AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ"

Transkriptio

1 Kirsti Hulkari ja Marja Pakaste AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet Opetusministeriön julkaisuja 40/2007

2 AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet Kirsti Hulkari ja Marja Pakaste

3 2007 Opetusministeriön julkaisuja 40 Aikuisopiskelijaa ei jätetä tai p ISBN ISBN (PDF) Paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2007

4 SISÄLLYS ALUKSI... 5 AIKUISTEN OHJAUS JA TUKITOIMET... 6 Tarvitseeko aikuinenkin tukea ja ohjausta?... 8 Ohjauksen ja tuen tarve Noste-opiskelijoilla... 8 Haasteena opiskeluvalmiudet... 9 Opiskeluun liittyvät pelot Ohjauksen järjestäminen ja sisällöt hakevassa vaiheessa Tiedontarvetta tutkinnon suorittamisesta Kannustusta ja rohkaisua Koulutusbyrokratiasta selviytyminen Elämäntilanteen kartoitus Ohjauksen ja tuen tarve tutkinnon suorittamisen aikana Tutkinnon ja opintojen henkilökohtaistaminen Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen ja näytöt 25 Välineaineopinnot (mm. matematiikka, äidinkieli) Lisäopetus Erityisohjaus luki-vaikeuksiin Muut opiskelua tukevat toimet Tuen ja ohjaustarpeen tunnistaminen Millä tavoin opiskelijan ohjaustarve tulee havaituksi? Oppimisvalmiuksien kartoittaminen Oppimisvalmiuksien testaus Oppimisvalmennus tutkinnon suorittamisen aikana Ohjauksen sisältö ja muodot tutkinnon suorittamisen aikana 41 Henkilökohtainen ohjaus Ryhmäohjaus Työpaikalla tapahtuva ohjaus Verkko-ohjaus OHJAUKSEN ARVIOINTI Ohjauksen ja ammattitaitoisten ohjaajien määrä Arvio ohjauksen onnistumisesta Ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin liittyvät kehittämistarpeet 49 Ikuinen resurssipula vai ongelmia resurssien hyödyntämisessä?... 49

5 Oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja osaamisen kehittäminen Henkilökohtaistamisen kehittäminen Ohjauksen verkostoyhteistyö Taloudellisten resurssien varmistaminen jatkossa KEHITTÄMISEHDOTUKSET LÄHTEET LIITE... 60

6 5 ALUKSI Aikuisopiskelijaa ei jätetä -julkaisu pyrkii palvelemaan aikuiskoulutuksen piirissä toimivia kouluttajia varsinkin silloin, kun he tekevät työtä matalahkon pohjakoulutuksen omaavien aikuisten kanssa. Ohjaus- ja tukiasioita on pohdittava myös silloin, kun tutkintoa suorittamaan tulevien opiskelusta on kulunut runsaasti vuosia, ehkäpä vuosikymmeniä, ja ryhmän opiskeluvalmiudet eivät ole parhaassa terässä. Myös aikuisohjauksen asiantuntijat voivat saada virikkeitä tämän julkaisun sisällöstä kehittämistyöhön. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, Noste-ohjelma, on vuoden 2003 alusta lähtien vastannut vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa työelämässä toimivien vuotiaiden aikuisten koulutustarpeisiin. Kohderyhmään ovat kuuluneet myös vähintäin 25-vuotiaat, joiden perusasteen opinnot ovat jääneet kesken. Noste-ohjelman aikana aikuisten ohjauksen ja tuen merkitys ja ohjauksen kehittämistarpeet ovat tulleet näkyviksi. Ohjelmalle osoitetussa erityisrahoituksessa onkin varauduttu siihen, että tämä kohderyhmä tarvitsee ohjausta ja tukitoimenpiteitä opiskelunsa tueksi. Noste-ohjelmaan on liitetty koko toimintansa ajan arviointitutkimusta. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Kirsti Hulkari teki tähän arviointiin liittyen syksyllä 2006 Noste-hankkeille suunnatun kyselyn. Se toteutettiin e- lomakekyselynä suunnattuna Noste-hankkeiden projektipäälliköille ja kouluttajille. Kyselyyn saatiin 114 vastausta, joista hankevetäjiä oli 38 ja kouluttajia 76. Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa tehtävää monivuotista arviointitutkimusta johtaa dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen. Tässä julkaisussa esitellään edellä mainitun kyselyn tuloksia ja toimijoilta koottuja hyviä käytäntöjä sekä muusta aikuiskoulutuksesta samanaikaisesti esiin nousseita hyviä käytäntöjä. Noste-ohjelman valtakunnallinen projektipäällikkö Marja Pakaste on myös osallistunut tämän julkaisun kokoamiseen ja toimittamiseen. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

7 6 AIKUISTEN OHJAUS JA TUKITOIMET Yhteiskunnallisen elämän muuttuessa aikuisten ohjaus- ja neuvontatyön merkitys korostuu muutoksissa. Ohjaus toimii minuuden koostamisen paikkana aikana, jolloin joudutaan etsimään opiskelun, uran ja elämänkentän suuntia uudelleen (Vanhalakka-Ruoho 2001.) Opinto-ohjaus on ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelua. Holistisessa ohjausmallissa (kuva 1) ohjaustoiminta jaetaan opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen, opintojen ohjaukseen sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaukseen (Kasurinen 2004, 41). Eri yhteyksissä ohjausta tulkitaan joko oman kokemuksen, toimintaympäristön tai käsitteellisen viitekehyksen pohjalta. (Numminen, Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004; Pajarinen, Puhakka & Vanhalakka-Ruoho 2004). Omat kokemukset Opintoohjaus??? kasvun ja kehityksen tukeminen opintojen ohjaus opintojen aikana ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus Toimintaympäristö Kuva 1. Holistinen opiskelijan opinto-ohjausmalli

8 7 Ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan tukemista ja auttamista hänen opiskeluprosessissaan, ammatillisessa kehittymisessään sekä elämäntilanteessaan (Pasanen 2000, 124). Kosonen (2000) on kuvannut ohjaukseen liittyvää auttamista missiona, jossa pyritään edistämään asiakkaiden hyvinvointia ja kehittymistä ja heidän elämänsä onnistumista. Tavoitteena on tukea itsensä ohjaamiskykyä. Sen avulla aikuisopiskelija oppii tunnistamaan, arvioimaan ja kehittämään omia mahdollisuuksiaan toimia erilaisissa ympäristöissä. Noste-koulutusten toimintaympäristöinä painottuvat erityisesti työelämän oppimisympäristöt. Arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on omien toiveiden ja mahdollisuuksien vertailu, oma elämänhistoria ja oppimishistoria suhteessa tulevan koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Syvällisemmissä ohjauspalveluissa taas keskitytään opiskelijoiden tukemiseen oman henkilökohtaisen elämäntilanteen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen jäsentämisessä. Ohjauksen tarkoituksena on keskustelun avulla edistää opiskelijan itsetuntemusta sekä omaa kykyä parantaa elämäänsä ja tehdä päätöksiä. Opiskelija osallistuu aktiivisesti esittämiensä pulmien ratkaisuun. Hänen tavoitteensa ja tulkintansa ovat työskentelyn lähtökohtana. Aikuisopiskelija on oman elämänsä asiantuntija (Aikuisopiskelijan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006.) Perusluonteeltaan ohjaus on yhteistyötä. Aikuisiällä tapahtuvaan opiskeluun liittyvät opintojen lisäksi monet erilaiset elämänroolit, joiden yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista. Ohjaus tarjoaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden pohtia oppimiseen, työhön ja elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Aikuisopiskelun ohjauksen pyrkimyksenä onkin edistää opiskelijan henkilökohtaista suhdetta opiskeluun, jolloin opiskelija voi itse suunnitella, ylläpitää ja ohjata omaa oppimisprosessiaan (Pajarinen, Puhakka & Vanhalakka-Ruoho 2004). Prosessissa opiskelija arvioi ja kehittää omia vahvuusalueitaan suhteessa oman toimintaympäristönsä mahdollisuuksiin (Helakorpi & Olkinuora 1997, 138). Opiskelun tukitoimilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla tuetaan opiskelijan opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Näitä voivat olla henkilökohtainen ohjaus, tavanomaista suurempi panostus opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvaikeuksien, esimerkiksi lukivaikeuksien kartoitus ja niihin liittyvät tukimuodot ja välineaineopinnot. (Asetus 88/ 2006.) NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

9 8 Tarvitseeko aikuinenkin tukea ja ohjausta? Matalasti koulutettuihin liitetyt ohjaukselliset tarpeet ja ongelmat ovat pulmallisempia ja kirjavampia, mikä vaatii varsin eriytyneitä, joustavia ja helposti lähestyttäviä palveluita. Aiemmin oli nähtävissä selkeä yhteys matalasti koulutettujen sekä työmarkkinoilla vaikeassa asemassa olevien ja siten jonkinlaista erityistukea vaativien välillä. Nyt nämä ryhmät ovat enemmän kietoutumassa yhteen. On olemassa laaja joukko aikuisia, joilla on huomattava yksilöllinen ja sosiaalinen tarve saada henkilökohtaista ja yhteisöllistä tukea koulutusohjelmien suorittamiseen (Illeris 2005). Työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvää lisäohjauksen tarvetta arvioineet Mäkinen ja Tonttila (2003) toteavat, ettei työvoimapoliittisessa koulutuksessa annettava lisäohjaustarve poikkea merkittävästi muista koulutusmuodoista. Osallistujat ovat usein matalasti koulutettuja ja heillä on tyypillisesti takanaan pitkä työura samassa työpaikassa ennen irtisanotuksi tulemistaan. Ohjauksen ja tuen tarve Noste-opiskelijoilla Kouluttajille suunnatussa kyselyssä Noste-opiskelijoiden tuen tarve arvioitiin muita aikuisopiskelijoita suuremmaksi. Tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla voidaan tukea tarvitsevien aikuisten opiskelemaan lähtemistä, oikean koulutusalan löytymistä ja elämänsuunnitteluun liittyvän päätöksenteon toteutumista. Kouluttajien vastauksissa Noste-opiskelijoiden tavanomaista suurempi tuen ja ohjauksen tarve liittyi puutteellisiin opiskeluvalmiuksiin, opiskeluun liittyviin pelkoihin ja lukivaikeuksiin, ja tarvetta tuen määrän lisäämiseen koettiin myös ihmisen ikääntyessä: Hakeutumisvaiheessa tuen määrä ja laatu ovat selvästi sidoksissa ikään. Mitä varttuneempi hakeutuja on sen kauemmin aikaa menee alkukartoituksessa. Vaikeudet ovat samoja kuin monilla työvoimakoulutuksen opiskelijoillakin. Määrää on vaikea tunneiksi muuttaa, mutta aikaa käytettään selkeästi enemmän varttuneenpien nostelaisten kanssa kuin nuorten.

10 9 Opiskelijoiden taso on hyvä, mutta hakeutumisvaiheessa nousevat esille kysymykset siitä oppiiko enää, kun olen jo näin kauan ollut töissä ja kuinka jaksaa opiskella työn ohella. Useimmin ja enemmän henkilökohtaisia keskusteluita ja henkilökohtaista ohjausta. Henkilökohtainen ohjaus on tärkeää ja kaikki Noste-koulutus ankkuroituu siihen, hyvin henkilökohtaisesti suunniteltuun polkuun. Tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tuotiin esille myös Noste-opiskelijoiden haastattelussa (Hulkari & Mahlamäki-Kultanen 2006). Kouluttajien käsitykset tuen tarpeesta eivät kuitenkaan olleet aivan yhteneväisiä. Toisaalta epäiltiin, että tarvetta ei välttämättä tunnisteta ja toisaalta nähtiin ohjauksen tarpeen kasvavan, kun lähiopetuksen määrä on vähäinen ja itsenäisten tehtävien määrä on suuri. Mutta rehellisyyden nimissä toimintamme hankkeessa ei ole kovin vahvasti keskittynyt tukitoimiin ehkäpä siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden tarve on ollut vähempää kuin oletimme. Voi olla, ettemme aina osaa tunnistaa tukitoimien tarpeellisuutta. Toisaalta hankkeemme on onnistunut varsin hyvin löytämään, jos sallitaan ilmaisu, hyviä nostelaisia koulutettaviksi. Opiskelu on työn ohessa tapahtuvaa ja ohjauksen tarve on suurempi, joka on pystytty noste-rahoituksella järjestämään esim. iltaohjaus, työpaikoilla käyntiä. Toistaiseksi muiden tukitoimien tarve noste-rahoitteisilla opiskelijoilla on ollut vähäistä. Lätin (2005) ammattikorkeakouluihin liittyvässä tutkimuksessa varttuneemmat koulutukseen hakijat pohtivat omaa ikäänsä, ja sitä ovatko he liian vanhoja opiskelemaan tai mitä nuoremmat opiskelijat heistä ajattelevat. Opiskelun ja perheen yhteensovittaminen oli tärkeä ja osin kipeäkin keskustelunaihe. Kyseisessä tutkimuksessa erityisesti ryhmän naiset pohtivat oikeuttaan lähteä opiskelemaan ja perheen suhtautumista opiskelusuunnitelmiin. Omaan jaksamiseen ja mahdolliseen opintojen aloittamiseen liittyvät kysymykset kietoutuivat elämänkokonaisuuteen, jossa opiskelua tarkasteltiin perheen, työn, työttömyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden näkökulmasta. Haasteena opiskeluvalmiudet Opiskeluvalmiusongelmat liittyivät sekä opiskelutekniikkaan että ryhmä- ja yhteistyötaitoihin. Opiskelijoiden oppimiskäsitys saattaa NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

11 10 edellisistä opinnoista kuluneen pitkän ajan vuoksi olla vanhentunut ja usko omaan oppimiskykyyn heikko. Aikuinen ei kovin helposti luota omaan kykyynsä oppia, ennen kuin on sen uusien myönteisten oppimiskokemusten kautta itse todennut. Aikuinen kytkee oppimansa siihen kokemukselliseen tietoon, jota hänelle työ- ja elämänkokemuksensa myötä on kertynyt, ja pystyy sen turvin reflektoimaan ja tehostamaan oppimistaan. Huomattuaan kykenevänsä oppimaan, aiemmat usein kielteisetkin käsitykset oppimisesta muuttuvat myönteisiksi (mm. Piesanen 2002). Tyypillisesti Noste-opiskelijat kokevat työssä olon mielekkäänä, mutta epäilevät teoreettisen opiskelun taitojaan. Myös itsenäinen työskentely, tiedonhaku ja oppimistavoitteiden asettaminen saatetaan kokea vaikeana. Opiskelijat odottavat opetukselta usein opettajajohtoisuutta, minkä vuoksi uuden oppimistavan omaksuminen vaatii aikaa, tukea ja kannustusta. Usein ATK-taidot ja tietotekniikan käyttö opiskelussa edellyttävät erityistä panostusta. Aikuiskouluttajatkin ovat tämän huomanneet: Edellisistä opinnoista aikaa, joten opiskelutekniikoita ei ole tai ovat puutteellisia. Puutteelliset opiskelutekniset taidot näkyvät myös siinä, että kokeisiin ja näyttöihin ei osata valmistautua oikein. Käsitys omasta osaamisesta Noste-opiskelijoilla keskeinen osaamisen ja asiantuntijuuden perusta on työn kautta saadussa käytännön kokemuksessa. Kokemuksen merkitys työelämässä ja työmarkkinoilla on kuitenkin kyseenalaistettu ja suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin on usein kaksijakoista sekä yhteiskunnan, organisaatioiden että yksilöiden tasolla (Tikkanen & Nyhan 2006). Ikääntyvien työntekijöiden osaamiseen ja oppimiseen liittyvissä keskusteluissa ovat painottuneet pätevyyden sijasta puutteet tiedoissa ja taidoissa sekä vanhenemisprosessiin nojaava käsitys kognitiivisesta heikkenemisestä ja taantumisesta. Toisaalta korostetaan viisautta ja elämänkokemuksen tuomaa osaamista, mutta toisaalta vanhentuneet ja puutteelliset tiedot ja taidot, muutosten ja uusien ideoiden vastustaminen sekä hitaus oppimisessa ja työssä ovat asioita, joita pidetään ikääntymisen mukanaan tuomina heikkouksina (Paloniemi 2004). Myös Noste-opiskelijoiden arvioissa omasta osaamisestaan heijastuu kokemukseen perustuvan osaamisen alhainen arvostus. Työkoke-

12 11 muksen kautta hankittu osaaminen näyttäisi katoavan, kun omaa osaamista verrataan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Osuutta asiaan saattaa olla tutkinnon perusteissa käytetyllä käsitteistöllä. Epävarmuus omasta osaamisesta lisää usein näyttöihin ja koetilanteisiin liittyvää jännitystä. Pillayn ym. (2003) mukaan ikääntyvät työntekijät arvostavat koulutukseen osallistumalla hankittua osaamisen kehittämistä työssä tapahtuvaa oppimista enemmän. Ikääntyvien työntekijöiden osaamisen matala arvostus selittyy osaltaan formaalin koulutuksen vähäisyydellä tai vanhanaikaisuudella (Paloniemi 2004). Toisaalta iäkkäät työntekijät arvostavat työkokemusta tietojen ja taitojen omaksumisessa nuoria henkilöitä enemmän (Blomqvist ym. 2002). Kouluttajat kuvasivat opiskelijoiden käsityksiä osaamisesta seuraavasti: Työn kautta saatu oppi ei heti kirkastu siksi osaamiseksi, jota tutkinnossa vaaditaan. Opiskelijalla saattaa olla sellainen käsitys - en osaa mitään, vaikkakin sitä osaamista on tullut työn kautta. Aikuisen on vaikea ymmärtää oman osaamisen tasoa ja he arvioivat poikkeuksetta oman osaamisen alhaisemmalle tasolle. Henkilökohtaista tukea ja kannustamista tarvitaan paljon (osalla todella hauras kuva itsestä oppijana ja usko itseen hukassa). Oppimiskäsitys on rakennettava alusta uudelleen (pois opettajajohtoisuudesta) Ruohotie (2002) toteaa, että itsesäätelyvalmiuksiltaan taitamattomat opiskelijat eivät luota omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa ja pyrkivät sen vuoksi välttämään avautuvia oppimistilanteita. Tällaiset opiskelijat tulkitsevat heikkojen tuotosten johtuvan kykyjen puutteesta, jolloin myös tulosodotukset ovat kielteisiä ja yrittämisen merkitystä vähätellään. Heikko luottamus omiin kykyihin näkyy myös siinä, että he eivät usko selviytyvänsä vaativista tehtävistä ilman apua. Oppimiselle asetetaan helposti liian yleisluonteisia ja etäisiä tavoitteita, minkä vuoksi itsearviointi suhteessa aiempaan oppimiseen ja osaamiseen on vaikeaa. Tällöin ainoaksi arviointimahdollisuudeksi jää oman osaamisen ja oppimisen vertailu toisten oppimiseen ja osaamiseen. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

13 12 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Ei osata käyttää ryhmän tukea oppimisessa ei siis hakeuduta yhteistyöhön. Käsitykset opiskelusta oman pään sisäisenä toimintana ja muutoinkin ehkä vanhentuneet käsitykset oppimisesta. Passiivinen rooli oppijana yleisempi kuin aktiivinen? Yllättävää, mutta välttämätöntä, on ollut ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen rohkaiseminen. Lisäksi ohjauksen tarvetta on vaatinut ongelmaratkaisua korostava toimintamalli oppimisessa. Opiskelijat tapaavat harvemmin keskenään, joten he eivät osaa toimia opiskeluryhmänä. OPINTOPIIRI Noste-koulutuksissa Case Amiedu Opintopiiritapaamiset toteutetaan: Omassa työpisteessä Vertaisohjaajan tai -tutorin työpisteessä Oppilaitoksessa (atk-luokat yms. käytettävissä Muussa sovitussa paikassa Opintopiirin kummeina: Kouluttajat, työpaikkaohjaajat, edustajat, työelämä Opintopiiritapaamisten sisällöt: Tutkinnon perusteisiin perehtyminen Näyttösuunnitelmien tekeminen Toisten työpaikkoihin tutustuminen Ammatilliset sisällöt Opintopiiritapaamisen hyödyt: Opiskelukavereilta saa tukea ja apua oppimisvaikeuksissa Opiskelukaverilta oli helpompi kysyä kuin tunnilla isossa ryhmässä Opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta Opitaan opiskelemaan ja reflektoimaan ryhmässä Opitaan jakamaan mielipiteitä ja tietoa Opitaan uusia tietoja ja taitoja Lainaus Tiina Tiihosen esityksessä Hämeenlinnassa

14 13 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen ja oppimisen edistämiseksi on oppilaitoksissa otettu käyttöön ns. opintopiirejä, jossa pieni ryhmä opiskelijoita kokoontuu opettajan kanssa tai ilman opettajaa keskustelemaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä aiheista. Kokemukset vertaisohjaukseen ja tutorointiin perustuvasta toiminnasta ovat olleet myönteisiä. Edellä esitetty Amiedun case valottaa tarkemmin opintopiirin eli ammattilaisringin toteutustapoja, sisältöjä ja toiminnasta saatuja hyötyjä. Itseohjautuvuus Opiskelijoiden enemmistö ei ole itseohjautuvia, monetkaan eivät kykene itsenäiseen työskentelyyn. Tavoitteita ei juuri ole tai ne ovat matalalla. Opiskelijoilta vaaditaan paljon kykyä opiskella itsenäisesti itseohjautuvuutta. Opiskelijoista suurin osa on tottunut eri tyyppiseen opiskelumuotoon, joten itseohjautuvuuden käsite on heille vieras. Itsenäinen tiedon hankinta ja oleellisen tiedon käsittely vaatii tukea. Myös vastuunotto omasta opiskelusta ja näytön suunnittelusta vaatii ohjausta ja opettajan tukea. Ruohotie (2002) toteaa, että heikot itseohjautuvuusvalmiudet omaavat opiskelijat odottavat opettajalta selkeitä ohjeita siitä, mitä on tehtävä. Opiskelijat, joiden itseohjautuvuusvalmiudet ovat kohtalaiset, ovat usein motivoituneita ja luottavat itseensä siitä huolimatta, että tiedot opittavasta aineesta saattavat olla vähäiset. Itseohjautuvuudeltaan keskitasoisilla opiskelijoilla on sekä taitoa että perustietoa ja he ovat halukkaita ja kykeneviä tarkastelemaan aihetta opettajan johdolla. Sellaiset opiskelijat, joiden itseohjautuvuusvalmiudet ovat hyvät, ovat halukkaita ja kykeneviä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan asiantuntijan avulla tai ilman sitä. Opetuksen näkökulmasta on huomioitava opiskelijoiden itseohjautuvuuden vaihe ja tukea sen edistymistä. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

15 14 Mitä epäonnistuminen itseohjautuvuudessa synnyttää? En edes aseta itselleni suuria tavoitteita oppimisen suhteen, kun en onnistunut nytkään. Ei tämä uusi tilanne ole, mutta olisihan minun pitänyt alun perin tietää, mihin pystyn, kun en ole ennenkään enempään pystynyt. Tietoa tulee ja sisäistän sitä omalla tavallani. Ehkä tehokkain oppimistapani tulevaisuudessakin tulee olemaan erehdysten kautta. Murikkaopiston opiskelija Kriittinen näkökulma itseohjautuvuuteen: Mitä syntyy, kun itseohjautuvuus ei riitä eikä synny toivottuja oppimistuloksia ja -tuotoksia? Häpeää? Pettymistä omaan itseensä? Ahdistusta? Stressiä? Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, ATK-taidot Matalasti koulutetun keski-ikäisen väestön kohdalla heikot tietotekniikkavalmiudet ovat yksi aikuisopiskelua vaikeuttava tekijä. Tietoteknistä koulutusta ei yleensä ole sisältynyt aiempiin opintoihin, minkä vuoksi tietotekniikan opiskelu on vaatinut kouluttajilta paljon rohkaisua ja kannustusta. Tukea tarvitaan hakuvaiheessa lähinnä siihen, että luoda uskoa siihen, että tietotekniikan käyttötaidot ovat kaikkien opittavissa. Tietotekniikan käyttö opintosuunnitelman teko oman ajankäytön hallinta tiedon hakeminen informaatiolukutaito mentorointi henkilökohtaisen näyttösuunnitelman teon avustaminen ideoilla. Tekstin tuottaminen ja oppimisvaikeudet Heikosti luku- ja kirjoitustaitoisia aikuisia on erityisesti vanhimmissa alhaisen koulutustason ikäluokissa (Piesanen 2002). Arvioiden mukaan tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oppimisvaikeuksia on joka neljännellä. Oppimisvaikeuksia on enemmän matalasti koulutetuilla henkilöillä, ja enemmän miehillä kuin naisilla. Niiden esiintyminen ei kuitenkaan suoraan korreloi koulutuksen keskeyttäneiden määrään, sillä keskeyttäneitä on suhteellisesti enemmän parhaimmassa ryhmässä kuin heikoimmassa (Ilola 2005). Tyypillisimpiä oppimisvaikeuksien muotoja ovat ongelmat lukemisessa ja kirjoittamisessa

16 15 sekä sosiaalisiin tilanteisiin, mielenterveyden häiriöihin, päihteisiin tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Oppimisvaikeuksien esiintyvyydessä on alakohtaisia eroja; eniten oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan metalli-, sosiaali- ja terveys- sekä catering-aloilla. Oppimisvaikeuksia esiintyy lähes kaikilla aloilla, kyse on vain erilaisista oppimiseen liittyvistä vaikeuksista (ks. Mäkinen & Tonttila 2003). Noste-opiskelijoiden oppimisvaikeuksia eriteltiin seuraavasti: Kirjalliset tuotokset ovat rakentajille vaikeita. Laitoshuoltajan ammattitutkinto suorittajien joukossa on usein tekstin tuottamisen vaikeutta, oikein kirjoittamisen vaikeutta. Matematiikan oppimisvaikeutta. Erittäin paljon muitakin oppimisvaikeuksia kuin lukivaikeus, huomattavasti laaja-alaisempia ongelmia, puhdistuspalvelualalla heitä vaikuttaa olevan erityisen paljon. Käsien erilainen motoriikka ja muutakin oppimisvaikeutta. Tyhmäkö? Oppimisvaikeus voi ilmetä monin tavoin Oppimisvaikeuksien tunnistamista vaikeuttaa se, että aikuinen ei aina itsekään tiedä kärsivänsä oppimisvaikeuksista vaan pitää itseään muita tyhmempänä tai hitaampana. Kun aikuinen tiedostaa kärsivänsä oppimisvaikeuksista saa moni asia sille kuuluvan selityksen: Ikään kuin itsetunto olisi ollut varastettuna ennen kuin ongelma sai nimen: lukivaikeus. Nykyisessä työssä lukihäiriö ei juuri haittaa. Silmäilen papereita ja kyselen kavereilta koko ajan. Aina olen kysymässä, mitä ilmoitustaululla kerrotaan. Välillä tulee väärinkäsityksiä. (Murikkaopiston opiskelija) Luki-ongelmani selvisi minulle vasta 38-vuotiaana. Kuinka koulun umpitollo opettaja voisi huomata vian, jota ei itsekään tiedä olevan. Samaan tapaan kuin hullut ei tiedä itse olevansa hullu. Lukihäiriöinen ihminen pitää vain itseänsä vähempilahjaisena, koska oppii asiat eri tavalla kuin muut. (Murikkaopiston opiskelija) Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, , Helsinki NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

17 16 Gunnar ym. (2004) ovat eritelleet erityisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä ominaispiirteitä seuraavasti (Taulukko 1 alla): Taulukko 1. Lukivaikeuksien merkkejä (Gunnar, Pasanen, Pekkanen, Räsänen & Vuolle-Salonen 2004) Lukivaikeuksiin liittyviä merkkejä voivat olla esimerkiksi seuraavat: Epäselvä käsiala Kirjoittamisen välttäminen Lukemisen hitaus Vaikeudet suuntien oikea vasen -hahmottamisessa Kirjainten ja numeroiden sekoittuminen ja paikkojen vaihdokset Erilaiset hahmottamisvaikeudet (esim. piirustusten ja karttojen lukeminen) Vaikeudet aikataulujen noudattamisessa Muistamiseen liittyvät ongelmat (esim. päivämäärien muistaminen) Keskittymisen vaikeudet Kömpelyys ja tasapainohäiriöt Uuden asian oppimisen hitaus Kokonaisen kirjan loppuun lukemisen vaikeus (esim. kaunokirjallisuus) Oppimisvaikeus liittyy jokapäiväiseen elämään, ei ainoastaan opiskelutilanteisiin. Oppimisvaikeus on erilainen tapa hahmottaa ja oppia asioita, eikä se liity millään tavalla yleiseen älykkyyteen. Henkilöillä, joilla on lukivaikeus, aivojen prosessointinopeus on normaalia hitaampaa ja prosessointi tapahtuu osittain eri reittejä kuin muilla. Tämän vuoksi laajojen asiakokonaisuuksien prosessoiminen, ja siten myös oppiminen, saattavat oppimisvaikeuksista kärsivällä henkilöllä olla hidasta. Lukivaikeuksien lisäksi oppimisvaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi tilasuhteiden ja suuntien hahmottamisessa, oikean ja vasemman erottelussa, oman kehon koordinaatiossa ja motorisissa toiminnoissa, silmän ja käden yhteistyötä vaativissa tehtävissä sekä lyhytaikaisen muistin laajuudessa, keskittymiskyvyssä ja tarkkaavaisuudessa (Gunnar ym. 2004). Lisätietoa luki- ja oppimisvaikeuksista ja niiden kartoitusmenetelmistä löydät Jokeri-portaalista: Opiskeluun liittyvät pelot Koulutukseen tai oppimiseen liittyvät pelot pohjautuvat usein aiempiin, ikäviin ja epäonnistuneisiin oppimiskokemuksiin. Tutkimusaineistossa opiskeluun liittyvät pelot kohdistuivat usein näyttöihin tai

18 17 koulutukseen yleensä. Jännitystä saattoivat aiheuttaa myös opiskeluun liittyvät sosiaaliset tilanteet. Huonommuuden tunteet vaikeuttavat oppimista eikä omaa osaamista arvosteta. Itsesäätelyvalmiuksiltaan taitamattomat opiskelijat pyrkivät usein välttämään oppimistilanteita, jossa heidän osaamistaan arvioidaan ja verrataan toisten osaamiseen (Ruohotie 2002). Näyttöjen ohjaus ja valmennus näyttöön vaatii enemmän keskustelua ja ohjausta. Ne koetaan jännittäviksi ja pelottaviksikin. Harjaannusta näyttöön ja harjoitusnäytötkin tulevat kysymykseen. Kun itsetunto on ollut matala tms. syystä opinnoista ja näytöistä on tullut suuri peikko. Usein ilman tutkintoa työelämässä olevat ihmiset eivät ole juuri menestyneet syystä tai toisesta koulussa. Koulukammo! Etenkin naisilla jännitys ja arkuus. Auktoriteettipelkoa, ylenmääräistä arkuutta. Tapaus MATTI Ohjauksella voi auttaa Oppimisvaikeuksista kärsiviä voidaan auttaa ohjauksen keinoin. Jokainen kouluttaja voi ohjata silloinkin kun erityisosaamista ei ole käytettävissä. Case Matti korostaa täsmällisen strukturoinnin ja ohjauksen merkitystä tapauksessa, jossa opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia. Kuvaus perustuu opettaja Marjo Nurmen esitykseen Nostetuki Nonstopissa Helsingissä Koulu ei onnistunut ja toisen asteen tutkinto on edelleen suorittamatta. Ihmisenä olen äkkipikainen enkä aina harkitse sanojani tai tekojani etukäteen. Minulla on ollut keskittymisvaikeuksia pienestä asti ja en ole varma, jaksanko keskittyä tiedonhankintaan itsenäisesti. Huono koulumenestykseni johtui tästä. Ohjaajalta edellytän: tukea tarvittaessa ja kontrollointia harjoitustyön etenemisen suhteen. Minulta jää helposti homma viime tippaan. (Matin aloitusesseestä) NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

19 18 Matti on * Aktiivinen keskustelija * Hyvä puhuja, kirjoittaja ja nopea lukija * Aiheestaan innostunut, suunnitelmia täynnä Kun kurssia oli jäljellä kaksi viikkoa, Matilla ei ollut kirjoitettuna sivun sivua! Harjoitustyöstäni puuttuu toisinaan otsikkokin. Ideoita pyörii päässä, mutta sanoiksi en saa niitä purettua. Tällä hetkellä kapinoin koko pakollisen harjoitustyön ideaa vastaan. Ihmiset ovat erilaisia, pitääkö kaikkien pystyä itsenäiseen harjoitustyöhön? Työn välipurut eivät toimi minun kohdallani, vaan ne on liian helposti väistettävissä. Kai minä sen teen, mutta siitä tulee minun näköiseni, viimeistelemätön ja pinnallinen tutkielma. Tämä olisikin ensimmäinen kerta, kun teen jotain valmiiksi asti. Eli en ole muuttunut miksikään. Oppimiseni harjoitustyön kanssa kiteytyy siihen, että minusta ei ole itsenäiseen laajaan tutkimistyöhön. Oma sitoutumiseni opiskeluun on ollut kyseenalaista, kuten tuloksista näkyy. (opiskelijan itsereflektiota) Omaa toimintaani analysoidessani olen tullut siihen tulokseen, että aikuinen ihminen, joka on oppimisvaikeuksineen joutunut selviytymään, on kehittänyt puolustusmekanismin. Se, ettei ole pystynyt asiaa sisäistämään ja oppimaan vaatii jonkun korvaavan toiminnon, jos haluaa menestyä. Itseäni tarkkaillessa olen huomannut sen, että minulla löytyy tarvittaessa selitys omien velvoitteiden laiminlyönnille. Osaan kuvailla vuolaasti edistymistäni esim. harjoitustyön kanssa, mutta se on lähes vaistomainen mekanismi, joka ei edes paljastu, jos tehtävä työ on sellainen, joka pitäisi esitellä suullisesti. Nämä ovat tavoitteeni harjoitustyön suhteen: Aloitan työni ajoissa, ja varaan sille riittävästi aikaa säännöllisesti. Ei luppopäiviä, eikä suotta huomiseksi jätettäviä tehtäviä, jos ne voi tehdä tänään. Millaista apua ja tukea uskon tarvitsevani opiskelussa? Ruoskaa, jos lipsun siirtämään tekemisiä myöhemmäksi. Lopputyö valmistui ja tuli purettua, vaikka usko loppui välillä koko touhuun. En olisi itse uskonut pystyväni viimeisen kahden viikon aikana saamaan työtäni tehtyä.

20 19 Mitä tapahtui kahden viimeisen viikon aikana? Tiukka strukturointi: Sitoutuminen päivittäiseen työskentelyyn tiukkoine aikatauluineen Opettaja asetti tarkat aikarajat Harjoitustyö alkoi rakentua Tuska helpottui, ahdistus väheni Onnistumisen tunne alkoi syrjäyttää epäonnistumisen häpeän Olen tyytyväinen tulokseen, enkä harmittele enää hukkaan mennyttä aikaa. Loppuajan kiire ja sitoutuminen Marjon kanssa päivittäiseen tekstin tuottamiseen pakotti minut syventymään aiheeseen. Uutena tekniikkana opin olemaan tietokoneen lähellä, vaikkei mitään kirjoitettavaa olisi ollut mielessä. Kyllä sieltä aina viimein jotain löytyi. Ja silloin pitää olla valmiina kirjoittamaan. Olen tällä kurssilla oppinut opetussuunnitelman aiheiden ohella ainakin yhden itselleni uuden ja kiinnostavan asian: Minun oppimisvaikeudesta voin oppia minä itsekin! Tämäkin kirjoitus on yksi keino tutkia itseään ja pohtia niitä keinoja, joita minunkaltaisen ihmisen oppimisen helpottamiseksi olisi tehtävissä. Tämä kurssi on ollut hieno matka minun mieleni maailmaan. Matti: Mitä tämän kurssin jälkeen on edessä, sitä en tiedä, mutta muistan tämän kevään ja käytän niitä taitoja, joita täällä opin. Pää pystyssä lähden täältä ja pistän kodin asiat kuntoon. Syksy näyttää, mitä tämä poika tekee tulevaisuudessa. Marjo: Herran jestas minä vajosin vanhanaikaiseen ja opettajajohtoiseen pedagogiikkaan. Eihän kukaan enää puhu tällaisen opetuksen puolesta Heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavien aikuisopiskelijoiden kohdalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota opetuksen suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sekä kriittistä arviointia konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja siihen sisältyvän itseohjautuvuuden vaatimusten suhteen että erityistä ryhmä- ja yksilökohtaista pohdintaa oppimateriaalin suunnittelusta, opetuksen sisällöistä ja toteuttamisesta. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

Opitusta häpeh onnistumisen iloon

Opitusta häpeh onnistumisen iloon Opitusta häpeh peästä onnistumisen iloon Kokemuksia selkeän n strukturoimisen tarpeellisuudesta aikuisten opetuksessa Minäpätevyyden tunne Ihmisen käsitys k sitys omasta kyvykkyydestää ään n ja omista

Lisätiedot

AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ

AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet Noste-ohjelmassa Kirsti Hulkari 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONKERUU... 4 3 AIKUISTEN OHJAUS... 5 3.1 Ohjaus ja tukitoimet käsitteenä...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Kokemuksia lyhytkurssiopistoista Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Nurmi / Murikka 2007 Murikan opiskelijat Teknologiateollisuuden työntekij ntekijöitä 25 65-vuotiaita 70 % miehiä lyhyt koulutushistoria

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

NÄYTTÄVÄ - Ryhmä 2 Suunnitteluvaiheen henkilökohtaistaminen

NÄYTTÄVÄ - Ryhmä 2 Suunnitteluvaiheen henkilökohtaistaminen NÄYTTÄVÄ - Ryhmä 2 Suunnitteluvaiheen henkilökohtaistaminen Edupoli Etelä-Kymenl. amm.opisto/ Aikuiskoulutus Innofocus JAKK Kiipulan akk Paimion akk Salpaus Hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen Osaamisen

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Aikuisopiskelu Kiinkossa

Aikuisopiskelu Kiinkossa www.kiinko.fi Aikuisopiskelu Kiinkossa Mitä aikuisopiskelu on? Valinnan mahdollisuuksia kiinteistöalalla Tavoitteellisuus ja ohjaus Motivaatio on mahtava voima Nauti opiskelusta ja uuden oppimisesta Mitä

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen

Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa. Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Kokemuksia maahanmuuttajien ohjauksesta työvoimahallinnossa ja aikuiskoulutuksessa Kuopio 22.6.2010 Eine Pakarinen Tutkimusasetelma Yhteenveto tutkimusaineistoista, - metodeista ja -kohteista TUTKIMUSAINEISTO

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

Erityisopetus ja ohjauspalvelut EDUPOLISSA. Minna Perokorpi-Sulin

Erityisopetus ja ohjauspalvelut EDUPOLISSA. Minna Perokorpi-Sulin Erityisopetus ja ohjauspalvelut EDUPOLISSA Minna Perokorpi-Sulin VOS ja NAO-opiskelijoiden hakeutuminen Ennakkotehtävä Taustatietoja haastattelun tueksi Opiskelijat täyttävät esitietolomakkeen Motivaatio

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot