RÄJÄiil' ET SUOMESSA HISTORIAA MUSTASTA RUUDISTA 2000-LUVULLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RÄJÄiil' ET SUOMESSA HISTORIAA MUSTASTA RUUDISTA 2000-LUVULLE"

Transkriptio

1 RÄJÄiil' ET SUOMESSA HISTORIAA MUSTASTA RUUDISTA 2000-LUVULLE

2 Räiähteet Suomessa

3 Mikko Uola Räiähteet Suomessa R hdeyhdutws1998

4 ISBN X Digiprint Finland Oy, Tampere 1998

5 Lukijalle Suomen Kemian Seuran alajaostona toimiva Räjähdeyhdistys perustettiin Räjähdeyhdistys toimii valtakunnallisena yhdyssiteenä räjähdealalla toimivien henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Yhdistyksen jäsenistön toimialoja ovat esim. räjähteiden valmistus, tutkimustoiminta ja räjähteiden valvonta. Yhdistyksen tavoitteena on edistää räjähdealan tuntemusta, turvallisuutta ja jäsenten välistä kanssakäymistä mm. koulutustilaisuuksien ja julkaisujen avulla.,, Räjähteet Suomessa» -historian kirjoitusprojekti mustasta ruudista nykypäivään käynnistettiin vuonna 1993 tehdyllä päätöksellä. Tähän työhön nimettiin historiatoimikunta, johon Räjähdeyhdistys (tuolloin Räjähdystarvikeyhdistys) nimesi insinöörieversti Seppo Henttisen ja yli-insinööri Erkki Reinikan. Tämän toimikunnan tuli toimia yhdyssiteenä historiankirjoittajan kanssa, antaa palautetta, avustaa materiaalin hankinnassa ja myös valvoa yhdistyksen puolesta työn edistymistä. Erinäisten vaiheiden jälkeen Räjähdeyhdistys valitsi historiankirjainajaksi valtiotieteiden tohtori Mikko Uolan, jonka kanssa tehtiin sopimus loppukesällä Materiaalin keräämiseen, haastatteluihin ja kirjoittamiseen varattiin aikaa runsas vuosi. Aikataulu tehtiin tietoisesti suhteellisen tiukaksi. Historia on kokonaisuudessaan Räjähdeyhdistyksen kustantama. Kirjoittajan ja historiatoimikunnan työ oli ensimmäisestä tapaamisesta lähtien saumatonta, positiivista, ja mikä tärkeintä, työ käynnistyi ripeästi ja edistyi tehdyn aikataulun mukaisesti. Alan historiaa ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Räjähdetehtaita, puolustusvoimien varikkoja ja Puolustusvoimien Tutkimuskeskusta koskevia historioita on julkaistu jonkin verran, mutta kuitenkin verraten rajoitetusti toiminnan luonteesta johtuen. Näistä historian tutkimuksista on kuitenkin saatu vaikutteita tähän työhön. Historiatoimikunta esittää parhaat kiitokset arvokkaasta ja asiantuntevasta avusta kaikille alalla toimiville ja toimineille, joita kirjoittaja on haastatellut: Juho Hyyppä, Antti Jurvelin, Tapani Juusela, Allen Järvenpää, Reima Kaiponen, Timo Kalistaja, Alpo Kariniemi, Jorma Karhulahti, Erkki Kauppi, Sakari Kumara, Tapio Leppinen, Ahti Mäki, Mami Sippola ja Erkki Wiinamäki. 5

6 Historian käsikirjoituksesta ja aineistosta on pyydetty ja saatu runsaasti palautetta. Historiatoimikunta kiittää tästä tuesta mm. seuraavia yrityksiä ja yhteisöjä: Oy Forcir Ab, Parria Lapua Oy, Pyrostar Oy, RR-Palvelu Oy, Raikka Oy, Sako Oy, Parria Vihravuori Oy, Haapajärven, Sääksjärven ja Ähtärin varikor, sosiaali- ja terveysministeriön ryösuojeluosasto, Puolustusvoimien tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Materiaalilaitoksen esikunta, Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ry. sekä Räjähdeyhdisryksen johtoryhmä. Esitämme erityisesti kiitokset kaikille niille kymmenille henkilöille, jotka ovat osallistuneet tähän työhön em. yrityksissä ja yhteisöissä. Kuva-aineistoa on saatu räjähdetehrailra, puolustusvoimien varikoilra, Puolustusvoimien Turkimuskeskukselra, haasrarelluilra henkilöilrä, Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen kuvaosastolta, Ilmavoimien Esikunnan arkistosta, Sotamuseosra, Etelä-Pohjanmaan maakunramuseosra, Rauman museosta, yhdistyksen 10-vuorisjuhlien kuvamateriaalista sekä Timo Mikamao historiaa varren tekemistä piirroksisra. Historiatoimikunta kiittää valtiotiereiden tohtori Mikko Uolaa asiantuorevasta ryöstä. Hänen selkeän kerrontaosa ja vivahderikkaan tyylinsä ansiosta meillä on edessämme mielenkiintoisia lukuhetkiä. Tampereella Historiatoimikunta Seppo Henttinen Erkki Reinikka 6

7 Sisällysluettelo Alkusanat Räjähteiden varhaishistoria ruudista dynamiittiin Ruudin keksijät Ruuti tulee Suomeen Saipietarin keittäjät Ruutimyllyistä ruutitehtaisiin Ruudin varastointiongelmia Etelä-Pohjanmaan Saipietari Ruutitehdaskysymys Östermyran ruutitehdas Mustan mudin valmistusprosessi Aseteknistä kehitystä Ruuti tulee vuoriteollisuuteen Ruuti maanrakennustöissä Kilpaileva tehdas - ruudinvalmistus päättyy Uusia räjähdysaineita Dynamiittitehdas Pasilassa Hankoniemen dynamiittitehdas Ilotulitukset tulevat Suomeen Aktivistien räjähteet Jääkärien aseet ja räjähteet Räjähdysainelainsäädäntö ennen Suomen itsenäistymistä... 5.) Räjähteet maailmansotien välisinä vuosikymmeninä Sotasaalista ja ulkomaisia hankintoja Ruutirehdas Patmunatehdas Valtion Ammuslataamo Suojeluskuntien asepaja Sytynimien ja ammusten valmistajat Siviiliräjähreiden valmistajat Ilotulitusvälineet ja tulitikut Soraväen räjähteiden kulutus Sk-patruunoita puhdetyönä Varikkoroiminnan alkuvuosikymmenet

8 Kemian Koelaitos Räjähdysaineet kaivos- ja maanrakennustöissä Lainsäädäntö kehittyy Räjähteiden käytön valvojat Räjähdysonnettomuudet Rauhanvuosista sotaan Sodan uhka kasvaa Ammus- ja räjähdysainekomitea Ruutia, dynamiittia ja nalleja Vihtavuoresta Lapuan patruunat Yksityisiä räjähteiden valmistajia Taisteluvälinehuollon organisaatio Asevarikot talvisodassa Keksintöjä ja hätäratkaisuja Molotovin koktailit Sorasaalista ja tutkimustuloksia Varautumisen aikaa Jatkosodan ajan räjähdetuotanto Hankinta- ja kenttäorganisaatio Sulutukset ja niiden purkaminen Merimiinat Jatkosodan lataamot ja varikot Sota-ajan onnettomuuksia Laboratorion jatkosota Sota-ajan kaivoslaki Sodasta rauhaan Sopeutumisvaikeuksia Miinanraivaus Aseiden hajavarastointi Puolustuslaitoksen Tutkimuskeskus Asevarikkojen organisoiori ja tehtävät Akateeminen tutkimus Siviilituotteita räjähdetehtaista Kuopion lataamo Vihtavuori Oy Lapuan tehdas

9 Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy Sako Oy Muita yksityisiä räjähdevalmistajia Ilotulitusvälineyhtiöitä Räjähteiden käyttö monipuolistuu Sulurusvälineitten kehitystyötä Sotaväen hankinnat monipuolistuvat Sodanjälkeinen lainsäädäntö Laki räjähdysvaarallisista aineista Onnettomuudet lisääntyvät Räjähteiden käyttö kasvaa- kontrolli parantuu Onnettomuudet vauhdittavat turvallisuusajattelua Louhintasäädöstö uudistetaan Räjähdysaineasetus Muutoksia valvontaorganisaatiossa Räjähdystarvikeasetus Räjähdeasetus Muukin räjähdesäädöstö kehittyy Vihtavuori Kemiran omistukseen Patruunatehtaasta valtion osakeyhtiö Dynamiitinvalmistaja laajentaa tuotevalikoimaansa Lapualainen anfon valmistaja Suojeluskuntain perillisen uudet omistajat Nallitehtaasta pioneerivälineiden valmistajaksi Pyrotekniikan valmistajat ja myyjät Räjähdysaineiden kulutus Uusia räjähteitä käyttöön Varikoista räjähdetehtaita Puolustusvoimien materiaalihallinto keskitetään Tutkimuskeskus Ylöjärvelle Räjähdealan tulevaisuusnäkymät Räjähdeyhdistys Lähdeviitteet

10 Alkusanat Riijähdeyhdistystä vuonna 1987 perustettaessa yhdeksi yhdistyksen keskeiseksi tehtäväksi luonnehdittiin räjähdealan historian aikaan saaminen. Yhdistyksen pöytäkirjojen lukuisat pykälät kuluneilta vuosilta kerrovatkin siitä, että historiahanke on ollut pitkään ja sitkeästi vireillä. Räjähteiden parissa työskentelevät ovat pitäneet tärkeänä sellaisen menneisyyttä peilaavan yleisesityksen laatimista, joka kattaisi räjähdealan yleisen kehityksen vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana. Monistakin eri syistä tämä yhdistyksen perustamisesta lähtien vireillä ollut hanke toteutuu vasta nyt. Tämän räjähdehistorian tavoitteena ei ole olla kaiken kattava selvitys siitä, mitä räjähdealalla on aikojen kuluessa tapahtunut. Tarkoitus on ollut kirjoittaa kirja, joka kokoaa räjähdealan eri osa-alueiden kehityslinjat yhteen julkaisuun. Räjähteiden valmistuksen ja käytön ohella on alan lainsäädännön kehitykseen ja turvallisuusriskien hallintaan pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Räjähdealalta on ennestään olemassa koko joukko kirjallisuutta. Muutamat räjähteitä valmistavat yhtiöt ovat kirjoiruttaneet omat historiansa, puolustusvoimain asevarikoista on julkaistu historiat, Puolustusvoimain Tutkimuskeskuksesta on laadittu kaksikin historiikkia. Lisäksi räjähdealan kehitystä on sivuttu lukuisissa sotahistoriallisissa yleisesityksissä ja erikoistutkimuksissa, aselajihistorioissa, alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa sekä Räjähdeyhdistyksen järjestämien räjähdepäivien esitelmissäkin. Kaikkia tällaisia julkaisuja on ollut mahdollisuus käyttää tietolähteinä tämän räjähdehistorian kirjoittamisessa. Jossain määrin on lähteinä käytetty myös alkuperäistä asiakirja-aineistoa niin Kansallisarkistossa, Sota-arkistossa, kauppa- ja teollisuusministeriön arkistossa kuin Turvatekniikan keskuksessakin. Räjähteitä koskevan lainsii'idännön kehityksen selvittämisessä keskeisiä lähteitä ovat olleet valtiopäiväasiakirjat sekä Suomen Asetuskokoelma/Säädöskokoelma. Kirjoittajana olen kiitollinen monille räjähdealalla toimiville tai toimineille henkilöille, jotka noin vuoden jatkuneen kirjoitustyön aikana ovat ystävällisesti antaneet tietoja käytettäväksi ja avustaneet kirjan kuvi tuksessa. Erityisesti on syytä kiittää Räjähdeyhdistyksen valitsemaa historiatoimikuntaa, jonka ovat muodostaneet yli-insinööri Erkki Reinikka ja insinöörieversti Seppo Henrtinen. Toimikunnan jäsenet ovat alusta lähtien olleet kirjoittajan tukena rakenravine ja kriittisinekin mielipiteineen. lv!ikko Uola 10

11 Räjähteiden varhaishistoria ruudista dynamiittiin Ruudin keksijät unnia ruudin keksimisestä on useimmiten annettu kiinalaisille, mikä Kperustuu siihen, että heidän tiedetään käyttäneen ruudin kaltaisia helposti syttyviä aineita vähintäänkin jo noin tuhat vuotta sitten. Tiettävästi vastaavan kaltaisia, ruutia muistuttavia räjähtäviä aineita on melko varhain ollut käytössään myös intialaisilla ja arabeilla. Näiden näyttävästi palaneiden aineiden käyttö rajoittui kuitenkin pitkään lähinnä seremoniallisiin tarkoituksiin. On kuitenkin olemassa vuodelta 1040 asiakirjatietoja siitä, että kiinalaiset olisivat bambuputkiin ahdetun ruudin voimalla tulittaneet vihollisiaan. Erään toisen kirjoituksen mukaan tulinuolia olisi käytetty jo vuonna 994 eräässä Kiinassa käydyssä taistelussa. Kiinalaiset käyttivät myös huopao'ksi kutsutuissa katapuheissaan erityistä paloainetta tai ruutia, minkä on katsottu kertovan siitä, että kiinalaisilla oli noin tuhat vuotta sitten käytössään alkeellisia tykkejä tai vähintäänkin räjähtäviä projektiileja. Arabien puolestaan on sanottu käyttäneen 1100-luvulla jonkinlaista rakettiasetta, jossa ajoaineena väitetään olleen ruudin kaltaista seosta. Myös intialaiset ovat vaatineet itselleen kunniaa ruudin keksimisestä. Euroopassa räjähdysaineeksi katsottavaa kemiallista yhdistettä käyttivät ensimmäisinä antiikin ajan kreikkalaiset, kenties jopa aikaisemmin kuin Aasian kansat. Sotapäällikkö Kallinikosin sanotaan käyttäneen arabien laivastoa vastaan Konstantinopolin luona ns. kreikkalaista tulta vuosien tienoilla. Tämän vihollisen tuhoamiseen käytetyn tulen koostumuksen on kerrottu olleen 11 prosenttia rikkiä, 22 prosenttia hiiltä ja 67 prosenttia salpietaria eli kaliumnitraattia. Lisäksi kreikkalaiset käyttivät siinä hartsia, vuoriöljyä ja hienoksi poltettua kalkkia. Kysymyksessä oli siis melko lailla myöhempää ruutia muistuttava yhdiste. Kreikkalainen tuli ei kuitenkaan ollut varsinainen räjähdysaine, vaan helposti palava massa. Se pantiin putkeen, jonka toista suljettua päätä kuumennettiin, kunnes massa syttyi ja sinkoutui palavana ulos putkesta. Tällaisella aseella tuskin oli kovin suurta tuhovaikutusta. Sen paremmin kreikkalaisten kuin aasialaistenkaan ensimmäiset kokeilut räjähdysaineilla tai helposti palavilla massoilla eivät johtaneet välittömästi räjähdysaineiden käytön yleistymiseen. Vasta kun Länsi-Euroopassa 11

12 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA kehitettiin salpietarin, hiilen ja rikin seoksesta tehokas musta ruuti, räjähteiden merkitys sodankäynnissä ja vähitellen myös rauhanomaisissa käyttötarkoituksissa kasvoi. Ruudin ansiosta siihenastiset kylmät aseet saivat antaa tietä räjähdysaineiden voimalla toimiville aseille, joskin siirtymäkausi keihäistä ja jousista tykkeihin ja musketteihin kesti Euroopassakin useita satoja VUOSia. Ei mustan ruudin keksijästä tai keksimisajankohdastakaan ole tarkkaa tietoa. Tarinoitten mukaan keksijä olisi ollut nykyisessä Saksassa, Freiburgin kaupungissa 1300-luvun alkupuolella vaikuttanut Berthold Schwartz -niminen fransiskaanimunkki, joka alkemistisia kokeita huhmareessa tehdessään olisi räjäyttänyt seoksensa. Vastaavanlainen ruudinkeksijän maine on annettu jo 1200-luvun puolella eläneelle englantilaiselle munkille Roger Baconille. Nämä tiedot ovat kuitenkin vähintään epävarmoja. Joka tapauksessa luvulla, jolloin kemiallisten reaktioitten tutkiminen yleisestikin oli suosittu harrastus, tehtiin vakavia yrityksiä käyttökelpoisen räjähdysaineen kehittämiseksi, ja yritykset johtivatkin lopulta tulokseen. Kuten tiedot ruudin keksijästä, myös varhaisimmat tiedot ruudin käyttämisestä ovat jossain määrin ristiriitaiset. Kouluhistorioissa kerrotaan yleisesti, että ruudin voimalla toimivia tykkejä käytettiin ensimmäisen kerran ns. satavuotisen sodan aikana Crecyn taistelussa Pohjois-Ranskassa vuonna 1346, kun kuningas Edward II:n johtamat englantilaiset ampuivat kolmella tykillään pieniä rautakuulia kohti ranskalaisia sotilaita ja saavuttivat kenties juuri tykkiensä ansiosta taistelussa loistavan voiton. Todennäköisesti ruutia oli kuitenkin käytetty Euroopassakin sotilaallisiin tarkoituksiin jo tätä ennen. ReiniJäisen linnakreivi Heinrichin on kerrottu tuhonneen piirittämänsä kaupungin muurit ruutimiinalla jo niin varhain kuin vuonna ajankohta tuntuu kyllä perin varhaiselta. Niin Saksassa kuin Italiassakin on melkoisella varmuudella jo 1200-luvulla käytetty ruudin voimalla ammuttu ja raketteja. Vuonna 1310 saksalaisilla oli käytössä tykkejä piirittäessään italialaista Brescian kaupunkia. Vanhat piirroskuvat puolestaan kertovat englantilaisten ampuneen skotteja tykeillään vuonna 1314 Bannockburnin taistelussa. Tykit eivät kuitenkaan sillä kertaa englantilaisia auttaneet, vaan skotit saavuttivat voiton ja itsenäistyivät Englannin kuninkaan vallasta. Myös pohjoisranskalaisen Cambrain kaupungin puolustuksessa väitetään vuonna 1339 käytetyn kymmentä tykkiä. On selvää, että varhaisimmat, suusta ladattavat ja kömpelöt tykit eivät ole voineet olla kovinkaan tulivoimaisia aseita. Tulivoiman ohella niiden vaikutus perustuikin ennen muuta kovaan ääneen, minkä ansiosta alkuaikojen tuuritykistön moraalinen vaikutus saattoi olla huomattavasti suurempi kuin niiden varsinainen tulivaikutus. 12

13 RÄJ Ä HTEIDEN VARHAISHISTORIA... Tykistö osoitti kuitenkin verraten nopeasti käyttökelpoisuutensa sotaaseena. Niinpä tykistön ja sitä kautta ruuc.lin käyttö levisi 1.)00-luvun kuluessa lähes kaikkialle Eurooppaan ja Lähi-itään, ja tykkejä ruvettiin kenttätaisteluitten ohella käyttämään myös sotalaivoissa. Tykeillä ammuttiin aluksi joko kiviä tai umpinaisia rautakuulia, mutta ammustekniikka kehittyi vähitellen niin, että vuoden 1500 tienoilla otettiin käyttöön ontot rautapallot, jotka täytettiin mustalla ruudilla, jotta ne olisivat kohteeseen osuessaa.n räjähtäneet. Tällainen ammus sytytettiin jo ennen laukaisua, ja ammus räjähti määrätyn ajan kuluttua. Sytytin oli kiinteä aikasytytin, jollainen olikin yksinomaisessa käytössä satojen vuosien ajan. Sakxalclisen Ham BNrgmairin nakemys 1500-lmlftn alun rttlttia ka) ttdvistd t11lic.rei.rta. 1 )'

14 Ruuti tulee Suomeen RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... Ruuritykistö löysi tiensä myös Pohjoismaihin. Tanskassa tiedetään olleen kanuunoira viimeistään 1350-luvulla, ja vuosisadan lopulla 1395 myös Tukholman linnaa suojaamassa oli ruudilla laukaistava tykki, >>grote busse». Ensimmäiset tiedor Venäjällä käytetyistä tykeistä puolestaan ovat vuodelta Yhtä epävarmaa kuin on hisroriallinen tiero ruudin keksimisestä ja käyttöön mosta on myös tiero ruudin tulosta Suomeen. Tiedetään kyllä, että ensimmäinen asiakirjallinen merkintä, joka todistaa Suomessa olleen tuliaseita, on vuodelta Tuolloin nimittäin Taalainmaassa syttyneen, unionikuningasta vastaan tähdätyn kapinan leviämistä pelännyt Raaseporin linnanisäntä, saksalainen ritari Otto Pogwisch pyysi Tallinnasta kahta kammiopyssyä (kammarbyssa) ja tykkimestarin, jotka hän myös sai. Tykkimestari tosin palasi puolentoista kuukauden kuluttua Tallinnaan, mutta hänen opetuksensa olivat kantaneet hedelmää: tykit jäivät Suomeen, ja Raaseporissakin ruvettiin valmistamaan ruutia, jota varten Tallinnasta tuotettiin sai-.. ) pietana.- On kuitenkin varsin epävarmaa, olivatko Raaseporin kammiopyssyt Suomen ensimmäisiä tuliaseita, ja oliko Raaseporin ruuti ensimmäistä Suomessa sekoitettua räjähdysainetta. Ruudin käyttö tuli joka tapauksessa Suomeen 1400-luvun kuluessa, joskaan ruuti ei vielä kyseisellä vuosisadalla mullistanut perinteisiin kylmiin aseisiin perustunutta suomalaista sodankäyntiä. Kysymys oli kuitenkin uudesta ja ihmeellisestä asiasta, johon liitettiin jopa yliluonnollisia kerromuksia. Tunnetuin näistä on tarina Viipurin pamauksesta vuodelta 1495, ns. pitkän venäläisvihan ajalta, jolloin tuliaseita jo käytettiin niin Suomessa kuin Venäjälläkin melko yleisesti. Viipurin pamaus ansaitsee sijansa suomalaisten räjähteiden historiassa siitäkin huolimatta, ettei suinkaan ole varmaa, oliko räjähdysaineilla tapahtumassa lopultakaan mitään roolia. Viipurin pamaukseen liitetyt tarinat kertovat kuitenkin siitä, että räjähtävä ja salaperäinen ruuti loi aikakauden ihmisille mielikuvia, jotka yhdistivät ruudin käytön yliluonnollisiin voimiin. Tapahtuneen taustana oli se, että venäläiset olivat ylivoimaisin joukoin piirittäneet linnanpäällikkö Kn11t Possen puolustamaa Viipuria jo yli kaksi kuukautta. Venäjän erityisen Suojelijan Pyhän Andreaan päivänä 30. marraskuuta 1495 venäläiset lopulta tekivät ankaran rynnäkön valloittaen kolme muurirornia niin, että vain yksi torni oli enää palavaa tervaa hyökkääjien niskaan kaatavien puolustajien hallussa. 14

15 RÄJÄI!TEIDEN VARHAISHISTORIA... l?ll!tdill kci)llciilliww jle/'11.1/lll/ee/ tllfitt.ree/ rttkiillltllllil'ttl d.iw!dll.\d Pobjoi.lll!cli.l.ltlkill 1501!-1111'1111 kllille.l.ld. l?tmt.ri11 l'llllleille/1 kt tolillm c rkkijlli.,j ttjtl kc r!tllt!eki.jci'lld llll/1/dlll 0/tit/.1 i\ lt glllt.l nitt i jii irmk.lö.\dc/11 tykkieli kci) 1!iJ{i d ikdkdti/(')1.\c/.rodc1 llkci)lll i,-,i/j 1/tlllci: 'Etpahtumasra laadiwn kerromuksen mukaan taivaalle dmest! ' yht;ikkiii loistava Ven;ij;in suojeluspyhimyksen Pyhiin Andreaan risti, ja t;istii näyst;i ven;iläiset pel;istyivät niin, etteiviit halunneet en;iii taistella, vaan pakenivat. Alkuperiiiset liihteet eiviit kerro mitiiiin suuresta pamauksesta, mutta seuraavalla vuosisadalla ruvettiin puhumaan siitii, enii Knut Posse olisi keittänyt ihmeellisiii keiwksiaan, joitten ;tvulla viholliset olisi riijiinem ilmaan. z,,c/jri' 'f!,j,elim kerwo Maamme-kirjassaan, miten Possen luultiin keittiineen kauhistuttavaa ainetta konnista, kii;irmeistii, dohopeasta, lipeiisrii ja kalkista. Topeliuksen mukaan Posse oli pannut ruutia viimeisen pysn ss:i olleen wrnin alle, ja kun wniiliiiset tiiyttiviit wrnin, ruutimiina snncrriin. ja torni sortui haudaten kaikki sisiillii ollecr viholliset. Ai, an selv:isti mysti- J')

16 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA senä pidetyn ruudin sekoittaminen ja räjähtäminen on ollut taustana Viipurin pamaukseen liitetyille tarinoille, joskin tapahtumaan liittyy myös aikakaudelle tyypillistä uskonnollista mystiikkaa.l Saipietarin keittäjät Ruudin merkitys sodankäynnille tuli 1500-luvulla yhä tärkeämmäksi, mutta tämän räjähdysaineen yleistymistä Suomessa vaikeutti merkittävästi se, että ruuti oli suurimmaksi osaksi tuotava ulkomailta. Vaikka Suomessa jo muutamissa tapauksissa sekoitettiin ruutia 1400-luvulla, olivat ruudin ainesosistakin salpietari ja rikki tuontitavaraa, joita ostettiin kalliilla hinnalla joko saksalaisten hansakauppiaitten tai hollantilaisten välityksellä. Ruudin saatavuus oli varsinkin sota-aikoina vaikeaa, ja ruutiin tai sen raaka-aineisiin jouduttiin käyttämään merkittäviä pääomia. Vanhat asiakirjatiedot kertovat esimerkiksi Viipuriin ostetun salpietaria Danzigista vuonna 1499, ja seitsemän vuotta myöhemmin salpietaria tilattiin Viipuriin Tallinnasta. Olavinlinnan kalustoluettelo vuodelta 1499 puolestaan kertoo linnassa olleen tuolloin mm. tynnyri ruutia sekä tuurimylly. Turun linnaankin tiedetään tilatun salpietaria ja rikkiä sekä ruudinvalmistaja vuonna Kun Ruotsin maanpuolustusta organisoitiin uudelleen kuningas Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla, kuninkaan tahdosta ruvettiin pyrkimään ruudin tuotannossa mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Kysymyksessä oli sekä säästäväisyys että maanpuolustuksen tehostaminen. Varsinkin luvulla Venäjää vastaan käyty monivuotinen sota edellytti ruudin tuotannon käynnistämistä Suomessa. Hiiltä oli luonnollisesti saatavissa kotimaasta. Rikkiä ruvettiin saamaan Taalainmaan rikkikiisukaivoksista, mutta salpietaria piti ruveta keittämään luonnossa tapahtuvaa nitrifikaatioprosessia jäljittelemällä, koska luonnon salpietaria ei ollut sen enempää Ruotsista kuin Suomestakaan saatavissa. Itse asiassa 1500-luvulta lähtien kautta maan organisoitu salpietarin keitto oli tervanpolton ohella Suomen ensimmäistä kemian teollisuutta. Kysymys oli nimittäin aikanaan varsin merkittävästä ja laajasta toiminnasta. Ensimmäisistä salpietarin keittolaitoksista on tietoa vuoden tienoilta, jolloin salpietaria on keitetty ainakin Ahvenanmaalla ja Turussa. Vuonna valtakunnan talouden omavaraisuudesta huolta kantanut Kustaa Vaasa määräsi perustettavaksi salpietarikeittimöitä myös Viipuriin, Savonlinnaan, Hämeenlinnaan, Kyminkartanoon >>ja muihinkin sopiviin paikkoi- 16

17 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... hin>>. Kuninkaan käskyä tietysti toteltiin. Eerik XIV:n ja Juhana Ill:n aikana, jolloin käytiin sotia milloin Puolaa ja Tanskaa, milloin taas Venäjää vastaan, perustettiin lisää salpietarikeittimöitä niin, että niitä tiedetään parhaimmillaan olleen toiminnassa yli kaksikymmentä eri puolilla Suomea. Keittimöitä valvomaan ja keittotaitoa suomalaisille opettamaan palkattiin pääasiassa ulkomaisia, etenkin hollantilaisia, asiantuntijoita. Kotimaista asiantuntemusta pyrittiin samanaikaisesti lisäämään kouluttamalla miehiä Viipurissa salpietarin keittäjiksi. Ensimmäisten salpietarikeittimöitten jälkeen perustettiin kruunun keittimöitä 1500-luvun loppupuolella ainakin Hollolaan, Sääksmäelle, Naantalin lähistölle, Eurajoen Lapijoelle, Ulvilaan, Mustasaaren Voitilaan, Rantasalmelle, Pellosniemen Moisioon nykyisen Mikkelin lähelle sekä Vihtiin ja Porvooseen. Saipietarin valmistuksen raaka-aineena oli navetoitten alta kerätty multa, johon mätänemisen seurauksena oli syntynyt typpihapan suoloja. Mik.ael Agricola kuvasi vuonna 1546 salpietarin valmistusta kertomalla sitä vaimistertavan kuivasta ja lihavasta maasta laittamalla tätä kerroksittain poltetun kalkin ja tuhkan seoksen kanssa, uuttamalla vedellä sekä haihduteamalla neste kuiviin. Käytännössä salpietarin uuttaminen mullasta tapahtui siten, että puuammeeseen, jonka pohjalla oli tapillinen reikä, pantiin alimmaiseksi kerros olkia, näiden päälle pantiin tuhkansekaista salpietarimultaa, kunnes amme täyttyi, ja astia peitettiin olkimatolla. Tämän jälkeen kaadettiin päälle kiehuvan kuumaa vettä niin, että astia tuli täyteen, ja sen annettiin seistä tuntia, minkä jälkeen tappi avattiin, ja uute valutettiin alla olevaan säiliöön. Saatu liuos väkevöitiin käsittelemällä sillä toinen ja mahdollisesti kolmaskin annos multaa. Saatu ruskea liuos haihdutettiin keittämällä, mihin käytettiin suuria, laakeita, paikoilleen muurattuja kuparipatoja tai -pannu ja, joita tarkoitusta varten tuotettiin Tukholmasta saakka. Mikäli sopivia pannuja ei muuten ollut käytettävissä, keittämiseen voitiin kuninkaan luvalla ottaa linnojen ja kananoitten viinapannuja ja ammeita. Samoin papeilta, nimismiehiltä ja talonpojiltakin voitiin tarpeen tullen lainata astioita strategisesti tärkeän salpietarin valmistamiseen, neuvoi saipietarituotantoa valvonut kuningas. Saipietarin keittoon käytetyt kuparipannut olivat melko kookkaita, sillä jotkut niistä painoivat lähes parisataa kiloa. Niinpä käytöstä poistettu ja kuparipannu ja saatettiin käyttää kirkonkellojenkin raaka-aineena. Kun kiehuminen pannussa oli alkanut, keittämistä jatkettiin useita vuorokausia, jopa viikkoja, lisäämällä aina haihtuneen tilalle uutta nestettä, kunnes kaikki oli saatu haihdutetuksi. Keiton aikana pinnalle kohonneet 17

18 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... epäpuhtaudet kuoriniin kauhalla pois. Kun liuos oli tullut tarpeeksi väkeväksi niin, että siinä ollut keittosuola alkoi kiteinä erota kattilan!aitoihin, siirrettiin se laakeisiin kupari- tai puuastioihin kiteytymään. Kiteet kuivattiin pärevasuissa. Keitolla saatu ruskea raakasalpietari oli vielä puhdistettava humusaineista ja keittosuolasta. Humusaineitten hajottamiseksi salpietari sulatettiin lievästi kuumentamalla, liuotettiin kuumaan veteen, suodatettiin ja kiteytettiin. Keittosuola liuotettiin eri lämpötiloissa. Lopuksi salpietari sulatettiin ja vaiettiin ohuiksi levyiksi. Kuvan salpietarikeittimön varustuksesta saa Mustasaaren Voitilan tehtaan säilyneestä inventaariosta vuodelta Tehtaassa oli tupa, jossa oli takka, leivintupa, sauna, neljä multahuonetta, jotka olivat täynnä vanhaa multaa, kaksi pannuhuonetta, uutehuone ja olkilato, siis kaikkiaan 11 rakennusta. Kalustona oli 3 5 suurta ammetta, 15 saavia sekä 12 ämpäriä ja kiulua, neljä suurta paikoilleen muurattua kuparipannua, yksi rautapannu, yksi kattila ja kaksi rautapataa. Mäellä tehtaan vieressä oli 31 syitä halkoja ja 40 tynnyriä tuhkaa. Raaka-ainetta salpietarikeittimöissä kului niin runsaasti, että navettojen alusmullasta oli jatkuvaa puutetta, ja siksi sopivaa multaa jouduttiin kuljettamaan keittimöille hyvinkin kaukaa. Joskus soveliaisuusnäkökohdista piittaamattomat salpietarin keittäjät ottivat raaka-aineekseen maata kirkkojen, luostarien ja kappelien hautapaikoiltakin, minkä kuningas joutui erikseen jyrkästi kieltämään. Vuodelta 1620 on tietoja Sipoossa toimineen salpietarikeittimön käyttämistä vuotuisista raaka-ainemääristä. Multaa ja lampaanlantaa käytettiin tynnyriä, tuhkaa 219 5fs tynnyriä, halkoja kuormaa ja olkia 439 t;4 lyhdettä. Parin keittäjän lisäksi keittimöillä työskenteli joukko renkejä ja kirjuri, minkä lisäksi kupariseppiä tarvittiin vuosittain pannujen korjauksiin. Vuodesta 1602 salpietarikeittimöille määrättiin tuolloin annetulla asetuksella vuotuinen keittotavoite. Kaikkien Suomen keittimöitten, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, tuli toimittaa vuosittain kruunulle yhteensä noin kg salpietaria. Suomen osuus koko Ruotsin saipietarituotannossa oli verraten suuri, sillä Suomessa tuotettiin yli puolet valtakunnan salpietarista. Jokainen talo määrättiin toimittamaan salpietarikeittimölle vuosittain neljä tynnyriä saipietarimultaa ja lampaanlantaa, 14 tynnyriä tuhkaa, kaksi kuormaa halkoja, puoli lyhdettä olkia ja lisäksi yksi päivätyö yhdessä jonkun toisen talon kanssa. Kruunun salpietarikeittimöillä oli asetuksen määräyksistä huolimatta suuria vaikeuksia saada riittävästi kunnollista raaka-ainetta. Niinpä

19 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... luvulla luovuttiin valtiollisista keittimöistä, j a saipietari tehtaat annetti in kuningas KIIJtaa II Aado/fin aikana vuokralle kauppiaille tai muille liikem ie hille, jotka sitoutuivat toi mittamaan kruunulle sovitun määrän salpieraria. Suomen salpietarin keitto taantui kuitenkin kruunun luovuttua keit timöitten ylläpidosta.) 0-vuotisen sodan päättymisen jälkeen, jolloin ruujin tarve oli rauhan tulon ansiosta vähentynyt. Valtion johdossa katsottiin nyt olevan edullisempaa ostaa salpietari verorahoilla ulkomailta kuin ylläpitää kruunun omia salpietarikeittimöitä. Tuotantoa ryhdyttiin tehostamaan uu destaan luvun loppupuolella kuningas Kaarle XI:n aikana. Nyt ei enää palattukaan kiinteisiin keittimöihin, vaan salpietarin keittäj ille määrättiin omat keittopiirinsä. Niissä he kiersivät pannuineen paikkakunnalta toiselle määrätyn ohjelman mukaisesti. Toisin sanoen enää ei kuljetettukaan saipie tarimultaa keittimöille, vaan keittolaitteet tuotiin raaka-ainelähteinen luokse. Saipietarin valmistusta ryhdyttiin tieteellisesti pohtimaan varsinkin luvulla, jolloin siitä tuli yksi ensimmäisistä kemiallisista kysymyksis tä, joita Suomessa on yksityiskohtaisesti käsitelty. Erityisesti Turun akate mian ensimmäinen kemian professori Pehr Adrian Gadd teki kokeita salpie tarin valmistuksen kehittämiseksi. Tnpil!inen pohjalainen salpietarilato. jo.ua salpietari11111ftaa»kypjytettiin" ennen kuin siitä" voitiin rm1eta erottcmutan mudin maka-aimek.ri kelpaama scdpietctria. K11w Etelci-Pohjanmaan maakmzta11mseo. 19

20 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... Niinpä saipietariprosessia ruvettiinkin jo 1600-luvun lopulla jouduttamaan kaivamalla maa karjarakennusten alla löysäksi noin metrin syvyydeltä. Siihen sekoitettiin mätäneviä jätteitä, kuten teurastus- ja keittiöjätteitä, ruohoa, heinää ym. Kun lantavesi valui tähän kuohkeaan kerrokseen, muodostui siihen ajan mittaan runsaasti salpietaria. Seuraava kehitysvaihe oli erityisten saipietarilatojen rakentaminen 1700-luvulla. Ne olivat harvaseinäisiä, olkikattoisia rakennuksia, joitten kovaksi poljetulle savilattialle kasattiin kerros ruokamultaa, johon sekoitettiin teurastusjätteitä, lantaa, olkia, rikkaruohoja ja muita typpipitoisia orgaanisia jätteitä sekä tuhkaa, kalkkilaastia yms. Kasaa käännettiin pari kertaa kesässä, ja sitä valeltiin virtsalla ja lantavedellä. Noin 2-4 vuoden kuluttua kasasta voitiin ruveta erottamaan salpietaria. Ruutimyllyistä ruutitehtaisiin Kruunu pidätti itsellään oikeuden kaikkeen maassa tuotettuun salpietariin, sillä kysymyksessä oli sotatalouden kannalta keskeisen tärkeä aine. Vaikka salpietarilla olisi ollut merkitystä myös lannoitteena, lähes kaikki maassa tuotettu salpietari käytettiin Ruotsin-vallan aikana ruudinvalmistuksen raaka-aineena.' Jo 1500-luvulla Suomessa oli tärkeimpien puolustuslinnojen yhteydessä ruutimyllyjä, joissa ruudin tekoon perehtyneet ruutimestarit sekoittivat ruutia. Esimerkiksi Kustaa Vaasan Venäjän-sodan aikana ruutimyllyjä siirrettiin myös rintaman läheisyyteen, jotta ruutia ei tarvinnut kuljettaa sotaväen tarpeisiin pitkiä matkoja. Saipietari ruutimyllyille saatiin siis pääsääntöisesti maassa olleilta keittimöiltä, hiili puolestaan hankittiin linnojen läheisyydessä olleista lepikoista, ja rikki tuotiin Ruotsista. Linnojen ruutimyllyjen toiminta päättyi 1600-luvulla, jolloin ruudin valmistus keskitettiin pienten ruutimyllyjen sijasta erityisiin ruutitehtaisiin. Ruotsissa toimineet neljä merkittävintä ruutitehdasta tuottivat käytännöllisesti katsoen kaiken valtakunnassa tarvitun ruudin. Suomessa toimi lyhytaikaisesti vain kaksi ruutitehdasta. Vuonna 1644 perustettiin ruutitehdas Marttilaan (St. Mårtens). Vanhoissa lähteissä, joissa tästä tehtaasta kerrotaan, ei mainita varmuudella, sijaitsiko tehdas Marttilan pitäjässä Varsinais Suomessa vaiko jollakin muulla samannimisellä paikkakunnalla Suomessa.6 Tehdas oli joka tapauksessa varsin pieni Ruotsin tehtaisiin verrattuna: kun Ruotsin tehtaitten tuotanto oli enimmillään 170 tonnia ruutia vuodessa, Marttilassa päästiin parhaimmillaan vain 17 tonnin vuosituotantoon. Kaiken lisäksi Marttilan tehtaan toiminta päättyi isonvihan aikana, eikä tehdas- 20

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy

Matti Jalava sari Jalava. Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu. Painopaikka. saarijärven Offset Oy 9 Teksti, kuvankäsittely ja ulkoasu Kansi Kustantaja Painopaikka Matti Jalava sari Jalava vakkamedia Oy saarijärven Offset Oy Paperi G-Print 130 g/m 2 Takakannen kuva Paateneen kauppala 1943. Matti Jalava

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava

Kantu 13. Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava K ansalaisaktivismi kulttuuriperintökatastrofien jälkihoidossa Kantu 13 Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 15.2.2013 Heidi Wirilander, FM, tohtorikoulutettava Kansalaisyhteiskunta,

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

KINGSTON. Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! NS120504

KINGSTON. Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! NS120504 FI NS120504 KINGSTON Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING!! VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! LUE TURVALLISUUSOHJEET JA VAROITUKSET HUOLELLISESTI ENNEN KUIN ALAT KOOTA GRILLIÄ. TURVALLISUUS!! VAROITUS Hiilimonoksidi

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS Timo Räbinä Janne Myllymäki TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2449-6

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Olin kansainvälisessä työssäoppimisjaksossa Ranskassa luokkalaiseni sähköalaa opiskelevan Eemeli Kemppaisen ja samassa koulussa datanomiksi opiskelevan Samuli Satopään

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Haluatko polttaa työpaikkasi?

Haluatko polttaa työpaikkasi? Haluatko polttaa työpaikkasi? VAHINKOKORVAUKSIA 25 2 Miljoonaa euroa 15 1 5 Palo Murto Vuoto 88 9 92 94 96 98 2 4 6 8 1 12 2 1 VAHINKOMÄÄRIÄ 8 7 6 1 kpl 5 4 3 2 1 Palo Murto Vuoto 88 9 92 94 96 98 2 4

Lisätiedot

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat

Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Olipa kerran lue linnoihin liittyvät tarinat Harmaan linnan ritarit Olipa kerran kolme ritaria ja niillä oli harmaa linna. Linna sijaitsi kukkulan päällä. Linnaan hyökättiin. Sinne hyökkäsi punaiset ritarit,

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun 125 vuotta Hirvikosken rannalla Loimaalla OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun Ruotsalaiseen Gunnebo Industries - teollisuuskonserniin nykyisin kuuluva OFA Oy Ab:n kettinkitehdas Loimaalla on huomattava

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

STIGA ST 1200 8219-3204-08

STIGA ST 1200 8219-3204-08 STIGA ST 1200 8219-3204-08 B A D C 1. 2 E F 2. 3. H I 4. G M J 5. 6. 3 K 7. 8. L 9. 10. 11. 12. 4 SUOMALAINEN FI SYMBOLIT TURVAMÄÄRÄYKSET Koneessa on seuraavat symbolit, jotka muistuttavat käytössä vaadittavasta

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx.

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx. 5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6 MAANVUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA (Levanto/ VPK) Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 päätös: kunnanhallitus xx.xx.2014

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1023383918 SISÄLLYS VARHAISINTA TAUSTAA 12 Saksalaisten valmistelut ja englantilaisten vastatoimet 13 Ensimmäinen strateginen pommittaja 14 Englantilaisten puolustusvalmisteluja 16 Zeppeliinit aloittavat toimintansa

Lisätiedot

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti

Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Henkilönsuojainten markkinavalvontahankkeen 2013 loppuraportti Kuva: Unto Kärkkäinen Työsuojelunäyttely Sivu 2 / 7 Sisällys Tiivistelmä. 3 1 Hankkeen tausta ja tavoite.3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Hankkeen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/92 REKISTERÖINTIHAKEMUS: 5 artikla ( ) 17 artikla (X) SAN (X) SMM ( ) Asiakirjan kansallinen numero: 004/94

NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/92 REKISTERÖINTIHAKEMUS: 5 artikla ( ) 17 artikla (X) SAN (X) SMM ( ) Asiakirjan kansallinen numero: 004/94 FF06/94/15210100.POO (NL) NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 2081/92 REKISTERÖINTIHAKEMUS: 5 artikla ( ) 17 artikla (X) SAN (X) SMM ( ) Asiakirjan kansallinen numero: 004/94 1. JÄSENVALTION TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN:

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen

Lisätiedot

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-To-Lt-003 18.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299

Lisätiedot