Sähköinen kirja ja sähköistyvä media - tekijän ja lukijan näkökulma

Transkriptio

1 Sähköinen kirja ja sähköistyvä media - tekijän ja lukijan näkökulma Terhi Nevalainen Erikoistoimittaja, sanomalehti Karjalainen Tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto

2 Oma tausta Erikoistoimittaja Karjalaisessa, erikoistunut tutkivaan journalismiin ja datajournalismiin Työn alla kirjallisuuden alan väitöskirjatutkimus Itä-Suomen yliopistoon Älypuhelinkäyttäjä n. 4 vuoden ajalta, tabletkäyttäjä n. vuoden ajalta Sähköisten tekstien käyttö melko runsasta niin vapaa-ajalla, työssä kuin opiskelussakin

3 Esityksen rakenne 1. Taustaa: sähköistymisen nopea muutos 2. Tekijän näkökulma sähköistyvä media - Verkkolehti ja klikkausjournalismi - Digilehti eli lehti tabletissa ja älypuhelimessa - Sosiaalinen media ja toimittaja työ - Datajournalismi 3. Lukijan näkökulma välineiden muutos - E-kirja ja sähköinen lehti vapaa-ajan lukemisessa - Sähköiset aineistot tutkimustyössä

4 Muutos on nopeampaa kuin asiantuntijatkaan osaavat ennustaa! Jopa internetin syntyä suurempana muutoksena Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen pitää laajakaistaliittymien yleistymistä. Vielä muutama vuosi sitten netti tuli kotitalouksiin puhelinmodeemin kautta, eikä sitä hitauden ja hinnan vuoksi käytetty kokoaikaisesti. Nyt useimmissa kodeissa on laajakaista ja internet auki koko ajan. Seuraava muutos lienee se, että langaton internet kulkee mukanamme koko ajan: pelilaitteessa, kännykässä tai pikkukannettavassa. Suominen uskoo, että tämä tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Jatkossa olemme siis ehkä online yötäpäivää. Terhi Nevalainen: Tulevaisuus tekee kaikista nettiriippuvaisia. Sunnuntaisuomalainen

5 Tämä on todellisuutta jo nyt

6 Internetin käyttö älypuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus Ikä Internetiä älypuhelimella käyttävien osuus 16-24v 77 % 25-34v 79 % 35-44v 73 % 45-54v 47 % 55-64v 27% 65-74v 11 % 75-89v 2 %

7 Internetin käyttö älypuhelimella kodin ja työpaikan ulkopuolella vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus Asema Internetiä älypuhelimella käyttävien osuus Opiskelija 76 % Työllinen 60 % Eläkeläinen 10 %

8 Tekijän näkökulma sähköistyvä media

9 Paperilehden kriisistä ja median murroksesta puhuttu paljon osin liioittelua Pääosin maakunta- ja paikallislehdistö voi hyvin levikkien lasku pienehköä Mainonta ei ole siirtynyt odotetulla tavalla internetiin paperilehdet hyötyvät Kokomuutokset tulossa: Helsingin Sanomat tabloid-koon edelläkävijänä

10 Verkkolehdet lanseerattiin 1990-luvun lopulla Aluksi verkkoon haluttiin ladata mahdollisimman paljon sisältöä ilmaiseksi Verkkoon toivottiin sensuroimatonta keskustelua (nettilehtien verkkokeskustelua sääntelevät kuitenkin samat lait kuin paperilehtiä: päätoimittajan vastuu) Isot odotukset verkon mainostuloista Verkko-Karjalainen ilmestyi kesäkuussa 1997 Verkko-Karjalaisessa kävijöitä nykyisin n viikossa

11 Suuri käänne 2000-luvulla: verkko ongelma ansaintalogiikalle Verkon ilmoitustulojen kasvu hidasta lukijat tottuvat ilmaissisätöihin Verkkokeskustelujen taso havaittiin ongelmaksi: pakollinen rekisteröityminen nykyisin yleistä Karjalainen: mielipidekirjoittaminen vain omalla nimellä

12 Klikkausjournalismin ongelma: kilpailua tiedonvälityksen nopeudesta ja klikkausmääristä Johtaako luotettavuuden heikkenemiseen ja journalismin tason laskuun? Tutkittu mm. Journalistiliitossa

13 Mitä räväkämpi otsikko, sitä enemmän klikkauksia

14 Verkon ansaintalogiikka ongelmallinen: ilmaisuus ei voi jatkua Useita eri ratkaisuja eri lehdissä odotetaan, mikä osoittautuu parhaaksi Maksumuurit: mm. Helsingin Sanomissa ilmaiseksi voi lukea 5 artikkelia viikossa, loppu vain tilaajille tai maksusta Maksumuuri tullut viime aikoina mm. Keskisuomalaiseen ja Savon Sanomiin Karjalaisessa ei vielä maksumuuria, harkinnassa

15 Digilehti taloudellisesti onnistuneempi sähköinen väline Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat viime vuosina lanseeranneet omat sovelluksensa tableteille ja älypuhelimille Erilaisia malleja: joskus pelkkä paperiversion näköislehti, joskus mukana muita sisältöjä (liikkuvaa kuvaa, linkkejä ym.) Useat digilehdet käytettävissä myös pc:n avulla Älypuhelin- ja tabletsovellukset ladattavissa käyttöjärjestelmien omista marketplaceista Edelläkävijöinä Applen ios ja Android, Windowsjärjestelmä tulossa (Nokia)

16 Karjalaisen älysovellukset olemassa ios:lle (iphone, ipad) ja Androidille. Olleet käytössä noin vuoden. Windows-versio tulossa Älyversion tilaajia noin tuhat. Suurin osa yhdistelmätilaajia (sekä paperi että sähköinen) Puhdas näköislehti. Jutut ja kuvat aukeavat myös isompiin ikkunoihin Edut: luettavissa missä vain, milloin vain Vanhat lehdet säilyvät laitteen muistissa

17

18

19

20 Uudet journalismin tekemisen tavat Sähköisyyden vaikutus: uutinen leviää nopeasti myös karkaa nopeasti Perinteinen media helposti myöhässä Skuuppia ei voi laittaa heti nettiin! QR-koodi lehden sivulla lisää sisältöä verkossa Some-kohut: sosiaalinen media entistä nopeampi nostamaan kohuja. Kuinka perinteinen media pystyy seuraamaan? Rajankäynti: kuinka olla mukana sosiaalisessa mediassa?

21 Facebook oli aluksi vain yksityisten ihmisten keskinäinen yhteydenpitoväline nyt myös lehdistö mukana Uutisten välittämistä ja lukijasuhdetta tukevaa viestintää Twitter: mukana toimittajia henkilöinä sekä medioita välineinä Some-seuranta toimittajan työssä: uutinen usein ensimmäisenä somessa Esim. kouluampuminen tms. tapaus epäillyn nimi helppo löytää nopeasti verkosta

22 Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen miltei välttämätöntä toimittajan työssä Muistettava: some-tieto on ohjaavaa, ei luotettavaa. Tarkista, tarkista ja tarkista! Some toimittajan uutena välineenä: vinkit, huhut ja väitteet seulottava, jotta saadaan totuus esiin -> uutinen

23

24

25

26 Datajournalismi mitä se on? Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. Hallitusohjelma

27 Avoimen datan periaate tuottaa jatkuvasti nettiin uutta informaatiota vapaaseen käyttöön Tietokantoja, muistioita, raportteja, hakupalveluita, tilastoja, rajapintapalveluita Sisältönä tietoa vaativat usein jatkojalostusta Rajapinta on jonkin tietojärjestelmän avoin seinä, johon voi kytkeytyä tiedon jatkokäsittelemiseksi vaatii koodaustaitoa Aarrearkku toimittajalle, kansalaisaktiiville, tutkijalle kenelle vain, joka toimii tiedon kanssa

28 Toimittajat pääsy suoraan tiedon lähteille, mahdollisuus omaan analyysiin Open data -aktiivit: pyrkimys kansalaisdemokratiaan tiedon avulla aktivismi yleisintä länsimaissa, mutta suurin merkitys kehittyvässä maailmassa. Diktatuurit! Poliittiset päättäjät (länsimaat): vallalla tahto lisätä kansalaisten osallistumista ja tietämystä Kansalaisaktiivit ja -järjestöt: suoraa tietoa kaavoituksista, julkisesta rahankäytöstä, suunnitelmista ym. oman toiminnan suunnittelemiseksi

29 Avasimme Vantaan kaupungin talousarviodatan ja noin jo puolen tunnin kuluttua saimme eräältä käyttäjältä käyttöömme hänen tekemänsä visualisaation Vantaan tuloista ja menoista Asta Manninen Johtaja, Helsingin kaupungin tietokeskus Hri-hanke

30 Avoimen datan historia n. 3 v. vanha Suomi edelläkävijä: EU-strategia 2011, HRIhanke jo 2010 Dataa avattu jo huomattavan paljon: mm. Liikennevirasto, Maanmittauslaitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen Pankki, Metla lokakuu 2012, Ilmatieteen laitos 2013 Osittainen lista julkishallinnon avoimesta datasta

31 Kirjastojen rooli avoimen datan aikakaudella? Kuuluvatko tietokannat kirjastoon?

32 Lukijan näkökulma välineiden muutos

33 Uusia mahdollisuuksia lukemiseen: sähköinen kirja, e-book Lukulaitteet, joista Amazon.comin kehittämä Kindle oli ensimmäisiä, eivät saaneen laajaa suosiota. Miten käy nyt, kun älypuhelimet ja tabletit ovat yleistyneet? Kindle saatavissa myös ios-alustalle Suuri ero näyttöpäätelukemiseen: laite on pieni, teksti helposti suurennettavissa, tabletin näyttö ei rasita silmiä

34 Englanninkielisten kirjojen osto verkossa nopeaa ja näppärää Suomessa tarjonta vielä vähissä Gutenberg-projektista saatavissa ilmaiseksi myös melko paljon suomenkielisiä klassikkoteoksia (yleensä kirjoja, joiden tekijänoikeudet vanhentuneet) Mm. Shakespeare, Charles Dickens, Teuvo Pakkala, Eino Leino, Minna Canth, Juhani Aho

35 Yleistyykö sähköinen lukeminen vapaaajalla? Oma kokemus kirja on yhä kirja, mutta lehti on yhä useammin ipad Toisaalta etuna: tabletissa mukana koko virtuaalinen kirjasto. Kevyt, aina mukana, luettavissa sopivaan aikaan (matkat, odotteluaika ym) Virtuaalisten kirjojen hankinta ei ole itselläni vähentänyt kirjastojen tai fyysisten (tai netti-) kirjakauppojen käyttöä Lapset? Viihde yhä useammin tabletissa?

36 Hinnoittelupolitiikan erot: englanninkielisellä alueella e-kirja ja e-lehti on hinnoiteltu selvästi paperista halvemmiksi. Tavoitteena totuttaa lukija sähköiseen versioon Suomessa sama trendi ei käytössä lehdenkustantajat pelkäävät tulonmenetyksiä Sanomalehdissä markkinointi tyypillisesti paperilehden kylkiäisenä hintaan normaali tilausmaksu + 3 euroa kuukaudessa USA:ssa esim. Vogue, Elle 1,79 euroa/nro

37 Oma lehtien seuraamiseni on osittain siirtynyt e-formaattiin

38

39

40 Sähköiset aineistot tutkimustyössä Itä-Suomen yliopistoon tekeillä oleva väitöskirjatutkimukseni käsittelee nuorten naisten viihdekirjallisuutta ja kuuluu kirjallisuuden alaan Perinteinen tutkimuksentekotapa: fyysiset paperikirjat lainassa (ja mahdollisesti myöhässä) kirjastosta, osa ostettu itselle Edelleen näin, MUTTA sähköisten tekstien olemassaolo helpottaa tekstien käsittelyä suuresti

41

42 Sähköisiä aineistoja UEF:n kautta: mm. Nelliportaali, Ebrary Mahdollisuus ladata (tikulle, kovalevylle tms.), lainata tai tallettaa aineistoja palvelimen omaan virtuaaliseen kirjahyllyyn Nopeuttaa selaamista ja tiedon etsintää Vastaavaa määrään artikkeleja ja teoksia olisi vaikea ellei mahdoton tallettaa ja käsitellä fyysisesti Aineiston käyttö ja oman työn kirjoittaminen onnistuvat samaan aikaan saman tietokoneen avulla

43

44

45 Haittapuolia: lukemattomat käyttäjätunnukset ja salasanat, useat avoinna olevat selain- ja tiedostoikkunat, tietokantojen jokseenkin kankea toiminta Hyvä puoli: ei myöhästyneitä lainoja eikä kadonneita kirjoja. Jos tiedosto katoaa tai tuhoutuu, se on yleensä noudettavissa uudelleen. Oma mielipide: kehittämistä on paljon, mutta sähköisten aineistojen olemassaolo on ehdottomasti helpottanut tutkimustyötä

46 Käyttäisinkö sähköistä kirjastoa vapaaajalla, jos sellainen olisi? Paperikirjalla ja fyysisellä kirjastolla on viehätyksensä, jotka eivät katoa. Näiden rinnalla käytettynä e-kirjasto olisi erinomainen lisä. KIITOS!