TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI 1 2014"

Transkriptio

1 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI

2 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI ISSN Julkaisija Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli Toimituksen osoite Kumppani-lehti Eteläpuisto 2 C, Tampere Puh. (03) Päätoimittaja Tuulia Matilainen s-posti: Puh Kirjoittajat Matti Repo Mari Leppänen Johanna Rantanen Pirjo Silveri Janne Villa Juha Hänninen Tuulia Matilainen Kannen kuva Juha Valkeajoki Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin uudistuneiden tilojen tupaantuliaisia vietettiin Ulkoasu Mainostoimisto Precis Oy Taitto Oriveden Kirjapaino Paino Oriveden Kirjapaino Painosmäärä 5000 kpl Hiippakunnan työntekijöiden yhteystiedot sekä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat löydät hiippakunnan nettisivuilta: Sisällys PIISPAN PALSTA Samaan suuntaan PÄÄKIRJOITUS Tila viestii...4 AJANKOHTAISTA...5 HYVÄ SAATTOHOITO ON JOKAISEN PERUSOIKEUS...7 Tarvetta varsinaiselle saattohoitolaille olisi hyvä selvittää Pyhä on läsnä Diakoniatyöntekijä kulkee kuolevan ja läheisten rinnalla...10 Kirja-arvio: Hyvästä hoidosta on kysymys Yhteisvastuu 2014 puhuu kuolemasta kuolemana KAPITULIN UUDISTUNEET TILAT TUOMIOKAPITULI ESITTÄYTYY.. 14 SÄHKÖ ILMASSA: Matkalla kohti yhtenäistä tavoitetta Syöksy saarnastuolista someen...21 Ole somessa rohkeasti kristitty...22 Hidas kirkko näyttää avuttomalta Yhteistyön pilotit...26 SAKARI LÖYTTY LIITTYI KAPITULIN KEHITTÄMISTIIMIIN..28 PS-KOLUMNI...32 Kuolevatko ihmiset ihan oikeasti? Juha Hänninen 22 2 Kumppani

3 Samaan suuntaan Kapitulin uusi vuosi alkoi kahdella juhlalla. Loppiaisena vihittiin kolme diakonian virkaan ja kaksi pappisvirkaan. Sen jälkeen siunattiin uuteen hahmoon remontoidut toimistotilat. Molemmat juhlat viittaavat yhteistyöhön. Tampereen hiippakunnassa toimitetaan diakonian vihkimys ja pappisvihkimys samassa messussa. Vihkimiseen valmistaudutaan myös yhdessä. Näin vahvistetaan keskinäistä jakamista ja yhteistä työnäkyä. Kysymys on lopulta yhdestä Kristuksen missiosta, jota hoidetaan eri viroissa. Jumalanpalveluksen ja diakonian yhteys saa seurakunnissa uutta syvyyttä. Se tosin edellyttää myös uutta hengellistä työnäkyä palvelevasta ja todistavasta seurakunnasta. Uusittu tuomiokapituli puolestaan lisää henkilökunnan vuorovaikutusta. Erilliset huoneet on vaihdettu yhteiseen isoon tilaan. Se mahdollistaa tiedonvaihdon, neuvojen kysymisen, mukaan kutsumisen ja avuksi tarjoutumisen ilman oville koputtelemista. Riittää, kun nostaa hetkeksi katseensa. Toki uusi tila vaatii myös uutta avoimuutta ja joustavuutta. Oma rauha voi häiriintyä, mutta ilman siihen suostumista ei synny hedelmällistä yhteistyötä. Kirkolliskokous päättää pian tulevaisuuden seurakuntarakenteesta. Yhtymien muodostaminen tulee edellyttämään työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä entistä enemmän valmiuksia voimien jakamiseen. Oman työalan tai -alueen mustasukkaiseen varjeluun ei tulevaisuudessa ole varaa. Kaikki nämä muutokset osoittavat samaan suuntaan. Uudessa testamentissa seurakuntaa kuvataan elävänä organismina, ihmisruumiina. Sen kaikki jäsenet toimivat yhdessä Kristus-pään alaisena. Kirkko on yhteisö, jossa jokaisella on tehtävä. Yksi ruumiinjäsen ei voi kuvitella toteuttavansa vain omaa tehtäväänsä. Onhan se elossa vain jakaessaan saman elämän muiden jäsenten kanssa ja tekemällä niiden elämän mahdolliseksi. Matti Repo Tampereen hiippakunnan piispa Kumppani

4 Pääkirjoitus Tila viestii Tampereen kapituli muutti takaisin Klingendahliin marraskuun alussa. Syksyn työskentely suurimmaksi osaksi etätyönä tai pienissä väliaikaistiloissa Finlaysoninkujalla oli monella tapaa opettavaista. Tapasimme harvoin koko työyhteisön voimin, mikä asetti yhteiseen tekemiseen, suunnitteluun ja työn luotaamiseen haasteita. Yhteisen ajan ja tilan merkitys yhteiselle tekemiselle ja oppimiselle kirkastui konkreettisella tavalla. Entiset seinillä toisistaan rajatut ja suljetut työhuoneet muutettiin osin neuvottelu- ja ohjaustiloiksi. Kapituli voi nyt kumppanina palvella seurakuntia ja niiden työyhteisöjä entistä monipuolisemmin. Avaammekin kapitulin ovet paitsi uusien toimintamuotojen, kuten teemoitettujen brunssien myötä, myös tarjoamalla tiloja seurakuntien käyttöön vaikkapa tiimipalaveria tai työyhteisöpäivää varten. Seurakunnasta voidaan tulla omalla porukalla tai kutsua mukaan joku kehittämistiimistämme. Kapitulin uusien tilojen tupaantuliaisissa tammikuun alussa joku kysyi, miten tilojen muutos on vaikuttanut työ- ja toimintatapoihimme. Itse asiassa tilojemme muutostarve nousi esiin toiminta- ja työtapojemme muuttumisen myötä. Työskentelemme kapitulissa yhtenä tiiminä, joten halusimme tilojemme paitsi mahdollistavan sen entistä paremmin, myös viestivän siitä selkeämmin. Vanhaan hyvään asuunsa jäänyt istuntosali muotokuvineen, tehtaan ajoista muistuttavat suuret ikkunat ja tiiliseinät sekä värikkäät, modernit monitoimitilat kuvaavat sitoutumista pitkään historiaan ja jatkuvaan muutokseen. Päätoimittaja Tuulia Matilainen 4 Kumppani

5 Ajankohtaista Hiippakuntasihteerit ovat nyt asiantuntijoita Tampereen hiippakuntavaltuusto päätti kokouksessaan , että hiippakuntasihteerin virkanimike muutetaan asiantuntijan virkanimikkeeksi vuoden 2014 alusta. Asiantuntijan nimikkeen yhteydessä on mahdollista käyttää työalaa tai osaamisaluetta tarkentavaa lisämäärettä. Aiemmin syksyllä kirkkohallituksen toiminnallisen osaston organisaatiouudistuksessa uudistettiin virkanimikkeitä. Työalasihteerin virkanimikkeestä luovuttiin ja sen sijasta käytetään nimikettä asiantuntija. Ei vain papeille Tampereen hiippakunnan uusien työntekijöiden valmennukseen kutsutaan jatkossa kaikkia kirkon tehtävissä ensimmäistä kertaa aloittavia työntekijöitä. Piispantalon juhlassa ei siis jatkossa juhlita vain pappeja ja diakonian virkaan vihittyjä, vaan kaikkia kirkon työhön kutsuttuja. Seuraava valmennus käynnistyy huhtikuussa. Lisätietoja valmennuksesta löydät hiippakunnan nettisivuilta. Valmennus on maksuton. Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014 ja se tarkoittaa monenlaisia hallinnollisia ja viestinnällisiä ponnistuksia seurakunnissa ja koko kirkossa. Tulevien vaalien kampanjassa kerrotaan kasvojen ja tarinoiden kautta siitä, mitä hyvää kirkko tekee. Kampanjan avulla nostamme esille kirkon perustyötä ja pyrimme kertomaan erilaisia tarinoita siitä, miksi ihmiset kokevat kirkon tärkeäksi, haluavat kirkkoon kuulua ja sen elämään vaikuttaa. Nyt on oikea heti pohtia niin hiippakunnassa kuin kaikissa sen seurakunnissa voisiko hyvän tekemisen teeman ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa laajemminkin? Miten voisimme vaalikampanjan kautta kertoa siitä, mitä erityisiä hyvän tekemisen tapoja meillä on? Katse ehdokasasetteluun Kampanjassa panostetaan aikaisempaa enemmän ehdokasasetteluun. Tarvitsemme hyviä luottamushenkilöitä, jotka vastaisivat kattavasti koko kirkon jäsenistön todellisuutta. Valitut luottamushenkilöt päättävät siitä, miten seurakuntarakenneuudistus paikallisella tasolla toteutuu. Toiseksi keskitymme ennakkoäänestysaikaan. Ennakkoäänestysviikolla seurakunnilla on erityinen tilaisuus näkyä ja pitää esillä kirkon työtä ja sanomaa. Valtakunnallinen näkyvyys luo hyvän pohjan paikalliselle esilläololle, johon on hyvä valjastaa laajasti seurakunnan työntekijät, vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt. Nyt on aika suunnitella Vaalien sisäinen viestintä tulee tapahtumaan Sakasti. fi -sivuston kautta. Ehdokkaille ja äänestäjille suunnattu viestintä keskittyy seurakuntavaalit.fi -sivustolle. Tulevissa vaaleissa kaikkien seurakuntien käytössä on vaalikone sekä yhteinen tieto- ja tulospalvelu. Kampanjan ilme perustuu kirkon yhteiseen ilmeeseen. Sakastin vaalisivulle tulee vaaliviestintäsuunnitelma sekä kaikki mahdollinen vaaleihin liittyvä viestinnällinen ja hallinnollinen materiaali. Syyskuussa seurakuntavaalien käyttöön tulee myös oma uutiskirje. Seurakuntavaaleja on tärkeää pi- Tärkeitä päivämääriä Kirkkoneuvosto / valtuusto valitsee vaalilautakunnan mennessä. Ehdokasasettelu päättyy klo mennessä on pidettävä vaalilautakunnan ensimmäinen kokous. Suositus on, että työ aloitettaisiin kuitenkin jo ennen kesälomakautta. Ennakkoäänestys Kun täytät 16 vuotta viimeistään , sinulla on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Liity kirkkoon mennessä, jotta voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Kun täytät 18 vuotta viimeistään , niin voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa Vaalipäivä tää esillä jo hyvissä ajoin. Nyt on juuri oikea hetki pohtia sitä, miten vaalit voisivat parhaalla mahdollisella tavalla näkyä vuoden 2014 toiminnassa. Mari Leppänen projektipäällikkö Kirkkohallitus Kumppani

6 Kapitulin ovet avoinna seurakunnille: Tiimipalaveri kapitulissa? Tampereen tuomiokapitulin uudistetut tilat soveltuvat monipuolisesti erilaisiin ohjaus-, neuvottelu- ja kokoustilanteisiin. Kapitulissa on nyt kaikkiaan viisi erikokoista neuvottelutilaa. Kapitulin ovet ovat maksutta avoinna hiippakunnan seurakuntien käyttöön. Seurakunta voi varata vapaana olevan tilan itsenäiseen käyttöön tai tilavaraukseen voidaan sisällyttää räätälöidysti esimerkiksi kapitulin kehittämisasiantuntijan vetämää työskentelyä. Tiloja voi varata maanantai-torstaipäiviksi klo väliselle ajalle. Tilojen varaaja huolehtii itse kokoustarjoiluista. Kapitulista saa lainaan kahvin- ja vedenkeitintä. Klingendahlin kiinteistössä toimii lounasravintola Piha, josta voi tilata noudettavaksi esimerkiksi kahvileipää, lisätietoja saa kapitulista tilavarauksen yhteydessä. Tiedustelut ja tilavaraukset sanna. tai puh Tilavarauksen yhteyteen toivotuista ohjauspalveluista voi olla yhteydessä kapitulin kehittämistiimin asiantuntijoihin tai hiippakuntadekaani Ari Hukariin ari. puh Katso kuvia uusista tiloista s Hiippakunnan uudet nettisivut avautuivat vuoden alussa Tampereen hiippakunnan uudet verkkosivut avautuivat vuoden alussa. Sivut löytyvät vanhasta tutusta osoitteesta Sivut uudistettiin viestintäkyselyssä 2013 saadun palautteen perusteella ja vastaamaan entistä paremmin sivujen käyttäjien tarpeisiin. Tutustu ja anna palautetta! Samalla voit tilata sivujen kautta sähköpostiisi myös kapitulin uutiskirjeen ja tuomiokapitulin päätökset. Tampereen hiippakunnalla ja piispa Matti Revolla on sivut myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Tilaa hiippakunnan uutiskirje Loppiaisena vihittiin Tampereen tuomiokirkossa diakonian virkaan Arja Kujala, Pirjo Järvinen ja Taru Suuronen sekä pappisvirkaan Reetta Luoma ja Matti-Pekka Piirainen. Vihityt hymyilevät kuvassa Tuomiokirkon portailla messun toimittajien kanssa. Nyt voit tilata sähköpostiisi hiippakunnan uutiskirjeen tai kapitulin päätökset. Verkkosivujen Uutiset ja Päätökset -sivuilta löytyy oheisen kuvan mukainen sähköinen tilauslomake. Syötä sähköpostiosoitteesi, valitse tilauksesi ja paina Tilaa. Jos haluat sekä uutisia että päätöksiä, tee tilaus kahteen kertaan. Saat tilauksestasi vahvistuspyynnön sähköpostiisi. 6 Kumppani

7 Kun mitään ei ole tehtävissä on vielä paljon tehtävissä Hyvä saattohoito on jokaisen perusoikeus Saattohoito on kuolevan itsemääräämisoikeutta, arvokkuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittavaa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Saattohoito koskettaa meitä jokaista: perheenä, ystävänä, työtoverina ja erilaisina työntekijöinä. Vuoden 2014 Yhteisvastuuvaroin parannetaan suomalaista saattohoitoa. Saattohoidossa puhutaan ihmisen kokonaiskärsimyksen hoitamisesta. Se tarkoittaa fyysisen kärsimyksen eli kivunhoidon lisäksi myös ihmisen psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen kärsimyksen ja ahdistuksen lievittämistä sekä kuolevan läheisten tukemista sairauden loppuvaiheessa ja kuolinprosessin aikana. Saattohoitoon tulevat ihmiset elävät, ja he haluavat, että heille tehdään mahdolliseksi heidän näköisensä loppuelämä, Pirkanmaan Hoitokodin johtaja Tiina Surakka sanoo. Saattohoidossa olevia ihmisiä elää jatkuvasti keskellämme. He ovat kaikenikäisiä, yksinäisiä, sosiaalisia, perheellisiä, eristäytyviä, syrjäytyneitä, valtakunnan vaikuttajia kaikenlaisia ihmisiä. Ei potilaan statusta vaan ihmisen elämä Saattohoitoon hakeutuva käy läpi isoa prosessia, joka on jatkunut pitkään tai vasta muutaman kuukauden. Saattohoitoon hakeutuvat ihmiset ovat tulleet hoidon piiriin toiveenaan parantua. He ovat hyväksyneet sen, että sairautta ei voi parantaa, mutta sen kulkua voidaan jarruttaa. He ovat huomanneet oireiden lisääntyneen hoidosta huolimatta ja saaneet ammattitaitoista palliatiivista, oireita lievittävää hoitoa. He ovat myös kuulleet kuolevansa sairauteensa, Tiina Surakka kuvaa. Saattohoidossa keskitytään ihmisen olemassa olevien voimavarojen löytymiseen, hänen elämänsä tarinan kuuntelemiseen, hänen elämänsä merkityksen pohtimiseen. Saattohoidossa keskitytään elämään, ei kuoleman odottamiseen. Tiina Surakka näkee kirkon roolin saattohoitotyössä tärkeänä. Kirkko muistuttaa sanomansa perustalta kuolevan ihmisen oikeuden tunnustamisesta. Kirkko tarjoaa sielunhoitopalveluja, organisoi vapaaehtoistoimintaa ja esimerkiksi säännöllisiä sururyhmiä omaisille ja läheisille. Ja meidän pappimme on opettanut minulle, mikä on papin rooli saattohoidossa. Kun kuoleva kysyy, miksi kuolen, lääkäri pyrkii miettimään syytä, hoitaja hoitaa, mutta pappi kuulee sen kysymyksen. /TM Kumppani

8 Ministeri Susanna Huovinen: Tarvetta varsinaiselle saattohoitolaille olisi hyvä selvittää Epäkohdat ja puutteet saattohoidon saatavuudessa ja hoidon tasossa ovat olleet tiedossa pitkään. Kansalaisaloitteet ja eduskunnassa käyty keskustelu käynnistivät saattohoitosuositusten laatimisen, ja sosiaali- ja terveysministeriö antoi suosituksen vuonna Saattohoidon suositusten ilmestymisen jälkeen silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko otti yhteyttä valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan eettiseen neuvottelukuntaan, ETENE:en. Hän pyysi järjestämään keskustelutilaisuuden suositusten edellyttämien toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi, kertoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Tarjolla erikoistavaa koulutusta Ammattikorkeakoulupuolelta ministeri mainitsee esimerkkinä Tampereen ammattikorkeakoulun. Se on tarjonnut sairaanhoitajille jatkokoulutusta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Suomen Lääkäriliiton järjestämän palliatiivisen lääketieteen erikoistavan koulutuksen on tähän mennessä suorittanut yli 60 lääkäriä. Laatua tarpeen kehittää edelleen Saattohoitosuositusten lisäksi terveydenhuoltolain perusteisiin on lisätty viittaus kuntien velvollisuudesta lievittää ihmisen kärsimystä. Viittaus lisättiin lakiin erityisesti saattohoidon kehittämisen näkökulmasta, ministeri Huovinen kertoo. Ministeri Huovisen mielestä tarvetta varsinaiselle saattohoitolaille olisi hyvä selvittää. Sen lisäksi hän toivoo saattohoidosta aktiivista kansalaiskeskustelua eri puolilla Suomea. Lisää keskustelua tarvitaan sekä asenteiden muuttamiseksi saattohoitoa arvostavampaan suuntaan että tiedon lisäämiseksi saattohoidon mahdollisuuksista, ministeri sanoo. Saattohoidon laatua on edelleen tarpeen kehittää. Jokainen ihminen tarvitsee hyvää saattohoitoa kuoleman lähestyessä. Hyvä saattohoito edellyttää, että lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan peruskoulutuksessa tarjotaan valmiuksia kohdata kuoleva potilas. /TM Syntyi ETENE:n koordinoima Saattohoitotutkijafoorumi, joka edistää saattohoidon koulutusta ja tutkimusta. Paljon on jo tapahtunut. Sairaanhoitajaliitto on järjestänyt yhden vuoden erikoistavan koulutuksen palliatiivisesta hoidosta. Koulutuksen painopisteenä oli erityisesti saattohoito. Super ja Lahden Diakoniaopisto ovat olleet aktiivisia siinä, että lähihoitajille järjestetään jatkokoulutuksena saattohoitoon erikoistavaa koulutusta. Lähihoitajien on mahdollista suorittaa vanhustyön erikoisammattitutkinto. Sen osaksi on saatu kuolevaa vanhusta koskeva tutkinnon osa, ministeri Huovinen kertoo. 8 Kumppani

9 Pyhä on läsnä Ei tarvitse jutella vain Jumalasta vaan ihan mistä haluaa Anne Mäkelä työskentelee sairaalapastorina Forssassa. Sairaalassa on sekä somaattisia että psykiatrisia yksikköjä. Työyhteisökseen Anne kokee yhtäältä seurakunnan, toisaalta sairaalan henkilökunnan. Forssassa on juuri valmistunut alueellinen saattohoitosuunnitelma lääkärien ja hoitajien tueksi. Jo moniammatillisesti valmistellun suunnitelman työstämisvaiheessa järjestetyt koulutukset vetivät salit täyteen ammattilaisia. Tavoitteena on nyt ottaa suunnitelma käyttöön ja huolehtia koko sairaanhoitopiirin alueella laadukkaan ja kokonaisvaltaisen saattohoidon toteutumisesta. Paljon hyvää jo toteutuukin. Sairaalapappina osallistun tähän työhön oman ammattitaitoni näkökulmasta. Meillä on myös saattohoidon yk-sikkö, jossa käytännössä on yksi vuodepaikka, mutta jonka työntekijät ovat alueen koko saattohoidon yhteyshen-kilöitä ja konsultteja, Anne Mäkelä kertoo. Halu tehdä hyvää saattohoitoa tarvitsee Annen mielestä yhteistä sitoutumista, ehkä myös työtapojen muutoksia sekä koulutusta. Oman paikkansa sairaalapastorina Anne näkee moniulotteisena. Tärkeä osa työtäni saattohoidossa on perustyö, jossa kohtaan potilaita ja omaisia. Seudullisesti on hyvä tiedottaa, että seurakunta on tarvittaessa yhteistyökumppani myös kodeissa ja palvelutaloissa, ei vain sairaalan seinien sisäpuolella. Tärkeänä osana saattohoidon mahdollistamista näen myös henkilökunnan tukemisen, kouluttamisen ja vahvistamisen. Itse tällä hetkellä pidän myös ryhmätyönohjausta hoitajille, jotka tekevät saattohoitotyötä eri yksiköissä. Mutta miten tukea lääkäreitä, jotka työssään tekevät esimerkiksi saattohoitopäätöksiä siinä yksi haasteeni. Monella rajalla, monien palvelijana Sairaalapappi tekee työtään monella rajalla. Olemme seurakunnan työn keskiössä mutta seurakuntatalolta katsoen syrjässä, sairaalassa emme kuulu henki-lökuntaan mutta kuitenkin olemme yhteistyökumppaneita, työssämme kohtaamme usein rajalla olevia ihmisiä sairastumisen tai elämän ja kuoleman rajalla olevia, Anne kuvaa. Koen saattohoidon vaativaksi mutta palkitsevaksi. En halua puhua siitä isoin kirjaimin, koska elämän ja ihmisar-von pyhyys on erityisen hyvin aistittavissa saattohoidon yhteydessä ja se hiljentää. Sairaalapappi on sekä potilaan, läheisten että henkilökunnan käytettävissä. Muistan esimerkiksi tilanteen, jossa potilaan aikuinen lapsi oli todennut, että hän näkee läheisensä olevan rau-hallinen ja saavan hyvän hoidon, mutta mistä hän vanhempansa menettävänä lapsena saisi tukea tässä tilantees-sa. Hänet ohjattiin minun luokseni. Kuuleminen on tärkeää Toisinaan Anne tapaa asianosaisen kerran ja se on riittävää. Toisinaan tapaamisia voi olla useita ja omaisten kans-sa ne voivat jatkua läheisen kuoleman jälkeenkin. Tärkeä on kuulla, mikä juuri sillä kerralla on mielessä, sillä eletään aina hetki kerrallaan ja suostutaan siihen, että vointi, mieliala, tunteet ja elämänhalu vaihtelee. Tässä työssä on myös hyväksyttävä, että vaikka on käytettävissä, kaikki eivät pappia kaipaa tai halua mukaan, valinta on aina asianosaisten, Anne sanoo. Sairaalapapin on myös hyväksyttävä, ettei hän kykene kiertämään kaikkien kuolevien luona automaattisesti. Tarvitsen jatkuvasti henkilökunnan apua siinä, että he muistaisivat papin olevan tavoitettavissa ja pitäisivät esil-lä mahdollisuutta tapaamiseen ja ottaisivat herkästi yhteyttä. Tuntuukin hyvältä kuulla käytävälle hoitajien kerto-van potilashuoneessa, että meillä on täällä sairaalassa Anne-pappi, haluaisitko jutella hänen kanssaan. Ja toisi-naan potilaan kommentin jälkeen kuuluu jatkona, että ei tarvitse jutella vain Jumalasta vaan ihan mistä haluaa. Ihmisestä ei voi tarkkarajaisesti eritellä fyysistä, henkistä, hengellistä ja sosiaalista hyvinvointia ja siksi kaikki nämä ovat tuttuja keskustelunaiheita. Sairaalapappi kulkee kuolevan ja läheisten rinnalla Omaa työtään pohtiessaan Anne näkee mielessään monia kasvoja: potilaiden, omaisten ja henkilökunnan. Työ herättää myös monenlaisia tunteita. Koen nöyryyttä siitä, että joku on jakanut niin herkkiä hetkiä kanssani. Iloa siitä, että olen ollut avuksi, kipua siitä, että olen tuntenut epäonnistu- Kumppani

10 mista. Riittämättömyyttä tunnen siitä, että joku on kaivannut mutta tieto ei ole syystä tai toisesta saavuttanut minua. Herkistyn muistoista, joissa yhdessä omaisten kanssa olemme sairas-vuoteen äärellä siunanneet kuolevan potilaan. Pyhä on läsnä. Anne toivoo voivansa helpottaa kuolevan ja omaisten mahdollista ahdistusta, joka liittyy luopumiseen, kuoleman-pelkoon, syyllisyyteen tai muihin mieltä painaviin asioihin, viestittää toivoa ja mahdollistaa potilaan ja omaisten omassa aikataulussa heidän haluamiensa asioiden pohtimista. Toivolla en tarkoita päälle liimattuja korulauseita vaan kokonaisvaltaisempaa luottamusta. Pelkästään mustana möykkynä mielessä oleville asioille sanojen antaminen ja ahdistuksen ja pelon sietäminen ja salliminen helpottaa osaltaan jaksamista. Luonnollisesti elämän tarkoitukseen, kuolemanpelkoon ja kuoleman jälkeisiin kysymyksiin liittyy usein Jumalasuhteen pohdintaa ja sairaalapapin kanssa on luonteva sanoittaa uskoaan ja tai epäilyään. Toisinaan rukous tai Herran ehtoollinen ovat pyhiä hetkiä sairasvuoteella, toisinaan rukous elää vain sanattoma-na. Saattohoito vie Annen usein Getsemanen puutarhaan Kristuksen rukouksen äärelle. Tuo rukous on totta monelle kuoleman lähestyessä: suhteessa ihmisiin sitä toivoo että vierellä olijat eivät nukkuisi vaan uskaltaisivat pysyä rinnalla ja suhteessa Jumalaan sitä tunnistaa omakseen Kristuksen rukouksen: Isä, ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun. Toimittaja Peter Nymanin, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajusen ja pastori, kirjailija, toimittaja Hilkka Olkinuoran sitaatit Pikkukirkkopäivien paneelikeskustelusta Tampereen tuomiokirkossa Diakoniatyöntekijä kulkee kuolevan ja läheisten rinnalla Seurakunnan diakoniatyöntekijän arjessa saattohoito saattaa näkyä melko vähän. Kuolemaan liittyvät asiat tulevat lähemmäs työtämme silloin, kun ihminen on kuollut ja hänen läheisensä hakevat meiltä keskusteluapua. Ja tietysti sururyhmään haluaa moni osallistua. Sururyhmissähän on usein diakoniatyöntekijä yhtenä vetäjänä, kertoo Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Hanna Välimaa. Saattohoitovaiheessa seurakunnan diakoniatyöntekijä saattaa olla mukana esimerkiksi silloin, jos kuoleva ihminen tai hänen läheisensä on ollut diakonian asiakkaana jo ennestään. Silloin meidän apuamme osataan paremmin pyytää. Ja toisaalta on matalampi kynnys tulla meidän kanssamme juttelemaan, kuvaa Kalevan seurakunnan diakoniatyöntekijä Anne Joronen. Diakoniatyöntekijät kertovat pohtineensa saattohoidon saatavuuden tasa-arvoisuutta. Miten vaikuttaa ihmisen asuinpaikka? Tarjoavatko lääkärit kuole- valle potilaalle lähetettä esimerkiksi Pirkanmaan Hoitokotiin, jos potilas ei osaa, huomaa tai ehkä edes uskalla sitä pyytää? Ja miten tässä vaikuttaa taloudelliset asiat ja säästötarpeet? Tässä varmasti on ihan tiedon puutettakin, sillä kaikki ihmiset eivät tiedä tällaisen hoitokodin olemassaolosta. Yhteistyön kehittämisen paikka Myös kynnys kuolevien saattohoitokotiin pyrkimiseen voi olla korkea. Pelko kuolemaa kohtaan vaikuttaa ihmisten mielikuviin. Monesti tämä mielikuva muuttuu heti kun ihminen ensimmäisen kerran avaa esimerkiksi Pirkanmaan Hoitokodin oven. Sieltä tulee hoitaja tai vapaaehtoinen, joka ottaa sinut lämpimästi vastaan. Tunnelma on erittäin lämmin, turvallinen ja kodikas. Siellä on elämää loppuun asti, naiset kuvaavat. Diakonian tehtävänä saattohoidossa on Hannan ja Annen mielestä kulkea kuolevan ja hänen läheistensä rinnalla ennen ja jälkeen kuoleman. Hanna Välimaa Anne Joronen Juuri siihenhän meidät diakoniatyöntekijät on koulutettu, ihmisten kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, sielunhoitoon ja rinnalla kulkemiseen. Erityisesti koemme, että meidän paikkamme olisi olla tukena ja läsnä sellaisille ihmisille, jotka ovat yksinäisiä, eikä heillä ole välttämättä ketään omaista tai muuta saattajaa. Myös Mummon Kammari kouluttaa vapaaehtoisia, jotka toimivat saattohoitoystävinä. Mutta osataanko ja tiedetäänkö meitä seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia pyytää? Tässä olisi varmasti yhteistyön kehittämisen paikka eri hoitotahojen kanssa, he pohtivat. Yhteisvastuu-konsertti Tampereella Kalevan kirkossa kello 19. Konsertissa esiintyvät sopraano Kaisa Ranta, baritoni Aarne Pelkonen pianistinaan Juha Alakärppä, Ida Elina, Saaga Ensemble, Teleks ja saksofonisti Jukka Perko & Avara. Konsertti radioidaan suorana Yle Radio 1 -kanavalle. Lipun hinta 25. Liput tulevat myyntiin viikolla 6. Lisätietoja Yhteisvastuun toimistolta p Kumppani

11 Hyvästä hoidosta on kysymys Saattohoito kuolevan tukena on Kirsti Aallon toimittama ajankohtainen kirja saattohoidosta. Yhteisvastuukeräys 2014 nostaa esiin saattohoidon kysymykset. Miten kuolevaa hoidetaan inhimillisesti ja arvokkaasti loppuun asti? Miten hoidossa huomioidaan omaiset? Kirja koostuu kymmenestä artikkelista, joiden kirjoittajina ovat terveydenhuollon ja kirkon asiantuntijat, asiaan perehtynyt vapaaehtoinen sekä omainen. Kirjoittajien kirjo on moninaisuudessaan hyvä. Kun useampi ihminen kirjoittaa samasta teemasta siitä väistämättä näyttää seuraavan se, että tietyt asiat toistuvat tarpeettomasti. Saattohoito tuleekin määritellyksi kirjassa moneen kertaan. Isompi arvo on kuitenkin sillä, että aihetta lähestytään monesta näkökulmasta unohtamatta vapaaehtoisen näkökulmaa tai äidin, joka on pakotettu saattohoitamaan oman lapsensa. Kirja on kuin pokkari pehmeine kansineen. Mieluummin lukisin kovakantista kirjaa, mutta näin saataneen kustannuksia alas ja kirja laajan lukijakunnan ulottuville. Kansikuva on kovin hempeä, mutta kirjan sisältö selkeää asiaa. Kirjan rakenne toimii. Artikkelien alussa kirjoittajat esitellään lyhyesti. Usean artikkelin lopussa on lyhyt omakohtainen puheenvuoro siitä, mitä työ kuolevan lähellä on antanut ja opettanut. Vaikka kuoleva kohdataan ammatillisesti, aito kohtaaminen ei ole mahdollista, jos ammatillisuuteen ei yhdisty ihmisyys. Kuolema riisuu lähtijän turhasta ja samaa aitoutta hän odottaa työtekijältä ja vapaaehtoiselta. Uskallammeko olla aidosti sitä, mitä olemme? Uskallammeko paljastaa ihmisyyttämme? Kysymys on yhteinen lääkäreille, hoitajille, sielunhoitajille ja myös vapaaehtoisille. Työn merkitys ja tärkeys antavat voimaa, moni on hakeutunut alalle kutsumuksesta. Yhtä aikaa voi rehellisesti sanoa ääneen, että työ kuoleman maastoissa on kuluttavaa, raskasta ja joskus äärettömän ahdistavaa. Miten työntekijä ja vapaaehtoinen jaksavat? Miten heitä tuetaan työstään? Nämä näkökulmat olisivat ansainneet oman artikkelinsa. Kirsti Aallon ja Liisa Mäntymiehen artikkelissa käsitellään vapaaehtoistoimintaa saattohoidossa. Hoitohenkilöstön ja omaisten rinnalla tarvitaan vapaaehtoisia, joilla on aikaa, kykyä ja uskallusta vapaaehtoistyöhön kuoleman läheisyydessä. Koulutus ja tuki heille ovat avainasemassa. Kirkkohallituksen ylläpitämiltä sakastin nettisivuilta sielunhoidon kohdasta eteenpäin surfaten löytyy varsin tuore Vapaaehtoistoiminta hoitolaitoksissa materiaali, joka kattaa paitsi saattohoidon, myös muun hoitolaitosten vapaaehtoistoiminnan. Kannattaa tutustua! Sielunhoidollinen kohtaaminen saattohoidossa tapahtuu ihmistä kunnioittaen, Pyhän läsnä ollessa, hiljaisuudessa. Siinä työntekijä - sairaalapappi, seurakuntapappi, diakonityöntekijä- saa olla arvokkaimmalla mahdollisella paikalla. Yhteisvastuukeräys antaa mahdollisuuden pitää esillä kirkon työntekijöiden usein hiljaisuudessa ja näkymättömissä tapahtuvaa saattohoitovaiheen sielunhoitoa. Sairaalasielunhoito Lahdessa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoteen liittyen sairaalasielunhoito järjestää marraskuussa seurakuntien työntekijöille ja sairaaloiden sekä palvelutalojen henkilöstölle suunnatun koulutustilaisuuden kuolevan potilaan ja hänen omaistensa kohtaamisesta. Ennalta tietämättämme juhlavuosi osuu samaan vuoteen, jolloin yhteisvastuukeräys nostaa esiin yhden sairaalasielunhoidon keskeisimmistä osa-alueista. Olemme yhteisellä asialla. Saattohoito kuolevan tukena on tärkeä puheenvuoro ajankohtaiseen asiaan. Sen ansio on yleistajuisuudessa ja monipuolisissa näkökulmissa saattohoitoon. Kirjaan voi tarttua yhtä hyvin hoitaja, lääkäri, kirkon työntekijä, omainen kuin asiasta kiinnostunut matti meikäläinenkin, ja kaikki ymmärtävät lukemaansa. Johanna Rantanen Johtava sairaalapastori Lahden seurakuntayhtymä Yhteisvastuu 2014 puhuu kuolemasta kuolemana Jokaisella kuolevalla on oikeus ihmisarvoiseen loppuelämään ja laadukkaaseen hoitoon asuinpaikasta tai asemasta riippumatta. Yhteisvastuu 2014 pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, ettei yksikään saattohoitopotilas joutuisi elämänsä loppuvaiheessa kärsimään siksi, ettei osaavaa saattohoitoa ole tarjolla. Yhteisvastuukampanja on synnyttänyt runsaasti keskustelua jo ennen käynnistymistään. Kampanjassa emme halunneet lähteä kuvaamaan kuolemaa hienotunteisten kiertoilmaisujen tai vertauskuvien kautta. Puhumme kuolemasta kuolemana. Kristilliseen kuvastoon keskeisesti kuuluvan Michelangelon Pietà-veistoksen pohjalta ideoidut kampanjakuvamme ovat pahoittaneet joidenkin mielen. Toisaalta olemme saaneet myönteistä palautetta kampanjamateriaaleistamme enemmän kuin koskaan ennen, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen kertoo. Merkitykset syntyvät katsojan mielessä Kampanjan kuvamaailman tavoitteena on pysäyttää ja koskettaa ihmisen sisintä. Saattaa piilossa oleva ongelma kansalaisten tietoisuuteen ja synnyttää toimintaa asian korjaamiseksi. Kampanjakuvista tai -teksteistä on turha hakea piilomerkityksiä. Ne kuvaavat kuolemaa ja kuolevaa. Kuvien merkitykset syntyvät katsojan omista ajatuksista ja kokemuksista, Pajunen jatkaa. Viestintä- ja kampanjasuunnittelija Salla Peltonen painottaa, ettei Yhteisvastuukampanjalla ole mitään tekemistä eutanasian kanssa. Valtaosa kuolinapua pyytävistä ihmisistä ei halua luopua elämästä, vaan he haluavat välttyä kärsimykseltä ja kivulta. Paras keino kuolevan kärsimyksen lievittämiseen on laadukas saattohoito. Meidän kampanjamme on saattohoitokampanja, eikä eutanasia kuulu saattohoitoon. Kuolema muistuttaa elämästä Osaaville seurakuntien työntekijöille Yhteisvastuukampanja antaa hyvää aineistoa kuoleman käsittelemiseen esimerkiksi kasvatustyössä. Kampanjan kuvamaailma on lämpimämpi, realistisempi ja inhimillisempi kuin se kuvasto, jonka lapset kohtaavat esimerkiksi tietokonepeleissä, Pajunen huomauttaa. Yhteisvastuun virikemateriaaleissa on runsaasti monipuolista aineistoa aiheen syvälliseen käsittelyyn eri-ikäisten ryhmien kanssa. Kuolema on asia, joka on vaikea kohdata ja josta on vaikea puhua. Siitäkin huolimatta kuolemasta puhuminen on tärkeää. Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE on raportissaan todennut: Ilman kuolemaa on mahdotonta ymmärtää joitakin elämän ydinasioita esimerkiksi sitä, miksi elämä on ainutkertaista ja arvokasta. Kuoleman pohtiminen on elämän pohtimista. Kumppani

12 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin tilat remontoitiin loppukesän ja syksyn aikana Remontin myötä kapitulista poistuivat yksittäiset työhuoneet ja toimisto muuttui monikäyttötilaksi. Nyt kapitulin monipuoliset koulutus-, neuvottelu- ja ohjaustilat mahdollistavat entistä paremmin laadukkaiden palvelujen tarjoamisen seurakunnille. Tilojen remontointi on osa suurempaa kapitulin muutosprosessia. Haluamme nähdä työmme yhteisenä ja olla osaltamme poistamassa raja-aitoja, hiippakuntadekaani Ari Hukari kuvaa. Kapitulin uudistuneet tilat viestivät avoimuutta ja yhdessä tekemistä Kuvat Juha Valkeajoki Mikä tuomiokapituli? Tuomiokapituli on piispan johtama hiippakunnallinen hallinto- ja kehittämiskeskus. Asiantuntijoiden kehittämistiimiä johtaa hiippakuntadekaani. Asiantuntijoilla on erityisalueensa ohjaus ja kehittäminen, viestintä, jumalanpalvelus ja musiikki, kansainvälinen työ mutta kehittämistiimi toimii kuhunkin tilanteeseen sopivimmalla kokoonpanolla erilaisissa seurakuntien ohjaukseen ja konsultointiin liittyvissä asioissa. Hallinnollisena keskuksena tuomiokapituli tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa, hallintoa ja tehtävien hoitoa. Tuomiokapitulista hoidetaan myös papiston henkilöstöasioita. Tuomiokapitulin hallinnon työtä johtaa lakimiesasessori. Piispan johdolla tuomiokapitulin kollegio valmistelee päätöksentekoa, tekee päätöksiä ja valvoo päätöksenteon toimeenpanoa. 12 Kumppani

13 Kumppani

14 Tuomiokapituli esittäytyy Keitä me olemme? Mitä me teemme? Tuomiokapitulin väki esittäytyy. Jokainen kuvailee itseään ja työtehtäviään, ja paljastaa, mistä innostuu tai mitä ihmettelee. Kapitulin arki on ennen muuta työtä ja kumppanuutta seurakuntien kanssa; yhdessä ajattelemista ja tekemistä, yhdessä oppimista ja oivaltamista. Pirjo Hoffrén vastaanottosihteeri Puh tai Kotoisin karusta Kainuusta, luontoihminen. Tykkään saunan löylyn lämmöstä ja kylmästä virkistävästä avannosta. Jos tulet käymään kapitulissa, avaan oven. Jos soitat keskusnumeroon, vastaan siihen. Hoidan postitusta ja teen tarvikehankintoja. Pidän yllä hiippakunnan seurakuntien osoiterekisteriä ja kirjastojärjestelmää. Lisäksi huolehdin mm. kapitulin tiloissa pidettävien tilaisuuksien järjestelyistä ja tarjoiluista. Ihmettelen Luojan luomaa kauneutta kävellessäni päivittäistä työmatkaani upeissa puisto- ja koskimaisemissa. Jussi Holopainen asiantuntija, ohjaus ja kehittäminen Puh Ikuinen kyselijä ja toisin katsoja. Sielultani korven ja Kuloveden, pohjamutien ja hiljaisuuden mies. Puoliso ja isä. Mustanmakkaran ystävä. Missä sinä olet juuri nyt? Missä te olette työyhteisönä? Peruskysymykset yhdistävät kaikkea sitä, mitä hiippakunnassa teen. Avustan työntekijöitä pysähtymään työnsä, itsensä ja Jumalansa eteen ja katsomaan syvemmälle. Yhteiskunta ympärillä ja myös kirkko on asettumassa murroksen keskellä johonkin uuteen asentoon. Tätä muutosta täytyy osata lukea yhdessä. Työnohjaan ja sparraan esimiehiä, konsultoin työyhteisöjen muutosprosesseissa, suunnittelen ja ohjaan johtamisen ja hengellisen ohjauksen foorumeita, valmennan uusia työntekijöitä kirkon työhön. Teen myös psykoterapiaa pienesti työni sisällä ja työn ohella. Innostun kun näen jonkin uuden syntyvän ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kun syvemmät merkitykset avautuvat. Kun jokin piilossa ollut tulee näkyväksi ja vastaanotetuksi. Ihmettelen, miten Kristus sanoo kaiken jälkeen, läpi ja keskellä: Näen ja rakastan. Ari Hukari hiippakuntadekaani Puh Olen dekaani. Teen johtamisen ja työyhteisöjen kehittämistyötä hiippakunnassa. Haluan inspiroida työtovereita. Koulutan, valmennan ja konsultoin esimiehiä ja työyhteisöjä. Johdan kehittämistiimin työtä. Osallistun kapitulin kollegion päätöksentekoon. Tuen strategista johtamistyötä. Innostun innovatiivisista työtovereista ja hyvistä yhteistyökumppaneista seurakunnissa. Iloitsen siitä, kun ihmiset oppivat kyseenalaistamaan, ajattelemaan ja toimimaan toisin. Ihmettelen kirkon hallinnollista jäykkyyttä, päätöksenteon hitautta ja muutostyön tahmeutta. Jorma Juutilainen lakimiesasessori Puh Aiemmin kuntasektorilla työskennellyt varatuomari, jonka perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Toimin tuomiokapitulin hallinnon esimiehenä ja kollegion jäsenenä. Tehtävässä korostuu seurakuntien oikeudellinen ja hallinnollinen neuvonta. Merkittävä osa työtäni on oikeudellista asiantuntemusta vaativien asioiden valmistelu ja esittely tuomiokapitulin istunnolle. 14 Kumppani

15 Innostun monipuolisista työtehtävistä ja kapitulin mainioista työkavereista. Hannu Laukkonen notaari Puh Kauppiaan pojasta ei tullut yrittäjää, jossa tehtyjä tunteja ei lasketa, mutta työajaton työ on tullut tutuksi papin virassa. Hoidan hiippakunnan pappien henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä, valmistelen tuomiokapitulin istuntoon päätettäväksi asioita sekä annan näihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Lähimmät kumppanini ovat kirkkoherrat, papit sekä papin viran hakijat. Lisäksi toimin tuomiokapitulin istunnon ja hiippakuntavaltuuston sihteerinä. Innostun elokuvista, joissa on hyvä sydäntä ja mieltä liikuttava tarina. Helena Läykki toimistosihteeri Puh Ajattelen, että myönteinen asenne auttaa kaikissa elämäntilanteissa, eikä se ole keneltäkään muulta pois. Työssäni hoidan esimerkiksi laskutusta, palkkiomaksuja ja matkalaskuja. Toimin myös yhdyshenkilönä siirtyessämme Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Innostun uusien asioiden oppimisesta. Sakari Löytty asiantuntija, kansainvälinen työ Puh Muusikko, lähetystyöntekijä, tutkija, aviomies, isä, 3x appi ja 1x ukki. Ulkoilun jälkeen nautin mielelläni itse ja/ tai vaimoni kanssa tehdystä ruuasta ja hyvästä lukemisesta. Mieluusti mökillä. Tehtäväni kapitulissa on uusi ja haasteellinen, mutta innostava. Siihen kuuluvat monenlaiset kirkon kansainvälisen työn asiat hiippakunnan näkökulmasta, yhteistyössä lähetysjärjestöjen ja Kirkon ulkomaanavun kanssa. Olen seurakuntien käytettävissä lähetys-, monikulttuurisuustyöhön ja kansainväliseen diakoniaan liittyvissä kysymyksissä. Yhteydet Tampereen ystävyyshiippakuntiin kuuluvat myös työhöni. Innostun yhdessä muiden kanssa tekemisestä. Ihmettelen tätä uutta työtäni. Tuulia Matilainen asiantuntija, viestintä Puh Keski-Pohojanmaalta meitä sikiää: Noppeita ja suoria, köyhässä mullassa kasvaneita ihimisiä, jotka kurottuu kohti valua. Koordinoin hiippakunnan viestintää ja tuomiokapitulin tiedotusta sekä niiden kehittämistä, ja toimin seurakuntien viestinnän kumppanina. Olen kytkijä ja linkittäjä. Kehittämistiimin asiantuntijana olen mukana erilaisissa ohjausprosesseissa seurakunnissa ja hiippakunnassa. Innostun uusien polkujen avautuessa, teiden risteyksissä ja varsinkin mutkissa. Ihmettelen vähän kaikkea. Sanna Ora-Tuominen piispan sihteeri, hallintosihteeri Puh Perhe, ystävät, saksa, ekumenia, järvimais ema ja Ora et labora ovat minulle rakkaita. Huolehdin piispan kalenterin päivittämisestä sekä piispan työmatkoihin ja Piispantalon tilaisuuksien käytännön järjestelyistä. Työajastani suuri osa kuluu hiippakunnan koulutuksiin liittyviin asioihin, kuten ilmoittautumisten vastaanottamiseen ja tiedusteluihin vastaamiseen. Innostun monista asioista, viimeksi Godly Play -metodista. Koska mieheni sekä 8- ja 10-vuotiaat poikamme harrastavat koripalloa, olen siitäkin innostunut! Ihmettelen usein Jumalan johdatusta ja huumorintajua omassa elämässäni. Kumppani

16 Airi Raitaranta asiantuntija, ohjaus ja kehittäminen Puh Juuret Pohjois-Karjalassa, uusperheellinen. Diakonia-, sosiaali- ja johtamistyötä tehnyt, iloa ja totuutta etsivä, työn tekemiseen ja ihmisiin hullaantunut. Liikkuvat työtehtäväni ovat ennen muuta seurakunnissa, ei kapitulissa. Ohjaan ja konsultoin työtiimien tai seurakuntien prosesseja, mm. työntutkimus, kehittäminen, tiimityönohjaus, uusien työntekijöiden ja esimiesten oppimis- ja valmennusprosessit. Olen mukana neuvotteluissa ja suunnitteluja toteutusryhmissä, mm. johtamisen foorumit ja esimiestyön valmennuspolut. Oma erityisasiantuntijuuteni tuo niihin mukaan diakonian ja yhteiskunnallisen työn kysymykset. Tarvittaessa teen yhteistyötä yli hiippakuntarajojen, myös valtakunnallisilla foorumeilla. Innostun silloin, kun alkaa tuntua. Tämä liittyy useimmiten yhdessä löytyneisiin uusiin ajatuksiin, muutoksiin ja yhteisen näyn tai tavoitteen löytämiseen. Ihmettelen sitä, miten yhtä aikaa haurasta ja vahvaa elämä on. Aija-Leena Ranta asiantuntija, jumalanpalvelus ja musiikki Puh Namibiassa syntynyt, eri puolilla Suo- mea asunut, Sibelius-Akatemiasta valmistunut kanttori. Ohjaan myös hiljaista rukouslaulua ja toimin äänikouluttajana. Hiippakunnassa erityisvastuualuettani ovat jumalanpalveluselämä ja musiikki sekä kanttorin työhön ja työssäjaksamiseen liittyvät seikat. Innostun toimivasta yhteistyöstä, luovien ratkaisujen löytymisestä, taiteista ja kulttuurista, uuden oppimisesta sekä uskosta hyvän tekemiseen. Ihmettelen musiikin kokonaisvaltaisesti vaikuttavaa voimaa, luonnon monimuotoisuutta ja sitä kuinka paljon ihmisistä löytyy myötätuntoa ja toisista välittämistä. Matti Repo piispa Puh Aikoinaan seurakuntapappi Messukylässä ja teologisten asiain sihteeri kirkkohallituksessa. Edelleen aviomies, isä ja isoisä. Piispalla on hengellisiä ja hallinnollisia tehtäviä. Hän vihkii virkaan diakoneja ja pappeja, vierailee seurakunnissa, toimittaa jumalanpalveluksia, saarnaa ja opettaa. Hän kaitsee hengellisenä paimenena ja toimii puheenjohtajana tuomiokapitulissa sekä monissa toimikunnissa. Innostun, kun näen Jumalan Hengen kutsuvan, varustavan ja lähettävän aina uusia ihmisiä evankeliumin asialle. Ihmettelen, että hän hoitaa kirkkoaan juuri meidän kaltaistemme tavallisten ihmisten välityksellä. Mikko Sulander asiantuntija, ohjaus ja kehittäminen Puh Lapsiperheen isä, joka vapaa-ajallaan toimii autonkuljettajana ja työaikana auttaa seurakuntien työyhteisöjä. Seurakunnan työntekijöiden ja työyhteisöjen arjessa toimin pysäyttäjänä. Usein kysyn: Mihin tämä kokemuksemme kutsuu meitä? Mitä meidän juuri nyt pitäisi tehdä? Jokainen prosessi on erilainen. Olen ihmetellyt työyhteisöjen kanssa henkilöstövähennyksiä, toimintaympäristön muutosta, työn sisällöllistä kehittämistä, hankalaa tilannetta työyhteisössä tai työn uudelleen organisointia. En vie valmiita vastauksia, mutta autan kyselemään ja kysyn itse. Kumppanuus ja luotettavuus ovat työn kulmakiviä. Luottamus on ehdotonta, kenenkään ei tarvitse välttää hankalista asioista puhumista. Emme valvo vaan autamme ihmisiä itse kehittämään työtään tai työtapojaan. Innostun kun saan olla kehittämässä tai kokeilemassa jotakin aivan uutta. Ihmettelen maailman muuttumista yhä turvattomammaksi, yksinäisemmäksi ja julmemmaksi ja ihmisen kykyä sopeutua aina vain muuttuvaan maailmaan. Pystymmekö kirkkona tarjoamaan turvallisuutta ja tilaa tutkia omaa itseä muutoksen keskellä vai yritämmekö vain tarjota valmiita vastauksia? Esittelyt kokosi Pirjo Silveri Tuomiokapitulin virastoaika on klo Puhelinvaihde: Postiosoite: Tampereen hiippakunta, Eteläpuisto 2 C, Tampere Laskutusosoite: Kirkon Palvelukeskus/ Kirkon keskusrahasto PL Basware 16 Kumppani

17 Sähköä ilmassa Matkalla kohti yhteistä tavoitetta Kirkon palvelukeskuksen myötä sähköinen työympäristö tulee vääjäämättä tutuksi jokaiselle seurakunnan työntekijälle. Yhteishankkeen alkutaival on ajoittain kangerrellut, systeemin ohella tunnelma ruohonjuuritasolla on sähköistynyt. Kipan johtaja Seija Mäenpää on kuitenkin luottavainen. Kokonaiskirkon kannalta palvelukeskus on hänen mielestään investointi tulevaisuuteen. Vastaavat ratkaisut ovat yrityksissä, kunnilla ja valtiolla jo arkea. Kirkko seuraa perässä. Ei näitä tehtäisi, ellei niistä olisi hyötyä. Suunta on selvä. Mäenpää oli aikanaan perustamassa Oulun kaupungin palvelukeskusta, joten työ on tuttua. Kipan volyymit tun- tuvat sopivan kokoisilta. Pystymme toimimaan ketterästi, kevyellä organisaatiolla. Olemme kirkon sisäinen toimija, olemme olemassa seurakuntia varten, ja teemme työtä sydämellä. Turha pelätä mörköä! Seurakuntien, tuomiokapitulien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkkalaskennasta vastaava valtakunnallinen yksikkö on käynnistysvaiheessa saanut paljon kritiikkiä. Muutamat isot seurakuntayhtymät ovat halunneet myöhäistää mukaan tuloaan, joillekin työntekijöille Kipasta on tullut lähes kirosana. Akaan seurakunnan talouspäällikkö Arja Tarela tunnistaa etukäteispelot, mutta tuntee myös todellisuuden. Akaan taloushallintoa on hoidettu Oulussa pääpaikkaansa pitävässä palvelukeskuksessa tammikuusta Kun systeemiin pääsee sisään, ei se ole ollenkaan sellainen mörkö kuin monet luulevat, Tarela vakuuttaa. Lähes puolet seurakuntatalouksista on nyt palvelukeskuksen asiakkaana tai valmistautuu siirtymiseen, lain mukaan takaraja on Haluamme tehdä työtä niin, etteivät asiakkaat tuntisi liittymistä pakok- Kumppani

18 si. Tavoite on kuitenkin yhteinen, Mäenpää painottaa. Vuorovaikutuksen voimaa Palvelukeskuksen vetäjää kritiikki ei ole yllättänyt, samanlaista muutosvastarintaa on ollut muuallakin, niin kunnissa kuin yrityksissä. Yksittäinen työntekijä arvioi asiaa omasta näkökulmastaan: mitä muutos merkitsee minulle ja omaan työhöni? Kipassa katsotaan kuitenkin suurta kokonaisuutta, koko kirkkoa. Tarkoitus on saada hallinto tehokkaaksi, jotta verotulojen pienetessä tulevaisuudessa rahaa jää ydintoimintaan, hengelliseen puoleen, Mäenpää perustelee. Ymmärrän pelkoja, ihmisillä on oikeus reagoida. Rakentavasta kritiikistä on hyötyä, koska se auttaa suuntaamaan yhdessä eteenpäin. Siksi kuuntelemme tarkalla korvalla arvostelua. Palautteen ansiosta parhaillaan käynnistellään uudenlaisia johdon foorumeita seurakunnissa, jotka liittyvät Kipaan Näihin keskusteluihin otetaan kirkkoherrat mukaan. Seija Mäenpää on huomannut, että kun asioista on asiakkaiden kanssa avoimesti puhuttu ja ongelmakohtia käyty läpi, yleensä on myös lähennytty. Vääriä tietoja ja huhuja on päästy oikaisemaan ja epäluuloja hälventämään. Vuorovaikutus on äärettömän tärkeää. Jokaisen asiakkaan ja käyttäjän kanssa ei valitettavasti pysty kasvotusten keskustelemaan, koska meillä on alueena koko Suomi. Miljoonasäästöjä? Kipan kanssa osin päällekkäin on edennyt yhteinen jäsentietojärjestelmä Kirjuri. Täysin kivutta eivät senkään alkumetrit ole sujuneet. Kun kaikkien seurakuntien jäsentiedot ovat samassa tietokannassa, seurakuntalaiset saavat esimerkiksi perunkirjoitusta varten tiedot yhdellä todistuksella ja avioliiton esteiden tutkinnan voi aloittaa missä tahansa seurakunnassa. Kirjurin kautta kyetään käyttämään myös digitoituja vanhoja kirkonkirjoja ja perhelehtiä. Kehitys- ja käyttöönottovaiheen päätyttyä jäsentietojärjestelmällä arvioidaan saavutettavan kolmen miljoonan euron vuosisäästöt, palvelukeskuksen lasketaan tuottavan seitsemän miljoonan euron säästöt. Teknisesti Kipa ja Kirjuri poikkeavat lähtökohdiltaan toisistaan, sillä jäsentietojärjestelmä on varta vasten kirkolle suunniteltu ja luotu. Kipa sen sijaan käyttää valmisohjelmia, joten järjestelmä ei ole keskeneräinen. Palvelua kehitetään ja hiotaan erilaisten ja erikokoisten seurakuntien tarpeisiin, Mäenpää selittää. Yhden riemu, toisen kauhu Kirkon työntekijöistä osa käyttää tottuneesti tietokonetta lähes kaikkeen, toiset eivät nimeksikään. Kipan myötä jokaisen pitää opetella ja omaksua omatoimisuutta. Uuden oppimiseen kuluu aikaa, yhdeltä enemmän, toiselta vähemmän. Seija Mäenpään mielestä opettelun voi pakon sijasta nähdä kädenojennuksena työnantajalta: Yhteiskunnassa yhä useampi asia tapahtuu sähköisesti. Tietoteknisten taitojen on nykyään oltava hallussa. Esimerkiksi pankkimaailma on vuosikymmenessä mullistunut täysin. Nyt tekemisen ympäristö on kirkossa monella tapaa muuttumassa, ja osaltaan Kipa valmentaa työntekijöitä verkkotyöskentelyyn, joka on seurakunnan tulevaisuutta, kun etäisyydet kasvavat ja paikallisuus hallinnossa asteittain vähenee. Kipalaiset ovat kirkolliskokousta myöten käyneet esittelemässä esimerkiksi matkalaskujen tekoa kädestä pitäen. Tampereen hiippakunnan väkeä perehdytettiin Hollolassa. Yksi riemuitsee, että mahtavaa kun saa tehdä asioita uudella tavalla, toinen kokee saman hirveäksi ongelmaksi. Suhtautuminen vaihtelee hurjasti. Seurakuntien ja niiden työntekijöiden erilaisuus täytyy ottaa huomioon. Pitää osata kannustaa ja motivoida, käskemällä mikään ei onnistu. Monet työtehtävät, jotka tähän asti on mielletty lähinnä taloustoimistolle kuuluviksi, koskettavat vastedes jokaista. Siksi koko joukkoa kirkkoherrasta haudankaivajaan on koulutettava. Esimerkiksi sairauslomatodistus pitää kirjata järjestelmään, samoin kulupuolen jutut, kilometrikorvaukset ja vastaavat. Seurakunta organisoi itse, miten muutos paikallisesti toteutetaan. Viedäänkö uudet käytännöt kertarysäyksellä käyttöön kaikille vai niin, että taloustoimisto ottaa ensin osaamisen haltuun ja siitä edetään yksiköittäin tai vaiheittain. Seurakunnan johdon on mietittävä, mikä malli sopii juuri meidän työyhteisöllemme. Pieniä ja isoja Kun seurakunta aloittaa Kipan asiakkaana, arki tasoittuu Mäenpään arvion mukaan vuodessa, kahdessa. Siirtymäkausi on kuitenkin pitkä, ja joka seurakuntataloudella menee totutteluun oma aikansa. Uskon, että viimeistään 2018 palvelukeskus alkaa olla koko kirkossa tavallinen ja tuttu juttu. Samaan aikaan on edessä seurakuntien rakennemuutos, jonka kaikkia vaikutuksia on vielä mahdoton arvioida. Jotkut seurakunnat ovat jo lähteneet Kipan näkökulmasta miettimään taloushallinnon prosessejaan. Meidän kannaltamme on hyvä, kun asiakkaaksi tulee isompia yksiköitä, pienet ovat niin paljon haavoittuvampia. Kipan tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuovat Mäenpään mielestä pienille seurakunnilla laatua, koska ne eivät pystyisi itse koskaan hankkimaan kalliita sähköisiä järjestelmiä. Säästöjä taas syntynee eniten keskisuurissa ja suurissa seurakunnissa. Hyppy tuntemattomaan Alle jäsenen Akaa liittyi Kipaan ensimmäisten joukossa, aiemmin mukana oli ollut vasta pilottiseurakuntia. Kaikki oli kaikille uutta, myös henkilökunta Oulussa. Tekniikkakin takkuili. Edeltävänä syksynä talouspäällikkö Arja Tarela kävi neljästi Oulussa, ja sai pintapuolisen vilahduksen, mitä tuleman pitää. 18 Kumppani

19 Käytännössä ohjelmia ei pystynyt opettelemaan. Loppuvuosi on muutenkin seurakunnassa kiireistä aikaa, enkä ehtinyt yhtään käydä testikantoja läpi. Tammikuussa seisoimme sitten laiturilla ja hyppäsimme kylmään veteen. Tuotanto piti vain aloittaa. Alkoi kiivas kouluttautuminen, livemeetingejä Oulun suuntaan oli miltei päivittäin. Ryminällä tuli valtavasti tietoa, omaksumiskyky oli lujilla. Talouspäällikkö itse opetteli ensin ja opetti sitten muut. Tarela pitää Kipaa valtavana loikkana, kaikki entinen jää taakse. Ymmärrän, kuinka vaikeaa opettelu on sellaiselle, joka ei ole tottunut käyttämään tietokonetta. Akaassa oli jo aiemmin käytössä sähköinen osto- ja matkalaskuohjelma, mutta Kipassa nekin hoituvat eri tavalla. Alkuun oli paljon teknisiä ongelmia. Tampereen IT-alueen ammattitaitoinen väki auttoi kiitettävästi ongelmien ratkaisussa. Koko ensimmäinen vuosi oli oppimista yrityksen ja erehdyksen kautta. Nyt helpottaa ja kokonaisuus alkaa hahmottua. Nykyvaihetta kuvaa oivasti seurakunnan yli 60-vuotiaan kirjanpitäjän tuore kommentti: tällä ohjelmalla on oikeastaan kiva tehdä töitä, ja tuntuu hienolta kun vielä tässä iässä oppii uutta. Talouspäällikkö Tarela uskoo palvelukeskuksenkin päässeen joistakin lastentaudeistaan. Oulussa osataan tehdä monia asioita paremmin kuin vuosi sitten. Siellä otetaan myös hyvin vastaan käyttäjiltä tulevaa palautetta ja vinkkejä. Luulen että nyt liittyvillä on helpompaa kuin meillä oli aikanaan. Suuriin säästöihin tai henkilökunnan tarpeen vähenemiseen Tarela ei usko, ei ainakaan alle jäsenen seurakunnissa. Isompia yksiköitä Kipa palvelee hänen mielestään paremmin. Jo silloin kun puhuttiin Kipan suunnitteluvaiheessa HeTa-projektista, pidin ideaa tosi hyvänä, mutta epäilin, ettei kirkon henkilökunta ole siihen vielä valmis. Etenkin hengellisen työn puolella muutos on vaikea, tukipalveluissa palvelukeskuksen käyttöönotto sujuu helpommin. Yhteistä oppimista Tulokkaita Arja Tarela neuvoo varautumaan siihen, että ensimmäisenä vuonna työtä on rutkasti. Siirtymävaiheessa seurakunta voi hakea tukea lisähenkilökunnan palkkaamiseen, ja tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää. Myös asenteita olisi hyvä muokata suopeiksi muutokselle. Nimetyt yhdyshenkilöt hoitavat seurakunnista kaiken yhteydenpidon Oulun palvelukeskukseen, yksittäiset työntekijät eivät ole sinne suoraan yhteydessä. Tämäkin kuormittaa alkuvaiheessa, jolloin ongelmia ilmenee ja ennen kuin käyttöoikeuksien siirto toimii kunnolla. Tarela kiittelee verkkoon ladattuja opetusvideoita, joita jokainen työntekijä voi omalta koneeltaan katsoa. Niistä on ollut usein apua. Miten sähköiset toimintatavat ovat vaikuttaneet yhteiseen tekemiseen ja oppimiseen seurakunnissa? Joissakin paikoissa Kipasta tulee kuin yhteinen vihollinen, joka päätetään yhteisvoimin selättää. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Toiset suhtautuvat kaikkeen uuteen myönteisesti ja oppivat helposti. Joillekin on luonteenomaista vastustaa jokaista muutosta. He keskittyvät kritisointiin ja vetävät siihen joukkoja mukaan. Arja Tarela itse suuntaa eteenpäin sillä mielellä, että työelämä on hamaan eläkeikään saakka jatkuvaa muutosta. Teksti ja kuvat Pirjo Silveri Toimittajan kommentti Hiljaa hyvää tulee? Mitä toimistosihteerit, kirjanpitäjät, palkanlaskijat, seurakuntasihteerit, talouspäälliköt ajattelevat sähköistyneestä työympäristöstä? Tietotekniikka erilaisine tietojärjestelmineen on muovannut arkea, mutta miten muutoksiin on sopeuduttu? Kumppanin juttua varten kysyimme sähköpostilla kokemuksia paristakymmenestä seurakunnasta, satunnaisesti valituilta 24 työntekijältä. Halusimme kuulla juuri niitä, joita esimerkiksi Kipaan siirtyminen eniten työllistää. Mielipiteensä sai sanoa nimettömänä. Kahdesta tusinasta 21 pysyi vaiti. Kaksi vastasi. Yksi kuittasi, ettei aio vastata. Minulla on niin paljon töitä Kipan takia, että tulisi vaan negatiivinen palaute. En voi vastata niin kuin todella haluaisin. Olen ikävä ihminen tällä hetkellä! Kertonee jotakin tilanteesta ja tunnelmista kentällä? Akaan talouspäällikkö Arja Tarela on ollut työelämässä 35 vuotta, siitä 10 vuotta seurakunnan palveluksessa. Toivottavasti hänen ensimmäisen Kipa-vuotensa tilinpäätös kannustaa muita: Takana on urani raskain vuosi, työmäärä oli järkyttävä. Sain kuitenkin energiaa ja motivaatiota siitä, kun vastaan tuli paljon uutta ja monia tekemisiään piti miettiä aivan uusiksi. Rutiini on kuluttavaa! Haasteet ovat hienoja silloin, kun muutokset ovat hyviä ja perusteltuja. Pirjo Silveri Vuorovaikutus on äärettömän tärkeää. Jokaisen asiakkaan ja käyttäjän kanssa ei valitettavasti pysty kasvotusten keskustelemaan, koska meillä on alueena koko Suomi. Kumppani

20 Me kysyimme 1) Miten tietotekniikka on muuttanut omaa työtäsi? Plussat ja miinukset? 2) Miten uusien asioiden opettelu on vaikuttanut yhteiseen tekemiseen työyhteisössä? 3) Kipan ja Kirjurin kaltaisten yhteishankkeiden mahdollisuudet/ hyödyt ja haitat/ongelmat omassa seurakunnassasi? He vastasivat 51-vuotias toimistosihteeri, alle jäsenen seurakunta 1) Suurin muutos on ollut jäsentietojärjestelmän ohjelman vaihtuminen. Minulle se ei aiheuttanut ongelmia. Olen ollut viisi vuotta kirkon töissä, kahdessa eri paikassa, ja koko aika on ollut uuden oppimista joka tapauksessa. Ensin opettelin Papinkirjan yhdessä seurakunnassa, sitten Siriuksen toisessa ja seuraavaksi on vuorossa Kirjuri. Sukuselvitysten teko on yksinkertaistunut ja virheiden mahdollisuus pienentynyt. Kirjurin digipuolen käyttö ei vielä ole täydellä teholla käynnissä, joten sukuselvityksiä tehdään mikrofilmeistä ja perhelehtiajalta suoraan perhelehdistä. Myös varausohjelma vaihtui työpaikan vaihtuessa, mutta opin helposti molemmat, sekä Primen että Katrinan. Joskus joutuu kyselemään apua kirkkohallituksen tukihenkilöiltä tai varausjärjestelmän ohjelman toimittajilta, ja sitä saa mielestäni aika mukavasti. Kirjurin heikkoutena pidän selkeiden, yksityiskohtaisten ohjeiden puutetta. Ohjeistusta kaivataan etenkin sen varalle, kun jotakin menee pieleen tai edessä on jokin erityistapaus. Miinusta myös siitä, ettei ohjelma ole vieläkään ihan valmis. Plussaa siitä, että käyttäjälle Kirjuri on paljon yksinkertaisempi ohjelma kuin vanhemmat olivat. 2) Monia työtovereita joutuu neuvomaan, mutta teen sen mielelläni, ja minulta aika paljon pyydetäänkin apua. Yhdessä usein pähkäilemme ja opettelemme. 3) Kipa on vasta tulossa, ja muutosta odotetaan pelolla. Sen suhteen ollaan erittäin epäileväisiä, eikä sen uskota tuovan suuria säästöjä. Toiminnallisen puolen työntekijät pelkäävät toimistotyön lisääntyvän ja vievän resursseja varsinaiselta hengelliseltä työltä. Epävarmuutta lisää suuri tuleva rakennemuutos eli kaikkien seurakuntien liittyminen uusiin seurakuntayhtymiin. Moni miettii oman työpaikkansa säilymistä tai siirtymistä jonnekin kauemmas. 60-vuotias kirjanpitäjä, alle jäsenen seurakunta 1) Olen työskennellyt viisi vuotta seurakunnassa. Kaikki ohjelmat on pitänyt opetella alusta alkaen (kirjanpito, ostoreskontra, palkat, hautatoimi, kalenteri jne), koska ne tietysti vaihtuivat työpaikan vaihtuessa. Sopivia kursseja ohjelmistojen haltuunottoon ei oikein ole tarjolla. Tietotekniikka hyödyttää taloushallinnon hommissa kovasti, vaikka käyttökatkot ja hitaus ajoittain harmittavat. Suorissa asiakaskontakteissa on ikävää tuijottaa enemmän ruutua kuin ihmistä. Taloushallinnossa on jatkuvasti jotakin pientä menossa, milloin pankkiohjelma, alv tai palkat muuttuvat. Silloin on hienoa, että sähköinen ohjelma tekee muutokset automaattisesti. Odotan kovasti sähköistä ostolaskujen kiertoa, koska se tuo etuja (tiliöintimallit, oma arkistointi, nopeampi tarkastuskierros). 2) Seurakuntamme toimipisteet ovat hajallaan, joten dokumenttien siirto sähköpostilla on ehdoton etu, samoin intra. Tietysti muutokset ja uudet asiat tuovat myös känää, koska tietokone sopii toisille paremmin kuin toisille. Yhteiset järjestelmät tulisi suunnitella niin yksinkertaisiksi, että käytön helppous luo myönteisen asenteen. Näin ei valitettavasti käytännössä tapahdu, koska suunnittelulle ei järjesty tarpeeksi aikaa. Yhteisen kalenterin käytössä ilmenee vuodesta toiseen sama ilmiö: toiset lukevat ja täyttävät säntillisesti aina, toiset unohtavat yhtä usein. Yhdenkin ihmisen luistaminen takaa järjestelmän epäluotettavuuden. 3) Pienelle seurakunnalle yhteishankkeet tulevat kalliiksi ja yleensä ne vaativat juuri samojen ihmisten panostuksen. Jos tulee henkilövaihdoksia, tietotaito menee mukana. En usko Kipan vähentävän työmäärää. Dokumentit lähetetään sinne kuitenkin lähes valmiina ja tarkastaminen toisen jäljiltä on työläämpää kuin itse tehtynä. Etuja on vaikea keksiä. Jos kaikki seurakunnat siirtyvät käyttämään samoja ohjelmia, avun saaminen voi helpottua myös naapuriyhtymästä. Ja varmaan raporttipohjien luominen yms. voitaisiin hoitaa keskitetysti, eikä jokaisen tarvitsisi vääntää samaa asiaa omassa kopissaan. /PS Tampereen hiippakunta siirtyy Kipaan 2013 Akaa, Nastola 2014 Ikaalinen, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Mänttä-Vilppula 2015 Asikkala, Hollola, Humppila, Padasjoki, Ruovesi, Orimattila 2016 Hausjärvi, Kuhmoinen, Loppi, Somero 2017 Forssa, Hattula, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Riihimäki, Sääksmäki, Tammela, Tampere, Urjala, Vesilahti, Ylöjärvi, Ypäjä 20 Kumppani

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset

Seurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Torimessu Töölön torilla helatorstaina 2011

Torimessu Töölön torilla helatorstaina 2011 Torimessu Töölön torilla helatorstaina 2011 päivitetty 9.7.2014 Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Esityksen / esittäjän nimi

Esityksen / esittäjän nimi 1 16.9.2014 Esityksen / esittäjän nimi Vaalit & Valtakunnallinen julkisuuskampanja Mitä kaikkea hyvää kirkko ihmisten kautta tekee, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee myös vaikuttamaan.

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot