Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan"

Transkriptio

1 Poikkihallinnollinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma

2 2

3 Sisällys ALKUSANAT 4 1. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja Lapsiin kohdistuva väkivalta Vammaisiin kohdistuva väkivalta Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta Kunniaväkivalta Ympärileikkaus VÄKIVALLAN OSAPUOLET ASIAKKAINA Lapsi asiakkaana Aikuinen asiakkaana Väkivallan tekijä asiakkaana VIRANOMAISEN TOIMINTA OHJAAVAT KESKEISET PERIAATTEET Salassapitosäännökset Dokumentointi Lastensuojeluilmoitus POLIISIN JA TURVAKODIN TEHTÄVÄT PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA- TILANTEISSA Poliisin toiminta lähisuhdeväkivallan estämisessä ja vähentämisessä Rikosten sovittelu Lähestymiskielto Väkivaltatyöskentely turvakodissa KERAVAN KAUPUNGIN TOIMIJOIDEN TOIMINTAMALLIT Lasten- ja äitiysneuvolapalvelut Terveyskeskuksen päivystys ja vastaanotot 22 Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteessa Varhaiskasvatus ja koulut 24 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli varhaiskasvatuksessa havainto lapsesta lähtöisin 25 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli varhaiskasvatuksessa havainto vanhemmasta lähtöisin 26 Koulu ja oppilashuolto Perheneuvola Nuorisopalvelut Aikuissosiaalityö Lastensuojelu 32 Lastensuojelun avohuolto Kotihoito Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Keravan seurakunnan ehkäisytyö 6. TYÖRYHMÄN ESITYKSET JATKOTYÖLLE 37 LÄHTEET 38 LIITTEET Liite 1 Väkivallan puheeksi ottaminen 40 Liite 2 Väkivallan vaarallisuuden arviointilomake 43 Liite 3 Henkilökohtainen turvasuunnitelma 44 Liite 4 Lomake parisuhdeväkivallan seulontaan äitiys- ja lastenneuvolassa 45 Liite 5 Lastensuojeluilmoitus 46 Liite 6 Pahoinpitely- ja kehonkartta (PAKE) 50 Liite 7 Mistä tietoa 51 3

4 Alkusanat Väkivallasta aiheutuu yhteiskunnalle, yksilölle ja perheelle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan (Tunnista, turvaa ja toimi, 2008) naista joutuu vuosittain puolisonsa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Keravalla kirjattiin vuonna 2012 yhteensä 190 tehtävää poliisille, joissa oli nimikkeenä kotihälytys. Määrässä on pienoista lisäystä vuoteen 2011, jolloin vastaavia tehtäviä kirjattiin 184. Lähisuhde- ja perheväkivalta loukkaa ihmisoikeuksia ja vaarantaa terveyttä, tasa-arvoa, väestön turvallisuutta ja hyvinvointia. Lähisuhde- ja perheväkivalta jää usein helposti havaitsematta. Sekä uhrin että tekijän häpeä ja pelko estävät usein kertomasta perheessä tapahtuvasta väkivallasta ja sen vuoksi on vaikea hakea apua tilanteeseen. Lähisuhdeväkivalta on rikos, jonka uhreja ovat sekä kokija, näkijä ja tekijä. Se on rikos, jonka traumatisoivia seurauksia kannetaan läpi elämän. Väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen on epävarmaa ja puuttumisen kynnykset vaihtelevat palvelujen välillä. Auttajilla tulee olla valmiuksia lähteä mm. asiakkaan kotiin, työpaikalle, sinne minne tarve vaatii. Työntekijän rooli on asiakkaan rinnalla työskentelyä, joten työn tekijällä tulisi olla koulutuksen tuomaa tietoa, taitoa ja varmuutta toimiessaan asiakkaan parhaaksi. Auttaja ottaa prosessiin mukaan asiakkaan tavanomaisen sosiaalisen verkoston ja viranomaisia sillä ajatuksella, että kaikki verkostot ovat potentiaalisesti auttavia. Suunniteltu ja hyvä verkostoterapeuttinen toimenpide sisältää ajatuksen mahdollisimman nopeasta palaamisesta tavanomaiseen päiväjärjestykseen ja ottaa huomioon jatkuvuuden. (Ojuri ) Lähisuhdeväkivalta voi tulla esille kaikissa kunnan peruspalveluiden työyksiköissä. Väkivallasta aiheutuvien ongelmien hoitamiseen tarvitaan erityisosaamista. Tietoa tarvitsevat mm. poliklinikoiden työntekijät, neuvolatyöntekijät, sosiaalityöntekijät, perheneuvoloiden, turvakotien, kotihoidon, päihdetyön ja mielenterveystyön työntekijät. Väkivallan kohtaaminen, tunnistaminen ja auttamistyö edellyttävät työntekijältä rohkeutta puuttua ja ottaa asia puheeksi. Se edellyttää tietoa väkivaltailmiön moniulotteisuudesta. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta herättää usein myös työntekijässä voimakkaita ja ristiriitaisia tunteita. Lisäksi tarvitaan toimintaohjeita puuttumisen tueksi. Toimintaohjeet eivät kuitenkaan yksinään riitä väkivallan tunnistamisessa, puuttumisessa ja auttamistyössä. Tarvitaan asiaan sitoutunutta työyhteisöä, vastuuhenkilöitä ja moniammatillista verkostoa, 4

5 jotka ovat perehtyneet huolella väkivaltatyön erityispiirteisiin WHO:n raportissa, Väkivalta ja terveys maailmassa 2005, käsitellään suosituksia joiden tavoitteena on käynnistää väkivallan vastaista toimintaa. Päämäärän saavuttamisen edellytyksenä on monien eri sektorien mukaantulo. Väkivallan katkaisukeinojen tehostaminen, moniammatillinen yhteistyö ja väkivallan ehkäisyn ohjeistaminen ovat hyväksi koettuja menetelmiä väkivaltatilanteiden hoitamiseen. Asiakastyössä laadun ja työn kehittäminen ovat katkaisukeinojen tehostamista. Ennen kaikkea väkivallan ennaltaehkäisyyn tulisi myös kohdentaa enemmän moniammatillisen verkoston voimavaroja. Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut kaikkiin kuntiin perustettavaksi työryhmän luomaan selkeitä toimintamalleja ja tukemaan ammattihenkilöiden osaamista lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn, tunnistamisen ja puuttumiseen. Keravalla nimettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli. Työryhmään valittiin jäsenet sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköistä, kaupungin turvallisuuspäällikkö sekä poliisin edustaja. Työryhmän tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevat käytännöt ja niissä ilmenevät puutteet sekä tehdä ehdotuksia toimivampien työkäytäntöjen luomiseksi. Tavoitteena oli luoda yhteinen toimintamalli sekä vastuun ja tehtävien jakaminen eri toimijoiden kesken. Keravan eri toimipisteet ovat laatineet omissa työpisteissään toimintamallit väkivaltatilanteisiin puuttumiseen. Ne on koottu yhteen toimintaohjeessa. Lisäksi tässä ohjeessa on kirjattuna yhteiset toimintatavat väkivallan uhrin tai tekijän kohtaamiseen sekä esitys tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Keravalla Maarit Sulavuori sosiaalijohtaja Hanna Mikkonen sosiaalityöntekijä lastensuojelu Eija Nukarinen sairaanhoitaja terveyspalvelut Pasi Hyyryläinen rikosylikonstaapeli Keski-Uudenmaan poliisilaitos Ritva Toivio aikuispalveluiden päällikkö Kaarina Leinonen sosiaalityöntekijä sosiaalipäivystys Jarmo Leskinen turvallisuuspäällikkö 5

6 1. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 1.1 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä 1.2 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoja Perhe- ja lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perheessä ja lähisuhteissa ilmenevää väkivaltaa. Väkivalta voi kohdistua lapsiin, aikuisiin ja / tai vanhuksiin. Väkivallan tekijä voi olla mies, nainen tai lapsi. Mitä vakavammasta fyysisestä väkivallasta puhutaan, sitä useammin se on miesten väkivaltaa naisia kohtaan. Lapset voivat kohdata väkivaltaa molempien vanhempiensa taholta. Parisuhteessa ilmenevä väkivalta lisää myös lapsiin kohdistuvan väkivallan riskiä. Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla on taipumus toistua ja usein myös pahentua. Toistuessaan väkivalta alkaa tuntua normaalilta ja siitä voi tulla käyttäytymismalli, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Uhreja eivät ole ainoastaan ne, jotka joutuvat kohteeksi, vaan myös heidän läheiset, jotka joutuvat näkemään, kuulemaan tai kokemaan traumaattista kohtelua. Väkivalta perheessä on ilmiö, jonka vaikutukset niin väkivallan uhrin, käyttäjän kuin todistajankin osalta ovat haitallisia ja pitkäkestoisia. Siihen liittyy paljon häpeää, salailua ja vaikenemista. Fyysinen väkivalta voi olla mm. lyömistä, potkimista, raapimista, tönimistä, hiuksista repimistä, ihon polttamista, viiltelyä, puukottamista, ampumista tai kuristamista. Se voi olla kovakouraista käsittelyä, ylilääkitsemistä tai lääkkeettä jättämistä. Fyysistä väkivaltaa on myös hoidon laiminlyönti, mikä voi ilmetä pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä tai ruuan ja juoman puuttumisena. Fyysistä väkivaltaa on myös pakkokeinojen käyttäminen, kuten vapaudenriisto, pakkosyöttäminen ja -juottaminen tai kiinnisitominen. (Perttu. 1999, 13.) Henkinen ja emotionaalinen väkivalta voi olla monimuotoista toimintaa, joka heikentää ihmisen itsetuntoa, mm. pelottelun, uhkaamisen, kiusaamisen, nöyryyttämisen, tiukan kontrolloinnin ja äärimmäisen mustasukkaisuuden kautta. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi puolison verbaalinen alistaminen ja julkinen nolaaminen, sosiaalinen eristäminen ystävistä tai sukulaisista, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaan liikkumisen kontrollointi, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Henkinen väkivalta voi tapahtua joko teoin, sanoin, elein tai ilmein.. Myös itsemurhalla tai tappamisella uhkaaminen ovat henkistä väkivaltaa, uhkaukset voivat kohdistua itseen, uhriin, sukulaisiin, lapsiin tai lemmikkieläimiin. (Huhtatalo, Kuhanen, Pyykkö 2003, 11) 6

7 Seksuaalinen väkivalta voi käsittää kaikki henkilöön kohdistuvat seksuaaliset toiminnot, joihin hän ei ole suostunut tai jota hän ei ymmärrä. Se voi olla seksuaalista koskettelua, häirintää sekä kipua ja nöyryytystä tuottavaa toimintaa tai pornografian käyttämistä tai sille altistamista ilman toisen suostumusta. Väkivalta voi olla myös rituaalista ja rituaaleihin liittyvää (Perttu 1999, 13). Taloudellinen tai uskonnollinen väkivalta voi olla erimuotoista kontrollointia ja hyväksikäyttöä, jossa läheistä kontrolloidaan ja estetään saamasta varojaan tai rahojaan käyttöönsä. Se voi ilmentyä petkuttamisena, rahattomana pitämisenä, varojen tai omaisuuden väärinkäyttämisenä tai jopa rahojen varastamisena. Taloudellista hyväksikäyttöä on omaisuuden tai kodin myymiseen painostaminen ja pakottaminen, testamentin muutoksiin tai tekemiseen pakottaminen sekä taloudellisia asioita hoitavan edunvalvojan aseman väärinkäyttäminen. (Perttu1999,14 15.). Uskonnollista väkivaltaa voi olla uskoon pakottaminen, hengellisyyteen alistaminen tai toisen vakaumuksen mitätöinti. Hoidon laiminlyönti voi olla sekä fyysistä että emotionaalista. Se voi ilmetä pukeutumisen ja henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä tai ruuan ja juoman puuttumisena. Se voi olla sosiaalisista kontakteista eristämistä ja tarvittavien apuvälineiden puuttumisena. (Perttu 1999, 15.) 1.3 Lapsiin kohdistuva väkivalta Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan alle 18-vuotiaita lapsia tulee suojella kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Keskeinen lähtökohta on se, että lapsiin kohdistuva väkivalta eli lasten kaltoinkohtelu tunnustetaan, tunnistetaan riskitekijät, oireet ja puututaan asiaan. Vauvan hädän ja kärsimyksen näkeminen on tuskallista. Se voi herättää niin voimakkaita tunteita, että läheiset ja ammattilaiset kieltävät näkemänsä. Epäily kaltoinkohtelusta ja sen tunnistaminen on samalla asiaan puuttumista ja siihen reagointi kuuluu jokaisen lapsia kohtaavan ammattilaisen työhön. Lasten kaltoinkohtelu käsitettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Kaltoinkohtelu on eräänlainen yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai tekemättä jättämisen muodot. Lasten kaltoinkohtelua on fyysinen pahoinpitely, psyykkinen pahoinpitely, seksuaalinen hyväksikäyttö ja laiminlyönti, johon aina liittyy lapsen kehitystarpeisiin vastaamatta jättäminen (emotionaalinen, fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen laiminlyönti) Kaltoinkohtelun eri muodot esiintyvät usein yhtä aikaa, ja parisuhdeväkivallalla ja lasten kaltoinkohtelulla on voimakas yhteys. Fyysinen kaltoinkohtelu tarkoittaa toimintaa, jonka seurauksena lapsille aiheutuu kipua sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. Näitä ovat esim. mustelmat, palovammat, pään vammat, murtumat, suun alueen ja hampaiden vauriot, sisäiset vammat ja viiltelyhaavat. Seurauksena voi olla jopa lapsen kuolema. Fyysinen pahoinpitelyä ovat esim. lyöminen, potkiminen, tupakalla polttaminen, hiuksista repiminen, kuristaminen ja vauvan ravistelu. Munchausenin syndrooma on erityisen fyysisen väkivallan muoto, jossa useimmiten äiti aiheuttaa lapselle tahallaan oireen, joka vaatii sairaalahoitoa. Kemiallinen väkivalta on myös fyysistä pahoinpitelyä. Eli lapselle annetaan rauhoittavia lääkkeitä tai päihteitä, jotta lapsi nukkuisi tai rauhoittuisi, tai jätetään antamatta lapselle hänen tarvitsemaa ruokavaliota tai lääkkeitä. Psyykkinen pahoinpitely tarkoittaa pelottavaa uhkaamista, naurunalaiseksi tekemistä, nöyryyttämistä, nimittelyä, haukkumista, vähättelyä ja muuta lapseen kohdistuvaa psykologista uhkaa siinä määrin, että lapsen henkinen hyvinvointi ja kehitys vaarantuvat. Ruumiilliseen kuritukseen ja muuhun fyysiseen väkivaltaan liittyy aina psyykkinen pahoinpitely. Sitä sisältyy aina seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja laiminlyöntiin. Lasten hoidon laiminlyönti tarkoittaa puutteellista hoitoa tai huolenpitoa, jolloin lapsen perustarpeista ei huolehdita fyysisesti tai emotionaalisesti. Se voi olla tyypiltään, vaikeudeltaan tai jatkuvuudeltaan eriasteista. Laiminlyöntiä on mm. puutteellinen ravinto tai hygienia, hyväksynnän, arvostuksen ja rakkauden kokemuksen puutteet. 7

8 Lapseen kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa lapsen koskemattomuutta loukkaavia tekoja, joihin kuuluu mm. lapsen tirkistely, lapsen saattaminen paljastamaan sukupuolielimensä, tai lapsen kuvaaminen seksuaalisessa tarkoituksessa lapsen saattaminen katsomaan pornografista materiaalia tai toisen henkilön sukupuolielimiä lapsen seksuaalinen koskettelu tai seksuaalinen väkivalta lapsen saattaminen koskettamaan toisen ihmisen sukupuolielimiä ja/tai osallistumaan joko katsojana tai toimijana sukupuoliseen toimintaan penetraatio joko peniksellä, sormella, kielellä tai jollain esineellä vaginaan, peräaukkoon tai suuhun lapsiprostituutio Väkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat sekä välittömiä että välillisiä. Osa väkivallan vaikutuksista tulee suoraan lasten omakohtaisten kokemusten kautta, osa välillisesti heikentyneen vanhemmuuden kautta. Koettu väkivalta heikentää lapsen ja nuoren itsetuntoa, vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Ongelmat saattavat kuitenkin ilmaantua vasta vuosien kuluttua tapahtuneesta. Lapsi tai nuori saattaa alkaa käyttäytyä itse väkivaltaisesti, sillä hän on oppinut lyömisen tavaksi purkaa kiukkua. Väkivaltaa perheessä kokenut voi joutua tulevaisuudessa toistuvasti väkivallan uhriksi. Kun voimat kasvavat, väkivallan uhriksi joutunut saattaa lyödä takaisin. Lasten kaltoinkohtelu aiheuttaa usein myöhemmässä iässä mielenterveys-, päihde- ja ihmissuhdeongelmia. Varhainen puuttuminen lasten kaltoinkohteluun estää sen uusiutumista ja täten lapsen vammautumista ja kuolemanriskiä. 1.4 Vammaisiin kohdistuva väkivalta Vammaisilla henkilöillä on tutkimusten mukaan 2-3 kertaa korkeampi riski joutua parisuhteessa puolisonsa väkivallan kohteeksi kuin vammattomilla. Väkivallan mahdollisuus on kuitenkin läsnä vammaisten haavoittuvuuden ja puolustuskyvyttömyyden vuoksi. Vammaiset saattavat olla täysin riippuvaisia muista ihmisistä, olipa kyseessä sitten perheenjäsen, omaishoitaja, avustaja tai laitoksen henkilökunta. Vammainen nainen tai mies saattaa olla riippuvainen partneristaan tai hoitosuhteestaan, jolloin toisen väkivaltaisen käyttäytymisen ilmoittaminen saattaa tuntua väärältä tai hankalalta, jopa mahdottomalta. Vammaiset naiset ovat alttiita myös seksuaaliselle hyväksikäytölle puolustuskyvyttömyytensä vuoksi. Hyväksikäyttöä saattaa edesauttaa se, että vammaiset koetaan usein sukupuolettomina ihmisinä, jolloin heidät suljetaan esim. seksuaalikasvatuksen ulkopuolelle. Vammaisten naisten haavoittuvuutta lisäävät riippuvuus muista ihmisistä pitkäaikaisessa hoidossa tekijän matalampi riski joutua kiinni teoistaan (esim. kun kyseessä on avustavien henkilöiden tekemä väkivalta) uhrin uskottavuuden puute seksuaalisen valistuksen puute sosiaalinen eristäytyminen ja eristäytymisen myötä tuleva mahdollisuus joutua manipuloinnin kohteeksi kommunikaatiovaikeudet fyysinen avuttomuus ja haavoittuvuus julkisessa tilassa sekä vammaisuuteen kohdistuvat asenteet vammaisten kyvyttömyydestä suojella itseään vammaisten ihmisoikeuksien kieltäminen 8

9 1.5 Ikääntyneisiin kohdistuva väkivalta Ikääntyminen itsessään ei suojaa väkivallan kohteeksi joutumiselta. Toisaalta tutkimusten mukaan ikääntyminen sinällään ei sitä lisääkään. Ikääntynyt voi joutua väkivallan ja kaltoinkohtelun kohteeksi samasta syystä kuin nuorempikin Vain osa kaltoinkohtelusta tulee viranomaisten tai muiden ikääntyneiden kanssa tekemissä olevien tietoon. Tästä syystä ei ole tarkkaa tietoa kaltoinkohtelun yleisyydestä Suomessa. Kaltoinkohtelusta vain osa täyttää rikoksen tunnusmerkit. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 83 tapausta, jotka kohdistuivat yli 65-vuotiaisiin ja jotka luokiteltiin perheväkivallaksi. Ensi- ja turvakotien tietojen mukaan turvakotien asiakkaista on vuosittain noin 3-6 % yli 60-vuotiaita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella valmistui vuonna 2010 ikääntyneisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun yleisyystutkimus, jossa oli mukana viisi Euroopan maata. Tulosten mukaan Suomessa 28 % ikääntyneistä naisista oli kokenut kaltoinkohtelua. Suomen vanhusten turvakotiyhdisyksen mukaan 68 % vanhustyöntekijöistä oli kohdannut viimeisen vuoden aikana asiakkaan, joka oli joutunut läheisessä ihmissuhteessa jonkinlaisen kaltoinkohtelun kohteeksi. Kaltoinkohteluun syyllistyvä on usein uhrin lähipiiristä tuleva henkilö, ja hän käyttää hyväkseen uhrin hänestä riippuvaista asemaa. Kaltoinkohtelun riskiä lisääviä tekijöitä ovat ikääntyneen tai hänen läheisensä toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja psyykkiset sairaudet, mustasukkaisuus ja mielenterveyden häiriöt ja runsas päihteiden käyttö sekä omaisen tai muun läheisen taloudellinen tai asumiseen liittyvä riippuvuus ikääntyneestä. Erityisiä riskiryhmiä ovat muistisairaat, fyysisesti heikot ja yksin asuvat iäkkäät. Ikääntyneen sosiaalisien kontaktien puute, yksinäisyys ja eristäytyminen lisäävät riskiä joutua kaltoinkohtelun kohteeksi. (Turvallinen elämä ikääntyneille. Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19 / 2011, s ) 9

10 1.6 Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta Suomeen muuttaneiden tai monikulttuuristen perheiden väkivalta on hyvin samankaltaista kuin väkivalta suomalaissyntyisissä perheissä, mutta maahanmuuttajuus tuo perheväkivaltaongelman hoitoon omat haasteensa. Suomessa perhe- ja lähisuhdeväkivalta on kriminalisoitu mutta maailmassa on useita kymmeniä maita, jossa se ei ole kiellettyä. Maahanmuuttajaperhe kohtaa suomeen tullessaan suuria haasteita, jossa oman kulttuurin arvot ja normit kyseenalaistuvat. Perheellä on vastassa täysin uusi yhteiskuntajärjestys, vieras kieli ja kulttuuri, jossa elämän perusedellytysten järjestäminen voi osoittautua vaikeaksi. Suomeen muuttaneessa perheessä puolisoiden sopeutuminen uuteen kulttuuriin voi tapahtua eri tahdissa ja aiheuttaa ristiriitoja puolisoiden välille esimerkiksi lasten kasvatuksen, itsenäisen liikkumisen, rahankäytön tai pukeutumisen suhteen. Lasten suomalaisen kulttuurin nopea omaksuminen voi aiheuttaa erimielisyyksiä lasten ja vanhempien välisissä suhteissa. (Ensi- ja turvakotienliitto) Tilastollisesti maahanmuuttajanaiset kokevat perheväkivaltaa kolme kertaa useammin kuin valtaväestö ts. heitä hakeutuu palvelujen piiriin suhteellisesti enemmän kuin kantaväestön naisia. Raporteista löytyvät tiedot perustuvat pääasiassa turvakotien asiakastietoihin eivätkä näin ollen kerro koko ilmiön laajuutta. Selvitysten mukaan väkivallan tekijäksi epäillyistä (mikäli kansallisuus on ollut tiedossa) 45 % on edustanut valtaväestöä ja 55 % on ollut maahanmuuttajatausta. Avioliiton perusteella oleskeluluvan Suomeen saaneiden naisten tilanne voi olla vaikea. Oleskelulupa on sidottu määräajaksi avioliittoon ennen kuin siitä tulee pysyvä. Mikäli naisen tilanne on sellainen että hän ei halua tai voi palata kotimaahansa, hän jää helposti väkivaltaiseen suhteeseen uskaltamatta hakea apua. Maahanmuuttajanaiset häpeävät usein väkivaltaa ja kokevat ettei perhepiirin tapahtumista tule kertoa ulkopuolisille. Suomalaisen yhteiskunnan auttamisjärjestelmä on vieras eivätkä avun tarvitsijat tiedä mistä apua hakea. Kielitaidon puute saattaa estää avun hakemisen tai vaikeuttaa sitä. Osa naisista pelkää hakea apua, koska ei tiedä riittävästi oikeuksistaan ja pelkää avun hakemisen vaikuttavan kielteisesti oleskelulupapäätökseen. Avioliiton perusteella oleskeluluvan saaneet ovat usein riippuvaisia miehistään paitsi oleskeluluvan, myös monien muiden asioiden suhteen. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen saa tarkempaa tietoa sosiaali- ja terveysministeriön oppaista 2005:15 Maahanmuuttajanaiset ja väkivalta. Opas sosiaali- ja terveysalan auttamistyöhön sekä Ensi- ja turvakotien liiton nettisivuilta Kunniaväkivalta Kunniaan liittyvä väkivalta rinnastetaan usein perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Keskeisin ero pohjautuu lähiympäristön ja yhteisön rooliin, joka on kunniaan liittyvässä väkivallassa erityisen suuri. Kunniaväkivalta on väkivallan muoto, jota perustellaan miesten ja suvun kunnian puolustamisella ja häpeän välttämisellä. Kunniaväkivalta liitetään helposti julkisuudessa esille nostettuihin nuorten naisten traagisiin kunniamurhiin, mutta todellisuudessa kunniaväkivalta on hyvin moni-ilmeistä naisiin, nuoriin tyttöihin tai poikiin kohdistuvaa väkivaltaa Ns. kunniaväkivaltaa ilmenee etenkin patriarkaalisissa kulttuureissa. Kunniaväkivalta on perheen tai suvun piirissä tapahtuva kunnianormien puolustamiseen liittyvä ihmisoikeuksia rikkova väkivalta. Kunniaväkivalta on useimmiten naisiin tai tyttöihin kohdistuva väkivaltaa. Väkivallan muoto voi vaihdella henkilön elämän voimallisesta rajoittamisesta ja kontrollista pakkoavioliittoon ja murhaan. Vaikka valtaosa kunniaväkivallasta kohdistuu tyttöihin ja naisiin, mutta myös esimerkiksi homoseksuaalit miehet voivat joutua kunniaväkivallan uhreiksi Kunniaväkivallan muotoja ovat mm. naisen liikkumisen rajoittaminen siten, ettei hänellä ole oikeutta vapaaseen liikkumiseen kodin ulkopuolella tai mahdollisuutta osallistua koulutukseen tai naiselta evätään oman rahan käyttö. Nuori tyttö saatetaan pakottaa ei-toivottuun avioliittoon, aviomiehen perhe käyttää miniää kotiapulaisenaan, naista saatetaan pitää jatkuvassa pelkotilassa uhkailemalla kotimaahan lähettämisellä tai tyttöjä ja poikia pahoinpidellään perheen kunnian palauttamiseksi. Edellä mainittujen lisäksi nuorten naisten ja tyttöjen arkea saattaa rajoittaa tietoisuus kunniaväkivallan mahdollisuudesta, mikä rajoittaa heidän arkisia valintojaan koskien pukeutu- 10

11 mista, vapaa-ajanviettoa tai kodin ulkopuolisia ihmissuhteita. On tärkeää, että viranomaiset ovat tietoisia kunniaväkivallan mahdollisuudesta sekä osaavat tunnistaa sen arkisia ilmenemismuotoja. Kunniaväkivallasta kärsivän asiakkaan avun tarve tulee ottaa vakavasti, sillä viranomaisen puoleen kääntyminen vaatii jo yksistään paljon rohkeutta. Lisätietoja saa osoitteesta: Amoral-hanke, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, (http://uudenmaanpiiri.mll.fi/toiminta/kunniaan-liittyvan-vakivallan-eh/) Ympärileikkaus Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on maailmanlaajuisesti tunnustettu ihmisoikeuksia loukkaavaksi käytännöksi, joka muun väkivallan tavoin on hyökkäys tyttöjen ja naisten arvokkuutta, tasa-arvoa ja koskemattomuutta kohtaan. Vaikka Suomessa ei ole oikeuskäytäntöä tyttöjen ympärileikkauksen osalta, kaikkien ympärileikkausmuotojen voitaneen katsoa täyttävän törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Tästä syystä Suomessa ei ole katsottu tarvittavan erillistä tyttöjen ympärileikkauksen kieltävää lakia. Suomessa poliisi tutkii muista kuin lääketieteellisistä syistä tehtyjä ympärileikkauksia törkeinä pahoinpitelyinä. Vuonna 2010 voimaan astuneen ihmisoikeussopimuksen jälkeen Helsingin käräjäoikeus on pitänyt asianmukaisesti suoritettua ympärileikkausta pahoinpitelynä. 11

12 2. Väkivallan osapuolet asiakkaina 2.1 Lapsi asiakkaana Turvallinen aikuissuhde voi olla lapsen pelastus. Selviytymisen kannalta on tärkeää, että lapsi voi luottaa johonkin aikuiseen, esim. opettajaan, isovanhempaan tai naapuriin ja saa tältä myönteistä huomiota. Jos työntekijällä herää huoli siitä, että lapsi näkee tai kokee perheväkivaltaa tai lapsen hoito laiminlyödään, lastensuojelulakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus menee aina salassapitovelvollisuuden edelle. Työntekijän puuttumattomuus tai vaikeneminen merkitsee perhesalaisuuden ylläpitämistä ja väkivallan hiljaista hyväksyntää. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöminen voi ääritapauksissa johtaa rikos- tai työoikeudellisiin sanktioihin. Huolen tulee herätä aina, jos lapsi on toistuvasti vetäytyvä, väsynyt, poissaoleva, keskittymiskyvytön lapsella on kehitysviivästymiä erityisesti puheen alueella lapsen leikki on mekaanista, väkivaltaista tai lapsi ei leiki lainkaan, lapsi tietää kehitystasoonsa nähden liikaa fyysisestä, henkisestä tai seksuaalisesta väkivallasta, lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti muita lapsia kohtaan, sisaruksiaan kohtaan tai vanhempiaan kohtaan. Jaa huoli työyhteisössä, konsultoi, ota puheeksi vanhempien kanssa, ohjaa tarvittaessa tarkemman selvittelyn piiriin. Yksittäisestä oireesta ei voi yleensä tehdä suoria johtopäätöksiä väkivallan olemassaoloon. Huolehdi, että huolen syy tulee selvitetyksi Epäilyn tulee herätä aina, jos lapsi puheessaan tai tarinoissaan vihjailee tai puhuu suoraan joko perheenjäsenten välisestä tai itseensä kohdistuvasta väkivallasta lapsen kertomukset eivät vastaa ikätasoa lapsen kehossa on mustelmia tai muita väkivallan merkkejä, joiden kerrottu syntymekanismi ei vastaa vamman laatua alle yksivuotiaalla on luunmurtumia. Lapsi puhuu väkivallasta yleensä ohimennen leikin, tekemisen tai piirustusten kautta. Kun lapsen käytös, ulkoinen olemus tai huolen selvittely synnyttää epäilyn perheväkivallasta, kerro huoltajille, että lapsen tilanteen arviointiin kuuluu ottaa mukaan lastensuojelu. Huomioi perheenjäsenten turvallisuus. Kun perheväkivalta tulee tietoon perheenjäsenen, toisen viranomaisen tai hoitavan tahon kautta: Tee lastensuojeluilmoitus. Toimi verkostossa aktiivisesti lapsen turvaamiseksi ja tarvittavan avun saamiseksi Seuraa tilannetta ja reagoi herkästi lapsen voinnin muutoksiin. Pidä aktiivisesti yhteyttä lastensuojeluun ja toimi sovitun työnjaon mukaisesti. Huolehdi omalta osaltasi, että epäily selvitetään loppuun. 12

13 2.2 Aikuinen asiakkaana Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ongelma, joka kuuluu monen lapsen, naisen ja miehen arkipäivään. Viimeisten 15 vuoden ajan naisiin kohdistuneen perheväkivallan taso on pysynyt samana, miesten kohdalla voidaan havaita vähäistä kasvua. Viimeksi mainitussa on todennäköisesti kysymys ennen kaikkea siitä, että miehet kertovat haastatteluissa entistä avoimemmin perheväkivaltakokemuksistaan. (Suomalaisten väkivaltakokemukset ) Vuonna 2007 poliisin tietoon tulleesta väkivallasta 12 % oli perheväkivaltaa. Ilmoituksia tuli 3605 perheväkivaltarikoksesta. Uhreista 368 oli alle 15-vuotiaita, vuotiaita ja loput 2812 parisuhdeväkivallan uhreja. Parisuhdeväkivallan uhreista 14 prosenttia oli miehiä. (Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla, 2009.) Kansallisten uhritutkimusten mukaan vuosina 1997, 2003 ja 2006 tapahtuneista naisiin kohdistuneista parisuhdeväkivaltatapauksista 10 % oli ilmoitettu poliisille. Miesuhriin kohdistuneista tapauksista 4 % oli ilmoitettu poliisille. On myös esitetty, että naisten suhteellisesti korkeampi osuus törkeissä parisuhdeväkivaltatapauksissa johtuisi siitä, että nainen miestä fyysisesti heikompana turvautuu useammin jonkin aseen käyttöön, jolloin teko kvalifioidaan helposti törkeäksi pahoinpitelyksi. Miehen usein ilman asetta tehdyt vakavatkin teot (kuristaminen, potkiminen) taas helposti jäävät tavallisiksi pahoinpitelyiksi. Salmi et al ) Väkivaltaa esiintyy eniten nuorissa liitoissa, äitiyslomalla tai hoitovapaalla olevilla sekä työttömillä ja yrittäjillä. Joissakin tapauksissa väkivalta on kestänyt yli kymmenenkin vuotta. Lapset näkevät tai kuulevat tai joutuvat myös itse väkivallan kohteeksi 40 %:ssa tapauksista. 2.3 Väkivallan tekijä asiakkaana Koska väkivallantekijöinä naisten ja miesten epäsuhta on suuri, ei heidän vertaamisensa ole täysin reilua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että väkivallan tilanteissa ja kohteissa on eroa. Lapsiin kohdistuva vakava väkivalta, tuntemattomiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta ovat naiselle harvinaisia. Usein naisen tekemän henkirikoksen taustalla on pitkään jatkunut parisuhdeväkivalta tai mielenterveysongelma. Naisten ja lasten kokema väkivallan pelko ja syyllisyys sekä vastaavasti miesten tunteista häpeä ja syyllisyys ovat osa väkivallan emotionaalista ylläpitomekanismia. Ne vaikeuttavat puuttumista ongelmaan. Miehillä sosiaalisen aseman menettämisen pelko lisää painetta salata ongelma ulkopuolisilta. He voivat tässä tarkoituksessa vaatia lähipiiriltä lojaalisuutta väkivallan tai sen uhkan avulla. Häpeä ja syyllisyys vahvistavat vallan puutteen tunnetta, mikä johtaa väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymiseen. (Nyqvist 2003.) Väkivallan käyttämisestä seuraa usein voimakas häpeä ja syyllisyyden tunne. Tekijä pyrkii selviytymään tilanteesta vähättelemällä ja kieltämällä vastuunsa ja syyllistämällä muita. Väkivallan tekijän ja uhrin kokemukset ja kertomukset tapahtumista ovat usein erilaisia ja ristiriitaisia keskenään. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen madaltaa väkivallan käyttämisen kynnystä, mutta se ei ole väkivallan syy. Päihteiden käyttöön liittyy usein väkivaltaa, mutta väkivaltaan ei aina liity päihteiden käyttöä. Vastuu väkivallasta on aina väkivallan käyttäjällä. Kohdattaessa väkivaltaa parisuhteessaan käyttänyt mies auttamistyössä, on lähtökohtana miehen subjektiivinen kokemus ja käsitys väkivallasta, siihen johtavista syistä ja vallan tunteen kokemuksesta. Miehet näkevät monesti itsensä uhrina, vaikka jollain tasolla hyväksyvätkin väkivaltaisuutensa. Väkivaltatilanteen käsittelyyn liittyy toisinaan voimakas kielteinen tunnereaktio, joka kertoo koetusta epäoikeudenmukaisuudesta ja loukatuksi tulemisesta. Väkivalta voidaan tulkita vastauksena tähän subjektiiviseen tuntemukseen, siksi se on merkityksellinen auttamisen näkökulmasta. (Nyqvist 2003.) 13

14 3. Viranomaisten toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet Peruspalveluiden ja kaikkien työyhteisöjen vastuulla on perheväkivallan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen. Perheväkivallan arviointi tehdään siinä työyhteisössä, jossa syntyy asiasta huoli. Tilanteen arvioinnin jälkeen sovitaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. On tärkeää, että työyhteisössä on sovittu toimintamalli siitä, kuinka toimitaan, kun huoli perheväkivallasta tulee esille. Tilanteessa pitää osata arvioida myös, kuinka akuutisti asiaan pitää puuttua ja tehdä tarvittaessa välittömästi lastensuojeluilmoitus ja varmistaa lääkärintutkimus, mikäli tilanne sitä vaatii. Lapsen turvallisuuden arviointi ja tarvittaessa lapsen turvaaminen ovat lastensuojelun tehtäviä. Lapseen kohdistuvassa pahoinpitely- tai seksuaalisen hyväksikäytön -epäilyssä lastensuojelu tekee tarvittaessa rikosilmoituksen poliisille. Väkivaltaan liittyvät havainnot pitää dokumentoida tarkkaan. Huoli otetaan puheeksi lapsen kanssa hänen ikänsä edellyttämättä tavalla sekä lapsen huoltajien / vanhempien kanssa. Jos tieto väkivallasta tulee esille suoraan lapsen kertomana, on hyvä kirjata kertomus sanatarkasti ja niillä ilmaisuilla, joita lapsi käyttää. Onnistuneen verkostotyön edellytys on, että huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa. On huomioitava, että perheväkivallan osapuolet tarvitsevat kukin oman auttamistahonsa. Kun lapsen turvallisuus on varmistettu, lapsen auttamista voidaan sovitusti ja suunnitelmallisesta jatkaa myös peruspalveluissa, esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa 3.1 Salassapitosäännökset Yksityiselämän suoja on perustuslailla suojattu arvo. Salassapitosäännösten tavoitteena on turvata arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus. Asiakkaan on voitava luottaa siihen, että hänen viranomaiselle antamat yksityiselämää koskevat tiedot eivät mene ulkopuolisten tietoon. Yksityisyyden suojaan kuuluu henkilön itsemääräämisoikeus ja osana itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus päättää, haluaako hakea julkisia palveluja. Perheväkivallan ilmitulon kannalta keskeinen ongelma on, mihin saakka henkilön itsemääräämisoikeus ulottuu; onko perheväkivalta uhrin yksityisasia, johon ei hänen suostumuksettaan salassapitovelvollinen viranomainen voi puuttua. Vaikka itsemääräämisoikeutta on lähtökohtaisesti kunnioitettava, liittyy perheväkivaltaan sellaisia erityispiirteitä, että uhrin kyky vakaaseen harkintaan ja tahdonmuodostukseen on alentunut. Lainsäädännössä ei myöskään tunneta ehdotonta salassapitovelvollisuutta, vaan se voi tiettyjen edellytysten täyttyessä väistyä. Lainsäädäntö ei määrittele aste-eroja salassa pidettävien tietojen suhteen. Käytännössä kuitenkin jotkut tiedot koetaan enemmän arkaluonteiseksi kun toiset. Luottamuksellisuuden kannalta on myös keskeistä, luovutetaanko tietoa toisen viranomaisen lakiin perustuvan pyynnön perusteella vai luovutetaanko tietoa oma-aloitteellisesti. Käytännössä kynnys luovuttaa tietoa oma-aloitteisesti on korkeampi kuin pyynnöstä, vaikka säädöstasol- 14

15 la asiaa ei ole määritelty. Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta ( /621) on säännökset kaikkia viranomaisia koskevista salassapitomääräyksistä. Julkisuuslaki on niin sanottu yleislaki ja siinä säädetään mm. viranomaisena vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista ja salassapidon väistymisestä. Salassapitosäännösten tarkoituksena on suojata asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja oikeutta yksityiseen. Salassapitoa koskevat säännökset ja omaksuttu tulkintakäytäntö lähtevät periaatteesta, että jo pelkkä tieto asiakkuudesta on salainen. Pääsääntöisesti asiakassuhteen perusteella tietoon tulleen asian ilmoittaminen toiselle viranomaiselle edellyttää laissa säädettyä perustetta. Julkisuuslain ohella ja sitä täydentävästi joudutaan soveltamaan useita toimialakohtaisia salassapitosäännöksiä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on omat säädökset salassapitovelvoitteista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, /785, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812). Kouluviranomaisia sitoo perusopetuslaissa ( /628) säädetty salassapitovelvollisuus. Viranomaisyhteistyössä ongelmia aiheuttaa se, että viranomaisia sitovat omaa alaa koskevat säännökset ja toisaalta tietoisuus toisten viranomaisten säännöksistä on puutteellista. Lisäksi oikeudet antaa tai saada tietoa eivät ole kaikilla viranomaisilla yhtä laajoja. 3.2 Dokumentointi Perheväkivallan ehkäisyssä ja tunnistamisessa sekä perheväkivaltaan liittyvässä auttamistyössä dokumentoinnilla on tärkeä merkitys. Dokumentoinnissa on huolehdittava siitä, että kaikki tiedot ovat asianmukaisia ja ne on kirjattu totuudenmukaisesti. Tietoihin on kirjattava, mistä tieto on peräisin, esimerkiksi lapsi kertoo seuraavasti. Kaikkien viranomaisten tulisi kirjata tietojärjestelmiinsä objektiivisesti ja riittävällä tarkkuudella havainnot epäillystä perheväkivallasta, vaikka tapahtumat eivät sillä kerralla aiheuttaisikaan toimenpiteitä. Erityisen tärkeää tarkka dokumentointi on terveydenhuollossa. Fyysiset vammat on tärkeä kuvata riittävän yksityiskohtaisesti mahdollista poliisitutkintaa tai muuta viranomaiskäsittelyä varten. Apuna voi käyttää esim. kehokarttaa tai vammat voi valokuvata. Aikaisemman perheväkivallan dokumentointi on tärkeää myös esimerkiksi lähestymiskieltoa haettaessa tai lapsen tapaamisoikeuksia määrättäessä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada nähdä kaikki häntä itseään koskevat tiedot. Hänellä on oikeus nähdä ja saada sekä tietojärjestelmiin että muihin asiakaskortistoihin ja kansioihin tallennetut ja kirjatut tiedot. Hänellä on pyynnöstä oikeus saada jäljennökset kaikista näistä tiedoista. Huoltajalla on pääsääntöisesti oikeus tarkistaa alaikäisen lapsensa tiedot, ellei henkilötietolaissa säädetty kieltäytymisperuste tule kyseeseen. Jos alaikäisellä on sosiaalihuollon asiakaslain 11 :ssä säädetyn itsemääräämisoikeuden perusteella oikeus kieltää itseään koskevien tietojen antaminen lailliselle edustajalleen, ei laillisella edustajalla ole myöskään henkilötieto- tai julkisuuslain mukaista tarkastusoikeutta kyseisiin tietoihin. Lapsella ei ole ehdotonta oikeutta kieltää tietojenluovuttamista vanhemmalle / huoltajalle, vaan ammattihenkilö joutuu arvioimaan tilannetta. Potilastietojen osalta tarkastusoikeutta ei ole silloin, kun lapsi on potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan lain mukaisesti kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen. Myös lapsella itsellään on tarkastusoikeus omiin tietoihinsa, jos hänellä on puhevalta asiassa. 3.3 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki ( /88) 25, ilmoitusvelvollisuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen, rikosseuraamuslaitoksen, palo- ja pelastustoimen, sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen, hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön taikka koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä il- 15

16 moittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Myös muu kuin I momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevia salassapitosäännösten estämättä. Edellä 1 momentissa tarkoitetuilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä tekoa. ( /542) Ilmeinen lastensuojelun tarve tarkoittaa, että vakavaakin vähäisempi huoli lapsen kehitykseen tai terveyden vaarantamisesta edellyttää yhteydenottoa lastensuojeluun. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on arvioida tuen tarve ja selvittä lapsen olosuhteet. On syytä muistaa, että kysymys edellä mainituissa lainkohdassa on mainittujen viranomaisten tekemästä ilmoituksesta, jonka laiminlyöminen ääritapauksissa voi johtaa rikos- ja työoikeudellisiin sanktioihin. Ilmeinen lastensuojelutarve ei edellytä ilmoittajan varmaa tietoa siitä, että ilmoituksen johdosta ryhdytään lastensuojelutoimenpiteisiin. Riittävää on, että ilmoittajalla on perusteltu epäily lapsen terveyden ja kehityksen olevan uhattuna. Lapseen kohdistuva väkivalta on lähes aina peruste tehdä ilmoitus, etenkin kun lapsi itse kertoo väkivallasta tai havaitaan todennäköisesti väkivallan aiheuttamia vammoja. Perheessä tapahtuva aikuisten välinen väkivalta voi olla ilmoitusperuste myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen. Lastensuojeluilmoitus tehdään kunnan lastensuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä edelleen tutkintapyynnön poliisille lapsen pahoinpitelyepäilystä Laki mahdollistaa myös ennakollisen lastensuojeluilmoituksen, joka voidaan tehdä ennen lapsen syntymää. Ennakollinen ilmoitus on tehtävä tilanteissa, joissa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tulee siis tehdä tilanteissa, joissa ilmoittajalla on tieto, että tulevan äidin tai isän elämäntilanteessa on lähisuhde- tai perheväkivaltaa. Miten ja minne lastensuojeluilmoitus tehdään? Keravalla lastensuojelun sosiaalityöntekijät päivystävät virka-aikana Keravan sosiaalikeskuksessa ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-13 Päivystäjään saat yhteyden soittamalla sosiaalikeskuksen neuvontaan puh tai Keravan kaupungin vaihteeseen puh Virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä lastensuojeluasioista vastaa Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys Asiakkaiden yhteydenotto sosiaalipäivystykseen tapahtuu hätäkeskuksen kautta puh Hätäkeskus ohjaa yhteydenotot Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen. Muissa kuin akuuteissa tilanteissa lastensuojeluilmoitus toivotaan tehtävän kirjallisesti Keravan sosiaalikeskukseen. Valmis ilmoituslomake löytyy suoraan Keravan nettisivuilta: 16

17 4. Poliisin ja turvakodin tehtävät perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa 4.1 Poliisin toiminta lähisuhdeväkivallan estämisessä ja vähentämisessä Poliisin keskeinen tehtävä on ennalta ehkäisevä toiminta. Poliisin yhtenä tehtäväalueena on väkivallan ennaltaehkäisy ja paljastaminen. Havaitessaan väkivaltaa poliisi puuttuu siihen aktiivisesti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tieto perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksesta tulee poliisille yleisemmin kotihälytyksenä tai uhrin tekemänä rikosilmoituksena. Poliisin tehtävä on rauhoittaa tilanne, selvittää tapahtumaolosuhteet, teon syyt ja seuraukset mahdollista esitutkintaa varten. Jos väkivallan uhka jatkuu, poliisilla on oikeus poistaa uhkaavasti käyttäytyvä henkilö paikalta, tai ottaa hänet kiinni ja toimittaa säilöön. Jos lähisuhdeväkivallan pelätään jatkuvan ja uusiutuvan niin lähisuhdeväkivaltaa voidaan pyrkiä ennalta estämään lähestymiskiellon avulla Poliisin normaalitoimenpiteenä on lähisuhdeväkivaltatapauksissa laatia asiasta rikosilmoitus tai lievissä tapauksissa käyttää tapahtumapaikalla rangaistusvaatimusta asianomistajan suostumuksella. Vakavissa tapauksissa lähisuhdeväkivaltarikos menee esitutkinnan jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan ja siitä eteenpäin mahdollisesti tuomioistuinkäsittelyyn. Rikosilmoitus luokitellaan perheväkivaltajutuksi, kun kyseessä on perheen sisällä tapahtunut, johonkin perheenjäseneen kohdistunut väkivalta. Se on ymmärrettävä hyvin laajasti sekä osapuolten että väkivallan osalta. Pääsääntöisesti tehtävät on hoidettu paikalla ja henkilöt on ohjeistettu jatkotoimenpiteitä varten. Näin asianosaisille tarjotaan sovittelun mahdollisuutta, joka edellyttää asianosaisten suostumusta asiassa. Jos asiaan liittyy lapsia suoraan tai välillisesti, niin poliisipartio laatii asiasta lastensuojelulain 25, 25a tai 25c :n velvoittamana lastensuojeluilmoituksen, jotta sosiaaliviranomaiset voivat ryhtyä lastensuojelun toimenpiteisiin. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa asianosaisille, että asiasta laaditaan sosiaaliviranomaisille ilmoitus. Ilmoitus tehdään varsinkin, jos asiasta ei laadita erillistä rikosilmoitusta. Uhrien on hyvä tietää, että auttava taho tulee olemaan heihin yhteydessä. Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö on merkittävä mahdollisuus lähisuhdeväkivalta-asioihin puuttumiselle. Yhteistyön pohjalta voidaan tehdä oikeat johtopäätökset siitä, mihin pitää satsata ja missä järjestyksessä. Tavoitteena on saada väkivalta perheessä loppumaan hyödyntämällä viranomaisverkostoa täydellä teholla. Edellä kuvatun toimintamallin taustalla on oivallus siitä, että rikosten ja häiriöiden torjunnassa sekä ennalta estämisessä voidaan onnistua vain tunnistamalla rikosten ja häiriöiden taustalla olevat paikalliset syyt ja vaikuttamalla niihin eri viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden yhteistyöllä. 17

18 Poliisi ja oikeuslaitos Ilmoitus/havainto väkivallasta Rikosilmoitus Poliisin tekemä Uhrin tekemä Muun viranomaisen tekemä Paikalle meno ALKUARVIOINTI Tilanteen rauhoittaminen Rikospaikkatutkinta LASTENSUOJELU- ILMOITUS TUTKINNAN- JOHTAJA ESITUTKINTA Kuulustelut / ohjeistus Todistusaineisto LIEVÄ PAHOINPITELY - rangaistusvaatimus jos uhri yli 15 vuotta RAJOITTAMISESITYS: Esitutkinnan lopetus tai esitutkintaa ei toimiteta Esitykset syyttäjälle Pöytäkirja syyttäjälle syyteharkintaan Asia sovitteluun Poliisin päätös: Sakko Huomautus Keskeytys SYYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISPÄÄTÖS SYYTTÄJÄ SYYTTEEN NOSTO SIDOSRYHMÄT / VERKOSTON ROOLI Kaikkien toimijatahojen vastuuttaminen Konsultointi TUOMIOISTUIN- KÄSITTELY TUOMIO / MUU PÄÄTÖS 18

19 4.2 Rikosten sovittelu Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta antaa mahdollisuuden myös pari- ja lähisuhteissa esiintyvän väkivallan sovitteluun. Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan lakisääteistä palvelua, jossa rikoksen osapuolille järjestetään mahdollisuus kohdata toisensa turvallisesti kahden koulutuksen saaneen, puolueettoman ja vapaaehtoisen sovittelijan läsnä ollessa. Sovittelussa käsitellään rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyritään sopimaan toimenpiteistä niiden lievittämiseksi. Tekijällä on sovittelussa mahdollisuus hyvittää tekoaan ja ottaa vastuu siitä. Aloitteen lähisuhteessa tapahtuneen pahoinpitelyn sovittelusta voivat tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Sovittelu voidaan toteuttaa silloin, kun osapuolet ovat henkilökohtaisesti ilmaisseet suostuvansa sovitteluun. Sovittelu on mahdollista rikosprosessin kaikissa vaiheissa, ja se voidaan myös keskeyttää milloin tahansa. Sovittelu on osapuolille maksutonta. Avioeroon liittyvät oikeudelliset asiat, kuten omaisuuden ositus sekä lasten huoltoa ja tapaamista koskevat kysymykset eivät kuulu rikosasioiden sovittelussa neuvoteltaviin asioihin. Mitä lähisuhdeväkivallan sovittelussa tapahtuu Sovittelutoimisto ottaa yhteyttä lähisuhdeväkivallan osapuoliin, kartoittaa ja arvioi sovittelun edellytyksiä ja osapuolten voimavaroja sovitteluun, kertoo sovittelun tarkoituksesta ja selvittää osapuolten suostumukset sovitteluun. Sovittelijat tapaavat osapuolet ensin erikseen. Keskusteluissa käydään läpi molempien osapuolten näkemys tapahtuneesta lähisuhdeväkivallasta ja sen seurauksista. Sekä erillistapaamisissa että yhteisneuvottelussa osapuolten kanssa keskustellaan siitä, mitä on tehty ja voidaan tehdä turvallisuuden lisäämiseksi sekä uusien väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi. Tarvittaessa osapuolille annetaan tietoa auttamis- ja tukipalveluista, kartoitetaan tapahtuneesta aiheutuneet vahingot ja neuvotellaan korvauksista. Jos osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen hyvityksestä ja vahingonkorvauksesta, yhteisessä tapaamisessa laaditaan sopimus, jonka osapuolet allekirjoituksellaan hyväksyvät. Sopimukseen kirjataan sopimuksen aihe, sopijaosapuolet ja sopimuksen sisältö. Siihen voivat sisältyä mm. anteeksipyyntö, käyttäytymissopimus, teon hyvittäminen sekä aineelliset vahingonkorvaukset (esim. lääkäri- ja sairaalakulut sekä omaisuudelle aiheutetut vahingot). Sovittelutoimisto seuraa sopimuksen toteutumista. Sovittelun tuloksesta, mahdollisen sopimuksen sisällöstä ja seurannasta ilmoitetaan aloitteen tehneelle poliisille tai syyttäjälle. Koska lähisuhteessa tapahtuva lievä ja vakavampi pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos, syyttäjä tekee päätöksen asian viemisestä oikeuden ratkaistavaksi tai syyttämättä jättämisestä. Lisätietoja voi kysyä Vantaan sovittelutoimistosta, p (sovittelunohjaaja Sirpa Lassila) tai (sovittelunohjaaja Minna Autere). 4.3 Lähestymiskielto Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että henkilön hengen, terveyden, vapauden ja rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista henkilöä kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä asuvat samassa asunnossa (www.poliisi.fi) (perheen sisäinen lähestymiskielto.) Kiireellisissä tapauksissa tuomioistuin tai pidättämiseen oikeutettu virkamies (poliisi) voi määrätä henkilön väliaikaiseen lähestymiskieltoon kolmeksi vuorokaudeksi, jonka kuluessa kielto on vietävä käräjäoikeuden päätettäväksi. Tuomioistuin tekee päätöksen viikon kuluessa väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Kiellon määräämistä voi käräjäoikeudesta pyytää uhattu henkilö, poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen. Lähestymiskielto voidaan määrätä joko: Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla. 19

20 Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kieltoa oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, työpaikan tai oikeuden ratkaisussa erikseen määrätyn, muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden. Tarvittaessa kieltoa voidaan jatkaa. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus voi olla sakosta yhteen vuoteen vankeutta. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä asunnosta, eikä hän saa palata sinne. Hän ei myöskään saa tavata tai muutoinkaan ottaa yhteyttä henkilöön, jota kiellolla suojataan. Lapsen ollessa lähestymiskiellolla suojattu, ohittaa lähestymiskielto tapaamisoikeudesta annetun päätöksen. Lähestymiskieltoon määrätyllä ei siis ole oikeutta tavata lasta kiellon ollessa voimassa Turvakodin lapsityön tarkoituksena on tehdä lapsi näkyväksi asiakkaana luomalla hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi ja autetuksi. Lapsityötä toteutetaan pyrkimällä järjestämään jokaiselle yli 4-vuotialle mahdollisuus tuoda julki oman kielitaitonsa ja ikätasonsa mukaisesti omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lapsitapaamisiin liittyy vanhemmuuskeskustelut sekä tarvittaessa lapsen ohjaus muun asiantuntija-avun piiriin. Jussi-työ osana turvakotityötä Väkivallan tekijään ollaan yhteydessä ja hänelle tarjotaan omaa työskentelyä ja kuulluksi tulemista Jussi-työssä. Yhteydenotto väkivallan tekijään turvakotijakson aikana rauhoittaa tilannetta, vaikka tekijä ei olisi halukas työskentelyyn oman väkivaltaisuutensa kanssa. Väkivallan tekijään otetaan yhteyttä 1-3 vuorokauden kuluessa perheen saavuttua turvakotiin. Nettiturvakoti on Ensi- ja turvakotien liiton internet-sivustoilla oleva palvelu, missä tarjotaan informaation lisäksi mahdollisuus esittää nimettömänä pari- ja lähisuhdeväkivaltaa koskevia kysymyksiä asiantuntijoille (www.turvakoti.net). Vastaus palautuu kysyjälle henkilökohtaisesti. Vantaan turvakoti on mukana Nettiturvakotitoiminnassa. 4.4 Väkivaltatyöskentely turvakodissa Turvakoti tarjoaa tilapäistä oleskelumahdollisuutta vanhemmille lapsineen sekä yksinäisille naisille fyysisen väkivallan, sen uhan ja henkisen väkivallan tilanteissa. Valtaosa aikuisasiakkaista on naisia. Jakson alussa työskentely painottuu kriisityöhön työstämällä väkivaltakokemuksia sekä sanottamalla nykyistä todellisuutta. Prosessin edetessä keskeisenä ovat omien tarpeiden tunnistaminen, vaihtoehtojen jäsentäminen sekä kokonaisuudessaan kyky oman elämän haltuun ottamiseen. Oman toimintakyvyn vahvistamiseksi ja itseluottamuksen kohottamiseksi asiakkaalle annetaan tietoa, tukea ja konkreettista ohjausta käytännön asioiden hoidossa. Turvakotijakson aikana tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kunkin tilanteen edellyttämällä tavalla 20

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki

Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä Paviljonki Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä 13.10.16 Paviljonki Lastensuojelulaki 25 (12.2.2010/88) WWW.FINLEX.FI } 1) Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lasten päivähoidon; } 2) opetustoimen; } 3) nuorisotoimen;

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala

Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta. vanhempi konstaapeli Irina Laasala Lähisuhdeväkivalta poliisin näkökulmasta vanhempi konstaapeli Irina Laasala 1 Lähisuhdeväkivalta Noin 20% naisista on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan. Lievissä (84 %) ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 2.6.2016 Martta October 1 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin lainattua

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma. Neuvotteleva virkamies /STM

Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma. Neuvotteleva virkamies /STM Ikäihmisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esiintyvyys ja tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Neuvotteleva virkamies /STM 1 Kaltoinkohtelun määritelmiä Riskitekijät Tunnistaminen Yleisyys Hallituksen toimenpiteet

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa

Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Viranomaisyhteistyö, ilmoitusvelvollisuus ja lapsen edustaminen tutkinnassa Rovaniemi 7.4.2014 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila 7.4.2014 1 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Sopimus tehty 1989, ratifioitu

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus

Yhteistyöllä eteenpäin. KASTE koulutus Yhteistyöllä eteenpäin 24.9.2014 KASTE koulutus Kuka minä olen? vanhempi rikoskonstaapeli Mikko Halme vaativan rikostutkintaryhmän tutkija Rovaniemellä pääosin lapsiin kohdistuneet väkivalta ja seksuaalirikokset

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn. toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma 2012 Oulun kaupunki Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmä 2012 2 Sisällysluettelo: 3 1 Alkusanat...

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys

Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Omavalvonta laadun varmistamisen välineenä - Valviran ikääntyneiden kaltoinkohtelua koskeva selvitys Sosiaalineuvos Eine Heikkinen Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan? Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomake 25.4.2014 1 1. Systemaattisen kartoituksen työkalun käyttö 2. Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen ABCD 3. Miten otetaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn

Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn Viranomaisten toimintaohjeisto lapsen kaltoinkohteluepäilyn selvittelyyn Heinola Lahti Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva S o s i a a l i a l a n o s a a m i s k e s k u s V e r s o l i i

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää p. keskus

Järvenpään kaupunki/ lasten ja nuorten palvelualue Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää p. keskus 1 (7) Tietosuojaseloste - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Järvenpään lasten ja nuorten lautakunta Järvenpään kaupunki/ lasten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot