylioppilas Hassinen, ja koulu päätettiin aloittaa tammikuun 25. päivänä 1892 kello kymmenen aamulla. Tuosta ensimmäisestä koulun kellon soitosta Karsikossa on kulunut runsaasti aikaa ja koulun nimi on muuttunut Karsikon kouluksi. Perustehtävä on edelleen sama: karsikkolaisten lasten opettaminen ja kasvattaminen. Tätä työtä koulumme pyrkii suorittamaan arvostaen ja kunnioittaen pitkää perinnettään ja juuriaan sekä uudistuen ja avautuen ennakkoluulottomasti ympäröivään yhteiskuntaan. 1.2 Opetussuunnitelma Perusopetuslaissa määritellään perusopetuksen tavoitteet turvata kaikille oppilaille, asuinpaikasta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset opetuksen yleiset perusteet, oppiaineet ja tuntijaot. Opetushallitus on vahvistanut opetussuunnitelman perusteet. Joensuun kaupungin kunnallinen opetussuunnitelma ja Karsikon koulun opetussuunnitelma perustuvat valtakunnallisiin säännöksiin ja ohjeisiin. Koulun opetussuunnitelmassa ja siihen liittyvässä vuosisuunnitelmassa otetaan huomioon soveltuvin osin Joensuun kaupungin ja koulutoimen kehittämisstrategiat. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat täsmentyvät vuosisuunnitelmassa, jonka varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Yksittäiset muutokset hyväksyy koulutustoimenjohtaja. Koulujen tulee päivittää muutokset ja tarkennukset vuosittain. Opetussuunnitelmatyössä tehdään yhteistyötä kaupungin eteläisen alueen koulujen kanssa. Alueen koulut ovat: Iiksenvaaran koulu, Karsikon koulu, Nepenmäen koulu, Niinivaaran koulu ja Pielisjoen koulu. Lähikoulujen aktiivisella yhteistyöllä vahvistetaan koulumme valmiuksia tehtävänsä hoidossa. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Joensuun kaupungin perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Joensuun kaupungin kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Karsikon koulu tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen erityisesti eteläisen alueen koulujen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.

5 - 4 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Joensuun perusasteen keskeinen tavoite on yhteistyössä tarjota erilaisille oppijoille eheä oppimispolku sekä sen myötä edellytykset elinikäiselle oppimiselle. Tavoite toteutuu nivelvaiheiden yhteistyöllä ja tuetuilla siirtymillä. Joensuun kaupunki on jaettu perusopetuksen oppilaaksiottoalueisiin. Oppilaitosalueiden yhteisillä suunnitelmilla tavoitellaan pedagogisesti yhtenäistä perusopetusta. Yhteiset suunnitelmat kuvaavat, miten oppilaitosalueilla ja sen kouluissa käytännössä pyritään valtioneuvoston asetuksen 1435/ luvun asetuksiin. 2.1 Eteläisen alueen toimintakulttuuri Alueen arvoperustana on kasvattaa peruskouluikäiset - aktiivisiksi ja kriittisiksi tiedonhankkijoiksi - suvaitsevaisiksi ja kansainvälisiksi - sosiaalisiksi ja hyvätapaisiksi - yritteliäiksi ja vastuullisiksi itsestä, omasta työstä ja ympäristöstä. - vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi Alueen toiminta-ajatuksena on - antaa oppilaille hyvät perustiedot ja taidot - opettaa kulttuurin ja tradition merkitys - vahvistaa oppilaan minäkäsitystä ja itsetuntoa - luoda oppilaille edellytyksiä harjaantua hyvissä vuorovaikutustaidoissa - edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä Eteläisen alueen perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Alueen kouluissa tavoitteena on oppimisen ilo. Keskeistä on rauhallinen työskentely ja asioihin syventyminen yhdessä oppien ja tehden. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme monipuolisia opetusmenetelmiä, otamme oppilaat huomioon yksilöinä, tarjoamme esteettisiä elämyksiä, noudatamme perinteitä ja korostamme hyvien tapojen merkitystä sekä tarjoamme heille erilaisia oppimisympäristöjä. Tavoitteiden saavuttamista tukevat myös kaupungin yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt ja koulujen toimintaohjeet. 2.2 Karsikon koulun toimintakulttuuri Koulumme toimintakulttuuri muodostuu koulun arjesta, juhlista ja ulkopuolisesta toiminnasta. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulun toimintakulttuurissa korostuu se, että kaikki voivat sanoa mielipiteensä ja rakentavassa hengessä yhdessä etsiä erilaisia ratkaisumalleja. Koulutyön laatu perustuu opettajien väliseen tavoitteelliseen yhteistyöhön, keskinäiseen kunnioitukseen ja yhteistyöhön vanhempien ja sidosryhmien kanssa. Siihen vaikuttaa myös opettajien, koulun muun henkilökunnan ja oppilaiden välinen rakentava vuorovaikutus. Koulumme toimintakulttuuri pohjautuu yhteisesti määrittelemiimme arvoihin ja koulumme toiminta-ajatukseen. Karsikon koulu on mukana Vihreä Lippu toiminnassa, joka liittyy läheisesti Kestävän Kehityksen teemaan. Vihreä Lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma. Kansainvälisyys on myös tärkeä toimintamuoto koulussamme. Kansainvälisyyttä pyritään edistämään Comenius -hankkeilla ja kansainvälisillä opiskelijavierailuilla.

6 - 5 - Karsikon koulun opetussuunnitelma Arvoperusta Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Karsikon koulun keskeisiä arvoja ovat yksilöllisyyden ja persoonallisuuden arvostaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen. Erilaisuuden hyväksyminen välittyy yksilön ihmisarvon ja persoonan kunnioittamisena. Tämä arvoperusta ja siitä johdettu koulumme toiminta-ajatus välittyvät opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä koulun jokapäiväiseen toimintaan. Toiminta-ajatuksen toteutuminen ja sen pohjana olevien arvojen pohtiminen ja arviointi on koulussamme tärkeää. Koulutyön olosuhteiden, puitteiden ja ilmapiirin tulee mahdollistaa ja edistää toiminta-ajatuksen toteutumista. Toiminta-ajatus velvoittaa jokaista kouluyhteisöön kuuluvaa. 2.3 Oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Koulumme työskentelytilat koostuvat pääosin kahdesta eri aikaan rakennetusta osasta. Koulurakennuksemme yhteydessä toimii Karsikon lähikirjasto, josta on vuosien mittaan muodostunut merkittävä yhteistyökumppani. Koulussa on liikuntasali, atk-luokka, englannin luokka, musiikkiluokka sekä teknisenja tekstiilityön luokka. Luokat on varusteltu ajanmukaisilla opetusvälineillä. Koulussamme opiskelee noin 300 oppilasta. Lapset on jaettu oppilasmäärän mukaisesti tarkoituksenmukaisimpiin perusopetusryhmiin. Koulussamme on yleisopetuksen luokkien lisäksi viisi erityisopetuksen pienluokkaa: Starttiluokka, kolme monimuotoluokkaa ja EMO-luokka. Kaikki pienluokat tekevät tiivistä yhteistyötä koulun yleisopetusluokkien kanssa ja osallistuvat koulun yhteisiin tapahtumiin. Koulussamme työskentelee rehtori, luokanopettajia, erityisopettaja, erityisluokanopettajia, englannin ja saksan lehtorit, koulunkäyntiavustajia, terveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Lisäksi henkilökuntaan kuuluvat keittiöhenkilökunta, laitoshuoltajat ja kiinteistönhoitohenkilökuntaa. Koulun piha-alue on peruskorjattu vuonna 2003 viihtyisäksi. Koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsee urheilukenttä, joka toimii talviaikaan luistelualueena Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Karsikon koulu pyrkii turvallisena kouluna luomaan oppimista tukevaa ilmapiiriä. Oppilaiden sosiaaliseen toimintaan kiinnitetään huomiota mm. kiusaamisen vastaisen ohjelman (KiVa) avulla. Karsikon koulussa noudatetaan koulutustoimen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssääntöjä (LIITE 1). Järjestyssääntöjä tarkennetaan koulun toimintaohjeilla. Oppimisympäristö pyritään luomaan sellaiseksi, että se tukee mahdollisimman hyvin koulullemme tärkeiden arvojen ja toiminta-ajatuksen toteutumista.

7 - 6 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Karsikon koulun toimintaohjeet Oppitunnilla tai muussa koulun toiminnassa - Keskityn opiskeluun ja annan työrauhan myös toisille - Huolehdin tehtävistäni ja tavaroistani - Siivoan jälkeni - Järjestäjänä ollessani suljen ikkunat ja oven sekä tietokoneet päivän lopuksi - Sisäliikuntatunnin jälkeen huolehdin hygieniastani - Palautan lainaamani tavarat - Lajittelen käyttämäni keräyspaperit - En tuo purukumia tai karkkia kouluun - Matkapuhelimen pidän suljettuna. Koulu ei korvaa kadonneita tai rikkoutuneita matkapuhelimia. Ruokailussa - Ruokailen minulle osoitetulla paikalla yhdessä muun luokan kanssa - Syön kaiken ottamani ruuan - 6.lk oppilaat nostavat penkit pöytätelineisiin ruokailun päätyttyä - Litistän käytetyt maitopurkit omalla vuorollani - Vastaan osaltani yleisestä ruokailurauhasta Välitunnilla - En pelaa seinäpalloa seinien likaantumisen ja mahdollisten ikkunoiden rikkoutumisen vuoksi. - Valitsen pelipaikkani niin, että se ei haittaa koulussa asioivia. - Kenttä on varattu 1-3 luokille klo 11 välitunnilla. - Liikuntatuntien ollessa meneillään, en mene kentälle. - Kentän välituntikäyttö voidaan lopettaa liikuntavastaavan toimesta. - Pyörätelineet, parkkipaikka ja roskikset eivät kuulu välituntialueisiin. - Potkulautoja säilytän pyörätelineissä. - En heittele kiviä, keppejä tai muita vastaavia tavaroita. Käytävällä - Säilytän ulkovaatteita naulakossa päähineet ja hansikkaat hihan sisään laitettuina. - Teknisen työn ja englannin tunneille mennessä jätän ulkovaatteet oman luokkani naulakoihin. - Kirjastoon siirryn alakäytävän kautta työrauhan säilymiseksi. - Käytävillä liikun rauhallisesti juoksematta. - Kuljen käytävän oikealla reunalla. - En pelaa palloa tai mailapelejä. - Tulen aamulla sisälle vasta kellon soitua. Oppimisympäristö pyritään luomaan sellaiseksi, että se tukee mahdollisimman hyvin koulullemme tärkeiden arvojen ja toiminta-ajatuksen toteutumista. Panostamme yhdessä terveyttä ja hyvinvointia edistävään, turvalliseen ja viihtyisään, avoimeen ja välittävään oppimisympäristöön. Koulussamme: Opettajat, oppilaat, henkilökunta, vanhemmat ja sidosryhmät ovat kaikki tärkeitä koulumme toiminnan kannalta. Opitaan: Oppiminen tapahtuu monipuolisin menetelmin oppilaiden ikäkausi huomioiden siihen liittyvine erityispiirteineen.

8 - 7 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Yhteistoimin: Kaikki yhdessä kasvatamme toisiamme, koemme onnistumisen elämyksiä ja opimme kestämään pettymyksiä; vahvuutenamme on me-henki. Perustiedot ja taidot: Seuraavalle luokka-asteelle riittävä tiedollinen ja taidollinen taso, joka luo vahvan pohjan jatko-opinnoille. Monipuoliseen tiedonhankintaan: Oppilaat oppivat monipuoliseen tiedonhankintaan eri menetelmin; vahvuutemme Karsikon kirjasto. Itsenäiseen ajatteluun: Opiskelussa tärkeää on itseilmaisun kehittäminen, luovuus eri muodoissaan sekä terve itsetunto. Vastuullisuuteen: Oppilaalle kehittyy vastuu omasta työstä, työyhteisön jäsenyydestä, työrauhasta sekä fyysisestä ympäristöstä. Sosiaaliseen toimintaan: Sosiaaliseen toimintaan koulussamme kiinnitetään huomiota runsaasti. Meille tärkeitä asioita ovat: hyvät tavat, työrauha, toisen työn kunnioittaminen, terve itsetunto sekä erilaisuuden hyväksyminen; suvaitsevaisuus. 2.4 Nivelvaiheiden suunnitelmat Esiopetus alkuopetus nivelsuunnitelma Eteläisen alueen alakoulut ja päiväkodit - pyrkimys luonnolliseen yhteydenpitoon: esimerkkeinä yhteiset juhlat, tapahtumat, tilojen käyttö, tiedotteiden vaihto, yhteisprojektit ja -hankkeet - säännöllinen yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa keskeistä - kouluilla ja päiväkodeilla voi olla myös omia yhteistyökäytänteitään, joista sovitaan tapauskohtaisesti erikseen. Eteläisen alueen esiopetus alkuopetus nivelsuunnitelma Esiopetus alkuopetus niveljärjestelyt Ajankohta Aloite- / vastuutaho Erityistä tukea tarvitsevien lasten ohjaaminen oikean tyyppiseen opetukseen huhti- toukokuu koulupsykologi esiopettaja laaja-alainen elto Ilmoittautuminen 1. luokalle tammikuu koulutuspalvelukeskus, rehtorit Esiopettajan ja luokan- tai erityisopettajan tapaaminen maalis-toukokuu esiopettajat - henkilökohtainen tapaaminen luokanopettajat, erityisopettajat - tapaaminen perusta luokkien muodostamiselle Mahdollinen kouluuntuloterveystarkastuksen aikaistaminen erityistä tukea tarvitseville lapsille helmi-kesäkuu esiopetuksen kiertävä erityisopettaja

9 - 8 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Mahdollinen esioppilaiden oppitunti helmi-huhtikuu esiopettajat (myös luokanopettaja voi olla aloitteellinen) Pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien lasten tuen tarpeen määrittely tammi-maaliskuu Varko, päiväkodit, koulut 1.-luokkalaisten kouluun tutustuminen toukokuu koulutuspalvelukeskus, rehtori, luokanopettajat Terveiset koululle - lomake toimitetaan koululle huhtikuu esiopettaja Alakoulu - yläkoulu nivelsuunnitelma Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä yhteistyötahoina toimivat Karsikon ja Niinivaaran alueella luovuttavat koulut Iiksenvaaran koulu, Karsikon koulu, Nepenmäen koulu ja Niinivaaran koulu. Lisäksi oppilaita siirtyy erikoisluokille myös muista kaupungin kouluista. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä noudatetaan seuraavaa nivelsuunnitelmaa: Eteläisen alueen alakoulu-yläkoulu nivelsuunnitelma Alakoulu yläkoulu-niveljärjestelyt Ajankohta Aloitetaho/ läsnäolijat Iltakoulu alueen 6. luokkalaisille marraskuu aineenopettajat, luokanopettajat Erikoisluokkainfot muissa kuin oppilaaksiottoalueen kou- marras-joulukuu aineenopettajat, oppi- luissa Lähikoulupaikka 7. luokalle, erikoisluokille hakeminen - yläkouluesite ja hakulomake Varkosta oppilaille - ohjeet huoltajille wilma-ilmoittautumiseen joulu-tammikuu laanohjaajat Varko luokanopettajat Valintakokeet erikoisluokille tammikuu aineenopettajat, oppilaanohjaajat Oppilaaksiotto tammi-maaliskuu Varko Pielisjoen koulun yleisinfo alakouluilla - luokkien muodostamisen periaatteet - 7. luokan valinnaisaineiden esittely - valintakorttien jako maalis-huhtikuu oppilaanohjaajat Erityisen tuen päätökset, pienluokkapäätökset huhtikuu Varko, ktj Nivelpalaverit alakouluilla huhti-toukokuu - tukioppilaiden tunti: esittäytyminen, tietoja yläkoulusta ja leikkejä, luokanopettaja nivelpalaverissa luokanopettaja alakoulun ohr, yläkoulun ohr Luokkien muodostaminen huhti-toukokuu kuraattori, terveydenhoitaja ja oppilaanohjaajat Tulevien 7.-luokkalaisten ja heidän huoltajiensa kouluun tutustumistilaisuus 1) oppilaat tutustuvat luokkaan, luokanohjaajaan ja tukioppilaskummeihin 2) huoltajille tietoja luokkien muodostamisesta, syyslukukauden alkamisesta, luokanohjaajien esittäytyminen toukokuu 1) luokanohjaaja ja tukioppilaat 2) rehtori, oppilaanohjaajat, erityisopettajat ja luokanohjaajat

10 - 9 - Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Oppilastietojen siirto yläkouluun (primus) kesäkuu koulusihteerit Koulutyön aloitus elokuu 7. luokkien luokanohjaajat - 1. koulupäivä luokanohjaajan johdolla Ryhmäyttäminen elo-syyskuu 1) ryhmäytysretki Vaivioon 2) tukioppilaiden pitämät leikkitunnit 3) liikuntapäivän retki 1)erityisopettajat, tukioppilaat ja luokanohjaajat, seurakunta, huoltajat 2)tukioppilaskummit, aineenopettajat 3) luokanohjaaja, tukioppilaskummit Erityisopettajien nivelpalaverit elo-syyskuu ala- ja yläkoulun erityisopettajat Mahdollinen seurantapalaveri yläkoulunsa aloittaneiden toiminnasta - voidaan myös hoitaa puhelimitse elo-syyskuu ala- ja yläkoulun erityisopettajat ja luokanohjaaja Vanhempainilta syyskuu rehtorit, koko opettajakunta ja tukioppilaat Tiedonsiirtopalaverit 7. luokan oppilaista luokanohjaajalle syys-lokakuu Tavoitearviointikeskustelut - luokanohjaajan ja huoltajan tutustuminen - opiskelutavoitteiden asettaminen syyslukukauden aikana 7. luokan luokanohjaaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja luokanohjaaja, huoltaja ja oppilas 2.5 Osallisuus ja oppilaskunta Jokaisessa Joensuun kaupungin peruskoulussa ja lukiossa on oppilaskunta. Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat, joista valitaan oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen. Toiminnassa kasvatetaan aktiivisia kansalaisia. Koulun oppilaskunta on osa kaupungin osallisuus- ja vaikuttamisjärjestelmää, jossa Varhaiskasvatus- ja koulutus- sekä Nuorisotoimi ovat kiinteässä yhteistyössä. Karsikon koulun oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat, joista valitaan oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja aktiivisten kansalaisten kasvattaminen. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluu kaksi edustajaa jokaiselta luokalta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja muut toimihenkilöt. Oppilaskunnan toimintaa ohjaavat kaksi tehtävään valittua opettaja. Oppilaskunnan hallitus mm. suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tapahtumia, tekee yhteistyötä opettajien, koulun muun henkilökunnan, kouluyhteistyötoimikunnan sekä mahdollisuuksien mukaan alueen muiden koulujen oppilaskuntien hallitusten kanssa.

11 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Tuntijako Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Joensuun kaupungin koulutustoimi määrittelee tuntimäärät, jotka tulee toteutua kaikilla perusasteen kouluilla. Sen lisäksi koulut sijoittavat omaan tuntijakoonsa yhtenäisen perusopetuksen näkökulmasta seuraavat tuntimäärät: 1. luokalle vähintään yksi (1) viikkotunti 2. luokalle vähintään yksi (1) viikkotunti 3. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia 4. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia 5. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia 6. luokalle vähintään kolme (3) viikkotuntia Edellä mainituista viikkotunneista tulee sijoittaa taito- ja taideaineisiin kuusi (6) vuosiluokilla 1-4 ja kuusi (6) vuosiluokilla 5-6. Huomioitavaa on, että tämän seurauksena 5. ja 6. luokalla oppilaalla on vähintään 25 viikkotuntia. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon osalta koulu voi poiketa kaupungin tuntijaosta, jos se on välttämätöntä opetuksen järjestämisen kannalta useamman eri vuosiluokan oppilaiden muodostamassa ryhmässä. Oppilaalle tulee kuitenkin kertyä vuosiluokilla 1-6 yhteensä 8 tuntia uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta. Yhdysluokkaopetuksessa voidaan vuosiluokkien erilaiset viikkotuntimäärät jakaa osiin ja tasata oppiaineiden opetustunnit. Koulut pyrkivät resurssiensa puitteissa Perusopetusasetuksen 852/ :ssä mainittujen minimituntien ylittävään tuntijakoon. Päätös tehdään lukuvuosittain ja esitetään vuosisuunnitelmassa. Karsikon koulussa noudatetaan valtioneuvoston hyväksymää tuntijakoa. Luokkakohtainen tuntijako määrätään vuosittain vuosisuunnitelman yhteydessä. Vuosisuunnitelman hyväksyy Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta.

12 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Karsikon koulun perusopetuksen tuntijako Luokka yht. AI A-KIELI MA BG/GE FY/KE TT INTEG- ROITU US/ET HI MU KU KS LI A2-KIELI Kieliohjelma Joensuun kaupungin perusasteen alakoulujen kieliohjelma on seuraava: A1 on alakoulussa alkava oppilaalle pakollinen kieli A2 on alakoulussa alkava oppilaalle vapaaehtoinen kieli A1-kieli (englanti) opiskelu aloitetaan kolmannella luokalla ja A2-kieli (saksa, ranska tai ruotsi) viidennellä luokalla. Mikäli oppilas haluaa 5. luokalla valita opiskeltavaksi kieleksi venäjän, tapahtuu opiskelu Itä-Suomen koulussa tai Joensuun Normaalikoulussa. A2-kielen ryhmän muodostaminen Joensuun kaupungin kouluissa edellyttää vähintään 12 oppilasta. Jos oppilas valitsee A2-kielen, niin hän sitoutuu opiskelemaan sitä koko perusasteen ajan. Erittäin perustellusta syystä huoltaja voi anoa oppilaan A2-kielen opiskelun keskeyttämistä.

13 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Opetus alkaa: kaupungin koulut luokka 1-2 Tutustuminen englannin kieleen (A1-kieli), vain joissakin kaupungin kouluissa 3 A1 pakollinen englanti 5 A2 vapaaehtoinen saksa tai ranska muuta A1 pakollisen saksan tai venäjän valinnut oppilas opiskelee Joensuun normaalikoulussa Venäjää voi opiskella erityislaajana oppimääränä Itä-Suomen koulussa ja A2-kielenä normaalikoulussa. 3.3 Opetuksen painotukset Eteläiseen alueen yläkoulussa on luma- ja musiikkiluokat. Alueen alakouluissa tuetaan näitä painotuksia käytännön opetusjärjestelyin, jotka suunnitellaan koulukohtaisesti. Karsikon koulu on mukana Vihreä Lippu toiminnassa, joka liittyy läheisesti Kestävän Kehityksen teemaan. Vihreä Lippu on kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma. Ympäristökasvatus ja ympäristön huomioiminen arjen käytännöissä ja valinnoissa ovat muodostuneet kiinteäksi ja pysyväksi osaksi kaikkien eteläisen alueen koulujen toimintaa. 3.4 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat koulun opetusta - ja kasvatustyötä eheyttäviä teemoja. Ne esiintyvät ja toteutuvat niin eri oppiaineiden opetuksessa kuin koulun kaikessa muussakin toiminnassa sekä alueellisessa yhteistyössä. Aihekokonaisuuksien kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin Aihekokonaisuuksien tavoitteet Ihmisenä kasvaminen ja hyvinvointi Aihekokonaisuuden tavoitteena on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä kasvua yhteisöllisyyteen. Esteettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen oppiminen, toisten huomioon ottaminen, ryhmässä toimimisen taidot ja oman oppimisen kehittäminen ovat oleellisia teemoja ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuudessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tavoitteena auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Viestintä ja mediataito Tavoitteena kehittää ilmaisu- javuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä ja kehittää median käyttötaitoja sekä mediakriittisyyttä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tavoitteena auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yritteliäisyydelle.

14 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Tavoitteena lisätä oppilaan motivaatiota ja valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Turvallisuus ja liikenne Tavoitteena auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Ihminen ja teknologia Tavoitteena auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys ja sen hyödyntäminen arkielämässämme Aihekokonaisuuksien alueellinen toteuttaminen Alueellisesti keskeisiä aihekokonaisuuksia ovat ihmisenä kasvaminen ja hyvinvointi sekä vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Ihmisenä kasvaminen ja hyvinvointi Aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä kaikessa koulun toiminnassa. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Alueelliset toteuttamisperiaatteet - Alueellinen arvoperusta ja toiminta-ajatus - Myönteinen vuorovaikutus jokapäiväisessä toiminnassa - Nivelvaiheiden suunnitelmat - Moniammatillinen yhteistyö - Erilaiset hankkeet - Tuki- /kummioppilastoiminta Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia ja opettaa tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Alueelliset toteuttamisperiaatteet - Alueellinen arvoperusta ja toiminta-ajatus - Vastuu ympäristöstä jokapäiväisessä toiminnassa - Kestävän kehityksen elämäntavan omaksumisen periaate - Erilaiset painotukset ja hankkeet Alueyhteistyötä tehdään myös muiden aihekokonaisuuksien toteuttamisessa.

15 Karsikon koulun opetussuunnitelma Aihekokonaisuuksien toteuttaminen Karsikon koulussa Aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä kaikessa koulun toiminnassa. Tavoitteena on luoda oppimisympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet toteutuvat myös koulun jokapäiväisissä toiminnoissa, yhteisissä tapahtumissa sekä koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien toteuttamisessa korostuu sidosryhmäyhteistyö, mitä tehdään esim. seurakuntien, eri koulujen, liikuntatoimen ja kaupungin kulttuuritarjonnan kanssa. Ihmisenä kasvaminen ja hyvinvointi Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Päivänavaukset Kaikki UE, UO, ET Luokka, opettaja, srk Järjestyssäännöt Kaikki Karsikon koulun pelisäännöt Koulun arvot Kaikki Hyvät tavat Kaikki Positiivinen esimerkki Työtavat Kaikki Monipuoliset työtavat Arviointi Kaikki Arviointikeskustelut, todistus Itsearviointi Kaikki Itsearviointilomake Oppilashuolto Kaikki Oppilashuoltoryhmä Liikuntapäivä Kaikki LI Liikuntapäivä suunnittelutiimi Urheilukilpailut Kaikki LI Luokaretket Kaikki AI, LI, UE, UO, MU Leirikoulu 6. lk AI, LI, UE, MU Juhlat Kaikki AI, LI, KU, MU Juhlatyöryhmät Vierailut Kaikki Yhteiset tilaisuudet Kaikki Kummioppilastoiminta 6. lk AI, KU MLL kouluttaa Vastuu koulutyöstä Kaikki Projektit Terveyskasvatus Kaikki BI, YLT, LI Ikäkausi huomioiden KiVA koulu lk Soveltaen kaikille Oppilaskunta Kaikki Vihreä Lippu Kaikki YLT, BI, AI Teemapäivä

16 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Kultturi-identiteetti ja kansainvälisyys Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Koulun oppimisympäristö Kaikki Teemapäivät, -viikot Kaikki Koulun ja kodin yhteistyö Kaikki Päivänavaukset Kaikki UE, UO, ET Projektit Kaikki Matkat, sosiaalinen media Juhlat Kaikki Paikallisperinteet Kaikki Vierailijat Kaikki Sidosryhmät Kaikki Näyttelyt Kaikki KU, TS, TN Joensuu, Karsikko, Pekkala Elokuvat Kaikki AI, HI Teatteri Kaikki AI Konsertit Kaikki MU Museo Kaikki HI, AI Yritysvierailut Kaikki Ruokailutavat Kaikki YLT, BI Virpomavitsojen siunaus Kaikki UO, UE, KU Ortodoksinen seurakunta Karjalaisuus Kaikki MU, KS, UE, UO Viestintä- ja mediataito Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Tieto- ja viestintästarategia Kaikki Mediakriittisyys Kaikki Vanhempainillat Kaikki Opettajat, rehtori, Kytky Syystiedote Kaikki Rehtori Vierailijat Kaikki Tiedotteet Kaikki Opettajat, rehtori, Kytky Juhlat Kaikki MU, AI, LI Kirjasto Kaikki AI Karsikon kirjasto Sanomalehtiviiko Kaikki AI Luokkaretket Kaikki AI, MU, LI, UE, UO Vierailut Kaikki Luokkalehti Kaikki AI Näytelmät, elokuvat Kaikki AI, EN Pelit Kaikki AI, KU, EN Aikakausilehtiviikko Kaikki AI, KU

17 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Oppilaskunta Kaikki AI Oppilaskuntaa ohjaavat opettajat Ekoagentit Kaikki YLT, BG, AI KeKe ryhmä Kytkyn tapahtumat Kaikki Jokainen opettaja vuorollaan Koulun te lat Kaikki YLT, BG, AI, KU, LI Iltakoulu Myyjäiset Kaikki Vierailut Kaikki Urheilukilpailut Kaikki LI Anomukset ja kirjelmät Kaikki AI Äänestykset Kaikki Demokratiaharjoitteet Kaikki Retket Kaikki Sanomalehtiviikko Kaikki AI Vastuuttaminen Kaikki Oman työn arvostaminen Kaikki Juhlat Kaikki MU, KU, AI, LI Oppilöasesitykset, KU/KS-työt Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Arvot Kaikki Järjestyssäännöt Kaikki Oppimisympäristö Kaikki Luokkajärjestäjät Vihreä Lippu -päivä Kaikki BG, YLT Ekoagentit Teemapäivät Kaikki Kampanjat Kaikki Leirikoulu 6. lk Retket Kaikki Päivänavaukset Kaikki UO, UE, ET, AI, MU Kirjojen kierrätys Kaikki AI Kierrätysmat. käyttö Kaikki KU Uusiokäyttö Kaikki KU, TS, TN Maitopurkkien litistys Kaikki Projektit Kaikki Lähiymp. huolehtiminen Kaikki Yhteistilaukset Kaikki Tilaustyöryhmät Vastuullinen kuluttaminen Kaikki

18 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Turvallisuus ja liikenne Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Vanhempainillat Kaikki Opettajat, rehtorit, Kytky Liikennekasvatus Kaikki BG Poistumisharjoitus Kaikki Pelastuslaitos Päivänavaukset Kaikki YLT, BG Kouluun tutstumispäivä Eskarit Järjestyssäännöt Kaikki Työtavat Kaikki Teemapäivät Kaikki Liikuntapäivät Kaikki LI Urheilukilpailut Kaikki LI Mediakasvatus Kaikki Sidosryhmäyhteistyö Kaikki Poliisi- ja palokuntavierailu Kaikki Kummitoiminat 1. ja 6. lk Oppilashuolto Kaikki Kriisiryhmä Kaikki Kodin ja koulun yhteistyö Kaikki Lähiympäristö Kaikki Koulumatkat Kaikki Kirkko-/konserttimatkat Kaikki Turvallisuussuunnitelma Kaikki Säännöllinen perehtyminen Ensiaputaidot ja -koulutus Kaikki YLT, BG Ihminen ja teknologia Toteuttamistapa Lk-aste Oppiaine Opettaja Teemapäivät Kaikki KU, KS, FK, MA Kerhot Kaikki Työtavat Kaikki KU, KS, AI, MA Oppimisympäristöt Kaikki Vierailut Kaikki MA, FK Scifest Vierailijat Kaikki AV-välineet Kaikki

19 Karsikon koulun opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Sen perustana ovat kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteet. Äidinkieli on ajattelun, elämänhallinnan ja oppimisen väline ja samalla myös oppimisen kohde. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on kehittää ajattelua, ilmaisua, sosiaalisia suhteita sekä maailmankuvan että kulttuuri-identiteetin muodostumista. Kielellisten opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka osallistuu ja vaikuttaa yhteisössään. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys. Tekstit ovat puhuttuja, kirjoitettuja, kuvitteellisia, asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä. Ne ovat painettuja tai sähköisiä. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista. Se sisältää kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät. Oppimisen edetessä tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa. Arviointi (Luokat 1-3) Arvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan kehitystä ja oppimista. Tuotokset arvioidaan sanallisesti tai numeroin. Oppilas arvioi myös itse edistymistään. Arviointi perustuu hyvän osaamisen kuvauksiin ja kriteereihin.

20 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Äidinkieli 1. luokka Tavoitteet Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause ja aakkoset osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja oppii vähitellen kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä kuuntelee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy. Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen Kirjallisuus 1. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen äänne kirjain-vastaavuus, äänteiden ja kirjainten yhdistäminen tavuiksi, tavujen yhdistäminen sanoiksi, sanojen yhdistäminen lauseeksi lauseiden muodostamisen alkeet lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi oikea kynäote ja kirjoitusasento sanavälit ja tavuttaminen omien tekstien tuottamisen alkeet runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat ja sarjakuvat kirjaston tai kirjastoauton käyttöön tutustuminen

21 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Äidinkieli 2. luokka Tavoitteet Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy kuuntelee keskittyen osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, aakkoset ja aakkosjärjestys oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä ymmärtää lukemaansa osaa tehdä johtopäätöksiä ja arviointeja saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hänen sanavarastonsa ja mielikuvituksensa kehittyy. Keskeiset sisällöt Puhuminen ja kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen Kirjallisuus 2. luokka osallistuminen pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin esittäminen, kerronta ja leikki tarkka ja päättelevä kuuntelu kirja- ja yleispuhekieleen tutustuminen ja niiden vertailu lauseiden muodostaminen sanoista lukemisen ja kirjoittamisen monipuolinen harjoittelu (tekstauskirjaimet, isot ja pienet kirjoituskirjaimet) puheen tai kirjoituksen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi luetunymmärtämistehtävät oikean kynäotteen ja kirjoitusasennon varmistaminen sanavälit, tavuttaminen, isot alkukirjaimet ja lauseiden lopetusmerkit omien tekstien tuottamisen harjoittelu runot ja lorut (myös ulkoa), sadut, lasten kirjat, tietokirjat ja sarjakuvat kirjaston tai kirjastoauton käytön harjoittelu luetun kirjan tai tekstin käsittely (keskustelu, kertominen, arvostelu ja esittely)

22 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Äidinkieli 3. luokka Tavoitteet Oppilas oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan käsin; kokeilee kirjoitelmaa tekstinkäsittelylaitteella. oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä (esim. sanomalehti). Keskeiset sisällöt Vuorovaikutus-taidot Tiedonhankintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus 3. luokka viestintärohkeuden ja halun ylläpitäminen vuorovaikutuksen havainnointi kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia erilaisiin tietoteksteihin tutustumista kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yleisökontakti, äänenkäyttö tutun asian selostaminen, mielipide oman tekstin suunnittelu ajatuskartta kirjoittamisen tukena otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsiala oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä

23 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Äidinkieli 4. luokka Tavoitteet Oppilas toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamista tekstinkäsittelylaitteella. lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen hyödyntää viestintävälineitä. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutus-taidot Tiedonhankintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus 4. luokka omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu persoonallinen ilmaisu erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla erilaisiin tietoteksteihin tutustumista (tietokirjoissa, lehdissä, internetissä, CD-romeilla) kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto tekstin sisällön ja rakenteen ennakointia (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysymykset, päätelmät) luetun ja kuullun arviointia yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide otsikointi ja kappalejako yleiskielen käyttöharjoittelu selkeä ja sujuva käsialakirjoitus oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku yhdyslauseissa, vuorosanat) sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit, numeraalit) lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys-, huudahdus- ja yhdyslause) luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista, käsittelyä ja lukukokemusten jakamista keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä, fakta, fiktio

24 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Äidinkieli 5. luokka Tavoitteet Oppilas oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan ja kehittää taitoaan ilmaista itseään osaa sopeuttaa sanoman tilanteen mukaan oppii eri medioiden viestien tarkastelua oppii etsimään tietoa erityyppisistä lähteistä harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti kirjoittaa kirjoitelmaa tekstinkäsittelyohjelmalla ja oppii käyttämään viestinnän välineitä kehittää omaa käsialaansa vahvistaa lukuharrastustaan ja monipuolistaa lukutottumuksiaan säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen tutustuu uusiin kaunokirjallisuuden lajeihin ymmärtää kirjoitetun ja puhutun kielen eroja oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita, vahvistaa tietojaan sanojen luokittelusta ja oppii lisää verbien käytöstä ja merkityksestä. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutus-taidot Tiedonhankintataidot Tekstin ymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus 5. luokka keskustelutaitojen kehittäminen (keskustelu, haastattelu, väittely) viestintätilanteen- ja välineen huomioon ottaminen puhutun tekstin tiivistäminen oman ilmaisun rikastuttaminen tiedon haku tietoverkoista ohjatusti monipuolisten tietotekstien käyttö pääasioiden erottaminen yksityiskohdista tekstin tiivistäminen mediatekstin analysointia ja tuottamista (mainos) tekstin otsikoinnin ja kappalejaon harjoittelua kirjoitetaan käsin ja koneella puhe-esityksen valmistaminen tukisanalistaa apuna käyttäen kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa lauseiden tarkastelua tekstien rakentamisessa (pää- ja sivulause) lauseen pääjäsenet (subjekti ja predikaatti) verbien aika- ja persoonamuodot, aktiivi ja passiivi tuttujen sanaluokkien kertaaminen ja partikkelit adjektiivien vertailuasteet sijamuotoja alustavasti erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen ja käsitteleminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen Kalevalaan ja kansanrunouteen tutustuminen

25 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 Äidinkieli 6. luokka Tavoitteena on harjaantua toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä rohkaistua osallistumaan keskusteluihin ja pyrkiä ottamaan huomioon vastaanottaja omassa viestinnässään oppia lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja harjaantua aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi tutustua erilaisiin lukutapoihin ja harjaantua käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tottua tiedonhankintaan ja -käyttöön kirjoittaa sujuvasti käsialalla kehittyä monipuoliseksi ja omaperäiseksi tekstien tekijäksi oppia suunnittelemaan viestintäänsä oppia hyödyntämään kielitietoa puhuttaessa ja kirjoitettaessa. monipuolistaa lukuharrastusta, jolloin kirjallisuuden tuntemus syvenee säilyttää positiivinen asenne lukemiseen pystyä valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutus-taidot Tekstin tulkinta ja hyödyntäminen 6. luokka viestintärohkeuden ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen draamaan tutustuminen keskustelut oma puhe-esitys Tiedonhankintataidot tietojen hankinta eri lähteistä tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhaussa lähteiden luotettavuuden arviointia yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua Tekstin ymmärtäminen luetun ohjattu analysointi tietotekstin tiivistäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen (silmäilevä, etsivä, päättelevä) mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen Tekstin tuottaminen ja hyödyntäminen Kielitieto Kirjallisuus erilaisten tekstien runsas lukeminen yhteisten ja valinnaisten teosten lukeminen lukukokemusten jakaminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen jäsenneltyjen kirjoitelmien ja puhe-esitysten laatiminen omien kirjoitelmien arviointia tekstin sujuva kirjoittaminen ja muokkaaminen tietokoneella kirjoitetaan käsin ja koneella oman puhe-esityksen havainnollistaminen lause- ja virketajun syventämien

26 Karsikon koulun opetussuunnitelma 2012 lauseenjäseniä: subjekti, predikaatti ja objekti sijamuodot: nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat verbien taipuminen kerrataan oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen puhutun ja kirjoitetun kielen eroja (murre) Arviointi Oppilaan arviointi tapahtuu OPS:n valtakunnallisten perusteiden mukaisesti.

27 Karsikon koulun opetussuunnitelma Vieraat kielet Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja arvostamaan eri kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena vieras kieli on tieto- ja kulttuuriaine. A-Kieli A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena A2- kielenä. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilaassa alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky

28 Karsikon koulun opetussuunnitelma Englanti A1 -kielenä Englanti luokka Kieliopintojen tulee alkaa viimeistään kolmannella luokalla. Mikäli kielten opetus aloitetaan tätä aikaisemmin, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on toiminnallista ja leikinomaista. Arviointi Arviointi perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. Tavoitteet luokan oppilas tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa. Keskeiset sisällöt luokka jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa