SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
|
|
- Matilda Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
2 SISÄLLYS 1 ERIKOISTUMISOPINTOJEN LÄHTÖKOHDAT ERIKOISTUMISOPINTOJEN TAVOITTEET PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT TOTEUTUSPERIAATTEET ERIKOISTUMISOPINTOJEN RAKENNE MODUULI- JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET... 7 LIITTEET: Liite 1. Erikoistumisopintojen etenemissuunnitelma Liite 2. Osaamismatriisi opetussuunnitelmajäsennyksenä Liite 3. Opetussuunnitelmatyön ydinryhmä 2
3 1 ERIKOISTUMISOPINTOJEN LÄHTÖKOHDAT Tämä opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt kesäkuussa Tällöin Suomen Sydänliitto ry kutsui koolle koulutus- ja asiantuntijatahoja pohtimaan sydänpotilaan hoitotyötä ja sen edellyttämää täydennyskoulutusta. Aloite Sydänliitolle tuli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksiköstä. Tapaamisessa kiinnostuksen kohteena oli aloittaa sydänhoitajien ammatillisten erikoistumisopintojen opetussuunnitelmatyö valtakunnallisesti. Jatkotyöskentelyä varten perustettiin ydinryhmä- ja arviointityöryhmä. Työ on edennyt ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opetussuunnitelma pilotoitiin vuonna Vuonna 2009 pilotointi laajeni Pirkanmaan ja Satakunnan ammattikorkeakouluihin. Tavoitteena on, että pilotoitu ja täydennetty opetussuunnitelma on valmis vuonna 2010 valtakunnalliseen jakeluun. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisilla hyvin yleisiä ja ne ovat edelleen merkittävin kansansairausryhmä. Yleisimmät sydänsairaudet ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja rytmihäiriöt. Kuolleisuuden lisäksi sydänsairauksista aiheutuu merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä sekä lisääntyneitä kustannuksia niin potilaalle itselleen kuin heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle. Edellä mainituille sairauksille on ominaista elämäntapojen suuri merkitys sairauksien ilmaantumisessa. Tässä opetussuunnitelmassa sydänpotilas rajataan käsittämään aikuista henkilöä, jolla on korkea sairastumisriski (MBO, diabetes, aikaisempi aivoverenkiertohäiriö tai ääreisverenkiertosairaus), kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, läppävikaa tai rytmihäiriö. Sydänpotilaat ovat aikaisempaa monisairaampia ja hoitoajat ovat lyhentyneet merkittävästi. Tämä tuo osaamishaasteita sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon henkilöstölle erityisesti sydänpotilaan ohjaukseen, sydänterveyden edistämiseen, lääkityksen toteuttamiseen ja jatkohoidon koordinointiin. Sydänpotilaiden paremmat hoitotulokset saavutetaan yhdistämällä tehokas akuuttihoito, oikein ajoitetut toimenpiteet, lääkehoito ja moniammatillisesti toteutettu sydänkuntoutus. Kuntoutuksen ja sekundaariprevention kehittäminen ovat suurimpia haasteita. Kuntoutuksella voidaan oleellisesti sekä parantaa potilaan toimintakykyä että vähentää sairauksien uusiutumista. 3
4 2 ERIKOISTUMISOPINTOJEN TAVOITTEET Erikoistumisopinnot on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon tai aiemman opistoasteen tutkinnon suorittaneille terveysalan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita omasta ammatillisesta kasvusta ja sydänpotilaan hoitotyön kehittämisestä. Alan työkokemus on eduksi opintoihin sisältyvien opiskelutehtävien tekemisessä. Erikoistumispintojen tavoitteena on syventää ja laajentaa aiemman koulutuksen ja työkokemuksen aikana hankittua ammatillista osaamista sydänpotilaan hoitotyön eri osa-alueilla. Opinnot lisäävät valmiuksia toimia moniammatillisissa työryhmissä, ohjata sydänpotilasta ja hänen läheisiään sekä kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Erikoistumisopinnot suorittaneista tulee sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijoita, jotka kykenevät kantamaan eettistä vastuuta sekä oman työnsä että sydänpotilaan hoitotyön kehittämisestä. Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopintojen ydintavoitteena on, että opiskelija 1. syventää ammatillista osaamistaan sydänpotilaan hoitotyössä hoitoketjun eri vaiheissa 2. laajentaa tietojaan sydän- ja verisuonisairauksista sekä niiden ennaltaehkäisystä, hoidosta, kuntoutuksesta ja vaikutuksista potilaan toimintakykyyn sairauden eri vaiheissa 3. kykenee eettisesti korkeatasoiseen toimintaan sydänpotilaan hoitotyössä 4. kehittää valmiuksiaan ohjata sydänpotilasta ja hänen läheisiään 5. osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida sydänpotilaan hoitotyötä moniammatillisena yhteistyönä 6. osaa kehittää sydänpotilaan hoitotyötä lähtökohtana näyttöön perustuva toiminta. 3 PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT Ammattikorkeakoulujen opetus on oppija- ja työelämälähtöistä. Opinnoissa tuetaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja kykyä itsenäiseen tiedonhankintaan. Pedagogisen toiminnan perustana ovat humanistinen ihmiskäsitys, kehittyvä tiedonkäsitys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Humanistinen ihmiskäsityksen mukaan opiskelija nähdään itseään ohjaavana ja omasta oppimisestaan vastuullisena yksilönä, joka haluaa kehittyä sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaksi. Opinnoissa painotetaan omien kokemusten pohdinnan tärkeyttä sekä oppimisen yhteisöllistä luonnetta. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa oman oppimisensa suunnitteluun henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. 4
5 Kehittyvässä tiedonkäsityksessä korostetaan sekä tiedon soveltamisen tärkeyttä että todellisuuden ja sitä koskevan tiedon muuttuvaa luonnetta. Opiskelussa painotetaan oma-aloitteista ja kriittistä tiedon hankintaa. Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopinnoissa tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittymistä tuetaan monialaisen tiedon ja kriittisen pohdinnan avulla. Tavoitteena on tietojen ja taitojen integroituminen ammatilliseksi osaamiseksi, jossa keskeistä on kyky kantaa eettistä vastuuta sydänpotilaan ja hänen läheistensä, työyhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppimista tapahtuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa. Oppija rakentaa valikoiden, tulkiten ja toiminnastaan saamansa palautteen avulla kuvaa ympäröivästä todellisuudesta ja itsestään sen osana. Uuden oppiminen on todellisuuden uudelleenhahmottamista ja -rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta. Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopinnoissa korostetaan opiskelijan omaa aktiivisuutta, itseohjautuvuutta, reflektoivaa ajattelua ja yhteistyötaitoja. Oppimisessa korostuu opiskelijoiden välinen vuorovaikutus, jossa on keskeistä aikaisempien kokemusten jakaminen sekä niiden reflektointi ja arviointi kannustavassa ilmapiirissä. Opettaja toimii oppimisympäristön kehittäjänä, oppimisprosessin ohjaajana, tutorina sekä opiskelutehtävien ja projektien ohjaajana. 4 TOTEUTUSPERIAATTEET Erikoistumisopinnot muodostuvat lähiopetuksesta, ohjatusta etäopiskelusta ja itsenäisestä opiskelusta. Lähiopetuksen osuus on noin 25 % opintojen laajuudesta. Lähiopetusjaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran kuussa. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijan mahdollisuutta osallistua koulutukseen työn ohella. Oppimisympäristön avoimuutta ja joustavuutta tuetaan verkkooppimisympäristöllä, jonka kautta opiskelijat voivat saada ohjausta etäopiskelun aikana. Yksityiskohtaiset kuvaukset kunkin opintojakson sisällöistä ja toteutustavoista kuvataan lisäksi ammattikorkeakoulun tavan mukaisesti. Tyypillisiä oppimistilanteita ovat luennot, oppimistehtävien itsenäinen työstäminen, laboraatiot sekä seminaarit. Opintoihin sisältyy kirjallisia oppimistehtäviä, luentopäiväkirja ja/tai tenttejä sekä työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Oppimistehtävät tukevat opiskelijan omien oppimistavoitteiden saavuttamista. Tehtävien avulla opiskelija perehtyy aihepiirin uusimpiin tutkimuksiin ja kehittää valmiuksiaan tiedon soveltamiseen ja kriittiseen käyttöön. 5
6 Opintojaksot arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai numeerisesti asteikolla 1 5. Arvioinnin tehtävänä on oppimisen tukeminen ja edistäminen. Opintojen aikana opiskelija arvioi omien oppimistavoitteidensa saavuttamista sekä opintojen sisältöä ja toteutusta. 5 ERIKOISTUMISOPINTOJEN RAKENNE Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopintojen laajuus on 30 opintopistettä, mikä opiskelijan työmääränä tarkoittaa 800 tuntia. Opinnot jakaantuvat kahteen moduuliin: Sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaosaaminen 20 op ja Sydänpotilaan hoitotyön kehittämisosaaminen 10 op. Moduulit etenevät ajallisesti rinnakkain. Moduulien yhdistävänä teemana on eettisyys, jota painotetaan läpi opintojen. Sydänpotilaan hoidon toteutus edellyttää sen toteuttajilta eettisesti korkeatasoista toimintaa. Hoitajan on esimerkiksi sovellettava oman alansa ammattieettisiä periaatteita ja otettava vastuu omasta toiminnastaan. Eettisyys näkyy myös vastuusta antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa, joka perustuu ajan tasalla olevaan tutkittuun tietoon. Sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaosaaminen -moduuli jakaantuu kolmeen opintojaksoon. Moduulissa perehdytään sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen, tiettyihin sydänsairauksiin, niiden diagnostiikkaan ja hoitoon sekä kuntoutumiseen ja potilaan toimintakyvyn edistämiseen. Sydänpotilaan hoitotyön kehittämisosaaminen -moduulin alussa perehdytään opiskelu- ja tiedonhankintataitoihin sekä monimuoto-opiskeluun. Nämä tukevat opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja luovat lähtökohdat näyttöön perustuvalle toiminnalle. Opintojensa aikana opiskelija laatii työelämälähtöisen kehittämistehtävän. Opintojen rakenne on kuvattu oheisessa kuviossa. Tarkemmat opintojaksojen osaamisalueiden painopisteet on kuvattu liitteessä 2. 6
7 SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN 20 OP Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen (6 op) SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN 10 OP Näyttöön perustuva toiminta (3 op) Sydänpotilaan kuntoutuminen (8 op) Sydänpotilaan hoito (6 op) Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen (7 op) Kuvio 1. Opintojen rakenne 6 MODUULI- JA OPINTOJAKSOKUVAUKSET SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN 20 OP Opintokokonaisuudessa opiskelija laajentaa tietojaan sydän- ja verisuoniterveyden edistämisestä, sairauksien syntymekanismeista, varhaisen diagnosoinnin merkityksestä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi hän syventää osaamistaan aikuisen sydänpotilaan hoitotyössä ja kykenee työssään eettisesti korkeatasoiseen toimintaan. Tavoitteena on hallita sydänpotilaan hoitopolku perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja tuntea muiden yhteistyötahojen tarjoamat palvelut (kuten Sydänliitto ja Kela). Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 6 op Oppimistulokset: Opiskelija laajentaa tietojaan elintapojen merkityksestä sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä tietää sairauksiin liittyvät vaaratekijät. Hän osaa ohjata asiakasta tavallisissa arkielämän valinnoissa. Asiakokonaisuudet: primaari- ja sekundaaripreventio, valtimosairaudet, MBO, vaaratekijät ja niiden seulontamenetelmät/score (kolesteroli, verenpaine, verensokeri, CRP), elintavat ja mieliala, suositukset sydänterveyden edistämisessä, korkean sairastumisvaaran hahmottami- 7
8 nen, väestöryhmien välisten terveyserojen tiedostaminen, terveyden edistämisen etiikka, naisen valtimosairauksien erityispiirteet Lähdekirjallisuutta: ETENE Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene - julkaisuja 1, Verkossa: > julkaisut ETENE Terveyden edistämisen eettiset haasteet. ETENE-julkaisuja 19. Luvut: Terveyden edistäminen ja etiikka s (johdanto), Terveyden eriarvoisuus ja terveyden edistämisen keinot (Koskinen) s ja Ihmisen vastuu ja oikeus päättää elämäntavoistaan (Lindqvist) Verkossa: > julkaisut KTL Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaraportti Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 2/ > julkaisut Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K., Hirvonen, E. & Renfors Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY. Helsinki. Terveyden edistäminen. Uudistuvat työmenetelmät. WSOY. Juva, Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M Etiikka hoitotyössä. Luku 9: Terveyden edistämisen etiikka s WSOY. Helsinki. Lipponen, Kyngäs, H. & Kääriäinen, M Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2006. Oulun yliopistollinen, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu. Myös nettiversiona. Mäkijärvi, M., Kettunen, R., Kivelä, A., Parikka, H. & Yli-Mäyry, S. toim Sydänsairaudet. Duodecim & Suomen Sydänliitto ry. Karisto Oy. Hämeenlinna. Nykänen, I Sepelvaltimotaudin prevention kehitys Suomessa vuosina Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. Kuopio. Salminen, M Sepelvaltimotaudin ehkäisy neuvonnan ja ohjauksen vaikutus lasten ja nuorten sekä iäkkäiden keskuudessa. Turun yliopiston julkaisuja sarja C, osa 234. Turun yliopisto. Turku. Savola & Koskinen-Ollonqvist Terveyden edistäminen esimerkein.käsitteitä ja selityksiä. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja -sarja 3/2005. Helsinki. STM Terveyden edistämisen laatusuositukset. STM:n esitteitä 2007:5. Suomen Sydänliitto ry Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi vuosille Sydän- ja verisuoniterveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä koskeva osa Suomalaisesta sydänohjelmasta. Suomen Sydänliiton julkaisuja 2005:1 Turku, R Muutosta tukemassa. Valmentava elämäntapaohjaus.edita. Käypä hoito-suosituksia: aikuisten lihavuus; aivoinfarkti; dyslipidemiat; kohonnut verenpaine; tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot; liikunta Suomen Sydänliitto ry:n www-sivut ja materiaali. Tutkimukset sydänpotilaan hoitotyön ja hoidon alueelta. Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 160 h (6 op): lähiopetus 18 h, itsenäinen opiskelu 88 h, verkko-opinnot 54 h. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: elämäntapakartoitustehtävä, verkkokeskustelu annetusta aiheesta 8
9 Sydänpotilaan hoito 6 op Oppimistulokset: Opiskelija syventää sydän- ja verenkiertoelimistön anatomian, fysiologian ja patofysiologian osaamistaan, perehtyy keskeisten sydänsairauksien tutkimuksiin ja hoitomenetelmiin sekä syventää lääkehoidon osaamistaan. Hän perehtyy keskeisimpien sydänpotilaiden hoitoketjuihin ja osaa arvioida sydänpotilaan kokonaistilanteen. Opiskelija kykenee eri sektoreiden väliseen moniammatilliseen yhteistyöhön sekä osaa hyödyntää verkostoitumista ja dokumentointia turvatakseen potilaan hoidon jatkuvuuden. Asiakokonaisuudet: sydämen ja verenkiertoelinten toiminta, tietyt sydänsairaudet ja niiden hoitokäytännöt sairauden eri vaiheissa, potilaan tilan seurannan mittarit, lääkehoidon periaatteet ja lääkelaskenta, konsultaatiotarpeen tunnistaminen, dokumentointi, hoidon jatkuvuus Lähdekirjallisuutta: Castrén, M., Aalto, S., Rantala, E., Sopanen, P. & Westergård, A Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. Soveltuvin osin, esim. Eloton potilas (luku 12) ja Sydänperäisen rintakivun ja erilaisten rytmihäiriöiden hoito (luku 13). ESC Sydän - ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärityössä: yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suomen Lääkärilehti 63(49), liite 49. Harjola, V-P. & Nieminen. M Sydämen akuutin vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito Euroopan kardiologisen seuran suositusten mukaan. Suomen Lääkärilehti 61(32), e. Kummel, M Ohjauksen ja neuvonnnan vaikutukset sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja toimintakykyyn. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja Ser. C osa tom. 271 Scripta lingua fennica edita. Painosalama. Turku. Heikkilä, J. & Mäkijärvi, M. (toim.) EKG. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy Hämeenlinna. Lumme, H Miehen sydäninfarktikokemus: fenomenologinen tutkimus sairastumisesta ja potilaana olosta. Väitöskirja. Diakonia-ammattikorkeakoulun sarja, julkaisuja A, tutkimuksia 12. Helsinki. Lääketietokeskus Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toiminnan tueksi. Helsinki. Luutonen, S Sepelvaltimotautipotilaan masennuksen diagnostiikka ja hoito. Suomen Lääkärilehti 62(46), Mäkijärvi, M. & Parikka, H. & Raatikainen, P. & Heikkilä, J. (toim) EKG-tulkinnan työkirja. Kustannus Oy Duodecim. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Penttilä, I. (toim.) Kliiniset laboratoriotutkimukset. WSOY. WS Bookwell Oy. Porvoo. Phalen, T EKG ja akuutti sydäninfarkti. WSOY. Porvoo. Riski, H.-M EKG-rekisteröinti. EKG-käyrän teknisen laadun arviointi. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja Ser. C osa tom. 215 Scripta lingua fennica edita. Offset House Naantali. STM Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32. > julkaisut Artikkeleita terveysportista > sairaanhoitajan tietokannat 9
10 Käypä hoito-suositukset soveltuvin osin Luennot, monisteet ja verkkomateriaalit Suomen Sydänliitto ry:n www-sivut ja materiaali Tutkimukset sydänpotilaan hoitotyön ja hoidon alueelta. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: luentopäiväkirja tai tentti, verkkotesti sydän- ja verenkiertolääkkeistä, läsnäolo laboraatiotunneilla (elvytysharjoitukset, EKG:n otto ja sen tulkinta), anatomian ja fysiologian tehtävät ja testit verkossa, kliinisen fysiologian ja kliinisen kemian testit tutkimuksista sydänvaurion osoittajana verkossa, lääkelaskennan tehtävät ja testi verkossa, hoitomenetelmätehtävä (tarkastelee teoriassa ja oman potilaan kautta). Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 160 h (6 op): lähiopetus 30 h, itsenäinen opiskelu 76 h, verkko-opinnot 54 h. Sydänpotilaan kuntoutuminen 8 op Oppimistulokset: Opiskelija osaa arvioida sydänpotilaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Hän osaa analysoida, arvioida ja kehittää omia ohjaus- ja vuorovaikutustaitojaan sekä osaa ohjata ja tukea potilasta ja tämän läheistä toimintakyvyn edistämisessä asiakaslähtöisesti. Opiskelija tiedostaa sydänpotilaan mahdollisen masennuksen merkityksen. Hän tietää sydänpotilaan sosiaaliturvaan liittyvät asiat. Opiskelija osaa tehdä kuntoutussuunnitelman yhdessä eri ammattiryhmien edustajien, potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Hän ymmärtää kuntoutuksen laaja-alaisuuden ja moniammatillisuuden. Opiskelija tuntee eri kuntoutuspalvelut ja kykenee näkemään kuntoutuksen vaikuttavuuden. Opiskelija syventää tietämystään potilaan voimavarojen tunnistamisesta ja tukemisesta. Asiakokonaisuudet: sydänpotilaan psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky ja omahoito, oppiminen ja uudistuvat ohjausmenetelmät, realistinen kuntoutussuunnitelma, moniammatillisen sydänkuntoutuksen määrittely, lainsäädäntö ja kuntoutusjärjestelmä. Lähdekirjallisuutta: Astin, F. & Closs, SJ Cardiac rehabilitation, secondary prevention or chronic disease management? Do we need a name change?eur J Cardiovasc Nurs 6, 6-8. Blek, T., Kiema, M., Karinen, A., Liimatainen, L. & Heikkilä, J Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ja hänen läheisensä tiedon saanti ja riskitekijöihin asennoitumisen yhteys terveyskäyttäytymiseen. Tutkiva Hoitotyö 5(4), Humppi, S Pitkäaikaissairauksien hoidon tehostaminen. Verenpainepotilaiden hoidon kehittäminen Jämsän seudulla. Opinnäytetyö, ylempi amk-tutkinto. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Hämäläinen, H. & Röberg, M Kokonaisvaltainen katse sydänkuntoutukseen. Kelan julkaisuja Hämäläinen, H. & Röberg, M Sydänkuntoutus osana moniulotteista palveluketjua. Lääkärilehti 62(41),
11 Kanste, O., Lipponen, K., Kyngäs, H. & Ukkola. L Hankekuvaus: Potilasohjauksen kehittäminen alueellisena verkostoyhteistyönä yli organisaatiorajojen. Tutkiva Hoitotyö 5(3), Kummel, M Ohjauksen ja neuvonnan vaikutukset sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaiden terveyskäyttäytymiseen, terveyteen ja toimintakykyyn. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja Ser. C osa tom. 271 Scripta lingua fennica edita. Painosalama. Turku. Kääriäinen, M Potilasohjauksen laatu:hypoteettisen mallin kehittäminen. Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 937. Oulun yliopistopaino. Oulu. Kääriäinen, M Potilasohjauksen laatuun vaikuttavat tekijät. Tutkiva hoitotyö 6 (4), Kääriäinen, M. & Kaakinen, P Potilasohjauksen rakenteinen kirjaaminen. Sairaanhoitaja 1/2008, Kääriäinen. M., Lahdenperä, T. & Kyngäs, H Asiakaslähtöinen ohjausprosessi. Tutkiva hoitotyö 3 (3), Kääriäinen, M. & Kyngäs, H Käsiteanalyysi ohjaus käsitteestä hoitotieteessä. Hoitotiede 17 (5), Lukkarinen, H. & Hentinen, M Sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatu hoitotoimenpiteiden jälkeen. Suomen Lääkärilehti 60(39), Montin, L. (toim.) Potilasohjauksen lähtökohdat. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:55 Mäkinen, A. & Penttilä U-R Sepelvaltimopotilaiden kuntoutus julkisessa terveydenhuollossa. Selvitys kuntoutuksen määrästä, sisällöstä ja järjestämistavoista. Suomen Sydänliiton julkaisuja 1/2007. Rantala, M. & Virtanen, V Kannattaako sydänpotilaan kuntoutus. Duodecim, 2008;124(3): Rantala, M., Pentti, S., Nieminen, V. ym Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketju. Sydänpotilaan kuntoutus, hoidon ohjaus ja kokonaisvaltainen toimintakyvyn ylläpitäminen sydäntapahtuman jälkeen. --> hoito-ohjelmat / Pirkanmaan SHP / Sisätaudit / Rissanen, P., Kallanranta, T. & Suikkanen, A Kuntoutus. 2., uudistettu painos. Duodecim. STM Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Oppaita 2005:32. > julkaisut Lahtinen, M Potilasohjauksen eettiset haasteet. Teoksessa Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen (toim.) Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 4/2006. Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto, Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos. Oulu. Myös nettiversiona. Kuntoutukseen ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelu. Palvelu kokoaa keskeiset tiedot alan tutkimuksista ja kehittämishankkeista. Palvelu sisältää ajankohtaistietoja tapahtumista, uusista tutkimuksista jne. Käypä hoito -suositukset soveltuvin osin. Luennot, monisteet, verkkomateriaali Suomen Sydänliitto ry www-sivut ja materiaali Tutkimukset sydänpotilaan hoitotyön ja hoidon alueelta Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 214 tuntia (8 op): lähiopetus 32 h, itsenäinen opiskelu 102 h, verkko-opinnot 80 h. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: kuntoutussuunnitelman laadinta, potilaan ohjaamiseen liittyvä tehtävä, jossa videoidaan ja analysoidaan oma ohjaustilanne. 11
12 SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN 10 OP Opintokokonaisuudessa opiskelija osaa soveltaa tutkivan oppimisen periaatteita, kykenee itseohjautuvaan opiskeluun ja osaa arvioida omaa oppimistaan. Opiskelija on perehtynyt näyttöön perustuvaan toimintaan ja ymmärtää sen merkityksen potilaan hoitotyössä. Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa ajantasaista tutkimustietoa sydänpotilaan hoitotyön kehittämisessä. Hän osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida työelämälähtöisen kehittämisprojektin. Näyttöön perustuva toiminta 3 op Oppimistulokset: Opiskelija tuntee itsensä oppijana ja tiedostaa opiskelutarpeensa. Hän omaksuu itseohjautuvan ja aktiivisen opiskelun taidot. Opiskelija osaa sydänhoitajana hyödyntää verkostoitumista asiantuntijuutensa kehittymisessä. Hän osaa käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä ja moderneja oppimisympäristöjä oppimisensa tukena. Opiskelija tuntee näyttöön perustuvan toiminnan keskeisen sisällön ja osaa hyödyntää tutkittua tietoa sydänpotilaan hoitotyön perustana. Asiakokonaisuudet: henkilökohtainen opintosuunnitelma, tutkiva ja kehittävä oppiminen, luotettava tiedonhaku ja tiedon hyödyntäminen, näyttöön perustuva toiminta, verkostoituva työskentelytapa, näyteportfolio Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 80 tuntia (3 op): lähiopiskelu 17 h, verkko-opiskelu 27 h ja itsenäinen opiskelu 36 h Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: ennakkotehtävä (tutkimuksen esittely), henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta (HOPS), tiedonhaku-tehtävä, näyteportfolio. Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen 7 op Oppimistulokset: Opiskelija hallitsee projektityöskentelyn eri vaiheet ja osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida työelämän tarpeista lähtevän kehittämisprojektin. Opiskelija on perehtynyt uusimpaan tutkimustietoon ja käyttää sitä sydänpotilaan hoitotyön kehittämisessä. Asiakokonaisuudet: sydänpotilaan hoitoon liittyvä monitieteellinen tutkimus, tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat, työelämälähtöinen kehittämistehtävä. Lähdekirjallisuutta: Evidence- Based Nursing lehti. Hallila (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyön kirjaaminen. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. 12
13 Häggman- Laitila, A Näyttöön perustuvaa hoitotyötä edistävät tekijät systemoitu katsaus hoitotyöntekijöiden käsityksiin. Tutkiva Hoitotyö 7(2), Häggman- Laitila, A Näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen systemoitu katsaus toimintamalleihin. Tutkiva Hoitotyö 7(3), Johansson, K., Aelin, Stolt & Ääri Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:51/2007. Turku. Lauri, S. (toim.) Näyttöön perustuva hoitotyö. WSOY. Juva. Oranta, O., Hupli, M. & Routasalo, P Sairaanhoitajat tutkimustiedon hyödyntäjänä estävät ja edistävät tekijät. Hoitotiede 14, Malmivaara, A Systemoitu kirjallisuuskatsaus työkalu tutkimusnäytön tavoittamiseen. Duodecim 118, Perälä & Pelkonen Hoitotyön suositukset osana näyttöön perustuvaa toimintaa. Sairaanhoitaja 12, Ruotsalainen, T Sisätautipotilaan hoidon laatu. Potilas laadun arvioijana. Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitas Turkuensis. Sarja C, osa 246. Turun yliopisto. Turku. Saranto, K. ym Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki. Tuomi, J Tutki ja lue. Johdatus tieteellisen tekstin ymmärtämiseen. Tammi. Helsinki. > hoitotyön vaikuttavuuden edistaminen (hoitotyön suositukset) > ammatilliset urapalvelut > uraportti > verkkoportfolio > sairaanhoitajan työ ja hoitotyön kehittäminen > hoitotyön kehittäminen > näyttöön perustuva hoitotyö Opiskelijan työn mitoitus: yhteensä 185 tuntia (7op): lähiopetus 20 h, itsenäinen opiskelu 165 h, verkko-opinnot 54 h. Esimerkkejä vaadittavista suorituksista: kehittämistehtävän ideaseminaari, väliseminaari, raportointiseminaari, toisen opiskelijan työn opponointi, HOPSin mukaan mahdollinen harjoittelu ja sen oppimisraportti. 13
14 Liite 1. Erikoistumisopintojen etenemissuunnitelma SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ERIKOISTUMISOPINNOT, 30 OP Opintojaksot / Etenemisjärjestys I lukukausi 15 op II lukukausi 15 op SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN ASIANTUNTIJAOSAAMINEN 20 OP Sydän - ja verisuoniterveyden edistäminen (6 op) => => => => => => Sydänpotilaan hoito (6 op) => => => => => => Sydänpotilaan kuntoutuminen (8 op) => => => => => => => => SYDÄNPOTILAAN HOITOTYÖN KEHITTÄMISOSAAMINEN 10 OP Näyttöön perustuva toiminta (3 op) => => => Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen (7 op) => => => => => => => => = 1 op 14
15 Liite 2. Osaamismatriisi opetussuunnitelmajäsennyksenä Sydänpotilaan hoitotyön erikoistumisopintojen matriisimalli Ydinosaamisalueet Kompetenssit Itsensä kehittäminen Eettinen osaaminen Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen Kehittämistoimintaosaaminen Kansainvälisyysosaaminen Sydänpotilaan hoidon ja hoitotyön erityisosaaminen 1. Sydänpotilaan hoitotyön asiantuntijaosaaminen 20 op Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen (6 op) Sydänpotilaan hoito (6 op) Sydänpotilaan kuntoutuminen (8 op) 2. Sydänpotilaan hoitotyön kehittämisosaaminen 10 op Näyttöön perustuva toiminta (3 op) Sydänpotilaan hoitotyön kehittäminen (7 op) = ilmaisee opintojakson liittyvän kyseisen osaamisalueen kehittämiseen 15
16 Liite 3. Opetussuunnitelmatyön ydinryhmä Aluepäällikkö Maija Koskela, Suomen Sydänliitto ry / SSL, Aluetoimisto, Oulu Sydänhoitaja Riia Kuusio-Korpi, Mäntsälän terveyskeskus Lehtori Kristiina Kurittu, Satakunnan ammattikorkeakoulu / SAMK, Sosiaali- ja terveysala, Pori Koulutuspäällikkö Tarja Niskanen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu / PIRAMK, T&K palvelut Lehtori Irmeli Pasanen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu / OAMK, Oulaisten yksikkö LT, projektipäällikkö Maire Rantala, Pirkanmaan Sydänpiiri, Tampere Lehtori Katariina Valtonen, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu / PIRAMK, Hyvinvointipalvelut / Terveysala Sydänhoitaja Päivi Velin Mäntsälän terveyskeskus 16
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotOPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala
OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotMaija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk
Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,
LisätiedotTerveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)
Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa
LisätiedotSairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus (SHHTNU15A8) SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Sairaanhoitajan työnä on hoitaa eri-ikäisiä ihmisiä ja edistää väestön terveyttä. Sairaanhoitaja toimii sosiaali-
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotASIANTUNTIJAHOITAJA VASTAANOTTOTOIMINNASSA AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op)
1 ASIANTUNTIJAHOITAJA VASTAANOTTOTOIMINNASSA AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 13.1. 16.12.2011 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
Lisätiedot1. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen lähtökohdat
OPETUSSUUNNITELMA, alustava 2.5.2018 Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta erikoistumiskoulutus, 30 op 1. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen lähtökohdat Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)
KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotOpiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä
Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotVIDEOVÄLITTEINEN OPETUS
VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon
LisätiedotLAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi
LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Kardiologisen hoitotyön erikoistumisopinnot 30 op SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Kardiologisen hoitotyön
LisätiedotNäkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK
Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotYLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO
Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika
LisätiedotOpintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa
Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotLUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotCP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotOPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot Tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapian erikoistumisopinnot: fysioterapeuttinen
LisätiedotLaatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia
Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka
LisätiedotTerveydenhoitaja koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Terveydenhoitaja koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN: Terveydenhoitajan työnä on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistäminen sekä terveysriskien ja sairauksien ehkäiseminen
LisätiedotLUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014
LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Opetussuunnitelma Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi LUOVIEN TYÖMENETELMIEN
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotKOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis
KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis MIKÄ ON OPINTOJAKSOMALLI? Kyse on järjestön koulutuksesta, jonka osaamistavoitteet, sisältö ja laajuus ovat samat toteuttajasta
LisätiedotSAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma
Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotOpintojen ohjaus. Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala
Opintojen ohjaus Opetuksen kehityspäällikkö Eeva Kuoppala Opetuksen palvelujohtaja Olli Ervaala Taustaa Opintojen ohjaaminen on strategisesti yksi kriittisimmistä prosesseistamme. Laadukkaalla ohjausprosessilla
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011
1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotSyöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotHoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotErikoistumiskoulutus, Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta OPETUSSUUNNITELMA
Erikoistumiskoulutus, Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutus, 30 op 1. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen lähtökohdat Sairaanhoitajan
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotTaide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)
Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotEkvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013
Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotYleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke
Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (ylesharviointi) hanke 1.3.2018-31.12.2020. Yhteistyökumppaneita Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja sen kautta European
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely
Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotDigitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)
Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKäypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä
Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotUudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki
Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotPotilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi
Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op
Turun Ammattikorkeakoulu Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus 30op Ajankohta 12.09.2019-15.05.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, Turku Hinta 1500 (alv 0%).
LisätiedotLahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
LisätiedotYLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO
Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika
LisätiedotOta suunta Lahden ammattikorkeakouluun!
Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotKansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke
Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotVERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA
VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,
LisätiedotValtti - Valmis tutkinto työelämävalttina
Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotKaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet
Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys
Lisätiedot