KOKKOLAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA LÄHTÖTIEDOT JA LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA LÄHTÖTIEDOT JA LAADINTAOHJEET LOMAKEPOHJAT: Intranet : Lomakkeet/talousarvio/ ( r

2 1. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 1 Suomen talouden kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan. Työttömyysasteen ennuste on 7,6 %, eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakörkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 % ja työttömyysasteeksi 7,2 %. Suomen vahva julkisen talouden rahoitusasema heikkeni talouskriisin seurauksena jyrkästi, mutta vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettua kolmen prosentin alijäämärajaa pienempänä. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena, Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9 % prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vaikka talouden elpyminen vahvistaa julkista taloutta, arvioidaan julkisen talouden olevan ilman vahvistavia toimia alijäämäinen Kuntatalouden kehitys Kunnat ovat selvinneet talouskriisistä kohtuullisesti johtuen kuntien toiminnan tehostamistoimista, valtion suurelta osin määräaikaisesta tuesta kuin talouskasvusta. Vuonna 2009 kunnat säästivät pelkästään henkilöstömenoissaan noin 400 miljoonaa, nostivat verojaan vuodelle 2010 noin 520 miljoonalla, korottivat maksujaan ja lisäksi velkaantuivat yli miljardi euroa lisää. Viime hallituksen vuonna 2009 päättämä tuki kunnille oli vuoden 2010 tasolla noin 800 miljoonaa euroa, josta valtaosa, noin 500 miljoonaa yhteisöveron korotetusta kuntaosuudesta, 250 miljoonaa työantajien KELA - maksun poistosta ja noin 50 miljoonaa kiinteistöveron alarajojen pakkonostosta. Kuntien viime vuoden ennakoitua parempi verotulokehitys pohjautuu ensisijaisesti kuntien veronkorotuksiin ja yhteisöveron kuntien jako-osuuden määräaikaiseen korotukseen sekä valtion - ja kuntien verotulojen jakosuhteen muutoksista kuntien hyväksi. Talouskasvun vaikutus on toistaiseksi ollut näitä tekijöitä pienempi. Kuntien verotulotilitykset kasvavat tänä vuonna noin 5 prosenttia ja mikäli kuntien yhteisöveron jakoosuuden korotusta ei jatketa, verotulojen kehitys painuu ensi vuonna lähelle nollaa. Kuntien menojen kasvu on kiihtymässä viime vuoden 3,5 prosentista noin neljään prosenttiin ilman uusien tehtävien Iisäyksiäkin tästä vuodesta eteenpäin. Kuntien velkaantuminen on jatkunut voimakkaana (vuonna %) siitäkin huolimatta, että kuntatalouden tilikauden tulos 2010 parani edellisvuodesta olennaisesti. Kuntien lainakanta on nyt noin 12,5 miljardia euroa ja koko kuntakonsernin noin kaksinkertainen. Julkisen talouden kestävyysvajeesta noin puolet kohdistuu kuntiin ja kuntatalouteen. (kääntymisen myötä palveluiden kysyntä kasvaa ja menojen kasvun hallinta työvaltaisilla hoiva- ja hoitoaloilla on haasteellista. Vuoteen 2020 mennessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat laskennallisesti noin 2,7 miljardia euroa pelkästään ikääntymisen johdosta vuoden 2010 rahanarvossa (siis reaalisesti). Valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksessa (ns. nelivuotistarkistus) kunnat ovat saamassa 430 milj. euroa. Tämä osoittaa, että sektoriministeriöt ovat alimitoittaneet uudistusten kustannusarviot. Näin kuntien menot ovat kasvaneet arvioitua enemmän. Tämä summa on luonteeltaan kuntien lainaa valtiolle, joka valtion tulisi maksaa. Ellei tätä makseta, joudutaan valtionosuusprosenttia leikkaamaan, mikä merkitsee pysyvää leikkausta.

3 2 Ennustetaulukko (lähteet Kuntaliitto, VM, Tilastokeskus ja Suomen Pankki) maaran ros enmmuu tos eaems es ia vuoue sta BKT 1,2-8,2 3,1 3,6 2,7 2,4 Kulutta lahintaindeksi 4,1 0,0 1,2 3,3 2,7 2 2 Ansiotaso 5,5 4,0 2,6 2,8 3,2 3,4 T öllis saste 70,6 68,3 67,8 69,1 70,0 70,7 Työttöm yysaste, % ,4 7,6 7,2 6,9 Kansantalouden veroaste 43,1 43,0 42,1 42,8 42,7 42,4 Julkis hteisö en velka %/bkt 34,2 43,8 48,4 51,0 52,91 54,0 Peruspalveluohjelma Kuntalaissa säädetään peruspalvelumenettelystä, millä tarkoitetaan peruspalveluohjelmaa sekä peruspalvelubudjettia. Peruspalvelumenettely on osa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä ja valtion talousarvion valmistelua. Peruspalveluohjelmassa arvioidaan kuntien toimintaympäristön ja palveluiden kysynnän muutokset, kuntatalouden kehit ys vuoteen s isäl täen kuntien menojen ja tulojen (verotulot, valtionavut) kehitys. kuntataloutta arvioidaan kokonaisuutena, osana julki sta t alout ta ja kuntaryhmittäin. Arviossa otetaan huomioon kuntien tehtävien muutokset. Ohjelma sisältää toimenpiteitä kuntien tulojen ja menojen tasapainottamiseksi. Ohj elmass a k uvataan myö s k unt ien j ärj est ämi en peruspalveluiden taloudellisuutta ja tuottavuutta. Keskeisimmät kuntien menoihin ja tuloihin vaikuttavat toimenpiteet: Kuntien perusp alveluj en valt ionosuu det kas vavat k ehyskau della n ettomääräisest i 845 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen Hallitusohjelman toteuttamiseen liittyen sosiaali - ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitettuja valtionosuuksia korotetaan 21,25 milj. eurolla vuonna Vaikeavammaisten tulkkipalveluiden ja niihin liittyvien toimintakulujen siirtäminen valtiolle vähentää peruspalvelujen valtionosuuksia 11,7 miljoonaa euroa vuonna Päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin myönnetään jälkirahoitteista valtionavustusta 10 miljoonaa euroa vuonna oppilaitosten perustamishankkeisiin osana valtion elvytystoimia myönnettyjä valtionapuja maksetaan yhteensä 62 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla jatketaan valtion ammatillisen peruskoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevia toimenpiteitä kehyskaudella Kunnille osoitetaan nuorisotyömäärärahoista kohdennettuja valtionavustuksia noin milj. euroa vuositasolla. Tähän liittyen myös kuntien menot kasvavat. Kuntien liikuntatoimelle myönnetään veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista n. 19 milj. euroa. Kuntien yhdistymisiin varataan 199 miljoonaa euroa vuosille Kuntien syvällisen yhteistoiminnan tukemiseen (yhteistoiminta-avustus) osoitetaan 1,0 milj. euroa vuodelle Tietojärjestelmien kehittämiskustannuksien rahoitusta jatketaan vuosina siten, että kunnille myönnettävästä peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 10 milj. euroa. Kuntien määräaikainen yhteisöveron korotus päättyy verovuoden 2011 jälkeen. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti.

4 3 Muita toimenpiteitä Valtio pidättäytyy kuntien menoja lisäävistä toimista. Kuntiin kohdistuvien säädöshankkeiden vaikutukset tuottavuuteen arvioidaan ja tuottavuuden parantamista ja palvelurakenteiden jäykkyyksiä ylläpitäviä normeja pyritään poistamaan. Selvitetään kuntatalouden kehyksen käyttöönoton mahdollisuuksia osana peruspalveluohjelmamenettelyä. Kehyspäätöstä ja peruspalveluohjelmaa saatetaan tarkistaa uuden hallitusohjelman perusteella, joka voi vaikuttaa myös valtionosuusarvioihin. 2. TALOUSARVIO- JA SUUNNITELMA Valtuust on on vuoden lo ppuun mennessä hyväksyttävä ku nnalle seuraavaksi kal enterivu odeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jo s talousarvio n laatimisvuo den taseeseen ei arvioida kertyvän ylij äämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetu ksi suunn ittelukau tena, tal oussuunni telman yh teydessä on päätet tävä yksi löidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 67 :ssä todetaan, että kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Kuntalain kunnan taloutta koskevien säännösten tavoitteena on - korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa - kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun - osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi - sitoa toiminta ja talous yhteen - antaa oikea kuva kunnan taloudesta - osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä - rahoitustarpeen kattamiskeinot ja - parantaa vertailtavuutta muihin talousyksiköihin, Talousarviolla ja taloussuunn itelmalla on k aksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. Nämä ovat a) kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelmaosa - rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa /

5 investointiosa 4 Strategia ja tavoitteet Kaupunginvalt uusto h yväksyi lokakuussa 2009 k aupungi n strategian Kokkol assa p arasta aikaa Sen visio ulottuu vuoteen Strategia pohjautuu SWOT - analyysiin ja myös yhdistymissopimuksessa asetettuihin tavoitteisiin. Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian keskeinen toteuttamisväline on talousarvio ja taloussuunnitelma. Strategian näkökulmat ovat - Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu - Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen - Toimivat palvelujen järjestämistavat - Osaava henkilöstö ja uudistuminen - Kestävä talous Kullekin näkökulmalle on määritelty kaksi tai useampi strateginen päämäärä ja näille kriittiset menestystekijät. Jokainen näkökulma on kaikkien lautakuntien toiminnassa tärkeä, tosin erilaisin painotuksin. Lautakunnat ovat jatkaneet oman toimialansa osalta strategiatyötä valtuuston hyväksymän strategian pohjalta ja hyväksyneet toimialansa strategian. Lautakuntien talousarvio - ja taloussuunnitelmaesitykset tulee pohjautua strategiaan sekä talouden että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Lautakun nat esi ttävät talousarvio - j a talou ssuunni telmaes ityksen sä osana myös t oiminnalliset tavoitteet. Tavoitteet esitetään näkökulmittain ja strategian kriittisistä menetystekijöistä valitaan ne, joihin liittyvät si tovat hank keet, tavoitteet ja toimenpiteet huomioon ottaen mittarit ja arviointikriteerit lautakunta esittää valtuustoon nähden sitoviksi. Lautakunnan hyväksymä strategia on tässä pohjana. Valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteeksi valitaan ne kriittiset menestystekijät, jotka ovat toiminnan kannalta erityisen tärkeitä ja päämääriä edistäviä ja jotka voidaan toteuttaa ja mitata. Lautakunnan tulee esittää valtuustoon sitoviksi viisi toimintansa kannalta vaikuttavinta ja olennaisinta tavoitetta. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluvaiheessa vielä arvioidaan, ovatko kaikki lautakuntien esitykset syytä olla valtuustoon nähden sitovia ja missä muodossa ne esitetään valtuustolle. Erikseen ovat ne tavoitteet, jotka lautakunta asettaa omalle toiminnalleen. Lautakunta voi omassa talousarvio ja - suunn itelmaesityksessään p äättää lautakuntataso ista tavoitteista, jo ita ei esitetä eteenpäin kaupunginhallitukselle tai esitetään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle. 3. SUUNNITELMAN LAADINTAPERUSTEET Yhteenveto Kokkolan kaupungin talouden lähtökohdista ilman liikelaltoksia (1000 e): TP 2009 TP 2010 TA 2011 Vuosikate Poistot Tilikauden ylijäämä Investoinnit netto Lainamäärä Lainamäärä as Asukasluku

6 5 Liikelaitokset : TP 2009 TP 2010 TA 2011 Vuosikate Poistot Tilikauden ylijäämä Investoinnit netto Lainamäärä Lainamäärä as Asukasluku Vuoden 2010 tilinpäätös muodostui arvioitua paremmaksi. Verotuloja kertyi noin 3,7 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Kokkolan työllisyys on pysynyt hyvällä tasolla, ja keskimääräinen työttömyysaste, 9,2 % on alittanut maan keskiarvon. Myönteinen väestökehitys näyttää jatkuvan myös vuonna Vuoden 2011 aikana käyttötalouden menot ovat nousseet huomattavasti arvioitua enemmän. Huhtikuun toteutuman perusteella menojen nousu on 6,2 % ja toimintakatteen nousu 5,8 %, kun se saisi olla vain 2,7 % suurempi kuin viime vuonna. Tammi-huhtikuu n toteutuman perusteella tehdyn osavuosikatsauksen ennusteen mukaan toimintakate (ilman Iiikelaitoksia) tulisi ylittymään noin 9,7 milj. euroa. Tästä sosiaali- ja terveystoimen osuus on noin 9,0 milj. euroa. Tilikauden tulos (ilman Iiikelaitoksia) muodostuisi 8,7 milj. euroa alijäämäiseksi, mikäli alkuvuoden mukainen kehitys jatkuu. Käyttötalousmenojen saaminen hallintaan onkin suurin haaste, sillä verorahoituksen kasvu ei riitä kattamaan menojen nousua. Väestökehitys Suunnittelukaudella käytetään seuraavaa väestöennustetta: Henkilöstösuunnittelu Vuosien henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on lähtökohtana yhdistymissopimuksen mukaisesti henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja uudistuvien prosessien kehittyminen yhdistämällä henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Palvelujen haavoittuvuutta vähennetään henkilöstöresurssien yhdistämisellä ja henkilöstön liikkuvuudella ja sijaistamisella. Henkilöstötarpeen lisäykset tulee siten hoitaa sisäisiä siirtoja hyväksikäyttäen. Uusia virkoja/ toimia ei voida sisällyttää suunnitelmakauteen. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä on annettu erilliset ohjeet. Toimialat ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on kartoitettu w tapahtuvat eläköitymiset ja henkilöstön rekrytointitarve jatkossa. Verotulot ja valtionosuudet Talousarvion tulopuoli muodostuu toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista. Verotulojen ja valtionosuuksien osuus on noin 64 % Kokkolan kokonaistuloista, joten näiden tulojen kehitys luo perustan talousarviolle.

7 6 Verotulot Kuntien verotulot kasvoivat vuonna 2010 noin 4 %. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan noin 2 %, mutta yhteisöveron ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Kunnallisveron tilityksiä kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jakoosuuden kohoaminen. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveron veropohjan arvioidaan kasvavan noin 4 % vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan hieman enemmän. Kunnallisverotuksen vähennysten lisäys on samaa luokkaa kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla säilyy vuoden 2010 tasolla noin 21 %:na suhteessa ansiotuloihin. Vuoden 2012 tuloverojen kasvuksi arvioidaan vajaa 3 %, mikä perustuu kokonaistaloudelliseen kehitykseen, jonka mukaan palkkasumma kasvaisi noin 4 %. Yhteisöveroa tilitetään tämän hetken arvion perusteella noin yli viidennes enemmän kuin vuonna Vuonna 2012 yhteisöveron tilitykset pienentyvät noin 18 %:lla, mikäli kuntien jako-osuus muutetaan 21,99 %:in. Kokkolan kaupungin verotuloennuste perustuu Kuntaliiton huhtikuussa laatimaan verotuloennusteeseen. Sen mukaan kunnallisverojen tilitykset ovat kehittyneet huomattavasti arvioitua paremmin. Epävarmaa kuitenkin on, säilyykö nykyinen taso, vai pienennetäänkö kuntien jako-osuuksia. Seuraavat vuosien 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman verotuloarviot perustuvat 20,75 prosentin mukaiseen tuloveroon ja nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin. Yhteisöveron kuntien jakoosuus on arvioitu 21,99 %:n mukaisesti: Kunnallisvero Yhteisö Kiinteistö Yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien vuoden 2012 indeksitarkistus on 3,4 %. Kustannustenjaon tarkistuksesta vuodelle 2012 ei ole vielä ratkaisua. Peruspalveluohjelman mukaan valtionosuudet nousevat 3,6 % vuonna 2013 ja 3,4 % vuonna Kokkolan vuoden 2012 valtionosuudet on arvioitu 70.0 milj. euroksi. Verotulotasaus on euroa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan valtionosuudet tulisivat olemaan seuraavat

8 7 Käyttömenot ja -tulot Vuoden 2012 talousarvion menojen kehyksen määritt äminen on alkuvuoden kehityksen valossa erittäin hankalaa. Käyttötalousmenojen nousuvauhti on kestämätön eikä sitä voida pitää lähtökohtana ensi vuodelle, vaan menojen kasvun tulee olla hallitumpaa. Käyttötalouden kokonaiskehystä arvioitaessa on lähdetty seuraavista lähtökohdista: tuloveroprosentti korotetaan 20,75 %:iin taloussuunnitelman mukaisesti. Yhteisöveron kuntien jako-osuus osuus laskee 21,99 %:iin. Kiinteistöveroprosentit ovat v 2011 tasolla.. Toimintatuottojen nousu on vähintään 3 %, kuitenkin niin että yhdistymisavustus, 2,7 milj. euroa, loppuu v 2011 Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee laaditun kehyksen mukaan perustua enintään 3,0 %:n suuruiselle toimintamenojen kasvulle vuoden 2011 talousarvioon verrattuna (sis. henkilöstömenojen nousun). Nousu sisältää myös toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettä- vissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman mukaiset hankkeet, minkä lisäksi tuottavuutta parantavia toimintatapoja tulee jatkuvasti kehittää ja ottaa käyttöön Investointitaso voi olla enintään taloussuunnitelman tasolla. Lautakuntien tulee esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta tärkeysjärjestyksessä. Tässä vaiheessa esitetään vain edellä olevien lähtötietojen mukaiset kokonaiskehykset vuodelle Lautakuntakohtaiset kehykset sovitaan myöhemmin, kun vuoden 2011 tilanne selkiytyy. Erityisesti joudutaan selvittämään sosiaali- ja terveystoimen määrärahojen taso, koska vuoden 2011 menojen kasvu näyttää edelleen ylittävän kustannusten tason nousun Tuloslaskelmakehys (kaupunki ilman liikelaitoksia) LIITE Tuottavuusohjelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt tuottavuusohjelman, jossa on määritelty kehittämisen kohde ja asetetut tavoitteet. Seurantatiedot tuottavuusohjelman hankkeiden etenemisestä ja arviot niiden taloudellisista, määrällisistä ja laadullisista vaikutuksista pyydetään toimialoilta elokuun alkuun mennessä. Tuottavuusohjelman valmistelu ja toteuttaminen jatkuu ja vuoden 2012 ohjelman laadinnasta annetaan toimialoille erilliset ohjeet. Tuottavuusohjelman palautuksella on sama aikataulu kuin talousarvioesityksellä. Investoinnit Kun investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla, on investointitaso pidettävä korkeintaan vuosien talous suunnitelman tasolla. Jo todella päätetyt kohteet ja velvoitteet toteutetaan - aikataulua kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaen. Investointien budjetoinnissa tullaan erikseen varmistamaan, että kuntaliitokseen liittyvässä yhdistymissopimuksessa osoitetut yhdistymisavustukset käytetään sovitulla tavalla.

9 8 Sisäiset erät Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat määrittää tilapalvelut -yksikkö ja ne merkitään keskitetysti talousarvioon. Tietotekniikka Tietotekniikkaan liittyvät määrärahat varaa it-palvelukeskus, joka ilmoittaa niiden osuuden toimilaoille. itpalvelukeskus laskutus merkitään keskitetysti talousarvioon. Muut sisäiset erät Sisäiset palvelut merkitään keskitetysti talousarvioon: puhelinvaihde monistamo kirjaamo lähettämä info-piste taloushall i ntopalvelut 4. LAADINNAN AIKATAULUJA VASTUUHENKILÖT Toimialojen ja liikelaitosten tulee valmistella esityksensä vuoden 2012 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi siten, että lautakunnat käsittelevät ne syyskuun alussa. Hallintokuntien tulee toimittaa tavoitesuunnitelmansa ja talousarvioehdotuksensa taloushallinto-ja itpalvelukeskukseen Marjaana Biskopille viimeistään sähköpostilla. Tämän lisäksi toimitetaan alkuperäinen lautakunnan toimituskirja. Vastuuhenkilöt Koko kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman vastuuhenkilöt ovat rahoitusjohtaja Seija Bexar, puh suunnittelujohtaja Seppo Kässi, puh talouspäällikkö Kim Salo, puh talouspäällikkö Jari Saarinen, puh talouspäällikkö Hanna Ekholm-Kippo, puh apulaistalouspäällikkö Soili Friis, puh taloussihteeri Sari Kåla, puh taloussihteeri Jaana Westmark, puh kirjanpitopäällikkö Anne Witting, puh 9412, tili- ja atk-tekniset asiat, sisäiset erät toimistopäällikkö Marjaana Biskop, puh. 9217, lomakepohjat 5. YKSITYISKOHTAISET OHJEET Käyttötalousosan perussyötöt tehdään hallintokunnissa ProEconomica-järjestelmään. Esitystason lautakunnalle (tulosalue - tulosyksikkö) toimiala päättää itse. Excel-taulukkomalli on liitteenä. Lautakuntakäsittelyssä mahdolli sesti t ulevat muutoks et toi miala k orjaa P roecono mica -j ärjestelmään. Sisäis et ja ulkoiset menot ja tulot merkitään erikseen.

10 9 Palkat Viran- ja toimenhaltijoista kootaan palkkaliitetiedot viimevuotiseen tapaan. Kuukausipalkkana käytetään toukokuussa tarkistettuja palkkoja, joihin tehdään 3,0 %:n korotus. Kokemuslisät merkitään vuoden 2010 tilanteen mukaan. Lomaraha on 6 % vuosipaikasta. Tiedot kerätään kustannuspaikoittain ja henkilöittäin lomakkeelle ja kootaan kustannuspaikka / tilikohtaiselle yhteenvetolomakkeelle, jonka perusteella tieto syötetään ProEconomicaan. Varsinaiseen talousarviossa palkat on pyöristetty täysinä satoina euroina. Henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut lasketaan keskitetysti talousyksikössä. Kokouspalkkioista ei mene sosiaalikuluja eikä eläkemaksua. Vanhan eläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä toimialat eivät merkitse. Sosiaalikulut ovat 7 % ja palkkaperusteiset eläkemaksut 16,5 %, eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut varataan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Muut käyttötalousmenot ja -tulot Talousyksikkö tallentaa tiedot tilitasolle hallintokuntien esityksen mukaisesti. Sisäiset erät (tietotekniikka, lähettämä, puhelinkeskus, vuokrat, taloushallinto, ruokapalvelu): tiedot Tämän jälkeen ne siirretään kustannuspaikoille keskitetysti. Investointiosa Investoinneista hallintokunnat tekevät oman koontilomakkeen, Investointien esittämisessä on huomioitava jako vuosi- ja projekti-investointeihin. Investoinnit eritellään uusiin investointeihin ja korvaavien investointeihin. Uusien investointien vaikutuksesta käyttömenoihin tulee olla selvitys. Pienhankintaraja on edelleen euroa. Ostopalvelut Ostopalvelujen osalta tulee täyttää liitteenä oleva erittelylomake (vain virkamieskäsittelyä varten). Toiminnalliset tavoitteet ja perustelut Kunkin hallinnonalan tulee kiinnittää erityistä huomioita kriittisten menestystekijöidensä ja niiden tulostavoitteiden määrittelyyn. Valtuustoon sitovien tulostavoitteiden lisäksi kullakin hallintokunnalla tulee olla oman toimintansa ohjaamiseen suppeampia, omia toiminnallisia tavoitteita. Esitettävien tavoitteiden tulee olla vaikutettavia, mitattavia ja seurattavia. Kunkin tulosalueen osalta tulee esittää: tulosalueen yleisperustelut tulosalueen tulosyksiköt lueteltuina tulosalueen henkilömäärän kehitys toiminnan lyhyt kuvaus ja painopisteet sekä periaatteet suunnitelmakaudella talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut vuosille entiseen tapaan esitetään talousarvion ja toimintasuunnitelman perusteluja ja tavoitteita kehitystä kuvaavia tunnuslukuja: historia, nykytila, tulevaisuus (Excel-taulukko-osaan kohtaan tulosyksikön tunnusluvut). keskeiset muutokset edelliseen talousarvioon verrattuna esitetään entiseen tapaan lomakkeella. Esitykset tulee laatia tiiviiseen muotoon. Aikaisemmasta poiketen lautakuntien tulee esittää valtuustoon sitovia tavoitteita enintään viisi.

11 10 Esityksessä tulee olla korkeintaan yksi sivu tulosalueittain. Vaikka ne esitettäisiin lautakunnalle laajempana, on ne tehtävä kaupunginhallitusta varten tiiviiseen muotoon. Mikäli esitykset ovat laajempia, ne tullaan palauttamaan lautakunnille tiivistettäviksi. Taulukkopohjat Taulukkopohjat löytyvät intranetistä lomakkeet / talousarvio lnvestoi.doc perustel.doc keskmuut.xis menestystekijä.doc ostopalv.xis I I

12 KOKKOLAN KAUPUNKI LIITE TULOSLASKELMAKEHYS TP TA Muutos TAE Muutos ta ll/tp kehys tae 12Ita 11 TOIMINTATUOTOT Myynthuotot ,6 % ,00 % Maksutuotot ,0 % ,00 % Tuet ja avustukset ,8 % ,95 % Vuokratuotot ,3 % ,00% Muut toimintatuotot ,1 % ,00 % TOIMINTATUOTOT yhteensä ,4% ,53% VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5% ,00% TUOTOT yhteensä ,6 % ,58 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorv. ja muut korjal Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä TOIMINTAKATE ,4% ,00% ,6 % ,00% ,6 % ,00% ,4 % ,00% ,9% ,00% ,2% ,00% ,3 % ,00% ,0% ,00% ,2% ,00% ,3 % ,00% ,7 % ,03 % VEROTULOT Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero ,4% ,1 % ,1% ,9% ,26% ,25% ,76% ,99% VALTIONOSUUDET ,4% ,29% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Korvaus peruspääomasta liike[. Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut ,2 % ,0% ,3% ,4 % ,6% 550 0,00 % ,68 % 648 0,00 % ,87% -31 0,00 % VUOSIKATE ,3 % ,39 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot SATUNNAISET ERÄT ,8 % ,09 % Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,3% ,49 % POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHEN ,0% VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENI' ,0% RAHASTOJEN LISÄYS - TAI VÄHEN ,0% TILIKAUDEN YLIJAAMA (ALIJAAMA ,7 % ,49%1