JOHAN SELIM AHDIN, ELINA VIKTORIA REKOLAN JA HEIDÄN ESIVANHEMPIENSA TARINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHAN SELIM AHDIN, ELINA VIKTORIA REKOLAN JA HEIDÄN ESIVANHEMPIENSA TARINA"

Transkriptio

1 JOHAN SELIM AHDIN, ELINA VIKTORIA REKOLAN JA HEIDÄN ESIVANHEMPIENSA TARINA Juhani Heiska 2016 Julkaisija: Rekolan suku 0

2 Mikä oikein on tämä tarina? Tässä tarinassa on satoja päähenkilöitä. He ovat asuneet Lahden seudulla Hollolassa, Asikkalassa, Nastolassa, Uusikylässä ja Iitissä. Heinolan seudulla heitä on asunut Heinolassa ja Mäntyharjulla. Myös Suomen etelärannikolla Kemiössä, Karunassa, Perniössä, Sauvossa ja Turussa, jopa Ruotsin Västervikissä ja Nykilissä tai Saksassa heitä on asunut. Jokainen heistä on tärkeä sukujen ituratojen ihmeellisessä verkostossa. Silti tämä ei ole nimiluetteloiden ja vuosilukujen kirja. Vanhin heistä syntyi 1600-luvun puolivälissä ja nuorin 1900-luvulla. Heistä muodostuu seitsemän sukupolvea, joille on omistettu aina oma tarinansa. He ovat selviytyneet, taistelleet ja eri tavoilla rakennelleet tai monia virheitä tehneet läpi sotien, nälkävuosien ja hyvien aikojen. Yksityiskohdista on kertynyt toivottavasti mielenkiintoisia juttuja, joista voi tehdä monia kiinnostavia tilastojakin. Vinkkinä voi kertoa, että ensimmäisellä perehtymisellä aukeaa vain osa siitä elämänmaisemasta, jota tarinassa esiin tuodaan. Tämä on sukutarina, mutta vaikka siitä ei omaa esivanhempaa löytäisikään niin kyllä jotain historian helminauhasta. Kuviin ja karttoihin on voitu varsinkin loppuosissa liittää valokuvia elävöittämään ajan kuvausta sukujuttujen tekstejä laajemmin. Lähdeluetteloon kuuluu myös monien haastateltujen ja aineistoa lähettäneiden nimiä kuten Helmi Ahti, Juhani Ahti, Kauko Ahti, Kirsti Ahti, Sirkka Ahti, Raija Huusari, Kauko Miettinen, Eila Penttinen, Sinikka Reivi, Ritva Simppala, Karl & Tuulikki Stucki, Katri & Seppo Suppi. Erikoisen tärkeä niistä on edesmenneen kummienoni Tauno Ahdin nimi. Hän oikeastaan sai minut kiinnostumaan tämän sukutarinan kokoamiseen. Toivo Lyyn Lahden laulun alkusäkeisiin on sattumalta tullut runollinen viittaus tämän sukutarinan vivahteisiin: Täällä, missä kruunaa ylhää Salpausselkää Tiirismaa, missä vasten metsää jylhää peltomeret aaltoaa, missä Vesijärven Ahti yhä kaitsee karjojaan, täällä nuori, kaunis Lahti, kasvoit syliin synnyinmaan. Juhani Heiska 1

3 Selim ja Elina Ahdin esivanhempia Johan Selim Ahti (Jansson) Elina Wiktoria Rekola * Sauvo * Lahti Lahti Lahti Johan (Jan) Samuelsson/Heino Eeva Gustava Holmström Johan Kustaa Kylä-Rekola Amanda Loviisa Nuuttila * Karuna * Kemiö * Lahti * Nastola Sauvo Sauvo Lahti Lahti Samuel Högmander Hedvig Gabrielsdotter Israel Holmström Sofia Linroos Mikko Kittelä Erika Rekola Kustaa Knuutila Stina Suppi * Turku * Kemiö * Perniö * Kemiö * Hollola * Lahti * Nastola * Nastola Karuna Karuna Kemiö Kemiö Lahti Lahti Nastola Nastola Johannes Christina Gabriel Ulrika Gustav Kaisa Johan Sofia Elias Madilda Anders Hedvig Gustaf Eeva Kustaf Liisa Hoeg- Stål- Erics- Michels- Johans- Jacobs- Lin- Claes Aaretti Helena Johan Puolakka Nuuttila Lovisa Suppi Adamsmander hammar son dotter son dotter roos dotter Kittelä Anttila Rekola Boman dotter * 1749 *1758 *1766 *1765 *1754 *1750 *1763 *1761 *1790 *1793 *1805 *1803 * 1773 *1780 * 1772 *1777 Karuna Karuna Kemiö Kemiö Kemiö Kemiö Kemiö Kemiö Hollola Hollola Lahti Hollola Nastola Nastola Iitti Iitti Karuna Karuna Karuna Kemiö Kemiö Hollola Hollola Lahti Lahti Nastola Nastola Nastola Iitti Mi- Ma- An- Ma- E M Mi- Kirs- J M Ja- M An- Le- C S Juho Caisa Sig- Ma- Mat- Mar- Samu- Ee- Juho Anna Karl An- Tuo- Eeva Adam Machel ria des ria rik a chel tin o a cob a ders na l t Kit- Es- fried ria ti ja el va Knuut- Ers- Bau- na mas Mä- ria E- Jo- Stål- Lag- Cum- r E- E- h r S r Tho- a i telä ko- Ant- Sep- Re- Jaak- Berg- Puo- tila dot- man Ma- Haikari kerics- hans- ham- man lan- i rics- rics- a i n i mas- e n la tila pä- kola kola flycht lak- ter ria lä son dotter mar der a son dotter n a ä a son s a 17 lä ka l M l o Asik Sauvo Karuna Kemiö Kemiö Kemiö Kemiö d Hollola kala Hol- Lahti Hollola Nastola Nastola Iitti Iitti i lo Kemiö g la Karuna Karuna Kemiö Kemiö Kemiö Kemiö Ke- Hollola Hollola Lahti Hollola Nastola Nastola Nastola Iitti miö Kemiö E K Jo- Lii- M C MC M K EL EA E L A S GA EM EM Tho- Sa- PM J S J B E C M B J M CA An- Ee- A M Ju- S Ju- K P K EH Did- Hed- B? M? G? Sa- M Kris Mar i han sa a r a a å i r i r n r i n a u n r a r a mas ra ä a o a a r l a a r o a a n ders va d a ho o ho a å a r e rik vig e a u mu- a ter ria i r Mic-Jo- t i t r r r i s i n i s d r s n i r i r Jo- Jo- r r h r c i i r t i h r r n Re- Mä- a r Berg-f P i h r i l Bau- Bröi- r t s el r To- E- k s hels hans- s s t i t s k a k a k a e a t a kg k i h h D i a a o t a i t t a i l a ko- ke- m i f i u s l i k l man jer t t t Mä- i ma- rot son dot- M t z n e t AA A A r a Se a a a a a n b a s n i a n a la lä J a l a o a K n W e i i a ke- a la la i ter a i O n i n n n n s v n t n n h E M Kit- Es- A a y l n ä n l f lä n ts- n l n d d d d ä a s s l e o tilä ko- n a c ak- u ck a on a o e e e e l son dotter s k d la t k ht ka tila man f r r r r l t i t kola s s s s s r g i Karuna Karuna s s d s d Kemiö ö Hollola l Lahti Nykil Iitti Iitti Iitti o o o o o m a Lahti n n t n t Karuna Karuna t t Kemiö Hollola Lahti Hollola Nastola Mänty- Iitti Iitti Iitti e e Lahti harju r r SB H? MM JM M? JM O?E? MA EVML HK A? A?A?...EJ J? M? H? S? E? E? C? B S J L Carl? A? J? A? Ju-? S? Sa- L J?... Mat- In- K A T?.. D? M? Sa? Cas-? i r i i a o a a ö a l r i n r a a i e i n n n r o ö a e i r e a e o o i Jaak- n u d ho i mu- i ö hias ge- a n u a a mu- per g i n c r h r t r r o i c n i l t i nr d d d i h r t n g i r r r f h i kola d h a Puo- m el s r Bau- borg r n o v r el f t r k i a i s a i f c k a cb t s r s e e e k a a t r f k o l til i a s e o m lak- o Knu- b a man Are- l a m i k r a i e a na M n a h e h o a i t r r r K n n i i r Re- a n a r ka n tila e n nan- BC a d u i k l a l r k i s s s i n J k i ko- Mä s ta der r o s s e t g n t a a e la ke ö l d s t k d lä i l i i o A Lahti Hollola Nastola Västervik j i n l b n Lahti e a p ä s t Lahti r n o o t Lah- Hollola Hollola Nastola Nykil d i n i Lahti ti e k l Lahti r a a 2

4 EDELLÄ OLEVASTA SUKUTAULUSTA VOI SAADA SELKEYTTÄVIÄ OTTEITA Seuraavassa kuviossa esitetään sekä Selimin että Elinan esivanhemmista sellaiset näytteet, että näkyy vain isä, isänisä, isänisänisä ja niin edelleen sekä äiti, äidinäiti äidinäiti ja niin edelleen. Lisäksi kaikkien elinajat kuvataan paksuilla pystyviivoilla. Kuvien vasemmassa laidassa on vuosilukuasteikko ja näin saadaan näkyville myös eri sukupolvien yhteisiä elinaikoja. Kuviosta tuli sitten seuraava: Kuvion alaosassa olevilla katkoviivoilla kuvataan sitä, että elinajat ovat kyseisten henkilöiden kohdalla arvauksia. Kyseisiä viivoja tarkastelemalla selkiyvät sitten esimerkiksi sukupolvien yhteiset elinajat. 3

5 EDELLÄ OLEVASTA SUKUTAULUSTA VOI TEHDÄ MYÖS MONENLAISILLA LASKELMILLA KIINTOISIA PÄÄTELMIÄ Voiko isäni, äitini, isoisäni, isoäitini ynnä muiden sellaisten saavutetusta eliniästä päätellä vaikka, että olemme pitkäikäistä sukua? Tämä kysymys kiinnostaa monia. Siihen voi saada valaistusta seuraavista koordinaatistoista, joissa on miesten kohdalla X-akselille merkitty isän ja isänisän saavutettujen ikien keskiarvoja sekä Y-akselille sukutaulusta löytyneiden miesten saavutettuja elinikiä. Naisten kohdalla on Y-akselilla sitten vertailukohtina äidin ja äidinäidin vastaavia keskiarvoja. Tällaiset kuviot saatiin: Miehen saavutettu elinikäluokka 90 - * * * * * Korrelaatiokerroin = +0, Tilastollinen merkitsevyystaso = * * * * * Miehen isän ja isänisän keskimääräinen saavutettu elinikäluokka Naisen saavutettu elinikäluokka 90 Korrelaatiokerroin = +0,39 - * * * 81 Tilastollista merkittävyyttä ei ole * ** Päätelmä oheisista kuvioista on, että esivanhempien saavutettu elinikä ennustaa poikien mutta ei * tyttärien saavutettavaa elinikää Naisen äidin ja äidinäidin keskimääräinen saavutettu elinikäluokka 4

6 SELIMIN JA ELINAN ESISUKUPOLVIEN ELINAIKOJEN VUOSILUVUT GRAAFISESTI ESITETTYNÄ Vuosisadan vaihtuminen on merkitty aina kahdella pystyviivalla. Sukupolvi Elinajat ensimmäisen syntymästä viimeisen kuolemaan I II III IV V VI VII / \ Näl- Iso- Pikku- Kus- Suomen Nälkä- viha viha taan sota kävuodet sota vuodet Sukupolvi Syntymien välinen aikajakso I II III IV V VI VII

7 Sukupolvi Kuolemien välinen aikajakso I II III IV V VI VII Sukupolvi Saavutettujen elinikien keskiarvo I M + N **************************76 Mies **********************72 Nainen ****************************78 II M + N *****************************79 Miehet ************************74 Naiset ***********************************85 III M + N *************63 Miehet **********60 Naiset ****************66 IV M + N *************63 Miehet **********60 Naiset ***************65 V M + N *************63 Miehet ************62 Naiset ***************65 VI M + N ****************66 Miehet **************64 Naiset *****************67 VII M + N **************64 Miehet *************63 Naiset ******************68 6

8 TILASTOTIETOJA PERHEIDEN MUODOSTUKSISTA Sukupolvi Naimisiinmenemisen ikien keskiarvo I Mies ****************************28 Nainen ********************20 II Miehet *******************************31 Naiset **************************26 III Miehet ***************************27 Naiset ***********************23 IV Miehet **************************26 Naiset **********************22 V Miehet ************************24 Naiset ***********************23 VI Miehet **************************26 Naiset **********************22 VII Miehet + *************************25 Naiset Sukupolven suurimman perheen lapsilukumäärä Sukupolvi I ************12 II *******7 III **********10 IV ******6 V *******7 VI ************12 VII ****4 7

9 TIEDOSSA OLEVIA KUOLINSYITÄ ERI SUKUPOLVISSA Sukupolvi I Aivoverenvuoto ja keuhkosyöpä (nämä jo nykyaikaisia diagnooseja). II??? III Horkka, kuume ja tuntematon tauti. IV Vanhuudenheikkous, kuume, itsemurha ja jokin niveliä jäykistävä tauti. V Vanhuudenheikkous, punatauti, tuntematon tauti, keuhkotauti, sydänkohtaus, pisto, vesipöhö, lavantauti, pilkkukuume, yskä ja rintakipu, jäihin hukkuminen, näivetystauti ja lapsivuode. VI Vanhuudenheikkous, sydänkohtaus, rintapisto, rintakipu, vesipöhö, pöhötystauti, kuumetauti, ripuli, punatauti, keuhkotauti, rokko, hinkuyskä, kuristustauti, mätätauti ja tuntematon tauti. VII Keuhkotauti, syöpä, kuumetauti, kylmettymistauti, riutumistauti, sydänkohtaus, rokko, rutto ja tuntematon tauti. Entisaikojen oireenmukaisista kuolinsyistä voi nykytiedoin vain arvailla nykyaikojen diagnooseja. Seuraavassa on valistuneita arvauksia: Pisto = keuhkokuume tai keuhkopussintulehdus. Poltto = äkillinen korkea kuume, pilkkukuume tai lavantauti. Vesipöhö tai pöhötystauti = voimakas turvotus, sydämen toimintavajaus tai munuaisvika. Horkka tai vilutauti = vilunväristyksiä aiheuttavava kuumetauti tai malaria. Punatauti = verinen ripuli. Mätätauti = pilkkukuume. Tårande = joku näivetystä aiheuttava tauti. Kuristustauti = kurkkumätä. Keuhkotauti saattoi olla myös kehkosyöpä. 8

10 TAAKSEPÄIN KATSOTTUNA SEITSEMÄNNEN SUKUPOLVEN AIKA (noin ) Johan Selimin sukujuurien tästä sukupolvesta tunnetaan seuraavat: Sigfried Brita Hinrik? Mickel Maria Johan Maria Mats? Jöran Maria Olof? Erich Kirstin Matts- Mats- Carls- Olofs- Eriks- Johans- Matsson dotter son dotter son dotter son Mickel Anna Erich Valborg Matt Lisa Henrik Kirstin Anders? Anders? Anders? Anders Lisa Hind- An- Simons- Hans- Anders- Mats Jörans- Anders- Mårtens- A? riks ders son dotter son dotter son dotter son son dotter Henrik Elsa Christer? Anders Lisa Anders Valborg Per? Karl Elisabet Johan? Erik? Thomas- Johannes- Simons- Claes- Henriks Erichs Anders- Hansson dotter son dotter son dotter son dotter Johan? Johan Margeta Erich Karin Johan? Jacob? Gabriel? Simon? Gustav? Lars- Lars- Eriks- Jörans- Ek son dotter son dotter Elina Viktorian sukujuurien tästä sukupolvesta tunnetaan seuraavat: E- Jo- Jö-? Mat-? Hen-? Sig-? E-? Ee-? Carl? Ber- So- Jo- Lii- Carl? An-? Ju-? A? Ju-? Si-? rik han- ran ti rik fri- rik ro til fia han sa Hen- ders ho d ho mon Kit- na Ja- ed Re- Samu- Mä- riks- a Puotilä kobs- Ant- kola els- kelä son m lakka son tila dotter Jaakkola Samu- Lis- Jö-??? Hans? Mat- In- Karl An-???????? Tuo-??? Da-? Mar-? Samu-? Cas-? el be- ran Hen- hias ge Bröi- na mas vid kus el per Knu- ta Samu- rik Bau- borg jer Coltila Eriks- els- Barck man Are- liandotter son nan- der der Tämän sukupolven syntymät tapahtuivat vuosien noin 1650 ja 1718 välillä. Kuolemat tapahtuivat vuosien 1700 ja 1809 välillä. Sukupolveen kuuluvia on siis ainakin 159 vuoden ajalta. Tuntemattomaksi on tästä sukupolvesta jäänyt 48. Selimin puolella kolmen Johanin, kolmen Anderssin, yhden Jacobin, yhden Hindrikin, yhden Olofin, yhden Christerin, yhden Peerin, yhden Gabrielin, yhden Simonin ja yhden Gustavin perheestä tunnetaan vain isännän ja sukua jatkaneen lapsen nimi. Elinan puolella tällaisia tapauksia on enemmän. Asuinpaikkoja olivat Asikkala, Hollola, Iitti, Karuna, Kemiö, Nastola, Ruotsin Nykil ja Västervik, Saksan Locknev tai Blackstad sekä Perniö. Lahden kylässä, jossa asui ainakin viisi tämän sukupolven perhettä, oli 1600-luvun lopulla noin 20 taloa ja niissä asui noin sata henkeä. Nälkävuodet ynnä sota olivat supistaneet talojen määrää ainakin kolmella. Talollisia maanviljelijöitä oli ainakin kahdeksan pariskuntaa ja renkejäkin oli. Arkeologisissa kaivauksissa on 1600-luvun Lahdesta löytynyt todisteita heidän viljelyistään: Tavallisten viljelysten lisäksi humalaa, hamppua, viikunaa, luumua ja viinirypälettäkin on löydetty. Myös tähän sukupolveen kuuluu yksi kappalaisen perhe, yksi ratsumestarin perhe, yksi kuudennusmiehen perhe, yksi kruunun venemiehen perhe ja yksi kankaankutojan perhe. Avioitumisikien keskiarvo oli noin 25 vuotta. Lasten syntymissä oli ainakin yhdessä perheessä kahdeksan vuoden aikana neljä synnytystä. Isovihan aikana syntyi ainakin viidelle perheelle yksi ja yhdelle 9

11 perheelle kaksi lasta. Lasten kuolemisissa yksi leskiäiti hautasi tyttärensä, joka oli noin 36-vuotias. Yksi isoäiti joutui kokemaan yhden poikansa ja viiden lapsenlapsensa kuoleman. Kaksi kertaa avioliitossa olleita oli yksi nainen. Yksi pariskunta sai kokea, kun heidän miniänsä kuoli ja poikansa meni sitten naimisiin samannimisen naisen kanssa kuin ensimmäinen vaimo. Saavutettujen elinikien keskiarvo oli noin 64 vuotta, miehillä noin 63 ja naisilla noin 68. Yksi isä kuoli jättäen jälkeensä noin kolmevuotiaan poikansa. Yksi isoäiti sai tapailla lapsenlastaan yli 20 vuotta mutta vain kolme muuta tähän sukupolveen kuuluvaa saattoi nähdä seuraavan sukupolven synnyttämiä lapsia. Leskenäoloaikojen keskiarvo oli noin 21 vuotta. Miesten kohdalla on tieto vain yhdestä miehestä, joka oli leskenä 32 vuotta. Naisten keskiarvo oli 16 vuotta. Kuolinsyistä on säilynyt seuraavaa: Vaikka Hollolassa ilmeni ruttoa, niin Lahden kylässä ei ollut yhtään tapausta. Kemiössä on melko varmasti ollut tähän sukupolveen kuuluvia ruttoon kuolleita, vaikka niistä ei ole kirjallista merkintää. Yksi mies kuoli riutumustautiin, yksi mies kuumetautiin ja yksi mies syöpään. Keuhkotautiin kuoli yksi isä ja tytär, jonka äiti kuoli myöhemmin sydänkohtaukseen. Erityisesti tämä sukupolvi koki Isovihan ja Pikkuvihan ajat. Tuntemattomiksi jääneistä todennäköisesti useimmat ovat näiden vainoaikojen uhreja. Jo 1400-luvulla Lahden kylässä oli Anttilan talo ja Rekolan talo. Kuitenkaan tähän sukupolveen kuuluvan Sigfried Anttilan eli Elina Ahdin isän isän äidin isän isän isän ja hänen tuntemattomaksi jääneen vaimonsa elinvuosia ei ole tiedossa. Ei myöskään ole tiedossa, milloin heidän seuraavaan sukupolveen kuuluva poikansa Johan syntyi. Rekolan Anderssinpoika Bertilistä ja Sofiasta tietoja on enemmän. Selimin esivanhempien puolella eläneestä Simonista tiedetään, että Kemiön Rugnålan kylän Mellangårdenin rälssitila oli vuonna 1540 Thomas Jönssonin omistuksessa. Hän oli todennäköisimmin Modig-sukua. Sitten 1500-luvun lopussa tila siirtyi jollekin Anders Torkilsonille ja 1600-luvulla Stålhandsken suvulle mutta 1700-luvun alussa tila tai sen osia oli jälleen Modigeilla Pormestarin poika Mathias Didrikinpoika Bauman (Elinan esivanhempia) syntyi Ruotsin Västervikissä Itä-Götanmaalla. Samoina aikoina myös hänen tuleva vaimonsa Ingeborg Petruksentytär Arenander syntyi Saksan Locknevissä tai Blackstadissa. Isä oli kirkkoherra ja äidin tyttönimi oli Margareta Bononius * Karunassa syntyi joku Mattz Mattson (Selimin esivanhempia), jonka pojallekin myöhemmin annettiin nimi Matt. * Lahden kylässä aloitettiin vuotuiset elokuun alkupäivien markkinat, joilla kävi kauppiaita kaikista silloisista Etelä-Suomen kaupungeista. 10

12 Vuonna 1679 syntyivät ensimmäiset seuraavan sukupolven jäsenet. * Kemiössä syntyi jollekin Anderssille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Erik/Erich. * Kemiössä syntyi Anna toisen perheen Anderssille kuin edellinen. Seuraavassa sukupolvessa sitten Annan ja edellä kuvatun Erich Anderssin poika Michel Ericsson vihittiin Kirstin Ericsdotterin kanssa. Siis Anna Kirstinin Erich-isä oli toinen kuin Michelin Erich-isä. 11

13 TAAKSEPÄIN KATSOTTUNA KUUDENNEN SUKUPOLVEN AIKA ( ) Johan Selimin sukujuurista tunnetaan seuraavat: Erik Kirs- Johan Liisa Matt Chris- Mattz Catharina Mår- Kirstin Er Lisa Erik Anna Erik Lisa Sig- tin Mic- Johans- Mats- tina Olofs- Erichs- ten Ers Mats- Henriks- An- An- An- Anfrieds- Hin- hels- dotter son Jö- son dotter Mick- dotter son dotter ders- ders- ders ders son riks- son rans- Lag- els- son dotter son dotter dotter dotter man son Anders Sara Gustav Anna Erik Margeta Erik Maria Thomas Sara Henriksson Christers- Anders- Anders- Snäll Karls- Johansson Eriksdotter Johansson Johansdotter dotter son dotter dotter Pär Maria Johan Sara Jacob Brita Ersson Johans- Jacobson Gabriels Simonsson Gustavs- Dahlström dotter Eek dotter Modig dotter Elina Viktorian sukujuurista tunnetaan seuraavat: Eli- Ca- Mat- Bri- Jo- Ma- Carl Anna An- Eeva Adam Ma- Juho So- Ju- Kaias rin ti ta han ria Ee- Carlin ders Mä- Jaak- ria Berg- fia ho sa Kit- Yr- Es- Hen- Ant- Ers- ron tytär Reko- ke- kola flycht Puo- Siti- jön- ko- rikin tila dotter poika Sep- la lä lak- molä tytär la tytär Pietilä pälä ka nin tytär Påhl Ka- Eero Hel- Didrik Hedvig Bertil? Mat-? Gus-? Samuel Ma- Kris- Maria Knu rin Wäck- lena Bauman Bröijer ti taf Mäke- ria ter Erola tila man Bark Tuomaanpoika lä Tomala Tuntemattomaksi on tästä sukupolvesta jäänyt kolme. Asuinpaikkoina olivat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Karuna, Kemiö, Mäntyharju, Nastola, Sauvo ja Perniö. Syntymät tapahtuivat vuosien 1692 ja 1753 välillä. Sukupolvessa on kaksi Mäkelää, joka viittaa siihen, että Johan Kustaa Rekolan ja Amanda Loviisa Nuuttilan kohdalla tapahtui myöhemmin ituratojen kohtaaminen. Vain noin kolmella tähän sukupolveen kuuluvalla oli mahdollisuus tavata ainakin toinen isovanhemmistaan: Yksi saattoi tavata isoäidin ja isoisän, yksi isoäidin ja yksi isoisän. Kuolemat tapahtuivat vuosien 1747 ja 1833 välillä. Siis tähän sukupolveen kuuluvia on noin 141 vuoden ajalta. Edellisen sukupolven kanssa yhteistä aikaa on noin 117 vuotta. Ammatteina oli melkein kaikilla maanviljelijä. Talollisia oli ainakin yhdeksän perhettä ja ainakin kolme rengin perhettä oli. Yksi valtiopäivämies/kuudennusmies, yksi siltavouti, yksi seppä, yksi purjelaivan perämies, yksi kruunun venemies, yksi aatelinen kersantti/varusmestari, yksi rusthollari/nimismies ja yksi sotilasarvoltaan tuntematon sotilas kuuluu myös tähän sukupolveen. Naimisiin menivät tämän sukupolven miehet keskimäärin 26 vuotiaina ja naiset 22 vuotiaina. Lasten syntymisissä seuraavaan sukupolveen kuuluva lapsi saatiin keskimäärin noin 33 vuotiaana. Miesten keskiarvo oli noin 37 (vanhin 59) vuotta ja naisten noin 31 (vanhin 49) vuotta. Suurin lapsiperhe oli 12-lapsinen. Ainakin kolmessa perheessä raskauksia ilmeni joka toinen vuosi. Ainakin yksi 47 vuotias äiti oli 12

14 sellainen, joka vielä 49 vuotiaana sai uuden lapsen hoivattavakseen. Ainakin yksi avioton lapsi syntyi ja hänelle annettiin isän etunimi. Poika eli parivuotiaaksi. Noin kolmen vuoden kuluttua sitten kyseinen isä jätti äidin sekä eleli aatelisena ja vihittynä uuden naisen kanssa. Kyseisessä liitossa syntyi sitten 25 vuoden aikana 11 lasta, yhdet kaksosetkin vuotiaalle äidille ja 59 vuotiaalle isälle. Esikoinen, isän etunimen saaneena, kuoli kahdeksanvuotiaana. Perheen viidennelle lapselle annettiin sitten jälleen isän etunimi ja hän kuoli alle vuoden ikäisenä. Hieman tämän kuoleman jälkeen perheeseen syntyi jälleen poika, joka jälleen sai isänsä nimen. Merkittävä kulttuuripiirre tämän sukupolven syntymisissä on sellainen, että lapset kastettiin usein jopa syntymäpäivänään ja harvoin venytettiin kastepäivää kymmenenteen päivään. Kaksosia syntyi ainakin neljään (1,2 %) perheeseen. Saavutettujen elinikien keskiarvo on noin 66 vuotta, miehillä noin 64 ja naisilla noin 67. Ainakin kolmen perheen lapsia kuoli aivan pienenä. Lisäksi yksi lapsi syntyi kuolleena. Yksi isoisä sai nähdä eläessään seuraavaan sukupolveen kuuluvan lapsensa lapsen ja yksi isoäiti sai nähdä lapsenlapsenlapsensa. Leskenäoloaikojen keskiarvo oli noin 18 vuotta, miehillä noin 10 vuotta ja naisilla noin 23 vuotta. Kuolinsyistä on säilynyt seuraavaa: Vanhuudenheikkouteen kuoli kolme, tuntemattomaan tautiin kaksi ja sotilaana yhden perheen poika. Muita kuolinsyynimikkeitä olivat rokko, ripuli, hinkuyskä, keuhkotauti, kuumetauti, kuristustauti, vesipöhö, pöhötauti, pisto (lähinnä keuhkopussin tulehdus) ja mätätauti. Hautaamiskulttuurikin oli tämän sukupolven aikoina niin nopeata, että harvoin viikkoa enemmän ruumista maanpäällä pidettiin. Tämä sukupolvi koki erityisesti Pikkuvihan jälkeisen ajan taloudellisen nousukauden ja Kustaan sodan Seitsemänteen sukupolveen kuuluvan Mathias Baumanin isä Didrik kuoli Ruotsin Västervikissä 48 vuotiaana. Pojanpoika Didrik oli silloin 14-vuotias * Kemiön Matbölen kylässä syntyi eräälle Anderssille (Anders-nimisiä oli seitsemännessä sukupolvessa kuusi) ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Erik, joka vihittiin myöhemmin Lisa Andersdotterin kanssa ja heidän tytärensä Anna Kirstin vihittiin sitten myöhemmin Michel Ericssonin kanssa Kemiön Klockarbackenin kylässä kastettiin Margeta Karlsdotter, joka myöhemmin vihittiin talollinen Erich Persson Snällin kanssa (kuudes sukupolvi). Tytön isä oli Carl Andersson ja äiti Elisabet Hansdotter Kemiön Löftbölen kylässä kastettiin Mickel Hinderssonin ja Anna 13

15 Andersdotterin poika Mårten, joka myöhemmin vihittiin Kirstin Ersdotterin kanssa Kemiön Gesterbyn kylässä kastettiin Erich Simonssonin ja Valborg Hansdotterin tytär Kirstin, joka myöhemmin vihittiin Mårten Mickkelinpojan kanssa. Kirstinillä oli edellisen vuoden toukokuussa syntynyt isoveli Henrich Kemiön Löftbölen kylässä kastettiin Mickel Hinderssonin ja Anna Andersdotterin toinen lapsi Carin Lisbeta Erikintytär, joka myöhemmin vihittiin Samuel Knutilan kanssa, syntyi todennäköisimmin Nastolassa Nastolan Ruuhijärvellä syntyi Samuel Markuksenpoika Knutila * Sauvossa kastettiin Henninckböhlin kylässä Mickel Carlssonnin ja hänen vaimonsa Maria Olofsdotterin poika Johan, joka myöhemmin vihittiin Lisa Johansdotterin kanssa. * Kemiössä syntyi Västlaxin kylässä asuneelle Anders Mårtenssonille ja jollekin Lisa A:lle Lisa, joka myöhemmin vihittiin Erik Anderssonin kanssa. Kastepappina oli silloin Henrik Florin, jonka isäkin oli pappi Henrik Florin. Lisan ja Erikin tytär Anna Kirstin vihittiin myöhemmin Michel Ericssonin kanssa Sauvon Ristiniemen kylässä elelivät Selimin isän isän isän isän isän isä Sigfried Matinpoika ja hänen vaimonsa Brita Matintytär. Heidän poikansa Erik kastettiin tänä päivänä. Myöhemmin Erik vihittiin Kirstin Hindriksdotterin kanssa * Hollolan Kukkilassa olivat Puolakan taloa asuneet vuodesta 1675 alkaen joku siltavouti Martti Juhonpoika ja vaimonsa Brita. Heillä oli tytär Kerttu ja jostain syystä tänä vuonna heidän tilan hallintansa päättyi * Matthias Didrikinpoika Bauman (30 v.) ja Ingeborg Petruksentytär Arenander vihittiin Nykilissä lähellä Linköpingiä Ruotsin Itä-Götanmaalla Kappalainen Matthias Bauman (31 v.) ja vaimonsa Ingeborg Arenander saivat Ruotsin Nykilissä pojan, joka kastettiin nimellä Didrik. 14

16 Vuonna 1697 alkaneet nälkävuodet rasittivat tätäkin sukua Hollolassa autioitui paljon maatiloja suurten nälkävuosien vuoksi. Esimerkiksi emäseurakunnassa kuoli pelkästään tänä vuonna 1906 ihmistä. Näinä aikoina kuitenkin Lahden kylässä asui talollinen Eero Kittilä, joka sai tuntemattomaksi jääneen vaimonsa kanssa pojan nimeltä Erik. Myös Mäkelän talossa Anders, Rekolan talossa Bertel ja Jaakkolan sekä Anttilan taloissa jotkut tuntemattomat isännät ja emännät jotenkin selviytyivät niin, että Elina Ahdin esivanhempia syntyi. Myös Kalliolan kylässä Puolakan talossa jäi niitä esivanhempia henkiin, vaikka talon isännästä on jäänyt aikakirjoihin vain merkintä Pietarinpoika. Nastolassa oli Knutilan talo, jossa myös eleli Elinan esivanhempia eli ainakin seitsenvuotias Samuel Markuksenpoika. Hänen myöhemmin löytynyt vaimonsakin, eli nastolalainen Lisbeta Erikintytär, kärsi silloin saman ikäisenä tätä tuskien aikaa. Kemiössä nälkävuosia koki Selimin esivanhempia ainakin Erik Anderssinpojan perhe, Anders Mårtensonin perhe, Mickel Hindersson ynnä Anna Andersdotter ja Erich Simonsson ynnä Valborg Hansdotter, mutta tiedot heidän tarkemmista elinajoistaan ovat puutteellisia. Rannikolla Karunassakin Selimin esivanhempina eli silloin ainakin joku Erich ja Chirstin. Merestä tuli nälkävuoden ravinnonsaannille silloin koko Suomen etelärannikolla merkittävä apu. * * * 1699 * Karunan Stapåkerin kylässä syntyi jollekin Jöranille ja hänen vaimolleen Marialle tytär Cristina, joka myöhemmin vihittiin seppä Mats Matinpojan kanssa * Johan Mäkelä, joka myöhemmin vihittiin Lisa Tobiaksentyttären kanssa, syntyi Hollolan Lahden kylässä. Mäkelöiden tytär Eeva vihittiin myöhemmin Anders Rekolan kanssa. Marraskuu: Nykilin kappalainen Matthias Bauman (n.34 v.) kuoli ja hänen äitinsä oli silloin elossa. Matthiaksen poika Didrik ei silloin ollut vielä täyttänyt kolmea vuotta. Äiti Ingeborg meni vähän ajan kuluttua uusiin naimisiin Kemiön Västlaxin kylässä Anders Mårtensonin perheeseen syntyi Matts Sauvon Daalin kylässä kastettiin Johan Erikssonin ja Maria Johansdotterin tytär Lisa, joka myöhemmin vihittiin Johan Mickelssonin kanssa * Karunan Steningenin kylässä syntyi talolliselle kankaankutojalle Mattz Matsinpojalle (n. 30 v.) ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Mats, joka myöhemmin vihittiin Cristina Jöranintyttären kanssa. 15

17 1704 * Joskus hiukan ennen tätä vuotta syntyi talollinen Henrik Thomassonille ja Elsa Johansdotterille Kemiössä esikoinen Anders, joka myöhemmin vihittiin Sara Christersdotterin kanssa Karunan Böhlen kylässä syntyi torppari Erichille ja Chirstinille Catharina, joka myöhemmin vihittiin Mattz Olofsson Lagmanin kanssa Asikkalan Kalkkisten kylässä (tai Kytäjän kartanossa) syntyi Jöran Jaakobinpojalle ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Carin, joka myöhemmin vihittiin Elias Kittilän kanssa * Iitin Vuolenkoskella syntyi jollekin Tuomaalle ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Matti, jonka pojalle myöhemmin annettiin nimi Tuomas Karunan Stapåkerin kylässä syntyi Jöran ja Marian tytär Christinalle sisko Maria Kemiön Tappån kylän Södergårdenissa Henrik Thomasson ja Elsa Johansdotter olivat saaneet toisen lapsen eli Mårten-pojan, joka kastettiin tänä päivänä Jöran Samuelssonille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen syntyi Nastolan Ruuhijärvellä esikoinen Walborg, joka kastettiin viiden päivän ikäisenä Kemiön Lillvikin kylän Östergårdenissa kastettiin Anders Simonssonin ja Liisa Claesdotterin poika Gustaf, joka myöhemmin vihittiin Anna Andersdotterin kanssa Kemiön Smedsbölen kylän Östergårdenissa kastettiin Anders Henrickssonin ja Valborg Erichsdotterin tytär Anna. Kemiöläisten oikeusjuttu Seitsemännen sukupolven kemiöläisiä joutui tänä vuonna oikeusjutun ja mestauksen todistajiksi. Selimin esivanhemmista ainakin Anders Mårtenssonin, Henrik Thomassonin ja jonkin toisen Andersin perheet olivat kokijoina. Kyseisen oikeusjutun lopussa mestattiin kirkonkylässä julkisesti nimismiehen leskivaimo aviorikoksesta. Kirkkoherra Henrik Florin, eli nuorempi Florin, oli ollut kyseisen suhteen toinen osapuoli. Hän oli palkannut kaksi pitäjän miestä tappamaan kyseisen vallesmannin ja naamioimaan murhan onnettomuudeksi. Florin ja varsinaiset murhaajat oli mestattu jo vuotta aiemmin Turussa. * * * 1709 * Iitin Vuolenkoskella syntyi jollekin Davidille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Samuel. 16

18 * Iitin Vuolenkoskella syntyi jollekin Samuelille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Krister. * Kemiön Vestankärrin kylässä, Tegelbackan talossa, syntyi jollekin Johanille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Thomas, joka myöhemmin vihittiin Sara Johansdotterin kanssa Kemiön Helgebodan kylässä kastettiin talollinen (Elmdahlin Östergårdin talo) Johan Larssonin ja vaimo Margeta Larssintyttären tytär Sara, joka myöhemmin vihittiin Thomas Johanssonin kanssa Kemiön Degerdahlin Södergårdenissa Erich Erichson ja Karin Jöransdotter olivat saaneet Pehr-pojan, joka kastettiin tänä päivänä. Pehrin sukunimi oli myöhemmin Dahlström ja hänet vihittiin Maria Johansdotterin kanssa. Ruttovuodet 1710 ja 1711 Syyskuussa vuonna 1710 ilmeni Kemiön Dragfärdissä ruttoa. Kuitenkin Brenbodan Kylän Mellangårdenin talossa kastettiin Henrik Jöranssonin ja Kirstin Anderssonin tytär Liisa, joka myöhemmin vihittiin Er Matssonin kanssa. * Hollolassakin ruttoa ilmeni, mutta Lahden kylässä selvittiin ilman yhtään tapausta. * Ratsumestari Karl Anton Bröijer ja vaimo Anna Sofia Colliander Asikkalan Kurhilan Lettulassa saivat tyttären nimeltä Hedvig Charlotta, joka myöhemmin vihittiin Didrik Baumanin kanssa. * Samuel Markuksenpoika Knutila tuli Nastolassa Nuuttilan talon isännäksi. Hänen isänsä oli ollut isäntänä vasta vuodesta Vuonna 1711 Kemiön seutua vaivannut ruttoepidemia alkoi helpottua. Tämän sukupolven tuntemattomaksi jääneistä on kemiöläisiä ainakin kymmenen sellaista, joka voi olla kyseinen uhri. Kuolleiden määristä ei kuitenkaan ole jäänyt aikakirjoihin tarkempia merkintöjä Sauvon Koskisen kylässä 18-vuotinen Erik Sigfriedinpoika ja Kirstin Hindrikintytär olivat saaneet esikoisen eli Andreaksen, joka kastettiin tänä päivänä. * * * 1712 * Kappalaisen poika Didrik Bauman liittyi Ruotsissa ratsumieheksi Uplannin niin sanottuun kolmikasrykmenttiin Nastolan Immilän kylässä syntyi Jöran Samuelinpojalle ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen toinen lapsi Karin, joka myöhemmin meni naimisiin Påhl Knutilan kanssa. Kun Isovihan alkamista koettiin vuonna 1713 Keväällä Ison vihan aika alkoi Hollolassa, Iitissä, Nastolassa ja Asikkalassa, kun venäläisiä sotilaita tunkeutui kyliin. Noin 20 taloa käsittänyt Lahden kylä oli Salpausselän harjuja myötäilevän maantien varrella mutta ryöstöjä ja surmatöitä ei ole aikakirjoissa raportoitu. Kuitenkin piilopirttejä oli Tiirismaalla. 17

19 * Hollolan kirkkoherra Bernerin lähimmät omaiset arvioivat pitäjän olevan niin turvallisen, etteivät paenneet rovastin mukana Ruotsin puolelle -- ja säilyivät hengissä. Kirkonarkisto kuitenkin kaivettiin märkään maahan ja näin tuhoutui paljon historiatietoja myös tästä sukupolvesta. * Venäläiset tekivät maihinnousun Helsingissä ja jatkoivat Perniön, Kemiön sekä Karunan kautta Turkuun. Kemiössä muunmuassa kirkkoherra Sirenius pakeni Ruotsiin jonain kesäkuukautena. Tällöin siis Johan Larssinpojan ja Margeta Larssintyttären perhe oli sodan jaloissa ja ainakin heidän viisivuotias Sara-tytär selvisi hengissä niin, että jatkoi sukua. * Juho Puolakka seitsemännestä sukupolvesta syntyi. Syntymäpaikka on todennäköisimmin Hollolassa. * Iitin Vuolenkoskella syntyi tytär Maria (kuudes sukupolvi) jollekin Casperille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen, joka oli Elina Viktorian äidin äidin äidin äidin äiti. Sukunimi heillä oli todennäköisesti Erola. Maria vihittiin myöhemmin Krister Tomalan kanssa. * * * Vuonna 1714 syntyivät ensimmäiset seuraavan eli viidennen sukupolven jäsenet Kemiön Måsan kylässä syntyi talollisille Eric Persson ja Margeta Karlsdotter Snällille (kuudes sukupolvi) Jacob Kemiön Torsbölen kylässä Västergårdenissa Matt Andersson ja Lisa Mattsdotter olivat saaneet pojan, joka kastettiin nimellä Erich. Hänet vihittiin myöhemmin Lisa Henriksdotterin kanssa Jollekin Erik Johanssonille ja Maria Eriksdotterille syntyi Kemiössä Maria, joka vihittiin myöhemmin Jacob Snällin kanssa ja heille syntyi muun muassa Kaisa-tytär. * Talollinen Samuel (n. 24v.) ja Lisbeta (24v.) Knutila saivat Nastolan Ruuhijärvellä pojan nimeltä Påhl. * Lisa Tobiaksentytär, joka myöhemmin vihittiin Johan Mäkelän kanssa, syntyi jossain hämäläispitäjässä. 18

20 TAAKSEPÄIN KATSOTTUNA VIIDENNEN SUKUPOLVEN TULEMINEN MUKAAN ( , väli 136 vuotta, yhteinen aika edellisen sukupolven kanssa 119 vuotta) Johan Selimin sukujuurista tunnetaan kaikki eli seuraavat: Michel Maria Anders Maria Eric Maria Michel Kirstin Johan Maria Eriks- Johans- Stål- Lag- Mårtenson Ersdotter Erics- Erics- Anders- Gustavsson dotter hammar man Cumlander son dotter son dotter Jacob Maria Anders Lena Claes Stina Snäll Ers Thomasson Pärsdotter Väster- Modig dotter holm Elina Viktorian sukujuurista tunnetaan kaikki eli seuraavat: Juho Caisa Sig- Maria Matti Marja Samuel Eeva Catharina Kittelä Eskola fried Seppälä Rekola Jaak- Puolakka Puolakka Anttila kola (Bergflycht) Juho Anna Karl Christofer Anna Maria Tuomas Eeva Adam Maria Knuuttila Ersdotter Bauman Bertilsdotter Haikari Gustavsdotter Mäkelä Kristerintytär Tämän sukupolven syntymät tapahtuivat vuosien 1714 ja 1781 välillä. Kuolemat tapahtuivat vuosien 1758 ja 1850 välillä. Siis sukupolveen kuuluvia on 136 vuoden ajalta. Edellisen sukupolven kanssa yhteistä aikaa on 119 vuotta. Tämän sukupolven asuma-alueena oli Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Karuna, Kemiö, Nastola ja Perniö. Maanviljelys isäntänä, torpparina tai renkinä ja sepäntyö olivat tämän sukupolven elinkeinoina. Yksi aatelinen korpraali, yksi kruunun venemies ja yksi ruotumerimies oli, mutta hekin harjoittivat maanviljelystä. Yksi rusthollariperhekin oli ja yksi kirkkoväärti. Avioitumisikien keskiarvo oli miehillä 24 vuotta ja naisten vastaava 22½. Lasten syntymistiheydestä on aikakirjoissa seuraavat merkinnät: 25 vuoden aikana 14, 24 vuoden aikana 10, 22 vuoden aikana 8, 17 vuoden aikana 4, 16 vuoden aikana 7, 15 vuoden aikana 9, 7 ja 5, 13 vuoden aikana 6 ja 4, 12 vuoden aikana 5, 11vuoden aikana 6 ja 4, 8 vuoden aikana 4, 5 vuoden aikana 3 ja kahden vuoden aikana kaksi. Neljä kuolleena syntynyttä oli ja viidessä perheessä lapsi kuoli aivan pienenä. Mahdollisuus tavata lastenlapsia oli seitsemän perheen isällä ja viiden perheen äidillä. Saavutettujen elinikien keskiarvo oli miehillä 58 vuotta ja naisilla 57. Isän kuoleman miehet kokivat keskimäärin 23 vuotiaana, naiset 22 vuotiaana. Yhdellä miehellä oli mahdollisuus nähdä isoisänsä sekä molemmat isoäitinsä. Kolme pariskuntaa ja yksi isoäiti sai elinaikanaan nähdä lapsenlapsensa. Yksi isoäiti sai nähdä lapsenlapsenlapsensa. Isän kuoleman miehet kokivat keskimäärin 23 vuotiaana ja naiset 22 vuotiaana. Äidin kuoleman kokivat miehet keskimäärin 20 vuotiaana ja naiset keskimäärin 26 vuotiaana. Leskeksi jäivät miehet seitsemän kertaa ja naiset viisi kertaa. Samoina aikoina kuoli yksi pariskunta ja puolison kuolinaika jäi tuntemattomaksi kolmen pariskunnan kohdalla. Keskimääräinen leskeysaika oli miehillä kuusi vuotta ja naisilla 11 vuotta. Yksi nainen meni vielä leskeytymisensä jälkeen naimisiin. 19

21 Kuolinsyistä on säilynyt seuraavia nimikkeitä: horkka, jäihin hukkuminen, keuhkotauti, lavantauti, lapsivuode, pilkkukuume, pisto, polttotauti, punatauti, rintakipu, sydänkohtaus, tårande (joku kyynelehtimistä ja näivetystä sisältävä sairaus), vesipöhö, ja vanhuudenheikkous, joka nimike oli neljässä kuolemantapauksessa. Isovihaa joutui kokemaan ainakin kaksi miestä ja yksi nainen, pikkuvihaa viisi miestä ja viisi naista. Kustaansotaa joutui kokemaan neljä miestä ja neljä naista. Kolme perhettä eli Suomensodan sotatoimialueella. Yhden miehen veli kuoli Kustaan sodassa * Talolliset Erik ja Johanna Kittilöille syntyi Lahden kylässä todennäköisimmin esikoinen nimeltä Elias, joka myöhemmin vihittiin Carin Jöranintyttären kanssa. * Hellena Bark, josta myöhemmin tuli Nastolan nimismiehen Er Gustav Wäckmannin vaimo syntyi todennäköisimmin Porvoossa. Hänen isänsä oli Hans Erik Bark * Erik ja Johanna Kittilälle syntyi Lahden kylässä toinen lapsi Eric. Niinä aikoina yleistyi tapa, että perheen toiseksi syntyneelle pojalle annettiin isän nimi. * Jossain hämäläispitäjässä syntyi tähän sukupolveen kuuluva Sofia Samuelintytär, joka myöhemmin vihittiin Bertil Anderssinpoika Rekolan kanssa. Hän oli viimeinen seitsemännessä sukupolvessa syntynyt suvun jäsen * Hollolan Lahden kylässä syntyi Anders (*1701) ja Karin (*1708) Rekolalle esikoinen, joka ajan tavan mukaan kastettiin isoisänsä Bertelin mukaan nimellä Bertil. Hän kuuluu tähän sukupolveen ja on Elinan isän äidin isän isän isän isä. Hänet vihittiin myöhemmin Sofia Samuelin-tyttären kanssa. He saivat sitten Anders-pojan. * Didrik Bauman pääsi von Fersenin rakuunarykmenttiin Jöran Samuelssonin perheeseen syntyi Nastolassa todennäköisesti kolmas ja viimeinen lapsi Valborg, joka kastettiin viiden päivän ikäisenä Erik Sigfriedinpojalle (27 v.) ja hänen vaimolleen Christina Hindricksdotterille syntyi Sauvon Koskisen kylässä toinen lapsi Michel, joka kastettiin kuuden päivän ikäisenä. Michel vihittiin myöhemmin Maria Johansdotterin kanssa ja heille syntyi Johannes Hoegmander. Merkittävä vuosi 1721 Isovihan aika Suomessa päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Ainakin Hollolan Lahdenkylässä oli kuitenkin jo loppuvuosina rauhanomaiset olosuhteet. Lahden kylästä on silti tieto, että varattomia taloja oli 10 ja varakkaita saman verran. Elina Ahdin esivanhempia eli melko varmasti niissä varakkaissa taloissa. 20

22 Kun Isoviha oli päättynyt, niin korpraaliksi ylennetty Didrik Bauman saapui Asikkalaan Fersenin rakuunana niin sanottuun viiksekkäiden komppaniaan. Oheisena on kopio hänen komppaniansa sotilasrullan otsikkosivusta ja merkintä Baumanista. Didrik Bauman oli aatelinen. Baumannien vaakuna on oheisena: * * * 1722 * Kemiössä kuoli kirkkoväärti Anders Mårtenson, jonka vaimo oli joku Lisa A ja tytär oli Lisa, joka jatkoi sukua, mutta heistä ei ole jäänyt tarkempia tietoja Kemiössä syntyi Kemiön Qvarnbölessä kuudennen sukupolven Erich/Erik Anderssonille (43 v.) ja hänen vaimolleen Anna Anderssintyttärelle (43 v.) kahdeksas eli viimeinen lapsi Michel, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä. Hänet vihittiin myöhemmin Anna Kirstin Ericsdotterin kanssa Karunan Kasklaxissa syntyi torppari Mattz Olofsson Lagmanille ja hänen vaimolleen Carin Erichsdotterille Maria. 21

23 Kemiön Tappån kylän Södergårdenin renki Anders Henriksson ja Sara Christersdotter olivat saneet esikoisen, joka kastettiin tänä päivänä nimellä Anna Johan Michelssonille (n. 33 v.) ja Liisa Johansdotterille (18 v.) syntyi Karunan Tårikan kylässä Maria, joka kastettiin seitsemän päivän ikäisenä Karunassa vihittiin Eknäsin kylässä asunut seppä Matts Mattsson (n. 23 v.) ja talollisen tytär Chirstin Jöranintytär (n. 26 v.) Stapåkerin kylästä. Kyseinen vihkikirkko on entisöity tämän ajan mukaiseksi, jolloin siis oheinen kuva kertoo jotain olennaista kyseisten häiden ympäristöstä. Samana päivänä kastettiin Kemiössä Anders Henriksonin ja Sara Christersdotterin toinen lapsi Kristina * Joku Juho, jonka tiedetään myöhemmin kuolleen Hollolassa, sai tuntemattomaksi jääneen vaimonsa kanssa Juho-pojan. Juho nuorempi oli sukunimeltään Bergflycht ja avioiduttuaan Puolakan taloon hän otti sukunimekseen Puolakka * Jollekin Markukselle ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen syntyi todennäköisimmin Iitissä Maria, joka myöhemmin vihittiin Samuel Mäkelän kanssa. Tämän vuoden merkittävät tapahtumat Lahdessa ja Nastolassa Yli 50 vuotta jatkunut perinne, eli elokuun ensimäisen ja toisen päivän markkinat Lahden 2000-luvun kirkon ja Kariniemen välissä tai niinsanotuilla 22

24 Felmannin pelloilla, siirrettiin Vääksyn Anianpeltoon. Anttilan, Rekolan, Mäkelän ja Kittelän talojen elämäkin siitä ainakin jotenkin muuttui. Nastolassa Immilän, Arrajoen ja Ruuhijärven välille syntynyttä maakiistaa käsiteltiin Nastolan käräjillä marraskuuta: Ennen kuin maamittari oli ehtinyt paikalle, olivat Ruuhijärven Pälli, Huovila, Rusila, NUUTTILA (Samuel ja Lisbeta), Nihtilä, Seppälä, Eskola, Oijala, Kyyhkynen, Mikkola, ja Sikilä korjanneet kiistanalaisilta mailta sadot ja väittivät sitten oikeudessa, että maa kuului vanhastaan heille. He eivät kuitenkaan vanhojen asiakirjojen puutteessa voineet todistaa väitettään. Kyseinen rajakiista oli käräjillä vielä vuonna 1763 mutta lopputulosta ei tiedetä. * * * Didrik Bauman (30 v.) sai Asikkalassa Sofia Erikintyttären kanssa aviottoman pojan Didrikin tai Anders Henrikssonin ja Sara Christersdotterin kolmas lapsi Maria kastettiin Kemiössä Seppä Matts Mattssonille (n. 26 v.) ja hänen vaimolleen Christina Jöransdotterille (n. 29 v.) syntyi Karunan Ekenäsin kylässä Anders, joka kastettiin kolmen påivän ikäisenä. Myöhemmin hänet vihittiin Maria Lagmannin kanssa Didrik Baumanin ja Sofia Erkintyttären poika Didrik haudattiin Kemiön Mattbölen kylässä syntyi Erik Anderssonille (47v.) ja hänen vaimolleen Lisa Anderssintyttärelle (38v.) neljäs lapsi Anna Kirstin, joka myöhemmin vihittiin Michel Erikinpojan kanssa. Perheeseen syntyi tämän jälkeen vielä yksi lapsi Varusmestariksi eli furiiriksi ylennetty Didrik Bauman (34 v.) ja Hedvig Charlotta (21 v.) Bröijer vihittiin Asikkalassa, josta he saivat virkatalon Vähinmaan kylästä Nastolan Ruuhijärvellä kuoli Lisbeta Knutila 42-vuotiaana. Poika Påhl oli silloin noin 25-vuotias Kemiön Västankiärin kylässä Tegelbackan talossa pidettiin häät: Noin 22- vuotias renki Thomas Johansson ja samanikäinen talollisen tytär Sara Johanintytär Helgebodan kylästä olivat vihittävinä. Heille syntyi myöhemmin Anders Karunan Kasklaxissa syntyi Mattz Mattzssonille ja Chirstin Jöransdotterille toinen lapsi Michael Didrik ja Hedvig Bauman saivat esikoisen Mats Didrikin, eli noudatettiin yleistynyttä tapaa antaa ensimmäisen pojan nimeksi isän isän nimi. 23

25 Kemiön Lillviikin kylän Östergårdenin isäntä Gustav Anderssinpoika (27 v.) ja emäntä Anna Anderssintytär (27 v.) saivat esikoisen, joka kastettiin tänä päivänä nimellä Maria Kemiön Paijbölen kylässä asunut kruunun venemies Johan Jacobsson Ek ja piika Sara Gabrielsdotter vihittiin Kemiön Tappån kylän Södergårdenissa kastettiin Anders Hindersson ja Sara Cristensdotterin neljäs lapsi Johannes, joka vihittiin myöhemmin Maria Gustavsdotterin kanssa. Anders oli hiljattain päässyt talolliseksi Kemiön Kihlan kylässä kastettiin esikoinen Erich. Vanhemmat olivat Östergårdenin isäntä Mårten Michelsson Cumlander ja emäntä Kirstin Ersdotter. Erich vihittiin myöhemmin Maria Ersdotterin kanssa Kemiön Västankiärrin kylän Tegelbackan talossa syntyi ja samana päivänä kastettiin Thomas Johanssonin (n. 24 v.) ynnä Sara Johansdotterin (n. 24 v.) esikoinen Anders * Didrik ja Hedvig Bauman olivat muuttaneet Nastolaan Ämmälän puustelliin. Hän vaati talvikäräjillä loiselta Heikki Sipinpojalta korvauksen edellisen vuoden sadosta, jonka Heikki oli korjannut puustellin pelloilta ilman lupaa. Muutenkin Nastolan talonpoikien oli vaikeata ymmärtää, että kyseinen puustelli oli kruunun tila, joka oli luovutettu sotilaiden käyttöön Kemiössä kastettiin Gustav Anderssonin ja Anna Andersdotterin toinen lapsi Anders Karunan Kasklaxissa syntyi Mattz Mattzssonille ja Chirstin Jöransdotterille kolmas lapsi Maria Anders Henriksson ja Sara Christersdotter saivat Kemiössä neljännen eli viimeisen lapsen, joka tänä päivänä kastettiin nimellä Christer Iitin Vuolenkoskella vihittiin Krister Samuelinpoika Seytisin (Säyhtisin) kylän Tomalasta ja piika Maria Kasperintytär Erola samasta kylästä Kemiön Koustarissa kastettiin talollinen Erik Mattssonin ja hänen vaimonsa Lisa Henriksdotterin kolmas lapsi Maria, joka vihittiin myöhemmin Erik Mårteninpoika Cumlanderin kanssa Christer Samuelinpoika Tomalalle ja Maria Kasperintyttärelle syntyi Iitissä esikoinen Ingred Karunan Kasklaxissa syntyi Mattz Mattzssonille ja Chirstin Jöransdotterille neljäs lapsi Johannes Kemiössä kastettiin Gustav Anderssonin ja Anna Andersdotterin kolmas 24

26 lapsi Johan Purjelaivan perämies Pehr Ersson Dahlström ja Maria Johansdotter Kemiön Degerdahlin kylän Burkasin talosta olivat saaneet Lena-tyttären, joka kastettiin tänä päivänä. Myöhemmin hänet vihittiin Anders Thomassonin kanssa Er Gustaf Weckmanille ja hänen vaimolleen Hellenalle omaa sukua Bark syntyi Nastolan Uusikylässä esikoinen Maria Sophia Karunan Kasklaxissa syntyi Mattz Mattzssonille ja Chirstin Jöransdotterille viides lapsi Matthias Didrik ja Hedvig Bauman olivat muuttaneet Nastolaan ja heille syntyi toinen lapsi Gustav Herman. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä Påhl ja Karin Knutilalle syntyi Nastolan Ruuhijärvellä esikoinen Jacob, jonka isänisä oli silloin vielä elossa Kemiön Rugnålan kylän Mellangårdenissa syntyi talolliselle Jacob Simoninpoika Modigille ja hänen vaimolleen Brita Gustavintyttärelle Chirstin (Stina). Mellangårdenista tiedetään, että se oli vuonna 1540 Thomas Jönssonin omistama rälssitila. Se siirtyi 1500-luvun jälkipuoliskolla Anders Torkilssonille ja hänen kahdelle lapselleen sekä 1600-luvun alkupuolella Stålhandsken suvulle. Siitä ei kuitenkaan ole tietoa, miten tila oli jaettu ja milloin talo siirtyi Modigeille Kemiössä kastettiin Gustav Anderssonin ja Anna Andersdotterin neljäs lapsi Pehr Didrik ja Hedvig Baumanin esikoinen Mats Didrik kuoli ja haudattiin Asikkalaan Christer ja Maria Tomalalle syntyi Iitissä toinen lapsi Casper * Samuel Knutila (50 v.) luovutti Nastolassa Nuuttilan talon (1/15 manttaalia) isännyyden pojalleen Påhlille. Kaksi tytärtä, Liisa ja Aune, saivat jäädä tilalle asumaan Erik Gustav ja Helena Weckmanille syntyi Nastolan Uusikylässä toinen lapsi Maria Scharlotta Karunan Kasklaxissa syntyi Mattz Mattzssonille ja Chirstin Jöransdotterille kuudes lapsi Christina Didrik ja Hedvig Baumanille syntyi Nastolan Pyhäntaan kylässä kolmas lapsi Margareta Elisabet, joka kastettiin 19 päivän ikäisenä Kemiössä vihittiin Vikssvidian kylässä asunut renki Jacob Ersson Snäll ja samassa kylässä asunut piika Maria Ersdotter * Didrik ja Hedvig Baumanille syntyi Arvid Fredrik ja Ulla Eleonoora. Arvidista tuli myöhemmin furiiri eli tietynlainen komppanian huoltaja. Ulla muutti myöhemmin Lammille. 25

27 * Tukholman kuninkaanlinnan rakentamiseen kerättiin Suomestakin verorahoja -- ennen pikkuvihaa. Lahden kylässä maksajia olivat muunmuassa Rekolan nuori isäntä Bertil, renki ja piika sekä Kittelän isäntä Erik, renki ja piika. Jalkarannan kylässä maksajia olivat ainakin Jaakkolan isäntä Carl, renki ja piika. * Hollolan Jalkarannan kylässä syntyi talollinen Carl Henrikinpoika Jaakkolalle ja hänen tuntemattoman nimiseksi jääneelle vaimolleen Adam, joka vihittiin myöhemmin Maria Anderssintyttären kanssa Kemiön Pajbölen kylässä kruunun venemies Johan Jacobson Eek ja Sara Gabrielintytär saivat pojan nimeltä Claes, joka kastettiin samana päivänä Påhl ja Karin Knutilalle syntyi toinen lapsi Christina, joka kastettiin samana päivänä Kemiössä syntyi Gustav Anderssonille ja Anna Andersdotterille viides lapsi Gustav Jacob ja Maria Snäll saivat esikoisen nimeltä Lisa * Didrik ja Kristina Baumannille syntyi Hollolan kirkonkirjoihin merkitty Arvid Fredrik. Perhe asui Hollolan Kastarin Mikkolan virkatalossa. Miehen ammattinimike oli lippumies Iitin Vuolenkoskella syntyi Christer ja Maria Tomalalle kolmas lapsi Samuel, joka oli myös hänen isänsä isän nimi Karunan Kasklaxissa syntyi Mattz Mattzssonille ja Chirstin Jöransdotterille viimeinen eli seitsemäs lapsi Helena. Hän kuoli jo seuraavan vuoden elokuussa. Elokuu elokuu 1743 eli pikkuvihan aika suvun kokemana Pikkuvihan ajalta ei Hollolassa ja Nastolassa ole muistiin merkitty yhtäkään venäläisten veritekoa. Kuitenkin Nastolan nimismies, rusthollari Eero Gustaf Weckman perheineen (Elinan esivanhempia), lähti silloin Ruotsiin pakomatkalle. On myös viitteitä siitä, että kyseisten tilanteiden mahdollisia muistiinmerkitsijöitä sai surmansa. * Jossain hämäläispitäjässä syntyi jollekin Andersille Maria, joka myöhemmin vihittiin Adam Jaakkolan kanssa. * Hollolan Kalliolassa Elias Erkinpoika Kittelä alkoi viljellä aputilaansa. * Vuosina toimi Tukholman valtiopäivämiehenä Erkki Mäkelä Hollolan Lahden kylästä. Hän oli Anders Rekolan Eeva-vaimon veli. * Karunan kappelikirkkoon tehtiin penkkijärjestys. Sen mukaan ainakin Mattz Matsonin ja Christina Jöranintyttären perheen paikat olivat rivillä kuusi, miehet ja naiset eri puolella käytävää. * * * Påhl ja Karin Knutilalle syntyi kolmas lapsi Anna, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä. 26

28 Iitin Vuolenkoskella vihittiin Samuel Davidinpoika Mäkelä (34 v.) ja Maria Markuksentytär (Marcidsdr.) Uimilan kylästä. Samuel oli todennäköisesti talollinen maanviljelijä * Juho Puolakalle (31v.) ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen syntyi Hollolan Kukkilan kylässä poika Juho, joka kastettiin kuuden päivän ikäisenä. Samoina aikoina ainakin Perniössä oli jokin Puolakan talo ja Savonlinnassa asui porvari David Puolakka sekä vaimonsa Anna Kontiainen Karunan Eisbölen kylästä kotoisin ollut renki Michel Erikinpoika (n. 23 v) vihittiin Maria Johanintyttären (n. 19 v.) kanssa Erik Gustav ja Helena Weckmanille syntyi Nastolan Uusikylässä toinen lapsi Maria Scharlotta Karunan Eisbölen kylässä Michel Erikinpoika ja Maria Johanintytär saivat esikoisen nimeltä Helena, joka kastettiin neljän päivän ikäisenä Påhl ja Karin Knutilalle syntyi neljäs lapsi Mårten, joka kastettiin seuraavana päivänä Christer ja Maria Tomalalle syntyi Iitissä neljäs lapsi Mårten * Hans Henrik Barck, jonka tytär Hellen myöhemmin vihittiin Er Gustaf Wäckmannin kanssa, oli Porvoon postimestarina. * Jollekin Matti Tuomaanpojalle, jonka sukunimi oli todennäköisimmin Haikari, ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen syntyi Iitissä Tuomas, joka meni myöhemmin naimisiin Eeva Gustavintyttären kanssa Jacob ja Maria Snäll saivat Kemiössä toisen lapsen nimeltä Maria, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä Nastolan Uusikylässä syntyi rusthollari, nimismies Erik Gustaf Wäckmanille (Weckmanille) (46v.) ja hänen vaimolleen Hellena Barkille (36v.) kolmas lapsi Anna Kristina, joka myöhemmin vihittiin Juho Knuuttilan kanssa. Anna kastettiin heti seuraavana päivänä. Weckmanien talossa oli silloin 10 lasi-ikkunaa, joka oli harvinaista Johan Michelsson, joka oli silloin joku sotilas, kuoli 55 vuotiaana. Hänet haudattiin 21 päivän kuluttua. Perhe asui silloin Karunan Eisbölen kylässä ja tytär Maria oli silloin 21-vuotias Didrik ja Hedvig Bauman olivat muuttaneet takaisin Asikkalaan Salon saaren Pakilan virkataloon ja heille syntyi kuudes lapsi Mats Didrik, joka kuoli samana vuonna Michel Erikinpoika ja Maria Johanintytär saivat Karunassa toisen lapsen nimeltä Elisabet. Kirkonkirjaan on hänen kohdalleen merkitty myös outo merkintä Catharina ändr.tiu: Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi Iitin Vuolenkoskella esikoinen Maria. 27

29 Iitin Vuolenkoskella syntyi Christer ja Maria Tomalalle viides lapsi Johannes Didrik ja Hedvig Bauman saivat Asikkalassa seitsemännen lapsen, joka kastettiin kuolleen veljensä nimellä Mats Didrik. Mats Didrikistä tuli korpraali ja hän kuoli Kustaan sodassa vuonna Kemiössä syntyi Gustav Anderssonille ja Anna Andersdotterille kuudes lapsi Christina Påhl (n. 34v.) ja Karin (35v.) Knutilalle syntyi Nastolan Ruuhijärvellä viides lapsi Juho. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä. Isän isä oli silloin elossa. Tänä vuonna 1749 syntyi ensimmäinen neljännen sukupolven jäsen. * Tuntemattomiksi jääneille Gustaville ja hänen vaimolleen syntyi todennäköisesti Iitissä Eeva, josta tuli myöhemmin Amanda Rekolan isän äidin äiti. * Hollolan Kalliolan kylässä syntyi jollekin Adamille ja hänen tuntemattomaksi jääneelle vaimolleen Sofia, joka myöhemmin vihittiin Juho Bergflychtin kanssa Iitin Vuolenkoskella syntyi Kojoinin talossa Christer ja Maria Tomalalle kuudes lapsi Carolus. Toukokuu: Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi Iitissä toinen lapsi Eeva Karunan Kasklaxin kylässä kuoli talollinen ja kuudennusmies Mattz Mattson 47 vuotiaana. Hänet haudattiin 12 päivän kuluttua. Poika Anders Stålhammar oli silloin noin 21-vuotias Renki Michel Ericson (28 v.) ja Maria Johansdotter (24 v.) olivat muuttaneet Sauvosta Karunaan ja heille syntyi Karunan Eisbölessä kolmas lapsi Johannes, joka myöhemmin otti sukunimekseen Högmander. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä. 28

30 TAAKSEPÄIN KATSOTTUNA NELJÄNNEN SUKUPOLVEN AIKA Tästä sukupolvesta tunnetaan kaikki 16 eli seuraavat: Johan Selimin sukujuurista tunnetaan seuraavat: Johannes Cristina Gabriel Ulrika Gustav Carin Johan Sofia Hoegmander Stålhammar Ericsson Michels- Johansson Jacobs- Linroos Claes- Cumlander dotter dotter dotter Gran Snäll Elina Viktorian sukujuurista tunnetaan seuraavat: Elias Aaretti Madilda Helena Anders Johan Hedvig Kustaa Eeva Lovisa Kustaf Liisa Kittelä Anttila Rekola Puolakka Nuuttila Boman Suppi Adamin tytär Tämän sukupolven syntymät tapahtuivat vuosien 1749 ja 1805 välillä ja kuolemat tapahtuivat vuosien 1721 ja 1868 välillä. Siis sukupolveen kuuluvia on noin 119 vuoden ajalta. Edellisen sukupolven kanssa yhteistä aikaa on noin 101vuotta. Tämän sukupolven asuma-alueena oli Hollola, Iitti, Karuna, Kemiö, Nastola, Perniö ja Turku. Kaikki olivat jollain tavoin maanviljelijöitä, vaikka oli sukupolvessa myös sotilas, muurari ja sataman pakkaustyöntekijä. Nimikettä ahtaaja ei silloin vielä käytetty. Avioitumisikien keskiarvo oli noin 23 vuotta. Miesten keskiarvo oli noin 26 vuotta ja naisten vastaava noin 22. Lasten syntymisissä perheiden lopulliset lapsiluvut olivat 1, 3, 5 (kolme perhettä), 6 (kaksi perhettä) ja 11. lasta, ja hedelmälliset aikajaksot perheissä olivat vastaavasti 7-15 vuotta. Yhdessä perheessä kolme lasta syntyi kolmen vuoden aikana. Yksi avioton lapsi syntyi tälle sukupolvelle. Saavutettujen elinikien keskiarvo oli noin 63 vuotta, miehillä noin 60 vuotta ja naisilla noin 65 vuotta. Kaikki leskeksi jääneet olivat naisia, joiden leskeysaikojen keskiarvo oli noin seitsemän. Kaksi pariskuntaa sai elinaikanaan nähdä seuraavan sukupolven lapsensa lapsen. Kaksi tämän sukupolven edustajista kerkisi nähdä isoisänsä ja kaksi isoäitinsä. Kuolinsyistä on säilynyt vain neljä nimikettä, vanhuuden heikkous, kuumetauti jokin niveliä jäykistävä tauti ja itsemurha. Tämä sukupolvi koki erityisesti Suomen sodan ja osan sen jälkeistä Suomen autonomian aikaa. Suvun jatkajia syntyi tässä sukupolvessa seuraavasti Vuonna 1785 eleli Turussa 26-vuotias sepän tytär Cristina ja häntä yhdeksän vuotta vanhempi sataman pakkaustyöntekijä Johannes Högmander. Heille syntyi silloin Samuel perheen viidentenä lapsena. Cristinan äiti oli kuollut edellisenä vuonna ja isä jo aikaisemmin. Johanneksen molemmat vanhemmat sentään saattoivat tapailla lapsenlastaan mikäli rengin päivätöiltä Perniöstä saakka ehtivät. Myös Perniössä asustivat vuonna vuotias torppari Gustav Johansson ja neljä vuotta vanhempi vaimo Kaisa Jaakobintytär, joka oli omaa sukua Snäll. 29

31 Heille syntyi tammikuussa viides lapsi Israel, joka kastettiin heti seuraavana päivänä. Sitten noin neljän vuoden kuluttua eli huhtikuun 17 päivänä 1792 syntyi Sofia-tyttö, jonka isä oli 29-vuotias puutarhuri Johan Linroos ja äiti, 31-vuotias Sofia Claesintytär, molemmat Kemiön Lappdahlin kylästä. Kemiössä oli vielä siihen aikaan iso kalkkikaivos, josta useimmat pitäjän palkolliset saivat elantonsa. Tytär Sofia kastettiin kahden päivän ikäisenä ja hänen isänäitinsä ja isänisänsä olivat silloin vielä elossa, vaikka isänäiti kuolikin neljän kuukauden kuluttua. Seuraavana päivänä syntyi Kemiössä toinenkin lapsi. Kyseinen Hedvig kastettiin päivän vanhana. Äiti oli 27-vuotias piika Ulrika Michelintytär Kemiöstä ja isä kirkonkylän Södergårdenin kersanttipoika Gabriel Erikinpoika Cumlander, joka ei vihkipallille koskaan polvistunut mutta hänet oli kolmisen vuotta aikaisemmin kuulutettu Lisa Johansdotterin kanssa. Hedvig merkittiin kirjoihin aviottomana. Sitten oli välissä Kustaan sota sekä Suomen sota, ja vuonna 1818 tammikuussa syntyi Nastolassa eräs Stina. Tyttären isä, noin 46-vuotias Kustaa Suppi ja äiti, 41-vuotias Liisa Adamintytär, omaa sukua Mäkelä, olivat muuttaneet Iitistä. Stina oli perheen viides eli viimeinen lapsi ja hänen vanhin veljensä Malakias oli silloin jo miltei 17-vuotias. Isän molemmat vanhemmat ja ainakin äidin äiti olivat silloin vielä elossa. Edelleen Nastolassa Ruuhijärven kylässä huhtikuussa vuonna 1820 syntyi Gustav (46 v.) ja Eeva Loviisa (40 v.) Nuuttilalle Kustaa, joka oli perheen viimeinen lapsi. Perheeseen oli 15 vuoden aikana syntynyt kuusi lasta. Äidin molemmat vanhemmat olivat silloin elossa ja nauttivat Nastolassa Bauman nimisen aateluutensa suomista oikeuksista. Sitten Hollolan pitäjän Kalliolan kylässä joulukuun viidentenä, vuonna 1824 syntyi eräs Mikko. Isä oli 34-vuotias talollinen Elias Kittelä ja äiti 31-vuotias Matilda Helena, omaa sukua Anttila. Mikko oli perheen toinen lapsi ja kastettiin heti seuraavana päivänä. Kahdeksantena tämän sukupolven perheenä eleli Hollolan Lahden kylässä Rekolan perhe. Talolliselle, 24-vuotiaalle Anders Rekolalle ja 26-vuotiaalle Puolakan talon tyttärelle Hedvigille syntyi syyskuun viidentenä 1829 Erika. Hän oli perheen toinen lapsi ja kastettiin heti seuraavana päivänä. Äidin isä ja äiti olivat silloin elossa. * * * 1750 * Didrik Bauman pääsi tänä vuona kersantiksi ja tänä vuonna tai edellisenä hänelle syntyi kahdeksas lapsi Hedvig, joka oli naimaton vielä ainakin vuonna Kemiön Rugnolan kylässä saivat kruunun venemies Jakob Ersson Snäll ja Maria Erikintytär kolmannen lapsen nimeltä Carin (Kaisa). Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä. Myöhemmin hänet vihittiin Gustav Johanssonin kanssa * Arviolta tänä vuonna Elias ja Carin Kittelälle syntyi ensimmäinen lapsi Matti Kemiössä syntyi kruunun viljelijälle Gustav Anderssonille ja Anna Andersdotte- 30

32 rille viimeinen lapsi Elin. Perheessä syntyi 19 vuoden aikana seitsemän lasta Didrik ja Hedvig Baumanille syntyi yhdeksäs lapsi Anna Maria. Hän muutti myöhemmin miehensä, koulumestari G.L. Lindenin kanssa Perniöön Samuel Davidin poika (42 v.) ja Maria Markuksentytär (26 v.) Mäkelälle syntyi Iitin Vuolenkoskella toinen lapsi Adam, josta myöhemmin tuli yksi Amanda Rekolan isovaari. Hänet kastettiin neljän päivän ikäisenä Påhl ja Karin Knutilalle syntyi viimeinen lapsi Gustavus. Perheessä oli 13 vuoden aikana kuusi synnytystä Gustav ja Hellen Wäckmannille syntyi Nastolassa neljäs lapsi Eva Sophia * Michel Ericsonille ja Maria Johansdotterille syntyi Karunan Eisbölen kylässä neljäs lapsi Michael. * Bertil (n. 33v.) ja Sofia (n. 34v.) Rekolalle syntyi Lahdessa esikoinen Anders, joka vihittiin myöhemmin Eeva Mäkelän kanssa. Hänen isänisänsä ja isänäitinsä olivat silloin elossa Iitin Vuolenkoskella syntyi Christer ja Maria Tomalalle seitsemäs lapsi Beata. Kuninkaan vierailu Lahdessa vuonna 1752 Heinäkuun alussa Ruotsin kuningas Adolf Fredrik ja kuningatar Lovisa Ulrika pysähtyivät Lahden kylässä matkallaan Suomen itärajalta Hämeenlinnaan. Todennäköisin yöpymispaikka oli tietysti Lahden kartano, mutta varmistusta ei tälle tiedolle ole. Siitä kuitenkin on aikakirjoissa merkintä, että kansaa oli monissa paikoissa teiden varsilla vilkuttelemassa. Myös ainakin seuraavaa runonpätkää silloin lausuiltiin: Hän luonamme käy, nimi loistaa. Vuodet ei, ei kateuskaan, voi muistoas Suomesta poistaa. Tosin koko Lahden kylän asukasluku oli silloin vain 76 henkeä. * * * Vuoden 1752 käräjät Nastolassa Nastolan nimismies ja rusthollari Gustaf Weckman (Elinan esivanhempia) oli rakennuttanut Immilänjokeen jauhomyllyn, josta talolliset Glansenstierna, Immilä ja Kalkola valittivat maaherralle. Kihlakunnanoikeuden mukaan Weckman lopulta voitti juttunsa. Kuitenkin riidat jatkuivat ja Weckman sai ainakin seuraavan tuomion: sakkoa 20 taaleria ja määräys julkiseen anteeksipyyntöön siitä, kun hän oli kylillä julistanut ryssän tehneen ritarin Glansenstiernasta, pienestä koirasta. * * * 31

33 Oheinen kartta saatiin tänä vuonna valmiiksi. Se on myöhemmin toteutettua isojakoa varten tehty Lahden kylän kartta, jonka mittaukset aloitettiin kaksi vuotta aikaisemmin. Karttaa on yksinkertaistettu merkitsemällä siihen vain kuudenteen sukupolveen kuuluvat omistajat seuraavin selityksin: 1 Rekolan alueita 3 Anttilan alueita 2 Kittelän alueita 4 Mäkelän alueita Riihi Humalisto Kartan kaksi suoraa poikkiviivaa osoittavat 2000-luvun Aleksanterinkadun paikkaa ja neljä pystyviivaa Mariankadun sekä Vesijärvenkadun paikkaa. Kartan merkittävä tieto on, että kylässä oli hyvin paljon useiden omistajien maita. Esimerkiksi nykyisellä niinsanotulla Fellmannin puistolla oli 20 eri talon omistusoikeus. Ainoa julkinen rakennus kartassa on Aleksanterinkadun kohdalla sijainnut kapakka (Krog), joka oli Rekolan, Kittelän, Anttilan ja Mäkelän yhteisellä maalla * Koko Ruotsissa siirryttiin gregoriaaniseen ajanlaskuun, jolloin helmikuun lopusta otettiin pois 11 päivää. * Elias (37 v.) ja Carin (49 v.) Kittilälle syntyi Hollolan Kalliolassa Juho. * Talollinen Johan Mäkelälle (53 v.) ja hänen vaimolleen Liisalle (39 v.) syntyi 32

34 Lahden kylässä Eeva. Siitä ei ole varmaa tietoa, monesko lapsi oli kysymyksessä, mutta myöhemmin Eeva meni naimisiin Anders Bertilinpoika Rekolan kanssa. Hän oli kuudennesta sukupolvesta viimeiseksi syntynyt suvun edustaja Nastolan rusthollari Er Gustav Weckman haastoi tilansa rakuunan käräjille siitä, että tämä oli haukkunut isäntäänsä kruunun varkaaksi, Pitkä-Kyöstiksi ja partapääksi Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi neljäs lapsi Hedvig, joka kastettiin 11 päivän ikäisenä Kemiön Södergårdenissa vihittiin talollisen poika Johan Andersson ja talollisen tytär Maria Gustavintytär Didrik ja Hedvig Baumanille syntyi Mäntyharjulla kahdeksas lapsi Kristina Lovisa, joka myöhemmin muutti Lahden kartanoon miehensä kanssa Kemiön Tiudan pappilassa asunut ruotumerimies Michel Erikinpoika (31 v.) Tammisaaren ruodusta ja piika Kirstin Eerontytär (23 v.) Tiuden rusthollista vihittiin * Bertil ja Sofia Rekolalle syntyi Lahden kylässä toinen lapsi Henrik. * Johan ja Liisa Johanneksentytär Mäkelälle syntyi Lahden kylässä Scolastica. 9.1.Talollinen Johan Andersson ja Maria Gustavsdotter saivat Kemiön Tappån kylän Södergårdenissa seitsemän kuukautta vihkimisen jälkeen esikoisen nimeltä Gustav, joka myöhemmin vihittiin Carin Jacobintytär Snällin kanssa. Hänet kastettiin viiden päivän ikäisenä Jacob ja Maria Erikintytär Snäll saivat Kemiössä neljännen lapsen nimeltä Margeta, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Krister ja Maria (os. Erola), jotka todennäköisesti pitivät sukunimeä Tomala, saivat Iitin Kaijoisten kylässä kahdeksannen lapsensa, Maria-tyttären. Hänet kastettiin 10 päivän ikäisenä. Marian Liisa-tyttärestä tuli Amanda Rekolan isoäiti Kemiön Makilan kylässä Michel Eerikinpoika ja Kirstin Eerontytär saivat esikoisen nimeltä Anders. Johanin ja Marian Gustav-pojan elinympäristö 1700-luvulla Tappån lähellä Västanfjärdissä oli Gustavin lapsuus- ja nuoruusaikoina suuret kalkkikivilouhokset ja polttouunit, jotka työllistivät ainakin osittain koko pitäjän väestöä jopa kokovuorokautisesti. Nimittäin louhinnan ja murskaamisen jälkeen kalkki poltettiin noin 8 x 5 metrin suuruisissa maakuopissa, joissa polttoaineena oli kokonaisia puunrunkoja ja päällä savea. Uunin valmistelu kesti monimiehisesti aina pari viikkoa sekä poltto ynnä tyhjennys öisin ja päivin saman verran. Lisäksi kaupankäynti kalkkilaivojen kapteenien kanssa vaati oman työvoimansa, koska Kemiöstä kuljetettiin moniin rannikkokaupunkeihin melkein kaikki niissä tarvitut rakennuskalkit. * * * 1755 * Bertil ja Sofia Rekolalle syntyi Lahden kylässä kolmas lapsi Matti Michel 33

35 Eerikinpojan ja Kirstin Eerontyttären esikoinen Anders kuoli rintakipuun Karunan Eisbölessä, ilmeisesti Brinkkalan kartanossa, Michel Erikinpoika ja Maria Johanintytär saivat viidennen lapsen nimeltä Maria. Hänet kastettiin viiden päivän ikäisenä Joko Asikkalan Kalkkisissa tai Nastolassa syntyi tuntemattomiksi jääneille Bertilille ja hänen vaimolleen Anna Maria, joka myöhemmin vihittiin Karl Baumanin kanssa Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi viides lapsi Anna, joka kastettiin 11 päivän ikäisenä Kemiön Engelsbyn kylässä Michel Eerikinpoika ja Kirstin Eerontytär saivat toisen lapsen nimeltä Johan. Kun Tukholman valtiopäivillä nyrkein tapeltiin Marraskuussa 1755 seitsemännen sukupolven jäsen Juho Puolakka, joka oli valtiopäivämies, osallistui seuraaviin tapahtumiin: Kuningas Adolf Fredrikin valta oli näinä aikoina verrattain vähäinen. Esimerkiksi virkanimitykset päätti erityinen, lähinnä hattupuoluelaisista koostunut valtaneuvosto, vaikka kuningas oli sentään allekirjoittaja. Hattupuolue aikoi vähentää kuninkaan valtaa entisestään ja sai talonpoikaissäädynkin hyväksymään asiasta salaisen mietinnön. Seuraavana valtiopäivien aamuna kuitenkin ilmeni, että talonpoikien yksimielisyys oli kyseenalaista. Alussa kokoussalissa vain väiteltiin ja sätittiin mutta lopulta syntyi nyrkkitappelu, jossa puhemies ja sihteerikin saivat vammoja. Välillä tappelu taukosi, kun muuan myssypuolueen Josef Hansson aloitti virren Wihollinen carcot cauwas. Suo meidän olla myös rauhas. Kuitenkin veisuun päätyttyä kyseisessä valtiosalissa sielunvihollinen sai taas yliotteen ja tappelu jatkui. Pian myös aatelissäätyläisiä tuli paikalle. Vihdoin aatelisten puhemies Axel von Fersen huusi kovasti: Piru vie koko joukon, jolloin tappelu laantui. Jupakkaa tutkimaan asetettiin tietysti säätyjen komissio, joka sitten sai muunmuassa Juho Puolakalta selville, että todella oli ollut tarkoitus heittää puhemies ja sihteeri ulos valtiopäiväsalista. Kuulustelut kestivät monta kuukautta, jona aikana Juho Puolakka joutui kokemaan jopa henkensä uhatuksi. Niinpä hän lähti kesken valtiopäivien kotiinsa Hollolaan. Virallisesti Juho oli valtiopäivämies vuosina mutta tänä vuonna hän joutui palaamaan kotiinsa Hollolaan kesken valtiopäivien. Suomen puolella Gustaf ja Helena Weckmanille syntyi Nastolassa viides lapsi Andreas. Näinä aikoina Gustaf jätti jostain syystä nimismiehen virkansa ja syytti käräjillä erästä renkiään palveluksesta karkaamisesta. * * * 1756 * Tältä vuodelta on Hollolan savupirteistä ja säätyläistaloista tieto, että irtonaiset sängyt olivat erittäin harvinaisia ja lattioilla pidettiin yhteisvuoteita (syskonensäng). Niissä levättiin vällyjen alla täysin alastomina, vaikka oli vieraitakin kylässä Elias ja Carin Kittilälle syntyi Kalliolan kylässä toinen lapsi Anna. 34

36 22.1. Didrik (n. 59 v.) ja Hedvig (n. 46 v.) Bauman olivat muuttaneet takaisin Nastolaan ja saivat kaksoset Johan Kristianin ja Karl Christopherin. Karlin Eeva-tytär oli myöhemmin Amanda Rekolan isoäiti. Karl oli Didrikin 13. lapsi. Perheessä oli 25 vuoden aikana 10 synnytystä Elias ja Carin Kittilän Anna-tytär kuoli tuntemattomaan tautiin. Vuosi 1756 ja merkittävä oheisiturata Joulukuun viidentenätoista Johan Andersson ja Maria Gustavsdotter saivat Gustav-pojalleen siskon nimeltä Lena, joka kastettiin seuraavana päivänä. Hänen kauttaan lähti seuraava iturata, joka sulkeutui Elina Viktorian Vieno-tyttären tyttären, Anneli Heiskan, kohdalla seuraavasti: Lena Johansdotter Karl Gustav Lind Karolina Lovisa Lind Johan Vilhelm Söderholm Naima Karolina Söderholm Signe Ahokas Esko Huovio & Anneli Heiska. * * * 1757 * Elias ja Carin Kittilälle syntyi kolmas lapsi Eva Johan Anttila oli muuttanut Asikkalan/Hollolan Vesivehmaalle ja vihitty Maria Eerontytär Pietilän kanssa. Heille syntyi esikoinen Lisa Karunan Kasklaxin kylässä vihittiin seppä Anders Stålhammar (29 v.) ja Maria Lagman (34v.). Sulhasen äiti oli silloin elossa Kemiön Kihlassa kuoli kuudennusmies Mårten Mickelsson 53 vuotiaana rintapistoon. Poika Eric oli silloin 25-vuotias Karunan Sandön torpassa kuoli purejelaivan perämies Pehr Dahlström 47 vuotiaana. Tytär Lena oli silloin 20-vuotias Johan ja Liisa Mäkelälle syntyi Lahden kylässä todennäköisimmin kolmas ja viiminen lapsi Andreas, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Kihlan kylässä vihittiin talollisen poika Erik Mårtensson (15 v.) ja talollisen tytär Maria Ersdoter (20 v.) Calmusnäsin kylästä Talon isäntä Carl Henrikinpoika Jaakkola kuoli 53 vuotiaana Hollolan Jalkarannan kylässä kuumetautiin. Hänet haudattiin viiden päivän kuluttua ja poika Adam oli silloin noin 16-vuotias Anders (30 v.) ja Maria Stålhammar (n. 34 v.) saivat Karunan Kasklaxissa noin viisi kuukautta vihkimisen jälkeen esikoisen Christinan, joka kastettiin seuraavana päivänä Elias ja Carin Kittilän Eva-tytär kuoli Hollolassa Rokkoon Bertil ja Sofia Rekolalle syntyi Lahden kylässä neljäs lapsi Johan, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Michel Erikinpoika ja Maria Johanintytär saivat Karunassa kuudennen lapsen nimeltä Christina. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä Christer ja Maria Tomalalle syntyi Iitissä viimeinen lapsi Jacob. Perheessä oli 22 vuoden aikana yhdeksän synnytystä. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Rugnolan kylässä Jacob ja Maria Snäll saivat viimeisen lapsen nimel- 35

37 tä Anders. Perheessä oli 17 vuoden aikana viisi raskautta Erik Mårtenson Cumlander ja Maria Eriksdotter saivat Kemiön Kihlan kylässä esikoisen nimeltä Michel Sotilaan leski Liisa Johansdotter kuoli Karunan Eisbölen kylässä 52 vuotiaana ja hänet haudattiin 10 päivän kuluttua. Kuolinsyyksi merkittiin sv.sot (pöhötystauti). Hän oli ollut leskenä 11 vuotta. Tytär Maria oli silloin 33-vuotias ja tyttärenpoika Johannes yhdeksänvuotinen Nastolassa syntyi Er Gustav ja Hellena Wäckmanille viimeinen lapsi Hans Henrik. Perheessä oli 21 vuoden aikana kuusi synnytystä Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi kuudes lapsi Thomas, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Tappån kylässä kuoli Johan Andersson rintakipuun 27 vuotiaana. Hänet haudattiin vasta tammikuun kahdeksantena. Poika Gustav oli silloin neljävuotias * E. Gustaf Weckman joutui ratsutilallaan konkurssiin lähinnä paljastuneiden salakuljetustensa vuoksi. Hän oli salakuljettanut muun muassa tupakkaa mutta itse hän ei tupakoinut. Omaisuuden arvo oli silloin 8600 taaleria mutta omaisuudesta jäi oikeuden päätöksen jälkeen Pitkä-Kyöstille vain työvaatteet ja vaimo Hellenan säädylliset kirkkovaatteet Kemiön Tappån kylän Södergårdenissa Maria Gustavsdotter sai tyttären nimeltä Maria. Isä Johan Andersson oli hiljattain kuollut. Perheessä oli viiden vuoden aikana kolme synnytystä Johan ja Maria Anttila saivat Vesivehmaalla toisen lapsen nimeltä Hebla Samuel ja Maria Mäkelän Eeva-tytär kuoli Iitissä hinkuyskään Iitin Vuolenkoskella kuoli 46 vuotiaana ripuliin Maria Casperintytär, joka todennäköisesti asui Kaijonin kartanossa. Hänet haudattiin heti seuraavana päivänä. Tytär Maria oli silloin viisivuotias Anders Stålhammar ja Maria Lagman saivat Karunassa toisen lapsen nimeltä Andreas. Hänet kastettiin kolmen päivän ikäisenä ja hän kuoli seuraavan vuoden tammikuussa * Tältä vuodelta on tieto Hollolasta Porvoonjoen varren Luhdan niittyihin liittyvästä toimintakulttuurista: Sovittuina heinäpäivinä kokoontui monista Lahden seudun kylistä nuoria, vanhoja, jopa imeväisiä jonkinlaiseen kansanjuhlaan. Silloin heinätöiden ohella kesäisen yön hämärissä ja heinäladoissa syttyi moni ensilempi Samuel ja Maria Mäkelän Anna-tytär kuoli Iitissä keuhkotautiin Bertil ja Sofia Rekolalle syntyi viides lapsi Erik, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Kilan kylän Mellangårdissa kuoli kuudennusmies Erik Mårtensson rintakipuun 74 vuotiaana Michel Eerikinpoika ja Kirstin Eerontytär saivat Kemiön Ängelsbyssä kolmannen lapsen nimeltä Erik. 36

38 6.11. Matti ja Brita Henrikintytär Eskolalle syntyi Hollolan Kalliolassa Caisa, joka kastettiin seuraavana päivänä Anders Stålhammar ja Maria Lagman saivat Karunassa kolmannen lapsen nimeltä Andreas. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä Erik Mårtenson ja Maria Eriksdotter saivat Kemiön Kihlassa toisen lapsen nimeltä Maria Elias Kittilä sai Tukholmasta oheisen maakirjan, jolla Kittilän ratsutilan aputila Kalliolan kylässä nimitettiin verotilaksi. Verotilallinen omisti talonsa, kruununtilallinen oli vain vuokralainen. 37

39 38

40 Kyseisen maakirjan selvennys ja suomennos on seuraava: Valmistellut toinen tammikuuta 1799 Viljami Jalmari 39

41 A rvoisan maaherran ja kuninkaallisen miekan ritarikunnan ritari Hans Hinrich Boijen julistuksessa kahdeksantena elokuuta on maaherranvirasto Helsingissä samalla antanut lausuntonsa mukanalähetetystä kokonaisesta asiakirjasta, koskien ratsutilan aputilan Kittilän vero-oikeuksia, joka tila sijaitsee Kalliolan kylässä Asikkalan pitäjässä ja Ylä-Hollolan kihlakunnassa Uudenmaan läänissä, ja josta kapteeni Christer Boije on pyytänyt korvausta 40 hopeataaleria, jonka hän on tallettanut verolleostohinnaksi tuosta talosta maarahastoon, ja kuten näyttää olevan, että kihlakunnan oikeus on nimittänyt tämän ohessa ilmenevistä syistä mainitun Kittilän talon verotilaksi ja myös antanut talon asukkaalle Elias Eerikinpojalle verotalonoikeudet sen jälkeen. Niin on myös kuninkaallinen kolleegio tahtonut sen suhteen päättää, ja myös tällä päivämäärällä päivätyllä kirjeellä antanut toimeksi valtion säätyjen konttorin herroille asiamiehille, että kapteeni Krister Boijelle annetaan maksaa takaisin hänen yllämainitusta talosta verolleostohinnan mukana tallettamat 40 hopeataaleria, jonka kuninkaallinen kolleegio on täten tahtonut herra maaherran pyynnöstä antaa käteen. Herra maaherra näki hyväksi antaa viedä tämä Kittilän talo kruunun maakirjoihin verotusta varten. Ja tämän päätöksen uskoi herra maaherra ja ritari Jumalan kaikkivaltiuden haltuun. Tukholmassa syyskuun seitsemäntenä 1761 Haastajan ja viran puolesta CARL FRIEDRICH VON HÖPKEN FILIP FREDRIK BOTHLIEB OLOF LINDBERG ERIK E KEBANK PAUL ÅAV LEMSTRÖM PETTER WADMAN CH. HEINHAUGEN Ylläoleva vahvistetaan. Helsingin maakansliassa 28:ntena syys- kuuta 1761 GUNNAR BROM Kyseinen tila sijaitsee vielä 2000-luvullakin oheisena esitettävän sen aikuisen kartan osoittamassa paikassa. Samalla karttaan on merkitty muitakin tässä tarinassa ilmeneviä paikkoja. 40

42 Seppälä Sorvastenmäki Eskola Puolakka Kittelä Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi seitsemäs lapsi Thomas, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Fröjdbölessä syntyi Kruunun venemiehelle Claes Johaninpoika Vesterholmille (n.20 v.) ja Stina Modigille avioton tytär Stina Sophia, joka kastettiin samana päivänä (kirkonkirjassa myös merkintä Qv Pers). Sofia vihittiin myöhemmin Johan Linroosin kanssa * Nastolan Ruuhijärven kylässä kuoli Samuel Knutila noin 73 vuotiaana oltuaan leskenä 32 vuotta. Poika Påhl oli silloin 49-vuotias ja pojanpoika Juho 15-vuotias Anders Stålhammar ja Maria Lagman saivat Karunassa neljännen lapsen nimeltä Fridericus. Hänet kastettiin seuraavana päivänä Kemiön Degerdahlin kylässä purjelaivan perämies Anders Thomasson ja vaimo Lena Pärsdotter (jonka isä oli myös perämies) saivat esikoisen Johanin. Hän otti myöhemmin sukunimen Linroos ja vihitiin Sophia Claesdotterin kanssa. 41

43 Bertil ja Sofia Rekolalle syntyi Adam, joka kastettiin samana päivänä. Perheessä oli noin yhdeksän vuoden aikana kuusi synnytystä Jacob ja Maria Snäll saivat viimeisen lapsensa Lenan (kaste 2.2.). Perheessä oli 17 vuoden aikana neljä synnytystä Carl Eeronpoika ja hänen vaimonsa Anna Carlintytär Anttilalle syntyi Hollolan Kukkilan kylän Seppälässä tytär Maria, josta myöhemmin tuli Johan Kustaa Rekolan yksi isomummu. Lapsi kastettiin heti seuraavana päivänä Karunan Brinkkalassa saivat torppari Michel Eriksson ja Maria Johansdotter seitsemännen lapsen nimeltä Catharina Erik Mårtenson ja Maria Eriksdotter saivat Kemiön Kihlassa kolmannen lapsen nimeltä Lena Kirstin Ersdotter eli Mårten Mickelssonin vaimo kuoli Kemiössä vanhuudenheikkouteen. Poika Eric Cumlander oli silloin 32-vuotias * Ainakin Hollolan Okeroisten Rekolassa oli tänä vuonna käytössä kaksi karmirekeä Johan Siegfriedinpojalle (Anttila) ja hänen vaimolleen Maria Eerontyttärelle syntyi Vesivehmaalla kaksoset Juliana ja Maria Rekolan talossa kuoli joku sotilas Henricin tytär Leena punatautiin. Henrik ei ilmeisesti ollut Rekolan isäntäväkeä Anders Stålhammar ja Maria Lagman saivat Karunassa viidennen lapsen nimeltä Maria. Hänet kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Granbyn myllyllä syntyi torppari Michel Erikinpojalle (43 v.) ja Kirstin Erikinpojalle (35 v.) neljäs lapsi Ulrika, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Kihlan kylässä Sofian isä, venemies Claes Vesterholm vihittiin Maria Gustavintytären kanssa. Maria oli Västergårdenista * Michel Erikinpojan ja Kirstinin perhe muutti Perniöstä Kemiöön Kemiön Kilan kylän Östergårdenin kartanossa syntyi Erik Mårtensson Cumlanderille (44v.) ja vaimolle Maria Ersdotterille (49 v.) neljäs lapsi Gabriel, joka kastettiin samana päivänä Kemiössä Anders Thomasson ja Lena Pärintytär saivat toisen lapsen nimeltä Isak, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Samuel ja Maria Mäkelälle syntyi Iitissä kahdeksas lapsi mutta kuolleena. Perheessä oli 19 vuoden aikana kahdeksan synnytystä Michel Erikinpoika ja Maria Johanintytär saivat Karunan Brinkkalassa viimeisen eli kahdeksannen lapsensa nimeltä Anna. Hänet kastettiin kolmen päivän ikäisenä. Perheessä oli 22 vuoden aikana kahdeksan synnytystä. 42

44 Hedvig Charlotta Bröijer ja hänen miehensä Didrik Bauman olivat juuri muuttaneet Mäntyharjulle Tuusjärven rustholliin evp-kersantin eläkeoikeuksin. Hedvig kuoli siellä noin 58 vuotiaana. Ainakin kaksi hänen kymmenestä lapsestaan oli silloin elossa. Poika Karl oli silloin 11-vuotias. Kyseinen rustholli omisti koko Tuusjärven kylän, joka sijaitsi oheisen kartan mukaan lähellä Heinolaa: Johan Siegfriedinpoika Anttilalle ja hänen vaimolleen Maria Erikintyttärelle syntyi Asikkalan Vesivehmaalla kolmas lapsi Sigfried eli silloisen tavan mukaan isoisän niminen. Hänet kastettiin heti syntymisestä selvittyään ja hänestä tuli myöhemmin Maria Seppälän mies sekä Mikko Kittelän isoisä Kemiön Kihlassa syntyi Erik Mårtensonille ja Maria Eriksdotterille viides lapsi Joseph Kemiössä syntyi Anders ja Lena Thomassoneille kolmas lapsi Anders, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Didrik ja Hedvig Baumanin poika, kersantti Arvid F. ja Anna Elisabeth Wedeman vihittiin Asikkalassa Matti ja Brita Eskolalle syntyi Hollolan Kalliolan kylässä toinen lapsi 43

45 Sophia, joka kastettiin seuraavana päivänä Anders Stålhammar ja Maria Lagman saivat Karunassa viimeisen lapsensa nimeltä Hedvig, joka kastettiin neljän päivän ikäisenä. Perheessä oli 11 vuoden aikana kuusi synnytystä Kemiön Gästerbyn kylässä Michel Erikinpoika ja Chirstin Eerontytär saivat viimeisen lapsensa nimeltä Christian. Perheessä oli 15 vuoden aikana viisi synnytystä Påhl ja Karin Knutiloiden esikoiselle Jacobille ja hänen vaimolleen syntyi lapsenlapsi Thomas Siltavouti Juho Bergflycht (n. 26v.) vihittiin Hollolan Kutajoella Sofia Adamintytär Puolakan (n. 20v.) kanssa * Elias Erikinpoika Kittilä kuoli Hollolan Kalliolan kylässä. Kittelän taloa isännöivät sen jälkeen poika Matt ja hänen vaimonsa Brita Erikintytär Påhl Knutila kuoli Nastolan Uusikylässä noin 66 vuotiaana. Poika Juho oli silloin 22-vuotias Iitin Vuolenkoskella kuoli 61 vuotiaana ripuliin Krister Samuelinpoika Tomala, joka työskenteli todennäköisimmin Ko(tai a)joinin kartanossa. Hän oli ollut leskenä 11 vuotta. Hänet haudattiin neljän päivän kuluttua. Tytär Maria oli silloin 16-vuotias Kemiössä kuoli rokkoon Anders ja Lena Thomassonin noin kaksivuotias poika Anders Juho Juhonpoika Bergflychtille (n. 44 v.) ja hänen vaimolleen Sofialle (21 v.) syntyi Hollolan Kukkilan kylässä Samuel Anders ja Lena Thomassonille syntyi neljäs lapsi Abraham, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä Didrik Bauman vihittiin Heinolassa toiseen avioliittoonsa Anna Sofia Jacob Fredriksdotter Ållongrenin kanssa Adam Jaakkolalle ja Maria Anderssintyttärelle syntyi Hollolan Jalkarannan kylässä esikoinen Anna, joka kastettiin seuraavana päivänä Kemiön Kihlassa kuoli Erik Mårtensonille ja Maria Ersdotterille kuudes lapsi Kerstin Johan Siegfriedinpojalle ja vaimolleen Maria Anderssintyttärelle syntyi neljäs lapsi Israel Matti ja Brita Eskolalle syntyi Kalliolan kylässä kolmas lapsi Eva, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä * Iitin Vuolenkoskella syntyi Tuomas Matinpoika Haikarille (n. 25 v.) ja vaimolle Eeva Kustaantyttärelle (n. 23 v.) esikoinen Kustaa, joka vihittiin myöhemmin Liisa Adamsdotterin kanssa ja pariskunta otti sukunimekseen Suppi Hollolan Nockolan (Kukkilan) kylässä kuoli talon isäntä, valtiopäivämies Juho Puolakka 59 vuotiaana syöpään. Hänet haudattiin seitsemän päivän kuluttua. 44

46 Poika Juho oli silloin 28-vuotias Lahden Rekolan talossa sattui onnettomuus, jossa 14-vuotias Matti, sotilas Henricin poika, hukkui kaivoon. Hänet haudattiin heti seuraavana päivänä. Ilmeisesti hän ei ollut Rekolan isäntäväkeä Adam Jaakkolalle ja Maria Anderssintyttärelle syntyi Hollolan Jalkarannan kylässä toinen lapsi Eva, joka kastettiin seuraavana päivänä Johan Siegfriedinpojalle ja hänen vaimolleen syntyi viides lapsi Elisabetha * Nastolassa Kustaa Weckman oli jotenkin selviytynyt konkurssistaan mutta ratsutilan lampuodit rupesivat kapinoimaan huonojen palkkojen vuoksi. Vankilaankin sitten joitain Lampuoteja laitettiin Kemiön Skobölen kylässä syntyi Anders ja Lena Thomassoneille viides lapsi Abraham, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Hollolan Kukkilassa (Nockolassa tai Uskilassa) syntyi Juho Puolakalle eli Polonukselle (30 v.) ja hänen vaimolleen Kaisa Simonintyttärelle Eeva Catharina, joka kastettiin seuraavana päivänä Johan Siegfriedinpoika Anttilalle ja hänen vaimolleen Marialle syntyi Vesivehmaalla kuudes lapsi Eva Kristiina. Perheessä oli 17 vuoden aikana viisi synnytystä, jolloin yhdet kaksoset. Samana päivänä Hollolan Kalliolassa Kittelän isäntäväki Matti Eliaanpoika ja Priitta Erkintytär pitivät häät renki Jakob Anderssinpojalle ja piika Eva Matintyttärelle. Talossa työskenteli silloin myös toinen renki Jöran Jacobson vaimonsa Maria Samuelintyttären kanssa Kemiön Kihlassa syntyi Eric Mårtensonille ja Maria Ersdotterille seitsemäs lapsi Brita Juho Bergflychtille ja hänen vaimolleen Sofialle syntyi Hollolan Kukkilassa toinen lapsi Valborg Kersantti Didrik Bauman kuoli Mäntyharjulla Tuusjärven rusthollissa 77 vuotiaana vanhuuden heikkouteen oltuaan kuusi vuotta leskenä. Hänet haudattiin kuuden päivän kuluttua. Poika Karl oli silloin 18-vuotias Juho Bergflychtille ja hänen vaimolleen Sofialle syntyi Hollolan Kukkilassa kolmas lapsi Gabriel Nastolan Ruuhijärven kylässä syntyi Juho (25 v.) ja Anna (n. 26 v.) Knuuttilalle Gustaf, joka oli esikoinen ja kastettiin kolmen päivän ikäisenä Iitin Vuolenkosken kylän Mäkelän (Mäkälän) talossa vihittiin Adam Samuelinpoika (23 v.) ja Maria Cristerintytär (20 v.) Vuolenkosken Kaijoinin talosta. Ainakin sulhasen isä ja äiti olivat silloin elossa Hollolan Jalkarannan kylässä syntyi Adam Carlinpoika Jaakkolalle ja Maria Anderssintyttärelle Adim Iitissä syntyi Tuomas Matinpoika Haikarille ja vaimo Eevalle toinen lapsi Maja Lisa Asikkalan Särkijärven kylässä vihittiin Didrik Baumanin ja Hedvig Bröjerin poika, Asikkalan komppanian korpraali Mats Didrik Elisabet Esaijaantytär Marttilan kanssa. 45

47 Samana päivänä Lahden kylässä vihittiin talollinen Anders Rekola (n. 22v.) ja Eva (n. 21v.) Johanneksentytär Mäkelän talosta. Ainakin sulhasen isä ja äiti olivat silloin elossa Kemiön Trotbyn rusthollissa pidettiin renki Gustav Johanssonin (20 v.) ja piika Carin Jacobsdotter Snällin (24 v.) häät Gustav ja Kaisa Jaakontytär saivat esikoisen nimeltä Maria. Hänet kastettiin heti seuraavana päivänä * Tuomas Matinpoika ja Eeva Kustaantytär Haikari, muuttivat kylään, joka luvulla sijaitsee Nastolan Supinkylässä. Heidän mukanaan muutti myös 73-vuotias Tuomaksen leskiäiti Aune (Agneta) Heikintytär Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi Nastolassa toinen lapsi Maria Michel Ericssonin vaimo Kirstin Ericsdotter kuoli Kemiössä 44 vuotiaana polttotautiin. Tytär Ulrika oli silloin yhdeksän vuotias Bertil Rekolan isä Anders Bertelinpoika kuoli keuhkotautiin 74 vuotiaana. Hautajaiset olivat kolmen päivän kuluttua. Poika Bertil oli silloin 46-vuotias ja pojan poika Anders noin 23-vuotias Erik Mårtensonille ja Maria Ersdotterille syntyi Kemiön Kihlassa kahdeksas lapsi Lena, joka kuoli jo seuraavan vuoden tammikuussa Anders ja Eva Rekolalle syntyi ensimmäinen lapsi Anna, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Anders ja Eeva Rekolan Anna-tytär kuoli tuntemattomaan sairauteen Adam ja Maria Mäkelälle syntyi Iitin Vuolenkosken kylässä esikoinen Maria, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä Kalliolan kylässä syntyi Matti ja Brita Eskolalle kaksoset Henrik Magnus ja Mathias. Heidät kastettiin samana päivänä Kemiön Lappdahlin kylässä syntyi Anders ja Lena Thomassoneille kuudes lapsi Israel, joka kastettiin seuraavana päivänä Kemiön Kihlassa syntyi Eric Mårtensonille ja Maria Ersdotterille yhdeksäs lapsi Carl, joka kuoli jo joulukuussa Chirstin Jacobintytär kuoli Kemiön Boksbölen kylässä 37 vuotiaana horkkaan. Tytär Stina oli silloin 15-vuotias Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi kolmas lapsi Anna Stina Hollolan Jalkarannan kylässä vihittiin talollinen Adam Carlinpoika Jaakkola (35 v.) ja Maria Anderssintytär (33 v.) Aikalan kylästä. Kirkonkirjan mukaan heillä oli jo silloin kolme lasta Kalliolan kylässä syntyi Matti ja Brita Eskolalle viimeinen lapsi Johannes, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä. Perheessä oli 18 vuoden aikana kuusi synnytystä. 46

48 15.8. Iitin Vuolenkosken kylän Mäkelän talossa syntyi Adam Samuelinpojalle (26 v.) ja vaimo Marialle (23 v.) toinen lapsi Liisa, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä. Ainakin isän isä ja äiti olivat silloin elossa Karunan Kasklaxissa vihittiin Johan Hömander (Hyemander, Hymander) ja Christina Stålhammar. Pariskunta muutti sitten Turkuun Bertil Rekolan äiti Carin Anderssintytär kuoli keuhkotautiin 64 vuotiaana. Hautajaiset olivat neljän päivän kuluttua Iitin Vuolenkosken kylässä syntyi Thomas ja Eeva Haikarille kolmas lapsi Anders Juho Bergflychtille ja hänen vaimolleen Sofialle syntyi Hollolan Kukkilassa neljäs lapsi Anna Sophia Asikkalassa vihittiin korpraali Karl Kristofer Boman (21 v.) - entinen Bauman - ja Maria Bertilsdotter (22 v.) Asikkalan Kalkkisista. Asikkalan kappalaisena oli silloin Anders Johan Kiljander, joka sai koko pitäjän kiinnostumaan perunan viljelystä niin, että Asikkalaa pidettiin perunan viljelyssä koko Ruotsin valtakunnan esikuvana * Rusthollari ja nimismies Er Gustav Weckmanilta paloi Nastolan Uusikylässä riihi Lahdessa Mäkelän talon isäntä Johan Anderssinpoika kuoli 78 vuotiaana keuhkotautiin ja haudattiin kahdeksan päivän kuluttua. Tytär Eeva oli silloin noin 25-vuotias Kemiön Kihlassa syntyi Eric Mårtensonille ja Maria Ersdotterille kymmenes lapsi Eva Anders ja Eva Rekolan toisena syntynyt kahdeksan kuukauden ikäinen Sophia kuoli Lahden kylässä kuristustautiin Johannes ja Cristina Hoegmander saivat Turun ja Paattisen rajoilla olleessa Ullaisten kylässä Heikkilän talossa esikoisen nimeltä Albertina Maria Gustavintytär kuoli Karunan Hinsholmin kylässä särkyyn ja sydänpistoon 55 vuotiaana. Hänet haudattiin kolmen päivän kuluttua. Hän oli leskenä 20 vuotta ja poika Gustav oli silloin 24-vuotias Gustav Johansson oli vaimonsa kanssa torpparina Kemiön Gammelbyssä ja heille syntyi toinen lapsi Elias * Johannes ja Cristina Högmanderille syntyi Turussa toinen lapsi Lisa Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi neljäs lapsi Elisabet (Lisa) Juho Bergflychtille ja hänen vaimolleen Sofialle syntyi Hollolan Kukkilassa viides lapsi Catharina Elisabet Adam ja Maria Jaakkolalle syntyivät kaksoset Simon ja Anna-Lisa (neljäs ja viides lapsi), jotka kastettiin seuraavana päivänä Kemiön Kihlassa syntyi Eric Mårtensonille ja Maria Ersdotterille kuollut lapsi Kemiön Lappdalin kylässä syntyi Anders ja Lena Thomassoneille viimeinen lapsi Joseph. Perheessä oli seitsemän synnytystä 16 vuoden aikana. 47

49 Johannes ja Christina Högmanderille syntyi Turussa kolmas lapsi Frederic Nastolan Uusikylässä kuoli entinen nimismies ja rusthollari Er Gustav Weckman sydänkohtaukseen 79 vuotiaana ja haudattiin 12 päivän kuluttua. Tytär Anna oli silloin 33-vuotias ja tyttärenpoika Gustaf Nuuttila seitsemän vuotias Korpraali Karl Didrikinpoika Boman ja hänen vaimonsa Anna Bertilintytär suunnittelivat muuttoa Baumannien virkatalosta Asikkalasta Nastolan Ruuhijärvelle. Heille (24 v. ja 25 v.) syntyi sitten todennäköisimmin Nastolassa esikoinen Eeva Lovisa, josta myöhemmin tuli Amanda Rekolan isänäiti. Lapsi kastettiin seuraavana päivänä Anders (n. 28v.) ja Eeva (n. 27v.) Rekolalle syntyi Lahden kylässä kolmas lapsi Matti, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä ja myöhemmin hänet vihittiin Marja Jaakkolan kanssa. Isän isä ja isän äiti olivat silloin elossa Juho Bergflychtille ja hänen vaimolleen Sofialle syntyi Hollolan Kukkilassa kuudes lapsi Johannes Adam ja Maria Mäkelälle syntyi kolmas lapsi Anna, joka kastettiin viiden päivän ikäisenä Iitin Vuolenkosken kylässä syntyi Thomas ja Eeva Haikarille viimeinen lapsi Elias. Perheessä oli kahdeksan vuoden aikana ollut neljä synnytystä. Samana päivänä korpraali Karl Bauman sai oheisena kuvatun muuttokirjan Nastolaan: Kemiön Kihlassa syntyi Eric Mårtensonille ja Maria Ersdotterille 11. lapsi Ulrica * Kittelän talossa Lahdessa tehtiin joku merkittävä maanjako Adam Jaakkolalle (n. 40 v.) ja hänen Maria-vaimolleen (n. 38 v.) syntyi Hollolan Jalkarannan kylässä kuudes lapsi Marja, joka kastettiin samana päivänä. Myöhemmin hän meni naimisiin Matti Rekolan kanssa. Maria oli viidennen sukupolven viimeiseksi syntynyt jäsen Iitin Wärtisin kylässä kuoli syytinkiläinen Matti Tuomaanpoika vanhuudenheikkouteen 76 vuotiaana. Hänet haudattiin kuuden päivän kuluttua. Poika Tuomas oli silloin 34-vuotias Kemiön Kihlassa syntyi Erik Mårtensonille ja Maria Ersdotterille kuollut lapsi Bertil ja Sofia Rekolan poika Henrik ja Katarina Hanssintytär olivat jossain vaiheessa menneet naimisiin ja saivat ensimmäisen lapsensa nimeltä Johannes. 48

50 Samana päivänä Kemiön Gammelbyssä kuoli eläkeläinen kruunun venemies Jacob Snäll 67 vuotiaana pistoon. Hänet haudattiin seitsemän päivän kuluttua. Tytär Kaisa oli silloin 31-vuotias Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi Nastolan Ruuhijärven kylässä viides lapsi Kaisa. Hän kuoli kuitenkin neljän viikon kuluttua tuntemattomaan lastentautiin Torpparit Gustaf Johansson ja Caisa Jacobsdotter saivat Kemiön Gammelbyn kylässä kolmannen lapsen nimeltä Gustaf * Anders ja Eeva Rekolalle syntyi neljäs lapsi Leena Carin Kittilä kuoli Hollolan Kalliolassa tai Lahden kylässä 78 vuotiaana kuumetautiin ja haudattiin 13 päivän kuluttua. Poika Juho oli silloin 29-vuotias Carl ja Anna Bomanille (aikaisemmin Bauman) syntyi Nastolassa toinen lapsi Anna Maria Adam ja Maria Mäkelälle syntyi neljäs lapsi Christina, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kemiön Storvikin kylässä kuoli Maria Erikintytär Snäll noin 68 vuotiaana punatautiin. Hänet haudattiin 14 päivän kuluttua ja Tytär Kaisa (Carin) oli silloin 32-vuotias Juho ja Anna Knuutilalle syntyi Nastolan Ruuhijärven kylässä kuudes lapsi Thomas, joka kastettiin neljän päivän ikäisenä Kalliolan Kittelässä vihittiin talollisen poika Johan Eliaanpoika Kittelä (n.29 v.) ja Catharina (Caisa) Matintytär (n.22 v.) Eskolan talosta. Ainakin sulhasen isä oli silloin elossa. Sulhasen äiti oli kuollut saman vuoden maaliskuussa Lahden Mäkelän talossa Johanneksen ja Lisan tytär Scolastica kuoli keuhkotautiin Kemiön Kihlassa kuoli punatautiin kuudennusmies Erik Mårtensonin ja emäntä Maria Ersdotterin lapsi, joka oli elänyt vain 11 kuukautta ja seitsemän päivää. Perheessä oli kaiken kaikkiaan 14 synnytystä 25 vuoden aikana. Kolme lapsista kuoli melkein heti ja kaksi syntyi kuolleena. Samana päivänä Nastolassa Carl ja Anna Boman saivat kolmannen lapsen nimeltä Carl Adolf Henrik (siis Anderssin veli) ja Katarina Rekola (25 v.) saivat toisen lapsen nimeltä Henrik * Karunassa kuoli Maria Stålhammar os. Lagman 61 vuotiaana keuhkotautiin. Tytär Cristina oli silloin 26-vuotias Lisa Tobiaantytär Mäkelä kuoli Lahdessa 70 vuotiaana sydänkohtaukseen oltuaan leskenä 11 vuotta. Tytär Eeva oli silloin noin 31-vuotias ja tyttärenpoika Matti Rekola neljävuotias Bertil ja Sofia Rekolan pojan Erikin ynnä jonkun Anna Henrikintyttären (36 v.) aviottomaksi jäänyt poika Ericus kuoli tuntemattomaan sairauteen Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi (kaste 24.6.) Nastolan Ruuhijärven kylässä 49

51 seitsemäs lapsi Jacob, joka kuitenkin kuoli tuntemattomaan lastentautiin heti heinäkuun alussa Bertil ja Sofia Rekolan pojan Henrikin vaimo Katariina Hanssintytär kuoli kuumetautiin ja Henrik jäi Rekolan taloon kahden poikansa yksinhuoltajaksi. Samana päivänä Anders Rekolan Henrik-veljen vaimo, Katarina Hanssintytär, kuoli Juho Bergflychille ja hänen vaimolleen Sofialle syntyi Hollolan Kukkilassa kaksoset Tobias ja Mats. Perheessä oli 14 vuoden aikana seitsemän synnytystä, joista siis yhdet kaksoset Anders ja Eeva Rekolalle syntyi Lahdessa viimeinen lapsi Catharina. Perheessä oli yhdeksän vuoden aikana viisi synnytystä Karl ja Anna Bomanille syntyi Nastolassa neljäs lapsi Ulrica. Henrik Rekolan riesavuodet Kun Anders Rekolan veli Henrik menetti kuumetautiin sairastuneen Katariinavaimonsa syksyllä vuonna 1784, niin eipä hän jäänyt yksinhuoltajana pitkään suremaan. Jo seuraavan vuoden helmikuussa hänellä oli toinen Katariina. Jussilan talosta oli löytynyt Katarina Juhontytär ( ). Kuitenkin kolmen vuoden kuluttua poika Johan kuoli kuusivuotisena kylmettymistautiin. Saman vuoden heinäkuussa alkoi Kustaan sota ja Rekolan talokin tietysti joutui makselemaan erilaisia sotaveroja, vaikka Rekolasta kukaan ei joutunutkaan taisteluihin. Silti tuli murheita siitä, kun isä-bertil kuoli joulukuun alussa. Parin vuoden kuluttua sitten oma lapsi syntyi kuolleena ja jälleen parin vuoden kuluttua heinäkuussa kuoli kahdeksanvuotinen Henrik-poika kylmettymistautiin. Sitten seitsemisen vuotta säästyttiin oman perheen menetyksiltä. Kuitenkin vuonna 1794 kirkonkirjaan merkittiin omituinen Christer-lapsen syntymä: Isä Henrik Bertelinpoika ja Äiti Sofia Samuelintytär. Tämä on sama nimi kuin Henrikin äidillä oli. Ilmeisesti kysymyksessä on joku merkintävirhe. Vuoden 1799 alussa sitten taas tapahtui ikävää, kun 13-vuotias Tobias-poika kuoli rokkoon. Välillä oli kuitenkin ollut merkittävää omaisuudenjakoa. Nimittäin vuonna 1797 Rekolan talo jaettiin Anderssin isännöimään Kylä-Rekolaan ja Henrikin isännöimään Metsä-Rekolaan. * * * 50

52 VUODET , JOLLOIN OLI YHTEISIÄ VUOSIA VIIDELLÄ SUKUPOLVELLA Bertil ja Sofia Rekolan poika Henrik vihittiin Katariina Juhontytär Jussilan kanssa. Henrikille tuli näin samanniminen vaimo kuin vuotta aikaisemmin kuollut vaimo Samuel Davidinpoika Mäkelä kuoli Iitin Vuolenkoskella 76 vuotiaana vesipöhöön. Hänet haudattiin neljän päivän kuluttua. Poika Adam oli silloin 34- vuotias ja pojantytär Liisa kahdeksan vuotias Rekolan talossa asuivat joku sotilas Adam Trygg ja Caisa Gustavintytär (36v.). He saivat pojan nimeltä Zacharias Adam ja Maria Mäkelälle syntyi viides lapsi Helena, joka kastettiin neljän päivän ikäisenä Turussa syntyi satamatyömies Johannes (n. 36 v.) ja Christina (n. 27 v.) Hoegmanderille viides lapsi Samuel, joka kastettiin heti seuraavana päivänä. Isän isä ja äiti sekä äidin isä olivat silloin elossa. Perheessä oli seitsemän vuoden aikana viisi raskautta. Kolme lasta syntyi aivan peräkkäisinä vuosina. Turussa työskenteli silloin Tukholmassa koulutettu kätilö Catharina Hallman Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi kahdeksas lapsi Katariina (Kaisa). TAAKSEPÄIN KATSOTTUNA KOLMAS SUKUPOLVI TULI MUKAAN ( ) Tästä sukupolvesta tunnetaan kaikki, eli seuraavat: Samuel Hedvig Israel Sofia Mikko Erika Kustaa Stina Högmander Gabrielsdotter Holmström Linroos Kittelä Rekola Nuuttila Suppi Sukupolveen kuuluvia on 129 vuoden ajalta. Edellisen sukupolven kanssa yhteistä aikaa on noin 84 vuotta. Tämän sukupolven syntymät tapahtuivat vuosien 1784 ja 1829 välillä. Kuolemat tapahtuivat vuosien 1834 ja 1913 välillä. Aivan pienenä kuolleita lapsia oli kolmessa perheessä. Kuolinsyistä on tiedossa vain horkka, kuume ja tuntematon tauti, mutta tämä sukupolvi koki erityisesti suuret nälkävuodet luvulla. Yksi heistä ja yhden äiti kuoli juuri niinä aikoina. Suvun jatkajia syntyi tässä sukupolvessa seuraavasti Vuonna 1826 Karunassa elelivät Järvelän talon alustalaisina Matbölen kylästä kotoisin ollut Hedvig (Hedda) Gabrielsdotter ja Leiskun kylästä kotoisin ollut Samuel Högmander. Heille syntyi kesäkuun kolmantena esikoinen, joka sai jo seuraavana päivänä kasteessa nimen Johan. Isän isä ja isän äiti olivat silloin elossa. Johanista tuli myöhemmin Johan Selim Ahdin isä. Vuonna 1829 Kemiön Strömman kylässä elelivät pitäjän räätäli Israel ja Sofia Holmström. Heille syntyi marraskuun toisena kolmas lapsi Eeva Gustava, joka 51

53 kastettiin kahden päivän ikäisenä. Äidin äiti oli silloin vielä elossa mutta kuoli seuraavana vuonna. Eeva Gustavasta tuli myöhemmin Johan Selimin äiti. Vuonna 1847 olivat Kylä-Rekolan isäntä Anders ja Kittelän isäntä Elias saaneet toimimaan vuoden takaisen suunnitelmansa, jossa 21-vuotias Mikko Kittelä ja 16 vuotias Erika Rekola vihittiin. Tällöin Mikosta tuli myötäjäisten kautta Rekolan isäntä. Mikko ja Erika saivat sitten kesäkuun kuudentena esikoisen, joka kasteessa sai nimen Johan Kustaa. Isän ja äidin molemmat vanhemmat olivat silloin elossa. Johan Kustaasta tuli myöhemmin Elina Viktorian isä. Vuonna 1855 Nastolan Ruuhijärven kylässä asuivat Nuuttilan perintötaloa Kustaa ja hänen vaimonsa Stina Kustaantytär Suppi, joka oli kotoisin Iitin Vuolenkoskelta Haikarin talosta. He saivat helmikuun 26. päivänä ensimmäiset lapsensa eli kaksoset Amanda Loviisan ja Erikan. Isän ja äidin vanhemmat olivat silloin jo kuolleet. Amandasta tuli myöhemmin Elina Viktorian äiti. 52 * * * 1786 * Henrik Rekola ja Catharina Juhontytär oli vihitty ja tänä vuonna he saivat pojan nimeltä Tobias Nastolan Uusikylässä kuoli nimismiehen leski Hellena Wäckman os. Bark sydänkohtaukseen. Tytär Anna oli silloin 40-vuotias ja tyttärenpoika Gustav 14- vuotias Hollolan Kalliolassa syntyi Johan ja Caisa Kittelälle esikoinen Sophia, joka kastettiin kolmen päivän ikäisenä Karunan Kasklaxin kylässä kuoli 88 vuotiaana talollisen Mats Matsonin leski leski Cristina, joka haudattiin 20 päivän kuluttua. Hän oli ollut leskenä 38 vuotta. Tytär Cristina oli silloin 59 vuotias ja tyttärenpoika Samuel noin kolmevuotias * Juho ja Anna Knuuttilalle syntyi viimeinen lapsi Hedvig. Perheessä oli 15 vuoden aikana yhdeksän synnytystä. * Isojakoon liittyvänä toimenpiteenä sovittiin Kalliolan kylässä muun muassa, että talon vanha isäntä Elias Kittilä ja Tuomas Kittilä (luultavasti Eliaksen veli) muuttavat joitakin maitaan Sorvastenmäelle Juho Bergflycht, silloin jo sukunimeltään Puolakka, kuoli Kukkilan kylässä 62 vuotiaana punatautiin. Hänet haudattiin 14 päivän kuluttua. Poika Samuel oli silloin 17-vuotias. Samana päivänä saivat Gustav Johansson (34 v.) ja Kaisa Jacobintytär (38 v.) viidennen lapsen nimeltä Israel, joka kastettiin seuraavana päivänä. Pariskunta oli muuttanut Perniöön Teswärssin talon torppareiksi. Perniössä oli silloin Tukholmassa koulutettu kätilö Eva Cumlander, jonka aviomies Lars Johan oli Gabriel Ericssonin serkku. Cumlanderit olivat 1700-luvun puolivälissä muuttaneet Tukholmasta Saloon ja sieltä Perniöön Iitin Vuolenkoskella kuoli pistoon Samuel Mäkelän vaimo Maria Markuksentytär 61 vuotiaana, oltuaan leskenä kolme vuotta. Hänet haudattiin

54 kuuden päivän kuluttua. Poika Adam oli silloin 37-vuotias ja pojantytär Liisa kymmenvuotias Iitin Vuolenkoskella kuoli Agneta Heikintytär, jonka poika Tuomas oli silloin noin 41-vuotias Henrik Rekolan poika Johan kuoli kuusivuotisena kylmettymistautiin Kemiön Västerholmin Kihlassa siunattiin jäihin hukkunut kruunun venemies Claes Johaninpoika Västerholm 47 vuotiaana. Hänet oli vihitty neljä vuotta Sofiatyttärensä syntymän jälkeen Maria Kustaantyttären kanssa ja Stina Modigista, eli Sofian äidistä, ei ole säilynyt tarkempia tietoja. Tytär Sofia oli silloin 27-vuotias. Kustaan sota ja Puolakan Juha Juhanpoika Kustaa kolmannen sota alkoi Suomessa vuonna 1788 Katariina toisen sodanjulistuksella heinäkuun kymmenes päivä Haminan valloitus oli Ruotsin joukoilta epäonnistunut, jonka jälkeen kirkonkokouksessa marraskuun toisena päivänä muun muassa kuudennusmies Juha Puolakka allekirjoitti Hollolan kirkonkokouksen pitkän julistuksen. Sen olennainen sanoma ilmenee seuraavassa otteessa: Minä ja naapurini sekä pitäjäläiseni olemme suurimman tuskan vallassa kuulleet sen, mikä nyt jo on sekä koti- että ulkomailla tunnettua, että nimittäin muutamat yltiöpäät, s.o. osa armeijan upseeristoa, ovat luopuen uskollisuudesta ja kuuliaisuudesta kaikkein armollisinta kuningastamme kohtaan estäneet kuninkaan viisaasti suunnittelemat sotatoimet, ja vaikka he Jumalan avulla olisivat voineet voittaa, jos eivät olisi itseään säästäneet taistellessaan kuninkaan korkeuden ja valtakunnan arvon puolesta, niinkuin heidän kunniansa olisi vaatinut, ovat he palanneet vihollisen maasta rajan ylitse takaisin, joten valtakunta on joutunut vaaralliseen asemaan... Me vakuutamme mitä pyhimmin olevamme valmiit uhraamaan kuninkaan istuimen, valtakunnan itsenäisyyden ja oman hyvinvointimme puolesta henkemme ja veremme, milloin ja missä tahansa niin vaaditaan. Kaiken tämän teemme sitäkin mieluummin, kun meitä tähän velvoittaa Jumalan ääni, omantunnon ja kansan ääni... * * * Kemiön Kalkkilan kylässä haudattiin talon emäntä Maria Kustaantytär, joka oli kuollut yskään ja rintakipuun. Hän oli ollut leskenä 30 vuotta. Poika Gustav oli silloin 34-vuotias Bertil Rekola kuoli Hollolan Lahdessa riutumustautiin noin 69 vuotiaana. Hänet haudattiin kuuden päivän kuluttua. Poika Anders oli silloin 36-vuotias ja pojanpoika Matti kahdeksan vuotias. Veljekset Anders ja Henrik rupesivat sitten yhdessä isännöimään taloa Adam Samuelinpoika Mäkelä kuoli Iitissä pilkkukumeeseen 38 vuotiaana. Tytär Liisa oli silloin 11-vuotias. Kustaan sota oli silloin käynnissä, mutta Iitissä ei ollut taisteluja. 53

55 10.8. Adam ja Maria Mäkelälle syntyi viimeinen lapsi Adam. Perheessä oli 13 vuoden aikana kuusi synnytystä Södergårdenin nuorempi isäntä, kersantti Gabriel Erichsson Cumlander ja Lisa Johansdotter Båtkullan kylästä kuulutettiin Kemiön kirkossa. Vihkimistä ei kuitenkaan tapahtunut * Ainakin tänä vuonna korpraali Carl ja Anna Boman olivat Nastolan Ruuhijärven kylässä Nuuttilan torppareita Karunan Kärknäsin kylässä kuoli torpan emäntä Maria Johansdotter 65 vuotiaana vesipöhöön. Hänet haudattiin kymmenen päivän kuluttua. Poika Johannes Hoegmander oli silloin 40-vuotias ja pojanpoika Samuel kuusivuotias Eeva Juhontytär Rekola (Anderssin vaimo) kuoli Lahdessa noin 37 vuotiaana mätätautiin ja haudattiin Poika Matti oli silloin yhdeksän vuotias Henrik Rekolan eli Anderssin veljen lapsi syntyi kuolleena Anders Rekola vihittiin piika Maria Kustaantytär Leikkolan (s ) kanssa. Hän oli noin kuusi vuotta nuorempi ensimmäistä vaimoa, Eevaa. Pariskunnalle syntyi sitten Sofia ja Maria Juho (37 v.) ja Caisa (n. 30 v.) Samana päivänä Juho ja Caisa Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä toinen lapsi Elias Aaret, joka kastettiin samana päivänä. Ainakin isän isä ja äiti olivat silloin elossa Kustaa kolmannen sota päättyi Värälän (Elimäen yksi kylä) rauhaan Lahden Anttilan talossa vihittiin talollisen poika Sigfried (22 v.) Johaninpoika ja piika Maria (18 v.) Carlintytär Kukkilan kylän Seppälän talosta. Näiltä ajoilta on tieto, että Hollolassakin tunnettiin nuorten kosimismenettely nimeltä tuppikosinta. Siinä on olennaista talon oveen laitettava puukon tuppi ja kosijan puukko. Jos tuppeen laitettu puukko sitten löytyy tiettynä aamuna talon ovesta, niin se on merkki hyväksytystä kosinnasta * Tänä vuonna kylvettiin Nastolan Nuuttilan talossa yhden tynnyrin (1,6 hehtolitraa) kylvö. * Carl ja Anna Boman saivat Nastolassa viimeisen lapsensa Carl Gustafin. Perheessä oli 11 vuoden aikana viisi synnytystä Kuudennusmies Juha Juhanpoika Puolakka kuoli Hollolan Kukkilan kylässä kuumetautiin 47 vuotiaana. Hänet haudattiin kuuden päivän kuluttua. Tytär Eeva oli silloin 17-vuotias Gustaf Johansson ja Caisa Jacobsdotter olivat saaneet Årnäsistä itselleen talon. He olivat ottaneet sukunimen Holmström ja heille syntyi viimeinen lapsi Fredric. Heidän perheessään oli 17 vuoden aikana kuusi synnytystä Anderssin veljelle Henrik Rekolalle ja Katarina Juhontyttärelle syntyi Malakias, jolloin Sofia Rekola (Anderssin ja Henrikin äiti) oli silloin vielä elossa Sigfried ja Maria Anttila saivat Lahden kylässä esikoisen nimeltä Johannes. 54

56 Karin Knutila kuoli Nastolan Uusikylässä 80 vuotiaana oltuaan leskenä 22 vuotta. Poika Juho oli silloin 44-vuotias ja pojanpoika Gustaf 19-vuotias Kemiön Lappdahlin kylässä syntyi puutarhuri/palkollinen Johan Linroosille (28 v.) ja Sofia Claesintyttärelle (31 v.) esikoinen Sofia, joka kastettiin kahden päivän kuluttua Kemiön kirkonkylässä syntyi Södergårdenin kartanon kersanttipojalle Gabriel Ericson Cumlanderille (28 v.) ja piika Ulrika Michelsdotterille (27 v.) avioton tytär Hedvig (Hedda), joka kastettiin seuraavana päivänä. Hedvig vihittiin myöhemmin Samuel Hoegmanderin kanssa Sigfried ja Maria Anttilan esikoinen Johannes kuoli hinkuyskään Adam Mäkelän leski Maria Kristerintytär vihittiin Eric Abelinpojan kanssa Iitissä. He saivat sitten Ericin vuonna 1792 ja Marian vuonna Henrik Rekolan poika Henrik kuoli kahdeksanvuotisena kylmettymistautiin Kemiössä kuoli Lena Pärsdotter 55 vuotiaana. Poika Johan oli silloin 28- vuotias ja pojantytär Sofia oli neljäkuukautinen Sigfried (24 v.) Johaninpoika ja Maria (28 v.) Carlin tytär Anttilalle syntyi Lahden kylässä toinen lapsi Matilda Helena (Lena), joka kastettiin kahden päivän ikäisenä * Kustaa Tuomaanpoika rupesi isännöimään Nastolassa yhtä kotitaloaan, jossa isä vielä eli. Kyseisen Supin talon paikka ilmenee oheisen kartan yläosassa: Nuuttila Suppi 55

57 Ruuhijärven pohjoispäähän on myös merkitty niin sanotun Lassinkosken koilispuolelle Nuuttilan talo. Sen rajanaapurin nimi oli Mattila Henrik Bertilinpoika Rekola sai Christer-pojan. Hänen äidiksi on oudosti merkitty kirkonkirjassa Sophia Samuelintytär, joka oli Henrikin äiti * Kemiössä kuoli 62 vuotiaana Anders Thomasson sydänkohtaukseen oltuaan leskenä noin kolme vuotta. Poika Johan oli silloin 32-vuotias ja pojantytär Sofia oli noin kolmevuotias Puutarhurimestari Johan Linroos ja hänen vaimonsa Sophia saivat Kemiön Frögdbölen kylässä toisen lapsen nimeltä Gustava Helena Karunan Savisalossa kuoli seppä Anders Stålhammar 66 vuotiaana sydänkohtaukseen oltuaan leskenä noin 11 vuotta. Tytär Stina oli silloin 37- vuotias ja tyttärenpoika Samuel 11-vuotias Johan ja Katarina Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä kolmas lapsi Caisa, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Hollolan Kukkilan kylässä vihittiin Samuel Johanin poika (25 v.) Bergflycht ja Eva Juhantytär (22 v.) Puolakka. Sulhasen äiti oli silloin elossa Anders Rekola (jolla vaimo Eeva Mäkelä) sai Maria Kustaantyttären kanssa tyttären nimeltä Maria. Hän kuoli tuntemattomaan sairauteen noin kolmekuukautisena Iitin Vuolenkosken kylässä vihittiin Haikarin talossa Kustaa (24v.) Tuomaanpoika (vuodesta 1838 Suppi) ja Elisabet (19 v.) Adamintytär Vuolenkosken Mäkelän talosta * Rekolan talo jaettiin Anderssin isännöimään Kylä-Rekolaan ja Henrikin isännöimään Metsä-Rekolaan. Metsä-Rekolan talo sijaitsi 2000-luvun Rekolankadun seutuvilla eli lähellä Joutjärveä Samuel Bergflychtille ja hänen Eva-vaimolleen syntyi Hollolan Kukkilassa esikoinen Anna Sophia Johannes ja Stina Högmanderille syntyi Karunassa viides lapsi Maria. Perheessä oli 19 vuoden aikana viisi synnytystä Kemiön Frögdbölen kylässä syntyi Johan Linrosille ja Sofia Claesintyttärelle kolmas lapsi Helena Stina Matti Eliaanpoika Kittelä kuoli ja tilan isännyys siirtyi Juho-veljelle ynnä hänen vaimolleen Carin Matintyttärelle Henrik Rekolan poika Tobias kuoli 13 vuotiaana rokkoon (kaste 10.1.) Samuel ja Eva Bergflychtille (Puolakalle) syntyi Catharina Sigfried ja Maria Anttilalle syntyi Lahden Anttilan talossa kolmas lapsi And- 56

58 reas, joka kastettiin seuraavana päivänä. Sigfried oli silloin kirkkoväärti Maria Anttilan veli Thomas vihittiin Hollolassa Anna Liisa Jaakobintyttären kanssa Johan ja Katarina Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä viimeinen lapsi Helena, joka kuoli melkein heti ja äitikin kuoli lapsivuoteeseen. Äiti ja lapsi haudattiin kuuden päivän kuluttua. Poika Elias oli silloin yhdeksän vuotias. Perheessä oli 13 vuoden aikana neljä synnytystä Samuel ja Eeva Puolakalle Kalliolan kylässä kuolleena syntynyt poika haudattiin Sigfried ja Maria Anttilalle syntyi Lahden kylässä neljäs lapsi Michel, joka kastettiin seuraavana päivänä Kemiön Frögdbölen kylässä syntyi Johan Linrosille ja Sofia Claesintyttärelle neljäs lapsi Gustaf Karunan Kärknäsissä kuoli Michel Ericsson noin 79 vuotiaana vanhuudenheikkouteen ja oltuaan leskenä kymmenen vuotta. Hänet haudattiin seitsemän päivän kuluttua. Poika Johannes Hoegmander oli silloin 50-vuotias ja pojanpoika Samuel 16-vuotias Elias Kittilä kuoli 84 vuotiaana vanhuudenheikkouteen oltuaan leskenä noin 19 vuotta. Hänet haudattiin 12 päivän kuluttua. Poika Matti oli kuollut noin kaksi vuotta aikaisemmin ja poika Juho oli silloin 47-vuotias Kustaa ja Liisa Haikarille (myöhemmin Suppi) syntyi Iitissä esikoinen Malachias noin neljän vuoden kuluttua vihkimisestä Samuel ja Eva Puolakalle syntyi (kaste 23.4.) kolmas lapsi Eva Christina Adam Jaakkola kuoli Jalkarannan kylässä noin 60 vuotiaana vanhuudenheikkouteen ja haudattiin viiden päivän kuluttua. Tytär Marja oli silloin 20- vuotias Gabriel Cumlander ja Ulrika Gran saivat Karunassa toisen lapsen nimeltä Axel Maria Anderssintytär Jaakkola kuoli Jalkarannan kylässä 60 vuotiaana vesipöhöön oltuaan leskenä lähes kaksi vuotta. Hänet haudattiin seuraavana päivänä ja tytär Marja oli silloin 22-vuotias Södergårdenin kartanon entinen piika Ulrika Michelintytär ja merisotilas Erik Michelinpoika vihittiin Kemiössä Rusthollari Samuel (33 v.) ja Eeva (29 v.) Puolakalle syntyi Hollolan Kalliolan kylässä neljäs lapsi Hedvig (kaste 29.9.). Isän äiti oli silloin elossa Talollisen poika Gustav Nuuttila (30 v.) ja korpraalin tytär Eeva Lovisa Boman (23 v.) vihittiin Nastolassa. Molempien molemmat vanhemmat olivat silloin elossa. 57

59 Lahden kylässä vihittiin talollinen Matti (23 v.) Rekola ja Maria Jaakkola (22 v.) Jalkarannan kylästä. Sulhasen isä oli silloin elossa Kustaa ja Liisa Haikarille syntyi toinen lapsi Anna * Kustaa (n. 32 v.) ja Eeva Lovisa Nuuttilalle (25 v.) syntyi Nastolassa esikoinen Anna Maria. Hänen miehensä oli myöhemmin Thomas Michelsson. * Kuudenteen sukupolveen kuulunut Anders Rekola kuoli Lahdessa noin 53 vuotiaana oltuaan leskenä 15 vuotta. Hänen poikansa Matti oli silloin 25-vuotias Matti (24 v.) ja Marja (23 v.) Rekolalle syntyi Lahden kylässä Anders Johan, joka kastettiin seuraavana päivänä. Hän oli viimeiseksi syntynyt neljännen sukupolven jäsen ja samana vuonna kuoli hänen isoisänsä Anders Kemiön Lillvikin kylässä syntyi Johan Linroosille ja Sofia Claesintyttärelle viimeinen lapsi Johannes. Perheessä oli 13 vuoden aikana viisi raskautta Samuel ja Eeva Puolakalle syntyi (kaste 23.3.) viides lapsi Maria Sigfried ja Maria Anttilalle syntyi Lahden kylässä viimeinen lapsi Eric. Perheessä oli 12 vuoden aikana kuusi synnytystä. Jonain vuonna heille oli vielä syntynyt Gustav Matti ja Maria Rekolalle syntyi viimeinen lapsi Ulrica. Perheessä oli kahden vuoden aikana kaksi synnytystä Johan Linroos kuoli Kemiössä 43 vuotiaana. Tytär Sofia oli silloin 14- vuotias Karunassa syntyi Gabriel Cumlanderille ja Ulrica Granille Otto Reinhold Kustaa ja Liisa Haikarille/Supille syntyi kolmas lapsi Helena Kustaa ja Eeva Lovisa Nuuttilalle syntyi toinen lapsi Karl. Kun Suomen sota sukua koetteli Suomen sota alkoi lumituiskuisena pakkasaamuna (ainakin yli 20 astetta) helmikuun 21. päivä venäläisten hyökkäyksellä Kymijoen yli ja suomiruotsalaisten viivytystaisteluilla, joissa asumuksia pyrittiin säästämään. Selimin ja Elinan esivanhemmista oli kyseisen sodan aikana elossa viiden sukupolven edustajia. Iitin Keltissä oli yksi rajanylityspaikka ja sen lähellä oli Mäkelän talo. Siellä eli leski Maria Mäkelä ainakin kolmen lapsensa kanssa. Tytär Maria oli jo 30-vuotias ja nuorin lapsi Adam 19-vuotias. Perheestä kukaan ei kuollut. Venäläiset levittivät silloin seuraavasti kirjoitettua julistetta: Asukkaat liikkumatta, hyvät naapurit ja Suomen miehet. Ei myö tulla täällä niin kuin viholliset, mutta kuin ystävät ja varjelusherrat, teillen toimittaa 58

60 onnellisempaa elätystä, ja tämän kautta erottaa teidän maalta vaivat, jongan raskaus, jos sota tulis, teitä tekis välttämättömäksi uhraksi. Nastolassa Haikarin/Supin talossa asui silloin ainakin 36-vuotias Kustaa sekä hänen veljensä, 28-vuotias Elias perheineen. Lisäksi siellä asui asekuntoinen 31- vuotias Anders, mutta kukaan heistä ei kyseisessä sodassa kuollut. Samassa kylässä asuivat lisäksi 61-vuotias Kustaan isä Tuomas 61 v., äiti Eeva 59 v. ja Liisa-vaimon äiti Maria 54 v. Liisa itse oli 31-vuotias ja hän hoivaili anoppinsa Eeva Gustavan kanssa edellisenä kesänä syntynyttä Helenaa, nelivuotista Annaa ja kahdeksanvuotista Malakiasta. Lisäksi Nastolassa asuivat Nuuttilan ja Baumannin perheet. Juholla 59 v. ja Annalla 60 v. Nuuttilan perheessä oli elossa viisi lasta. Vanhin Anna Stina oli jo 32-vuotias ja nuorin Hedvig 19-vuotias. Gustav ja Eeva olivat jo lähteneet lapsuudenkodistaan ja Gustavilla oli tammikuussa syntynyt poika Karl sekä kolmevuotias tytär Nuuttilan talon torpparin tyttären kanssa. Torppari Karl Bauman oli 58-vuotias ja vaikka hän oli korpraali, niin ilmeisesti hän ei joutunut rintamalle. Hänen vaimonsa Anna oli vuoden vanhempi, poika Carl Gustav 17- vuotias, tyttäret Ulrica 24-vuotias ja Anna Maria 26-vuotias. Yksi venäläisten hyökkäysreitti meni Ruuhijärven ( ) ja Uudenkylän kautta Lahteen. Venäläisten joukkojen varsinaiset tuloreitit Lahden seuduille on merkitty oheiseen sen aikuiseen karttaan nuolilla: Okeroisten taistelun aikana 2000-luvun Kasakkamäen seutuvilla oli 36 astetta pakkasta ja Lahden kylässä oli ollut majoituspaikkoja Suomen joukkojen 59

61 päälliköillä, jotka susiturkeissa ja kuomureissä silloin ja myöhemminkin pakenivat huomattavasti edellä muuta sotaväkeä. Koko Hollolan miespuolisesta väestöstä (noin 3190) oli rintamilla vain noin 60 ruotu- tai ratsusotilasta. Lahden kylässä isännöi Rekolaa silloin 28-vuotias Matti Rekola, joka oli kuudetta vuotta aviossa Jalkarannan kylän Jaakkolasta kotoisin olleen Marian kanssa. Heillä oli kolmevuotias Anders Johan ja parivuotias Ulrica. Rekolassa asui myös neljä Matin siskoa, 25-vuotias Catharina, 31-vuotias Sophia, 33-vuotias Anna ja 17-vuotinen Leena. Lisäksi siellä asui Maria, os. Leikkola, yksinhuoltajana 12 vuotiaan Marian ja 15 vuotiaan Sofian kanssa. Matin isä Anders oli nimittäin 17 vuotta ennen sotaa mennyt toisiin naimisiin ja kuollut kolme vuotta ennen sotaa. Kylä-Rekolassa asui silloin myös Zacharias Adaminpoika ja 17-vuotias Malakias Bertilinpoika. Todennäköisimmin Metsä- Rekolassa asui silloin 25-vuotias Henrik Henrikinpoika, 24-vuotias Ericus Henrikinpoika ja 22-vuotias Tobias Henrikinpoika. Heidän sotakokemuksistaan on vain se tieto, että jotenkin kaikki selvisivät koko sodasta hengissä. Lahden kylässä asuivat lisäksi talolliset Sigfried (40 v.) ja Maria (44 v.) Anttila, joista Ainakin Sigfried säilyi sodan yli hengissä. Heillä oli kyseisenä ajankohtana 15-vuotias Matilda Helena, yhdeksän vuotias Andreas, kahdeksan vuotias Michel ja vuoden vanha Eric. Kalliolan kylän Kittelässä asui silloin leskimies Juha Kittelä (55 v.). Hänellä oli 21-vuotias Sophia, 17-vuotias Elias Aaret ja 12-vuotias Caisa, jotka kaikki elivät vielä sodan jälkeenkin. Näiltä ajoilta on vielä 2000-luvulle säilynyt heidän riihenä ja viljavarastona pidetty rakennuksensa, joka on seuraavanlainen: Tällaisia makasiineja oli armeijan muonitusta varten eri puolilla Suomea. Kuitenkaan ei ole varmuutta siitä, että nimenomaan tämä oli ollut armeijaa varten. Rakennuksen oviseinällä on havaittavissa karhun raapimisen jälkiä ja kivijalkaan on myöhemmin laitettu betonia. Myös Samuel (38v.) ja Eeva (34 v.) Puolakan kuusilapsinen rusthollariperhe asui Kalliolan seudulla mutta siitä ei ole tietoa, kuka heidän tilaltaan oli 60

62 rusthollaripataljoonassa. Ainakin itse Samuel sai seuraavan vuoden toukokuussa Johannes-pojan. Kun Suomi-Ruotsin joukot olivat Lahden seuduilta paenneet, merkittävin rasite kansalle oli sellainen, että venäläiset vaativat talonpojilta paljon sotakuljetuksia. Esimerkiksi Kylä-Rekolan talosta vietiin viisi hevosta tähän tarkoitukseen. Muuten elämä jatkui verrattain normaalina. Esimerkiksi jo maaliskuun alussa vietettiin Okeroisten kartanossa joidenkin Adam Bertilssonin ja Maria Matintyttären häitä sekä seuraavana vuonna Lahden kylässä syntyi ainakin yhdeksän lasta. Edellisenä vuonna heitä oli syntynyt suunnilleen Turussa 24 vuotias Samuel Högmander ja hänen siskonsa Lisa kokivat, kuinka venäläiset saapuivat aamuyöstä kaupunkiin. Kun vastarintaa ei ilmennyt, niin järjestettiin lippuparaati, jossa oli soittokuntakin. Kaupunkilaisia oli sankoin joukoin katsomassa, mutta esimerkiksi yliopistoalueella pidettyä väitöstilaisuutta ei turhaan keskeytetty. Ainoa vastarintaoperaatio taisi olla se, kun 50 Ruotsi- Suomen saaristolaivaa oli sytytetty tuleen ja muutamia tykkejä oli rikottu niin, ettei niitä voitu käyttää Suomea vastaan Ruotsi-Suomi valmisteli Kemiön salmen kautta hyökkäystä, jolloin myös Strömman kautta ja Angelniemen ympäri kuljettiin pienillä tykkiveneillä. Siellä asui silloin 20-vuotias räätäli, Johan Seelimin äidinisä, Israel Holmström, jonka isä Gustav, äiti Carin/Kaisa ja sisaret Elias, Gustaf ja Fredric joutuivat jotenkin kokemaan kyseisen taistelun. Kemiössä asui myös Israelin tuleva vaimo Sofia Linroos ja hänen leskiäitinsä Sofia Claesdotter. Oheisena on yksi säilynyt piirros Kemiön salmesta Strömman kohdalta: Jossainpäin Kemiötä asui lisäksi Samuel Högmanderin tuleva vaimo, 16-vuotias piika Hedvig Gabrielintytär seitsemänvuotiaan Axel-veljensä ja äitinsä Ulrika Michelintyttären kanssa. Ulrica, os. Gran, oli viisi vuotta aikaisemmin vihitty jonkun merisotilas Erik Michelinpojan kanssa ja Hedvigin isä, kersantti Gabriel Cum- 61

63 lander oli sotatoimissa, joista hän selvisi hengissä. Erik Michelinpojan sodassa selviytymisestä ei ole tietoa. Pääteltävissä kuitenkin on, että joku aviokriisi oli tilanteessa mukana Leena Anderssin tytär Rekola sai Lahdessa pojan, joka kastettiin Johannekseksi. Isäksi on kirkonkirjoihin merkitty sotamies Johannes Custavinpoika, jonka sotaselviytymisestä ei ole tietoa. Rekolan talossa eleli niinä aikoina myös yksi renki nimeltään Malakias, joka oli melko varmasti Henrik Rekolan poika, vaikka Henrikillä oli oma Metsä-Rekolan tila Samuel Högmanderin sisko Lisa vihittiin Turussa. Sulhanen oli Matts Lillja, jonka ammatiksi on merkitty stud. (ylioppilas). Vuonna1809 kuoli viimeinen seitsemännen sukupolven edustaja Sofia Rekola kuoli Lahdessa 91 vuotiaana, oltuaan leskenä 21 vuotta. Poika Anders oli silloin 57-vuotias, pojanpoika Matti noin 29-vuotias ja pojanpojanpoika Anders noin neljävuotias. Tähän päättyi myös ajanjakso, jolloin oli elossa samanaikaisesti viiden sukupolven jäseniä. * * * Samuel ja Eva Puolakalle syntyi (kaste 21.5) kuudes lapsi Johannes Anna Eerikintytär Knuuttila kuoli Nastolan Ruuhijärven kylässä 62-vuotiaana. Kuolinsyynä oli tårande (joku näivetystä ja paljon kyynelehtimistä sisältävä vaiva) ja hautaus tapahtui 12 päivän kuluttua. Poika Kustaa oli silloin 36- vuotias Kustaa ja Eeva Lovisa Nuuttilalle syntyi kolmas lapsi Tuomas Rekolan talosta lähti renki Malakias Hindrikinpoika pois, kun hänet vihittiin Seppälän talon tyttären, Eeva Matintyttären, kanssa * Vuonna 1775 aloitetussa isojaossa oli ilmennyt Lahden kylän kohdalla kovia kiistoja, joita vasta näinä aikoina saatiin ratkaistuksi. * Syksyllä kuoli Lahden kylässä lavantautiin Matti Rekola 32 vuotiaana. Poika Anders oli silloin 7-vuotias. * Syksyllä kuoli miehensä jälkeen sydänkohtaukseen Maria Rekola 31 vuotiaana Samuel ja Eeva Puolakalle syntyi (kaste 19.7) seitsemäs lapsi Gabriel * Juho Eliaanpoika luovutti Kittelän talon isännyyden pojalleen Elias Juhonpojalle, joka oli silloin noin 22-vuotias. * Kustaa ja Eeva Lovisa Nuuttilalle syntyi neljäs lapsi Taavi. * Malakias Rekola ja Eeva Matintytär (20 v.) saivat Catharina Elisabethin. 62

64 Kemiön Smedabölessä vihittiin piika Sofia Linroos (21 v.) ja räätäli Israel Holmström (25 v.) Strömman kylästä. Kuulutukset olivat olleet 43 päivää aikaisemmin. Ainakin morsiamen äiti oli silloin elossa * Kustaa ja Liisa Haikarille/Supille syntyi neljäs lapsi Thomas Matilda Helena Sigfriedintytär Anttilan veli Gustav vihittiin Lahdessa Maria Johanneksentyttären kanssa. Ainakin Gustavin isä oli silloin vielä elossa Juho Knuuttila kuoli Nastolan Ruuhijärven kylässä 66-vuotiaana vesipöhöön ja oltuaan leskenä noin viisi vuotta. Poika Kustaa oli silloin 40-vuotias Sigfried Anttila kuoli Lahden kylässä 46 vuotiaana. Tytär Matilda Helena oli silloin 21 vuotias. Vuoden 1815 penkkijärjestys Hollolan kirkossa Hollolan kirkossa olivat penkkijärjestyksen mukaan Lahden kylän paikat seuraavat: Kuorissa: paikka numero 1. Muualla kirkossa naisten puolella alhaalla ensimmäinen penkkirivi: paikka 17, ylhäällä toinen penkkirivi: paikka 8. Miesten puolella alhaalla ensimmäinen penkkirivi: paikka 13, toinen penkkirivi: paikka 15. Oheinen lehteriltä tallennettu näkymä on verrattain samanlainen kuin vuonna Kuorissa oleva paikka yksi on pylvään takana alttarin vasemmalla puolella. Merkittävää on myös, että esimerkiksi Rekolan talosta oli kirkolle monta kilometriä. * * * 63

65 19.6. Talollinen Elias Kittelä (24 v.) ja talollisen tytär Matilda Helena Sigfriedin/Sipintytär Anttila (22 v.) Lahden kylästä vihittiin. Ainakin sulhasen isä oli silloin elossa. Elias oli ainakin jossain elämänsä vaiheessa myös muurari Samuel ja Eeva Puolakalle syntyi (kaste 2.10.) kahdeksas lapsi Johann Johannes Israel ja Sofia Holmström Kemiön Thorsbyn kylän Båtsmannin talosta saivat esikoisen nimeltä Sophia Henrika Kustaa ja Eeva Lovisa Nuuttilalle syntyi viides lapsi Eeva Liisa Elias ja Leena Kittelälle syntyi Hollolan Kalliolassa esikoinen Helena Sophia, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Kustaa (n. 46 v.) ja Liisa (41 v.) Suppi olivat muuttaneet kokonaan Nastolaan. Heille syntyi viimeinen lapsi Stina (Christina). Ainakin isän molemmat vanhemmat ja äidin äiti olivat silloin elossa. Perheessä oli 17 vuoden aikana viisi synnytystä Elias ja Helena/Lena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä toinen lapsi Johannes, josta tuli Kittelän isäntä niinä aikoina, kun nuorempi veli Mikko lähti Rekolan taloon isännäksi Malakias Rekola ja Eeva Matintytär saivat Malakiaan Karunan Karinkorvassa kersantti Gabriel Cumlander oli jotenkin selviytynyt sodasta mutta tappoi itsensä 53 vuotiaana. Tytär Hedvig oli silloin 28-vuotias Nastolan Ruuhijärvellä syntyi Kustaa (46 v.) ja Eeva Loviisa (40 v.) Nuuttilalle viimeinen lapsi Kustaa. Äidin molemmat vanhemmat olivat silloin elossa. Perheessä oli 15 vuoden aikana kuusi synnytystä Tuomas Matinpoika Haikari kuoli Iitissä noin 73 vuotiaana vanhuudenheikkouteen. Hautajaiset olivat kahden päivän kuluttua. Poika Kustaa oli silloin noin 48-vuotias Elias ja Helena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä kolmas lapsi Catharina Elisabeth Juho Kittelä kuoli Hollolan Kalliolan kylässä noin 67 vuotiaana oltuaan leskenä noin 20 vuotta. Poika Elias Aaretti oli silloin noin 30-vuotias Hedvig Gabrielsdotterin veli Axel kuoli Karunassa. Kuolinsyy oli jokin niveliä jäykistävä tauti Kustaa Tuomaanpoika Suppi kuoli Nastolassa 49 vuotiaana. Poika Kustaa oli silloin noin 40-vuotias ja pojan tytär Stina kolmevuotias Samuel ja Eeva (47v.) Puolakalle syntyi viimeinen lapsi Henrik Gustav. Perheessä oli 24 vuoden aikana yhdeksän synnytystä. 64

66 Kemiön Dahlbyn kylän Strömsholman talossa saivat Israel ja Sofia Holmström toisen lapsen nimeltä Johan Gustaf Eeva Gustafintytär Haikari kuoli Iitissä 73 vuotiaana vanhuudenheikkouteen ja oltuaan leskenä kaksi vuotta. Hänet haudattiin yhdeksän päivän kuluttua. Poika Kustaa oli silloin ollut kuolleena puoli vuotta ja pojantytär Stina oli nelivuotinen Karunassa vihittiin Matbölen kylästä kotoisin oleva piika Hedvig (Hedda) Gabrielsdotter (30 v.) ja torppari Samuel Högmander (38 v.) Leiskun kylästä. Sulhasen vanhemmat olivat silloin elossa. Pariskunta oli silloin Järvelän talon alustalaisia Iitin Paljakan kylässä kuoli Maria Kristerintytär 69 vuotiaana vanhuudenheikkouteen. Hänet haudattiin kuuden päivän kuluttua. Tytär Liisa oli silloin 46-vuotias ja tyttärentytär Stina viisivuotias Elias Juhonpoika ja Lena Sipintytär Kittelälle syntyi Hollolan Kalliolan kylässä neljäs lapsi Henrica Malakias ja Eeva Rekola saivat Ulrican Talollinen Anders Johan Matinpoika Rekola (19 v.) ja rusthollarintytär Hedvig Puolakka (21 v.) vihittiin. Sulhasen ja morsiamen molemmat vanhemmat olivat silloin elossa Kustaa Johanneksenpoika Nuuttilan veli Tuomas vihittiin toiseen avioliittoon Nastolan Ruuhijärven kylässä Kaisa Matintyttären kanssa Hollolan Kalliolassa syntyi Elias (34 v.) ja Matilda Helena (31 v.) Kittelälle viides lapsi Mikko, joka kastettiin heti seuraavana päivänä. Lapsen kaikki isovanhemmat olivat silloin jo kuolleet. Tänä vuonna 1826 syntyi ensimmäinen toisen sukupolven jäsen Karunan Leiskun kylässä Järvelän talossa Hedvig (34 v.) ja Samuel (n. 42 v.) Högmander saivat esikoisen nimeltä Johan, joka kastettiin seuraavana päivänä. Isän isä ja isän äiti olivat silloin elossa. * * * Anders Johan ja Hedvig Samuelintytär Rekolalle syntyi noin kahden vuoden kuluttua vihkimisestä Helena Maria, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä Elias ja Helena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä kuudes lapsi Matts Elias ja Helena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä seitsemäs lapsi Wilhelm Karunan Leiskun kylässä Samuel ja Hedvig Högmanderille syntyi toinen lapsi Samuel. 65

67 Lahden kylässä syntyi Anders (24 v.) ja Hedvig (26 v.) Rekolalle toinen lapsi Erika eli Elina Ahdin yksi isoäiti, joka kastettiin päivän ikäisenä. Äidin isä ja äiti olivat silloin elossa. Erika oli viimeinen kolmannen sukupolven syntyneistä Iitin Vuolenkosken kylässä kuoli Liisa Suppi 52 vuotiaana kuumeeseen oltuaan leskenä noin kahdeksan vuotta. Hänet haudattiin seitsemän päivän kuluttua. Tytär Stina oli silloin 11-vuotias Kemiön Strömman kylässä syntyi Israel (41 v.) ja Sofia (37 v.) Holmsrömille kolmas lapsi Eeva Gustava eli Selim Ahdin äiti, joka kastettiin kahden päivän ikäisenä. Äidin äiti oli silloin vielä elossa mutta kuoli seuraavana vuonna Karunan Leiskun kylässä Samuel ja Hedvig Högmanderille syntyi kolmas lapsi Hedda Gustava Sofia Linroos kuoli Kemiössä 69 vuotiaana oltuaan leskenä 24 vuotta. Tytär Sofia oli silloin 38-vuotias Johannes Hoegmander kuoli Karunassa 82 vuotiaana. Poika Samuel oli silloin 47-vuotias Elias ja Lena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä kahdeksas lapsi Helena Christina (tai 10.2.) Cristina Hoegmander, os. Stålhammar, kuoli Karunassa 73 vuotiaana Eisbölen kylässä vanhuuden heikkouteen ja oltuaan leskenä noin kolme kuukautta. Vuonna 1833 kuoli viimeinen kuudennen sukupolven edustaja 1.5. Sofia Puolakka kuoli noin 84 vuotiaana oltuaan leskenä 45 vuotta. Poika Samuel oli silloin 63-vuotias, pojantytär Hedvig 30-vuotias ja pojantyttären tytär Erika Rekola kolmevuotias. * * * Elias ja Helena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä yhdeksäs lapsi Amalia Maria Anders Johan Matinpoika Rekola sai Hollolasta mainetodistuksen jotain Porvoon matkaa varten Anna Bertilintytär Boman kuoli Nastolan Ruuhijärvellä 79 vuotiaana vanhuuden heikkouteen ja haudattiin 10 päivän kuluttua. Tytär Eeva Lovisa oli silloin 54-vuotias ja tyttärenpoika Kustaa 13-vuotias Karunan Leiskun kylässä Samuel ja Hedvig Högmanderille syntyi viimeinen lapsi Carl Gustaf. Perheessä oli kahdeksan vuoden aikana neljä synnytystä Israel Holmström kuoli Kemiössä 46 vuotiaana. Tytär Eeva Gustava oli silloin noin neljävuotias. 66

68 Nuuttilan rengin häpeästä pelastuminen Vuoden 1835 jonain pyhäpäivänä Nastolassa Nuuttilan talon renki Aatami Malakiaksenpoika tuomittiin istumaan jalkapuussa, koska hän oli laiminlyönyt muun muassa lukusilla olot monta kertaa eikä lukutaito ollut riittävä. Kuitenkin ongelmana oli se, että kirkon eteisessä ei ollut jalkapuuta, joten armahdus tuli. * * * Karl Bauman kuoli Nastolan Ruuhijärvellä 80 vuotiaana oltuaan leskenä noin kaksi vuotta. Hautaus tapahtui kuuden päivän kuluttua. Tytär Eeva Lovisa oli silloin 55-vuotias ja tyttärenpoika Kustaa 14-vuotias Elias ja Helena Kittelälle syntyi Kalliolan kylässä kymmenes lapsi Helena Maria Anders ja Hedvig Rekolalle syntyi kolmas ja ilmeisesti viimeinen lapsi Anders Gustav, joka kastettiin neljän päivän ikäisenä. Perheessä oli yhdeksän vuoden aikana kolme synnytystä Elias ja Helena Kittelälle syntyi Hollolan Kaliolan kylässä viimeinen lapsi Carolina. Perheessä oli 22 vuoden aikana 11 synnytystä Samuel Puolakka (Bergflycht) kuoli Hollolan Kukkilan kylässä 71 vuotiaana. Tytär Hedvig oli silloin 38-vuotias ja tyttärentytär Erika Rekola 12-vuotias Iitin Vuolenkoskella Haikarin talossa vihittiin Kustaa Nuuttila (n. 23v.) ja Stina (n. 25v.) Kustaantytär Suppi. Sulhasen isä ja äiti olivat silloin elossa. Kahden päivän kuluttua pariskunta muutti Nastolaan. 7(tai 4).12. Kustaa ja Stina Nuuttilalle syntyi Ruuhijärven kylässä esikoinen Maria. Hänet vihittiin myöhemmin Antti Kustaa Juhakkalan kanssa Kustaa ja Stina Nuuttilalle syntyi toinen lapsi Eeva Liisa, joka myöhemmin vihittiin Johan Kustaa Rekolan ensimmäiseen avioliittoon Talollisen poika Mikko Eliaksenpoika Kittelä (21v.) Kalliolan kylästä ja Erika Rekola vihittiin. Erika työskenteli silloin 16 vuotiaana Lahden kylän Huovilan talossa. Sekä morsiamen että sulhasen molemmat vanhemmat olivat silloin elossa. Mikko oli perheen vanhinta poikaa Johannesta kuusi vuotta nuorempi ja vei Kittelästä Rekolaan omaa perintöosuuttaan. Myötäjäisluettelossa oli rahaa, tavaraa ja ainakin lehmä Silverrosa. Erikalla oli ainakin jonkin aikaa veli Anders Gustav, joka oli Rekolan ainoa miespuolinen perijä. Hän oli Erikaa noin seitsemän 67

69 vuotta nuorempi pikkupoika mutta hänen elämästään ei ole syntymän jälkeen mitään tietoa. Kuulutusten hinnasta pariskunta selvisi vielä vähällä, mutta jo seuraavana vuonna tehtiin Hollolassa kunnallinen päätös, että aviokuulutuksista peritään seuraavat maksut vaivaishoidon kassaan (hopeana): Säätyläiset vähintäin 30 kopeekkaa, ratsutilalliset, lautamiehet ja heidän veroisensa 20 kopeekkaa, talolliset 15 kopeekkaa, talollisten pojat, vuokramiehet, lampuodit, pehtoorit, renkivoudit ja käsityöläiset 10 kopeekkaa. Näinä aikoina ruvettiin rakentamaan Kittelään uutta päärakennusta, joka vielä 1950-luvulla (paloi ) oli seuraavanlainen: Mikko (27v.) ja Erika (17v.) Rekolalle syntyi Johan Kustaa ja hänet kastettiin samana päivänä. Isän ja äidin molemmat vanhemmat olivat silloin elossa Kustaa ja Stina Nuuttilalle syntyi kolmas lapsi Johan. Hänet vihittiin myöhemmin Auroora Lehtisen ( ) kanssa Mikko Rekolan veli Johan asui Kalliolan kylässä ja vihittiin Henrika Lovisa Abrahamintyttären kanssa. Samana päivänä vihittiin myös Elias Aaretti ja Matilda Helena Kittelän poika Johan ja Henrika Lovisa Abrahamintytär. Heidän yhdelle pojalle annettiin sittemmin myös nimi Elias Aaretti Mikko ja Erika Rekolalle syntyi Lahden kylässä toinen lapsi Karl Gustaf, joka kastettiin yhdeksän päivän ikäisenä Kustaa Juhonpoika Nuuttila kuoli 76 vuotiaana Nastolan Ruuhijärven kylässä vanhuudenheikkouteen. Hänet haudattiin seitsemän päivän kuluttua. Poika Kustaa oli silloin 29-vuotias. 68

70 Mikko Rekolan veli Johan ja Henriikka Loviisa Abrahamintytär saivat Kalliolan Kittelässä esikoisen, jolle annettiin isoisän nimi Elias Aaretti Eeva Puolakka kuoli Hollolan Kukkilassa 76 vuotiaana oltuaan leskenä kahdeksan vuotta. Tytär Hedvig oli silloin 46-vuotias ja tyttären tytär Erika Kittelä, omaasukua Rekola, 20-vuotias * Kustaa Tuomaanpoika ja Liisa Adamintytär Suppi luovuttivat Nastolassa sijaitsevan tilansa isännyyden pojalleen Tuomakselle ja hänen vaimolleen Maria Johanneksentyttärelle, omaasukua Kurtto tai Kurto. * Anders Johan Rekola eli Erika Rekolan isä kuoli Lahden kylässä noin 46 vuotiaana. Erika oli silloin noin 22-vuotias ja hänen poikansa Johan Kustaa neljävuotias Anders Johan Matinpoika Rekola kuoli Lahden kylässä 46-vuotiaana. Tytär Erika oli silloin 21-vuotias. Hän ja Mikko Rekola saivat samana vuonna toisen lapsensa nimeltä Amalia. Tyttärenpoika Johan Kustaa oli silloin kolmevuotinen Mikko ja Erika Rekolalle syntyi Lahden kylässä kolmas lapsi Amalia. Lahdenkylässä oli silloin toiminut jo neljä vuotta ja myös kesäkuukausina niin sanottuja sunnuntaikouluja, joiden opetussuunnitelma oli pääpiirteissään seuraava: sisäluku, tavaus, lyhykäin katkismus, selityksiä ulkoa, huoneentaulu ja abiskiria * Mikko Rekolan (Kittelän) veli Johan sai vasta tänä vuonna Kittelän talon isännyyden, kun isä Elias Aaretti kuoli. Mikko oli ollut silloin Rekolan isäntänä jo noin kuusi vuotta Kustaa ja Stina Nuuttilalle syntyi neljäs lapsi Antti Kustaa. Hän kuoli naimattomana vuonna Eeva Loviisa Nuuttila os. Boman kuoli Nastolassa 72 vuotiaana oltuaan leskenä noin kolme vuotta. Poika Kustaa oli silloin 32-vuotias. Toukokuussa oli syntynyt yksi hänen pojan poikansa Elias Aaretti Juhonpoika Kittelä kuoli Hollolan Kalliolan kylässä 62 vuotiaana. Kittelän taloa rupesi sen jälkeen isännöimään poika Juho ja hänen vaimonsa Henriikka Loviisa Abrahamintytär. Poika Mikko oli silloin 28-vuotias ja pojanpoika Johan Kustaa (Rekola) viisi vuotias * Tänä vuonna syttyi kolmivuotinen sota, jolla on seuraavia nimiä: Itämainen sota, Krimin sota ja Oolannin sota. Tämän sukupolven jäsenet joutuivat siitä kärsimään jotenkin ainakin Suomenlahden rannikolla Mikko ja Erika Rekolalle syntyi Lahdessa neljäs lapsi Stefanus, joka kuoli jo kesäkuun 21. päivänä. 69

71 1855 * Nastolan isojaossa ratkaistiin vielä tänä vuonna yksi käytännön ongelma: Ruuhijärven lähellä sijainneessa Kasakylässä tehtiin Nuuttilan ja Mattilan tonttien välille kolme kyynärää leveä palokuja Kustaa (34 v.) ja Stina (36 v.) Nuuttilalle syntyivät Nastolan Ruuhijärvellä Amanda Loviisa ja hänen kaksoissiskonsa Erika. Erika vihittiin myöhemmin Juho Taavinpoika Ruokinnon ( ) kanssa Mikko ja Erika Rekolalle syntyi Lahdessa viides lapsi Oskar, joka kuoli jo syyskuun 23. päivänä Matilda Helena Sipintytär Kittelä kuoli Hollolan Kalliolan kylässä 62 vuotiaana oltuaan leskenä noin kolme vuotta. Poika Mikko oli silloin 30-vuotias ja pojanpoika Johan Kustaa Rekola kahdeksan vuotias * Oolannin sota, joka rasitti myös Karunaa, oli maaliskuun lopussa päättynyt Hedvig Högmander kuoli Karunan Leiskun kylässä Järfkullin talossa 64 vuotiaana horkkaan. Poika Johan oli silloin 29-vuotias Mikko ja Erika Rekolalle syntyi kuudes lapsi Walerian Mikko ja Erika Rekolan poika Walerian kuoli seitsemänkuisena Mikko ja Erika Rekolalle syntyi seitsemäs lapsi Albinus Samuel Högmander kuoli Karunan Leiskun kylässä Järflullan talossa noin 75 vuotiaana kuumeeseen ja oltuaan leskenä kolme vuotta. Poika Johan oli silloin 32-vuotias Sofia Holmström os. Linroos kuoli Kemiössä 68 vuotiaana ja oltuaan leskenä 26 vuotta. Tytär Eeva Gustava oli silloin 37-vuotias Mikko ja Erika Rekolalle syntyi kahdeksas lapsi Stefanus, joka kuoli jo syyskuun 18. päivänä Stina ja Kustaa Nuuttilalle syntyi Nastolassa seitsemäs lapsi Auroora. Perheessä oli 19 vuoden aikana kuusi synnytystä, jolloin yhdet kaksoset. Oheisena on osa Kustaan ja Stinan jälkipolvikaaviosta. Siinä on esitetty vain nimet ja se on esimerkki moninaisuudesta, joka jälkipolvien kuvauksissa yleensäkin kohdataan. 70

72 Hilja ja Valto Rintalasta tiedetään, että he asuivat Asikkalassa. Aina ja Johan Koskinen elivät Mäntsälässä. Hilda ja Niilo Salonius elivät Hollolassa. Juho Lehtinen asui Helsingissä. Siiri ja Hugo Virtanen elivät Helsingin Sörnäisissä. * Tänä vuonna Hollolassa aloittivat kiertokulun opettajina J. Helenius, E.E. Molander ja J. Weckman, jotka eivät kuuluneet tähän sukuun mutta opettivat osaa heistä. Oppiaineet olivat lukeminen sekä laulu ja vuotuinen opetusaika oli 32 viikkoa. Jos vanhemmat halusivat opetettavan lapselleen myös kirjoitusta ja laskentoa, niin heidän piti lapsesta maksaa markka viikossa. Vuosipalkka oli opettajilla noin 200 markkaa rahaa, kaksi tynnyriä (tynnyri oli silloin 164,88 litraa) viljaa, lämmin asunto ja kirjat. Rekolan ja Kittelänkin lapset olivat heidän oppilainaan Mikko ja Erika Rekolalle syntyi yhdeksäs lapsi Esaias, joka sitten kuoli jo joulukuun 30. päivänä. Mahdollisesta kuolinsyystä tiedetään, että juuri näinä aikoina puhkesi Lahden seuduilla lavantautiepidemia Mikko ja Erika Rekolalle syntyi viimeinen lapsi Nehemias. Perheessä oli 22 vuoden aikana kymmenen synnytystä. 71

73 Vuosi 1868, jolloin koko Suomessa raivosi nälänhätä. Silloin rakennettiin Riihimäen - Pietarin rataa ja paljon rakentajia kuoli. Järvenpään (Joutjärven lähellä), Oitin ja Kärkölän sairashuoneiden tilastojen mukaan kyseisiä kuolleita oli 522. Kuitenkin Joutjärven itäpuolelle perustetulle hautausmaalle, jossa on 2000-luvullakin muistomerkki, kuljetettiin noin 1000 ruumista. Kuolema tapahtui useimmiten siten, että nälkiintynyt sai palkkaa, osti ruokaa ja söi liikaa. Myös altistuminen erilaisille sairauksille oli yleistä. Yhtään sellaista tapausta ei ole raportoitu, että kuolinsyynä on pelkästään nälkä. Lahden kylässä Mikko ja Erika Rekolan perheessä oli silloin viisi lasta, joista Johan Kustaa oli 21-vuotias. Lahden kylän miehiä oli paljon hautoja kaivamassa, myös Johan Kustaa. Ainakin vuoden 1869 heinäkuussa maalaamattomia puuarkkuja kannettiin sinne päivittäin toistakymmentä. Nastolassa, kaukana rautatietyömaasta, Kustaa ja Stina Nuuttilan kuusilapsisessa perheessä, elelivät 23-vuotias Eeva Liisa ja 13-vuotias Amanda, joista myöhemmin tuli Rekolan emäntiä. Oheisena on silloisina nälkävuosina viljelyksessä olleita ja vuonna 2009 kuvattuja Nuuttilan (todennäköisimmin) peltoja: Nastolasta on muistiinmerkitty tältä vuodelta muun muassa seuraavaa: Kesäkuun 28. päivänä oli kova ukonilma, mutta sen jälkeen kesti poutaa aina syyskuun alkuun asti. Kulovalkeat tekivät tuhojaan, ilma oli utuinen ja levottomuutta herättävä. Taudit, eli rokko, sydämentauti, punatauti, vatsatauti ja varsinkin lavantauti hellittivät kuitenkin otettaan kesän kuluessa. Kerjäläislaumat vähenivät mutta mustalaisia liikkui runsaasti. Nälkä lisäsi varkauksia ja muuta rikollisuutta, niin että perunakuoppia tyhjennettiin, vilja-aittoihin näiverrettiin reikiä, joista vilja juoksi ulos, kauppapuotiin mentiin sisälle ikkuna rikkomalla ja murtauduttiin jopa kirkkoon. Kuolleita oli kyseisenä vuonna 339 ja syntyneitä Erika Rekolan äiti ja Johan Kustaan isoäiti, Hedvig os. Puolakka kuoli Lahdessa 64 vuotiaana oltuaan leskenä 17 vuotta. Erika oli silloin 39-vuotias ja tyttärenpoika Johan Kustaa 21-vuotias Mikko Rekola kuoli Lahdessa 43 vuotiaana ja Erika jäi yksinhuoltajaksi. Nuorin lapsi oli silloin vuoden vanha. Poika Johan Kustaa oli silloin 21-vuotias. Kemiön, Karunan, Perniön ja Sauvon seuduilla nälänhätä ei koetellut niin kuin Lahden seuduilla. Merestä saadut kalansaaliit olivat keskeisiä pelastajia. Kuitenkin lavantauti tappoi, kun pohjoisesta tuli paljon tautisia kerjäläisiä. Kuolleita oli vuonna 1866 Kemiössä 53 ja Perniössä 92. Vuonna 1868 vastaavat 72

74 luvut olivat 255 ja 220. Sauvossa eli silloin Jan ja Eva Gustava Heinon perhe, joilla oli kaksi tytärtä, Miina ja Elina. Nälänhädästä huolimatta perheeseen syntyi Johan Selim heti tammikuussa * * * Mikko ja Erika Rekolan poika Nehemias kuoli Lahdessa yhdeksän kuukauden ikäisenä. Elokuu: Lahteen saapui ensimmäinen juna Mikko Rekolan veli, Johan Kittelä, kuoli Hollolan Kalliolan kylässä ja Kittelän talon uusiksi haltioiksi tulivat Elias Aaretti ( ) ja vaimo Matilda Emilia Heikintytär ( ) Noin vuoden pituinen niin sanottu Turkin sota alkoi. Siitä eivät kolmannen sukupolven jäsenet ilmeisesti joutuneet suoranaisesti kärsimään. Lahden kautta kulki kyllä sotilasjunia Lahden kylän palo tapahtui. Siitä kerrotaan enemmän toisen sukupolven kohdalla * Amanda Rekolan serkku Eerikki Tuomaanpoika tuli Nastolassa Supin talon isännäksi Julkaistiin "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi osaksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylässä, molemmat Hollolan pitäjässä". Tällaista oli testamentin teko ja perinnönjako vuonna Erika ja Mikko Rekolan tytär Amalia vihittiin leski Wilhelm Nystedtin kanssa, sai perintöä Rekolasta ja pian tehtiin myös seuraava testamentti: Tämän kautta tahdon minä selittää viimeisen tahtoni olevan sen, että jos minä kuolen ennen minun morsiantani talontytär Amalia Mikontytär Kylärekolaa, jonka kanssa minä huomenna avioliittoon kuulutetaan, niin pitää Amalia Mikontyttären elinaikansa saada vuotuista eläkettä omistamastani Mikkolan 1/12 manttaalin talosta Uudenkylän kylästä Kärkölässä 1) kolme tynnyriä rukiita 2) yksi ohria 3) yksi kauroja 4) yksi lehmä lypsettäväksi aina 5) joka syksy karjaankäynyt mulli 73

75 6) kaksi leiviskää sian lihaa 7) yksi leiviskä kahvia 8) yksi leiviskä sokeria 9) yksi leiviskä tokkasikuria (bränd sikurie) 10) kaksi parmasta olkia 11) kaksi häkkiä pehkuja 12) sataviisikymmentä häkkiä heiniä 13) kaksi lammasta ruokitaan karittoineen, ja karitat saa Amalia teurastaa eli pitää talon ruoalla. 14) Lämmin kammari, valo ja puut sekä vapaat ulkohuoneet ja aitta 15) Hevoinen kirkkoon joka kolmas pyhä sekä myllyyn ja muihin tarpeisiin vaadittaessa. 16) yksi neliko silakoita 17) yksi neliko suoloja 18) samainen herneitä. joka kaikki vakuutetaan. Lahden kauppalassa 23. p. kesäkuuta 1883 Wilhelm Nysterd Mikkola Talollinen Uudenkylän kylästä Nastolan pitäjää [ puumerkki ] Todistavat: Selim Hartelin s(pienellä kirjaimella)nikarkas Förström i Lahtis / Kautta / / Karl Johan Harttelin Edellä mainittujen eläke-ehtojen lisäksi tulee vielä kaksi (2) ja puoli tynnyriä perunoita annettavaksi vaimolleni Lahdessa 2 päivä lokakuuta 1883 Wilhelm Nystedt Mikkola [ puumerkki ] Todistaa: Rob. Rud. Ruotro Selim Hartelin Kyseisen testamentin alkuperäinen muoto oli seuraava: 74

76 * * * Erika ja Mikko Rekolan poika Albinus ja Amalia Vilhelmina Åkerström vihittiin. Heille syntyi myöhemmin seitsemän lasta * Erika Rekola sai joululahjaksi postillan Albinus-pojaltaan, joka kirjoitti siihen seuraavan omistuskirjoituksen: Kustaa Nuuttila kuoli Nastolan Ruuhijärvellä 76 vuotiaana. Tytär Amanda oli silloin 41-vuotias ja hänen tyttäristä Elina 19-vuotias sekä Olga 12-vuotias. Tyttärenpojista Oskar oli 17-vuotias, Hemming 10-vuotias ja Vihtori seitsemänvuotias. Lisäksi Nastolassa elivät naimaton poika Antti Kustaa ja Juho (Johannes), jolla oli jo Juho Jalmari, Valto Einari, Hilja Elina ja Aina Elvira. Amandan lisäksi oli tyttäristä elossa Maria ja Amandan kaksossisko Erika, jolla oli Alina ja Siiri sekä Hugo ja Juho. 75

77 Mikko ja Erika Rekolan poika Albinus, vaimonsa Amanda sekä lapset Wiljo, Selma, Laina, Johan, Sally, Martha ja Yrjö muuttivat Kotkaan Stina Nuuttila kuoli Nastolan Ruuhijärvellä 82 vuotiaana oltuaan neljä vuotta leskenä. Tytär Amanda Loviisa oli silloin 45-vuotias. Tyttärentytär Elina oli 23- vuotias ja hänen poikansa Sulo yksivuotias. Tyttären muista lapsista Oskar oli 20- vuotias, Olga 16-vuotias, Vihtori 13-vuotias ja Siiri kahdeksanvuotias Mikko ja Erika Rekolan poika Johan Kustaa kuoli Lahdessa Erika Rekola kuoli Lahden kaupungissa pojan tyttärensä Elinan luona 84 vuotiaana ja oltuaan leskenä lähes 45 vuotta. Sairastuttuaan johonkin tuntemattomaan tautiin hän muunmuassa sanoi tietävänsä kuolinpäivänsä ja halusi, että arkkuun hänen käsiinsä sitten laitetaan itsekudotut käsineet. Lapsenlapsenlapsilla oli tapana käydä hänen kuolinvuoteensa ääressä katsomassa erityisesti hänen kasvoissaan ollutta luomea, jossa oli yksi pitkähkö karva. Erikan ilmoittamana päivänä lapsia ja aikuisia sitten kokoontui. Piharakennuksen ikkunasta he näkivät kuolleen esiäitinsä. Poika Johan Kustaa oli kuollut jo edellisen vuoden lopussa. Oheiset kuvat ovat Erikasta noin 70 ja noin 75 vuotiaana. 76

78 TAAKSEPÄIN KATSOTTUNA TOISEN SUKUPOLVEN AIKA ( ) Johan (Jan) Heino Eeva Gustava Holmström Johan Kustaa Rekola Amanda Loviisa Nuuttila Eeva Gustava Holmström muutti Kemiöstä Karunaan Renki Johan Samuelsson Heino muutti Karunasta Sauvoon Martbölen taloon Eeva Gustava Holmström muutti Karunasta Turkuun Eeva Gustava Holmström muutti Turusta Taivassaloon Eeva Gustava Holmström muutti Taivassalosta Kemiöön Eeva Gustava Holmström muutti Kemiöstä Paimioon Sauvossa vihittiin Johan (Jan) Heino (33 v.) ja Eeva Gustava Holmström (30 v.). Molempien vanhemmat olivat silloin kuolleita. Pariskunta pääsi Martbölen Heinon torppareiksi Jan ja Eeva Heinolle syntyi Sauvossa esikoinen Wilhelmina Alexandra (Miina) Jan ja Eeva Heinolle syntyi toinen lapsi Alina Gustava (Elina) Johan Selim syntyi Sauvossa perheen kolmantena lapsena. Isä Jan Samuelinpoika oli silloin 42-vuotias ja äiti Eeva 38-vuotias. Isovanhemmat olivat kaikki jo kuolleet. Perhe eli silloin Bränkärrin talon alustalaisena Jan ja Eeva Heinolle syntyi Sauvossa viimeinen lapsi Kaarle Emil. Perheessä oli kahdeksan vuoden aikana neljä raskautta Johan Kustaa Rekola ja Eeva Liisa Kustaantytär Nuuttila vihittiin Lahden kylässä. Näinä aikoina Amanda Nuuttila oli Asikkalan Vesivehmaalla tutustunut 77

79 Anders Kustaa Aakalaan, jonka äiti oli Ulrica, eli Matti Anderssinpoika (Rekola) ja Marja Adamin (Jaakkola) tytär. Avioliittoaikeita oli. Joidenkin Amandaa kuulleiden aikalaisten muistikuvien mukaan kyseisen sulhasen etunimi oli Matti Eeva Liisa Kustaantytär Nuuttila/Rekola (30v.) kuoli ja Johan Kustaa jäi leskeksi. Kuolinvuoteellaan Eeva Liisa keskusteli pitkään siskonsa kanssa ja jostain syystä sovittiin, että pikkusisko Amanda Loviisa ottaakin leski Johan Kustaan miehekseen Johan Kustaa Rekola (29 v.) ja Amanda Loviisa Nuuttila (21 v.) vihittiin Lahden kylässä. Sulhasen äiti ja morsiamen molemmat vanhemmat olivat silloin elossa. Hääjuhlallisuuksissa oli muunmuassa hääkulkue, jossa katsojille heiteltiin pieniä lahjoja, esimerkiksi sukkanauhoja. Morsian oli kooltaan verrattain pitkä ja sulhanen verrattain lyhyt. Oheisena on Amandan nimikirjoitus näiltä ajoilta: Hän oli käynyt Nastolassa Juho Arvelinin kiertokoulua, joka perustettiin vuonna Kuitenkin luku- ja kirjoitustaito oli Amandan kotiseudulla näinä aikoina vielä heikko ja puumerkkejä käyteltiin Johan Kustaa (29 v.) ja Amanda (22 v.) Rekolalle syntyi esikoinen Elina Viktoria. Kastettujen luettelossa hänellä on nimi Alina Viktorina Vuoden pituinen niin sanottu Turkin sota alkoi. Siitä eivät tämän sukupolven jäsenet ilmeisesti joutuneet suoranaisesti kärsimään. Lahden kautta kulki kyllä sotilasjunia. Lahden kylän palo ja pikku Elinan pelastaminen Lahden kylässä syttyi tulipalo kello kahdeksan aikaan Marolan talossa tai Mörtin talossa, jotka molemmat sijaitsivat 2000-luvun kauppatorin länsinurkassa. Kovan pohjoistuulen vuoksi paloi noin kolmen tunnin kuluttua miltei koko kylä, myös Rekolan, Kittelän, Anttilan ja Mäkelän (jonka tontilla sijaitsi kyläkauppa) talot. Näiden talojen haltioistahan on Elina Ahdin esivanhempia tullut. Johan Kustaa oli koko ajan sammutustöissä ja muunmuassa kantoi nykyiselle kirkonmäelle turvaan kehdon, jossa oli Elina-tytär. Suunnilleen kolmelta iltapäivällä sitten Vesijärven höyrysahan ruiskumiehet ja muu sammutusväki saattoivat levähtää. Aikuisena Elina kertoili lapsilleen, että kovin mieleen jäänyt huuto, Rekola palaa!!, oli jotenkin merkittävä vaihe koko palossa. Merkittävää lienee, että palon yhdeksi aiheuttajaksi epäillyn Marolan talon piian eräs jälkeläinen joutui kyseisestä esivanhemman teosta koulukiusatuksi vielä 78

80 vuonna 1909 Lahden Vuorikadun koulussa. Näin nimittäin muisteli kyseisen tytön luokkatoveri, Elina Ahdin tytär, Vieno Heiska. Hupaisa yksityiskohta lienee, että Elinan esikoispoika Sulo asui vuosikausia talossa, joka oli rakennettu samalle paikalle, johon hänen äitinsä oli kannettu turvaan ihan pienenä. * * * 1878 * Amanda Rekolan serkku Eerikki Tuomaanpoika tuli Nastolassa Supin talon isännäksi Julkaistiin "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi osaksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylässä, molemmat Hollolan pitäjässä" Johan Kustaa ja Amanda Rekolalle syntyi toinen lapsi Juho Oskar. Rekolan tilan manttaaliluku oli silloin 1,250, eli sama kuin Metsä-Rekolan. Lahden kauppalasta oli sanomalehdissä niinä aikoina seuraavankaltaisia juttuja: Tappelut ja rähinä kuuluvat päiväjärjestykseen ja välkkyvät puukot ja puukonpistot eivät täällä ole tavattomia. Täällä on oikea Amerikka ja pitäisi oikeastaan kulkea revolveri taskussa ollakseen turvassa. Myös salakapakointi kukoistaa täällä. Hämeen läänin kuvernöörin silmissä Lahti on joukko rappeutuneita rakennuksia ja lahtelaiset tunnettuja juoppoudestaan ja huonosta elämästään. Nimismiehen mukaan Lahden kylä antaa hänelle enemmän työtä kuin kaikki muut yhteensä. Johan Kustaassakin alkoi ilmetä alkoholiongelmaa Johan Kustaa ja Amanda Rekolalle syntyi kolmas lapsi Olga Maria Johan Kustaa ja Amanda Rekolalle syntyi neljäs lapsi Hemming. Näinä aikoina Johan Kustaa rupesi kalakauppiaaksi. Rekolan talo oli myös kestikievarina Johan Kustaa ja Amanda Rekolalle syntyi viides lapsi Vihtori. Näinä aikoina Rekolan perhe kävi valokuvauksessa. Lapsista tuli kuitenkin oheiseen kuvaan mukaan vain Elina, Oskar ja Olga. Vasemmalla on Erikamummu. 79

81 1890 * Tältä vuodelta on säilynyt yhden hartauskirjan alkulehdeltä Johan Kustaan Ex Libris: * Lahteen valmistui kirkko. Rekolan perheelle tuli silloin tai ainakin vähän kirkon valmistumisen jälkeen yksi luottamustehtävä: Piti hakea Hollolan kirkolta aina tarvittaessa ehtoollisviinit Johan Kustaa oli humalassa allekirjoittanut kaksi takauspaperia, jonka seurauksena Rekolan tila menikin kartanonisäntä Felmannille. Perhe muutti sen jälkeen Asikkalan Marjamäen kylään Heinolan pohjoispuolelle. Elina (14 v.), Oskar (12 v.) ja myös Olga (8v.) olivat sitä ennen käyneet Lahden kansakoulua (perustettiin v. 1871), joka sijaitsi kaksituhattaluvun Hollolankadun ja Svinhuvudinkadun kulmassa. Näkymä koulutalon kohdalta on 1800-luvun lopussa ollut todennäköisesti oheisen kaltainen, vaikka kuva onkin otettu vuonna 1918: 80

82 Koulutalon kuva 1950-luvulta on oheisena: Johan Kustaa ja Amanda Rekolalle syntyi Asikkalassa kuudes lapsi Siiri Rekolat muuttivat Asikkalasta takaisin Hollolan Lahteen. * Syksyllä Rekolan perhe oli miltei varaton, nälkäinen ja talven tulo pelotti. Silloin Amanda näki unen, jossa hän sai jonkinlaisen käskyn lähettää Oskarin ja Hemmingin Vesijärvelle kalaan. Seuraavana päivänä oli kova myrsky, mutta pojat (14 ja 9 v.) lähtivät kuitenkin äitinsä käskystä ja saivat Myllysaaren seutuvilta todellisen Pietarin kalansaaliin. Myyntituloilla saatiin talveksi puita, jyviä ja porsas. Myöhemmin lisäksi Oskar pääsi Lahden sahalle tukkeja lajittelemaan. Amanda koki kaiken tämän rukousvastauksena. Perimätiedon mukaan Amanda oli keksinyt poikiensa särpimen nälkään hupaisan säästötempun: Voileipää sai kyllä syödä, mutta voipyttyä pidettiin aina pihan perällä kellarissa Johan Kustaa Rekola, Amanda ja kotona olleet lapset, paitsi Hemming, olivat sairastuneet johonkin kulkutautiin. Kun he olivat toipuneet, sairastui Hemming ja kuoli. Tänä vuonna oli Kylä-Rekolan tila nr jonkin Karl Björkmanin hallinnassa ja Metsä-Rekolan tila nr Rikhard Antinpoika Rekolan hallinnassa. 81

83 Johan Kustaa ja Amanda Rekolalle syntyi viimeinen lapsi Hellin Ester. Perheessä oli 24 vuoden aikana seitsemän synnytystä. Näiltä ajoilta olevassa tilakartassa on Kylä-Rekolan omistajaksi jo merkitty Lahden kartanon herra August Felman. Amandan kertoman mukaan näinä aikoina Joutjärven ympärillä eli susia. Oheisena on Esteristä ja hänen perheestään (aviomies Reino Frilander) säilyneitä kuvia: Lasten nimet olivat Matti ja Maija Johan Kustaa Rekolan serkunpoika Juho Jalmari Kittelä puukotettiin kuoliaaksi jossain kapakkatappelussa Lahdessa Johan (Jan) Samuelsson/Heino kuoli Sauvossa 86 vuotiaana. Poika Johan Selim oli silloin 43-vuotias Johan Kustaa Rekola kuoli Lahdessa 65 vuotiaana. Hänen Erika-äitinsä eli vielä silloin Lahden Mattilanmäellä Työmiehenkadun ja Tarmokadun kulmassa Johan Kustaan Elina-tyttären kotona. Erika vieraili niinä aikoina Amanda-tyttärensä ja hänen jälkeläistensä (Rekoloiden ja Ahtien) kanssa usein Kalliolan Kittelässä, josta hän oli löytänyt aviomiehensä Amanda Rekolan veli Antti Kustaa kuoli naimattomana * Näinä aikoina Amandan syntymäkoti Nastolan Ruuhijärven kylässä purettiin ja siitä saatiin rakennustarpeita uuteen taloon, joka sijoitettiin uuteen paikkaan niinsano- 82

84 tun Lassinkosken toiselle puolelle. Oheisena on kuva uuden talon pihasta. Vasemmalta: Katri Suppi, Valto Lehtinen, Enni Lehtinen, Hilja Rintala, Helmi?,?, Tyykö Salonius, Paavo? Talon isäntäväkenä oli silloin Nestor Eerikinpoika Suppi ja Tyyne os. Marttila lapsineen. Myöhemmin taloon tehtiin pintalaudoitus ja punamultamaalauskin. Oikeanpuoleinen kuva on otettu vuonna * Syksyllä ammuttiin Asikkalassa niin sanotussa Supin montussa Amanda Rekolan serkku Kalle Tuomaksenpoika Suppi (*1845). Kysymyksessä oli punaisten teloitus. Tämän jälkeen hänen vaimonsa Leena Maria Simontytär Joentaka vihittiin Kallen veljen Eerikin (*1847) kanssa Eeva Gustava Heino, os. Holmström, kuoli Sauvossa 89 vuotiaana. Poika Johan Selim oli silloin 49-vuotias. Oheisena on säilynyt kuva Eeva Gustavasta: 83

85 Amanda Rekolan kaksossisko Erika kuoli. Hänet oli vihitty Juho Taavinpoika Ruokinnon ( ) kanssa ja heillä oli lapset Juho (*1888), jolla vaimo Maria Suhonen, Alina (*& 1892), ja Siiri (*1898), jolla aviomies Hugo Virtanen (*1894). * Oheisena myös samoilta ajoilta kuva Kittelän isännästä, Johan Kustaa Rekolan serkusta, Elias Aret Johaninpoika Kittelästä ( ) ja emännästä Matilda Emilia Heikintyttärestä ( ). Rekolan ja Ahdin perheet vierailivat Kittelässä aika usein, jolloin myös Amanda Rekola oli näillä kylämatkoilla mukana. 84

86 Viktor ja Martta Rekolalle syntyi Lahdessa Hilkka. Hänestä tiedetään että, kun Ester Frilander os. Rekola oli kuollut, niin leski Reino vihittiin Hilkan kanssa. Hilkka ja Reino sitten muun muassa pitivät huolta Esterin ja Reinon Maijatyttärestä, joka oli sairastunut johonkin pitkäaikaiseen psykoosiin * Oheisena on kuva, jossa Amanda on monien jälkeläistensä ja heidän puolisoiden tai ystävien keskuudessa jossain kyläilytilanteessa Ahtien pihalla: * Amanda Rekola sai seurata lähellään myös Elina-tyttärensä 12 lapsen kasvua ja perheiden muodostusta. Esimerkiksi yhdelle sulhaselle hän tiukasti tokaisi: Sul on poika vipelit silmis. Sitten hän myöhemmin siunasi kyseisen avioliiton ja antoi pariskunnalle Lutherin postillan, jonka alkulehdelle hän oli kirjoittanut seuraavan kirjoituksen: 1929 * Toukokuussa Amandan tyttärentytär Anni lähti lähetyssaarnaajaksi Ambomaalle ja häntä saateltiin Lahden asemalla. Amanda näkyy oheisessa kuvassa takana huiviin kääriytyneenä. 85

87 Amanda halusi vanhempana esiintyä yleensäkin kasvot hyvin vähän näkyvinä. Hän esimerkiksi raaputti yhdestä valokuvasta kasvonsa pois. Sama ilmenee myös oheisissa kuvissa: * Tänä vuonna Oskar ja Tekla Rekola ostivat Vesijärven Kivisaaresta kesämökin, joka erotettiin Kukkilassa sijainneesta Puolakan tilasta. Edellisen kerran Rekolan ja Puolakan talojen omistajat olivat olivat tehneet sopimuksia vuonna Silloin talollinen Anders Johan Rekola (19 v.) ja rusthollarintytär Hedvig Puolakka (21 v.) vihittiin ja myös isäntien sopimusten mukaisesti. 86

88 * Tänä vuonna myös Amandan tytär Hellin Ester muutti Helsinkiin Sörnäisiin * Kesällä Amanda Rekola sai nähdä yhden lapsen lapsen lapsensa Seija Heiskan. Siitä on oheinen kuva Lahden Mattilanmäeltä: Elinan siskonperhe, Olga Maria ja Anders Vilhelm sekä lapset Arvo, Aino, Aura ja Aarre, muuttivat Jyväskylästä Helsingin pohjoiseen ev.lut.seurakuntaan. Anders ja Olga Lounas olivat silloin kuitenkin elämänkatsomukseltaan teosofeja (todennäköisimmin) * Oheisena on joltain saariretkeltä kuva, jossa Amandakin näkyy: 87

89 Amanda Rekolan kuolema Oheisena on viimeinen kuva hänestä: 88

90 Uudenvuoden aattona vuonna 1933 Amanda Rekola os. Nuuttila kuoli yksinäisyydessä 58 vuotiaan Elina-tyttärensä kodin ulkorakennuksessa 80 vuotiaana suunnilleen kymmentä vailla12, oltuaan leskenä 23 vuotta. Kädet olivat ristissä, silmälasit vieressä olleen postillan päällä ja ulkona lähellä olleet koirat olivat ulvoneet jostain syystä pitkään. Samaan tapaan kuin Erika Rekola, hänkin ennusti kuolinhetkensä. Sirkka Ahdin kuvaus kyseisistä viimeisistä päivistä on seuraava: Hän puhui aina meille ja Rekolan pojille lähdöstään, että hän ei elä täällä kauan. Joulun maissakin hän sanoi, että uudeksi jouluksi hän pääsee taivaan kotiin Jeesuksen luokse. Me nuoret emme uskoneet. Minäkin olin jollekin koulun retkelle menossa uudenvuoden aattona. Huutelin pihalta vain: Hei mummi, minä lähden nyt. Hän sanoi: Ei niin Sirkka, takaisin! Oli korkeat lumikinokset pihalla ja hän pani minut siihen polvilleni ja sanoi: Minä tahdon sinut siunata, sitten saat lähteä. Siinä lumihangessa hän siunasi minut ja sitten minä lähdin, mutta vähän apealla mielellä, että mitähän tämä nyt oikein tarkoittaa... Hän oli sanonut: Minä käyn saunassa ja puen puhtaat vaatteet päälle. Teidän ei tarvitse tehdä mitään, minä olen valmis. Ja kun te kokoonnutte tänne (hänen ympärilleen), niin siellä on kaapissa teidän jouluksi antamia lahjoja. Saatte avata ja ottaa pois omanne. Keittäkää kahvit, siellä on pikkuleipiä ja kaikkea hyvää. Veisatkaa kiitosvirsi. Siellä me olimme sitten uudenvuoden päivänä iltapäivällä. Rekolan pojat olivat kaikki ja meitä oli ahtilaisia aika monta siinä mummin kylmenneen ruumiin ympärillä. Emme me osanneet kiitosvirttä veisata. Olimme kaikki mykistyneitä. Miten saattoi mummi näin tietää lähtönsä? Oheisena on säilynyt hautajaiskutsu: 89

91 Oheisena ovat Johan Kustaan ja Amandan valokuvat, joita pidettiin kehyksissä pöytäkuvina: Oheisena on Johan Kustaan kuva hänen ollessaan 57-vuotias: Oheisena on Amandan kuva Hänen olessaan noin 50-vuotias: 90

92 ELINA VIKTORIAN JA JOHAN SELIMIN AIKA Johan Selim muutti oheisena kuvattavasta Sauvon lapsuudenkodistaan Turun seitsemänteen kaupunginosaan. Hän oli käynyt Sauvossa kiertokoulua, jonka opettajana oli Ossian Himmelroos Turussa toimi suomalaisuusliike, jonka ansiosta Selim monien muiden mukana otti uuden sukunimen. Ahti oli sitten Selimin valinta Johan Selim Jansson muutti Turusta Helsinkiin opiskelemaan johonkin opistoon. Johonkin aikaan myös Johan Selimin veli Kaarle oli muuttanut Helsingin Sörnäisiin. Hän käytti sukunimeä Johansson Johan Selim muutti Helsingistä Lahden kauppalaan, joka oli perustettu Elina Viktoria (20 v.) vihittiin Lahdessa kahdeksan vuotta vanhemman Johan Selimin kanssa. Pariskunta oli tavannut Heinolassa Elinan työskennellessä siellä kotiapulaisena. Elinan mukaan Selimin outo ruotsin kieli oli heidän seurustelussaan usein hauskuuttava tekijä. Hääkutsu on oheisena ruotsiksi, koska Johan Selimin kotiseutu oli siis ruotsinkielistä. 91

93 Yllä on myös Elinan ja Selimin vihkikuva sekä nimikirjoitukset niiltä ajoilta. Morsiaimen vihkipuku oli silloin yleensä musta. Pariskunta asui aluksi vuokralla Rauhankatu neljässä. Oheisena on kyseisestä talosta kuva, joka on otettu 1900-luvun niiltä ajoilta, kun kaupungintalo rakennettiin, mutta tytär Vieno on tunnistanut siitä ensimmäisen lapsuudenkotinsa. Oheisena on sitten kuva samasta paikasta 1900-luvun lopussa: 92

94 Oheisena on myös kuva keinutuolista, jonka Selim näinä aikoina teki Elinalle: Elina Viktoria ja Selim Ahti saivat kuuden kuukauden kuluttua häistä esikoisen, Sulo Aarnen. Selim työskenteli silloin Lahden urkutehtaassa, jonka pihalta on säilynyt oheinen kuva. Johan Selim on kuvan keskirivissä neljäs vasemmalta. Hänen pituudestaan on tieto: 166 sm. 93

95 Johan Kustaa Rekola, Amanda ja kotona olleet lapset, paitsi Hemming, olivat sairastuneet johonkin kulkutautiin. Kun he olivat toipuneet, sairastui Hemming ja kuoli. Tänä vuonna oli Kylä-Rekolan tila nr jonkin Karl Björkmanin hallinnassa ja Metsä-Rekolan tila nr Rikhard Antinpoika Rekolan hallinnassa Suomalainen lähetystö yritti turhaan luovuttaa Pietarissa Keisari Nikolai toiselle niin sanotun suuren adressin. Siinä kansalaista siis myös oheisena kuvatut ilmaisivat huolestuneisuutensa Suomen valtiollisten oikeuksien säilymisestä. Myös Lahdessa ja Nastolassa nimenkerääjiä oli käynyt. Selim Ahdin työpaikalla oli ilmeisesti joku nimenkirjoitustilaisuus, koska adressissa on peräkkäin siihen viittaavia nimiä. Nastolan Nuuttiloista allekirjoittajana oli ainakin Antti Kustaa, eli Amanda Rekolan veli. Lahden Rekoloiden ja Selimin Elina-vaimon nimeä ei adressista löydy Selim ja Elina saivat toisen lapsen eli Vieno Meerin Johan Selimin veli Kaarle oli muuttanut Sipooseen ja vihittiin Hymy Josefina Malon kanssa. * Oskari Rekola alkoi suunnilleen tänä vuonna (21 vuotiaana) käydä laajaa kauppaa Pietariin. Oskarin oman kertoman mukaan hänen kauppiastoimintansa alkoi yhdestä appelsiinista. Laajemmassa kauppatoiminnassa kalat lähetettiin aina jäähdytetyissä junavaunuissa ja myös puolukkaa, voita, metsänriistaa, rapuja sekä muurahaisenmuniakin meni vaunulasteittain. Paluukuljetuksissa oli usein hedelmiä. Maksut hoidettiin Pohjoismaiden Yhdyspankin kautta sähkemääräyksinä. Kauppa kävi niin hyvin, että Päijänteen rantapitäjissä oli joinain syksyinä niin sanotuissa pestuumarkkinoissa vaikeata saada väkeä viljapelloille, kun Rekolan puolukka- ja mustikkahankkeet antoivat työläisille paremman toimeentulon. 94

96 1903 * Selim, Elina ja lapset Sulo, Vieno sekä syntynyt Selim (Sepe) kävivät valokuvaamossa. Tuloksena oli oheista: Selim ja Elina saivat kaksoset: Anni Elina ja Aili Viola. * Oskar Rekola kävi Kalliolassa Kittelän talon pihamaalla sukulaisille näyttämässä tulevaa vaimoansa Teklaa. Pariskunta oli tavannut toisensa raittiusseura Säteen pikkujoulussa Vapaudenkatu 11. Kyseinen paikka oli Lahden palon aikoina vielä osa Rekolan maita. Tekla oli ollut myös Pietarissa. Lahdessa hän oli toiminut, samoin kuin Pietarissa, kotiapulaisena. 95

97 Oheisena on kuva kyseisestä vierailusta: Vasemmalla on joku tuntemattomaksi jäänyt. Keinutuolissa istuu Tekla Lahtinen, hänen vieressään joku tuntematon ja yläpuolella Emil Kittelä ( ), joka kuoli sisällissodassa valkoisten puolella. Sitten on Oskar Rekola ja hänen vieressään Toivo Kittelä ( ), Juho Jalmari ( ), Hilja ( ) ja Jenny Kittelä ( ) sekä joku tuntemattomaksi jäänyt. Talon isäntänä oli silloin Elias Aaretti Kittelä ( ) Oskari Rekola ja Tekla Lahtinen (* Orivesi, Juupajoki) vihittiin Lahdessa. Häitä ei juhlittu -- ilmeisesti varojen puutteessa. Myöhemmiltä ajoilta on jäänyt jälkeläisille muistikuva, että Oskar halusi pitää vaimonsa aina hyvissä vaatteissa. Liekkö tällä jotain yhteyttä hänen avioliittonsa alkutilanteisiin? Ensimmäinen asunto oli Vuorikatu kahdessa. Oheisena on säilyneitä kuvia Oskarin ja Teklan vihkimisajoilta: 96

98 Oheisena on yksi säilynyt kuva Oskarin ja Teklan perheestä: Ylinnä Aarno, Vilho ja Mauno. Keskellä on Aimo ja edessä on Kalevi ja Väinö. * Tänä vuonna Selim ja Elina Ahti saivat asumiskuntoon miltei kokonaan omin voimin rakentamansa talon. Sen valokuva näiltä ajoilta on oheisena: 97

99 Myöhemmin Selimin ja Elinan lapsenlapsi Kauko Nieminen maalasi saamiaan selvityksiä ja omia muistojaan hyväksi käyttäen talon kukoistuskaudesta seuraavan kuvan: Oheisena on myös valokuva talon ulkorakennuksesta samoilta ajoilta: 98

100 Oheisena on lisäksi valokuva Mattilanmäeltä 1900-luvun alkuvuosilta. Siinä näkyy Vesijärvi, Kariniemi, keskellä Loviisan rata ja myös Lahden rautateollisuus oy:n rakennus. Ahdin talo jää juuri ja juuri kuvan ulkopuolelle. Paikka olisi vasemmassa alalaidassa. Oheisena vielä vuonna 1970 otettu kuva kyseisestä talosta: Hupaisa tarina kyseisen talon purkamisesta Kun 1980-luvun alussa talo purettiin ja puuosat pienittiin polttopuiksi, niin samaan aikaan Selimin ja Elinan tytär Vieno tilasi puita kotiinsa Kunnaksen kaupunginosaan. Sattumalta hän kysyi puukuorman tuojalta, että mistäpä puut ovat. Silloin 99

101 ilmeni, että Vienon lapsuudenkodillahan Vienon silloista kotia lämmitettiin. * * * Irja-tyttären syntymästä on seuraava muistikuva: Elina oli kotona leipomassa kahdestaan kuusivuotiaan Vienon kanssa ja isä-selim oli töissä. Yllättäen synnyttämisen aika tuli ja Elina kävi itse hakemassa naapurin rouvan kätilöksi. Mennessään sitten toiseen huoneeseen synnyttämään Elina sanoi Vienolle, että pitää leipoa aloitettu taikina valmiiksi. Vieno yritti sitten vaivata keskeneräistä isoa taikinaa. Lapsen taidoilla ja käsivarret miltei kainaloita myöten taikinassa lopputulos oli tietysti huono -- varsinkin, kun oven takaa kuului äänekästä ja outoa vaikeroimista Oskar ja Tekla Rekolan ensimmäinen lapsi Vilho Volmari syntyi noin kuusi kuukautta häiden jälkeen. Oskarilla oli silloin myös joku kaupungin luottamustoimi Olga Maria Rekola ja rakennusmestari Anders Vilhelm Lounas, entinen Lundström, vihittiin Lahdessa. Oheisena saattaa olla heidän kuvansa siltä ajalta: Oheisena on säilyneitä kuvia heidän perheestään: 100

102 Vasemmassa kuvassa Aarre Kauko, keskimmäisen kuvan ylinnä Aino Sylvia, välissä Vieno ja Aura Kyllikki. Vain hänen ammattinsa tiedetään eli lääkäri. Oikeanpuoleisen kuvan Arvo oli teekkari. Hän teki tuntemattomista syistä itsemurhan Olga ja Anders Lounas muuttivat virallisesti Ouluun * Lahden Urkutehdas oy haettiin konkurssiin. Johan Selim oli työskennellyt siinä ja rakentanut moneen Suomen kirkkoon urkuja. Tehtaan perustaja ja omistaja Juho Albanus Jurva oli ainakin Vieno Ahdin kummisetä. Urkujen vihkimisissä Selimin piti usein olla mukana ja sitä varten hänellä oli aina Elinan kunnostama juhlapuku, hänen omien sanojensa mukaan ponktsuuni Jouluaattona Elina ja Selim saivat Tauno Valdemarin Siiri Rekola vihittiin Lahdessa diakoni Tauno Monosen kanssa. Oheisena on Siirin kuva näiltä ajoilta: Oheisena on säilynyt kuva Monosen perheestä: 101

103 Ylinnä Anna-Liisa, vieressä Tapani ja Eila. Edessä ovat Marjatta ja Olavi Selim ja Elina saivat kahdeksannen lapsen eli Aino Sylvian Johan Kustaa Rekola kuoli Lahdessa 65 vuotiaana. Hänen Erika-äitinsä eli silloin vielä Lahden Mattilanmäellä Työmiehenkadun ja Tarmokadun kulmassa Johan Kustaan Elina-tyttären kotona Selim ja Elina saivat yhdeksännen lapsen eli Niilo Fjalarin Ahdin perheeseen syntyi tytär Sirkka ja äiti Elina oli pyytänyt Olga-siskoaan kummiksi. Viime hetkillä sisko kieltäytyi pitäen kummiutta hänelle liian vastuullisena vaikka myöhemmin monin tavoin tukikin Sirkan opintoja. Silloin Tarmokadun ja Elokadun kulmassa asunut Hilda Laakso suostui kummiksi. Vuonna 1944 sitten Hildan tytär Saimi - Irja Ahdin lapsuuden leikkitoveri - vihittiin Kiteellä Veikko Penttisen kanssa ja he saivat 43 vuotiaina tyttären nimeltä Raija. Sitten vuonna 1956 Sirkka tapasi kummitätinsä 80-vuotispäivän aikoina Hildan, joka sanoi merkittävät sanat: Tässä on sinun huono kummitätisi, joka ei ole sinua lahjoilla muistanut. Mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi. Vuonna 1958 kuolivat sitten Hilda ja Raijan isä. Seuraavana vuonna eli Sirkan syntymäpäivänä kuoli myös Raijan äiti - syöpään. Sirkka koki kyseiset tapahtumat Jumalan kutsuna. Sosiaalisihteerinä työskennelleen Irja-siskon aloitteesta ja avulla vuoden 1959 syksyllä Raija adoptoitiin sitten virallisesti Sirkan tyttäreksi * Johan Selim työskenteli edelleen urkujen parissa ja pariskunnasta otettiin kesällä oheinen valokuva: 102

104 Vaikka ei ole säilynyt tietoa Selimin silloisesta työnantajasta, sellainen tieto on säilynyt, että kaiken kaikkiaan noin sadan kirkon urkuja hän rakensi. Usein hän otti mukaan Sepe-poikansa, jolla oli kamera. Seuraavia urkujen kuvia on säilynyt: Kouvolan kirkon urut 103

105 Rautavaaran kirkkosali ja urut Polvijärven kirkon urut 104

106 Kerran Johan Selim oli ottanut Sepen mukaansa Helsingin suurkirkkoon, jossa he yöpyivätkin. Työnä oli urkujen korjaus ja kokeiltaessa joitain äänikertoja täysillä, ikkunoita särkyi * Johan Selim työskenteli Nupposen huonekalutehtaassa, jonka pihasta otettu valokuva on oheisena. Johan Selim on oikealta toinen. Näiltä ajoilta jäi Ahdin lapsille muistikuva yhdestä perheen tavasta: Kokoonnuttiin perheen olohuoneeseen ja äiti luki ääneen esimerkiksi Välskärin kertomuksia Lahti-lehden lisälehdessä oli seuraava Oskar Rekolaan liittyvä fraktuurakirjaimin kirjoitettu juttu: Tapahtumat Pietarissa. Erään lahtelaisen kertomus. Olemme olleet tilaisuudessa haastattelemaan erästä lahtelaista liikemiestä, joka tänä aamuna pikajunalla palasi Pietarista. Hänen kertomansa mukaan ovat tiedot tilanteesta Pietarissa kaikki enemmän tai vähemmän liioiteltuja. Se on ainakin varmaa, että Kerenskin joukkojen pyrkimys on saartaa Pietarin paitsi Suomen puolelta, koska silloin olisi vaara joutua Suomesta tulevien bolshevikien väliin. Tässä saartoliikkeessä on Kerenski jotensakin onnistunut. Kaupungin laitaosilla on hyökkäys käynnissä, mutta keskustassa hallitsevat huligaanit ja punainen kaarti. Kertojamme totesi, että Kerenskin nimellä on Pietarissakin jotensakin kaikissa piireissä huono kaiku. Se nimi, joka nyt vetää on Kaledin, jota mainitaan Venäjän diktaattorina. Kaupungin rakennuksia ovat asukkaat ryhtyneet itse puolustamaan ja vartioimaan. M.m. hotelli Europassa, jossa kertojamme majaili, oli matkustajat keskuudessaan perustaneet suojeluskaartin. Kertojammekin kahdessa vuorossa, joka päivä oli passissa. Yleensä oli kulkeminen kaupungilla hyvin vaarallista roskajoukon takia Johan Selimin sisko Alina Gustava kuoli leskenä (aviomies Karl Lilja) Turussa. Lasten nimet olivat seuraavat: Edith Erika, Georg Nikolai, Karl Robert, 105

107 Ingegerd Elisabeth ja Judith Alina. Siskoksista Wilhelmiina Alexandrasta (vasemmalla) ja Alina Gustavasta on säilynyt yhteinen valokuva. Myös Wilhelmiinasta ja hänen tyttärestään Elina Wilhelmiinasta on säilynyt kuva, jossa molemmat näyttävät tyttären monia kasvattilapsia. Kuvat ovat oheisena: Wilhelminan ( ) aviomies oli Anton Vilhelm Rantala ( ) ja heillä oli ainakin Elina Wilhelmiina ( ), joka ei ottanut sukunimekseen Rantalaa. Syynä oli ilmeisesti se, kun hän oli Wilhelminan avioton lapsi Kun Lahti oli punaisten vallassa, niin Johan Selim oli puolueettomuuspyrkimyksissään saanut itselleen ja vanhimmalle pojalleen Sulolle vapautuksen asepalvelusta, koska molemmat tekevät Ahdin puusepänverstaassa ruumisarkkuja. * Kun keväällä venäläiset pakenivat Lahdesta, niin kerran joku venäläinen oli harhaillut Mattilanmäellä ja kertonut Ahdeille joutuvansa kohta tapetuksi, koska ei päässyt pakojunaan. Ahdit pitivät sitten kellarissaan joitain päiviä kyseistä venäläistä, joka lueskeli siellä omaa raamattuaan ja Amanda Rekolakin tiesi siitä. Jotenkin saatiin järjestetyksi niin, että kyseinen venäläinen pääsi kotimaahansa... * Kyseisen suurperheen lapsista ainakin Sulo ja Vieno sekä Rekolan pojista ehkä Vilho näkivät Mustankallion hautausmaan edustalla tapahtuman, jonka lopputulos on oheisessa kuvassa. Vankileiriltä tuotiin silloin joitain naisia. Heiltä revittiin vaatteita -- ja ammuttiin

108 * Valkoisten voiton jälkeen Ahdin perheestä isä määrättiin esikuntaan johonkin työhön, mutta perhe oli muutamia päiviä luulossa, että hän oli kuollut. Vieno määrättiin Hennalaan ruoan laittoon -- sekä valkoisille että punavangeille. Oheisena on myöhemmin saatu kuva siitä rakennuksesta, jossa kyseinen muonituspiste sijaitsi: * Taisteluiden laannuttua keväällä Ahdin ja Rekolan pojista vanhimmat olivat muiden mukana tervailemassa Lahden katukylteistä venäjänkielisiä nimiä piiloon. Myös venäjän kielen kirjoja häviteltiin ja ainakin Ahdin Vieno äitinsä kanssa koki Lahden torilla seuraavaa: Torin varrella vielä 2000-luvullakin sijaitsevasta Kotila- 107

109 nimisestä talosta kannettiin hienoja huonekaluja, joita pois lähtevät venäläiset kaupittelivat pilkkahinnoilla. Kun kukaan ei ostanut, kyseinen iso kasa sytytettiin palamaan Elokuussa oli sisko Olga perheineen muuttanut Jyväskylään, muttaviktor Rekola ja Martta Elina Salonen vihittiin Lahdessa, jossa oli jo Felmannin pelloille perustettu punavankien leiri. Siitä on oheinen ilmeisesti lentokoneesta otettu kuva leirin eteläisestä osasta. Merkittävää on myös, että Rekolat työskentelivät silloin Vuorikadulla verrattain lähellä kyseistä leiriä, ja joutuivat paljon näkemään leirin tapahtumia. Vihtori ja Martta Rekola asuivat Vapaudenkatu 20:ssä ja perheeseen kuului myös poika Oiva. Vihtori tunnettiin tarkkasilmäisenä peltiseppänä. Hän myös piti Oskariveljensä kanssa nahkamakasiinia ja nahkakauppaa. Oheisena on säilynyt kuva Viktorista. * Vallankumous oli katkaissut Oskar Rekolan kauppamatkat Pietariin mutta hän oli perustanut Vuorikatu kahteen puunaula- ja harjatehtaan. Sitten hän perusti uuden asuntonsa yhteyteen Rauhankatu kuuteen raakojen nahkojen osto- ja myyntiliikkeen. Oskar tunnettiin silloin kielensä hillitsevänä raittiusmiehenä. Usein perhe kävi vos- 108

110 sikalla Elina-siskon perheen saunassa Mattilanmäellä, jolloin myös keitettiin kahvia 20 litran kahvipannussa. Myös Elina oli kauppias. Hän myi Lahden torilla hedelmiä, juureksia ja vihanneksia, joidenkin muistikuvien mukaan kananmuniakin. Ahdin omassa puutarhassa kasvoi esimerkiksi omenoita, luumuja ja kirsikoita. Myös lapset keräsivät marjoja myyntiin, esimerkiksi vadelmia kirkonmäeltä. Kuitenkin ulkohuoneessa oli aina värillistä silkkipaperia, koska ulkomailta tuoduissa hedelmissä oli sellaiset kääreet Amanda Rekolan kaksossisko Erika kuoli. Hänet oli vihitty Juho Taavinpoika Ruokinnon ( ) kanssa ja heillä oli lapset Juho (*1888), Alina (*& 1892), Hugo (*1894) ja Siiri (*1898) Jouluaattona Selim ja Elina saivat viimeisen eli kahdennentoista lapsensa nimeltä Kauko Allan. Körön tarina Ahdin Sulo hankki joskus 1920-luvulla moottoriveneen, jossa oli auton moottori ja tietysti vauhti yleensä kova. Sillä Ahdin ja Rekolan pojat harjoittivat muun muassa vesihiihtoa oheisen kuvan mukaisesti: Muutamien vuosien kuluttua pikavene myytiin ja tilalle tuli Ahtien ja Rekoloiden samaniminen retkivene. Sillä tehtiin Vesijärvellä paljon matkoja ja oheisena on kuva jostain yhteisestä retkestä: 109

111 Myöhemmin sitä maalailtiin ja muutenkin kunnostettiin. Sitten se siirtyi Rekoloiden omistukseen. Useimmiten sitä hoiteli Rekolan Aake. Vielä 1950-luvulla sillä tehtiin monia retkiä Vesijärvellä. Yllä olevassa kuvassa näkyvät Ahdin Sirkka ja Aili * Näiltä ajoilta on säilynyt kuva, jossa Selim on kaikkien poikiensa kanssa: 110

112 . Nipen, Tanen ja Sepen touhuista on näiltä ajoilta säilynyt yksi muisto, jossa pojat olivat kotona painiskelleet, iso lasiovinen kaappi oli kaatunut ja joitain arvokkaita kultarahoja oli mennyt lattianrakoon. Kun taloa 1980-luvulla purettiin, käytiin vielä purujen keskeltä penkomassa näitä muistoesineitä mutta ei löydetty. Myös tyttäristä äitinsä kanssa on säilynyt seuraava kuva, joka on kuitenkin hieman myöhäisemmältä ajankohdalta: 1930 * Johan Selimin veli Karl kuoli Vantaalla. Avioliitto oli ollut lapseton. Vaimo 111

113 Hymy kuoli Oheisena on pariskunnasta säilynyt kuva: Selim ja Elina osallistuivat usein myös lastenlastensa ristiäisiin. Siitä on esimerkkinä oheinen kuva Anja Peltomäen kastetilaisuudesta: 1935 * Oheisena on valokuva siitä, kun kaikki Ahdin lapset olivat käymässä lapsuudenkodissaan: 112

114 Oheisena myös valokuvanäyte siitä, kuinka suuria sukulaisjoukkoja Ahdeilla niinä aikoina vieraili: Oheisena on Selimin ja Elinan perheestä taiteilijan näkemys, jonka hän sai haastattelujensa perusteella: 113

115 1930-luvun loppupuoli ja 40-luvun alkupuoli * Näiltä ajoilta on seuraava juhlakuva Selimistä ja Elinasta. Kysymyksessä on Selimin 70-vuotispäivä. * Ahdit pitivät myös koulukotia. Ainakin silloinen oppikoululainen ja myöhemmin runoilija-kirjailija, Sirkka Selja, asui heillä. Näiltä ajoilta on muistiin jäänyt yksi Elinan kertoma vitsi: Emäntä oli siivonnut ja pessyt taloa perusteellisesti ja raivokkaasti. Silloin hän kohtasi pirun. Sille emäntä oitis huudahti: Piru vieköön kaikki mitä en ole pessyt. Piru vei sitten emännän. * Näinä aikoina sekä Ahdit että Rekolat muuttivat Lahdessa Vapaudenkatu 20:nen ensimmäiseen kerrokseen. Oheisena on kuva kyseisestä talosta sekä kuva Oskarista ja Teklasta kyseisen talon ulko-ovelta. Muuttoajoilta on jäänyt muistiin Selimin humoristinen lauleskelu: Kunnia kuolla on vapauden tiellä. 114

116 * Oheisena on myös kuva näiltä ajoilta Elinan vieraillessa Ilomantsissa Siirisiskonsa luona: Vasemmalta: Tapani Mononen (hukkui Ilomantsin järveen sodan jälkeen), Elina, tuntematon, Esteri Frilander, Siiri Mononen Pentti sylissä, Reino Frilander, Eila Mononen (Penttinen), Tauno Mononen, Anna-Liisa Mononen (Niiranen), ja pikkutytöt edessä Maija Frilander sekä Marjatta Mononen. Ennen talvisotaa ja sen aikanakin Ahdin Sulo ja Sepe tekivät 1930-luvun lopussa Nastolan Villähteellä kaupat, joissa Suppalan talosta Hähniemeltä lohkottiin Selimin ja Elinan lasten Sulon, Sepen, Ailin ja Annin perheille niin sanottu Kaukoranta, jota aluksi sanottiin myös Raimorannaksi. Sinne rakennettiin neljä mökkiä, sauna ja myöhemmin 1950-luvulla viideskin mökki. Sodan aikana tämä alue tarjosi turvapaikan pommituksilta. Oheisena on sieltä kuva talvisodan ajoilta: 115

117 Vasemmalta: Irja, Pentti, Sinikka, Kauko, Helmi, Anna-Liisa, Martta, Aili ja Liisa. * * * 1940 * Talvisodassa kaatuivat Johan Selimin ja Elina Viktorian pojat Eino Ensio Muolaassa (20.2.) ja Niilo Kollaalla (1.3.). Muistellessaan 1950-luvulla Niilon kuolinpäivää Elina kertoi, että silloin Villähteellä, pommituksia paossa, hänellä oli erityisesti sinä päivänä sellainen ahdistunut olo, että Niilo oli kovasti mielessä ja hän pyysi miestään lähtemään yhdessä kävelylle. Ruumiiden kuljetus kotiseudun hautausmaalle oli silloin jotenkin mutkikasta. Siihen viittaa Selimin lähettämä seuraava sähke poikansa pataljoonananpäällikölle (Vasama) sodan juuri päätyttyä: Syd kiitos ilmoituksestanne poikani res vänr Niilo Ahdin kaatumisesta. Pyydän ystäv. mahdollisimman pikaisesti toimittamaan vainajan Lahteen Ahti. Oheisena on kuva toukokuun kymmenentenä vietetyistä hautajaisista: 116

118 1941 * Jatkosodassa myös Elinan Oskari-veljen pojat Vilho ( Uomaan Sääksjärvellä) ja Aimo ( ) kaatuivat Johan Selim Ahti kuoli 74 vuotiaana. Yhteisiä vuosia Elinan kanssa oli kertynyt 46. Kuolinsyyksi merkittiin aivoverenvuoto. Hautajaisissa 4.9. myös kastettiin hänen pojanpoikansa Juhani Ahti ja Risto Ahti. Vävypojan kirjoittama in memoriam Johan Selimistä: Tuntuu vaikealta piirtää muistosanoja J.S. Ahdin nimen alle, sillä hänessä poistui tuonen tuville hyveissään täydellisyyttä hipova, todellinen työn sankari. Luonteeltaan jalona, sydämeltään hienosti sivistyneenä, uskonnolle, kodille, isänmaalle uskollisuuden periaatekuvana loisti hän kuin kirkkaana tähtenä kaikille, joilla oli onni tulla hänet tuntemaan. Vaatimaton ja hiljainen hän oli niin kuin vain todella suuret ovat, sekä aina yhtä uuttera ja uupumaton. Ammatissaan myös niin taitava, että hänestä aikanaan sanottiin: Lahdessa on yli viisikymmentä puusepänverstasta, mutta vain yksi puuseppämestari J.S. Ahti. Todellisia taideteoksia ovatkin hänen valmistamansa työt, jotka selvästi kuvastavat hänen sielussaan asuvaa kauneuden kaipuuta. Erikoisen merkittävää on myös, että yli sadassa kirkossa eri puolilla Suomea soivat hänen rakentamansa tai kuntoon saattamansa urut. Soivat ylistystä sille Korkeimmalle, jota hän elämässään aina niin syvästi rakasti ja kunnioitti ja johon turvaten maista matkaansa kulki. Pitkä olikin suotu J.S. Ahdille elonkaari. Ensi uudenvuodenpäivänä olisi täyttynyt 75. elinvuosi. Puolisonsa rinnalla todella esimerkillisen hyvän kodin, 12- lapsisen perheen huoltajana, sen päämiehenä, suoritti hän rikkaan elämäntyön, joka sukupolvesta toiseen tulee säilymään. Ja ihailtavalla tyyneydellä kesti hän raskaatkin surut, talvisodan aikaisenkin kahden hyvän poikansa menetyksen. Vanhempana, suvun yhä laajentuessa, hän syvän elämänviisauden omaavana koetti kultaakin kalliimmilla neuvoilla tukea ja ohjata nuorempiaan. Tahtoi saada suvussa säilymään kauniit perinteet, hartaan uskonnollisuuden kotia ja isänmaata kohtaan sekä pitämään elämän periaatteena: tee tehtäväsi paremmin kuin mitä vaaditaan! Voiko enää kauniimpaa ajatella, erittäinkin tällaisena itsekkyyden ja suurien ristiriitaisuuksien aikana. Kodissa on nyt tyhjä, täyttymätön tila. Puoliso, isä, isoisä on poissa nukkuu ikiuntaan ihmiskunnan viimeiseen päivään saakka. Sykähti viimeisen kerran sydän, jonka sädehtivällä lämmöllä ei tuntunut rajaa olevan. Itkevät nyt puoliso, lapset ja lastenlapset. Kimaltelevat kyyneleet omaisten ja laajan ystäväpiirin katseissa. Mutta olkoon meille kaikille lohdutuksena: Hän jätti meille niin kauniin, kalliin muiston, joka sukupolvesta toiseen on säilyvä ja yhäti kirkastuva. W. A. H. (Väinö Heiska) * Selim ei ehtinyt nähdä kaikkia naimisiin menneiden lastensa puolisoita, jotka ilmenevät seuraavasta: 117

119 * Sulo Aarno ( ) & Sirkka Johanna Helasto ( ). * Vieno Meeri ( ) & Väinö Alvar Heiska ( ). 118

120 * Selim Volmar ( ) & Martta Heimonen ( ). * Anni Elina ( ) &Väinö Bertil Nieminen ( ). 119

121 * Aili Viola ( ) & Eino Matias Peltomäki ( ). * Irja Helvia ( ). * Tauno Valdemar ( ) & Helmi Siviä Jokela ( ). 120

122 * Aino Sylvia ( ) & Jalmari Hopeasalmi ( ). * Niilo Fjalar ( ). * Sirkka Oihonna ( ). * Eino Ensio ( ). * Kauko Allan ( ) & Kirsti Irmeli Astala ( ). * Merkittäviä lienevät seuraavat haastattelutiedot 1980-luvulla eläneiltä lapsilta: Vain yhdestä isän ja äidin kovasta riidasta oli muistikuva mutta sen tarkemmasta 121

123 sisällöstä ei ollut muistoa. Yksi pienempi riita oli syntynyt vanhemmille, kun yksi tytär oli kerran tehnyt vuoteeseensa kylmäkallen ja lähtenyt ikkunasta myöhään illalla poikiin. Isän kärsivällisyys pikkulasten hoidossa oli jotenkin merkittävää. Esimerkiksi musiikkimiehenä hän hoiteli pikkuhädät duurina ja isot hädät mollina. Myös merkittävää oli isän tapa hoidella erilaisia korjauksia ilman korvausta. Jopa Lahden kirkon uruista hän piti huolta ilman laskutusta. * Oheisena on lisäksi näyte Johan Selimin tekemistä huonekaluista, joita on vielä 2000-luvulla täydessä käytössä: Selimin ja Elinan Aino-tytär lähti Vaasasta Viking-purjelaivalla Afrikkaan lähetyssaarnaajaksi. Häneltä on jäänyt muun muassa seuraavia perintöjä : Kun eräät poppamiehet omaksuivat kristinuskoa, niin heidän taikakalunsa tulivat tietysti arvottomiksi. He antoivat niitä lähetyssaarnaajille ja oheisena on muutamia, joilla ajettiin riivaajia ulos potilaista. 122

124 Elina Viktoria Ahti kuoli 78 vuotiaana aamuyöllä Villähteellä, jossa oli kuuden hänen lapsensa kesämökit. Hän oli ollut leskenä 12 vuotta. Kuolinsyynä oli keuhkosyöpä, joka oli todettu röntgentutkimuksella helmikuussa -55. Lapsenlapsiaan hän ehti tavata seuraavan nimisiä: Olavi Antero, Seija Sinikka (Sinha), Leila Anneli (Huovio), Antti Juhani Heiska, Veikko Olavi Heiska, Aino Sinikka (Reivi), Raimo Juhani, Liisa Anneli (Klippel), Anja Onerva (Pöntinen), Maija Liisa (Airisto), Kauko Olavi Nieminen, Pentti Antero Nieminen, Anna-Liisa (Miettinen), Helvi Inkeri (Taka), Marja Elina (Blåfield), Pirkko Ilona (Snellman), Risto Tapani, Helmi Irmeli (Ilmanen), Mirja Inkeri (Gordon), [Sirkku Sylvia (Kallio), syntyi vasta ], Erkki Juhani, Jorma Antero. [Anja Kristiina (Ahti-Kasurinen), syntyi vasta ]. Lapsenlapsenlapsia oli silloin Anne Elina (Strandberg) ja Kalkutassa syntynyt Bablu (Ranjit Lal) Sinha, jota hän ei kuitenkaan ehtinyt nähdä. Oheisena on neljästä sukupolvesta valokuva, joka ehdittiin ottaa: Elina, Anni, Anna-Liisa ja Anne Elina. Yhden vävypojan kirjoittama in memoriam Elina Viktoriasta Viljan kypsyessä elokuun kullankeltaisilla vainioilla leikkaaja iloitsee syksyn sadosta. Iloiten sadonkorjaaja kerää kokoontuneet lyhteet. Kylväjän vaiva on unohdettu ja leikkuuaikana riemuitaan. Elokuun 23 päivän aamun sarastaessa Kaukorannan kukkaloisteen keskellä elon kultaiän saavuttanut äiti rouva Elina Viktoria Ahti kohtasi taivaan lähetin, tuonen viikatemiehen. Pitkäaikainen sairaus oli kypsyttänyt uhrautuvan, työteliään ja 12 lapsen äidin näkemään ei kuolemaa, vaan aamunkoiton valkenemista. Monen 123

125 monta kertaa oli tuo hetki ollut lähellä, mutta nyt se valkeni kuusi lapsista ja eräitä lapsenlapsia hiljentyneinä laulaen ja rukoillen saattelivat lähtijää rajalle, kiittäen kultaista äitiä elämän rikkaudesta ja rakkauden lahjasta. Kun aamu valkeni, lepäsi kukkien ystävä runsaan kukkaloisteen keskellä niin läheisenä ja rakkaana, mutta toisaalta niin kaukaisena ja mykkänä. Mainen matka oli päätynyt Sato oli korjattu. Maa oli yhtä rakastavaa sydäntä köyhempi, mutta taivas sitä rikkaampi. Syvän kaipauksen takia orpojen kyynelsulut avautuivat, mutta sadonkorjaajan iloa oli siinä, että lähtijä oli kuullut Hyvän Paimenen kutsun ja seurannut Häntä. Rakkauden ja armon Herra oli lähtijälle tuhlaten armoansa ja hyvyyttänsä jakanut elämän rikkaina, mutta työntäyteisinä monesti raskainakin vuosina. Hänen hautauspäivänään on 12 vuotta kulunut rakkaan puolisonsa kotiinkutsusta. Viime raskas sota riisti perheestä kaksi poikaa jos siis oli kaipausta tällä puolella, oli jälleennäkemisen iloa rajan tuolla puolen. Suuren perheen äiti, joka uskollisesti raatoi elämän helteessä, hiljeni sairasvuoteella pitämään kiinni kaikkein tärkeimmästä ja nyt odottaa lapsiansa ja lastenlapsiansa ja lastenlasten lapsiansa Karitsan hääjuhlaan. J.H. (Jalmari Hopeasalmi) Elinan miniöiden arvioita ja muisteloita Elina Viktoria oli topakka anoppi, joka harjoitti torilla hedelmä- ja makeiskauppaa. Amanda Rekola oli lestadiolainen ja jotenkin myös tytär Elina. Johan Selim oli Lahden kirkkoneuvostossa ja jotenkin enemmän lestadiolainen. Miniälle suoraan Elina ei sanonut mutta muille hän oli kehaissut esimerkiksi: Taunolla on vaimo oikein ylioppilas. Kun miniä oli kotona pienten lastensa kanssa, mummu soitti useinkin, että tules nyt päiväkahville. Jos miniä sanoi, ettei nyt kotitöiltä pääse, sanoi mummu, että tules nyt vaan. Aina oli silloin myös joku työ anoppilassa tehtävänä, milloin maton kanttausta, milloin mitäkin: Kun tytöt (Irja ja Sirkka) on nyt työssä, niitä ei voi pyytää. Samalla tavoin kutsuttiin myös oma kotiäitinä työskentelevä tytär Anni päiväkahveille pyykkiä vetämään tai muuta sellaista. * * * Hän oli viisas, hienotunteinen, ei tuputtanut neuvojaan. Jos kysyit, hän kertoi mielipiteensä asiasta kuin asiasta. Liikenaisena Elina Ahti oli hyvin laatu- ja hintatietoinen. Kaikki mitä hän hankki, oli ehdottomasti ykkösluokkaa. Anopin ja miniän kahvihetket olivat kodikkaita, kahden naisen seurustelutuokioita. Elina-täti luki päivittäin sanomalehdet, seurasi ajan kehitystä, hän oli todella hyvin moderni nainen. Toisista miniöistä ei koskaan mitään negatiivisia kommentteja, ei myöskään kannanottoja lastenhoitoon ja kasvatukseen. Kun hän tuli vierailulle Kajaaniin, niin hän eleettömästi otti oman paikkansa eli asettui taloksi. Hän oli innokas lukija ja tarkasti kirjahyllystä itselleen mielenkiintoista luettavaa. Elokuviin hän lähti erittäin mielellään. 124

126 Muistelen häntä suurella kunnioituksella ja kiitollisuuden täyttämällä rakkaudella. * * * 125

127 Valokuvia Selimistä ja Elinasta eri ikävaiheissa N. 20 vuotiaana N. 27 vuotiaana N. 13 vuotiaana N. 21 vuotiaana 126

128 N. 34 vuotiaana N. 50 vuotiaana 26 vuotiaana 38 vuotiaana 127

129 58 vuotiaana 59 vuotiaana 49 vuotiaana 51 vuotiaana 128

130 67 vuotiaana 68 vuotiaana 59 vuotiaana 61 vuotiaana 129

131 70 vuotiaana 70 vuotiaana 74 vuotiaana 130

132 76 vuotiaana 131

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1

Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Vilho Nurmisen esipolvikaavio Sivu 1 Nro 1 tässä taulussa on sama kuin nro 1 taulussa nro 1 Taulunro 1 4 Henric Adamsson Peltola.5. Hartola, Kalho..34 Hartola.5.8 Hartola, Kalho 2 Aukusti Heikinpoika Jokinen.8.42

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

2a Mathias Vänälä b Inga Vänälä. 2c Wendelia Tuovilanlahti. 2d Petrus Tuovilanlahti 10.9.

2a Mathias Vänälä b Inga Vänälä. 2c Wendelia Tuovilanlahti. 2d Petrus Tuovilanlahti 10.9. 2a Mathias 15.2.1739 Vänälä 1739 2b Inga 9.6.1740 Vänälä 2c Wendelia 31.12.1747 Tuovilanlahti 2d Petrus 10.1.1750 Tuovilanlahti 10.9.1794 + Elin Hillutar 18.4.1749 3a Samuel 11.7.1771 Tuovilanlahti4 +

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Eeva.... Henrikintyttären............... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen

Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Esipolvet henkilölle Juho Kustaa Nurminen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Juho.... Kustaa....... Nurmisen......... esipolvet..............................................................................

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi

Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Esipolvet henkilölle Kalle Salmi Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Kalle..... Salmen...... esipolvet....................................................................................... 1....

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

TAULU 1 I Påhl Olofsson Laakko (Laacko) Malin Magdalena Erichsdotter Niiranen (Njrain) Eric Laakko (Laacko) Elin Laakko Paulus

TAULU 1 I Påhl Olofsson Laakko (Laacko) Malin Magdalena Erichsdotter Niiranen (Njrain) Eric Laakko (Laacko) Elin Laakko Paulus TAULU 1 8.12.2009 I Påhl Olofsson Laakko (Laacko), Talollinen, s. 1719, k. 12.12.1759 Pulkkila Tavastkenkä Laakko. Kuoli matkalla Veneheitossa, asuessaan Tavastkengällä Puoliso: Malin Magdalena Erichsdotter

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika

Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Esipolvet henkilölle Erik Johan Tuomaanpoika Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Erik.... Johan...... Tuomaanpojan............. esipolvet...........................................................................

Lisätiedot

GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1

GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1 GEORG WRIGHTIN JÄLKELÄISIÄ TAULU 1 I Georg Wright, s. noin 1630 Dundee, Skotlanti, k. 23.12.1694 Narva, Viro. 1. Puoliso: Vihitty 22.10.1656 Anna Dücker, s. 1636, k. 1.1659 Narva, Viro. 2. Puoliso: Vihitty

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet

Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet 1 TAULU 1 Karl Bruno Millerin ja Elvira Augusta Karlssonin lasten esipolvet TAULU 2 2. Karl Bruno Miller, Piirieläinlääkäri, Kokkola, Lahti, s. 29.7. 1872 Juva, Inkilä, k. 18.6. 1935 Lahti. Vanhemmat taulusta

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Rantasalmi_

Rantasalmi_ Rantasalmi_0 13.10.2014 Rantasalmella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Lauri (Lars) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 2. Paavo (Påhl) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Petter (Pehr,

Lisätiedot

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1.

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1. Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio 01.01.2006 TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k. 19.03.1842 Ollikkala. 1. Puoliso:?????? 1. Magdalena Laakko (Laako), s. 1796. Tauluun 2. 2. Fredrik Laakko

Lisätiedot

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998)

23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 92 23. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALO- NIEMEN TALOT (1998) 93 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU IV, HUHDAN JA PALONIEMEN TA- LOT (1998) Taulu 1. I. Heikki Eerikinpoika Kautto. Syntynyt 20.4.1771 Laukaassa.

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen

Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Esipolvet henkilölle Emmi Tamminen os. Viitanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Emmi..... Tammisen.......... os... Viitanen........ esipolvet.........................................................................

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila

Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Esipolvet henkilölle Ida Kuusisto os. Anttila Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Kuusiston......... os.... Anttila...... esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Taulu 2 (taulusta 1)

Taulu 2 (taulusta 1) merkittävä osa tiedoista: Into Saarela ja Veikko Lehtinen Taulu 1 I Anders Johansson Tasanen, Talollinen, lautamies. Puoliso: Brita Lisa Andersdotter Tasanen. Tauluun 2. Maria Andersdotter Mikola e. Tasanen,

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset

Sohvin ja Paavon. esivanhemmat ja jälkeläiset Sohvin ja Paavon esivanhemmat ja jälkeläiset 1370-luvulta tähän päivään Helena Jansson Af Dönsby af Karis 1370 Hjerta/Cajanus n. 1460 Ruuskanen/Ryth 1580 Kämäräinen 1670 Pitkänen n. 1660 Kaikkonen 1720

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Juva_ Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 5

Juva_ Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 5 Juva_0 13.10.2014 Juvalla asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Simon Laakkonen. Tauluun 2. Antti (Anders) Laakkonen (Lakoin). Tauluun 3. Kristiina (Chirsti) Laakkonen (Lakoin).

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

Sukutiedoston tilastotiedot 1

Sukutiedoston tilastotiedot 1 Sukutiedoston tilastotiedot 1 Henkilötilastot 1 Henkilöitä yhteensä 2269 2 Henkilöitä joista on riittämättömästi päivämäärätietoja 108 3 Eläviksi merkittyjä henkilöitä 614 4 Kuolleiksi merkittyjä henkilöitä

Lisätiedot

10.8.14. Taulu 1 I Jacob Olofsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä 1629-1651. Puoliso: n 1637 Brita,. Lapset: Thomas Jacobsson Laukola. Tauluun 2.

10.8.14. Taulu 1 I Jacob Olofsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä 1629-1651. Puoliso: n 1637 Brita,. Lapset: Thomas Jacobsson Laukola. Tauluun 2. 10.8.14 Taulu 1 I Jacob Olofsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä 1629-1651. Puoliso: n 1637 Brita,. Thomas Jacobsson Laukola. Tauluun 2. Taulu 2 II Thomas Jacobsson Laukola, Talollinen. Laukolan isäntä

Lisätiedot

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä.

Pyydän ilmoittamaan virheistä, niin saadaan ne korjatuksi, toki muutoinkin saa ottaa yhteyttä. Sukuselvityksen kohde Iisalmen Pulkat 8 sukupolvea Tulostettu: 07.01.2014 Tekijä: Juha Rönkkö Tiedot ovat keskeneräiset ja saattavat sisältää virheitä, joten niihin tulee suhtautua epäilevästi ja varauksella.

Lisätiedot

Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa Laajennettu henkilöhakemisto

Ruotusotilaat Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa Laajennettu henkilöhakemisto N Nahckala Maria Mattsdr 1728... 613 Nahckala/Hapacoski Anna Andersdr... 613 Nahckala/Hapacoski Matts Henricss... 613 Nahkala/Haapakoski Matts Johanss 1723... 282 Nahkala/Haapakoski Samuli Mattss 1760...

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan

Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala Margeta Vahala Lisa Jacobsdotter Vahala Michel Jacobsson Vahala Lisa Taulu 2 II Lisa Jacobsdotter Vahala Johan 13.6.14 Taulu 1 I Jacob Carlsson Vahala, Talollinen, kuudennusmies, k. jälkeen 1734. Vahalan isäntä 1708-34. Mistä pariskunta tulee taloa pitämään, ei ole tiedossa. Vielä 1704 taloa pitää Mikko Matinpoika

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä HK1700-luku-Kosela 1 (10)

Kalevi Hyytiä HK1700-luku-Kosela 1 (10) Kalevi Hyytiä HK1700-luku-Kosela 1 (10) Henkikirjat 1700-luku 07.01.2013 Kalevi Hyytiä Kosela 1724 sivu 66 sivu 29 Kosela http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036074 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13042268

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

s M Helmi Matilda Rekola o.s.myllylä

s M Helmi Matilda Rekola o.s.myllylä s. 174 5 Jaakko Yrjönpoika Mari a Ju sintytär Bertil Jussinpoika Giltig s. 23.7.1715 Jussi Berti linpoika (Johan Bert il s. 9.8.17 46 k. 28.5.1786 Lahdenpohja(tai Lauttajärvi), As Margeta Heikintytär s.

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Lapset: Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2.

Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Lapset: Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2. Hattula Tenholan sukuhaara 1. kotisivuversio 22.04.2006 TAULU 1 I Anders Puoliso: N.N. Olof Andersson Lakkonen. Tauluun 2. TAULU 2 (taulusta 1) II Olof Andersson Lakkonen, Talollinen Tenholan Lakkosella.

Lisätiedot

Greta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko

Greta Liisa (Margaretha Elisabeth) Juusentytär s Hietanen, Ahoi, Teisko k Hietanen, Saarlahti, Teisko Helmi Matilda Rekola o.s.myllylä, s. 1.8.1904 Järvenpään torppa, Sorri, Kiimajoki,, k. 18.12.1997 Esipolvikaavio: 1 / 12 I II III IV V Simon Lundgren, räätäli s. 15.8.1778 Lempäälä, Lumiala > 2 k. 23.10.1855

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.

Niilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena. Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta

Lisätiedot

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998)

21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 49 21. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) 50 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU II, JAAKONAUTIO (1998) Taulu 1. I. Juho Juhonpoika Kautto. Syntynyt 1717 Laukaassa. Kuollut 20.2.1792 Laukaassa. Mämmenniemen

Lisätiedot

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998)

25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 111 25. MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) 112 MÄMMENNIEMEN KAUTON SUKU VI, HARJULAN TALO (1998) Taulu 1. I. Eerik Eerikinpoika Kautto. Harjulan isäntä. Syntynyt 8.9.1773 Laukaassa. Kuollut

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

1 Sukutaulut. 1.1 Sukupolvet 1-3. kantaisä Paksu. Kalevi Hyytiä

1 Sukutaulut. 1.1 Sukupolvet 1-3. kantaisä Paksu. Kalevi Hyytiä Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 17.10.2013 Keskeneräinen selvitys Paksu-suvun jälkipolvesta. 1.1 Sukupolvet 1-3 kantaisä Paksu Taulu 5 Aapro Paksu * 1670 Sakkola Raaju. Taulu 4. 5 Maria Loponen * 1685 19.4.1760

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Tuomas * 1764 Sakkola Hapsar do. Taulu. Kaarina * Sakkola Korhola. Taulu 4. Aune Tuomas Kaarina 1779.

Tuomas * 1764 Sakkola Hapsar do. Taulu. Kaarina * Sakkola Korhola. Taulu 4. Aune Tuomas Kaarina 1779. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Tuomas Jäppinen Tuomas 1715 Kaarina 1734 Maria 1735 Helena 1739 Elin 1743 Johannes 1746 Anna 1748 Juho 1749 Taulu 1 Aune 1772 Tuomas 1764 Kaarina 1779 Tuomas

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Kantahenkilö: Jonas Tolvanen [ ] T1-1

Kantahenkilö: Jonas Tolvanen [ ] T1-1 Jonas Tolvasen 3 jälkipolvea 11.09.2009 kalevi.hyytia@metsapirtti.net Kantahenkilö: Jonas Tolvanen [1702 1768] T1-1 1: Tolvanen, Jonas [..1702 Kiv. Rantakylä - 25.03.1768 Kiv. Rantakylä] 2: pso Moisander,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Taulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12.

Taulu Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 (Seppo Karranto). Lapset: Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s Tauluun 12. 1. Sigrid Leiviskä, s. noin 1610 Henrik Leiviskä. Tauluun 2. Sigrid Leiviskä, s. 1640. Tauluun 12. Taulu 1 2. Henrik Leiviskä, Taulusta 1. 1712 Tavastkengä Saloinen Taulu 2 Pekka Leiviskä, Matti (Matts)

Lisätiedot

1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset

1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset 1714 Napuen taistelun yhteydessä kuolleet tai kadonneet vähäkyröläiset Luettelo on säilynyt Vaasan maakunta-arkistossa. Suomennos Anita Korpela (Maakunta-arkisto). Kuuttila Kuono (Loppela) talollinen Matts

Lisätiedot

Sammatti, Leikkilä. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio

Sammatti, Leikkilä. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio Sammatti, Leikkilä Torpat ja torpparit Toivo Haatio Yhteystiedot: Toivo Haatio T. Pakkalant. 8 K 96 00400 HELSINKI p. 09 1923296 gsm 040 544 1580 s-posti: toivo.haatio@met.fi Sisällys Esipuhe 1 Torpat

Lisätiedot

Norppakuja 6 A VANTAA SAAROISTEN RIPPIKIRJA RK Saaroinen, sivu 59. Talo Heikki Kaaprenp Hyytiä

Norppakuja 6 A VANTAA SAAROISTEN RIPPIKIRJA RK Saaroinen, sivu 59. Talo Heikki Kaaprenp Hyytiä Kalevi Hyytiä SAA-1810 Norppakuja 6 A 01480 VANTAA 30.11.2003 SAAROISTEN RIPPIKIRJA RK 1810-1819 Saaroinen, sivu 59 Talo 4.1.1 Heikki Kaaprenp Hyytiä 1 (122) B (II) Canutus Henr Urpain 11.05.1775 2 (124)

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä

Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Esipolvet henkilölle Aatami Kyyhkylä Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Aatami...... Kyyhkylän.......... esipolvet..................................................................................

Lisätiedot

Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla

Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla Aatami ja Erika Niemisen jälkeläisten sukujuhla 29.7.2011 HEINOLAN IMJÄRVEN RIEVELINMUTKASSA Niemiset Niemiskylässä ERIKA JA AATAMI NIEMISEN LAPSET Väinö Robert Pentti Olavi Nieminen s. 5.2.1899 Heinolan

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Pekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5.

Pekka Käyhkö asui Säämingin seurakunnan vuosien rippikirjan mukaan perheineen tilallisena Kaartilassa tilalla nro 5. Taulu 54 Pekka (Peter) Käyhkö, synt. noin 1695, kuoli 25.5.1768 Kaartilassa 73-vuotiaana tilallisena. Puoliso Malin (Magdalena) Purhonen, synt. n. 1698, kuoli 29.3.1760 Kaartilassa 62-vuotiaana tilallisen

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto

Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Esipolvet henkilölle Johannes Kuusisto Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Johannes........ Kuusiston......... esipolvet.................................................................................

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen

Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen Esipolvet henkilölle Iida Salmi os. Järvinen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Iida... Salmen....... os.... Järvinen........ esipolvet.............................................................................

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Maria * K. Pampala K. Kukonmäki. Taulu 7. Matti * 1730-luku K. Pamppala do. Yrjö * do. Taulu 12.

Maria * K. Pampala K. Kukonmäki. Taulu 7. Matti * 1730-luku K. Pamppala do. Yrjö * do. Taulu 12. 1 Chapter 1 Sukutaulut Heikki Suden (1640-luku ) 4 jälkipolvea Tulostettu 23.02.2016. Jaettu Kivennapa-Wiki sivustoon. Merkinnöistä: Tulosteessa on käytetty dito-merkintää (do), mikäli peräkkäisissä tietueissa

Lisätiedot

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt

1793 Henkikirjat Savonkylä Lt , Es , Lt 1793 Henkikirjat Savonkylä Lt 167-169, Es 2505-6, Lt 1526-27 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä 3/8 vero Isäntä Herman Antinpoika, emäntä Saara, Juho ja Antti veljenpojat Kaisa ja

Lisätiedot

Vanhajaama

Vanhajaama Henkikirjat 1700-luku 02.01.2013 Kalevi Hyytiä Vanhajaama 1724 Vanhajaama (WanhaJama) sivu 6x http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13036076 sivu 30 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13042269 1 Paavo

Lisätiedot

TAULU 2 TAULU 3. Lapset: Juho Petteri Mustonen, s Pulkkila.

TAULU 2 TAULU 3. Lapset: Juho Petteri Mustonen, s Pulkkila. Iisalmi 1512015 TAULU 1 I Eric Påhlsson Laakko (Laacko), torppari, talollinen, s 1911743 Pulkkila Tavastkenkä Laakko Vanhemmat: Påhl Olofsson Laakko (Laacko) s 1719 k 12121759 Pulkkila Tavastkenkä ja Malin

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää

Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Esipolvet henkilölle Malakias Järvenpää Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Malakias........ Järvenpään........... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Esipolviraportti henkilölle: Sivu 1 / 19 Laine Markku Tapani

Esipolviraportti henkilölle: Sivu 1 / 19 Laine Markku Tapani Esipolviraportti henkilölle: Sivu 1 / 19 1. Sukupolvi 1. (Urho Antero 6, Petter, Daavidinp 5, David Theodor, Johannanpoika 4, Gustaf, Gustafsson 3, Gustaf 2, M 1 ) syntynyt 18 Touko 1950 Multia, Haapakumpu.

Lisätiedot

Sammatti, Haarjärvi. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio

Sammatti, Haarjärvi. Torpat ja torpparit. Toivo Haatio Sammatti, Haarjärvi Torpat ja torpparit Toivo Haatio Yhteystiedot: Toivo Haatio Teuvo Pakkalantie 8 K 96 00400 HELSINKI p. (työ) 09 1923 296 gsm 040 544 1580 s-posti: toivo.haatio@met.fi Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Varhaiseen mormonismiin Suomessa liittyviä henkilötietoja

Varhaiseen mormonismiin Suomessa liittyviä henkilötietoja Varhaiseen mormonismiin Suomessa liittyviä henkilötietoja Alustava versio, 29.12.2009 Koonnut Kim Östman (kim.ostman@abo.fi) Sisällysluettelo 1. Suomessa työskennelleet mormonilähetyssaarnaajat, 1875 1900...2

Lisätiedot

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008,

Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, Liperi 3 Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin) 6.5.2011 TAULU 1 I Mikko (Michel) Laakkonen (Laakoin). Tutkiessani Liperin Laakkosia keväällä 2008, törmäsin muutaman kerran yhteyksiä Ilomantsiin. Ensinnäkin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Paikkalista Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, Teisko

Paikkalista Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, Teisko 19.2.2013 Sivu 1 / 10 Alanen -> Nalli perintötalo, Uskali, 19.8.1838 Teisko, Maria Joonaksentytär Asuntila 30.9.1770 Avioliitto, Jussi Bertilinpoika JB/, Margetta Jaakontytär Harju 14.4.1816 Syntymä, Rebecka

Lisätiedot

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors 1 Perhe 1 I Taavetti Nikolai Lamminmäki s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979. Tiettävästi IKL:n jäsen. Taavetti kiersi oppipoikana taloissa harjoittelemassa suutarin oppia.

Lisätiedot

Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa

Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) Kivennapa Kalevi Hyytiä Kivennapa 1600-luvulla 1 (5) KIVENNAVAN (kirkonkylän) VÄESTÖ 1600-luvulla Kyläkohtainen tarkastelu: Kalevi Hyytiä Lähdeaineistojen alkuperäinen tulkinta: Sirkka Karskela, Kirsti Kondelin,

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola

Lämsä * Sakkola Riiska Sakkola Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Matti Lylander Lämsä * 24.6.1790 Sakkola Riiska 8.4.1860 Sakkola Taipale. Paavo * 27.8.1815 do 13.4.1875 Taulu 6. Antti * 7.4.1818 do 29.7.1879 Taulu 9. Anna

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Sven Stenholm. s. 12.1.1838 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Sven Stenholm. s. 12.1.1838 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Sven Stenholm s. 12.1.1838 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218 risto.sajaniemi@fonet.fi

Lisätiedot

Metsäpirtti do. Johannes Maria Jaakko Matti Mikko Mikko Eeva Aune Johannes 1777.

Metsäpirtti do. Johannes Maria Jaakko Matti Mikko Mikko Eeva Aune Johannes 1777. Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Juho Haapsaari Samuel 1738 Simo 1742 Yrjö 1745 Mikko 1749 Johannes 1783 Maria 1788 Jaakko 1791 Matti 1794 Mikko 1780 Mikko 1780 Metsäpirtti 15.11.1810 Taulu

Lisätiedot

TAULU 3. k. 11.6.1868 Kivijärvi Jauhoniemi 6 Palomäki

TAULU 3. k. 11.6.1868 Kivijärvi Jauhoniemi 6 Palomäki Poikosten sukuseura Rönn 1 (8) TAULU 1 I Maja Johansdotter Riekko o.s. Poikonen (90), itsellisen vaimo, s. 1785 Karstula Pääjärvi, k. 22.10.1842 Karstula Kalavastinki 6, kuolinsyy halvaus (slag). Aluksi

Lisätiedot

1 Sukutaulut. 1.1 Sukupolvet 1-3. Mikko Lobro. Kalevi Hyytiä. Hanna * Sakkola Saaroinen

1 Sukutaulut. 1.1 Sukupolvet 1-3. Mikko Lobro. Kalevi Hyytiä. Hanna * Sakkola Saaroinen Kalevi Hyytiä 1 Sukutaulut 1.1 Sukupolvet 1-3 Mikko Lobro Mikko 1600 Antti 1716 Taulu 1 Taavi 1765 Maria 1767 Anna 1770 Mikko Lobro * 1600 21.4.1756 Sakkola Jaama. Inhusing. 1 Antti * 1716 29.10.1796 Sakkola

Lisätiedot