viisi visiota lentomatkailusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viisi visiota lentomatkailusta"

Transkriptio

1

2

3 departure viisi visiota lentomatkailusta

4 "Tämän päivän hektisessä maailmassa keskitytään helposti vain tämän hetken ongelmiin ja unohdetaan katsoa tulevaisuuteen. Velvollisuutemme jälkipolvia kohtaan on pohtia myös maailmaa, jossa he tulevat elämään. Tämä teos on keskustelunavaus lentotoimialan tulevaisuudesta. Ainakin minut se vie mukanaan uusille ajatuspoluille ja innoittaa pohtimaan tulevia vuosikymmeniä." Jukka Hienonen, Toimitusjohtaja, Finnair

5 0004 Esipuhe 0006 Johdanto 0008 Vuonna Lentäminen kautta aikojen lentäminen on 1. suositumpaa kuin koskaan Miltä maailma näyttää 85 vuoden päästä? Lähitulevaisuuden näkymiä Lentoturvallisuus yhä enemmän poliittinen kompromissi? Lentomatkailu kaksinkertaistuu 15 vuoden välein 2. ympäristöystävällinen tapa matkustaa Onko paluuta lentämisen eleganssiin? Kestävä kehitys on välttämätöntä Teknologia ja tehokkuus avaimia hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen Ilmailuala 85 vuoden kuluttua Moottorivalmistaja CFM sitoutuu hiilidioksidittomaan kasvuun 3. elämys Intohimona lentämisen tulevaisuus Kaupungille, lentokentälle tai vaikka Melbourneen Tulevaisuuden lentokoneet ovat älykkäitä sopeutujia Luonto inspiroi Työmatka 4. kannattavaa liiketoimintaa Voittoa on vaikea vastustaa Uusia liiketoimintamalleja lentoyhtiöille 5. yksilöllinen kokemus Trendien tutkimus on kommunikointia kuluttajien kanssa Luovuus palkitaan menestyksellä

6 departure 2093 Esipuhe Christer Haglund Johtaja Yhteiskuntasuhteet ja viestintä Finnair Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneseen emme. Kukapa ei joskus haluaisi kurkistaa kristallipalloon? Jo vilkaisu sanomalehtien ilmoituspalstalle kertoo ennustusten olevan haluttuja palveluita sekä kannattavaa liiketoimintaa. Kyynisimmät kuitenkin sanovat, että ennustaminen on mahdotonta, että yksi arvaus on yhtä hyvä kuin toinenkin. Toiset sanovat historian toistavan itseään ja kolmannet luottavat tilastojen ennustavuuteen. Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneeseen emme. Ennustamisen vaikeuden voi kyllä todeta historiankirjoista. Vuonna 1943 tietokonejätti IBM:n silloinen toimitusjohtaja Thomas J. Watson arvioi maailmassa tarvittavan noin viisi tietokonetta. The Boston Post -lehden pääkirjoituksessa vuonna 1865 puolestaan todettiin valistuneiden ihmisten vallan hyvin tietävän, että äänen välittäminen aaltoina on mahdotonta. Ja vaikka mahdollista olisikin, ei sellaisella mitään käyttöä olisi. Houkuttelevaa ja mielenkiintoista tulevaisuuden tutkiskelusta ehkä tekeekin juuri ennustamisen mahdottomuus. Perustellut näkemykset ja mahdollisia todellisuuksia avaavat skenaariot ovat kuitenkin tarpeellisia niin liike-elämän kuin vaikkapa yhteiskuntasuunnittelun näkökulmasta. Finnair täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Samalla kun katselemme aikaa taaksepäin alkuhetkiin asti, haluamme pitää tulevaisuuden tiukasti otteessamme. Niinpä päätimme juhlavuoden kunniaksi visioida aikaa yhtä monta vuotta eteenpäin ja tehdä historiikin sijasta futuriikin. Millainen on maailma vuonna 2093? Miten ja millä silloin lennetään? Kysymyksiin ei vielä ole oikeita vastauksia, mutta mielenkiintoisia ja nyt uskomattomalta kuulostavia visioita kylläkin. Aivan kuten joka kodissa nököttävä tietokone kuulosti täysin käsittämättömältä jopa it-ammattilaisen korviin 65 vuotta sitten. Tätä kirjaa tehtäessä olen uppoutunut mielikuvien ja skenaarioiden maailmaan,

7 viisi visiota lentomatkailusta ollut mukana visioimassa lentäviä lautasia muistuttavia lentokoneita, päässyt kuvittelemaan itseäni avaruusturistina ja kuullut mukaansatempaavia tulevaisuuskuvaelmia alan ammattilaisilta. Toivon, että onnistumme välittämään parhaat palat Sinulle. Kiitän kaikkia tämän kirjan tekemiseen osallistuneita. Erityisesti haluan mainita tärkeät yhteistyökumppanimme, lentokonevalmistaja Airbusin, tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopersin ja viestintätoimisto Milttonin. Lisäksi suurkiitokset Finnairin tiedottajalle Maria Mrouelle arvokkaasta työpanoksesta kirjan toimittamisessa sekä taiteilija Kauko Helavuolle inspiroivista ideoista

8 departure 2093 Johdanto Yrityksellä on oltava näkemys tulevaisuudesta, jotta se voi tehdä päätöksiä strategiasta ja investoinneista. Lähtökohtana on kannattavuus myös huomenna ja perusta tulevaisuuden liiketoiminnalle rakennetaan jo tänään. Yritykset lähestyvät tulevaisuutta useimmiten erilaisten skenaarioiden avulla. Tulevaisuus nähdään vaihtoehtoisina todellisuuksina, joista jonkin arvioidaan toteutuvan todennäköisemmin kuin toisten. Skenaarioissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monia tekijöitä. On arvioitava, miten esimerkiksi poliittiset päätökset, lainsäädännön muutokset, talouden vaihtelut, luonnonmullistukset, teknologinen kehitys sekä uskonnot ja ideologiat vaikuttavat yrityksen tulevaisuuden rakentumiseen. Lentoliikenteessä ei riitä, että katse kantaa huomiseen, sillä esimerkiksi uuden lentokoneen toimitus voi kestää jopa kymmenen vuotta tilauksesta. Jo nyt on siis nähtävä millaista kalustoa tuolloin tarvitaan ja kuinka paljon. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Finnair perustettiin vuonna Uljas historia tuo kokemusta ja varmuutta, mutta ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Vankalta pohjalta on kuitenkin hyvä ponnistaa, kun tartumme tuleviin haasteisiin. Viime vuonna julkaistussa visiossa 2017 asemoimme itsemme kymmenen vuoden päähän. Nyt haluamme katsoa vieläkin kauemmas, aina 85 vuoden päähän ja pitää tuon tulevaisuuden tiukasti otteessamme. Vielä nyt, 2000-luvun alussa, lentoyhtiöt maksavat esimerkiksi laskeutumismaksuja siitä, että saavat kuljettaa asiakkaita kohteisiin. Tulevaisuudessa syntyy kohteiden välistä kilpailua lentoyhtiöiden kuljettamista asiakkaista; silloin kohteet, jotka maksavat eniten lentoyhtiöille, saavat myös eniten lentoliikennettä ja matkustajia. Ajat siis muuttuvat ja liiketoiminnan logiikka niiden mukana. Yritykselle elintärkeää on visioida valmistautua tulevaisuuteen ja muuttua ympäristön mukana. Myös sijoittajat kysyvät yrityksiltä yhä useammin tulevaisuudesta menneisyyden sijaan. Eili

9 viisi visiota lentomatkailusta sen numerot yksin eivät kerro miltä huominen, saati ylihuominen, näyttää. Tässä teoksessa teemme aikamatkan ja lähdemme lennolle vuonna Tuomme asiantuntijoiden voimin esiin näkökulmia, jotka ovat mielestämme olennaisia ja kiehtovia puhuttaessa lentomatkustuksen tulevaisuudesta. Sinulla lukijana on mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun tai tehdä uusi avaus aiheeseen internetissä osoitteessa Miltä tulevaisuus meistä näyttää? On todennäköistä, että ympäristötietoisuus kasvaa voimakkaasti ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin sekä lainsäädäntöön. Energiankulutus nykymuodossaan on tullut tiensä päähän. Teknologia valjastetaan yhä enemmän päästöttömien tuotanto- ja liikkumismuotojen kehittämiseen. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kaksi prosenttia. Sen sijaan maailman bruttokansantuotteesta noin kahdeksan prosenttia muodostuu lentämisen kautta. On vaikeaa nimetä toista yhtä tehokasta globaalia teollisuudenalaa. Ihmiskunnan haaste ei ole ainoastaan ilmastonmuutos, vaan yhä enenevässä määrin veden ja ruoan riittävyys ja laatu sekä maankäyttö. Ihmisten määrän lisääntyessä maapallolla tarvitaan yhä enemmän tilaa ruoan tuotantoon, jolloin maata ei voida käyttää rajattomasti liikkumiseen. Ilmassa on tilaa liikkua. Kolmella kilometrillä kiitotietä pääsee minne vain maailmassa, mutta samalla määrällä tietä tai kiskoja pääsee vain kolme kilometriä. Mitä tapahtuisi, jos emme voisi lentää? Ihmisten välinen kanssakäyminen kaikissa vivahteissaan vaikeutuisi. Esimerkiksi vuorovaikutus kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä vähenisi merkittävästi, minkä seurauksena kehitysmaissa tehtäisiin kestävää kehitystä heikentäviä ratkaisuja, hakattaisiin surutta metsiä ja tuotettaisiin energiaa pääasiassa hiilivoimalla. Kynnys konfliktien syntymiseen madaltuisi, maailmassa riideltäisiin ja sodittaisiin enemmän. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös ihmishengen arvostus kasvaa ja turvallisuus tulee yhä tärkeämmäksi myös liikenteessä. Lentoliikenne on jo nyt turvallisin liikennemuoto ja sitä voidaan teknologian avulla kehittää aina vain parempaan suuntaan. Maan pinnalla nopeuksien kasvattamiseen liittyy aina enemmän riskejä kuin ilmassa. Nyt ihmiset ajavat maanteillä toisiaan vastaan metrin etäisyydellä yli sadan kilometrin tuntivauhdilla ilman, että mikään estää heitä esimerkiksi ajautumasta vastaantulevien kaistalle. Tämä kuulostaa muutaman kymmenen vuoden kuluttua varmasti käsittämättömän uhkarohkealta. Me uskomme, että matkustus ja lentäminen jatkavat kasvuaan. Kasvu jopa kiihtyy merkittävästi päästöttömän teknologian kaupallistuessa ja yleistyessä. Tulevaisuudessa ei ehkä ole yhtä eksoottista matkustaa kauas, mutta ihmisten tarve tavata toisiaan, seikkailla, rentoutua sekä nauttia luonnosta ja auringon lämmöstä tuskin häviävät. Uskomme myös, että työmatkailu lisääntyy ja että harrastukset vievät meitä yhä kauemmas kotoa. Uteliaisuus on jo vienyt ihmisen myös maapallon ulkopuolelle ja avaruusmatkailukin yleistyy. Lentoyhtiöt kamppailevat nyt energiakustannusten ja kannattavuuden kanssa. Seuraavan 20 vuoden aikana lentoliikenne on murrosvaiheessa, josta selviävät hengissä vain lentoyhtiöt, jotka sopeutuvat parhaiten toimintaympäristön muutoksiin ja pystyvät investoimaan moderniin, energiatehokkaaseen lentokalustoon. Kehittynyt teknologia ja uudet liiketoimintamallit luovat ajan myötä paremmat edellytykset kestävälle kasvulle. Viisi keskustelunavausta. Tämä teos on jaet tu viiteen osaan, joissa eri alojen asiantuntijat visioivat lentomatkustuksen tulevaisuutta omista lähtökohdistaan. Erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista huolimatta heidän näkemyksissään on yllättävän paljon yhtymäkohtia. Professori Sirkka Heinonen johdattaa meidät pohtimaan lentomatkustuksen tule vaisuutta ihmisen liikkumisen tarpeen näkökulmasta. Lentämisen kasvua perustelee Airbusin strategiasta vastaava johtaja Pascal Huet. Professori Atte Korhola ja tekniikan tohtori Sanna Syri puolestaan tutustuttavat meidät lentämisen ympäristövaikutuksiin ja IATA:n ympäristöjohtaja Paul Steele kommentoi lentoalalle asetettua tavoitetta päästöttömyydestä. Airbusin asiantuntijat Henrik Roesner, João Frota ja Ingo Wuggetzer visioivat lentoteknologian kehitystä. Taiteilija Kauko Helavuon luomat kuvat tulevaisuuden koneista siivittävät mielikuvituksemme lentoon, jota voimme jatkaa aina avaruuteen saakka toimittaja Heikki Haapavaaran seurassa. Lentämisen liiketoiminnan tulevaisuutta ja visioinnin merkitystä yritysten strategiatyössä tarkastelee tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopersin Sirpa Juutinen. Aiheeseen tuo oman mausteensa myös Airbusin tulevaisuuden matkustamoja suunnitteleva Ingo Wuggetzer. Lopuksi Salla Salokangas viestintätoimisto Milttonista pohtii lentämistä trenditutkijan näkökulmasta ja Milttonin kansainvälistä toimintaa luotsaava Fredrik Heinonen ottaa kantaa luovuuden puolesta

10 departure 2093 Vuonna 2093 Skenaarioita tulevasta on lukemattomasti. Tässä katsomme tulevaisuuteen positiiviseen kasvuun ja kestävään kehitykseen perustuvasta skenaariosta käsin. Vaikka ihminen on samanlainen, maailma ympärillämme on vuonna 2093 muuttunut monilta osin nopeammin ja merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2093 yhä useampi elää yli satavuotiaaksi. Bio- ja geeniteknologian ympärillä keskustellaan edelleen eliniän jatkamisen etiikasta luvun alussa maailmanlaajuinen keskustelu ilmastohaittojen pysäyttämiseksi oli vasta aluillaan. Moniin vesistöihin laskettiin jätteitä täysin puhdistamattomana. Sen jälkeen ympäristöasioissa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. Vuonna 2093 päästöt ja jätteiden tuottaminen on saatu kuriin, metsiä on laajennettu ja aavikoituminen on monin paikoin pysäytetty. Puhdasta vettä ja ravintoa riittää taas maailmalle. Valuutta, lainsäädäntö, mittayksiköt ja koulutusjärjestelmä on yhtenäistetty maailmanlaajuisesti. Aiempien kansallisten lainsäädäntöjen ristiriidat aiheuttivat hämmennystä ja erimielisyyksiä ympäristöasioissa, ihmisoikeuksissa, kansainvälisissä liiketoiminnoissa, työsuhteissa, avioliitoissa ja lasten huoltajuusasioissa. Koulutusjärjestelmän yhtenäistäminen tasoitti maailmanlaajuisesti tuloeroja, työvoimapulaa ja työttömyyttä. Vapaa-ajan määrä on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, sillä työviikko on supistettu suurimmassa osassa maailmaa 30 tuntiin. Työviikon lyhentämiseen päädyttiin kansanterveydellisin perustein ja stressiperäiset sairaudet, masennus ja uupumus ovat vähentyneet marginaalisiksi ongelmiksi maailma oli lähes energiakriisin partaalla. Merkittävin energianlähde, öljy, alkoi kallistua ja sen pelättiin loppuvan. Erilaisten biopolttoaineiden rynnistys markkinoille nosti ruoan hintaa, mikä rajoitti biopolttoaineiden käyttöä fuusioenergia on tehnyt läpimurtonsa. Energianlähteinä käytetään myös muun muassa aurinkoa,

11 viisi visiota lentomatkailusta Futuristisia kuvituksia 1950-luvulta Hollantilaisen Bikens-keksivalmistajan keräilykorttisarjaan. maalämpöä, biokaasua, tuulta ja aaltoja. Energia kerätään tehokkaasti talteen. Jättimäiset kaatopaikat alkavat vuonna 2093 olla hävinneitä, vaikka edelleen tehdään töitä vanhojen jätteiden hävittämiseksi ja käyttämiseksi. Enää ei saa tuottaa kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia. Useimmat ihmiset matkustavat ulkomaille useita kertoja viikossa. Työt vaativat paljon matkustamista. Tavallista on lentää kauas myös vapaa-ajalla. Matkustaminen on halpaa ja haitatonta. Lentoliikenne kehitettiin lähes päästöttömäksi jo 2050-luvulla ja muutama vuosikymmen myöhemmin kaikki lentäminen oli ympäristön kannalta harmitonta. Uudet koneet ovat myös hiljaisia, joten lentokenttien ja lentoreittien suunnittelussa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea helppokäyttöisyyteen. Lentoliikenne oli 2000-luvun alussa valtavassa kriisissä. Polttoaine kallistui jyrkästi, maailman talous näytti synkältä ja ympäristöaktivistit löysivät lentämisen syntipukikseen ilmastokeskustelussa. Ilmastonmuutoksen torjumisen alettiin huomata olevan välttämätöntä. Ymmärrettiin, että energiankulutus ja päästöt eivät voi pysyä nykyisellä tasollaan. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli tuolloin kuitenkin vain kaksi prosenttia ja tämä tosiasia johti keskustelun hiukan myöhemmin oikeille urille ja merkittävien muutosten äärelle. Toki myös lentoliikenne oli kehitettävä päästöttömäksi, mutta vuosituhannen alun kriisi ehti muuttaa toimialaa pysyvästi. Kallistuvan öljyn ja kysynnän laskun kanssa painiskelevista yhtiöistä moni ajautui konkurssiin. Hitaasti näivettyivät myös ne, jotka eivät kyenneet investoimaan uuteen teknologiaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa

12 departure Louis Blériot saapui Aeron ensimmäinen lentokone alkoi Finnairin Convair-aikakausi. Lentäminen kautta aikojen Moottorilentämisen katsotaan yleensä alkaneen 17. joulukuuta 1903, jolloin Wilbur ja Orville Wrightin rakentama kaksitasoinen, puusta ja kankaasta valmistettu, Flyer-niminen polttomoottorikone lensi ensilentonsa Yhdysvalloissa. Ohjaajana toimi Orville Wright ja 37 metrin ensilento kesti 12 sekuntia. Tämän jälkeen lentojen pituus ja lentoaika kasvoivat nopeasti. Vuonna 1909 ranskalainen Louis Blériot lensi Englannin kanaalin yli suunnittelemallaan Blériot XI -nimisellä koneella. Blériot XI oli yksitasoinen, yksimoottorinen ja yksipaikkainen kone, jonka kolmisylinterinen moottori kehitti 25 hevosvoimaa. Blériot XI-lentokoneita myytiin yli sata kappaletta ja Blériotista tuli maailman ensimmäinen kaupallisesti menestynyt lentokonevalmistaja. Reittilentoliikenne alkoi 1920-luvulla lentorahtina, lentopostin säännöllisenä kuljettamisena. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Se perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y. Aeron ensimmäinen lentokone, Saksassa rekisteröity Junkers F 13 D-335, luovutettiin yhtiölle maaliskuussa International Air Transport Association (IATA) perustettiin Finnair, silloinen Aero, liittyi IATA:n jäseneksi Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien. Finnairin laivaston ensimmäinen suihkukone, Caravelle, saapui Finnair aloitti kaukoliikenteen toukokuussa 1969 lentämällä Helsingistä Kööpenhaminan ja Amsterdamin kautta New Yorkiin. DC-8-koneisiin mahtui lähes 200 matkustajaa. Finnairin laajentuminen Aasiaan alkoi, kun yhtiö aloitti marraskuussa 1976 suorat lennot Bangkokiin. Seuraavaksi Finnair avasi ainoana eurooppalaisena lentoyhtiönä suoran reitin pohjoisnavan yli Tokioon huhtikuussa Suorat lennot Pekingiin aloitettiin kesäkuussa Joulukuussa vuonna 1997 American Air

13 viisi visiota lentomatkailusta 2008 Finnairin kaukoliikenteen lippulaiva on Airbus A vietetään aikaa ilmojen risteilyaluksella saapui Finnairin väreihin Super Caravelle, joka oli yhtiön suihkukoneaikaan vienyttä Caravellea taloudellisempi. lines, British Airways, Canadian Airlines, Cathay Pacific ja Qantas toivottivat Finnairin tervetulleeksi ensimmäisenä uutena jäsenenä saman vuoden syyskuussa perustettuun maailmanlaajuiseen oneworldliittoon. Lentoliikenne muuttui radikaalisti vuosituhannen vaihtuessa. Syyskuun 11. päivän tapahtumat New Yorkissa vuonna 2001, sars-epidemia ja öljyn hinnan jyrkkä nousu asettivat lentoyhtiöt uusien haasteiden eteen. Nykyään Finnair lentää reittilentoja kymmeneen kaukokohteeseen: Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan Japanissa, Pekingiin, Shanghaihin ja Hongkongiin Kiinassa, Bangkokiin Thaimaassa, Delhiin ja Mumbaihin Intiassa, New Yorkiin Yhdysvalloissa sekä Souliin Etelä-Koreassa. Laivastossa on 65 konetta, joista kaukoliikenteessä 11 laajarunkokonetta. Finnairilla on modernein Euroopan-laivasto. Toimialan tilanne on vaikeampi kuin vuo situhannen alussa. Öljyn hinnan jyrkkä nousu sekä talouden kasvun hidastumisen aiheuttama kysynnän lasku ovat ajaneet kymmeniä lentoyhtiöitä konkurssiin. Euroopan unioni päätti liittää lentoliikenteen päästökauppaan vuodesta 2012 lähtien. tulevaisuudessa syntyvät yksityiseen lähilentelyyn tarkoitetut henkilöauton kokoiset Air-Podit. Kaukoliikenteessä yliäänilennot mahdollistavat siirtymisen toiselle puolelle maapalloa kolmessa tunnissa. Viihteelliset lentoristeilyt houkuttelevat turisteja rentoutumaan suurilla risteilyaluksilla. Liike- ja huvimatkat avaruuteen yleistyvät. Ihmisiä asuu ja työskentelee avaruudessa. Lentäminen on lähes päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2093 paikasta toiseen liikutaan pääasiassa ilmassa. Monet lentokoneet tai ilma-alukset ovat täysin erilaisia kuin nykyisin

14 Ihmisellä on aina departure ollut 2093 luontainen tarve liikkua, nähdä ja kokea uutta. Mikään virtuaalinen ihme ei voi korvata aitoa kokemusta ja toisen ihmisen läheisyyttä. Ihmisten liikkuessa ja tiedon kulkiessa hyvinvointi ja vauraus lisääntyvät ja riskit konflikteihin vähenevät. Maailman laajuinen kanssakäyminen lisää myös tasaarvoa. Siirtyminen paikasta toiseen käy yhä vaivattomammaksi ja nopeammaksi

15 suositumpaa kuin koskaan

16 departure Miltä maailma näyttää 85 vuoden päästä? Sirkka Heinonen Professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuus on toivon valtakuntaa. Tulevaisuus tehdään nykyhetken päätöksillä ja valinnoilla. Jokainen pienikin teko vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmisten, yritysten ja kansakuntien vastuu itsestään, toisista ja ympäristöstä on edellytys paremman huomisen luomiseksi. Vuodesta 2008 katsottuna ajanjakso 85 vuotta eteenpäin on täynnä arvoituksia ja epäjatkuvuuksia. Taaksepäin tarkasteltuna yhtä pitkä ajanjakso ulottuu menneisyydessä vuoteen Molemmissa ajanjaksoissa tulee todennäköisesti olemaan yhtäläisyyksiä ja eroja. Nopean muutoksen keskelläkin ihminen on perustaltaan pysynyt yllättävän samanlaisena. Tiedon lisääntyminen on kasvattanut ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja asioiden välisistä kytkennöistä, mutta antiikin ajoista tuttu kehotus tunne itsesi, on edelleen paikallaan. Kun tarkastellaan sotia, konflikteja ja vallan väärinkäyttöä kansakuntien tasolta yksilötasolle asti, vaikuttaa siltä, että moraalisena oliona ihminen on vasta vaippaikäinen. Sotia, konflikteja ja epidemioita on aina ollut ja tullee aina olemaan. Ympäristökatastrofeja ja ilmastonmuutosta tapahtui menneisyydessäkin, vaikkakaan ei nykyisellä vauhdilla ja samassa mittakaavassa, eikä niiden seurauksia tiedostettu samalla tavalla kuin nyt. Vuoden 1923 jälkeisellä 85 vuoden ajanjaksolla on tapahtunut monia mullistavia asioita. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehitys on ollut moninaista ja muokannut yhteiskuntaa monin tavoin. Enimmän osan tuosta ajanjaksosta meillä ei vielä ollut televisiota, tietokoneita, internetiä, kännyköitä eikä ipodeja. Meillä ei ollut espressokoneita, vesisänkyjä ja jumbojettejä eikä ihminen ollut vielä astunut jalallaan kuuhun. Meillä ei ollut tehomaataloutta, ihmisen geeniperimän avaimia eikä globalisaatiota. mikä muuttuu? Tunnetun futuristin Ray Kurz weilin arvion mukaan vuoden 2040 tienoilla teknologia on kehittynyt niin nopeasti ja moninaisesti, että se voi tuosta ajankohdasta eteenpäin sinkoutua mihin suuntaan tahansa. Saattaa olla, että vuonna 2093 ihmisaivot pystytään jo fuusioimaan saumattomasti tietokoneen kanssa, ihmisiä geenimanipuloidaan rutiininomaisesti ja kloonataan tai ainakin kasvatetaan kantasoluista uusia elimiä viallisten ja vaurioituneiden tilalle. Reaalimaailman ja virtuaalimaailman yhdentyessä myös eettiset koodistot uusitaan. Virtuaalitodellisuuteen

17 suositumpaa kuin koskaan Vuonna 2093 ihmisten käytössä on henkilökohtaisia liikuttajia auton ja pienlentokoneen hybridejä. pääsystä, Sixth Lifesta, tulee internetin romahdettua yleinen kansalaisoikeus. Digitaalisen kuilun kurouduttua umpeen jäljelle jää kuitenkin yhä syvenevä kuilu köyhien ja rikkaiden välillä. Köyhyyden ja rikkauden käsitteisiin sisältyy toimeentulokriteerien lisäksi myös genomipääoman ja oppimiskyvyn kriteerit. Pula energiasta, puhtaasta vedestä ja raaka-aineista globaalissa mittakaavassa tulee olemaan suurin muutoksia aiheuttava ongelmakokonaisuus seuraavalle 85 vuoden jaksolle. Energian ja ruoan hinnan nousu tulee koskettamaan kovimmin kaikkein köyhimpiä alueita. Maapallon resurssien uudelleenjako on edessä. Syntyy uusia kansainvaelluksia: ihmiset lähtevät ravinnon ja puhtaan veden puutteen, energian niukkuuden, poliittisten levottomuuksien tai ympäristökatastrofien takia etsimään parempia elinolosuhteita. Yksi valtavirta lähtee Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan ja toinen Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan. Maailma 85 vuoden päästä muodostuu nyt tehtävien päätösten ja valintojen tuloksena. Myönteisessä tapauksessa kaikki uudet rakennukset ovat vuonna 2093 passiivienergiataloja tai mieluiten rakennuksia, jotka tuottavat itse kaiken tarvitsemansa energian uusiutuvilla energiamuodoilla. Vanhat rakennukset asunnot, toimistot, liiketilat, julkiset tilat on saneerattu energiatehokkaiksi. Asumisen yhteydessä, niin maalla kuin kaupungeissakin viljellään ruokaa ja energiakasveja pihoilla, parvekkeilla ja kattopuutarhoissa. Ekosaneerausta vaaditaan kaikilla elämän alueilla. Yleistyneet yhteisöperheet ovat toimeentuloa ja viihtymistä tukevia laajoja viiteryhmiä, joiden jäseniä yhdistää jokin harrastus, toiminta, ideologia tai etninen tausta. Myös työnteon käsite muuttuu perusteellisesti. Työstä haetaan yhä enemmän merkitystä elämälle ja mahdollisuutta ilmentää omaa elämäntapaa ja identiteettiä. Työnantajat panostavat huomattavan paljon työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Työntekijöiden hyvinvoinnista tulee merkittävä kilpailutekijä työmarkkinoilla; parhaat olosuhteet tarjoavat organisaatiot saavat myös markkinoiden parhaat tekijät palvelukseensa. Vanhan palkkatyön mallin korvaa mielekkään toiminnan konsepti, joka pitää sisällään monenlaisesta osaamisesta kumpuavan mosaiikkimaisen työprofiilin ja myös opiskelun ja vapaaehtoistyön. Puhtaan ruoan, terveysvaikutteisten tuotteiden ja energiakasvien tuotantoon perustuva uusmaatalous jatkaa kasvuaan. Vapaa-ajan osalta keskeiseksi nousee Slow Life -suuntaus, rauhallisen ja kiireettömän elämän malli. Se näkyy muun muassa rentoutumista tukevina tila- ja sisustusratkaisuina niin kodeissa kuin julkisissakin tiloissa. Ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt luonnollisesti terveydenhuollon ja lääketieteen kehityksen seurauksena. Erityistä pitkäikäisyyden geeniä on haettu kuin Graalin maljaa, ja geenimanipulaation avulla ihmisen eliniän pidentäminen 140 ikävuoteen on mahdollista. Se on kuitenkin aikaansaanut kiivaan keskustelun toimenpiteen etiikasta, kysytään muun muassa, onko eliniän keinotekoinen pidentäminen mahdollista vain rikkaille, ja minkälaista on huippuiäkkään elämänlaatu. Geenitekniikan avulla ihmisälyn parantaminen on vastaava toimenpide kuin aikanaan näön parantaminen silmälaseilla. miksi ja miten ihmiset liikkuvat? Tietoyhteiskunta on muuntunut mobiiliksi elämysyhteiskunnaksi. Sekä fyysinen että tietokoneiden ja tietoverkkojen avulla tapahtuva virtuaalinen liikkuminen on vilkasta. Ihmiset haluavat olla vuorovaikutuksessa toisiinsa. Virtuaalinen liikkuminen socialnetissä surffailu, eksoottisten lomakohteiden selailu tai nettiyhteisöissä solmitut kontaktit ja yhä todentuntuisemmat virtuaalikokemukset aikaansaavat ja kor

18 departure 2093 tulevaisuus on tahtotila. Tulevaisuus on ajan eräs ulottuvuus. Yhteistä menneisyyden kanssa sillä on se, että tulevaisuutta ei ole olemassa vielä. Kumpaakin tutkitaan nykyisyydestä löytyvien jälkien ja merkkien avulla; tulevaisuuden siemenet ovat nykyisyydessä ne on vain löydettävä ja tulkittava oikein. Maailma muuttuu yhä moniulotteisemmaksi, yhä nopeammaksi, yhä tiiviimmäksi ja yhä vaikeammin hallittavaksi. Suuri osa maailman väestöstä on alttiina yhteiskunnalliselle epävakaudelle. Epävakaus syntyy nousevista ruoan ja energian hinnoista, heikoista tai luhistumassa olevista valtioista, makeavesivarantojen huvaavat fyysistä liikkumista ja kasvokkain kohtaamista. Mobiilissa elämysyhteiskunnassa teknologia on langatonta, miniatyrisoitunutta, näkymätöntä, kustannuksiltaan edullista ja kaikkien saatavilla. Kosketus-, puhe- ja ajatusohjattavat käyttöliittymät ovat integroituja vaatteisiin, varusteisiin, koruihin ja jopa suoraan kehoon. Kevyelle liikenteelle, kuten pyöräilylle, rullaluistelulle ja rollaattoreille on rakennettu paremmat reitistöt. Joukkoliikenteessä on metron, junan ja bussin ohella uusia liikkumisvälineitä ja henkilöautot ovat vaihtuneet hybridiautoiksi ja sähköautoiksi. Lentoliikenteessä hyödynnetään ympäristöä säästäviä lentotapoja maksimoidun tyhjäkäynnillä liukumisen lisäksi itse lentokalusto on uusittu vihreäksi moottoritekniikaltaan, polttoaineeltaan ja materiaaleiltaan. Vuonna 2093 ihmisten käytössä on henkilökohtaisia liikuttajia (personal movers) auton ja pienlentokoneen hybridejä. Kaupunkien digijulkisivut ja väylien bioelektroniset sensorit valvovat liikuttajien nopeutta ja ohjausta, jolloin vältetään sekä onnettomuudet että ruuhkat. Myös ilmatila hyödynnetään joustavasti ohjatuilla hypyillä. Matkustajat voivat rentoutua, pelata retro - shakkia ja nauttia huoletta matkanteosta. Liikkumisen tarpeet, mahdollisuudet ja muodot muuntuvat aina yhteiskunnan kehityksen myötä. Nykyhetken visioissa on keskeistä saasteettomuuden ja meluttomuuden korostaminen. Vuonna 2093 normina tulevat olemaan vihreät ja älykkäät ajoneuvot sekä monenlaiset hybridiajoneuvot. Lisäksi on kehitetty älykkäitä liikenneväyliä, hiljaisia päällysteitä, lämpimiä pintoja, onnettomuustilanteita ehkäiseviä antureita ja aistivia pintoja sekä automaattisia hälytyskutsuja. Liikkumiseen on tuotu uusia ajoneuvoja ja uusia polttoaineita. Kallis polttoaine on kytköksissä matkustamisen hintaan ja on omiaan hidastamaan liikkumisen kasvunäkymiä. Entä onko olemassa turhia matkoja tai turhaa liikkumista? Matka sinällään voi olla itseisarvo tai kaivattu elämys. Young-Jae Kim, 8 Soul, Etelä-Korea Haaveilee jalkapalloilijan urasta. Vapaa-ajan liikenne, lentoliikenne ja nopea junaliikenne ovat suosittuja. Matkailu liittyy paljolti edellä kuvattuun elämysyhteiskunnan vahvistumiseen. Ihmiset hakevat elämyksiä liikkumisesta, muihin maihin ja niiden ihmisiin ja kulttuureihin tutustumisesta ja ihan pelkästään rentouttavasta lomailusta. Elämyksiä voidaan hakea mobiileista harrastuksista maalla, ilmassa ja vedessä. Avaruusmatkailu, kuulomat ja valtamerten syvyysmatkailu ovat tulleet perinteisten aurinkolomien rinnalle. Suosittuja kohteita ovat myös useiden ympäristökatastrofien muokkaamaat alueet, joita tullaan katsomaan ja samalla avustamaan niiden restauroinnissa. 85 vuodessa maailmasta tulee mahtava. Rakennukset ja autot ovat huikean muotoisia. Sitten on paljon robotteja ja suihkukoneita, mutta ne ovat erilaisia kun nyt; esimerkiksi koneen pää ei ole terävä, eikä siellä ole ohjuksia. On myös mahtavia pyöreitä lentokoneita, joissa on tietysti leikkihuone

19 suositumpaa kuin koskaan 1.2 Lähitulevaisuuden näkymiä Yhteiskunta on aina kehittynyt erilaisten vaiheiden kautta keräily- ja paimentolaisyhteiskunnasta ensin agraariyhteiskuntaan ja sieltä teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi. Parhaillaan pohditaan, millaiseksi tietoyhteiskunta on muuntumassa. Tietoyhteiskuntaa seuraavaa vaihetta on usein luonnehdittu elämysyhteiskunnaksi, tarina- tai unelmayhteiskunnaksi. Siihen johtaa yksilöllistymisen lisääntyminen elämäntavoissa ja toimintamalleissa. Elämysten tuottaminen, välittäminen ja elämyksistä nauttiminen on jo nyt suuri osa työn ja talouden dynamiikkaa. Hyvinvointia ja onnellisuutta tavoitellaan elämysten kautta. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä ja tarjonnalla pyritään täyttämään kuluttajien yksilöllisiä tarpeita, toiveita ja unelmia. Elämyksiä ja identiteettiä haetaan vauhdista, seikkailuista, matkailusta, peleistä, urheilusta, viihteestä ja teknologiasta. Elämyksiä voidaan ammentaa myös hitaudesta luonnosta, uskonnosta, mystiikasta, filosofiasta, hiljaisuudesta, taiteesta, kulttuurista, ihmissuhteista, aistinautinnoista ja arjen pienistä hetkistä. Elämysyhteiskunta ei siten välttämättä tarkoita pinnallista elämysmatkailua oman elämän valtateillä, jollaiseksi se toisinaan mielletään. Paradoksaalisesti elämyksellisen liikkumattomuuden saavuttamiseksi saatetaan kuitenkin tarvita sitä edeltävää liikkumista. Huikea elämys voi syntyä pitkään hiljaa istumisesta ja ihmiskunnan muinaisuuden mietiskelystä Ateenan Akropoliin temppelin raunioilla tai Kiinan muurilla käyskentelystä, mutta paikan päälle saapuminen on edellyttänyt matkustamista. Liikkumattomuuden tuoma elämys voi tosin löytyä myös oman kodin seinien sisältä tai kesämökin riippumaton syleilystä. Elämysyhteiskuntaa vauhdittaa syntyvä elä mystalous. Tuotteiden ja palveluiden välittämiin merkityksiin, elämyksiin ja tunteisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Elämysyhteiskunnassa muodostuu kuusi keskeistä markkinaa vastaamaan ihmisen emotionaalisiin tarpeisiin: seikkailu, yhdessäolo, hoivaaminen ja hoivatuksi tuleminen, oman identiteetin määrittely, turvallisuus sekä oman elämäntavan tai vakaumuksen ilmaiseminen. Ihmiset haluavat ilmentää omaa elämäntapaansa, identiteettiään ja arvojaan kaikissa toiminnoissaan asumisessa, työnteossa, vapaaajan vietossa, liikkumisessa. Tulevaisuus tehdään ajatuksilla, unelmilla, päätöksillä, ohjauksella ja kouluttamisella. penemisesta, ilmaston muutoksesta ja aavikoitumisesta sekä kasvavasta muuttoliikkeestä poliittisten, ympäristöllisten ja taloudellisten olosuhteiden heikentymisen myötä. Me olemme kuitenkin ensimmäinen sukupolvi, jolla on mahdollisuus mieltää maailma kokonaisuutena, tunnistaa globaaleja järjestelmiä olosuhteiden kohentamiseksi ja pyrkiä parantamaan kyseisiä järjestelmiä. Meillä on kyky yhdistää toimivia ideoita resursseihin ja ihmisiin, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin ja paikallisiin haasteisiin. Näin ollen tulevaisuus on meille pitkälti tahtotila: tulevaisuus tehdään ajatuksilla, unelmilla, päätöksillä, ohjauksella ja kouluttamisella. Ihmiskunnan paremman tulevaisuuden rakentamiseen tarvittaisiin globaali strategia. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Tulevaisuuden muotoutumiseen voidaan vaikuttaa nykyhetkessä tehtävillä valinnoilla. Tulevaisuusosaamisessa on kyse muutoksen ymmärtämisestä. Kreikkalainen historioitsija-filosofi Herakleitos huomautti vuotta sitten, että mikään tulevaisuudessa ei ole väistämätöntä paitsi muutos. Pari vuosisataa myöhemmin kiinalainen kenraali Sun Tzu totesi, että viisas johtaja hyödyntää väistämätöntä. Heidän yhteinen viestinsä on selvä: viisas johtaja käyttää hyväkseen muutosta

20 departure Lentoturvallisuus yhä enemmän poliittinen kompromissi? Andrew Hale Turvallisuustieteen professori Delftin teknillinen yliopisto Turvallisuus on aina kiehtonut minua, sillä sen haasteisiin vastaaminen vaatii monien eri tieteenalojen ymmärrystä. Käsitys turvallisuudesta on muuttumassa; turvallisuus ei enää estä ihmisiä nauttimasta elämästä, vaan pikemminkin innostaa kehittämään uusia ja tehokkaita ratkaisuja. Lentoturvallisuuden korkea taso ei ole yksinomaan seurausta teknologian kehityksestä ja inhimillisten virheiden minimoimisesta. Se on myös yhä enemmän poliittisten kompromissien tulosta: turvallisuutta peilataan järjestelmän muiden hyötyjen, kuten ilmatilakapasiteetin, äärisääolosuhteissa toimimisen, kustannusten ja poliittisten paineiden, kautta saavutettu turvallisuustaso riippuu todennäköisesti enemmän siitä, miten kompromisseihin vaikuttavia paineita hallitaan, kuin teknologian kehityksestä. Lentoturvallisuuden taso vaihtelee alueittain ja lentoyhtiöittäin. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Australia ovat keskimäärin turvallisempia kuin monet Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian alueet. Yhtä suuria ellei suurempiakin eroja vallitsee kaupallisen lentomatkustuksen ja muiden ilmailumuotojen, kuten rahdin, yksityislentojen ja vaikkapa kuumailmapalloilun, välillä. Osa eroista selittyy varmasti teknologialla, lentokoneen iällä, lentolaitteiston kehittyneisyydellä, säällä ja maastolla. Yhtä lailla erot voivat selittyä sillä, että hyväksytään alhaisempia turvallisuusstandardeja. Ilmailussa on nähtävissä yhtäläisyyksiä merenkulun mukavuuslippuihin. Mukavuusliput houkuttelevat laivanomistajia rekisteröimään aluksensa maihin, joissa on löyhemmät standardit ja valvonta. Merenkulussa on lanseerattu satamatarkastukset, jotka mahdollistavat sen, että valtiot voivat tarkastaa satamissaan vierailevat ulkomaalaiset laivat ja pidätellä niitä. Niiden pääsy satamaan voidaan kieltää kokonaan kunnes ne on tehty turvallisiksi. Järjestelmä on menestynyt vaihtelevasti, sillä fyysisen tarkastuksen perusteella ei ole aina helppoa sanoa, onko vaaraa olemassa. Ilmailuala on viime aikoina ottanut askelia samaan suuntaan; esimerkiksi Yhdysvallat ja EU ovat laatineet lentoyhtiöiden mustan listan, johon kirjatut lentoyhtiöt eivät saa laskeutua USA:han ja EU:n alueelle. Monet maat ovat seuranneet esimerkkiä. Tällainen käytäntö aiheuttaa kuitenkin vääjäämättä

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030

Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto TEKNOLOGIA JA ETÄISYYKSIEN HALLINTA 2030 5-50-500-5000 kilometriä Etäisyydet Lähipiiri, kaupunkiseutu, valtakunta, maapallo Kulkutavat Kävely,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Matkailun ympäristövaikutukset

Matkailun ympäristövaikutukset Matkailun ympäristövaikutukset Onko tulevaisuudessa vielä ympäristöä, johon matkustaa ja jossa elää? Heikki Korpela Tehty Turun yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöviikon

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy

Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy Joukkoliikenteen murros ja strategia tulevaisuuden menestykseen Ritarihuone 18.3.2010 Jarmo R Lehtinen, KTT Aspectum Oy 199 30. maaliskuuta 2010 Tekijän Nimi tässä 2 Ennustuksia; minä vuonna? syöpä on

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia

Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT

LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT LIIKKUMISTAVAT ENNEN JA NYT Tavoitteet: Oppilaat perehtyvät liikkumistapoihin, joita käytettiin isoisän aikaan ja nyt, huomioiden myös kuljettavat etäisyydet, liikkumismuodon valintamahdollisuudet ja niiden

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Ilmailusta Innostus nostaa lentoon. Takaiskut painavat mielen maahan. Kielikuvat vihjaavat lentämisen olevan jotakin suurta ja ovat oikeassa: Lentäjältä ei tarvitse

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Slow Life ja etäisyyksien hallinta Slow Life ja etäisyyksien hallinta Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto/helsingin toimisto Top Ten Futures IX - Etäisyyksien hallinta 2030 Teesejä tavaran liikuttamisen ja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009)

Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua. Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Lentolaskuri kohti vastuullisempaa lentomatkailua Tietoa laskurin toiminnasta 5.6.2008 (päivitys 9.7.2009) Mistä lentolaskurissa on kyse? Lentolaskuri on tamperelainen internetlaskuri, jonka avulla kukin

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj Yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com Mahdollistamme miljoonien ihmisten turvallisen Internet elämän We enable millions of people

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot