TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI 1 2014"

Transkriptio

1 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI

2 TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN LEHTI ISSN Julkaisija Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli Toimituksen osoite Kumppani-lehti Eteläpuisto 2 C, Tampere Puh. (03) Päätoimittaja Tuulia Matilainen s-posti: Puh Kirjoittajat Matti Repo Mari Leppänen Johanna Rantanen Pirjo Silveri Janne Villa Juha Hänninen Tuulia Matilainen Kannen kuva Juha Valkeajoki Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin uudistuneiden tilojen tupaantuliaisia vietettiin Ulkoasu Mainostoimisto Precis Oy Taitto Oriveden Kirjapaino Paino Oriveden Kirjapaino Painosmäärä 5000 kpl Hiippakunnan työntekijöiden yhteystiedot sekä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat löydät hiippakunnan nettisivuilta: Sisällys PIISPAN PALSTA Samaan suuntaan PÄÄKIRJOITUS Tila viestii...4 AJANKOHTAISTA...5 HYVÄ SAATTOHOITO ON JOKAISEN PERUSOIKEUS...7 Tarvetta varsinaiselle saattohoitolaille olisi hyvä selvittää Pyhä on läsnä Diakoniatyöntekijä kulkee kuolevan ja läheisten rinnalla...10 Kirja-arvio: Hyvästä hoidosta on kysymys Yhteisvastuu 2014 puhuu kuolemasta kuolemana KAPITULIN UUDISTUNEET TILAT TUOMIOKAPITULI ESITTÄYTYY.. 14 SÄHKÖ ILMASSA: Matkalla kohti yhtenäistä tavoitetta Syöksy saarnastuolista someen...21 Ole somessa rohkeasti kristitty...22 Hidas kirkko näyttää avuttomalta Yhteistyön pilotit...26 SAKARI LÖYTTY LIITTYI KAPITULIN KEHITTÄMISTIIMIIN..28 PS-KOLUMNI...32 Kuolevatko ihmiset ihan oikeasti? Juha Hänninen 22 2 Kumppani

3 Samaan suuntaan Kapitulin uusi vuosi alkoi kahdella juhlalla. Loppiaisena vihittiin kolme diakonian virkaan ja kaksi pappisvirkaan. Sen jälkeen siunattiin uuteen hahmoon remontoidut toimistotilat. Molemmat juhlat viittaavat yhteistyöhön. Tampereen hiippakunnassa toimitetaan diakonian vihkimys ja pappisvihkimys samassa messussa. Vihkimiseen valmistaudutaan myös yhdessä. Näin vahvistetaan keskinäistä jakamista ja yhteistä työnäkyä. Kysymys on lopulta yhdestä Kristuksen missiosta, jota hoidetaan eri viroissa. Jumalanpalveluksen ja diakonian yhteys saa seurakunnissa uutta syvyyttä. Se tosin edellyttää myös uutta hengellistä työnäkyä palvelevasta ja todistavasta seurakunnasta. Uusittu tuomiokapituli puolestaan lisää henkilökunnan vuorovaikutusta. Erilliset huoneet on vaihdettu yhteiseen isoon tilaan. Se mahdollistaa tiedonvaihdon, neuvojen kysymisen, mukaan kutsumisen ja avuksi tarjoutumisen ilman oville koputtelemista. Riittää, kun nostaa hetkeksi katseensa. Toki uusi tila vaatii myös uutta avoimuutta ja joustavuutta. Oma rauha voi häiriintyä, mutta ilman siihen suostumista ei synny hedelmällistä yhteistyötä. Kirkolliskokous päättää pian tulevaisuuden seurakuntarakenteesta. Yhtymien muodostaminen tulee edellyttämään työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä entistä enemmän valmiuksia voimien jakamiseen. Oman työalan tai -alueen mustasukkaiseen varjeluun ei tulevaisuudessa ole varaa. Kaikki nämä muutokset osoittavat samaan suuntaan. Uudessa testamentissa seurakuntaa kuvataan elävänä organismina, ihmisruumiina. Sen kaikki jäsenet toimivat yhdessä Kristus-pään alaisena. Kirkko on yhteisö, jossa jokaisella on tehtävä. Yksi ruumiinjäsen ei voi kuvitella toteuttavansa vain omaa tehtäväänsä. Onhan se elossa vain jakaessaan saman elämän muiden jäsenten kanssa ja tekemällä niiden elämän mahdolliseksi. Matti Repo Tampereen hiippakunnan piispa Kumppani

4 Pääkirjoitus Tila viestii Tampereen kapituli muutti takaisin Klingendahliin marraskuun alussa. Syksyn työskentely suurimmaksi osaksi etätyönä tai pienissä väliaikaistiloissa Finlaysoninkujalla oli monella tapaa opettavaista. Tapasimme harvoin koko työyhteisön voimin, mikä asetti yhteiseen tekemiseen, suunnitteluun ja työn luotaamiseen haasteita. Yhteisen ajan ja tilan merkitys yhteiselle tekemiselle ja oppimiselle kirkastui konkreettisella tavalla. Entiset seinillä toisistaan rajatut ja suljetut työhuoneet muutettiin osin neuvottelu- ja ohjaustiloiksi. Kapituli voi nyt kumppanina palvella seurakuntia ja niiden työyhteisöjä entistä monipuolisemmin. Avaammekin kapitulin ovet paitsi uusien toimintamuotojen, kuten teemoitettujen brunssien myötä, myös tarjoamalla tiloja seurakuntien käyttöön vaikkapa tiimipalaveria tai työyhteisöpäivää varten. Seurakunnasta voidaan tulla omalla porukalla tai kutsua mukaan joku kehittämistiimistämme. Kapitulin uusien tilojen tupaantuliaisissa tammikuun alussa joku kysyi, miten tilojen muutos on vaikuttanut työ- ja toimintatapoihimme. Itse asiassa tilojemme muutostarve nousi esiin toiminta- ja työtapojemme muuttumisen myötä. Työskentelemme kapitulissa yhtenä tiiminä, joten halusimme tilojemme paitsi mahdollistavan sen entistä paremmin, myös viestivän siitä selkeämmin. Vanhaan hyvään asuunsa jäänyt istuntosali muotokuvineen, tehtaan ajoista muistuttavat suuret ikkunat ja tiiliseinät sekä värikkäät, modernit monitoimitilat kuvaavat sitoutumista pitkään historiaan ja jatkuvaan muutokseen. Päätoimittaja Tuulia Matilainen 4 Kumppani

5 Ajankohtaista Hiippakuntasihteerit ovat nyt asiantuntijoita Tampereen hiippakuntavaltuusto päätti kokouksessaan , että hiippakuntasihteerin virkanimike muutetaan asiantuntijan virkanimikkeeksi vuoden 2014 alusta. Asiantuntijan nimikkeen yhteydessä on mahdollista käyttää työalaa tai osaamisaluetta tarkentavaa lisämäärettä. Aiemmin syksyllä kirkkohallituksen toiminnallisen osaston organisaatiouudistuksessa uudistettiin virkanimikkeitä. Työalasihteerin virkanimikkeestä luovuttiin ja sen sijasta käytetään nimikettä asiantuntija. Ei vain papeille Tampereen hiippakunnan uusien työntekijöiden valmennukseen kutsutaan jatkossa kaikkia kirkon tehtävissä ensimmäistä kertaa aloittavia työntekijöitä. Piispantalon juhlassa ei siis jatkossa juhlita vain pappeja ja diakonian virkaan vihittyjä, vaan kaikkia kirkon työhön kutsuttuja. Seuraava valmennus käynnistyy huhtikuussa. Lisätietoja valmennuksesta löydät hiippakunnan nettisivuilta. Valmennus on maksuton. Seurakuntavaalit 2014 Seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014 ja se tarkoittaa monenlaisia hallinnollisia ja viestinnällisiä ponnistuksia seurakunnissa ja koko kirkossa. Tulevien vaalien kampanjassa kerrotaan kasvojen ja tarinoiden kautta siitä, mitä hyvää kirkko tekee. Kampanjan avulla nostamme esille kirkon perustyötä ja pyrimme kertomaan erilaisia tarinoita siitä, miksi ihmiset kokevat kirkon tärkeäksi, haluavat kirkkoon kuulua ja sen elämään vaikuttaa. Nyt on oikea heti pohtia niin hiippakunnassa kuin kaikissa sen seurakunnissa voisiko hyvän tekemisen teeman ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa laajemminkin? Miten voisimme vaalikampanjan kautta kertoa siitä, mitä erityisiä hyvän tekemisen tapoja meillä on? Katse ehdokasasetteluun Kampanjassa panostetaan aikaisempaa enemmän ehdokasasetteluun. Tarvitsemme hyviä luottamushenkilöitä, jotka vastaisivat kattavasti koko kirkon jäsenistön todellisuutta. Valitut luottamushenkilöt päättävät siitä, miten seurakuntarakenneuudistus paikallisella tasolla toteutuu. Toiseksi keskitymme ennakkoäänestysaikaan. Ennakkoäänestysviikolla seurakunnilla on erityinen tilaisuus näkyä ja pitää esillä kirkon työtä ja sanomaa. Valtakunnallinen näkyvyys luo hyvän pohjan paikalliselle esilläololle, johon on hyvä valjastaa laajasti seurakunnan työntekijät, vapaaehtoiset ja luottamushenkilöt. Nyt on aika suunnitella Vaalien sisäinen viestintä tulee tapahtumaan Sakasti. fi -sivuston kautta. Ehdokkaille ja äänestäjille suunnattu viestintä keskittyy seurakuntavaalit.fi -sivustolle. Tulevissa vaaleissa kaikkien seurakuntien käytössä on vaalikone sekä yhteinen tieto- ja tulospalvelu. Kampanjan ilme perustuu kirkon yhteiseen ilmeeseen. Sakastin vaalisivulle tulee vaaliviestintäsuunnitelma sekä kaikki mahdollinen vaaleihin liittyvä viestinnällinen ja hallinnollinen materiaali. Syyskuussa seurakuntavaalien käyttöön tulee myös oma uutiskirje. Seurakuntavaaleja on tärkeää pi- Tärkeitä päivämääriä Kirkkoneuvosto / valtuusto valitsee vaalilautakunnan mennessä. Ehdokasasettelu päättyy klo mennessä on pidettävä vaalilautakunnan ensimmäinen kokous. Suositus on, että työ aloitettaisiin kuitenkin jo ennen kesälomakautta. Ennakkoäänestys Kun täytät 16 vuotta viimeistään , sinulla on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Liity kirkkoon mennessä, jotta voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Kun täytät 18 vuotta viimeistään , niin voit asettua ehdolle seurakuntavaaleissa Vaalipäivä tää esillä jo hyvissä ajoin. Nyt on juuri oikea hetki pohtia sitä, miten vaalit voisivat parhaalla mahdollisella tavalla näkyä vuoden 2014 toiminnassa. Mari Leppänen projektipäällikkö Kirkkohallitus Kumppani

6 Kapitulin ovet avoinna seurakunnille: Tiimipalaveri kapitulissa? Tampereen tuomiokapitulin uudistetut tilat soveltuvat monipuolisesti erilaisiin ohjaus-, neuvottelu- ja kokoustilanteisiin. Kapitulissa on nyt kaikkiaan viisi erikokoista neuvottelutilaa. Kapitulin ovet ovat maksutta avoinna hiippakunnan seurakuntien käyttöön. Seurakunta voi varata vapaana olevan tilan itsenäiseen käyttöön tai tilavaraukseen voidaan sisällyttää räätälöidysti esimerkiksi kapitulin kehittämisasiantuntijan vetämää työskentelyä. Tiloja voi varata maanantai-torstaipäiviksi klo väliselle ajalle. Tilojen varaaja huolehtii itse kokoustarjoiluista. Kapitulista saa lainaan kahvin- ja vedenkeitintä. Klingendahlin kiinteistössä toimii lounasravintola Piha, josta voi tilata noudettavaksi esimerkiksi kahvileipää, lisätietoja saa kapitulista tilavarauksen yhteydessä. Tiedustelut ja tilavaraukset sanna. tai puh Tilavarauksen yhteyteen toivotuista ohjauspalveluista voi olla yhteydessä kapitulin kehittämistiimin asiantuntijoihin tai hiippakuntadekaani Ari Hukariin ari. puh Katso kuvia uusista tiloista s Hiippakunnan uudet nettisivut avautuivat vuoden alussa Tampereen hiippakunnan uudet verkkosivut avautuivat vuoden alussa. Sivut löytyvät vanhasta tutusta osoitteesta Sivut uudistettiin viestintäkyselyssä 2013 saadun palautteen perusteella ja vastaamaan entistä paremmin sivujen käyttäjien tarpeisiin. Tutustu ja anna palautetta! Samalla voit tilata sivujen kautta sähköpostiisi myös kapitulin uutiskirjeen ja tuomiokapitulin päätökset. Tampereen hiippakunnalla ja piispa Matti Revolla on sivut myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Tilaa hiippakunnan uutiskirje Loppiaisena vihittiin Tampereen tuomiokirkossa diakonian virkaan Arja Kujala, Pirjo Järvinen ja Taru Suuronen sekä pappisvirkaan Reetta Luoma ja Matti-Pekka Piirainen. Vihityt hymyilevät kuvassa Tuomiokirkon portailla messun toimittajien kanssa. Nyt voit tilata sähköpostiisi hiippakunnan uutiskirjeen tai kapitulin päätökset. Verkkosivujen Uutiset ja Päätökset -sivuilta löytyy oheisen kuvan mukainen sähköinen tilauslomake. Syötä sähköpostiosoitteesi, valitse tilauksesi ja paina Tilaa. Jos haluat sekä uutisia että päätöksiä, tee tilaus kahteen kertaan. Saat tilauksestasi vahvistuspyynnön sähköpostiisi. 6 Kumppani

7 Kun mitään ei ole tehtävissä on vielä paljon tehtävissä Hyvä saattohoito on jokaisen perusoikeus Saattohoito on kuolevan itsemääräämisoikeutta, arvokkuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittavaa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Saattohoito koskettaa meitä jokaista: perheenä, ystävänä, työtoverina ja erilaisina työntekijöinä. Vuoden 2014 Yhteisvastuuvaroin parannetaan suomalaista saattohoitoa. Saattohoidossa puhutaan ihmisen kokonaiskärsimyksen hoitamisesta. Se tarkoittaa fyysisen kärsimyksen eli kivunhoidon lisäksi myös ihmisen psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen kärsimyksen ja ahdistuksen lievittämistä sekä kuolevan läheisten tukemista sairauden loppuvaiheessa ja kuolinprosessin aikana. Saattohoitoon tulevat ihmiset elävät, ja he haluavat, että heille tehdään mahdolliseksi heidän näköisensä loppuelämä, Pirkanmaan Hoitokodin johtaja Tiina Surakka sanoo. Saattohoidossa olevia ihmisiä elää jatkuvasti keskellämme. He ovat kaikenikäisiä, yksinäisiä, sosiaalisia, perheellisiä, eristäytyviä, syrjäytyneitä, valtakunnan vaikuttajia kaikenlaisia ihmisiä. Ei potilaan statusta vaan ihmisen elämä Saattohoitoon hakeutuva käy läpi isoa prosessia, joka on jatkunut pitkään tai vasta muutaman kuukauden. Saattohoitoon hakeutuvat ihmiset ovat tulleet hoidon piiriin toiveenaan parantua. He ovat hyväksyneet sen, että sairautta ei voi parantaa, mutta sen kulkua voidaan jarruttaa. He ovat huomanneet oireiden lisääntyneen hoidosta huolimatta ja saaneet ammattitaitoista palliatiivista, oireita lievittävää hoitoa. He ovat myös kuulleet kuolevansa sairauteensa, Tiina Surakka kuvaa. Saattohoidossa keskitytään ihmisen olemassa olevien voimavarojen löytymiseen, hänen elämänsä tarinan kuuntelemiseen, hänen elämänsä merkityksen pohtimiseen. Saattohoidossa keskitytään elämään, ei kuoleman odottamiseen. Tiina Surakka näkee kirkon roolin saattohoitotyössä tärkeänä. Kirkko muistuttaa sanomansa perustalta kuolevan ihmisen oikeuden tunnustamisesta. Kirkko tarjoaa sielunhoitopalveluja, organisoi vapaaehtoistoimintaa ja esimerkiksi säännöllisiä sururyhmiä omaisille ja läheisille. Ja meidän pappimme on opettanut minulle, mikä on papin rooli saattohoidossa. Kun kuoleva kysyy, miksi kuolen, lääkäri pyrkii miettimään syytä, hoitaja hoitaa, mutta pappi kuulee sen kysymyksen. /TM Kumppani

8 Ministeri Susanna Huovinen: Tarvetta varsinaiselle saattohoitolaille olisi hyvä selvittää Epäkohdat ja puutteet saattohoidon saatavuudessa ja hoidon tasossa ovat olleet tiedossa pitkään. Kansalaisaloitteet ja eduskunnassa käyty keskustelu käynnistivät saattohoitosuositusten laatimisen, ja sosiaali- ja terveysministeriö antoi suosituksen vuonna Saattohoidon suositusten ilmestymisen jälkeen silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko otti yhteyttä valtakunnalliseen sosiaali- ja terveysalan eettiseen neuvottelukuntaan, ETENE:en. Hän pyysi järjestämään keskustelutilaisuuden suositusten edellyttämien toimenpiteiden eteenpäin viemiseksi, kertoo peruspalveluministeri Susanna Huovinen. Tarjolla erikoistavaa koulutusta Ammattikorkeakoulupuolelta ministeri mainitsee esimerkkinä Tampereen ammattikorkeakoulun. Se on tarjonnut sairaanhoitajille jatkokoulutusta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Suomen Lääkäriliiton järjestämän palliatiivisen lääketieteen erikoistavan koulutuksen on tähän mennessä suorittanut yli 60 lääkäriä. Laatua tarpeen kehittää edelleen Saattohoitosuositusten lisäksi terveydenhuoltolain perusteisiin on lisätty viittaus kuntien velvollisuudesta lievittää ihmisen kärsimystä. Viittaus lisättiin lakiin erityisesti saattohoidon kehittämisen näkökulmasta, ministeri Huovinen kertoo. Ministeri Huovisen mielestä tarvetta varsinaiselle saattohoitolaille olisi hyvä selvittää. Sen lisäksi hän toivoo saattohoidosta aktiivista kansalaiskeskustelua eri puolilla Suomea. Lisää keskustelua tarvitaan sekä asenteiden muuttamiseksi saattohoitoa arvostavampaan suuntaan että tiedon lisäämiseksi saattohoidon mahdollisuuksista, ministeri sanoo. Saattohoidon laatua on edelleen tarpeen kehittää. Jokainen ihminen tarvitsee hyvää saattohoitoa kuoleman lähestyessä. Hyvä saattohoito edellyttää, että lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan peruskoulutuksessa tarjotaan valmiuksia kohdata kuoleva potilas. /TM Syntyi ETENE:n koordinoima Saattohoitotutkijafoorumi, joka edistää saattohoidon koulutusta ja tutkimusta. Paljon on jo tapahtunut. Sairaanhoitajaliitto on järjestänyt yhden vuoden erikoistavan koulutuksen palliatiivisesta hoidosta. Koulutuksen painopisteenä oli erityisesti saattohoito. Super ja Lahden Diakoniaopisto ovat olleet aktiivisia siinä, että lähihoitajille järjestetään jatkokoulutuksena saattohoitoon erikoistavaa koulutusta. Lähihoitajien on mahdollista suorittaa vanhustyön erikoisammattitutkinto. Sen osaksi on saatu kuolevaa vanhusta koskeva tutkinnon osa, ministeri Huovinen kertoo. 8 Kumppani

9 Pyhä on läsnä Ei tarvitse jutella vain Jumalasta vaan ihan mistä haluaa Anne Mäkelä työskentelee sairaalapastorina Forssassa. Sairaalassa on sekä somaattisia että psykiatrisia yksikköjä. Työyhteisökseen Anne kokee yhtäältä seurakunnan, toisaalta sairaalan henkilökunnan. Forssassa on juuri valmistunut alueellinen saattohoitosuunnitelma lääkärien ja hoitajien tueksi. Jo moniammatillisesti valmistellun suunnitelman työstämisvaiheessa järjestetyt koulutukset vetivät salit täyteen ammattilaisia. Tavoitteena on nyt ottaa suunnitelma käyttöön ja huolehtia koko sairaanhoitopiirin alueella laadukkaan ja kokonaisvaltaisen saattohoidon toteutumisesta. Paljon hyvää jo toteutuukin. Sairaalapappina osallistun tähän työhön oman ammattitaitoni näkökulmasta. Meillä on myös saattohoidon yk-sikkö, jossa käytännössä on yksi vuodepaikka, mutta jonka työntekijät ovat alueen koko saattohoidon yhteyshen-kilöitä ja konsultteja, Anne Mäkelä kertoo. Halu tehdä hyvää saattohoitoa tarvitsee Annen mielestä yhteistä sitoutumista, ehkä myös työtapojen muutoksia sekä koulutusta. Oman paikkansa sairaalapastorina Anne näkee moniulotteisena. Tärkeä osa työtäni saattohoidossa on perustyö, jossa kohtaan potilaita ja omaisia. Seudullisesti on hyvä tiedottaa, että seurakunta on tarvittaessa yhteistyökumppani myös kodeissa ja palvelutaloissa, ei vain sairaalan seinien sisäpuolella. Tärkeänä osana saattohoidon mahdollistamista näen myös henkilökunnan tukemisen, kouluttamisen ja vahvistamisen. Itse tällä hetkellä pidän myös ryhmätyönohjausta hoitajille, jotka tekevät saattohoitotyötä eri yksiköissä. Mutta miten tukea lääkäreitä, jotka työssään tekevät esimerkiksi saattohoitopäätöksiä siinä yksi haasteeni. Monella rajalla, monien palvelijana Sairaalapappi tekee työtään monella rajalla. Olemme seurakunnan työn keskiössä mutta seurakuntatalolta katsoen syrjässä, sairaalassa emme kuulu henki-lökuntaan mutta kuitenkin olemme yhteistyökumppaneita, työssämme kohtaamme usein rajalla olevia ihmisiä sairastumisen tai elämän ja kuoleman rajalla olevia, Anne kuvaa. Koen saattohoidon vaativaksi mutta palkitsevaksi. En halua puhua siitä isoin kirjaimin, koska elämän ja ihmisar-von pyhyys on erityisen hyvin aistittavissa saattohoidon yhteydessä ja se hiljentää. Sairaalapappi on sekä potilaan, läheisten että henkilökunnan käytettävissä. Muistan esimerkiksi tilanteen, jossa potilaan aikuinen lapsi oli todennut, että hän näkee läheisensä olevan rau-hallinen ja saavan hyvän hoidon, mutta mistä hän vanhempansa menettävänä lapsena saisi tukea tässä tilantees-sa. Hänet ohjattiin minun luokseni. Kuuleminen on tärkeää Toisinaan Anne tapaa asianosaisen kerran ja se on riittävää. Toisinaan tapaamisia voi olla useita ja omaisten kans-sa ne voivat jatkua läheisen kuoleman jälkeenkin. Tärkeä on kuulla, mikä juuri sillä kerralla on mielessä, sillä eletään aina hetki kerrallaan ja suostutaan siihen, että vointi, mieliala, tunteet ja elämänhalu vaihtelee. Tässä työssä on myös hyväksyttävä, että vaikka on käytettävissä, kaikki eivät pappia kaipaa tai halua mukaan, valinta on aina asianosaisten, Anne sanoo. Sairaalapapin on myös hyväksyttävä, ettei hän kykene kiertämään kaikkien kuolevien luona automaattisesti. Tarvitsen jatkuvasti henkilökunnan apua siinä, että he muistaisivat papin olevan tavoitettavissa ja pitäisivät esil-lä mahdollisuutta tapaamiseen ja ottaisivat herkästi yhteyttä. Tuntuukin hyvältä kuulla käytävälle hoitajien kerto-van potilashuoneessa, että meillä on täällä sairaalassa Anne-pappi, haluaisitko jutella hänen kanssaan. Ja toisi-naan potilaan kommentin jälkeen kuuluu jatkona, että ei tarvitse jutella vain Jumalasta vaan ihan mistä haluaa. Ihmisestä ei voi tarkkarajaisesti eritellä fyysistä, henkistä, hengellistä ja sosiaalista hyvinvointia ja siksi kaikki nämä ovat tuttuja keskustelunaiheita. Sairaalapappi kulkee kuolevan ja läheisten rinnalla Omaa työtään pohtiessaan Anne näkee mielessään monia kasvoja: potilaiden, omaisten ja henkilökunnan. Työ herättää myös monenlaisia tunteita. Koen nöyryyttä siitä, että joku on jakanut niin herkkiä hetkiä kanssani. Iloa siitä, että olen ollut avuksi, kipua siitä, että olen tuntenut epäonnistu- Kumppani

10 mista. Riittämättömyyttä tunnen siitä, että joku on kaivannut mutta tieto ei ole syystä tai toisesta saavuttanut minua. Herkistyn muistoista, joissa yhdessä omaisten kanssa olemme sairas-vuoteen äärellä siunanneet kuolevan potilaan. Pyhä on läsnä. Anne toivoo voivansa helpottaa kuolevan ja omaisten mahdollista ahdistusta, joka liittyy luopumiseen, kuoleman-pelkoon, syyllisyyteen tai muihin mieltä painaviin asioihin, viestittää toivoa ja mahdollistaa potilaan ja omaisten omassa aikataulussa heidän haluamiensa asioiden pohtimista. Toivolla en tarkoita päälle liimattuja korulauseita vaan kokonaisvaltaisempaa luottamusta. Pelkästään mustana möykkynä mielessä oleville asioille sanojen antaminen ja ahdistuksen ja pelon sietäminen ja salliminen helpottaa osaltaan jaksamista. Luonnollisesti elämän tarkoitukseen, kuolemanpelkoon ja kuoleman jälkeisiin kysymyksiin liittyy usein Jumalasuhteen pohdintaa ja sairaalapapin kanssa on luonteva sanoittaa uskoaan ja tai epäilyään. Toisinaan rukous tai Herran ehtoollinen ovat pyhiä hetkiä sairasvuoteella, toisinaan rukous elää vain sanattoma-na. Saattohoito vie Annen usein Getsemanen puutarhaan Kristuksen rukouksen äärelle. Tuo rukous on totta monelle kuoleman lähestyessä: suhteessa ihmisiin sitä toivoo että vierellä olijat eivät nukkuisi vaan uskaltaisivat pysyä rinnalla ja suhteessa Jumalaan sitä tunnistaa omakseen Kristuksen rukouksen: Isä, ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun. Toimittaja Peter Nymanin, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajusen ja pastori, kirjailija, toimittaja Hilkka Olkinuoran sitaatit Pikkukirkkopäivien paneelikeskustelusta Tampereen tuomiokirkossa Diakoniatyöntekijä kulkee kuolevan ja läheisten rinnalla Seurakunnan diakoniatyöntekijän arjessa saattohoito saattaa näkyä melko vähän. Kuolemaan liittyvät asiat tulevat lähemmäs työtämme silloin, kun ihminen on kuollut ja hänen läheisensä hakevat meiltä keskusteluapua. Ja tietysti sururyhmään haluaa moni osallistua. Sururyhmissähän on usein diakoniatyöntekijä yhtenä vetäjänä, kertoo Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Hanna Välimaa. Saattohoitovaiheessa seurakunnan diakoniatyöntekijä saattaa olla mukana esimerkiksi silloin, jos kuoleva ihminen tai hänen läheisensä on ollut diakonian asiakkaana jo ennestään. Silloin meidän apuamme osataan paremmin pyytää. Ja toisaalta on matalampi kynnys tulla meidän kanssamme juttelemaan, kuvaa Kalevan seurakunnan diakoniatyöntekijä Anne Joronen. Diakoniatyöntekijät kertovat pohtineensa saattohoidon saatavuuden tasa-arvoisuutta. Miten vaikuttaa ihmisen asuinpaikka? Tarjoavatko lääkärit kuole- valle potilaalle lähetettä esimerkiksi Pirkanmaan Hoitokotiin, jos potilas ei osaa, huomaa tai ehkä edes uskalla sitä pyytää? Ja miten tässä vaikuttaa taloudelliset asiat ja säästötarpeet? Tässä varmasti on ihan tiedon puutettakin, sillä kaikki ihmiset eivät tiedä tällaisen hoitokodin olemassaolosta. Yhteistyön kehittämisen paikka Myös kynnys kuolevien saattohoitokotiin pyrkimiseen voi olla korkea. Pelko kuolemaa kohtaan vaikuttaa ihmisten mielikuviin. Monesti tämä mielikuva muuttuu heti kun ihminen ensimmäisen kerran avaa esimerkiksi Pirkanmaan Hoitokodin oven. Sieltä tulee hoitaja tai vapaaehtoinen, joka ottaa sinut lämpimästi vastaan. Tunnelma on erittäin lämmin, turvallinen ja kodikas. Siellä on elämää loppuun asti, naiset kuvaavat. Diakonian tehtävänä saattohoidossa on Hannan ja Annen mielestä kulkea kuolevan ja hänen läheistensä rinnalla ennen ja jälkeen kuoleman. Hanna Välimaa Anne Joronen Juuri siihenhän meidät diakoniatyöntekijät on koulutettu, ihmisten kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, sielunhoitoon ja rinnalla kulkemiseen. Erityisesti koemme, että meidän paikkamme olisi olla tukena ja läsnä sellaisille ihmisille, jotka ovat yksinäisiä, eikä heillä ole välttämättä ketään omaista tai muuta saattajaa. Myös Mummon Kammari kouluttaa vapaaehtoisia, jotka toimivat saattohoitoystävinä. Mutta osataanko ja tiedetäänkö meitä seurakuntien työntekijöitä ja vapaaehtoisia pyytää? Tässä olisi varmasti yhteistyön kehittämisen paikka eri hoitotahojen kanssa, he pohtivat. Yhteisvastuu-konsertti Tampereella Kalevan kirkossa kello 19. Konsertissa esiintyvät sopraano Kaisa Ranta, baritoni Aarne Pelkonen pianistinaan Juha Alakärppä, Ida Elina, Saaga Ensemble, Teleks ja saksofonisti Jukka Perko & Avara. Konsertti radioidaan suorana Yle Radio 1 -kanavalle. Lipun hinta 25. Liput tulevat myyntiin viikolla 6. Lisätietoja Yhteisvastuun toimistolta p Kumppani

11 Hyvästä hoidosta on kysymys Saattohoito kuolevan tukena on Kirsti Aallon toimittama ajankohtainen kirja saattohoidosta. Yhteisvastuukeräys 2014 nostaa esiin saattohoidon kysymykset. Miten kuolevaa hoidetaan inhimillisesti ja arvokkaasti loppuun asti? Miten hoidossa huomioidaan omaiset? Kirja koostuu kymmenestä artikkelista, joiden kirjoittajina ovat terveydenhuollon ja kirkon asiantuntijat, asiaan perehtynyt vapaaehtoinen sekä omainen. Kirjoittajien kirjo on moninaisuudessaan hyvä. Kun useampi ihminen kirjoittaa samasta teemasta siitä väistämättä näyttää seuraavan se, että tietyt asiat toistuvat tarpeettomasti. Saattohoito tuleekin määritellyksi kirjassa moneen kertaan. Isompi arvo on kuitenkin sillä, että aihetta lähestytään monesta näkökulmasta unohtamatta vapaaehtoisen näkökulmaa tai äidin, joka on pakotettu saattohoitamaan oman lapsensa. Kirja on kuin pokkari pehmeine kansineen. Mieluummin lukisin kovakantista kirjaa, mutta näin saataneen kustannuksia alas ja kirja laajan lukijakunnan ulottuville. Kansikuva on kovin hempeä, mutta kirjan sisältö selkeää asiaa. Kirjan rakenne toimii. Artikkelien alussa kirjoittajat esitellään lyhyesti. Usean artikkelin lopussa on lyhyt omakohtainen puheenvuoro siitä, mitä työ kuolevan lähellä on antanut ja opettanut. Vaikka kuoleva kohdataan ammatillisesti, aito kohtaaminen ei ole mahdollista, jos ammatillisuuteen ei yhdisty ihmisyys. Kuolema riisuu lähtijän turhasta ja samaa aitoutta hän odottaa työtekijältä ja vapaaehtoiselta. Uskallammeko olla aidosti sitä, mitä olemme? Uskallammeko paljastaa ihmisyyttämme? Kysymys on yhteinen lääkäreille, hoitajille, sielunhoitajille ja myös vapaaehtoisille. Työn merkitys ja tärkeys antavat voimaa, moni on hakeutunut alalle kutsumuksesta. Yhtä aikaa voi rehellisesti sanoa ääneen, että työ kuoleman maastoissa on kuluttavaa, raskasta ja joskus äärettömän ahdistavaa. Miten työntekijä ja vapaaehtoinen jaksavat? Miten heitä tuetaan työstään? Nämä näkökulmat olisivat ansainneet oman artikkelinsa. Kirsti Aallon ja Liisa Mäntymiehen artikkelissa käsitellään vapaaehtoistoimintaa saattohoidossa. Hoitohenkilöstön ja omaisten rinnalla tarvitaan vapaaehtoisia, joilla on aikaa, kykyä ja uskallusta vapaaehtoistyöhön kuoleman läheisyydessä. Koulutus ja tuki heille ovat avainasemassa. Kirkkohallituksen ylläpitämiltä sakastin nettisivuilta sielunhoidon kohdasta eteenpäin surfaten löytyy varsin tuore Vapaaehtoistoiminta hoitolaitoksissa materiaali, joka kattaa paitsi saattohoidon, myös muun hoitolaitosten vapaaehtoistoiminnan. Kannattaa tutustua! Sielunhoidollinen kohtaaminen saattohoidossa tapahtuu ihmistä kunnioittaen, Pyhän läsnä ollessa, hiljaisuudessa. Siinä työntekijä - sairaalapappi, seurakuntapappi, diakonityöntekijä- saa olla arvokkaimmalla mahdollisella paikalla. Yhteisvastuukeräys antaa mahdollisuuden pitää esillä kirkon työntekijöiden usein hiljaisuudessa ja näkymättömissä tapahtuvaa saattohoitovaiheen sielunhoitoa. Sairaalasielunhoito Lahdessa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoteen liittyen sairaalasielunhoito järjestää marraskuussa seurakuntien työntekijöille ja sairaaloiden sekä palvelutalojen henkilöstölle suunnatun koulutustilaisuuden kuolevan potilaan ja hänen omaistensa kohtaamisesta. Ennalta tietämättämme juhlavuosi osuu samaan vuoteen, jolloin yhteisvastuukeräys nostaa esiin yhden sairaalasielunhoidon keskeisimmistä osa-alueista. Olemme yhteisellä asialla. Saattohoito kuolevan tukena on tärkeä puheenvuoro ajankohtaiseen asiaan. Sen ansio on yleistajuisuudessa ja monipuolisissa näkökulmissa saattohoitoon. Kirjaan voi tarttua yhtä hyvin hoitaja, lääkäri, kirkon työntekijä, omainen kuin asiasta kiinnostunut matti meikäläinenkin, ja kaikki ymmärtävät lukemaansa. Johanna Rantanen Johtava sairaalapastori Lahden seurakuntayhtymä Yhteisvastuu 2014 puhuu kuolemasta kuolemana Jokaisella kuolevalla on oikeus ihmisarvoiseen loppuelämään ja laadukkaaseen hoitoon asuinpaikasta tai asemasta riippumatta. Yhteisvastuu 2014 pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, ettei yksikään saattohoitopotilas joutuisi elämänsä loppuvaiheessa kärsimään siksi, ettei osaavaa saattohoitoa ole tarjolla. Yhteisvastuukampanja on synnyttänyt runsaasti keskustelua jo ennen käynnistymistään. Kampanjassa emme halunneet lähteä kuvaamaan kuolemaa hienotunteisten kiertoilmaisujen tai vertauskuvien kautta. Puhumme kuolemasta kuolemana. Kristilliseen kuvastoon keskeisesti kuuluvan Michelangelon Pietà-veistoksen pohjalta ideoidut kampanjakuvamme ovat pahoittaneet joidenkin mielen. Toisaalta olemme saaneet myönteistä palautetta kampanjamateriaaleistamme enemmän kuin koskaan ennen, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen kertoo. Merkitykset syntyvät katsojan mielessä Kampanjan kuvamaailman tavoitteena on pysäyttää ja koskettaa ihmisen sisintä. Saattaa piilossa oleva ongelma kansalaisten tietoisuuteen ja synnyttää toimintaa asian korjaamiseksi. Kampanjakuvista tai -teksteistä on turha hakea piilomerkityksiä. Ne kuvaavat kuolemaa ja kuolevaa. Kuvien merkitykset syntyvät katsojan omista ajatuksista ja kokemuksista, Pajunen jatkaa. Viestintä- ja kampanjasuunnittelija Salla Peltonen painottaa, ettei Yhteisvastuukampanjalla ole mitään tekemistä eutanasian kanssa. Valtaosa kuolinapua pyytävistä ihmisistä ei halua luopua elämästä, vaan he haluavat välttyä kärsimykseltä ja kivulta. Paras keino kuolevan kärsimyksen lievittämiseen on laadukas saattohoito. Meidän kampanjamme on saattohoitokampanja, eikä eutanasia kuulu saattohoitoon. Kuolema muistuttaa elämästä Osaaville seurakuntien työntekijöille Yhteisvastuukampanja antaa hyvää aineistoa kuoleman käsittelemiseen esimerkiksi kasvatustyössä. Kampanjan kuvamaailma on lämpimämpi, realistisempi ja inhimillisempi kuin se kuvasto, jonka lapset kohtaavat esimerkiksi tietokonepeleissä, Pajunen huomauttaa. Yhteisvastuun virikemateriaaleissa on runsaasti monipuolista aineistoa aiheen syvälliseen käsittelyyn eri-ikäisten ryhmien kanssa. Kuolema on asia, joka on vaikea kohdata ja josta on vaikea puhua. Siitäkin huolimatta kuolemasta puhuminen on tärkeää. Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE on raportissaan todennut: Ilman kuolemaa on mahdotonta ymmärtää joitakin elämän ydinasioita esimerkiksi sitä, miksi elämä on ainutkertaista ja arvokasta. Kuoleman pohtiminen on elämän pohtimista. Kumppani

12 Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin tilat remontoitiin loppukesän ja syksyn aikana Remontin myötä kapitulista poistuivat yksittäiset työhuoneet ja toimisto muuttui monikäyttötilaksi. Nyt kapitulin monipuoliset koulutus-, neuvottelu- ja ohjaustilat mahdollistavat entistä paremmin laadukkaiden palvelujen tarjoamisen seurakunnille. Tilojen remontointi on osa suurempaa kapitulin muutosprosessia. Haluamme nähdä työmme yhteisenä ja olla osaltamme poistamassa raja-aitoja, hiippakuntadekaani Ari Hukari kuvaa. Kapitulin uudistuneet tilat viestivät avoimuutta ja yhdessä tekemistä Kuvat Juha Valkeajoki Mikä tuomiokapituli? Tuomiokapituli on piispan johtama hiippakunnallinen hallinto- ja kehittämiskeskus. Asiantuntijoiden kehittämistiimiä johtaa hiippakuntadekaani. Asiantuntijoilla on erityisalueensa ohjaus ja kehittäminen, viestintä, jumalanpalvelus ja musiikki, kansainvälinen työ mutta kehittämistiimi toimii kuhunkin tilanteeseen sopivimmalla kokoonpanolla erilaisissa seurakuntien ohjaukseen ja konsultointiin liittyvissä asioissa. Hallinnollisena keskuksena tuomiokapituli tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa, hallintoa ja tehtävien hoitoa. Tuomiokapitulista hoidetaan myös papiston henkilöstöasioita. Tuomiokapitulin hallinnon työtä johtaa lakimiesasessori. Piispan johdolla tuomiokapitulin kollegio valmistelee päätöksentekoa, tekee päätöksiä ja valvoo päätöksenteon toimeenpanoa. 12 Kumppani

13 Kumppani

14 Tuomiokapituli esittäytyy Keitä me olemme? Mitä me teemme? Tuomiokapitulin väki esittäytyy. Jokainen kuvailee itseään ja työtehtäviään, ja paljastaa, mistä innostuu tai mitä ihmettelee. Kapitulin arki on ennen muuta työtä ja kumppanuutta seurakuntien kanssa; yhdessä ajattelemista ja tekemistä, yhdessä oppimista ja oivaltamista. Pirjo Hoffrén vastaanottosihteeri Puh tai Kotoisin karusta Kainuusta, luontoihminen. Tykkään saunan löylyn lämmöstä ja kylmästä virkistävästä avannosta. Jos tulet käymään kapitulissa, avaan oven. Jos soitat keskusnumeroon, vastaan siihen. Hoidan postitusta ja teen tarvikehankintoja. Pidän yllä hiippakunnan seurakuntien osoiterekisteriä ja kirjastojärjestelmää. Lisäksi huolehdin mm. kapitulin tiloissa pidettävien tilaisuuksien järjestelyistä ja tarjoiluista. Ihmettelen Luojan luomaa kauneutta kävellessäni päivittäistä työmatkaani upeissa puisto- ja koskimaisemissa. Jussi Holopainen asiantuntija, ohjaus ja kehittäminen Puh Ikuinen kyselijä ja toisin katsoja. Sielultani korven ja Kuloveden, pohjamutien ja hiljaisuuden mies. Puoliso ja isä. Mustanmakkaran ystävä. Missä sinä olet juuri nyt? Missä te olette työyhteisönä? Peruskysymykset yhdistävät kaikkea sitä, mitä hiippakunnassa teen. Avustan työntekijöitä pysähtymään työnsä, itsensä ja Jumalansa eteen ja katsomaan syvemmälle. Yhteiskunta ympärillä ja myös kirkko on asettumassa murroksen keskellä johonkin uuteen asentoon. Tätä muutosta täytyy osata lukea yhdessä. Työnohjaan ja sparraan esimiehiä, konsultoin työyhteisöjen muutosprosesseissa, suunnittelen ja ohjaan johtamisen ja hengellisen ohjauksen foorumeita, valmennan uusia työntekijöitä kirkon työhön. Teen myös psykoterapiaa pienesti työni sisällä ja työn ohella. Innostun kun näen jonkin uuden syntyvän ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kun syvemmät merkitykset avautuvat. Kun jokin piilossa ollut tulee näkyväksi ja vastaanotetuksi. Ihmettelen, miten Kristus sanoo kaiken jälkeen, läpi ja keskellä: Näen ja rakastan. Ari Hukari hiippakuntadekaani Puh Olen dekaani. Teen johtamisen ja työyhteisöjen kehittämistyötä hiippakunnassa. Haluan inspiroida työtovereita. Koulutan, valmennan ja konsultoin esimiehiä ja työyhteisöjä. Johdan kehittämistiimin työtä. Osallistun kapitulin kollegion päätöksentekoon. Tuen strategista johtamistyötä. Innostun innovatiivisista työtovereista ja hyvistä yhteistyökumppaneista seurakunnissa. Iloitsen siitä, kun ihmiset oppivat kyseenalaistamaan, ajattelemaan ja toimimaan toisin. Ihmettelen kirkon hallinnollista jäykkyyttä, päätöksenteon hitautta ja muutostyön tahmeutta. Jorma Juutilainen lakimiesasessori Puh Aiemmin kuntasektorilla työskennellyt varatuomari, jonka perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Toimin tuomiokapitulin hallinnon esimiehenä ja kollegion jäsenenä. Tehtävässä korostuu seurakuntien oikeudellinen ja hallinnollinen neuvonta. Merkittävä osa työtäni on oikeudellista asiantuntemusta vaativien asioiden valmistelu ja esittely tuomiokapitulin istunnolle. 14 Kumppani

15 Innostun monipuolisista työtehtävistä ja kapitulin mainioista työkavereista. Hannu Laukkonen notaari Puh Kauppiaan pojasta ei tullut yrittäjää, jossa tehtyjä tunteja ei lasketa, mutta työajaton työ on tullut tutuksi papin virassa. Hoidan hiippakunnan pappien henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä, valmistelen tuomiokapitulin istuntoon päätettäväksi asioita sekä annan näihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Lähimmät kumppanini ovat kirkkoherrat, papit sekä papin viran hakijat. Lisäksi toimin tuomiokapitulin istunnon ja hiippakuntavaltuuston sihteerinä. Innostun elokuvista, joissa on hyvä sydäntä ja mieltä liikuttava tarina. Helena Läykki toimistosihteeri Puh Ajattelen, että myönteinen asenne auttaa kaikissa elämäntilanteissa, eikä se ole keneltäkään muulta pois. Työssäni hoidan esimerkiksi laskutusta, palkkiomaksuja ja matkalaskuja. Toimin myös yhdyshenkilönä siirtyessämme Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi. Innostun uusien asioiden oppimisesta. Sakari Löytty asiantuntija, kansainvälinen työ Puh Muusikko, lähetystyöntekijä, tutkija, aviomies, isä, 3x appi ja 1x ukki. Ulkoilun jälkeen nautin mielelläni itse ja/ tai vaimoni kanssa tehdystä ruuasta ja hyvästä lukemisesta. Mieluusti mökillä. Tehtäväni kapitulissa on uusi ja haasteellinen, mutta innostava. Siihen kuuluvat monenlaiset kirkon kansainvälisen työn asiat hiippakunnan näkökulmasta, yhteistyössä lähetysjärjestöjen ja Kirkon ulkomaanavun kanssa. Olen seurakuntien käytettävissä lähetys-, monikulttuurisuustyöhön ja kansainväliseen diakoniaan liittyvissä kysymyksissä. Yhteydet Tampereen ystävyyshiippakuntiin kuuluvat myös työhöni. Innostun yhdessä muiden kanssa tekemisestä. Ihmettelen tätä uutta työtäni. Tuulia Matilainen asiantuntija, viestintä Puh Keski-Pohojanmaalta meitä sikiää: Noppeita ja suoria, köyhässä mullassa kasvaneita ihimisiä, jotka kurottuu kohti valua. Koordinoin hiippakunnan viestintää ja tuomiokapitulin tiedotusta sekä niiden kehittämistä, ja toimin seurakuntien viestinnän kumppanina. Olen kytkijä ja linkittäjä. Kehittämistiimin asiantuntijana olen mukana erilaisissa ohjausprosesseissa seurakunnissa ja hiippakunnassa. Innostun uusien polkujen avautuessa, teiden risteyksissä ja varsinkin mutkissa. Ihmettelen vähän kaikkea. Sanna Ora-Tuominen piispan sihteeri, hallintosihteeri Puh Perhe, ystävät, saksa, ekumenia, järvimais ema ja Ora et labora ovat minulle rakkaita. Huolehdin piispan kalenterin päivittämisestä sekä piispan työmatkoihin ja Piispantalon tilaisuuksien käytännön järjestelyistä. Työajastani suuri osa kuluu hiippakunnan koulutuksiin liittyviin asioihin, kuten ilmoittautumisten vastaanottamiseen ja tiedusteluihin vastaamiseen. Innostun monista asioista, viimeksi Godly Play -metodista. Koska mieheni sekä 8- ja 10-vuotiaat poikamme harrastavat koripalloa, olen siitäkin innostunut! Ihmettelen usein Jumalan johdatusta ja huumorintajua omassa elämässäni. Kumppani

16 Airi Raitaranta asiantuntija, ohjaus ja kehittäminen Puh Juuret Pohjois-Karjalassa, uusperheellinen. Diakonia-, sosiaali- ja johtamistyötä tehnyt, iloa ja totuutta etsivä, työn tekemiseen ja ihmisiin hullaantunut. Liikkuvat työtehtäväni ovat ennen muuta seurakunnissa, ei kapitulissa. Ohjaan ja konsultoin työtiimien tai seurakuntien prosesseja, mm. työntutkimus, kehittäminen, tiimityönohjaus, uusien työntekijöiden ja esimiesten oppimis- ja valmennusprosessit. Olen mukana neuvotteluissa ja suunnitteluja toteutusryhmissä, mm. johtamisen foorumit ja esimiestyön valmennuspolut. Oma erityisasiantuntijuuteni tuo niihin mukaan diakonian ja yhteiskunnallisen työn kysymykset. Tarvittaessa teen yhteistyötä yli hiippakuntarajojen, myös valtakunnallisilla foorumeilla. Innostun silloin, kun alkaa tuntua. Tämä liittyy useimmiten yhdessä löytyneisiin uusiin ajatuksiin, muutoksiin ja yhteisen näyn tai tavoitteen löytämiseen. Ihmettelen sitä, miten yhtä aikaa haurasta ja vahvaa elämä on. Aija-Leena Ranta asiantuntija, jumalanpalvelus ja musiikki Puh Namibiassa syntynyt, eri puolilla Suo- mea asunut, Sibelius-Akatemiasta valmistunut kanttori. Ohjaan myös hiljaista rukouslaulua ja toimin äänikouluttajana. Hiippakunnassa erityisvastuualuettani ovat jumalanpalveluselämä ja musiikki sekä kanttorin työhön ja työssäjaksamiseen liittyvät seikat. Innostun toimivasta yhteistyöstä, luovien ratkaisujen löytymisestä, taiteista ja kulttuurista, uuden oppimisesta sekä uskosta hyvän tekemiseen. Ihmettelen musiikin kokonaisvaltaisesti vaikuttavaa voimaa, luonnon monimuotoisuutta ja sitä kuinka paljon ihmisistä löytyy myötätuntoa ja toisista välittämistä. Matti Repo piispa Puh Aikoinaan seurakuntapappi Messukylässä ja teologisten asiain sihteeri kirkkohallituksessa. Edelleen aviomies, isä ja isoisä. Piispalla on hengellisiä ja hallinnollisia tehtäviä. Hän vihkii virkaan diakoneja ja pappeja, vierailee seurakunnissa, toimittaa jumalanpalveluksia, saarnaa ja opettaa. Hän kaitsee hengellisenä paimenena ja toimii puheenjohtajana tuomiokapitulissa sekä monissa toimikunnissa. Innostun, kun näen Jumalan Hengen kutsuvan, varustavan ja lähettävän aina uusia ihmisiä evankeliumin asialle. Ihmettelen, että hän hoitaa kirkkoaan juuri meidän kaltaistemme tavallisten ihmisten välityksellä. Mikko Sulander asiantuntija, ohjaus ja kehittäminen Puh Lapsiperheen isä, joka vapaa-ajallaan toimii autonkuljettajana ja työaikana auttaa seurakuntien työyhteisöjä. Seurakunnan työntekijöiden ja työyhteisöjen arjessa toimin pysäyttäjänä. Usein kysyn: Mihin tämä kokemuksemme kutsuu meitä? Mitä meidän juuri nyt pitäisi tehdä? Jokainen prosessi on erilainen. Olen ihmetellyt työyhteisöjen kanssa henkilöstövähennyksiä, toimintaympäristön muutosta, työn sisällöllistä kehittämistä, hankalaa tilannetta työyhteisössä tai työn uudelleen organisointia. En vie valmiita vastauksia, mutta autan kyselemään ja kysyn itse. Kumppanuus ja luotettavuus ovat työn kulmakiviä. Luottamus on ehdotonta, kenenkään ei tarvitse välttää hankalista asioista puhumista. Emme valvo vaan autamme ihmisiä itse kehittämään työtään tai työtapojaan. Innostun kun saan olla kehittämässä tai kokeilemassa jotakin aivan uutta. Ihmettelen maailman muuttumista yhä turvattomammaksi, yksinäisemmäksi ja julmemmaksi ja ihmisen kykyä sopeutua aina vain muuttuvaan maailmaan. Pystymmekö kirkkona tarjoamaan turvallisuutta ja tilaa tutkia omaa itseä muutoksen keskellä vai yritämmekö vain tarjota valmiita vastauksia? Esittelyt kokosi Pirjo Silveri Tuomiokapitulin virastoaika on klo Puhelinvaihde: Postiosoite: Tampereen hiippakunta, Eteläpuisto 2 C, Tampere Laskutusosoite: Kirkon Palvelukeskus/ Kirkon keskusrahasto PL Basware 16 Kumppani

17 Sähköä ilmassa Matkalla kohti yhteistä tavoitetta Kirkon palvelukeskuksen myötä sähköinen työympäristö tulee vääjäämättä tutuksi jokaiselle seurakunnan työntekijälle. Yhteishankkeen alkutaival on ajoittain kangerrellut, systeemin ohella tunnelma ruohonjuuritasolla on sähköistynyt. Kipan johtaja Seija Mäenpää on kuitenkin luottavainen. Kokonaiskirkon kannalta palvelukeskus on hänen mielestään investointi tulevaisuuteen. Vastaavat ratkaisut ovat yrityksissä, kunnilla ja valtiolla jo arkea. Kirkko seuraa perässä. Ei näitä tehtäisi, ellei niistä olisi hyötyä. Suunta on selvä. Mäenpää oli aikanaan perustamassa Oulun kaupungin palvelukeskusta, joten työ on tuttua. Kipan volyymit tun- tuvat sopivan kokoisilta. Pystymme toimimaan ketterästi, kevyellä organisaatiolla. Olemme kirkon sisäinen toimija, olemme olemassa seurakuntia varten, ja teemme työtä sydämellä. Turha pelätä mörköä! Seurakuntien, tuomiokapitulien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkkalaskennasta vastaava valtakunnallinen yksikkö on käynnistysvaiheessa saanut paljon kritiikkiä. Muutamat isot seurakuntayhtymät ovat halunneet myöhäistää mukaan tuloaan, joillekin työntekijöille Kipasta on tullut lähes kirosana. Akaan seurakunnan talouspäällikkö Arja Tarela tunnistaa etukäteispelot, mutta tuntee myös todellisuuden. Akaan taloushallintoa on hoidettu Oulussa pääpaikkaansa pitävässä palvelukeskuksessa tammikuusta Kun systeemiin pääsee sisään, ei se ole ollenkaan sellainen mörkö kuin monet luulevat, Tarela vakuuttaa. Lähes puolet seurakuntatalouksista on nyt palvelukeskuksen asiakkaana tai valmistautuu siirtymiseen, lain mukaan takaraja on Haluamme tehdä työtä niin, etteivät asiakkaat tuntisi liittymistä pakok- Kumppani

18 si. Tavoite on kuitenkin yhteinen, Mäenpää painottaa. Vuorovaikutuksen voimaa Palvelukeskuksen vetäjää kritiikki ei ole yllättänyt, samanlaista muutosvastarintaa on ollut muuallakin, niin kunnissa kuin yrityksissä. Yksittäinen työntekijä arvioi asiaa omasta näkökulmastaan: mitä muutos merkitsee minulle ja omaan työhöni? Kipassa katsotaan kuitenkin suurta kokonaisuutta, koko kirkkoa. Tarkoitus on saada hallinto tehokkaaksi, jotta verotulojen pienetessä tulevaisuudessa rahaa jää ydintoimintaan, hengelliseen puoleen, Mäenpää perustelee. Ymmärrän pelkoja, ihmisillä on oikeus reagoida. Rakentavasta kritiikistä on hyötyä, koska se auttaa suuntaamaan yhdessä eteenpäin. Siksi kuuntelemme tarkalla korvalla arvostelua. Palautteen ansiosta parhaillaan käynnistellään uudenlaisia johdon foorumeita seurakunnissa, jotka liittyvät Kipaan Näihin keskusteluihin otetaan kirkkoherrat mukaan. Seija Mäenpää on huomannut, että kun asioista on asiakkaiden kanssa avoimesti puhuttu ja ongelmakohtia käyty läpi, yleensä on myös lähennytty. Vääriä tietoja ja huhuja on päästy oikaisemaan ja epäluuloja hälventämään. Vuorovaikutus on äärettömän tärkeää. Jokaisen asiakkaan ja käyttäjän kanssa ei valitettavasti pysty kasvotusten keskustelemaan, koska meillä on alueena koko Suomi. Miljoonasäästöjä? Kipan kanssa osin päällekkäin on edennyt yhteinen jäsentietojärjestelmä Kirjuri. Täysin kivutta eivät senkään alkumetrit ole sujuneet. Kun kaikkien seurakuntien jäsentiedot ovat samassa tietokannassa, seurakuntalaiset saavat esimerkiksi perunkirjoitusta varten tiedot yhdellä todistuksella ja avioliiton esteiden tutkinnan voi aloittaa missä tahansa seurakunnassa. Kirjurin kautta kyetään käyttämään myös digitoituja vanhoja kirkonkirjoja ja perhelehtiä. Kehitys- ja käyttöönottovaiheen päätyttyä jäsentietojärjestelmällä arvioidaan saavutettavan kolmen miljoonan euron vuosisäästöt, palvelukeskuksen lasketaan tuottavan seitsemän miljoonan euron säästöt. Teknisesti Kipa ja Kirjuri poikkeavat lähtökohdiltaan toisistaan, sillä jäsentietojärjestelmä on varta vasten kirkolle suunniteltu ja luotu. Kipa sen sijaan käyttää valmisohjelmia, joten järjestelmä ei ole keskeneräinen. Palvelua kehitetään ja hiotaan erilaisten ja erikokoisten seurakuntien tarpeisiin, Mäenpää selittää. Yhden riemu, toisen kauhu Kirkon työntekijöistä osa käyttää tottuneesti tietokonetta lähes kaikkeen, toiset eivät nimeksikään. Kipan myötä jokaisen pitää opetella ja omaksua omatoimisuutta. Uuden oppimiseen kuluu aikaa, yhdeltä enemmän, toiselta vähemmän. Seija Mäenpään mielestä opettelun voi pakon sijasta nähdä kädenojennuksena työnantajalta: Yhteiskunnassa yhä useampi asia tapahtuu sähköisesti. Tietoteknisten taitojen on nykyään oltava hallussa. Esimerkiksi pankkimaailma on vuosikymmenessä mullistunut täysin. Nyt tekemisen ympäristö on kirkossa monella tapaa muuttumassa, ja osaltaan Kipa valmentaa työntekijöitä verkkotyöskentelyyn, joka on seurakunnan tulevaisuutta, kun etäisyydet kasvavat ja paikallisuus hallinnossa asteittain vähenee. Kipalaiset ovat kirkolliskokousta myöten käyneet esittelemässä esimerkiksi matkalaskujen tekoa kädestä pitäen. Tampereen hiippakunnan väkeä perehdytettiin Hollolassa. Yksi riemuitsee, että mahtavaa kun saa tehdä asioita uudella tavalla, toinen kokee saman hirveäksi ongelmaksi. Suhtautuminen vaihtelee hurjasti. Seurakuntien ja niiden työntekijöiden erilaisuus täytyy ottaa huomioon. Pitää osata kannustaa ja motivoida, käskemällä mikään ei onnistu. Monet työtehtävät, jotka tähän asti on mielletty lähinnä taloustoimistolle kuuluviksi, koskettavat vastedes jokaista. Siksi koko joukkoa kirkkoherrasta haudankaivajaan on koulutettava. Esimerkiksi sairauslomatodistus pitää kirjata järjestelmään, samoin kulupuolen jutut, kilometrikorvaukset ja vastaavat. Seurakunta organisoi itse, miten muutos paikallisesti toteutetaan. Viedäänkö uudet käytännöt kertarysäyksellä käyttöön kaikille vai niin, että taloustoimisto ottaa ensin osaamisen haltuun ja siitä edetään yksiköittäin tai vaiheittain. Seurakunnan johdon on mietittävä, mikä malli sopii juuri meidän työyhteisöllemme. Pieniä ja isoja Kun seurakunta aloittaa Kipan asiakkaana, arki tasoittuu Mäenpään arvion mukaan vuodessa, kahdessa. Siirtymäkausi on kuitenkin pitkä, ja joka seurakuntataloudella menee totutteluun oma aikansa. Uskon, että viimeistään 2018 palvelukeskus alkaa olla koko kirkossa tavallinen ja tuttu juttu. Samaan aikaan on edessä seurakuntien rakennemuutos, jonka kaikkia vaikutuksia on vielä mahdoton arvioida. Jotkut seurakunnat ovat jo lähteneet Kipan näkökulmasta miettimään taloushallinnon prosessejaan. Meidän kannaltamme on hyvä, kun asiakkaaksi tulee isompia yksiköitä, pienet ovat niin paljon haavoittuvampia. Kipan tuottamat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuovat Mäenpään mielestä pienille seurakunnilla laatua, koska ne eivät pystyisi itse koskaan hankkimaan kalliita sähköisiä järjestelmiä. Säästöjä taas syntynee eniten keskisuurissa ja suurissa seurakunnissa. Hyppy tuntemattomaan Alle jäsenen Akaa liittyi Kipaan ensimmäisten joukossa, aiemmin mukana oli ollut vasta pilottiseurakuntia. Kaikki oli kaikille uutta, myös henkilökunta Oulussa. Tekniikkakin takkuili. Edeltävänä syksynä talouspäällikkö Arja Tarela kävi neljästi Oulussa, ja sai pintapuolisen vilahduksen, mitä tuleman pitää. 18 Kumppani

19 Käytännössä ohjelmia ei pystynyt opettelemaan. Loppuvuosi on muutenkin seurakunnassa kiireistä aikaa, enkä ehtinyt yhtään käydä testikantoja läpi. Tammikuussa seisoimme sitten laiturilla ja hyppäsimme kylmään veteen. Tuotanto piti vain aloittaa. Alkoi kiivas kouluttautuminen, livemeetingejä Oulun suuntaan oli miltei päivittäin. Ryminällä tuli valtavasti tietoa, omaksumiskyky oli lujilla. Talouspäällikkö itse opetteli ensin ja opetti sitten muut. Tarela pitää Kipaa valtavana loikkana, kaikki entinen jää taakse. Ymmärrän, kuinka vaikeaa opettelu on sellaiselle, joka ei ole tottunut käyttämään tietokonetta. Akaassa oli jo aiemmin käytössä sähköinen osto- ja matkalaskuohjelma, mutta Kipassa nekin hoituvat eri tavalla. Alkuun oli paljon teknisiä ongelmia. Tampereen IT-alueen ammattitaitoinen väki auttoi kiitettävästi ongelmien ratkaisussa. Koko ensimmäinen vuosi oli oppimista yrityksen ja erehdyksen kautta. Nyt helpottaa ja kokonaisuus alkaa hahmottua. Nykyvaihetta kuvaa oivasti seurakunnan yli 60-vuotiaan kirjanpitäjän tuore kommentti: tällä ohjelmalla on oikeastaan kiva tehdä töitä, ja tuntuu hienolta kun vielä tässä iässä oppii uutta. Talouspäällikkö Tarela uskoo palvelukeskuksenkin päässeen joistakin lastentaudeistaan. Oulussa osataan tehdä monia asioita paremmin kuin vuosi sitten. Siellä otetaan myös hyvin vastaan käyttäjiltä tulevaa palautetta ja vinkkejä. Luulen että nyt liittyvillä on helpompaa kuin meillä oli aikanaan. Suuriin säästöihin tai henkilökunnan tarpeen vähenemiseen Tarela ei usko, ei ainakaan alle jäsenen seurakunnissa. Isompia yksiköitä Kipa palvelee hänen mielestään paremmin. Jo silloin kun puhuttiin Kipan suunnitteluvaiheessa HeTa-projektista, pidin ideaa tosi hyvänä, mutta epäilin, ettei kirkon henkilökunta ole siihen vielä valmis. Etenkin hengellisen työn puolella muutos on vaikea, tukipalveluissa palvelukeskuksen käyttöönotto sujuu helpommin. Yhteistä oppimista Tulokkaita Arja Tarela neuvoo varautumaan siihen, että ensimmäisenä vuonna työtä on rutkasti. Siirtymävaiheessa seurakunta voi hakea tukea lisähenkilökunnan palkkaamiseen, ja tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää. Myös asenteita olisi hyvä muokata suopeiksi muutokselle. Nimetyt yhdyshenkilöt hoitavat seurakunnista kaiken yhteydenpidon Oulun palvelukeskukseen, yksittäiset työntekijät eivät ole sinne suoraan yhteydessä. Tämäkin kuormittaa alkuvaiheessa, jolloin ongelmia ilmenee ja ennen kuin käyttöoikeuksien siirto toimii kunnolla. Tarela kiittelee verkkoon ladattuja opetusvideoita, joita jokainen työntekijä voi omalta koneeltaan katsoa. Niistä on ollut usein apua. Miten sähköiset toimintatavat ovat vaikuttaneet yhteiseen tekemiseen ja oppimiseen seurakunnissa? Joissakin paikoissa Kipasta tulee kuin yhteinen vihollinen, joka päätetään yhteisvoimin selättää. Ihmiset ovat kuitenkin erilaisia. Toiset suhtautuvat kaikkeen uuteen myönteisesti ja oppivat helposti. Joillekin on luonteenomaista vastustaa jokaista muutosta. He keskittyvät kritisointiin ja vetävät siihen joukkoja mukaan. Arja Tarela itse suuntaa eteenpäin sillä mielellä, että työelämä on hamaan eläkeikään saakka jatkuvaa muutosta. Teksti ja kuvat Pirjo Silveri Toimittajan kommentti Hiljaa hyvää tulee? Mitä toimistosihteerit, kirjanpitäjät, palkanlaskijat, seurakuntasihteerit, talouspäälliköt ajattelevat sähköistyneestä työympäristöstä? Tietotekniikka erilaisine tietojärjestelmineen on muovannut arkea, mutta miten muutoksiin on sopeuduttu? Kumppanin juttua varten kysyimme sähköpostilla kokemuksia paristakymmenestä seurakunnasta, satunnaisesti valituilta 24 työntekijältä. Halusimme kuulla juuri niitä, joita esimerkiksi Kipaan siirtyminen eniten työllistää. Mielipiteensä sai sanoa nimettömänä. Kahdesta tusinasta 21 pysyi vaiti. Kaksi vastasi. Yksi kuittasi, ettei aio vastata. Minulla on niin paljon töitä Kipan takia, että tulisi vaan negatiivinen palaute. En voi vastata niin kuin todella haluaisin. Olen ikävä ihminen tällä hetkellä! Kertonee jotakin tilanteesta ja tunnelmista kentällä? Akaan talouspäällikkö Arja Tarela on ollut työelämässä 35 vuotta, siitä 10 vuotta seurakunnan palveluksessa. Toivottavasti hänen ensimmäisen Kipa-vuotensa tilinpäätös kannustaa muita: Takana on urani raskain vuosi, työmäärä oli järkyttävä. Sain kuitenkin energiaa ja motivaatiota siitä, kun vastaan tuli paljon uutta ja monia tekemisiään piti miettiä aivan uusiksi. Rutiini on kuluttavaa! Haasteet ovat hienoja silloin, kun muutokset ovat hyviä ja perusteltuja. Pirjo Silveri Vuorovaikutus on äärettömän tärkeää. Jokaisen asiakkaan ja käyttäjän kanssa ei valitettavasti pysty kasvotusten keskustelemaan, koska meillä on alueena koko Suomi. Kumppani

20 Me kysyimme 1) Miten tietotekniikka on muuttanut omaa työtäsi? Plussat ja miinukset? 2) Miten uusien asioiden opettelu on vaikuttanut yhteiseen tekemiseen työyhteisössä? 3) Kipan ja Kirjurin kaltaisten yhteishankkeiden mahdollisuudet/ hyödyt ja haitat/ongelmat omassa seurakunnassasi? He vastasivat 51-vuotias toimistosihteeri, alle jäsenen seurakunta 1) Suurin muutos on ollut jäsentietojärjestelmän ohjelman vaihtuminen. Minulle se ei aiheuttanut ongelmia. Olen ollut viisi vuotta kirkon töissä, kahdessa eri paikassa, ja koko aika on ollut uuden oppimista joka tapauksessa. Ensin opettelin Papinkirjan yhdessä seurakunnassa, sitten Siriuksen toisessa ja seuraavaksi on vuorossa Kirjuri. Sukuselvitysten teko on yksinkertaistunut ja virheiden mahdollisuus pienentynyt. Kirjurin digipuolen käyttö ei vielä ole täydellä teholla käynnissä, joten sukuselvityksiä tehdään mikrofilmeistä ja perhelehtiajalta suoraan perhelehdistä. Myös varausohjelma vaihtui työpaikan vaihtuessa, mutta opin helposti molemmat, sekä Primen että Katrinan. Joskus joutuu kyselemään apua kirkkohallituksen tukihenkilöiltä tai varausjärjestelmän ohjelman toimittajilta, ja sitä saa mielestäni aika mukavasti. Kirjurin heikkoutena pidän selkeiden, yksityiskohtaisten ohjeiden puutetta. Ohjeistusta kaivataan etenkin sen varalle, kun jotakin menee pieleen tai edessä on jokin erityistapaus. Miinusta myös siitä, ettei ohjelma ole vieläkään ihan valmis. Plussaa siitä, että käyttäjälle Kirjuri on paljon yksinkertaisempi ohjelma kuin vanhemmat olivat. 2) Monia työtovereita joutuu neuvomaan, mutta teen sen mielelläni, ja minulta aika paljon pyydetäänkin apua. Yhdessä usein pähkäilemme ja opettelemme. 3) Kipa on vasta tulossa, ja muutosta odotetaan pelolla. Sen suhteen ollaan erittäin epäileväisiä, eikä sen uskota tuovan suuria säästöjä. Toiminnallisen puolen työntekijät pelkäävät toimistotyön lisääntyvän ja vievän resursseja varsinaiselta hengelliseltä työltä. Epävarmuutta lisää suuri tuleva rakennemuutos eli kaikkien seurakuntien liittyminen uusiin seurakuntayhtymiin. Moni miettii oman työpaikkansa säilymistä tai siirtymistä jonnekin kauemmas. 60-vuotias kirjanpitäjä, alle jäsenen seurakunta 1) Olen työskennellyt viisi vuotta seurakunnassa. Kaikki ohjelmat on pitänyt opetella alusta alkaen (kirjanpito, ostoreskontra, palkat, hautatoimi, kalenteri jne), koska ne tietysti vaihtuivat työpaikan vaihtuessa. Sopivia kursseja ohjelmistojen haltuunottoon ei oikein ole tarjolla. Tietotekniikka hyödyttää taloushallinnon hommissa kovasti, vaikka käyttökatkot ja hitaus ajoittain harmittavat. Suorissa asiakaskontakteissa on ikävää tuijottaa enemmän ruutua kuin ihmistä. Taloushallinnossa on jatkuvasti jotakin pientä menossa, milloin pankkiohjelma, alv tai palkat muuttuvat. Silloin on hienoa, että sähköinen ohjelma tekee muutokset automaattisesti. Odotan kovasti sähköistä ostolaskujen kiertoa, koska se tuo etuja (tiliöintimallit, oma arkistointi, nopeampi tarkastuskierros). 2) Seurakuntamme toimipisteet ovat hajallaan, joten dokumenttien siirto sähköpostilla on ehdoton etu, samoin intra. Tietysti muutokset ja uudet asiat tuovat myös känää, koska tietokone sopii toisille paremmin kuin toisille. Yhteiset järjestelmät tulisi suunnitella niin yksinkertaisiksi, että käytön helppous luo myönteisen asenteen. Näin ei valitettavasti käytännössä tapahdu, koska suunnittelulle ei järjesty tarpeeksi aikaa. Yhteisen kalenterin käytössä ilmenee vuodesta toiseen sama ilmiö: toiset lukevat ja täyttävät säntillisesti aina, toiset unohtavat yhtä usein. Yhdenkin ihmisen luistaminen takaa järjestelmän epäluotettavuuden. 3) Pienelle seurakunnalle yhteishankkeet tulevat kalliiksi ja yleensä ne vaativat juuri samojen ihmisten panostuksen. Jos tulee henkilövaihdoksia, tietotaito menee mukana. En usko Kipan vähentävän työmäärää. Dokumentit lähetetään sinne kuitenkin lähes valmiina ja tarkastaminen toisen jäljiltä on työläämpää kuin itse tehtynä. Etuja on vaikea keksiä. Jos kaikki seurakunnat siirtyvät käyttämään samoja ohjelmia, avun saaminen voi helpottua myös naapuriyhtymästä. Ja varmaan raporttipohjien luominen yms. voitaisiin hoitaa keskitetysti, eikä jokaisen tarvitsisi vääntää samaa asiaa omassa kopissaan. /PS Tampereen hiippakunta siirtyy Kipaan 2013 Akaa, Nastola 2014 Ikaalinen, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Mänttä-Vilppula 2015 Asikkala, Hollola, Humppila, Padasjoki, Ruovesi, Orimattila 2016 Hausjärvi, Kuhmoinen, Loppi, Somero 2017 Forssa, Hattula, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Riihimäki, Sääksmäki, Tammela, Tampere, Urjala, Vesilahti, Ylöjärvi, Ypäjä 20 Kumppani

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013

PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 Kokousaika Maanantaina 25.11.2013 kello 16.00 Kokouspaikka vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS JOULUN AIKA DIAKONIASSA YHTEISVASTUU 2014 PAJAN JÄSENTEN MATKAKORVAUKSET 2013 KEVÄT

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010

HeTa. Rovaniemi 23.9.2010 Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto 15.4.2014. Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen ,Aika 15.4.2014 klo 17.30 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Kangas Anja varajäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Johtajuuden uudet haasteet

Johtajuuden uudet haasteet Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot