* Oppimisen metodeja * Tietokoneohjelmia * Yksin vai yhdessä?

Transkriptio

1 SÄHKÖTYS ELÄÄ JA VOI HYVIN * Oppimisen metodeja * Tietokoneohjelmia * Yksin vai yhdessä? 2011 OH3GQM

2 Sähkötys on vanha koodi Sähkötys on ollut käytössä yli 160 v, kauemmin kuin mikään muu koodi. Eikä loppua näy! Sitä käytetään majakoissa, puhelimissa, varoituksissa ja tietenkin amatöörien QSOissa.

3 CW on edelleen bandilla CW-näyte poistui kaikista luokista 2003, mutta se jäi bandille! CW voi olla erikoisuus moodi, josta innostuu, tai ehkä ei. CW:llä pääsee läpi vielä silloin, kun puheella on turha edes yrittää.

4 Sähkötyksen opetteleminen Opettaminen ja opetteleminen ovat tarpeen, siksi metodit pitää tuntea. Opetettaessa yksi lähettää ja muut kuuntelevat. Lähettäjänä voi olla myös äänite tai tietokoneohjelma

5 Yksin vai yhdessä? - 1 Itseopiskelu on tehokas ja järjestelyn puolesta helppo. Porukassa voi olla hauskempaa, syntyy kilpailua. Kaverin kannustus on tärkeä. Tietokoneohjelma ei kysele, vaan piipittää väsymättömästi.

6 Yksin vai Ei kerralla liian pitkää harjoittelua. Puoli tuntia aamulla, toinen iltapäivällä. Alitajunta työskentelee. Annonkin opettelussa on kuuntelija tarpeen.

7 Mikä Koch? Rupesin opettelemaan CW:tä keväällä Se tuotti tuskaa. RadComin (11/2004. p. 84) lyhyt juttu antoi vinkin Kochin menetelmästä. Perehdyin paremmin. Luin, tutkin, kokeilin. Se osoittautui tehokkaaksi.

8 Morsekoodi Koodi tuli Morsen lennättimestä paperinauhalle. Se oli visuaalinen. Se dekoodattiin nauhasta. Sitten huomattiin, että koneenkäyttäjät lukivat koodia korvakuulolla! Koodi muuttui auditiiviseksi. Sitä on kuunneltava, ei katseltava paperilta.

9 Kolme opetusmenetelmää Hitaan sähkötyksen menetelmä. Vanhin. Suurennettujen välien menetelmä. Amerikassa jo Kochin menetelmä 1936.

10 1. Hitaan CW:n menetelmä: Ns. e-i-s-h-5 metodi. Useita uusia merkkejä jokaisella oppitunnilla. Koodeja on jopa opeteltu ulkolukuna. Aloitetaan hitaasti ja vauhtia kasvatetaan harjoittelulla vähitellen.

11 Hitaan CW:n.. Pisteitä ja viivoja lasketaan, haluttiin tai ei! Hitaus ja monet uudet merkit joka tunnilla houkuttavat siihen. Psykologit sanovat: Mieleen rakentuu vertailutaulukko, jossa on vierekkäin merkki ja sen koodi. Kun vastaanottamista harjoitellaan, kuultuja koodeja verrataan taulukon tietoihin.

12 Hitaan CW:n.. Jokainen koodi on pakko ensin hahmottaa. Pisteet, viivat.. Etsitään ajatusten taulukosta koodi ja sitä vastaava merkki... tunnistetaan Ja lopuksi merkki kirjataan.

13 Hitaan CW:n.. Jokaisen merkin kohdalla on siis neljä toimenpidettä. Vain muutamat pääsevät tämän vaiheen ohi helposti. He automatisoivat koodin suoraan merkiksi ilman välivaiheita.

14 2. Pitkien välien metodi Merkit nopeita, välit pidempiä. Tehollinen merkkinopeus pienenee. Amerikassa jo Farnsworth toi neljän LP-levyn sarjan 1956.

15 Pitkien välien.. 2 Jo 1923: Koodia ei tunnisteta viivoina ja pisteinä, vaan äänten kombinaatioina. Koodi pitää havaita akustisena hahmona. Sen pitää tuoda mieleen kyseinen merkki. Koodista tulee ehdollinen refleksi. Koodin tullessa ajatus menee suoraan merkkiin.

16 Kochin menetelmä Kehittäjä Ludwig Koch, saksalainen psykologi. Julkaisi 1936 laajan artikkelin koetuloksineen. Tuntomerkit ja oppimisen ehdot: riittävä vauhti ja vain yksi uusi merkki kerrallaan.

17 Kochin oleelliset opit Vauhdin minimi koodia/sek. Ensin opetellaan tunnistamaan kaksi koodia, taa-ti-taa ja taa-taa. Pitää pyrkiä automatisoitumiseen heti alussa.

18 Miten Kochilla alkuun? Ensin kuunnellaan kahta koodia ja pyritään hahmottamaan vain merkkien lukumäärä. On ehdottomasti aloitettava nopeasti. Vain silloin koodit hahmottuvat kokonaisuuksina. Kun kaksi koodia tunnistetaan vähintään 90 % tarkkuudella, otetaan kolmas.

19 Miten Kochilla alkuun? - 2 Uusi koodi sotkee myös edelliset. Mutta pian uusi tunnistetaan yhdessä edellisten kanssa. Eteenpäin mennään vasta, kun kolmaskin koodi on automatisoitunut.

20 Miten Kochilla alkuun? - 3 Jokainen uusi koodi sotkee myös edelliset. Mutta pidemmälle päästyä sotkeminen vähenee. Lyhyen harjoittelun myötä tilanne normalisoituu.

21 Miksi iso alkunopeus? Lapsetkin oppivat näkemään kirjaimet hahmoina. Vähän myöhemmin sanat hahmottuvat. Nopea lukija näkee rivejä. Kuva, kello yms. hahmottuvat heti.

22 Miksi iso alkunopeus.. 2 Morsekoodi vaatii aikaa hahmottuakseen. Pitää kuunnella koodi kokonaan. Elokuva nykii, jos kuvat vaihtuvat hitaasti. Tietokoneen näyttö samalla tavalla. Hidas koodi ei automatisoidu, vaan sitä kuunnellaan pisteinä ja viivoina.

23 Korostuksia Koodien pitää automatisoitua ennen eteenpäin menemistä. Vahdittava! Jokaisen uuden merkin pitää vakiintua kaikkien edellisten kanssa yhdessä. Kirjoittaminen voi olla vaikeaa. Vaatiiko se harjoitusta?

24 Korostuksia.. Yksi merkki kullakin tunnilla automatisoituu helpoimmin. Kaikki merkit on saatava automaattisiksi ennen eteenpäin menoa. Kaikki harjoittelu ennen tätä vaihetta on turhaa.

25 Menetelmien vertailua m/min. 0

26 Vain yksi merkki? Yksi merkki automatisoituu helposti. Jos kerralla on opittava monta samantyyppistä, hidasta merkkiä, se houkuttaa laskemiseen.. Yhden merkin lisäys on vain Kochilla. Siinä on Kochin voima.

27 Vielä yksi erikoisuus. Koch: Aloituksessa pisteet ja viivat eri taajuudella, pisteet alemmalla, viivat korkeammalla taajuudella. Taajuuksien ero pieneni, ja 20. koodin kohdalla sitä ei enää ollut. Oppiminen nopeutui 5..7 %.

28 Muutakin tekstiä Pierpont: kuuntele aina, kun mahdollista. Jätä kynä ja paperi pois. Suorasanainen teksti on avain vastaanottoon ilman kynää ja paperia.

29 Lisäharjoittelua QSOja tietokoneelta. QSOjen kuuntelua bandilta varhain. Oikea tunnelma, käsialat, häiriöt jne.!! G4FON Koch Trainer osaa lähettää esim. paikan- ja ihmisten nimiä satunnaisessa järjestyksessä.

30 Kiitos Kaikilla menetelmillä on syntynyt hyviä ja nopeita sähköttäjiä. Oppimisen tehokkuudessa on suuria eroja menetelmien ja ihmisten kesken. Koch palkitsee aina, kun uusi merkki automatisoituu.