RANNIKON PUOLUSTAJA MERIVALVONTA. 20. VUOSIKERTA LOKAKUU 1977 N:o 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANNIKON PUOLUSTAJA MERIVALVONTA. 20. VUOSIKERTA LOKAKUU 1977 N:o 3"

Transkriptio

1 RANNIKON PUOLUSTAJA 20. VUOSIKERTA LOKAKUU 1977 N:o 3 MERIVALVONTA KATSE TULEVAISUUTEEN # MERIVALVONTAJÄRJESTELMÄ # MERI- VARTIOTOIMINTA # OLAVI LYYTINEN 0 MERIKADETTIPÄIVÄT # RTK #

2 MERIVALVONTA M/" RANNIKON PUOLUSTAJA N:o vuosikerta KTV Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. KUNNALLISTEN TYÖNTEKIJÄIN JA VIRANHALTIJAIN LIITTO RY KUNTASEKTORIN SUURIN, YLI JÄSENEN AMMATTILIITTO - KUNTASEKTORIN PALKANSAAJIEN JA ELÄKELÄISTEN VOIMAKAS ETUJEN AJAJA Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh Osoiteasiat Nti M Korhonen PE puh ON AINA Ilmoitukset Mainosmerkki, Mannerheimintie , puh Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy 1977 YHTEISTOIMINTAA 3

3 Päämajamestarin puheenvuoro Katse tulevaisuuteen Merivalvonnan pääperiaate pähkinänkuoressa sisältyy Toisen parlamentaarisen puolustuskomitean mietinnön asettamiin suoritevaatimuksiin. Komitea edellyttää, että puolustusvoimat ja rajavartiolaitos jo vakaana rauhan aikana suorittavat merivalvontaa sellaisin järjestelyin, että ne todennäköisesti riittävät alueloukkausten paljastamiseen ja siten osaltaan vaikuttavat niiden ennalta ehkäisemiseen. Komitea esittää lisäksi, että valvontaan tulee liittyä kyky tunnistaa ja tarvittaessa torjua loukkaaja tilanteen niin vaatiessa myös voimakeinoja käyttäen. Annettujen tehtävien ja asetettujen suoritevaatimusten toteuttaminen vaatii hyvää yhteistyötä meripuolustuksen toimintakentässä erityisesti puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen välillä. Merivalvonnan kehitystyön lähitavoitteena on valvontatehon parantaminen sekä järjestelmän luominen, jolla voidaan nykyistä paremmin ylläpitää luotettavaa meritilannekuvaa. Tätä tilannekuvaa tarvitaan eri päätöstasoilla sekä valtakunnan aluevesien valvonnan ja alueloukkausten torjunnan johtamiseen että meripelastuspalvelun ja muun humanitäärisen toiminnan tukemiseen. Sekä kalustollinen ja teknillinen kehittäminen että yhteistoimintamahdollisuuksien parantaminen tulevat 1980-luvun alkuun mennessä mahdollistamaan merivalvonnalle asetettujen suoritevaatimusten tyydyttävän täyttämisen. Uskon, että merivalvonnalle suotuisa operatiivinen ja teknillinen kehitys jatkuu myös tulevalla vuosikymmenellä ja mahdollistaa yhä paremmin merivalvontaan liittyvän yhteistoiminnan puolustusvoimien ja valvontaa suorittavien muiden viranomaisten välillä. Päämajamestari Kenraalimajuri R W Ste MAJURI JORMA VUOHELAINEN Ye-majuri Jorma Vuohelainen on palvellut VaaRPstossa, suorittanut viestikapteenikurssin sekä toiminut tämän jälkeen SIRtRm viestitoimiston päällikkönä. Suoritettuaan SKK:n viesti- ja sähköteknillisen linjan palvelee maj Vuohelainen PE rttston mv-upseerina. MERIVALVONNAN JÄRJESTELY MERIVALVONNAN LUONNE JA TARKOITUS Merivalvonta on osa maamme alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi suoritettavasta toiminnasta. Merivalvontaoppaan mukaisesti merivalvonta on merialueen ja saariston sekä niiden ilmatilan keskeytymätöntä tarkkailua tai tietyn kohteen silmälläpitoa, seuraamista ja tunnistamista, luotettavien havaintojen tekemistä ja niiden nopeaa viestittämistä, valvontatietojen jakamista siten, että ne ovat oikeaaikaisesti tietoja tarvitsevien johtoportaiden käytössä sekä osa valtakunnan meripelastuspalvelusta ja merialueen tiedustelusta. Merivalvonta seuraa siten erityisesti tapahtumia valtakunnan aluevesillä ja niiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi merivalvontaelimet tukevat rajavartioviranomaisia kalastuksen valvonnassa tarkkailemalla tapahtumia myös kalastusvyöhykkeellä. Suomen aluevesien määrittämisperusteet on pääpiirtein esitetty kuvassa 1. Valtakunnan suvereenisuus on sisäisillä aluevesillä täydellinen, mikä merkitsee sitä, että ulkomaisten alusten on niillä ollessaan noudatettava annettuja määräyksiä. Tällaisia määräyksiä ovat mm tulliteiden käyttö ja luotsipakko. Aluemerta voi kauppameriliikenne käyttää ns rauhanomaiseen kauttakulkuun, mutta ulkolaisilta sota-aluksilta vaaditaan ennakkoilmoitus. Kalastusvyöhykkeellä voivat vapaasti kalastaa vain suomalaiset alukset. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella on kuitenkin sovittu naapurivaltioiden kanssa eräistä poikkeusjärjestelyistä. Rauhan aikana merivalvonnan päätehtävänä on valvonta-asetuksen (ASK 185/63) määräysten noudattamisen valvonta. Suomen ollessa puolueeton vieraiden valtioiden välisen sodan aikana sovelletaan sotaa käyviin valtioihin erikseen voimaan saatettavaa puolueettomuusasetusta (ASK 194/63) ja muihin edelleen valvonta-asetusta. Sodan aikana merivalvonta muodostaa merialueen tiedustelujärjestelmän rungon sekä osallistuu väyläpalveluun. Kuva 2 havainnollistaa merivalvonnan säännöstöä. Merivalvonnan kaikissa toiminnoissa voidaan erottaa

4 seuraavat tehtäväkokonaisuudet havaintojen tekeminen, havaintojen kerääminen ja analysointi, tilannekuvan esittäminen sekä tilannekuvan jakaminen tarvitsijoille. RAUHAN AJAN MERIVALVONNAN JÄRJESTELY Merivalvonnan suorittajat Merivalvontaa suorittavia valvontaviranomaisia ovat sotilas-, rajavartio-, tulli-, merenkulku-, ilmailu-, poliisi- ja muut erikseen määrätyt viranomaiset. Puolustusvoimat ja rajavartiolaitos vastaavat merivalvonnan käytännön järjestelyistä. Muut em valvontaviranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan sotilastai rajavartioviranomaisille havaitsemastaan valvontamääräysten rikkomuksesta. Näillä viranomaisilla on myös velvollisuus huomauttaa rikkomuksen tekijälle ja tarvittaessa vaatia valvontamääräysten noudattamista. Käytännön vastuu merivalvonnan suorittamisesta on siis puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella, joiden välillä vallitsee selkeästi käytännössä toimiva yhteistoimintasuhde. Varsinaisia johtosuhteita ei eri hallinnonhaarojen välillä ole, mutta luonnollisesti johtosuhteet kunkin hallinnonhaaran sisällä on määritetty. Puolustusvoimien merivalvontaa johtaa päämajamestari. Rannikkosotilaslääneillä on merivalvonnan aluevastuu omalla alueellaan. Rannikkotykistöjoukko-osastojen vastuualueet ovat samalla merivalvonta-alueita, joilla joukko-osaston komentaja TILA NORMI VALMIUS JA JOUKOT KESKIVIIVA \ \ _ U- Kalastusvyöhykeraja KESKIVIIVA SISÄISTEN ALUEVESIEN ULKORAJA Kulmapisteinä uloimpien Keskiveden aikana vedenpinnan yläpuoieila olevien saarien tai luotojen kärjet, joiden etäisyys toisistaan on korkeintaan kaksinkertainen aluemeren leveys ALU EM ERI Sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvä vyöhyke, jonka ulkoraja eli kansainvälinen aluevesiraja on 4 mpkrn etäisyydellä sisäisten aluevesien ulkorajasta. Erillisen saariryhmän aluemen on 3 mpk leveä. MERIRAJA Rajankäynnillä naapurivaltion kanssa sovittu raia merialueella. KALASTUSVYÖHYKE Aluemeren ulkorajaan rajoittuva 3 mpk leveä vyöhyke MANNERJALUSTARAJA Meillä Suomenlahden ja Pohjanlahden keskiviivat, joista on erikseen sovittu ao valtioiden kanssa. Itämerellä on raja toistaiseksi määrittämättä Kuva 1. Suomen aiuevesier, määrittämisperusteet VALVONTA-ASETUS (ASK 185/63) ULKOLAISUN RAUHAN VALMIUS S RAUHAN TILA SOTATILA AJAN PUOLUEETTOMUUDEN SUOJAAMISTILA ^ SOTAA KÄYVIIN 2 VALVONTA-ASETUS MUIHIN VALMIUS JOUKKOJA NETTU KORKEA, 1 PUOLUEETTOMUUS- 1. TAISTELUSUUNNITELMAT JA ASETUSfASK 194/63) -KÄSKYT HYÖKKÄÄJÄÄN VAHVEN Kuva 2 Merivalvonnan normit ja valmius johtaa merivalvontaa apunaan merivalvontaupseeri ja johtokeskuksenaan esikunnan yhteydessä toimiva merivalvonta-aluekeskus. 2. VALVONTA-ASETUS MUIHIN SODAN AJAN VALMIUS JA JOUKOT Yhteistoiminta Yhteistoimintahelikopteri Vaasan saaristossa. Kuva 3. Raj avartiolaitoksen merivartiostot toimivat kiinteässä yhteistoiminnassa rannikkoty- Merenkulku-,tullija poliisihallitus Meri- ja ilmavoimien esikunnat viestikeskukset Puolustuslaitoksen alus ja ilma-alus Pääesikunta Sotilasläänin esikunta viestikeskus Rannikkotykistöjoukko -osasto MERIVALVONTA- ALUEKESKU5 Tähystys-tutka- ja vesi kuuntelua sema Kuva 4. Merivalvonnan yleisjärjestely rauhan aikana kistöjoukko-osastojen kanssa ja vastaavat kokonaisuudessaan merivalvonnasta alueilla, joilla rannikkotykistöjoukkoosastoja ei ole. Merivoimien alukset sekä ilmavoimien lentävä kalusto osallistuvat kaikilla merialueillamme merivalvonnan suoritukseen partioimalla merialueita sekä tarvittaessa hälytysluonteisesti. Ilmavoimien merivalvontalentoihin käyttämä lentotuntimäärä on suhteellisen suuri, viime vuosina yleensä yli 300 lentotuntia. Kuva 3. Rajavartiostojen esikunta Merivartioston esikunta keskusradi oaserna Merivartioston merivartioalueen KOMENTOPAIKKA Luotsiasema ja -alus Merivartioasema, alus ja ilma-alus Poliisi- ja tullialus Kaikkien valvontaelimien havainnot merivalvonta-alueelta kootaan merivalvonta-aluekeskukseen, joka ylläpitää tilannekuvaa omalta alueeltaan ja viestittää tarvittavat tiedot rajavartioviranomaisille ja ylemmille johtoportaille. Mikäli havaittua kohdetta ei pystytä tähystyksellä tai muilla keinoilla tunnistamaan, lähetetään alus tai ilma-alus tunnistamistehtävällä kohteelle. Tunnistamistehtävän suorittavat useimmiten merivartioston alukset, lentokoneet tai helikopterit, mutta tilanteen vaatiessa osallistuvat tunnistamiseen myös merivoimien alukset sekä ilmavoimien lentokoneet ja helikopterit. Kuva 4. Suoritustavat Merivalvonta voidaan jakaa suoritustavan perusteella tutkavalvontaan, optiseen valvontaan, vedenalaiseen valvontaan ja partiointiin. Rauhan aikana tutkavalvonnan merkitys on ulottuvuutensa takia erittäin suuri, sillä näin pienehköllä henkilöstöllä ja harvaan ryhmitetyillä asemilla voidaan tehokkaasti valvoa aluevesiämme. Koska tutkavalvonnalla suoraan ei pystytä tunnistamaan kohdetta, on suoritettava optista valvontaa tehokkaita tähystysvälineitä käyttäen sekä partioitava merialueita aluksin ja lentokonein. Sukellusveneiden havaitseminen ja paikantaminen aluevesillämme voidaan suorittaa joko kiinteiden rannikkokuunteluasemien tai alusten sukellusveneiden etsintä- ja mittainjärjestelmien avulla. Sukellusveneet voidaan havaita myös magneettiseen ilmaisuun perustuen. Eri valvontamuodot korvaavat ja täydentävät siten toisiaan. Kuva 5. SODAN AJAN MERIVALVONNAN JÄRJESTELYT Sodan ajan merivalvonnasta ovat vastuussa puolustusvoimat, joihin rajavartiolaitos voidaan puolustusvalmiuden niin vaatiessa kokonaan tai osittain liittää. Sotilasläänien rannikot jaetaan operatiivisin perustein rannikkoalueiden vastuualueiksi, jotka ovat rannikkopuolustuksessa alueelli- 6 7

5 Mv-tutka-asema ja tähystysasema. sessa vastuussa toimivia yhtymiä. Rannikkoalueen vastuualueella toimii yleensä merivalvontakomppania, jonka merivalvonta-aluekeskus toimii valvonnan ja tiedustelun johtokeskuksena. Merivalvontakomppanioiden organisaatiot poikkeavat toisistaan, mutta sisältävät seuraavia elimiä: keskusjoukkueen, joka perustaa merivalvonta-aluekeskuksen, merivalvontajoukkueita, joiden valvontaryhmät perustavat tähystysasemia, v'alvontavene'joukkueita, joiden veneitä käytetään partiointiin, tutkavalvontaryhmiä sekä vesikuunteluryhmiä. Tärkeän osan valvonnasta muodostavat rannikolla toimivista tulenjohtoasemista muodostuva tähystys- ja mittausverkko sekä alueella liikkuvat alukset ja lentokoneet. MERIVALVONNAN VIESTIYHTEYDET 8 Merivalvonnan suoritus edellyttää yhteistoimintaa eri hallinnonhaarojen ja puolustusvoimissa suorittajatasolla myös eri puolustushaarojen välillä. Siten sen viestiyhteydet muodostuvat monitahoisiksi. Tärkeimpiä viestiyhteyksiä ovat puhelin- ja kaukokirjoitinyhteydet rannikon kiinteässä viestiverkossa, VHF-radioyhteydet merivalvontaradiokalustolla, merivoimien lähiradiokalustolla sekä lentokoneradiokalustolla, HF-radioyhteydet sekä näköviestiyhteydet viestivalonheittimillä ja viestilipuilla. MERIVALVONNAN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Merivalvonta, osana alueellisen koskemattomuutemme turvaamisesta on eräs niistä keinoista, joilla valtiojohtomme harjoittamalle puolueettomuuspolitiikalle voidaan antaa tukea ja luoda uskottavuutta vakiintuneen rauhan tilan vallitessa ja siten osaltaan luoda edellytyksiä maamme pysyttäytymiselle puolueettomana myös mahdollisissa vieraiden valtioiden välisissä kriiseissä. Siten parlamentaariset puolustuskomiteat ovat panneet erityistä painoa merivalvonnan edelleen kehittämiselle, mikä luonnollisesti näkyy kentällä lisääntyneenä ja lisääntyvänä toimeliaisuutena merivalvonnan alalla. Kehitystä tapahtuu luonnollisesti kaikilla valvonnan sektoreilla, mutta keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat tutkamerivalvonta, vedenalainen valvonta sekä valvonnan johtamisjärjestelmä ja viestiyhteydet. O Lähteet: Merivalvontaopas Asetus valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta (ASK 185/63) Asetus puolueettomuusmääräyksistä (ASK 194/63) Laki Suomen aluevesien rajoista (ASK 463/56) Laki Suomen kalastusvyöhykkeestä (ASK 839/74) Laki rajavartiolaitoksesta (ASK 5/75) Asetus rajavartiolaitoksesta (ASK 2/76) Parlamentaarisen puolustuskomitean mietintö v 1971 (PPK I) Toisen parlamentaarisen puolustuskomitean mietintö v 1976 (PPK II) Puolustusvoimien toimintakertomus vuodelta 1976 Palvelutaloja vauceavamtnaisille ENTA JOS LIITTYISIT RT-KILTAAI\ Kuka voi olla Killan Jäsen? Jokainen rannikkotykistössä tai sille läheisessä aselajissa palvellut tai palveleva sekä hänen omaisensa sotilasarvoon tai palvelupaikkaan katsomatta. Mukaan toimintaan voivat siis tulla myös varusmiespalvelustaan suorittavat sekä heidän perheenjäsenensä-. VARUSMIES AJALTA EI PERITÄ JÄSENMAKSUA Mitä Kilta tarjoaa? Kilta pitää yhteyttä jäseniinsä kiertokirjeillä ja neljä kertaa vuodessa, ilmestyvällä, Rannikoni Puolustaja-lehdellä sekä jäsenetuna jokaiselle tulevan Helsingin Reservin Sanomien kiltapalsitalla. Kaikki tämä tulee Killan jäsenmaksulla, joka on vain 10 markkaa vuodelta. Miten Kilta toimii? Kilta järjestää retkiä linnakkeille, saunailtoja, tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiini, pikkujouluja, teatteri-iltoja jne. Killan tarkoituksena on pitää yllä Rt-henkeä ja järjestää tilaisuuksia, joissa jäsenet (esim. kaverit varusmiesajalta) voivat tavata toisiaan. Leikkaa oheinen lipuke irti ja. postita se jo tänään kirjekuoressa osoitteella RANNIKONPUOLUSTAJAIN HELSINGIN KILTA TILLINTIE 22 A ESPOO 34 TERVETULOA MUKAAN! Ilmoittaudun Rannikonpuolustajain Helsingin Killan jäseneksi NIMI OSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUHELIN VALMET Oy Datasaab-Yalmet Ab, Museokatu 8 A, PL 458, , puhelin , tele\

6 KOMMODORI JORMA KAISALO MERIVARTIO-ORGANISAATIO KUTA 1 RVL:n pääll RVL:n apulaispääll RVLE:ri merios Meritsto Ye-komdri Jorma Kaisalo on suorittanut MeriSKsn ja SKK:n merisotalinjan sekä palvellut merivoimissa ja rajartiolaitoksessa vuodesta 1960 toimien mm S M M V m komentajana. Tällä hetkellä komdri Kaisalo on RVLE:n meriosaston päällikkö. PLMV Kom Esik EsikJ 5 rannvl Pääll SMMV Kom Esik EsikJ V-kesk Pääll H as Pääll Kom Esik EsikJ HelHvA Pääll 4 as MK Joht Koul Tsto Pääll 4 as Merivartioina tänään ja huomenna Pääll VaaMvA Pääll 5 as Alu:^l:oi7 ; Selite: ulkovl = ulkovartiolaiva rannvl rannikkovartiolaiva 2 ulkovl 4- r arin vi 2 ulkovl 2 rannvl xj Luvussa on mukana tämän vuoden lopulla valaistuva laiva. MERI VARTIOINNIN PERUSTEET Merivartiointi tänään on toimintamuodoiltaan samanlaista kuin eilenkin. Jatkuvan toimintavalmiuden ylläpitäminen sekä kiinteä ja liikkuva vartiointi ja valvonta ovat tämänpäiväisenkin merivartioinnin suoritusmuotoja. Kuitenkin vuodet 1976 ja 1977 ovat merkinneet paljon merivartioinnille. Tällöin annettiin laki ja asetus rajavartiolaitoksesta, toinen parlamentaarinen puolustuskomitea julkaisi mietintönsä, kalastusvyöhykelain säännökset tulivat voimaan ja rajavartiolaitos sai ensimmäisen avomeritoimintaan tarkoitetun lentokoneen. Laki ja asetus rajavartiolaitoksesta määrittävät merivartioinnin tehtävät pääpiirtein entisenlaisina. Toiminnan kannalta merkittävänä muutoksena voidaan pitää velvoitetta johtaa meripelastuspalveluun osallistuvien yhteistoimintaa ja merivartiostojen komentajille annettua oikeutta määrätä henkilöitä ja kalustoa avustamaan rajavartiolaitosta meripelastuspalvelussa. Tällä säännöksellä on hyvinkin huomattava vaikutus merivartiostoihin, etenkin niiden esikuntiin sekä aluepäälliköitten komentopaikkoihin, joissa tulee olla jatkuva kyky ja taito johtaa meripelastuspalveluun osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistoimintaa. Uutta asetuksessa on myös öljyvahinkojen torjunnasta annettujen säännösten valvontatehtävä. Tärkeän osan toimintojen perusteista muodostavat kansainväliset aavaa merta koskevat sopimukset kuten merenkulkua, tullitoimintaa, meripelastuspalvelua, kalastusta, öljyvahinkoja ja yleensä vesien suojelua koskevat sopimukset. Yhteistoiminnasta poliisin, tullin ja merenkulkuviranomaisten kanssa on annettu Valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksiä sekä säädetty näiden hallinnonhaarojen laeissa ja asetuksissa. Yhteistoiminta puolustusvoimien kanssa on perinteellistä. Se pohjautuu hallintohaaroja koskeviin lakeihin ja asetuksiin sekä myös ministeriöitten päätöksiin ja keskinäisiin sopimuksiin. MERIVARTIO- ORGANISAATIO TÄNÄÄN (Kuvat 1 ja 2) Merivartio-organisaatioon kuuluu merivartioasemia vartioveneineen, vartiolaivoja, ilma-aluksia ja esikuntia. Merivartioasema asemarakennuksineen ja laitureineen muodostuu vartioveneistä, radioasemasta sekä olosuhteiden mukaan myös tutka- ja/tai vedenalaisen valvonnan asemasta. Merivartioaseman vahvuus on yleensä 9 12 miestä. Merivartioasemalla on käytössään rannikkovartiovene toimintaa varten rannikon edustalla sekä huonoissa sääolosuhteissa ja kelirikkoaikoina, nopea vene nopeutta vaativia saaristotehtäviä varten ja partiovene yleispartiointiin saaristossa. Merivartioaseman venepartio on lähtövalmiudessa tai toiminnassa merialueella. Asema suorittaa lisäksi jatkuvaa radio- ja puhelinpäivystystä, tarvittaessa myös optista tähystystä sekä muuta laitteiden edellyttämää valvontaa. Merivartioalue muodostuu 2 6 :sta merivartioasemasta. Merivartioalueen päällikkönä on yleensä luutnantti tai yliluutnantti. Päällikön komentopaikka on sijoitettu merivartioasemalle. Merivartioalueen päällikkö johtaa alueensa asemien yhteistoimintaa mm paikallisen rannikkotykistön joukko-osaston kanssa. Merivartiosto muodostuu kolmesta merivartioalueesta. Merivartiosto on rajavartiolaitoksen joukko-osasto. Merivartiostoja on 3 kappaletta: Suomenlahden merivartiosto (SLMV), Saaristomeren merivartiosto (SMMV) ja Pohjanlahden merivartiosto (PLMV) ja niiden esikunnat sijaitsevat Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. SMMV:n rajat yhtyvät LSShn rajoihin ja muodostavat täten sotilasläänin kanssa alueellisen yhteistoimintasuhteessa olevan kokonaisuuden. PLMV toimii sekä PohmSLn että PSSI:n alueella. SLMV:n toimintapiiriin kuuluu ESSl:n ja KSSl:n vastuualue. Ulkovartio- ja rannikkovartiolaivat (Kuva 3) ovat yleensä suoraan merivartioston komentajan alaisia. Ulkovartiolaivoja käytetään pitkäaikaiseen toimintaan avomerellä kaikissa sääolosuhteissa. Rannikkovartiolaivoja käytetään avomerikaudella nopeutta vaativiin tehtäviin sekä avomerellä että saaristossa. Ulkovuorolla oleva vartiolaiva on joko toiminnassa merialueella tai välittömässä valmiudessa 10 11

7 saariston ulkoreunassa. Ilma-alukset helikopterit ja valvontalentokone ovat merialueella toimiessaan merivartioston komentajan johdossa. Merivartioston esikunta avustaa komentajaa merivartioston johtamisessa. Siihen kuuluu apulaiskomentajan ja eri toimistojen lisäksi jatkuvassa toiminnassa oleva viestiasema ja esikuntajoukkue, joka vastaa viestikeskuksesta sekä varastoja korjaustoiminnasta. YHTEISTOIMINTA PUOLUSTUSVOIMIEN KANSSA Merivartiostojen liittyminen merivalvontaan on otettu huomioon rauhan ajan merivalvontaohjeessa Ahvenanmaan merivartioalue ja Pohjanlahti muodostavat merivartioston johtaman merivalvonta-alueen. Merivartioasemien ja niiden läheisyydessä olevien rt:n merivalvonta-asemien välinen yhteistoiminta on hyvin toimivaa ja tavanomaista. Merivartioston esikunnat ovat yhteistoiminnassa rt:n merivalvonta-aluekeskuksiin, sotilaslääneihin ja laivastoasemiin. Tutkavalvontaan liittyvä yhteistoiminta on toistuvaa ja säännönmukaista. Muiden tapahtumien osalta yhteistoimintamuodot määräytyvät yleensä tapauskohtaisesti. MERIVARTIOTOIMINNAN TULEVAISUUS Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea on katsonut tarkoituksenmukaiseksi tarkastella mietinnössään myös rajavartiolaitosta suoritevaatimusten ja nykyisen suorituskyvyn osalta sotilaallisen maanpuolustuksen kokonaisuudessa. Komitea asettaa rajavartiolaitokselle mm seuraavat suoritevaatimukset: "Kansainvälisesti vakaana rauhan aikana puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tulee jatkuvasti suorittaa valtakunnan alueen valvontaa sellaisin järjestelyin, jotka todennäköisesti riittävät alueloukkausten paljastamiseen ja siten osaltaan niiden ennalta ehkäisemiseen. Valvontaan tulee kiinteästi liittää kyky alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen tunnistamalla alueemme loukkaajat, ryhtymällä tilanteen edellyttämiin välittömiin toimenpiteisiin ja luomalla edellytykset tapahtumien ulkopoliittiselle selvittelylle." Komitea asettaa myös suoraan merivartiostoja koskevia suoritevaatimuksia, mm seuraavia : "Merivartiostojen tulee huolehtia merialueitten säännöllisestä partioinnista ja kalastusvyöhykkeen valvonnasta." "Merivartiostojen ja merivoimien tulee kyetä tunnistamaan merialueemme loukkaajat ja käyttämään sellaisia eriasteisia voimakeinoja, joita erilaiset rauhanaikaiset rikkomukset ja loukkaukset saattavat edellyttää." Kalastusvyöhykkeet Suoritevaatimukset sinänsä eivät ole uusia eivätkä outoja. Hyvin merkityksellistä sen sijaan on, että ne on nyt määritellyt parlamenttaarisesti kokoonpantu komitea. Kalastusyvöhykkeen valvonnan ottaminen mukaan maanpuolustusta käsittelevän komitean mietintöön johtunee siitä, että maanpuolustuksen tärkeimpiä toimialoja ovat sotilaallinen ja taloudellinen maanpuolustus ja viimeksi mainitustahan on kysymys kalastusvyöhykkeen kohdalla. Turskasodan nimellä tunnetut tapahtumat Islannin kalastusvyöhykkeellä osoittavat, että tämä taloudellinen maanpuolustuksen sektorin valvonta voi saada hyvinkin vakavia piirteitä. Suomen kohdalla ei kuitenkaan tällaista ole odotettavissa, sillä maamme perustamaa kalastusvyöhykettä ei kukaan ole kiistänyt. Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa sanotaan, että laitokselle voidaan asetuksella antaa muitakin sille soveltuvia tehtäviä. Toistaiseksi viimeinen tällainen asetus (Ask 625/75) koskee Suomen kansalaisia ja suomalaisia pyyntialuksia, joiden tulee noudattaa Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevaa yleissopimusta, ns Gdanskin sopimusta. Asetuksessa mainituista valvontaviranomaisista vain rajavartioviranomaisilla on käytännölliset edellytykset jatkuvan valvonnan suorittamiseen merellä. Siltäosin kuin Gdanskin Kuvo 3 RAJAVARTIOLAITOKSEN VARTIOALUKSET 1977 POHJANLAHDEN MERIVARTIOSTO 0 SAARISTOMEREN MERIVARTIOSTO sopimus edellyttää sopimusvaltiolta toisten sopimusvaltioitten aluksiin kohdistuvaa valvontaa kansainvälisellä aavalla merellä on valvontavastuu maa- ja metsätalousministeriöllä, jonka kalastus- ja metsästysosastolle rajavartiolaitos antaa tarvittaessa virka-apua asettamalla ulkovartiolaivan kuljettamaan tarkastajia. Merioikeuskonferenssit 3 SELITE: Ulkovartiolaivoja 4 Pit40-43 m Nop s Rannikkovartiolaivoja 9 (Koskelo«Viima-lk) Pit m Nop s Rannikkovartioveneitä 33 Pit 13 m Partioveneitä 31 Nopeita veneitä 36 YHTEENSÄ LAIVOJA 13 VENEITÄ 100 SUOMENLAHDEN MERIVARTIOSTO - sjm ' ^ f a Arvioitaessa merivartioinnin tulevaisuuden näkymiä on aihetta tarkkailla III merioikeuskonferenssin edistymistä. Konferenssi käsittelee mm aluemeren suurinta leveyttä ja kalastusvyöhykkeitten muodostamista. Edellisen istunnon perusteella voidaan odottaa, että aluemeren suurimmaksi leveydeksi hyväksyttäneen 12 mpk ja kalastusvyöhykkeelle määritettäneen myös jokin suositusleveys. Ruotsissa valmistellaankin jo aluemeren leventämistä 12 mpk:aan ja kalastusvyöhykkeen ulottamista keskiviivaan saakka. Suomessa on myös asetettu työryhmä selvittämään niitä toimenpiteitä, joihin on tarve ryhtyä Ruotsin mahdollisesti laajentaessa kalastusvyöhykkeensä. On siis mahdollista, että lähitulevaisuudessa nykyistä laajempia Suomea ympäröiviä 12 13

8 merialueita tulee maamme täysivaltaisen tai rajoitetun oikeuden käyttövallan piiriin ja siten rajavartiolaitoksen toiminta-alueeseen kuuluvat merialueet laajenevat. Uusia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen piiriin kuuluvia tehtäviä tulee rajavartiolaitokselle yhteiskunnallisen ja eritoten kansainvälisen yhteistoiminnan kehityksen myötä. Näkyvissä on jo ns Helsingin sopimus. Vaikka tämän Itämeren suojelusopimuksen merkitys on ensisijaisesti alusten ja satamalaitteiden rakenteisiin kohdistuva sopimuksen noudattamista jouduttaneen valvomaan myös merellä. Kalustohankinnat Ulkovartiolaiva VALPAS toisensa jälkeen 1980-luvun puolivälistä alkaen, on rajavartiolaitoksen esikunta käynnistänyt uuden rannikkovartiolaivatyypin suunnittelun. Lähtökohdaksi on otettu VL Viima. Sen ominaisuuksia pyritään parantamaan sekä merikelpoisuuden että nopeuden suhteen. Tällöin tulee erityisen harkinnan kohteeksi aluksen kulkukoneisto, jonka pitää mahdollistaa sekä hidas risteilynopeus että suuri huippunopeus. Vartiokaluston laatu ja määrä tulee uudelleen harkittavaksi, jos valvottavat merialueet laajenevat. Lienee kuitenkin epärealistista ajatella, että tarpeet ja niiden täyttämiseen käytettävissä olevat taloudelliset edellytykset olisivat niin suuret, että ne merkitsisivät suurta muutosta nykyiseen rakennusohjelmaan. JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Ennen nykymuotoista työaikasääntelyä merivartioston sanottiin olevan hyvin nopeasti ja joustavasti erilaisiin tilanteisiin sopeutuvan organisaation. Tänään, jolloin merivartiotoiminnan suunnitelmallisuus on entistä välttämättömämpää, on toiminta luonnollisesti jossakin määrin kangistunutta. Tällä kangistumisella on myös positiiviset puolensa: vähemmän tärkeitä tehtäviä on jouduttu ja voitu karsia ja näin on saatu säilymään riittävä teho päätehtävän hoitamisessa. Toisaalta voitaneen kuitenkin todeta, että merivartio-organisaatio kokonaisuudessaan on edelleenkin hyvinkin joustava. Ilman organisaation tai toiminnan merkittävää muutosta merivartiostot ovat selviytyneet niiden eteen asetetuista uusista ja uusimuotoisista tehtävistä. Kohtuuden nimessä on kylläkin todettava, että henkilöresursseissa ollaan jouduttu, ellei aivan niin ainakin hyvin lähelle sietokyvyn rajaa. Merivartiointi ei elä tänään millään lailla toiminnallista eikä kalustollista lamakautta ja tulevaisuudessa merivartioinnin arvon ja merkityksen voidaan odottaa yhä kasvavan, f - J Merivartioinnin painottuminen yhä enemmän avomeren suuntaan on pyritty ottamaan huomioon vartiokaluston hankinnoissa. Niinpä rajavartiolaitos on saanut ensimmäisen avomeritoimintaan kykenevän lentokoneen. Monipuolisilla teknisillä paikantamis- ja valvontalaitteilla varustettu kone antaa merivartiotoiminnalle aivan uusia mahdollisuuksia avomeren suuntaan. Myös rakenteilla oleva ulkovartiolaiva tulee valmistuttuaan vahventamaan merivartioinnin kykyä suoriutua avomeren tehtävistään. Vartiolaivoista ensimmäisenä uusi ulkovartiolaiva varustetaan keinunnan vaimennustankilla ja täten aluksen meriominaisuudet paranevat nykyiseen, muuten samanlaiseen VL Valppaaseen verrattuna. Koskelo-luokan rannikkovartiolaivoista tulee tänä vuonna viimeinenkin peruskorjatuksi. Kun koko tämä alusluokka joudutaan ikänsä takia poistamaan vartiotehtävistä yksi Rannikkovartiolaiva VIIMA Rannikkovartiolaiva KOSKELO Ik (modernisoitu) Paikanmäärityksiin tarkat Suunnon suuntimakompassit. K B Runko i ujaa muovia. K B 1 4 Runko eleksoitua alumiinia. Lukemisnopeus vain muutamia sekuntteja. Lukematarkkuus 1/6. Suuntaruusut voidaan varustaa vastasuuntaa ilmoittavilla numeroilla peilauksen nopeuttamiseksi. Mallia KB-14 saatavana myös tritium-valaistuksella. SUUNTO MADE IN W FINLAND Espoo 92 puh

9 PÄÄTOIMITTAJAN TENTISSÄ Olavi Lyytinen tiedotusjohtaja, eversti, RTUYm puheenjohtaja Rannikonpuolustajat onnittelevat everstiylennyksen johdosta! Syntynyt Helsingissä , ylioppilaaksi Helsingin lyseosta Talvisota os Paalu Karjalan kannas. MeriSKm kadettikurssi Jatkosota Äänisen ja Laatokan rannoilla. Miinanraivausta SKK/ISL Tsto-ups MerivE ja PE merip-os sekä PE ulkom-os. Opettajana SKK:ssa Kahteen otteeseen Tukholmassa ja Pston komentaja SIRtR ja evp -70. Scan-Auton tiedotusjohtaja Patteriston komentajan tehtävistä liike-elämän tiedotusjohtajaksi mikä oli mielestäsi suurin muutos tehtäväkentän vaihtuessa? Toiminta-alan laajuus ja annettu toimintavapaus oli kannustavin ja mielestäni myös suurin muutos. Upseerin toimintakenttää sitovat itsenäisissäkin tehtävissä useat määräykset, ohjeet ja säädökset sekä myös aikojen kuluessa syntyneet tavat ja asenteet. En väitä, etteikö näitä sitovia tekijöitä olisi myöskin liikemaailman piirissä, mutta ne eivät rajaa annetun tehtävän ratkaisumahdollisuuksia yhtä jyrkästi kuin esimerkiksi patteriston komentajan ratkaisuvalta on rajattu. Maanpuolustus ja nykyinen työsi mahdollistaako toimintavapaus myös maanpuolustustyön entisen työnantajasi mainostaminen ja tunnetuksi tekemisen? Uskallan väittää, että työ maanpuolustuksen eli tämän tasavallan hyväksi on evp upseerille usein helpompaa kuin aktiivipalveluksessa olevalle. Evp upseeria ei ympäröi maanpuolustuksesta puhuttaessa sama "kotiinpäin vetämisen" henki kuin asepukuista puhujaa. Evp upseerin toimiympäristö koostuu usein ihmisistä, jotka eivät joka käänteessä törmää puolustusvoimiin tai niiden tehtäviin. Eikö sana maanpuolustuksesta tässä ympäristössä ole enemmän paikallaan kuin upseerikerholla pidetty esitelmä? Ei minunkaan tarvitse kehua Saabia Scan-Auton henkilökunnalle! Viittasit alussa toiminnallisiin rajoituksiin onko näitä raja-aitoja pysytetty liikemaailman eri toimialojen tai ihmisten välille? Aitoja on olemassa myös siviilielämän eri intressipiirien välillä, mutta näiden aitojen yli on pystyttävä puhumaan. Ei kaikkia esteitä tarvitse eikä pidäkään kaataa, mutta leuka on saatava aidan yläreunan tasalle niin, että keskustelu on mahdollista eri osapuolten kesken. Tämä pätee myös maanpuolustusasenteista puhuttaessa. Aidan yli on puhuttava tai asiat kiertävät vain kehää karsinan sisällä, eivätkä saavuta kohdettaan eli ihmisiä ja yhteisöjä, jotka ovat asiasta ehkä eri mieltä. Aidankin yli on puhuttava. Rannikkotykistön Upseeriyhdistys on pääosin aktiiviupseereista koostuva yhdistys miten koet asemasi yhdistyksemme johdossa? RTUY:n jäsenistö on tullut toimeen kanssani jo seitsemän vuotta. Se, että minut on evpupseerina valittu vuosittain puheenjohtajaksi vahvistaa esittämääni väittämää aidan yli voidaan puhua. Henkilökohtaisesti näen puheenjohtajuuteni mielekkäänä. Yhdistys voi kauttani saada uusia vaikutteita ja ideoita ehkä myös radikaaleja esityksiä perinteellisten pulmien ratkaisemiseksi. Toisaalta minulla on nyt vapaammat kädet kuin ennen toimia yhdistyksen hyväksi vaikeissakin tilanteissa. RTUY:n puheenjohtajana ja rannikkotykkiväen everstinä mitkä ovat yhdistyksemme akuutit pulmat juuri tällä hetkellä? Kun katson tulevaisuuteen, niin näen rannikkotykkiväen jälkikasvun turvaamisen yhtenä tärkeänä työnä. Sekä lukumäärä että taso on turvattava. Rekrytointityössä tulee yhdistyksen antaa täysi tuki rannikkotykistön tarkastajalle. Kun taas haetaan toimintamuotoja ja virikkeitä menneisyydestä on pakko todeta, että aselaji ilman perinteitä menettää yksilöllisyytensä. Rt:n perinteet rappeutuvat kiihtyvällä vauhdilla. Ainutlaatuinen Rt-museo Suomenlinnassa on pikaisen peruskorjauksen tarpeessa. RTUY:n perinteellinen kokoontumispaikka Suomenlinnan Upseerikerho rapistuu silmissä. Lisäksi koko kerhon olemassaolo on vaakalaudalla. Eikö tässä ole työtä lähivuosiksi? 16 17

10 RT-KADETTI K TOIVONEN Rannikkotykistön kadetit merellä XXIX Merikadettipäivät Oulussa kadettikurssin miesvahva rt-linja osallistui kapt M Majaniemen johdolla XXIX Pohjoismaisille Merikadettipäiville Oulussa. Vilkkaan pohjoismaisen kanssakäynnin lisäksi tutustuttiin Ouluun ja saatiin tutustua merivoimien arkeen saattaja Uusimaalla. Matka aloitettiin tutustumisella Turun Laivastoasemaan ja siellä oleviin aluksiin. Erityisen tarkkaan tutkittiin Kuha-luokan raivaajat sekä nopeat vartioveneet. Merimatka Ouluun tehtiin saattaja Uusimaalla. Rt-linja osallistui matkan aikana normaaliin vahtipalveluun aluksella toimien tutkamittajaan, ruorimiehen ja tähystäjän tehtävissä. Vapaavahdissa tutustuttiin alukseen sekä kuultiin yleisiä esityksiä merivoimien taktiikasta ja toiminnasta. Perillä Oulussa kurssi osallistui voitokkaasti urheilukilpailuihin, saavutimme kaksoisvoiton pistooliammunnassa ja muodostimme Pohjoismaisen mestaruuden voittaneen maasto juoksu joukkueen rungon. Tutustuminen ulkolaisiin kadetteihin tapahtui saattaja Uusimaalla järjestetyssä cocktailtilaisuudessa. Ajatuksia ja ideoita vaihdettiin myöhemmin saunakutsuilla, vastavierailuilla ja eri kilpailuissa. Osoituksena siitä, että kansallinen henki säilyi, mainittakoon suomalaisten huutosakin yli Oulun kiirinyt ääni ratkottaessa yleisurheilumestaruuksia. Kurssille oli varattu mahdollisuus tutustua ulkolaisiin sota-aluksiin, joita Oulussa oli mukana seitsemän, nimittäin koululaiva MOEN (Tanska), korvetit SLEIPNER ja AE- GER (Norja), hävittäjä GÄSTRIKLAND ja raivaajat TJURKÖ, STURKÖ ja ORNÖ (Ruotsi). Paluumatka saattaja Uusimaalla päättyi Raumalla, jossa kurssi tutustui Kuuskajaskarin linnakkeeseen kapt S Ruohosen opastuksella. Arkisen aherruksen alettua Santahaminassa on kurssilla selkeä Tanskalainen M O E N saapumassa Ouluun. Rt-kadetit ja Pohjoismaiden liput. ], f RANNIKKOTYKISTÖKOULU Ilmat kuluneen kesän aikana ovat olleet niinkuin ennenkin rannikkotykistössä. Vai olivatko ne silloin sittenkin paremmat? Lomalta palanneiden taktisena merkkinä on ollut yhdestä kolmeen pystyssä olevaa sormea osoittamassa loman aikana olleita poutapäiviä. Kurssien toimintaa säätekijät eivät liiemmin ole haitanneet, Örön alueella pidettyä kesäleiriä lukuunottamatta, opetuksen keskittyessä eri kursseilla luokkaopetukseen ja koulutushalliharjoitteluun. örön leiri RtK:n kesäleiri Örön alueella välisenä aikana toteutettiin tavanomaista laajemmissa puitteissa. Toiselle leiriviikolle tulivat mukaan RauK/TurRtR :n ja VaaRPston yksiköt sekä alusyksikkö merivoimista. Harjoitusjoukot antoivat erityisesti johtajatehtävissä toimineille RtK:n kapteenikurssin oppilaille tilaisuuden perehtyä rpston esikunnan työskentelyyn, ampumatoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen sekä yhteistoiminnan järjestämiseen merivoimien alusyksikön kanssa. 17 solmun maalilautta КАРТ M MAJANIEMI kuva Merivoimista ja sen työstä. Kurssin parhaimmat kiitokset Merivoimille mukaanpääsystämme. RtK- "liikkuva" koulu Mielenkiintoisena kokeiluna toteutettiin ammunta n 17 solmun nopeudella liikkuvaan maaliin. Maalitoiminnan kehittäminen tähän suuntaan olisi niin taktisen kuin ampumateknisenkin toiminnan todentamiseksi kaikissa meriampumaharjoituksissa paikallaan. Örön alueen todettiin soveltuvan hyvin useamman yksikön harjoitusalueeksi, kun kesäajan ampumatoiminnan "riesoistakaan", huviveneilijöistä, ei ollut haittaa. Joten Örössä tavattaneen jatkossakin. Kiitämme samalla harjoituksessa mukana olleita, erityisesti TurRtRaä, kaikista tukitoimista. Ylil Hänno Strang kapteenikurssin priimukseksi Rt-kapteenikurssi 26 :n ja reserviupseerikurssi 154 :n päätöstilaisuus pidettiin Kapteenikurssin priimukselle, ylil Hanno Strangille, luovutti RtUY:n pienoisammuksen TurRtR:n komentaja, ev Pentti Aulaskari. Toimitusjohtaja Erkki Haarla luovutti reserviupseerikurssin priimukselle, upseerikokelas Asko Kausalalle Reserviupseeriliiton kunniamiekan. RtUY:n kiikarin sai samalla tulenjohtolinjan priimus, upseerikokelas Känsälä. Sissiharjoitukset Syksyä kohti ollaan kovaa vauhtia menossa. Koulutus on kiivaimmillaan eri kursseilla tavoitteena ensivaiheessa syyskuun lopulla olevan sissitoimintaharjoituksen kunniakas päpivienti. Onhan vastapelurina RUK:n sissikomppania. Lokakuun ensimmäisellä viikolla koulutetaan reserviläis- RAlE:tta harjoituksessa, johon reserviläiset on koottu ympäri rannikkoa. Seuraavana ovatkin vuorossa reserviupseeri- ja kadettikurssin sekä PO I E:n rt-linjan omat patteri- ja suora-ammuntaharjoitukset, joiden jälkeen onkin marraskuun toisella viikolla syysleiri KotRPston alueella. Näitä tavallisia syyskiireitä tuntuu siis riittävän, niinkuin maanviljelijöillä konsanaan. Mutta onhan sentään henkilöstötilanteessa tapahtunut kevään ja kesän aikana ilahduttavaa paranemista sistä huolimatta. menetyk O 18 19

11 Menestyksellinen paperisota käydään hyvälaatuisella paperilla. Varustaudu harkitusti. P a - H u O y Vattuniemenkatu 25,, puh Osta ja lue K A N S A T A I S T E L I miehet kertovat Tilaajapalvelu puh ja Jämerää kertomusta sotiemme tositilanteista, joista historiankirjat tietävät vain seuraukset. HOIDAMME HIUKSENNE! KALASTAJATORPAN PARTURI-KAMPAAMO palvelee Teitä klo 9-19, la Puh TERVETULOA! TEHOKASTA OIKEUSAPUA AVIOEROT AVIOEHDOT ASUMUSEROT ' KINNITYKSET PERUNKIRJOITUKSET LAINHUUDOT TESTAMENTIT SAATAVIEN ATK-PERIMISET OSITUKSET RITA JA RIKOSASIAT PERINNÖNJAOT EDULLISESTI MYÖS OSAMAKSUIN LAKIASIAINTOIMISTO KOTILAINEN Meritulinkatu 7, Tuomari , iltaisin Tiedä etusi valitse TAVARATALOT: ALEKSANTERINKATU 9 - SILTASAARENKATU 8-10 EKA MARKET, KANNELMÄKI ELANTO OSUUSLIIKE ON AIKA ARVIOIDA AIEMMAT VOITELUTOTTUMUKSET UUDELLEEN JA SIIRTYÄ LE-AIKAKAUTEEN AUTO-POLAR Toinen Linja 17, puh Paikkakunnan suurimpiin kuuluva käytettyjen autojen liike. Varastomme runsaus ja monipuolisuus tarjoavat tilaisuuden onnistuneeseen autokauppaan. Ostamme aina käteisellä, myymme ja vaihdamme edullisin ehdoin. Markkinointi Viher juuri (mv) LE-moottoriöljyt, MONOLEC 510, 520 ja 2-tahtiöljy 8104 Yhä useammat laitteiden omistajat ovat todenneet korkealaatuisen LE-voiteluaineen ratkaisevan merkityksen huolto- ja varaosakustannusten pienentäjänä laitteiden eliniän pidentäjänä toimintavarmuuden lisääjänä ja tuotantokeskeytysten poistajana. Toisin sanoen, pienentämällä ylläpitokustannuksia ja parantamalla laitteiden tehoa, LE-voiteluaineet parantavat kannattavuutta. LE:n MONOLEC 510 ja 520 moottoriöljyjen sekä tahtimoottoriöljyn taloudellisuutta merkitsevä suorituskyky on todistettu, paitsi lukemattomissa käytännön tilanteissa, myös puolueettomissa laboratoriotesteissä (mm. Puolustusvoimien laboratoriossa). Kysykää lisää LE-moottoriöljyistä ja muista voiteluaineistamme. Kaikenmerkkisiä henkilöautoja OyLubrjcation Encineers (Finland)Ab Iso Roobertinkatu puh. 90/

12 LEPPÄKOSKEN SÄHKÖOSAKEYHTIÖ Ikaalinen Meillä on neljännesmiljoona vakuutettua. Ilman hyvää ja yksilöllistä palvelua ei olisi. RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT Oy Airam Ab Herman Andersson Oy Oulu Asko-Upo Oy Lahti Auraprint Oy Turku Aurayhtiöt Black & Decker Oy Vantaa Hedelmäjalostus Oy Union-Huolto A. Itämeri Turku Karske Oy Karjakunta Kesko Oy, Helsingin konttori Keskustapuolue r.p. Neste Oy PORVOON TUOTANTOLAITOKSET Eläke Varma keskinäinen vakuutusyhtiö Oy Eho Ab Oy Victor Ek Ab Vaasa Enso-Gutzeit Osakeyhtiö Kotka Eri Oy Espoo Farmos-Yhtymä Turku Rakennusvalmiste Oy Fincoil-Teollisuus Vantaa Finnlines Ltd Oy Hacklin-Yhtiöt Pori Kiinteistöjen Jäteautot Oy Kristiinankaupunki Oy Kvartto Ab Laatuvaunu Ky Oy Laivateollisuus Ab Turku Oy Leverindus Ab Turku Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y. Aino Lindeman Oy Vaasa 22 23

13 RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT Tuure Lindström Veneveistämö Kråkö Neste Oy Naantalin Jalostamo Rauman Kaupunki J. W. Suominen Oy Nakkila Aug. Lipsanen Oy Pori Lohjan Puhelin Oy Lohja Orion-Yhtymä Oy Lääketehdas Orion Rauma-Repola Oy Porin tehtaat Oy Saab-Valmet Ab Uusikaupunki Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Vilhonkatu 7, puh Loimaan Säästöpankki Loimaa Oulun Aluesäästöpankki Oulun Rakennus Oy Oy Scanpol Ab Suomen Rakennusliikkeiden Liitto Loviisan Satama Loviisan Kaupunki Lännen Tehtaat Oy Iso-Vimma Maanpuolustuksen Tuki r.y. Machinery Oy Pitäjänmäen Konetehdas Oy Pohja-Yhtymä Pohjanmaan Turkis Vaasa Pohjolan Kaapeli Oy Oulu Oy Silja Line Ab Turku Silta ja Satama Oy Oy Sten & Co Ab Suomen Rakennusteollisuusliitto, Unioninkatu 14 Suomen Teollisuuden Vartiointi Oy Sähkövaruste Oy Porvoo Oy Merikiito Ab Polarasfaltti Oy Oy Strömberg Ab Vaasa Varattu Meijeriosuuskunta Milka Vaasa Misa Oy Lappeenranta Porin Kaupunginhallitus Porin Suomalainen Säästöpankki Porvoon Kaupunki Sunila Oy Sunila Suomen Forsiitti-Dynamiitti Oy Hanko Rakennus- ja Insinööritoimisto Teräsbetoni Oy Oy Tudor Ab MKT-Tehtaat Oy Primo Oy Suomen Merivakuutus Oy Turun Pesuhuolto Oy Velj. Moilanen Ky Lohja 24 Oy RAL Ab Espoo Oy Suomen Michelin Ab Turun Vartiokeskus Oy 25

14 RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT Ravintola Töölö Willhelms'in Apteekki Vaasan Kaupunki Otto Wuorio Oy Vaasa Oy Vaasa 10, PL 37 Vaisala Oy Vasabladet Vaasa Yhteisvarasto Oy Espoo Yleinen Insinööritoimisto Oy Ömsesidiga Försäkringsbolaget Svensk-Finland pi VERTA ei saa apteekista eikä sitä voi tehtaassa valmistaa auta siis Sinäkin omalta osaltasi, ettei Veripalvelun kaapit tyhjene milloinkaan. SUOMEN PUNAISEN RISTIN VERIPALVELU 26

15 C L t t l - n U L S C O Kalliolinnantie 14 - Kaivopuisto - Puhelin Auki joka arkipäivä paitsi maanantaisin, kello Auki sunnuntaisin kello VMfltff

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel

Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä. MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Kotimaaliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä MRCC Turku Ltn Jani Salokannel Meripelastus Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen, joka vastaa meripelastustoimen järjestämisestä

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOS 1990-LUVUN HAASTEIDEN EDESSÄ

RAJAVARTIOLAITOS 1990-LUVUN HAASTEIDEN EDESSÄ 9 RAJAVARTIOLAITOS 1990-LUVUN HAASTEIDEN EDESSÄ (Seuran vuosikokouksessa 1. 4. 1985 pidetty esitelmä) Kenraaliluutnantti Dmari K i r j a vai n e n JOHDANTO Rajavartiolaitos on sisäasiainministeriön alainen

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1948 N:o 180 181 N: o 180. Kiertokirje muutoksista puhelinohjesääntöön Suomen sisäistä liikennettä varten. Posti- ja lennätinhallitus on tänään tapahtuneessa

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Vastuutahot/laki Pelastuslaitos omalla alueellaan maalla ja merellä Syke tai heidän määräämänsä taho aavalla selällä tapahtuvissa onnettomuuksissa Elykeskus avustaa ja ohjaa Kunnat osallistuvat tarvittaessa

Lisätiedot

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen

SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA. Ilkka Herranen SININEN JA HARMAA ITÄMERI RAJAVALVONTA SUOMEN, PUOLAN SEKÄ BALTIAN MAIDEN RAJOILLA Ilkka Herranen Rajavartiolaitoksen organisaatio Rajavartiolaitoksen päällikkö ~230 esikunta rajavartioasema merivartioasema

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta

JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 177 Paikkatietotuotteen määrittely Liite 2 Hallinnollisen jaotuksen XML skeema Versio: 1.0 Julkaistu: 21.10.2010 Voimassaoloaika: toistaiseksi Hallinnollinen jaotus esimerkin UML luokkakaaviosta johdettu

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA)

RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) RAJAVARTIOLAITOKSEN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TIETOJÄRJESTELMÄ (TURVA) 16.12.2005 JOUNI TOMMILA Rajavartiolaitos Turvana kaikissa oloissa TUNNUSLAUSE Rajavartiolaitos - Turvana kaikissa oloissa VISIO Suomessa

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

yhteistyötahot Risto Vesa

yhteistyötahot Risto Vesa Kalastuksenvalvojan yhteistyötahot y H:ki, 9.6.2015 Risto Vesa Tässä esityksessä Yhteistyötahot Viranomaiset Toimeksiantaja Asiakkaat Kollegat Neuvonta 96 Valvontaviranomaiset ja kalastuksenvalvojat Poliisi,

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ

TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ 1 TUOTANNONTEKIJÖIDEN KÄYTTÖ KUSTANNUKSET [milj. ] (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) Ko vuoden hintatasossa 25 2 15 1 5 Sotilaallinen maanpuolustus Meri- ja muu pelastustoiminta Rikostorjunta Rajatarkastukset

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT

PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT TURUNMAAN MERIPELASTUSYHDISTYS- ÅBOLANDS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING RY. PÄÄLIKKÖJAOS TOIMINTASÄÄNNÖT 1. Päivystysalue ja radiopäivystys - Päivystysalueen muodostaa alue, jonka ulkorajan kulmapisteinä ovat Turku,

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön asetus

Sisäasiainministeriön asetus Sisäasiainministeriön asetus Rajavartiolaitoksen hallitsemaa tilaa ja aluetta koskevista liikkumisrajoituksista ja -kielloista Annettu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön päätöksen

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi

Viestiupseeriyhdistys ry. www.viestiupseeriyhdistys.fi Viestiupseeriyhdistys ry www.viestiupseeriyhdistys.fi Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja tietotekniikka-alan upseerien, opistoupseerien, erikoisupseerien tai sähköisen viestialan johto-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista Luonnos 25.5.2005 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston radiohallinnollisista suoritteista perittävistä maksuista Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2008 N:o 104 105 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA

PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA 1. Kehittäessään puolustusjärjestelyjään neuvostoasevoimat ottavat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 557. Laki. Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 557 563 SISÄLLYS N:o Sivu 557 Laki Moldovan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen eräiden

Lisätiedot

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet Versio 19.11.2012 1 (5) Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet 1. Yleistä Meripelastustoimessa pyritään valtakunnallisiin toimintamalleihin, jotka on huomioitava alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa.

Lisätiedot

16. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1973 NfsO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön. aikaansa seuraten ja tulevaisuuteen luottaen 1933-1973

16. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1973 NfsO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön. aikaansa seuraten ja tulevaisuuteen luottaen 1933-1973 16. VUOSIKERTA - MARRASKUU 1973 NfsO 3 RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön aikaansa seuraten ja tulevaisuuteen luottaen 1933-1973 3 at6om»te tulevaisuuteen^, RANNIKON PUOLUSTAJA 16. VUOSIKERTA N: o 3/1973

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Sotilassosiologinen Seura

Sotilassosiologinen Seura Sotilassosiologinen Seura Paikallispuolustus ja yhteiskunta 23.4.2015 Helsinki 1 2 Reserviläinen Reserviläinen on PV:n tuote PV vastuussa omasta tuotteesta Korkea MP-tahto -> johtuu monesta asiasta, mutta

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä:

Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä: Suomen Navigaatioliitto jäsenseuroineen kouluttaa veneilijöitä: Saaristomerenkulun koulutus, veneilijän peruskurssi keskittyy navigoinnin perusteisiin ja vesiliikennesäädöksiin. Näiden merenkulkijan perustietojen

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Työryhmä 2: Merialueen valvonta

Työryhmä 2: Merialueen valvonta Työryhmä 2: Merialueen valvonta EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 2002 N:o 70 72 SISÄLLYS N:o Sivu 70 Laki Pohjoismaiden välillä elatusavun perimisestä

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot