Kiteen kaupunki Tilinpäätös 2015

Transkriptio

1 Kiteen kaupunki Tilinpäätös 2015

2 Sisällys 1 Olennaiset tapahtumat Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kiteen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiteen kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Yleishallinto Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Opetus- ja kulttuuritoimen hallinto (124)

3 Varhaiskasvatus Peruskoulutus Toisen asteen koulutus Kirjastopalvelut Vapaa-aikapalvelut Joukkoliikenne Perusturvalautakunta Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaali- ja perhepalvelut Terveyspalvelut Ikäihmisten palvelut Ympäristölautakunta Rakentaminen ja ympäristön valvonta Tekninen lautakunta Hallinto, kaavoitus ja tukipalvelut Toimitilat Kuntatekniikka Käyttötalous yhteensä, ulk.+sis Tuloslaskelmaosan toteutuminen Toimintatulot ja menot toimielimittäin Toimintatulot ja menot tulosalueittain Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitus ja merkinnät Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat (124)

4 1 Olennaiset tapahtumat Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Vuonna 2015 Kiteen kaupungin asukasluku pieneni 159 asukkaalla ollen vuoden lopussa Teollisia työpaikkoja oli vuoden 2015 lopussa 820 kpl, missä vähennystä on 54 eli 6,1 % edellisestä vuodesta. Työttömyysaste vuoden lopussa oli 20,2 %, missä vähennystä edellisestä vuodesta on 0,4 %- yksikköä. Yleinen taloudellinen taantuma ja Venäjän tilanne ovat vaikeuttaneet yritystoimintaa. Viime vuonna käynnistyi yksityisiä rakennushankkeita Kiteellä. Usean keskikarjalaisen sosiaali-ja terveysalan yrittäjän omistaman Kotkontu Oy:n hyvinvointikeskuksen ensimmäisen vaiheen rakentaminen käynnistyi elokuussa, kun viisikerroksisen kerrostalon peruskivi muurattiin. Lääkärikeskus Resetti peruskorjasi itselleen ajanmukaiset tilat saneeraamalla entisen lääkärien talon. Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kuntien valtuustot päättivät perustaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ja siirtää sille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen lukien. Kuntayhtymän valmisteluun osallistui kaikista kunnista sekä päättäjiä että virkamiehiä. Kiteen kaupungin oma taloudellinen ja toiminnallinen tulos viime vuodelta oli hyvä. Kaupunki jatkoi talouden kohentamista samalla kun palvelut säilyivät pääosin ennallaan ja palveluvarustusta kehitettiin merkittävillä investoinneilla. Kaikilla toimialoilla toteutettiin rakenteellisia muutoksia ja henkilöstö on ollut joustava muutoksissa. Ensimmäisen kerran tällä vuosituhannella Kiteen kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää. Kaikki vanhat alijäämät on katettu. Kaupungin toimintakate eli nettomenot pienenivät 0,2 % ( euroa) edellisestä vuodesta. Toimintakate parani merkittävästi jo vuonna 2014 ja suunta oli tavoitteen mukainen myös vuonna Kuntien toimintakate kasvoi ennakkotietojen mukaan Pohjois-Karjalan kunnissa 2,3 % viime vuonna. Henkilöstön määrä oli 760, josta vakinaisia 584. Vakinaisten määrä kasvoi 39 henkilöllä johtuen siitä, että kaupunki otti ostopalveluista omaksi toiminnaksi Keskiset-kylän kotihoidon ja Kiteen hoivakodin toiminnan. Lisäksi saatiin täytetyksi avoinna olleita keskeisiä virkoja. Henkilöstömenot, 32,4 miljoonaa euroa, kasvoivat 1,1 milj. euroa eli 3,4 %. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edellisestä vuodesta 9,1 % ja olivat alle maan keskiarvon. Viime vuonna toteutetun Kevan Kuntasi työhyvinvointisyke -kyselyn mukaan kaupungin henkilöstön työhyvinvointi on samalla tasolla kuin kunnissa keskimäärin ja työn imu on hyvällä tasolla. Työhyvinvoinnin edelleen kehittämiseksi on laadittu työhyvinvointisuunnitelma, jonka mukaisia toimenpiteitä toteutetaan jo vuonna Palvelujen ostot, 34,1 miljoonaa euroa, pienenivät edellisestä vuodesta 2,1 milj. euroa eli 5,7 %. Henkilöstömenot ja ostopalvelut, yhteensä 66,6 milj. euroa (88,9 % toimintamenoista), pienenivät yhteensä 1,0 milj. euroa. Muut toimintakulut kasvoivat 0,5 milj. euroa, jota selittää Kiteen hoivakodin vuokrat. Yhteistoiminta eri kuntien ja kuntayhtymien kanssa toteutui entisessä laajuudessa. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä kunnille siirtyi aiempaa suurempi vastuu työllisyydenhoidon menoista. Työmarkkinatuen kuntaosuus, 0,7 milj. euroa, kasvoi 0,3 milj. euroa. Kaupungissa laadittiin työllisyysohjelma, jossa kaikille osa-alueille asetettiin tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Työllisyydenhoidon kustannukset olivat yhteensä 1,4 milj. euroa. 4 (124)

5 Toimialat saavuttivat toiminnalliset tavoitteet hyvin. 17 tulosalueesta 14 saavutti myös taloudelliset tavoitteet. Valtuustoon nähden sitovat käyttötalouden nettomenojen ylitykset toteutuivat perusturvassa ollen yhteensä 1,0 milj. euroa (1,5 % ). Talousarvion seurantaan ja noudattamiseen perusturvassa on syytä kiinnittää kasvavaa huomiota, jotta ylityksiltä vältytään. Verotulot, 36,1 milj. euroa, vähenivät 1,9 % (0,7 milj. euroa). Verotulojen laskussa näkyy vaikea työllisyystilanne. Tuloverot (30,6 milj. euroa) vähenivät 3,3 %, kiinteistövero, (3 milj. euroa), kasvoi 0,3 % ja yhteisövero (2,4 milj. euroa) 14,4 % edellisestä vuodesta. Verotulot toteutuivat 0,9 milj. euroa talousarviota parempana. Valtionosuudet, 36,7 milj. euroa, vähenivät 3,2 % (1,2 milj. euroa) edellisestä vuodesta. Lasku johtuu pääosin siitä että Kitee sai vuonna 2014 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat 1,4 milj. euroa talousarviota parempana. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat 0,2 milj. euroa budjetoitua parempina. Tämä johtui pääosin siitä, että uutta lainaa ei otettu ja korkotaso oli matala. Toimintakate, - 63,8 milj. euroa, pieneni 0,2 % ja oli 1,6 milj. euroa arviota parempi. Vuosikate oli 9,2 milj. euroa ja oli 4 milj. euroa arviota parempi. Poistot, 2,9 milj. euroa, kasvoivat 0,5 milj. eurolla edellisestä vuodesta. Tilikauden tulos oli 6,3 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 6,6 milj. euroa. Arppen yhtenäiskoulun 1. vaihe valmistui kesällä ja Kesälahtitalon peruskorjaus vanhusten palveluasumiseksi valmistui vuoden lopussa. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 5,6 milj. euroa. Kaupungin velkamäärä vuoden lopussa oli 17,4 milj. euroa, 1603 euroa/asukas. Velkamäärä väheni 4,4 milj. euroa. Kiteen kaupungin kertynyt ylijäämä vuoden lopussa oli 4,2 milj. euroa eli 387 euroa/asukas. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta, selvät vastuut, säännöllinen tiedottaminen, henkilöstön hyvä sitoutuminen, talouden säännöllinen seuranta ja tarvittaessa nopea reagointi olivat tuloksen takana. Vuonna 2014 hyväksytty talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma on osoittautunut erinomaiseksi konkreettiseksi ohjeeksi. Sen lisäksi on toteutettu muitakin järkeviä toimenpiteitä. Nyt on saavutettu minimitaso kaupungin taloudessa. Yleinen taloudellinen tilanne, julkisen talouden säästötavoitteet ja alueen vaikea työllisyystilanne asettavat kaupungille haasteita, joihin on vastattava. Kaupungin taloutta on siten edelleen suunnitelmallisesti parannettava kaupungin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnoissa on edelleen mahdollista toteuttaa. Kiitän henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä yhteisestä menestyksekkäästä toiminnasta ja tavoitteissa onnistumisesta. Kiteellä Eeva-Liisa Auvinen kaupunginjohtaja 5 (124)

6 1.2 Kiteen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Ylintä päätösvaltaa kaupungissa käyttää kaupunginvaltuusto, jossa on 35 jäsentä. Kaupunginvaltuuston päätökset valmistelee ja toimeenpanee kaupunginhallitus, jossa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee tilintarkastajan, jäsenet kaupunginhallitukseen sekä lauta- ja johtokuntiin. Kaupunginvaltuuston kokoonpano 2015 Kansallinen Kokoomus 6 Suomen Keskusta 13 Suomen Kristillisdemokraatit 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 7 Perussuomalaiset KITEE - ryhmä 6 1 YHTEENSÄ 35 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Sinikka Musikka (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sami Palviainen (PS) saakka ja toisena varapuheenjohtajana Kari Sutinen (KOK) alkaen ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Marko Koskinen (PS). Valtuusto kokoontui päätöskokoukseen 7 kertaa vuonna Kaupunginhallituksen kokoonpano Varsinainen jäsen Pj. Esa Lahtela (SDP) I varapj. Ari Asikainen (KESK) II varapj. Kaisa Saari (KOK) Jäsenet: Kirsi Hirvonen (KESK) Liisa Ratilainen (KESK) Tuula Sarvi (SDP) Timo Päivinen (KOK) Osmo Pirhonen (PS) Unto Väkeväinen (KESK) Henkilökohtainen varajäsen Vesa Parviainen (SDP) Raimo Oksman (KESK) Susanna Wilén (KOK) Magdalena Mimi (KESK) saakka Marja-Riitta Väistö-Honkanen (KESK) alkaen Maija Kaalimaa (KESK) Birgitta Muukkonen (SDP) Timo Rahunen (KOK) Marko Koskinen (PS) saakka, alkaen Jaakko Uuksulainen (PS) Kari Pennanen (KESK) 6 (124)

7 Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen. Pöytäkirjanpitäjänä toimi va. hallintojohtaja ja saakka va. talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen, vs. talous- ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen ja alkaen talousja hallintojohtaja Tiina Eskelinen. Valtuuston valitsemat muut toimielimet: - Keskusvaalilautakunta - Tarkastuslautakunta - Aluejohtokunta - Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta - Perusturvalautakunta - Ympäristölautakunta - Tekninen lautakunta Lisäksi valtuusto on nimennyt valtuustokaudeksi: - Kiinteistötoimitusten uskotut miehet - Käräjäoikeuden lautamiehet Tilivelvolliset Kiteen kaupungissa v. 2015: Luottamushenkilöt: Kaupunginhallituksen jäsenet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet Perusturvalautakunnan jäsenet Ympäristölautakunnan jäsenet Teknisen lautakunnan jäsenet Viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen Va. hallintojohtaja Jari Tuononen saakka Talousjohtaja Eija Hämäläinen saakka Va. talous- ja hallintojohtaja Jari Tuononen Vs. talous- ja hallintojohtaja Eija Hämäläinen Talous- ja hallintojohtaja Tiina Eskelinen alkaen Maaseutupäällikkö Katja Turtiainen Sivistysjohtaja, perusopetuksen rehtori Erkki Kontro Lukion rehtori Kyösti Värri saakka Vs. lukion rehtori Sirpa Kostamo alkaen Varhaiskasvatuksen päällikkö Eine Kettunen saakka Vs. varhaiskasvatuksen päällikkö Aila Pitkonen alkaen Kirjastotoimenjohtaja Sinikka Panttila Vapaa-aikapäällikkö Tapio Niskanen Perusturvajohtaja Markku Kipinä Johtava lääkäri Marja Kostamo alkaen Sosiaali- ja perhepalvelujen päällikkö Mervi Paddar Hoito- ja hoivatyön päällikkö Kaisa-Mari Soini alkaen Tekninen johtaja Antti Asikainen Ympäristöpäällikkö Marketta Lintinen Kiinteistöpäällikkö Tapani Hirvonen Kuntatekniikan päällikkö Kauko Hirvonen 7 (124)

8 8 (124)

9 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Monissa teollisuusmaissa kasvu on kiihtynyt mutta kehittyvissä maissa kasvu heikkenee. Euroalueen kysyntää lisää poikkeuksellisen runsas maahanmuutto, mutta samalla maahanmuutto heikentää julkisen talouden tasapainoa. Euroalueen kasvua jarruttaa edelleen korkealla pysyttelevä työttömyys. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa kasvu pysyy vahvana ja työllisyys hyvällä tasolla. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2015 Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edellisvuodesta kolmen taantumavuoden jälkeen. Vuonna 2014 bruttokansantuote supistui 0,1 % edellisvuodesta. Vuoden 2015 alkupuoliskolla bruttokansantuote kasvoi viennin ja kulutuksen kasvun myötä. Kolmannella vuosineljänneksellä viennin ja investointien väheneminen käänsi bruttokansantuotteen kasvun negatiiviseksi, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä bruttokansantuote kääntyi jälleen kasvuun, kun investoinnit kasvoivat selvästi ja vienti sekä yksityiset kulutusmenot lisääntyivät hieman. Euroalueen kehitykseen verrattuna Suomen bruttokansantuote kehittyi heikommin, kun koko EU-alueen bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia vuonna Kuntaliiton mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan 0,27 miljardia euroa ylijäämäinen. Kuntien yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuoden tasolla, kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet kuntien menoja. Kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveron kasvua pääasiassa kiinteistöverouudistus, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidasti pääasiassa yhtiöittämiset. Lisäksi toteutettiin erilaisia kuntien säästötoimia. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia Kiteen ja Keski-Karjalan seudun kehitys Kiteen asukasluku vuoden 2015 lopussa oli , eli 159 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Syntyneitä oli 69 ja kuolleita 161. Kiteelle muutti 310 asukasta ja Kiteeltä pois 400 asukasta. Maahanmuuttajia Kiteelle muutti 27 ja pois Kiteeltä 4 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa väkiluku oli ja vähennys edelliseen vuoteen 210 asukasta. 9 (124)

10 Kiteen kaupungin ja koko Keski-Karjalan alueen työllisyys on heikentynyt viime vuosina. Vuoden 2015 lopussa Keski-Karjalassa oli työttömänä henkilöä, mikä on 25 henkilöä (1,6 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnan työttömyysaste oli edelleen maakunnan korkein, 20,2 prosenttia. Työttömyys väheni Kiteellä ja Rääkkylässä mutta lisääntyi Tohmajärvellä. Kiteen työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 20,2 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 20,6 prosenttia. Tohmajärven työttömyysaste kasvoi 20,3 prosentista 20,5 prosenttiin ja Rääkkylän laski 19,9 prosentista 19,7 prosenttiin. Kiteellä työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 948 henkilöä, 29 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien osuus työvoimasta vuoden 2015 lopussa oli Pohjois-Karjalassa maan korkein, 18,3 %. Seuraavaksi korkeimmat työttömyysasteet olivat Keski-Suomessa (18,0 %), Kainuussa (17,9 %), Kaakkois-Suomessa (17,6 %) ja Lapissa (17,2 %). Vähiten työttömiä työvoimasta oli Pohjanmaalla, 10,1 %. Koko maassa työnvälitystilastosta laskettu työttömien osuus työvoimasta oli 14,4 % eli 0,5 %-yksikköä enemmän kuin vuoden 2014 lopussa. Pohjois-Karjalassa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, 604 henkilöä (4,7 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuun lopusta työttömien määrä lisääntyi runsaalla henkilöllä. Koko maassa työttömiä vuoden 2015 lopussa oli 4 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin Kiteen kaupungin valtionosuuksien ja verotulojen kehitys TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Verotulot yhteensä ,9 % Kunnan tulovero ,3 % Kiinteistövero ,3 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,4 % TP 2014 TA 2015 TP 2015 Muutos ed. vuoteen % Valtionosuudet yhteensä ,2 peruspalvelujen valtionosuus ,8 verotuloihin perustuva valtionosuuksien ,9 tasaus opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus ,4 harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Vuonna 2015 Kiteen kaupungin verotulot vähenivät 0,73 miljoonaa euroa, eli 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Tuloverot laskivat 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Kiinteistöveroja kertyi 0,3 prosenttia edellisvuotta enemmän ja yhteisöveron tuottoa 14,4 prosenttia enemmän. Valtionosuudet vähenivät 3,2 prosenttia eli 1,2 miljoonaa euroa vuodesta Laskua selittää se, että vuonna 2014 Kiteen kaupunki sai 1,47 miljoonaa euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Yhdistymisavustusta saatiin euroa ja kuntaliitoksesta johtuvaa valtionosuuksien vähenemisen korvausta euroa. 10 (124)

11 Verotulojen kehitys vuosina Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Käyttötalouden valtionosuuksien kehitys vuosina Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 11 (124)

12 1.4 Olennaiset muutokset Kiteen kaupungin toiminnassa ja taloudessa tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Käyttötalousosa toteutui talousarviota paremmin ja toimintakate (nettomenot) pieneni 0,2 % edellisestä vuodesta ollen 1,6 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuonna 2015 tehtiin edelleen toiminnan tehostamista koskevia toimintatavan muutoksia ja toimintoja järjesteltiin uudelleen yli toimialarajojen. Toimintakatteen kehitys vuosina Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Verotulot ja valtionosuudet kertyivät talousarviossa arvioitua paremmin. Kuitenkin vuodesta 2014 verotulot laskivat 1,97 % ja valtionosuudet laskivat 3,2 %. Verotulojen laskussa näkyy pitkään jatkunut hankala työllisyystilanne. Työttömyysturvalain muutos siirsi kunnille aikaisempaa suuremman vastuun työllisyyden hoidon menoista vuoden 2015 alusta. Kiteellä sen arvioitiin tarkoittavan noin 0,5 miljoonan euron menojen lisäystä vuonna 2015 ellei työllistämistoimenpiteissä onnistuta. Työmarkkinatuen kuntaosuus toteutui euron suuruisena, mikä oli euroa enemmän kuin vuonna Kaupunginhallitus hyväksyi työllisyysohjelman Ohjelman toteutumista seurattiin kuukausittain. Vuoden lopulla ohjelman toteutuminen parani, mikä omalta osaltaan vaikutti siihen, että työmarkkinatuen kuntaosuus toteutui pienempänä kuin arvioitiin. Kiteen kaupunki teki sopimuksen Mehiläinen Oy:n kanssa Kiteen hoivakodin toiminnan siirtymisestä Kiteen kaupungin omaksi toiminnaksi liikkeen luovutuksella alkaen. Hoivakodin toiminta on tehostettua palveluasumista ja yksikössä on 43 paikkaa. Työntekijät siirtyivät liikkeen luovutuksessa kaupungin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Kiinteistön omistaa Hemsö Samhällsfastigheter Finland Oy. Vuokrasopimus on siirretty Kiteen kaupungille. Kiteen kaupunginvaltuusto päätti yhdessä 12 muun Pohjois-Karjalan kunnan ja Heinäveden kunnan kanssa perustaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (myöhemmin Siun Sote), johon kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät alkaen. Suomen hallitus on linjannut, että Suomessa toteutetaan sote- ja maakuntauudistus vuoden 2019 alusta, jolloin maakunnille siirtyisi muun muassa sotepalveluiden tuotanto. Kiteen kaupunki on aktiivisesti mukana sekä Siun Soten että maakuntauudistuksen valmistelussa. 12 (124)

13 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen asetti kuntarakennelain 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin välille. Erityinen kuntajakoselvitys päättyi ja kuntajakoselvittäjät esittävät kuntien valtuustoille yhdistymistä alkaen. Kuntien valtuustot tekevät päätöksen yhdistymisestä Mikäli kunnat eivät ole yksimielisiä yhdistymisestä, kuntajakoselvittäjät tekevät ehdotuksen kuntien yhdistämisestä valtiovarainministeriölle. Työttömyysaste helmikuun lopussa 2016 oli Kiteellä 18,7 %. Vuoden 2015 vastaavana ajankohtana työttömyysaste oli 20,4 %. Helmikuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli Kiteellä 11 % eli 106 henkilöä vähemmän kuin vuoden 2015 helmikuussa. Vuoden 2015 lopusta työttömyysaste oli laskenut 1,5 prosenttiyksikköä. Vuosikatteen kehitys vuosina , /asukas Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Vuosikate %:a poistoista vuosina Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 13 (124)

14 Tilikauden tulosten kehittyminen vuosina , /asukas Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiteen kaupungin, kuntakonsernin ja koko julkisen sektorin toiminnan kehittymiseen pidemmällä aikavälillä vaikuttaa Euroopan, Venäjän ja Suomen talouskasvun suunta. Suomessa erityisesti vientiteollisuuden kehittyminen ja menestyminen ovat avaintekijöitä koko kansantaloudelle. Tällä hetkellä kasvunäkymät ovat Euroopassa hyvin vaisut. Suomen talouden arvioidaan kehittyvän keskimääräistä hitaammin ja työllisyysnäkymät ovat heikot. Edellä mainitut tosiasiat ovat sellaisia, joihin kaupunki ei voi vaikuttaa. Kun tähän yhdistetään Kiteen ja koko Keski-Karjalan heikko työllisyystilanne näkymät ovat haastavat. Alueen työllisyystilanteeseen kaupunki voi jossain määrin vaikuttaa. Vuosien 2014 ja 2015 toimenpiteet ja tulos Kiteen kaupungin omassa organisaatiossa osoittavat, että paljon on mahdollista tehdä ja saada aikaan omilla päätöksillä. Vuonna 2014 aloitettiin kaupungin talouden kuntoon saattaminen toden teolla ja sitä työtä jatketaan. Tällä hetkellä Kiteen kaupungin talous on minimitasolla ottaen huomioon mahdolliset riskit. Vain taloudeltaan terve kunta on houkutteleva ja uskottava alue yrityksille sijoittua. Hyvinvoivalla kunnalla on myös paremmat mahdollisuudet osallistua aktiivisesti elinvoiman, työllisyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen. Talouden tervehdyttäminen on toteutunut Kiteellä vuosina arvioitua paremmin. Tämä on hyvä asia, sillä työllisyys heikkeni, asukasluku väheni ja yleinen taloudellinen tilanne pysyi heikkona. Kaupungin tavoitteena on huolehtia myös tulevina vuosina niistä perustehtävistä, jotka sillä on. Kaupungin investointitaso on korkea. Keskimääräiset poistonalaisten investointien omahankintamenot vuosina ovat 1,5 miljoonaa euroa (33,4%) suuremmat kuin keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot vastaavana ajankohtana. Tämä merkitsee sitä, että tulevien vuosien tulorahoituksen (vuosikatteen) on oltava vuosittain keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa poistoja suuremmat, jottei kaupunki velkaannu lisää. Tämän ajanjakson suurimmat investoinnit on jo päätetty ja ne ovat Arppen koulu, paloasema ja Kesälahden peruspalveluinvestoinnit. 14 (124)

15 1.6 Kiteen kaupungin henkilöstö Henkilöstön määrä vuoden 2015 lopussa oli 760 henkilöä, joista vakinaisia 584. Vuoden 2014 lopussa henkilöstömäärä oli yhteensä 696 henkilöä kaupunki otti ostopalveluista omaksi toiminnaksi Keskiset-kylät kotihoidon (7 vakituista työntekijää) sekä alkaen Kiteen hoivakodin toiminnan (28 vakituista työntekijää). Vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yhteensä 39 henkilöä. Ottaen huomioon ostopalveluiden siirron omaksi toiminnaksi, vakituinen henkilöstö kasvoi 4 henkilöllä edellisestä vuodesta. Talouden tasapainottamissuunnitelman mukainen henkilöstömäärän vähentäminen ei toteutunut tavoitteen mukaisesti, mutta samalla saatiin täytettyä useita keskeisiä virkoja (mm. talous- ja hallintojohtaja, henkilöstöpäällikkö, johtava lääkäri sekä hoito- ja hoivatyön päällikkö). Henkilöstömenot, euroa, kasvoivat edellisestä vuodesta euroa eli 3,4 %. Kasvua selittää suureksi osaksi ostopalveluiden siirto omaksi toiminnaksi. Kiteen kaupungin henkilöstöstä laaditaan vuosittain erillinen henkilöstökertomus. Se sisältää tarkempia henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta, tuloksista ja kustannuksista. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin viime vuoden tulos paransi merkittävästi kaupungin taloudellista asemaa. Aiemmin kertyneet raskaat 11,1 miljoonan euron alijäämät saatiin kokonaan katettua ja ensimmäistä kertaa 2000-luvulla taseessa on kertynyttä ylijäämää. Myös korollisen velan määrä jatkoi laskua. Kiteen kaupungin talous on kuitenkin terveen kuntatalouden minimitasolla eikä näköpiirissä ei ole ulkoisia asioita, jotka vahvistaisivat kaupungin taloutta. Kiteen kaupungin suurimmat haasteet kohdistuvat elinvoiman parantamiseen ja vaikean työllisyystilanteen kohentamiseen. Näiden riskien kattamiseksi kaupungin taloutta on edelleen parannettava. Omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 53,4 %. Tämä luku mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kiteen omavaraisuusaste on parantunut edellisestä vuodesta 7,8 prosenttiyksikköä. Tavoitetasona pidetään 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Korkoriskiä kasvattaa edelleen korkea lainamäärä, 17,4 miljoonaa euroa. Korkotaso on erittäin alhainen, mutta tilanne voi muuttua. Kahden prosenttiyksikön nousu kaupungin lainojen korkokannassa merkitsee yli euron korkomenojen vuosittaista kasvua. Tavoitteena on edelleen vähentää lainamäärää tulevina vuosina. Henkilöstön keski-ikä on 51 vuotta, mikä on valtakunnallista keskiarvoa (45,7 vuotta vuonna 2014) korkeampi. Eläke-ennusteen mukaan kaupungin vakituisesta henkilöstöstä on eläköitymässä joka neljäs työntekijä vuoden 2018 loppuun. Henkilöstön ikärakenne toisaalta mahdollistaa henkilöstömäärän vähentämisen joustavasti toisaalta asettaa työnantajalle haasteita henkilökunnan työkyvyn ylläpitämisessä ja kokemustiedon siirtämisessä seuraajille. Kaupungilla on hyviä välineitä työhyvinvoinnin edistämiseen mm. Kaari-malli, joita on käytettävä tehokkaasti myös jatkossa. Kaupungin omistama kiinteistömassa on tarpeeseen nähden edelleen liian suuri. Siitä aiheutuu kaupungille tarpeettomia käyttökustannuksia. Talouden tasapainottamisen yhteydessä päätettiin palvelutuotannossa tarvittavat tilat. Lopuista tulee luopua myynnin, purkamisen tai vuokraamisen kautta. Viime vuonna myytiin Villalan tyhjilleen jäänyt 15 (124)

16 koulu asuin- ja yrityskäyttöön. Sisäilmaongelmat tai niiden epäilyt ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat kaupungille vuosittain merkittäviä kustannuksia. Tavanomaisiin kiinteistöihin kohdistuviin riskeihin on varauduttu vakuutuksin. Kaupunki suojautui riskeiltä vakuutuksin eurolla vuonna Kaupunkikonserniin kuuluvien molempien vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet ovat huolestuttavan alhaiset. Kesälahden vuokrataloyhtiön talouden tasapainottaminen tulee olemaan erittäin haasteellinen tehtävä. Vuoden 2016 talousarviossa on tavoitteeksi asetettu tarvittavien tytäryhteisöjen talouden tervehdyttämistoimenpiteiden ja niiden aikataulun valmistelu. Heikko työllisyystilanne ja teollisten työpaikkojen menetykset ovat merkittävä riski kaupungin asukasluvun, valtionosuuksien ja verotulojen kehittymiselle. Väestön ja etenkin työikäisen väestön väheneminen vaikuttaa merkittävästi kaupungin verotulojen kehittymiseen. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Siun Sote, aloittaa toimintansa Kiteen kaupungin ja kuntayhtymän muiden jäsenkuntien kannalta Siun Soten onnistuminen on erittäin tärkeää. Kuntayhtymän toiminnan onnistuessa kuntien menot pysyvät kurissa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kehitys Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 1.8 Ympäristötekijät Kiteen kaupungin ympäristöviranomaisena toimii ympäristölautakunta. Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimii ympäristöpäällikkö, joka valvoo ympäristösuojelulain ja muiden toimintaa ohjaavien lakien noudattamista. Ympäristölautakunta on antanut toiminnastaan erillisen toimintakertomuksen. 2 Selonteko Kiteen kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupungin toiminnan ohjauksessa noudatetaan voimassa olevaa hallintosääntöä ja Kuntalakia sekä erityislainsäädäntöä ja kunnan omia ohjeita. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lisäksi kaikki ne kaupungin toimielimet ja viranhaltijat, 16 (124)

17 joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat kunnan viranomaisina vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kiteen kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. Toimialajohtajat ovat antaneet pyydetyt selonteot kaupunginjohtajalle toimialansa vuoden 2015 sisäisen valvonnan suunnitelmasta, toteutetusta sisäisestä valvonnasta, keskeisistä havainnoista ja tehdyistä toimenpiteistä. Toimialat ovat noudattaneet sisäisessä valvonnassa kaupungin sisäisen valvonnan ohjetta. Suoritetuissa valvontatoimenpiteissä, joilla varmistetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja sekä varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, on korjattu vähäiset virheelliset menettelyt heti kun ne on havaittu. Kirjanpito ja talouden seuranta oli ajan tasalla koko vuoden. Raportointia kehitettiin edelleen vuodesta Toteutumisraportteja käytiin läpi johtoryhmässä, esimiesten palavereissa, yksiköiden palavereissa ja henkilöstöinfoissa. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoitiin kuukausittain, valtuustolle kolmannesvuosittain. Talouden poikkeamiin reagoitiin. Valtuustoon nähden sitovista tulosalueista, 17 kpl, talousarvion ylitti 3 tulosaluetta. Ylitykset olivat yhteensä 1,0 miljoonaa euroa eli 1,5 % talousarvion toimintakatteesta. Perusturvalautakunnan talousarvion seuranta ja noudattaminen ei toiminut, koska talousarvio ylittyi merkittävästi kolmella tulosalueella neljästä. Perusturvalautakunnan talousarviota seurataan vuonna 2016 tarkasti, että ylitysuhkat havaitaan ajoissa ja niihin reagoidaan riittävän ajoissa. Henkilöstöhallinto on tehnyt sisäistä tarkastusta palkkoihin ja erityisesti on kiinnitetty huomiota erillislisien maksamiseen. Erillislisien maksamisen perusteet on selvitetty yhdessä esimiesten ja henkilöstöhallinnon kanssa. Mikäli perustetta ei ole ollut, on asiasta käyty kuulemistilaisuudet ao. henkilön kanssa ja lisä on poistettu. Kuukausittain on seurattu myös henkilöstömääriä, sairauspoissaoloja sekä säästötalkoovapaiden käyttöä. Sairauspoissaolojen seurantaa on tehostettu laskemalla Populus-järjestelmän hälytysrajaa 30 päivän poissaoloista 20 päivään. Hälytysrajan laskemisella pyritään entistä aiemmin ja tehokkaammin puuttumaan mahdollisiin työkykyä alentaviin ongelmiin. Valtuuston hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman ja toimenpideohjelman toteutumista seurattiin. Erilaisia toiminnan järjestämisvaihtoehtoja valittaessa on otettu huomioon taloudellinen näkökulma. Investointeihin ja käyttötalouden hankkeisiin on haettu ulkopuolista rahoitusta, mikäli saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Käytössä olevat esimiesten aamukahvitilaisuudet ovat osoittautuneet onnistuneeksi tavaksi tiedottaa ajankohtaisista asioista esimiehille sekä kuulla ja tukea heitä tehtävässään. Toimialoilla oli käytössä säännölliset palaverit. 17 (124)

18 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettujen menojen kattamiseen. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/kulut % 14,8 14,8 Vuosikate/Poistot % 318,3 455,4 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä (124)

19 3.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 164,6 161,7 Lainanhoitokate 2,1 2,0 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä (124)

20 3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkäaikaiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 6 6 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Liittymismaksut ja muut saamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 30 0 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 35 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ (124)

21 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edell tilikaus yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 7 8 Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Muut velat LYHYTAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lyhytaikaiset ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 53,4 45,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,6 36,8 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä (124)

22 Kiteen lainamäärän kehitys vuosina , /as. Omavaraisuusprosentin kehittyminen Kertyneen yli- / alijäämän kehitys vuosina , /asukas Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös 22 (124)

23 3.4 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kunnan kokonaistulot ja -menot 2015 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Korkokulut 280 Valtionosuudet Muut rahoituskulut 3 Korkotuotot 23 Satunnaiset kulut Muut rahoitustuotot 507 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien Rahoitusosuudet investointeihin hyödykkeiden luovutustappiot -12 Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustulot 156 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 15 Antolainasaamisten lisäykset 4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset 813 Rahavarojen muutos (124)

24 4 Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 2 Muut yhtiöt 2 Osakkuusyhteisöt 1 4 Kuntayhtymät 5 Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Kiteen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen, jossa määritellään Kiteen kaupungin sekä sen omistamien tytäryhteisöjen johtamisen, ohjauksen ja seurannan toimintaperiaatteet. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavat valtuuston ja hallituksen määrittelemää toimintalinjausta. Konserniohjeessa kaupunginvaltuusto päättää kaupunkikonsernin ohjauksen periaatteista. Kiteen kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat Kitee-konsernin ohjauksesta ja valvonnan järjestämisestä. 4.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kiteen kotitalot Oy Toiminnallinen tavoite Talouden tasapainossa pitäminen/ tyhjien asuntojen määrän vähentäminen Kohtuullinen vuokrataso Asuntojen tehokas vuokraus Mittari Tyhjät asunnot (6 kk), kpl Keskineliövuokra /jm3/kk Mittarin Toteutuma tunnusluku 14 kpl 34 kpl Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon 8,36 /jm3/kk Käyttöaste,% 90 % 89,50 % 24 (124)

25 Kiinteistö Oy Kesälahden Vuokratalot Toiminnallinen tavoite Hyvät ja turvalliset asuinolot Mittari Asiakaskysely (asteikko 1-5) Mittarin tunnusluku Toteutuma 4,46 (06/2014) kyselyä ei toteutettu Kohtuullinen vuokrataso Keskineliövuokra /jm3/kk Vuokrataso alle Kelan hyväksymän vuokran keskiarvon ei toteutunut, ka 9,72 /jm3/kk Asuntojen tehokas vuokraus Käyttöaste,% 84 % 77 % Kiteen Lämpö Oy Toiminnallinen tavoite Mittari Mittarin tunnusluku Energia mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti asiakkaille e/mwh, (Valtakunnan keskiarvo 72,91 e/mwh sis alv) Kaukolämmön energiahinta 64,50 e/mwh, sis alv Toteutuma Energiahinta v ,35 e/mwh sis alv, (valtakunnan keskiarvo 72,92 e/mwh sis alv, 7/2015) Aktiivisuus nykyisen teollisen toiminnan edellytysten ylläpitämisessä ja uuden toiminnan sijoittumisen mahdollistamisessa Tapaamiset nykyisten ja toimialueen uusien asiakkaiden kanssa Suurimpia asiakkaita kontaktoidaan ja uusille annetaan tarjous kaukolämmöstä Esitelty toimintaa Keski-Karjalan messuilla. Lisäksi kaikki asiakkaat kutsuttiin aamiaisbrunssille, n. puolet osallistui. Liittymistarjouksia on annettu joista uusia sopimuksia 4 kpl. Tuotto omistajan sijoittamalle pääomalle osinko/v euroa Maksettu 11/ (124)

26 Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy Toiminnallinen tavoite Uusien yritysten määrä Mittari Uudet perustetut yritykset Keski- Karjalassa Mittarin tunnusluku 50 Toteutuma 61 kpl Uudet perustetut yritykset Kiteellä Teollisten työpaikkojen lisääminen / Teollisten työpaikkojen määrän kasvu kpl Uudet työpaikat Uudet työpaikat Asiakkaiden tyytyväisyys yhtiön toimintaan Arvoasteikolla (1-5) 4 4,3 (tehtiin tammikuussa 2015) Talous Kumulatiivinen taloudellinen tulos positiivinen tai nolla 1 812, Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kesälahden Vuokratalot Oy ei tule selviämään taloutensa kuntoon laittamisesta yhtiön voimassaolevalla talouden tervehdyttämisohjelmalla. Vuokra-asuntojen kysyntä on huomattavasti asuntojen määrää pienempi. Näköpiirissä ei ole kysynnän merkittävää kasvua. Myös Kiteen Kotitalot Oy on vaikeuksissa, jollei asuntojen kysyntä kasva nykyisestä. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Keti Oy ja Kiteen Lämpö Oy ovat taloudeltaan terveitä yrityksiä. Vuonna 2016 kaupungissa päivitetään konserniohjeet ja valmistellaan tarvittavat tytäryhteisöjen talouden tervehdyttämistoimenpiteet ja aikataulut. 4.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kiteen kaupungin konserniohjeen mukaan konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallituksen tehtävänä on muun muassa valvoa kaupungin etua, edustaa kaupunkia ja käyttää sen puhevaltaa, antaa ohjeita kaupunkia edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisessa käsiteltäviin asioihin. Kaupunginhallitus on ohjeistanut yhtiökokouksiin osallistuvia Kiteen kaupungin edustajiksi nimettyjä henkilöitä. Ohjeistus on ollut riittävää, koska päätökset ovat olleet kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisia. 26 (124)

27 Tiedonkulku konserniyhteisöjen ja konsernijohdon välillä on varmistettu esimerkiksi siten, että konserniyhteisöjen hallituksiin ja johtokuntiin on valittu kaupunginhallituksen jäseniä. Kaupunginjohtaja on käynyt säännöllisesti keskusteluja Keti Oy:n ja Kiteen kotitalot Oy:n toimitusjohtajien kanssa yhtiöiden ajankohtaisista asioista ja taloudellisesta tilanteesta. 27 (124)

28 4.7 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Osuus osakkuusyhtiön voitosta 2 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset -1 Satunnaiset erät 1 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot 0 Laskennalliset verot -166 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLU- VUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 35,5-36,1 Vuosikate/poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä (124)

29 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 1 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 154,4-155,4 Lainanhoitokate 2,2 2,1 Kassan riittävyys (124)

30 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkäaikaiset menot Ennakkomaksut 1 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ (124)

31 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevastuuvaraus Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,7 36,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 46,3 48 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas Konsernin lainat, euroa/asukas Konsernin lainakanta , 1000 euroa Konsernin lainasaamiset , 1000 euroa Kunnan asukasmäärä (124)

32 Konsernin kertyneen yli-/alijäämän kehitys vuosina Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen tilinpäätös Konsernin lainamäärän kehitys, /as. vuosina Lähde: Talous- ja toimintatilasto Tilastokeskus ja vuosi 2015 Kiteen kaupungin tilinpäätös 32 (124)

33 5 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 5.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus esittää tilikauden ,32 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tuloutetaan tehtyä poistoeroa suunnitelman mukaan ,56 euroa - Siirretään tilikauden ylijäämä ,88 euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 5.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä. Valtuuston päätöksen mukaisesti keväällä 2014 valmisteltiin Kiteellä talouden tasapainottamissuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille taseen mukaisen alijäämän 11,1 milj. euroa kattamiseksi. Kiteen kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman Sen mukaisesti kertyneet alijäämät on katettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Aikaisempien vuosien alijäämistä katettiin vuonna 2014 kolme neljännestä ja vuonna 2015 loput. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 6,5 miljoonaa euroa. Taseessa on kertynyttä ylijäämää 4,2 miljoonaa euroa. Valtuuston hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa noudatetaan edelleen talouden vahvistamiseksi. 33 (124)

34 6 Talousarvion toteutuminen 6.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tilivelvolliset: Tarkastuslautakunnan jäsenet Tulosyksiköt: Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunta arvioi talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Vuodesta 2013 lähtien tarkastustoimen tehtäviin on kuulunut selvittää ovatko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristö ja sen muutokset Toimikaudella sote-uudistus toteutuessaan vuonna 2017 muuttaa koko kaupungin organisaatiota merkittävästi. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtynee maakunnallisen sote-alueen palvelukseen ja tämä vaikuttaa myös tarkastuslautakunnan toimintaan. TALOUSARVIO 2015 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen tavoite: Palvelut järjestetään tuloksellisesti (= tuottavuus, tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus) Tulosalueen tavoite Tavoitteena on toteuttaa kuntalain lautakunnalle asetetut tehtävät tehokkaasti ja taloudellisesti Arviointikriteeri/mittari Lain tarkoittamien määräaikojen noudattaminen ja määrärahojen puitteissa Tavoitetaso Toteuma - Toteutunut suunnitellusti 34 (124)