AUTTAMALLA TOISTA TULET MYÖS ITSE AUTETUKSI. Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTTAMALLA TOISTA TULET MYÖS ITSE AUTETUKSI. Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä"

Transkriptio

1 AUTTAMALLA TOISTA TULET MYÖS ITSE AUTETUKSI Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä Tina Packalén Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Packalén, Tina. Auttamalla toista tulet myös itse autetuksi: Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä. Helsinki, syksy 2007, 44 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Aloite tutkimukseen on tullut Eläkeliitto ry:ltä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yli 50-vuotiaiden eronneiden naisten motiiveja vertaistukijaksi lähtemiselle, heidän kokemuksensa toiminnan myönteisistä puolista ja ongelmista sekä selvittää sitä kokivatko tukihenkilöt saaneensa tarpeeksi tukea toimintaansa Eläkeliitolta ja muilta tukihenkilöiltä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten haastattelin kuutta iältään vuotiasta naista. Tässä tutkimuksessa avioerokokemusten jakaminen nousi vahvimmaksi motiiviksi vertaistukihenkilöksi lähtemiselle. Tukija ja tuettavat henkilöt elivät usein eri vaihetta erokriiseissään. Tukihenkilön käytyä itse läpi jonkun tietyn vaiheen, hän pystyi auttamaan toista, joka vasta oli alkamassa kyseisen ongelman käsittelyä. Toisin sanoen tuettavan ja tukijan roolit vaihtelivat tilanteiden mukaan. Suurimmat vaikeudet koettiin tilanteissa, joissa tuettava haki sellaista tukea, jolle tukihenkilöroolissa ollut ei katsonut sopivan erotukihenkilön rooliin. Palaute Eläkeliitto ry:n erokriisissä oleville annetusta tuesta on ollut positiivista. Tukihenkilöt saivat työnohjausta sekä puhelimitse, että sähköpostin kautta. Joitakin toiveita oli yhteisten tapaamisten, luentojen järjestämisten ja tulevien kurssien ideoinnin suhteen. Nämä mainittiin asioiksi, jotka voisivat olla tärkeitä tukihenkilötoiminnan kehittämiseksi. Tukihenkilöt kertoivat vapaaehtoisen erotukitoiminnan kiinnostavan ihmisiä vain niin kauan, kuin eroasia on ajankohtainen omassa elämässä. Asiasanat: avioero, vertaistuki, motiivit, identiteetti, roolit, erosta eheytyminen, kvalitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Packalén, Tina. The role of older women as peer supporters: experiences of divorce. 44p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Fall 2007, Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The initiative for the study came from a pensions association Eläkeliitto ry. The purpose of this thesis was to clarify motives of divorced females aged 50 or above when starting as peer supporters; the advantages and disadvantages of peer support activities. Moreover, the aim was to examine whether support persons received enough support from the old age pensions association and other support persons. This thesis was qualitative. The material was collected with the help of the semistructured theme interview. For the study I interviewed 6 women aged between 59 and 66. The most important motive for being a peer support person seemed to be the wish to share one s own feelings and experiences of divorce. Some subjects were processing a different stage in their divorce crisis than others and actual roles between supporter and supported had varied depending on aspects discussed. Difficulties emerged in situations where the supported was expecting assistance which the support person did not consider applicable for her role. The subjects in the study seemed satisfied with the support given by the pensions association. The support persons kept in touch with the subjects by contacting them by phone and through s. Some wishes of having common meetings, arranging courses and brainstorming sessions of future courses were proposed as issues furthering the development of the peer support activity. Peer support activity interested peer support persons as long as it was topical in their own life according this study. Keywords: divorce, peer support, motives, roles, qualitative thesis.

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IKÄÄNTYVIEN AVIOEROJEN LISÄÄNTYMINEN JA ELÄMÄNTAVAN MUUTOKSET IKÄÄNTYVIEN AVIOEROT KRIISINÄ ELÄMÄNMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA SEN ERILAISET ORIENTAATIOT TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Eläkeliitto ry Erosta eheäksi projekti Sopeutumisvalmennuskurssit Tukihenkilökurssit TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TULOKSET Erotukihenkilöksi lähtemisen motiivit Erotukihenkilöiden myönteiset kokemukset Erotukihenkilöiden kokemat ongelmat Kokemukset Eläkeliitto ry:ltä saadusta tuesta Kokemukset muilta tukihenkilöiltä saadusta tuesta Haastatteluissa nousseita muita teemoja POHDINTAA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...44 LIITTEET...48

5 5 1 JOHDANTO Syksyllä 2006 minulle tarjoutui mahdollisuus aloittaa opinnäytetyö Eläkeliiton kanssa. Eläkeliitto oli käynnistänyt Erosta eheäksi projektin myötä sekä sopeutumisvalmennuskurssi- että tukihenkilökurssi- toiminnan. Opinnäytetyöhön tutkimushenkilöiksi tarjoutuivat kursseilla olleet ja sen jälkeen vapaaehtoisiksi tukihenkilöiksi lähteneet pääkaupunkiseudulla asuvat henkilöt. Erosta eheäksi projekti toimi vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin. Toimintamuotoina olivat sopeutumisvalmennuskurssit ja tukihenkilökurssit. Sopeutumiskurssilaisia oli yhteensä 271 henkilöä, joista naisia 86 prosenttia ja miehiä 14 prosenttia. Erotukihenkilökurssin kävi läpi 87 henkilöä. Kurssilaisten avioliitot olivat pääosin pitkiä, noin 30 vuotta kestäneitä liittoja. Hankkeesta valmistui loppuraportti vuonna Kehittämisprojektin jälkeen hanke sai kohdennetun toiminta-avustuksen vuosille Erosta eheäksi -toiminta on suunnattu yli viisikymmentävuotiaille eronneille henkilöille. Vuosina Erosta eheäksi -asiakkaiden keski-ikä oli 59 vuotta. Erosta ehäksi toiminta on tarkoitettu sekä avio- että avoeron kokeneille. Kursseille on kuitenkin osallistunut vain avioliitosta eronneita ja siten haastateltavani olivat kaikki olleet avioliitossa. Sen vuoksi puhun tässä opinnäytetyössä avioliitosta, vaikka useimmat eroon liittyvät asiat ovat samanlaisia myös avoerossa. Tutkimusta varten haastattelin kuutta eronnutta, joista neljä oli helsinkiläistä ja kaksi espoolaista naista. Omassa aineistossani haastateltavien keski-ikä oli 62 vuotta. Tämän selvityksen tavoitteeksi Eläkeliitto ry asetti lisätiedon hankkimisen tukihenkilötoimintaan hakeutuvien eronneiden eronneiden naisten motiiveista vertaistukijaksi lähtemiselle, heidän kokemuksistaan toiminnan positiivisista puolista ja ongelmista sekä selvittää sitä kokivatko tukihenkilöt saaneensa

6 6 tarpeeksi tukea toimintaan Eläkeliitolta ja muilta tukihenkilöiltä. Eläkeliitto tarvitsee tätä tietoa toimintansa eteenpäin viemiseksi. Aloitin opinnäytetyöni tutustumalla ikääntyvien avieroa käsittelevään kirjallisuuteen. Useimmissa tutkimuksissa avioeroja on käsitelty lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Yleisimmin Suomessa erotaan ikävuosien välisenä aikana. Mielenkiintoni kohdistui kuitenkin eronneisiin, jotka olivat yli 50-vuotiaita. Halusin keskittyä nimenomaan ikääntyvien, vastoin omaa tahtoaan yksin jääneiden naisten kokemuksiin. Tiedon kerääminen tapahtui puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Lisäksi haastattelin projektin vetäjää.

7 7 2 IKÄÄNTYVIEN AVIOEROJEN LISÄÄNTYMINEN JA ELÄMÄNTAVAN MUUTOKSET Avioliittolain muutos ja yhteiskunnallisten arvojen muuttuminen ovat vaikuttaneet ikääntyvien avioerojen kasvuun. Nykyhteiskunnassamme vallitsevat normit ovat ensisijaisesti vaikuttaneet avioerojen lisääntymiseen, ja eroamistapa tai -menettely on seurannut normien muuttumista. (Litmala 2000, 6 7.) Avioliittolain muutos (411/1987) astui voimaan Tämän jälkeen avioero tuli mahdolliseksi käsitellä tuomioistuimessa hakemusasiana. Puolisoilla on pääsääntöisesti oikeus saada avioero kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen (AL 25 1). Harkinta-aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai kun puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle (ns. I- vaiheen hakemus). Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos jompikumpi tai he yhdessä sitä vaativat. Vaatimus on tehtävä ennen kuin on kulunut vuosi harkinta-ajan alkamisesta (ns. II-vaiheen hakemus). Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty kyseisen ajan kuluessa. (Litmala 2000, 5.) Avioero-prosessin luonne muuttui lain myötä anonyymimmaksi, koska syyllistä osapuolta esimerkiksi uskottomuuden perusteella ei enää etsitty. Aikaisemmin kohdistui huomattavasti enemmän ympäristön paineita perheiden koossa pitämiseen lähes kaikissa olosuhteissa. (Litmala 2000, 6.) Avioeroa käsiteltäessä ei nykyisin tutkita sitä, minkä vuoksi eroa vaaditaan. Mitään nimenomaista eroperustetta ei toisin sanoen tarvitse esittää. Tuomioistuin ei liioin enää tutki puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita. Jos eroa hakee ainoastaan toinen puolisoista, asian etenemisen kannalta ei ole

8 8 merkitystä sillä, vastustaako toinen puoliso eroa vai suostuuko hän siihen. (Litmala 2000, 6.) Eroamiseen ei siis tuomioistuimessa oteta enää moraalista kantaa. Tämä on luonnollisesti madaltanut eron hakemisen kynnystä myös iäkkäämpien hakijoiden keskuudessa, jotka ovat kasvaneet nykyistä enemmän perhearvoiltaan ja moraalikäsitykseltään homogeenisemmassa yhteiskunnassa. Ajallemme ominaista on nuoruuden ihannointi omasta ikävaiheesta piittaamatta. Iättömyyden tavoittelu ilmiönä näyttäisi vaikuttaneen avioerojen lisääntymiseen. Airaksinen toteaa kärjistäen, että vanhuus olisi jopa kielletty teema. Nuoret vieroksuvat vanhuuden havaintoa ja vanhat itse kieltäytyvät vanhuudesta. (Airaksinen 2002, 138.) Nuorekkuuden ihannointi näkyy tyyliseikkoina, niin kuin postmoderniin kuuluukin. Kuka tahansa on nuori, kun vain omaksuu oikean tyylin. Pukeudutaan tietyllä tavalla, kuunnellaan tietyn tyyppistä musiikkia ja käydään oikeissa paikoissa juhlimassa. Nautintoaineet on valittava oikein, samoin kielenkäyttö on pidettävä kunnossa. (Airaksinen 2002, 149.) Nuorisokulttuurista pystyy jokainen poimimaan juuri sen osan, joka on hauskaa ja viihdyttävää. Yhä enemmän myös vanheneva väestö poimii itseään eniten kiinnostavia sisältöjä. Ehkä neljä tärkeintä ovat urheilu, matkustelu, opiskelu ja rakkaus. (Airaksinen 2002, 149.) Eromäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikkien ikäluokkien keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 2005 yli 50-vuotiaita miehiä erosi ja naisia eli yhteensä henkilöä. Vuonna 1995 eli kymmenen vuotta aiemmin yli 50- vuotiaita miehiä erosi ja naisia eli yhteensä henkilöä. (Tilastokeskus 2006) Avioliiton kestona mitattuna esimerkiksi 30 vuotta kestäneitä liittoja, jotka on solmittu vuonna 1975, on purkautunut lähes 360 tuhatta solmittua avioliittoa kohti vuonna Voidaankin sanoa, että ero on joka kolmannen liiton kohtalo. (Tilastokeskus 2006)

9 9 Tilastokeskus luokittelee väestön siviilisäädyn mukaan naimattomiin, naimisissa oleviin, leskiin ja eronneisiin. Väestötilastossa oli vuonna 2005 eronneita yli 50- vuotiaita miehiä ja naisia eli yhteensä henkilöä. Tässä luvussa ovat mukana myös aiempina vuosina eronneet, ts. luku on kumuloituva. (Ikonen 2006, 12.)

10 10 3 IKÄÄNTYVIEN AVIOEROT KRIISINÄ Kehityksen kuluessa tapahtuu sekä kasautuvaa että muutoksia sisältävää kehitystä. Kehitys voi kulkea moniin eri suuntiin, mikä näkyy sekä ihmisten eri toiminta-alueiden erilaisissa kehityksissä että ihmisten välisissä kehityseroissa. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkila & Ruoppila 2006, 169.) Kolme tärkeintä kehitykseen vaikuttavaa tekijää jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa ovat ikä, historiallinen aika ja ei-ohjeelliset elämäntavat. Ikä tuo mukanaan sekä fyysisiä muutoksia että erilaisia ympäristön odotuksija, jotka suuntaavaat ihmisen kehitystä. Ihmisen kehitysprosessit koostuvat päämäärien ja keinojen valinnoista sekä menetysten korvaamisesta (Nurmi jne. 2006, 169, 170.) Erikson sisällytti keski-ikään kahden psykososiaalisen kriisin ratkaisemisen. Ratkaisuista voi seurata joko tuottavuuden tai lamaantumisen kokemusta. Tuottavuus tarkoittaa ihmisen halua ohjata seuraavaa sukupolvea ja löytää elämäänsä kohteita, joista hän tuntee olevansa vastuussa. Ilman vastuun kokemusta saattaa seurata psykososiaalinen lamaantuminen. Viimeinen psykososiaalinen kriisi kuuluu Eriksonin mukaan elämän viimeiseen kolmannekseen. Sen ratkaisusta voi seurata minän eheytyminen, kun ihminen kokee eletyn elämän merkitykselliseksi tai epätoivoa, jos ihmisellä on tunne, että jäljellä oleva aika on liian lyhyt uuden elämän aloittamiseen tai eheytymisen löytämiseen muilla tavoin. (Nurmi jne. 2006, 163.) Myönteisessä kehityksessä ihminen tähtää toivottuihin tavoitteisiin, esimerkiksi oppimiseen, ja välttää kielteisiä tavoitteita ja niiden seurauksia, kuten opiskelun keskeyttämistä. Koska elämään sisältyy rajaton määrä toiminnan mahdollisuuksia, ihmisen on valittava ne kohteet, joihin hän suuntautuu. Ponnisteleminen on edellytys myönteiselle kehitykselle. Kun vastaan tulee

11 11 ongelmia, on joko muutettava tavoitteita tai tulkittava tapahtumia uudelleen. (Nurmi jne. 2006, 170.) Kuoleman joutuu kohtaamaan väistämättä viimeistään, kun omat vanhemmat kuolevat. Lapsien muuttaminen pois kotoa ja työstä pois jäänti muuttavat väistämättä elämää. Erilaisten elämänmuutosten ajoittuminen päällekkäin haastaa yksilön sopeutumisvoimavaroja. Keski-iässä, ehkä ensimmäisen kerran, näkyy yksilössä myös taipumus vetäytyä jotenkin syrjään tai ainakin etäämmälle. Maailmaa pyritään katsomaan hiukan kauempaa. Omat henkilökohtaiset yllykkeet ja vaatimukset työntyvät vähemmän etualalle. (Turunen ) Yksilölle ei ole enää samassa mitassa tärkeää, että juuri hän tekee tai että nimenomaan hän osaa tai tietää. Paneutuminen asioihin on aiempaa epäitsekkäämpää ja suhde toisiin ihmisiin on usein aidommin myötätuntoinen. Kokemuksen suoma näkemys avartaa ja valaisee ymmärrystä. (Turunen 2005, 247.) Edelläkuvatunlaiseen seesteisyyteen ei aina päästä eikä koskaan täydellisesti. Elämässä on aina ristiriitaisia jännitteitä ja kamppailua. Tärkeintä omaa elämäänsä tarkastelevalle ihmiselle on tunne, että hän on itse valinnut asioita elämäänsä. Ikääntyessä kaiken rajallisuus ja suhteellisuus näyttäytyvät entistä kirkkaammin. (Turunen 2005, 250, 254.) Yksilö saattaakin päinvastaisesti takertua ennen näkemättömällä kiihkolla rooleihinsa ja tehtäviinsä. Hän haluaa kaapata elämänsä takaisin. Pelko siitä, että koko elämäntyö osoittautuu turhaksi, saattaa kummitella taustalla. Luopuminen saavutetusta identiteetistä näyttää mahdottomalta ja uhkaavalta. (Turunen 2005, 250.) Vaikka avioerot ovat yhä yleisempiä, siihen sopeutuminen voi silti olla tuskallinen prosessi, varsinkin siinä tapauksessa, että sitä ei ole valinnut itse. Saattaa olla tuskallista kokea elämänsä jopa erehdysten sarjana tai ainakin melko merkityksettömänä. (Turunen 2005, 254.)

12 12 Kun ikääntynyt eroaa, stressi on kuitenkin usein suurempi jo senkin takia, että eroaminen ei ole ikääntyneiden keskuudessa yhtä yleistä, kuin nuorempien parien kohdalla, varsinkin vuosikymmeniä perheen ja puolison kanssa eläneille yksin jääminen eron jälkeen voi olla ahdistavaa ja pelottavaa. Pitkä avioliitto ennen eropäätöstä lisää yleensä kriisin raskautta. Ero koskettaa monissa tapauksissa useampaa sukupolvea, kun eronneella parilla on aikuisia lapsia perheineen. Puolison menettäminen yllättäen (esim. puolison jättäessä) on aina traumaattinen tilanne. Tilanteessa korostuu tavallisesti yksinäisyyden kokemus, johon liittyy surua ja tyhjyyden tunnetta. Traumaattisessa kriisissä monet kokevat paniikinomaisesti menettävänsä luottamuksensa maailman mielekkyyteen ja tarkoitukseen. (Cullberg ) Traumaattiset tapahtumat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne koettelevat ja muuttavat elämänarvoja. Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan, hänen maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa kyseenalaistuvat aina joiltakin osin. Traumaattisen tapahtuman vaikutukset näkyvät välittömästi, mutta voivat tulla myös viiveellä. Yhdelläkin traumaattisella tapahtumalla on laajat seuraamukset. (Heikkinen 2002.) Avioero on vaikeimpia ihmisten kokemia elämänmuutoksia. Ero vaikuttaa laajasti sekä eronneeseen että hänen lähiympäristöönsä. Eron jälkeen ei useinkaan voi välttyä kysymykseltä: mikä suhteessa meni pieleen? (Halla- Seppälä 1988; 21.) Parisuhteen hajoamismuodot Halla-Seppälä on luokitellut neljään päätyyppiin. Ensimmäinen on suhteen hajoaminen sisäiseen mahdottomuuteensa. Tällä tarkoitetaan lähinnä puolisoiden erilleen kasvamista sekä epärealistisia odotuksia parisuhteelta. Toisena muotona on suhteen hajottaminen eli ns. kolmannen pyörän ilmaantuminen. Omassa tutkimusaineistossani tämä koettiin yleisimmäksi syyksi avioeroon. Kolmanneksi on hahmotettu suhteesta

13 13 vapautuminen, mikä käsittää irrottautumisen alistus- tai riistosuhteesta. Tässä korostuu yksilön itsenäistyminen. Neljäntenä muotona on suhteen välineellinen lopettaminen eli ero osana valtataistelua, jolloin erolla pyritään vahingoittamaan toista osapuolta. (Halla-Seppälä 1988; )

14 14 4 ELÄMÄNMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN Halla-Seppälän mukaan parisuhde muuttuu erosuhteeksi eri vaiheiden kautta, joissa puolisot elävät usein eri tahdissa erokriisiä. Koska he käyvät prosessia omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan, he eivät useinkaan ymmärrä toisiaan. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Hylätylle osapuolelle kuuluvia vaiheita ja tuntoja eroprosessissa on aluksi yleensä kieltäminen, jossa suorastaan törmätään yllättävään todellisuuteen. Todellisuutta ei haluta myöntää, vaikka se nähdään: seuraa siis todellisuuden kieltäminen. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Tavallisesti kieltämisvaihetta seuraa vastustamisen ja kaupankäynnin vaihe, jossa yritetään saada hylkääjä suostumaan avioliiton jatkamiseen hylätyn omien vaatimusten kustannuksella. Kun nämä keinot on käytetty, kerjääjän on pakko luovuttaa ja murtua. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Tuntematon tulevaisuus pelottaa, mutta sitä kohti on vain mentävä. On irrottauduttava entisestä myös taloudellisesti. Tunteet vaihtelevat usein avuttomuudesta perusteettomankin toivon etsimiseen. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Usein yksinjätetty eristäytyy ja kokee itsesäälin tunteita. Tämä kriisin pohjavaihe kääntyy usein vastakohdakseen seuraavassa kriisin vaiheessa, jolloin haetaan hyvitystä ja paikataan itsetunnon haavoja hurjastelulla. Murehtiminen ja hurjastelu ovat kuitenkin saman asian kääntöpuolia. (Halla-Seppälä 1988; ) Nousu näistä vaiheista tapahtuu suunnan uudelleen määrittelemisen kautta. Itsetunto alkaa vahvistua henkisten voimien palautumisen myötä. Uusia ihmissuhteita syntyy ja yhteydet vanhoihin solmitaan uudelleen. Tässä

15 15 vaiheessa eheytyminen on jo pitkällä. Ero myönnetään, todellisuus hyväksytään ja suuntaudutaan uusiin asioihin elämässä. (Halla-Seppälä 1988; 23.) Eräissä tutkimuksissa on saatu esiin ikääntymivaikutusten yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, joka johtuu tunteiden hallinnan ja säätelyn välisestä yhteydestä. Näissä tutkimuksissa on nostettu esiin, että fyysisen haurauden lisääntyminen ja voimavarojen väheneminen saisi ikääntyvän pyrkimään tietoisemmin mielenrauhan ja henkisen tasapainon säilyttämiseen. Tämä tapahtuu esimerkiksi välttelemällä tietoisesti konfliktitilanteita ja voimakkaita tunneilmaisuja. Vanhemmat ihmiset saattavat kyetä tunteiden säätelyllä selviytymään paremmin niistä menetyksistä ja muista suurista elämänmuutoksista, joita vanhenemiseen liittyy. (Raitanen, Hänninen, Pajunen, Suutama 2004, 139.) Jokainen erokriisi on kuitenkin yksilöllinen, eivätkä kaikki käy edellä mainituttuja vaiheita läpi. Erokriisi voi alkaa jostakin muustakin kohdasta kuin kieltäminen ja etenee yksilöllisesti. Jokainen käsittelee ja käy läpi eron omalla tavallaan. (Halla-Seppälä 1988; 26.) Elämänhallinnan tunteella tarkoitetaan ihmisen kykyä hyväksyä itsensä, olla sosiaalinen, löytää omat lahjansa ja voimavaransa ja käyttää niitä. Elämänhallintaa on tasapainon etsiminen ja löytäminen myös vaikeina aikoina. Aktiivisuus ja motivoituneisuus lisäävät ilon tunnetta ja tunnettä siitä, että asiat ovat hallinnassa. (Raitasalo 1996, 49.) Vahva itsetunto ja positiivisuus auttavat ihmistä selviämään suuristakin vastoinkäymisistä, koska ne auttavat yksilöä kääntämään tappiot voitoiksi. Heikolla itsetunnolla varustettu ihminen masentuu syvemmin vaikeuksia kohdatessaan. Masentunut ihminen passivoituu, lannistuu ja voi ruveta hakemaan helpotusta elämäänsä ensimmäisestä mahdollisesta oljenkorresta, joka lopulta ajaa häntä vain suurempiin ongelmiin. (Raitasalo 1996, 30.) Selviytymistä kriisitilanteessa edesauttaa mahdollisimman rehellinen käsitys itsestä ja omista kyvyistä. Realistinen minäkuva mahdollistaa mielekkäiden

16 16 selviytymisstrategioiden valinnan, sekä auttaa ymmärtämään, että kaikkea ei voi hallita. Yksilö voi milloin vain kohdata yllättäviä menetyksiä ja tilanteita, jotka sotivat omia tavoitteita ja arvoja vastaan. On vain kohdattava tilanne sellaisena kuin se tulee ja lähdettävä työstämään sitä kykyjensä ja sen tuen varassa, jota on saatavana. Erokriisissä olevat voivat kokea tilanteensa siis melko eri tavoilla riippuen itsetunnosta ja muista yksilöä enemmän tai vähemmän kuormittavista tekijöistä. (Raitasalo 1996, 36.) Kriisitilanteen kohdatessa henkilö (epäilemättä myös eronnut käy kriisiä lävitse) arvioi ensin kokonaistilanteen. Joku kokee tilanteen haastavaksi, toinen uhkaavaksi, kolmas vain menetykseksi, joka aiheuttaa pelkästään tappion tunnetta. Haastavaksi tilanteen kokeva näkee kriisissä mahdollisuuksia persoonallisuuden kasvuun, joka innostaa häntä toimimaan; se taas antaa hallinnan kokemusta ja elämänvoimaa. Uhkaavuutta kokeva ennakoi tulevaa pelosta ja omanarvontunteen menetyksestä käsin. Tappion tunteita kokeva yrittää tavallisesti selviytyä ja säilyttää itsearvostuksen rippeensä. Seuraavaksi kriisiä prosessoivan on mietittävä omia voimavarjojaan sekä saatavilla olevaa sosiaalista ja aineellista apua ja tukea. Runsaasti ulkopuolista tukea saava selviytyy nopeammin ja vähemmillä kolhuilla tapahtuneesta kuin eristäytyvämpi henkilö. (Raitasalo 1996, 37.) Uhkaavassa tilanteessa pelkoa ja ahdistusta tunteva voi käyttää strategioita, jotka tähtäävät psykofyysisen vireyden saavuttamiseen tai menetyksen kokenut voi jäsentää tapahtunutta uudelleen mielensisäisin keinoin. (Raitasalo 1996, 38.) Toipuminen vaikeasta elämänkriisistä tapahtuu usein prosessissa, joka etenee erilaisten projektien kautta. Yksilöt etsivät uusia tavoitteita elämälleen ja tekevät suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Siirtymävaiheessa arvioidaan, miten tavoitteissa on edistytty, mikä vanhassa elämässä on käyttökelpoista ja mietitään omia toiveita sekä tulevia mahdollisuuksia. (Raitasalo 1996, 38 39, 44.)

17 17 Kaikkivoipaisuuden tunteen hellittäessä yksilö saavuttaa itsettömyyden ilmavan avaruuden. Elämälleen, ja muille ihmisille, voi antaa anteeksi. Identiteetistä ei kaikissa tapauksissa kannata pitää kiinni. Mitä pikemmin siitä pääsee eroon, sitä valoisampi on mieli. Enää ei ainakaan periaatteessa tarvitse olla mitään. Tyhjentyminen voi kuitenkin olla vaikeaa. (Turunen 2005, 254.) Elämän pidentyessä eri ikävaiheille syntyy uusia merkityksiä ja uusia kulttuurisia ilmenemismuotoja. Keski-ikä on tavallaan vapautunut epätasa-arvosta, johon ovat vaikuttaneet parantunut terveys ja toimintakyky, korkeampi koulutustaso, kohentunut taloudellinen tilanne ja lisääntyneet osallistumismahdollisuudet. (Heikkinen & Tuomi 2001, 223.) Yli viisikymmenvuotiaat naiset elävät periaatteessa antoisaa vaihetta ja saattavat viettää hyvinkin aktiivista elämää. Avioerosta toivuttuaan heillä saattaa olla jopa enemmän mahdollisuuksia elää tyydyttävää tai onnellisempaa elämää kuin ennen avioeroa. Englanninkielinen termi coping kuvaa yksilön selviytymiskeinoja stressitilanteessa. Myös termejä: käsittely-, selviytymis- ja hallintakeinoja käytetään. Ratkaisuun ja tunteisiin suuntautuminen on keskeistä ristiriitaisissa tila selviytymiseen. Erittäin paineisissa tilanteissa yksilöt käyttävät näitä vakiintuneita linjoja selviytymiskeinoinaan. (Salo & Tuunainen 1996, ) Puhutaan ongelmakeskeisistä selviytymiskeinoista, ja emotionaalisista selviytymiskeinoista. Ratkaisukeskeisistä keinoista voisi mainita asian käsittelyn muiden kanssa, ympäristön vaihtamisen tai olosuhteiden muutoksen. Emotionaalisilla keinoilla pyritään vähentämään emotionaalista ja fyysistä pahaa oloa. Tunteiden rehellinen kohtaaminen ja ristiriidan syiden objektiivinen arvioiminen esimerkkejä tälläisistä keinoista. Usein molemmat tyylit esiintyvät samanaikaisesti. (Öberg ym. 1994, 81, Salo & Tuunainen 1996, )

18 18 Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että myöhemmässä iässä turvauduttaisiin enemmän kuin nuoruudessa niin sanottuihin kypsiin coping-tyyleihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi ongelman ratkaisu ja neuvojen hakeminen muilta. Toisaalta on havaittu, että vanhemmilla ihmisillä on useita erilaisia tapoja käyttäytyä stressitilanteissa ja niistä valitaan se, mikä kunkin tilanteen kannalta on sopivin vaihtoehto. (Öberg ym. 1994, ) Hyvälle copingstrategialle tunnusomaisia piirteitä ovat järkevyys, joustavuus, kaukonäköisyys, onnistumismielikuvat sekä tilanteen hallinnan tunne. Selviytymistä edistää kyky objektiivisuuteen ja totuudenmukaisiin tilannearvioihin stressaavissa olosuhteissa sekä kyky toimia joustavasti uusissa tilanteissa. Hallintatunteen merkitys on oleellinen voimavara tilanteessa eteenpäin menemiselle. (Salo & Tuunainen 1996, 227.) Aluksi ihminen joutuu pakottamaan itsensä kiinnostuneeksi asioista ja ihmisistä. Usein sen takia, että ystävät ja sukulaiset sitä vaativat ja heille yrittää olla mieliksi. Vähitellen omakin kiinnostus elämään lisääntyy. (Saari 2000, 67.) Sosiaalinen tuki traumaattisen kokemuksen käsittelyssä on ensiarvoisen tärkeää. Laaja sosiaalinen verkosto on traumaattisen kokemuksen kokeneen paras turva. (Saari ) Eheytymiseen vaikuttavat ihmisen oma halu, itseluottamus ja yleinen näkemys itsestään. Siihen vaikuttavat myös olosuhteet ja toiset ihmiset. Ihmistä itseään koskevat uskomukset ja käsitykset omista mahdollisuuksista muotoutuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Toinen ihminen ei pysty eheyttämään toista, mutta voi yrittää auttaa luomalla mahdollisimman otolliset puitteet. (Siitonen 1999, 161) Sosiaaliset suhteet tuottavat ihmiselle elämänhallinnan tunnetta. Erokriisin yhteydessä sosiaaliset suhteet järkkyvät. Yksinjääminen altistaa masennukselle, jopa itsemurha-ajatuksille. Tieto siitä, että on olemassa ihminen, johon voi vaikeina hetkinä ottaa yhteyttä, poistaa turvattomuuden kokemusta ja palauttaa elämänhallinnan tunnetta. (Ikonen 2007.)

19 19 Tässä vaiheessa erossa yksin jääneelle toiminta jossain järjestössä tai esimerkiksi erotukihenkilönä toimiminen voi tuoda mukanaan uusia sosiaalisia kontakteja. Eskolan ja Kurjen tutkimuksen mukaan sosiaalisten kontaktien lisäksi myös auttaminen tuo vapaaehtoiselle hyvänolon tunnetta, joka voimaannuttaa. Tutkimuksessa havaittiin, että muita auttavat ihmiset kokivat suurta mielihyvää ja hyvinvointia saadessaan olla avuksi. Mitä enemmän autettiin, sitä enemmän auttajien itsensä hyvinvointi parantui. Myös sillä oli merkitystä ketä autettiin. Ne, jotka auttoivat vieraita, kokivat terveytensä paremmaksi kuin ne, jotka auttoivat omaisia. Persoonallisen yhteyden saaminen autettaviin edistää mielihyvän kokemusta. Auttajat raportoivat saaneensa vapaaehtoistyöstä konkreettista hyötyä mm. kivut ja unihäiriöt vähenivät. Auttamisen pitkäaikaisvaikutukset koettiin kohonneena itsearvostuksena, sisäisenä rauhana ja optimistisuutena. (Eskola & Kurki 2001, 103.) Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisistä on päästy yli. Ihminen jatkaa elämäänsä tuntien menneen kuin arpena, joka tulee aina pysymään mutta jonka ei tarvitse estää häntä saamasta kosketusta elävään elämään. Järkkynyt itsetunto on vähitellen palautunut, ja tunteet on läpityöskennelty. Näin kriisistä tulee osa elämää eikä asia, joka pitäisi unohtaa ja jonka ympärille pitäisi kasvattaa kuori. Tapahtuma voi saada myöhemmin elämässä uusia merkityksiä. Toivottu lopputulos on, että traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa omaa itseä. (Heikkinen 2002.)

20 20 5 VAPAAEHTOISTOIMINTA JA SEN ERILAISET ORIENTAATIOT Vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoista toisia tai yhteisöä hyödyttävää käyttäytymistä, joka ei perustu ammatillisiin velvollisuuksiin tai sopimuksiin (Eskola & Kurki 2001, 203). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea määrittelee vapaaehtoistoimintana sen roolit ja vaikutukset eurooppalaisessa yhteiskunnassa Euroopan Unionin komissiolle antamassaan lausunnossa. Siinä todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta toimintaa, jota yli 100 miljoonaa eurooppalaista harjoittavat. Se määritellään kansalaisaktiivisuuteen rinnastettavaksi toiminnaksi, jossa yksilö toimii toisten hyväksi, joko vapaaajallaan tai vapaaehtoispalvelun yhteydessä ottaen jopa taloudellisia ja terveydellisiä riskejä. Toiminta mahdollistaa voimakkaan tunteen kuulumisesta yhteiskuntaan. (Euroopan unionin virallinen lehti.) Vapaaehtoistoiminnan keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisten epävirallisia verkostoja ja antaa vapaaehtoista apua, joka ei ole ammatillista, vaan dialogista. Auttaja saa vastavuoroisesti hyvän mielen, itseluottamusta, mahdollisuuden kehittää ihmissuhdetaitojaan, mielekästä tekemistä toimettomuuden tilalle jne. Vapaaehtoisella on myös oikeutettu tarve laajentaa ja vahvistaa omaa sosiaalista verkostoaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Voidaan puhua vapaaehtoisen terveestä itsekkyydestä toiminnan motiivina. (Lehtinen 1997.) Sosiaalinen tuki on tukea, jota saamme läheisiltä, ystäviltä, työtovereilta, sekä samassa elämäntilanteessa olevilta muilta ihmisiltä. Tuki on yleensä neuvojen saamista ja antamista tai myönteisen palautteen antamista onnistumisista, sekä rohkaisemista ja kannustamista. Se voi olla myös konkreettista auttamista esimerkiksi siivousavun antamista. Pelkkä läsnä oleminen tai kuunteleminen luo tunneta turvallisuudesta. Sosiaalisen tukiverkoston suojaava vaikutus on suuri,

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot