Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
|
|
- Jaakko Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aktiivi-Instituutti Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Mustakangas Ilkka 15
2 Sivu 1 / 18
3 Sivu 2 / 18 1 Johdanto Historia Käsitteet Defusing - istunto eli purkukokous Debriefing eli psykologinen jälkipuinti Lainsäädäntö ja työturvallisuus vastuu Defusing- Debriefing LUP ohje Defusing - ryhmän työohje Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ensihoito- ja pelastushenkilöstön defusing - toiminnan yhteistoimintasopimus... 6
4 Sivu 3 / 18 1 Johdanto Tämän hanketyön tavoitteena on tehdä Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksen, Keski- Uudenmaan Pelastuslaitoksen, Itä- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja Helsingin Pelastuslaitoksen defusing - toiminta yhteensopivaksi. Selvitin Uudenmaan Pelastuslaitosten tämän hetkiset Defusing - ohjeet ja niiden pohjalta laadin yhteensopivan LUP ohjeen ja HIKLU yhteistyösopimuksen toiminnan aloittamista varten. Työssä arvioidaan työnantajan työsuojeluvastuuta fyysisesti ja henkisesti kuormittavassa työssä, lisäksi arvioidaan työntekijän velvollisuutta noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Hanketyössä kerrotaan lyhyesti Debriefing -menetelmän historiasta ja mitä käsitteet Defusing ja Debriefing tarkoittavat. Defusing - ryhmän toimintaohje kuvaa istunnon organisoinnin ja käytännön järjestelyt Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitoksella. Defusing - ohje määrittää milloin defusing - prosessi käynnistyy ja missä tapauksissa tarvitaan debriefing. Pelastuslaitokselta puuttui yhteen sopiva ohjeistus ja sopimus joka mahdollistaa defusing - toiminnan yhdessä muiden uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Nämä ohjeet ja yhteistoimintasopimus ovat osa tätä hanketyötä, ne löytyvät kokonaisuudessaan tästä materiaalista. Pelastustoimessa ja ensihoidossa työskentelevä henkilöstö kohtaa työtehtävissään epätavallisia ja traumaattisia kokemuksia, näiden kokemusten käsittelyn ja purkamisen tarkoituksena on nopea post-traumaattisen reaktion lieventäminen ja kokemusten normalisointi. Traumaattisesta kriisistä selviytyminen edellyttää aina psyykkistä työskentelyä. Traumaattiselle tapahtumalle luonteenomaista on, ettei siihen voi valmistautua etukäteen tai tottua. Tämä on tärkeää ymmärtää kohdattaessa traumaattisen kokemuksen läpi käyneitä uhreja tai ammattiauttajia. Akuutti ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä kriisityö on aina yhteisöllistä työtä, joka toteutetaan traumaattisen tapahtuman jälkeen. Tavoitteena on saada hallintaan ne tunteet yhteisössä tai yksilössä, jota traumaattinen reaktio on saanut aikaan. Asianmukainen tieto ja traumaattisten tilanteiden käsittely rauhoittavat, tuovat välineitä tunteiden hallintaan ja pitävät yllä tai parantavat työhyvinvointia. Defusing - toiminnan yhteistoimintasopimuksessa määritetään HIKLU alueen pelastuslaitosten yhteinen Defusing - toiminta ja maksuperiaatteen. 2 Historia Trauman jälkeinen interventio (posttraumaattinen interventio), joka tunnetaan myös nimellä kriisiinterventio, on saanut alkunsa 1940-luvulla. Ilmiönä se lähti voimakkaaseen kasvuun 1980-luvulla. Trauman jälkeinen interventio ja katastrofipsykologia alkoivat kehittyä toisen maalimansodan aikana sodan olosuhteiden ja sotilaiden äärimmäisten kokemusten vuoksi. Debriefing-menetelmän kehitti alun perin Jeffrey Mitchell Yhdysvalloissa 1980-luvulla. Hän julkaisi artikkeli When Disaster Strikes (Kun Katastrofi Iskee). Artikkelissa hän esitteli Critical Incident Stress Debriefing-mallin (CISD), johon kuuluvat psykologinen purkukeskustelu (defusing) ja jälkipuinti (debriefing). Malli on käytetyin kriisi-interventio malli maailmassa. Mitchell kuvasi mallissaan, miten ambulanssin kuljettajien kokemaa traumaattista stressiä voidaan vähentää, kun he ovat kokeneet työssään traumaattisen tilanteen. Psykologisella jälkipuinnilla on kaksi tarkoitusta. Ensinnäkin lieventää traumaattisen tapahtuman vaikutuksia ja toiseksi kiihdyttää normaalia toipumisprosessia, kun terve ihminen on kohdannut hyvin epätavallisen tapahtuman. Kaiken kaikkiaan psykologisella jälkipuinnilla pyritään traumaperäisen stressireaktion ehkäisemiseen. Menetelmään kuuluu, että käsitellään traumaattinen tilanne uudelleen.
5 Sivu 4 / 18 Ryhmämenetelmänä psykologista jälkipuintia on kehitetty ja otettu käyttöön ja 1990-luvulla. Suomeen se tuli 1990-luvulla. Se kehitettiin pelastustyötä tekevien työntekijöiden tueksi. Se laajeni myöhemmin myös onnettomuuden uhrien ja näiden läheisten auttamismenetelmäksi. 3 Käsitteet 3.1 Defusing - istunto eli purkukokous Purkukokous on ryhmäprosessi, jossa asianosaiset/auttajat itse purkavat kokemuksiaan henkisesti kuormittavasta tapahtumasta tai työtehtävästä. Henkisessä mielessä purkaminen tarkoittaa traumaattisen tapahtuman aiheuttaman järkytyksen ja sokin purkua sekä lähituntien suunnittelua tapahtuman jälkeen. Prosessi tulisi käynnistää jokaisen traumaattisen tilanteen jälkeen tapahtumien ytimessä olleille jo saman työvuoron tai seuraavan 24 tunnin aikana. Defusing - istunnon tarkoituksena on nopea post-traumaattisten reaktioiden lievittäminen, kokemusten normalisointi ja sosiaalisen verkoston uudelleen vahvistaminen. Tavoitteena toisistaan eristäytymisen ehkäiseminen siten, että osallistujat havaitsisivat kokemustensa olevan samankaltaisia. Istunnolla voidaan osoittaa henkilöstölle heidän tekemänsä työn arvo ja herättää usko että tapahtumasta voidaan toipua. Defusingin jälkeen voidaan arvioida debriefingin tarve. 3.2 Debriefing eli psykologinen jälkipuinti Debriefing järjestetään 3 vuorokauden sisällä tapahtuneesta ja istunto kestää 2-3 tuntia. Istunnon tavoitteena on työstää psyykkisiä reaktioita, kohdata todellisuus, normalisoida reaktiota, helpottaa tapahtuman jälkeistä ahdistusta ja ennalta ehkäistä myöhempiä stressireaktioita. Istunnossa pyritään käymään tapahtuma perusteellisesti läpi, samalla pyritään hyväksymään tosiasiat, se mitä on tapahtunut. Lisäksi sen avulla pyritään voittamaan tapahtuneen torjuminen, tukemaan normaalin surutyön käynnistymistä sekä helpottamaan ryhmän keskinäisen sosiaalisen tuen käynnistymistä. Debriefing-istunnossa on tuotava esiin se, ettei kukaan selviä oireitta, jos tilanne tai tapaus on riittävän rankka, omakohtainen tai muuten puhutteleva. On tärkeää kertoa, että kaikenlaiset oireet ovat normaaleja, mutta tilanne tai tapahtuma itse on epänormaali. 4 Lainsäädäntö ja työturvallisuus vastuu Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajia jälkipurku ja -puinti toimintaan. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi: ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja psyykkisten terveyden haittoja. Työturvallisuuslaki (738/ ) Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työturvallisuuslaki (738/ mom.)
6 Sivu 5 / 18 Jos työntekijä todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinon ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työturvallisuuslaki (738/ ) Työntekijän on noudatettava työantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työturvallisuuslaki (738/ mom.) Työntekijän on myös kokemuksensa, työnantajalta saamansa opetuksen ja ohjauksen sekä ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissään olevin keinon niin omasta kuin muiden työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/ mom.) Psyykkinen terveys on työturvallisuuslain 1 mainittuja siihen perustuen ja muiden lain kohtien tukemana, työnantajalla on velvollisuus psyykkisenterveyden ylläpitämiseen ja suojaamiseen. Työtuvallisuuslaki velvoittaa työantajan jälkipurku ja -puinti toimintaan. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työtekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kriittisten tilanteiden jälkipurku ja -puinti ovat psyykkisenterveyden ylläpitämistä ja vakavampien seuraamusten ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain edellyttämää vastuuta ei voi siirtää. Vastuu on hajautettu organisaatiossa ylimmälle johdolle, keskijohdolle, työnjohdolle ja yksittäiselle työntekijälle. Jokainen esimies tai työantajan edustaja vastaa oman toimivaltansa mukaan työsuojeluasioista. Esimiehellä vastuu rajoittuu sellaisiin asioihin, joissa hänellä on oikeus tehdä päätöksiä oman toimivaltansa, harkintansa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Työtekijän velvollisuus on noudattaa satuja määräyksiä ja ohjeita.
7 Sivu 6 / 18 5 Defusing- Debriefing LUP ohje LÄNSI-UUDENMAAN PELASTULAITOS IM Defusing- Debriefing LUP ohje Tarkenne Käyttö: Pelastuslaitoksen henkilöstön käyttöön Käyttöalue: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Hyväksytty: Päivämäärä: Laatijat: Tulee voimaan: ETUNIMI SUKUNIMI xx.xx.2014 IM xx.xx.2014
8
9 Sivu 1 / 18 Yleistä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ylläpitää defusing - järjestelmää, joka koostuu toimintaa määrittelevistä ohjeista, koulutuksesta, raportoinnista sekä defusing - ryhmän toiminnasta. Defusing - ryhmään kuuluvat asianmukaisen koulutuksen saaneet defusing - istuntojen ohjaajat. Ohjeen tarkoitus Defusing tarkoittaa traumaattisen kokemuksen välitöntä purkua. Istunnon tavoitteena on pelastuslaitoksen koko henkilökunnan työkyvyn nopea palautuminen ja henkisen kuormittavuuden vähentäminen. Debriefing tarkoittaa pitemmällä aika välillä tapahtuvaa traumaattisen kokemusten purkua. Debriefing istunnot järjestää työterveyshuolto. Ennakoivat toimenpiteet Jälkipurku toteutetaan mahdollisemman pian traumaattisen tapahtuman jälkeen. Vuorotyötä tekevälle henkilökunnalle istunto järjestetään saman työvuoron aikana tai välittömästi työvuoron jälkeen. Istunto on osa työtehtävää ja siten myös työvuoron jälkeen tulee siihen osallistua. Päivähenkilökunnalle istunto pidetään mahdollisimman nopeasti. Istunto kestää noin yhden (1) tunnin. Toimenpiteet Esimerkkejä psyykkisesti vaikeista tilanteista jotka vaativat purkua - Lapsipotilaan vaikea loukkaantuminen tai kuolema - Potilaan poikkeava tai tuskainen loukkaantuminen tai kuolema - Poikkeuksellisen paljon onnettomuuden uhreja (suuronnettomuus) - Omaa henkeä ja terveyttä uhannut läheltä piti tilanne - Työkaverin tai hänen omaisen vaikea loukkaantuminen tai kuolema - Väkivallan uhka tai toteutuminen - Itse aiheutettu haittatapahtuma sivulliselle, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuus - Monta peräkkäistä rankkaa tilannetta, josta jää kierrokset päälle - Mikä tahansa psyykkisesti kuormittava tilanne, jonka työntekijä kokee tarpeelliseksi käsitellä systemaattisesti Defusing- toiminta prosessina ja miten se käynnistetään Kuka tahansa asianomainen henkilö voi tarpeen vaatiessa käynnistää defusing istunnon, ottamalla yhteyttä omaan lähi esimieheen. Erityisesti kokeneempien ammattihenkilöiden on kiinnitettävä huomiota tarvearviointiin, kun tilanteessa on mukana nuorempia/kokemattomampia työntekijöitä/työharjoittelijoita. Kun defusing istunnon kriteerit täyttyvät, TIKE välittää tiedon päivystävälle palomestarille, päivystävälle lääkintäesimiehelle ja asemapaikan esimiehelle. Heidän tehtävänään on ottaa yh-
10 Sivu 2 / 18 teyttä defusing ohjaajaan ja järjestää istunto. Apunaan defusing ohjaajalla on apuohjaaja, jolloin tilaisuudessa on kaksi (2) ohjaajaa. Tarvittaessa debriefing istunnon järjestää työterveyshuolto. Rankan työtilanteen jälkeen altistunut tai altistuneet (työvuoro) vapautetaan työvelvoitteesta jälkipurun ajaksi. Vakavia oireita kokevat henkilöt vapautetaan tarvittaessa työvelvoitteesta loppu työvuoron/työpäivän ajaksi. Altistuneet korvataan valmiussiirroilla tai vapaavuorolla. Jos istunto pidetään työyhteisössä tapahtuneesta syystä, ohjaajaksi kutsutaan ulkopuolinen henkilö, ennalta määrätyistä yhteistyötahoista. Raportointi Defusing tilaisuuksista tulee aina informoida pelastuspäälliköitä, ensihoitopäällikköä, PALI:n työsuojelupäällikköä, työsuojelusta vastaavaa palopäällikköä ja työsuojeluvaltuutettua. Istuntojen määrästä pidetään vuosittaista kirjanpitoa. Laskutus Ulkopuolisen defusing vetäjän kustannukset korvataan pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitokselle kerran vuodessa tehtävällä ns. tasalaskutuksella.
11 Sivu 3 / 18 6 Defusing - ryhmän työohje DEFUSING - RYHMÄN TYÖOHJE Tilannekeskus lähettää defusing - ryhmälle tekstiviestin: Defusing tarve Länsi-Uusimaa, lisätietoja P20, P3, L4. Viestiin tieto paikkakunnasta ja siitä kuka defusingia pyytää. Kun olet saanut tehtävän: - kysy tapahtumatiedot/tapahtumapaikka - selvitä monta osallista (ei mielellään yli 10 henkilöä, 2 istuntoa on parempi ratkaisu) - sovi ilmoittajan kanssa istunnon pitopaikka ja aika - sovi ilmoittajan tai aseman yhteyshenkilön kanssa järjestelyistä asemalla ja anna tarvittavat ohjeet (muun muassa rauhallinen paikka, vaihtomiehistö, osallisten informointi jne.) - ota yhteys pariisi ja sovi aikataulu myös hänen kanssa - tee arvio oletko oikea henkilö istunnon vetäjäksi Matkajärjestelyt - -Jos mahdollista, käytetään matkoihin LUP:n ajoneuvoa. Jos kuitenkin on järkevämpää käyttää omaa ajoneuvoa, niin km-korvaus voidaan laskuttaa pelastuslaitokselta. Toiminta ennen defusing - istuntoa - Käy istunnon järjestelyt läpi yhdyshenkilön kanssa ja tee tarvittavat lisäjärjestelyt. (järjestä osallistujien paikat siten, että kaikki näkevät toisensa, varmista paikan rauhallisuus, kahvit, ym.) - Tee toimintasuunnitelma parisi kanssa ja sopikaa työnjaosta Istuntorakenne - ALOITUSVAIHE vetäjät ottavat istuntoon tulijat vastaan vetäjien avauspuheenvuoro
12 Sivu 4 / vetäjien esittely 2. istunnon tarkoitus ja tavoitteet 3. pelisäännöt (luottamuksellisuus ja vaitiolo) 4. turvallisuuden ja luottamuksen tukeminen - TOSIASIA- ELI FAKTAVAIHE osallistujat esittäytyvät osallistujat kertovat kuinka saivat tiedon tapahtumasta ja miten siihen liittyvät tavoite: saada jäsentynyt kuva siitä mitä todella tapahtui - AJATUSVAIHE osallistujat kertovat aistihavainnoistaan (konkreettisesti: äänet, näköhavainnot, hajut, kosketusmuistot jne.) osallistujat kertovat, mitä ajatuksia havainnot synnyttivät osallistujat kertovat, mitä tulkintoja ja ratkaisuja he ajatustensa pohjalta tekivät (normalisointi ja ymmärrys) - Kaikenkaikkiaan istuntokesto maks. 1 t, aikaa ei ole tarkoituksenmukaista venyttää. Kaikille tulee antaa kuitenkin mahdollisuus puhua rauhassa. Tosin, jos joku ei halua puhua, niin ok, mutta läsnäolo on suotavaa. Kesken istunnon ei voi poistua. Jos näin kuitenkin käy, apuvetajä lähtee mukaan. Lopuksi kerro jatkotoimet, eli 3 vuorokauden sisällä mahdollisuus debriefinistuntoon, jolloin mukana kriisipsykologi työterveyshuollosta ja jompikumpi istunnon vetäjistä. Istunnon jälkeen - Käy vielä jatkotoimet läpi vastuuesimiehen kanssa - Käy parisi kanssa istunto läpi ja miettikää tarvitsetteko itse defusing - istunnon - Tee istunnosta raportti (lomake) - Tee mahdolliset työsuojeluhavannot istunnon purusteella ja välitä tieto työsuojeluvaltuutetulle
13 Sivu 5 / 18 - Raportoi istunto/tapahtuma toimintaohjeen mukaisesti Ylityökorvaus Ylityökorvaus alkaa silloin, kun otat tehtävän vastaan ja aloitat valmistelemaan istuntoa ja loppuu, kun olet taas kotona. Yhden istunnon vaatima työaika alkujärjestelyistä loppuraportointiin on keskimäärin viisi tuntia ( 5h). Raporttiin sisällytetään työajankäyttö kellonaikoineen, esimies kirjaa raportin perusteella tunnit ylityölistaan. Ylityöt määräytyvät työehtosopimuksen mukaisesti. Defusing - istunto HIKLU-alueella Tilanteissa, joissa ei omaa defusing henkilöstöä saada aktivoitua tai jos istunto pidetään työyhteisössä tapahtuneesta syystä voidaan pyytää apua Helsingin, Itä-Uudenmaan tai Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilta defusing vetäjiä. Muuten yllä olevien periaatteiden mukaisesti, mutta aina ilmoitus ennen lähtöä P20:lle ja matkat AINA LUP:n (tai tässäkin harkintaa, jos asuu Vantaalla niin ei tarvitse LUPin autoa Vantaalla olevaan KUP istuntoon) autolla. Korvaus maksetaan LUP:N toimesta saman kaavan mukaan. Ulkopuolisen vetäjän kustannukset korvataan pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitokselle kerran vuodessa ns. tasalaskutuksella. Yhteystietoja: (puhelinnumerot yksityisiä)
14 Sivu 6 / 18 7 Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten ensihoito- ja pelastushenkilöstön defusing - toiminnan yhteistoimintasopimus HELSINGIN, ITÄ-UUDENMAAN, KESKI-UUDENMAAN JA LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOSTEN ENSIHOITO- JA PE- LASTUSHENKILÖSTÖN DEFUSINGTOIMINNAN YHTEISTOIMINTA- SOPIMUS 1.SOPIJAPUOLET Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Osoite: Teknikontie 4, Vantaa Helsingin pelastuslaitos Osoite: PL 112, Helsinki Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Osoite: Ruiskumestarinkatu 2, Porvoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Osoite: PL 47, Espoon kaupunki Jäljempänä Hiklu - alueen pelastuslaitokset, pelastuslaitokset 2.SOPIMUKSEN TARKOITUS Ensihoito- ja pelastushenkilöstö kohtaavat päivittäisessä työssään usein henkisesti traumatisoivia tilanteita. Ensihoitopalvelulla ja pelastustoimella tulee olla kattava mahdollisuus tarjota henkilöstölleen tarvittaessa nopeasti mahdollisuus
15 Sivu 7 / 18 jälkipurkuun (defusing), jonka vetäjinä toimivat defusing- ja/tai debriefing-koulutuksen saaneet vertaistukihenkilöt. Kriisitilanteiden henkinen huolto koostuu kahdesta osiosta: - välittömästä, saman työvuoron aikana tapahtuman kanssa järjestettävästä oman henkilöstön defusing - toiminnasta sekä - pitkäjänteisemmästä henkisen huollon ammattilaisten sekä defusing vetäjien (apuvetäjä) järjestämästä debriefingistä. Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan (HIKLU) pelastuslaitosten defusing - järjestelmä perustuu pelastuslaitosten defusing - ja debriefing - koulutuksen saaneiden henkilöiden yhteiseen verkostoon ja mahdollisuuteen käyttää heitä tilaisuuksien vetäjinä yli kunta-, palveluntuottaja- ja toimialarajojen. Sopimuksen tarkoituksena on selkeyttää HIKLU - alueella laitosrajat ylittävien defusing istuntojen järjestämisperiaatteet, siitä suoritettavat korvaukset laitosten välillä sekä raportoinnin periaatteet. 3.DEFUSING - TILAISUUDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Defusing - toiminta perustuu koulutuksen saaneiden henkilöiden saman työvuoron puitteissa järjestämiin purkutilaisuuksiin. Olennaista toiminnassa on, että defusing pyyntöön, joka voi tulla esimieheltä tai henkilöstöltä, reagoidaan välittömästi ja kaikki traumaattisessa tilanteessa mukana olleet osallistuvat esimiehen määräyksellä istuntoon riippumatta organisaatio- tai kuntarajoista. Tilaisuus järjestetään mahdollisimman nopeasti työvuoron aikana tai viimeistään sen päätteeksi, tilaisuus on aina osallistujille työaikaa. Erityistapauksissa, defusing - istunnon vetäjän niin suosittaessa, traumatisoivassa tilanteessa olleet työntekijät vapautetaan mahdollisimman nopeasti työtehtävistä ja työnantaja järjestää vastaavan tarvittavan henkilöstön valmiuden ylläpitoon. Näin traumaattiseen tehtävään osallistuneelle henkilöstölle tarjotaan välittömästi mahdollisuus vertaistukeen pohjautuvaan apuun. Defusing - istunnossa arvioidaan debriefingin tarve, jonka jälkeen sovitaan työnjohdon kanssa istunnon organisoinnista. Debriefing - toiminnasta vastaa pääsääntöisesti työterveydenhuolto tai muu asianomaisen koulutuksen saanut taho.
16 Sivu 8 / 18 Työnjohdon tehtäviin kuuluu tilanteen jälkiseuranta sekä työterveyshuollon palvelun piiriin ohjaus tarvittaessa. Myös muiden viranomaisten, sopimuspalokuntien, muiden vapaaehtoisten pelastusorganisaatioiden edustajilla sekä yksityisillä ensihoitopalveluiden tuottajilla tulee olla mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. Kukin pelastuslaitos päättää itse kuinka he näissä tapauksissa jyvittävät järjestämiskustannuksia. Kun traumaattinen tapahtuma tapahtuu työyhteisön sisällä siten, että mahdolliset defusing - vetäjät ovat lähellä ko. yhteisöä, on vetäjä pyydettävä yhteistyöalueelta. Tilaisuuden vetäjä ei saa olla ollut osallisena ao. tehtävään tai tapahtumaan. Jos omalta alueelta ei löydy istunnon vetäjää tai tapahtuneen johdosta oman alueen vetäjät ovat liian lähellä tapahtumaa ja yhteisöä, pyydetään istunnon vetäjä muiden alueiden TIKE:n kautta. Kukin laitos määrittelee omat sisäiset työnjohdolliset käytännöt laitosrajat ylittävien tehtävien osalta. Laitosrajat ylittävän defusing järjestelmän avulla pyritään turvaamaan myös ruotsinkielisen henkilöstön mahdollisuus saada keskusteluapua omalla äidinkielellään. Defusing - istunto voidaan järjestää yhden henkilön vetämänä, mutta suositeltavaa on, että istunto vedetään kahden henkilön kokoonpanolla. HIKLU-ALUEEN DEFUSING VETÄJÄT Defusing - koulutuksen saaneista ja tehtävään hyväksytyistä työntekijöistä ylläpidetään yhteistä rekisteriä ja yhteystietokantaa, jonka perusteella alueen vastuuhenkilö kussakin tilanteessa järjestää tilaisuuden vetäjän.
17 Sivu 9 / 18 4.KOULUTUS Tavoitteena on, että pelastuslaitoksilla on riittävä lukumäärä defusing -koulutuksen saaneita henkilöitä, mikä mahdollistaa järjestelmän toimintavarmuuden. Kukin laitos määrittelee oman tarpeensa ja vastaa oman henkilöstönsä koulutuksesta. Vähintään kerran kalenterivuodessa järjestetään defusing - istuntojen vetäjien ylläpitokoulutus, sekä alueiden yhteishenkilöiden yhteistapaaminen. Myös valtakunnallista henkisen hyvinvoinnin vuosittaista seminaaria koordinoidaan HIKLU alueen defusing - toimijoiden ja Palopäällystöliiton yhteistyönä. 5.RAPORTOINTI Defusing - istunnon jälkeen tilaisuuden vetovastuussa ollut henkilö antaa kirjallisen (sähköpostin välityksellä) raportin tilaisuudesta. Raportista tulee ilmeitä tilaisuuden ajankohta (alkamis- ja päättymisaika), paikka sekä tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden nimilista ja työnantaja. Raportissa ei kuvata keskustelutilaisuuden sisältöä tai tilaisuudessa esiin nousseita asioita. Sen sijaan raportin antajana tulee tehdä mahdolliset jatkotoimenpide-ehdotukset ja ottaa kantaa kehittämis- sekä työsuojelutarpeen arviointiin. Raportointia varten laaditaan yhdenmukainen lomake. Raportti toimitetaan traumaattisen tapahtuman kohteeksi joutuneen henkilöstön työnantajalle. Pelastuslaitokset nimeävät vastuuhenkilöt, joille raportit toimitetaan viimeistään viikon kuluessa istunnon pitämisestä. Vuosittain, kunkin vuoden joulukuun 15. päivään mennessä raportoidaan HIKLU alueen pelastuslaitoksille yhteenvetona alueella järjestetyt istunnot sekä rajat ylittäneet laskutettavat tehtävät.
18 Sivu 10 / 18 6.DEFUSING ISTUNNON VETÄJÄN KORVAUKSET JA HENKI- LÖSTÖN KORVAUKSET Kukin pelastuslaitos määrittelee toimintaan osallistuville istunnon vetäjille ja istuntoon osallistuvalle henkilöstölle maksettavat korvaukset, kuten palkka ja matkakorvaukset, omien palkkarakenteiden mukaisesti. Defusing - istunto on henkilöstölle työtehtäväksi luokiteltava tapahtuma. 7.TALOUS Defusing vetäjien kustannukset korvataan pelastustoiminnan yhteistoimintasopimusen mukaisesti pelastuslaitokselle kerran vuodessa tehtävällä ns. tasalaskutuksella. 8.SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN Kukin pelastuslaitos voi irtisanoa sopimuksen päättyväksi vain kalenterivuoden vaihtuessa. Irtisanominen on tehtävä vähintään kuusi kuukautta ennen. 9. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Sopimusta on laadittu ja allekirjoitettu neljä samansanaista kappaletta, yksi kullekin pelastuslaitokselle. Sopimus tulee voimaan x.xx.xxxx alkaen. Paikka ja päiväys
19 Sivu 11 / 18 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Helsingin pelastuslaitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotDefusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotDefusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa
Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa using sing on menetelmä, jolla pyritään auttamaan auttajaa ytymään paremmin traumaattisesta
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotDefusing-osaamisesta on hyötyä
Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun
LisätiedotPOLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotPOLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö
POLIISIN DEFUSING TOIMINTA valtakunnallinen määräys - paikallinen käytäntö Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa -seminaari 9.4.2013 Turku Tuija Järvenpää Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen Poliisilaitos
LisätiedotHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan
LisätiedotHenkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.
Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotMiten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016
Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja
LisätiedotAsiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto
1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän
LisätiedotEnsihoitopalvelusopimus
1 Ensihoitopalvelusopimus Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja Palvelun tuottaja Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Taivassalon kunta, sairaankuljetus Sopimuksen kohde 1 Sopimuksen kohde
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotKriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.
Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan
Lisätiedot3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen
JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja
LisätiedotENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde
ENSIHUOLTOSOPIMUS 1. Sopijaosapuolet 2. Sopimuksen kohde Kuntien viranomaisten kokonaisvastuulla olevien ensihuoltotehtävien, kuten majoituksen, ruokahuollon, vaatteiden ja muiden varusteiden sekä psykososiaalisen
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotSOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ
SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven
LisätiedotOPINNÄYTETYÖTUTKIMUS
OPINNÄYTETYÖTUTKIMUS Työntekijöille tarjottava henkinen ensiapu ja henkistä hyvinvointia tukevat toimenpiteet pelastustoimessa Jose Saarimaa Palopäällystön koulutusohjelma AmkN10 Tutkimuksen toteutus Maaliskuun
LisätiedotEv.lut. kirkon varautuminen kriiseihin 25.3.2009. Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 30.3.2009
30.3.2009 Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen 25.3.2009 VARAUTUMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkon perustehtävän toteuttamien kaikissa olosuhteissa Varmistetaan valmiussuunnitelmissa.
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain
LisätiedotDefusing-ohjaajakoulutus
Defusing-ohjaajakoulutus (2+1 pv) 27.-28.10.2015 ja 1.12.2015 Tampereella Suomen Yhteisöakatemia OyOy Suomen Yhteisöakatemia Saarijärventie 5 B 14 Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotVäkivalta / uhkatilanne
Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,
LisätiedotHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI
HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1
LisätiedotVaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6)
Vaalan kunta Ostoliikennesopimuksen liite 3 1 (6) KULJETUSPALVELUT OSTOLIIKENTEEN EHDOT Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen
LisätiedotRAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ
RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotSUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
1 SUOMEN KANSALLISOOPPERAN ORKESTERISSA AVUSTAJINA TOIMIVIA MUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS 1 Tällä työehtosopimuksella määrätään työehdot Suomen Kansallisoopperan orkesterissa avustajina toimiville
LisätiedotOSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET
KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen
LisätiedotSystemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ
Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä
LisätiedotKuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.
LisätiedotVäkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä. Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010
Väkivalta tai sen uhka sairaanhoitajan työssä Päivi Jokinen, ylihoitaja Järvenpään sosiaalisairaala 28.1.2010 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Väkivallan uhka Loukkaaminen Väkivaltatilanteiden aiheuttamat
LisätiedotVarasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013
Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 20.4.2010 31.3.2013 Kaupan liitto Eteläranta 10 PL 340, 00131 Helsinki Puhelin (09) 172 850 Faksi (09) 664 616 www.kauppa.fi Nimet ja suorat puhelinnumerot
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotEtelä-Karjalan pelastuslaitos KUVAUSOHJE 2018
Etelä-Karjalan pelastuslaitos KUVAUSOHJE 2018 Päivitetty 12.2.2018 Lähteet: Pelastustoimen viestintäopas, Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston julkaisu 1/2015 Kuvaaminen pelastustoimintatehtävissä, Sisäministeriön
LisätiedotKriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-
SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella
LisätiedotTyönantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä
1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen
LisätiedotSOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja
SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa
LisätiedotLapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin
Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jokilaaksojen pelastuslaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Haapanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotSAIRAANKULJETUKSEN JA PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA PSYKOLOGISESTA JÄLKIPUINNISTA
Outi Asuinmaa Marjo Pottala SAIRAANKULJETUKSEN JA PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA PSYKOLOGISESTA JÄLKIPUINNISTA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä
LisätiedotHankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa
Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotSOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet
Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotTampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta
LisätiedotDefusing-ohjaajakoulutus
Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015
LisätiedotYHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ
YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ Yhteistoimintasopimuksen sopijapuolet: Säkylän kunta Punkalaitumen kunta Huittisten kaupunki 1 Sopimuksen kohde ja sisältö Tämä sopimus
LisätiedotDefusing-ohjaajakoulutus
Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011
HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTON SIJAISHUOLLON JA AVOHOIDON ASIAKKAIDEN KULJETUSTEN PUITEJÄRJESTELYHANKINTA, JONKA KAIKKI EHDOT ON VAHVISTETTU SISÄLLYS 1 HANKINNAN TAUSTA...
LisätiedotPÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki
PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotTURVALLISUUSSUUNNITELMA
TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotTehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut
Tehostetun nuorisotyön toimintamalli Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut Nuorisotyö mahdollistaa ja antaa tilaa merkityksellisille kohtaamisille Nuorisotyössä voidaan vahvistaa nuorten mielenterveyttä tukevia
LisätiedotTässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.
K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotOAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016
TORNION OAY:N TIEDOTE 4.4.2016 OAJ:N TORNION PAIKALLISYHDISTYS TIEDOTTAA 4.4.2016 1. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu ja Tasa-arvotyö on taitolaji -julkaisu 2. TVA-neuvottelijat 3. OPI-tiedote 4. Kevään
LisätiedotTyöturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa
Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa Hanna Honkavuo, hankesuunnittelija, Pohjois-Savon pelastuslaitos Pelastustoimen tutkimuspäivät 6.6.2019 Hankkeen ajankohta 1.8.2018-31.1.2020
LisätiedotRahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi
Rahoitusperiaate 16.11.2017 erityisasiantuntija Hanna Talka 1 Etunimi Sukunimi Sisältö Taloustieto siirtymisen yhteydessä Maakuntien taloustietojen ryhmittely Talous rahoitusperiaatteen toteutumisen osana
LisätiedotKoulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi
Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi Kiinnostukseni osaamisen kehittämiseen Alipäällystökurssin
LisätiedotOHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS
OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI
TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotValtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen
Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3
LisätiedotSelvitys defusing-toiminnasta ensihoidossa
Selvitys defusing-toiminnasta ensihoidossa Haajanen, Sari 2012 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Selvitys defusing-toiminnasta ensihoidossa Sari Haajanen Terveyden edistämisen koulutusohjelma
LisätiedotPaikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä
Paikallinen sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 22.12.2006/1233 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
LisätiedotYhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä
KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500
LisätiedotTämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta.
1 (5) SOPIMUS JOENSUU SEUDUN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN PALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta
LisätiedotKriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotNURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET
NURMEKSEN KAUPUNKI OSTOLIIKENNESOPIMUS VANHUSTEN PÄIVÄKUNTOUTUSKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei ostoliikennesopimuksessa
LisätiedotJotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa
Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotPunaisen Ristin kotimaan apu
Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan
Lisätiedot1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.
6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9
LisätiedotVarasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus
Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...
LisätiedotTILANNEKESKUS OSANA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ
TILANNEKESKUS OSANA PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ Helsingin kaupungin pelastuslaitos Ville Mensala esikuntapäällikkö Sisältö Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä. Pelastustoiminnan
LisätiedotTyöehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen
TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5
LIEKSAN KAUPUNKI TARJOUSKILPAILUASIAKIRJA NRO 5 OSTOLIIKENTEEN EHDOT ASIOINTILIIKENNE / KIMPPAKYYTI Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Ehtoja noudatetaan ostoliikenteen järjestämisessä, jollei
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS
KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan
Lisätiedot