TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2015 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1 TASEKIRJA / TOIMINTAKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ Sivu nro 1. Toimintakertomus Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Henkilöstöraportti Yleinen kaupunkikehitys Yleinen taloudellinen kehitys Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävimmistä riskeistä Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Talouden tasapainotuksen toteutuminen Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupungin talouden kehitys vuosina Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Tasetarkastelu Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat tiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitos Pelastuslaitos Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä LIITE, talouden tasapainottamisohjelman toteutuminen.173

3 1. Toimintakertomus 2

4 Kaupunginjohtajan katsaus Ylivieska kokoansa isompi kaupunki -iskulause saa uutta sisältöä: Ylivieskan asukasluku ylitti joulukuussa rajapyykin. Asukasluku on vuodesta 2004 alkaen kasvanut keskimäärin 1,1 prosentin vuosivauhdilla, ja sitä voitaneen pitää hyvänä osoituksena Ylivieskan vetovoimaisuudesta. Kasvu on tapahtunut hyvässä tasapainossa luontaisen väestönkasvun ja muuttovoiton kesken. Muuttovirrasta on noin 2/3 tullut oman alueen ulkopuolelta. Eli kasvu ei ole tapahtunut alueen kustannuksella. Päinvastoin, Ylivieskasta poismuuttaneista noin 1/3 muuttaa naapurikuntiin. Investointitahti jatkui kiivaana. Investointien kokonaismäärä nousi 7,2 miljoonaan euroon, mikä on jo kantokyvyn ylärajoilla. Lukiota peruskorjattiin 1,7 miljoonalla eurolla ja jääurheilulajien harrastajat pääsivät syksyllä uuteen jäähalliin. Jäähalli tuli maksamaan 3,9 miljoonaa euroa, josta valtionosuus kattoi euroa. Tilivuoden tulos oli niukasti positiivinen euroa. Tulosta voidaan pitää tyydyttävänä, mutta kertyneitä alijäämiä sillä ei kateta. Tuloslaskelmassa huomio kiinnittyy erityisesti kahteen asiaan. Sosiaali ja terveyspalvelujen kustannukset nousivat peräti 7.1 % edellisvuodesta. Väestön kasvu ja satunnaistekijät eivät yksin riitä selittämään kasvua. Syvällisempi analyysi on vielä kesken. Myös pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus e nousi merkittävästi. Kasvu oli edellisvuoteen verrattuna euroa, eli 73,4 %. Kasvua selittää osin järjestelmän muutos; kunnan maksuvelvollisuus alkaa jo siinä vaiheessa kun työtön on saanut työmarkkinatukea 300 päivää aikaisemman 500 päivän sijasta. Myös vallitseva taloudellinen tilanne vaikeuttaa työllistymistä. Mennyttä työvuotta kuvaa totuttuun tapaan sote ja itsehallintoalue valmistelu. Aikaa ja kehittämis-resursseja käytettiin runsaasti. Vain päätökset puuttuvat. Kaupunginvaltuusto teki osaltaan kuluvan vuoden tammikuussa päätöksen, jossa todettiin Ylivieskan olevan osa Pohjois-Pohjanmaata myös sote asiassa. Merkittävä päätös syntyi myös kesäkuussa, jolloin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kuntastrategian Elinvoimainen Ylivieska Uusittu strategia poikkeaa myös rakenteellisesti aikaisemmasta ja tarvitsee varmasti vielä hiomista. Uuden kuntalain mukaan kuntastrategia on valtuuston keskeisin väline kunnan toiminnan ja talouden pitkäjänteisessä johtamisessa. Edunvalvonnan osalta tilanne muuttui oleellisesti, kun Ylivieska sai oman kansanedustajan eduskuntaan pitkän tauon jälkeen. Asioiden hoitaminen on helpompaa, kun joku on aukomassa ovia jo edeltä käsin. Kiitän kaupungin henkilöstöä ja luottamushenkilöitä kaupunkimme parhaaksi tehdystä työstä. Terho Ojanperä kaupunginjohtaja

5 Kaupungin hallinto Luottamushenkilöorganisaatio vuonna 2015 Kuntalaiset Valtuusto 35 valtuutettua Tarkastuslautakunta 7 jäsentä Kaupunginhallitus 9 jäsentä Keskusvaalilautakunta 5 jäsentä Sivistyslautakunta 9 jäsentä Teknisten palveluiden lautakunta 9 jäsentä Kirjasto- ja kulttuurilautakunta 9 jäsentä Rakennus- ja ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikuntalautakunta 9 jäsentä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 18 jäsentä Ylivieskan seudun kansalaisopiston johtokunta 7 jäsentä Jokilaaksojen jätelautakunta 16 jäsentä Ylivieskan seudun musiikkiopiston johtokunta 9 jäsentä

6 5 Poliittiset voimasuhteet valtuustossa Poliittiset voimasuhteet hallituksessa Paikka- Miehiä Naisia Paikka- Miehiä Naisia luku luku Kesk Kesk Kok Kok Sdp Sdp 1 1 PS PS Vas Krist 1-1 Vihr 1-1 Yht Yht Kaupunginvaltuutetut toimikaudella : Puheenjohtaja Juha Pylväs, agronomi, maaseutuyrittäjä, Kesk I varapuheenjohtaja Eero Kippola, veturinkuljettaja, Sdp II varapuheenjohtaja Heikki Jokinen, metallimies, maanviljelijä, Kesk III varapuheenjohtaja Pauli Korpi-Tassi, toimitusjohtaja, Kok Suomen Keskusta Terttu Alanen, lehtori Juha Autio, sairaanhoitaja Markku Autio, työnjohtaja Kaisa Haapakoski, opettaja Jouko Hannula, päätoimittaja, YTM Juha Isokoski, maatalousyrittäjä Markus Jaatinen, lääkäri, palomies Tarja Koutonen, luokanopettaja Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kati Marjakangas, yhteisöpedagogi, johtava nuorisotyönohjaaja Kari Mustasaari, yrittäjä Jani Palola, ajoneuvoasentaja Kaija-Maija Perkkiö, hum.kand. Sirkku Vinkka, mielenterveyshoitaja, toiminnanohjaaja Jouko Ylimäki, työnjohtaja Kansallinen Kokoomus Päivi Jaakola, projektipäällikkö Markku Jussila, ylikonstaapeli Karoliina Nevalainen, sairaanhoitaja Antti Rantala, yrittäjä Tapani Uusikylä, Art Director Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Tiina Junttila, perushoitaja, refleksologi Juhani Löfbacka, dataverkkoasentaja Alpo Löytynoja, putkiasentaja Auli Mustikkamaa, vakuutussihteeri Perussuomalaiset Esko Elsilä, yrittäjä Tarmo Hirvelä, autonkuljettaja Juha Liukkonen, varakansanedustaja Teemu Mattila, rakennusmestari Vasemmistoliitto Ahti Törmälä, pintakäsittelijä Vihreä liitto Iina Matikainen, opettaja Suomen Kristillisdemokraatit Ulla Lehtikangas, luottamushenkilö

7 6 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja Kaija-Maija Perkkiö, hum.kand, Kesk. I varapuheenjohtaja Päivi Jaakola, projektipäällikkö, Kok. II varapuheenjohtaja Tarmo Hirvelä, autonkuljettaja, Ps Muut jäsenet Juha Autio, sairaanhoitaja, Kesk Kaisa Haapakoski, opettaja, Kesk. Jouko Hannula, päätoimittaja, YTM, Kesk. Tiina Junttila, perushoitaja, refleksologi, Sdp Markku Jussila, ylikonstaapeli EVP Samuli Kärkinen, puuinsinööri Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Terho Ojanperä. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen jäsenten ja kaupunginjohtajan lisäksi kaupunginhallituksen alaiset johtavat viranhaltijat sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja näiden alaiset johtavat viranhaltijat. Kaupunginvaltuuston päätöksiä 2015: Valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat vuosiksi Valittiin kaupunginhallitus vuosiksi Hyväksyttiin Vesikolmio Oy:n osakassopimuksen muutos ja osakepääoman korotus Hyväksyttiin Vesikolmio Oy:n takausanomuksen muutos. Hyväksyttiin Alpuminkankaan osayleiskaava Hyväksyttiin asemakaavan muutos koskien Koskipuhdon (3.) kaupunginosan korttelia 43 sekä osia kortteleista 3 ja 44 sekä katu- ja puistoaluetta Käsiteltiin valtuutettujen tekemät ja valtuuston päätettävissä asioissa tehdyt aloitteet Hyväksyttiin vuoden 2014 tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille, päätettiin kirjata tilikauden ylijäämä ,22 euroa omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille sekä hyväksyttiin niiden sitovien määrärahojen ylitykset, joille ei aikaisemmin ole riittävää lisämäärärahaa tai ylitysoikeutta myönnetty. Hyväksyttiin Ylivieskan kaupungin hyvinvointikertomus vuodelta Hyväksyttiin Ylivieskan varhaiskasvatuspalveluiden siirtäminen kaupungin sivistyspalveluiden tulosalueeksi alkaen. Hyväksyttiin Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020.

8 Hyväksyttiin kaavoituskatsaus vuodelle 2015 ja kaavoitusohjelma vuosille Hyväksyttiin asemakaavamuutos koskien Keskustan (1.) kaupunginosan korttelia 34 sekä kortteleiden 33 ja 41 osia sekä katualuetta. Hyväksyttiin asemakaavamuutos koskien Kaisaniemen (6.) kaupunginosan kortteleita 25 ja 26 sekä niihin liittyviä urheilu-, liikenne- ja katualueita sekä Niemenrannan (7.) kaupunginosan liikennealueita. Hyväksyttiin asemakaavamuutos, jolla muodostuu Toivonpuiston (9.) kaupunginosan katu-, liikenne- ja lähivirkistysaluetta sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Hyväksyttiin asemakaava ja asemakaavamuutos, jolla muodostuu Ylivieskan kaupungin 10. kaupunginosan (Pyörreperä) korttelin 50 tontti 1. Hyväksyttiin Yhteisestä Ovesta ry:n (Tuokiotupa) takausanomus. Päätettiin, että vuoden 2017 kuntavaaleissa valitaan 35 valtuutettua Vahvistettiin verovuoden 2016 tuloveroprosentiksi 21,50%. Kiinteistöveroprosentiksi vahvistettiin: - yleinen 1,30% - vakituinen asuinrakennusten 0,70% - muiden asuinrakennusten 1,15% - voimalaitosten 2,85% - rakentamaton rakennuspaikka 3,00% - yleishyödyllisen yhteisön 0,00%. Päätettiin Ylivieskan kaupungin osalta purkaa Vieskan liikelaitoskuntayhtymä lukien. Hyväksyttiin muutettu hallintosääntö Hyväksyttiin vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma.

9 Henkilöstöraportti Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä oli vuoden 2015 lopussa 1141 henkilöä (1088 vuonna 2014). Luvussa ovat mukana sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt sekä työllistetyt, joita vuoden lopussa oli 3 (18 v. 2014). Vakinaista henkilöstöä oli 603 henkilöä (52,8 %) ja määräaikaista 538 (47,2 %). Vuosina on henkilöstön määrässä ja myös henkilöstörakenteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia: Vuonna 2008 koko sosiaalitoimen henkilöstö (216 vakinaista ja 68 määräaikaista henkilöä) siirtyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palvelukseen ja vastaavasti Ylivieskan kaupungin palvelukseen, perustettuun Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Hetaan, siirtyi yhteensä 13 henkilöä Alavieskan ja Sievin kunnista, Nivalan kaupungista sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymästä. Vuoden 2009 alusta lukien vakinaistettiin 32 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Vuoden 2012 alusta lukien vakinaistettiin 14 pitkään määräaikaisesti hoidettua tehtävää. Jokilaaksojen pelastuslaitokselle siirtyi vuonna 2013 ensihoitopalveluiden tuottaminen Raahen alueelta, jolloin 17 henkilöä siirtyi RASHKY:ltä liikkeenluovutuksella Ylivieskan kaupungin/jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelukseen. Pelastuslaitoksen johtokunta perusti lisäksi ensihoitopäällikön ja kahden ensihoitoesimiehen virat. Vuosina Jokilaaksojen pelastuslaitokselle palkattiin noin 70 uutta ensihoitajaa, kun ensihoitopalveluiden tuottaminen laajeni edelleen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-alueella. Vuoden 2015 alusta lukien Vieskan liikelaitoskuntayhtymän palveluksesta siirtyi 38 henkilöä puhdistus- ja ruokapalveluyksikköön. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Heta liikelaitos yhtiöitettiin , jolloin kaupungin palveluksesta siirtyi 25 työntekijää perustettuun osakeyhtiöön. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi vuoden 2014 lopusta 76 henkilöllä ja määräaikaisen henkilöstön määrä väheni 23 henkilöllä. Määräaikainen henkilöstö koostuu sijaisista ja tilapäisistä, joihin on myös laskettu puolivakinainen pelastushenkilöstö (253 henkilöä) sekä kansalais- ja musiikkiopistojen sivutoimiset tuntiopettajat (55 henkilöä). Kun edellä mainittuja sivutoimisia palvelussuhteita ei lasketa, kasvoi määräaikaisen henkilöstön määrä 29 henkilöllä 230 henkilöön. Sijaisia näistä oli 104 henkilöä (61 vuonna 2014). Kukin työntekijä on laskettu tilastossa yhteen kertaan vakinaiseen toimipaikkaansa, jos työntekijä työskenteli tilapäisesti muussa tehtävässä tai lisäksi esimerkiksi kansalaisopiston tuntiopettajana. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteessa Ylivieskan kaupunkiin olleiden henkilöiden lukumäärää. Henkilöstöstä oli kokoaikaisia 743 (650 vuonna 2014) ja osa-aikaisia 398 (90 ilman puolivakinaista pelastushenkilöstöä ja em. sivutoimisia tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä 47 (7,8 %) oli osa-aikaisia (46 v. 2014). Kuukausipalkkaisia oli henkilöstöstä 808 ja tuntipalkkaisia 333 henkilöä (23 ilman em. pelastushenkilöstöä ja tuntiopettajia). Vakinaisesta henkilöstöstä oli virkasuhteessa 283 henkilöä (46,9 %) ja työsuhteessa 320 henkilöä (53,1 %).

10 9

11 10

12 11 Henkilöstön määrä toimialoittain (suluissa ) Tehtävä Vakinaiset Määräaikaiset Tilapäiset Sijaiset kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. kokoaik. osaaik. Työl- listetyt Yhteensä Vuosipalkat (1000 euroa) Yleishallinto Jätelautakunta (12) (2) (1) (15) (621) (Palvelukeskus Heta) (25) (2) (1) (28) (785) Pelastustoimi (140) (2) (57) (262) (29) (2) (492) (10511) Yleissivistävä koulutus 164 (169) 29 (23) 27 (19) 32 (20) 12 (16) 1 (3) (2) 265 (252) 9534 (9318) Kirjastotoimi (8) (1) (1) (10) (259) Nuorisotoimi (3) (3) (1) (7) (180) Kulttuuritoiminta (2) (2) (1) (2) (7) (184) Musiikkiopiston toiminta 18 (18) 3 (4) 1 (1) 15 (23) 1 (2) 2 40 (48) 885 (878) Kansalaisopiston toiminta 5 (5) 1 (1) 40 (77) 46 (83) 483 (503) Liikuntapalvelut (7) (2) (4) (1) (14) (261) Tekninen palvelukeskus 121 (92) 9 (10) 21 (10) 3 (2) 8 (5) (13) 162 (132) 4557 (3662) Yhteensä (481) (46) (95) (387) (58) (3) (18) (1088) (27162) Pelastustoimen tilapäiset, osa-aikaiset ovat ns. puolivakinaista henkilöstöä, jolle vuoden aikana maksettiin palkkaa sivutoimesta. Kansalaisopiston tilapäiset, osa-aikaiset ovat syyslukukaudella olleet sivutoimiset tuntiopettajat, joilla ei ole ollut muuta palvelussuhdetta Ylivieskan kaupunkiin. Henkilöstötilasto ei sisällä palo- ja pelastustoimessa olevia sopimuspalomiehiä eli VPKlaisia, n. 385 henkilöä (vuosipalkat euroa ovat mukana taulukon palkoissa). Vuosipalkat ovat tehtäväalueella vuoden aikana maksetut palkat, mikä ei siis vastaa vuoden lopun henkilöstömäärien mukaista tilannetta. Kaupunki palkkasi vuonna 2015 kesätöihin 44 nuorta kahden viikon ajaksi (43 nuorta vuonna 2014).

13 12 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä yleisimmissä ammattinimikkeissä : Nimike N M Yht. Nimike N M Yht. Ensihoitaja Palvelutyöntekijä Luokanopettaja Ylipalomies Lehtori Erityisluokanopettaja Laitoshuoltaja Tuntiopettaja Koulunkäyntiavustaja Paloesimies Palomies Toimistosihteeri 8-8 Palomestari Kokki 6-6 Ravitsemistyöntekijä Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne Sukupuolijakauma Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa 57,7 % (348 naista) ja miesten osuus 42,3 % (255 miestä). Naisten ja miesten osuudet koko henkilöstöstä ilmenevät alla olevasta kaaviosta.

14 13 Ikärakenne Seuraavassa kaaviossa tarkastellaan vakinaisen henkilöstön ikärakenteen muuttumista viime vuosina. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 45,6 vuotta (47,2 vuotta v. 2014). Henkilöstön keski-ikä on pitkällä aikavälillä alentunut koulunkäyntiavustajien ja pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön palvelussuhteiden myötä. Koko kunta-alalla vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta vuonna Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ja Ikä, vuotta Henkilöstön lukumäärä %-jakauma ikäluokittain v alle , , , , ,8 Yhteensä ,0 Keski-ikä 45,6 47,2

15 14 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallinnonaloittain ja Hallinnonala Yleishallinto 53,2 52,0 Puhdistus- ja ruokapalvelut 49,2 49,7 Pelastustoimi 40,6 43,3 Sivistystoimi 46,8 46,8 Tekninen toimi 53,7 53,8 Alla olevassa kaaviossa on vakinainen henkilöstö sukupuolen mukaan ikäryhmittäin

16 15 Eläköityminen Vuonna 2015 eläkepäätöksen sai 17 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 13 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle kaksi ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kaksi henkilöä. Määräaikaisen kuntoutustukipäätöksen sai kolme kaupungin palveluksessa olevaa henkilöä. Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet: Eläkelaji Osa-aikaeläke Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä Määräaikainen kuntoutustuki 4 3 3

17 16 Alla olevassa kaaviossa on Kevan arvio Ylivieskan kaupungin eläkepoistumasta (KuEL ja VaEL) vuoteen 2035 mennessä. Luvut muuttuvat lähivuosina mm. varhaiskasvatuspalveluiden siirryttyä vuoden 2016 alusta kaupungin toiminnaksi. Kaaviossa ei ole otettu huomioon vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta. Vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus 2015 Alkaneet palvelussuhteet 129 Päättyneet palvelussuhteet 53 - eläke 15 - irtisanoutuminen, muu 12 - siirtyminen liikkeen luovutuksella toiseen yhteisöön 26 Ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön täydennyskoulutuspäiviä kirjattiin vuonna 2015 hallinnonaloittain seuraavasti: Päiviä Henkilöstömäärän Hallintokunta mukainen suhde v:n päivistä Yleishallinto ,78 Pelastustoimi ,94 Sivistystoimi ,63 Tekninen toimi ,33 Yhteensä

18 17 Sairaus- ym. poissaolot Seuraavaan taulukkoon on koottu henkilöstön poissaoloja vuosilta 2014 ja Taulukon päivät ovat kalenteripäiviä Poissaolo Henkilöt Päiviä Henkilöt Päiviä Sairausloma Työtapaturma Tilapäinen hoitovapaa (lapsen sair) Äitiysvapaa Isyysvapaa Vanhempainvapaa Hoitovapaa Kuntoutus Määräaikainen kuntoutustuki Opintovapaa Opiskelu, palkaton (oppisop. tms.) Opiskelu, palkallinen (omaeht.) Kertausharjoitus Yksityisasiat Vuorotteluvapaa Luvaton poissaolo Palkanmaksun keskeytys (koulunk.avust) Merkkipäivä, lähiomaisen hautaj. yms Poissaolo pakottavista perhesyistä Poissaolo läheisen hoitamiseksi

19 18 Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta 2511 kalenteripäivällä, mutta myös päätoimisen henkilöstön määrä lisääntyi noin sadalla henkilöllä. Vuonna 2015 sairauspoissaoloja oli 573 henkilöllä (488:llä vuonna 2014), sairauspoissaolokertoja oli 1385 (1100 vuonna 2014) ja poissaolopäiviä kalenteripäivinä oli 9694 (7183 vuonna 2014). Sairauslomapäivät sairaana ollutta henkilöä kohti lisääntyivät edellisestä vuodesta: vuonna 2015 sairauslomia oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää/sairastanut henkilö kun vuonna 2014 niitä oli 14,7 kalenteripäivää/henkilö. Lyhyitä, 1-3 päivän pituisia, sairauslomia poissaolokerroista oli 67,7 % (65,2 % vuonna 2014). Enintään 3 päivän pituisia sairauslomia oli 1,13 kertaa/ henkilö (1,06 v. 2014; vuoden lopun henkilöstömäärästä laskettuna). Sairauspoissaolot työntekijää kohti (vuoden lopun henkilöstömäärän mukaan laskettuna) lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikilla hallinnonaloilla. Kaaviossa on omana ryhmänään tekniseen toimeen kuuluva puhdistus- ja ruokapalveluiden yksikkö, jossa sairauspoissaoloja on muihin verrattuna suhteellisen paljon.

20 19 Vuonna 2015 olivat koko henkilöstön sairauspoissaolot keskimäärin työntekijää kohti 11,6 kalenteripäivää (9,9 päivää vuonna 2014). Sairauspoissaoloja henkilötyövuosina laskettuna oli 26,6 (19,7 v. 2014). Eniten työtapaturmia sattui puhdistus- ja ruokapalveluyksikössä vuonna Työtapaturmat eivät ole mukana edellä olevissa sairauspoissaololuvuissa. Henkilöstön työhyvinvointi Työkykyä ylläpitävä toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta painottui henkilöstön oman kunnon ylläpitämisen tukemiseen ja lisäksi tuettiin Ylivieskatalo Akustiikan kulttuuritapahtumia. Työterveyshuollon toimintaan sisältyy myös työkykyä ylläpitävää toimintaa. Henkilöstölle järjestettiin maksuttomina tyky-luentoina kansalaisopiston toimesta seuraavat luennot: - Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy ja käypähoito , luennoitsijana erikoislääkäri Leena Moilanen - Hurmaa hyvällä käytöksellä , luennoitsijana tapakouluttaja Kaarina Suonperä - Oivalluksista virkeäksi, mielekästä elämää, itsestään selvyyksiä ja sattumuksia , terveys- ja muutosvalmentaja Sirkka Santapukki. Vuoden aikana järjestettiin työterveyshuollon kanssa kaksi hätäensiapukurssia.

21 20 Työterveyshuolto Henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on järjestetty pääosin Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kautta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen henkilöstön työterveyshuoltopalvelut on ostettu alueen kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Työterveyshuollon bruttomenot vuonna 2015 olivat euroa ( euroa v. 2014). Kela korvaa 50 % - 60 % työterveyshuollon kustannuksista. Työterveyshuollon kustannukset sisältävät henkilöstön lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Työterveyshuollon henkilöt tekivät vuoden aikana terveystarkastuksia 1039 kpl (926 kpl), (suluissa vuoden 2014 vastaavat luvut). Työterveyslääkäreiden vastaanotoille tehtiin 1353 käyntiä (1181), erikoislääkäreille 89 käyntiä (67), terveydenhoitajien vastaanotoille 967 käyntiä (760) ja fysioterapeutin vastaanotolle 59 käyntiä (55). Laboratoriotutkimuksia tehtiin 5120 kpl (4650) ja kuvantamisia 263 kpl (342).

22 21 Henkilöstömenot Tuloslaskelmaan kirjattuja palkkoja ja muita henkilöstömenoja maksettiin ,57 euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 13,45 %. Henkilöstökulut ja henkilöstösivukulut tuloslaskelman mukaan Vakinaisten viranhaltijoiden kuukausipalkat , ,04 Vakinaisten työsuhteisten kuukausipalkat , ,60 Tunti- ja urakkapalkat , ,83 Sairaus- ja äitiyslomasijaisten palkat , ,76 Tilapäisten työntekijöiden palkat , ,16 Vuosiloma- ja muiden sijaisten palkat , ,48 Työllistettyjen palkat , ,82 Erilliskorvaukset , ,65 Verollinen matkakorvaus - 539,88 Tevin tuntipalkkaisten sairausloma- ja vuosilomapalkat , ,09 Luottamushenkilöiden palkkiot , ,55 Viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkiot , ,50 Jaksotetut palkat , ,83 Asiantuntijapalkkiot 8 208, ,80 Luentopalkkiot - 330,00 Muut palkkiot 300,00 250,00 Aktivoidut palkat ja palkkiot , ,23 Luontoisedut ateriat (sis) , ,61 PALKAT JA PALKKIOT , ,37 KuEL-maksut , ,88 KuEL-eläkemenoperusteinen maksu , ,63 KuEL-varhe-eläkemaksu , ,48 Muut työeläkemaksut , ,77 ELÄKEKULUT , ,76 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut , ,35 Työttömyysvakuutusmaksut , ,21 Tapaturmavakuutusmaksut , ,79 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut , ,51 Aktivoidut sosiaalivakuutusmaksut , ,08 Sairausvakuutuskorvaukset , ,25 Muut henkilöstömenojen korjauserät ,09 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,44 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , ,57 Maksettuja lisä- ja ylityökorvauksia kertyi vuonna 2015 yhteensä tuntia ja euroa ilman henkilösivukuluja ( t ja euroa vuonna 2014). Vapaana pidettyjä lisä- ja ylityökorvauksia kirjattiin 392 työpäivää (458 pv v. 2014). Eniten lisä- ja ylitöitä teki pelastuslaitoksen henkilöstö.

23 22 Vakinaisen henkilöstön lukumäärä sopimusaloittain ja Sopimusala Henkilöstöä sopimuksen piirissä KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) OVTES (Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus TS (Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES (Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus)

24 23 Virasto-organisaatio Seuraavassa on esitetty voimassa ollut virasto-organisaatio.

25 Yleinen kaupunkikehitys Asukasluku kasvoi vuoden 2015 aikana 59 henkilöllä eli 0,4 %. Vuosien aikana Ylivieskan väkiluku on kasvanut henkilöllä, eli keskimäärin 1,1 % vuodessa. Väestönmuutos kuukausittain vuonna 2015 Kuukausi Syntyneet Kuolleet Syntyneiden Kuntien Kuntien Nettomuutto Maahan- Väestön- Väestön enemmyys välinen välinen muutto muutos määrä kk:n tulomuutto lähtömuutto netto lopussa Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä

26 25 Vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste oli 13,4 %. Työttömyysaste oli alimmillaan toukokuussa 12,4 % ja korkeimmillaan heinäkuussa 14,7 %. Joulukuussa työttömyysaste oli 14,1 %. Työmarkkinatuen kuntaosuus pitkäaikaistyöttömistä oli euroa v Vuonna 2015 valmistui 158 asuinhuoneistoa. Valmistuneiden rakennusten tilavuus oli yhteensä n m³.

27 Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2015 maailmantalouden kasvu jäi vaimeaksi. Yhdysvaltojen ja Saksan kasvu on edelleen vahvaa, mutta Kiinan kasvu jäi aikaisempaa alhaisemmaksi ja Venäjän talous oli taantumassa. Euroalueen talouskehitys kääntyi hitaaseen kasvuun, osaltaan alentuneen öljyn hinnan ja euron kurssin heikentymisen vuoksi. EU28-alueen bruttokansantuote kasvoi 1,8 prosenttia vuonna Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,5 % vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Teollisuuden tuotanto supistui 0,6 %. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 %, mutta julkiset palvelut vähenivät 1,1 %. Huolimatta tuotannon lievästä kasvusta koko kansantalouden kysyntä väheni viime vuonna 0,4 %. Kysyntää vähensivät investointien, julkisen kulutuksen ja varastojen supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi kuitenkin kasvoi 1,4 %. Suomen talouden vaikeudet jatkuvat seuraavien parin vuoden aikana. Kasvunäkymät ovat heikot ja julkisen talouden tilanne ei parane oleellisesti. Vuodelle 2016 kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyi edelleen heikkona vuonna Koko maan työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli 8,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi yli henkeen ja rakennetyöttömien määrä ylitti hengen rajan. Inflaatio hidastui edellisvuodesta ja kuluttajahinnat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kuluttajahintaindeksin muutos oli -0,1 % vuonna Palkkojen ja muiden ansioitten nousu hidastui ja öljyn maailmanmarkkinahinta laski. Markkinakorot pysyivät hyvin alhaisella tasolla vuonna Euroopan keskuspankin ohjauskorko oli vuoden lopussa 0,05 % ja lyhyet markkinakorot negatiivisia. Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 vuotta) olivat vuoden lopussa noin 0,7 %. Suomen julkinen talous on vajonnut pitkäkestoisesti alijäämäiseksi vaisun talouskasvun, ikääntymisestä aiheutuvan menopaineen sekä talouden rakennemuutoksen vuoksi. Julkisyhteisöjen velka ylitti 60 prosentin rajan vuonna Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) alijäämä oli noin 3,3 prosenttia, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysrajan. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli noin 0,27 miljardia euroa ylijäämäinen. Kuntien verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Lainakanta kasvoi edelleen noin 3 % ja oli vuoden 2015 lopussa 17 mrd. euroa. Kuntien investointitaso pysyi korkealla tasolla.

28 Ylivieskan kaupungin talouden kehitys Ylivieskan yleinen kaupunkikehitys jatkui edellisvuosien tapaan myönteisenä vuonna 2015, joskin asukasluvun kasvu oli pienempi kuin vuosina Kaupungin asukasluku kasvoi 59 henkilöllä (+0,4 %) ja oli vuoden lopussa henkeä. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuosina yhteensä henkilöllä, eli keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa. Talouden taantuman pitkittymisestä johtuen työllisyystilanne oli huono myös Ylivieskassa vuonna Vuoden 2015 keskimääräinen työttömyysaste Ylivieskassa oli 13,4 %, kun se edellisenä vuonna oli 13,0 %. Joulukuun 2015 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 967 (vuoden 2014 lopussa 970) ja avoimia työpaikkoja 42 (vuoden 2014 lopussa 38). Pitkäaikaistyöttömien määrä pysyi korkeana, sillä yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2015 lopussa 222 (vuoden 2014 lopussa 206). Kaupunki maksoi yli 300 päivää työttömänä olleista työmarkkinatuen kuntaosuutta yhteensä euroa. Maksun määrä kasvoi voimakkaasti, sillä edellisen vuoden kuntaosuus oli euroa. Tuloslaskelman keskeisillä tunnusluvuilla tarkasteltuna Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne kiristyi edellisestä vuodesta. Tilivuodelta 2015 pystyttiin kuitenkin kirjaamaan ylijäämää euroa, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon menot (Kallion toiminta) kasvoivat edellisestä vuodesta 7,1 % ja ylittivät alkuperäisen talousarvion eurolla ja muutetun talousarvion eurolla. Tulosvaikutteisesti kirjattiin mm. kaupungille luovutettua perintöomaisuutta euroa ja maa-alueiden myynneistä myyntivoittoa euroa. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ylittivät alkuperäisen talousarvion euroa. Vuoden 2015 tuloslaskelman vuosikate oli euroa positiivinen. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Vuosikateprosentti poistoista oli 106,4 %. Vuoden 2015 talousarvion ylijäämätavoite oli euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2015 yhteensä euron lisäykset käyttötalouden nettomäärärahoihin (erikoissairaanhoito 1,2 milj. e, sosiaali- ja terveydenhuolto e, työmarkkinatuen kuntaosuus e ja yleissivistävä koulutus e), jotka katettiin verorahoituksella, omaisuuden myyntivoitoilla, perintöomaisuudella ja korkomenojen säästöllä. Tuloslaskelman toimintakatteen (toimintamenot netto) muutos oli 5,7 %, eli menojen kasvu ylitti merkittävästi talousarviossa asetetun 2,7 %:n tavoitteen. Vuoden 2015 tuloveroprosentti oli 21,50 %, eli sama kuin edellisenä vuonna. Verotulot kasvoivat 3,9 % ja valtionosuudet 5,7 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2015 bruttoinvestointien kokonaismäärä oli 7,2 milj. euroa, eli edellisen vuoden tasolla. Suurimmat investointikohteet olivat uusi jäähalli, lukion ja Rahkolan koulun korjaustyöt ja kunnallistekniikan rakentaminen mm. Olmalan uudelle asuinalueelle. Kaupungin taseessa korollisen lainan määrä oli euroa, eli euroa asukasta kohti. Korkomenot olivat yhteensä euroa. Koko lainakannan keskikorko vuonna 2015 oli noin 0,6 %.

29 28 Tuloslaskelman toimintatulojen ja toimintamenojen toteutuminen vuonna 2015: Verotulot: Vuonna 2015 kertyi verotuloja yhteensä euroa, eli verotuloja kertyi euroa yli vuoden 2015 alkuperäisen talousarviotavoitteen. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 %. Kunnallisveron tilitykset olivat euroa (+2,7 %), yhteisöveron tilitykset euroa (+7,8 %) ja kiinteistöveron tilitykset euroa (+14,8 %). Valtionosuudet: Tuloslaskelman valtionosuudet olivat yhteensä euroa ja valtionosuuksia saatiin euroa yli vuoden 2015 talousarviotavoitteen. Tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet kasvoivat 5,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatulot: Tuloslaskelman toimintatulot, jotka sisältävät myös sisäiset tulot ja maa-alueiden myyntivoitot, olivat yhteensä euroa, eli alkuperäisen talousarvion tulot ylittyivät euroa. Toteutuma-aste oli 100,3 %. Joulukuussa 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna toteutuneet tulot jäivät euroa alle talousarvion ja toteuma-aste oli 98,2 %. Tuloalitus johtuu Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kuntaosuuksien palautuksista. Toimintamenot: Tuloslaskelman toimintamenot, jotka sisältävät myös sisäiset menot, olivat yhteensä euroa, eli euroa yli vuoden 2015 alkuperäisen talousarviotavoitteen. Toteutuma-aste oli 101,3 %. Joulukuussa 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna toteutuneet menot jäivät alle talousarvion ja toteutuma-aste oli 99,6 %. Tuloslaskelman toimintakate Tuloslaskelman toteutunut toimintakate on euroa. Toimintakate, joka kunnissa on aina negatiivinen, ylittää eurolla vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion tavoitteen. Toimintakatteen toteutuma-aste on 101,8 % ja muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +5,7 %. Joulukuussa 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakate ylittää talousarviotavoitteen euroa ja toteutuma-aste on 100,3 %. Tuloslaskelman vuosikate Tuloslaskelman toteutunut vuosikate on positiivinen euroa. Toteutunut vuosikate on euroa alkuperäisen talousarvion vuosikatetavoitetta heikompi. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Suunnitelman mukaisten poistojen euroa huomioimisen jälkeen tilikauden 2015 tulos muodostuu euroa voitolliseksi. Pelastuslaitoksen poistoeron lisäyksen euroa jälkeen tilikauden 2015 ylijäämäksi muodostuu euroa. Käyttötalousosan ja investointiosan määrärahojen toteutuminen: Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta on esitetty tasekirjan kohdassa (s ).

30 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toimintakertomuksessa on esitettävä arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä erityisesti talouden näkökulmasta. Yleistä Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Suomen talous on supistunut vuosina ja vuonna 2015 kasvua oli vain 0,5 %. Suomen talouskasvu jää myös lähivuosina kilpailijamaita hitaammaksi. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vielä vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Kauppatase ja vaihtotase ovat muuttuneet negatiiviseksi ja työttömyys on lisääntynyt. Samalla työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Julkinen talous on muuttunut syvästi alijäämäiseksi. Julkisen talouden alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen vuonna Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät alijäämää. Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua sekä lisännyt kuntien menopaineita. Menoja ovat kasvattaneet myös kuntien tehtävien jatkuva lisääminen sekä väestön ikärakenteen muutos sekä korkea työttömyys, erityisesti vaikeasti työllistyvien kasvava määrä. Vaimeasta talouskehityksestä huolimatta koko kuntatalouden tilikauden tulos oli hieman ylijäämäinen vuonna Kuntien taloutta vahvistivat vuonna 2015 kuntien omat henkilöstö- ja muut säästöt, veroprosenttien korotukset ja toimintojen yhtiöittämiset. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät lähivuosina hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot uhkaavat kasvaa edelleen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Valtio on asettanut julkisen talouden suunnitelmassa tavoitteen, että kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Tavoitteen toteutuminen edellyttää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä, kuntien omia säästötoimenpiteitä ja kuntien tulopohjan vahvistamista. Hallitusohjelman mukaan maan hallitus valmistelee ja toimeenpanee sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Uudistuksella ja tuottavuustoimilla tavoitellaan 3 mrd. euron säästöä. Hallitus on linjannut, että jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtio, itsehallintoalue ja kunta. Suomeen perustetaan 18 itsehallintoaluetta lukien. Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät, ely-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Uudistuksella on merkittävä vaikutus kuntien tehtäviin ja talouteen. Ylivieskan kaupungin kehitysarvio Kaupungin väkiluku on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana ja väkiluvun kasvun ennustetaan jatkuvan, joskin edellisvuosia maltillisempana. Väkiluvun kasvusta johtuen palvelujen kysyntä on kasvava. Kasvun edellytysten turvaaminen on merkinnyt mittavia peruspalvelujen toimitila- ja kunnallistekniikan investointeja.

31 30 Investointitarvetta on lisännyt rakennusten sisäilmaongelmat. Kasvava perusopetuksen oppilasmäärä vaatii uusia kouluinvestointeja. Suunnitellut koulu-, päiväkoti- ja muut uusinvestoinnit yhteensä ovat yli 26 milj. euroa vuosien aikana. Lisäksi kunnallistekniikan rakentaminen vaatii 2-3 milj. euron vuosittaisen määrärahan. Korkea investointitaso merkitsee velkamäärän merkittävää kasvua. Kaupunkikehitykseen myönteisesti vaikuttavia lähivuosien alueellisia investointeja ovat mm. Kokkola-Ylivieska kaksoisraide ja Pyhäjoen ydinvoimalaitos. Uhkia myönteiselle kehitykselle tuovat ammattikorkeakouluopetuksen supistamis- ja keskittämissuunnitelmat ja valtion aluehallinnon työpaikkojen väheneminen Ylivieskassa. Palvelutuotannon rakenteellisista uudistuksista tärkein on aluehallinto ja sote-uudistus vuoden 2019 alusta. Oulun eteläisen alueen ongelmana on ollut puuttuvat valmiudet yhteiseen edunvalvontaan puolustettaessa alueellisten palvelujen säilymistä. Ylivieskassa kaupan palvelujen volyymi on ylittänyt kriittisen massan, joka vetää puoleensa uusia toimijoita ja rohkaisee nykyisiä toimijoita laajennuksiin. Tärkeää kaupan kehityksen kannalta on alueen ostovoiman säilyminen ja vahvistuminen. Kaupallisten työpaikkojen lisäksi tärkeää olisi saada myös uusia tuotannollisia työpaikkoja. Elinkeinopolitiikan kehittämistoimenpiteissä voidaan hyödyntää Ylivieskan erinomaista logistista sijaintia. Ylivieskan kaupungin taloudellinen tilanne on keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna edelleen heikko, mutta Ylivieska ei ole kriisikunta. Taloudellinen tilanne on parantunut viimeisten vuosien aikana. Taseessa on kertynyttä alijäämää 6,2 milj. euroa (-412 e/asukas), korollista velkaa on 55,2 milj. euroa (3.670 e/asukas) ja omavaraisuusaste on 17,5 %. Konsernitasolla tarkasteltuna talouden tunnusluvut ovat selvästi paremmat. Lähivuosina Ylivieskan kaupungin taloudellisen tilanteen arvioidaan paranevan, mikäli hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteet pystytään pääsääntöisesti toteuttamaan. Keskeinen asia on saada toimintakatteen kasvu pysyvästi alle kahden prosentin ja selvästi verorahoituksen kasvua hitaammaksi. Tämä mahdollistaisi vuosikatteen tason säilymisen suunnitelmapoistoja suurempana. Tavoitteena on taseen 6,2 milj. euron alijäämän kattaminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Korkeasta uusinvestointien tasosta johtuen suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien ero säilyy suurena. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä ero on -42 prosenttia (tilinpäätöksen liitetieto nro 13). Yleisen korkotason kääntyessä nousuun lainojen korkomenot kasvavat. Valtionosuusleikkauksista ja valtion säästötoimenpiteistä johtuen valtionosuuksien vuosittainen kasvu jää keskimäärin alle kahden prosentin lähivuosien aikana. Oman verorahoituksen merkitys kaupungin taloudessa kasvaakin koko ajan. Verotulojen on ennustettu kasvavan keskimäärin noin kolme prosenttia lähivuosina. Talouden taantuma, korkea työttömyys ja alhaiset palkankorotukset hidastavat verotulojen kasvua.

32 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Merkittävä riski on heikon yleisen taloudellisen tilanteen edelleen pitkittyminen, jonka seurauksena julkisen talouden kestävyysvaje syvenee, verotulojen kasvu hidastuu ja rahoitusvaje kasvaa. Maan hallitus on päättänyt rakenteellisista uudistuksista ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä. Päätettyjen ja suunniteltujen toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat kuitenkin jäämässä huomattavasti tavoitetta pienemmäksi. Kuntataloutta heikentävinä yleisinä riskeinä ovat mm. valtionosuusleikkaukset, valtion määräämät uudet velvoitteet (mm. kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä) ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeen kasvu. Aluehallinto- ja sote-uudistuksen rahoitusmallit ovat vasta valmisteilla, ja niiden vaikutusta yksittäisen kunnan talouteen ei voida vielä luotettavasti arvioida. Vahinkoriskit Kaupungin henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Omavastuu all risks omaisuusvakuutuksissa on pääsääntöisesti euroa. Irtaimisto-, ajoneuvo-, keskeytys- ja vastuuvakuutuksissa omavastuu on määritelty vakuutuskohteittain riskit huomioiden ( euroa). Toiminnalliset riskit Tiukasta henkilöstömitoituksesta johtuvat sijaisuusjärjestelyjen puutteet erityisesti itsenäisissä ja erityisosaamista vaativissa työtehtävissä voivat aiheuttaa riskin tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viranhaltija on äkillisesti ja pitempään estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Merkittävä riski tulevaisuudessa on ammattitaitoisen henkilökunnan yleinen saatavuus kunnallisen alan useisiin tehtäviin. Sähköisen asioinnin ja verkkopalvelujen laajentuminen edistävät tuottavuutta ja helpottavat ja parantavat kuntalaisten asiointia. Samanaikaisesti palvelujen ja toiminnan riippuvuus tietotekniikasta kasvaa ja riskit mahdollisille toimintahäiriöille ja tietomurroille lisääntyvät. Panostuksia tietoturvallisuuteen ja tietotekniikan toimivuuteen joudutaan lisäämään. Tietotekniikkaan liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla tietoliikenne-, palomuurija palvelinpalveluja. Samalla tulee varmistaa riittävän osaamisen säilyminen myös omassa organisaatiossa. Rahoitusriskit Kaupungin kokonaisvelkamäärästä 55,2 milj. euroa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on noin 94 %, joihin liittyy korkoriski. Yhden prosenttiyksikön nousu koko lainakannan keskikorossa merkitsee n euron lisäystä korkomenoissa. Vaihtuvakorkoisia lainoja on suojattu merkittävästi koronvaihtosopimuksilla, joihin liittyy myös rahoitusriski, mikäli markkinakorot eivät nousekaan ennustetun mukaisesti. Korkojen nousun lisäksi riskinä on myös edullisen lainansaannin vaikeutuminen (rahoituslaitosten marginaalien nousu ja kuntatodistusten jälkimarkkinoinnin vaikeutuminen).

33 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä hallitukselle, esimiehille ja henkilöstölle. Vastuualueiden ydin- ja tukitoimintojen toimintaprosessit on suunniteltu ja ohjeistettu niin, että sisäinen valvonta toteutuu pääsääntöisesti niissä käytänteissä, joilla johdetaan, suunnitellaan ja ohjataan Ylivieskan kaupungin toimintaa. Näin on varmistuttu toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä siitä, että kaupunki toimii voimassaolevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osaltaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta voi tuottaa kuitenkin vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Hallintosäännössä on määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Hallintosäännön 68 :n mukaisesti toimielimen on sisällytettävä vuosittain toimintakertomukseensa arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä kaupunginhallituksen sisäisen valvonnan selontekoa varten. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin toimielimet (ei kaikki) ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arviointikriteereinä ovat soveltuvin osin olleet kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikot. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osaalueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen - Toiminnan suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen - Riskienhallinta ja valvontatoimet - Informaatio ja kommunikaatio - Talouden ja toiminnan toteutumisen seuranta Arviointi kohdistui myös olennaisiin riskeihin, niiden hallinnan menettelyihin ja toiminnan kehittämismahdollisuuksiin. Arviointi tehtiin seuraavien riskien osalta: - Sopimusriskit - Tietohallintariskit - Talousriskit (ml. hankinnat) - Henkilöriskit Kaupunginhallitus esittää vastuualueiden arviointien perusteella sekä omana arvionaan seuraavat kehittämistarpeet ja toimenpiteet.

34 33 Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaaminen ja toimintamallien saaminen osaksi jokapäiväistä johtamista ja esimiestyötä 2. Talousarviotavoitteiden asettamisen, seurannan ja reagointimenettelyiden täsmentäminen erityisesti konserninäkökulmasta 3. Kaupungin kasvun edellyttämien investointien riittävä ennakointi Suunnitellut taloussuunnittelukauden kehittämistoimet 1. Hallintosääntöön perustuvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapaohjeiden täsmentäminen. Menettelyjen integrointi johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. 2. Tilinpäätösinformaation parantaminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. 3. Konserniohjauksen tehostaminen 4. Pitkän tähtäimen investointistrategian ja sitovan investointisuunnitelman laatiminen Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunki on ostanut sisäistä tarkastusta ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Sisäinen tarkastus on järjestänyt koulutusta kaupungin johtoryhmälle sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta sekä osallistunut hallituksen selonteon perustana olevien arviointikriteerien luomiseen ja arviointitulosten analysointiin. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuvan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Vuonna 2011 toteutettiin Ylivieskan kaupunkikonsernin riskinhallinnan kehittämishanke, johon sisältyi tärkeimpien riskien kartoitus ja päivitettävä toimenpideluettelo (riskikortit) riskien torjumiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Tehty kehittämishanke antaa hyvän perustan riskien tunnistamiseen, arviointiin ja jatkuvaan hallintaan. Uudessa hallintosäännäössä määrätään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksesta ja tehtävistä, vastuista ja järjestämisestä. Hallintosäännöllä on määrätty toimielimien ja viranhaltijoiden ratkaisuvalta ja hankintavaltuudet. Vuoden 2015 aikana on otettu käyttöön sopimushallintajärjestelmä. Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Hallintosäännön edellyttämiä sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden arviointeja suoritetaan, mutta ne eivät ole vielä kaikilta osin ja kaikkien hallintokuntien osalta systemaattisia ja edellyttävät käytännön toimintamallien kehittämistä.

35 Talouden tasapainotuksen toteutuminen tilikaudella Kuntalain 110 :n mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain 115 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on ,80 euroa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt taloussuunnitelman yhteydessä tarkistetun talouden tasapainottamisohjelman. Tavoitteena on, että talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteillä kertynyt alijäämä saadaan katettua vuosien aikana. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden riittävyyttä joudutaan tarkastelemaan vuosittain. Keskeistä on toimintamenojen (netto) vuotuisen kasvun saaminen alle kahden prosentin, joka ei vuonna 2015 toteutunut. Vuonna 2015 erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat voimakkaasti (+7,1 %). Alijäämän kattaminen vuosina Taloussuunnitelma Tal.arvio Tal.arvio Tal.arvio Suunn. Suunn. Suunn. Suunn Taseen alijäämä, 1000 e Tilinpäätös Tilinp. Tilinp Taseen alijäämä, 1000 e Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 115 :n mukaan, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden tuloksesta ,32 euroa ja pelastuslaitoksen investointivarauksen/poistoeron lisäyksen ,77 euroa kirjauksen jälkeen muodostuva vuoden 2015 ylijäämä ,55 euroa kirjataan omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämä tilille Kaupungin talouden kehitys vuosina Seuraavilla sivuilla on esitetty kaupungin talouden kehitys vuosina keskeisillä talouden tunnusluvuilla tarkasteltuna.

36 35

37 36 VERORAHOITUKSEN ( + ) RIITTÄVYYS TOIMINTAMENOJEN ( - ) KATTAMISEEN Milj. euroa Vuosi Valt.osuus Muutos Verotulot Muutos Verorahoitus Muutos Toimintame- Muutos Erotus milj. euroa 1998 Milj.e 12,7 % 5,0 Milj.e 24,4 % 7,5 Milj.e 37,1 % 6,6 not netto 33,8 % 2,7 verorah-toimmenot 3, ,4 20,3 26,8 7,2 42,2 11,6 36,7 3,7 5, ,3-7,1 29,9 11,6 44,2 4,7 38,9 6,0 5, ,9 11,4 30,9 3,5 46,9 6,1 42,1 8,3 4, ,0-6,0 29,4-5,1 44,3-5,4 45,0 6,8-0, ,4 16,2 30,7 4,4 48,1 8,4 48,3 7,4-0, ,0 3,4 31,7 3,4 49,7 3,4 50,2 3,8-0, ,6 8,9 34,7 9,5 54,3 9,3 51,8 3,2 2, ,6 5,1 37,4 7,8 58,0 6,8 53,6 3,5 4, ,1 7,3 40,1 7,2 62,2 7,2 58,4 9,0 3, ,1 13,6 41,3 3,0 66,4 6,8 61,0 4,5 5, ,4 1,2 43,1 4,4 68,5 3,2 63,8 4,6 4, ,7 5,1 45,9 6,5 72,6 6,0 67,5 5,8 5, ,9 4,5 46,0 0,3 73,9 1,8 70,9 4,9 3, ,6 2,7 49,9 8,6 78,5 6,2 74,2 4,7 4, ,2 2,0 51,3 2,8 80,5 2,5 75,2 1,4 5, ,9 5,8 53,3 3,9 84,2 4,6 79,5 5,7 4,7

38 37

39 38

40 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Toimintakertomuksessa esitettävä tuloslaskelma, josta tunnusluvut lasketaan, sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 9 14 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys ( + ) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 30,3 % 27,1 % Vuosikate / Poistot, % 106,4 % 121,8 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

41 40 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (=verotulot ja valtionosuudet) osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen tulisi olla vähintään poistojen suuruinen. Tunnusluku lasketaan seuraavasti: Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 * Vuosikate/Poistot ja arvonalennukset Tunnusluvun arvon ollessa 100 % tulorahoitus on riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista nettoinvestointien tasoa. Investointitaso on usein poistoja huomattavasti suurempi, jolloin investointeja joudutaan rahoittamaan myös lainarahoituksella. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Negatiivinen vuosikate merkitsee sitä, että investointien lisäksi toiminta- ja korkomenoja joudutaan kattamaan lainarahoituksella. Useamman vuoden negatiivinen vuosikate merkitsee talouden vakavaa kriisitilannetta ja velkaantumisen voimakasta kasvua. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen vaikuttavia eriä ovat lisäksi satunnaiset tuotot tai kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella. Tilikauden yli-/alijäämä. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuoden tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai alijäämää vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen. Kunnilla on kuntalakiin perustuva alijäämän kattamisvelvollisuus, joten ylijäämä käytetään aina ensin taseen alijäämän kattamiseen.

42 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta sekä rahoituksen rahavirta. Näiden kolmen rahavirran nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1.,

43 42 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % , ,0 Lainanhoitokate 0,5 0,6 Kassan riittävyys, pv 4 8 Asukasmäärä INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, %: = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa tilanteen rahavaroilla.

44 43 Vuosikatteen (=omarahoitus) riittävyys nettoinvestointeihin vuosina : Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan nettoinvestointeja vuosina vuotta 2011 lukuun ottamatta. Seurauksena on ollut velkamäärän voimakas kasvu. Nettoinvestoinnit tarkoittaa tässä tarkastelussa investointimenoja, joista on vähennetty investointien rahoitusosuudet ja tasearvon mukaiset investointien myyntitulot. Myyntivoitot ovat mukana vuosikatteessa.

45 Tasetarkastelu Kunnan taloudellista asemaa ja rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseessa kunnan varat esitetään siten, että edetään vaikeimmin rahaksi vaihdettavista käyttöomaisuuseristä jo likvideinä varoina oleviin eriin. Vastaavalla tavalla esitetään taseen vastattavaa puolen erät edeten sidotuimmista oman pääoman eristä ensin maksettaviin lyhytaikaisen vieraan pääoman eriin. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA e 1000 e A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat 4 4 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

46 45 VASTATTAVAA e 1000 e A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma II Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Oikaisu III Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat 7 8 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Siirtovelat 0 0 II Lyhytaikainen 1. Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Kuntatodistuslainat Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 17,5 % 16,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 58,3 % 64,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , 1000 e Lainakanta , /asukas Lainasaamiset Asukasmäärä

47 46 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %: = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, %: = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötulosta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä+tilikauden yli-/alijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut korottomat velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

48 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Tilinpäätöksen 2015 kokonaismenot ja tulot: KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT V TULOT 1000 e % MENOT 1000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Verotulot ,7 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,3 Korkokulut 410 0,3 Korkotuotot 9 0,0 Muut rahoituskulut 30 0,0 Muut rahoitustuotot 36 0,0 Satunnaiset kulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 841 0,7 Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 829 0,7 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 Käyttöomais.myyntitulot ,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaam.lisäykset 0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 12 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,6 Pitkäaik.lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaik.lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaik.lainojen lisäys ,8 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 401 0,3 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0

49 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Emoyhteisö Ylivieskan kaupunki Tytäryhteisöt Omistusosuus Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy 100,00 % Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy 100,00 % Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy 100,00 % Vieskan Teollisuustalo Oy 62,54 % Huhmarkallio Oy (ei liiketoimintaa v. 2015) 100,00 % Kiinteistö Oy Jussisato 84,29 % Asunto Oy Raudassato 100,00 % Asunto Oy Ylivieskan Koivulehto 100,00 % Asunto Oy Ylivieskan Koivukallionsato 90,00 % Kuntayhtymät Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 41,72 % Vieskan liikelaitoskuntayhtymä 60,98 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 16,96 % Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky 1,42 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 3,61 % Osakkuusyhteisöt Ylivieskan Linja-autoasemakiinteistö Oy 35,11 % Jokilaaksojen Ravikeskus Oy 31,52 % Jokilaaksojen Eläinklinikka Oy 48,72 % Vesikolmio Oy 27,35 % Kiinteistö Oy Ylivieskan Vesitalo 30,00 % Kuntien Hetapalvelut Oy 39,50 % Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 8 kpl tytäryhteisöjä ja 5 kpl kuntayhtymiä. Konsernitilinpäätöksessä on lisäksi yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen Valtuusto päättää kaupungin omistajapoliittisista linjauksista, jotka on tarkoitettu ohjeeksi kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle ja tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista päättää valtuusto.

50 49 Kaupunginhallituksen tehtävänä on nimetä edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin antaa tarvittaessa lisäohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kaupunkia edustaville henkilöille kaupungin kannasta käsiteltäviin asioihin seurata kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä antaa valtuustolle selvitys tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta kaupungin tilinpäätöksen yhteydessä Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupunkikonsernia ja seuraa kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa hallitukselle. Tärkeimpien tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa, tilanteista ja Tytäryhteisöt ovat velvollisia antamaan kaupungille sen pyytämät tiedot ja selvitykset. Tytäryhteisöt järjestävät kirjanpidon yhtenäisesti siten, että tilinpäätöksistä voidaan laatia kaupungin konsernitilinpäätös siitä erikseen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöille on vuoden 2015 talousarviossa asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita tehtäväalueella Kaupunginhallitus/Elinkeinotoimi, jossa selvitys tavoitteiden toteutumisesta on myös esitetty Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat vuonna 2015 Kuntakonsernissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernivalvonta on järjestetty antamalla ohjeistusta kunnan edustajille tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä, kuulemalla tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien johtoa sekä seuraamalla tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien talouden tilannetta välitilinpäätöstietojen ja tilinpäätöstietojen perusteella. Konsernivalvontaa kehitetään konserniohjeen mukaisesti. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut esitetään seuraavilla sivuilla. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on esitetty kaupungin liitetietojen yhteydessä.

51 50 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 9 25 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 8 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden verot -5 Laskennalliset verot -1 Vähemmistöosuudet 2-16 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 50,6 % 49,8 % Vuosikate / Poistot, % 113,3 % 124,6 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

52 51 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 8 Tilikauden verot -5 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 11 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % ,4 % ,1 % Lainanhoitokate 1,4 0,8 Kassan riittävyys, pv 16 21

53 52 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 9 10 Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet 395 Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset 1 15 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

54 53 VASTATTAVAA e 1000 e OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 0 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 20,7 % 19,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,1 % 61,3 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 e Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , 1000 e Konsernin lainasaamiset , 1000 e 1 1 Kunnan asukasmäärä

55 1.17. Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutumisvertailu 54

56 55 Toimielin: 10 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtävä: 100 Vaalit PALVELUAJATUS Kuntavaalien, valtiollisten vaalien ja europarlamenttivaalien toimittaminen. KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN Vuonna 2015 huhtikuussa toimitettiin eduskuntavaalit. TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Äänestysalueet Äänioikeutettuja TALOUS Vaalit Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot ,7 Toimintamenot ,3 Toimintakate Poistot 0 0 0

57 56 Toimielin: 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtävä: 110 Tilintarkastus PALVELUAJATUS Kuntalain mukaisesti kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja JHTT-tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on myös arvioida kaupungin toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta sekä resurssien käytön tehokkuutta. Varsinainen tilintarkastus on JHTT-tilintarkastajan tehtävänä. Valtuusto on valinnut vuosien tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2014 Toiminnalliset tavoitteet talousarviossa Toteutuminen Toteutetaan hallinnon ja talouden tarkastus tehokkaasti ja luotettavasti, jolla varmistetaan Ylivieskan kaupungin hallinnon ja taloudenpidon laillisuus ja tuloksellisuus, sisäisen valvonnan toimivuus ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä muun laskentatoimen oikeellisuus ja riittävyys. Vuonna 2015 tarkastuslautakunta kokoontui 13 kertaa. Tarkastuslautakunta on tarkastussuunnitelman mukaisesti seurannut kaupungin hallintokuntien ja konserniyhteisöjen toimintaa kuulemalla vastuuviranhaltijoita ja tekemällä tarkastuskäyntejä. TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Tarkastuspäiviä: Jhtt-tarkastaja+ tarkastus lautakunnan kokoukset TALOUS Tilintarkastus Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,5 Toimintakate ,5 Poistot 0 0 0

58 57 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 120 Yleishallinto PALVELUAJATUS Kaupunginvaltuusto ylimpänä päätöksentekoelimenä päättää kaupungin strategiasta, palvelutasosta ja toiminnan keskeisistä tavoitteista ja osoittaa tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Kaupunginvaltuusto on Ylivieska-konsernin ylin valvoja. Kaupunginhallitus huolehtii kokonaisuutena kaupungin hallinnosta, palveluista, toiminnoista, organisaatiosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa myös paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta sekä edistää Ylivieskan vetovoimaisuutta ja elinkeinoelämän myönteistä kehittymistä. Kaupunginhallitus ohjaa ja johtaa Ylivieska-konsernia. Kaupunginhallituksen alaisena sisäisenä palveluyksikkönä toimiva keskusvirasto tuottaa tukipalveluja muille hallintokunnille ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta laskentatoimesta ja tietohallinnosta sekä huolehtii osaltaan kaupungin tiedotus-, neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävistä. Ylivieskan kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston välisen sopimuksen mukaisesti talous- ja velkaneuvontapalveluita tarjotaan 13 kunnan asukkaille. YLEISHALLINNON STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupunkistrategian mukaisen kehityksen edistäminen. Luotettava ja nopea asioiden valmistelu ja täytäntöönpano. Laadukkaat asiantuntijapalvelut. Osaavan henkilöstön varmistaminen. KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN Kaupunginhallituksen ja valtuuston työskentelyssä keskeisellä sijalla vuonna 2015 olivat Ylivieskan kaupungin strategia Elinvoimainen Ylivieska 2020 Alpuminkankaan osayleiskaava 2030 Asemakaavamuutokset Varhaiskasvatuspalveluiden siirtäminen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta kaupungin sivistyspalveluihin alkaen Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Talous- ja velkaneuvonnassa vuosi oli edellisten vuosien tavoin vilkas. Työn haasteellisuus on viime vuosina muuttunut asiakkaiden moniongelmaisuuksien, velkojen suurten kappalemäärien, kulutusluottojen ja pikalainojen vuoksi. ICT-palveluissa kehittämisen painpisteinä olivat kaupungin verkkopalveluiden ja tietoturvan parantaminen. Varhaiskasvatuspalveluiden siirtyminen kaupungille ja kaupungintalon toimintojen siirtäminen väistötiloihin työllistivät merkittävästi myös ICT-henkilöstöä.

59 58 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Toteutuminen 2015 Nykyaikaiset, sähköistä asiointia Uusia tietojärjestelmiä ja sähköisiä Uusi Lupapiste.fi palvelu käytössä. tukevat tietojärjestelmät. lomakkeita käytössä. Hyvä asiakaspalvelu. Tyytyväiset asiakkaat. Kaupungin kotisivujen edelleen kehittäminen. Kaupungin kotisivujen Chat. neuvontapalvelu käytössä. TALOUSNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Toteutuminen 2015 Tehokkaasti tuotetut yleishallinnon palvelut. Tehokas palvelutuotanto. Yleishallinnon kustannukset vähintään 10 % alle kuntien keskiarvon. Luonnollista poistumaa hyödynnetty. Yleishallinnon nettokustannukset noin 10 % pienemmät kuin kunnissa keskimäärin. PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Toteutuminen 2015 Tehokas palvelutuotanto ja tehokkaat Prosessien mallintaminen koko Työ aloitettu palveluprosessit organisaatiossa aloitettu. Tehokas kokoustyöskentely Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sähköinen kokoushallinta käytössä laajasti Sisäinen valvonta sisäistetty koko organisaatiossa. Sopimushallintajärjestelmä käytössä. Toteutunut Asiassa edistytty ja raportointi parantunut. Toteutunut HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoite 2015 Toteutuminen 2015 Henkilöstön työhyvinvointi. Henkilöstön sairauslomapäivät vähentyneet. Sairauspoissaolot henkilöä kohti lisääntyivät (11,6 pv/hlö, 9,9 pv/hlö v.2014) Osaava ja motivoitunut henkilöstö Vaihtuvuus pieni Vaihtuvuus pieni, kun organisaatiomuutokset otetaan huomioon.

60 59 TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Kv:n päätökset Kh:n päätökset Yleishallinnon nettokustannukset /asukas (sis. yhteisötuet) Keskimäärin kunnissa /asukas Talous- ja velkaneuvonta - uudet asiakkaat - neuvontakäyntien määrä Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot, päivinä Henkilöstö - keskusvirasto ATK-tuki talous- ja velkaneuvonta - työllistämisprojekti (hankkeen ohjaus) TALOUS Yleishallinto Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot ,8 Toimintamenot ,2 Toimintakate ,7 Poistot

61 60 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 130 Elinkeinotoimi PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupunki ostaa elinkeino- ja kehittämispalveluja sekä asiantuntijapalveluja Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy:ltä. YTEK Oy tuottaa kaupungille elinkeinopalveluja, asiantuntijapalveluja, kehittää kiinteistöliiketoimintaa, hallinnoi yritystoimintaa edistäviä kehittämispalveluja ja tukee korkeaan osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kehittämistä yhteistyöverkostojen kautta. KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN / YTEK OY Keväällä 2015 käynnistynyt neljän seutukunnan yhteinen Rajaton- hanke mahdollisti henkilöresurssien lisäämisen yhdellä ja kehittämistoimenpiteiden suuntaamisen tehokkaammin kaupan- ja teollisuuden aloille. Leader rahoituksella käynnistyi YTEK Oy:n hallinnoima Yrittäjärinki- hanke, joka kestää saakka. Loppuvuonna painopiste oli erityisesti uuden EAKR- hankkeen Kauppakaupungista kasvua alueelle valmistelussa ja siihen liittyvissä rahoitus- ja yhteistyöneuvotteluissa. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa. YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet vuonna 2015 ovat: - teknologiakylän kiinteistötoiminta - yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja omistajavaihdosten tukeminen - yrityshautomotoiminnan jatkokehittäminen, koulutus- ja valmennuspalvelut yhteistyössä seudullisten elinkeinopalveluverkoston (Innoveturi) kanssa - elinkeino-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden tuottaminen Ylivieskan kaupungille - yhteistyössä kaupungin kanssa toteuttaa markkinointia ja kontaktointia uuden yritystoiminnan sijoittumiseksi kaupunkiin - osallistuminen Seutukaupunkipilottiin (PK- teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky) Kaupungin ja YTEK Oy:n välinen ostopalvelusopimus ( euroa) palvelujen tuottamisesta sisältää myös hankkeiden kuntarahoitusosuudet ja YTEK Oy:n yritysrahoitusosuudet. Vuonna 2015 on varauduttu seuraavien hankkeiden kuntarahoituksiin: - RAJATON / Yritysten liiketoiminnan ja liikeideoiden uudistumisen, kasvun ja muutosvaiheiden hallinta Taloudellisten resurssien puitteissa muiden yrityslähtöisten kehittämishankkeiden kuntarahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti. Vuodelle 2015 muita hankkeiden kuntarahoitusosuuksien varauksia ei ole vielä tehty.

62 61 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 / YTEK OY: - uusia yrityksiä teknologiakyläympäristöön 5 kpl - teknologiakyläympäristön työpaikkojen nettolisäys yhteensä 10 kpl - vuokrattavien tilojen käyttöaste 100 % - Rajaton-hankkeessa mukana 15 yritystä Ylivieskassa - henkilöresurssien lisääminen hankerahoituksella / 1 htv - yritysten tarvitsemien toimitilaratkaisujen edistäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna 2015: - yrityksiä / toimijoita teknologiakylässä 18, vähennystä 1 - työpaikkoja teknologiakylässä 107, vähennystä 3 - vuokrattavien tilojen käyttöaste 95,5 % - Rajaton- hankkeessa mukana 23 yritystä Ylivieskassa - henkilöresurssien lisäys 1 htv - yhteistyössä kaupungin ja Ylivieskan Yrittäjät ry:n kanssa pidettiin yrittäjien aamiaistilaisuuksia 3 kertaa - kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettiin virkamiehille, yrittäjille ja luottamushenkilöille Yrittäjäilta teemana hankinnat - kehitetty sähköistä markkinointia ja sosiaalisen median hyödyntämistä - yrityshankkeiden edistämiseksi säännöllinen yhteistyö kaupungin kanssa (kaupunginjohtaja, tekninen johtaja) - päivitetty markkinoinnin tueksi Ylivieskan kaupan tilastot aineisto ja ostovoimaennusteet vuoteen 2025 KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN / YLIVIESKAN VUOKRA-ASUNNOT OY Rakentaminen: Uudisrakentaminen - ei uudisrakentamista kuluneena toimintavuotena Peruskorjaus/perusparannus: Peruskorjauksia tehtiin seuraavasti: - Parveke/julkisivuremontit ja uudet parvekekaiteet Tulolantie 7 ja Tulolantie 9 - Ikkunoiden ja parvekeovien vaihto Suksitie 5 Muu korjaustoiminta: Asuntojen korjaustoiminta painottui vapautuneiden asuntojen huoneistokorjauksiin, joihin tehtiin pääasiassa pintatöitä, pesuhuoneremontteja sekä kalusteiden uusimisia. Asunnot pidetään hyvässä kunnossa remontoimalla ja pyritään uudistuksilla parantamaan asuntojen tasoa aina remontin yhteydessä. Muu toiminta: - Fivaldi kirjanpito- ja kiinteistöhallinta ohjelmistojen käyttöönotto on tehty siten, että vanha ohjelma poistuu käytöstä lopullisesti vuoden 2016 aikana.

63 62 Asuntojen vuokraustoiminta: Perheasuntojen vuokraustoiminta: Vuoden aikana vuokra-asuntohakemuksia jätettiin 275 kpl. Asukkaita valittiin 148 kpl. Keskivuokra 8,41 /m 2 /kk Alin vuokra 7,11 /m 2 /kk Korkein vuokra 11,92 /m 2 /kk Hakijajono keskimäärin 23 kuukaudessa, luvussa ei ole asunnon vaihtajia. Käyttöaste kokoyhtiössä 88,5 %, joka sisältää opiskelija-asunnot. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN / YLIVIESKAN VUOKRA- ASUNNOT OY Ylivieskan Vuokra-asunnot Oy on 100-prosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, jolle kaupunki on luovuttanut vuokra-asuntojen hallinnan ja vuokra-asuntojen rakennuttamisen. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015: - Asuntojen kysyntä ja tarjonta pidetään tasapainossa. - Asuntokanta pidetään hyvässä kunnossa ja yhtiön taloutta hoidetaan niin, että toiminnan kaikki kulut voidaan kattaa tulorahoituksella. - Yhtiön hallinnassa olevien vuokra-asuntojen käyttöaste vähintään 90 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen vuonna Yksiöiden ja pienten kaksioiden kysyntä ja tarjonta tasapainossa. Kerrostalojen isot asunnot, isot 2h+k ja 3h+k tarjonta ylittää tietyillä alueilla kysynnän. - Opiskelija soluasuntojen tarjonta ylittää kysynnän. Soluasuntojen kysyntä, johtuen vähentyvästä opiskelija määrästä, laskemaan päin. Opiskelija yksiöissä kysyntä ja tarjonta tasapainossa - Asunnot pidetty hyvässä kunnossa remontoimalla asunnot vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä tarvittaessa. - Kiinteistöjen korjaukset keskittyivät mm. parvekkeiden ja parvekerakenteiden, ikkunoiden ja ovien sekä julkisivujen korjauksiin ja maalauksiin huoneistokorjauksien lisäksi - Kaikki toiminnan kulut on katettu tulorahoituksella. - Yhtiön asuntojen käyttöaste 88,5 %, sisältäen opiskelija-asunnot ja remonttia odottavat asunnot

64 63 MUUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE Taloustavoitteiden toteutuminen Tavoite vuodelle 2015: Ylivieskan Vuokra- YTEK Oy Ylivieskan Teolli- Vieskan Teolli- Vieskan liikelaitosasunnot Oy suuskiinteistöt Oy suustalo Oy kuntayhtymä Käyttökate-% 40,0 20,0 40,0 20,0 30,0 Omavaraisuus-% 30,0 40,0 20,0 40,0 30,0 Toteutuminen : Käyttökate-% 32,86 21,25 97,48-21,10 47,27 Omavaraisuus-% 39,71 48,36 15,08 63,57 34,65

65 64 TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Yritysten lukumäärä Työpaikat Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Työpaikkojen lisäys Työttömyysaste % 11,3 13,0 12,5 13,4 Tunnuslukujen pohjana Tilastokeskuksen viimeksi julkaisemat tilastot: yritystoimipaikat 2013 ja työpaikat Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Tunnusluvut 2015 on päivitetty takautuvasti Tilastokeskuksen lukuihin. TALOUS Elinkeinotoimi Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,8 Toimintakate ,0 Poistot 0 0 0

66 65 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 150 Pelastuspalvelut PALVELUAJATUS Pelastustoimen alueiden muodostamisesta koskevan lain mukaiset pelastustoimialueet aloittivat toimintansa vuoden 2004 alussa. Jokilaaksojen pelastustoimialueeseen kuuluu nykyään 17 kuntaa. Jokilaaksojen pelastustoimialueen hallinnosta vastaa sopimuskuntana toimiva Ylivieskan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitoksen hallintoa varten valtuusto on asettanut Jokilaaksojen pelastustoimen johtokunnan. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 Selvitys pelastustoimen toiminnallisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta on annettu tehtäväkohdassa Pelastuslaitoksen johtokunta, Pelastustoimi/Jokilaaksojen pelastuslaitos. Kuntien maksuosuudet määräytyvät yhteistoimintasopimuksen mukaisesti siten, että 60 % kustannuksista muodostuu asukasluvun perusteella ja 40 % kunnan riskiluokituksen perusteella. Ylivieskan kaupungin osuus pelastuslaitoksen menoista oli 13,15 % vuonna 2015 (10,2 % v. 2007, 11,3 % v. 2008, 12,5 % v. 2009, 12,5 % v. 2010, 12,55 % v. 2011, 12,77 % v. 2012, 12,86 % v. 2013, 12,99 % v. 2014). TALOUS Pelastuspalvelut Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot ,2 Toimintamenot ,4 Toimintakate ,4 Poistot

67 66 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 175 Yhteisötuet PALVELUAJATUS Tehtäväalue sisältää kaupungin verotuskustannusosuuden, yhteistoimintaosuudet (Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ylivieskan Seutukuntayhdistys, Kerttu Saalasti säätiö, Suomen Kuntaliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos) ja jäsenmaksut sekä avustuksista yleishyödyllisten yhteisöjen avustaminen, maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja kylätoiminnan avustaminen. KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN Yhteisöjen toiminta-avustuksiin ja kylätoiminnan avustamiseen käytettiin euroa, yhteistoimintaosuuksiin euroa, jäsenmaksuihin euroa. Kaupungin verotuskustannusosuus oli euroa. TALOUS Yhteisötuet Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,4 Toimintakate ,4 Poistot 0 0 0

68 67 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: Sosiaali- ja terveyspalvelut Erikoissairaanhoito (ostettu) Peruspalvelukuntayhtymä Kallio PALVELUAJATUS JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa ja järjestää Peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Kallion palvelustrategian linjaukset: Kallion palvelut ovat - Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja - Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä - Kotona asumista tukevia Kallio - Järjestää palveluja monituottajamallilla - Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja - Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista - Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet - Ikäihmisten palvelut - Lapset, nuoret ja perheet - Vastaanottopalvelut KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN Kallion toiminta perustuu sopimusohjaukseen ja omistaja-ohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Selvitys Peruspalvelukuntayhtymä Kallion toiminnasta ja taloudesta on annettu Kallion omassa toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä vuodelta 2015.

69 68 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015 / SOSIAALI- JA TERVEYS- PALVELUT Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omat toiminnalliset tavoitteet on hyväksytty kuntayhtymän vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. Omistajaohjaukseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet: - Toimintolaskennan käyttöönotto ja hyödyntäminen - Raportoinnin edelleen kehittäminen - Benchmarkkaus verrokkitoimijoihin ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen - Palvelustrategian jalkauttaminen. Talouden tasapainottamisohjelman Kalliota koskevat toimenpiteet: Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa ei uusia toiminnanlisäyksiä, toimintakatteen vuotuisen kasvun rajoittaminen alle 2 prosentin. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2015/ERIKOISSAIRAAHOITO, OSTETTU Hoitoon pääsyn turvaaminen riittävän nopeasti terveysongelma huomioon ottaen. Hoitoketjun hyvinvointipalvelut perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito optimaalinen toimivuus. Talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvät tavoitteet: Ostetun erikoissairaanhoidon menojen kasvun hidastaminen mm. Kallion omaa palvelutoimintaa vahvistamalla, kilpailuttamista lisäämällä ja hoidonporrastamista tehostamalla. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion omien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty Peruspalvelukuntayhtymä Kallion vuoden 2015 toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä. Omistajaohjaukseen liittyvistä toiminnallisista tavoitteista kehittämistä on edelleen toimintolaskennassa ja raportoinnissa. Talouden tasapainottamisohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kehitystä koskeva tavoite (alle 2 %) ei toteutunut, sillä Ylivieskan osalta Kallion toimintamenot kasvoivat 7,1 %. Kallion oman toiminnan menot kasvoivat 6,3 % ja ostetun erikoissairaanhoidon menot 9,0 %.

70 69 KALLION TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YLIVIESKAN OSALTA VUONNA 2015 KALLION TILINP YLIVIESKA Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Muutettu Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2015 Ali / Yli TP 2015 / TP 2014 Muutos TP 2015 / TP 2014 Vertailutaso Netto Netto Netto % eur Vastaanottopalvelut ,9 % Suun terveydenhuolto ,9 % Erikoissairaanhoito ,9 % josta ostettu erikoissairaanhoito ,0 % Aikuispsykososiaaliset palvelut ,9 % Hoito- ja hoivapalvelut ,8 % Kuntoutuspalvelut ,7 % Perhepalvelut ,8 % Vammaispalvelut ,0 % Ympäristöterveydenhuolto ,1 % Työterveyshuolto ,2 % Toimeentulotuki ja työllistäminen ,3 % Projektit ,9 % Yhteensä* ,2 % Työmarkkinatuen kuntaosuus Varhaiskasvatuspalvelut ,6 % Yhteensä (ilman työmark. kuntaos) ,1 % Muutos varsinaiseen tal.arvioon Ostettu ESH ,0 % Oma toiminta ,3 % * ei sisällä työmarkkinatuen kuntaosuutta TALOUS Sosiaali- ja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % terveyspalvelut talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / 2015 Peruspalveluky Kallio 2015 jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,3 Toimintakate ,3 Poistot Erikoissairaanhoito Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % (ostettu) talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / 2015 Peruspalveluky Kallio 2015 jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,0 Toimintakate ,0 Poistot 0 0 0

71 70 Toimielin: 20 KAUPUNGINHALLITUS Tehtävä: 1293 Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon siirtyneen henkilöstön osalta Ylivieskan kaupunki vastaa työeläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun maksamisesta Kuntien eläkevakuutukselle Eläkemenoperusteisen maksun maksaminen tapahtuu kaupungin palveluksesta siirtyneen henkilöstön osalta suoraan Kuntien eläkevakuutukselle ja nykyisestä Vieskan liikelaitoskuntayhtymä) siirtyneen henkilöstön osalta kuntayhtymän laskutukseen perustuen peruspääomaosuuden suhteessa, eli 60,98 %. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin ,63 euroa. Pitkäaikaistyöttömien työllisyyspalveluja annettiin Työllistämispalvelukeskus Toivosta Myötätuuli-hankkeen ja kuntouttavan työtoiminnan puitteissa. Vuoden aikana toimenpiteissä oli asiakkaita seuraavasti: - uusia asiakkaita palkkatuella 47 henkilöä - suoraan avoimille työmarkkinoille työllistyi 5 henkilöä - kuntouttavassa työtoiminnassa oli 54 henkilöä - lisäpalkkatukea (350 e/kk) myönnettiin neljälle yritykselle/yhdistykselle. Yksi henkilö sai vakinaisen työpaikan - eläkeselvittelyssä oli 27 henkilöä TALOUS Muu sosiaali- Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % ja terveydenhuolto talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,1 Toimintakate ,1 Poistot 0 0 0

72 71 Toimielin: 30 MAASEUTULAUTAKUNTA Tehtävä: 180 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen PALVELUAJATUS Ylivieskan kaupungin maataloushallinto on siirretty uuden maataloushallintoalueen hoidettavaksi alkaen. Uudessa maaseutuhallinto yksikössä ovat Kärsämäen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kunnat, isäntäkuntana toimii Nivalan kaupunki. Uusi yksikkö on ollut tarpeellista muodostaa maaseutuviraston muuttaessa pelto- ja kotieläintukien maksatukseen liittyviä määräyksiä. Yksikön tehtäviin kuuluvat hallintoasiat sekä maaseudun kehittäminen. Ylivieskan kaupungin maaseutuelinkeinojen kehittämisen tehtäviä ovat uuden yhteistyöalueen Ylivieskan maksuosuuden budjetoinnin valmistelu ja valvonta. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODLLE 2015 Toiminnallinen tavoite 2015 Tavoitteen toteutuminen 2015 Seutukunnassa toimivien emotrin hankkeiden hyödyntäminen maaseudun kehittämisessä. Tukipäätösten tallennus, käsittely ja maksatus hoidetaan mahdollisimman nopeasti. Sukupolvenvaihdosten tekeminen 1-4 kpl vuodessa. Hankkeita on ollut vain muutama toiminnassa. Ylivieskalaiset viljelijät osallistuneet kevään aikana tapahtumiin. Tehtävät hoidettu Mavin antamiin eräpäiviin mennessä, samoin maksatukset hoidettu ajallaan. Sukupolvenvaihdoksia tehty vuoden aikana 4 kpl TUNNUSLUVUT Tp 2013 Tp 2014 Ta 2015 Tp 2015 Aktiivitilojen määrä kpl (tukea hakeneet tilat) Maksettavat palkkiot milj. ( kunta + TE-keskus ) ,9 6,2 5,5 5,6 Käsitellyt EU-hakemukset Viljelyssä oleva peltopinta-ala ha Sukupolvenvaihdokset Sähköisen asioinnin maatilat

73 72 TALOUS Maaseutuelinkeinojen Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Muutos % kehittäminen talousarvio muutokset muutosten 2015 Poikkeama 2014 / jälkeen Toimintatulot Toimintamenot ,2 Toimintakate ,0 Poistot 0 0 0

74 73 Toimielin: 35 PELASTUSLAITOKSEN JOHTOKUNTA Tehtävä: 190 Pelastustoimi / Jokilaaksojen pelastuslaitos VISIO Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä PALVELUAJATUS JA PERUSTEHTÄVÄT Vision toteuttamiseksi pelastuslaitos tuottaa palvelunsa säädösten ja sopimusten mukaisesti mahdollisimman laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti: ylläpitämällä pelastustoiminnan toimintavalmiutta kaikissa turvallisuustilanteissa erilaisia onnettomuus- ja uhkatilanteita varten, huolehtimalla aktiivisesti onnettomuuksien ennaltaehkäisytyöstä, toimimalla alueellaan valmiussuunnittelun ja varautumisen asiantuntijana sekä toimittamalla erillisiin sopimuksiin perustuen ensihoidon palveluja, tekemällä yhteistyötä alueen asukkaiden, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa Palvelujen tuottamisen ja kehittämisen lähtökohtana on henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Osaava Jokilaakso - mallin mukaisesti sekä joustavuuden säilyttäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelut toteutetaan alueen sopimuspalokuntatoimintaa hyödyntäen ja tukien sekä eri yhteistyöverkostojen kanssa. Pelastuslaitos voi ottaa tehtäväkseen myös muita tehtäviä silloin kun se lakisääteisiä tehtäviä vaarantamatta on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Pelastuslaitoksen strategiset tavoitteet menestystekijät Pelastuslaitos on alueellaan keskeisessä roolissa pelastustoimen ja ensihoidon palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja toteuttamisessa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastustoiminnan ja ensihoidon palvelut toteutetaan tasapuolisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti säädöksiin, palvelutasopäätökseen sekä sopimuksiin perustuen kaikissa turvallisuustilanteissa. Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee. Päätoimisen ja sopimushenkilöstön määrä ja toimintakyky on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Kehittämistoimenpiteet tukevat tehokkaasti päätöksentekoa ja palvelutuotantoa. Pelastuslaitoksen strategiset menestystekijät Pelastuslaitos kykenee tasapuolisesti ja tehokkaasti tuottamaan säädösten, palvelutasopäätöksen ja sopimusten edellyttämät palvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen toimenpitein ja yhteistyöverkostojen avulla kyetään vaikuttamaan alueella tapahtuvien onnettomuuksien määrään ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin.

75 74 Pelastuslaitoksella on palvelujen edellyttämä riittävän toimintakykyinen, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Pelastuslaitoksella on riittävät taloudelliset resurssit palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön ja kaluston ylläpitoon sekä kehittämiseen. Pelastuslaitos on keskeinen asiantuntijataho alueen valmiussuunnittelussa ja varautumisen yhteistyön kehittämisessä. Pelastuslaitos kehittää toimintojaan kyetäkseen tukemaan kuntien kriisihallintakykyä ja kriisijohtamista. Pelastuslaitoksella on tehokasta toimintaa tukeva organisaatiokulttuuri, jota ylläpidetään ja kehitetään määrätietoisesti. Pelastuslaitoksen lakisääteinen palvelutuotanto ja sopimusperusteinen ensihoitopalvelu tukevat arjessa toisiaan ja henkilöstön käytettävyys on mahdollisimman laajaa. KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN Vuosi 2015 oli pelastuslaitoksessa monivivahteinen. Toimintavuoden alusta pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu laajeni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa laaditun ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kattamaan koko pelastustoimialueen. Tämä merkitsi käytännössä ensihoidossa työskentelevän henkilöstön ja ambulanssien määrän sekä ensihoidon tehtävien kaksinkertaistumista edelliseen vuoteen nähden. Ensihoidon vastuualueen organisaatiota oli toiminnan laajentumisen vuoksi tarkistettava jo alkaen. Pelastuslaitoksessa toteutettiin vuoden 2015 aikana merkittävä organisaatiouudistus johon liittyvät toimenpiteet käynnistettiin heti alkuvuodesta. Organisaation tarkistamisessa oli kolme merkittävää painopistettä, jotka vaikuttivat valmisteluun ja uuteen organisaatioon: Uudistuksen lähtökohtana oli, että toimintaympäristön asettamat vaatimukset palvelujen laadulle ja saatavuudelle on kyettävä huomioimaan ja mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuden tarpeet on kyettävä ennakoimaan. Konkreettisten, mitattavissa ja arvioitavissa olevien pysyväisluonteisten säästöjen aikaansaaminen tulevina vuosina Organisaation, toimintojen ja toimintatapojen kehittäminen siten, että vähemmällä henkilöstön (päällystön) määrällä kyetään tulevaisuudessa turvaamaan palvelutuotanto palvelutasoa oleellisesti heikentämättä. Uudistuksessa käytännössä lähes kaikki päällystön tehtävät muuttuivat tehtävänkuvaltaan määräaikaisiksi ja ne täytettiin sisäisellä haulla. Varsinaiset virkasuhteet säilyivät toistaiseksi voimassaolevina. Pelastustoiminnan tulosalue ja siten uudistettu pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä käynnistettiin jo alkaen. Paloasemien ja riskienhallinnan tulosalueiden valmistelu jatkui syksyn mittaan ja nämä uudet tulosalueet käynnistyivät alkaen. Ensihoidon tulosalueelle tehtiin pieniä organisatorisia tarkistuksia myös alkaen. Organisaatiouudistuksen erilaisten yksityiskohtien tarkistaminen ja uudistaminen jatkuu vielä vuonna Organisaatiouudistus muutti myös talousarviorakennetta vuodelle 2016 merkittävällä tavalla. Samalla talousarviorakenne selkiintyi ja tulosalue- ja tulosyksikköajattelun myötä talouden seuranta ja tulosvastuullisuus korostuvat organisaatiossa entistä enemmän. Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen resursoitiin olemassa olevista henkilötyövuosista yksi päällystövirka, jonka tehtävänkuvana on erityisasiantuntijan tehtävä.

76 Vuoden 2015 aikana toteutettujen rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten sekä investointien sopeutuksen säästövaikutukseksi on arvioitu noin Osa näistä toteutuu täysimääräisenä ja pitkävaikutteisina vasta tulevina vuosina ja osa kohdentui kertaluontoisena eränä, kuten investointien sopeutus, vuodelle Siihen nähden, että hallinnollisia palveluja ja erityisesti paloasemilla työskentelevää päällystöä kuormitti valmistelussa oleva organisaatiouudistus ja eräiden avainhenkilöiden vaihtuminen kesken toimintavuotta, voi vuoden 2015 toiminnallisia tuloksia pitää pääosin hyvinä. Alueen sopimuspalokuntien hälytysosastojen vahvuuksien kehitys oli edelleen vuonna 2015 huolestuttava. Tähän ongelmaan on lähivuosina kiinnitettävä erityistä huomiota yhteistyössä ao. sopimuspalokuntien kanssa. Osaltaan organisaatiouudistuksessa paloasemien tulosalueen ja kehittämistoiminnan toimenpitein pyritään löytämään myös tähän ongelmaan ratkaisuja. Pelastustoiminnan osalta toimintavalmius parani kaikilla riskialueilla ja erityisen merkittäviä toimintavalmiusongelmia ei ilmennyt. Pelastustoiminnan uusi johtamisjärjestelmä osoitti jo loppuvuonna toimivuutensa. Henkilöstön koulutustoiminnan puitteita kyettiin kehittämään toteuttamalla Haapajärven harjoitusaluehanke. Onnettomuuksien ehkäisytyössä tavoitteet saavutettiin muilta osin käytännössä täysin, mutta asuinkohteiden omavalvonta epäonnistui. Kohderyhmänä 2015 omavalvonnassa oli taloyhtiöt ja teknisistä ongelmista sekä osittain virheellisestä ajoituksesta johtuen tavoitetta ei saavutettu. Ensihoidon tulosalueella kyettiin toteuttamaan ensihoitopalvelu sopimuksen mukaisella tavalla ilman sopimusrikkomukseksi luettavia valmiuspuutteita. Perustason ambulanssitkin kyettiin pitämään noin 80 % valmiusajastaan sopimuksen mukaista tasoa korkeammalla hoitotasolla. Taloudellisesti toimintavuosi toteutui erinomaisesti. Kuntalaskutuksessa ylijäämä on ,44 ja ensihoidon osalta talousarvioon nähden ylijäämä on ,53. Nähtävissä olevan ylijäämän vuoksi joulukuun sopimuskorvausta ei lainkaan laskutettu sairaanhoitopiiriltä, jonka jälkeen tilinpäätöksessä palautettavaa sairaanhoitopiirille jää vielä ,11. Kokonaisuutena ottaen pelastuslaitoksen ylijäämä talousarvioon 2015 nähden on ,97. ASIAKASNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuma Pelastustoiminnan suorituskyky täyttää palvelutasopäätöksen vaatimukset Onnettomuuksien ehkäisyssä valvontatoiminnan tavoitteet saavutetaan ja turvallisuusviestintä toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Kiireellisistä tehtävistä 90 %:ssa 1. pelastusyksikkö on kohteessa riskiruudun edellyttämässä tavoiteajassa ja tehokas pelastustoiminta käynnistyy 90 % tehtävistä tavoiteajassa. Yritys- laitoskohteiden tarkastusprosentti 100 % Asuinkohteiden tarkastusprosentti 100 % Turvallisuusviestinnän kohderyhmien tavoittaminen 100 % 1. riskiluokka 82 % /92 % 2. riskiluokka 86 % / 85 % 3. riskiluokka 97 % / 97 % Kaikki riskiluokat: 89 % /94 % Yritys- ja laitoskohteiden valvonta 100 % Omavalvonnassa lähetettiin yhteensä 1084 lomaketta, mutta palautui yhteensä 255 eli prosentti on 24. Asuinkohteiden tarkastus toteutettiin taloyhtiöiden omavalvonnalla. Omavalvonnassa oli teknisiä ongelmia, joten toteutumaprosentti niiden osalta jäi alhaiseksi. Oma- 75

77 76 Ensihoitopalvelut toteutetaan sairaanhoitopiirin kanssa sovitulla laatu- ja valmiustasolla TALOUSNÄKÖKULMA Valmius ja taso kyetään pitämään sopimuksen mukaisena valvontaa jatketaan tästä syystä vuonna 2016 myös taloyhtiöiden osalta. Turvallisuusviestinnässä lapsiin ja nuoriin on kohdistettu 287 tilaisuutta, ikäihmisiin 14 ja hoitohenkilökunnalle 46 tilaisuutta. Toteutumaprosentti koko väestöön nähden on 20 %. Kohderyhmät saavutettiin hyvin. Ensihoitopalvelua on toteutettu yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Lisäksi perustason yksiköt ovat olleet hoitotasolla noin 80% valmiusajasta. Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuma Talousarvion suunnitelman mukainen toteutuma Pelastuslaitoksen erillisen säästöohjelman toteuttaminen PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Jatkuva aktiivinen talouden seuranta, raportointi johtokunnalle neljännesvuosittain Säästöohjelman mukaiset toimenpiteet toteutuvat aikataulussa Säästöohjelma päivitetään TTS 2016 valmistelun yhteydessä Kuntalaskutuksen nettomenojen toteutuma 94,6 % - Talousarvioon nähden ylijäämä kuntalaskutuksessa ,19 ja ensihoidossa ,53. Säästöohjelman vuodelle 2015 suunnitelluista 16 toimenpiteestä 10 on toteutettu, 3 osittain toteutettu tai kesken ja kolmea ei ole toteutettu. Toteutettujen toimenpiteiden (pidemmän aikavälin) säästöksi on arvioitu n /vuosi, joista kertaluonteisten 2015 investointien osuus noin Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuma Valmistellaan organisaatiouudistus - Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistetaan Pelastuslaitoksen valmiussuunnittelu on ajantasainen Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen on koordinoitua ja kuntien valmiussuunnitelmat ovat ajantasaisia Uuden organisaation esimiestasot voidaan perehdyttää loka- marraskuussa 2015 Uusi organisaatio aloittaa Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyt uudistetaan alkaen Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma ja evakuointisuunnitelma ovat ajantasaisia Alueen kuntien valmiussuunnitelmien yleiset osat ja evakuointisuunnitelmat ovat ajantasaiset Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä (Pelastustoiminnan tulosalue) käynnistyi Muut tulosalueet käynnistyivät uudistetulla organisaatiolla Syksyllä 2015 on toteutettu pelastustoiminnan johtamiskoulutusta ja esimiesvalmennusta. Valmiussuunnitelma on päivitetty Evakuointisuunnitelma on päivitetty Evakuointisuunnitelmasta puuttuu osa tilavarauksia niiden kuntien osalta, jotka niitä eivät ole ilmoittaneet. Vuoden aika on tehty kuntien kanssa yhteistyötä varautumisessa, mutta alueen kunnissa suunnitelmien tekemisen motiivi on ollut vaihtelevaa ja uusia suunnitelmia ei ole tullut eli 4/17 on tehty.

78 77 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuma Kehityskeskustelut käytössä vakinaisen Kehityskeskustelut käydään Toteutuma 97,6 % henkilöstön osalla 100 % Toteuttamatta jäi 6 /248:sta Ajantasainen henkilöstöstrategia Tavoitteena nolla työtapaturmaa Riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö Henkilöstöstrategian päivitys valmistuu elokuun 2015 loppuun mennessä Työsuojelua kehitetään järjestelmällisesti Vakinaisissa viroissa ja toimissa kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan osuus 95 % (ml. sijaiset) Sopimushenkilöstön hälytysosaston minimitavoitevahvuus toteutuu kaikilla paloasemilla Ei ole toteutunut. Valmistelu siirtyy vuoteen kpl työtapaturmaa Kelpoisuusehdot täyttäviä 94,7 % pelastustoimessa, 100 % ensihoidossa Hälytysosastojen minimitavoitevahvuus ei toteudu kahdeksalla paloasemalla: - Haapajärvi -7 - Haapavesi -6 - Kärsämäki -4 - Merijärvi -1 - Rantsila Ruukki -1 - Sievi -7 - Siikajoen kylä -7

79 Pelastustoiminnan ja ensihoidon tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TP2014 TAE 2015 TP 2015 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY Ensihoitotehtävät (ambulanssi) YHT Toteutunut toimintavalmiusaika ( * TP 2012 TP 2013 TP 2014 TAE 2015 TP 2015 * ( 1 ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika 94 % 87 % 84/92 % 90/90 % 89/94% 78 Pelastustoiminnan tehtävät Ensihoitotehtävät (ambulanssi) TP 2012 TP 2013 TP2014 TAE 2015 TP 2015 Pelastustoiminnan hälytystehtävät EVY TP 2012 TP 2013 TP2014 TAE 2015 TP 2015 Riskienhallinnan tunnusluvut Valvontatoiminta TP2014 TAE 2015 TP 2015 Asuinkohteiden tarkastukset TA *( Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP *(2 Talousarvion ennakkotieto. Sisältää myös postilta palautuvat - tuntemattomat osoitteet ja autioituneet kohteet Asuinkohteiden omavalvonta suoritus % TP 84 % 75 % 68 % Asuinkohteiden fyysinen tarkastus % TP 77 % 75 % 63 % Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP Muut valvonnat (asiakirja, ylimääräiset palot. Ym) TP Kaikki valvontasuoritukset yhteensä Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset % TP 99,6 % 98,9 % 99,8 % TP2014 TAE 2015 TP 2015 Asuinkohteiden omavalvonta tavoite TA Asuinkohteiden omavalvonta toteutuma TP Asuinkohteiden fyysisen tarkastuksen määrä (omavalv.tot.vaikuttaa) Asuinkohteiden yleiset palotarkastukset toteutuma TP TP2014 TAE 2015 Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TA Yritys- ja laitoskohteiden yleiset palotarkastukset TP TP 2015 Turvallisuuusviestintä TAE 2015 TP2015 Tavoiteprosentti alueen väestöstä TA Koulutetut henkilöt TP Turvallisuusviestinnän toteutuma väestöstä 20 % 21 % 22 % *(3 Turvallisuusviestinnän toimintaohjeessa vuosittain määritellyt kohderyhmät saavutettu 100 %:sti Henkilöstö TP 2012 TP 2013 TP 2014 TAE 2015 TP2015 Vakinainen henkilöstö