viisi visiota lentomatkailusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viisi visiota lentomatkailusta"

Transkriptio

1

2

3 departure viisi visiota lentomatkailusta

4 "Tämän päivän hektisessä maailmassa keskitytään helposti vain tämän hetken ongelmiin ja unohdetaan katsoa tulevaisuuteen. Velvollisuutemme jälkipolvia kohtaan on pohtia myös maailmaa, jossa he tulevat elämään. Tämä teos on keskustelunavaus lentotoimialan tulevaisuudesta. Ainakin minut se vie mukanaan uusille ajatuspoluille ja innoittaa pohtimaan tulevia vuosikymmeniä." Jukka Hienonen, Toimitusjohtaja, Finnair

5 0004 Esipuhe 0006 Johdanto 0008 Vuonna Lentäminen kautta aikojen lentäminen on 1. suositumpaa kuin koskaan Miltä maailma näyttää 85 vuoden päästä? Lähitulevaisuuden näkymiä Lentoturvallisuus yhä enemmän poliittinen kompromissi? Lentomatkailu kaksinkertaistuu 15 vuoden välein 2. ympäristöystävällinen tapa matkustaa Onko paluuta lentämisen eleganssiin? Kestävä kehitys on välttämätöntä Teknologia ja tehokkuus avaimia hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen Ilmailuala 85 vuoden kuluttua Moottorivalmistaja CFM sitoutuu hiilidioksidittomaan kasvuun 3. elämys Intohimona lentämisen tulevaisuus Kaupungille, lentokentälle tai vaikka Melbourneen Tulevaisuuden lentokoneet ovat älykkäitä sopeutujia Luonto inspiroi Työmatka 4. kannattavaa liiketoimintaa Voittoa on vaikea vastustaa Uusia liiketoimintamalleja lentoyhtiöille 5. yksilöllinen kokemus Trendien tutkimus on kommunikointia kuluttajien kanssa Luovuus palkitaan menestyksellä

6 departure 2093 Esipuhe Christer Haglund Johtaja Yhteiskuntasuhteet ja viestintä Finnair Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneseen emme. Kukapa ei joskus haluaisi kurkistaa kristallipalloon? Jo vilkaisu sanomalehtien ilmoituspalstalle kertoo ennustusten olevan haluttuja palveluita sekä kannattavaa liiketoimintaa. Kyynisimmät kuitenkin sanovat, että ennustaminen on mahdotonta, että yksi arvaus on yhtä hyvä kuin toinenkin. Toiset sanovat historian toistavan itseään ja kolmannet luottavat tilastojen ennustavuuteen. Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneeseen emme. Ennustamisen vaikeuden voi kyllä todeta historiankirjoista. Vuonna 1943 tietokonejätti IBM:n silloinen toimitusjohtaja Thomas J. Watson arvioi maailmassa tarvittavan noin viisi tietokonetta. The Boston Post -lehden pääkirjoituksessa vuonna 1865 puolestaan todettiin valistuneiden ihmisten vallan hyvin tietävän, että äänen välittäminen aaltoina on mahdotonta. Ja vaikka mahdollista olisikin, ei sellaisella mitään käyttöä olisi. Houkuttelevaa ja mielenkiintoista tulevaisuuden tutkiskelusta ehkä tekeekin juuri ennustamisen mahdottomuus. Perustellut näkemykset ja mahdollisia todellisuuksia avaavat skenaariot ovat kuitenkin tarpeellisia niin liike-elämän kuin vaikkapa yhteiskuntasuunnittelun näkökulmasta. Finnair täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Samalla kun katselemme aikaa taaksepäin alkuhetkiin asti, haluamme pitää tulevaisuuden tiukasti otteessamme. Niinpä päätimme juhlavuoden kunniaksi visioida aikaa yhtä monta vuotta eteenpäin ja tehdä historiikin sijasta futuriikin. Millainen on maailma vuonna 2093? Miten ja millä silloin lennetään? Kysymyksiin ei vielä ole oikeita vastauksia, mutta mielenkiintoisia ja nyt uskomattomalta kuulostavia visioita kylläkin. Aivan kuten joka kodissa nököttävä tietokone kuulosti täysin käsittämättömältä jopa it-ammattilaisen korviin 65 vuotta sitten. Tätä kirjaa tehtäessä olen uppoutunut mielikuvien ja skenaarioiden maailmaan,

7 viisi visiota lentomatkailusta ollut mukana visioimassa lentäviä lautasia muistuttavia lentokoneita, päässyt kuvittelemaan itseäni avaruusturistina ja kuullut mukaansatempaavia tulevaisuuskuvaelmia alan ammattilaisilta. Toivon, että onnistumme välittämään parhaat palat Sinulle. Kiitän kaikkia tämän kirjan tekemiseen osallistuneita. Erityisesti haluan mainita tärkeät yhteistyökumppanimme, lentokonevalmistaja Airbusin, tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopersin ja viestintätoimisto Milttonin. Lisäksi suurkiitokset Finnairin tiedottajalle Maria Mrouelle arvokkaasta työpanoksesta kirjan toimittamisessa sekä taiteilija Kauko Helavuolle inspiroivista ideoista

8 departure 2093 Johdanto Yrityksellä on oltava näkemys tulevaisuudesta, jotta se voi tehdä päätöksiä strategiasta ja investoinneista. Lähtökohtana on kannattavuus myös huomenna ja perusta tulevaisuuden liiketoiminnalle rakennetaan jo tänään. Yritykset lähestyvät tulevaisuutta useimmiten erilaisten skenaarioiden avulla. Tulevaisuus nähdään vaihtoehtoisina todellisuuksina, joista jonkin arvioidaan toteutuvan todennäköisemmin kuin toisten. Skenaarioissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monia tekijöitä. On arvioitava, miten esimerkiksi poliittiset päätökset, lainsäädännön muutokset, talouden vaihtelut, luonnonmullistukset, teknologinen kehitys sekä uskonnot ja ideologiat vaikuttavat yrityksen tulevaisuuden rakentumiseen. Lentoliikenteessä ei riitä, että katse kantaa huomiseen, sillä esimerkiksi uuden lentokoneen toimitus voi kestää jopa kymmenen vuotta tilauksesta. Jo nyt on siis nähtävä millaista kalustoa tuolloin tarvitaan ja kuinka paljon. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Finnair perustettiin vuonna Uljas historia tuo kokemusta ja varmuutta, mutta ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Vankalta pohjalta on kuitenkin hyvä ponnistaa, kun tartumme tuleviin haasteisiin. Viime vuonna julkaistussa visiossa 2017 asemoimme itsemme kymmenen vuoden päähän. Nyt haluamme katsoa vieläkin kauemmas, aina 85 vuoden päähän ja pitää tuon tulevaisuuden tiukasti otteessamme. Vielä nyt, 2000-luvun alussa, lentoyhtiöt maksavat esimerkiksi laskeutumismaksuja siitä, että saavat kuljettaa asiakkaita kohteisiin. Tulevaisuudessa syntyy kohteiden välistä kilpailua lentoyhtiöiden kuljettamista asiakkaista; silloin kohteet, jotka maksavat eniten lentoyhtiöille, saavat myös eniten lentoliikennettä ja matkustajia. Ajat siis muuttuvat ja liiketoiminnan logiikka niiden mukana. Yritykselle elintärkeää on visioida valmistautua tulevaisuuteen ja muuttua ympäristön mukana. Myös sijoittajat kysyvät yrityksiltä yhä useammin tulevaisuudesta menneisyyden sijaan. Eili

9 viisi visiota lentomatkailusta sen numerot yksin eivät kerro miltä huominen, saati ylihuominen, näyttää. Tässä teoksessa teemme aikamatkan ja lähdemme lennolle vuonna Tuomme asiantuntijoiden voimin esiin näkökulmia, jotka ovat mielestämme olennaisia ja kiehtovia puhuttaessa lentomatkustuksen tulevaisuudesta. Sinulla lukijana on mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun tai tehdä uusi avaus aiheeseen internetissä osoitteessa Miltä tulevaisuus meistä näyttää? On todennäköistä, että ympäristötietoisuus kasvaa voimakkaasti ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin sekä lainsäädäntöön. Energiankulutus nykymuodossaan on tullut tiensä päähän. Teknologia valjastetaan yhä enemmän päästöttömien tuotanto- ja liikkumismuotojen kehittämiseen. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kaksi prosenttia. Sen sijaan maailman bruttokansantuotteesta noin kahdeksan prosenttia muodostuu lentämisen kautta. On vaikeaa nimetä toista yhtä tehokasta globaalia teollisuudenalaa. Ihmiskunnan haaste ei ole ainoastaan ilmastonmuutos, vaan yhä enenevässä määrin veden ja ruoan riittävyys ja laatu sekä maankäyttö. Ihmisten määrän lisääntyessä maapallolla tarvitaan yhä enemmän tilaa ruoan tuotantoon, jolloin maata ei voida käyttää rajattomasti liikkumiseen. Ilmassa on tilaa liikkua. Kolmella kilometrillä kiitotietä pääsee minne vain maailmassa, mutta samalla määrällä tietä tai kiskoja pääsee vain kolme kilometriä. Mitä tapahtuisi, jos emme voisi lentää? Ihmisten välinen kanssakäyminen kaikissa vivahteissaan vaikeutuisi. Esimerkiksi vuorovaikutus kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä vähenisi merkittävästi, minkä seurauksena kehitysmaissa tehtäisiin kestävää kehitystä heikentäviä ratkaisuja, hakattaisiin surutta metsiä ja tuotettaisiin energiaa pääasiassa hiilivoimalla. Kynnys konfliktien syntymiseen madaltuisi, maailmassa riideltäisiin ja sodittaisiin enemmän. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös ihmishengen arvostus kasvaa ja turvallisuus tulee yhä tärkeämmäksi myös liikenteessä. Lentoliikenne on jo nyt turvallisin liikennemuoto ja sitä voidaan teknologian avulla kehittää aina vain parempaan suuntaan. Maan pinnalla nopeuksien kasvattamiseen liittyy aina enemmän riskejä kuin ilmassa. Nyt ihmiset ajavat maanteillä toisiaan vastaan metrin etäisyydellä yli sadan kilometrin tuntivauhdilla ilman, että mikään estää heitä esimerkiksi ajautumasta vastaantulevien kaistalle. Tämä kuulostaa muutaman kymmenen vuoden kuluttua varmasti käsittämättömän uhkarohkealta. Me uskomme, että matkustus ja lentäminen jatkavat kasvuaan. Kasvu jopa kiihtyy merkittävästi päästöttömän teknologian kaupallistuessa ja yleistyessä. Tulevaisuudessa ei ehkä ole yhtä eksoottista matkustaa kauas, mutta ihmisten tarve tavata toisiaan, seikkailla, rentoutua sekä nauttia luonnosta ja auringon lämmöstä tuskin häviävät. Uskomme myös, että työmatkailu lisääntyy ja että harrastukset vievät meitä yhä kauemmas kotoa. Uteliaisuus on jo vienyt ihmisen myös maapallon ulkopuolelle ja avaruusmatkailukin yleistyy. Lentoyhtiöt kamppailevat nyt energiakustannusten ja kannattavuuden kanssa. Seuraavan 20 vuoden aikana lentoliikenne on murrosvaiheessa, josta selviävät hengissä vain lentoyhtiöt, jotka sopeutuvat parhaiten toimintaympäristön muutoksiin ja pystyvät investoimaan moderniin, energiatehokkaaseen lentokalustoon. Kehittynyt teknologia ja uudet liiketoimintamallit luovat ajan myötä paremmat edellytykset kestävälle kasvulle. Viisi keskustelunavausta. Tämä teos on jaet tu viiteen osaan, joissa eri alojen asiantuntijat visioivat lentomatkustuksen tulevaisuutta omista lähtökohdistaan. Erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista huolimatta heidän näkemyksissään on yllättävän paljon yhtymäkohtia. Professori Sirkka Heinonen johdattaa meidät pohtimaan lentomatkustuksen tule vaisuutta ihmisen liikkumisen tarpeen näkökulmasta. Lentämisen kasvua perustelee Airbusin strategiasta vastaava johtaja Pascal Huet. Professori Atte Korhola ja tekniikan tohtori Sanna Syri puolestaan tutustuttavat meidät lentämisen ympäristövaikutuksiin ja IATA:n ympäristöjohtaja Paul Steele kommentoi lentoalalle asetettua tavoitetta päästöttömyydestä. Airbusin asiantuntijat Henrik Roesner, João Frota ja Ingo Wuggetzer visioivat lentoteknologian kehitystä. Taiteilija Kauko Helavuon luomat kuvat tulevaisuuden koneista siivittävät mielikuvituksemme lentoon, jota voimme jatkaa aina avaruuteen saakka toimittaja Heikki Haapavaaran seurassa. Lentämisen liiketoiminnan tulevaisuutta ja visioinnin merkitystä yritysten strategiatyössä tarkastelee tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopersin Sirpa Juutinen. Aiheeseen tuo oman mausteensa myös Airbusin tulevaisuuden matkustamoja suunnitteleva Ingo Wuggetzer. Lopuksi Salla Salokangas viestintätoimisto Milttonista pohtii lentämistä trenditutkijan näkökulmasta ja Milttonin kansainvälistä toimintaa luotsaava Fredrik Heinonen ottaa kantaa luovuuden puolesta

10 departure 2093 Vuonna 2093 Skenaarioita tulevasta on lukemattomasti. Tässä katsomme tulevaisuuteen positiiviseen kasvuun ja kestävään kehitykseen perustuvasta skenaariosta käsin. Vaikka ihminen on samanlainen, maailma ympärillämme on vuonna 2093 muuttunut monilta osin nopeammin ja merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2093 yhä useampi elää yli satavuotiaaksi. Bio- ja geeniteknologian ympärillä keskustellaan edelleen eliniän jatkamisen etiikasta luvun alussa maailmanlaajuinen keskustelu ilmastohaittojen pysäyttämiseksi oli vasta aluillaan. Moniin vesistöihin laskettiin jätteitä täysin puhdistamattomana. Sen jälkeen ympäristöasioissa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. Vuonna 2093 päästöt ja jätteiden tuottaminen on saatu kuriin, metsiä on laajennettu ja aavikoituminen on monin paikoin pysäytetty. Puhdasta vettä ja ravintoa riittää taas maailmalle. Valuutta, lainsäädäntö, mittayksiköt ja koulutusjärjestelmä on yhtenäistetty maailmanlaajuisesti. Aiempien kansallisten lainsäädäntöjen ristiriidat aiheuttivat hämmennystä ja erimielisyyksiä ympäristöasioissa, ihmisoikeuksissa, kansainvälisissä liiketoiminnoissa, työsuhteissa, avioliitoissa ja lasten huoltajuusasioissa. Koulutusjärjestelmän yhtenäistäminen tasoitti maailmanlaajuisesti tuloeroja, työvoimapulaa ja työttömyyttä. Vapaa-ajan määrä on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, sillä työviikko on supistettu suurimmassa osassa maailmaa 30 tuntiin. Työviikon lyhentämiseen päädyttiin kansanterveydellisin perustein ja stressiperäiset sairaudet, masennus ja uupumus ovat vähentyneet marginaalisiksi ongelmiksi maailma oli lähes energiakriisin partaalla. Merkittävin energianlähde, öljy, alkoi kallistua ja sen pelättiin loppuvan. Erilaisten biopolttoaineiden rynnistys markkinoille nosti ruoan hintaa, mikä rajoitti biopolttoaineiden käyttöä fuusioenergia on tehnyt läpimurtonsa. Energianlähteinä käytetään myös muun muassa aurinkoa,

11 viisi visiota lentomatkailusta Futuristisia kuvituksia 1950-luvulta Hollantilaisen Bikens-keksivalmistajan keräilykorttisarjaan. maalämpöä, biokaasua, tuulta ja aaltoja. Energia kerätään tehokkaasti talteen. Jättimäiset kaatopaikat alkavat vuonna 2093 olla hävinneitä, vaikka edelleen tehdään töitä vanhojen jätteiden hävittämiseksi ja käyttämiseksi. Enää ei saa tuottaa kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia. Useimmat ihmiset matkustavat ulkomaille useita kertoja viikossa. Työt vaativat paljon matkustamista. Tavallista on lentää kauas myös vapaa-ajalla. Matkustaminen on halpaa ja haitatonta. Lentoliikenne kehitettiin lähes päästöttömäksi jo 2050-luvulla ja muutama vuosikymmen myöhemmin kaikki lentäminen oli ympäristön kannalta harmitonta. Uudet koneet ovat myös hiljaisia, joten lentokenttien ja lentoreittien suunnittelussa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea helppokäyttöisyyteen. Lentoliikenne oli 2000-luvun alussa valtavassa kriisissä. Polttoaine kallistui jyrkästi, maailman talous näytti synkältä ja ympäristöaktivistit löysivät lentämisen syntipukikseen ilmastokeskustelussa. Ilmastonmuutoksen torjumisen alettiin huomata olevan välttämätöntä. Ymmärrettiin, että energiankulutus ja päästöt eivät voi pysyä nykyisellä tasollaan. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli tuolloin kuitenkin vain kaksi prosenttia ja tämä tosiasia johti keskustelun hiukan myöhemmin oikeille urille ja merkittävien muutosten äärelle. Toki myös lentoliikenne oli kehitettävä päästöttömäksi, mutta vuosituhannen alun kriisi ehti muuttaa toimialaa pysyvästi. Kallistuvan öljyn ja kysynnän laskun kanssa painiskelevista yhtiöistä moni ajautui konkurssiin. Hitaasti näivettyivät myös ne, jotka eivät kyenneet investoimaan uuteen teknologiaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa

12 departure Louis Blériot saapui Aeron ensimmäinen lentokone alkoi Finnairin Convair-aikakausi. Lentäminen kautta aikojen Moottorilentämisen katsotaan yleensä alkaneen 17. joulukuuta 1903, jolloin Wilbur ja Orville Wrightin rakentama kaksitasoinen, puusta ja kankaasta valmistettu, Flyer-niminen polttomoottorikone lensi ensilentonsa Yhdysvalloissa. Ohjaajana toimi Orville Wright ja 37 metrin ensilento kesti 12 sekuntia. Tämän jälkeen lentojen pituus ja lentoaika kasvoivat nopeasti. Vuonna 1909 ranskalainen Louis Blériot lensi Englannin kanaalin yli suunnittelemallaan Blériot XI -nimisellä koneella. Blériot XI oli yksitasoinen, yksimoottorinen ja yksipaikkainen kone, jonka kolmisylinterinen moottori kehitti 25 hevosvoimaa. Blériot XI-lentokoneita myytiin yli sata kappaletta ja Blériotista tuli maailman ensimmäinen kaupallisesti menestynyt lentokonevalmistaja. Reittilentoliikenne alkoi 1920-luvulla lentorahtina, lentopostin säännöllisenä kuljettamisena. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Se perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y. Aeron ensimmäinen lentokone, Saksassa rekisteröity Junkers F 13 D-335, luovutettiin yhtiölle maaliskuussa International Air Transport Association (IATA) perustettiin Finnair, silloinen Aero, liittyi IATA:n jäseneksi Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien. Finnairin laivaston ensimmäinen suihkukone, Caravelle, saapui Finnair aloitti kaukoliikenteen toukokuussa 1969 lentämällä Helsingistä Kööpenhaminan ja Amsterdamin kautta New Yorkiin. DC-8-koneisiin mahtui lähes 200 matkustajaa. Finnairin laajentuminen Aasiaan alkoi, kun yhtiö aloitti marraskuussa 1976 suorat lennot Bangkokiin. Seuraavaksi Finnair avasi ainoana eurooppalaisena lentoyhtiönä suoran reitin pohjoisnavan yli Tokioon huhtikuussa Suorat lennot Pekingiin aloitettiin kesäkuussa Joulukuussa vuonna 1997 American Air

13 viisi visiota lentomatkailusta 2008 Finnairin kaukoliikenteen lippulaiva on Airbus A vietetään aikaa ilmojen risteilyaluksella saapui Finnairin väreihin Super Caravelle, joka oli yhtiön suihkukoneaikaan vienyttä Caravellea taloudellisempi. lines, British Airways, Canadian Airlines, Cathay Pacific ja Qantas toivottivat Finnairin tervetulleeksi ensimmäisenä uutena jäsenenä saman vuoden syyskuussa perustettuun maailmanlaajuiseen oneworldliittoon. Lentoliikenne muuttui radikaalisti vuosituhannen vaihtuessa. Syyskuun 11. päivän tapahtumat New Yorkissa vuonna 2001, sars-epidemia ja öljyn hinnan jyrkkä nousu asettivat lentoyhtiöt uusien haasteiden eteen. Nykyään Finnair lentää reittilentoja kymmeneen kaukokohteeseen: Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan Japanissa, Pekingiin, Shanghaihin ja Hongkongiin Kiinassa, Bangkokiin Thaimaassa, Delhiin ja Mumbaihin Intiassa, New Yorkiin Yhdysvalloissa sekä Souliin Etelä-Koreassa. Laivastossa on 65 konetta, joista kaukoliikenteessä 11 laajarunkokonetta. Finnairilla on modernein Euroopan-laivasto. Toimialan tilanne on vaikeampi kuin vuo situhannen alussa. Öljyn hinnan jyrkkä nousu sekä talouden kasvun hidastumisen aiheuttama kysynnän lasku ovat ajaneet kymmeniä lentoyhtiöitä konkurssiin. Euroopan unioni päätti liittää lentoliikenteen päästökauppaan vuodesta 2012 lähtien. tulevaisuudessa syntyvät yksityiseen lähilentelyyn tarkoitetut henkilöauton kokoiset Air-Podit. Kaukoliikenteessä yliäänilennot mahdollistavat siirtymisen toiselle puolelle maapalloa kolmessa tunnissa. Viihteelliset lentoristeilyt houkuttelevat turisteja rentoutumaan suurilla risteilyaluksilla. Liike- ja huvimatkat avaruuteen yleistyvät. Ihmisiä asuu ja työskentelee avaruudessa. Lentäminen on lähes päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2093 paikasta toiseen liikutaan pääasiassa ilmassa. Monet lentokoneet tai ilma-alukset ovat täysin erilaisia kuin nykyisin

14 Ihmisellä on aina departure ollut 2093 luontainen tarve liikkua, nähdä ja kokea uutta. Mikään virtuaalinen ihme ei voi korvata aitoa kokemusta ja toisen ihmisen läheisyyttä. Ihmisten liikkuessa ja tiedon kulkiessa hyvinvointi ja vauraus lisääntyvät ja riskit konflikteihin vähenevät. Maailman laajuinen kanssakäyminen lisää myös tasaarvoa. Siirtyminen paikasta toiseen käy yhä vaivattomammaksi ja nopeammaksi

15 suositumpaa kuin koskaan

16 departure Miltä maailma näyttää 85 vuoden päästä? Sirkka Heinonen Professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuus on toivon valtakuntaa. Tulevaisuus tehdään nykyhetken päätöksillä ja valinnoilla. Jokainen pienikin teko vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmisten, yritysten ja kansakuntien vastuu itsestään, toisista ja ympäristöstä on edellytys paremman huomisen luomiseksi. Vuodesta 2008 katsottuna ajanjakso 85 vuotta eteenpäin on täynnä arvoituksia ja epäjatkuvuuksia. Taaksepäin tarkasteltuna yhtä pitkä ajanjakso ulottuu menneisyydessä vuoteen Molemmissa ajanjaksoissa tulee todennäköisesti olemaan yhtäläisyyksiä ja eroja. Nopean muutoksen keskelläkin ihminen on perustaltaan pysynyt yllättävän samanlaisena. Tiedon lisääntyminen on kasvattanut ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja asioiden välisistä kytkennöistä, mutta antiikin ajoista tuttu kehotus tunne itsesi, on edelleen paikallaan. Kun tarkastellaan sotia, konflikteja ja vallan väärinkäyttöä kansakuntien tasolta yksilötasolle asti, vaikuttaa siltä, että moraalisena oliona ihminen on vasta vaippaikäinen. Sotia, konflikteja ja epidemioita on aina ollut ja tullee aina olemaan. Ympäristökatastrofeja ja ilmastonmuutosta tapahtui menneisyydessäkin, vaikkakaan ei nykyisellä vauhdilla ja samassa mittakaavassa, eikä niiden seurauksia tiedostettu samalla tavalla kuin nyt. Vuoden 1923 jälkeisellä 85 vuoden ajanjaksolla on tapahtunut monia mullistavia asioita. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehitys on ollut moninaista ja muokannut yhteiskuntaa monin tavoin. Enimmän osan tuosta ajanjaksosta meillä ei vielä ollut televisiota, tietokoneita, internetiä, kännyköitä eikä ipodeja. Meillä ei ollut espressokoneita, vesisänkyjä ja jumbojettejä eikä ihminen ollut vielä astunut jalallaan kuuhun. Meillä ei ollut tehomaataloutta, ihmisen geeniperimän avaimia eikä globalisaatiota. mikä muuttuu? Tunnetun futuristin Ray Kurz weilin arvion mukaan vuoden 2040 tienoilla teknologia on kehittynyt niin nopeasti ja moninaisesti, että se voi tuosta ajankohdasta eteenpäin sinkoutua mihin suuntaan tahansa. Saattaa olla, että vuonna 2093 ihmisaivot pystytään jo fuusioimaan saumattomasti tietokoneen kanssa, ihmisiä geenimanipuloidaan rutiininomaisesti ja kloonataan tai ainakin kasvatetaan kantasoluista uusia elimiä viallisten ja vaurioituneiden tilalle. Reaalimaailman ja virtuaalimaailman yhdentyessä myös eettiset koodistot uusitaan. Virtuaalitodellisuuteen

17 suositumpaa kuin koskaan Vuonna 2093 ihmisten käytössä on henkilökohtaisia liikuttajia auton ja pienlentokoneen hybridejä. pääsystä, Sixth Lifesta, tulee internetin romahdettua yleinen kansalaisoikeus. Digitaalisen kuilun kurouduttua umpeen jäljelle jää kuitenkin yhä syvenevä kuilu köyhien ja rikkaiden välillä. Köyhyyden ja rikkauden käsitteisiin sisältyy toimeentulokriteerien lisäksi myös genomipääoman ja oppimiskyvyn kriteerit. Pula energiasta, puhtaasta vedestä ja raaka-aineista globaalissa mittakaavassa tulee olemaan suurin muutoksia aiheuttava ongelmakokonaisuus seuraavalle 85 vuoden jaksolle. Energian ja ruoan hinnan nousu tulee koskettamaan kovimmin kaikkein köyhimpiä alueita. Maapallon resurssien uudelleenjako on edessä. Syntyy uusia kansainvaelluksia: ihmiset lähtevät ravinnon ja puhtaan veden puutteen, energian niukkuuden, poliittisten levottomuuksien tai ympäristökatastrofien takia etsimään parempia elinolosuhteita. Yksi valtavirta lähtee Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan ja toinen Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan. Maailma 85 vuoden päästä muodostuu nyt tehtävien päätösten ja valintojen tuloksena. Myönteisessä tapauksessa kaikki uudet rakennukset ovat vuonna 2093 passiivienergiataloja tai mieluiten rakennuksia, jotka tuottavat itse kaiken tarvitsemansa energian uusiutuvilla energiamuodoilla. Vanhat rakennukset asunnot, toimistot, liiketilat, julkiset tilat on saneerattu energiatehokkaiksi. Asumisen yhteydessä, niin maalla kuin kaupungeissakin viljellään ruokaa ja energiakasveja pihoilla, parvekkeilla ja kattopuutarhoissa. Ekosaneerausta vaaditaan kaikilla elämän alueilla. Yleistyneet yhteisöperheet ovat toimeentuloa ja viihtymistä tukevia laajoja viiteryhmiä, joiden jäseniä yhdistää jokin harrastus, toiminta, ideologia tai etninen tausta. Myös työnteon käsite muuttuu perusteellisesti. Työstä haetaan yhä enemmän merkitystä elämälle ja mahdollisuutta ilmentää omaa elämäntapaa ja identiteettiä. Työnantajat panostavat huomattavan paljon työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Työntekijöiden hyvinvoinnista tulee merkittävä kilpailutekijä työmarkkinoilla; parhaat olosuhteet tarjoavat organisaatiot saavat myös markkinoiden parhaat tekijät palvelukseensa. Vanhan palkkatyön mallin korvaa mielekkään toiminnan konsepti, joka pitää sisällään monenlaisesta osaamisesta kumpuavan mosaiikkimaisen työprofiilin ja myös opiskelun ja vapaaehtoistyön. Puhtaan ruoan, terveysvaikutteisten tuotteiden ja energiakasvien tuotantoon perustuva uusmaatalous jatkaa kasvuaan. Vapaa-ajan osalta keskeiseksi nousee Slow Life -suuntaus, rauhallisen ja kiireettömän elämän malli. Se näkyy muun muassa rentoutumista tukevina tila- ja sisustusratkaisuina niin kodeissa kuin julkisissakin tiloissa. Ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt luonnollisesti terveydenhuollon ja lääketieteen kehityksen seurauksena. Erityistä pitkäikäisyyden geeniä on haettu kuin Graalin maljaa, ja geenimanipulaation avulla ihmisen eliniän pidentäminen 140 ikävuoteen on mahdollista. Se on kuitenkin aikaansaanut kiivaan keskustelun toimenpiteen etiikasta, kysytään muun muassa, onko eliniän keinotekoinen pidentäminen mahdollista vain rikkaille, ja minkälaista on huippuiäkkään elämänlaatu. Geenitekniikan avulla ihmisälyn parantaminen on vastaava toimenpide kuin aikanaan näön parantaminen silmälaseilla. miksi ja miten ihmiset liikkuvat? Tietoyhteiskunta on muuntunut mobiiliksi elämysyhteiskunnaksi. Sekä fyysinen että tietokoneiden ja tietoverkkojen avulla tapahtuva virtuaalinen liikkuminen on vilkasta. Ihmiset haluavat olla vuorovaikutuksessa toisiinsa. Virtuaalinen liikkuminen socialnetissä surffailu, eksoottisten lomakohteiden selailu tai nettiyhteisöissä solmitut kontaktit ja yhä todentuntuisemmat virtuaalikokemukset aikaansaavat ja kor

18 departure 2093 tulevaisuus on tahtotila. Tulevaisuus on ajan eräs ulottuvuus. Yhteistä menneisyyden kanssa sillä on se, että tulevaisuutta ei ole olemassa vielä. Kumpaakin tutkitaan nykyisyydestä löytyvien jälkien ja merkkien avulla; tulevaisuuden siemenet ovat nykyisyydessä ne on vain löydettävä ja tulkittava oikein. Maailma muuttuu yhä moniulotteisemmaksi, yhä nopeammaksi, yhä tiiviimmäksi ja yhä vaikeammin hallittavaksi. Suuri osa maailman väestöstä on alttiina yhteiskunnalliselle epävakaudelle. Epävakaus syntyy nousevista ruoan ja energian hinnoista, heikoista tai luhistumassa olevista valtioista, makeavesivarantojen huvaavat fyysistä liikkumista ja kasvokkain kohtaamista. Mobiilissa elämysyhteiskunnassa teknologia on langatonta, miniatyrisoitunutta, näkymätöntä, kustannuksiltaan edullista ja kaikkien saatavilla. Kosketus-, puhe- ja ajatusohjattavat käyttöliittymät ovat integroituja vaatteisiin, varusteisiin, koruihin ja jopa suoraan kehoon. Kevyelle liikenteelle, kuten pyöräilylle, rullaluistelulle ja rollaattoreille on rakennettu paremmat reitistöt. Joukkoliikenteessä on metron, junan ja bussin ohella uusia liikkumisvälineitä ja henkilöautot ovat vaihtuneet hybridiautoiksi ja sähköautoiksi. Lentoliikenteessä hyödynnetään ympäristöä säästäviä lentotapoja maksimoidun tyhjäkäynnillä liukumisen lisäksi itse lentokalusto on uusittu vihreäksi moottoritekniikaltaan, polttoaineeltaan ja materiaaleiltaan. Vuonna 2093 ihmisten käytössä on henkilökohtaisia liikuttajia (personal movers) auton ja pienlentokoneen hybridejä. Kaupunkien digijulkisivut ja väylien bioelektroniset sensorit valvovat liikuttajien nopeutta ja ohjausta, jolloin vältetään sekä onnettomuudet että ruuhkat. Myös ilmatila hyödynnetään joustavasti ohjatuilla hypyillä. Matkustajat voivat rentoutua, pelata retro - shakkia ja nauttia huoletta matkanteosta. Liikkumisen tarpeet, mahdollisuudet ja muodot muuntuvat aina yhteiskunnan kehityksen myötä. Nykyhetken visioissa on keskeistä saasteettomuuden ja meluttomuuden korostaminen. Vuonna 2093 normina tulevat olemaan vihreät ja älykkäät ajoneuvot sekä monenlaiset hybridiajoneuvot. Lisäksi on kehitetty älykkäitä liikenneväyliä, hiljaisia päällysteitä, lämpimiä pintoja, onnettomuustilanteita ehkäiseviä antureita ja aistivia pintoja sekä automaattisia hälytyskutsuja. Liikkumiseen on tuotu uusia ajoneuvoja ja uusia polttoaineita. Kallis polttoaine on kytköksissä matkustamisen hintaan ja on omiaan hidastamaan liikkumisen kasvunäkymiä. Entä onko olemassa turhia matkoja tai turhaa liikkumista? Matka sinällään voi olla itseisarvo tai kaivattu elämys. Young-Jae Kim, 8 Soul, Etelä-Korea Haaveilee jalkapalloilijan urasta. Vapaa-ajan liikenne, lentoliikenne ja nopea junaliikenne ovat suosittuja. Matkailu liittyy paljolti edellä kuvattuun elämysyhteiskunnan vahvistumiseen. Ihmiset hakevat elämyksiä liikkumisesta, muihin maihin ja niiden ihmisiin ja kulttuureihin tutustumisesta ja ihan pelkästään rentouttavasta lomailusta. Elämyksiä voidaan hakea mobiileista harrastuksista maalla, ilmassa ja vedessä. Avaruusmatkailu, kuulomat ja valtamerten syvyysmatkailu ovat tulleet perinteisten aurinkolomien rinnalle. Suosittuja kohteita ovat myös useiden ympäristökatastrofien muokkaamaat alueet, joita tullaan katsomaan ja samalla avustamaan niiden restauroinnissa. 85 vuodessa maailmasta tulee mahtava. Rakennukset ja autot ovat huikean muotoisia. Sitten on paljon robotteja ja suihkukoneita, mutta ne ovat erilaisia kun nyt; esimerkiksi koneen pää ei ole terävä, eikä siellä ole ohjuksia. On myös mahtavia pyöreitä lentokoneita, joissa on tietysti leikkihuone

19 suositumpaa kuin koskaan 1.2 Lähitulevaisuuden näkymiä Yhteiskunta on aina kehittynyt erilaisten vaiheiden kautta keräily- ja paimentolaisyhteiskunnasta ensin agraariyhteiskuntaan ja sieltä teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi. Parhaillaan pohditaan, millaiseksi tietoyhteiskunta on muuntumassa. Tietoyhteiskuntaa seuraavaa vaihetta on usein luonnehdittu elämysyhteiskunnaksi, tarina- tai unelmayhteiskunnaksi. Siihen johtaa yksilöllistymisen lisääntyminen elämäntavoissa ja toimintamalleissa. Elämysten tuottaminen, välittäminen ja elämyksistä nauttiminen on jo nyt suuri osa työn ja talouden dynamiikkaa. Hyvinvointia ja onnellisuutta tavoitellaan elämysten kautta. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä ja tarjonnalla pyritään täyttämään kuluttajien yksilöllisiä tarpeita, toiveita ja unelmia. Elämyksiä ja identiteettiä haetaan vauhdista, seikkailuista, matkailusta, peleistä, urheilusta, viihteestä ja teknologiasta. Elämyksiä voidaan ammentaa myös hitaudesta luonnosta, uskonnosta, mystiikasta, filosofiasta, hiljaisuudesta, taiteesta, kulttuurista, ihmissuhteista, aistinautinnoista ja arjen pienistä hetkistä. Elämysyhteiskunta ei siten välttämättä tarkoita pinnallista elämysmatkailua oman elämän valtateillä, jollaiseksi se toisinaan mielletään. Paradoksaalisesti elämyksellisen liikkumattomuuden saavuttamiseksi saatetaan kuitenkin tarvita sitä edeltävää liikkumista. Huikea elämys voi syntyä pitkään hiljaa istumisesta ja ihmiskunnan muinaisuuden mietiskelystä Ateenan Akropoliin temppelin raunioilla tai Kiinan muurilla käyskentelystä, mutta paikan päälle saapuminen on edellyttänyt matkustamista. Liikkumattomuuden tuoma elämys voi tosin löytyä myös oman kodin seinien sisältä tai kesämökin riippumaton syleilystä. Elämysyhteiskuntaa vauhdittaa syntyvä elä mystalous. Tuotteiden ja palveluiden välittämiin merkityksiin, elämyksiin ja tunteisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Elämysyhteiskunnassa muodostuu kuusi keskeistä markkinaa vastaamaan ihmisen emotionaalisiin tarpeisiin: seikkailu, yhdessäolo, hoivaaminen ja hoivatuksi tuleminen, oman identiteetin määrittely, turvallisuus sekä oman elämäntavan tai vakaumuksen ilmaiseminen. Ihmiset haluavat ilmentää omaa elämäntapaansa, identiteettiään ja arvojaan kaikissa toiminnoissaan asumisessa, työnteossa, vapaaajan vietossa, liikkumisessa. Tulevaisuus tehdään ajatuksilla, unelmilla, päätöksillä, ohjauksella ja kouluttamisella. penemisesta, ilmaston muutoksesta ja aavikoitumisesta sekä kasvavasta muuttoliikkeestä poliittisten, ympäristöllisten ja taloudellisten olosuhteiden heikentymisen myötä. Me olemme kuitenkin ensimmäinen sukupolvi, jolla on mahdollisuus mieltää maailma kokonaisuutena, tunnistaa globaaleja järjestelmiä olosuhteiden kohentamiseksi ja pyrkiä parantamaan kyseisiä järjestelmiä. Meillä on kyky yhdistää toimivia ideoita resursseihin ja ihmisiin, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin ja paikallisiin haasteisiin. Näin ollen tulevaisuus on meille pitkälti tahtotila: tulevaisuus tehdään ajatuksilla, unelmilla, päätöksillä, ohjauksella ja kouluttamisella. Ihmiskunnan paremman tulevaisuuden rakentamiseen tarvittaisiin globaali strategia. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Tulevaisuuden muotoutumiseen voidaan vaikuttaa nykyhetkessä tehtävillä valinnoilla. Tulevaisuusosaamisessa on kyse muutoksen ymmärtämisestä. Kreikkalainen historioitsija-filosofi Herakleitos huomautti vuotta sitten, että mikään tulevaisuudessa ei ole väistämätöntä paitsi muutos. Pari vuosisataa myöhemmin kiinalainen kenraali Sun Tzu totesi, että viisas johtaja hyödyntää väistämätöntä. Heidän yhteinen viestinsä on selvä: viisas johtaja käyttää hyväkseen muutosta

20 departure Lentoturvallisuus yhä enemmän poliittinen kompromissi? Andrew Hale Turvallisuustieteen professori Delftin teknillinen yliopisto Turvallisuus on aina kiehtonut minua, sillä sen haasteisiin vastaaminen vaatii monien eri tieteenalojen ymmärrystä. Käsitys turvallisuudesta on muuttumassa; turvallisuus ei enää estä ihmisiä nauttimasta elämästä, vaan pikemminkin innostaa kehittämään uusia ja tehokkaita ratkaisuja. Lentoturvallisuuden korkea taso ei ole yksinomaan seurausta teknologian kehityksestä ja inhimillisten virheiden minimoimisesta. Se on myös yhä enemmän poliittisten kompromissien tulosta: turvallisuutta peilataan järjestelmän muiden hyötyjen, kuten ilmatilakapasiteetin, äärisääolosuhteissa toimimisen, kustannusten ja poliittisten paineiden, kautta saavutettu turvallisuustaso riippuu todennäköisesti enemmän siitä, miten kompromisseihin vaikuttavia paineita hallitaan, kuin teknologian kehityksestä. Lentoturvallisuuden taso vaihtelee alueittain ja lentoyhtiöittäin. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Australia ovat keskimäärin turvallisempia kuin monet Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian alueet. Yhtä suuria ellei suurempiakin eroja vallitsee kaupallisen lentomatkustuksen ja muiden ilmailumuotojen, kuten rahdin, yksityislentojen ja vaikkapa kuumailmapalloilun, välillä. Osa eroista selittyy varmasti teknologialla, lentokoneen iällä, lentolaitteiston kehittyneisyydellä, säällä ja maastolla. Yhtä lailla erot voivat selittyä sillä, että hyväksytään alhaisempia turvallisuusstandardeja. Ilmailussa on nähtävissä yhtäläisyyksiä merenkulun mukavuuslippuihin. Mukavuusliput houkuttelevat laivanomistajia rekisteröimään aluksensa maihin, joissa on löyhemmät standardit ja valvonta. Merenkulussa on lanseerattu satamatarkastukset, jotka mahdollistavat sen, että valtiot voivat tarkastaa satamissaan vierailevat ulkomaalaiset laivat ja pidätellä niitä. Niiden pääsy satamaan voidaan kieltää kokonaan kunnes ne on tehty turvallisiksi. Järjestelmä on menestynyt vaihtelevasti, sillä fyysisen tarkastuksen perusteella ei ole aina helppoa sanoa, onko vaaraa olemassa. Ilmailuala on viime aikoina ottanut askelia samaan suuntaan; esimerkiksi Yhdysvallat ja EU ovat laatineet lentoyhtiöiden mustan listan, johon kirjatut lentoyhtiöt eivät saa laskeutua USA:han ja EU:n alueelle. Monet maat ovat seuranneet esimerkkiä. Tällainen käytäntö aiheuttaa kuitenkin vääjäämättä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Elämysyhteiskunnan Homo Mobilis Sirkka Heinonen

Elämysyhteiskunnan Homo Mobilis Sirkka Heinonen Elämysyhteiskunnan Homo Mobilis Sirkka Heinonen "Matkalla tulevaisuuteen - uutta, kunnollista ja kestävää" -seminaari Helkama-yhtiöiden 100-vuotisjuhlavuonna 3.11.2005 Taideteollinen korkeakoulu TULEVAISUUSAJATTELUN

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Slow Life ja etäisyyksien hallinta Slow Life ja etäisyyksien hallinta Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/helsingin toimisto Top Ten Futures IX - Etäisyyksien hallinta 2030 Teesejä tavaran liikuttamisen ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland ZA4730 Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON TRANSPORT May 2007 QUESTIONNAIRE Q1. Mikä seuraavista sopii teihin? [KOODAA ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustus Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustuksen teoria Aikamatkustus on useita vuosisatoja kiinnostanut ihmiskuntaa. Nykyihminen useimmiten pitää aikamatkustusta vain kuvitteellisena konseptina,

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ ASUINYMPÄRISTÖN LAATU HYVINVOINTITEKIJÄNÄ Sirkka Heinonen Johtava tutkija, VTT Tulevaisuudentutkimuksen dosentti, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Kommenttipuheenvuoro MAASEUDUN VETOVOIMAISUUS JA KULUTTAJIEN

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 Get a Life hanke Grasping the Future 2009 konferenssissa 20.10.2009, Wanha Satama, Helsinki Vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja opintonsa päättävälle ihmiselle Elämän kokonaisuus

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot