RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Tuija Mustonen puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

2 Kavaselostus, ehdotus 1 (14) TL/PT Sisällysluettelo RISTIINA ESE KOULUKESKUS... 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostukseen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Energiahuolto Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Kunnallistekniikka... 9 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Kavaselostus, ehdotus 2 (14) TL/PT Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Tilastolomake (liitetään myöhemmin) 3. Ote ajantasa-asemakaavasta 4. Kaavakartta ja -määräykset 5. Luonnosvaiheen palaute sekä vastine 6. Ehdotusvaiheen palaute sekä vastine (liitetään myöhemmin) Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 2 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu Ristiinan kirkonkylän keskusta-alueelle. Alueen ympäristö on tiiviisti rakennettu. Korttelin 128 eteläosa on koulualuetta ja korttelin länsipuolella sijaitsee urheilukenttä. Korttelin alueella sijaitsee lämpölaitos. Kuva 1: Asemakaava-alueen sijainti Kuva 2: Lämpökeskus Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 3 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos Luonnonympäristö Alue on rakennettua ympäristöä jolta luonnonarvot ovat väistyneet. Alueelta ei löydetty eikä ole tiedossa uhanalaisia tai harvinaisia eliölajeja. Ristiinan alueella vallitsevat tuulen suunnat ilmenevät oheisesta kuvasta. Ristiinan alueella lounaistuulet ovat vallitsevia Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen korttelit ovat rakentuneet. Alueella sijaitseva koulukeskuksen käyttöön alun perin rakennettu lämpölaitos on uudehko. Aluetta ympäröivien kaava-alueiden tiestö ja vesihuolto on rakennettu. Laitos sijaitsee Pietarintien varrella. Pietarintiellä on erillinen kevyenliikenteenväylä Energiahuolto Maanomistus Koulukeskuksen lämpölaitoksen teho on 1000 kw. Laitoksen mitoitus on suurempi kuin mitä koulun lämmittäminen vaatii. Talvella laitoksella poltetaan haketta ja kesällä polttoöljyä pienen lämpökuorman aikaan. Laitos on tarkoitus liittää rakennettavaan aluelämpöverkkoon, jolloin lämpölaitos toimisi verkoston toissijaisena varavoimalana. Osana aluelämpöverkkoa lämpölaitosta ei tarvitsisi käyttää kesällä matalan lämmöntarpeen aikana. Ratkaisu mahdollistasi sen, että laitoksella ei tarvitse polttaa ollenkaan polttoöljyä. Alue on kaupungin omistuksessa. ESE on vuokrannut alueen kaupungilta. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 4 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Päätökset Rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan kiinteistökohtaiselle hakelämpölaitokselle. Aluelämpölaitosta koskeva kunnan poikkeuslupa on kumottu KHO:ssa. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on merkitty kohdemerkinnällä paikalliskeskuksen alue sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Kuva 4: Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (1993) suunnittelualue on Julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (Y). Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 5 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos Kuva 5: Ote kirkonkylän yleiskaavasta. Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Mikkelin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa nähtäville Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnoksen. Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnos on nähtävillä Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavassa on lisäksi mainittu, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Lämpölaitoksen paikkaa ei ole kaavassa osoitettu, vaan se määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 6 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos Kuva 6: Ote Kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta. Kaavaluonnos nähtävillä Asemakaava Kortteli 128 on asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kuva 7: Ote asemakaavayhdistelmästä. Ristiinan kunnanvaltuusto hyväksyi koulukeskuksen asemakaavan Kaavasta valitettiin ja Hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston päätöksen. Korkein hallinto- Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 7 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos oikeus hylkäsi vuonna 2011 Ristiinan kunnanhallituksen vaatimuksen päätöksen kumoamisesta. Päätös perustana oli se, että kaavassa alueen käyttötarkoitusta ei ollut riittävän tarkasti määritelty, kun alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaksi alueeksi. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle Etelä-Savon Energian aloitteesta. Kaupungin ja Etelä-Savon Energian tavoitteena on osoittaa alueelle alueellinen lämpövoimalaitos palvelemaan taajama-alueen kaukolämmön tuotantoa toissijaisena lämpölaitoksena Kitereentien ensisijainen lämpölaitoksen varavoimalana sekä yhteiskäytössä suurimman lämmöntarpeen aikana. Tavoitteena on myös lopettaa kokonaan Koulukeskuksen lämpölaitoksessa kevyen polttoöljyn käyttö, kun laitosta ei tarvitse käyttää kesäaikaan pienellä lämpökuormalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavaprosessi lähti vireille ESE:n ja kaupungin neuvottelujen perusteella. OAS ja ESE:n kaavoitusesitys annettiin tiedoksi tekniselle lautakunnalle kokouksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset 7. Maanomistajat 8. Naapurikiinteistöjen omistajat ja asunto-osakeyhtiöt 9. Alueen asukkaat 10. Viranomaiset 11. Etelä-Savon ympäristökeskus 12. Etelä-Savon maakuntaliitto 13. Kaakkois-Suomen tiepiiri 14. Muut yhteisöt 15. Suur-Savon Sähkö Oy Vireilletulo Hankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja alustava kaavaluonnos kuulutettiin Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineistoja olivat nähtävillä välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. OAS:aa ja valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 8 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen työneuvottelu pidettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa OAS:stä ja kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Etelä-Savon ELY-keskukselta, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Mikkelin kaupunki / kaupunkiympäristö ja Ristiinan aluejohtokunnalta. Aluejohtokunta esitti korjauksia OAS:ään. Muilla ei ollut huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on, että koulukeskuksen lämpölaitos voidaan kytkeä osaksi Ristiinaan suunniteltua isompaa aluelämpöverkkoa (Kitereentien lämpölaitos) toissijaisena laitoksena. Tällöin saavutetaan seuraavat edut: - Koulukeskuksen kattilaa voidaan ajaa hyvin tasaisella kuormalla, jolloin palaminen on erittäin puhdasta. Säätö tehdään uudemmalla ja paremmin säätyvällä kattilalla Kitereentien varressa. - Koulukeskuksen kattilat (hakekattila ja nykyisin kesällä päällä oleva öljykattila) saa olla ison osan vuodesta kiinni kokonaan. Aluelämmitys hoidetaan kokonaan Kitereentien lämpökeskukselta. - Ristiinassa öljynkäyttö vähenee kahdesta syystä. Koulukeskuksen kesäinen öljylämmitys saadaan vaihdettua lämpöverkosta tulevaksi hakelämmöksi ja toisaalta myös huippupakkasten aikaan hakelämpökapasiteetti riittää, eikä öljyä tarvita juuri ollenkaan, kun käytössä on kaksi lämpölaitosta. - Tällainen kahden hakelaitoksen lämpöverkko tuo toimintavarmuutta verkostoon. Ei tarvitse varmistaa molempia kahta erikseen täysikokoisella varaöljykattilalla. Jos pelkästään koulukeskuksen lämpökeskukselta saadaan lämmittää ulkopuolisia kiinteistöjä pokkeustilanteissa, kattilan kuorma pysyy tasaisempana, koska kuluttajien käyttöprofiilit vaihtelevat ja kattilalle saadaan enemmän lämpökuormaa. Näistä kahdesta seuraa se, että kattilaa voidaan kyttää tasaisemmin ja paremmin palamisen/hyötysuhteen alueella, jolloin savukaasut ovat puhtaampi eli pienhiukkaspäästöt vähenevät. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alueelle mahdollista sijoittaa nykyisen laitoksen kokoinen 175 k-m2 lämpökeskus. Laitoksen teho saa olla korkeintaan 1 MW. Kaavalla ei olla muuttamassa olemassa olevaa laitteistoa. Tontille on myös tarkoitus sijoittaa aurinkolämpökeräimiä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaupungin ja Etelä-Savon Energian tavoitteena on osoittaa alueelle alueellinen lämpövoimalaitos palvelemaan taajama-alueen kaukolämmön tuotantoa toissijaisena lämpölaitoksena Kitereentien ensisijainen lämpölaitoksen varavoimalana sekä yhteiskäytössä Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 9 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos suurimman lämmöntarpeen aikana. Tavoitteena on myös lopettaa kokonaan Koulukeskuksen lämpölaitoksessa polttoöljyn käyttö. Ratkaisulla voidaan vähentää laitoksen käyttöä ja siten myös päästöjä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Energiahuollon korttelialue (EN-2) Alueelle voidaan sijoittaa haketta ja kevyttä polttoöljyä polttava lämpökeskus polttoainevarastoineen ja huoltotiloineen sekä aurinkolämpökeräimiä. Lämpölaitoksen suurin sallittu teho on 1 MW. Polttoaineen varastoinnissa avokasoja ei sallita. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi on osoitettu osa korttelista 128. Alueen pinta-ala on noin 3020 m2. Alueelle saa rakentaa 175 k-m2 kokoisen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakennuksen Kunnallistekniikka Alue on rajattu nykyisen käytön mukaisesti. Alueella on kattava kunnallistekniikan verkosto. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rakennettuun ympäristöön. Olemassa oleviin rakennuksiin kaavalla ei ole suoranaista vaikutusta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset ilmanlaatuun Alle 5 MW:tin laitoksille, Koulukeskuksella on teholtaan vain 1 MW kattila, ei ole päästörajoja eikä tarvita ympäristölupaa mutta laitoksen päästöt (taulukko 1) alittavat yli 5 MW:tin laitoksille asetetut rajat. Taulukko 1. Päästörajat (Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista 750/2013*) Raja* kiinteän polttoaineen kattilalle (puu ja muut kiinteät, ei turve) Mitattu (keskiarvo tehoilla 0,55 MW ja 0,606 MW tehdyistä mittauksista) NOx 375 mg/m3 n 318,5 mg/m3 n Hiukkaspäästöt 200 mg/m3 n 74,5 mg/m3 n SO2 200 mg/m3 n Ei mitattu. Pelkällä puulla jää alle. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 10 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos Hiilidioksidipäästöiltään puu on hiilidioksidineutraali eli puut sitovat saman, minkä poltosta syntyy. Hiilidioksidipäästöt vähenevät alueellisesti siis huomattavasti, kun siirrytään öljystä puulle. Laitoksen pääpolttoaineena on nyt hake ja lämmöntuotanto on varmistettu öljykattilan avulla. Isompaan kokonaisuuteen liitettäessä koulukeskuksen hakekattilan häiriötilanteessa tuotanto voitaisiin korvata Kitereentien lämpölaitokselta tulevalla hakelämmöllä. Kahden laitoksen käytöllä saadaan myös optimoitua laitosten käyttö kattiloiden parhaimpien hyötysuhteiden alueelle, jolloin kokonaispäästöt pysyvät mahdollisimman alhaisella tasolla ja lämmitys on energiatehokasta. Liittämällä koulukeskus aluelämpöverkkoon korvataan litraa kevyttä polttoöljyä CO2-neutraalilla hakelämmöllä ja CO2-päästöt vähenevät (267 g CO2/kWh eli 2670 g CO2/litra)77 tonnia. Siirtämällä koulukeskuksen läheisiä öljylämmityskiinteistöjä hakelämmityksen piiriin lämmittämällä niitä aluelämpöverkosta, vähenee öljynkäyttö litraa/a ja CO2- päästöt vähenevät 213,6 t/a. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Alue on jo valmiiksi rakennettu, eikä alueelta tunneta uhanalaisia tai vaarantuneita kasvi- tai eläinlajeja. Kaavalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Polttoainekuljetusten aiheuttama melu on vähäisten kuormien vuoksi myös hyvin vähäistä ja se on normaalin tieliikenteen tasoa. Haketäydennykset ajoittuvat päiväsaikaan. Lämpöverkon osana koulukeskuksen lämpölaitoksen hakkeen kulutus ja niin muodoin myös hakekuljetukset vähenisivät, sillä pienen kuormituksen aikana lämpö tuotettaisiin keskitetysti yhdestä laitoksesta. Nykyisin haketta käytetään n m3/a, mikä vastaa 33 kuorma-autollista ja jakautuessaan pelkälle talvikaudelle kuljetuksia on keskimäärin yksi kuorma viikossa. Vastaavasti kesäaikana öljyä on kulunut litraa. Öljyä on toimitettu aina osakuormina, mikä tarkoittaa n. kymmentä toimituskertaa vuodessa. Muutoksen jälkeen lämpökeskukselle tulevien polttoainekuormien määrä säilyy käytännössä vakiona. Vuosittaiset 10 öljykuormaa poistuu, kun kesäaikana ei lämmitetä öljyllä, vaan koulukeskuksen lämpö otetaan aluelämpöverkosta (ja/tai aurinkolämpökeräimistä). Hakekuormien määrä kasvaa noin 33 kuormasta noin kuormaan, kun hakekattilaa voidaan pitää keväisin ja syksyisin hieman pidempään päällä aluelämpöverkon tasaavan vaikutuksen ansiosta. Kuormien kuljetustiheys ei käytännössä muutu. Lisäksi on huomioitava, että nykyinen asutuksen keskelle suuntautuva kiinteistökohtainen öljykuljetus koulukeskuksen ympäristössä olisi mahdollista poistaa aluelämpöverkon avulla. Koulukeskuksen läheisiin talokohteisiin menee tällä hetkellä arviolta noin 30 kuljetuskertaa vuodessa, kun litraa jaetaan piensäiliöihin. Nämä kuljetussuoritteet poistuisivat ja lämpöenergia tulisi öljykuljetusten sijaan aluelämpöverkosta. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 11 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos Vaikutukset maisemaan Koska kaava ei mahdollista nykyistä suurempaa lisärakentamista alueelle, ei kaavalla ole vaikutusta maisemaan. Laitoksen savupiippu on vaihdettu jo aikaisemmin alkuperäistä korkeammaksi Sosiaaliset vaikutukset Nykyisen hakevoimalan ulkonäkö ei tule muuttumaan eikä kaava rajoita ympäröivien kiinteistöjen tai yleisten alueiden käyttöä. Kaavassa on osoitettu lämpövoimalan ympärille lähivirkistysalue, joka mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön. Hakkeen käyttö tukee paikallista työllisyyttä ja erityisesti metsien kunnostamisen kannattavuus paranee kun pieniläpimittaiselle puulle on käyttöä ja sen kerääminen on taloudellisesti kannattavaa. Lämpöverkkoon liitettynä kesäaikainen öljyn käyttö loppuu ja korvautuu hakkeen käytöllä. Isompaan kokonaisuuteen liitettäessä koulukeskuksen lämpölaitoksen olisi mahdollista tuottaa tarvittaessa lämpöä aluelämpöverkkoon, jolloin saavutetaan alueen ihmisille toimitusvarmuutta. Kotimaisen polttoaineen käytön johdosta mahdollisen kriisitilanteen varalta keskustaajaman lämmöntuotannon huoltovarmuus on parempi Taloudelliset vaikutukset Hakelämmityksen aluetaloudelliset vaikutukset Gaia-Consulting tekemän selvityksen (2014) perusteella kevyen polttoöljyn (POK) korvaamisessa hakkeella saavutetaan seuraavat aluetaloushyödyt: Selvityksen mukaan aluetalouteen jää /GWh, kun polttoöljy vaihdetaan hakkeeksi. Kitereentien laitokselta arvioidaan myytävän energiaa vuodessa noin 2,4 GWh. Aluetalouteen jää paikalliseksi työksi ja kantorahatuloksi /a. Valtion tasolla tarkasteltuna vastaava kokonaishyöty on /GWh*2,4 GWh/a= /a. Valtiontasolla selvityksessä on huomioitu verotulot (alv. ja palkkaverotus), mikä nostaa kokonaishyötyä. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa esim. aurinkokeräimien osalta välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kavaselostus, ehdotus 12 (12) Mikkelin kaupunki Ristiina ESE Koulukeskus asemakaava muutos 6.2 Toteutuksen seuranta Mikkelin kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen rakentamista. Helsingissä 10. päivänä syysäkuuta Petri Tuormala suunnittelupäällikkö Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

16 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli puh , fax. (015) , etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osmontie 34, Helsinki arkkitehti Petri Tuormala, puh , petri.tuormala@fcg.fi

17 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muuttaminen. Suunnittelukohde on Ristiinassa sijaitseva ESE:n omistama lämpölaitos. Se sijaitsee Ristiinan koulukeskuksen pohjoispuolella, Pietarintien ja Otto von Fieandtintien kulmassa. Asemakaavamuutos koskee Mikkelin kaupungin Ristiinan kaupunginosan, Heikkilän kylän (513), tiloja 1:152 ja 1:14. Asemakaavan muutos on tullut vireille Etelä-Savon Energian aloitteesta. Tavoitteena on mahdollistaa voimalaitoksen toiminnan kehittäminen siten, että laitosta voidaan käyttää mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella päästöjen minimoimiseksi sekä edullisesti ja taloudellisesti. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota kohteen sijaintiin olemassa olevan rakennuskannan keskellä. Kaavamuutoksella lämpövoimalalle muodostetaan oma tontti, jolle osoitetaan toimintaa palvelevat kaavamerkintä ja - määräys. Yhtiön tavoitteena on liittää suunnitteilla oleva Kitereentien lämpölaitos ja Koulukeskus lämpölaitoksella samaan verkostoon, jolloin Koulukeskuksen laitos jäisi toissijaiseksi laitokseksi ja sitä ei tarvitsisi käyttää kesällä matalan energiatarpeen aikana. Kahden laitoksen käytöllä saadaan optimoitua laitosten käyttö kattiloiden parhaimpien hyötysuhteiden alueelle, jolloin kokonaispäästöt pysyvät mahdollisimman alhaisella tasolla ja lämmitys on energiatehokasta. Lämpölaitoksen tontille tulee aurinkokeräimiä. Niiden tarkoitus on vähentää polttoainekuluja kevättalven, kevään ja syksyn aikana. Koska koulu ei käytännössä tarvitse lämpöä kesän aikana (pl. pieni satunnainen käyttövesitarve), öljyä korvaava aurinkolämpö on tarkoitus johtaa rakennettavaan lämpöverkkoon. Esitetyillä ratkaisuilla koulukeskuksen lämpökeskuksen käyttö ja öljyn poltto vähenee. Laitosta pystytään ajamaan optimaalisemmin. Ratkaisulla pystytään vähentämään ilmaan kulkeutuvia päästöjä. NYKYTILANNE Lämpövoimalaitos on rakennettu Ristiinan yhtenäiskoulun tarpeisiin ja sijaitsee koulun kanssa samalla tontilla. Rakennettu ympäristö muodostuu v valmistuneesta voima-

18 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitosrakennuksesta. Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitsee Ristiinan koulukeskus, jossa toimii Ristiinan yhtenäiskoulu (luokat 1-9) ja Ristiinan lukio. Länsipuolella on urheilualue. Otto von Fieandtintien toisella puolella (idässä) rakennukset ovat omakotitaloja ja pohjoisessa Pietarintien toisella puolella on rivitaloasutusta. Rivitalot ovat pääosin puistoalueen takana, kauempana Pietarintiestä. Luonnonympäristö voimalaitoksen ympärillä on lehtipuuvaltaista sekametsää. Laitoksen alue on pienellä mäellä ja itse laitosrakennus on rakennettu osin rinteeseen upotettuna. LÄHTÖTIEDOT/ KAAVATILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet. Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on merkitty kohdemerkinnällä paikalliskeskuksen alue sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Ote maakuntakaavasta Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (1993) suunnittelualue 3 (10)

19 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Julkisen palveluiden ja hallinnon aluetta (Y). Ote yleiskaavasta. Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavassa on lisäksi mainittu, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Lämpölaitoksen paikkaa ei ole kaavassa osoitettu, vaan se määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä.

20 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote Kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta. Kaavaluonnos nähtävillä Ote ajantasa-asemakaava yhdistelmästä. 5 (10)

21 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote asemakaavasta Alueen voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Ristiinan kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Mikkelin lääninhallituksessa Siinä alue on Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO), tehokkuus e=0,30. Ristiinan kunnanvaltuusto hyväksyi koulukeskuksen asemakaavan , jolla koulukeskuksen lämpölaitos pyrittiin muuttamaan aluelämpölaitokseksi. Kaavasta valitettiin ja Hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston päätöksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi vuonna 2011 Ristiinan kunnanhallituksen vaatimuksen päätöksen kumoamisesta. Ote kumotusta asemakaavasta.

22 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAANOMISTUS ARVIOINTITIEDOT Suunnittelualueen omistaa Mikkelin kaupunki. Hankkeen arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan mukaisen toiminnan kehittymisen vaikutukset mm. maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen ja meluihin. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat voimalaitoksen lähiympäristö, mutta osa mm. maisemallisista ja liikenteellisistä vaikutuksista ulottuvat kauemmaksikin. Vaikutustenarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia voimalaitoksen käyttöön liittyneitä selvityksiä ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset. KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella osoitetaan lämpölaitokselle tulevaa toimintaa palveleva kaavamääräys. Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rakennettuun ympäristöön. Olemassa oleviin rakennuksiin kaavalla ei ole suoranaista vaikutusta, koska nykyisen laitoksen ei tule ulkoisia muutoksia. Vaikutukset ilmanlaatuun: Alle 5 MW:tin laitoksille, Koulukeskuksella on teholtaan vain 1 MW kattila, ei ole päästö-rajoja eikä tarvita ympäristölupaa mutta laitoksen päästöt alittavat yli 5 MW:tin laitoksille asetetut rajat. Hiilidioksidipäästöiltään puu on hiilidioksidineutraali eli puut sitovat saman, minkä poltosta syntyy. Hiilidioksidipäästöt vähenevät alueellisesti siis huomattavasti, kun siirrytään öljystä puulle. Mahdollinen lähialuelaskeuma on pyritty välttämään käyttämällä 30 metriä korkeaa piippua. Näin korkeaa piippua ei tämän kokoiselle laitokselle ole vaadittu, sillä 30 metriä korkea piippu vaaditaan vasta 5 MW laitokselle. Savukaasut leviävät vallitsevan tuulensuunnan (lounastuuli) mukana Huumontien itä- ja pohjoispuoliselle metsäalueelle lähimpänä laitosta olevan kapean asutusvyöhykkeen yli. Laitoksen pääpolttoaineena on nyt hake ja lämmöntuotanto on varmistettu öljykattilan avulla. Isompaan kokonaisuuteen liitettäessä koulukeskuksen hakekattilan häiriötilanteessa tuotanto voitaisiin korvata Kitereentien lämpölaitokselta tulevalla hakelämmöllä. Kahden laitoksen käytöllä saadaan myös optimoitua laitosten käyttö kattiloiden parhaimpien hyötysuhteiden alueelle, jolloin kokonais- 7 (10)

23 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päästöt pysyvät mahdollisimman alhaisella tasolla ja lämmitys on energiatehokasta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön: Alue on jo valmiiksi rakennettu, eikä alueelta tunneta uhanalaisia tai vaarantuneita kasvitai eläinlajeja. Kaavalla ei ole vaikutusta luontoon tai luonnonympäristöön. Vaikutukset liikenteeseen: Polttoainekuljetusten aiheuttama melu on vähäisten kuormien vuoksi myös hyvin vähäistä ja se on normaalin tieliikenteen tasoa. Haketäydennykset ajoittuvat päiväsaikaan. Lämpöverkon osana koulukeskuksen lämpölaitoksen hakkeen kulutus ja niin muodoin myös hakekuljetukset vähenisivät, sillä pienen kuormituksen aikana lämpö tuotettaisiin keskitetysti yhdestä laitoksesta. Vaikutukset maisemaan: Koska kaava ei mahdollista nykyistä suurempaa lisärakentamista alueelle, ei kaavalla ole vaikutusta maisemaan. Laitoksen savupiippu on vaihdettu jo aikaisemmin alkuperäistä korkeammaksi. Sosiaaliset vaikutukset: Nykyisen hakevoimalan ulkonäkö ei tule muuttumaan eikä kaava rajoita ympäröivien kiinteistöjen tai yleisten alueiden käyttöä. Kaavassa on osoitettu lämpövoimalan ympärille lähivirkistysalue, joka mahdollistaa alueen nykyisen virkistyskäytön. Hakkeen käyttö tukee paikallista työllisyyttä. Isompaan kokonaisuuteen liitettäessä koulukeskuksen lämpölaitoksen olisi mahdollista tuottaa tarvittaessa lämpöä aluelämpöverkkoon, jolloin saavutetaan alueen ihmisille toimitusvarmuutta. Kotimaisen polttoaineen käytön johdosta mahdollisen kriisitilanteen varalta keskustaajaman lämmöntuotannon huoltovarmuus on parempi. Taloudelliset vaikutukset: Kevyen polttoöljyn (POK) korvaamisessa hakkeella saavutetaan aluetaloudellisia hyötyjä. OSALLISET Osallisia ovat - hakija - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit

24 0942 RISTIINA ESE KOLUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos lähetetään tiedoksi osallisille heinäkuun puolivälissä. Kaavaluonnos ja OAS tulevat nähtäville elokuussa 2015, ehdotus teknisessä lautakunnassa syyskuussa, kaupunginhallituksessa lokakuussa ja nähtävillä loka-marraskuussa Kaava on tarkoitus vielä valtuuston hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun Ristiinan Kirkonkylän seudun osayleiskaava vahvistuu. Osayleiskaava on tarkoitus saada valtuuston hyväksyntään keväällä VALMISTELUSTA VASTAA Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka arkkitehti Petri Tuormala puh sähköposti petri.tuormala@fcg.fi 9 (10)

25 0942 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOI- TUS Mikkeli Tuija Mustonen Mikkelin kaupunki Petri Tuormala

26 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm Kaavan nimi 60. kaupunginosa Ristiina, ESE Koulukeskus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 942 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3020 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3020 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,06 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0, , ,06 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

27 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,06 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä -0, YO -0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0, , ,06 0, EN 0, , ,06 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä

28 LIITE 3 RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVAKARTASTA

29 lk 5:90 MIKKELIN KAUPUNKI RISTIINA ESE KOULUKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee korttelia 128(osa). EHDOTUS 0 kv 5:91 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 128(osa) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: EN-2 Energiahuollon alue. Alueelle voidaan sijoittaa haketta ja kevyttä polttoöljyä polttava lämpökeskus polttoainevarastoineen ja huoltotiloineen sekä aurinkolämpökeräimiä. Lämpölaitoksen suurin sallittu teho on 1 MW. Polttoaineen varastoinnissa avokasoja ei sallita. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 95 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja kt 97 9 lk 8 kaukalo 128 EN-2 lk lk 1: I lk RISTIINA lk 7 lk RISTIINA I Rakennusala. Kuopiossa 22. syyskuuta 2015 Osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 95 Petri Tuormala Suunnittelupäällikkö 14 Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan :n kohdalla hyväksynyt tämän asemakaavan. Mikkelissä kt MIKKELIN KAUPUNKI kaavan nro: 942 RISTIINA ESE KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Nähtävillä (luonnos) (ehdotus) EHDOTUS Valtuusto yr koulukeskus pallokenttä Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS 3759-P : :49 Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Päiväys Pääsuunn. Petri Tuormala Hyv. Tiedosto Q:\Kuo\P271\P27182_Lampolaitosten_asemakaav\C_suunn\C2_tyo\Kuvat TIEDOSTO AK_Koulukeskus_GK27.dwg Suunn./Piirt. Lilian Savolainen/LSa Tarkastaja PETRI TUORMALA Yhteyshenkilö Petri Tuormala A S

30 Vastine 1 (1) Leskinen Timo Mikkelin kaupunki Tekninen toimi/kaupunkisuunnittelu Maaherrankatu 9-11 / PL 278, Mikkeli Vastine ESE koulukeskuksen asemakaavan muutoksen OAS:stä ja luonnoksesta saatuun palautteeseen Etelä-Savon ELY-keskus Hankkeen OAS:sta käy riittävällä tavalla selville suunnittelun lähtökohdat, kaavahankkeen tavoitteet ja tarkoitus, osallisten mahdollisuus osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyyn sekä kaavan vaikutusten arviointi. Erityisenä selvitystarpeena tässä tapauksessa on lämpölaitoksen toiminnasta ympäristöön kohdistuvien vaikutusten selvittäminen ja niiden vaikutusten arviointi. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELYkeskus) ei ole huomautettavaa OAS:n johdosta. Alustavan kaavaluonnoksen selostusta ei ole käytössä, mutta OAS;ssa on jo ELY-keskuksen käsityksen mukaan osittain asiallisesti arvioitu hankkeen vaikutuksia. ELYkeskuksella ei tässä vaiheessa ole huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Ei huomautettavaa. Mikkelin kaupunki/kaupunkiympäristö Ei huomautettavaa. Ristiinan aluejohtokunta Ei huomautettavaa. Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Microkatu 1, PL 1199, Kuopio Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki