Tietoyhteiskuntaa rakentamassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoyhteiskuntaa rakentamassa"

Transkriptio

1 Heidi Huuhtanen Tietoyhteiskuntaa rakentamassa TIEKE

2 2 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Sisällysluettelo Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Lukijalle... 3 Mikä tietoyhteiskunta?... 4 Tietotekniikka ja yhteiskunta... 7 Tietoa vai teknologiaa?... 7 Tiedolle rakennettu... 9 Tietotekniikan kehittämiskeskuksen perustaminen Tietotekniikan taloudellis-hallinnollinen tutkimus Tiedonsiirron kilpailu ja yhteistoiminta Tietoverkkojen kehittäminen: telekiistat ja kilpailun vapautuminen Yhteistyön ilmapiiri Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen ensiaskeleet Julkaisija TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Historiatoimikunta Markku Markkula, puheenjohtaja Lauri Fontell Osmo Kimmo Anu Lamberg Ilmari Pietarinen Hannele Pohjola Aatto J. Repo TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Teksti Oy Spiritus Historiae Ab / Heidi Huuhtanen Ulkoasu Workshop Pälviä Oy Helsinki 2001 Kansallinen tietoverkkohanke Tietimiä koteihin Teleyritykset yhteistyöhön Sähköisiä palveluita verkkoon Tiedon valtatiet Prosessi on tärkein TELMO:sta Internetiin Kansalaispalveluita ja tietopankkeja Kehittäjäyhdistysten uudelleenorganisoituminen luvun tietoyhteiskuntastrategiat OECD:n arvio Suomen tietoteollisuuden tilasta Kansallisilla kilpailukykystrategioilla tietoyhteiskuntaan Lama ja Suomen kansalliset linjaukset Strategioiden aika on ohi Onko tietoyhteiskunta toteutunut? Tulevaisuus ja teknoutopiat Tietoyhteiskunnan rakentajien kohtauspaikka TIEKEn kaksi vuosikymmentä Lähdeluettelo Viitteet Lyhenteet... 39

3 3 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Lukijalle Lukijalle Kriittisten menetystekijöiden pohdiskelun ja määrittelyn tulee perustua paitsi nykytilan analyysiin, myös toteutuneen ja tulevan kehityksen arviointiin. Suomen nousu tieto- ja osaamisyhteiskuntakehityksen huipulle on mielenkiintoinen menestystarina. Tietoyhteiskuntaa rakentamassa on tiivis ensiesitys tietoyhteiskuntakehityksestä ajatuksen, poliittisten puheiden, yhteiskunnallisten panostusten ja tietotekniikan soveltamisen tasolla. Kirjan tarkoituksena on herättää keskustelua yleisemminkin suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisestä. Tietoyhteiskuntaa rakentamassa keskittyy suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen historiaan. Teoksessa vain viitataan yritysten ja tutkimuksen osuuteen Suomen tietoteollisuuden kehityksessä. Esitys katsoo tietoyhteiskuntakehitystä tietotekniikan soveltamisen näkökulmasta viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen ajalta. Se käsittelee tietoteollisuuden osalta lyhyesti niitä hallinnon ja toimintakulttuurin synnyttämiä edellytyksiä, jotka olivat merkittäviä tietoteollisuuden alan kasvulle Suomessa. Tämä teos kertoo, mitä tietoyhteiskunnan nähtiin olevan, miten ajatus tietoyhteiskunnasta kehittyi ja millaisilla periaatteilla tietoyhteiskuntaa lähdettiin Suomessa 1980-luvulla rakentamaan. Kirja esittelee tietotekniikan taloudellis-hallinnollisen soveltamisen kehittymistä ja sitä toimintakulttuuria, jossa tietoyhteiskunnan perustaa, mm. tietoverkkoja ja sen palveluita Suomessa kehitettiin. Lisäksi käsitellään 1990-luvun tietoyhteiskuntastrategioita, tiedon valtateiden toteutumista, puhetta tietoyhteiskunnan toteutumisesta, toteutumattomuudesta ja tulevaisuudesta. Erillisissä artikkeleissa kerrotaan TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n (aiemmin Tietotekniikan kehittämiskeskus TIEKE ry.) ja Tiedonsiirron yhteistyöelimen (TSYE) historiasta käytännön taloudellis-hallinnollisen sovelluksen saralla. Tärkeimpiä lähteitä kirjoitukselle ovat olleet haastatellut, pitkän linjan tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan kehittäjät Lauri Fontell, Henry Haglund, Osmo Kimmo, Kalevi Kontinen, Juhani Korpela, Eero Kostamo, Juhani Kuusi, Anu Lamberg, Risto Nevalainen, Ilmari Pietarinen ja Hannele Pohjola. Kirja on toteutettu Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen 20-vuotisjuhlajulkaisuna. Sen on kirjoittanut tutkija Heidi Huuhtanen Oy Spiritus Historiae Ab:sta. Kiitämme kirjoittajaa, hankkeenhistoriatoimikuntaa ja haastateltuja, jotka ovat kommentoineet käsikirjoitusta. Helsingissä Markku Markkula ja Aatto J. Repo

4 4 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Mikä tietoyhteiskunta? Mikä tietoyhteiskunta? 1990-luvun lopun keskustelua tietoyhteiskunnasta voi verrata viime vuosisadan alun modernismin ja teknologiauskon tunnelmiin. Molempiin liittyi tarve selittää teknisen kehityksen tuomaa yhteiskunnallista muutosta uusin tavoin. Tietoyhteiskuntakeskustelun juuret ovat maailmalla 1950-luvulla alkaneessa keskustelussa automaation ja myöhemmin mikrosirun vaikutuksista työllisyyteen ja tietotyön lisääntymiseen. Nämä ovat olleet konkreettisia tarttumakohtia ilmiöön, jonka laajuus on tehnyt siitä vaikeasti sanoiksi puettavan. Tietoyhteiskunnasta on puhuttu teollisuusmaissa kahdessa aallossa 1970-luvun lopulla ja 1990-luvun puolivälissä. Molemmissa tilanteissa etsittiin taloudelle uutta suuntaa kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Kummastakin seurasi myös merkittäviä ohjelmia: 1980-luvun alussa panostettiin teollisuusautomaation kehittämiseen ja 1990-luvulla tietoyhteiskunnan kehittämiseen kansallisen kilpailukyvyn takaamiseksi. Oleellista oli se, että luotiin pragmaattisia strategioita ja visioita, koska teoreettiset selitykset talouden lamaan tai rakennemuutokseen eivät riittäneet. 1 Itse tietoyhteiskuntakäsitteen synty liittyy laajemmin teollisen yhteiskunnan tilan diagnoosiin. Schumpeterin teoriaa teollisista vallankumouksista sovellettiin taloustieteisiin. Tieto- tai informaatioyhteiskunta nähtiin jatkeena jälkiteolliselle yhteiskunnalle, jossa perinteisen palvelusektorin kasvua seurasi informaatiosektorin kasvu. Tiedon merkitystä tuotannon tekijänä korostivat muun muassa Fritz Machlupin The Production and Distribution of Knowledge vuonna 1962, Peter F. Druckerin The Age of Discontinuity vuonna 1969, Daniel Bellin The Coming of Post-Industrial Society vuodelta 1974 ja Marc Poratin The Information Economy vuodelta Tärkeimmät visiot informaation keskeisestä taloudellisesta asemasta tulivat futuristi Alvin Tofflerilta ja japanilaiselta virkamieheltä Yoneji Masudalta. 3 Alvin Toffler jaksotti talouden kehitysasteita jo vuonna Hänen kuuluisin kontribuutionsa tietoyhteiskuntakeskustelulle on vuonna 1981 julkaistu The Third Wave 4, joka tarkastelee sosiaalisia aaltoja yhteiskunnan kehityksessä. Hänen mukaansa maanviljelyvallankumousta seuranneen teollisen sivilisaation jälkeen siirryttäisiin 20 vuodessa kolmanteen aaltoon, jonka selkärankana ovat elektroniikka, tietotekniikka, biologinen teollisuus, meriä hyödyntävä teollisuus ja avaruusteollisuus. 5 Itse tietoyhteiskunta (information society) -termi levisi laajempaan käyttöön vuonna 1972 Japanin hallitukselle jätetystä Yoneji Masudan mietinnöstä. 6 Myöhemmin Masuda määritteli teoksessaan The Information Society as Post-Industrial Society tarkemmin informaatioyhteiskuntaa hyvinvointiyhteiskunnan korkeimpana kehitysasteena, jossa intellektuaalinen luovuus kukoistaa teollisen hyvinvointiyhteiskunnan kulutuksen sijaan. Hänen mukaansa yhteiskunnan tuotannollinen voima on informaation tuotannossa ja henkisen työpanoksen tehostamisessa...informaatioyhteiskunta on verkostotalous, jossa asukkaat ovat tietoverkostojen avulla yhteydessä toisiinsa. 7 Ajatuksen pukivat 1970-luvulla konkreettiseksi ensimmäisenä tutkijat Porat ja Parker. He osoittivat Yhdysvaltain työllisyystilastoista, että suuri osa työstä tehtiin itse asiassa tietotalouden eli tietoa tuottavan ja käsittelevän talouden alalla. Pian tämän jälkeen OECD ryhtyi keräämään tilastoja tietotyöstä luvun lopulla käytiin jo laajaa julkista keskustelua tietotekniikan työllisyysvaikutuksista. Keskustelu jatkui ja monipuolistui 1980-luvulla, jolloin tietoyhteiskunta oli jo yleisesti käytetty termi. Käsitteeseen latautui hyvin erilaisia merkityksiä ja painotuksia. Tietoyhteiskuntakeskustelu kiteytyi karkeasti kahteen päälinjaan. Toisaalta puhuttiin tietoyhteiskunnasta (knowledge society), jolloin korostettiin tiedon ja osaamisen merkitystä tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, toisaalta informaatioyhteiskunnasta (information society), jolloin korostettiin sitä, millaisia muutoksia informaation prosessoinnin ja siirron kehit-

5 5 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Mikä tietoyhteiskunta? tyminen aiheuttaisi yhteiskunnalle. Suomenkielinen termi tietoyhteiskunta sisältää molemmat keskusteluperinteet. 9 Se käsitettiin ensin kuitenkin suppeammin informaatioteknologian yhteiskuntana, vasta myöhemmin termi syveni tarkoittamaan osaamisyhteiskuntaa luvun laajasta tietoyhteiskuntakeskustelusta ehkä tunnetuin on sosiologi Manuel Castellsin Information Age -trilogia. Hän on lanseerannut termin informationalismi, joka tarkoittaa industrialismia seuraavaa jälkiteollista yhteiskunta- ja tuotantovaihetta. Informationalismin päämääränä on teknologinen kehitys, toisin sanoen tiedon keräämisen ja informaation käsittelyn vaativampi kompleksisuus. Informationalismin myötä tiedosta ja informaatiosta on Castellsin mukaan lopullisesti tullut tuotannontekijöitä. 10 Tietoyhteiskunta-termiin sisältyy yhä lukuisia painotuseroja. Antti Hautamäki listasi Sitran tutkimuksessa Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa vuonna 1996 tietoyhteiskunnan eri määrityksiä ja painotuksia: Tietoyhteiskunta on informaatioyhteiskunta, jossa tieto on hallitseva tuotantovoima; kommunikaatioyhteiskunta, jossa uusi teknologia yhdistää ihmiset; jälkiteollinen yhteiskunta, jossa tuotannon paradigmoissa on tapahtunut muutos; postmoderni yhteiskunta, jossa modernisaatio on johtanut moniarvoisuuteen ja yksilöllistymiseen. Tietoyhteiskunta on myös palveluyhteiskunta, oppimisyhteiskunta ja asiantuntijayhteiskunta. 11 Suomalainen keskustelu tietoyhteiskunnasta on seurannut paljolti muiden teollisuusmaiden keskustelua luvulla puhuttiin tietotekniikan vaikutuksesta elinkeinorakenteeseen, 1980-luvulla tulevaisuusvisioista, roboteista ja tekoälystä. Valtionhallinnossa tehtiin Suomessakin tärkeitä linjauksia molempien strategia-aaltojen aikoihin: vuonna 1979 perustettiin teknologiakomitea arvioimaan uuden teknologian kehittämistä, ja seuraavana vuonna atk-alan neuvottelukunta ANK kirjoitti atk-poliittisen ohjelman. Vuonna 1994 kirjoitettiin kansallinen strategia tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Suomalaista tietoyhteiskuntaa on pyritty kehittämään yhteistyössä julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin kanssa. Valtionhallinnossa tietotekniikan soveltamista pohdittiin luvun alussa erityisesti tietojenkäsittelykomiteassa, jonka työn pohjalta perustettiin Valtion tietokonekeskus (VTKK). Visioita, kehittämistarpeita ja toimenpide-ehdotuksia valtionhallintoon toi erityisesti OECD:stä vuodesta 1975 toiminut valtiovarainministeriön atkalan neuvottelukunta (ANK). ANK:ssa käytiin 1970-luvun puolivälistä alkaen merkittävää keskustelua tietotekniikan kehittämisestä ja vaikutuksista. Sen korostamat koulutus, tutkimus, standardointi ja tiedonsiirron kehitys ovat näkyneet suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittymisessä. Konkreettisesti tietoyhteiskunnan perusteita rakennettiin 1960-luvulta alkaen mm. VTKK:ssa, verohallinnossa, Posti- ja lennätinlaitoksessa, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä, kun nämä rakensivat ensimmäisiä tietojärjestelmiään. Valtion tietokonekeskusta perustettaessa vuonna 1963 laadittiin yleissuunnitelma mm. väestökirjanpidon, autorekisterin, kiinteistörekisterin, valtiontalouden laskentatoimen ja tullitietojen siirtämisestä automaattisen tietojenkäsittelyn piiriin. 12 Tietotekniikan soveltaminen erityisesti pankkisektorilla ja julkisella sektorilla oli Suomessa jo varhain erittäin edistynyttä. 13 Suomi sijoittui vielä 1980-luvun alussa OECD-maiden vertailussa jälkijoukkoon, kun tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdennetut resurssit suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Suomalaista teknologiapolitiikkaa uudistettiin ja vaadittiin teknologian tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäämistä. Julkisen rahoituksen rooli oli tärkeä teollisuuspolitiikan suunnanmuutoksessa. Konkreettinen askel tietoteollisuuden kehittämiseen ja laite- ja ohjelmistotuotannon tehostamiseen oli Teknologian kehittämiskeskuksen TEKES:n perustaminen vuonna 1983 ja teknologiaohjelmien laajamittainen käyttöönotto. Niissä yritykset saattoivat tehdä yhteistä pitkän tähtäimen tuotekehitystä ja jakaa näin riskejä. TEKES:n ohjelmien merkitys mm. Nokian kehitykselle oli erityisesti välillisesti erittäin suuri. Nokia hyötyi koulutustason noususta ja innostuksesta informaatioteknologiaan. Nokian tutkimuskeskuksen johtajan, TEKES:n entisen pääjohtajan Juhani Kuusen mukaan juuri teknologiaohjelmien kautta tietotekniikan vallankumous siirtyi tehokkaasti teollisuuden ja muun yritystoiminnan piiriin. 14 Tutkimus- ja kehitysrahoitusta nostettiin Suomessa ja 1990-luvuilla johdonmukaisesti nopeammin kuin muissa teollisuusmaissa. Yksityisen sektorin panostus kasvoi

6 6 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Mikä tietoyhteiskunta? merkittävästi: julkisen sektorin osuus tutkimus- ja kehitysrahoituksesta oli 2000-luvun alussa enää noin 30 prosenttia. Ratkaisevaa suomalaiselle osaamiselle ja yritystoiminnalle on ennen kaikkea ollut innovatiivinen ilmapiiri. 15 Syitä Suomen tietoteollisuuden alan kasvulle onkin haettava laajemmin suomalaisesta toimintaympäristöstä: korkeasta koulutustasosta, teknologiaohjelmien aikaansaamasta sisäisen kilpailun ja yhteistyön kulttuurista sekä innostuksesta informaatiotekniikkaan. 16 Suomessa kehittyi 1980-luvulla myös laajempi erityinen yhteistyömalli, jota sovellettiin valtionhallinnon, tietotekniikan käyttäjien ja tuottajien kesken erityisesti tiedonsiirrossa ja yleisen tietoverkon kehittämisessä. Oleellista on se, ettei Suomessa toteutettu valtiojohtoista, ylhäältä annettua teknologiaohjelmaa, kuten esimerkiksi Ranskassa, vaan luotiin yhteistyöfoorumeita, joissa tarpeet ja tehtävät määriteltiin alhaalta, yrityksistä käsin. Vastaavaa yhteistyötä ei löydy muualta, vaan se on ollut pienen maan ja erityisen valtionhallinnon ja elinkeinoelämän välisen toimintakulttuurin hedelmä, epäilemättä yksi tärkeistä menestyksen avaimista. 17 Verkottunut työkulttuuri on omaksuttu myös laajemmin yritystoimintaan; suomalaisten yritysten, erityisesti Nokian toimintamallia voisi vähintäänkin kutsua klusteroituneeksi. 18 Myös Suomen telealan kehityksessä on omat erityispiirteensä. Toisin kuin muissa Euroopan maissa, joissa valtiolliset telemonopolit ovat suvereenisti vallinneet, Suomen telesektorilla on aina toiminut useita yrityksiä. Oikeusistuimia myöten käytyjen telekiistojen seurauksena syntyi 1980-luvulla lainsäädäntö, joka vapautti kilpailua. Kilpailun kannustama tuotekehitys ja tiedonsiirron infrastruktuurin rakentajien ja käyttäjien yhteistyö mm. tietoverkkojen luomisessa kehittivät perustan, jolle 1990-luvulla voitiin rakentaa tietoyhteiskunnan toimintoja, tietoverkkojen käyttökulttuuria ja palveluita. On selvää, että tietoyhteiskunnan todelliset edellytykset ovat syntyneet ennen kaikkea tietoteollisuudessa, elinkeinoelämän luomista uuden tekniikan innovaatioista ja sovelluksista. Yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat tehneet paljon ennakoivaa työtä, jolle julkinen hallinto on pyrkinyt luomaan suotuisaa kulttuuria. Merkittävintä Suomen tietoteollisuuden kehityksessä on ollut kuitenkin juuri se, mitä julkinen hallinto on jättänyt tekemättä: Suomen liberaali telepolitiikka ja laajemminkin avoimen kilpailun tukeminen on luonut perustan tietoteollisuuden menestykselle. Tietoyhteiskunnan laajemmalle kehittymiselle oleellista on ollut julkisen hallinnon osalta suotuisan toimintakulttuurin lisäksi panostus korkeaan koulutustasoon. Tämä on erityisesti näkynyt tietotekniikan käytön omaksumisessa ja eräänlaisten tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiuksien kehittymisessä 1990-luvun alusta alkaen. Suomalaiset kuuluvat epäilemättä maailman osaavimpiin tietotekniikan käyttäjiin. Usein tietotekniikan kehityksessä puhutaan räjähdysmäisistä muutoksista, nopeasta kasvusta ja uusista innovaatioista. Todellisuudessa tietotekniikan kehityshistoria osoittaa, että pitkät kehityskaaret ovat alalle tyypillisiä ja tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Paras esimerkki tästä on tietoverkkojen tekninen kehitys. Internet Pentagonin 1960-luvun sotilastekninen innovaatio oli 1980-luvulla tutkijoiden välinen verkko, hyvä kehitystulos panostuksesta tieteellisten hakukoneiden kehittämiseen, verkko monien tietopalveluiden, kansallisten ja kaupallisten verkkojen joukossa. Tiedonsiirron yhdentämistyötä ja standardointia yhteentoimivien verkkojen kehittämiseksi tehtiin vuosikymmen jos toinenkin, ennen kuin www-käyttöliittymä toi väylän tehokkaaseen tiedonsiirtoon ajasta ja paikasta riippumatta - kaikkialla maailmassa. Tilastokeskuksen tutkija Juha Nurmela on verrannut tietoyhteiskuntaa satuun keisarin uusista vaatteista: strategiat toivat ilmiön huulille, mutta tämä ei tarkoita, että itse tietoyhteiskunta olisi totta. Se missä määrin tietoyhteiskunta on toteutunut, riippuu määritelmästä. Totta on ainakin, että viimeisen 20 vuoden aikana tietotekniikka ja sen välineet ovat kehittyneet, ja niiden käyttö yleistynyt. 19 Tietoyhteiskunta-ajattelu läpäisi 20 vuodessa yhteiskunnan jokaisen sektorin, ja entisestä tietotekniikan kehittämisestä on nyt tullut talous-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa. Samalla kun tietotalous on elänyt omaa hypeaan, tietoyhteiskunta-puheille on ryhdytty luomaan sisältöä.

7 7 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tietotekniikka ja yhteiskunta Tietotekniikka ja yhteiskunta Tietoa vai teknologiaa? Eräät tutkijat ovat esittäneet, että tietokone edustaa kirjoitustaitoon verrattavaa uutta välinettä ihmiskunnan historiassa... Mitä tämä merkitsee yhteiskunnalle ja maailmanpolitiikalle on yhtä vaikeasti ennustettavissa kuin kirjoitustaidon leviämisen vaikutukset olisivat olleet sen alkuaikoina. 20 Atk-alan neuvottelukunta mietinnössään atk:n kehityksen vaikutuksista vuonna 1978 Tietotekniikan 21 kehityksen taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota Suomen valtionhallinnossa 1970-luvulla. Automaattista tietojenkäsittelyä koskevaa tietoutta oli hallinnossa 1960-luvulla Valtion tietokonekeskuksessa (VTKK). Siellä toteutettiin keskusrekisterien rakentaminen, joka oli merkittävä askel tietotekniikan yhteiskunnallisessa soveltamisessa. Suuria tietomääriä käsittelevät hallinnon virastot mm. VR, Posti- ja lennätinlaitos, Puolustusvoimat, Verohallinto ja Tilastokeskus olivat aloittaneet tietojenkäsittelyn koneellistamisen reikäkorttikoneilla jo 1950-luvulla. Keskustelu VTKK:n ympärillä oli kuitenkin ensimmäistä suomalaista tietokonepolitiikkaa. Ruotsin ja Tanskan lisäksi vastaavaa yksikköä ei löytynyt muista teollisuusmaista. 22 Vuonna 1972 perustettiin valtiovarainministeriöön Tietokonepolitiikkakomitea palvelemaan valtion omaa tietokonehankintaa. Vuonna 1975 perustettiin atk-alan neuvottelukunta ANK alan käyttäjien, yritysten ja asiantuntijoiden keskustelufoorumiksi. Julkishallinnon lisäksi uudessa neuvottelukunnassa olivat edustettuina mm. korkeakouluopetus, tutkimus, kauppa, teollisuus, pankkitoiminta ja ammattiyhdistysliike. 23 ANK näki tehtäväkseen atk:n kehityksen vaikutusten esilletuomisen, vaikka pitkän tähtäimen tulevaisuusvisioita oli vaikea tehdä. Automaattista tietojenkäsittelyä pidettiin pitkään puhtaasti teknisenä alana, jota koskevat kysymykset oli parasta jättää alan asiantuntijoiden ratkaistavaksi. Tietotekniikan konkreettista kehitystyötä haittasi se, ettei sen laajaa vaikutusalaa ymmärretty yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suhtautuminen atk:n aiheuttamiin muutoksiin ja tulevaisuuden visioihin oli helposti negatiivista, ja lehdistö kiinnitti huomiota lähinnä tietokoneiden tekemiin virheisiin - usein humoristisessa valossa luvun lopussa ANK:ssa todettiin, etteivät päätöksentekijät eivätkä suuri yleisö olleet vielä tiedostaneet, miten moniin vakavasti otettaviin ja jokapäiväisiin asioihin automaattinen tietojenkäsittely oli jo alkanut vaikuttaa. 24 Tällaisessa tilanteessa keskustelu visioista ja tietotekniikan tuomasta laajasta ajatuksellisesta muutoksesta oli vielä ennenaikaista. Oli yksinkertaisempaa vedota taloudellisiin seikkoihin. Suhtautuminen tietotekniikkaan muuttui vakavammaksi, kun sen tuoma muutos taloudelliselle tuottavuudelle ymmärrettiin: Sen lisäksi, että tietokone edellä kuvatulla tavalla lisää ihmisen suorituskykyä, sitä on yhä kasvavassa määrin sovellettu laitteiden, erityisesti teollisuuden, koneiden ja tuotantoprosessien ohjaamiseen. Automaattinen ohjaus on vielä tarkempaa ja herkempää kuin ihmisen suorittama, joten sen avulla on voitu lisätä työn, pääoman ja muiden tuotantotekijöiden tuottavuutta. (ANK:n mietintö 1978) 25 Suomen valtionhallinnon aktivoituminen 1970-luvun lopussa liittyi kansainväliseen kehitykseen, sillä atk-poliittisia ohjelmia sekä tietotekniikan kehitystä ja vaikutuksia kartoittavia selvityksiä laadittiin eri tahoilla. UNESCO:n atk-politiikkaa koskevassa konferenssissa vuonna 1978 ilmeni, että atk:lla oli keskeinen asema monien maiden kansallisissa kehittämissuunnitelmissa niin idässä kuin lännessä. OECD-maat ja Euroopan talousyhteisö EEC nostivat vuonna 1980 tietojenkäsittelyalan kehittämisen tärkeään rooliin taloudellisen kilpailukyvyn takaamisessa; erityistä painoa pantiin USA:n ja Japanin etumatkan kuromiseen tietotekniikan laitetuotannossa. Tietokoneteollisuutta oli tuettu maan yleisen kilpailukyvyn edistämiseen tähtäävällä julkisella politiikalla Japanissa ja joissakin Euroopan maissa 1960-luvulta alkaen, USA:ssa jo 1950-luvulta alkaen. 26 Suomessakin katsottiin, että koska talouselämä joutuisi kamppailemaan tulevaisuudessa kiristyvässä kilpailussa, olisi suuri virhe jättää tarkoin hyödyntämättä yksi tärkeimmistä tuottavuuden kohottamiskeinois-

8 8 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tietotekniikka ja yhteiskunta ta pitkällä tähtäyksellä. 27 Kansainvälistä kilpailukykyä korostettiin Suomessa myös ulkopoliittisista syistä: johtavien teollisuusmaiden kehitystä oli seurattava, ettei lännen kehityksestä jäätäisi jälkeen. Tietotekniikan yhteiskunnalliset vaikutukset otettiin poliittisessa keskustelussa huomioon ennen kaikkea työelämän rakennemuutoksen yhteydessä. Keski-Euroopassa käyty lehdistökirjoittelu 1970-luvun lopussa mikrosuorittimien työllisyysvaikutuksista aloitti laajan julkisen keskustelun atk:n vaikutuksista, ja teknologian kehitystä pohtivia komiteoita perustettiin kaikkialla länsimaissa. 28 Uuden teknologian käyttöönotto kilpailukyvyn parantamiseksi ja siihen liittyvä työllisyyspolitiikka saivat myös Suomessa korkeimmalta poliittiselta tasolta kaikupohjaa. Valtioneuvosto asetti vuonna 1979 teknologiakomitean arvioimaan teknisen kehityksen tulevaisuutta ja vaikutuksia. 29 Teknologiakomitean tehtävänä oli kartoittaa teknisen kehityksen ja erityisesti automaation tilaa ja kehitysnäkymiä sekä tutkia automaation vaikutuksia kilpailukykyyn, hallintoon, tuottavuuteen, työllisyyteen, työtehtäviin, luonnonvarojen käyttöön ja elinympäristöön. Poliittisen kuuluvuuden vuoksi komitealla oli tukiryhmä, jossa puolueet olivat edustettuina, ja mm. pääministeri Mauno Koiviston poliittinen sihteeri Paavo Lipponen perehtyi tuolloin atk:n tulevaisuuden visioihin. Teknologiakomitea käsitteli raporteissaan uuden tekniikan vaikutuksia laajasti teknisestä, taloudellisesta, sosiaalisesta sekä koulutus- ja tutkimuspoliittisesta näkökulmasta. Komitean päämääränä oli kansallisen aseman säilyttäminen kansainvälisessä taloudessa ja teknologisessa kilpailussa, automaation aiheuttaman rakenteellisen työttömyyden tasoittaminen ja työhön kohdistuvien haittavaikutusten vähentäminen yhteiskuntapolitiikalla. Komitean työn tärkeimpänä tuloksena oli tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostaminen ja Teknologian kehittämiskeskus TEKES:n perustaminen. Teknologiakomitean ja samaan aikaan toimineen ANK:n vertailu on mielenkiintoista. Teknologiakomitean toiminta-alana oli koko teknologian kenttä. Tietotekniikan osalta komitea toimi kuitenkin pitkälti perinteisten ajatusmallien pohjalta korostaen automaatiota ja laitetuotantoa. 30 ANK:ssa taas tietotekniikka nähtiin laitteiden sijaan tiedon tuottamisen, keräämisen ja säilyttämisen tekniikkana. Eri tehtävänasettelujensa lisäksi tämä käsitteellinen ero tuotannollisen ja taloudellis-hallinnollisen soveltavan tietotekniikan 31 korostuksissa näyttää luoneen luontevan tehtävänjaon atk-alan neuvottelukunnan ja teknologiakomitean työhön. ANK edisti tietotekniikan käyttöönottoa ja vaikutuksia palvelualoilla ja hallinnossa, teknologiakomitea puolestaan teollisuudessa ja työllisyyspolitiikassa. 32 Komitean varajäsenen Ilmari Pietarisen mukaan teknologiakomitean työ oli poliittisten jännitteiden vuoksi riitaista, eikä komiteassa ollut atk:n asiantuntemusta edustettuna juuri lainkaan. 33 Vuoden ajan toimineen teknologiakomitean työ ja sen ehdottama rahoitus oli kuitenkin erittäin merkittävää silloisen teknologiarakenteen uudistamisen lisäksi myös myöhemmän tietoyhteiskuntakehityksen kannalta; ilman edistynyttä laitekehitystä olisi ollut mahdotonta kehittää tietotekniikan tehokasta taloudellis-hallinnollista soveltamista, saati tietojärjestelmiä, palveluita tai verkkoja. Toisin kuin teknologiakomitea, yli 15 vuotta toiminut ANK oli asiantuntijaelin, jonka työn tuloksena ei jaettu rahoitusta. Se loi tietotekniikan soveltamisen edellytyksiä, ja painotti tietotekniikan opetuksen, koulutuksen, tutkimuksen, sekä tiedonsiirron ja standardoinnin tärkeyttä. Soveltavaa tutkimusta varten ANK ehdotti vuonna 1981 Tietotekniikan kehittämiskeskuksen perustamista. ANK:n laajempana ohjelmana oli edistää Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä siten, että tietotekniikan mahdollisuuksia käytetään tehokkaasti hyväksi. Se laati vuonna 1980 samana vuonna kuin teknologiakomitea jätti mietintönsä atk-poliittisen ohjelman, joka oli tarkoitettu pohjaksi hallituksen hyväksymälle valtakunnalliselle kehityspolitiikalle. ANK katsoi, että atk:hon liittyvät kysymykset olivat saavuttaneet niin laajan yhteiskunnallisen merkityksen, että ne tulisi ottaa vakavasti huomioon valtakunnallisessa päätöksenteossa. 34 Mietintö ei kuitenkaan koskaan edennyt poliittisille päättäjille, ja merkillepantavaa on, että vielä vuonna 1992 OECD:n riippumaton asiantuntijaryhmä mainitsi maaraportissaan Suomen tietoyhteiskuntakehityksen heikkoudeksi atk-poliittisen ohjelman puuttumisen. 35

9 9 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tietotekniikka ja yhteiskunta Tiedolle rakennettu Todennäköisesti on kysymys syvällisestä muutoksesta, joka jättää jälkensä kaikkien maiden talouteen ja kulttuuriin. ANK vuonna 1978 Teknologiakomitean ja Atk-alan neuvottelukunnan luvun vaihteen mietinnöistä on ensimmäistä kertaa Suomessa luettavissa tulevan tietoyhteiskunta-kehityksen ajatukselliset lähtökohdat. ANK:n näkökulmassa korostui tietotekniikan tuoma muutos yhteiskunnalle. Se pyrki tuomaan esille, ettei itse informaation saannin merkitystä talouden ja yhteiskunnan kehitykselle vielä riittävästi ymmärretty. 36 Tärkeimpänä kansakunnan hyvinvoinnin pitkällä tähtäyksellä määräävänä tekijänä pidettiin tiedon tasoa sekä kykyä hyödyntää tietoa tuotannon ja kulttuurin luomiseksi sekä yhteiskunnan rakentamiseksi. 37 ANK:n mukaan tietotehtävien ja tietotuotteiden osuuden voimakkaasta kasvusta seuraisi talouden rakennemuutos. Informaation merkitys kumuloituu, koska kulutustottumukset muuttuvat elintason kasvaessa, ja tuotantoprosessit monimutkaistuvat. Monimutkaistuva yhteiskunta taas vaatii lisää tietojen käsittelyä. Tätä myötä tietotekniikka ei voisi olla aiheuttamatta suuria muutoksia mm. työtehtävien sisältöön, ammattirakenteeseen, työmotivaatioon, kulutustottumuksiin, hallintoon ja elinkeinoelämään kohdistuviin palvelutaso-odotuksiin, näiden rakenteen kehitykseen, yksilöiden maksutottumuksiin ja vapaa-ajan käyttötapoihin. 38 Teknologiakomitean näkemys lähti automaation vaikutuksesta tuottavuuteen, työhön ja vapaa-aikaan. Ajatus tiedon merkityksestä tuottavuudelle ei sinänsä ollut uusi. Tiedon kasvava merkitys yhteiskunnalle tiedostettiin Suomessa jo 1950-luvulla, kun Olavi Niitamo pohti vuonna 1958 väitöskirjassaan tiedon merkitystä tuottavuudelle. 39 Automaation ja tietotyön lisääntymisen työllisyysvaikutuksista keskusteltiin 1960-luvulta alkaen: todettiin, että ammattitaitoisen työvoiman tarve kasvoi ja syntyi sekä rakenteellista työttömyyttä että työvoimapulaa. 40 Teknologiakomitea puhui informaatioyhteiskunnasta, jossa informaatiosta on muodostunut yhä tärkeämpi tuotannon tekijä. Uusi teknologia edistää yhteiskunnan vähittäistä muuttumista yhä enemmän informaatiota hyödyntäväksi. 41 Daniel Belliä mukaillen komitea näki informaatioyhteiskunnan syntyvän taloudesta, jossa työvoiman käytön painopiste on siirtynyt tavaroiden valmistuksesta tiedon tuottamiseen ja jakamiseen. 42 Kehityksen yhteiskunnallisista vaikutuksista Teknologiakomitea otti esille teknisen kehityksen vaikutuksen hallinto- ja ohjausjärjestelmiin, työtehtäviin ja ammattirakenteisiin, sekä työturvallisuuteen ja työsuojeluun. Komitean laskelmien mukaan 27 % työvoimasta toimi informaatioammateissa vuonna Komitea puhui uuden teknologian vaaroista valvonnan välineinä ja hyödyistä hallinnon kehittämisessä. Kehityksen vaikutus työhön ja vapaa-aikaan olisi komitean mukaan suuri: ihmisten tiedonsaantimahdollisuudet paranevat, mutta uuslukutaidottomuus uhkaa. Uudet viihdetuotteet (kuten videogrammit, tekstitelevisiot ja erilaiset telepalvelujärjestelmät ) yleistyvät, mutta ne jakavat kuluttajat aktiivisiin ja passiivisiin.ympäristön rasitukset pienenisivät Teknologiakomitean mukaan uudessa taloudessa: tehomaataloudella ja puhdistuslaitoksilla uskottiin voitavan vähentää saasteiden määrää. 44 Informaatiosektorin keskeisyys sai Suomessa huomiota akateemisessa ja julkisessa keskustelussa jo varhain 1980-luvulla. Teknologiakomitean mietintö aiheutti julkista keskustelua ja esimerkiksi aihetta Informaatiotekniikka ja yhteiskunta käsiteltiin Suomen tiedeakatemian valtuuskunnan päivillä vuonna Helsingin Sanomien alakertapalstalla VTT:n tutkija Aatto J. Repo kirjoitti vuonna 1982 tulevaisuuden informaatioyhteiskunnan tietojärjestelmistä. 46 Merkittävä avaus tietoyhteiskuntakeskusteluun tuli professori, kansanedustaja Martti Tiurin Tulevaisuus alkaa nyt -kirjan myötä vuonna Hän käytti informaatioyhteiskunnan sijaan tietoyhteiskunta-termiä. Tiurin mukaan Suomesta tulisi lähimmän kymmenen vuoden aikana tietoyhteiskunta, ja jokaiseen kotiin ja työpaikkaan tulisi tietoyhteiskunnassa laajakaistainen tiedonsiirtoyhteys. 47 Professori Osmo A. Wiio määritteli vuoden 1986 Helsingin yliopiston Studia Generaliassa tietoyhteiskunnan tarkoittavan yhteiskunnan vaihetta, jossa suurin osa työssäkäyvästä väestöstä saa toimeentulonsa käsittelemällä tietoa aineen käsittelemisen sijasta. 48 Timo Siivonen puolestaan arvioi Suomen tietoyhteiskunnan tilaa vuonna 1986 Liikenneministeriön tutkimuksessa Tietoyhteiskunta meissä. Pelot, toiveet ja teot: Jos määrittelemme tietoyhteiskunnan tilaksi, jossa yli puolet työssäkäyvistä työskentelee tietoammateissa (kuten sanomalehtien toimittajat ja lehdenjakajat) olemme jo lähellä tietoyhteiskuntaa. 49

10 10 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tietotekniikka ja yhteiskunta Teknologiakomitea referoi vuonna 1980 Daniel Bellin ajatusta informaatioyhteiskunnasta. Informaation merkitystä tuotannolle korostettiin. Tiedosta on tullut muutoksen perusta, muutosta ohjaava voima ja tuotannontekijä samalla lailla, kun työ ja pääoma olivat teollisessa vaiheessa luvun lopulla tietoyhteiskuntakeskustelun korvasi Suomessa keskustelu hallitusta rakennemuutoksesta, ja tietoyhteiskunnasta alettiin uudelleen puhua 1990-luvulla kansainvälisen strategia-aallon seurauksena. 50 Millä periaatteilla tietoyhteiskuntaa sitten lähdettiin julkisen hallinnon taholta 1980-luvun Suomessa rakentamaan? Tietoyhteiskunnan säädöspuitteet, mm. tekijänoikeuskysymys ja tietoturva otettiin esille jo 1970-luvulla. Ennen kaikkea nostettiin esille koulutuksen, tutkimus-ja kehitystyön, standardoinnin ja tiedonsiirron kehittämisen tärkeys. Tietoteollisuuden kehittämiseksi Teknologiakomitean työn kuluessa todettiin, että Suomessa tarvittiin entistä määrätietoisempaa teknologiapolitiikkaa. Tekniset innovaatiot ja niiden taloudelliset mahdollisuudet oli käytettävä hyödyksi. Tämän takaamiseksi oli lisättävä investointeja, panostettava koulutukseen ja nostettava tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Suomen tutkimuspanos olikin pitkään teollistuneiden maiden alhaisimpia: tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat vuonna 1977 ainoastaan miljoonaa markkaa eli 1,07 % bruttokansantuotteesta luvun alussa yritykset ja julkinen sektori alkoivat panostaa kasvavassa määrin sekä omaan, että yhteiseen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteyksiä pyrittiin parantamaan ja etsimään kansallisia vahvuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Informaatioteollisuudesta tulisi Teknologiakomitean mukaan 1980-luvulla tulevaisuuden strateginen teollisuudenhaara, johon kaikki johtavat teollisuusmaat sijoittavat. Tiedon keruu, jalostus, varastointi, markkinointi ja jakelu ovat muodostumassa atk-pohjaiseksi teolliseksi yritystoiminnaksi, tietoteollisuudeksi, joka kattaa sekä tietoon kohdistuvan teollisen ja kaupallisen toiminnan että sen apuvälineet ja järjestelmät. 51 Laitetuotannossa tunnustettiin riippuvuus kansainvälisestä tuotekehityksestä, mutta pyrittiin kotimaiseen osaamiseen perustuvaan tietotekniikan hyväksikäyttöön omaa tuotan-

11 11 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tietotekniikka ja yhteiskunta toa kehittämällä. Tätä ei ajateltu saavuttaa protektionistisin toimenpitein, vaan tuomalla ulkomaista tekniikkaa ja osaamista. 52 Vaikka alan kansainvälisen kehityksen nähtiin ohjaavan myös Suomen teknistä, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, korostettiin, että suuntaavalla atk-politiikalla voitaisiin itse määritellä ja vaikuttaa siihen, millaisilla päämäärillä ja arvoilla kehitys tapahtuu. Ajateltiin, että elinkeinorakenteen muutosta voitaisiin tasoittaa yhteiskuntasuunnittelulla ja uskottiin, että lainsäädäntöä uudistamalla voitaisiin torjua kehityksen tuomia haittavaikutuksia ja estää ristiriitatilanteita. Yhteiskuntakeskustelussa puhuttiin paljon teknisen kehityksen haittavaikutusten välttämisestä. Sosiologi Erik Allardt sanoikin vuonna 1986 kehityksen ohjaamisen mahdollisuuksista: Tekniikka jättää meille myös jonkinlaista valinnanvaraa. Historia tarjoaa meille lukuisia esimerkkejä siitä, miten tekniset uutuudet ja keksinnöt eivät leviä ja murtaudu läpi automaattisesti. Niiden leviäminen ja laaja-alainen käyttöönotto edellyttävät tiettyjä sosiaalisia muotoja ja taloudellisia asenteita. 53 Tiedon merkityksen korostuttua tärkeäksi tuli ajatus jokaisen kansalaisen oikeudesta tietoon: Vaikka tieto on tuotantohyödyke, yleisen yhteiskunnallisen tiedon tarve on erittäin tärkeä sirpale- ja spesiaalitiedon rinnalla. Siksi ensisijaisesti on ajateltava, että informaatiotekniikka on poliittista. (Reino Paasilinna 1986) 54 Suomalaista tietoyhteiskuntaa lähdettiin kehittämään korkean koulutustason pohjalta. 55 Tieto oli saatava tuottamaan: korkeasta tiedon tasosta ei olisi hyötyä, jollei yhteiskunta hallitsisi tiedon tallentamiseen, keräämiseen, siirtämiseen, levittämiseen ja käyttöön soveltamiseen tarvittavia menetelmiä. 56 Yhteiskunnan tietohuolto olisi turvattava, ja se tulisi nähdä yhtä oleellisena kuin energiahuolto tai terveydenhuolto. Tämän vuoksi olisi tärkeää tuottaa kansalaisille tietopalveluja ja tietokantoja. Vuonna 1985 ANK suositteli, että uuden yhteiskunnan toisen lukutaidon eli atk-opetuksen antaminen oli käynnistettävä yläasteilla ja lukiossa. 57 Vuonna 1988 Tietotekniikan neuvottelukunta (entinen ANK) esitti mittavia panostuksia tietoyhteiskunnan perusvalmiuksien antamiseen runollisella otsakkeella Tiedolle rakettu. Neuvottelukunta toi esille, että tietotekniikan tutkimusta vaivasi Suomessa ammattilaisten puute. Tutkimusta oli jo lähes kaikissa korkeakouluissa, ja määrärahat olivat hitaasti kasvaneet, mutta jatkokoulutettujen määrä pysyi huolestuttavan pienenä alan kasvuun nähden. Tutkimusresurssien nostaminen kansainväliselle tasolle olikin tärkeä tavoite koko 1980-luvun. 58 Kansalaisilla katsottiin oman etunsa vuoksi olevan hyödyllistä olla tietotekniikan soveltamisen valmiudet, ei ainoastaan tuntemusta teknisten välineiden käytöstä. Koulutuksessa pyrittiin myös saamaan aikaan asennemuutoksia. 59

12 12 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tietotekniikka ja yhteiskunta Tietotekniikan soveltaminen ja hyödyntäminen yrityksissä ja yhteisöissä on hyvin tärkeä asia, joka nostaa tuottavuutta. Ajatus oli jäämässä teknisten laitteiden ja tekniikan valmistuksen varjoon. Siksi haluttiin perustaa yhteisö, joka keskittyisi pelkästään soveltamiseen. Eero Kostamo TIEKEn perustamisen motiiveista Tietotekniikan kehittämiskeskuksen perustaminen Tietotekniikan soveltavaa tutkimusta, koulutusta ja standardointia tehtiin 1970-luvulla harrastuspohjalta Tietotekniikan Liitossa. Toiminta haluttiin kuitenkin muuttaa pysyväksi yksiköksi, jossa sille olisi mahdollista saada parempi rahoituspohja ja päätoimista työvoimaa. 60 Atk-alan neuvottelukunta kaipasi lisäksi toimeenpanevaa elintä tietotekniikka-alan toimintaedellytyksien kehittämiseen. 61 Suomen Pankkiyhdistyksessä toiminut Eero Kostamo muisteli TIEKEn perustamisen motiiveja: Tietotekniikan alan piirissä oli osa, joka ei mielestämme saanut riittävää ymmärrystä. Tietotekniikan soveltaminen ja hyödyntäminen yrityksissä ja yhteisöissä on hyvin tärkeä asia, joka nostaa tuottavuutta. Ajatus oli jäämässä teknisten laitteiden ja tekniikan valmistuksen varjoon. Siksi haluttiin perustaa yhteisö, joka keskittyisi pelkästään soveltamiseen. 62 Tietotekniikan kentällä toimivat tuolloin lähinnä Valtion tietokonekeskus, yritysten atk-osastot, laitetoimittajat ja korkeakoulut. Korkeakoulututkimusta pidettiin TIEKEn perustajavoimien taholta arvokkaana, mutta se oli käytännölle liian etäistä, eikä tutkimuksella ollut tarvittavaa näkyvyyttä. Niinpä kaivattiin jonkinlaista käytännön ja tieteen välimaastoon asettuvaa tutkimusvoimaa. 63 ANK harkitsi toiminnoille aluksi jo olemassaolevaa sijoitusorganisaatiota, mutta Sitra ja VTT eivät katsoneet toimintojen kuuluvan toimialaansa. 64 Erillisen yhdistyksen perustaminen oli luontevaa myös siksi, että siltä haettiin jonkinlaista neutraliteettia. Tarve tietotekniikan taloudellis-hallinnollisen tutkimuskeskuksen perustamisesta kirjattiin vuonna 1980 atk-poliittiseen ohjelmaan. 65 Perustamiseen ryhdyttiin seuraavana vuonna. Valtion ja Tietotekniikan Liiton lisäksi ATK-instituutti oli sellainen taho, joka katsoi suoraan hyötyvänsä soveltavasta tutkimustyöstä ja siitä tuli yhdistyksen kolmas perustajajäsen. 66 Koska yritysten arveltiin olevan haluttomia rahoittamaan sellaista tutkimusta, joka oli luonteeltaan yleishyödyllistä, katsottiin, että yritykset olisivat epäsuorasti mukana ATK-instituutin kannatusyhdistyksen ja Tietotekniikan liiton jäsenyyden kautta. 67 Perustava kokous pidettiin 11. marraskuuta 1981 Ravintola Savoyssa. Yhdistys sai nimekseen Tietotekniikan kehittämiskeskus ry, josta myöhemmin alettiin käyttää lyhennettä TIEKE. Valtiovarainministeriön ylitarkastaja Heikki Stenlund esitteli kokouksessa ANK:n työryhmän valmistelemat säännöt ja yhdistyksen toiminnan tavoitteet seuraavasti: Tietotekniikan kehittämiskeskuksen tarkoituksena on edistää tietotekniikan hyväksikäyttöä Suomessa erityisesti kaupallis-hallinnollisessa tietojenkäsittelytehtävissä, huomioon ottaen taloudelliset ja inhimilliset näkökohdat. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kartoittaa tietojenkäsittelyn tutkimustarvetta ja välittää tutkimustehtäviä, suorittaa tutkimus- ja selvitystehtäviä, harjoittaa tiedotustoimintaa, laatii käytäntöjä yhtenäistäviä suosituksia. 68 Tietotekniikan taloudellis-hallinnollinen tutkimus Aluksi Tietotekniikan kehittämiskeskuksen toiminnassa korostui järjestelmäkehitys, johon mentiin oikeastaan historiallisistakin syistä. Tietotekniikan Liitto oli tehnyt sitä jo 1960-luvun lopusta lähtien, ja ATK-instituutin kannalta oli erittäin tärkeää saada järjestelmäkehitystä koskevaa koulutusmateriaalia. 69 Kehitetty tietojärjestelmien systeemityömalli edisti nimenomaan tietotekniikan taloudellis-hallinnollista sovellusta. Melko pian järjestelmäkehitykseen alkoi kuitenkin tulla kaupallisia tuotteita, eikä toiminnalle ollut keskuksessa enää samanlaista perustetta. 70 Yhdistys hakikin roolia tietotekniikan kehittämisen kentällä. Monet visiot ja kasvunäkymät eivät toteutuneet, koska toisaalta kaupalliset vaihtoehdot leikkasivat tiettyä kehitystarvetta, toisaalta taas alkuperäinen ajatus eräänlaisesta hallinnollisesta TEKES:stä, yhteiskunnan voimakkaasta satsauksesta tietotekniikan soveltamisen tehokkuuteen ei toteutunutkaan. 71 Kehittämiskeskuksen hallitus katsoi, että työn tulisi pitäytyä yleishyödyllisellä alueella. Rahoitus oli tiukassa. 72 TIEKEn hallitukseen kuulunut Kalevi Kontinen arvelikin, että valtiovetoisen teollisuuspolitiikan ongelmat alkoivat 1980-luvun kuluessa näkyä myös keskuksen rahoituksessa: Ehkä kaikkein tervein argumentti rahan niukkuudelle oli, ettei sittenkään enää jaksettu uskoa, että valtion rahalla voitaisiin kehitystä ohjata. Kehitys jätettiin huolettomammin markkinavoimien haltuun, mikä näyttää jälkikäteen olleen viisas ratkaisu. 73 Kehittämiskeskuksen toimiala määriteltiin vuonna 1983 sekä julkishallintoa että yrityselämää palvelevaksi yhteyskanavaksi eri palveluntarjoajien, tutkimusorganisaatioiden ja hyödyntäjäorganisaatioiden välillä. 74 Kehittämistyötä tehtiin kolmesta näkökulmasta: teknisestä näkökulmasta, jolloin arvioitiin uusien tietoteknisten tuotteiden käytettävyyttä; taloudellisesta, jonka kautta tarkasteltiin tietotekniikan soveltamisesta aiheutuvia hyötyjä ja kustannuksia; ja sosioteknisemmästä näkökulmasta, jossa arvioitiin soveltamisen vaikutuksia inhimillisellä tasolla, esim. toimistotyössä. 75 TIEKEssä tehtiin lukuisia näitä koskevia tutkimuksia ja selvityksiä 1980-luvulla. Standardointityö oli lisäksi TIEKEn keskeinen ja välttämätön työsarka. 76

13 13 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tiedonsiirron kilpailu ja yhteistoiminta Tiedonsiirron kilpailu ja yhteistoiminta Tietoverkkojen kehittäminen: Telekiistat ja kilpailun vapautuminen Teleyhtiöiden riitely ja sen kirvoittama kilpailu nousivat aivan keskeiseksi menestyksen tekijäksi ja edesauttoivat suomalaisen teleteollisuuden kehittymistä. 86 Hannele Pohjola v Tietotekniikan käytön lisääntyessä tietokoneiden ja järjestelmien välisistä yhteyksistä tuli soveltamisen kehittymisen ehdoton edellytys. Atk-alan neuvottelukunta pohdiskeli vuosien 1978 ja 1980 mietinnöissään myös tietoverkkojen yleistymisen vaikutuksia. Suomessa ei tuolloin ollut kuin joitakin toisistaan irrallaan olevia tietoverkkosovelluksia pankki- ja vakuutustoiminnan, tukkukaupan ja liikenteen aloilla, mutta 1980-luvulla tietoverkkojen käytön odotettiin laajenevan yritysten väliseen toimintaan. 77 Merkittävintä tulisi olemaan atk-verkkojen ja atk:n palvelujen hyväksikäytön laajeneminen entistä lähemmäs jokaista kansalaista. Tietoverkkojen uusiksi sovellusaloiksi tulisivat toimistoautomaatio ja yritystenvälinen posti, julkisen hallinnon palvelut, vähittäiskauppa ja yleisön palvelupäätteet, kotipääte eli tiedin ja jokamiehen informaatiopalvelu. 78 Lisäksi tiedonsiirron määrä tulisi rajusti kasvamaan, kun yhä useammat ammattiryhmät ja vähitellen suuri yleisö joutuisivat suoraan tekemisiin tietoverkkoihin liittyvien laitteiden kanssa ja atk-verkot jokapäiväistyisivät. 79 Panostus tiedonsiirtoon katsottiin välttämättömäksi kehityksen edellytykseksi. Tiedonsiirtoon käytettiin aluksi puhelinverkkoja, mutta tekniikka oli epäkäytännöllistä ja tehotonta. Uusina siirtotekniikkoina olivat tulossa käyttöön kaapelit, radiolinkit, satelliittiyhteydet ja ns. optinen kuitu. 80 Vuonna 1981 saatiin käyttöön yleinen Posti- ja lennätinlaitoksen (myöh. Posti- ja telelaitos, nyk. Sonera Oyj) tarjoama tiedonsiirtopalvelu, joka perustui vielä piirikytkentäiseen tekniikkaan. Pohjoismaat laativat yhdessä yleisen tiedonsiirtoverkon teknisen määrittelyn, jotta verkkojen yhdenmukaisuus toteutuisi. 81 Yleisen datansiirtoverkon lisäksi tiedonsiirtoa mullisti digitalisoituminen. Vuonna 1980 digitaalisia siirtoteitä käytettiin jo paikoin puhelinkeskusten yhdysjohtoina, ja kehitys oli johtamassa siihen, että periaatteessa yksi integroitu televerkko hoitaisi kaikentyyppisen tiedon siirtämisen bitteinä. Tähän vaadittavien investointien ja suunnittelutyön suuruuden takia uuden tekniikan läpivientiin arvioitiin 1970-luvun lopussa kuluvan aikaa noin vuotta luvulla uskottiin vielä suuriin keskitettyihin datansiirtoverkkoihin, mutta kehitys vei mikrojen yleistymisen myötä erillisten yritysten ja organisaatioiden pienverkkojen rakentamiseen ja näiden yhdistämiseen. 83 Datansiirto (tiedonsiirto teleyhtiöille) luettiin vielä 1980-luvun alussa valtion monopoliksi. Dataverkon maantieteellinen kattavuus olisi ollut mahdollista vain Posti- ja lennätinlaitoksen ja yksityisten puhelinyhtiöiden yhteistyöllä, mutta teleyhtiöt kiistelivät 1980-luvulla datasiirron toimiluvista. Sillä aikaa yritykset ja organisaatiot toteuttivat omia erillisiä verkkoja. Esimerkkinä telealan hajaannuksesta voidaan mainita pankkien tiedonsiirto: Posti- ja lennätinlaitos torjui ajatuksen pankkien yhteisverkosta, mikä taas lähensi pankkeja yksityisiin puhelinyhtiöihin ja loi yhteistyötä erillisverkkojen kehittämiseksi. 84 Dataliikenteen harjoittamisen oikeuksista riideltiin 1980-luvun puolivälissä erittäin verisesti. Kiista alkoi jo 1969 datasiirron määrittelemisestä ja kärjistyi 1980-luvun alussa. Oikeuskansleri joutui pohtimaan, oliko datasiirto lennätinliikennettä, johon Posti- ja lennätinlaitoksella oli valtion monopoli, vai puhelinliikennettä, jolloin sitä voisivat harjoittaa myös yksityiset puhelinyhtiöt. 85 Riita kilvoitti tuotekehitystä. Hannele Pohjolan mukaan juuri kilpailu nousi telealan vahvaksi kehitystekijäksi: Teleyhtiöiden riitely ja sen kirvoittama kilpailu nousivat aivan keskeiseksi menestyksen tekijäksi ja edesauttoivat suomalaisen teleteollisuuden kehittymistä. 86 Telealan varhainen kilpailu ja kiista toimiluvista johtivat vuonna 1986 Euroopan edistyksellisimmän telelain säätämiseen ja toimilupien myöntämiseen yksityiseen datasiirtoon.

14 14 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tiedonsiirron kilpailu ja yhteistoiminta Laki teki Suomesta telepolitiikan kärkimaan. Liberalisointia jatkettiin sittemmin teletoiminnan muihin palveluihin. EU:ssa aloitettiin teletoiminnan vapauttaminen vasta luvun lopulla. Kilpailu datasiirrosta laajeni 1980-luvun lopulla matkapuhelintoimintaan. 87 Kuten pääsy datasiirron markkinoille, myös pyrkimys päästä käsiksi langattomaan viestintään oli omiaan kasvattamaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa alalla. Suomalaisen telesektorin edistyksestä kerättiin satoa jo vuonna 1991, kun Radiolinja avasi maailman ensimmäisen kaupallisen gsm-matkapuhelinverkon. 88 Tiedonsiirto oli muutenkin Suomessa varhain edistynyttä. Vuonna 1986 arvioitiin, että Suomi oli Euroopan toinen datasiirtoliittymien tiheydessä työssäkäyvien asukkaiden määrässä mitaten. 89 Yhteistyön ilmapiiri Suomen edistyneen tiedonsiirron infrastruktuurin takana oli erityinen toimintaympäristö, jossa sekä kilpailu että yhteistyömahdollisuudet olivat hedelmällisessä tasapainossa. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton Hannele Pohjolan mukaan juuri käyttäjien omista tarpeista nouseva kehitystyö on ollut Suomessa erityinen menestyksen mahdollisuuksia siivittänyt tekijä. 90 Tietotekniikan käyttöönottoa hidasti standardoinnin tarve, joka vaati mittavaa yhteistyötä laitevalmistajien, telelaitosten ja käyttäjien välillä. Tiedonsiirron alalla kehittyi luvulla yhteistyömalli, jossa talouselämän eri toimijat, pankit, kauppa ja teollisuus sekä toisaalta teleoperaattorit, laitetoimittajat ja elinkeinoelämän käyttäjät yhteistyössä kehittivät teknisiä tiedonsiirtoyhteyksiään ja omia menestymisen edellytyksiään. TIEKEn hallituksen puheenjohtaja Markku Markkulan ja toiminnanjohtaja Aatto J. Revon mukaan TEKES:n teknologiaohjelmat loivat ehkä parhaiten yhteistyökulttuuria: Kun kaikki alan merkittävimmät yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset tulevat satojen miljoonien yhteisohjelmaan toteuttamaan kehitystyötä, on edistyneimpienkin yritysten annettava myös omasta tuotekehityksestään jotain saadakseen roolia koko projektin kehitystyössä. 91 Tiedonsiirron pitkän linjan kehittäjän, Keskon Osmo Kimmon mukaan yhteistyön taustalla on Suomen kulttuurillinen ja mentaalinen ympäristö ja elinkeinoelämän rakenne. Pienessä taloudessa toimijat tuntevat toisensa, ja yhteistyö on eri tavalla mahdollista kuin suuressa maassa. Yhteistyö on myös suomalaisen yhteiskunnan syvälle juurtuneen talkooperiaatteen satoa, Kimmo sanoo. 92 Suomalainen tietotekniikan kehittämisen yhteistyömalli on herättänyt tietoyhteiskuntakeskustelun myötä 1990-luvulla huomiota myös kansainvälisesti. Vuonna 1981 perustettu Tiedonsiirron yhteistyöelin (TSYE) oli yksi tällainen foorumi, joka yhdisti telelaitokset ja tiedonsiirron käyttäjät. TEKES:llä oli tiedonsiirron yhdentämisohjelma, joka pyrki kasvattamaan tietotekniikan laite- ja ohjelmistoteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän osana TSYE:ssä toteutettiin merkittävä organisaatioiden välisen tiedonsiirron (OVT) arkkitehtuurin luominen. 93 Yritysten välisen tiedonsiirron kehittämisessä oli kyse tiedonsiirron automatisoinnista ja logistiikasta. Kuormakirjojen, laskujen, tilausten ja maksujen automatisoiminen vähensi oleellisesti yritysten logistiikkakuluja. Teknisten tiedonsiirtoratkaisujen lisäksi kyse oli laajemmin liiketoiminnan sähköistämisen ensiaskelista. Yritysten välisen tiedonsiirron arkkitehtuurin luomisesta, jossa suljettuja järjestelmiä yhdenmukaistettiin yhteentoimiviksi, kehittyi jotain, mitä tänä päivänä kutsumme verkottumiseksi. Sen lisäksi, että OVT-työ verkotti käytännön liiketoimintaa, yhteistyömalli loi jonkinlaista perustaa henkiselle verkostoitumiselle. Kun muualla tehtiin organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa hyvin toimialakeskeisiä, suljettuja ratkaisuja, Suomessa luotiin kaikelle yritystoiminnalle avoin arkkitehtuuri. 94 Este tiedonsiirron laajenemiselle oli juuri verkkojen yhteentoimimattomuus. Yhteisiä verkkoja suunniteltiin OVT:n ulkopuolisissakin foorumeissa, mm. vuonna 1985 aloitettiin hanke pankkien, vakuutusyhtiöiden, kaupan keskusliikkeiden ja teollisuusyritysten keskinäisestä tietojen vaihdosta yhtenäisen standardoidun tiedonsiirtopalvelun aikaansaamiseksi. Projektia jarrutti kuitenkin epävarmuus verkon teknisestä toimivuudesta, pelättiin mm. tietosuojan pettämistä. 95

15 15 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tiedonsiirron kilpailu ja yhteistoiminta Vaikka OVT-arkkitehtuuri saatiin valmiiksi vuonna 1986, kesti aina 1990-luvun alkuun asti, ennen kuin yritykset olivat saaneet uusittua tietojärjestelmäsovelluksiaan OVT:ta vastaavaksi. Osmo Kimmo muistuttaa, että OVT merkitsi paljon laajempaa uudistusta: Ei ollut kyse vain teknisen välineen muuttamisesta vaan koko yrityksen liiketoiminnan muuttamista. Samalla myös yhteistyökumppanin liiketoiminnassa oli tapahduttava muutos. 96 Kauppa- ja teollisuusministeriö teki vuonna 1989 selvityksen yritysten kansainvälisen toiminnan kehittämisestä, jossa otettiin huomioon erityisesti OVT:n mahdollisuudet yritysten toimivuuden kehittämisessä ja kilpailukyvyn edistämisessä. Ajatuksena oli, että kotimaista yritystoimintaa olisi tehostettava ja kilpailua lisättävä, jotta kasvatettaisiin kilpailukykyä kansainvälistyvässä taloudessa. 97 Liikenneministeriön kansliapäällikön Juhani Korpelan mukaan juuri logistiikka kehittyi Suomessa huomattavasti 1980-luvulta alkaen. 98 OVT:n ajatus tiedonsiirron automatisoinnista laajeni tietoverkkojen sovelluksiksi ja palveluiksi, joissa ihminen toimii sähköisessä liiketoiminnassa päätöksiä tekevänä toimijana. Tällöin voimme puhua jo todellisesta sähköisestä kaupankäynnistä tietoverkoissa. OVThankkeen aloittama yhteistyöfoorumi-ajattelu jatkui Suomessa 1980-luvun lopussa liikenneministeriön johdolla toteutetussa yleinen tietoverkko ja kansalaisen tietoasema - hankkeessa. OVT oli järjestelmien välistä toimintaa, kun yleinen tietoverkko -hanke oli järjestelmän ja ihmisen välistä toimintaa. Molemmissa oleellisinta oli se, että verkotettiin yli organisaatiorajojen, Osmo Kimmo kiteyttää. Myös yhteistyömalli periytyi yleinen tietoverkko -hankkeeseen ja sitä kautta pidemmällekin koko tietoyhteiskunnan, ja erityisesti liikenneministeriön koordinoimien logistiikan tietoverkkojen rakentamiseen.

16 16 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Tiedonsiirron kilpailu ja yhteistoiminta Tiedonsiirron yhteistyöelimen työvaliokunta Vasemmalta Jukka Rintala, Lauri Gorski, Kalevi Kärpijoki, Nils Lagerström, Henry Haglund, Tapio Kasanen, Osmo Kimmo, Eero Kostamo, Jarmo Kalm ja Eija Aaltonen. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen ensiaskeleet 1970-luvun lopulla heräsi ajatus sellaisen foorumin perustamisesta, jossa voitaisiin pohtia yhteentoimivien järjestelmien kehittämistä ja yritysten välistä tiedonsiirtoa eli verkottumista. Tiedonsiirron kehitystyötä oltiin siihen asti tehty Tietojenkäsittelyliiton (nyk. Tietotekniikan Liitto) tiedonsiirtoryhmässä, joka oli keskittynyt lähes puhtaasti tekniikkaan ja tiedonsiirron standardeihin, sekä Helsingin kauppakamarissa, jolle tiedonsiirto oli ohjattu Keskuskauppakamarista. Atk-alan neuvottelukunnan elokuussa 1980 järjestetyn keskustelutilaisuuden pohjalta päätettiin perustaa Tiedonsiirron yhteistyöelin TSYE. 99 Kehitystyö organisoitiin tehokkaasti: eri yhteisöissä tehty standardointityö koottiin toimintaryhmiin. TSYE kokosi telelaitokset, laitetoimittajat ja käyttäjät tekemään yhteistä tutkimus- ja kehittämistyötä sekä seuraamaan standardointia. Keskuskauppakamarin tiedonsiirtolautakunnassa yhteistyötä tekivät pankit, kauppa ja teollisuus. TSYE:ssä tehtiin teknisempi perustyö, tiedonsiirtolautakunnassa käyttäjät suunnittelivat sovelluksia eli määrittivät yritysten välisen tiedonsiirron toiminnallisia vaatimuksia. Näkemys oli, että kehitystyötä tuli tehdä heti oikeiden osapuolten kanssa. Näin toiminta kohdistuisi heti niihin asioihin, jotka olivat osapuolille tärkeimpiä, sanoo TSYE:n perustajajäsen ja TSYE:n OVT-työtä koordinoinut Osmo Kimmo. YK:ssa alkoi kansainvälinen sanomatyö 1970-luvulla, jossa kehitettiin mm. EDIFACT-kielioppia. Kansainvälisen kaupan sanomatyöhön osallistuttiin Suomesta Ulkomaankauppaliitosta (myöhemmin Finpro). OVT eli EDI-työ (Electronic Data Interchange) oli jokseenkin puutteellista, eikä tuonut sellaisia käytännön ratkaisuja, joita olisi voitu suoraan soveltaa suomalaisessa kehitystyössä. Kansainvälinen keskustelu oli kuitenkin epäilemättä taustalla kun Suomessa ryhdyttiin innovoimaan organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa. Suomessa oli kehitetty 1970-luvun lopussa KOTVA-laskutusstandardihanketta, josta oli hyviä kokemuksia, ja työtä haluttiin jatkaa. OVT kehitettiin puhtaasti suomalaisista lähtökohdista suomalaiseen tarpeeseen, mutta kansainväliset standardisoinnin mahdollisuudet huomioonottaen, sanoo Osmo Kimmo. OVT-hanke käynnistettiin Tiedonsiirron yhteistyöelimen ja Keskuskauppakamarin tiedonsiirtolautakunnan toimesta vuonna OVT määriteltiin yritysten ja organisaatioiden välillä tapahtuvaksi automaattiseksi suoraan tietojärjestelmien välisenä sähköisenä tiedonsiirtona toteutetuksi tietojenvaihdoksi. Tavoitteena oli siirtyä suoraan yritysten tietojärjestelmien välisenä tapahtuvaan laskutukseen, tilaamiseen, maksatukseen, viranomaiskommunikointiin ja esimerkiksi kuljetustietojen siirtoon ja näin tehostaa yrityksen toimintaa ja vähentää mm. logistiikkakuluja. 100 Projekti kytkettiin osaksi TEKES:n vuosina toteuttamaa tietotekniikan yhdentämishanketta, jossa VTT:n johdolla korkeakoulut ja alan yritykset yhteistyössä suunnittelivat 22,5 Mmk:n budjetilla tietotekniikkaa yhdentäviä ratkaisuja. Hanke liittyi laajaan TEKES:n tietotekniikan kehittämisohjelma FINPRINT:iin. 101 Hankkeessa luotiin OVT-määritykset, joiden ensimmäinen sovellus otettiin tuotantokäyttöön vuoden 1986 alusta lähtien. OVT:n piiriin kuului kuormakirja, lasku, osto- ja myyntitilastot, tarjouspyynnöt, tilakyselyt, tilaukset ja tuoteinformaatio. Toinen yhteydenpito ja tiedonsiirto tapahtui maksajan, maksun välittäjän ja maksun saajan välillä. Näitä OVT-toimintoja olivat mm. maksupalvelu, maksujen erittely, tiliote, tilisiirto ja viitesuorituksen palaute. 102 OVT-toiminnan edistäminen ja siitä tiedottaminen tuli Suomessa TSYE:n päätehtäväksi.

17 17 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Kansallinen tietoverkkohanke Kansallinen tietoverkkohanke Tietimiä koteihin Puhelimen avulla käyttäjä voi ottaa yhteyden tietokoneeseen joka hallitsee tietokantaa. Näppäimistön avulla käyttäjä voi kysyä tietokannassa olevia tietoja, esim. uutisia, aikatauluja ja hintoja ja saada vastaukset televisioruutuun. Kuvatun tiedinpalvelimen mahdollisuudet lienevät periaatteessa erittäin suuret. 103 Visio vuodelta 1978 ANK ennusti vuonna 1978, että kansalaisten palveluun liittyviä päätelaitteita olisi kymmenen vuoden kuluttua käytössä enemmän kuin liike-elämän päätteitä. Koteihin tultaisiin tarjoamaan päätteitä, eräänlaisia puhelimen lisälaitteita, joihin kytketään televisiovastaanotin. Palveluja tultaisiin tarjoamaan mm. uutisten, elinkeinoelämän tiedotuksen ja muun vastaavan muodossa. Kuluttaja pystyy sitten valikoimaan haluamansa tiedon erilaisten valintajärjestelmien avulla. 104 Tietimen kehitystä rajoitti kuitenkin tiedonsiirron hitaus, tietokantojen vähäisyys ja TV:hen liitettävän lisälaitteen hinta. Tietotekniikan ja teletekniikan uusia sovelluksia olivat 1980-luvun alussa teleteksti, telekopio ja tiedinpalvelu. Telset-järjestelmä oli Helsingin Puhelinyhdistyksen, Sanoma Oy:n ja Oy Nokia Ab Elekroniikan eräänlainen ensimmäinen sovellus kaikelle kansalle tarkoitettuja palveluja tarjoavasta tietokannasta. Sovelluksen tekniikkana oli videotex, jonka kehitystyötä tehtiin Suomessa vuonna 1986 perustetun VDX-yhdistyksen piirissä. Videotex-tekniikan ajateltiin tuolloin olevan paras pohja tietoverkolle. Englannissa kehitettiin sen pohjalta Viewdata (sittemmin Prestel). TVvastaanottimeen integroidun palvelun ajateltiin tekevän tietokantojen käytön helpoksi yksityishenkilöille, mutta konsepti epäonnistui, koska TV koettiin niin selkeästi vain viihteen välineeksi. Kun Ranskassa kehitettiin omaa kansallista tietoverkkoa Télételiä, Prestelin ongelmat tiedettiin, ja verkko toteutettiin erillisellä Minitel-vastaanottimilla. 105 Ranskan Minitel oli ensimmäinen massiivisella panostuksella toteutettu kansallinen tietoverkko. Visio luotiin 1970-luvun puolivälissä Ranskan valtiovarainministeriön teettämässä Nora / Minc -raportissa L'informatisation de la société. Käsite telematiikka tele- ja tietotekniikan yhdistäminen esitettiin tässä raportissa ensi kertaa. Minitel oli valtion strateginen satsaus: panostus tietoverkkoon liittyi Ranskassa laajaan vanhentuneiden teleolojen uudistamiseen. 106 Minitelin käyttöönotto toteutettiin suureellisella mittakaavalla luvun alussa: Minitel-pääte tuotiin koteihin. Minitel laajeni jossain määrin 1980-luvulla Belgiaan, Hollantiin, Espanjaan ja Italiaan. 107 France Telecom tarjosi Minitelin avulla ajanmukaiset puhelinluettelot ja tilaajapohjaisia tietokantapalveluja. 108 Teleyritykset yhteistyöhön Suljettujen tietoverkkojen ja tietokantojen käytön yleistyttyä Suomessakin heräsi 1980-luvulla ajatus avoimen, kaikkien tavoitettavissa olevan kansallisen tietoverkon kehittämisestä. Tietoverkkojen merkitys erityisesti pankkitoiminnan ja tietopalvelujen kannalta oli jo huomattava, ja yritysten sisäinen sähköinen viestintä lisääntyi. Yleisesti asenteet tietotekniikan soveltamiseen olivat muuttumassa, laitteet halpenivat mikrojen yleistymisen myötä ja käyttö helpottui. Järjestelmien integroiminen niitä yhdistämällä ja yhtenäistämällä mahdollistaisi viestinnän yli organisaatiorajojen. 109 Suomessa telelaitokset olivat kehittäneet 1980-luvulla Minitelin kaltaisia palvelimia: Telen TeleSampo ja HPY:n Infotel lanseerattiin vuonna Siinä missä Minitel oli videotex-pohjainen, teknisesti suljettu ratkaisu, olivat suomalaiset palvelut jo teknisesti avoimempia. Näin yleisen tietoverkon kehittäminen perustui omana aikanaan jo varsin edistyksellisiin verkkoratkaisuihin. Näiden valmiiden teknisten ratkaisujen pohjalle luotiin yhteistyöllä yleinen tietoverkko TELMO. 110

18 18 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Kansallinen tietoverkkohanke Ajatus yleisen tietoverkon suunnittelemisesta tuli Suomen Pankkiyhdistyksen varatoimitusjohtajalta Eero Kostamolta. Kostamo ja TIEKEn toiminnanjohtaja Ilmari Pietarinen ottivat asian esille joulukuussa 1987 liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpelan kanssa. Korpela näki hankkeen laajuuden ja käytännön merkityksen tietotekniikan soveltamiselle. 111 Liikenneministeriö päätti rahoittaa esitutkimuksen, joka tuli Ilmari Pietarisen tehtäväksi. Visio tietoverkon merkityksestä oli Ilmari Pietarisen ja TIEKEn tutkijoiden vuonna 1989 kirjoittamassa esitutkimuksessa yllättävän lähellä myöhemmin toteutunutta tietoyhteiskuntakehitystä. 112 Uudenlainen yhteiskunta tarvitsisi infrastruktuurin, yleisen ja avoimen tietoverkon, jota kaikkien olisi mahdollista käyttää yhtäläisin ehdoin. Maailmanlaajuisten sähkömarkkinoiden ja kaikkialle ulottuvan sähköpostin ajateltiin tuovan mukanaan uusia mahdollisuuksia kansantalouden kasvattamiselle. Verkot taas toisivat yhteiskunnallisia hyötyjä: kansalaisten tiedot, taidot ja ylipäänsä henkinen omaisuus karttuisi. Yleisen tietoverkon aikaansaaminen ja sen leviäminen laajaan käyttöön on yhteiskunnallinen prosessi, jonka aikana talouden ja viestinnän rakenteet ja toiminnot vähitellen sopeutuvat uusiin olosuhteisiin Prosessi on niin monitahoinen, että sen kulkua ja yhteiskuntavaikutuksia on turha ennakoida. (Yleisen tietoverkon esitutkimus 1989) 113 Eero Kostamon mukaan esitutkimuksen visio vastasi myöhemmin toteutunutta kehitystä, mutta polku, jota kautta kehitys tosiasiassa tapahtui, oli erilainen kuin tuolloin kuviteltiin. 114 Esitutkimusta seurasi kolmen vuoden kehityshanke vuosina Projekti rahoitettiin public-private -periaatteella: julkinen rahoitus toimisi aluksi katalysaattorina, kattaen korkeintaan 50 prosenttia kuluista. Projektia ohjasi Juhani Korpelan johdolla rahoittajista koostunut johtoryhmä, jossa liikenneministeriön lisäksi oli edustettuna mm. pankit, teleoperaattorit ja Kesko. Hankkeen toimeenpanijoita olivat yritykset itse, lisäksi projektilla oli useita konsultteja. TIEKE toimi pääkoordinaattorina ja useiden osahankkeiden sihteerinä. Projektia liikenneministeriön puolelta koordinoineen neuvottelevan virkamiehen Anu Lambergin mukaan TIEKE oli sopivan asiantunteva ja neutraali taho. 115 Ne tekniset periaatteet, joiden pohjalta yleistä tietoverkkoa haluttiin Suomessa luoda, olivat avoimuus ja yhteensopivuus. Kalevi Kontisen mukaan yritykset toivat vielä luvun alussa suljettuja verkkoja markkinoille, mutta suljettuun verkkoon nojaavaa systeemiratkaisua ei missään nimessä haluttu toteuttaa. Koko maailmaa ei kuitenkaan katsottu voitavan liittää yhteen näistä verkoista. Koska vaihtoehtoja ei ollut, tehtiin ehkä hieman puolikuntoisia valintoja haluttomuudesta sitoutua suljettuihin verkkoihin...nähtiin, että jostain sen teknisen ratkaisun, jonka Internet toteutti, oli pakko tulla. Yleinen tietoverkko -hanke oli Kontisen mukaan yhteistyötä, jolla pohjustettiin ja yritettiin luoda purkautumistietä tarpeelle toteuttaa avoin ja yhteensopiva systeemiratkaisu. 116 Avoimuus oli oleellista myös siksi, että mahdollisimman moni voisi kohtuullisin ehdoin ja kustannuksin tarjota verkossa palveluita. Ranskassa Minitel-verkko toteutettiin yhden monopoliasemassa olevan telelaitoksen ympärille, jolloin se käytännössä myös saneli palveluntuottajien mahdollisuuksia. Suomessa haluttiin varmistaa, että tarjoajia olisi monta, mikä tarkoitti myös sitä, että käyttölaite ei voinut olla erillinen laite Minitelin tapaan, vaan päätteenä toimisi mikä tahansa mikrotietokone. 117 Periaatteena oli, että kaikille palveluntarjoajille avoin verkko saisi muotoutua tarjoajien ja käyttäjien mukaisesti. Näin Suomessa vältyttiin mittavilta investoinneilta erillisiin laitteisiin. Valtion sponsoroimasta joka kotiin kannettavasta erillisestä päätelaitteesta kansalaisen tietoasemasta puhuttiin vakavasti vielä TELMO:n esitutkimuksen aikoihin. Erityisesti ajateltiin, että tilaus antaisi kotimaiselle laitetuotannolle potkua. Osmo Kimmon mukaan laitetoimittajat kuitenkin itse ottivat selvän kannan siihen, ettei päätelaitteiden valmistuksesta voisi saada kannattavaa toimintaa. Helsingin Sanomat kerkesi jo kuuluttaa kansalaisille uuden tietoaseman tuloa, mutta hanke haudattiin pikaisesti. Vielä tämän jälkeen Ruotsista tarjottiin epäonnistuneen tietoverkkohankkeen vuoksi vanhoja laitteita halvalla Suomeen, mutta niistä kieltäydyttiin. Tietoverkko päätettiin toteuttaa ainoastaan kotimikroilla käytettäväksi. Käyttöliittymä oli ainoa asia, johon satsattiin varovasti kehitystyötä, mutta siitäkin luotiin vain prototyyppi. Tämä periaate, jonka mukaan luotiin ainoastaan ratkaisuja ja mahdollisuuksia tietoverkon toteutumiseksi, näyttää jälkeenpäin katsottuna olleen erittäin kaukonäköinen ratkaisu. 118

19 19 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Kansallinen tietoverkkohanke Avoimen verkon toteuttaminen edellytti yhteistoimintaa. Julkishallinto, palveluntarjoajat, teleoperaattorit ja käyttäjät koottiin saman pöydän ääreen. Yhteistyön tarve oli realiteetti, koska oli selvää, ettei mikään suomalainen palveluntuottaja yksin pystyisi rakentamaan riittävän isoa hanketta ja lisäämään idean tunnettavuutta. 119 Telelaitosten yhteistyö oli välttämätöntä myös maantieteellisen kattavuuden saavuttamiseksi. 120 Avoimuus tarkoitti lisäksi vapaata kilpailua: yhteistyöllä toteutettiin ainoastaan peruspalvelut ja pelisäännöt, kilpailu takasi sen jälkeen parhaan tekniikan ja elinvoimaisimpien sovellusten selviämisen. 121 Keskenään kilpailevien yritysten yhteistyö oli ehkä merkittävintä alan kokonaiskehitystä ajatellen. Telelaitoksilla oli hankkeessa mukana melkoiset omat panostukset. Kun alkoi selvitä, ettei yksittäinen tietokonelaitetoimittaja voinut vallata maailmaa, näkivät puolestaan teleoperaattorit verkoissa monopolin mahdollisuuksia. Telelaitoksille yhteistyö oli hankalaa hyväksyä, koska jaossa oli paljon, ja Kontisen mukaan maailmanvalloitushankekin oli jossain määrin realistinen. 122 Ilman Liikenneministeriöstä ja Juhani Korpelalta lähtenyttä julkisen vallan painetta ja toisaalta käyttäjälähtöistä painetta yhdysliikenne olisi ollut epätodennäköistä. 123 Liikenneministeriön neuvottelevana virkamiehenä TELMO-hankkeessa mukana ollut Anu Lamberg toteaa yhteistyön sujuvuudesta: Liikenneministeriö käytti milloin keppiä ja milloin porkkanaa, jotta telelaitosten verkkojen yhteistyö sujuisi. Ainoa tapa saada kakusta isoja paloja oli kasvattaa koko kakkua. 124 Juhani Korpelan mukaan yhteistyöraami onnistui ennen kaikkea siksi, että kaikilla oli tarve kehittää jotain uutta. 125 Sähköisiä palveluita verkkoon Ihmiset itse keksivät käyttötarkoituksen kun viestintämedia on valmiina Yleisen tietoverkon esitutkimus 1989 Yleisen tietoverkon ajatuksena oli yhteiskunnan palvelujen, hallinnon ja yritysten toimintaedellytysten tehostaminen ja kansalaisten osallistuvuuden lisääminen. Pääperiaatteena oli saada tietopalveluiden käyttö laajennettua koko kansalle. Pietarisen esitutkimuksessa esitettiin ennuste, jonka mukaan vuosituhannen loppuun mennessä suurin osa yrityksistä ja noin puolet kotitalouksista käyttäisi verkkoa. Kehitysvisiossa puhuttiin kaukonäköisesti verkkokäytön läpimurrosta vuosina , jolloin myös sovittaisiin kansainvälisistä ISDN - ympäristöön sopivista tiedonstandardeista. Yleinen tietoverkko tulisi muuttamaan ihmisten toimintaa ja tottumuksia ja tätä kautta koko yhteiskunnan kuvaa ja talouden rakennetta. Kuten puhelin, sen katsottiin vähentävän ajanhukkaa, tiivistävän taloudellista kanssakäymistä ja tasoittavan alueellisia eroja. Verkko toisi uudenlaisia palveluja ja asiointia, uudenlaisen viestintätavan, se helpottaisi etätyötä, rationalisoisi hallintoa ja toisi uusia mahdollisuuksia koulutukseen. Ennen kaikkea yleisen tietoverkon toivottiin vastaavan kotitalouksien tiedontarpeeseen. Pyrittiin tarjoamaan tietoa tiedosta. Käyttäjäkynnyksen madaltamiseksi tärkeää oli, että verkon käyttö olisi yksinkertaista, edullista ja laadukasta. Käytön alkukynnyksen ymmärrettiin olevan suuri, uuden viestintämuodon opettamiseen tarvittaisiin paljonkin perehdytystä. Siksi palvelujen tarjonnan ei ajateltukaan olevan aluksi tuottavaa, mutta käytön vakiinnuttua toivottiin sähköisten markkinoiden kehittymisen tuovan liiketaloudellista hyötyä kaikille osapuolille. 126 Yleinen tietoverkko oli yleishyödyllinen ja yhteiskunnallinen hanke, jossa julkishallinto tarjosi palveluita siinä missä yksityiset ja muut kaupalliset tahotkin. Vaikka ensisijainen tarkoitus oli tarjota hyötypalveluja, verkon avoimuus mahdollisti teknisesti myös mm. kulttuuri- ja viihdepalvelut. 127 Yleisen tietoverkon kehitysvaiheessa tehtiin kolme vuotta yhteistoimintaa telelaitosten, palveluntuottajien, käyttäjäyhdistysten ja valtionhallinnon välillä. Mukana oli yhteensä noin 60 tahoa. TELMO:ksi vuonna 1990 nimikilpailun perusteella nimensä muuttaneessa hankkeessa suunniteltiin toteutettavaksi kansalaisen sähköposti, sähköisen markkinapaikan toimintaperiaatteiden luominen ja siinä tarjottavien palvelujen kehittäminen, valtakunnallinen puhelinluettelo, erilaiset hallinnon ja elinkeinoelämän asiointipalvelut, palveluja tukevat varuspalvelut ja verkon käyttämiseen tarvittavan helppokäyttöisen tietoaseman määrittelyn ja käytön yhtenäistäminen. Infrastruktuuria varten tehtiin standardointityötä mm. käyttöliittymän, palvelutason, verkon turvauksen ja varuspalveluiden osalta. 128

20 20 Tietoyhteiskuntaa rakentamassa Kansallinen tietoverkkohanke TELMO palvelutaulukko Kauppalehden etusivulla 8. toukokuuta Käyttäjät saivat listan palveluista ja ohjeet Infotel- ja TeleSampo-verkkoihin soittamisesta modeemilla. TELMO-arkkitehtuuri 129 otettiin käyttöön syksyllä Käyttö kehittyi yllättävän suotuisasti muihin maihin verrattuna. Vuonna 1992 kehitysvaiheen loputtua todettiin, että TELMO-ideat toteutuivat suunnitellulla tavalla, mutta pääasiassa palvelujen tuottajien omin keinoin. Laajasta julkisesta keskustelusta huolimatta TELMO ei kuitenkaan koskaan saanut samanlaista tunnettavuutta kuin Minitel. Tämä johtui ainakin siitä, ettei TELMO ollut Minitelin lailla konkreettinen pääte vaan konsepti. Konkreettisesti käyttäjä käytti Infoteliä tai TeleSampoa. 130

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy

Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy Viestinvälityksellä tehokkuutta terveydenhuollon yhteistoimintaan Timo Airaksinen, Business Manager, Itella Suomi Oy 24.03.2013 /ecare/ Timo Airaksinen / Itella Copyright Itella Suomi Oy Suomen Posti =

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Heikki Roikonen, talousjohtaja Arvopaperin Rahapäivä, Helsinki, 17.9.2015 17.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 17.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi. Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo jukka.wallinheimo@rfidlab.fi Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla www.rfidlab.fi Oletko käyttänyt RFID:tä tänään? Bussikortti Auton avain Kulunvalvonta Lemmikki Lentokentän

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Terveysoperaattori Oy

Terveysoperaattori Oy Terveysoperaattori Oy HealthOperator Ltd Teollisen internetin tehokkaat palvelut sote-sektorille Riitta Tiuraniemi 5.11.2015 KUN KÄDET JA RAHAT EIVÄT RIITÄ Väestö vanhenee ja elinajan odotus kasvaa Talouskasvu

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu

Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Menolippu tulevaisuuteen. Mika Huhtaniemi, Varatoimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Tulevaisuuden rakentajat, tervetuloa! Yhteistyöllä syntyy tuloksia! Keväällä 2015 uusi hallitus nosti digitalisaation

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla

Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla Sähköinen liiketoiminta Päijät- Hämeessä ja muualla kohdennettua kehitystoimintaa alueen pk-yrityksille Ari Saloranta 1 Uutisointia sähköisestä liiketoiminnasta Internet-käyttäjiä kohta miljardi Internet

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

PGP: 0809 2085 308E 0DF1 4173 EADD 8231 7135 9F31 FC66

PGP: 0809 2085 308E 0DF1 4173 EADD 8231 7135 9F31 FC66 Digitalisaatio matkalla tulevaisuuteen @petterij pjarvinen.blogspot.com bittimittari.blogspot.com @petterij www.facebook.com/petterijj profiles.google.com/petterij pinterest.com/petterij instagram.com/petterijj

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma

ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma

Lisätiedot