DIGITAALINEN JÄLKIKÄSITTELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIGITAALINEN JÄLKIKÄSITTELY"

Transkriptio

1 DIGITAALINEN JÄLKIKÄSITTELY -kokemuksia Lumottu Lapsi elokuvasta ja Satu Maasta videosta opinäytetyö taiteen maisterin tutkintoon kirjallinen osio Taideteollinen korkeakoulu Medialaboratorio Sami Haartemo

2 Hei, kulta... Joo... Olen ihan just tulossa kotiin... Ihan kohta... No, kolmen tunnin päästä. Laitatko mulle aamupalaa? Puhelinkeskustelu kotiin Lumottu Lapsi elokuvan tuotannon aikana.

3 Sami Haartemo Opinnäytetyön kirjallinen osuus, 58 sivua Taideteollinen korkeakoulu Medialaboratorio TIIVISTELMÄ Lopputyöni kirjallinen osuus käsittelee digitaalista jälkikäsittelyä elokuvassa ja videossa. Selvitän eri työvaiheita ja ongelmia Lumottu Lapsi elokuvan ja Satu Maasta videon kautta. Molemmissa teoksissa olen työskennellyt digitaalisen jälkikäsittelyn parissa. Aluksi käyn läpi toimenkuvat, esimerkkiprojektien taustat ja kerron yleisesti tekniikasta. Tämän jälkeen kuvaan digitaalisessa jälkikäsittelyssä tarvittavia erilaisia ohjelmia ja laitteistoja. Molemmille esimerkkitöille olen varannut omat luvut, joissa paneudun projektien digitaalisen jälkikäsittelyn erityisalueisiin. Lumottu Lapsi elokuvan kohdalla keskityn elokuvakompositointiin ja Satu Maasta videon kohdalla motion graphic työskentelyyn. Viimeisessä osiossa kokoan yhteen kokemuksiani projekteista ja reflektoin niitä ammatilliseen identiteettiini sekä digitaalisen jälkikäsittelyn tämän hetkiseen tilanteeseen. Avainsanat: digitaalinen jälkikäsittely, kompositointi, motion graphics, video, elokuva, animaatio

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 DIGITAALINEN JÄLKIKÄSITTELY Toimenkuvat Jaottelu kahteen Kompositointi Motion graphic (artist) Projektit Lumottu Lapsi Satu Maasta Tekniikasta Digitaalinen kuvaus Koostaminen eli editointi , 10 vai 16 bittiä? 14 3 TYÖKALUT Hardware eli "rauta" Ibis virtuaalilaitteisto Software eli ohjelmistot Final Cut Pro HD (FCP) Boujou Shake After Effects LiveType Garageband LUMOTTU LAPSI Kompositointi KEY eli "avainnus" Motion tracking eli "träkkäys" Paint 31

5 Korjailua Efektit Valmiin materiaalin kehittely Värikorjaus SATU MAASTA Motion Graphics Säännöt ja valinnat Title animation Ajoitus Siirtymät Väri ja muoto Typografia Värikorjaus LOPPUPÄÄTELMÄT Lumottu Lapsi Satu Maasta Summa Summarum 53 LÄHDELUETTELO 55 LINKIT 56

6 4 1 JOHDANTO Opinnäytetyön kirjallisessa osuudessa esittelen digitaalisen jälkikäsittelyn työvaiheita ja ongelmia. Kahden eri videoprojektin kautta tuon esiin, mitä digitaalinen jälkikäsittely elokuvissa ja videotuotannoissa tarkoittaa ja mitä ongelmia siihen liittyy. Tarkastelun pohjana on kahden erilaisen videoprojektin, Lumottu Lapsi ja Satu Maasta, jälkikäsittelytyövaiheet. Laajempi näistä esimerkkitöistä on Marikki Hakolan Lumottu Lapsi (Kroma Productions 2004), jossa toimin vuoden 2004 aikana kompositoijana sekä online editoijana. Toinen läpikäytävistä esimerkkiprojekteista on oma videorunoni nimeltä "Satu Maasta" (tuotanto 2005), joka perustuu Saila Susiluodon saman nimiseen runoon. Tämän tekstin tarkoitus on myös toimia jonkinlaisena lyhyenä esitelmänä alasta vaikkapa leikkaajille, kuvaajille tai tuottajille. On hyvä ymmärtää, miten valtavan työmäärän ihmiset tekevät saavuttaakseen halutun kuvailluusion digitaalisilla työkaluilla. Tähän työhön usein yhdistyy sekä taiteellinen näkemys että tekninen tietämys ja tietenkin jonkinlainen hullu intohimo. Jälkikäsittelijän on työnsä puolesta ymmärrettävä niitä työvaiheista, jotka ovat ennen sekä jälkeen jälkikäsittelytyövaihetta. Siksi olisi varsin tasapuolista että muutkin tietäisivät edes hieman mitä pimeissä huoneissa oikeasti tehdään.

7 5 2 DIGITAALINEN JÄLKIKÄSITTELY Digitaalinen jälkikäsittely (digital post production) on vielä suhteellisen tuntematon ja uusi ala Suomessa. Suurin osa termistöstä on englannin kielistä eikä niille ole vakiintuneita suomalaisia vastineita. Tämän opinnäytteen puitteissa pyrin käyttämään suomenkielistä versiota aina kun sellainen on olemassa. Useimmissa tapauksissa vakiintunutta suomenkielistä käännöstä ei ole ja tällöin käytän englanninkielistä sanaa suomenkielisen tekstin joukossa. Digitaalinen jälkikäsittely on teknistaiteellinen prosessi. Eri toimintojen tekeminen vaatii sekä taiteellista silmää sekä tekniikan ymmärrystä. Tätä opinnäytetyötä lukiessa on huomioitava, että tekniikka kulkee kiihtyvällä vauhdilla eteenpäin ja jo hyvin nopeasti tässä mainitut tekniset ohjelmat ja laitteet ovat vanhentuneet. Tästä syystä mainitsen erilaisten laitteiden ja ohjelmien kohdalla niiden versionumerot, että lukijan on helpompi ymmärtää tekstin ikä suhteessa tekniikan kehitykseen. 2.1 Toimenkuvat Jaottelu kahteen Digitaalinen jälkikäsittely on laaja ja suhteellisen uusi toimenkuva. Ala pitää sisällään useita eri toimenkuvia, jotka kulkevat ristiin toistensa kanssa. Tässä tekstissä jaan toimenkuvat karkeasti kahteen ryhmään, joita ovat kompositoija (compositor) ja Motion Graphics Artist. Usein näiden kahden ohella on olemassa useita muitakin toimenkuvia tai vielä tarkennetumpia alatoimenkuvia, joita en tässä ala sen enempää erittelemään tai käsittelemään. Tällaisia toimenkuvia ovat esimerkiksi mattepaint -artist, key-specialist, motion tracker artist, digital artist jne. Kompositoijan toimenkuva on ehkä laajin. Sen pääpainopiste on digitaalisessa kompositoinnissa, johon kuuluu mm. key-, matte- ja tracking - toimenkuvia. Elokuvissa kompositoijat yleensä koostavat lopullisen kuvan eri artistien tuottamasta kuvamateriaalista.

8 6 Motion Graphics Artist on puolestaan termi, jolla yleensä tarkoitetaan toimenkuvaa, jossa rakennetaan erilaisia efektejä ja tekstianimaatioita. Motion Graphics Artististista voidaan käyttää myös nimitystä digital film artist tai digital artist. Käsittääkseni mitään vakiintunutta termistöä ei ole olemassa, joten työtehtäviä kuvaavat nimet voivat vaihdella suurestikin Kompositointi Kompositoinnilla (compositing) tarkoitetaan kahden tai useamman kuvan yhdistämistä yhdeksi sellaiseksi kuvaksi, jonka katsoja uskoo tallentuneen samalla kameralla. Kompositointi ei tarkoita vain liikkuvien kuvien tai kuvasarjojen yhdistämistä. Itse asiassa (kuva)kompositio on yleisesti mikä tahansa kuva, joka muodostuu siinä vaiheessa, kun erilaisia kuvia liitetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Ensimmäisenä kuvakompositiona pidetään ruotsalais-syntyisen Oscar G. Rejlander englannissa vuonna 1857 tekemää "The Two Ways Of Life" -teosta. Kyseinen kuva on kooste useasta erillisestä kuvasta. Rejlander yhdisti kuvassaan 32 lasinegatiivia, joista muodostui yksi kuva. (Brinkmann, R. 1999, 4) Oscar G. Rejlander, The Two Ways Of Life, 1857 Nykypäivänä kompositioita ja kompositointia tehdään valokuvan ja liikkuvan kuvan parissa lähes kaikkialla. Photoshop on yleisin työkalu tällaisten kuvien

9 7 luomiseen. Mainosjulisteiden kuvat muodostuvat usein useista eri kuvista, jotka yhdessä luovat uuden kuvan. Esimerkiksi taivas vaihdetaan pilvisemmäksi, mallin taakse lisätään kuva autosta ja taivaalle monistetaan parvi lintuja. Kaikessa yksinkertaisuudessa kompositointi on tätä. Elokuvateollisuudessa kompositointi on ollut pitkään käytössä. Aluksi illuusiot luotiin joko "in camera" tekniikalla, tai maalamalla tai lisäämällä eri elementtejä filmin päälle. Tässä yhteydessä en esittele tarkemmin erilaisia mekaanisia tai analogisia tekniikoita, joita on käytetty, sillä tekstini pääpaino on digitaalisessa kuvamanipuloinnissa ei sen historiassa. Elokuvakompositioista puhuttaessa ei kuitenkaan voi olla mainitsematta Georges Méliesiä, jonka erikoistehoste-elokuvat ovat olleet lähtöpiste liikkuvan kuvan kompositioille. Digitaalinen kompositointi on verrattain nuori työvaihe. Pääasiallinen syy tähän on se, että vasta viimeisten vuosikymmenien aikana tietokoneet ovat kehittyneet niin tehokkaiksi, että erilaisten liikkuvan kuvan kompositioiden luominen tietokoneella on ollut mahdollista. Ensimmäisiä yrityksiä oli Steven Lisbergerin Tron elokuva (1982), jossa tietokonegrafiikalla luotiin digitaalinen ympäristö. Todellinen läpimurto digitaalisessa jälkikäsittelyssä elokuvissa tapahtui kuitenkin sellaisten Hollywood-elokuvien avustuksella kuin James Cameronin Terminator 2 (1991) ja viimeistään siinä vaiheessa kuin Steven Spielbergin Jurassic Park (1993) julkaistiin. Näitä kahta elokuvaesimerkkiä tutkaillessa tulee helposti siihen väärään johtopäätökseen, että kompositointi liittyy 3D grafiikkaan ja mallinnukseen. Sekä Terminator 2 että Jurassic Park elokuvien kohdalla ensimmäinen ajatus on helposti, että tietokoneella luodut elementit (nestemäinen Terminaattori ja valtavat dinosaurukset) ovat keskeinen osa digitaalisesta kompositointia. Tämä ei pidä paikkaansa. Siinä missä Rejlanderin työssä ihmiset näyttivät oikeilta oli tämä vain osoitus kuvaajan kyvystä ottaa yksittäinen kuva. Terminator 2 ja Jurassic Park -elokuvissa valokuvamaisen uskottavat terminaattori ja dinosaurukset olivat osoitus 3D animaattorien ja mallintajien lahjakkuudesta. Se, että sekä että terminaattori ja dinosaurukset olivat uskottava osa elokuvien maailmaa, oli osoitus onnistuneesta kompositoinnista. Digitaalinen tehostetyöskentely on usein työskentelyä erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen parissa. Uskottavien mallien luomiseen käytetään 3D

10 8 ohjelmia, jotka luovat hahmon tai esineen kolmiulotteiseen tilaan. Filmi ja video ovat kuitenkin kaksiulotteista (2D), joten viimeistäänkin kompositointivaiheessa tietokonemallin kolmiulotteinen maailma on jäänyt työvaiheessa taka-alalle ja työskentely tapahtuu kaksiulotteisessa maailmassa. Jokainen Photoshopilla kuvakompositioita tehnyt tietää, että työskentely ei ole vain elementtien asettelua päällekkäin, vaan työhön kuuluu paljon muutakin. Samoin on myös liikkuvan kuvan kompositoinnissa. Esimerkiksi kompositiossa, jossa taivas, linnut, malli ja taka-alan auto ovat kaikki eri kuvia (elementtejä) on usein myös tarpeellista tehdä kaikenlaisia korjauksia, jotta kuvat muodostaisivat yhdessä yhden uskottavan kuvan. Koska elementit on kuvattu mahdollisesti eri päivinä, eri paikoissa erilaisissa valo-olosuhteissa on usein määriteltävä kuvien värimaailma samanlaiseksi. Jotta malli ja auto saadaan näyttämään siltä, että ne oikeasti ovat olemassa, on niillä esimerkiksi oltava varjo. Voi myös olla, että lintuja on liian vähän ja mustan sijasta niiden pitää olla valkoisia. Mainoskuvissa esimerkiksi taka-alan autoon on lisättävä mainostajan logo ja mallin vyötäröä on kavennettava. Nämä ovat asioita, joita nykypäivän mainosvalokuvaajat tekevät päivittäin. Näin tehdään myös liikkuvassa kuvassa kompositointivaiheessa Motion graphic (artist) Motion graphic artist tai motion graphic design ("liikuvan kuvan suunnittelu") ovat termejä joita käytetään sellaisista toimenkuvista, jossa yhdistyy liikkuvan kuvan ja still -kuvan animointi ja tekstielementtien asemointi ja animointi. Valitettavasti tälle ammattinimikkeelle ei ole olemassa suomenkielistä vastinetta, joten siksi tässä käytän termiä motion graphic designer, sillä tätä termiä maassammekin alalla käytetään. Yhtenä alan pioneerina voidaan pitää Music Television -kanavaa luvun alusta MTV on luonut oman visuaalisen ilmaisun, joka on muokannut koko tv-ilmaisua. Kanavan tarjoamat lyhyet ohjelmat ja jatkuva musiikkivideokavalkadi ovat muokanneet tv-estradin nopeatempoiseksi näyttämöksi, jossa värit, äänet, teemat, kuvat ja sanat vaihtuvat käsittämättömällä vauhdilla. "Käsittämätön vauhti" ei sinänsä ole oikea sana kuvastamaan tätä ilmaisua, sillä nykypäivän katsoja on valveutunut ja nopea

11 9 lukemaan liikkuvaa informaatiota. Yhä vain valveutuneemmat katsojat haluavat ja pystyvät vastaanottamaan nopeita kuvaärsykkeitä ja kykenevät tulkitsemaan kaksoismerkityksellisiä viestejä, joita populaarikulttuurissa viljellään runsaasti (Alanen, A & Pohjola, I. 1992, 36). MTV:n omat ainaisesti vaihtuvat kanavatunnukset ovat hyvä esimerkki tästä. Ne ovat lyhyitä ja aina erilaisia. Usein ne ovat myös hieman ja joskus vähän enemmänkin, itseironisia (Alanen, A & Pohjola, I. 1992, 47). MTV:n tunnuksissa kanavaa on toisinaan rinnastettu hirviöksi ja toisinaan sitä on taas mainostettu rauhallisilla luontoäänillä ja kuvilla maaseudusta, vastakohtana niille arvoille, joita kanava todellisuudessa edustaa. Kanavan tunnukset ovat myös olleet eräänlainen näytetikkuna tulevaisuuden motion graphic artisteille, jotka ovat tätä kautta päässeet näyttämään taitojaan isolla estradilla. MTV:n lisäksi en voi olla mainitsematta tietokonemaailman demo sceneä ja Macromedian flash tekniikkaa, jotka myös ovat inspiraation lähteinä ja ponnahduslautana motion graphic -työskentelyssä. Demo scenessä on esiteltynä mitä uskomattomampia visuaalisia kuvakarnevaaleja. Koko scenen ideana on testailla, näyttää ja kilpailla aina vain näyttävämpien ja erilaisempien esitysten avulla. Tämä on hedelmällinen pohja visuaalisen inspiraation ja ymmärryksen ammentamiseen liikkuvasta kuvamassasta. Macromedian flashtekniikka on puolestaan mahdollistanut world wide webin kehittymisen erilaisten animaatioiden ja flash-taideteosten areenaksi. Flashillä luotuja animaatioita ja introja voidaan hyvin pitää jonkinasteisina pikku-serkkuna tai jopa osana motion graphic areenaa, sillä samat lainalaisuudet ja säännöt pätevät myös webissä. Sanomattakin lienee selvää, että motion graphic -työskentely on vahvasti liitoksissa perinteiseen graafiseen suunnitteluun. Lehden etusivun sijaan tauluna on aina samankokoinen ja samaa nopeutta (frame rate) etenevä kuvasarja. Typografia eli kirjasimien ja niiden leikkausten ymmärtäminen ja oikein käyttäminen on myös tärkeää. On kuitenkin huomioitava, että kaikenlainen ruudussa oleva tekstianimaatio pyrkii melkein säännönmukaisesti rikkomaan ja luomaan uudenlaista ilmaisua ennemmin kuin pysymään uskollisena vanhoille typografia -ohjeille. Suomen kokoisessa talousalueessa motion graphic työtä tekevät usein erilaiset graafiset suunnittelijat, animaattorit, leikkaajat ja kompositoijat.

12 10 Kyseessä on graafisen suunnittelun ala, joka on vasta viime vuosina muotoutunut hieman selkeämmäksi. Aiemmin erilaisia alkutunnuksia ja animoituja tekstejä mainoksiin ja elokuviin tehtiin kalliissa jälkikäsittelyyksiköissä mutta jo jonkin aikaa After Effectsin kaltaiset animointi- ja efektiohjelmat ovat mahdollistaneet tämän toimenkuvan siirtymisen kalliista erikoisyksiköistä aivan tavallisiin tietokoneisiin ja sitä kautta useamman käyttäjän ulottuville. Motion graphic designereilla on oltava kyky ymmärtää ja hahmottaa aikaa ja liikkuvaa kuvaa. Tämän lisäksi heillä tulee olla taitoa tehdä visuaalista suunnittelua. Tällä hetkellä Suomessa ei vielä ole koulutusta tälle alalle kovin laajasti, vaan ihmiset ajautuvat eri aloilta työn pariin. Toisaalta tämä on hyvä asia, sillä tällöin vain taito ja ilmaisu ovat niitä tekijöitä, jotka ratkaisevat kuka tulevaisuudessa tätä työtä tekee. Hienous mutta samalla haitta on se, että koska jälkikäsittely työkalut sekä digitaalinen video ovat nykyään jokaisen tietokoneen omistajan ulottuvilla, on työn tilaajalla oltava ymmärrys ja näkemys siitä, milloin työ on todellisuudessa mielenkiintoista ja oivaltavaa ja milloin vain järjetöntä ohjelmafilttereiden "läiskimistä". Tärkeä elementti motion graphic designissa on siirtymät (transitions) (Goux, M & Houff, J. A. 2003, 145). Kun tutkii tarkkaan erilaisia mainoksia, musiikkivideoita ja elokuvien tekstejä, voi huomata, että erilaiset siirtymät ovat tekstianimaatioiden perusta. Siirtymä on jokaiselle leikkaajalle tuttu termi. Perussiirtymänä leikkausteoriassa voidaan pitää skarvia, jolla tarkoitetaan kahden kuvan vaihtokohtaa. Yleisesti siirtymäksi kuitenkin mielletään erilaiset fadet ja muut transitions -siirtymäefektit. Fadellä tarkoitetaan kuvan elementin tai kuvan läpinäkyvyysasteen muutosta tai siirtymistä johonkin väriin. Siirtymä-efektejä on erilaiset wipet, hohdot (glow ja flare), push- ja slide - efektit, matte -ja key siirtymät, morphit sekä overlay-tehosteet. Nämä kaikki ovat niitä perusefektejä, joista suurimman osan voi jo tänä päivänä löytää lähes jokaisesta vähänkin kehittyneestä leikkausohjelmasta. Motion graphic designissa nämä erilaiset siirtymät ovat kaiken perusta. Motion graphic artistin tehtävä on tehdä niistä mielenkiintoisia käyttämällä siihen kaiken ammattitaitonsa. Kärjistäen voisi sanoa, että olennaista tässä työssä on se, että teksti ja informaatio on näyttävää ja mielenkiintoista mutta sen ehtii ja pystyy lukemaan.

13 Projektit Lumottu Lapsi Lumottu Lapsi on Marikki Hakolan ohjaama ooppera-elokuva, joka pohjautuu Maurice Ravelin ja Coletten saman nimiseen (L enfant et les Sortiléges) pienoisoopperaan. Elokuva on ensimmäinen suomalainen kokonaan virtuaalisesti lavastettu ja Kuva elokuvasta Lumottu Lapsi sinistudiossa kuvattu elokuva. Se on myös professori Katriina Ilmaranta (lavastustaiteen professori, ELO, Taik) tohtorin työ. Minun tehtäväni tuotannon jälkikäsittelyssä oli pääasiassa kompositointia. Lumottu Lapsi elokuvan kuvauksiin en osallistunut. Näin valmiin materiaalin vasta kun online- ja jälkikäsittelyvaihe alkoivat. Elokuvaa kuvattiin kaksikymmentä päivää Lumen sinistudiossa kesän ja talven 2003 aikana. Kuvaus toteutettiin kahdella kameralla ja tallennusmuotona oli digibeta. Kuvaustilanteessa osaan sinistudiomateriaalia istutettiin digitaalisia lavasteita Ibis virtuaalilavastusohjelmalla. Ibis on Unix -pohjainen virtuaalilavastusjärjestelmä, joka mahdollistaa kaksiulotteisten taustakuvien "sitomisen" kameroihin. Vaikka Ibiksen kaltaiset järjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisen kuvauskohteen ja taustakuvan yhdistämisen ei systeemi ole aukoton. Kameroiden ja taustojen kalibrointi on hidasta ja lisäksi kuvaustilanteessa pitää varmistaa riittävä valaistus, jotta reaaliaikainen avaintaminen (key) saadaan aikaiseksi. Kaikkea materiaalia ei kuitenkaan voitu tehdä Ibis -systeemillä. Tällaisia olivat mm. taustat, joissa tapahtui suurempia animaatiota. Lisäksi osa materiaalista kuvattiin vain sinitaustalla, koska digitaalisesti tehdyt taustat eivät olleet valmiita. Yleisesti elokuvamaailmassa on tapana, että jälkikäsittelyä vaativia kuvia valvoo nk. effect supervisor. Projektin alkaessa ei Suomessa juurikaan ollut kokemusta täysdigitaalisten elokuvien kuvaamisesta, joten Lumottu Lapsi elokuvassa effect supervisoria ei varsinaisesti kuvauksissa ollut. Paikalla oli

14 12 toki professori Ilmaranta, mutta koska hän käytti ja valvoi pääasiallisesti ibislaitteistoa, hän ei täten pystynyt valvomaan täysipainotteisesti efektikuvia Satu Maasta Satu Maasta on taiteellinen lopputyöni, jonka suunnittelun aloitin jo vuoden 2002 lopulla. Aluksi työ kulki nimellä Runovideot. Projektin toteutus venyi jatkuvien erilaisten työkomennusteni takia todella myöhäiseksi. Projektin Kuva Satu Maasta videosta lopputuloksena syntyi reilun kolmen minuutin mittainen runovideo Saila Susiluodon runon "Satu Maasta" pohjalta. Satu Maasta projektin ideana oli toteuttaa kaksi erilaista kokeilua. Ensimmäinen kokeiluidea perustuu ajatukseen runojen kokemisesta audiovisuaalisena kokemuksena, jossa perinteinen lukukokemus muutetaan linaariseksi tarinaksi, jossa videon kesto määrittelee sanojen lukutemmon. Toinen kokeiluideani oli kokeilla desktop videon mahdollisuutta pieniluontoisessa jälkikäsittelyprojektissa. Satu Maasta videon tekemisessä keskityin kompositoinnin sijaan nimenomaan motion graphics työskentelyyn. Valitettavasti aikoinaan Applen luoma termi "desktop video" eli DTV ei yleisesti saanut kannatusta, sillä samaan aikaan samaa kirjainyhdistelmää alettiin käyttämään sanoista Digital Television. Applen desktop video kuitenkin pohjautui samaan ajatukseen kuin Applen ja Adoben luoma DTP eli desktop publishing. Siinä, missä 80-luvulla luotu DTP tarkoitti graafista suunnittelua ja tuotantoa henkilökohtaisella tietokoneella niin DTV:n ideana oli julkituoda sitä seikkaa että videoelokuvia voidaan tehdä ja käsitellä tavallisella tietokoneella.

15 Tekniikasta Digitaalinen kuvaus Lumottu Lapsi -elokuva kuvattiin digibeta formaatilla ja Satu Maasta puolestaan dv-formaatilla. Molemmat olivat siis digitaalisia mutta laadultaan eri tasoisia formaatteja. Lumottu Lapsi elokuvassa käytetty digibeta on analogisen betasp - formaatin digitaalinen vastine. Formaatti saavutti nopeasti standardi aseman nk. highend videotuotannoissa. Nykyään digibeta on masterointiformaatti lähes kaikissa tuotannoissa. Digibetan etu on formaatin kompressio. Kuvasignaalia kompressoidaan vain vähän tai ei lainkaan (pakkaussuhde 4:4:4). Koska jo alusta saakka oli selvää, että Lumottu Lapsi elokuvan formaatti on digitaalinen eikä perinteinen analoginen videoformaatti tai filmi, oli digibeta oikeastaan ainoa järkevä formaatti tuotannolle. Satu Maasta puolestaan kuvattiin kokonaan ns. "proconsumer" - tasoisena. DV-formaatti luotiin vuonna 1995 (Pätäri, P. VISIO 6/03, 35). Tämä tarkoittaa siis kuluttajatasoista dv-tallennusformaattia hieman perinteistä dvkameraa paremmalla laitteistoilla. Kuvaamiseen käytettiin Canonin XL1 dvkameraa. Tallennusformaatin pakkaussuhde oli 4:1:1 pakattu digitaalinen videosignaali. Projektin teesien mukaisesti kuvausvaihetta ei autettu kalliilla lisälaitteilla kuten kunnon valokalustolla mikä puolestaan vaikeutti melkoisesti tuotantoa Koostaminen eli editointi Koostamisella eli editoinnilla tarkoitetaan videomateriaalin järjestelemistä oikeisiin kohtiin aikajanalla. Molempia projekteja yhdisti koostamisvaiheessa samanlainen laitteisto. Käytössä oli digitaalinen NLE (non-linear editing) editointiasema. Tällä alkujaan Avidin luomalla termillä tarkoitetaan digitaalista tietokoneavusteista leikkaamista. NLE on nykypäivänä jo perinteistä leikkaamista, joten siinä mielessä kumpikaan tuotanto ei ollut työskentelytavaltaan poikkeava. Lumottu Lapsi elokuvan leikkaus tehtiin Applen Final Cut Pro -

16 14 ohjelmalla. Ohjaaja teki koko elokuvan leikkauksen omalla tietokoneellaan. Työskentelytapamme oli seuraavanlainen: ohjaaja leikkasi elokuvaa offline - tasoisena ja toimitti materiaalin leikkaustiedot minulle sähköpostilla. Oma työasemani oli 10 -bittisellä SDI-kortilla varustettu Apple Macintosh tietokone. SDI-kortti mahdollisti alkuperäisen materiaalin kaappaamisen 10 -bittisenä kovalevyille lopullista leikkaamista ja työstämistä varten. Lumottu Lapsi elokuvassa oli tärkeää saada videomateriaali jälkityöstöä varten mahdollisimman korkealaatuisena tietokoneelle, jotta jälkikäsittelyyn saataisiin mahdollisimman korkeatasoista ja vähän pakattua videomateriaalia. Final Cut Pro editointiohjelmaan on hankittavissa useita erilaisia videokortteja. Tällaisten videokorttien tarkoitus on lisätä peruseditointi koneeseen nk. ammattilaisliitännät jolloin materiaalin siirrossa ei enää tapahdu laatua huonontavia pakkausratkaisuja (Pätäri, P. VISIO 1/05, 335). Muita vastaavanlaisia liitäntöjä on jo edellä mainitun SDI:n lisäksi mm. analogisisääntulot (YCC) tai HD sisään- ja ulostulot. Lisäksi tällaiset videokortit mahdollistavat monien leikkaustoimintojen reaaliaikaisuuden (ristikuvat, perusvärikorjaus jne.), sillä videokortti prosessoi nämä efektit tietokoneprosessorin sijaan. Videokorttien valmistajia Final Cut Prolle on mm. Pinnacle, Decklink, Digital Voodoo ja AJA. Lumottu Lapsi elokuvassa työasemaan oli valittu Decklinkin Blackmagic SDI PRO videokortti. Tämä kortti mahdollisti digitaalisen SDI kaappauksen joka 8- tai 10-bittisenä. Satu Maassa projektissa oli puolestaan käytössä Final Cut Pro ohjelma ilman mitään lisäkorttia. Video kaapattiin kovalevylle firewire -liittimen avulla. Kaapatut tiedostot tallentuivat kovalevylle dv-pakattuina QuickTime - tiedostoina , 10 vai 16 bittiä? Perinteisesti videotuotannossa on totuttu työskentelemään 8 bittisessä värimaailmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että videosignaali, joka tietokoneella on rgb (red, green, blue) väritilassa mahdollistaa 256 eri värisävyn esittämisen jokaisella eri värikanavalla. Tämä on siis perinteinen videon värimaailman syvyys ja täysin riittävä tarkkuus ihmissilmälle. Digitaalinen jälkikäsittely kuitenkin aiheuttaa videolle usein mitä erilaisempia värimuutoksia ym.

17 15 häiriöitä. Tätä varten videon ja digitaalisen kuvan jälkikäsittelyssä käytetään nykyään yhä useammin korkeampaa bittilukua, jotta kuvaa voitaisiin paremmin jälkikäsitellä. Nykyään videomateriaalia voidaan kaapata ja hallita 10 bittisessä muodossa. Ihmissilmälle digitaalisella videolla ei juurikaan ole eroa onko se 8 vai 10 bittistä mutta tietokoneelle sillä on selkeä ero. Koska 10 bittinen videomateriaali mahdollistaa 1024 eri värisävyn toiston eri kanavilla, on jälkikäsittelyn kannalta tietyt asiat mahdollista tehdä tarkemmin. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi key ja värikorjaus. On myös mahdollista työskennellä 16 -bittisessä väriavaruudessa. Tällaisessa väriavaruudessa ollaan yleensä silloin, kuin materiaalia työstetään vaikkapa filmiresoluutiolla. Tämä lähinnä siksi, että 16 bittisyydessä värimaailma on lähempänä laajasävyisen filmin värimaailmaa. Lumottu Lapsi projektissa video kaapattiin koneelle 10 -bittisenä mutta jälkikäsittelyssä se myöhemmin laskettiin 8 -bittiseksi. Syy tähän oli Blackmagic -videokortin, Shake -ohjelman ja Quicktime videoformaatin aiheuttamat ristiriidat, minkä takia työskentely 10 -bittisenä osoittautui vaikeaksi. Satu Maasta videota työstettiin koko prosessin ajan kahdeksan bittisenä.

18 16 3 TYÖKALUT Jotta esittelemieni tuotantojen työprosessit ymmärtää selkeästi, on hyvä tietää mitkä työkalut projekteissa oli käytössä. Digitaalisessa jälkikäsittelyssä on tärkeää, että työntekijä tuntee työkalunsa ja ymmärtää niiden luomat mahdollisuudet ja rajoitteet. Tästä syystä monet tietokoneella tehtävät erikoistyöt kompositoinnin lisäksi (desk top publishing, kuvankäsittely, digitaalinen kuvaus, mallintaminen) ovat teknistaiteellisia toimenkuvia. Tämä tarkoittaa sitä, että työskennelläkseen tietokoneella ja siihen asennetuilla ohjelmistoilla järkevästi ja tehokkaasti on työntekijän osattava ja ymmärrettävä työkalujensa toiminnan perusperiaatteet. Yleensä uusissa tietokoneavusteisissa luovan alan toimenkuvissa työntekijöillä on myös palava halu ymmärtää tietokoneen ja ohjelman kyvyt sekä rajoitteet. Tämän jälkeen työntekijän on mahdollista hahmottaa työnsä mittakaava suhteessa käytettävään laitteistoon ja omiin kykyihinsä. Valitettavasti monella alalla tuntuu edelleen vallitsevan käsitys, että riittää kun on työntekijä ja ohjelmisto. Ohjelmiston käyttö opitaan työn tekemisen ohessa. Sinänsä tämä on totta mutta kaikenlainen kokeilu ja harrastuneisuus, jota työnantajat ja oppilaitoksetkaan eivät aina tue tai ymmärrä, auttavat työntekijää ymmärtämään miten työskennellä tietokoneella tehokkaasti. Digitaalinen jälkikäsittely on ala, jossa erilaisten ohjelmien ja laitteistojen ymmärtämisestä on työntekijälle etua. Esimerkiksi kompositoijan täytyy tietää yllättävän paljon myös työvaiheista, joita ei itse edes tee. Viime kädessä kompositoija on se, joka työskentelee toimitetun materiaalin kanssa ja käsittelee sitä. On tärkeää, että kompositoijalla on riittävä tietotaito omasta työkalustaan (laitteistosta ja ohjelmista), että hän osaa vaatia oikeanlaista tai itselleen sopivaa materiaalia käsiteltäväksi. Nykypäivänä mm. leikkaajat joutuvat työssään usein miettimään ja neuvomaan ulkopuolisia materiaalintoimittajia kuinka heidän tulisi teettää digitaalinen materiaali leikkausyksikköön sopivaksi.

19 Hardware eli "rauta" Lumottu Lapsi elokuvassa kompositointiin varattu työasema oli sen hetken "state-of-art" tekniikkaa. Käytössä oli Applen 2 ghz tuplaprosessori G5 työasema, jossa oli neljä gigatavua keskusmuistia. Koneen tehot takasivat nopean työskentelyn ja suhteellisen nopeat renderointiajat. Työskentelyä varten oli varattu 1,3 teratavun G4 Xserve nopeilla fibre channel liitännöillä. Varmuuskopioita varten oli varattu vielä lisätallennustilaa 400 gigatavua ulkoisella firewire 400 -kovalevylle. Työasema oli myös varustettu Decklinkin Blackmagic SD Pro -videokortilla, joka mahdollisti reaaliaikaisen leikkauksen ja materiaalin hallinnan 8- ja 10 -bittisessä kompressoimattomassa tilassa. Myös materiaalin tarkkailumahdollisuudet olivat loistavat. Itse työaseman näyttönä toimi 23 Apple Cinema Display näyttö, jonka suuri näyttöresoluutio mahdollisti hyvän työskentelyalan tietokonenäytöllä. Tämän lisäksi käytössä oli myös 20 JVC:n tarkkailumonitori, josta kompositioita ja valmista materiaalia pystyi helposti tarkkailemaan. Lisäksi koneessa oli myös HD konvertteri, jolla tosin ei ollut käyttöä sillä elokuvan työstö tapahtui normaalissa D1 resoluutiossa. Äänen tarkkailuun käytössä oli ammattikaiuttimet (Genelec). Ääni kulki koko prosessin digitaalisena signaalina. Satu Maassa -videossa koko prosessi oli lähes päinvastainen. Ainoa yhteinen seikka oli se, että myös tämä video oli täysin digitaalinen. DVmateriaali kaapattiin normaalin Applen G4 tietokoneeseen firewire -liittimen kautta. Käytössä oleva laitteisto oli perustietokone ilman mitään ylimääräisiä lisälaitteita tms. Videosignaali ja materiaali oli siis koko ajan DVPal resoluutiossa. Leikkaus ja kompositointi -vaiheessa materiaalia aina tarpeen ja mahdollisuuden mukaan tarkkailtiin normaalilla 4:3 tai 16:9 televisioilla. Ääniä kuunneltiin koneeseen liitetyn kompaktistereon kautta. Paikoitellen äänen kuuntelussa käytettiin myös kuulokkeita Ibis -virtuaalilaitteisto Ibis on mediakeskus Lumen studion virtuaalilavastusjärjestelmä. Laitteisto mahdollistaa kahden kameran käytön virtuaalilaitteistossa samaan aikaan. Ibis - järjestelmää ohjaa kaksi (yksi per kamera) Silicon Graphicsin Unix-konetta.

20 18 Koneisiin voidaan tuoda valmiiksi renderöityjä (2D) taustoja, joita kamarat tämän jälkeen pystyvät seuraamaan. Lopputuloksena on sinistudiokuvaa, johon voidaan liittää taustoja, jotka liikkuvan kameran liikkeiden mukaisesti. Laitteistolla voidaan tiltata, pannata ja zoomata virtuaalitaustoissa. Tekniikka käytetään pääasiassa erilaisissa ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa. 3.2 Software eli ohjelmistot Final Cut Pro HD (FCP) Molemmissa projekteissa leikkaukseen sekä materiaalin kaappaamiseen ja hallintaan käytettiin Applen Final Cut Pro HD -ohjelmaa. Valinta oli luonteva, sillä olin tottunut työskentelemään kyseisellä ohjelmalla. Lisäksi FCP:n etu on nimenomaan skaalautuvuus. Perustietokoneessa ohjelma pystyy normaalia firewireliitäntää käyttäen kaappaamaan ja hallitsemaan joko DV -signaalia tai viimeisimmän päivityksen ansiosta jopa HD -tasoista materiaalia. Lumottu Lapsi projektissa FCP pystyi kaappaan SDItasoista videomateriaalia videokortin avulla ja työstämään sitä lähes reaaliajassa. Usein leikkausvaiheessa tapahtuu mitä ihmeellisimpiä ongelmia. Elokuvan Lumottu Lapsi ja Satu Maasta videon kanssa työskennellessä ei ongelmia kuitenkaan ilmennyt. Kaikissa käyttämissäni koneissa FCP oli vakaa ja suhteellisen nopea käyttää. Lisäksi ohjelman "media manager" mahdollisti mm. materiaalin siirtämisen ja kopioimisen eri koneille tai varmuuskopiontimedioihin helposti ja vaivattomasti. FCP:llä työskentely oli helppoa myös eri kompositointi -ohjelmien kanssa. Shakea lukuun ottamatta kaikki käyttämäni lisäohjelmat (Adobe After Final Cut Pro HD (4.5)

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo

Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. 16.3.2015 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen tarinan rakentaminen Digitaalinen

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus

Kuvaviestintä. yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus Kuvaviestintä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa Tiedottaja Jenni Tiainen Kimpsu-koulutus 7.4.2016 Tuensaajan viestintäohjeet Hankerahoitukseen kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet

Lisätiedot

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Päällekkäisäänitys Audacityllä

Päällekkäisäänitys Audacityllä Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0

Voodoo Dragon 2. Voodoo Dragon 2. Käyttöohje. Versio 1.0 Voodoo Dragon 2 Käyttöohje Versio 1.0 Tekijänoikeus Tätä käsikirjaa ei saa miltään osin kopioida tai luovuttaa missään muodossa tai millään tavalla: sähköisesti, mekaanisesti, valokopiona tai äänitteenä

Lisätiedot

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä

Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Esimerkkejä mediakasvatuksen hyvistä käytänteistä Hyvä käytänne - audiovisuaalinen metodi Audiovisuaalinen mediakasvatus on itsessään hyvä käytänne, joka kannattaa toteuttaa pienryhmissä Sitä voi hyödyntää

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Digitaalisen videonkäsittelyn perusteet Jukka Teuhola Turun yliopisto IT-laitos, Tietojenkäsittelytiede Syksy-2009 DVP-1 Teuhola 2009 1 1. Johdanto Yleistä Sisältösuunnitelma Materiaali Mistä on kysymys?

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto DIGI PRINT Aineistovaatimukset ja aineiston siirto Glass Jet - Digitaalipainotekniikka Tulostettavan kuvan maksimikoko 2400 x 4000 mm. 6 perusväriä ja hiekkapuhallusta jäljittelevä etch-väri. Väreistä

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 2, käytä tehokkaasti Tämä on ensimmäisen kuvankäsittelyoppaan jatko-osa. Tässä jatko-osassa opimme käyttämään Picasan mainioita ominaisuuksia tehokkaasti ja monipuolisesti.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Ampumahiihto. Hiihto. Pelihahmon piirtäminen. Jos tahdot animoida hiihtämisen, Peli muodostuu kahdesta erilaisesta osasta: ensin

Ampumahiihto. Hiihto. Pelihahmon piirtäminen. Jos tahdot animoida hiihtämisen, Peli muodostuu kahdesta erilaisesta osasta: ensin Ampumahiihto 1 Peli muodostuu kahdesta erilaisesta osasta: ensin hiihdetään ammuntapaikalle rämpyttämällä nuolinäppäimiä ja sen jälkeen yritetään ampua maalitaulut mahdollisimman nopeasti aikasakot välttäen.

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia

Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Tämä ohje on tarkoitettu ammattilaisille, jotka työskentelevät HUS:n ulkopuolella ja eivät omista

Lisätiedot

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä

Nauti muistoista enemmän Sonyn. PlayMemories-sovellusperheellä osokuna Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 29.8.2012 klo 17.45 Nauti muistoista enemmän Sonyn PlayMemories-sovellusperheellä Sonyn PlayMemories-sovellusperhe monipuolistaa kameraan, älypuhelimeen ja tablettiin

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

Harjoitus Morphing. Ilmeiden luonti

Harjoitus Morphing. Ilmeiden luonti LIITE 1 1(5) Harjoitus Morphing Harjoituksessa käsiteltävät asiat: Objektien kopioiminen Editoitavan polygonin muokkaaminen Morph-modifier käyttö ilmeiden luomiseen Lyhyen animaation luonti set key- toimintoa

Lisätiedot

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet

Johdanto. Agenda. Tuotantoprosessi. Historiallinen kehitys. Konsepti. Tuotantoprosessin vaiheet Agenda Johdanto Tuotantoprosessi Työkalut Esteet Kehittämisalueet Johdanto Multimediasovellukset tuotetaan erilaisten tuotantotyökalujen avulla Sovellusten käsin koodaaminen on liian kallista Sovellukset

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti

Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen kehittämishanke Digitaalisen äänen tutkimusprojekti Jatkohanke vuonna 2001 aloitetulle digitaalisen valon ja äänen tutkimushankkeelle, jolle saatiin 2001 osarahoitus.

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Jani Niemi Eurajoen kristillinen opisto Audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto 1 JOHDANTO...1 2 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU...2 2.1 Käsikirjoitusprosessi...2

Lisätiedot

Windows Movie Maker. Digitaaliset porfoliot oppimisen tukena Taitotyöpajat 7.12.2010. Videonkäsittely. Miisa Brännfors

Windows Movie Maker. Digitaaliset porfoliot oppimisen tukena Taitotyöpajat 7.12.2010. Videonkäsittely. Miisa Brännfors Windows Movie Maker Digitaaliset porfoliot oppimisen tukena Taitotyöpajat 7.12.2010 Videonkäsittely Miisa Brännfors MovieMaker:llä voit: Tuoda ohjelmaan videokuvaa ja valokuvia Muokata videokuvaa Listätä

Lisätiedot

Harjoitellaan esitysgrafiikkaohjelman käyttöä Microsoftin PowerPoint ohjelmalla.

Harjoitellaan esitysgrafiikkaohjelman käyttöä Microsoftin PowerPoint ohjelmalla. Esitysgrafiikka Harjoitellaan esitysgrafiikkaohjelman käyttöä Microsoftin PowerPoint ohjelmalla. Tallenna esimerkki.pptx tiedosto tuokion kansioon. Avaa esimerkki.pptx tiedosto PowerPoint ohjelmassa. Jäsennysnäkymä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

PLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1)

PLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1) PLAY TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen 4.2.2016 (v1.1), projektipäällikkö Sisältö Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen

Lisätiedot

Punomo Tee itse -julkaisun tekeminen

Punomo Tee itse -julkaisun tekeminen Punomo Tee itse -julkaisun tekeminen Tässä pikaohje Uuden Punomon Tee itse -julkaisujen tekemiseen. Kun ensimmäinen juttusi on tehty tätä ohjetta noudattaen, seuraava homma hoituu maalaisjärjellä. Uudistuvan

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS 2017

GRAAFINEN OHJEISTUS 2017 GRAAFINEN OHJEISTUS 2017 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 LOGO.... 4 VÄRIT.... 5 MUUT GRAAFISET ELEMENTIT... 6 KUVAT & VÄRIT.... 7 TYPOGRAFIA.... 8 LATAA TIEDOSTOT................... 9 2 JOHDANTO Tervetuloa tutustumaan

Lisätiedot

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali

Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila Päivämäärä: 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TERMISTÖ 2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO 1 4 MUUTOKSET 5 USEIN

Lisätiedot

Welding quality management

Welding quality management Welding quality management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Tämän parempaa järjestelmää ei ole. Aiemmin joissakin tapauksissa asiakas on halunnut tietoja siitä, kuka on hitsannut mitä ja milloin.

Lisätiedot

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle

Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Etäkokousohjeet HUS:n työntekijöille, joilla on Lync/Skype asennettuna työasemalle Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n sisäisille työntekijöille, eli käytössä täytyy olla HUS:n antamat tunnukset, joita käytetään

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Erilaisia käyttöliittymiä v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Erilaisia käyttöliittymiä v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Erilaisia käyttöliittymiä v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi Valaistus: Valaistus yleiskuvaus toiminnasta Luokkatilojen valaisimet verkkokaton päällä,

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työasemakäyttöliittymien suunnittelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Ulkoiset tallennusvälinekortit

Ulkoiset tallennusvälinekortit Ulkoiset tallennusvälinekortit Asiakirjan osanumero: 396848-351 Maaliskuu 2006 Tässä oppaassa kerrotaan ulkoisten tallennusvälinekorttien käytöstä. Sisällysluettelo 1 Digitaalisten tallennusvälineiden

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit. Käyttöohje

Ulkoiset mediakortit. Käyttöohje Ulkoiset mediakortit Käyttöohje Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE

PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE PÄIVITÄ TIETOSI OPTIMASTA! KOOSTE IT-palvelut / Hannele Rajaniemi optima-support@jyu.fi www.jyu.fi/itp/optima-ohjeet 2 Sisältö Mikä on koosteen idea? Miten saan kooste-työkalun käyttööni? Miten luon koosteen?

Lisätiedot

Luku 6: Grafiikka. 2D-grafiikka 3D-liukuhihna Epäsuora valaistus Laskostuminen Mobiililaitteet Sisätilat Ulkotilat

Luku 6: Grafiikka. 2D-grafiikka 3D-liukuhihna Epäsuora valaistus Laskostuminen Mobiililaitteet Sisätilat Ulkotilat 2D-grafiikka 3D-liukuhihna Epäsuora valaistus Laskostuminen Mobiililaitteet Sisätilat Ulkotilat 2D-piirto 2-ulotteisen grafiikan piirto perustuu yleensä valmiiden kuvien kopioimiseen näyttömuistiin (blitting)

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa.

Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. Luokka näytön käyttäminen opetuksessa. - Kaikki alkaa totta kai kaukosäätimestä. - Source napista pääset valikkoon, mistä voit valita minkä lähteen otat käyttöön - Magic IWB S on piirto-ohjelma (valkotaulu)

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeimmin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Tehosta kokouskäytäntöjäsi! Teknologian avulla järjestät kokoukset tehokkaasti ja vaivattomasti. Kiitos kun latasit kokoustyöskentelyn oppaan. Kuluuko sinulla palavereissa aikaa johonkin muuhun, kuin itse

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 1, valokuvien muokkaus tutuksi

Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 1, valokuvien muokkaus tutuksi Picasa 3 -kuvankäsittelyopas, osa 1, valokuvien muokkaus tutuksi Valokuvien muokkaaminen Käynnistettyäsi Picasa-ohjelman, eteesi avautuu niin sanottu arkistonäkymä. Näet täältä olemassa olevia valokuvia.

Lisätiedot

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki

RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Alkusanat Kuvapankki GRAAFINEN OHJEISTUS RATA-SM -sarjan graafinen ohjeistus Tähän ohjeeseen on koottu RATA-SM -sarjan ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä käytettävien materiaalien ulkoasua koskevat ohjeet. Tärkeää on muistaa

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Kuule - luonnollisesti

Kuule - luonnollisesti Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot