AUTTAMALLA TOISTA TULET MYÖS ITSE AUTETUKSI. Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AUTTAMALLA TOISTA TULET MYÖS ITSE AUTETUKSI. Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä"

Transkriptio

1 AUTTAMALLA TOISTA TULET MYÖS ITSE AUTETUKSI Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä Tina Packalén Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Packalén, Tina. Auttamalla toista tulet myös itse autetuksi: Avioeron kokeneet ikääntyvät naiset vertaistukihenkilöinä. Helsinki, syksy 2007, 44 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Aloite tutkimukseen on tullut Eläkeliitto ry:ltä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yli 50-vuotiaiden eronneiden naisten motiiveja vertaistukijaksi lähtemiselle, heidän kokemuksensa toiminnan myönteisistä puolista ja ongelmista sekä selvittää sitä kokivatko tukihenkilöt saaneensa tarpeeksi tukea toimintaansa Eläkeliitolta ja muilta tukihenkilöiltä. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimusta varten haastattelin kuutta iältään vuotiasta naista. Tässä tutkimuksessa avioerokokemusten jakaminen nousi vahvimmaksi motiiviksi vertaistukihenkilöksi lähtemiselle. Tukija ja tuettavat henkilöt elivät usein eri vaihetta erokriiseissään. Tukihenkilön käytyä itse läpi jonkun tietyn vaiheen, hän pystyi auttamaan toista, joka vasta oli alkamassa kyseisen ongelman käsittelyä. Toisin sanoen tuettavan ja tukijan roolit vaihtelivat tilanteiden mukaan. Suurimmat vaikeudet koettiin tilanteissa, joissa tuettava haki sellaista tukea, jolle tukihenkilöroolissa ollut ei katsonut sopivan erotukihenkilön rooliin. Palaute Eläkeliitto ry:n erokriisissä oleville annetusta tuesta on ollut positiivista. Tukihenkilöt saivat työnohjausta sekä puhelimitse, että sähköpostin kautta. Joitakin toiveita oli yhteisten tapaamisten, luentojen järjestämisten ja tulevien kurssien ideoinnin suhteen. Nämä mainittiin asioiksi, jotka voisivat olla tärkeitä tukihenkilötoiminnan kehittämiseksi. Tukihenkilöt kertoivat vapaaehtoisen erotukitoiminnan kiinnostavan ihmisiä vain niin kauan, kuin eroasia on ajankohtainen omassa elämässä. Asiasanat: avioero, vertaistuki, motiivit, identiteetti, roolit, erosta eheytyminen, kvalitatiivinen tutkimus

3 3 ABSTRACT Packalén, Tina. The role of older women as peer supporters: experiences of divorce. 44p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Fall 2007, Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The initiative for the study came from a pensions association Eläkeliitto ry. The purpose of this thesis was to clarify motives of divorced females aged 50 or above when starting as peer supporters; the advantages and disadvantages of peer support activities. Moreover, the aim was to examine whether support persons received enough support from the old age pensions association and other support persons. This thesis was qualitative. The material was collected with the help of the semistructured theme interview. For the study I interviewed 6 women aged between 59 and 66. The most important motive for being a peer support person seemed to be the wish to share one s own feelings and experiences of divorce. Some subjects were processing a different stage in their divorce crisis than others and actual roles between supporter and supported had varied depending on aspects discussed. Difficulties emerged in situations where the supported was expecting assistance which the support person did not consider applicable for her role. The subjects in the study seemed satisfied with the support given by the pensions association. The support persons kept in touch with the subjects by contacting them by phone and through s. Some wishes of having common meetings, arranging courses and brainstorming sessions of future courses were proposed as issues furthering the development of the peer support activity. Peer support activity interested peer support persons as long as it was topical in their own life according this study. Keywords: divorce, peer support, motives, roles, qualitative thesis.

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IKÄÄNTYVIEN AVIOEROJEN LISÄÄNTYMINEN JA ELÄMÄNTAVAN MUUTOKSET IKÄÄNTYVIEN AVIOEROT KRIISINÄ ELÄMÄNMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA SEN ERILAISET ORIENTAATIOT TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Eläkeliitto ry Erosta eheäksi projekti Sopeutumisvalmennuskurssit Tukihenkilökurssit TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TULOKSET Erotukihenkilöksi lähtemisen motiivit Erotukihenkilöiden myönteiset kokemukset Erotukihenkilöiden kokemat ongelmat Kokemukset Eläkeliitto ry:ltä saadusta tuesta Kokemukset muilta tukihenkilöiltä saadusta tuesta Haastatteluissa nousseita muita teemoja POHDINTAA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...44 LIITTEET...48

5 5 1 JOHDANTO Syksyllä 2006 minulle tarjoutui mahdollisuus aloittaa opinnäytetyö Eläkeliiton kanssa. Eläkeliitto oli käynnistänyt Erosta eheäksi projektin myötä sekä sopeutumisvalmennuskurssi- että tukihenkilökurssi- toiminnan. Opinnäytetyöhön tutkimushenkilöiksi tarjoutuivat kursseilla olleet ja sen jälkeen vapaaehtoisiksi tukihenkilöiksi lähteneet pääkaupunkiseudulla asuvat henkilöt. Erosta eheäksi projekti toimi vuosina Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen turvin. Toimintamuotoina olivat sopeutumisvalmennuskurssit ja tukihenkilökurssit. Sopeutumiskurssilaisia oli yhteensä 271 henkilöä, joista naisia 86 prosenttia ja miehiä 14 prosenttia. Erotukihenkilökurssin kävi läpi 87 henkilöä. Kurssilaisten avioliitot olivat pääosin pitkiä, noin 30 vuotta kestäneitä liittoja. Hankkeesta valmistui loppuraportti vuonna Kehittämisprojektin jälkeen hanke sai kohdennetun toiminta-avustuksen vuosille Erosta eheäksi -toiminta on suunnattu yli viisikymmentävuotiaille eronneille henkilöille. Vuosina Erosta eheäksi -asiakkaiden keski-ikä oli 59 vuotta. Erosta ehäksi toiminta on tarkoitettu sekä avio- että avoeron kokeneille. Kursseille on kuitenkin osallistunut vain avioliitosta eronneita ja siten haastateltavani olivat kaikki olleet avioliitossa. Sen vuoksi puhun tässä opinnäytetyössä avioliitosta, vaikka useimmat eroon liittyvät asiat ovat samanlaisia myös avoerossa. Tutkimusta varten haastattelin kuutta eronnutta, joista neljä oli helsinkiläistä ja kaksi espoolaista naista. Omassa aineistossani haastateltavien keski-ikä oli 62 vuotta. Tämän selvityksen tavoitteeksi Eläkeliitto ry asetti lisätiedon hankkimisen tukihenkilötoimintaan hakeutuvien eronneiden eronneiden naisten motiiveista vertaistukijaksi lähtemiselle, heidän kokemuksistaan toiminnan positiivisista puolista ja ongelmista sekä selvittää sitä kokivatko tukihenkilöt saaneensa

6 6 tarpeeksi tukea toimintaan Eläkeliitolta ja muilta tukihenkilöiltä. Eläkeliitto tarvitsee tätä tietoa toimintansa eteenpäin viemiseksi. Aloitin opinnäytetyöni tutustumalla ikääntyvien avieroa käsittelevään kirjallisuuteen. Useimmissa tutkimuksissa avioeroja on käsitelty lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Yleisimmin Suomessa erotaan ikävuosien välisenä aikana. Mielenkiintoni kohdistui kuitenkin eronneisiin, jotka olivat yli 50-vuotiaita. Halusin keskittyä nimenomaan ikääntyvien, vastoin omaa tahtoaan yksin jääneiden naisten kokemuksiin. Tiedon kerääminen tapahtui puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Lisäksi haastattelin projektin vetäjää.

7 7 2 IKÄÄNTYVIEN AVIOEROJEN LISÄÄNTYMINEN JA ELÄMÄNTAVAN MUUTOKSET Avioliittolain muutos ja yhteiskunnallisten arvojen muuttuminen ovat vaikuttaneet ikääntyvien avioerojen kasvuun. Nykyhteiskunnassamme vallitsevat normit ovat ensisijaisesti vaikuttaneet avioerojen lisääntymiseen, ja eroamistapa tai -menettely on seurannut normien muuttumista. (Litmala 2000, 6 7.) Avioliittolain muutos (411/1987) astui voimaan Tämän jälkeen avioero tuli mahdolliseksi käsitellä tuomioistuimessa hakemusasiana. Puolisoilla on pääsääntöisesti oikeus saada avioero kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen (AL 25 1). Harkinta-aika alkaa siitä, kun avioliiton purkamista koskeva puolisoiden yhteinen hakemus on jätetty tuomioistuimelle tai sen kansliaan tai kun puolison yksin tekemä hakemus on annettu tiedoksi toiselle puolisolle (ns. I- vaiheen hakemus). Kun harkinta-aikaa on kulunut vähintään kuusi kuukautta, puolisot tuomitaan avioeroon, jos jompikumpi tai he yhdessä sitä vaativat. Vaatimus on tehtävä ennen kuin on kulunut vuosi harkinta-ajan alkamisesta (ns. II-vaiheen hakemus). Avioeroasia raukeaa, jos vaatimusta avioeroon tuomitsemisesta ei ole tehty kyseisen ajan kuluessa. (Litmala 2000, 5.) Avioero-prosessin luonne muuttui lain myötä anonyymimmaksi, koska syyllistä osapuolta esimerkiksi uskottomuuden perusteella ei enää etsitty. Aikaisemmin kohdistui huomattavasti enemmän ympäristön paineita perheiden koossa pitämiseen lähes kaikissa olosuhteissa. (Litmala 2000, 6.) Avioeroa käsiteltäessä ei nykyisin tutkita sitä, minkä vuoksi eroa vaaditaan. Mitään nimenomaista eroperustetta ei toisin sanoen tarvitse esittää. Tuomioistuin ei liioin enää tutki puolisoiden välisiä henkilökohtaisia suhteita. Jos eroa hakee ainoastaan toinen puolisoista, asian etenemisen kannalta ei ole

8 8 merkitystä sillä, vastustaako toinen puoliso eroa vai suostuuko hän siihen. (Litmala 2000, 6.) Eroamiseen ei siis tuomioistuimessa oteta enää moraalista kantaa. Tämä on luonnollisesti madaltanut eron hakemisen kynnystä myös iäkkäämpien hakijoiden keskuudessa, jotka ovat kasvaneet nykyistä enemmän perhearvoiltaan ja moraalikäsitykseltään homogeenisemmassa yhteiskunnassa. Ajallemme ominaista on nuoruuden ihannointi omasta ikävaiheesta piittaamatta. Iättömyyden tavoittelu ilmiönä näyttäisi vaikuttaneen avioerojen lisääntymiseen. Airaksinen toteaa kärjistäen, että vanhuus olisi jopa kielletty teema. Nuoret vieroksuvat vanhuuden havaintoa ja vanhat itse kieltäytyvät vanhuudesta. (Airaksinen 2002, 138.) Nuorekkuuden ihannointi näkyy tyyliseikkoina, niin kuin postmoderniin kuuluukin. Kuka tahansa on nuori, kun vain omaksuu oikean tyylin. Pukeudutaan tietyllä tavalla, kuunnellaan tietyn tyyppistä musiikkia ja käydään oikeissa paikoissa juhlimassa. Nautintoaineet on valittava oikein, samoin kielenkäyttö on pidettävä kunnossa. (Airaksinen 2002, 149.) Nuorisokulttuurista pystyy jokainen poimimaan juuri sen osan, joka on hauskaa ja viihdyttävää. Yhä enemmän myös vanheneva väestö poimii itseään eniten kiinnostavia sisältöjä. Ehkä neljä tärkeintä ovat urheilu, matkustelu, opiskelu ja rakkaus. (Airaksinen 2002, 149.) Eromäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikkien ikäluokkien keskuudessa. Esimerkiksi vuonna 2005 yli 50-vuotiaita miehiä erosi ja naisia eli yhteensä henkilöä. Vuonna 1995 eli kymmenen vuotta aiemmin yli 50- vuotiaita miehiä erosi ja naisia eli yhteensä henkilöä. (Tilastokeskus 2006) Avioliiton kestona mitattuna esimerkiksi 30 vuotta kestäneitä liittoja, jotka on solmittu vuonna 1975, on purkautunut lähes 360 tuhatta solmittua avioliittoa kohti vuonna Voidaankin sanoa, että ero on joka kolmannen liiton kohtalo. (Tilastokeskus 2006)

9 9 Tilastokeskus luokittelee väestön siviilisäädyn mukaan naimattomiin, naimisissa oleviin, leskiin ja eronneisiin. Väestötilastossa oli vuonna 2005 eronneita yli 50- vuotiaita miehiä ja naisia eli yhteensä henkilöä. Tässä luvussa ovat mukana myös aiempina vuosina eronneet, ts. luku on kumuloituva. (Ikonen 2006, 12.)

10 10 3 IKÄÄNTYVIEN AVIOEROT KRIISINÄ Kehityksen kuluessa tapahtuu sekä kasautuvaa että muutoksia sisältävää kehitystä. Kehitys voi kulkea moniin eri suuntiin, mikä näkyy sekä ihmisten eri toiminta-alueiden erilaisissa kehityksissä että ihmisten välisissä kehityseroissa. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkila & Ruoppila 2006, 169.) Kolme tärkeintä kehitykseen vaikuttavaa tekijää jotka ovat keskenään vuorovaikutuksessa ovat ikä, historiallinen aika ja ei-ohjeelliset elämäntavat. Ikä tuo mukanaan sekä fyysisiä muutoksia että erilaisia ympäristön odotuksija, jotka suuntaavaat ihmisen kehitystä. Ihmisen kehitysprosessit koostuvat päämäärien ja keinojen valinnoista sekä menetysten korvaamisesta (Nurmi jne. 2006, 169, 170.) Erikson sisällytti keski-ikään kahden psykososiaalisen kriisin ratkaisemisen. Ratkaisuista voi seurata joko tuottavuuden tai lamaantumisen kokemusta. Tuottavuus tarkoittaa ihmisen halua ohjata seuraavaa sukupolvea ja löytää elämäänsä kohteita, joista hän tuntee olevansa vastuussa. Ilman vastuun kokemusta saattaa seurata psykososiaalinen lamaantuminen. Viimeinen psykososiaalinen kriisi kuuluu Eriksonin mukaan elämän viimeiseen kolmannekseen. Sen ratkaisusta voi seurata minän eheytyminen, kun ihminen kokee eletyn elämän merkitykselliseksi tai epätoivoa, jos ihmisellä on tunne, että jäljellä oleva aika on liian lyhyt uuden elämän aloittamiseen tai eheytymisen löytämiseen muilla tavoin. (Nurmi jne. 2006, 163.) Myönteisessä kehityksessä ihminen tähtää toivottuihin tavoitteisiin, esimerkiksi oppimiseen, ja välttää kielteisiä tavoitteita ja niiden seurauksia, kuten opiskelun keskeyttämistä. Koska elämään sisältyy rajaton määrä toiminnan mahdollisuuksia, ihmisen on valittava ne kohteet, joihin hän suuntautuu. Ponnisteleminen on edellytys myönteiselle kehitykselle. Kun vastaan tulee

11 11 ongelmia, on joko muutettava tavoitteita tai tulkittava tapahtumia uudelleen. (Nurmi jne. 2006, 170.) Kuoleman joutuu kohtaamaan väistämättä viimeistään, kun omat vanhemmat kuolevat. Lapsien muuttaminen pois kotoa ja työstä pois jäänti muuttavat väistämättä elämää. Erilaisten elämänmuutosten ajoittuminen päällekkäin haastaa yksilön sopeutumisvoimavaroja. Keski-iässä, ehkä ensimmäisen kerran, näkyy yksilössä myös taipumus vetäytyä jotenkin syrjään tai ainakin etäämmälle. Maailmaa pyritään katsomaan hiukan kauempaa. Omat henkilökohtaiset yllykkeet ja vaatimukset työntyvät vähemmän etualalle. (Turunen ) Yksilölle ei ole enää samassa mitassa tärkeää, että juuri hän tekee tai että nimenomaan hän osaa tai tietää. Paneutuminen asioihin on aiempaa epäitsekkäämpää ja suhde toisiin ihmisiin on usein aidommin myötätuntoinen. Kokemuksen suoma näkemys avartaa ja valaisee ymmärrystä. (Turunen 2005, 247.) Edelläkuvatunlaiseen seesteisyyteen ei aina päästä eikä koskaan täydellisesti. Elämässä on aina ristiriitaisia jännitteitä ja kamppailua. Tärkeintä omaa elämäänsä tarkastelevalle ihmiselle on tunne, että hän on itse valinnut asioita elämäänsä. Ikääntyessä kaiken rajallisuus ja suhteellisuus näyttäytyvät entistä kirkkaammin. (Turunen 2005, 250, 254.) Yksilö saattaakin päinvastaisesti takertua ennen näkemättömällä kiihkolla rooleihinsa ja tehtäviinsä. Hän haluaa kaapata elämänsä takaisin. Pelko siitä, että koko elämäntyö osoittautuu turhaksi, saattaa kummitella taustalla. Luopuminen saavutetusta identiteetistä näyttää mahdottomalta ja uhkaavalta. (Turunen 2005, 250.) Vaikka avioerot ovat yhä yleisempiä, siihen sopeutuminen voi silti olla tuskallinen prosessi, varsinkin siinä tapauksessa, että sitä ei ole valinnut itse. Saattaa olla tuskallista kokea elämänsä jopa erehdysten sarjana tai ainakin melko merkityksettömänä. (Turunen 2005, 254.)

12 12 Kun ikääntynyt eroaa, stressi on kuitenkin usein suurempi jo senkin takia, että eroaminen ei ole ikääntyneiden keskuudessa yhtä yleistä, kuin nuorempien parien kohdalla, varsinkin vuosikymmeniä perheen ja puolison kanssa eläneille yksin jääminen eron jälkeen voi olla ahdistavaa ja pelottavaa. Pitkä avioliitto ennen eropäätöstä lisää yleensä kriisin raskautta. Ero koskettaa monissa tapauksissa useampaa sukupolvea, kun eronneella parilla on aikuisia lapsia perheineen. Puolison menettäminen yllättäen (esim. puolison jättäessä) on aina traumaattinen tilanne. Tilanteessa korostuu tavallisesti yksinäisyyden kokemus, johon liittyy surua ja tyhjyyden tunnetta. Traumaattisessa kriisissä monet kokevat paniikinomaisesti menettävänsä luottamuksensa maailman mielekkyyteen ja tarkoitukseen. (Cullberg ) Traumaattiset tapahtumat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne koettelevat ja muuttavat elämänarvoja. Ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan, hänen maailmankuvansa ja elämänkatsomuksensa kyseenalaistuvat aina joiltakin osin. Traumaattisen tapahtuman vaikutukset näkyvät välittömästi, mutta voivat tulla myös viiveellä. Yhdelläkin traumaattisella tapahtumalla on laajat seuraamukset. (Heikkinen 2002.) Avioero on vaikeimpia ihmisten kokemia elämänmuutoksia. Ero vaikuttaa laajasti sekä eronneeseen että hänen lähiympäristöönsä. Eron jälkeen ei useinkaan voi välttyä kysymykseltä: mikä suhteessa meni pieleen? (Halla- Seppälä 1988; 21.) Parisuhteen hajoamismuodot Halla-Seppälä on luokitellut neljään päätyyppiin. Ensimmäinen on suhteen hajoaminen sisäiseen mahdottomuuteensa. Tällä tarkoitetaan lähinnä puolisoiden erilleen kasvamista sekä epärealistisia odotuksia parisuhteelta. Toisena muotona on suhteen hajottaminen eli ns. kolmannen pyörän ilmaantuminen. Omassa tutkimusaineistossani tämä koettiin yleisimmäksi syyksi avioeroon. Kolmanneksi on hahmotettu suhteesta

13 13 vapautuminen, mikä käsittää irrottautumisen alistus- tai riistosuhteesta. Tässä korostuu yksilön itsenäistyminen. Neljäntenä muotona on suhteen välineellinen lopettaminen eli ero osana valtataistelua, jolloin erolla pyritään vahingoittamaan toista osapuolta. (Halla-Seppälä 1988; )

14 14 4 ELÄMÄNMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN Halla-Seppälän mukaan parisuhde muuttuu erosuhteeksi eri vaiheiden kautta, joissa puolisot elävät usein eri tahdissa erokriisiä. Koska he käyvät prosessia omien voimavarojensa ja kykyjensä mukaan, he eivät useinkaan ymmärrä toisiaan. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Hylätylle osapuolelle kuuluvia vaiheita ja tuntoja eroprosessissa on aluksi yleensä kieltäminen, jossa suorastaan törmätään yllättävään todellisuuteen. Todellisuutta ei haluta myöntää, vaikka se nähdään: seuraa siis todellisuuden kieltäminen. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Tavallisesti kieltämisvaihetta seuraa vastustamisen ja kaupankäynnin vaihe, jossa yritetään saada hylkääjä suostumaan avioliiton jatkamiseen hylätyn omien vaatimusten kustannuksella. Kun nämä keinot on käytetty, kerjääjän on pakko luovuttaa ja murtua. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Tuntematon tulevaisuus pelottaa, mutta sitä kohti on vain mentävä. On irrottauduttava entisestä myös taloudellisesti. Tunteet vaihtelevat usein avuttomuudesta perusteettomankin toivon etsimiseen. (Halla-Seppälä 1988; 22.) Usein yksinjätetty eristäytyy ja kokee itsesäälin tunteita. Tämä kriisin pohjavaihe kääntyy usein vastakohdakseen seuraavassa kriisin vaiheessa, jolloin haetaan hyvitystä ja paikataan itsetunnon haavoja hurjastelulla. Murehtiminen ja hurjastelu ovat kuitenkin saman asian kääntöpuolia. (Halla-Seppälä 1988; ) Nousu näistä vaiheista tapahtuu suunnan uudelleen määrittelemisen kautta. Itsetunto alkaa vahvistua henkisten voimien palautumisen myötä. Uusia ihmissuhteita syntyy ja yhteydet vanhoihin solmitaan uudelleen. Tässä

15 15 vaiheessa eheytyminen on jo pitkällä. Ero myönnetään, todellisuus hyväksytään ja suuntaudutaan uusiin asioihin elämässä. (Halla-Seppälä 1988; 23.) Eräissä tutkimuksissa on saatu esiin ikääntymivaikutusten yhteys psyykkiseen hyvinvointiin, joka johtuu tunteiden hallinnan ja säätelyn välisestä yhteydestä. Näissä tutkimuksissa on nostettu esiin, että fyysisen haurauden lisääntyminen ja voimavarojen väheneminen saisi ikääntyvän pyrkimään tietoisemmin mielenrauhan ja henkisen tasapainon säilyttämiseen. Tämä tapahtuu esimerkiksi välttelemällä tietoisesti konfliktitilanteita ja voimakkaita tunneilmaisuja. Vanhemmat ihmiset saattavat kyetä tunteiden säätelyllä selviytymään paremmin niistä menetyksistä ja muista suurista elämänmuutoksista, joita vanhenemiseen liittyy. (Raitanen, Hänninen, Pajunen, Suutama 2004, 139.) Jokainen erokriisi on kuitenkin yksilöllinen, eivätkä kaikki käy edellä mainituttuja vaiheita läpi. Erokriisi voi alkaa jostakin muustakin kohdasta kuin kieltäminen ja etenee yksilöllisesti. Jokainen käsittelee ja käy läpi eron omalla tavallaan. (Halla-Seppälä 1988; 26.) Elämänhallinnan tunteella tarkoitetaan ihmisen kykyä hyväksyä itsensä, olla sosiaalinen, löytää omat lahjansa ja voimavaransa ja käyttää niitä. Elämänhallintaa on tasapainon etsiminen ja löytäminen myös vaikeina aikoina. Aktiivisuus ja motivoituneisuus lisäävät ilon tunnetta ja tunnettä siitä, että asiat ovat hallinnassa. (Raitasalo 1996, 49.) Vahva itsetunto ja positiivisuus auttavat ihmistä selviämään suuristakin vastoinkäymisistä, koska ne auttavat yksilöä kääntämään tappiot voitoiksi. Heikolla itsetunnolla varustettu ihminen masentuu syvemmin vaikeuksia kohdatessaan. Masentunut ihminen passivoituu, lannistuu ja voi ruveta hakemaan helpotusta elämäänsä ensimmäisestä mahdollisesta oljenkorresta, joka lopulta ajaa häntä vain suurempiin ongelmiin. (Raitasalo 1996, 30.) Selviytymistä kriisitilanteessa edesauttaa mahdollisimman rehellinen käsitys itsestä ja omista kyvyistä. Realistinen minäkuva mahdollistaa mielekkäiden

16 16 selviytymisstrategioiden valinnan, sekä auttaa ymmärtämään, että kaikkea ei voi hallita. Yksilö voi milloin vain kohdata yllättäviä menetyksiä ja tilanteita, jotka sotivat omia tavoitteita ja arvoja vastaan. On vain kohdattava tilanne sellaisena kuin se tulee ja lähdettävä työstämään sitä kykyjensä ja sen tuen varassa, jota on saatavana. Erokriisissä olevat voivat kokea tilanteensa siis melko eri tavoilla riippuen itsetunnosta ja muista yksilöä enemmän tai vähemmän kuormittavista tekijöistä. (Raitasalo 1996, 36.) Kriisitilanteen kohdatessa henkilö (epäilemättä myös eronnut käy kriisiä lävitse) arvioi ensin kokonaistilanteen. Joku kokee tilanteen haastavaksi, toinen uhkaavaksi, kolmas vain menetykseksi, joka aiheuttaa pelkästään tappion tunnetta. Haastavaksi tilanteen kokeva näkee kriisissä mahdollisuuksia persoonallisuuden kasvuun, joka innostaa häntä toimimaan; se taas antaa hallinnan kokemusta ja elämänvoimaa. Uhkaavuutta kokeva ennakoi tulevaa pelosta ja omanarvontunteen menetyksestä käsin. Tappion tunteita kokeva yrittää tavallisesti selviytyä ja säilyttää itsearvostuksen rippeensä. Seuraavaksi kriisiä prosessoivan on mietittävä omia voimavarjojaan sekä saatavilla olevaa sosiaalista ja aineellista apua ja tukea. Runsaasti ulkopuolista tukea saava selviytyy nopeammin ja vähemmillä kolhuilla tapahtuneesta kuin eristäytyvämpi henkilö. (Raitasalo 1996, 37.) Uhkaavassa tilanteessa pelkoa ja ahdistusta tunteva voi käyttää strategioita, jotka tähtäävät psykofyysisen vireyden saavuttamiseen tai menetyksen kokenut voi jäsentää tapahtunutta uudelleen mielensisäisin keinoin. (Raitasalo 1996, 38.) Toipuminen vaikeasta elämänkriisistä tapahtuu usein prosessissa, joka etenee erilaisten projektien kautta. Yksilöt etsivät uusia tavoitteita elämälleen ja tekevät suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Siirtymävaiheessa arvioidaan, miten tavoitteissa on edistytty, mikä vanhassa elämässä on käyttökelpoista ja mietitään omia toiveita sekä tulevia mahdollisuuksia. (Raitasalo 1996, 38 39, 44.)

17 17 Kaikkivoipaisuuden tunteen hellittäessä yksilö saavuttaa itsettömyyden ilmavan avaruuden. Elämälleen, ja muille ihmisille, voi antaa anteeksi. Identiteetistä ei kaikissa tapauksissa kannata pitää kiinni. Mitä pikemmin siitä pääsee eroon, sitä valoisampi on mieli. Enää ei ainakaan periaatteessa tarvitse olla mitään. Tyhjentyminen voi kuitenkin olla vaikeaa. (Turunen 2005, 254.) Elämän pidentyessä eri ikävaiheille syntyy uusia merkityksiä ja uusia kulttuurisia ilmenemismuotoja. Keski-ikä on tavallaan vapautunut epätasa-arvosta, johon ovat vaikuttaneet parantunut terveys ja toimintakyky, korkeampi koulutustaso, kohentunut taloudellinen tilanne ja lisääntyneet osallistumismahdollisuudet. (Heikkinen & Tuomi 2001, 223.) Yli viisikymmenvuotiaat naiset elävät periaatteessa antoisaa vaihetta ja saattavat viettää hyvinkin aktiivista elämää. Avioerosta toivuttuaan heillä saattaa olla jopa enemmän mahdollisuuksia elää tyydyttävää tai onnellisempaa elämää kuin ennen avioeroa. Englanninkielinen termi coping kuvaa yksilön selviytymiskeinoja stressitilanteessa. Myös termejä: käsittely-, selviytymis- ja hallintakeinoja käytetään. Ratkaisuun ja tunteisiin suuntautuminen on keskeistä ristiriitaisissa tila selviytymiseen. Erittäin paineisissa tilanteissa yksilöt käyttävät näitä vakiintuneita linjoja selviytymiskeinoinaan. (Salo & Tuunainen 1996, ) Puhutaan ongelmakeskeisistä selviytymiskeinoista, ja emotionaalisista selviytymiskeinoista. Ratkaisukeskeisistä keinoista voisi mainita asian käsittelyn muiden kanssa, ympäristön vaihtamisen tai olosuhteiden muutoksen. Emotionaalisilla keinoilla pyritään vähentämään emotionaalista ja fyysistä pahaa oloa. Tunteiden rehellinen kohtaaminen ja ristiriidan syiden objektiivinen arvioiminen esimerkkejä tälläisistä keinoista. Usein molemmat tyylit esiintyvät samanaikaisesti. (Öberg ym. 1994, 81, Salo & Tuunainen 1996, )

18 18 Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että myöhemmässä iässä turvauduttaisiin enemmän kuin nuoruudessa niin sanottuihin kypsiin coping-tyyleihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi ongelman ratkaisu ja neuvojen hakeminen muilta. Toisaalta on havaittu, että vanhemmilla ihmisillä on useita erilaisia tapoja käyttäytyä stressitilanteissa ja niistä valitaan se, mikä kunkin tilanteen kannalta on sopivin vaihtoehto. (Öberg ym. 1994, ) Hyvälle copingstrategialle tunnusomaisia piirteitä ovat järkevyys, joustavuus, kaukonäköisyys, onnistumismielikuvat sekä tilanteen hallinnan tunne. Selviytymistä edistää kyky objektiivisuuteen ja totuudenmukaisiin tilannearvioihin stressaavissa olosuhteissa sekä kyky toimia joustavasti uusissa tilanteissa. Hallintatunteen merkitys on oleellinen voimavara tilanteessa eteenpäin menemiselle. (Salo & Tuunainen 1996, 227.) Aluksi ihminen joutuu pakottamaan itsensä kiinnostuneeksi asioista ja ihmisistä. Usein sen takia, että ystävät ja sukulaiset sitä vaativat ja heille yrittää olla mieliksi. Vähitellen omakin kiinnostus elämään lisääntyy. (Saari 2000, 67.) Sosiaalinen tuki traumaattisen kokemuksen käsittelyssä on ensiarvoisen tärkeää. Laaja sosiaalinen verkosto on traumaattisen kokemuksen kokeneen paras turva. (Saari ) Eheytymiseen vaikuttavat ihmisen oma halu, itseluottamus ja yleinen näkemys itsestään. Siihen vaikuttavat myös olosuhteet ja toiset ihmiset. Ihmistä itseään koskevat uskomukset ja käsitykset omista mahdollisuuksista muotoutuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Toinen ihminen ei pysty eheyttämään toista, mutta voi yrittää auttaa luomalla mahdollisimman otolliset puitteet. (Siitonen 1999, 161) Sosiaaliset suhteet tuottavat ihmiselle elämänhallinnan tunnetta. Erokriisin yhteydessä sosiaaliset suhteet järkkyvät. Yksinjääminen altistaa masennukselle, jopa itsemurha-ajatuksille. Tieto siitä, että on olemassa ihminen, johon voi vaikeina hetkinä ottaa yhteyttä, poistaa turvattomuuden kokemusta ja palauttaa elämänhallinnan tunnetta. (Ikonen 2007.)

19 19 Tässä vaiheessa erossa yksin jääneelle toiminta jossain järjestössä tai esimerkiksi erotukihenkilönä toimiminen voi tuoda mukanaan uusia sosiaalisia kontakteja. Eskolan ja Kurjen tutkimuksen mukaan sosiaalisten kontaktien lisäksi myös auttaminen tuo vapaaehtoiselle hyvänolon tunnetta, joka voimaannuttaa. Tutkimuksessa havaittiin, että muita auttavat ihmiset kokivat suurta mielihyvää ja hyvinvointia saadessaan olla avuksi. Mitä enemmän autettiin, sitä enemmän auttajien itsensä hyvinvointi parantui. Myös sillä oli merkitystä ketä autettiin. Ne, jotka auttoivat vieraita, kokivat terveytensä paremmaksi kuin ne, jotka auttoivat omaisia. Persoonallisen yhteyden saaminen autettaviin edistää mielihyvän kokemusta. Auttajat raportoivat saaneensa vapaaehtoistyöstä konkreettista hyötyä mm. kivut ja unihäiriöt vähenivät. Auttamisen pitkäaikaisvaikutukset koettiin kohonneena itsearvostuksena, sisäisenä rauhana ja optimistisuutena. (Eskola & Kurki 2001, 103.) Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisistä on päästy yli. Ihminen jatkaa elämäänsä tuntien menneen kuin arpena, joka tulee aina pysymään mutta jonka ei tarvitse estää häntä saamasta kosketusta elävään elämään. Järkkynyt itsetunto on vähitellen palautunut, ja tunteet on läpityöskennelty. Näin kriisistä tulee osa elämää eikä asia, joka pitäisi unohtaa ja jonka ympärille pitäisi kasvattaa kuori. Tapahtuma voi saada myöhemmin elämässä uusia merkityksiä. Toivottu lopputulos on, että traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa omaa itseä. (Heikkinen 2002.)

20 20 5 VAPAAEHTOISTOIMINTA JA SEN ERILAISET ORIENTAATIOT Vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoista toisia tai yhteisöä hyödyttävää käyttäytymistä, joka ei perustu ammatillisiin velvollisuuksiin tai sopimuksiin (Eskola & Kurki 2001, 203). Euroopan talous- ja sosiaalikomitea määrittelee vapaaehtoistoimintana sen roolit ja vaikutukset eurooppalaisessa yhteiskunnassa Euroopan Unionin komissiolle antamassaan lausunnossa. Siinä todetaan vapaaehtoistoiminnan olevan yhteiskunnalle mittaamattoman arvokasta toimintaa, jota yli 100 miljoonaa eurooppalaista harjoittavat. Se määritellään kansalaisaktiivisuuteen rinnastettavaksi toiminnaksi, jossa yksilö toimii toisten hyväksi, joko vapaaajallaan tai vapaaehtoispalvelun yhteydessä ottaen jopa taloudellisia ja terveydellisiä riskejä. Toiminta mahdollistaa voimakkaan tunteen kuulumisesta yhteiskuntaan. (Euroopan unionin virallinen lehti.) Vapaaehtoistoiminnan keskeinen tehtävä on vahvistaa ihmisten epävirallisia verkostoja ja antaa vapaaehtoista apua, joka ei ole ammatillista, vaan dialogista. Auttaja saa vastavuoroisesti hyvän mielen, itseluottamusta, mahdollisuuden kehittää ihmissuhdetaitojaan, mielekästä tekemistä toimettomuuden tilalle jne. Vapaaehtoisella on myös oikeutettu tarve laajentaa ja vahvistaa omaa sosiaalista verkostoaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Voidaan puhua vapaaehtoisen terveestä itsekkyydestä toiminnan motiivina. (Lehtinen 1997.) Sosiaalinen tuki on tukea, jota saamme läheisiltä, ystäviltä, työtovereilta, sekä samassa elämäntilanteessa olevilta muilta ihmisiltä. Tuki on yleensä neuvojen saamista ja antamista tai myönteisen palautteen antamista onnistumisista, sekä rohkaisemista ja kannustamista. Se voi olla myös konkreettista auttamista esimerkiksi siivousavun antamista. Pelkkä läsnä oleminen tai kuunteleminen luo tunneta turvallisuudesta. Sosiaalisen tukiverkoston suojaava vaikutus on suuri,

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Eu-avustajat 30.11.2015

Eu-avustajat 30.11.2015 Eu-avustajat 30.11.2015 Mikä on Maaseudun tukihenkilöverkko? Maaseudun tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa keskusteluapua kaikille maaseudun asukkaille toimialasta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin Elisa Tiilikainen 3 Tunnetteko itsenne yksinäiseksi? En koskaan 35 % Harvoin 45 % Silloin tällöin 17 % Usein

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa?

Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Mitä vapaaehtoistoimija antaa ja saa? Vertaistuen voima -seminaari 3.10.2007 Anne Birgitta Yeung,, HY Mistä puhumme? Kuka on vapaaehtoistoimija? Palkattomuus Vapaa tahto Organisoiva taho ja välikäsi? Kulttuurierot

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot