Oppilasta arvostava kouluvuorovaikutus. Miten tukea oppilaan optimaalista koulutyöhön sitoutumista ja siten myös oppimista?
|
|
- Emma Heikkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Oppilasta arvostava kouluvuorovaikutus. Miten tukea oppilaan optimaalista koulutyöhön sitoutumista ja siten myös oppimista? Haapavesi Erja Kautto-Knape KT, Jyväskylän yliopisto,
2 Koulu oppilaan kokemana Avaimet hyvään koulusuoriutumiseen ovat tutkijan mukaan yksinkertaiset. - Jokaisella ihmisellä on perustarpeena hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen tunne ja oppimistarve. Silloin, kun oppilas tykkää opettajasta, luottaa ja uskaltaa, jos luokassa on positiivinen oppilaan kykyihin ja suoriutumiseen luottava ilmapiiri, niin silloin todennäköisesti oppilas on optimaalinen suoriutuja. ( Yle uutiset) 2
3 Ilon ja toivon perspektiivin luominen Mikäli kaikilla oppilailla on yhtäläinen mahdollisuus saada heidän tarpeisiinsa vastaavaa opetusta ja ohjausta, oppilaiden geneettisesti määräytyneet tasoerot pienenevät koulutuksen (opetuksen) myötä. Oppilas tarvitsee aikuisen aikaa aitoa ja arvostavaa läsnäoloa myös koulussa. Yksikin välittävä aikuinen voi olla merkityksellinen koko loppuelämän positiivisen polun kannalta! 3
4 Alkuinventaario Miten osaan käsitellä erilaisia vaikeita asioita vaikeita oppilaita? Riittävätkö vuorovaikutustaitoni? Miten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tulevat esiin oman puhesävyni tai habitukseni tai non-verbaalisen viestintäni aiheuttamat erilaiset tulkinnat? Miten esittää epäilyksen herääminen tai lapsen ongelma siten, ettei tuota lisäharmia esim. vanhemmille ja oppilaalle? Osaanko ottaa ja antaa apua kokematta negatiivisia tunteita? Siedänkö riittämättömyyttäni keskeneräisyyttäni? TURVALLISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ VOIN JA USKALLAN OLLA JA MINUN PITÄÄKIN OLLA - KESKENERÄINEN! 4
5 Arvostava vuorovaikutus Omat ihmiskäsitykseni ja arvoni*. Toiseuden ymmärtäminen ja arvostaminen Dialogisuus ja ajattelu, että oppilaskin on tutkijakollegani. Arvostavassa vuorovaikutuksessa oppilas voi kokea tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Jos oppilas voi kokea, että opettajalla on aikaa ja aitoa kiinnostusta kuunnella oppilasta, oppilas voi kokea myönteisiä tunteita koko koulua kohtaan > oppimiskyky paranee 5
6 *Inklusiivisen opetuksen ja kasvatuksen arvot Inkluusion pääajatus on, että kaikilla oppilailla on oikeus: opiskella omassa lähikoulussaan ja saada tarvittaessa tukea oppimiseen tavanomaisessa luokkatilanteessa sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin erityiskouluihin ja -luokkiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi. Osallisuus, integriteetti, ihmisarvo ja -oikeudet 6
7 Oppilaan kokemaa kouluhyvinvointia määrittävät Oppilaan yksilölliset oppimis- ja perustarpeet. Perustarpeita ovat: Koulun olosuhteet (having), Sosiaalinen ilmasto (loving) ja Itsensä toteuttaminen (being) Nämä kaikki ovat universaaleja perustarpeita siis myös meidän aikuisten tarpeita! Tutkimuksen mukaan kouluhyvinvoinnin osa-alueista itsensä toteuttaminen ja sosiaaliset suhteet olivat voimakkaimmin yhteydessä oppilaan kokemaan yleiseen subjektiiviseen hyvinvointiin. 7
8 Oppimista tukeva (koulu)vuorovaikutus Miten meidän kaikkien erilaisia ja muuttuvia perus- ja oppimistarpeita voidaan toteuttaa koulussa elämässä? Mihin itse olet valmis sitoutumaan? Hyvät tavat ja positiivisuus. Uniikki ihmisarvo aito kohtaaminen ja arvostus Ilon ja toivon perspektiivin luominen Kieltäytyminen luokittelusta ja eristämisestä Positiivisuus: Tarvitseeko lasten jakaa kaikkia negatiiviseksi kokemiamme asioita kanssamme? Uskallus oppia toisiltamme ennen kaikkea lapsiltamme? Sano jokaiselle jotain hyvää joka päivä! 8
9 Entäs sitten, kun kaikki ei menekään niin kuin Strömsössä? 9
10 Oppimistarpeet ja niihin perustuva opetus Miten arvioimme jokaisen oppilaan oppimistarpeita? Yksilöllisesti, ops-perustaisesti, standardoitujen testien/kokeiden avulla, HOJKSilla, 3-portaisesti? Saako oppilas hänelle sopivaa opetusta (hyötyykö oppilas opetuksesta)? (Response To Intervention näyttöön perustuva tuki) Riittävätkö aika ja vuorovaikutustaitoni? 10
11 Kumpi on alisuoriutuja oppilas vai koulu? Vastaako kouluopetus kaikkien oppilaiden oppimistarpeisiin? Mitkä ovat koulun tehtävät Perusopetuslain mukaan? Millaisiin arvoihin ja ihmiskäsityksiin me itse kukin perustamme oman toimintamme? Mitä Sinulle merkitsevät diversiteetti monimuotoisuus ja moniarvoisuus? Vai tuottavatko esim. koulun kulttuuri, opetuskäytänteet tai -sisällöt kokemuksia, joiden perusteella oppilas lakkaa yrittämästä väistyy? 11
12 Tutkimukseni näkökulma Tekijät, jotka voivat olla yhteydessä oppilaan kokemaan alemmuuden ja häpeän tunteeseen, saattavat viritä oppimis-vuorovaikutuksessa. Tietääkö oppilas, mitä häneltä odotetaan? Tietääkö oppilas arvioinnin perusteet: arvioimmeko kognitiivista suoriutumista ja edistymistä vai temperamenttia/persoonaa? Onko opetus tuonut lisäarvoa oppilaan kognitiiviseen kapasiteettiin tai tietoon ja osaamiseen? 12
13 Tutkimukseni tausta: ALISUORIUTUVAT OPPILAAT Alisuoriutumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa oppilaan kyvyt ja koulumenestys eivät vastaa toisiaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa jopa yli 30 % koulunsa päättävistä nuorista on ollut kouluepäonnistujia ja lahjakkaiksi määritellyistä oppilaista jopa puolella koulusaavutukset ovat alle heidän kykyjensä. Yksilökeskeisissä alisuoriutumistutkimuksissa tutkimuksen kohteena ovat oppilaan psykologiset tai kognitiiviset ominaisuudet, käyttäytyminen tai kyvyttömyys sietää sosiaalista painetta: heikko minäkäsitys heikot itsetunto ja itseluottamus heikko usko omiin kykyihinsä epätarkoituksenmukaiset toimintastrategiat ym. ym. 13
14 Uusi näkökulma koulusuoriutumiseen? VOISIVATKO OPPILAAN HEIKON KOULUTYÖHÖN SITOUTUMISEN SYYNÄ OLLA KUITENKIN KOULUN SOSIAALISET TEKIJÄT KUTEN LUOKKAHUONEEN ILMAPIIRI? Miten uhkaavaksi koettu tilanne syntyy? 14
15 Mitä luokkahuoneessa ihan oikeasti voi tapahtua? Oppilasta alistetaan, nöyryytetään tai mitätöidään toisten edessä tai hänelle sanotaan suoraan: sinusta ei tule isona mitään Oppilas näkee, miten toisia oppilaita kohdellaan (peilineuroni-tutkimukset; ripple-efekti ) > joku joutuu opettajan silmätikuksi Opettajalla ei ole aikaa tai hän ei ole kiinnostunut oppilaan asioista > avuttomuuden tunne /yksinäisyys/ toivottomuus Opettaja ei puutu kiusaamiseen ei auta tai jos auttaa, tilanne saattaa pahentua Hitaasti oppivan häpeä 15
16 LAMAANTUMISTEORIA Lamaantuminen Häpeäminen Pelkääminen Ärsyyntyminen Väistyminen 16
17 HÄPEÄ et kai sit sää oot sitte huonompi ihminen (O2) oma moka jos et pysy mukana (O3) [olisi halunnut erityisopetukseen] et täällä ne tietyt oppilaat jotka pääsee [ ] mää yritin niin ne sano et pääse (O3); se ei yhtään tykkää musta aina se on työntämässä mua sinne [erityisopetukseen] (O2) > oppilaan arvottomuuden tunne se oli aina työntämässä mua sinne [erityisopetukseen]; et jos joku luokassa puhuu tai esimerkiks jos kaikki puhuu niin aina sanotaan ett [oppilaan etunimi] ja muut hiljaa; sit kun kerroit koko luokan edessä sitä asiaa puitiin että puhutaanpas nyt tästä meijän kiusaamisesta (O2) > koulukiusatun kokema häpeä ihan opettaja tai sitä henkilökuntaa [ ] sano mulle ihan suoraan että hän on sitä mieltä, ett ei sinusta isona mitään tule; se [häpäiseminen] jäi jotenkin tonne ett kai musta ei sitten oo mihinkään (O3) mulla olis ollu helvetin hyvät mahdollisuudet päästä [harrastusten perusteella] sinne, mutta mulle sanottiin, ett sulla ei oo minkäänlaista mahdollisuutta päästä sinne [eräs lukio] - ett sinne sä et pääse (O2) 17
18 PELKO niillä [opettajat] on niitä tiettyjä silmätikkuja ja sillai muutenkin ne vähän erittelee oppilaita [oppilas näkee, mitä toisille tehdään] (O1) vastaaminen tunnilla pelottaa, ahdistavaa kun pitäis sanoa ääneen; [pakotettiin] viittaamaan, kun kuulemma tiesi asioita (O1) opettajan pelko (O1); jos sanoo oman mielipiteensä niin suuttuu [ ] on ihan raivona (O2); jos menit puhumaan [ ] niin kun jotain omia asioita opettajille et jos niinku joku paino mieltä tai tällei niin se sit heti, että mitä sä meille tuut selittään, että onhan sulla kotona vanhemmat, [ ] ei ne sillai jaksanut kuunnella (O3) 18
19 ÄRSYYNTYMINEN Ärsyyntymistä jollekin voi aiheuttaa se, että itse joutuu toistuvasti opettajan hampaisiin. Opettaja erittelee, luokittelee niillä on niitä tiettyjä silmätikkuja (O1); aina minä jos joku muukin puhuu, niin ope sanoo aina [oppilaan nimi]; se oli aika tyhmää, et mun kaverin X vanhemmille ei ilmotettu, mut mulle - meille soitettiin (O2) Arvioinnin perusteet: se on aika ihmeellinen asia, ett jos sä oot yhtä hyvä kuin sellainen [joka ei ole lintsannut] niin arvosanat ei oo samoja. Sää oot huonompi ihminen silloin (O2, 2006). (Kovarianttina, arviointiin assosioituvana tekijänä on oppilaan levottomuus.) 19
20 VÄISTYMINEN ihan lepsu [opettaja] se luokka niinku levis käsiin; ku se luokkahenki ei oo hyvä [niin ei uskalla vastata ettei menis väärin] (O4) tai sää niin kuin lannistut, kun muut on niin täydellisiä ja osaa kaiken; mää oon hidas ja tuun perässä (O2) se on hirveetä kilpailua mää kysyin neuvoo, niin ne [kaverit] sano ota ite selvää! (O2) tai [Kiusatuksi tuleminen] eihän siellä kukaan tehnyt mitään ja toisaalta ei se oo hyvä tapa koko luokan eessä, että puhutaanpa tästä meidän kiusaamisesta - et ne [opettajat] ois sillai tavallaan puuttunu. Mää olin ihan hiljaa. (O2) tai kun ei kaikki ymmärrä [ ] nykyään niinku omat asiat on pakko pitää itellään (O2; O3) vaikeeta keskittyy [ ] ja sitte eihän ne tietenkään silleen voi selittää puolta tuntia yhelle oppilaalle (O2); ei opettajalla ole aikaa (O2, O3, O5) 20
21 Lisääkö kodin ja koulun yhteistyö oppilaan intoa ja iloa sitoutua koulutyöhön? pystyin sen salaamaan pitkään [viiltely]; meni kemiat ristiin sen [eräs asiantuntija] kanssa sen asenne mua kohtaan oli niin kenkku; niin tää [eräs henkilö] sit ilmotti kotiin [ ] mua hävetti, että mää joudun koulukotiin; [ilmotettiin kotiin] tavallaan häpes tai oli semmonen, että nyt ne on niinku niin pettyneitä että taas [painottaa] mää oon ollu tämmöne (O3) 21
22 Temperamentti, arviointi, sosiaalisuus Hiljainen, ujo oppilas saattaa kärsiä tavasta, jolla läksyt kuulustellaan tai asiat ovat niin helppoja, ettei hän innostu osallistumaan opetukseen. Arviointikaan ei kannusta yrittämään. (kilpailu, vertailu, luokittelu, erottaminen, epäoikeudenmukaisuus, opettajan odotukset) Sosiaalisuus kouluarvioinnissa näyttää tarkoittavan ulospäin suuntautunutta käyttäytymistä, ei oppilaan kykyä ymmärtää toisten tunteita, empaattisuutta 22
23 Koulusuoriutumisen kielteinen kierre 23
24 Traumaattisten kokemusten merkitys Traumaattiset kokemukset voivat erityisesti nuoruusiässä altistaa itsetuholle, syömishäiriöille ja päihteille sekä itsenäistymisen viivästymiselle. Koulusuoritusten taso voi heitellä ja kognitiivisten taitojen alueellakin voi esiintyä heikentymistä. Perry, B.D. 1999; Putnam, F ja Sack W. ym viitaukset teoksessa Nissilä, L. & Sarlin, H.-M Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy,
25 Aivojen muutokset Tutkimuksilla on pystytty todentamaan, että traumatisoituneiden lasten aivojen fysiologiset, endokrinologiset (umpieritys, hormonit) ja kemialliset toiminnat muuttuvat, eikä lapsi tämän vuoksi kykene toimimaan älykkyytensä edellyttämällä tavalla. Tällöin opettaja on erityisen suuren haasteen edessä arvioidessaan lapsen oppimiskykyjä. Helposti tällaisessa tilanteessa olettaa lapsella olevan oppimisvaikeuksia tai keskittymisen vaikeuksia, vaikka taustalla ovat aivan muut tekijät. Ongelmia ei ole tunnistettu traumaattisen tapahtuman seuraukseksi, vaan ainoastaan älyllisyydestä johtuviksi. (mt ) 25
26 Me kasvamme ihmisiksi toisten ihmisten kanssa! Tunteet ovat merkittävä osa oppimista: ilo ja luottamus rohkaisevat etsimään uutta > luovuus ja rohkeus ottaa myös riskejä. Oppilas voi kiinnittyä myös opettajaan/kouluun, vaikka varhainen kiinnittyminen onkin jo määritellyt hänen minäänsä. Minäkäsitys on yksi oppimiseen ja suoriutumiseen yhteydessä oleva tekijä 26
27 Minä syntyy sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Positiivisen psykologian näkemyksen mukaan oppimisympäristön positiivisesti virittyneet tekijät edistävät konstruktiivista oppimista, lisäävät oppilaan uskoa omiin kykyihinsä ja vaikuttavat positiivisesti oppilaan asenteisiin. SELLAINEN MINUSTA TULEE, MILLAISENA MINUT NÄET! Tämä pätee myös kouluvuorovaikutuksiin 27
28 Muutama tutkimustulos (teoreettinen tarkastelu) Opettaja on merkittävämmin yhteydessä oppimiseen kuin luokan koko (oppilasmäärä) tai oppilaiden heterogeenisyys. Hyvin suoriutuvat oppilaat hyötyivät vähemmän opetuksesta kuin niin sanotut normaalisti tai heikosti etenevät. Tasoryhmittely ei tuota parempia oppimistuloksia, vaan tulkintojen mukaan menestymättömyyteen tai koulumenestykseen yhteydessä olevat tekijät liittyvät opettajaan. Opettaja-oppilasvuorovaikutuksen laatu on merkittävästi yhteydessä oppilaiden akateemiseen suoriutumiseen. Vuorovaikutuksen laatuominaisuuksia ovat opettajan toimintaa kuvaava emotionaalisuus ja tehtävänantoihin liittyvä tuki. 28
29 Tutkimusten mukaan (1/2) Oppilaan havaintoihin perustuvien opettajan toimintaa käsittelevien tutkimusten päätelmien mukaan oppilaan oppimismotivaatioon yhteydessä oleva tekijä on opettajan läheisyys. Myös oppimistilannetta luonnehtivat tekijät, kuten luottamuksen kokeminen ja opetettavan aineen tarkoituksenmukaisuus, lisäävät oppilaan opiskelumotivaatiota. Terve opettaja-oppilasvuorovaikutus edistää sitoutumista opiskeluun ja vaikuttaa siten positiivisesti oppimistuloksiin. Sisäiseen motivaatioon yhteydessä oleva tekijä on oppilaan mahdollisuus kokea oppimisen iloa ja siten sitoutua tavoitteelliseen oppimiseen. (> elinikäinen oppiminen) 29
30 Tutkimusten mukaan(2/2) Arviointi: palautteiden pohjautuminen vääriin ratkaisuihin ja virheisiin heikentävät sekä motivaatiota että luovuutta ja omien yksilöllisten kykyjen esiintuomista. Oppilaan älykkyys tai lahjakkuus ei ole pysyvä olotila, vaan opetuksen myötä kasautuvan tietopääoman tuottama taitavuus, kyky ratkaista ongelmia tai osata erilaisia koulussa mitattavia asioita tai sosiaalisen vuorovaikutuksen pelisääntöjä. Oppilaan oppimisesta vain puolet saattaa selittyä oppilaan kyvyillä puolet taas ympäristötekijöillä mm. luokkahuoneen ilmapiirillä opettajan odotuksilla (vrt. plasebo- eli hoivavaikutus!) 30
31 Johtopäätös Alisuoriutuminen on aiempien tutkimusten mukaan määritelty oppilaan kykyjen ja hänen koulussa kohtaamiensa kognitiivisten vaatimusten epätasapainona. Aineistoperustaisen (oppilaan kokemuksiin perustuvan) lamaantumisteoriani mukaan koulun aikuisvuorovaikutustilanteet eivät ole suotuisia oppilaan voimaantumiselle (empowerment). 31
32 Oppimisvaikeuden etiologia Koulukutoiset oppilaan ongelmat: Väitöstyöni perusteella esitän johtopäätöksen, että oppilaan ongelmat voivat olla myös koulukutoisia, vaikka vain oppilas saattaa saada esimerkiksi oppimisvaikeusdiagnoosin tai oppilas nimetään (leimataan) häiriköksi! 32
33 Lamaannuttavan ilmapiirin merkitys oppimiselle Lapsen tai nuoren aivot ylikuormittuvat stressaavassa vuorovaikutuksessa (seuraus: muisti- ja tarkkaavaisuusongelmat - joissakin tutkimuksissa todettu jopa geneettisiä muutoksia aivojen plastisiteetti). Ylikuormittuminen haittaa onnistumisen kokemuksiin liittyvää itsenäistä, tavoitehakuista oppimista, luovuutta, flow -kokemuksia. Heikon itsetunnon ja minäkäsityksen saanut oppilas ei halua sitoutua elinikäiseen oppimiseen! Viha voi jäädä päälle koko eliniäksi! 33
34 Pohdittavaksi Perheen merkitys Tuleeko kyseenalaiseksi tutkimustieto, että perheen sosioekonominen tausta selittää oppilaiden koulusuoriutumista, mikäli koulusuoriutumisella tarkoitetaan sitä, miten hyvin oppilaat ovat oppineet koulussa annetun opetuksen perusteella? Sosioekonomisen taustan merkitys näyttäisi olevan siinä, että jotkut oppilaat osaavat jo ennen kouluuntuloa tai oppivat muualla kuin koulussa niitä asioita, joita koulussa mitataan tai arvioidaan. Lahjakkaiden lasten ongelmako? Kouluopetus ei ole tuonut juurikaan lisäarvoa ennestään koulussa opetettavia aineita osaavien oppimiselle, vaan nämä oppilaat alisuoriutuvat koulutyössään puuttuvien oppimismahdollisuuksien vuoksi. 34
35 Opettajan jaksaminen Lamaantumisteoria on varsin yhdenmukainen myös työelämässä tehtyjen tutkimusten kanssa. Näiden tutkimusten mukaan on havaittu, miten pelottelu työpaikalla on tuhoisaa. Käytännön keinoja pelon ilmapiirin luomiseen ovat esimerkiksi uhkailu, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen ja tietojen panttaaminen. Pelolla johdettu yritys yleensä taantuu. Pelko sekä estää avoimuutta että vaikeuttaa yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Pelko vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen sekä edelleen työn tuottavuuteen ja tulokseen. Myös neurotieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, miten aivojen ylikuormittuminen hälyn, melun, kiireen, ennakoimattomuuden tai epäsymmetristen valtasuhteiden vuoksi, aiheuttaa uupumista ja epätarkoituksenmukaista tarkkaavaisuuden suuntaamista ja siten toiminnanohjauksen ongelmia. 35
36 Oikeus eheyden tunteen kokemiseen Koherenssitunteen puuttuminen : eheyden tunne, (sense of coherence) on ratkaisevin terveyteen vaikuttava tekijä. Tunne muodostuu kolmesta osaalueesta: 1. Merkityksellisyydestä, joka tarkoittaa elämän kokemista mielekkäänä ja halua käyttää voimavaroja erilaisiin sitoumuksiin ja velvollisuuksiin, 2. Ymmärrettävyydestä, joka tarkoittaa elämän näkemistä loogisena ja selitettävänä sekä 3.Vaikutettavuudesta, joka tarkoittaa tunnetta siitä, että voimavarat ovat riittävät erilaisiin haasteisiin vastaamisessa 36
37 Eheyttävä työyhteisö ja -kulttuuri Tutkimusten mukaan toimivan inklusiivisen kasvu- ja oppimisympäristön yksi merkittävä tekijä on johtajuus. Opettajien tiimityö ja yhteisopettajuus (Rytivaara 2012) Avoimuus ja luottamus olivat jakamisen ja siitä versoavan luovuuden peruspilareita; tunne siitä, että toinen ei koskaan tyrmäisi mitään ideaa. Reilut pelisäännöt erilaiset työehtosopimukset (palkkaus!) nakertavat intoa yhteistoiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyden tavoitteluun. Lähikehityksen vyöhykkeellä työskenteleminen tai toiminen: Myös aikuisilla lähikehityksen vyöhyke: tietojensa, taitojensa ja ymmärryksensä äärirajalla eli lähikehityksen vyöhykkeellä toimiva ihminen on erittäin haavoittuvainen! 37
38 Ratkaisukeskeisyys Opettajan jaksaminen ja hyvinvointi Miten koulun tulisi vastata näihin opettajien tarpeisiin? Kuka tai mikä auttaisi opettajaa jaksamaan? Mikä saa opettajan voimaantumaan kukoistamaan (empowerment)? Mitä itse olet valmis antamaan ja mihin haluat sitoutua? Millaiset laatuominaisuudet määrittävät arvostavaa työyhteisöä? 38
39 KIITOS MIELENKIINOSTANNE! 39
40 Alustus perustuu väitöstutkimukseen Kautto-Knape, E Oppilasta lamaannuttava kouluvuorovaikutus. Aineistoperustainen teoria. Jyväskylän yliopisto. Teos ladattavissa osoitteesta: Yhteystiedot: Erja Kautto-Knape, KT, yliopistonopettaja. Jyväskylän yliopisto KTK/Erityispedagogiikka. 40
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotOpiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön
Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotKoti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari
Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
Lisätiedot26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset
Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotSuhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset
Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotMielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry
Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville 29.5.2018 klo 11-15, Kuopio RAPORTTI Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry TEEMAT KOULUNKÄYNTI - koulunkäyntiä helpottavat ja vaikeuttavat
LisätiedotHyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä
Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen meiningistä Vapaaehtoisten seminaariristeily 16.-18.10.2015 Hyvinvointiväylän II lähtöselvitys Mistä syntyy tekemisen meininki? Sisäinen motivaatio
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotMikä auttaa selviytymään?
Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotIkäjohtaminen ja yhteistyön haasteet
Ikäjohtaminen ja yhteistyön haasteet KTT Raili Kiviranta Dosentti, Jyväskylän yliopisto Toimitusjohtaja, Arki&Ilo Oy Raili Kiviranta (ent. Moilanen) 1980-1990-luvuilla Jyväskylän yliopiston AVANCE Johtamiskoulutuksessa
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotKokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa
Kokemuksia lyhytkurssiopistoista Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Nurmi / Murikka 2007 Murikan opiskelijat Teknologiateollisuuden työntekij ntekijöitä 25 65-vuotiaita 70 % miehiä lyhyt koulutushistoria
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotKehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012
Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotTUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena
TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotOpiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen
Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Taustaa ja lähtökohtia Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
LisätiedotVESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)
VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin
LisätiedotKohtaamisia opinpoluilla
Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014
Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,
LisätiedotLapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio
Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii
LisätiedotLuottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:
Luottamuksesta osallisuutta nuorille Eija Raatikainen, KT Twitter: raatikaineneij1@ Esityksen rakenne Luottamus mitä se on? Epäluottamus miten se ilmenee vuorovaikutuksessa? Luotettava ihminen mistä hänet
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotKIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN
KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,
LisätiedotKerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin
Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMinäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot
Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot Mikko Aro, prof. Kasvatustieteiden laitos / Erityispedagogiikka, Jyväskylän yliopisto Tuija Aro, tutkija, dos. Niilo Mäki Instituutti Tutkitut oppimisvaikeuksien
LisätiedotTyöpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla
Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla Riitta Kinnunen Valtakunnalliset Työpajapäivät 10.-11.4.2019 #tpy #sovari #työpajat #etsivänuorisotyö 1 / sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan
LisätiedotTEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA
TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotMATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara
MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotKokemuksia kerhotoiminnasta
Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotLoviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS
Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
Lisätiedot