RÄJÄiil' ET SUOMESSA HISTORIAA MUSTASTA RUUDISTA 2000-LUVULLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RÄJÄiil' ET SUOMESSA HISTORIAA MUSTASTA RUUDISTA 2000-LUVULLE"

Transkriptio

1 RÄJÄiil' ET SUOMESSA HISTORIAA MUSTASTA RUUDISTA 2000-LUVULLE

2 Räiähteet Suomessa

3 Mikko Uola Räiähteet Suomessa R hdeyhdutws1998

4 ISBN X Digiprint Finland Oy, Tampere 1998

5 Lukijalle Suomen Kemian Seuran alajaostona toimiva Räjähdeyhdistys perustettiin Räjähdeyhdistys toimii valtakunnallisena yhdyssiteenä räjähdealalla toimivien henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Yhdistyksen jäsenistön toimialoja ovat esim. räjähteiden valmistus, tutkimustoiminta ja räjähteiden valvonta. Yhdistyksen tavoitteena on edistää räjähdealan tuntemusta, turvallisuutta ja jäsenten välistä kanssakäymistä mm. koulutustilaisuuksien ja julkaisujen avulla.,, Räjähteet Suomessa» -historian kirjoitusprojekti mustasta ruudista nykypäivään käynnistettiin vuonna 1993 tehdyllä päätöksellä. Tähän työhön nimettiin historiatoimikunta, johon Räjähdeyhdistys (tuolloin Räjähdystarvikeyhdistys) nimesi insinöörieversti Seppo Henttisen ja yli-insinööri Erkki Reinikan. Tämän toimikunnan tuli toimia yhdyssiteenä historiankirjoittajan kanssa, antaa palautetta, avustaa materiaalin hankinnassa ja myös valvoa yhdistyksen puolesta työn edistymistä. Erinäisten vaiheiden jälkeen Räjähdeyhdistys valitsi historiankirjainajaksi valtiotieteiden tohtori Mikko Uolan, jonka kanssa tehtiin sopimus loppukesällä Materiaalin keräämiseen, haastatteluihin ja kirjoittamiseen varattiin aikaa runsas vuosi. Aikataulu tehtiin tietoisesti suhteellisen tiukaksi. Historia on kokonaisuudessaan Räjähdeyhdistyksen kustantama. Kirjoittajan ja historiatoimikunnan työ oli ensimmäisestä tapaamisesta lähtien saumatonta, positiivista, ja mikä tärkeintä, työ käynnistyi ripeästi ja edistyi tehdyn aikataulun mukaisesti. Alan historiaa ei Suomessa ole aikaisemmin tehty. Räjähdetehtaita, puolustusvoimien varikkoja ja Puolustusvoimien Tutkimuskeskusta koskevia historioita on julkaistu jonkin verran, mutta kuitenkin verraten rajoitetusti toiminnan luonteesta johtuen. Näistä historian tutkimuksista on kuitenkin saatu vaikutteita tähän työhön. Historiatoimikunta esittää parhaat kiitokset arvokkaasta ja asiantuntevasta avusta kaikille alalla toimiville ja toimineille, joita kirjoittaja on haastatellut: Juho Hyyppä, Antti Jurvelin, Tapani Juusela, Allen Järvenpää, Reima Kaiponen, Timo Kalistaja, Alpo Kariniemi, Jorma Karhulahti, Erkki Kauppi, Sakari Kumara, Tapio Leppinen, Ahti Mäki, Mami Sippola ja Erkki Wiinamäki. 5

6 Historian käsikirjoituksesta ja aineistosta on pyydetty ja saatu runsaasti palautetta. Historiatoimikunta kiittää tästä tuesta mm. seuraavia yrityksiä ja yhteisöjä: Oy Forcir Ab, Parria Lapua Oy, Pyrostar Oy, RR-Palvelu Oy, Raikka Oy, Sako Oy, Parria Vihravuori Oy, Haapajärven, Sääksjärven ja Ähtärin varikor, sosiaali- ja terveysministeriön ryösuojeluosasto, Puolustusvoimien tutkimuskeskus, Turvatekniikan keskus, Materiaalilaitoksen esikunta, Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ry. sekä Räjähdeyhdisryksen johtoryhmä. Esitämme erityisesti kiitokset kaikille niille kymmenille henkilöille, jotka ovat osallistuneet tähän työhön em. yrityksissä ja yhteisöissä. Kuva-aineistoa on saatu räjähdetehrailra, puolustusvoimien varikoilra, Puolustusvoimien Turkimuskeskukselra, haasrarelluilra henkilöilrä, Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen kuvaosastolta, Ilmavoimien Esikunnan arkistosta, Sotamuseosra, Etelä-Pohjanmaan maakunramuseosra, Rauman museosta, yhdistyksen 10-vuorisjuhlien kuvamateriaalista sekä Timo Mikamao historiaa varren tekemistä piirroksisra. Historiatoimikunta kiittää valtiotiereiden tohtori Mikko Uolaa asiantuorevasta ryöstä. Hänen selkeän kerrontaosa ja vivahderikkaan tyylinsä ansiosta meillä on edessämme mielenkiintoisia lukuhetkiä. Tampereella Historiatoimikunta Seppo Henttinen Erkki Reinikka 6

7 Sisällysluettelo Alkusanat Räjähteiden varhaishistoria ruudista dynamiittiin Ruudin keksijät Ruuti tulee Suomeen Saipietarin keittäjät Ruutimyllyistä ruutitehtaisiin Ruudin varastointiongelmia Etelä-Pohjanmaan Saipietari Ruutitehdaskysymys Östermyran ruutitehdas Mustan mudin valmistusprosessi Aseteknistä kehitystä Ruuti tulee vuoriteollisuuteen Ruuti maanrakennustöissä Kilpaileva tehdas - ruudinvalmistus päättyy Uusia räjähdysaineita Dynamiittitehdas Pasilassa Hankoniemen dynamiittitehdas Ilotulitukset tulevat Suomeen Aktivistien räjähteet Jääkärien aseet ja räjähteet Räjähdysainelainsäädäntö ennen Suomen itsenäistymistä... 5.) Räjähteet maailmansotien välisinä vuosikymmeninä Sotasaalista ja ulkomaisia hankintoja Ruutirehdas Patmunatehdas Valtion Ammuslataamo Suojeluskuntien asepaja Sytynimien ja ammusten valmistajat Siviiliräjähreiden valmistajat Ilotulitusvälineet ja tulitikut Soraväen räjähteiden kulutus Sk-patruunoita puhdetyönä Varikkoroiminnan alkuvuosikymmenet

8 Kemian Koelaitos Räjähdysaineet kaivos- ja maanrakennustöissä Lainsäädäntö kehittyy Räjähteiden käytön valvojat Räjähdysonnettomuudet Rauhanvuosista sotaan Sodan uhka kasvaa Ammus- ja räjähdysainekomitea Ruutia, dynamiittia ja nalleja Vihtavuoresta Lapuan patruunat Yksityisiä räjähteiden valmistajia Taisteluvälinehuollon organisaatio Asevarikot talvisodassa Keksintöjä ja hätäratkaisuja Molotovin koktailit Sorasaalista ja tutkimustuloksia Varautumisen aikaa Jatkosodan ajan räjähdetuotanto Hankinta- ja kenttäorganisaatio Sulutukset ja niiden purkaminen Merimiinat Jatkosodan lataamot ja varikot Sota-ajan onnettomuuksia Laboratorion jatkosota Sota-ajan kaivoslaki Sodasta rauhaan Sopeutumisvaikeuksia Miinanraivaus Aseiden hajavarastointi Puolustuslaitoksen Tutkimuskeskus Asevarikkojen organisoiori ja tehtävät Akateeminen tutkimus Siviilituotteita räjähdetehtaista Kuopion lataamo Vihtavuori Oy Lapuan tehdas

9 Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy Sako Oy Muita yksityisiä räjähdevalmistajia Ilotulitusvälineyhtiöitä Räjähteiden käyttö monipuolistuu Sulurusvälineitten kehitystyötä Sotaväen hankinnat monipuolistuvat Sodanjälkeinen lainsäädäntö Laki räjähdysvaarallisista aineista Onnettomuudet lisääntyvät Räjähteiden käyttö kasvaa- kontrolli parantuu Onnettomuudet vauhdittavat turvallisuusajattelua Louhintasäädöstö uudistetaan Räjähdysaineasetus Muutoksia valvontaorganisaatiossa Räjähdystarvikeasetus Räjähdeasetus Muukin räjähdesäädöstö kehittyy Vihtavuori Kemiran omistukseen Patruunatehtaasta valtion osakeyhtiö Dynamiitinvalmistaja laajentaa tuotevalikoimaansa Lapualainen anfon valmistaja Suojeluskuntain perillisen uudet omistajat Nallitehtaasta pioneerivälineiden valmistajaksi Pyrotekniikan valmistajat ja myyjät Räjähdysaineiden kulutus Uusia räjähteitä käyttöön Varikoista räjähdetehtaita Puolustusvoimien materiaalihallinto keskitetään Tutkimuskeskus Ylöjärvelle Räjähdealan tulevaisuusnäkymät Räjähdeyhdistys Lähdeviitteet

10 Alkusanat Riijähdeyhdistystä vuonna 1987 perustettaessa yhdeksi yhdistyksen keskeiseksi tehtäväksi luonnehdittiin räjähdealan historian aikaan saaminen. Yhdistyksen pöytäkirjojen lukuisat pykälät kuluneilta vuosilta kerrovatkin siitä, että historiahanke on ollut pitkään ja sitkeästi vireillä. Räjähteiden parissa työskentelevät ovat pitäneet tärkeänä sellaisen menneisyyttä peilaavan yleisesityksen laatimista, joka kattaisi räjähdealan yleisen kehityksen vuosikymmenten ja jopa vuosisatojen aikana. Monistakin eri syistä tämä yhdistyksen perustamisesta lähtien vireillä ollut hanke toteutuu vasta nyt. Tämän räjähdehistorian tavoitteena ei ole olla kaiken kattava selvitys siitä, mitä räjähdealalla on aikojen kuluessa tapahtunut. Tarkoitus on ollut kirjoittaa kirja, joka kokoaa räjähdealan eri osa-alueiden kehityslinjat yhteen julkaisuun. Räjähteiden valmistuksen ja käytön ohella on alan lainsäädännön kehitykseen ja turvallisuusriskien hallintaan pyritty kiinnittämään erityistä huomiota. Räjähdealalta on ennestään olemassa koko joukko kirjallisuutta. Muutamat räjähteitä valmistavat yhtiöt ovat kirjoiruttaneet omat historiansa, puolustusvoimain asevarikoista on julkaistu historiat, Puolustusvoimain Tutkimuskeskuksesta on laadittu kaksikin historiikkia. Lisäksi räjähdealan kehitystä on sivuttu lukuisissa sotahistoriallisissa yleisesityksissä ja erikoistutkimuksissa, aselajihistorioissa, alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa sekä Räjähdeyhdistyksen järjestämien räjähdepäivien esitelmissäkin. Kaikkia tällaisia julkaisuja on ollut mahdollisuus käyttää tietolähteinä tämän räjähdehistorian kirjoittamisessa. Jossain määrin on lähteinä käytetty myös alkuperäistä asiakirja-aineistoa niin Kansallisarkistossa, Sota-arkistossa, kauppa- ja teollisuusministeriön arkistossa kuin Turvatekniikan keskuksessakin. Räjähteitä koskevan lainsii'idännön kehityksen selvittämisessä keskeisiä lähteitä ovat olleet valtiopäiväasiakirjat sekä Suomen Asetuskokoelma/Säädöskokoelma. Kirjoittajana olen kiitollinen monille räjähdealalla toimiville tai toimineille henkilöille, jotka noin vuoden jatkuneen kirjoitustyön aikana ovat ystävällisesti antaneet tietoja käytettäväksi ja avustaneet kirjan kuvi tuksessa. Erityisesti on syytä kiittää Räjähdeyhdistyksen valitsemaa historiatoimikuntaa, jonka ovat muodostaneet yli-insinööri Erkki Reinikka ja insinöörieversti Seppo Henrtinen. Toimikunnan jäsenet ovat alusta lähtien olleet kirjoittajan tukena rakenravine ja kriittisinekin mielipiteineen. lv!ikko Uola 10

11 Räjähteiden varhaishistoria ruudista dynamiittiin Ruudin keksijät unnia ruudin keksimisestä on useimmiten annettu kiinalaisille, mikä Kperustuu siihen, että heidän tiedetään käyttäneen ruudin kaltaisia helposti syttyviä aineita vähintäänkin jo noin tuhat vuotta sitten. Tiettävästi vastaavan kaltaisia, ruutia muistuttavia räjähtäviä aineita on melko varhain ollut käytössään myös intialaisilla ja arabeilla. Näiden näyttävästi palaneiden aineiden käyttö rajoittui kuitenkin pitkään lähinnä seremoniallisiin tarkoituksiin. On kuitenkin olemassa vuodelta 1040 asiakirjatietoja siitä, että kiinalaiset olisivat bambuputkiin ahdetun ruudin voimalla tulittaneet vihollisiaan. Erään toisen kirjoituksen mukaan tulinuolia olisi käytetty jo vuonna 994 eräässä Kiinassa käydyssä taistelussa. Kiinalaiset käyttivät myös huopao'ksi kutsutuissa katapuheissaan erityistä paloainetta tai ruutia, minkä on katsottu kertovan siitä, että kiinalaisilla oli noin tuhat vuotta sitten käytössään alkeellisia tykkejä tai vähintäänkin räjähtäviä projektiileja. Arabien puolestaan on sanottu käyttäneen 1100-luvulla jonkinlaista rakettiasetta, jossa ajoaineena väitetään olleen ruudin kaltaista seosta. Myös intialaiset ovat vaatineet itselleen kunniaa ruudin keksimisestä. Euroopassa räjähdysaineeksi katsottavaa kemiallista yhdistettä käyttivät ensimmäisinä antiikin ajan kreikkalaiset, kenties jopa aikaisemmin kuin Aasian kansat. Sotapäällikkö Kallinikosin sanotaan käyttäneen arabien laivastoa vastaan Konstantinopolin luona ns. kreikkalaista tulta vuosien tienoilla. Tämän vihollisen tuhoamiseen käytetyn tulen koostumuksen on kerrottu olleen 11 prosenttia rikkiä, 22 prosenttia hiiltä ja 67 prosenttia salpietaria eli kaliumnitraattia. Lisäksi kreikkalaiset käyttivät siinä hartsia, vuoriöljyä ja hienoksi poltettua kalkkia. Kysymyksessä oli siis melko lailla myöhempää ruutia muistuttava yhdiste. Kreikkalainen tuli ei kuitenkaan ollut varsinainen räjähdysaine, vaan helposti palava massa. Se pantiin putkeen, jonka toista suljettua päätä kuumennettiin, kunnes massa syttyi ja sinkoutui palavana ulos putkesta. Tällaisella aseella tuskin oli kovin suurta tuhovaikutusta. Sen paremmin kreikkalaisten kuin aasialaistenkaan ensimmäiset kokeilut räjähdysaineilla tai helposti palavilla massoilla eivät johtaneet välittömästi räjähdysaineiden käytön yleistymiseen. Vasta kun Länsi-Euroopassa 11

12 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA kehitettiin salpietarin, hiilen ja rikin seoksesta tehokas musta ruuti, räjähteiden merkitys sodankäynnissä ja vähitellen myös rauhanomaisissa käyttötarkoituksissa kasvoi. Ruudin ansiosta siihenastiset kylmät aseet saivat antaa tietä räjähdysaineiden voimalla toimiville aseille, joskin siirtymäkausi keihäistä ja jousista tykkeihin ja musketteihin kesti Euroopassakin useita satoja VUOSia. Ei mustan ruudin keksijästä tai keksimisajankohdastakaan ole tarkkaa tietoa. Tarinoitten mukaan keksijä olisi ollut nykyisessä Saksassa, Freiburgin kaupungissa 1300-luvun alkupuolella vaikuttanut Berthold Schwartz -niminen fransiskaanimunkki, joka alkemistisia kokeita huhmareessa tehdessään olisi räjäyttänyt seoksensa. Vastaavanlainen ruudinkeksijän maine on annettu jo 1200-luvun puolella eläneelle englantilaiselle munkille Roger Baconille. Nämä tiedot ovat kuitenkin vähintään epävarmoja. Joka tapauksessa luvulla, jolloin kemiallisten reaktioitten tutkiminen yleisestikin oli suosittu harrastus, tehtiin vakavia yrityksiä käyttökelpoisen räjähdysaineen kehittämiseksi, ja yritykset johtivatkin lopulta tulokseen. Kuten tiedot ruudin keksijästä, myös varhaisimmat tiedot ruudin käyttämisestä ovat jossain määrin ristiriitaiset. Kouluhistorioissa kerrotaan yleisesti, että ruudin voimalla toimivia tykkejä käytettiin ensimmäisen kerran ns. satavuotisen sodan aikana Crecyn taistelussa Pohjois-Ranskassa vuonna 1346, kun kuningas Edward II:n johtamat englantilaiset ampuivat kolmella tykillään pieniä rautakuulia kohti ranskalaisia sotilaita ja saavuttivat kenties juuri tykkiensä ansiosta taistelussa loistavan voiton. Todennäköisesti ruutia oli kuitenkin käytetty Euroopassakin sotilaallisiin tarkoituksiin jo tätä ennen. ReiniJäisen linnakreivi Heinrichin on kerrottu tuhonneen piirittämänsä kaupungin muurit ruutimiinalla jo niin varhain kuin vuonna ajankohta tuntuu kyllä perin varhaiselta. Niin Saksassa kuin Italiassakin on melkoisella varmuudella jo 1200-luvulla käytetty ruudin voimalla ammuttu ja raketteja. Vuonna 1310 saksalaisilla oli käytössä tykkejä piirittäessään italialaista Brescian kaupunkia. Vanhat piirroskuvat puolestaan kertovat englantilaisten ampuneen skotteja tykeillään vuonna 1314 Bannockburnin taistelussa. Tykit eivät kuitenkaan sillä kertaa englantilaisia auttaneet, vaan skotit saavuttivat voiton ja itsenäistyivät Englannin kuninkaan vallasta. Myös pohjoisranskalaisen Cambrain kaupungin puolustuksessa väitetään vuonna 1339 käytetyn kymmentä tykkiä. On selvää, että varhaisimmat, suusta ladattavat ja kömpelöt tykit eivät ole voineet olla kovinkaan tulivoimaisia aseita. Tulivoiman ohella niiden vaikutus perustuikin ennen muuta kovaan ääneen, minkä ansiosta alkuaikojen tuuritykistön moraalinen vaikutus saattoi olla huomattavasti suurempi kuin niiden varsinainen tulivaikutus. 12

13 RÄJ Ä HTEIDEN VARHAISHISTORIA... Tykistö osoitti kuitenkin verraten nopeasti käyttökelpoisuutensa sotaaseena. Niinpä tykistön ja sitä kautta ruuc.lin käyttö levisi 1.)00-luvun kuluessa lähes kaikkialle Eurooppaan ja Lähi-itään, ja tykkejä ruvettiin kenttätaisteluitten ohella käyttämään myös sotalaivoissa. Tykeillä ammuttiin aluksi joko kiviä tai umpinaisia rautakuulia, mutta ammustekniikka kehittyi vähitellen niin, että vuoden 1500 tienoilla otettiin käyttöön ontot rautapallot, jotka täytettiin mustalla ruudilla, jotta ne olisivat kohteeseen osuessaa.n räjähtäneet. Tällainen ammus sytytettiin jo ennen laukaisua, ja ammus räjähti määrätyn ajan kuluttua. Sytytin oli kiinteä aikasytytin, jollainen olikin yksinomaisessa käytössä satojen vuosien ajan. Sakxalclisen Ham BNrgmairin nakemys 1500-lmlftn alun rttlttia ka) ttdvistd t11lic.rei.rta. 1 )'

14 Ruuti tulee Suomeen RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... Ruuritykistö löysi tiensä myös Pohjoismaihin. Tanskassa tiedetään olleen kanuunoira viimeistään 1350-luvulla, ja vuosisadan lopulla 1395 myös Tukholman linnaa suojaamassa oli ruudilla laukaistava tykki, >>grote busse». Ensimmäiset tiedor Venäjällä käytetyistä tykeistä puolestaan ovat vuodelta Yhtä epävarmaa kuin on hisroriallinen tiero ruudin keksimisestä ja käyttöön mosta on myös tiero ruudin tulosta Suomeen. Tiedetään kyllä, että ensimmäinen asiakirjallinen merkintä, joka todistaa Suomessa olleen tuliaseita, on vuodelta Tuolloin nimittäin Taalainmaassa syttyneen, unionikuningasta vastaan tähdätyn kapinan leviämistä pelännyt Raaseporin linnanisäntä, saksalainen ritari Otto Pogwisch pyysi Tallinnasta kahta kammiopyssyä (kammarbyssa) ja tykkimestarin, jotka hän myös sai. Tykkimestari tosin palasi puolentoista kuukauden kuluttua Tallinnaan, mutta hänen opetuksensa olivat kantaneet hedelmää: tykit jäivät Suomeen, ja Raaseporissakin ruvettiin valmistamaan ruutia, jota varten Tallinnasta tuotettiin sai-.. ) pietana.- On kuitenkin varsin epävarmaa, olivatko Raaseporin kammiopyssyt Suomen ensimmäisiä tuliaseita, ja oliko Raaseporin ruuti ensimmäistä Suomessa sekoitettua räjähdysainetta. Ruudin käyttö tuli joka tapauksessa Suomeen 1400-luvun kuluessa, joskaan ruuti ei vielä kyseisellä vuosisadalla mullistanut perinteisiin kylmiin aseisiin perustunutta suomalaista sodankäyntiä. Kysymys oli kuitenkin uudesta ja ihmeellisestä asiasta, johon liitettiin jopa yliluonnollisia kerromuksia. Tunnetuin näistä on tarina Viipurin pamauksesta vuodelta 1495, ns. pitkän venäläisvihan ajalta, jolloin tuliaseita jo käytettiin niin Suomessa kuin Venäjälläkin melko yleisesti. Viipurin pamaus ansaitsee sijansa suomalaisten räjähteiden historiassa siitäkin huolimatta, ettei suinkaan ole varmaa, oliko räjähdysaineilla tapahtumassa lopultakaan mitään roolia. Viipurin pamaukseen liitetyt tarinat kertovat kuitenkin siitä, että räjähtävä ja salaperäinen ruuti loi aikakauden ihmisille mielikuvia, jotka yhdistivät ruudin käytön yliluonnollisiin voimiin. Tapahtuneen taustana oli se, että venäläiset olivat ylivoimaisin joukoin piirittäneet linnanpäällikkö Kn11t Possen puolustamaa Viipuria jo yli kaksi kuukautta. Venäjän erityisen Suojelijan Pyhän Andreaan päivänä 30. marraskuuta 1495 venäläiset lopulta tekivät ankaran rynnäkön valloittaen kolme muurirornia niin, että vain yksi torni oli enää palavaa tervaa hyökkääjien niskaan kaatavien puolustajien hallussa. 14

15 RÄJÄI!TEIDEN VARHAISHISTORIA... l?ll!tdill kci)llciilliww jle/'11.1/lll/ee/ tllfitt.ree/ rttkiillltllllil'ttl d.iw!dll.\d Pobjoi.lll!cli.l.ltlkill 1501!-1111'1111 kllille.l.ld. l?tmt.ri11 l'llllleille/1 kt tolillm c rkkijlli.,j ttjtl kc r!tllt!eki.jci'lld llll/1/dlll 0/tit/.1 i\ lt glllt.l nitt i jii irmk.lö.\dc/11 tykkieli kci) 1!iJ{i d ikdkdti/(')1.\c/.rodc1 llkci)lll i,-,i/j 1/tlllci: 'Etpahtumasra laadiwn kerromuksen mukaan taivaalle dmest! ' yht;ikkiii loistava Ven;ij;in suojeluspyhimyksen Pyhiin Andreaan risti, ja t;istii näyst;i ven;iläiset pel;istyivät niin, etteiviit halunneet en;iii taistella, vaan pakenivat. Alkuperiiiset liihteet eiviit kerro mitiiiin suuresta pamauksesta, mutta seuraavalla vuosisadalla ruvettiin puhumaan siitii, enii Knut Posse olisi keittänyt ihmeellisiii keiwksiaan, joitten ;tvulla viholliset olisi riijiinem ilmaan. z,,c/jri' 'f!,j,elim kerwo Maamme-kirjassaan, miten Possen luultiin keittiineen kauhistuttavaa ainetta konnista, kii;irmeistii, dohopeasta, lipeiisrii ja kalkista. Topeliuksen mukaan Posse oli pannut ruutia viimeisen pysn ss:i olleen wrnin alle, ja kun wniiliiiset tiiyttiviit wrnin, ruutimiina snncrriin. ja torni sortui haudaten kaikki sisiillii ollecr viholliset. Ai, an selv:isti mysti- J')

16 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA senä pidetyn ruudin sekoittaminen ja räjähtäminen on ollut taustana Viipurin pamaukseen liitetyille tarinoille, joskin tapahtumaan liittyy myös aikakaudelle tyypillistä uskonnollista mystiikkaa.l Saipietarin keittäjät Ruudin merkitys sodankäynnille tuli 1500-luvulla yhä tärkeämmäksi, mutta tämän räjähdysaineen yleistymistä Suomessa vaikeutti merkittävästi se, että ruuti oli suurimmaksi osaksi tuotava ulkomailta. Vaikka Suomessa jo muutamissa tapauksissa sekoitettiin ruutia 1400-luvulla, olivat ruudin ainesosistakin salpietari ja rikki tuontitavaraa, joita ostettiin kalliilla hinnalla joko saksalaisten hansakauppiaitten tai hollantilaisten välityksellä. Ruudin saatavuus oli varsinkin sota-aikoina vaikeaa, ja ruutiin tai sen raaka-aineisiin jouduttiin käyttämään merkittäviä pääomia. Vanhat asiakirjatiedot kertovat esimerkiksi Viipuriin ostetun salpietaria Danzigista vuonna 1499, ja seitsemän vuotta myöhemmin salpietaria tilattiin Viipuriin Tallinnasta. Olavinlinnan kalustoluettelo vuodelta 1499 puolestaan kertoo linnassa olleen tuolloin mm. tynnyri ruutia sekä tuurimylly. Turun linnaankin tiedetään tilatun salpietaria ja rikkiä sekä ruudinvalmistaja vuonna Kun Ruotsin maanpuolustusta organisoitiin uudelleen kuningas Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla, kuninkaan tahdosta ruvettiin pyrkimään ruudin tuotannossa mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Kysymyksessä oli sekä säästäväisyys että maanpuolustuksen tehostaminen. Varsinkin luvulla Venäjää vastaan käyty monivuotinen sota edellytti ruudin tuotannon käynnistämistä Suomessa. Hiiltä oli luonnollisesti saatavissa kotimaasta. Rikkiä ruvettiin saamaan Taalainmaan rikkikiisukaivoksista, mutta salpietaria piti ruveta keittämään luonnossa tapahtuvaa nitrifikaatioprosessia jäljittelemällä, koska luonnon salpietaria ei ollut sen enempää Ruotsista kuin Suomestakaan saatavissa. Itse asiassa 1500-luvulta lähtien kautta maan organisoitu salpietarin keitto oli tervanpolton ohella Suomen ensimmäistä kemian teollisuutta. Kysymys oli nimittäin aikanaan varsin merkittävästä ja laajasta toiminnasta. Ensimmäisistä salpietarin keittolaitoksista on tietoa vuoden tienoilta, jolloin salpietaria on keitetty ainakin Ahvenanmaalla ja Turussa. Vuonna valtakunnan talouden omavaraisuudesta huolta kantanut Kustaa Vaasa määräsi perustettavaksi salpietarikeittimöitä myös Viipuriin, Savonlinnaan, Hämeenlinnaan, Kyminkartanoon >>ja muihinkin sopiviin paikkoi- 16

17 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... hin>>. Kuninkaan käskyä tietysti toteltiin. Eerik XIV:n ja Juhana Ill:n aikana, jolloin käytiin sotia milloin Puolaa ja Tanskaa, milloin taas Venäjää vastaan, perustettiin lisää salpietarikeittimöitä niin, että niitä tiedetään parhaimmillaan olleen toiminnassa yli kaksikymmentä eri puolilla Suomea. Keittimöitä valvomaan ja keittotaitoa suomalaisille opettamaan palkattiin pääasiassa ulkomaisia, etenkin hollantilaisia, asiantuntijoita. Kotimaista asiantuntemusta pyrittiin samanaikaisesti lisäämään kouluttamalla miehiä Viipurissa salpietarin keittäjiksi. Ensimmäisten salpietarikeittimöitten jälkeen perustettiin kruunun keittimöitä 1500-luvun loppupuolella ainakin Hollolaan, Sääksmäelle, Naantalin lähistölle, Eurajoen Lapijoelle, Ulvilaan, Mustasaaren Voitilaan, Rantasalmelle, Pellosniemen Moisioon nykyisen Mikkelin lähelle sekä Vihtiin ja Porvooseen. Saipietarin valmistuksen raaka-aineena oli navetoitten alta kerätty multa, johon mätänemisen seurauksena oli syntynyt typpihapan suoloja. Mik.ael Agricola kuvasi vuonna 1546 salpietarin valmistusta kertomalla sitä vaimistertavan kuivasta ja lihavasta maasta laittamalla tätä kerroksittain poltetun kalkin ja tuhkan seoksen kanssa, uuttamalla vedellä sekä haihduteamalla neste kuiviin. Käytännössä salpietarin uuttaminen mullasta tapahtui siten, että puuammeeseen, jonka pohjalla oli tapillinen reikä, pantiin alimmaiseksi kerros olkia, näiden päälle pantiin tuhkansekaista salpietarimultaa, kunnes amme täyttyi, ja astia peitettiin olkimatolla. Tämän jälkeen kaadettiin päälle kiehuvan kuumaa vettä niin, että astia tuli täyteen, ja sen annettiin seistä tuntia, minkä jälkeen tappi avattiin, ja uute valutettiin alla olevaan säiliöön. Saatu liuos väkevöitiin käsittelemällä sillä toinen ja mahdollisesti kolmaskin annos multaa. Saatu ruskea liuos haihdutettiin keittämällä, mihin käytettiin suuria, laakeita, paikoilleen muurattuja kuparipatoja tai -pannu ja, joita tarkoitusta varten tuotettiin Tukholmasta saakka. Mikäli sopivia pannuja ei muuten ollut käytettävissä, keittämiseen voitiin kuninkaan luvalla ottaa linnojen ja kananoitten viinapannuja ja ammeita. Samoin papeilta, nimismiehiltä ja talonpojiltakin voitiin tarpeen tullen lainata astioita strategisesti tärkeän salpietarin valmistamiseen, neuvoi saipietarituotantoa valvonut kuningas. Saipietarin keittoon käytetyt kuparipannut olivat melko kookkaita, sillä jotkut niistä painoivat lähes parisataa kiloa. Niinpä käytöstä poistettu ja kuparipannu ja saatettiin käyttää kirkonkellojenkin raaka-aineena. Kun kiehuminen pannussa oli alkanut, keittämistä jatkettiin useita vuorokausia, jopa viikkoja, lisäämällä aina haihtuneen tilalle uutta nestettä, kunnes kaikki oli saatu haihdutetuksi. Keiton aikana pinnalle kohonneet 17

18 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... epäpuhtaudet kuoriniin kauhalla pois. Kun liuos oli tullut tarpeeksi väkeväksi niin, että siinä ollut keittosuola alkoi kiteinä erota kattilan!aitoihin, siirrettiin se laakeisiin kupari- tai puuastioihin kiteytymään. Kiteet kuivattiin pärevasuissa. Keitolla saatu ruskea raakasalpietari oli vielä puhdistettava humusaineista ja keittosuolasta. Humusaineitten hajottamiseksi salpietari sulatettiin lievästi kuumentamalla, liuotettiin kuumaan veteen, suodatettiin ja kiteytettiin. Keittosuola liuotettiin eri lämpötiloissa. Lopuksi salpietari sulatettiin ja vaiettiin ohuiksi levyiksi. Kuvan salpietarikeittimön varustuksesta saa Mustasaaren Voitilan tehtaan säilyneestä inventaariosta vuodelta Tehtaassa oli tupa, jossa oli takka, leivintupa, sauna, neljä multahuonetta, jotka olivat täynnä vanhaa multaa, kaksi pannuhuonetta, uutehuone ja olkilato, siis kaikkiaan 11 rakennusta. Kalustona oli 3 5 suurta ammetta, 15 saavia sekä 12 ämpäriä ja kiulua, neljä suurta paikoilleen muurattua kuparipannua, yksi rautapannu, yksi kattila ja kaksi rautapataa. Mäellä tehtaan vieressä oli 31 syitä halkoja ja 40 tynnyriä tuhkaa. Raaka-ainetta salpietarikeittimöissä kului niin runsaasti, että navettojen alusmullasta oli jatkuvaa puutetta, ja siksi sopivaa multaa jouduttiin kuljettamaan keittimöille hyvinkin kaukaa. Joskus soveliaisuusnäkökohdista piittaamattomat salpietarin keittäjät ottivat raaka-aineekseen maata kirkkojen, luostarien ja kappelien hautapaikoiltakin, minkä kuningas joutui erikseen jyrkästi kieltämään. Vuodelta 1620 on tietoja Sipoossa toimineen salpietarikeittimön käyttämistä vuotuisista raaka-ainemääristä. Multaa ja lampaanlantaa käytettiin tynnyriä, tuhkaa 219 5fs tynnyriä, halkoja kuormaa ja olkia 439 t;4 lyhdettä. Parin keittäjän lisäksi keittimöillä työskenteli joukko renkejä ja kirjuri, minkä lisäksi kupariseppiä tarvittiin vuosittain pannujen korjauksiin. Vuodesta 1602 salpietarikeittimöille määrättiin tuolloin annetulla asetuksella vuotuinen keittotavoite. Kaikkien Suomen keittimöitten, Ahvenanmaata lukuun ottamatta, tuli toimittaa vuosittain kruunulle yhteensä noin kg salpietaria. Suomen osuus koko Ruotsin saipietarituotannossa oli verraten suuri, sillä Suomessa tuotettiin yli puolet valtakunnan salpietarista. Jokainen talo määrättiin toimittamaan salpietarikeittimölle vuosittain neljä tynnyriä saipietarimultaa ja lampaanlantaa, 14 tynnyriä tuhkaa, kaksi kuormaa halkoja, puoli lyhdettä olkia ja lisäksi yksi päivätyö yhdessä jonkun toisen talon kanssa. Kruunun salpietarikeittimöillä oli asetuksen määräyksistä huolimatta suuria vaikeuksia saada riittävästi kunnollista raaka-ainetta. Niinpä

19 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... luvulla luovuttiin valtiollisista keittimöistä, j a saipietari tehtaat annetti in kuningas KIIJtaa II Aado/fin aikana vuokralle kauppiaille tai muille liikem ie hille, jotka sitoutuivat toi mittamaan kruunulle sovitun määrän salpieraria. Suomen salpietarin keitto taantui kuitenkin kruunun luovuttua keit timöitten ylläpidosta.) 0-vuotisen sodan päättymisen jälkeen, jolloin ruujin tarve oli rauhan tulon ansiosta vähentynyt. Valtion johdossa katsottiin nyt olevan edullisempaa ostaa salpietari verorahoilla ulkomailta kuin ylläpitää kruunun omia salpietarikeittimöitä. Tuotantoa ryhdyttiin tehostamaan uu destaan luvun loppupuolella kuningas Kaarle XI:n aikana. Nyt ei enää palattukaan kiinteisiin keittimöihin, vaan salpietarin keittäj ille määrättiin omat keittopiirinsä. Niissä he kiersivät pannuineen paikkakunnalta toiselle määrätyn ohjelman mukaisesti. Toisin sanoen enää ei kuljetettukaan saipie tarimultaa keittimöille, vaan keittolaitteet tuotiin raaka-ainelähteinen luokse. Saipietarin valmistusta ryhdyttiin tieteellisesti pohtimaan varsinkin luvulla, jolloin siitä tuli yksi ensimmäisistä kemiallisista kysymyksis tä, joita Suomessa on yksityiskohtaisesti käsitelty. Erityisesti Turun akate mian ensimmäinen kemian professori Pehr Adrian Gadd teki kokeita salpie tarin valmistuksen kehittämiseksi. Tnpil!inen pohjalainen salpietarilato. jo.ua salpietari11111ftaa»kypjytettiin" ennen kuin siitä" voitiin rm1eta erottcmutan mudin maka-aimek.ri kelpaama scdpietctria. K11w Etelci-Pohjanmaan maakmzta11mseo. 19

20 RÄJÄHTEIDEN VARHAISHISTORIA... Niinpä saipietariprosessia ruvettiinkin jo 1600-luvun lopulla jouduttamaan kaivamalla maa karjarakennusten alla löysäksi noin metrin syvyydeltä. Siihen sekoitettiin mätäneviä jätteitä, kuten teurastus- ja keittiöjätteitä, ruohoa, heinää ym. Kun lantavesi valui tähän kuohkeaan kerrokseen, muodostui siihen ajan mittaan runsaasti salpietaria. Seuraava kehitysvaihe oli erityisten saipietarilatojen rakentaminen 1700-luvulla. Ne olivat harvaseinäisiä, olkikattoisia rakennuksia, joitten kovaksi poljetulle savilattialle kasattiin kerros ruokamultaa, johon sekoitettiin teurastusjätteitä, lantaa, olkia, rikkaruohoja ja muita typpipitoisia orgaanisia jätteitä sekä tuhkaa, kalkkilaastia yms. Kasaa käännettiin pari kertaa kesässä, ja sitä valeltiin virtsalla ja lantavedellä. Noin 2-4 vuoden kuluttua kasasta voitiin ruveta erottamaan salpietaria. Ruutimyllyistä ruutitehtaisiin Kruunu pidätti itsellään oikeuden kaikkeen maassa tuotettuun salpietariin, sillä kysymyksessä oli sotatalouden kannalta keskeisen tärkeä aine. Vaikka salpietarilla olisi ollut merkitystä myös lannoitteena, lähes kaikki maassa tuotettu salpietari käytettiin Ruotsin-vallan aikana ruudinvalmistuksen raaka-aineena.' Jo 1500-luvulla Suomessa oli tärkeimpien puolustuslinnojen yhteydessä ruutimyllyjä, joissa ruudin tekoon perehtyneet ruutimestarit sekoittivat ruutia. Esimerkiksi Kustaa Vaasan Venäjän-sodan aikana ruutimyllyjä siirrettiin myös rintaman läheisyyteen, jotta ruutia ei tarvinnut kuljettaa sotaväen tarpeisiin pitkiä matkoja. Saipietari ruutimyllyille saatiin siis pääsääntöisesti maassa olleilta keittimöiltä, hiili puolestaan hankittiin linnojen läheisyydessä olleista lepikoista, ja rikki tuotiin Ruotsista. Linnojen ruutimyllyjen toiminta päättyi 1600-luvulla, jolloin ruudin valmistus keskitettiin pienten ruutimyllyjen sijasta erityisiin ruutitehtaisiin. Ruotsissa toimineet neljä merkittävintä ruutitehdasta tuottivat käytännöllisesti katsoen kaiken valtakunnassa tarvitun ruudin. Suomessa toimi lyhytaikaisesti vain kaksi ruutitehdasta. Vuonna 1644 perustettiin ruutitehdas Marttilaan (St. Mårtens). Vanhoissa lähteissä, joissa tästä tehtaasta kerrotaan, ei mainita varmuudella, sijaitsiko tehdas Marttilan pitäjässä Varsinais Suomessa vaiko jollakin muulla samannimisellä paikkakunnalla Suomessa.6 Tehdas oli joka tapauksessa varsin pieni Ruotsin tehtaisiin verrattuna: kun Ruotsin tehtaitten tuotanto oli enimmillään 170 tonnia ruutia vuodessa, Marttilassa päästiin parhaimmillaan vain 17 tonnin vuosituotantoon. Kaiken lisäksi Marttilan tehtaan toiminta päättyi isonvihan aikana, eikä tehdas- 20

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ 300 000 LIITE C 2453 KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ Soveltamisala 300 001 (1) Vaarallisten aineiden kuljetus henkilöitä kuljettavissa ajoneuvoissa,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012

Valehtelijoiden klubi. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Valehtelijoiden klubi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma 2012 Tehtävä Jakautukaa 3-4 hengen ryhmiin. Diasarjassa on kuusi kuvaa eri esineistä. Päätelkää tai arvatkaa: Mikä on esineen käyttötarkoitus?

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011 Case: Tavaratalo Hong Kong:in tulipalo Rasmus 28.9.2011 1 28.9.2011 2 28.9.2011 3 Hong Kong tavaratalon palo 23.12.2010 kello 16 Vantaa -23 astetta 28.9.2011

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden logistiikkaketju Tuotanto Jalostus Varastointi Kuljetus Jakelu Maailman öljyntuotanto v. 2003 oli 3,7 miljardia tonnia, noin 79 milj. tynnyriä päivässä.

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WK-6 WATER KETTLE NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM VEDENKEITIN FIN KÄYTTÖOHJE Lue tämä käyttöohje huolella ennen vedenkeittimen käyttöönottoa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

KINGSTON. Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! NS120504

KINGSTON. Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! NS120504 FI NS120504 KINGSTON Kingston grillivaunu MONTERING - OG BRUKSANVISNING!! VAIN ULKOKÄYTTÖÖN! LUE TURVALLISUUSOHJEET JA VAROITUKSET HUOLELLISESTI ENNEN KUIN ALAT KOOTA GRILLIÄ. TURVALLISUUS!! VAROITUS Hiilimonoksidi

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit

Lainsäädäntö. HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki. Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit HENRI- hanke, loppuseminaari 14.02.2008, Tukes, Helsinki Räjähdysvaara erilaisilla toimialoilla- haasteet ja tulevaisuuden trendit Lainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Hannu Alén Sosiaali- ja terveysministeriö,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

TUKESin rooli räjähdelainsäädännössä ja valvonnassa

TUKESin rooli räjähdelainsäädännössä ja valvonnassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Vuoriteknikot ry 22. - 23.5.2014 TUKESin rooli räjähdelainsäädännössä ja valvonnassa Timo Kukkola LAKI VAARALLISTEN KEMIKAALIEN JA RÄJÄH- TEIDEN KÄSITTELYN TURVALLISUUDESTA

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

TÄRKEÄT TURVATOIMENPITEET

TÄRKEÄT TURVATOIMENPITEET keraamisen kulhon käyttöohjeet Sisällysluettelo Keraamisen kulhon TURVALLISUUS Tärkeät turvatoimenpiteet...5 keraamisen kulhon käyttö Keraamisen kulhon kiinnittäminen...6 Keraamisen kulhon irrottaminen...7

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Vainio Lifestyle. Turpeen salaisuus. Personoidut liikelahjat. Esittely 2

Vainio Lifestyle. Turpeen salaisuus. Personoidut liikelahjat. Esittely 2 Tuotekuvasto 2011 Esittely 2 Vainio Lifestyle Haluamme tarjota tuotteita joiden raaka-aineet ovat korkealuokkaisia ja ympäristöystävällisiä. Vainio Lifestyle pakkausten ulkoasussa korostuu tuotteiden puhtaus,

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka

Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman. Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen markan syntyvaiheet ja J.V. Snellman Esitelmä Suomen Pankin Rahamuseossa 16.5.2006 Juha Tarkka Suomen rahaolot ennen omaa markkaa Suomessa rahana hopearupla ja siihen vaihdettavat setelit vuodesta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa

PÄÄTÖS. Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa 1(8) PÄÄTÖS 25.11.2010 EPOELY/991/060602/2010 ASIA Kuntien taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa LAUSUNNONANTAJAT Lausunnot on pyydetty

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Oranssi, Vihreä

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Oranssi, Vihreä EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005 SARJA Oranssi, Vihreä 2 Metallica TEHTÄVÄ 4 MAKSIMIPISTEET 6 AIKA- JA TAITOTEHTÄVÄ KAUPANKÄYNTI EXPORT 1700-2005 Aika alkoi tehtäväkäskyn saatuanne.

Lisätiedot

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa.

Testata kalkinhajottajan toimivuutta laboratorio-olosuhteissa. TUTKIMUSSELOSTUS NRO PRO 463/02 1 (4) Tilaaja Oy Metro Therm Ab Kuutamokatu 8A Karri Siren 02210 ESPOO ja Nordkalk Oyj Abp Jari Laakkonen Tytyri 08100 Lohja Tilaus Käsittelijä Kohde Tehtävä Palaveri 24.3.2002

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle

Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Biomedicum Haartmaninkatu

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja

PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA OY Vastuullinen alkoholijuomien valmistaja PRAMIA YRITYS Olemme toimineet vuodesta 1990 lähtien Suomessa Pramia Oy Ruotsissa Pramia AB Norjassa Pramia As Olemme perheomisteinen yritys PRAMIAN TARINA

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot