FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUKSEN MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUKSEN MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA Päivitetty kesäkuu 2012/HC

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ VIESTINNÄN TAVOITTEET KOHDERYHMÄT VIESTINNÄN KANAVAT SEUDUN YLIVOIMATEKIJÄT VIESTINNÄN PAINOPISTEET TIEDOTUSMATERIAALIT RESURSSIT JA TOIMINTATAPA VIESTINNÄN PERUSSUUNNITELMA SEUTUVIESTINNÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA VUODELLE SEUTUVIESTINNÄN TOIMENPITEET MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN TOIMENPIDELISTAUS, FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY: SUUNNITTEILLA VUOSISUUNNITELMA LIITE: VIESTINTÄ VS MARKKINOINTI

4 1. YLEISTÄ Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen viestintä- ja markkinointisuunnitelman tehtävänä on luoda yhteinen pohja seudulla tapahtuvalle viestinnälle ja sen kehittämiselle. Viestinnän tehostamiseksi on selkeä tarve koota seutuviestinnän eri osa-alueet ja viestinnästä eri yhteyksissä tehdyt linjaukset yhteen viestintäsuunnitelmaksi. Viestintäsuunnitelmasta on tarkoitus tehdä käytännönläheinen työkalu, joka konkreettisesti ohjaa seutuviestinnän toteuttamista. Seutuviestinnästä puhuttaessa on kuitenkin otettava huomioon, että seudun kunnat, yritykset ja muut organisaatiot noudattavat omaa viestintäilmettään ja suunnitelmaansa. Tämän suunnitelman on tarkoitus kattaa Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen toimesta tehtyä viestintää. Viestintä - tehokas keino tunnettuuden parantamiseen Forssan seutu on noin asukkaan talousalueen keskus, jossa asioivat ensisijaisesti Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän asukkaat ja yritykset. Mainittakoon, että Forssan työpaikkaomavaraisuus on n Positiivista kerrottavaa Forssan seudulla on esimerkiksi huippuosaaminen ympäristö ja energia, vihreä logistiikka, hyvinvointi ja teknologia kärkitoimialoilla, monipuolinen pk-yritystoiminta ja koulutustoiminta. Myös edulliset asumiskustannukset, sijainti, toimiva infra sekä monipuoliset palvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet viestittävät myönteisesti seudusta. Seudun tunnettuutta edistää vahva yhteistoiminta, kuntien erilaisuus sekä kompakti koko. Seudun aktiiviset kunnat näkyvät monimuotoisesti. 4

5 Hyväksytyn kaupunkistrategian mukaan Forssa on vuoteen 2025 mennessä Suomen ykkösalue ympäristöliiketoiminnassa. Forssan kaupunki toteuttaa myös Suomen lapsiystävällisin kaupunki 2017 projektia, jonka avulla kehitetään palveluita lapsiperheille. Tämä osaltaan viestittää myönteisesti seutua valtakunnan tasolla. Humppila puolestaan tunnetaan mittavista hankkeista, jotka toteutuessaan houkuttelevat seudulle niin yrityksiä kuin asukkaita. Hankkeista mainittakoon ekologistiikka-alue, joka muodostuu eri liikennemuotojen, uusituvan energiantuotannon ja innovatiivisen yritysalueen kokonaisuudesta. Kansainvälistä rahtiliikennettä palveleva lento-, rautatie- ja maaliikenteen keskus hyödyntää uusinta osaamista ympäristö-, turvallisuus- ja talousnäkökohdista. Jokioisilla toimii kansainvälisesti tunnettu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, joka on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus tehden tieteellistä yhteistyötä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. MTT houkuttelee seudulle etenkin huippututkijoita ja tietoa Tammela on tunnettu upeasta luonnostaan kansan- ja kansallispuistoineen sekä luontomatkailusta. Tammela on myös haluttu asumis- ja mökkeilykunta. Tammelan kunnan visiossa Tammela tarjoaa kaikenikäisille ihmisille mahdollisuuden asua monipuolisesti luonnonläheisessä ja turvallisessa ympäristössä. 5

6 Ypäjä puolestaan on Suomen tunnetuin hevospitäjä. Ypäjän valtti on hevososaaminen, johon on panostettu jo monen vuoden ajan. Ypäjän juuret hevospitäjänä ulottuvat jo 1900-luvun alkuun ja nykyään Ypäjällä voi suorittaa vaikka hevosalan ammattitutkinnon. Ypäjällä järjestetään myös korkeatasoisia, kansainvälisiä hevoskisoja. Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen perustoimintaa on yrittäjiksi haluavien, alkavien yrittäjien ja jo yrittäjinä toimivien neuvonta. Perusviestintä sisältää FSKK:n palvelujen markkinoinnin edellä mainituille, paikallisen imagon kehittämisen sekä uusien sekä olemassa olevien suhteiden ylläpidon kaikkien sidosryhmien kanssa. Aluekehittäminen ja hankehallinnointi laajentavat markkinoinnin ja viestinnän tarvetta. Julkisuutta ei saada, jos ei itse toimita aktiivisesti. Viestintä onkin yksi tehokas keino Forssan seudun tunnetuksi tekemiseen. Viestinnällä voidaan lisätä osaamisen tunnettuutta, alueen omalaatuisuutta ja vahvuuksia ja sitä kautta saada lisää asiakkaita ja uutta liiketoimintaa alueelle. Viestinnän tulee olla kuitenkin suunnitelmallista ja vastuutettua. Viestintä on paljon muutakin kuin sähköinen tai painettu viestintä, johon tässä suunnitelmassa keskitytään. Kun halutaan parantaa etenkin sisäistä viestintää, pitää ottaa huomioon sekä auditiivinen että non-verbaalinen viestintä. 6

7 2. VIESTINNÄN TAVOITTEET - rakentaa yhteistä ja tehokasta seutuviestintää - olla avointa, aktiivista ja ymmärrettävää - edistää seudun tunnettuutta ja strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista - saada aikaiseksi sisäinen sitoutuminen - saada oikea tieto oikeaan aikaan oikeille tahoille - miettiä kohderyhmät eri viesteille - saada keskeiset toimijat mukaan - lisätä seudun asukkaiden ja työssäkävijöiden tyytyväisyyttä, motivoitumista, sitoutumista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä - vaikuttaa positiivisesti asenteisiin ja ennakkoluuloihin siten, että myönteinen asenne johtaa asiakas- ja asukasvirtojen lisäykseen - edistää oikean tiedonsaannin ja vaikuttamisen mahdollisuuksia - vahvistaa ja kehittää seudullista, kansallista ja kansainvälistä mielikuvaa seudusta innovatiivisena, osaavana ja kehittyvänä toimijana 7

8 8

9 3. KOHDERYHMÄT Viestinnän kohderyhmiksi koetaan kaikki seudulla asuvat ja työssäkäyvät, yritykset ja yrittäjät, matkailijat, tiedotusvälineet, muut sidosryhmät kuten koulutusorganisaatiot, kehitysorganisaatiot, kunnat, valtion virastot, kauppakamari- ja yrittäjäjärjestöt, kaupalliset - ja edunvalvontaorganisaatiot. Yksi tärkeimpiä kohderyhmiä ovat valtion virkamiehet ja kansanedustajat, sillä esittelyt linjauksiin ja päätöksiin tehdään heidän toimestaan. Kohderyhmätasot ovat seudullinen, kansallinen ja kansainvälinen. Markkinointi- ja viestintäkampanjoittain nostetaan esille aina kukin kohderyhmä, jolle viestiä välitetään. 4. VIESTINNÄN KANAVAT Viestinnässä käytetään hyväksi tiedotusvälineyhteistyötä paikallisten, maakunnan ja valtakunnan lehtien sekä radion ja television kanssa, verkkoviestintää mukaan luettuna sosiaalinen media, julkaisuja ja esitteitä, sidosryhmä- että sisäistä viestintää sekä erilaisia messu- ym. tapahtumia. Kohdemarkkinoinnissa uusien yrittäjien alueelle saamiseksi käytetään mm. Yritys-Suomen, Kauppakamarin ja Suomen Yrittäjien viestintäkanavia. Hyväksi on havaittu myös erityyppisiin kilpailuihin osallistuminen, sillä viestintää voi myös tehokkaasti edistää näiden kautta, ns. sissimarkkinoinnin tyyppisesti. 5. SEUDUN YLIVOIMATEKIJÄT Viestinnässä ja markkinoinnissa pitää voida keskittyä vain muutamaan ylivoimatekijään, jotka tuodaan kaikissa yhteyksissä johdonmukaisesti esille. 9

10 Forssan seudun vahvuuksia ovat mm. logistinen sijainti monipuolinen elinkeinoelämä monipuolinen koulutustarjonta työpaikkaomavaraisuus puhdas luonto järkivihreys 6. VIESTINNÄN PAINOPISTEET Seudun elinkeinopoliittisessa viestinnässä keskeisellä sijalla pitää olla sidosryhmäviestintä. Toiminnan maksajat ja keskeiset sidosryhmät odottavat säännöllistä tietoa ja raportointia tekemisistä ja tuloksista. Valtakunnalliset päättäjät ja vaikuttajat pitää myös saattaa säännöllisen tiedottamisen piiriin, niin kuin mm. Netterin myötä on jo tehty. Tiedotusta ja markkinointia ei saa unohtaa omassa maakunnassa. Sillä luodaan kuva alueen yhteistyötahdosta ja aktiivisuudesta. Siksi muualla toteutettavien markkinointikampanjoiden pitää näkyä myös maakunnassa. Muualla Suomessa tapahtuva markkinointi kohdistetaan tietyille kohdealueille sekä yleismarkkinointina että suoramarkkinointina. Tähän kuuluu etenkin Häme-brändin alla matkailu- ja tapahtumamarkkinointi ja Järkivihreän Forssan seudun nimissä tehtävä ympäristöyritysten kontaktoint/markkinointi. Lisäksi elinkeinoelämälle suunnatussa viestinnässä käytetään medioina talouselämän lehtiä. 10

11 Tärkeää on yhtenäinen näkyvyys niin viestinnässä kuin markkinoinnissa, sillä on viestijänä sitten kuka tahansa seudulta, tietyt tutut elementit korostuvat viestinnässä ja luovat yhteisen ilmeen tunnettuutta. Kansainvälistä markkinointia ei ole vielä paljoa tehty suoranaisena markkinointitoimenpiteenä. Sitä on toteutettu messuilla, näyttelyissä ja henkilökohtaisissa tapaamisissa. Lisäksi mm. toukokuussa 2012 on osallistuttu kilpailuun, jossa pärjääminen toisi tullessaan hyvää kansainvälistä näkyvyyttä. Kyseinen EU-kilpailu on Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima ja vaikka itse kilpailussa ei oltaisikaan kahden parhaan hankkeen joukossa, osoittaa kilpailuun osallistuminen seudun aktiivisuutta ja tavallaan viestiä viedään myös käsittelevän virkamiehistön tietoisuuteen. Kansainvälinen markkinointi on haastavaa, koska pelikenttä isonee kerta heitolla. Lisäksi budjetti moninkertaistuu. Kansainvälistä viestintää ja markkinointia suunniteltaessa pitäisi tarkkaan miettiä soveltuvat maat, joista aloitetaan. Ennen kaikkea pitäisi rahoitus olla kunnossa, sillä kansainvälinen markkinointi on arvokasta. Ennemmin kannattaa viestintä ja markkinointi hoitaa kunnolla kuin jättää puolitiehen kesken. Jatkuvasti pitää myös korostaa seudun profiilia etenkin englanninkielisessä markkinoinnissa. Yritysten ja kuntien nettisivujen käännöksiä ja esitteitä tarvitaan. Unohtaa ei saa myöskään jo seudulla olevia ulkomaalaisia, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten palveluksessa toimivia henkilöitä, jotka tarvitsevat palveluja omalla kielellään tai ainakin englanniksi. 11

12 Kansainvälisessä markkinoinnissa myöskään puskaradion toimintaa ei kannata vähätellä. Siksi mm. tänne suuntautuva kv-matkailu olisi tarpeen tunnistaa suunnitelmia tehdessä. Tarpeen olisi myös kehittää kansio niistä tahoista, jotka tarjoavat palveluja englanniksi. 7. TIEDOTUSMATERIAALIT Erilaista materiaalia löytyy niin kunnista, yrityksiltä, kehittämisyhtiöiltä, koulutusorganisaatioilta ja Häme-brändin alle luotuna matkailusta, seutumme osalta myös Järkivihreä Forssan seutu -brändinä. Tärkeää olisi luoda yksi yhteinen esittelykansio, jossa kaikki osapuolet olisivat edustettuina lyhyellä esittelytekstillä. Aiemmin tämä on tehty yhteisillä esitteillä, näissä kuitenkin tilarajoitukset eivät anna mukana olevista yrityksistä riittävän laajaa kuvaa yritysten mielestä, joten erillinen kansio yritysten, kuntien ja organisaatioiden esittein yhteisen esitteen lisäksi olisi suotavaa. Esittelykansio ei saa olla liian pitkä - ei ole tarkoitus väsyttää lukijaa tiedon paljoudella vaan tehdä kompakti kokonaisuus, mistä käy ilmi houkuttelevasti perustiedot sekä lisätietojen saantimahdollisuus. FSKK:n rooli korostuu elinkeinopalvelujen suhteen, kunnat taas ovat alueiden asiantuntija mm. asumisja kaavoitusasioissa. Säännöllistä yhteistä tiedottamista Forssan Seudun Kehittämiskeskuksessa on kerran kuukaudessa ilmestyvä Netteri. Formaatista on saatu paljon kiitosta, mutta toistaiseksi se lähetetään vain valitulle joukolle, esimerkiksi suuri yleisö jää tästä paitsi, joten säännöllisesti pitäisi näkyä myös alueen lehdistössä. Vastaavanlaista tiedottamista pitäisi seudullisesti tehostaa, ehkä koota ns. nettitiedotepankki, johon kukin seudun organisaatio tiedottaessaan lataisi yrityksensä/organisaationsa tiedotteet näkyville. Näin myös medianäkyväisyyttä pystyttäisiin parantamaan yhteisellä tiedotepankilla. 12

13 Seudullisessa viestittämisessä pitää muistaa myös kolmas sektori, joka pystyy välittämään tietoa suoraan ruohonjuuritasolla. Kolmannen sektorin osuus viestinnän läpiviemisessä korostuu, kun halutaan kohderyhmäksi esimerkiksi tietty erikoisala. 8. RESURSSIT JA TOIMINTATAPA Resursseja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksessa on käytettävissään markkinointi- ja viestintäsihteerin (MVS) työpanos, joka jakaantui aiemmin eri hankkeiden kesken. Aluekeskusohjelman loputtua MVS keskittyy FSKK:n ja Järkivihreä Forssan seutu -hankkeen hoitamiseen. FSKK:n viestinnän määrärahat riittävät perustiedottamiseen ja pienet markkinointitoimenpiteet (mm. mainosten teko, paikallislehtien ilmoitukset, omat esitteet) vielä pystytään hoitamaan. Häme markkinoi -hankkeessa (Järkivihreä Forssan seutu) vuosibudjetti on euroa ja se sisältää kerättäväksi yksityisrahaa euroa. Ilman yksityisrahan keräämistä hankerahaakaan ei ole. Järkivihreässä on keskitytty ympäristömarkkinointiin eli korostettu seudun monipuolista ympäristöyrittäjyyttä ja niiden palveluja. Nyt myös muut toimialat ovat vahvasti mukana yhteisellä ilmeellä. Kehittämiskeskuksen hallinnoimien erilaisten hankkeiden toimesta viestitään myös yhteisellä näkyvyydellä, toki pääviesti on silloin hankkeen tarkoituksen mukainen. Hankeviestintä hoidetaan lähinnä hankkeen projektipäällikköjen toimesta ja markkinointibudjetit ovat täysin projektipäälliköiden hallussa. Kuitenkin kaikessa hankeviestinnässä, ilmoituksista messuosallistumiseen tehdään työtä yhdessä markkinointi- ja viestintäsihteerin kanssa. 13

14 Koska resurssit ovat rajalliset, tärkeää olisikin luoda seudulle yhteinen markkinointi- ja viestintähenki, jonka mukaan kaikki osaltaan puhuisivat ja toimisivat samansuuntaisesti, yhdessä korostettaisiin tiettyjä pääasioita ja sitten erityiset yksityiskohdat saataisiin esille tunnettuuden ja imagomarkkinoinnissa onnistumisen kautta helpommin. Järkivihreä Forssan seutu hanke on tässä onnistunut aika hyvin. Nyt viestit näkyvät järkivihreästi, sekä Järkivihreä Forssan seutu, Järkivihreä ja Bright Green Forssa Region omaavat omat tavaramerkit. Myös yhteinen materiaali on toimitettu verkostolle, mm. powerpoint pohjat (pelkällä ilmeellä sekä sitten muutaman dian valmiilla tekstillä) ja word-pohja. Toiveena on ollut käyttää näitä, kun aiheena on Järkivihreä Forssan seutu. Myös nettisivuihin on panostettu ja turhia sivustoja yhdistetty. Nyt perustiedot löytyvät kahden osoitteen alta eli ja Näiden päivittämisen hoitaa lähinnä markkinointi- ja viestintäsihteeri. Sosiaalista mediaa hyödynnetään myös viestinnässä, esimerkkinä facebook-sivut. Ennen kaikkea eri yhteistyötahojen voimat pitää saada yhdistettyä, jotta saadaan lisättyä näkyvyyttä ja pidettyä kustannukset kurissa. Yhteistyön osoituksesta mm. Alihankinta 2012 messuilla ympäristöalan yrittäjät ovat samalla osastolla elektroniikka- ja metalliyrittäjien kanssa, kokonaisuus edustaa Järkivihreää ilmettä. 14

15 9. VIESTINNÄN PERUSSUUNNITELMA 2013 Seutuviestintä resursoidaan vuoden 2012 tapaan Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen kautta. Vuodelle 2013 varaudutaan taloudellisien resurssien saamiseen viestinnän toteuttamiseksi Järkivihreä Forssan seutu hankkeen puitteissa, toteutetaan toimenpiteitä eri hankemarkkinoinnissa sekä lisätään Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n omaa näkyvyyttä oman viestintä- ja markkinointibudjetin avulla. Budjettivastuusta ja lopullisesta näkyvyyspäätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Viestinnän käytännön koordinoija ja toteuttaja on markkinointi- ja viestintäsihteeri. Järkivihreän Forssan seudun viestintää ja markkinointia koordinoidaan kehittämiskeskuksesta, mutta varsinaiset näkyvyyspäätökset linjataan yhteisissä Järkivihreissä kokouksissa. Viestinnän perussuunnitelmassa määritellään yleensä vuoden tavoitteet ja toimenpiteet sekä se, miten näiden toteutumista seurataan. Toimenpiteet olisi hyvä koota vuosittaiseen viestintäkalenteriin, jossa määritellään mitä, missä, milloin, miten, kenelle ja kenen toimesta viestitään. Haasteen tarkalle viestintäkalenterin luomiselle asettaa vastuun eri jaot. Lähtökohtana viestinnän perussuunnitelmassa on viestintäsuunnitelmassa esitettyjen kehittämisehdotusten huomioiminen niin hyvin kuin mahdollista, kuitenkin olemassa oleviin resursseihin perustuen. 15

16 10. SEUTUVIESTINNÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSIA VUODELLE 2013 Seutuviestinnän organisointi Viestinnän perussuunnitelmaan kootaan seutuviestinnän osa-alueet (Hämemarkkinointi (sekä matkailu että järkivihreä), aluekehittäminen, hanketiedottaminen ja markkinointi, FSKK:n tiedotus ja sidosryhmäviestintä, oleelliset nettisivut ja sosiaalinen media saman sateenvarjon alle. Osaalueiden omien tavoitteiden lisäksi olisi hyvä miettiä yhteiset seutuviestinnälliset tavoitteet ja mittarit. Osaltaan tämä on haastavaa, sillä esim. hankemarkkinoinnista vastaa projektipäällikkö, joka päättää hyvinkin itsenäisesti tarvittavista toimenpiteistä. Näin ollen tässä markkinointi- ja viestintäsuunnitelmassa ei voida kokonaisuutena nostaa tavoitteita ja mittareita esiin. Yleisesti voidaan todeta, että markkinointi- ja viestintä pyritään pitämään positiivisena ja samannäköisenä, näkyvyyttä kokeillaan eri medioissa ja ne tavat, joita pystytään luotettavasti mittaamaan, hyödynnetään tulevissa suunnitelmissa. Yksi tärkeimmistä viestintämuodoista on sisäisen viestinnän toteuttaminen. Tärkeäksi koetaan yhteisen näkyvyyden maksimointi. Kuten aiemmin jo todettiin, seudun kunnat, yritykset ja yhteisöt noudattavat omaa viestintästrategiaansa sekä ilmettään. Tarkoitus ei ole muuttaa näitä vaan prykiä näkymään yhdessä. Esimerkiksi edellä mainittujen nettisivuilla olisi hyvä näkyä järkivihreä-logo, joka yhdistäisi toimijoita ja samalla lisäisi tunnettuutta. Yhteisestä merkistä on myös puhuttu, mutta sen sijaan että kehitettäisiin uutta, kannattaisi hyödyntää nykyinen Järkivihreä -logo ns. yhtenäismerkkinä. 16

17 Ehdotuksia viestinnän kanavien käytön tehostamiseksi Seutuviestintää toteutetaan vuosisuunnitelman mukaisesti, joka perustuu nykyisiin toimenpiteisiin. Olemassa olevia viestinnän kanavia hyödynnetään totuttuun tapaan. Lisäksi seutuviestintää kehitetään tehostamalla viestinnän kanavien käyttöä. Uusia hyviä käytäntöjä seurataan ja yhteistyöverkostoissa (mm. LinkedIn Sekes) keskustellaan eri medioiden/tapojen toimivuudesta. Viestinnän toimenpiteissä keskitytään ulkoiseen tiedotukseen ja mediasuhteiden hoitoon. Toimittajarekisterit ajantasaistetaan ja tarkistetaan. Viestintäsihteeri pyrkii tapaamaan paikallislehtien uutispäälliköt/päätoimittajia säännöllisesti. Toimittajatapaamisia ja -vierailuja pyritään järjestämään eri tapahtumien yhteydessä. Toimialojen tiedottamista kehitetään sekä Netterin että nettisivujen kautta. Sosiaalista mediaa hyödynnetään järkevissä määrin. Kehitetään niin sähköisten kuin painettujenkin julkaisujen graafista ulkoasua yhtenäisempään suuntaan. Sukunäköisellä ulkoasulla profiloidutaan juuri Järkivihreän Forssan seudun viestinnän toimenpiteisiin, oli kyse sitten yrityksille suunnatusta asiakaslehdestä tai seudullisesta markkinointisivustosta. Olemassa olevien esitteiden päivitykset hoidetaan. Etsitään kokeiluluontoisilla markkinointikampanjoilla oikeita kanavia seudun imagon parantamiseksi, yrittäjien ja asukkaiden hankkimiseksi. Kohdemarkkinoinnissa uusien yrittäjien alueelle saamiseksi käytetään mm. Suomen Yrittäjien viestintäkanavia sekä pyritään tehostamaan näkyvyyttä myös Yrityssuomi.fi:n kautta. Hankitaan tarvittavat ohjelmistot, jotta suurin osa työstä pystytään toteuttamaan itse olematta liikaa sidoksissa itsestä riippumattomiin aikatauluihin ja rahoihin. 17

18 Ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä pitää vaalia eikä soveltaa lyhytnäköisyyttä, sillä viestinnän ja markkinoinnin tehon pureminen ei näy hetkessä. Aluekehittämisen keskeisen toimintaympäristön yrittämisen ja osaamisen teemoissa muodostavat Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (aluekehitys ja yrityspalvelut) sekä aktiivisesti toimiva järkivihreä markkinointi- ja viestintäryhmä. Seudun viestinnässä keskeisiä toimijoita ovat: seudun kunnat, te-toimisto, FSTKY, FSKK, MTT, oppilaitokset (lukio, FAI, FAK, HAMK, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto), Wahren-opisto, Järkivihreät yritykset (LHJ Group, Envor Group, Watrec Oy, JSyrjänen Oy, Uusioaines Oy, Vapo, Voimavapriikki, Voimamylly), seudun yrittäjäjärjestöt, LounaPlussa sekä Järkivihreiden hankkeiden koordinoijat. Järkivihreän markkinointi- ja viestintäryhmän toimintaa koordinoi Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n markkinointi- ja viestintäsihteeri. Toimialojen koordinointia hoitaa ko. toimialapäällikkö. 18

19 11. SEUTUVIESTINNÄN TOIMENPITEET 2013 Järkivihreä Forssan seutu Ympäristöliiketoiminnalla on Forssan seudulla myös pitkät perinteet. Viimeisen 15 vuoden aikana seutu on jo houkutellut ympäristöalan osaamista. Usko toimialan kasvuun ja sen mahdollisuuksiin on seudulla suuri. Forssan seudun tuore elinkeinostrategia perustuu ympäristöystävälliseen sekä kestävää kehitystä tukevaan toimintaan, niin sanottuun järkivihreyteen. Seudun yritysmarkkinoinnin ja tilamarkkinoinnin tueksi kehitetty Järkivihreämarkkinointikonsepti, jolla tehdään tunnetuksi seudun monipuolista ympäristöosaamista ja ympäristömyönteisten yritysten palveluja. Kärkenä ympäristöyritykset - valinta pohjautuu seudun yhteiseen strategiatyöhön ja valittuihin avainklustereihin. Seudun yhteisesti hyväksytty visio 2025: Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista menestyksekkäästi hyödyntävä ja kehittävä asukkaan luova, hyvän elämän alue, jonka vihreä logistiikka ja kierrätysteknologia ovat maailman huipulla. Elinvoimaiset teknologiatoimialat, maaseutu ja terveellisen ruoan tuotanto luovat erityistä kilpailukykyä. Yritysten toimintaympäristö täyttää kestävän kehityksen periaatteet. Häme-markkinoinnin Forssan seudun painopisteenä on elinkeinostrategiassakin tunnustettu järkivihreä yrittäminen. Forssan seutu on ollut tunnettu erityisesti tekstiili- ja elintarviketeollisuudestaan. Vallitseva talouden taantuma ja murros ovat osaltaan vaikuttaneet teollisten työpaikkojen vähenemiseen myös Forssan seudulla ja kehitystyötä uusien elinkeinoklustereiden synnyttämiseksi on tehty. 19

20 Järkivihreällä Forssan seudun markkinoinnilla pyritään seudun ympäristömyönteisten tuotteiden, palvelujen, osaamisen ja toimintatapojen markkinointiin ja viestintään. Ympäristöosaamisen lisäksi mukaan Järkivihreään konseptiin on saatu myös muut toimialat, mm. hyvinvointi esittäytyi Tampereen Terve Sos -messuilla täysin järkivihrein ilmein. Lisäksi vuodelle 2012 suunniteltiin näkyvyydet Järkivihreästi mm. Forssan ehtootorille heinäkuussa, Alihankinta 2012 messuille yhdessä elektroniikan ja metallin kanssa syyskuussa sekä Yhdyskunta ja Ympäristö, Vesi ja viemäri, Jäte ja kierrätys 2012 messuille lokakuussa. Kärkiviestinä Järkivihreässä Forssan seudussa ajetaan monipuolisia ympäristöalan palveluja sekä parasta ympäristömyönteisen yritystoimintaa ja korostaa seutua sijaintipaikkana. Järkivihreys tulee toimimaan koko seudun kattavana niin markkinointihankkeena kuin toiminnallisen ja ajattelutavan uutena periaatteena. Toimenpiteinä mm. messut, esitteet, nettisivut jne. Yhteisillä toimilla pyritään tiivistämään toimittajayhteistyötä, jolla pyritään maksimoimaan ilmainen julkisuus uutuustuotteiden, innovaatioiden yms. avulla. Toimittajayhteistyö sisältää oikea-aikaisen tiedottamisen lisäksi lehdistöinfopakettien kokoamisen sekä kampanjakohtaisesti järjestettäviä toimittajavierailuja. Aluekehittämisessä viestintää ja markkinointia toteutetaan toimialakohtaisina kampanjoina yhteistyössä kunkin kärkitoimialan keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on saada kampanjoihin mukaan seudun kärkiyrityksiä. Lisäksi toteutetaan tarpeen mukaan erilliskampanjoita tukevia toimialojen rajapintoja ylittäviä yhteiskampanjoita. 20

21 Sidosryhmätiedotuksen ja suoramarkkinoinnin keinoin seudun profiili ja vahvuudet tuodaan entistä paremmin tärkeimpien sidosryhmien tietoisuuteen seudun ulkopuolella, jotta seudulle saataisiin houkuteltua uutta yritystoimintaa. Pyritään luomaan avoin keskusteluyhteys (sähköpostit, sosiaalinen media) seudun sisäisissä markkinointi- ja viestintätehtävissä toimivien kanssa, jossa välitetään tietoa käytetyistä markkinointi- ja viestintämenetelmistä, onnistuneista ja epäonnistuneista ratkaisuista, yhteisistä näkymisistä ym. Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen aiemmasta markkinointi- ja viestintäsuunnitelmasta on tehty ulkopuolinen kokonaisviestinnän kartoitus Tampereen Teknillisen Yliopiston TETA-8020 Yritysviestinnän opiskelijoiden Asta Toivasen ja Sanna Uusikauppilan johdosta. Johtopäätöksinä he totesivat viestintävastuiden selvittämisen sisäisesti sekä huomion kiinnittämisen resursseihin. Myös tiettyjen pelisääntöjen selventämistä kaivattiin, mm. kuka antaa lehdistölle lausunnot. Myös koko viestintäkoulutuksen antamista FSKK:n henkilöstölle todettiin hyödylliseksi, sillä saataisiin viestintäinnostusta muutettua aktiivisemmaksi. Positiivisia huomioita olivat mm. FSKK:n hyvä logo, joka näkyy sekä nettisivuilla että yrityksen käyttämissä lomakepohjissa sekä kyselyn pohjalta jäänyt positiivinen kuva organisaatiosta. Koko seutuviestintää ajatellen voisi olla hyödyllistä järjestää yhteistä viestintäkoulutusta, jossa korostuisi yhteisen näkyvyyden teho, kustannustehokkuus sekä nykymedioiden hyödyntäminen, etenkin sosiaalisen media. 21

22 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n tiedotus ja sidosryhmäviestintä Tavoitteena on tehokkaan ja oikea-aikaisen tiedonkulun varmistaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi viestinnän apuvälineenä toimii vuotuinen viestintäsuunnitelma. Tehokkaan ulkoisen tiedotuksen varmistamiseksi ja ilmaisen julkisuuden maksimoinniksi yksiköiden vastuuhenkilöiden (yrityspalvelut, aluekehitys) tulee tunnistaa oman yksikkönsä viestintätarpeet ja huolehtia siitä, että markkinointi- ja viestintäsihteeri saa ulkoiseen viestintään tarvittavat tiedot viipymättä ja riittävän selkeässä muodossa. Markkinointi- ja viestintäsihteeri huolehtii tietojen muokkaamisesta ja lähettämisestä eteenpäin. Talon ulkopuolelle lähtevät tiedotteet hyväksytetään yksiköiden esimiehillä. Tehokas sisäinen tiedonkulku varmistetaan järjestämällä säännöllisesti työpaikka- ja tiimipalavereja. MARKKINOINNIN JA VIESTINNÄN TOIMENPIDELISTAUS, FORSSAN SEUDUN KEHITTÄMISKESKUS OY: NYKYISET TOIMENPITEET Yrittäjien aamukahvi (1 krt/kk, toimistosihteeri) Sähköinen uutiskirje Netteri (kk:n viimeinen vko, mvs) ylläpito ja päivitykset (ohjautuu matkailun osioon, päivitys vastuu matkailusihteeri) ylläpito ja päivitykset (toimialapäälliköt omansa, muut mvs) ylläpito ja päivitykset (mvs) ylläpito ja päivitykset (mvs + matkailusihteeri) toimialakohtaiset päivitykset sivulla (toimialapäälliköt) nettisivutilastojen seuranta (mvs) Lehdistötiedotteet (tarvittaessa, sisältötieto projektin vastaava, muu mvs) 22

23 Matkamessut (matkailusihteeri) Seudullinen matkailuesite (matkailusihteeri) Järkivihreä + muu esitemateriaali (mvs) Hämeen Kauppakamarilehti Forssan seudun sivut (4 krt/v, mvs) Kynttilänpäivän ilta (toimistosihteeri) Järkivihreä markkinointi- ja viestintäryhmä (mvs) Toimittajatapaaminen (paikallismediat) (mvs) SEKES-viestintäverkostotapaaminen (tj, mvs) YritysSuomi.fi toimitustapaamiset (mvs) Järkivihreät messut, muut tapahtumat mm. ehtootorit (mvs) seminaarit (mvs ja toimialapäälliköt) mainosmateriaalit (lehtimainokset, mvs) sähköinen yrittäjätiedotus (mvs) yritysrekisterin päivitys (mvs) lehdistömapin ylläpito (mvs) Häme-markkinointimateriaalin keräys (mvs) asiakasvierailut (mm, KTM, vms + toimistosihteeri) toimialapäälliköiden markkinointi- ja viestintäyhteistyö tapahtumakalenterin ylläpito, käyttäjätunnusten luominen kuvamateriaalin kerääminen (mvs) sidosryhmäyhteistyö markkinointimateriaaleissa (mvs) kilpailu- ym. paperityöt suunnitelmien yms. päivitys (mvs) 23

24 SUUNNITTEILLA FSKK esitepäivitys, sähköinen versio, tulostetaan itse (mvs + muut) Oikeiden markkinointi- ja viestintäkanavien löytäminen (mvs) Yrittäjien kanssa yhteismarkkinoinnin toteuttaminen (mvs) -kuvagallerian kehittäminen seudullinen esitekansio valtakunnallisen uutiskynnyksen ylitys ja juttujen saanti!! kansainvälinen markkinointi ja tiedotus!! sosiaalisen median parempi hyödyntäminen yhtenäisen ilmeen soveltaminen sisäisesti mm. sähköposteista lähtien VUOSISUUNNITELMA Vuosisuunnitelma muodostuu kuukausittaisista toimenpiteistä yllä olevasta nykyisten toimenpiteiden listauksesta. Kuukausittain suoritetaan listalta tarvittavat osiot, vakioita ovat monet mm. kuukausittainen Netteri, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Hämeen kauppakamarin lehti,.nettisivujen ja yritysrekisterin päivitykset. Kuukausittaista listaa ei ole toiston vuoksi liitteenä. Joustavuutta antaa myös uusien, ei toimenpidelistauksessa olevien keinojen käyttö. Toisin sanoen muualla hyväksi koettujen tapojen testaus. 24

25 LIITE: VIESTINTÄ VS MARKKINOINTI Viestintä ja markkinointi onnistuu, kun on tieto siitä, miten viestintä ja markkinointi vaikuttaa, mitä se voi tai ei voi tehdä tavoitteet on määritelty selkeästi ja seuranta on järjestetty kohderyhmät viesteille on määritelty selkeästi viestintä ja markkinointi on suunnitelmallista, aktiivista ja pitkäjänteistä kaikki organisaation jäsenet ymmärtävät olevansa tiedottajia ja markkinoijia keskeiset yhteistyötahot viestivät samansuuntaisesti tiedotustoimenpiteet, sisäiset ja ulkoiset sekä markkinointitoimenpiteet muodostavat aikataulullisesti suunnitellun operatiivisen toteutusohjelman viestintä laajasti ottaen (sidosryhmäsuhteiden hoito, sisäinen ja ulkoinen tiedotus, markkinointi) mielletään investointina viestintävastuut on selkeästi määritelty Viestintä Viestintä, communicare, tarkoittaa tehdä yhdessä. Viestintä on kaiken inhimillisen toiminnan perusta (Waltzlawick 1967) Viestintä on systeemien välistä tiedonvaihtoa. Viestintä voi olla yksisuuntaista tai molempisuuntaista. Yleensä viestinnällä tarkoitetaan ihmisten välistä viestintää, kommunikaatiota. Viestinnän olemassaolo huomataan silloin, kun se epäonnistuu eli tieto ei mene perille tai sitä ei ymmärretä. 25

26 Viestinnän onnistuminen ei riipu pelkästään lähettäjästä; viestintä on vuorovaikutusta viestijöiden ja vastaanottajien välillä Markkinointi Philip Kotlerin määritelmän mukaan "markkinointi on sosiaalinen prosessi, jonka kautta yksilöt ja ryhmät tyydyttävät tarpeitaan ja halujaan vaihtamalla tuotteita ja luomalla arvoa muiden kanssa". Tyypillisesti markkinointi on pitkäjänteistä ja hidasta toimintaa, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää tai kysyntään positiivisesti vaikuttavia ilmiöitä. Markkinointiviestintä (promotion) on yksi markkinoinnin kilpailukeinosta. Mainonta on osa markkinointiviestintää. Mainonta on maksettua, tavoitteellista tiedottamista, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon. Mainonta tähtää yleensä myynninedistämiseen, eli tavoitteena on yksinkertaisesti myydä joko heti tai myöhemmin. Mainonnalla luodaan tuotteen tai palvelun tarve. Mainoksilla tiedotetaan tavaroista, palveluista, aatteista ja ihmisistä. Mainonnan avulla luodaan brändejä eli tavaramerkkejä. Myös ihmisestä voidaan tehdä ns. brändi Brändi käsitetään niin, että se on kaiken sen tiedon ilmentymä, joka liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Toisaalta on esitetty, että brändi voi liittyä yhtä lailla yritykseen, julkiseen laitokseen, yhtyeeseen tai henkilöön, kuten vaikka poliitikkoon. 26

27 Brändi, imago ja maine ovat kaikki kohderyhmän mielikuvia tai mielipiteitä yrityksestä. Usein imago määritellään enemmän visuaaliseksi mielikuvaksi, kun taas esimerkiksi maine käsitetään enemmän kokemukseen perustuvaksi. Imagon on myös sanottu olevan aina ihmisten mielissä oleva käsitys johon yritys pystyy vain rajallisesti vaikuttamaan. Esimerkiksi arvot, asenteet, ennakkoluulot ja uskomukset ovat asioita joihin yrityksen tiedottamisella ja toiminnalla ei välttämättä pystytä vaikuttamaan. 27