Ehkä vieläkin pysyvämpi päätös olisi äidin kannalta parempi ratkaisu, Anne lisää. Toista ei voi muuttaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkä vieläkin pysyvämpi päätös olisi äidin kannalta parempi ratkaisu, Anne lisää. Toista ei voi muuttaa"

Transkriptio

1 MIELENTERVEYS Teksti Kirsi-Marja Nurminen Kuvitus Jonna Markkula Järkkynyt mieli järkyttää myös sijaisperhettä Itsenäisyyspäivänä kolme vuotta sitten Anne ja Matti saivat joululahjan: heille sijoitettiin puolivuotias lapsi. Vauva ei ottanut katsekontaktia ja hänellä oli syömisvaikeuksia. Biologinen äiti ei ollut pystynyt rakentamaan vuorovaikutussuhdetta lapseen. Pikku hiljaa yhteys kuitenkin löytyi, muistelevat Anne ja Matti. Lapsen äiti kärsi mielenterveysongelmista ja oli sairaseläkkeellä. Sijaisperheeseen äidin ongelmat näkyivät mustasukkaisuutena. Hän pelkäsi, että olemme viemässä lapsen häneltä, vaikka tapaamisia oli usein. Tapaamisissa hänellä oli myös tapana tarkistaa, onko lapsi varmasti puhdas tai oliko hänellä ihottumaa, Matti kertoo. Mustasukkaisuus kohdistui erityisesti sijaisäitiin. Piti muistaa, että tärkein tehtävämme on huolehtia lapsesta emmekä saaneet päästää äitiä liikaa puuttumaan meidän elämäämme. Biologisen äidin jättämät viestit puhelimessa aiheuttivat alussa kielteisten tunteiden siirtymistä myös itseen, ja tästä jouduimme mieheni kanssa usein keskustelemaan, pohtii Anne. Sijaisvanhemmille tilanne oli vaikea. He näkivät, että lapsi kaipasi pysyvyyttä ja kärsi usein toistuvista tapaamisista. Yritimme auttaa äitiä ja rakentaa häneen hyviä välejä. Äiti reagoi tähän kuitenkin voimakkaasti ja epäili, että yritimme lähestyä häntä saadaksemme lapsen itsellemme. Suuttuessaan hän saattoi puhua jopa lapsen kuullen sijoituksen purkamisesta ja oikeusprosessista, jonka hän oli pannut vireille. Vaikka sijaisperheellä on nyt oikeuden päätös siitä, että lapsi on sijoitettu heille, ei biologinen äiti ole päässyt asian yli. Hän on jatkuvasti tekemässä uusia valituksia, jotka tuottavat hänelle taas uusia pettymyksiä. Äiti puhkuu ja puhisee näistä asioista eikä ole niinkään kiinnostunut lapsen kuulumisista. Tuntuu siltä, että ajatus äitiydestä ylittää järjen äänen, vaikka hänen omankin jaksamisensa kannalta olisi hyväksyä sijoitus lapsen edusta puhumattakaan, Anne ja Matti pohtivat. Ehkä vieläkin pysyvämpi päätös olisi äidin kannalta parempi ratkaisu, Anne lisää. Toista ei voi muuttaa Anne ja Matti ovat ymmällään siitä, miten vähän he pystyvät tekemään tilanteen hyväksi. On vain hyväksyttävä se, ettei toista ihmistä voi muuttaa. Henkilökohtaisuuksiin menevistä asioista kannattaa silti keskustella sosiaalityöntekijän kanssa, neuvoo Matti. Vaikka tilanne jatkuu ennallaan, pystyvät Anne ja Matti elämään tavallista arkea. Keskitymme lapsen hyvinvointiin. Biologiseen vanhempaan suhtaudumme asiallisesti ja kunnioittavasti emmekä lähde mukaan kiistelyihin. Meillä ei ole omia lapsia, joten olemme valinneet sijaisvanhemmuuden. Tämä vanhemmuuden muoto on osoittautunut antoisaksi, vaikka sijaisvanhemman on osattava vetää rajoja moneen suuntaan. Sopimukset tapaamisista ja yhteydenotoista rauhoittavat arkea. Arjen vastapainoksi olemme käyneet koulutuksissa, joissa olemme saaneet myös vertaistukea. Samalla olemme tutustuneet uusiin ihmisiin. Tämän oppimisprosessin keskellä olemme ymmärtäneet, että on oltava muutakin elämää kuin sijaisvanhemmuus, Anne ja Matti muistuttavat. l Haastateltavien nimet on muutettu. 14 l Perhehoito 6 / 2010

2 Kaikki psyykkiset sairaudet ovat vaikeita, mutta jotkut niistä ovat sairastuneen käytöksen ennakoimattomuuden kannalta hankalampia ymmärtää. Tapaamiset tai puhelinkontaktit saattavat olla järisyttäviä. Lisäksi sairaus ja sen oireet saattavat muuttua matkan varrella: on parempia ja huonompia kausia. Perhehoitajalla ei ole mahdollisuutta auttaa sairastunutta lapsen omaista muuten kuin puhumalla. Kehotukset kääntyä ammattiauttajien puoleen voivat kilpistyä siihen, ettei hän tunne itseään sairaaksi. Tai hän on hakenut apua, mutta ei ole sitä saanut. Suomessa on vielä vaikea saada apua psyykkisiin sairauksiin. Avohuolto on korvannut sairaalat, mutta valitettavasti avohuollon keinot eivät auta kaikkia sairastuneita. Ihmisellä täytyy olla sairauden tunne, ennen kuin hän kykenee itse auttamaan itseään. On kuitenkin muistettava, että sairaskin päättää itse omista asioistaan. Perhehoitajana en voi ryhtyä vanhemman terapeutiksi, sillä kykyni ja taitoni eivät siihen riitä. Minun tehtäväni on huolehtia lapsesta. Voin vain kannustaa hoitoon hakeutumiseen. Ystävällinen ja luonteva suhtautuminen sairaaseen ei aina kohtaa vastakaikua. Silti rauhallisuuden säilyttäminen tilanteessa kuin tilanteessa on paras tapa suhtautua. Biologista vanhempaa täytyy aina kuunnella ja ottaa hänen sanomansa vakavasti. Lapsikin häpeää ja suree on aiheellinen. Lapsi oppii pian tunnistamaan vanhempansa tunnetilan, tavan ajatella ja toimia, tarkkailemaan eleitä, ilmeitä, ryhtiä ja olemusta. Hän tietää, onko vanhempi ottanut lääkkeensä, täytyykö häntä piristää vai mieluummin olla mahdollisimman näkymätön. Lapsen kannalta paras apu on turvallisissa aikuisissa. Lapsi tai nuori saa olla oman ikäisensä. Hän saa tarvitsemaansa huolenpitoa ja hoivaa. Asioista voidaan myös puhua lapsen kanssa, mutta vain siinä tapauksessa, että lapsi siihen pystyy. Asiallinen tieto siitä, että biologinen vanhempi on sairas ja käyttäytyy siksi arvaamattomasti, auttaa lasta ymmärtämään tilannetta, mutta ei tee sitä helpommaksi. Perhehoitajan on syytä muistaa, että lapsikin kokee häpeää, syyllisyyttä ja surua siitä huolimatta, että tilanne ei ole mitenkään hänen syytään. Jos sairastunut vanhempi käyttäytyy uhkaavasti lapsen ollessa paikalla, on mielestäni otettava ohjat käsiin ja vapautettava lapsi ikävästä tilanteesta. Vanhemman uhkaava käytös sijaisvanhempia kohtaan aiheuttaa lapsessa turhia pelkoja uudelleen hyljätyksi tulemisesta. Yritän aina muistaa, että ensisijainen tehtäväni on olla lapsen tukena. Vanhemman psyykkinen sairaus on lapselle aina vaikea asia. Tuovi Eskelinen Biologisen vanhemman mielenterveysongelmat aiheuttavat perhehoitajassa huolta lapsen pärjäämisestä ja kestokyvystä. Huoli Vinkkejä psyykkisesti sairaan kohtaamiseen Miten sinä käytät alkoholia lasten seurassa? Muodosta mielipiteesi: Koeta suhtautua sairastuneeseen mahdollisimman normaalisti ja kunnioittavasti - aivan samoin, kuin muihin lähimmäisiin. Säilytä kuitenkin rajat, ole johdonmukainen ja selkeä puheissasi ja käytöksessäsi. Älä mene tolaltasi, vaikka hänen käyttäytymisensä ja mielialansa heilahtelisivat äärimmäisyydestä toiseen. Koeta ymmärtää, että käytöksen takana on kaikenlaisia tunteita: iloa, surua, pelkoa, raivoa, ahdistusta, jopa harhaisuutta. Älä laske leikkiä hänen sanomisistaan, sillä se kääntyy useimmiten sanojaansa vastaan. Älä arvostele. Älä loukkaannu arvostelusta, väärästäkään. Työnohjaajani neuvoi minua käsittelemään kokemaani vääryyttä itsekseni vaikkapa päivän ajan, mutta sitten asia pitää jättää taakse ja jatkaa eteenpäin. Näin asia saa päätöksen ja se voidaan siirtää pois päiväjärjestyksestä. Aseta turvalliset rajat kanssakäymiselle. Älä suostu kaaokseen. Älä mene mukaan harha-ajatuksiin. Jos asia vaatii vastausta, mutise jotain epämääräistä. Muuten ole mieluiten hiljaa tai älä vastaa. Muista, ettet voi olla terapeutti. Kannusta kaikkea järkevää toimintaa. Hoida itseäsi ja puhu jonkun kanssa. Tuovi Eskelinen 16 l Perhehoito 6 / 2010

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA!

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA! IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA! kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Kehittämispäällikkö Christine Välivaara, Psykologi, LTO, YTM Pesäpuu ry 2 TRAUMATISOITUNUT LAPSI

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Selviytymisopas nuorten vanhemmille

Selviytymisopas nuorten vanhemmille VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? Selviytymisopas nuorten vanhemmille 1 Tarvitsen vanhempiani sääntöihin, ettei mene 2 Missä lapsesi surffailee?... 16 3 Kuuluvatko päihteet nuoruuteen?... 20 ihan hulluksi. Saaks

Lisätiedot

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON RAPORTTI NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON Nuorten foorumi Siikarannassa 11.10.2014 Paikalla oli 15 14-19-vuotiasta nuorta lastensuojelun perhehoidon piiristä, 3 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 4 aikuista.

Lisätiedot

MITÄ ON ADD? Miten ADD näkyy kotona?

MITÄ ON ADD? Miten ADD näkyy kotona? MITÄ ON ADD? ADHD (Attention Deficit, Hyperactivy Disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka keskeiset oireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat.

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Hyvä ensitieto kantaa

Hyvä ensitieto kantaa Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisusarja 1/2014 Hyvä ensitieto kantaa Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Työryhmä kiittää kaikkia oppaan tekemiseen osallistuneita. Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle. Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle. Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Vanhemmalle Sisältö Vanhemmalle... 3 Vanhemmuus ja alkoholi... 4 Ystävät tukevat... 5 Vauva tarvitsee

Lisätiedot

Perhehoito on lahja arjelle

Perhehoito on lahja arjelle Perhehoito on lahja arjelle Päivi Soikkeli osaa olla oma itsensä kehitysvammaisten kanssa. Hän ei ole koskaan joutunut luopumaan mistään sen takia, että hänellä on suuri perhe. Perhehoitajana toimiminen

Lisätiedot

JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS

JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS JOS SE OIS TYTTÖ, NIIN SISKOKS TAI JOS SE OIS POIKA, NIIN VELJEKS PRIDE-valmennuksessa olevien perheiden biologisten lasten valmistautuminen sijaissisaruuteen Hyvärinen Ulla-Riikka & Muona Minna Opinnäytetyö,

Lisätiedot

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja

Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana. Paja Tampereen NMKY:n ja seurakuntayhtymän Messinpaja nuorten tukijana Paja 1 Miksi kukaan ei ole koskaan puhunut mulle asioita, joita te puhutte?, kysyin. Parikymmentä vuotta elämää elettynä vail la aikuisen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA VUOROVAIKUTUS, RAKENTAVA OSALLISTUMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT

TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA VUOROVAIKUTUS, RAKENTAVA OSALLISTUMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT PSYKOLOGI, RYHMÄTYÖ RY:N KOULUTTAJA JA TYÖNOHJAAJA ANITA ANKKURI-IKONEN TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA VUOROVAIKUTUS, RAKENTAVA OSALLISTUMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT HANKALUUKSIA OLISI PALJON VÄHEMMÄN JOS...

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti

Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea. Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Pia Henttonen - Tuula Puranen Kun perhe tarvitsee tukea Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Enemmän otetta ja osallisuutta -projekti Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Teksti: Pia Henttonen ja Tuula

Lisätiedot

4TAPAA YLLÄPITÄÄ SEKSUAALISUUTTA

4TAPAA YLLÄPITÄÄ SEKSUAALISUUTTA ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Seksuaalihäiriöt Hoitamalla itseäsi hoidat myös suhdettasi Seksuaalisuus ja syöpä Hoitomuoto vaikuttaa elämänlaatuun Sukupuolitaudit

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA. Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin.

MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA. Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. MINUN HYVÄ OLONI OSA I: TIETOA HYVINVOINNISTA Tässä vihkossa kerrotaan hyvinvoinnista ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiin. Vihkossa on myös vinkkejä siihen, miten omaa hyvinvointia voi edistää.

Lisätiedot

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana

Kylässä oli ihanaa elää. Koskettava selviytymistarina. Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana 1 2015 Kylässä oli ihanaa elää Koskettava selviytymistarina Kai Lomma 35 vuotta lapsi kylän johtajana Testamenttilahjoittaja Miksi halusin testamentata SOS-Lapsikylälle? Pääkirjoitus Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot