Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan"

Transkriptio

1 Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma

2 2

3 Sisällys ALKUSANAT 4 1. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja Lapsiin kohdistuva väkivalta Vammaisiin kohdistuva väkivalta Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta Kunniaväkivalta Ympärileikkaus VÄKIVALLAN OSAPUOLET ASIAKKAINA Lapsi asiakkaana Aikuinen asiakkaana Väkivallan tekijä asiakkaana VIRANOMAISEN TOIMINTA OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET Salassapitosäännökset Dokumentointi Lastensuojeluilmoitus POLIISIN JA TURVAKODIN TEHTÄVÄT PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA- TILANTEISSA Poliisin toiminta lähisuhdeväkivallan estämisessä ja vähentämisessä Rikosten sovittelu Lähestymiskielto Väkivaltatyöskentely turvakodissa KERAVAN KAUPUNGIN TOIMIJOIDEN TOIMINTAMALLIT Lasten- ja äitiysneuvolapalvelut Terveyskeskuksen päivystys ja vastaanotot 22 Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteessa Varhaiskasvatus ja koulut 24 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli varhaiskasvatuksessa havainto lapsesta lähtöisin 25 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli varhaiskasvatuksessa havainto vanhemmasta lähtöisin 26 Koulu ja oppilashuolto Perheneuvola Nuorisopalvelut Aikuissosiaalityö Lastensuojelu 32 Lastensuojelun avohuolto Kotihoito Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Keravan seurakunnan ehkäisytyö 6. TYÖRYHMÄN ESITYKSET JATKOTYÖLLE 37 LÄHTEET 38 LIITTEET Liite 1 Väkivallan puheeksi ottaminen 40 Liite 2 Väkivallan vaarallisuuden arviointilomake 43 Liite 3 Henkilökohtainen turvasuunnitelma 44 Liite 4 Lomake parisuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa 45 Liite 5 Lastensuojeluilmoitus 46 Liite 6 Pahoinpitely- ja kehonkartta (PAKE) 50 Liite 7 Mistä tietoa 51 3

4 Alkusanat Väkivallasta aiheutuu yhteiskunnalle, yksilölle ja perheelle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan (Tunnista, turvaa ja toimi, 2008) naista joutuu vuosittain puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Keravalla kirjattiin vuonna 2012 yhteensä 190 tehtävää poliisille, joissa oli nimikkeenä kotihälytys. Määrässä on pienoista lisäystä vuoteen 2011, jolloin vastaavia tehtäviä kirjattiin 184. Lähisuhde- ja perheväkivalta loukkaa ihmisoikeuksia ja vaarantaa terveyttä, tasa-arvoa, väestön turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähisuhde- ja perheväkivalta jää usein helposti havaitsematta. Sekä uhrin että tekijän häpeä ja pelko estävät usein kertomasta perheessä tapahtuvasta väkivallasta ja sen vuoksi on vaikea hakea apua tilanteeseen. Lähisuhdeväkivalta on rikos, jonka uhreja ovat sekä kokija, näkijä ja tekijä. Se on rikos, jonka traumatisoivia seurauksia kannetaan läpi elämän. Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on epävarmaa ja puuttumisen kynnykset vaihtelevat palvelujen välillä. Auttajilla tulee olla valmiuksia lähteä mm. asiakkaan kotiin, työpaikalle, sinne minne tarve vaatii. Työntekijän rooli on asiakkaan rinnalla työskentelyä, joten työn tekijällä tulisi olla koulutuksen tuomaa tietoa, taitoa ja varmuutta toimiessaan asiakkaan parhaaksi. Auttaja ottaa prosessiin mukaan asiakkaan tavanomaisen sosiaalisen verkoston ja viranomaisia sillä ajatuksella, että kaikki verkostot ovat potentiaalisesti auttavia. Suunniteltu ja hyvä verkostoterapeuttinen toimenpide sisältää ajatuksen mahdollisimman nopeasta palaamisesta tavanomaiseen päiväjärjestykseen ja ottaa huomioon jatkuvuuden. (Ojuri ) Lähisuhdeväkivalta voi tulla esille kaikissa kunnan peruspalveluiden työyksiköissä. Väkivallasta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen tarvitaan erityisosaamista. Tietoa tarvitsevat mm. poliklinikoiden työntekijät, neuvolatyöntekijät, sosiaalityöntekijät, perheneuvoloiden, turvakotien, kotihoidon, päihdetyön ja mielenterveystyön työntekijät. Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttävät työntekijältä rohkeutta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tietoa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työntekijässä voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Lisäksi tarvitaan toimintaohjeita puuttumisen tueksi. Toimintaohjeet eivät kuitenkaan yksinään riitä väkivallan tunnistamisessa, puuttumisessa ja auttamistyössä. Tarvitaan asiaan sitoutunutta työyhteisöä, vastuuhenkilöitä ja moniammatillista verkostoa, 4

5 jotka ovat perehtyneet huolella väkivaltatyön erityispiirteisiin WHO:n raportissa, Väkivalta ja terveys maailmassa 2005, käsitellään suosituksia joiden tavoitteena on käynnistää väkivallan vastaista toimintaa. Päämäärän saavuttamisen edellytyksenä on monien eri sektorien mukaantulo. Väkivallan katkaisukeinojen tehostaminen, moniammatillinen yhteistyö ja väkivallan ehkäisyn ohjeistaminen ovat hyväksi koettuja menetelmiä väkivaltatilanteiden hoitamiseen. Asiakastyössä laadun ja työn kehittäminen ovat katkaisukeinojen tehostamista. Ennen kaikkea väkivallan ennaltaehkäisyyn tulisi myös kohdentaa enemmän moniammatillisen verkoston voimavaroja. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kaikkiin kuntiin perustettavaksi työryhmän luomaan selkeitä toimintamalleja ja tukemaan ammattihenkilöiden osaamista lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamisen ja puuttumiseen. Keravalla nimettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli. Työryhmään valittiin jäsenet sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköistä, kaupungin turvallisuuspäällikkö sekä poliisin edustaja. Työryhmän tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevat käytännöt ja niissä ilmenevät puutteet sekä tehdä ehdotuksia toimivampien työkäytäntöjen luomiseksi. Tavoitteena oli luoda yhteinen toimintamalli sekä vastuun ja tehtävien jakaminen eri toimijoiden kesken. Keravan eri toimipisteet ovat laatineet omissa työpisteissään toimintamallit väkivaltatilanteisiin puuttumiseen. Ne on koottu yhteen toimintaohjeessa. Lisäksi tässä ohjeessa on kirjattuna yhteiset toimintatavat väkivallan uhrin tai tekijän kohtaamiseen sekä esitys tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Keravalla Maarit Sulavuori sosiaalijohtaja Hanna Mikkonen sosiaalityöntekijä lastensuojelu Eija Nukarinen sairaanhoitaja terveyspalvelut Pasi Hyyryläinen rikosylikonstaapeli Keski-Uudenmaan poliisilaitos Ritva Toivio aikuispalveluiden päällikkö Kaarina Leinonen sosiaalityöntekijä sosiaalipäivystys Jarmo Leskinen turvallisuuspäällikkö 5

6 1. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 1.1 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä 1.2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perheessä ja lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin ja / tai vanhuksiin. Väkivallan tekijä voi olla mies, nainen tai lapsi. Mitä vakavammasta fyysisestä väkivallasta puhutaan, sitä useammin se on miesten väkivaltaa naisia kohtaan. Lapset voivat kohdata väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta. Parisuhteessa ilmenevä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla on taipumus toistua ja usein myös pahentua. Toistuessaan väkivalta alkaa tuntua normaalilta ja siitä voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Uhreja eivät ole ainoastaan ne, jotka joutuvat kohteeksi, vaan myös heidän läheiset, jotka joutuvat näkemään, kuulemaan tai kokemaan traumaattista kohtelua. Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset niin väkivallan uhrin, käyttäjän kuin todistajankin osalta ovat haitallisia ja pitkäkestoisia. Siihen liittyy paljon häpeää, salailua ja vaikenemista. Fyysinen väkivalta voi olla mm. lyömistä, potkimista, raapimista, tönimistä, hiuksista repimistä, ihon polttamista, viiltelyä, puukottamista, ampumista tai kuristamista. Se voi olla kovakouraista käsittelyä, ylilääkitsemistä tai lääkkeettä jättämistä. Fyysistä väkivaltaa on myös hoidon laiminlyönti, mikä voi ilmetä pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä tai ruuan ja juoman puuttumisena. Fyysistä väkivaltaa on myös pakkokeinojen käyttäminen, kuten vapaudenriisto, pakkosyöttäminen ja -juottaminen tai kiinnisitominen. (Perttu. 1999, 13.) Henkinen ja emotionaalinen väkivalta voi olla monimuotoista toimintaa, joka heikentää ihmisen itsetuntoa, mm. pelottelun, uhkaamisen, kiusaamisen, nöyryyttämisen, tiukan kontrolloinnin ja äärimmäisen mustasukkaisuuden kautta. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi puolison verbaalinen alistaminen ja julkinen nolaaminen, sosiaalinen eristäminen ystävistä tai sukulaisista, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaan liikkumisen kontrollointi, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Henkinen väkivalta voi tapahtua joko teoin, sanoin, elein tai ilmein.. Myös itsemurhalla tai tappamisella uhkaaminen ovat henkistä väkivaltaa, uhkaukset voivat kohdistua itseen, uhriin, sukulaisiin, lapsiin tai lemmikkieläimiin. (Huhtatalo, Kuhanen, Pyykkö 2003, 11) 6

7 Seksuaalinen väkivalta voi käsittää kaikki henkilöön kohdistuvat seksuaaliset toiminnot, joihin hän ei ole suostunut tai jota hän ei ymmärrä. Se voi olla seksuaalista koskettelua, häirintää sekä kipua ja nöyryytystä tuottavaa toimintaa tai pornografian käyttämistä tai sille altistamista ilman toisen suostumusta. Väkivalta voi olla myös rituaalista ja rituaaleihin liittyvää (Perttu 1999, 13). Taloudellinen tai uskonnollinen väkivalta voi olla erimuotoista kontrollointia ja hyväksikäyttöä, jossa läheistä kontrolloidaan ja estetään saamasta varojaan tai rahojaan käyttöönsä. Se voi ilmentyä petkuttamisena, rahattomana pitämisenä, varojen tai omaisuuden väärinkäyttämisenä tai jopa rahojen varastamisena. Taloudellista hyväksikäyttöä on omaisuuden tai kodin myymiseen painostaminen ja pakottaminen, testamentin muutoksiin tai tekemiseen pakottaminen sekä taloudellisia asioita hoitavan edunvalvojan aseman väärinkäyttäminen. (Perttu1999,14 15.). Uskonnollista väkivaltaa voi olla uskoon pakottaminen, hengellisyyteen alistaminen tai toisen vakaumuksen mitätöinti. Hoidon laiminlyönti voi olla sekä fyysistä että emotionaalista. Se voi ilmetä pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä tai ruuan ja juoman puuttumisena. Se voi olla sosiaalisista kontakteista eristämistä ja tarvittavien apuvälineiden puuttumisena. (Perttu 1999, 15.) 1.3 Lapsiin kohdistuva väkivalta Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan alle 18-vuotiaita lapsia tulee suojella kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Keskeinen lähtökohta on se, että lapsiin kohdistuva väkivalta eli lasten kaltoinkohtelu tunnustetaan, tunnistetaan riskitekijät, oireet ja puututaan asiaan. Vauvan hädän ja kärsimyksen näkeminen on tuskallista. Se voi herättää niin voimakkaita tunteita, että läheiset ja ammattilaiset kieltävät näkemänsä. Epäily kaltoinkohtelusta ja sen tunnistaminen on samalla asiaan puuttumista ja siihen reagointi kuuluu jokaisen lapsia kohtaavan ammattilaisen työhön. Lasten kaltoinkohtelu käsitettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Kaltoinkohtelu on eräänlainen yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelua on fyysinen pahoinpitely, psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja laiminlyönti, johon aina liittyy lapsen kehitystarpeisiin vastaamatta jättäminen (emotionaalinen, fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen laiminlyönti) Kaltoinkohtelun eri muodot esiintyvät usein yhtä aikaa, ja parisuhdeväkivallalla ja lasten kaltoinkohtelulla on voimakas yhteys. Fyysinen kaltoinkohtelu tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapsille aiheutuu kipua sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä ovat esim. mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, suun alueen ja hampaiden vauriot, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Fyysinen pahoinpitelyä ovat esim. lyöminen, potkiminen, tupakalla polttaminen, hiuksista repiminen, kuristaminen ja vauvan ravistelu. Munchausenin syndrooma on erityisen fyysisen väkivallan muoto, jossa useimmiten äiti aiheuttaa lapselle tahallaan oireen, joka vaatii sairaalahoitoa. Kemiallinen väkivalta on myös fyysistä pahoinpitelyä. Eli lapselle annetaan rauhoittavia lääkkeitä tai päihteitä, jotta lapsi nukkuisi tai rauhoittuisi, tai jätetään antamatta lapselle hänen tarvitsemaa ruokavaliota tai lääkkeitä. Psyykkinen pahoinpitely tarkoittaa pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, nimittelyä, haukkumista, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys vaarantuvat. Ruumiilliseen kuritukseen ja muuhun fyysiseen väkivaltaan liittyy aina psyykkinen pahoinpitely. Sitä sisältyy aina seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin. Lasten hoidon laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Se voi olla tyypiltään, vaikeudeltaan tai jatkuvuudeltaan eriasteista. Laiminlyöntiä on mm. puutteellinen ravinto tai hygienia, hyväksynnän, arvostuksen ja rakkauden kokemuksen puutteet. 7

8 Lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa lapsen koskemattomuutta loukkaavia tekoja, joihin kuuluu mm. lapsen tirkistely, lapsen saattaminen paljastamaan sukupuolielimensä, tai lapsen kuvaaminen seksuaalisessa tarkoituksessa lapsen saattaminen katsomaan pornografista materiaalia tai toisen henkilön sukupuolielimiä lapsen seksuaalinen koskettelu tai seksuaalinen väkivalta lapsen saattaminen koskettamaan toisen ihmisen sukupuolielimiä ja/tai osallistumaan joko katsojana tai toimijana sukupuoliseen toimintaan penetraatio joko peniksellä, sormella, kielellä tai jollain esineellä vaginaan, peräaukkoon tai suuhun lapsiprostituutio Väkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat sekä välittömiä että välillisiä. Osa väkivallan vaikutuksista tulee suoraan lasten omakohtaisten kokemusten kautta, osa välillisesti heikentyneen vanhemmuuden kautta. Koettu väkivalta heikentää lapsen ja nuoren itsetuntoa, vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Ongelmat saattavat kuitenkin ilmaantua vasta vuosien kuluttua tapahtuneesta. Lapsi tai nuori saattaa alkaa käyttäytyä itse väkivaltaisesti, sillä hän on oppinut lyömisen tavaksi purkaa kiukkua. Väkivaltaa perheessä kokenut voi joutua tulevaisuudessa toistuvasti väkivallan uhriksi. Kun voimat kasvavat, väkivallan uhriksi joutunut saattaa lyödä takaisin. Lasten kaltoinkohtelu aiheuttaa usein myöhemmässä iässä mielenterveys-, päihde- ja ihmissuhdeongelmia. Varhainen puuttuminen lasten kaltoinkohteluun estää sen uusiutumista ja täten lapsen vammautumista ja kuolemanriskiä. 1.4 Vammaisiin kohdistuva väkivalta Vammaisilla henkilöillä on tutkimusten mukaan 2-3 kertaa korkeampi riski joutua parisuhteessa puolisonsa väkivallan kohteeksi kuin vammattomilla. Väkivallan mahdollisuus on kuitenkin läsnä vammaisten haavoittuvuuden ja puolustuskyvyttömyyden vuoksi. Vammaiset saattavat olla täysin riippuvaisia muista ihmisistä, olipa kyseessä sitten perheenjäsen, omaishoitaja, avustaja tai laitoksen henkilökunta. Vammainen nainen tai mies saattaa olla riippuvainen partneristaan tai hoitosuhteestaan, jolloin toisen väkivaltaisen käyttäytymisen ilmoittaminen saattaa tuntua väärältä tai hankalalta, jopa mahdottomalta. Vammaiset naiset ovat alttiita myös seksuaaliselle hyväksikäytölle puolustuskyvyttömyytensä vuoksi. Hyväksikäyttöä saattaa edesauttaa se, että vammaiset koetaan usein sukupuolettomina ihmisinä, jolloin heidät suljetaan esim. seksuaalikasvatuksen ulkopuolelle. Vammaisten naisten haavoittuvuutta lisäävät riippuvuus muista ihmisistä pitkäaikaisessa hoidossa tekijän matalampi riski joutua kiinni teoistaan (esim. kun kyseessä on avustavien henkilöiden tekemä väkivalta) uhrin uskottavuuden puute seksuaalisen valistuksen puute sosiaalinen eristäytyminen ja eristäytymisen myötä tuleva mahdollisuus joutua manipuloinnin kohteeksi kommunikaatiovaikeudet fyysinen avuttomuus ja haavoittuvuus julkisessa tilassa sekä vammaisuuteen kohdistuvat asenteet vammaisten kyvyttömyydestä suojella itseään vammaisten ihmisoikeuksien kieltäminen 8

9 1.5 Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta Ikääntyminen itsessään ei suojaa väkivallan kohteeksi joutumiselta. Toisaalta tutkimusten mukaan ikääntyminen sinällään ei sitä lisääkään. Ikääntynyt voi joutua väkivallan ja kaltoinkohtelun kohteeksi samasta syystä kuin nuorempikin Vain osa kaltoinkohtelusta tulee viranomaisten tai muiden ikääntyneiden kanssa tekemissä olevien tietoon. Tästä syystä ei ole tarkkaa tietoa kaltoinkohtelun yleisyydestä Suomessa. Kaltoinkohtelusta vain osa täyttää rikoksen tunnusmerkit. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 83 tapausta, jotka kohdistuivat yli 65-vuotiaisiin ja jotka luokiteltiin perheväkivallaksi. Ensi- ja turvakotien tietojen mukaan turvakotien asiakkaista on vuosittain noin 3-6 % yli 60-vuotiaita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella valmistui vuonna 2010 ikääntyneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun yleisyystutkimus, jossa oli mukana viisi Euroopan maata. Tulosten mukaan Suomessa 28 % ikääntyneistä naisista oli kokenut kaltoinkohtelua. Suomen vanhusten turvakotiyhdisyksen mukaan 68 % vanhustyöntekijöistä oli kohdannut viimeisen vuoden aikana asiakkaan, joka oli joutunut läheisessä ihmissuhteessa jonkinlaisen kaltoinkohtelun kohteeksi. Kaltoinkohteluun syyllistyvä on usein uhrin lähipiiristä tuleva henkilö, ja hän käyttää hyväkseen uhrin hänestä riippuvaista asemaa. Kaltoinkohtelun riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikääntyneen tai hänen läheisensä toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja psyykkiset sairaudet, mustasukkaisuus ja mielenterveyden häiriöt ja runsas päihteiden käyttö sekä omaisen tai muun läheisen taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus ikääntyneestä. Erityisiä riskiryhmiä ovat muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat iäkkäät. Ikääntyneen sosiaalisien kontaktien puute, yksinäisyys ja eristäytyminen lisäävät riskiä joutua kaltoinkohtelun kohteeksi. (Turvallinen elämä ikääntyneille. Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19 / 2011, s ) 9

10 1.6 Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta Suomeen muuttaneiden tai monikulttuuristen perheiden väkivalta on hyvin samankaltaista kuin väkivalta suomalaissyntyisissä perheissä, mutta maahanmuuttajuus tuo perheväkivaltaongelman hoitoon omat haasteensa. Suomessa perhe- ja lähisuhdeväkivalta on kriminalisoitu mutta maailmassa on useita kymmeniä maita, jossa se ei ole kiellettyä. Maahanmuuttajaperhe kohtaa suomeen tullessaan suuria haasteita, jossa oman kulttuurin arvot ja normit kyseenalaistuvat. Perheellä on vastassa täysin uusi yhteiskuntajärjestys, vieras kieli ja kulttuuri, jossa elämän perusedellytysten järjestäminen voi osoittautua vaikeaksi. Suomeen muuttaneessa perheessä puolisoiden sopeutuminen uuteen kulttuuriin voi tapahtua eri tahdissa ja aiheuttaa ristiriitoja puolisoiden välille esimerkiksi lasten kasvatuksen, itsenäisen liikkumisen, rahankäytön tai pukeutumisen suhteen. Lasten suomalaisen kulttuurin nopea omaksuminen voi aiheuttaa erimielisyyksiä lasten ja vanhempien välisissä suhteissa. (Ensi- ja turvakotienliitto) Tilastollisesti maahanmuuttajanaiset kokevat perheväkivaltaa kolme kertaa useammin kuin valtaväestö ts. heitä hakeutuu palvelujen piiriin suhteellisesti enemmän kuin kantaväestön naisia. Raporteista löytyvät tiedot perustuvat pääasiassa turvakotien asiakastietoihin eivätkä näin ollen kerro koko ilmiön laajuutta. Selvitysten mukaan väkivallan tekijäksi epäillyistä (mikäli kansallisuus on ollut tiedossa) 45 % on edustanut valtaväestöä ja 55 % on ollut maahanmuuttajatausta. Avioliiton perusteella oleskeluluvan Suomeen saaneiden naisten tilanne voi olla vaikea. Oleskelulupa on sidottu määräajaksi avioliittoon ennen kuin siitä tulee pysyvä. Mikäli naisen tilanne on sellainen että hän ei halua tai voi palata kotimaahansa, hän jää helposti väkivaltaiseen suhteeseen uskaltamatta hakea apua. Maahanmuuttajanaiset häpeävät usein väkivaltaa ja kokevat ettei perhepiirin tapahtumista tule kertoa ulkopuolisille. Suomalaisen yhteiskunnan auttamisjärjestelmä on vieras eivätkä avun tarvitsijat tiedä mistä apua hakea. Kielitaidon puute saattaa estää avun hakemisen tai vaikeuttaa sitä. Osa naisista pelkää hakea apua, koska ei tiedä riittävästi oikeuksistaan ja pelkää avun hakemisen vaikuttavan kielteisesti oleskelulupapäätökseen. Avioliiton perusteella oleskeluluvan saaneet ovat usein riippuvaisia miehistään paitsi oleskeluluvan, myös monien muiden asioiden suhteen. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen saa tarkempaa tietoa sosiaali- ja terveysministeriön oppaista 2005:15 Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön sekä Ensi- ja turvakotien liiton nettisivuilta Kunniaväkivalta Kunniaan liittyvä väkivalta rinnastetaan usein perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Keskeisin ero pohjautuu lähiympäristön ja yhteisön rooliin, joka on kunniaan liittyvässä väkivallassa erityisen suuri. Kunniaväkivalta on väkivallan muoto, jota perustellaan miesten ja suvun kunnian puolustamisella ja häpeän välttämisellä. Kunniaväkivalta liitetään helposti julkisuudessa esille nostettuihin nuorten naisten traagisiin kunniamurhiin, mutta todellisuudessa kunniaväkivalta on hyvin moni-ilmeistä naisiin, nuoriin tyttöihin tai poikiin kohdistuvaa väkivaltaa Ns. kunniaväkivaltaa ilmenee etenkin patriarkaalisissa kulttuureissa. Kunniaväkivalta on perheen tai suvun piirissä tapahtuva kunnianormien puolustamiseen liittyvä ihmisoikeuksia rikkova väkivalta. Kunniaväkivalta on useimmiten naisiin tai tyttöihin kohdistuva väkivaltaa. Väkivallan muoto voi vaihdella henkilön elämän voimallisesta rajoittamisesta ja kontrollista pakkoavioliittoon ja murhaan. Vaikka valtaosa kunniaväkivallasta kohdistuu tyttöihin ja naisiin, mutta myös esimerkiksi homoseksuaalit miehet voivat joutua kunniaväkivallan uhreiksi Kunniaväkivallan muotoja ovat mm. naisen liikkumisen rajoittaminen siten, ettei hänellä ole oikeutta vapaaseen liikkumiseen kodin ulkopuolella tai mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai naiselta evätään oman rahan käyttö. Nuori tyttö saatetaan pakottaa ei-toivottuun avioliittoon, aviomiehen perhe käyttää miniää kotiapulaisenaan, naista saatetaan pitää jatkuvassa pelkotilassa uhkailemalla kotimaahan lähettämisellä tai tyttöjä ja poikia pahoinpidellään perheen kunnian palauttamiseksi. Edellä mainittujen lisäksi nuorten naisten ja tyttöjen arkea saattaa rajoittaa tietoisuus kunniaväkivallan mahdollisuudesta, mikä rajoittaa heidän arkisia valintojaan koskien pukeutu- 10

11 mista, vapaa-ajanviettoa tai kodin ulkopuolisia ihmissuhteita. On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia kunniaväkivallan mahdollisuudesta sekä osaavat tunnistaa sen arkisia ilmenemismuotoja. Kunniaväkivallasta kärsivän asiakkaan avun tarve tulee ottaa vakavasti, sillä viranomaisen puoleen kääntyminen vaatii jo yksistään paljon rohkeutta. Lisätietoja saa osoitteesta: Amoral-hanke, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, (http://uudenmaanpiiri.mll.fi/toiminta/kunniaan-liittyvan-vakivallan-eh/) Ympärileikkaus Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on maailmanlaajuisesti tunnustettu ihmisoikeuksia loukkaavaksi käytännöksi, joka muun väkivallan tavoin on hyökkäys tyttöjen ja naisten arvokkuutta, tasa-arvoa ja koskemattomuutta kohtaan. Vaikka Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä tyttöjen ympärileikkauksen osalta, kaikkien ympärileikkausmuotojen voitaneen katsoa täyttävän törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Tästä syystä Suomessa ei ole katsottu tarvittavan erillistä tyttöjen ympärileikkauksen kieltävää lakia. Suomessa poliisi tutkii muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtyjä ympärileikkauksia törkeinä pahoinpitelyinä. Vuonna 2010 voimaan astuneen ihmisoikeussopimuksen jälkeen Helsingin käräjäoikeus on pitänyt asianmukaisesti suoritettua ympärileikkausta pahoinpitelynä. 11

12 2. Väkivallan osapuolet asiakkaina 2.1 Lapsi asiakkaana Turvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelastus. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esim. opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin ja saa tältä myönteistä huomiota. Jos työntekijällä herää huoli siitä, että lapsi näkee tai kokee perheväkivaltaa tai lapsen hoito laiminlyödään, lastensuojelulakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus menee aina salassapitovelvollisuuden edelle. Työntekijän puuttumattomuus tai vaikeneminen merkitsee perhesalaisuuden ylläpitämistä ja väkivallan hiljaista hyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen voi ääritapauksissa johtaa rikos- tai työoikeudellisiin sanktioihin. Huolen tulee herätä aina, jos lapsi on toistuvasti vetäytyvä, väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön lapsella on kehitysviivästymiä erityisesti puheen alueella lapsen leikki on mekaanista, väkivaltaista tai lapsi ei leiki lainkaan, lapsi tietää kehitystasoonsa nähden liikaa fyysisestä, henkisestä tai seksuaalisesta väkivallasta, lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita lapsia kohtaan, sisaruksiaan kohtaan tai vanhempiaan kohtaan. Jaa huoli työyhteisössä, konsultoi, ota puheeksi vanhempien kanssa, ohjaa tarvittaessa tarkemman selvittelyn piiriin. Yksittäisestä oireesta ei voi yleensä tehdä suoria johtopäätöksiä väkivallan olemassaoloon. Huolehdi, että huolen syy tulee selvitetyksi Epäilyn tulee herätä aina, jos lapsi puheessaan tai tarinoissaan vihjailee tai puhuu suoraan joko perheenjäsenten välisestä tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta lapsen kertomukset eivät vastaa ikätasoa lapsen kehossa on mustelmia tai muita väkivallan merkkejä, joiden kerrottu syntymekanismi ei vastaa vamman laatua alle yksivuotiaalla on luunmurtumia. Lapsi puhuu väkivallasta yleensä ohimennen leikin, tekemisen tai piirustusten kautta. Kun lapsen käytös, ulkoinen olemus tai huolen selvittely synnyttää epäilyn perheväkivallasta, kerro huoltajille, että lapsen tilanteen arviointiin kuuluu ottaa mukaan lastensuojelu. Huomioi perheenjäsenten turvallisuus. Kun perheväkivalta tulee tietoon perheenjäsenen, toisen viranomaisen tai hoitavan tahon kautta: Tee lastensuojeluilmoitus. Toimi verkostossa aktiivisesti lapsen turvaamiseksi ja tarvittavan avun saamiseksi Seuraa tilannetta ja reagoi herkästi lapsen voinnin muutoksiin. Pidä aktiivisesti yhteyttä lastensuojeluun ja toimi sovitun työnjaon mukaisesti. Huolehdi omalta osaltasi, että epäily selvitetään loppuun. 12

13 2.2 Aikuinen asiakkaana Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ongelma, joka kuuluu monen lapsen, naisen ja miehen arkipäivään. Viimeisten 15 vuoden ajan naisiin kohdistuneen perheväkivallan taso on pysynyt samana, miesten kohdalla voidaan havaita vähäistä kasvua. Viimeksi mainitussa on todennäköisesti kysymys ennen kaikkea siitä, että miehet kertovat haastatteluissa entistä avoimemmin perheväkivaltakokemuksistaan. (Suomalaisten väkivaltakokemukset ) Vuonna 2007 poliisin tietoon tulleesta väkivallasta 12 % oli perheväkivaltaa. Ilmoituksia tuli 3605 perheväkivaltarikoksesta. Uhreista 368 oli alle 15-vuotiaita, vuotiaita ja loput 2812 parisuhdeväkivallan uhreja. Parisuhdeväkivallan uhreista 14 prosenttia oli miehiä. (Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla, 2009.) Kansallisten uhritutkimusten mukaan vuosina 1997, 2003 ja 2006 tapahtuneista naisiin kohdistuneista parisuhdeväkivaltatapauksista 10 % oli ilmoitettu poliisille. Miesuhriin kohdistuneista tapauksista 4 % oli ilmoitettu poliisille. On myös esitetty, että naisten suhteellisesti korkeampi osuus törkeissä parisuhdeväkivaltatapauksissa johtuisi siitä, että nainen miestä fyysisesti heikompana turvautuu useammin jonkin aseen käyttöön, jolloin teko kvalifioidaan helposti törkeäksi pahoinpitelyksi. Miehen usein ilman asetta tehdyt vakavatkin teot (kuristaminen, potkiminen) taas helposti jäävät tavallisiksi pahoinpitelyiksi. Salmi et al ) Väkivaltaa esiintyy eniten nuorissa liitoissa, äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevilla sekä työttömillä ja yrittäjillä. Joissakin tapauksissa väkivalta on kestänyt yli kymmenenkin vuotta. Lapset näkevät tai kuulevat tai joutuvat myös itse väkivallan kohteeksi 40 %:ssa tapauksista. 2.3 Väkivallan tekijä asiakkaana Koska väkivallantekijöinä naisten ja miesten epäsuhta on suuri, ei heidän vertaamisensa ole täysin reilua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että väkivallan tilanteissa ja kohteissa on eroa. Lapsiin kohdistuva vakava väkivalta, tuntemattomiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat naiselle harvinaisia. Usein naisen tekemän henkirikoksen taustalla on pitkään jatkunut parisuhdeväkivalta tai mielenterveysongelma. Naisten ja lasten kokema väkivallan pelko ja syyllisyys sekä vastaavasti miesten tunteista häpeä ja syyllisyys ovat osa väkivallan emotionaalista ylläpitomekanismia. Ne vaikeuttavat puuttumista ongelmaan. Miehillä sosiaalisen aseman menettämisen pelko lisää painetta salata ongelma ulkopuolisilta. He voivat tässä tarkoituksessa vaatia lähipiiriltä lojaalisuutta väkivallan tai sen uhkan avulla. Häpeä ja syyllisyys vahvistavat vallan puutteen tunnetta, mikä johtaa väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymiseen. (Nyqvist 2003.) Väkivallan käyttämisestä seuraa usein voimakas häpeä ja syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii selviytymään tilanteesta vähättelemällä ja kieltämällä vastuunsa ja syyllistämällä muita. Väkivallan tekijän ja uhrin kokemukset ja kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia ja ristiriitaisia keskenään. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen madaltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta se ei ole väkivallan syy. Päihteiden käyttöön liittyy usein väkivaltaa, mutta väkivaltaan ei aina liity päihteiden käyttöä. Vastuu väkivallasta on aina väkivallan käyttäjällä. Kohdattaessa väkivaltaa parisuhteessaan käyttänyt mies auttamistyössä, on lähtökohtana miehen subjektiivinen kokemus ja käsitys väkivallasta, siihen johtavista syistä ja vallan tunteen kokemuksesta. Miehet näkevät monesti itsensä uhrina, vaikka jollain tasolla hyväksyvätkin väkivaltaisuutensa. Väkivaltatilanteen käsittelyyn liittyy toisinaan voimakas kielteinen tunnereaktio, joka kertoo koetusta epäoikeudenmukaisuudesta ja loukatuksi tulemisesta. Väkivalta voidaan tulkita vastauksena tähän subjektiiviseen tuntemukseen, siksi se on merkityksellinen auttamisen näkökulmasta. (Nyqvist 2003.) 13

14 3. Viranomaisten toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet Peruspalveluiden ja kaikkien työyhteisöjen vastuulla on perheväkivallan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen. Perheväkivallan arviointi tehdään siinä työyhteisössä, jossa syntyy asiasta huoli. Tilanteen arvioinnin jälkeen sovitaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. On tärkeää, että työyhteisössä on sovittu toimintamalli siitä, kuinka toimitaan, kun huoli perheväkivallasta tulee esille. Tilanteessa pitää osata arvioida myös, kuinka akuutisti asiaan pitää puuttua ja tehdä tarvittaessa välittömästi lastensuojeluilmoitus ja varmistaa lääkärintutkimus, mikäli tilanne sitä vaatii. Lapsen turvallisuuden arviointi ja tarvittaessa lapsen turvaaminen ovat lastensuojelun tehtäviä. Lapseen kohdistuvassa pahoinpitely- tai seksuaalisen hyväksikäytön -epäilyssä lastensuojelu tekee tarvittaessa rikosilmoituksen poliisille. Väkivaltaan liittyvät havainnot pitää dokumentoida tarkkaan. Huoli otetaan puheeksi lapsen kanssa hänen ikänsä edellyttämättä tavalla sekä lapsen huoltajien / vanhempien kanssa. Jos tieto väkivallasta tulee esille suoraan lapsen kertomana, on hyvä kirjata kertomus sanatarkasti ja niillä ilmaisuilla, joita lapsi käyttää. Onnistuneen verkostotyön edellytys on, että huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa. On huomioitava, että perheväkivallan osapuolet tarvitsevat kukin oman auttamistahonsa. Kun lapsen turvallisuus on varmistettu, lapsen auttamista voidaan sovitusti ja suunnitelmallisesta jatkaa myös peruspalveluissa, esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa 3.1 Salassapitosäännökset Yksityiselämän suoja on perustuslailla suojattu arvo. Salassapitosäännösten tavoitteena on turvata arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, että hänen viranomaiselle antamat yksityiselämää koskevat tiedot eivät mene ulkopuolisten tietoon. Yksityisyyden suojaan kuuluu henkilön itsemääräämisoikeus ja osana itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus päättää, haluaako hakea julkisia palveluja. Perheväkivallan ilmitulon kannalta keskeinen ongelma on, mihin saakka henkilön itsemääräämisoikeus ulottuu; onko perheväkivalta uhrin yksityisasia, johon ei hänen suostumuksettaan salassapitovelvollinen viranomainen voi puuttua. Vaikka itsemääräämisoikeutta on lähtökohtaisesti kunnioitettava, liittyy perheväkivaltaan sellaisia erityispiirteitä, että uhrin kyky vakaaseen harkintaan ja tahdonmuodostukseen on alentunut. Lainsäädännössä ei myöskään tunneta ehdotonta salassapitovelvollisuutta, vaan se voi tiettyjen edellytysten täyttyessä väistyä. Lainsäädäntö ei määrittele aste-eroja salassa pidettävien tietojen suhteen. Käytännössä kuitenkin jotkut tiedot koetaan enemmän arkaluonteiseksi kun toiset. Luottamuksellisuuden kannalta on myös keskeistä, luovutetaanko tietoa toisen viranomaisen lakiin perustuvan pyynnön perusteella vai luovutetaanko tietoa oma-aloitteellisesti. Käytännössä kynnys luovuttaa tietoa oma-aloitteisesti on korkeampi kuin pyynnöstä, vaikka säädöstasol- 14

15 la asiaa ei ole määritelty. Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ( /621) on säännökset kaikkia viranomaisia koskevista salassapitomääräyksistä. Julkisuuslaki on niin sanottu yleislaki ja siinä säädetään mm. viranomaisena vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista ja salassapidon väistymisestä. Salassapitosäännösten tarkoituksena on suojata asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja oikeutta yksityiseen. Salassapitoa koskevat säännökset ja omaksuttu tulkintakäytäntö lähtevät periaatteesta, että jo pelkkä tieto asiakkuudesta on salainen. Pääsääntöisesti asiakassuhteen perusteella tietoon tulleen asian ilmoittaminen toiselle viranomaiselle edellyttää laissa säädettyä perustetta. Julkisuuslain ohella ja sitä täydentävästi joudutaan soveltamaan useita toimialakohtaisia salassapitosäännöksiä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on omat säädökset salassapitovelvoitteista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, /785, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812). Kouluviranomaisia sitoo perusopetuslaissa ( /628) säädetty salassapitovelvollisuus. Viranomaisyhteistyössä ongelmia aiheuttaa se, että viranomaisia sitovat omaa alaa koskevat säännökset ja toisaalta tietoisuus toisten viranomaisten säännöksistä on puutteellista. Lisäksi oikeudet antaa tai saada tietoa eivät ole kaikilla viranomaisilla yhtä laajoja. 3.2 Dokumentointi Perheväkivallan ehkäisyssä ja tunnistamisessa sekä perheväkivaltaan liittyvässä auttamistyössä dokumentoinnilla on tärkeä merkitys. Dokumentoinnissa on huolehdittava siitä, että kaikki tiedot ovat asianmukaisia ja ne on kirjattu totuudenmukaisesti. Tietoihin on kirjattava, mistä tieto on peräisin, esimerkiksi lapsi kertoo seuraavasti. Kaikkien viranomaisten tulisi kirjata tietojärjestelmiinsä objektiivisesti ja riittävällä tarkkuudella havainnot epäillystä perheväkivallasta, vaikka tapahtumat eivät sillä kerralla aiheuttaisikaan toimenpiteitä. Erityisen tärkeää tarkka dokumentointi on terveydenhuollossa. Fyysiset vammat on tärkeä kuvata riittävän yksityiskohtaisesti mahdollista poliisitutkintaa tai muuta viranomaiskäsittelyä varten. Apuna voi käyttää esim. kehokarttaa tai vammat voi valokuvata. Aikaisemman perheväkivallan dokumentointi on tärkeää myös esimerkiksi lähestymiskieltoa haettaessa tai lapsen tapaamisoikeuksia määrättäessä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada nähdä kaikki häntä itseään koskevat tiedot. Hänellä on oikeus nähdä ja saada sekä tietojärjestelmiin että muihin asiakaskortistoihin ja kansioihin tallennetut ja kirjatut tiedot. Hänellä on pyynnöstä oikeus saada jäljennökset kaikista näistä tiedoista. Huoltajalla on pääsääntöisesti oikeus tarkistaa alaikäisen lapsensa tiedot, ellei henkilötietolaissa säädetty kieltäytymisperuste tule kyseeseen. Jos alaikäisellä on sosiaalihuollon asiakaslain 11 :ssä säädetyn itsemääräämisoikeuden perusteella oikeus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen lailliselle edustajalleen, ei laillisella edustajalla ole myöskään henkilötieto- tai julkisuuslain mukaista tarkastusoikeutta kyseisiin tietoihin. Lapsella ei ole ehdotonta oikeutta kieltää tietojenluovuttamista vanhemmalle / huoltajalle, vaan ammattihenkilö joutuu arvioimaan tilannetta. Potilastietojen osalta tarkastusoikeutta ei ole silloin, kun lapsi on potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen. Myös lapsella itsellään on tarkastusoikeus omiin tietoihinsa, jos hänellä on puhevalta asiassa. 3.3 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki ( /88) 25, ilmoitusvelvollisuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön taikka koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä il- 15

16 moittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Myös muu kuin I momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevia salassapitosäännösten estämättä. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa. ( /542) Ilmeinen lastensuojelun tarve tarkoittaa, että vakavaakin vähäisempi huoli lapsen kehitykseen tai terveyden vaarantamisesta edellyttää yhteydenottoa lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida tuen tarve ja selvittä lapsen olosuhteet. On syytä muistaa, että kysymys edellä mainituissa lainkohdassa on mainittujen viranomaisten tekemästä ilmoituksesta, jonka laiminlyöminen ääritapauksissa voi johtaa rikos- ja työoikeudellisiin sanktioihin. Ilmeinen lastensuojelutarve ei edellytä ilmoittajan varmaa tietoa siitä, että ilmoituksen johdosta ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Riittävää on, että ilmoittajalla on perusteltu epäily lapsen terveyden ja kehityksen olevan uhattuna. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina peruste tehdä ilmoitus, etenkin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai havaitaan todennäköisesti väkivallan aiheuttamia vammoja. Perheessä tapahtuva aikuisten välinen väkivalta voi olla ilmoitusperuste myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan lastensuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä edelleen tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpitelyepäilystä Laki mahdollistaa myös ennakollisen lastensuojeluilmoituksen, joka voidaan tehdä ennen lapsen syntymää. Ennakollinen ilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee siis tehdä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on tieto, että tulevan äidin tai isän elämäntilanteessa on lähisuhde- tai perheväkivaltaa. Miten ja minne lastensuojeluilmoitus tehdään? Keravalla lastensuojelun sosiaalityöntekijät päivystävät virka-aikana Keravan sosiaalikeskuksessa ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-13 Päivystäjään saat yhteyden soittamalla sosiaalikeskuksen neuvontaan puh tai Keravan kaupungin vaihteeseen puh Virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä lastensuojeluasioista vastaa Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys Asiakkaiden yhteydenotto sosiaalipäivystykseen tapahtuu hätäkeskuksen kautta puh Hätäkeskus ohjaa yhteydenotot Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen. Muissa kuin akuuteissa tilanteissa lastensuojeluilmoitus toivotaan tehtävän kirjallisesti Keravan sosiaalikeskukseen. Valmis ilmoituslomake löytyy suoraan Keravan nettisivuilta: 16

17 4. Poliisin ja turvakodin tehtävät perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa 4.1 Poliisin toiminta lähisuhdeväkivallan estämisessä ja vähentämisessä Poliisin keskeinen tehtävä on ennalta ehkäisevä toiminta. Poliisin yhtenä tehtäväalueena on väkivallan ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Havaitessaan väkivaltaa poliisi puuttuu siihen aktiivisesti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tieto perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksesta tulee poliisille yleisemmin kotihälytyksenä tai uhrin tekemänä rikosilmoituksena. Poliisin tehtävä on rauhoittaa tilanne, selvittää tapahtumaolosuhteet, teon syyt ja seuraukset mahdollista esitutkintaa varten. Jos väkivallan uhka jatkuu, poliisilla on oikeus poistaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö paikalta, tai ottaa hänet kiinni ja toimittaa säilöön. Jos lähisuhdeväkivallan pelätään jatkuvan ja uusiutuvan niin lähisuhdeväkivaltaa voidaan pyrkiä ennalta estämään lähestymiskiellon avulla Poliisin normaalitoimenpiteenä on lähisuhdeväkivaltatapauksissa laatia asiasta rikosilmoitus tai lievissä tapauksissa käyttää tapahtumapaikalla rangaistusvaatimusta asianomistajan suostumuksella. Vakavissa tapauksissa lähisuhdeväkivaltarikos menee esitutkinnan jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan ja siitä eteenpäin mahdollisesti tuomioistuinkäsittelyyn. Rikosilmoitus luokitellaan perheväkivaltajutuksi, kun kyseessä on perheen sisällä tapahtunut, johonkin perheenjäseneen kohdistunut väkivalta. Se on ymmärrettävä hyvin laajasti sekä osapuolten että väkivallan osalta. Pääsääntöisesti tehtävät on hoidettu paikalla ja henkilöt on ohjeistettu jatkotoimenpiteitä varten. Näin asianosaisille tarjotaan sovittelun mahdollisuutta, joka edellyttää asianosaisten suostumusta asiassa. Jos asiaan liittyy lapsia suoraan tai välillisesti, niin poliisipartio laatii asiasta lastensuojelulain 25, 25a tai 25c :n velvoittamana lastensuojeluilmoituksen, jotta sosiaaliviranomaiset voivat ryhtyä lastensuojelun toimenpiteisiin. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa asianosaisille, että asiasta laaditaan sosiaaliviranomaisille ilmoitus. Ilmoitus tehdään varsinkin, jos asiasta ei laadita erillistä rikosilmoitusta. Uhrien on hyvä tietää, että auttava taho tulee olemaan heihin yhteydessä. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö on merkittävä mahdollisuus lähisuhdeväkivalta-asioihin puuttumiselle. Yhteistyön pohjalta voidaan tehdä oikeat johtopäätökset siitä, mihin pitää satsata ja missä järjestyksessä. Tavoitteena on saada väkivalta perheessä loppumaan hyödyntämällä viranomaisverkostoa täydellä teholla. Edellä kuvatun toimintamallin taustalla on oivallus siitä, että rikosten ja häiriöiden torjunnassa sekä ennalta estämisessä voidaan onnistua vain tunnistamalla rikosten ja häiriöiden taustalla olevat paikalliset syyt ja vaikuttamalla niihin eri viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden yhteistyöllä. 17

18 Poliisi ja oikeuslaitos Ilmoitus/havainto väkivallasta Rikosilmoitus Poliisin tekemä Uhrin tekemä Muun viranomaisen tekemä Paikalle meno ALKUARVIOINTI Tilanteen rauhoittaminen Rikospaikkatutkinta LASTENSUOJELU- ILMOITUS TUTKINNAN- JOHTAJA ESITUTKINTA Kuulustelut / ohjeistus Todistusaineisto LIEVÄ PAHOINPITELY - rangaistusvaatimus jos uhri yli 15 vuotta RAJOITTAMISESITYS: Esitutkinnan lopetus tai esitutkintaa ei toimiteta Esitykset syyttäjälle Pöytäkirja syyttäjälle syyteharkintaan Asia sovitteluun Poliisin päätös: Sakko Huomautus Keskeytys SYYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISPÄÄTÖS SYYTTÄJÄ SYYTTEEN NOSTO SIDOSRYHMÄT / VERKOSTON ROOLI Kaikkien toimijatahojen vastuuttaminen Konsultointi TUOMIOISTUIN- KÄSITTELY TUOMIO / MUU PÄÄTÖS 18

19 4.2 Rikosten sovittelu Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta antaa mahdollisuuden myös pari- ja lähisuhteissa esiintyvän väkivallan sovitteluun. Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan lakisääteistä palvelua, jossa rikoksen osapuolille järjestetään mahdollisuus kohdata toisensa turvallisesti kahden koulutuksen saaneen, puolueettoman ja vapaaehtoisen sovittelijan läsnä ollessa. Sovittelussa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään sopimaan toimenpiteistä niiden lievittämiseksi. Tekijällä on sovittelussa mahdollisuus hyvittää tekoaan ja ottaa vastuu siitä. Aloitteen lähisuhteessa tapahtuneen pahoinpitelyn sovittelusta voivat tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Sovittelu voidaan toteuttaa silloin, kun osapuolet ovat henkilökohtaisesti ilmaisseet suostuvansa sovitteluun. Sovittelu on mahdollista rikosprosessin kaikissa vaiheissa, ja se voidaan myös keskeyttää milloin tahansa. Sovittelu on osapuolille maksutonta. Avioeroon liittyvät oikeudelliset asiat, kuten omaisuuden ositus sekä lasten huoltoa ja tapaamista koskevat kysymykset eivät kuulu rikosasioiden sovittelussa neuvoteltaviin asioihin. Mitä lähisuhdeväkivallan sovittelussa tapahtuu Sovittelutoimisto ottaa yhteyttä lähisuhdeväkivallan osapuoliin, kartoittaa ja arvioi sovittelun edellytyksiä ja osapuolten voimavaroja sovitteluun, kertoo sovittelun tarkoituksesta ja selvittää osapuolten suostumukset sovitteluun. Sovittelijat tapaavat osapuolet ensin erikseen. Keskusteluissa käydään läpi molempien osapuolten näkemys tapahtuneesta lähisuhdeväkivallasta ja sen seurauksista. Sekä erillistapaamisissa että yhteisneuvottelussa osapuolten kanssa keskustellaan siitä, mitä on tehty ja voidaan tehdä turvallisuuden lisäämiseksi sekä uusien väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi. Tarvittaessa osapuolille annetaan tietoa auttamis- ja tukipalveluista, kartoitetaan tapahtuneesta aiheutuneet vahingot ja neuvotellaan korvauksista. Jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta, yhteisessä tapaamisessa laaditaan sopimus, jonka osapuolet allekirjoituksellaan hyväksyvät. Sopimukseen kirjataan sopimuksen aihe, sopijaosapuolet ja sopimuksen sisältö. Siihen voivat sisältyä mm. anteeksipyyntö, käyttäytymissopimus, teon hyvittäminen sekä aineelliset vahingonkorvaukset (esim. lääkäri- ja sairaalakulut sekä omaisuudelle aiheutetut vahingot). Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Sovittelun tuloksesta, mahdollisen sopimuksen sisällöstä ja seurannasta ilmoitetaan aloitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. Koska lähisuhteessa tapahtuva lievä ja vakavampi pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos, syyttäjä tekee päätöksen asian viemisestä oikeuden ratkaistavaksi tai syyttämättä jättämisestä. Lisätietoja voi kysyä Vantaan sovittelutoimistosta, p (sovittelunohjaaja Sirpa Lassila) tai (sovittelunohjaaja Minna Autere). 4.3 Lähestymiskielto Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että henkilön hengen, terveyden, vapauden ja rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista henkilöä kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä asuvat samassa asunnossa (www.poliisi.fi) (perheen sisäinen lähestymiskielto.) Kiireellisissä tapauksissa tuomioistuin tai pidättämiseen oikeutettu virkamies (poliisi) voi määrätä henkilön väliaikaiseen lähestymiskieltoon kolmeksi vuorokaudeksi, jonka kuluessa kielto on vietävä käräjäoikeuden päätettäväksi. Tuomioistuin tekee päätöksen viikon kuluessa väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Kiellon määräämistä voi käräjäoikeudesta pyytää uhattu henkilö, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskielto voidaan määrätä joko: Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. 19

20 Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, työpaikan tai oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn, muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden. Tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus voi olla sakosta yhteen vuoteen vankeutta. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä asunnosta, eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata tai muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Lapsen ollessa lähestymiskiellolla suojattu, ohittaa lähestymiskielto tapaamisoikeudesta annetun päätöksen. Lähestymiskieltoon määrätyllä ei siis ole oikeutta tavata lasta kiellon ollessa voimassa Turvakodin lapsityön tarkoituksena on tehdä lapsi näkyväksi asiakkaana luomalla hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi ja autetuksi. Lapsityötä toteutetaan pyrkimällä järjestämään jokaiselle yli 4-vuotialle mahdollisuus tuoda julki oman kielitaitonsa ja ikätasonsa mukaisesti omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsitapaamisiin liittyy vanhemmuuskeskustelut sekä tarvittaessa lapsen ohjaus muun asiantuntija-avun piiriin. Jussi-työ osana turvakotityötä Väkivallan tekijään ollaan yhteydessä ja hänelle tarjotaan omaa työskentelyä ja kuulluksi tulemista Jussi-työssä. Yhteydenotto väkivallan tekijään turvakotijakson aikana rauhoittaa tilannetta, vaikka tekijä ei olisi halukas työskentelyyn oman väkivaltaisuutensa kanssa. Väkivallan tekijään otetaan yhteyttä 1-3 vuorokauden kuluessa perheen saavuttua turvakotiin. Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton internet-sivustoilla oleva palvelu, missä tarjotaan informaation lisäksi mahdollisuus esittää nimettömänä pari- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevia kysymyksiä asiantuntijoille (www.turvakoti.net). Vastaus palautuu kysyjälle henkilökohtaisesti. Vantaan turvakoti on mukana Nettiturvakotitoiminnassa. 4.4 Väkivaltatyöskentely turvakodissa Turvakoti tarjoaa tilapäistä oleskelumahdollisuutta vanhemmille lapsineen sekä yksinäisille naisille fyysisen väkivallan, sen uhan ja henkisen väkivallan tilanteissa. Valtaosa aikuisasiakkaista on naisia. Jakson alussa työskentely painottuu kriisityöhön työstämällä väkivaltakokemuksia sekä sanottamalla nykyistä todellisuutta. Prosessin edetessä keskeisenä ovat omien tarpeiden tunnistaminen, vaihtoehtojen jäsentäminen sekä kokonaisuudessaan kyky oman elämän haltuun ottamiseen. Oman toimintakyvyn vahvistamiseksi ja itseluottamuksen kohottamiseksi asiakkaalle annetaan tietoa, tukea ja konkreettista ohjausta käytännön asioiden hoidossa. Turvakotijakson aikana tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kunkin tilanteen edellyttämällä tavalla 20

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola

Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE

LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE LASTENSUOJELUILMOITUKSEN ILMOITUSVELVOLLISUUDEN LAAJENEMINEN SEKÄ VALMISTUMASSA OLEVA ALUEELLINEN TOIMINTAOHJE Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Alkuarviointi Lastensuojelupalvelut Lahti ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1

Välittämisen koodi. Hyvinvoiva lapsi ja nuori Johanna Sorvettula, hallintojohtaja, varatuomari. Johanna Sorvettula 1 Välittämisen koodi Hyvinvoiva lapsi ja nuori, hallintojohtaja, varatuomari 1 Miten viranomaiset voivat tehdä lakiperusteista yhteistyötä ilman asiakkaan/potilaan suostumusta? Julkisuuslaki Viranomaisen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Laatimispäivä: 6.3.2012 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, 17.3.2015 TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA OTA VÄKIVALTA PUHEEKSI KYSY KAIKILTA Mitä puhumattomuus viestii ihmiselle? Miten väkivallasta

Lisätiedot

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.

Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN VASTAISTEN PALVELUT Savonlinnan seudulla toimii 4 työryhmää, joiden tehtävänä ja tavoitteena on ennaltaehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Väkivaltatyön vastuuryhmä koostuu Sosterin,

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitusten rekisteri

Lastensuojeluilmoitusten rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013

Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 Helena Molander LASTEN PERUSOIKEUDET ry, Varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti, THL 7.10.2013 1. Lapsiprostituutio 2. Lapsiseksiturismi 3. Lapsipornografia 4. Lapsikauppa eli trafficking Lapsimorsiamet

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan?

Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Miten tunnistan perhe- ja lähisuhdeväkivallan? Työterveyshoitajien koulutuspäivät, Mela Oulu 9.9.2014 Tampere 11.9.2014 Leena Marila-Penttinen Ensi- ja turvakotien liitto ry Sisältö 1. Taustaorganisaatio

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma 2012 Oulun kaupunki Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä 2012 2 Sisällysluettelo: 3 1 Alkusanat...

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta

Toimenpideohjelman tavoite ja seuranta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimenpideohjelma Kokkolan perheneuvola Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskus

Lisätiedot

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA VAUVAPERHEESSÄ VAUVOJEN LASTENSUOJELU koulutuspäivät 7. 8.5.2009 Otk, Lasten erityispalvelujen päällikkö MarjattaKarhuvaara, Espoon kaupunki Näkökulma Mitä tiedetään? Miksi

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja vakavien väkivaltarikosten tarkastelu

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE

SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE SYYSKUU 2015 UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI KOULUTUS SOSIAALITOIMEN YHTEISTYÖTAHOILLE KOULUTUKSEN TARKOITUS Esitellä uuden sosiaalihuoltolain sisältö pääpiirteissään Keskittyminen käytännön työn kannalta olennaisimpiin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan

Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan 1 Presidenttifoorumi 17.2.2010 Sisäasiainministeri Anne Holmlund Poliisin mahdollisuudet vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan Arvoisa Tasavallan presidentti, arvoisat kuulijat, Lähisuhdeväkivalta on laaja käsite.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

VANTAA. Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma

VANTAA. Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma VANTAA Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma SISÄLLYSLUETTELO: Sivu 1. Johdanto...2 2. Työryhmän tehtävä ja kokoonpano...3 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta...4 3.1

Lisätiedot

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia

4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia II.4 Seksuaalirikokset 63 4 Seksuaalirikokset Heini Kainulainen & Päivi Honkatukia Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 (L 563/1998) voimaan tulleella lailla. Rikoslain

Lisätiedot