viisi visiota lentomatkailusta

Transkriptio

1

2

3 departure viisi visiota lentomatkailusta

4 "Tämän päivän hektisessä maailmassa keskitytään helposti vain tämän hetken ongelmiin ja unohdetaan katsoa tulevaisuuteen. Velvollisuutemme jälkipolvia kohtaan on pohtia myös maailmaa, jossa he tulevat elämään. Tämä teos on keskustelunavaus lentotoimialan tulevaisuudesta. Ainakin minut se vie mukanaan uusille ajatuspoluille ja innoittaa pohtimaan tulevia vuosikymmeniä." Jukka Hienonen, Toimitusjohtaja, Finnair

5 0004 Esipuhe 0006 Johdanto 0008 Vuonna Lentäminen kautta aikojen lentäminen on 1. suositumpaa kuin koskaan Miltä maailma näyttää 85 vuoden päästä? Lähitulevaisuuden näkymiä Lentoturvallisuus yhä enemmän poliittinen kompromissi? Lentomatkailu kaksinkertaistuu 15 vuoden välein 2. ympäristöystävällinen tapa matkustaa Onko paluuta lentämisen eleganssiin? Kestävä kehitys on välttämätöntä Teknologia ja tehokkuus avaimia hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen Ilmailuala 85 vuoden kuluttua Moottorivalmistaja CFM sitoutuu hiilidioksidittomaan kasvuun 3. elämys Intohimona lentämisen tulevaisuus Kaupungille, lentokentälle tai vaikka Melbourneen Tulevaisuuden lentokoneet ovat älykkäitä sopeutujia Luonto inspiroi Työmatka 4. kannattavaa liiketoimintaa Voittoa on vaikea vastustaa Uusia liiketoimintamalleja lentoyhtiöille 5. yksilöllinen kokemus Trendien tutkimus on kommunikointia kuluttajien kanssa Luovuus palkitaan menestyksellä

6 departure 2093 Esipuhe Christer Haglund Johtaja Yhteiskuntasuhteet ja viestintä Finnair Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneseen emme. Kukapa ei joskus haluaisi kurkistaa kristallipalloon? Jo vilkaisu sanomalehtien ilmoituspalstalle kertoo ennustusten olevan haluttuja palveluita sekä kannattavaa liiketoimintaa. Kyynisimmät kuitenkin sanovat, että ennustaminen on mahdotonta, että yksi arvaus on yhtä hyvä kuin toinenkin. Toiset sanovat historian toistavan itseään ja kolmannet luottavat tilastojen ennustavuuteen. Tulevaisuuden ja historian erottaa toisistaan ainakin se, että tulevaan voimme vaikuttaa, menneeseen emme. Ennustamisen vaikeuden voi kyllä todeta historiankirjoista. Vuonna 1943 tietokonejätti IBM:n silloinen toimitusjohtaja Thomas J. Watson arvioi maailmassa tarvittavan noin viisi tietokonetta. The Boston Post -lehden pääkirjoituksessa vuonna 1865 puolestaan todettiin valistuneiden ihmisten vallan hyvin tietävän, että äänen välittäminen aaltoina on mahdotonta. Ja vaikka mahdollista olisikin, ei sellaisella mitään käyttöä olisi. Houkuttelevaa ja mielenkiintoista tulevaisuuden tutkiskelusta ehkä tekeekin juuri ennustamisen mahdottomuus. Perustellut näkemykset ja mahdollisia todellisuuksia avaavat skenaariot ovat kuitenkin tarpeellisia niin liike-elämän kuin vaikkapa yhteiskuntasuunnittelun näkökulmasta. Finnair täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Samalla kun katselemme aikaa taaksepäin alkuhetkiin asti, haluamme pitää tulevaisuuden tiukasti otteessamme. Niinpä päätimme juhlavuoden kunniaksi visioida aikaa yhtä monta vuotta eteenpäin ja tehdä historiikin sijasta futuriikin. Millainen on maailma vuonna 2093? Miten ja millä silloin lennetään? Kysymyksiin ei vielä ole oikeita vastauksia, mutta mielenkiintoisia ja nyt uskomattomalta kuulostavia visioita kylläkin. Aivan kuten joka kodissa nököttävä tietokone kuulosti täysin käsittämättömältä jopa it-ammattilaisen korviin 65 vuotta sitten. Tätä kirjaa tehtäessä olen uppoutunut mielikuvien ja skenaarioiden maailmaan,

7 viisi visiota lentomatkailusta ollut mukana visioimassa lentäviä lautasia muistuttavia lentokoneita, päässyt kuvittelemaan itseäni avaruusturistina ja kuullut mukaansatempaavia tulevaisuuskuvaelmia alan ammattilaisilta. Toivon, että onnistumme välittämään parhaat palat Sinulle. Kiitän kaikkia tämän kirjan tekemiseen osallistuneita. Erityisesti haluan mainita tärkeät yhteistyökumppanimme, lentokonevalmistaja Airbusin, tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopersin ja viestintätoimisto Milttonin. Lisäksi suurkiitokset Finnairin tiedottajalle Maria Mrouelle arvokkaasta työpanoksesta kirjan toimittamisessa sekä taiteilija Kauko Helavuolle inspiroivista ideoista

8 departure 2093 Johdanto Yrityksellä on oltava näkemys tulevaisuudesta, jotta se voi tehdä päätöksiä strategiasta ja investoinneista. Lähtökohtana on kannattavuus myös huomenna ja perusta tulevaisuuden liiketoiminnalle rakennetaan jo tänään. Yritykset lähestyvät tulevaisuutta useimmiten erilaisten skenaarioiden avulla. Tulevaisuus nähdään vaihtoehtoisina todellisuuksina, joista jonkin arvioidaan toteutuvan todennäköisemmin kuin toisten. Skenaarioissa pyritään ottamaan huomioon mahdollisimman monia tekijöitä. On arvioitava, miten esimerkiksi poliittiset päätökset, lainsäädännön muutokset, talouden vaihtelut, luonnonmullistukset, teknologinen kehitys sekä uskonnot ja ideologiat vaikuttavat yrityksen tulevaisuuden rakentumiseen. Lentoliikenteessä ei riitä, että katse kantaa huomiseen, sillä esimerkiksi uuden lentokoneen toimitus voi kestää jopa kymmenen vuotta tilauksesta. Jo nyt on siis nähtävä millaista kalustoa tuolloin tarvitaan ja kuinka paljon. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Finnair perustettiin vuonna Uljas historia tuo kokemusta ja varmuutta, mutta ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Vankalta pohjalta on kuitenkin hyvä ponnistaa, kun tartumme tuleviin haasteisiin. Viime vuonna julkaistussa visiossa 2017 asemoimme itsemme kymmenen vuoden päähän. Nyt haluamme katsoa vieläkin kauemmas, aina 85 vuoden päähän ja pitää tuon tulevaisuuden tiukasti otteessamme. Vielä nyt, 2000-luvun alussa, lentoyhtiöt maksavat esimerkiksi laskeutumismaksuja siitä, että saavat kuljettaa asiakkaita kohteisiin. Tulevaisuudessa syntyy kohteiden välistä kilpailua lentoyhtiöiden kuljettamista asiakkaista; silloin kohteet, jotka maksavat eniten lentoyhtiöille, saavat myös eniten lentoliikennettä ja matkustajia. Ajat siis muuttuvat ja liiketoiminnan logiikka niiden mukana. Yritykselle elintärkeää on visioida valmistautua tulevaisuuteen ja muuttua ympäristön mukana. Myös sijoittajat kysyvät yrityksiltä yhä useammin tulevaisuudesta menneisyyden sijaan. Eili

9 viisi visiota lentomatkailusta sen numerot yksin eivät kerro miltä huominen, saati ylihuominen, näyttää. Tässä teoksessa teemme aikamatkan ja lähdemme lennolle vuonna Tuomme asiantuntijoiden voimin esiin näkökulmia, jotka ovat mielestämme olennaisia ja kiehtovia puhuttaessa lentomatkustuksen tulevaisuudesta. Sinulla lukijana on mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun tai tehdä uusi avaus aiheeseen internetissä osoitteessa Miltä tulevaisuus meistä näyttää? On todennäköistä, että ympäristötietoisuus kasvaa voimakkaasti ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin sekä lainsäädäntöön. Energiankulutus nykymuodossaan on tullut tiensä päähän. Teknologia valjastetaan yhä enemmän päästöttömien tuotanto- ja liikkumismuotojen kehittämiseen. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kaksi prosenttia. Sen sijaan maailman bruttokansantuotteesta noin kahdeksan prosenttia muodostuu lentämisen kautta. On vaikeaa nimetä toista yhtä tehokasta globaalia teollisuudenalaa. Ihmiskunnan haaste ei ole ainoastaan ilmastonmuutos, vaan yhä enenevässä määrin veden ja ruoan riittävyys ja laatu sekä maankäyttö. Ihmisten määrän lisääntyessä maapallolla tarvitaan yhä enemmän tilaa ruoan tuotantoon, jolloin maata ei voida käyttää rajattomasti liikkumiseen. Ilmassa on tilaa liikkua. Kolmella kilometrillä kiitotietä pääsee minne vain maailmassa, mutta samalla määrällä tietä tai kiskoja pääsee vain kolme kilometriä. Mitä tapahtuisi, jos emme voisi lentää? Ihmisten välinen kanssakäyminen kaikissa vivahteissaan vaikeutuisi. Esimerkiksi vuorovaikutus kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä vähenisi merkittävästi, minkä seurauksena kehitysmaissa tehtäisiin kestävää kehitystä heikentäviä ratkaisuja, hakattaisiin surutta metsiä ja tuotettaisiin energiaa pääasiassa hiilivoimalla. Kynnys konfliktien syntymiseen madaltuisi, maailmassa riideltäisiin ja sodittaisiin enemmän. Hyvinvoinnin lisääntyessä myös ihmishengen arvostus kasvaa ja turvallisuus tulee yhä tärkeämmäksi myös liikenteessä. Lentoliikenne on jo nyt turvallisin liikennemuoto ja sitä voidaan teknologian avulla kehittää aina vain parempaan suuntaan. Maan pinnalla nopeuksien kasvattamiseen liittyy aina enemmän riskejä kuin ilmassa. Nyt ihmiset ajavat maanteillä toisiaan vastaan metrin etäisyydellä yli sadan kilometrin tuntivauhdilla ilman, että mikään estää heitä esimerkiksi ajautumasta vastaantulevien kaistalle. Tämä kuulostaa muutaman kymmenen vuoden kuluttua varmasti käsittämättömän uhkarohkealta. Me uskomme, että matkustus ja lentäminen jatkavat kasvuaan. Kasvu jopa kiihtyy merkittävästi päästöttömän teknologian kaupallistuessa ja yleistyessä. Tulevaisuudessa ei ehkä ole yhtä eksoottista matkustaa kauas, mutta ihmisten tarve tavata toisiaan, seikkailla, rentoutua sekä nauttia luonnosta ja auringon lämmöstä tuskin häviävät. Uskomme myös, että työmatkailu lisääntyy ja että harrastukset vievät meitä yhä kauemmas kotoa. Uteliaisuus on jo vienyt ihmisen myös maapallon ulkopuolelle ja avaruusmatkailukin yleistyy. Lentoyhtiöt kamppailevat nyt energiakustannusten ja kannattavuuden kanssa. Seuraavan 20 vuoden aikana lentoliikenne on murrosvaiheessa, josta selviävät hengissä vain lentoyhtiöt, jotka sopeutuvat parhaiten toimintaympäristön muutoksiin ja pystyvät investoimaan moderniin, energiatehokkaaseen lentokalustoon. Kehittynyt teknologia ja uudet liiketoimintamallit luovat ajan myötä paremmat edellytykset kestävälle kasvulle. Viisi keskustelunavausta. Tämä teos on jaet tu viiteen osaan, joissa eri alojen asiantuntijat visioivat lentomatkustuksen tulevaisuutta omista lähtökohdistaan. Erilaisista koulutus- ja kulttuuritaustoista huolimatta heidän näkemyksissään on yllättävän paljon yhtymäkohtia. Professori Sirkka Heinonen johdattaa meidät pohtimaan lentomatkustuksen tule vaisuutta ihmisen liikkumisen tarpeen näkökulmasta. Lentämisen kasvua perustelee Airbusin strategiasta vastaava johtaja Pascal Huet. Professori Atte Korhola ja tekniikan tohtori Sanna Syri puolestaan tutustuttavat meidät lentämisen ympäristövaikutuksiin ja IATA:n ympäristöjohtaja Paul Steele kommentoi lentoalalle asetettua tavoitetta päästöttömyydestä. Airbusin asiantuntijat Henrik Roesner, João Frota ja Ingo Wuggetzer visioivat lentoteknologian kehitystä. Taiteilija Kauko Helavuon luomat kuvat tulevaisuuden koneista siivittävät mielikuvituksemme lentoon, jota voimme jatkaa aina avaruuteen saakka toimittaja Heikki Haapavaaran seurassa. Lentämisen liiketoiminnan tulevaisuutta ja visioinnin merkitystä yritysten strategiatyössä tarkastelee tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopersin Sirpa Juutinen. Aiheeseen tuo oman mausteensa myös Airbusin tulevaisuuden matkustamoja suunnitteleva Ingo Wuggetzer. Lopuksi Salla Salokangas viestintätoimisto Milttonista pohtii lentämistä trenditutkijan näkökulmasta ja Milttonin kansainvälistä toimintaa luotsaava Fredrik Heinonen ottaa kantaa luovuuden puolesta

10 departure 2093 Vuonna 2093 Skenaarioita tulevasta on lukemattomasti. Tässä katsomme tulevaisuuteen positiiviseen kasvuun ja kestävään kehitykseen perustuvasta skenaariosta käsin. Vaikka ihminen on samanlainen, maailma ympärillämme on vuonna 2093 muuttunut monilta osin nopeammin ja merkittävämmin kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2093 yhä useampi elää yli satavuotiaaksi. Bio- ja geeniteknologian ympärillä keskustellaan edelleen eliniän jatkamisen etiikasta luvun alussa maailmanlaajuinen keskustelu ilmastohaittojen pysäyttämiseksi oli vasta aluillaan. Moniin vesistöihin laskettiin jätteitä täysin puhdistamattomana. Sen jälkeen ympäristöasioissa on tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita. Vuonna 2093 päästöt ja jätteiden tuottaminen on saatu kuriin, metsiä on laajennettu ja aavikoituminen on monin paikoin pysäytetty. Puhdasta vettä ja ravintoa riittää taas maailmalle. Valuutta, lainsäädäntö, mittayksiköt ja koulutusjärjestelmä on yhtenäistetty maailmanlaajuisesti. Aiempien kansallisten lainsäädäntöjen ristiriidat aiheuttivat hämmennystä ja erimielisyyksiä ympäristöasioissa, ihmisoikeuksissa, kansainvälisissä liiketoiminnoissa, työsuhteissa, avioliitoissa ja lasten huoltajuusasioissa. Koulutusjärjestelmän yhtenäistäminen tasoitti maailmanlaajuisesti tuloeroja, työvoimapulaa ja työttömyyttä. Vapaa-ajan määrä on viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt, sillä työviikko on supistettu suurimmassa osassa maailmaa 30 tuntiin. Työviikon lyhentämiseen päädyttiin kansanterveydellisin perustein ja stressiperäiset sairaudet, masennus ja uupumus ovat vähentyneet marginaalisiksi ongelmiksi maailma oli lähes energiakriisin partaalla. Merkittävin energianlähde, öljy, alkoi kallistua ja sen pelättiin loppuvan. Erilaisten biopolttoaineiden rynnistys markkinoille nosti ruoan hintaa, mikä rajoitti biopolttoaineiden käyttöä fuusioenergia on tehnyt läpimurtonsa. Energianlähteinä käytetään myös muun muassa aurinkoa,

11 viisi visiota lentomatkailusta Futuristisia kuvituksia 1950-luvulta Hollantilaisen Bikens-keksivalmistajan keräilykorttisarjaan. maalämpöä, biokaasua, tuulta ja aaltoja. Energia kerätään tehokkaasti talteen. Jättimäiset kaatopaikat alkavat vuonna 2093 olla hävinneitä, vaikka edelleen tehdään töitä vanhojen jätteiden hävittämiseksi ja käyttämiseksi. Enää ei saa tuottaa kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia. Useimmat ihmiset matkustavat ulkomaille useita kertoja viikossa. Työt vaativat paljon matkustamista. Tavallista on lentää kauas myös vapaa-ajalla. Matkustaminen on halpaa ja haitatonta. Lentoliikenne kehitettiin lähes päästöttömäksi jo 2050-luvulla ja muutama vuosikymmen myöhemmin kaikki lentäminen oli ympäristön kannalta harmitonta. Uudet koneet ovat myös hiljaisia, joten lentokenttien ja lentoreittien suunnittelussa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea helppokäyttöisyyteen. Lentoliikenne oli 2000-luvun alussa valtavassa kriisissä. Polttoaine kallistui jyrkästi, maailman talous näytti synkältä ja ympäristöaktivistit löysivät lentämisen syntipukikseen ilmastokeskustelussa. Ilmastonmuutoksen torjumisen alettiin huomata olevan välttämätöntä. Ymmärrettiin, että energiankulutus ja päästöt eivät voi pysyä nykyisellä tasollaan. Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä oli tuolloin kuitenkin vain kaksi prosenttia ja tämä tosiasia johti keskustelun hiukan myöhemmin oikeille urille ja merkittävien muutosten äärelle. Toki myös lentoliikenne oli kehitettävä päästöttömäksi, mutta vuosituhannen alun kriisi ehti muuttaa toimialaa pysyvästi. Kallistuvan öljyn ja kysynnän laskun kanssa painiskelevista yhtiöistä moni ajautui konkurssiin. Hitaasti näivettyivät myös ne, jotka eivät kyenneet investoimaan uuteen teknologiaan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa

12 departure Louis Blériot saapui Aeron ensimmäinen lentokone alkoi Finnairin Convair-aikakausi. Lentäminen kautta aikojen Moottorilentämisen katsotaan yleensä alkaneen 17. joulukuuta 1903, jolloin Wilbur ja Orville Wrightin rakentama kaksitasoinen, puusta ja kankaasta valmistettu, Flyer-niminen polttomoottorikone lensi ensilentonsa Yhdysvalloissa. Ohjaajana toimi Orville Wright ja 37 metrin ensilento kesti 12 sekuntia. Tämän jälkeen lentojen pituus ja lentoaika kasvoivat nopeasti. Vuonna 1909 ranskalainen Louis Blériot lensi Englannin kanaalin yli suunnittelemallaan Blériot XI -nimisellä koneella. Blériot XI oli yksitasoinen, yksimoottorinen ja yksipaikkainen kone, jonka kolmisylinterinen moottori kehitti 25 hevosvoimaa. Blériot XI-lentokoneita myytiin yli sata kappaletta ja Blériotista tuli maailman ensimmäinen kaupallisesti menestynyt lentokonevalmistaja. Reittilentoliikenne alkoi 1920-luvulla lentorahtina, lentopostin säännöllisenä kuljettamisena. Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä. Se perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y. Aeron ensimmäinen lentokone, Saksassa rekisteröity Junkers F 13 D-335, luovutettiin yhtiölle maaliskuussa International Air Transport Association (IATA) perustettiin Finnair, silloinen Aero, liittyi IATA:n jäseneksi Varsinainen lentomatkustamisen läpimurto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Suihkukoneet puolittivat matkustusajat 1950-luvun lopulta lähtien. Finnairin laivaston ensimmäinen suihkukone, Caravelle, saapui Finnair aloitti kaukoliikenteen toukokuussa 1969 lentämällä Helsingistä Kööpenhaminan ja Amsterdamin kautta New Yorkiin. DC-8-koneisiin mahtui lähes 200 matkustajaa. Finnairin laajentuminen Aasiaan alkoi, kun yhtiö aloitti marraskuussa 1976 suorat lennot Bangkokiin. Seuraavaksi Finnair avasi ainoana eurooppalaisena lentoyhtiönä suoran reitin pohjoisnavan yli Tokioon huhtikuussa Suorat lennot Pekingiin aloitettiin kesäkuussa Joulukuussa vuonna 1997 American Air

13 viisi visiota lentomatkailusta 2008 Finnairin kaukoliikenteen lippulaiva on Airbus A vietetään aikaa ilmojen risteilyaluksella saapui Finnairin väreihin Super Caravelle, joka oli yhtiön suihkukoneaikaan vienyttä Caravellea taloudellisempi. lines, British Airways, Canadian Airlines, Cathay Pacific ja Qantas toivottivat Finnairin tervetulleeksi ensimmäisenä uutena jäsenenä saman vuoden syyskuussa perustettuun maailmanlaajuiseen oneworldliittoon. Lentoliikenne muuttui radikaalisti vuosituhannen vaihtuessa. Syyskuun 11. päivän tapahtumat New Yorkissa vuonna 2001, sars-epidemia ja öljyn hinnan jyrkkä nousu asettivat lentoyhtiöt uusien haasteiden eteen. Nykyään Finnair lentää reittilentoja kymmeneen kaukokohteeseen: Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan Japanissa, Pekingiin, Shanghaihin ja Hongkongiin Kiinassa, Bangkokiin Thaimaassa, Delhiin ja Mumbaihin Intiassa, New Yorkiin Yhdysvalloissa sekä Souliin Etelä-Koreassa. Laivastossa on 65 konetta, joista kaukoliikenteessä 11 laajarunkokonetta. Finnairilla on modernein Euroopan-laivasto. Toimialan tilanne on vaikeampi kuin vuo situhannen alussa. Öljyn hinnan jyrkkä nousu sekä talouden kasvun hidastumisen aiheuttama kysynnän lasku ovat ajaneet kymmeniä lentoyhtiöitä konkurssiin. Euroopan unioni päätti liittää lentoliikenteen päästökauppaan vuodesta 2012 lähtien. tulevaisuudessa syntyvät yksityiseen lähilentelyyn tarkoitetut henkilöauton kokoiset Air-Podit. Kaukoliikenteessä yliäänilennot mahdollistavat siirtymisen toiselle puolelle maapalloa kolmessa tunnissa. Viihteelliset lentoristeilyt houkuttelevat turisteja rentoutumaan suurilla risteilyaluksilla. Liike- ja huvimatkat avaruuteen yleistyvät. Ihmisiä asuu ja työskentelee avaruudessa. Lentäminen on lähes päästötöntä vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2093 paikasta toiseen liikutaan pääasiassa ilmassa. Monet lentokoneet tai ilma-alukset ovat täysin erilaisia kuin nykyisin

14 Ihmisellä on aina departure ollut 2093 luontainen tarve liikkua, nähdä ja kokea uutta. Mikään virtuaalinen ihme ei voi korvata aitoa kokemusta ja toisen ihmisen läheisyyttä. Ihmisten liikkuessa ja tiedon kulkiessa hyvinvointi ja vauraus lisääntyvät ja riskit konflikteihin vähenevät. Maailman laajuinen kanssakäyminen lisää myös tasaarvoa. Siirtyminen paikasta toiseen käy yhä vaivattomammaksi ja nopeammaksi

15 suositumpaa kuin koskaan

16 departure Miltä maailma näyttää 85 vuoden päästä? Sirkka Heinonen Professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun kauppakorkeakoulu Tulevaisuus on toivon valtakuntaa. Tulevaisuus tehdään nykyhetken päätöksillä ja valinnoilla. Jokainen pienikin teko vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmisten, yritysten ja kansakuntien vastuu itsestään, toisista ja ympäristöstä on edellytys paremman huomisen luomiseksi. Vuodesta 2008 katsottuna ajanjakso 85 vuotta eteenpäin on täynnä arvoituksia ja epäjatkuvuuksia. Taaksepäin tarkasteltuna yhtä pitkä ajanjakso ulottuu menneisyydessä vuoteen Molemmissa ajanjaksoissa tulee todennäköisesti olemaan yhtäläisyyksiä ja eroja. Nopean muutoksen keskelläkin ihminen on perustaltaan pysynyt yllättävän samanlaisena. Tiedon lisääntyminen on kasvattanut ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja asioiden välisistä kytkennöistä, mutta antiikin ajoista tuttu kehotus tunne itsesi, on edelleen paikallaan. Kun tarkastellaan sotia, konflikteja ja vallan väärinkäyttöä kansakuntien tasolta yksilötasolle asti, vaikuttaa siltä, että moraalisena oliona ihminen on vasta vaippaikäinen. Sotia, konflikteja ja epidemioita on aina ollut ja tullee aina olemaan. Ympäristökatastrofeja ja ilmastonmuutosta tapahtui menneisyydessäkin, vaikkakaan ei nykyisellä vauhdilla ja samassa mittakaavassa, eikä niiden seurauksia tiedostettu samalla tavalla kuin nyt. Vuoden 1923 jälkeisellä 85 vuoden ajanjaksolla on tapahtunut monia mullistavia asioita. Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehitys on ollut moninaista ja muokannut yhteiskuntaa monin tavoin. Enimmän osan tuosta ajanjaksosta meillä ei vielä ollut televisiota, tietokoneita, internetiä, kännyköitä eikä ipodeja. Meillä ei ollut espressokoneita, vesisänkyjä ja jumbojettejä eikä ihminen ollut vielä astunut jalallaan kuuhun. Meillä ei ollut tehomaataloutta, ihmisen geeniperimän avaimia eikä globalisaatiota. mikä muuttuu? Tunnetun futuristin Ray Kurz weilin arvion mukaan vuoden 2040 tienoilla teknologia on kehittynyt niin nopeasti ja moninaisesti, että se voi tuosta ajankohdasta eteenpäin sinkoutua mihin suuntaan tahansa. Saattaa olla, että vuonna 2093 ihmisaivot pystytään jo fuusioimaan saumattomasti tietokoneen kanssa, ihmisiä geenimanipuloidaan rutiininomaisesti ja kloonataan tai ainakin kasvatetaan kantasoluista uusia elimiä viallisten ja vaurioituneiden tilalle. Reaalimaailman ja virtuaalimaailman yhdentyessä myös eettiset koodistot uusitaan. Virtuaalitodellisuuteen

17 suositumpaa kuin koskaan Vuonna 2093 ihmisten käytössä on henkilökohtaisia liikuttajia auton ja pienlentokoneen hybridejä. pääsystä, Sixth Lifesta, tulee internetin romahdettua yleinen kansalaisoikeus. Digitaalisen kuilun kurouduttua umpeen jäljelle jää kuitenkin yhä syvenevä kuilu köyhien ja rikkaiden välillä. Köyhyyden ja rikkauden käsitteisiin sisältyy toimeentulokriteerien lisäksi myös genomipääoman ja oppimiskyvyn kriteerit. Pula energiasta, puhtaasta vedestä ja raaka-aineista globaalissa mittakaavassa tulee olemaan suurin muutoksia aiheuttava ongelmakokonaisuus seuraavalle 85 vuoden jaksolle. Energian ja ruoan hinnan nousu tulee koskettamaan kovimmin kaikkein köyhimpiä alueita. Maapallon resurssien uudelleenjako on edessä. Syntyy uusia kansainvaelluksia: ihmiset lähtevät ravinnon ja puhtaan veden puutteen, energian niukkuuden, poliittisten levottomuuksien tai ympäristökatastrofien takia etsimään parempia elinolosuhteita. Yksi valtavirta lähtee Afrikasta ja Aasiasta Eurooppaan ja toinen Etelä-Amerikasta Pohjois-Amerikkaan. Maailma 85 vuoden päästä muodostuu nyt tehtävien päätösten ja valintojen tuloksena. Myönteisessä tapauksessa kaikki uudet rakennukset ovat vuonna 2093 passiivienergiataloja tai mieluiten rakennuksia, jotka tuottavat itse kaiken tarvitsemansa energian uusiutuvilla energiamuodoilla. Vanhat rakennukset asunnot, toimistot, liiketilat, julkiset tilat on saneerattu energiatehokkaiksi. Asumisen yhteydessä, niin maalla kuin kaupungeissakin viljellään ruokaa ja energiakasveja pihoilla, parvekkeilla ja kattopuutarhoissa. Ekosaneerausta vaaditaan kaikilla elämän alueilla. Yleistyneet yhteisöperheet ovat toimeentuloa ja viihtymistä tukevia laajoja viiteryhmiä, joiden jäseniä yhdistää jokin harrastus, toiminta, ideologia tai etninen tausta. Myös työnteon käsite muuttuu perusteellisesti. Työstä haetaan yhä enemmän merkitystä elämälle ja mahdollisuutta ilmentää omaa elämäntapaa ja identiteettiä. Työnantajat panostavat huomattavan paljon työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Työntekijöiden hyvinvoinnista tulee merkittävä kilpailutekijä työmarkkinoilla; parhaat olosuhteet tarjoavat organisaatiot saavat myös markkinoiden parhaat tekijät palvelukseensa. Vanhan palkkatyön mallin korvaa mielekkään toiminnan konsepti, joka pitää sisällään monenlaisesta osaamisesta kumpuavan mosaiikkimaisen työprofiilin ja myös opiskelun ja vapaaehtoistyön. Puhtaan ruoan, terveysvaikutteisten tuotteiden ja energiakasvien tuotantoon perustuva uusmaatalous jatkaa kasvuaan. Vapaa-ajan osalta keskeiseksi nousee Slow Life -suuntaus, rauhallisen ja kiireettömän elämän malli. Se näkyy muun muassa rentoutumista tukevina tila- ja sisustusratkaisuina niin kodeissa kuin julkisissakin tiloissa. Ihmisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt luonnollisesti terveydenhuollon ja lääketieteen kehityksen seurauksena. Erityistä pitkäikäisyyden geeniä on haettu kuin Graalin maljaa, ja geenimanipulaation avulla ihmisen eliniän pidentäminen 140 ikävuoteen on mahdollista. Se on kuitenkin aikaansaanut kiivaan keskustelun toimenpiteen etiikasta, kysytään muun muassa, onko eliniän keinotekoinen pidentäminen mahdollista vain rikkaille, ja minkälaista on huippuiäkkään elämänlaatu. Geenitekniikan avulla ihmisälyn parantaminen on vastaava toimenpide kuin aikanaan näön parantaminen silmälaseilla. miksi ja miten ihmiset liikkuvat? Tietoyhteiskunta on muuntunut mobiiliksi elämysyhteiskunnaksi. Sekä fyysinen että tietokoneiden ja tietoverkkojen avulla tapahtuva virtuaalinen liikkuminen on vilkasta. Ihmiset haluavat olla vuorovaikutuksessa toisiinsa. Virtuaalinen liikkuminen socialnetissä surffailu, eksoottisten lomakohteiden selailu tai nettiyhteisöissä solmitut kontaktit ja yhä todentuntuisemmat virtuaalikokemukset aikaansaavat ja kor

18 departure 2093 tulevaisuus on tahtotila. Tulevaisuus on ajan eräs ulottuvuus. Yhteistä menneisyyden kanssa sillä on se, että tulevaisuutta ei ole olemassa vielä. Kumpaakin tutkitaan nykyisyydestä löytyvien jälkien ja merkkien avulla; tulevaisuuden siemenet ovat nykyisyydessä ne on vain löydettävä ja tulkittava oikein. Maailma muuttuu yhä moniulotteisemmaksi, yhä nopeammaksi, yhä tiiviimmäksi ja yhä vaikeammin hallittavaksi. Suuri osa maailman väestöstä on alttiina yhteiskunnalliselle epävakaudelle. Epävakaus syntyy nousevista ruoan ja energian hinnoista, heikoista tai luhistumassa olevista valtioista, makeavesivarantojen huvaavat fyysistä liikkumista ja kasvokkain kohtaamista. Mobiilissa elämysyhteiskunnassa teknologia on langatonta, miniatyrisoitunutta, näkymätöntä, kustannuksiltaan edullista ja kaikkien saatavilla. Kosketus-, puhe- ja ajatusohjattavat käyttöliittymät ovat integroituja vaatteisiin, varusteisiin, koruihin ja jopa suoraan kehoon. Kevyelle liikenteelle, kuten pyöräilylle, rullaluistelulle ja rollaattoreille on rakennettu paremmat reitistöt. Joukkoliikenteessä on metron, junan ja bussin ohella uusia liikkumisvälineitä ja henkilöautot ovat vaihtuneet hybridiautoiksi ja sähköautoiksi. Lentoliikenteessä hyödynnetään ympäristöä säästäviä lentotapoja maksimoidun tyhjäkäynnillä liukumisen lisäksi itse lentokalusto on uusittu vihreäksi moottoritekniikaltaan, polttoaineeltaan ja materiaaleiltaan. Vuonna 2093 ihmisten käytössä on henkilökohtaisia liikuttajia (personal movers) auton ja pienlentokoneen hybridejä. Kaupunkien digijulkisivut ja väylien bioelektroniset sensorit valvovat liikuttajien nopeutta ja ohjausta, jolloin vältetään sekä onnettomuudet että ruuhkat. Myös ilmatila hyödynnetään joustavasti ohjatuilla hypyillä. Matkustajat voivat rentoutua, pelata retro - shakkia ja nauttia huoletta matkanteosta. Liikkumisen tarpeet, mahdollisuudet ja muodot muuntuvat aina yhteiskunnan kehityksen myötä. Nykyhetken visioissa on keskeistä saasteettomuuden ja meluttomuuden korostaminen. Vuonna 2093 normina tulevat olemaan vihreät ja älykkäät ajoneuvot sekä monenlaiset hybridiajoneuvot. Lisäksi on kehitetty älykkäitä liikenneväyliä, hiljaisia päällysteitä, lämpimiä pintoja, onnettomuustilanteita ehkäiseviä antureita ja aistivia pintoja sekä automaattisia hälytyskutsuja. Liikkumiseen on tuotu uusia ajoneuvoja ja uusia polttoaineita. Kallis polttoaine on kytköksissä matkustamisen hintaan ja on omiaan hidastamaan liikkumisen kasvunäkymiä. Entä onko olemassa turhia matkoja tai turhaa liikkumista? Matka sinällään voi olla itseisarvo tai kaivattu elämys. Young-Jae Kim, 8 Soul, Etelä-Korea Haaveilee jalkapalloilijan urasta. Vapaa-ajan liikenne, lentoliikenne ja nopea junaliikenne ovat suosittuja. Matkailu liittyy paljolti edellä kuvattuun elämysyhteiskunnan vahvistumiseen. Ihmiset hakevat elämyksiä liikkumisesta, muihin maihin ja niiden ihmisiin ja kulttuureihin tutustumisesta ja ihan pelkästään rentouttavasta lomailusta. Elämyksiä voidaan hakea mobiileista harrastuksista maalla, ilmassa ja vedessä. Avaruusmatkailu, kuulomat ja valtamerten syvyysmatkailu ovat tulleet perinteisten aurinkolomien rinnalle. Suosittuja kohteita ovat myös useiden ympäristökatastrofien muokkaamaat alueet, joita tullaan katsomaan ja samalla avustamaan niiden restauroinnissa. 85 vuodessa maailmasta tulee mahtava. Rakennukset ja autot ovat huikean muotoisia. Sitten on paljon robotteja ja suihkukoneita, mutta ne ovat erilaisia kun nyt; esimerkiksi koneen pää ei ole terävä, eikä siellä ole ohjuksia. On myös mahtavia pyöreitä lentokoneita, joissa on tietysti leikkihuone

19 suositumpaa kuin koskaan 1.2 Lähitulevaisuuden näkymiä Yhteiskunta on aina kehittynyt erilaisten vaiheiden kautta keräily- ja paimentolaisyhteiskunnasta ensin agraariyhteiskuntaan ja sieltä teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskunnaksi. Parhaillaan pohditaan, millaiseksi tietoyhteiskunta on muuntumassa. Tietoyhteiskuntaa seuraavaa vaihetta on usein luonnehdittu elämysyhteiskunnaksi, tarina- tai unelmayhteiskunnaksi. Siihen johtaa yksilöllistymisen lisääntyminen elämäntavoissa ja toimintamalleissa. Elämysten tuottaminen, välittäminen ja elämyksistä nauttiminen on jo nyt suuri osa työn ja talouden dynamiikkaa. Hyvinvointia ja onnellisuutta tavoitellaan elämysten kautta. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä ja tarjonnalla pyritään täyttämään kuluttajien yksilöllisiä tarpeita, toiveita ja unelmia. Elämyksiä ja identiteettiä haetaan vauhdista, seikkailuista, matkailusta, peleistä, urheilusta, viihteestä ja teknologiasta. Elämyksiä voidaan ammentaa myös hitaudesta luonnosta, uskonnosta, mystiikasta, filosofiasta, hiljaisuudesta, taiteesta, kulttuurista, ihmissuhteista, aistinautinnoista ja arjen pienistä hetkistä. Elämysyhteiskunta ei siten välttämättä tarkoita pinnallista elämysmatkailua oman elämän valtateillä, jollaiseksi se toisinaan mielletään. Paradoksaalisesti elämyksellisen liikkumattomuuden saavuttamiseksi saatetaan kuitenkin tarvita sitä edeltävää liikkumista. Huikea elämys voi syntyä pitkään hiljaa istumisesta ja ihmiskunnan muinaisuuden mietiskelystä Ateenan Akropoliin temppelin raunioilla tai Kiinan muurilla käyskentelystä, mutta paikan päälle saapuminen on edellyttänyt matkustamista. Liikkumattomuuden tuoma elämys voi tosin löytyä myös oman kodin seinien sisältä tai kesämökin riippumaton syleilystä. Elämysyhteiskuntaa vauhdittaa syntyvä elä mystalous. Tuotteiden ja palveluiden välittämiin merkityksiin, elämyksiin ja tunteisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Elämysyhteiskunnassa muodostuu kuusi keskeistä markkinaa vastaamaan ihmisen emotionaalisiin tarpeisiin: seikkailu, yhdessäolo, hoivaaminen ja hoivatuksi tuleminen, oman identiteetin määrittely, turvallisuus sekä oman elämäntavan tai vakaumuksen ilmaiseminen. Ihmiset haluavat ilmentää omaa elämäntapaansa, identiteettiään ja arvojaan kaikissa toiminnoissaan asumisessa, työnteossa, vapaaajan vietossa, liikkumisessa. Tulevaisuus tehdään ajatuksilla, unelmilla, päätöksillä, ohjauksella ja kouluttamisella. penemisesta, ilmaston muutoksesta ja aavikoitumisesta sekä kasvavasta muuttoliikkeestä poliittisten, ympäristöllisten ja taloudellisten olosuhteiden heikentymisen myötä. Me olemme kuitenkin ensimmäinen sukupolvi, jolla on mahdollisuus mieltää maailma kokonaisuutena, tunnistaa globaaleja järjestelmiä olosuhteiden kohentamiseksi ja pyrkiä parantamaan kyseisiä järjestelmiä. Meillä on kyky yhdistää toimivia ideoita resursseihin ja ihmisiin, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin ja paikallisiin haasteisiin. Näin ollen tulevaisuus on meille pitkälti tahtotila: tulevaisuus tehdään ajatuksilla, unelmilla, päätöksillä, ohjauksella ja kouluttamisella. Ihmiskunnan paremman tulevaisuuden rakentamiseen tarvittaisiin globaali strategia. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Tulevaisuuden muotoutumiseen voidaan vaikuttaa nykyhetkessä tehtävillä valinnoilla. Tulevaisuusosaamisessa on kyse muutoksen ymmärtämisestä. Kreikkalainen historioitsija-filosofi Herakleitos huomautti vuotta sitten, että mikään tulevaisuudessa ei ole väistämätöntä paitsi muutos. Pari vuosisataa myöhemmin kiinalainen kenraali Sun Tzu totesi, että viisas johtaja hyödyntää väistämätöntä. Heidän yhteinen viestinsä on selvä: viisas johtaja käyttää hyväkseen muutosta

20 departure Lentoturvallisuus yhä enemmän poliittinen kompromissi? Andrew Hale Turvallisuustieteen professori Delftin teknillinen yliopisto Turvallisuus on aina kiehtonut minua, sillä sen haasteisiin vastaaminen vaatii monien eri tieteenalojen ymmärrystä. Käsitys turvallisuudesta on muuttumassa; turvallisuus ei enää estä ihmisiä nauttimasta elämästä, vaan pikemminkin innostaa kehittämään uusia ja tehokkaita ratkaisuja. Lentoturvallisuuden korkea taso ei ole yksinomaan seurausta teknologian kehityksestä ja inhimillisten virheiden minimoimisesta. Se on myös yhä enemmän poliittisten kompromissien tulosta: turvallisuutta peilataan järjestelmän muiden hyötyjen, kuten ilmatilakapasiteetin, äärisääolosuhteissa toimimisen, kustannusten ja poliittisten paineiden, kautta saavutettu turvallisuustaso riippuu todennäköisesti enemmän siitä, miten kompromisseihin vaikuttavia paineita hallitaan, kuin teknologian kehityksestä. Lentoturvallisuuden taso vaihtelee alueittain ja lentoyhtiöittäin. Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Australia ovat keskimäärin turvallisempia kuin monet Etelä-Amerikan, Afrikan ja Aasian alueet. Yhtä suuria ellei suurempiakin eroja vallitsee kaupallisen lentomatkustuksen ja muiden ilmailumuotojen, kuten rahdin, yksityislentojen ja vaikkapa kuumailmapalloilun, välillä. Osa eroista selittyy varmasti teknologialla, lentokoneen iällä, lentolaitteiston kehittyneisyydellä, säällä ja maastolla. Yhtä lailla erot voivat selittyä sillä, että hyväksytään alhaisempia turvallisuusstandardeja. Ilmailussa on nähtävissä yhtäläisyyksiä merenkulun mukavuuslippuihin. Mukavuusliput houkuttelevat laivanomistajia rekisteröimään aluksensa maihin, joissa on löyhemmät standardit ja valvonta. Merenkulussa on lanseerattu satamatarkastukset, jotka mahdollistavat sen, että valtiot voivat tarkastaa satamissaan vierailevat ulkomaalaiset laivat ja pidätellä niitä. Niiden pääsy satamaan voidaan kieltää kokonaan kunnes ne on tehty turvallisiksi. Järjestelmä on menestynyt vaihtelevasti, sillä fyysisen tarkastuksen perusteella ei ole aina helppoa sanoa, onko vaaraa olemassa. Ilmailuala on viime aikoina ottanut askelia samaan suuntaan; esimerkiksi Yhdysvallat ja EU ovat laatineet lentoyhtiöiden mustan listan, johon kirjatut lentoyhtiöt eivät saa laskeutua USA:han ja EU:n alueelle. Monet maat ovat seuranneet esimerkkiä. Tällainen käytäntö aiheuttaa kuitenkin vääjäämättä