AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ"

Transkriptio

1 Kirsti Hulkari ja Marja Pakaste AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet Opetusministeriön julkaisuja 40/2007

2 AIKUISOPISKELIJAA EI JÄTETÄ Aikuisopiskelun ohjaus ja tukitoimenpiteet Kirsti Hulkari ja Marja Pakaste

3 2007 Opetusministeriön julkaisuja 40 Aikuisopiskelijaa ei jätetä tai p ISBN ISBN (PDF) Paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2007

4 SISÄLLYS ALUKSI... 5 AIKUISTEN OHJAUS JA TUKITOIMET... 6 Tarvitseeko aikuinenkin tukea ja ohjausta?... 8 Ohjauksen ja tuen tarve Noste-opiskelijoilla... 8 Haasteena opiskeluvalmiudet... 9 Opiskeluun liittyvät pelot Ohjauksen järjestäminen ja sisällöt hakevassa vaiheessa Tiedontarvetta tutkinnon suorittamisesta Kannustusta ja rohkaisua Koulutusbyrokratiasta selviytyminen Elämäntilanteen kartoitus Ohjauksen ja tuen tarve tutkinnon suorittamisen aikana Tutkinnon ja opintojen henkilökohtaistaminen Henkilökohtaisen näyttösuunnitelman laatiminen ja näytöt 25 Välineaineopinnot (mm. matematiikka, äidinkieli) Lisäopetus Erityisohjaus luki-vaikeuksiin Muut opiskelua tukevat toimet Tuen ja ohjaustarpeen tunnistaminen Millä tavoin opiskelijan ohjaustarve tulee havaituksi? Oppimisvalmiuksien kartoittaminen Oppimisvalmiuksien testaus Oppimisvalmennus tutkinnon suorittamisen aikana Ohjauksen sisältö ja muodot tutkinnon suorittamisen aikana 41 Henkilökohtainen ohjaus Ryhmäohjaus Työpaikalla tapahtuva ohjaus Verkko-ohjaus OHJAUKSEN ARVIOINTI Ohjauksen ja ammattitaitoisten ohjaajien määrä Arvio ohjauksen onnistumisesta Ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin liittyvät kehittämistarpeet 49 Ikuinen resurssipula vai ongelmia resurssien hyödyntämisessä?... 49

5 Oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja osaamisen kehittäminen Henkilökohtaistamisen kehittäminen Ohjauksen verkostoyhteistyö Taloudellisten resurssien varmistaminen jatkossa KEHITTÄMISEHDOTUKSET LÄHTEET LIITE... 60

6 5 ALUKSI Aikuisopiskelijaa ei jätetä -julkaisu pyrkii palvelemaan aikuiskoulutuksen piirissä toimivia kouluttajia varsinkin silloin, kun he tekevät työtä matalahkon pohjakoulutuksen omaavien aikuisten kanssa. Ohjaus- ja tukiasioita on pohdittava myös silloin, kun tutkintoa suorittamaan tulevien opiskelusta on kulunut runsaasti vuosia, ehkäpä vuosikymmeniä, ja ryhmän opiskeluvalmiudet eivät ole parhaassa terässä. Myös aikuisohjauksen asiantuntijat voivat saada virikkeitä tämän julkaisun sisällöstä kehittämistyöhön. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, Noste-ohjelma, on vuoden 2003 alusta lähtien vastannut vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa työelämässä toimivien vuotiaiden aikuisten koulutustarpeisiin. Kohderyhmään ovat kuuluneet myös vähintäin 25-vuotiaat, joiden perusasteen opinnot ovat jääneet kesken. Noste-ohjelman aikana aikuisten ohjauksen ja tuen merkitys ja ohjauksen kehittämistarpeet ovat tulleet näkyviksi. Ohjelmalle osoitetussa erityisrahoituksessa onkin varauduttu siihen, että tämä kohderyhmä tarvitsee ohjausta ja tukitoimenpiteitä opiskelunsa tueksi. Noste-ohjelmaan on liitetty koko toimintansa ajan arviointitutkimusta. Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Kirsti Hulkari teki tähän arviointiin liittyen syksyllä 2006 Noste-hankkeille suunnatun kyselyn. Se toteutettiin e- lomakekyselynä suunnattuna Noste-hankkeiden projektipäälliköille ja kouluttajille. Kyselyyn saatiin 114 vastausta, joista hankevetäjiä oli 38 ja kouluttajia 76. Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa tehtävää monivuotista arviointitutkimusta johtaa dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen. Tässä julkaisussa esitellään edellä mainitun kyselyn tuloksia ja toimijoilta koottuja hyviä käytäntöjä sekä muusta aikuiskoulutuksesta samanaikaisesti esiin nousseita hyviä käytäntöjä. Noste-ohjelman valtakunnallinen projektipäällikkö Marja Pakaste on myös osallistunut tämän julkaisun kokoamiseen ja toimittamiseen. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

7 6 AIKUISTEN OHJAUS JA TUKITOIMET Yhteiskunnallisen elämän muuttuessa aikuisten ohjaus- ja neuvontatyön merkitys korostuu muutoksissa. Ohjaus toimii minuuden koostamisen paikkana aikana, jolloin joudutaan etsimään opiskelun, uran ja elämänkentän suuntia uudelleen (Vanhalakka-Ruoho 2001.) Opinto-ohjaus on ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelua. Holistisessa ohjausmallissa (kuva 1) ohjaustoiminta jaetaan opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiseen, opintojen ohjaukseen sekä ura- ja elämänsuunnittelun ohjaukseen (Kasurinen 2004, 41). Eri yhteyksissä ohjausta tulkitaan joko oman kokemuksen, toimintaympäristön tai käsitteellisen viitekehyksen pohjalta. (Numminen, Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004; Pajarinen, Puhakka & Vanhalakka-Ruoho 2004). Omat kokemukset Opintoohjaus??? kasvun ja kehityksen tukeminen opintojen ohjaus opintojen aikana ura- ja elämänsuunnittelun ohjaus Toimintaympäristö Kuva 1. Holistinen opiskelijan opinto-ohjausmalli

8 7 Ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan tukemista ja auttamista hänen opiskeluprosessissaan, ammatillisessa kehittymisessään sekä elämäntilanteessaan (Pasanen 2000, 124). Kosonen (2000) on kuvannut ohjaukseen liittyvää auttamista missiona, jossa pyritään edistämään asiakkaiden hyvinvointia ja kehittymistä ja heidän elämänsä onnistumista. Tavoitteena on tukea itsensä ohjaamiskykyä. Sen avulla aikuisopiskelija oppii tunnistamaan, arvioimaan ja kehittämään omia mahdollisuuksiaan toimia erilaisissa ympäristöissä. Noste-koulutusten toimintaympäristöinä painottuvat erityisesti työelämän oppimisympäristöt. Arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on omien toiveiden ja mahdollisuuksien vertailu, oma elämänhistoria ja oppimishistoria suhteessa tulevan koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Syvällisemmissä ohjauspalveluissa taas keskitytään opiskelijoiden tukemiseen oman henkilökohtaisen elämäntilanteen ja vaihtoehtoisten toimintatapojen jäsentämisessä. Ohjauksen tarkoituksena on keskustelun avulla edistää opiskelijan itsetuntemusta sekä omaa kykyä parantaa elämäänsä ja tehdä päätöksiä. Opiskelija osallistuu aktiivisesti esittämiensä pulmien ratkaisuun. Hänen tavoitteensa ja tulkintansa ovat työskentelyn lähtökohtana. Aikuisopiskelija on oman elämänsä asiantuntija (Aikuisopiskelijan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006.) Perusluonteeltaan ohjaus on yhteistyötä. Aikuisiällä tapahtuvaan opiskeluun liittyvät opintojen lisäksi monet erilaiset elämänroolit, joiden yhteensovittaminen saattaa olla haasteellista. Ohjaus tarjoaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden pohtia oppimiseen, työhön ja elämäntilanteeseen liittyviä kysymyksiä ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Aikuisopiskelun ohjauksen pyrkimyksenä onkin edistää opiskelijan henkilökohtaista suhdetta opiskeluun, jolloin opiskelija voi itse suunnitella, ylläpitää ja ohjata omaa oppimisprosessiaan (Pajarinen, Puhakka & Vanhalakka-Ruoho 2004). Prosessissa opiskelija arvioi ja kehittää omia vahvuusalueitaan suhteessa oman toimintaympäristönsä mahdollisuuksiin (Helakorpi & Olkinuora 1997, 138). Opiskelun tukitoimilla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla tuetaan opiskelijan opiskeluvalmiuksien kehittymistä. Näitä voivat olla henkilökohtainen ohjaus, tavanomaista suurempi panostus opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvaikeuksien, esimerkiksi lukivaikeuksien kartoitus ja niihin liittyvät tukimuodot ja välineaineopinnot. (Asetus 88/ 2006.) NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

9 8 Tarvitseeko aikuinenkin tukea ja ohjausta? Matalasti koulutettuihin liitetyt ohjaukselliset tarpeet ja ongelmat ovat pulmallisempia ja kirjavampia, mikä vaatii varsin eriytyneitä, joustavia ja helposti lähestyttäviä palveluita. Aiemmin oli nähtävissä selkeä yhteys matalasti koulutettujen sekä työmarkkinoilla vaikeassa asemassa olevien ja siten jonkinlaista erityistukea vaativien välillä. Nyt nämä ryhmät ovat enemmän kietoutumassa yhteen. On olemassa laaja joukko aikuisia, joilla on huomattava yksilöllinen ja sosiaalinen tarve saada henkilökohtaista ja yhteisöllistä tukea koulutusohjelmien suorittamiseen (Illeris 2005). Työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvää lisäohjauksen tarvetta arvioineet Mäkinen ja Tonttila (2003) toteavat, ettei työvoimapoliittisessa koulutuksessa annettava lisäohjaustarve poikkea merkittävästi muista koulutusmuodoista. Osallistujat ovat usein matalasti koulutettuja ja heillä on tyypillisesti takanaan pitkä työura samassa työpaikassa ennen irtisanotuksi tulemistaan. Ohjauksen ja tuen tarve Noste-opiskelijoilla Kouluttajille suunnatussa kyselyssä Noste-opiskelijoiden tuen tarve arvioitiin muita aikuisopiskelijoita suuremmaksi. Tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden avulla voidaan tukea tarvitsevien aikuisten opiskelemaan lähtemistä, oikean koulutusalan löytymistä ja elämänsuunnitteluun liittyvän päätöksenteon toteutumista. Kouluttajien vastauksissa Noste-opiskelijoiden tavanomaista suurempi tuen ja ohjauksen tarve liittyi puutteellisiin opiskeluvalmiuksiin, opiskeluun liittyviin pelkoihin ja lukivaikeuksiin, ja tarvetta tuen määrän lisäämiseen koettiin myös ihmisen ikääntyessä: Hakeutumisvaiheessa tuen määrä ja laatu ovat selvästi sidoksissa ikään. Mitä varttuneempi hakeutuja on sen kauemmin aikaa menee alkukartoituksessa. Vaikeudet ovat samoja kuin monilla työvoimakoulutuksen opiskelijoillakin. Määrää on vaikea tunneiksi muuttaa, mutta aikaa käytettään selkeästi enemmän varttuneenpien nostelaisten kanssa kuin nuorten.

10 9 Opiskelijoiden taso on hyvä, mutta hakeutumisvaiheessa nousevat esille kysymykset siitä oppiiko enää, kun olen jo näin kauan ollut töissä ja kuinka jaksaa opiskella työn ohella. Useimmin ja enemmän henkilökohtaisia keskusteluita ja henkilökohtaista ohjausta. Henkilökohtainen ohjaus on tärkeää ja kaikki Noste-koulutus ankkuroituu siihen, hyvin henkilökohtaisesti suunniteltuun polkuun. Tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen tuotiin esille myös Noste-opiskelijoiden haastattelussa (Hulkari & Mahlamäki-Kultanen 2006). Kouluttajien käsitykset tuen tarpeesta eivät kuitenkaan olleet aivan yhteneväisiä. Toisaalta epäiltiin, että tarvetta ei välttämättä tunnisteta ja toisaalta nähtiin ohjauksen tarpeen kasvavan, kun lähiopetuksen määrä on vähäinen ja itsenäisten tehtävien määrä on suuri. Mutta rehellisyyden nimissä toimintamme hankkeessa ei ole kovin vahvasti keskittynyt tukitoimiin ehkäpä siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden tarve on ollut vähempää kuin oletimme. Voi olla, ettemme aina osaa tunnistaa tukitoimien tarpeellisuutta. Toisaalta hankkeemme on onnistunut varsin hyvin löytämään, jos sallitaan ilmaisu, hyviä nostelaisia koulutettaviksi. Opiskelu on työn ohessa tapahtuvaa ja ohjauksen tarve on suurempi, joka on pystytty noste-rahoituksella järjestämään esim. iltaohjaus, työpaikoilla käyntiä. Toistaiseksi muiden tukitoimien tarve noste-rahoitteisilla opiskelijoilla on ollut vähäistä. Lätin (2005) ammattikorkeakouluihin liittyvässä tutkimuksessa varttuneemmat koulutukseen hakijat pohtivat omaa ikäänsä, ja sitä ovatko he liian vanhoja opiskelemaan tai mitä nuoremmat opiskelijat heistä ajattelevat. Opiskelun ja perheen yhteensovittaminen oli tärkeä ja osin kipeäkin keskustelunaihe. Kyseisessä tutkimuksessa erityisesti ryhmän naiset pohtivat oikeuttaan lähteä opiskelemaan ja perheen suhtautumista opiskelusuunnitelmiin. Omaan jaksamiseen ja mahdolliseen opintojen aloittamiseen liittyvät kysymykset kietoutuivat elämänkokonaisuuteen, jossa opiskelua tarkasteltiin perheen, työn, työttömyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden näkökulmasta. Haasteena opiskeluvalmiudet Opiskeluvalmiusongelmat liittyivät sekä opiskelutekniikkaan että ryhmä- ja yhteistyötaitoihin. Opiskelijoiden oppimiskäsitys saattaa NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

11 10 edellisistä opinnoista kuluneen pitkän ajan vuoksi olla vanhentunut ja usko omaan oppimiskykyyn heikko. Aikuinen ei kovin helposti luota omaan kykyynsä oppia, ennen kuin on sen uusien myönteisten oppimiskokemusten kautta itse todennut. Aikuinen kytkee oppimansa siihen kokemukselliseen tietoon, jota hänelle työ- ja elämänkokemuksensa myötä on kertynyt, ja pystyy sen turvin reflektoimaan ja tehostamaan oppimistaan. Huomattuaan kykenevänsä oppimaan, aiemmat usein kielteisetkin käsitykset oppimisesta muuttuvat myönteisiksi (mm. Piesanen 2002). Tyypillisesti Noste-opiskelijat kokevat työssä olon mielekkäänä, mutta epäilevät teoreettisen opiskelun taitojaan. Myös itsenäinen työskentely, tiedonhaku ja oppimistavoitteiden asettaminen saatetaan kokea vaikeana. Opiskelijat odottavat opetukselta usein opettajajohtoisuutta, minkä vuoksi uuden oppimistavan omaksuminen vaatii aikaa, tukea ja kannustusta. Usein ATK-taidot ja tietotekniikan käyttö opiskelussa edellyttävät erityistä panostusta. Aikuiskouluttajatkin ovat tämän huomanneet: Edellisistä opinnoista aikaa, joten opiskelutekniikoita ei ole tai ovat puutteellisia. Puutteelliset opiskelutekniset taidot näkyvät myös siinä, että kokeisiin ja näyttöihin ei osata valmistautua oikein. Käsitys omasta osaamisesta Noste-opiskelijoilla keskeinen osaamisen ja asiantuntijuuden perusta on työn kautta saadussa käytännön kokemuksessa. Kokemuksen merkitys työelämässä ja työmarkkinoilla on kuitenkin kyseenalaistettu ja suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin on usein kaksijakoista sekä yhteiskunnan, organisaatioiden että yksilöiden tasolla (Tikkanen & Nyhan 2006). Ikääntyvien työntekijöiden osaamiseen ja oppimiseen liittyvissä keskusteluissa ovat painottuneet pätevyyden sijasta puutteet tiedoissa ja taidoissa sekä vanhenemisprosessiin nojaava käsitys kognitiivisesta heikkenemisestä ja taantumisesta. Toisaalta korostetaan viisautta ja elämänkokemuksen tuomaa osaamista, mutta toisaalta vanhentuneet ja puutteelliset tiedot ja taidot, muutosten ja uusien ideoiden vastustaminen sekä hitaus oppimisessa ja työssä ovat asioita, joita pidetään ikääntymisen mukanaan tuomina heikkouksina (Paloniemi 2004). Myös Noste-opiskelijoiden arvioissa omasta osaamisestaan heijastuu kokemukseen perustuvan osaamisen alhainen arvostus. Työkoke-

12 11 muksen kautta hankittu osaaminen näyttäisi katoavan, kun omaa osaamista verrataan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Osuutta asiaan saattaa olla tutkinnon perusteissa käytetyllä käsitteistöllä. Epävarmuus omasta osaamisesta lisää usein näyttöihin ja koetilanteisiin liittyvää jännitystä. Pillayn ym. (2003) mukaan ikääntyvät työntekijät arvostavat koulutukseen osallistumalla hankittua osaamisen kehittämistä työssä tapahtuvaa oppimista enemmän. Ikääntyvien työntekijöiden osaamisen matala arvostus selittyy osaltaan formaalin koulutuksen vähäisyydellä tai vanhanaikaisuudella (Paloniemi 2004). Toisaalta iäkkäät työntekijät arvostavat työkokemusta tietojen ja taitojen omaksumisessa nuoria henkilöitä enemmän (Blomqvist ym. 2002). Kouluttajat kuvasivat opiskelijoiden käsityksiä osaamisesta seuraavasti: Työn kautta saatu oppi ei heti kirkastu siksi osaamiseksi, jota tutkinnossa vaaditaan. Opiskelijalla saattaa olla sellainen käsitys - en osaa mitään, vaikkakin sitä osaamista on tullut työn kautta. Aikuisen on vaikea ymmärtää oman osaamisen tasoa ja he arvioivat poikkeuksetta oman osaamisen alhaisemmalle tasolle. Henkilökohtaista tukea ja kannustamista tarvitaan paljon (osalla todella hauras kuva itsestä oppijana ja usko itseen hukassa). Oppimiskäsitys on rakennettava alusta uudelleen (pois opettajajohtoisuudesta) Ruohotie (2002) toteaa, että itsesäätelyvalmiuksiltaan taitamattomat opiskelijat eivät luota omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa ja pyrkivät sen vuoksi välttämään avautuvia oppimistilanteita. Tällaiset opiskelijat tulkitsevat heikkojen tuotosten johtuvan kykyjen puutteesta, jolloin myös tulosodotukset ovat kielteisiä ja yrittämisen merkitystä vähätellään. Heikko luottamus omiin kykyihin näkyy myös siinä, että he eivät usko selviytyvänsä vaativista tehtävistä ilman apua. Oppimiselle asetetaan helposti liian yleisluonteisia ja etäisiä tavoitteita, minkä vuoksi itsearviointi suhteessa aiempaan oppimiseen ja osaamiseen on vaikeaa. Tällöin ainoaksi arviointimahdollisuudeksi jää oman osaamisen ja oppimisen vertailu toisten oppimiseen ja osaamiseen. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

13 12 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Ei osata käyttää ryhmän tukea oppimisessa ei siis hakeuduta yhteistyöhön. Käsitykset opiskelusta oman pään sisäisenä toimintana ja muutoinkin ehkä vanhentuneet käsitykset oppimisesta. Passiivinen rooli oppijana yleisempi kuin aktiivinen? Yllättävää, mutta välttämätöntä, on ollut ryhmä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen rohkaiseminen. Lisäksi ohjauksen tarvetta on vaatinut ongelmaratkaisua korostava toimintamalli oppimisessa. Opiskelijat tapaavat harvemmin keskenään, joten he eivät osaa toimia opiskeluryhmänä. OPINTOPIIRI Noste-koulutuksissa Case Amiedu Opintopiiritapaamiset toteutetaan: Omassa työpisteessä Vertaisohjaajan tai -tutorin työpisteessä Oppilaitoksessa (atk-luokat yms. käytettävissä Muussa sovitussa paikassa Opintopiirin kummeina: Kouluttajat, työpaikkaohjaajat, edustajat, työelämä Opintopiiritapaamisten sisällöt: Tutkinnon perusteisiin perehtyminen Näyttösuunnitelmien tekeminen Toisten työpaikkoihin tutustuminen Ammatilliset sisällöt Opintopiiritapaamisen hyödyt: Opiskelukavereilta saa tukea ja apua oppimisvaikeuksissa Opiskelukaverilta oli helpompi kysyä kuin tunnilla isossa ryhmässä Opitaan antamaan ja vastaanottamaan palautetta Opitaan opiskelemaan ja reflektoimaan ryhmässä Opitaan jakamaan mielipiteitä ja tietoa Opitaan uusia tietoja ja taitoja Lainaus Tiina Tiihosen esityksessä Hämeenlinnassa

14 13 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen ja oppimisen edistämiseksi on oppilaitoksissa otettu käyttöön ns. opintopiirejä, jossa pieni ryhmä opiskelijoita kokoontuu opettajan kanssa tai ilman opettajaa keskustelemaan ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä aiheista. Kokemukset vertaisohjaukseen ja tutorointiin perustuvasta toiminnasta ovat olleet myönteisiä. Edellä esitetty Amiedun case valottaa tarkemmin opintopiirin eli ammattilaisringin toteutustapoja, sisältöjä ja toiminnasta saatuja hyötyjä. Itseohjautuvuus Opiskelijoiden enemmistö ei ole itseohjautuvia, monetkaan eivät kykene itsenäiseen työskentelyyn. Tavoitteita ei juuri ole tai ne ovat matalalla. Opiskelijoilta vaaditaan paljon kykyä opiskella itsenäisesti itseohjautuvuutta. Opiskelijoista suurin osa on tottunut eri tyyppiseen opiskelumuotoon, joten itseohjautuvuuden käsite on heille vieras. Itsenäinen tiedon hankinta ja oleellisen tiedon käsittely vaatii tukea. Myös vastuunotto omasta opiskelusta ja näytön suunnittelusta vaatii ohjausta ja opettajan tukea. Ruohotie (2002) toteaa, että heikot itseohjautuvuusvalmiudet omaavat opiskelijat odottavat opettajalta selkeitä ohjeita siitä, mitä on tehtävä. Opiskelijat, joiden itseohjautuvuusvalmiudet ovat kohtalaiset, ovat usein motivoituneita ja luottavat itseensä siitä huolimatta, että tiedot opittavasta aineesta saattavat olla vähäiset. Itseohjautuvuudeltaan keskitasoisilla opiskelijoilla on sekä taitoa että perustietoa ja he ovat halukkaita ja kykeneviä tarkastelemaan aihetta opettajan johdolla. Sellaiset opiskelijat, joiden itseohjautuvuusvalmiudet ovat hyvät, ovat halukkaita ja kykeneviä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan asiantuntijan avulla tai ilman sitä. Opetuksen näkökulmasta on huomioitava opiskelijoiden itseohjautuvuuden vaihe ja tukea sen edistymistä. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

15 14 Mitä epäonnistuminen itseohjautuvuudessa synnyttää? En edes aseta itselleni suuria tavoitteita oppimisen suhteen, kun en onnistunut nytkään. Ei tämä uusi tilanne ole, mutta olisihan minun pitänyt alun perin tietää, mihin pystyn, kun en ole ennenkään enempään pystynyt. Tietoa tulee ja sisäistän sitä omalla tavallani. Ehkä tehokkain oppimistapani tulevaisuudessakin tulee olemaan erehdysten kautta. Murikkaopiston opiskelija Kriittinen näkökulma itseohjautuvuuteen: Mitä syntyy, kun itseohjautuvuus ei riitä eikä synny toivottuja oppimistuloksia ja -tuotoksia? Häpeää? Pettymistä omaan itseensä? Ahdistusta? Stressiä? Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, ATK-taidot Matalasti koulutetun keski-ikäisen väestön kohdalla heikot tietotekniikkavalmiudet ovat yksi aikuisopiskelua vaikeuttava tekijä. Tietoteknistä koulutusta ei yleensä ole sisältynyt aiempiin opintoihin, minkä vuoksi tietotekniikan opiskelu on vaatinut kouluttajilta paljon rohkaisua ja kannustusta. Tukea tarvitaan hakuvaiheessa lähinnä siihen, että luoda uskoa siihen, että tietotekniikan käyttötaidot ovat kaikkien opittavissa. Tietotekniikan käyttö opintosuunnitelman teko oman ajankäytön hallinta tiedon hakeminen informaatiolukutaito mentorointi henkilökohtaisen näyttösuunnitelman teon avustaminen ideoilla. Tekstin tuottaminen ja oppimisvaikeudet Heikosti luku- ja kirjoitustaitoisia aikuisia on erityisesti vanhimmissa alhaisen koulutustason ikäluokissa (Piesanen 2002). Arvioiden mukaan tutkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa oppimisvaikeuksia on joka neljännellä. Oppimisvaikeuksia on enemmän matalasti koulutetuilla henkilöillä, ja enemmän miehillä kuin naisilla. Niiden esiintyminen ei kuitenkaan suoraan korreloi koulutuksen keskeyttäneiden määrään, sillä keskeyttäneitä on suhteellisesti enemmän parhaimmassa ryhmässä kuin heikoimmassa (Ilola 2005). Tyypillisimpiä oppimisvaikeuksien muotoja ovat ongelmat lukemisessa ja kirjoittamisessa

16 15 sekä sosiaalisiin tilanteisiin, mielenterveyden häiriöihin, päihteisiin tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Oppimisvaikeuksien esiintyvyydessä on alakohtaisia eroja; eniten oppimisvaikeuksia arvioidaan olevan metalli-, sosiaali- ja terveys- sekä catering-aloilla. Oppimisvaikeuksia esiintyy lähes kaikilla aloilla, kyse on vain erilaisista oppimiseen liittyvistä vaikeuksista (ks. Mäkinen & Tonttila 2003). Noste-opiskelijoiden oppimisvaikeuksia eriteltiin seuraavasti: Kirjalliset tuotokset ovat rakentajille vaikeita. Laitoshuoltajan ammattitutkinto suorittajien joukossa on usein tekstin tuottamisen vaikeutta, oikein kirjoittamisen vaikeutta. Matematiikan oppimisvaikeutta. Erittäin paljon muitakin oppimisvaikeuksia kuin lukivaikeus, huomattavasti laaja-alaisempia ongelmia, puhdistuspalvelualalla heitä vaikuttaa olevan erityisen paljon. Käsien erilainen motoriikka ja muutakin oppimisvaikeutta. Tyhmäkö? Oppimisvaikeus voi ilmetä monin tavoin Oppimisvaikeuksien tunnistamista vaikeuttaa se, että aikuinen ei aina itsekään tiedä kärsivänsä oppimisvaikeuksista vaan pitää itseään muita tyhmempänä tai hitaampana. Kun aikuinen tiedostaa kärsivänsä oppimisvaikeuksista saa moni asia sille kuuluvan selityksen: Ikään kuin itsetunto olisi ollut varastettuna ennen kuin ongelma sai nimen: lukivaikeus. Nykyisessä työssä lukihäiriö ei juuri haittaa. Silmäilen papereita ja kyselen kavereilta koko ajan. Aina olen kysymässä, mitä ilmoitustaululla kerrotaan. Välillä tulee väärinkäsityksiä. (Murikkaopiston opiskelija) Luki-ongelmani selvisi minulle vasta 38-vuotiaana. Kuinka koulun umpitollo opettaja voisi huomata vian, jota ei itsekään tiedä olevan. Samaan tapaan kuin hullut ei tiedä itse olevansa hullu. Lukihäiriöinen ihminen pitää vain itseänsä vähempilahjaisena, koska oppii asiat eri tavalla kuin muut. (Murikkaopiston opiskelija) Lainaus Marjo Nurmen esityksestä Nostetuki Nonstop, , Helsinki NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

17 16 Gunnar ym. (2004) ovat eritelleet erityisiin oppimisvaikeuksiin liittyviä ominaispiirteitä seuraavasti (Taulukko 1 alla): Taulukko 1. Lukivaikeuksien merkkejä (Gunnar, Pasanen, Pekkanen, Räsänen & Vuolle-Salonen 2004) Lukivaikeuksiin liittyviä merkkejä voivat olla esimerkiksi seuraavat: Epäselvä käsiala Kirjoittamisen välttäminen Lukemisen hitaus Vaikeudet suuntien oikea vasen -hahmottamisessa Kirjainten ja numeroiden sekoittuminen ja paikkojen vaihdokset Erilaiset hahmottamisvaikeudet (esim. piirustusten ja karttojen lukeminen) Vaikeudet aikataulujen noudattamisessa Muistamiseen liittyvät ongelmat (esim. päivämäärien muistaminen) Keskittymisen vaikeudet Kömpelyys ja tasapainohäiriöt Uuden asian oppimisen hitaus Kokonaisen kirjan loppuun lukemisen vaikeus (esim. kaunokirjallisuus) Oppimisvaikeus liittyy jokapäiväiseen elämään, ei ainoastaan opiskelutilanteisiin. Oppimisvaikeus on erilainen tapa hahmottaa ja oppia asioita, eikä se liity millään tavalla yleiseen älykkyyteen. Henkilöillä, joilla on lukivaikeus, aivojen prosessointinopeus on normaalia hitaampaa ja prosessointi tapahtuu osittain eri reittejä kuin muilla. Tämän vuoksi laajojen asiakokonaisuuksien prosessoiminen, ja siten myös oppiminen, saattavat oppimisvaikeuksista kärsivällä henkilöllä olla hidasta. Lukivaikeuksien lisäksi oppimisvaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi tilasuhteiden ja suuntien hahmottamisessa, oikean ja vasemman erottelussa, oman kehon koordinaatiossa ja motorisissa toiminnoissa, silmän ja käden yhteistyötä vaativissa tehtävissä sekä lyhytaikaisen muistin laajuudessa, keskittymiskyvyssä ja tarkkaavaisuudessa (Gunnar ym. 2004). Lisätietoa luki- ja oppimisvaikeuksista ja niiden kartoitusmenetelmistä löydät Jokeri-portaalista: Opiskeluun liittyvät pelot Koulutukseen tai oppimiseen liittyvät pelot pohjautuvat usein aiempiin, ikäviin ja epäonnistuneisiin oppimiskokemuksiin. Tutkimusaineistossa opiskeluun liittyvät pelot kohdistuivat usein näyttöihin tai

18 17 koulutukseen yleensä. Jännitystä saattoivat aiheuttaa myös opiskeluun liittyvät sosiaaliset tilanteet. Huonommuuden tunteet vaikeuttavat oppimista eikä omaa osaamista arvosteta. Itsesäätelyvalmiuksiltaan taitamattomat opiskelijat pyrkivät usein välttämään oppimistilanteita, jossa heidän osaamistaan arvioidaan ja verrataan toisten osaamiseen (Ruohotie 2002). Näyttöjen ohjaus ja valmennus näyttöön vaatii enemmän keskustelua ja ohjausta. Ne koetaan jännittäviksi ja pelottaviksikin. Harjaannusta näyttöön ja harjoitusnäytötkin tulevat kysymykseen. Kun itsetunto on ollut matala tms. syystä opinnoista ja näytöistä on tullut suuri peikko. Usein ilman tutkintoa työelämässä olevat ihmiset eivät ole juuri menestyneet syystä tai toisesta koulussa. Koulukammo! Etenkin naisilla jännitys ja arkuus. Auktoriteettipelkoa, ylenmääräistä arkuutta. Tapaus MATTI Ohjauksella voi auttaa Oppimisvaikeuksista kärsiviä voidaan auttaa ohjauksen keinoin. Jokainen kouluttaja voi ohjata silloinkin kun erityisosaamista ei ole käytettävissä. Case Matti korostaa täsmällisen strukturoinnin ja ohjauksen merkitystä tapauksessa, jossa opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia. Kuvaus perustuu opettaja Marjo Nurmen esitykseen Nostetuki Nonstopissa Helsingissä Koulu ei onnistunut ja toisen asteen tutkinto on edelleen suorittamatta. Ihmisenä olen äkkipikainen enkä aina harkitse sanojani tai tekojani etukäteen. Minulla on ollut keskittymisvaikeuksia pienestä asti ja en ole varma, jaksanko keskittyä tiedonhankintaan itsenäisesti. Huono koulumenestykseni johtui tästä. Ohjaajalta edellytän: tukea tarvittaessa ja kontrollointia harjoitustyön etenemisen suhteen. Minulta jää helposti homma viime tippaan. (Matin aloitusesseestä) NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

19 18 Matti on * Aktiivinen keskustelija * Hyvä puhuja, kirjoittaja ja nopea lukija * Aiheestaan innostunut, suunnitelmia täynnä Kun kurssia oli jäljellä kaksi viikkoa, Matilla ei ollut kirjoitettuna sivun sivua! Harjoitustyöstäni puuttuu toisinaan otsikkokin. Ideoita pyörii päässä, mutta sanoiksi en saa niitä purettua. Tällä hetkellä kapinoin koko pakollisen harjoitustyön ideaa vastaan. Ihmiset ovat erilaisia, pitääkö kaikkien pystyä itsenäiseen harjoitustyöhön? Työn välipurut eivät toimi minun kohdallani, vaan ne on liian helposti väistettävissä. Kai minä sen teen, mutta siitä tulee minun näköiseni, viimeistelemätön ja pinnallinen tutkielma. Tämä olisikin ensimmäinen kerta, kun teen jotain valmiiksi asti. Eli en ole muuttunut miksikään. Oppimiseni harjoitustyön kanssa kiteytyy siihen, että minusta ei ole itsenäiseen laajaan tutkimistyöhön. Oma sitoutumiseni opiskeluun on ollut kyseenalaista, kuten tuloksista näkyy. (opiskelijan itsereflektiota) Omaa toimintaani analysoidessani olen tullut siihen tulokseen, että aikuinen ihminen, joka on oppimisvaikeuksineen joutunut selviytymään, on kehittänyt puolustusmekanismin. Se, ettei ole pystynyt asiaa sisäistämään ja oppimaan vaatii jonkun korvaavan toiminnon, jos haluaa menestyä. Itseäni tarkkaillessa olen huomannut sen, että minulla löytyy tarvittaessa selitys omien velvoitteiden laiminlyönnille. Osaan kuvailla vuolaasti edistymistäni esim. harjoitustyön kanssa, mutta se on lähes vaistomainen mekanismi, joka ei edes paljastu, jos tehtävä työ on sellainen, joka pitäisi esitellä suullisesti. Nämä ovat tavoitteeni harjoitustyön suhteen: Aloitan työni ajoissa, ja varaan sille riittävästi aikaa säännöllisesti. Ei luppopäiviä, eikä suotta huomiseksi jätettäviä tehtäviä, jos ne voi tehdä tänään. Millaista apua ja tukea uskon tarvitsevani opiskelussa? Ruoskaa, jos lipsun siirtämään tekemisiä myöhemmäksi. Lopputyö valmistui ja tuli purettua, vaikka usko loppui välillä koko touhuun. En olisi itse uskonut pystyväni viimeisen kahden viikon aikana saamaan työtäni tehtyä.

20 19 Mitä tapahtui kahden viimeisen viikon aikana? Tiukka strukturointi: Sitoutuminen päivittäiseen työskentelyyn tiukkoine aikatauluineen Opettaja asetti tarkat aikarajat Harjoitustyö alkoi rakentua Tuska helpottui, ahdistus väheni Onnistumisen tunne alkoi syrjäyttää epäonnistumisen häpeän Olen tyytyväinen tulokseen, enkä harmittele enää hukkaan mennyttä aikaa. Loppuajan kiire ja sitoutuminen Marjon kanssa päivittäiseen tekstin tuottamiseen pakotti minut syventymään aiheeseen. Uutena tekniikkana opin olemaan tietokoneen lähellä, vaikkei mitään kirjoitettavaa olisi ollut mielessä. Kyllä sieltä aina viimein jotain löytyi. Ja silloin pitää olla valmiina kirjoittamaan. Olen tällä kurssilla oppinut opetussuunnitelman aiheiden ohella ainakin yhden itselleni uuden ja kiinnostavan asian: Minun oppimisvaikeudesta voin oppia minä itsekin! Tämäkin kirjoitus on yksi keino tutkia itseään ja pohtia niitä keinoja, joita minunkaltaisen ihmisen oppimisen helpottamiseksi olisi tehtävissä. Tämä kurssi on ollut hieno matka minun mieleni maailmaan. Matti: Mitä tämän kurssin jälkeen on edessä, sitä en tiedä, mutta muistan tämän kevään ja käytän niitä taitoja, joita täällä opin. Pää pystyssä lähden täältä ja pistän kodin asiat kuntoon. Syksy näyttää, mitä tämä poika tekee tulevaisuudessa. Marjo: Herran jestas minä vajosin vanhanaikaiseen ja opettajajohtoiseen pedagogiikkaan. Eihän kukaan enää puhu tällaisen opetuksen puolesta Heikon luku- ja kirjoitustaidon omaavien aikuisopiskelijoiden kohdalla tulisi kiinnittää erityistä huomiota opetuksen suunnitteluun. Tämä tarkoittaa sekä kriittistä arviointia konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja siihen sisältyvän itseohjautuvuuden vaatimusten suhteen että erityistä ryhmä- ja yksilökohtaista pohdintaa oppimateriaalin suunnittelusta, opetuksen sisällöistä ja toteuttamisesta. NOSTE Aikuisopiskelijaa ei jätetä

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Kokemuksia lyhytkurssiopistoista Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Nurmi / Murikka 2007 Murikan opiskelijat Teknologiateollisuuden työntekij ntekijöitä 25 65-vuotiaita 70 % miehiä lyhyt koulutushistoria

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat

2. Suoritettava tutkinto ja noudatettavat tutkinnon perusteet, mahdollinen osaamisala ja tutkinnon osat Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja 2 ( 7 ) 1. Tutkinnon suorittajan nimi Perustiedot Sukunimi: Opiskelija AIKO Sähköposti: sahkoposti@sahkoposti.fi Etunimet: Taina Puhelin: 0401234567 Syntymäaika:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Henkilökohtaistaminen KOMMENTOI! Ammatillis et opinnot Ammatillis

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013

MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Erityisohjauksen palvelut

Erityisohjauksen palvelut Lapin ammattiopiston aikuisopinnot Erityisohjauksen palvelut Oppimishaaste ei ole ammattiin valmistumisen este. Väylä -hankkeen erityistuen ja -ohjauksen palvelut on kehitetty varmistamaan ammattiopinnoissa

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ

MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ MILLAISTA TUKEA TARVITSEN- AIKUISTEN TARVELÄHTÖINEN URAOHJAUS JA NEUVONTATYÖ JUKKA LERKKANEN 20.9.2011 Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 SISÄLTÖ Koulutus- ja uravalinnan päätöksentekoprosessi Ohjaustarve

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot