MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMA SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän perusturvalautakunta Liite nro 1 Sodankylän kunnanhallitus Liite nro 1 Sodankylän kunnanvaltuusto Liite nro 3

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMAA LAATINEEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYSTÄ 2. KOTOUTTAMISLAKI 2.1 Taustaa 2.2 Kotouttamisohjelma 2.3 Kotouttamissuunnitelma 3. MAAHANMUUTTAJAT 3.1 Maahanmuuttajakäsitteet 3.2 Maahanmuuttajat Sodankylässä 4. KUNNAN HALLINTOKUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE 4.1 Sosiaali- ja terveystoimi 4.2 Asuminen 4.3Tekninen toimi 4.4 Kulttuuritoimi 4.5 Liikunta- ja nuorisotoimi 4.6 Opetustoimi ja päivähoito 4.7 Kirjasto 5. MUIDEN VIRASTOJEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE 5.1 Kansaneläkelaitos 5.2 Pohjois-Lapin työvoimatoimisto 5.3 Sodankylän seurakunta 6. ETNISEN SYRJINNÄN JA RASISMIN VASTUSTAMINEN SODANKYLÄSSÄ 7. JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA

3 1. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMAA LAATINEEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYSTÄ 3 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan Laki velvoittaa kuntia laatimaan kotouttamisohjelman. Lisäksi maahanmuuttajille laaditaan henkilö- tai perhekohtainen kotouttamissuunnitelma. Kotouttamisohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet sekä kunnan resurssit ja toimenpiteiden vastuulliset järjestäjät ja rahoittajat maahanmuuttaja-asioissa. Sodankylässä maahanmuuttajien kotouttamisohjelman laatimiseen ovat osallistuneet sosiaalitoimen edustajina perusturvajohtaja Harri Tiuraniemi (puh.joht.), johtava sosiaalityöntekijä Kati Aikio-Mustonen (siht.), työvoimatoimiston edustajana työvoimatoimiston johtaja Eija Sokero, Kelan edustajana Sodankylän toimiston johtaja Jouko Alatalo, Sodankylän seurakunnan edustajana kirkkoherra Hanna Kuusela, sivistystoimen edustajana sivistystoimenjohtaja Hilkka Orava, teknisen toimen edustajana tiemestari, toimialajohtaja Jouni Kovanen ja terveystoimen edustajana osastonhoitaja Marja Tuovinen. Työryhmä on kokoontunut Työryhmä on kotouttamisohjelmaa laatiessaan perehtynyt maahanmuuttajien tilanteeseen Sodankylässä ja keskustellut tarpeista ja toimenpiteistä maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Suurin osa toimenpiteistä kuuluu jo olemassa olevien peruspalvelujen piiriin, joita kohdennetaan maahanmuuttajille kotouttamissuunni-telman mukaisesti. Peruspalveluista vastaa kukin hallintokunta ja taho tässä kotouttamisohjelmassa esitetyllä tavalla. Kotouttamislaki koskee kunnassa asuvaa maahanmuuttajaa. Kotouttamisohjelma sisältää hallintokuntakohtaiset esitykset siitä, miten maahanmuuttajan tarvitsemat palvelut on järjestetty ja miten eri viranomaiset tekevät maahanmuuttajien asioissa tarpeellista yhteistyötä. Kotoutuminen on prosessi, joka etenee jokaisen maahanmuuttajan kohdalla omia yksilöllisiä polkujaan. Maahanmuuttajan kanssa yhteistyössä olevat viranomaiset, järjestöt ja muut tahot auttavat ja tukevat yksilöllisten ja kotoutumista edistävien reittien valinnassa. Kotouttaminen on mahdollisuuksien kartoittamista ja uusien toimintatapojen etsimistä ja rohkeaa kokeilua myös maahanmuuttajan kanssa työskenteleville. Koska kotouttamisessa ei ole kysymys valmiista kaavasta, voi tämä kotouttamisohjelma parhaimmillaan olla runko ja viitekehys maahanmuuttajan kanssa työskentelevälle. Kotouttamisohjelmaa on toimenpiteiden ja tavoitteiden osalta tarkistettava määräajoin. Työryhmä katsoo työnsä päättyneeksi ja luovuttaa esityksensä Sodankylän kunnan kotouttamisohjelmasta perusturvalautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle hyväksyttäväksi. Hyväksytty kotouttamisohjelma luovutetaan Lapin TEkeskukselle.

4 2. KOTOUTTAMISLAKI Taustaa Lailla maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta eli ns. kotouttamislailla pyritään tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Laissa korostetaan maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja vastuuta elämäntilanteestaan. Viranomaistyössä maahanmuuttajan tilanteeseen paneudutaan aikaisempaa perusteellisemmin. Aluetasolla kotouttaminen kuuluu työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Paikallistasolla kotouttamisesta vastaavat työvoimatoimistot, kunnat ja maahanmuuttajat itse. Kotoutuminen on uudissana, joka tarkoittaa prosessia, jonka aikana maahanmuuttajasta tulee suomalaisen yhteiskunnan jäsen siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Lakitekstissä kotoutuminen ja kotouttaminen erotetaan toisistaan. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Lain piiriin kuuluvat enintään kolme vuotta (erityisestä syystä aika voi olla pidempikin) maassa olleet maahanmuuttajat. Heille laaditaan kotoutumissuunnitelma, josta tarkemmin myöhemmin. Suunnitelman toteutumista seuraavat suunnitelmaa laatimassa olleet tahot, joten yhteistyö eri halllintokuntien välillä tulee maahanmuuttoasioissa lisääntymään. Tähän mennessä maahanmuuttajat on ohjattu olemassa olevien palvelujen piiriin ilman erillistä suunnitelmaa tai seurantaa. Työvoimahallinnon järjestämän puoli vuotta kestävän suomen kielen koulutuksen lisäksi työhallinto tarjoaa heille työelämänvalmennusta sekä muuta työvoimakoulutusta. Maahanmuuttajat voivat osallistua myös kunnan alueella toimivan kansalaisopiston kursseille, joita heille esitellään asiakaspalvelutilanteissa. Yksilö- tai perhekohtaista kotoutumista tai sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei ole seurattu tai arvioitu. Samalla maahanmuuttajille osoitettujen toimenpiteiden tuloksellisuus on jäänyt arvioimatta. Laki kotouttamisesta ei lisää resursseja tai tarjolla olevia palveluja, vaan tarkoituksena on yhteistyön tiivistäminen ja jäntevöittäminen. Henkilökohtaisesti tehdystä suunnitelmasta seuraa velvollisuus noudattaa suunnitelmaa, jotta tuet säilyisivät normaalilla tasolla. Käytännön tasolla suunnitelma tehdään työvoimatoimistossa määräaikaishaastattelujen muodossa, ja mikäli maahanmuuttaja tai hänen perheensä on asiakkaana myös sosiaalitoimessa, suunnitelmaa laajennetaan sosiaalitoimen suunnitelmalla. Suunitelmaan nivotaan muiden hallintokuntien palvelut siten, kuin nyt käsillä olevassa kotouttamisohjelmassa tullaan esittämään. 2.2 Kotouttamisohjelma Nyt käsillä oleva kotouttamisohjelma on kunnan, työvoimaviranomaisten, seurakunnan sekä Kelan yhteistyössä laatima ohjelma Sodankylän kunnalle maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Tämä kotouttamisohjelma on ensisijaisesti maahanmuuttajan kanssa työskentelevän viranomaisen työväline toimenpiteitä suunniteltaessa. Tässä ohjelmassa kukin hallintokunta, Kela, työvoimatoimisto ja seurakunta esittelevät palvelujaan ja

5 mahdollisuuksiaan maahanmuuttoasioissa. Monen hallintokunnan toimintaan kotouttamislaki ei tuo mitään uutta tai sillä ei ole vaikutusta olemassa oleviin palveluihin ja toimenpiteisiin. Käytännön tasolla merkittävien asia saattaakin olla eri viranomaisten yhteistyö ja yhteydenpito maahanmuuttajan asioissa. Tämä kotouttamisohjelma määrittelee tavoitteet, voimavarat ja toimenpiteet yleisellä tasolla. Yksittäiset toimenpiteet määritellään maahanmuuttajan kanssa tehtävässä kotoutumissuunnitelmassa, jonka reunaehdot määritellään tässä kotouttamisohjelmassa. 2.3 Kotoutumissuunnitelma Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan, kunnan ja työvoimatoimiston sopimus toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Kotoutumissuunnitelmaan kootaan ne toimenpiteet, joilla maahanmuuttajaa voidaan parhaiten auttaa kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Tällaista toimintaa on esimerkiksi suomen ja ruotsin kielen opiskelu, yhteiskuntatietouden ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen hankkiminen, perus- ja ammatillisen koulutuksen hankkiminen tai täydentäminen, suomalaisessa työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkiminen ja muuhun mielekkääseen toimintaan osallistuminen. Perhekohtaisessa suunnitelmassa on lisäksi otettava huomioon lasten ja nuorten tarpeet ja tilanne suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa. Kotouttamistoimenpiteiden kohderyhmänä ovat työvoimatoimistoon työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuvat ja sosiaalitoimistosta toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat viiden kuukauden sisällä siitä, kun heidät on merkitty väestötietojärjestelmään. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan jatkuu tarvittaessa kolme vuotta tai erityisistä syistä pidempään. Kotoutumissuunnitelman aikana maahanmuuttaja saa toimeentulonsa kotoutumistuesta, joka muodostuu työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta siten, kuin niistä työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta annetuissa laeissa säädetään. Maahanmuuttajalla ei ole kolmen ensimmäisen vuoden aikana oikeutta työmarkkinatukeen muutoin kuin kotoutumistukena. Suunnitelmaa laadittaessa on tavoitteet ja voimavarat otettava realistisesti huomioon. Tämä koskee sekä maahanmuuttajan omia toiveita ja tavoitteita vaihtoehtoisten toimenpiteiden osalta että vaikkapa työharjoitteluun ottavan tahon tavoitteita maahanmuuttajan osalta. Suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että maahanmuuttajan koko henkilöhistoria vaikuttaa hänen tilanteeseensa. Esimerkiksi terveydenhuollon osuus suunnitelmaa laadittaessa on tärkeä, mikäli henkilöllä on fyysinen tai psyykkinen, kuntoutumista vaativa vamma. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa on lisäksi otettava huomioon, että kotouttamislain myötä kunnalle tai työvoimahallinnolle ei ole myönnetty lisäresursseja. Viranomaistyön osalta suunnitelmat laaditaan ja toteutetaan olemassa olevin voimavaroin. Yhteistyön avulla voidaan kuitenkin tukea maahanmuuttajaa esim. työharjoittelupaikan löytämisessä. Lisäresurssien puuttuessa kotoutumislaissa korostetaan vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen osuutta. Yhteistyö näiden tahojen kannalta on perusteltua myös maahanmuuttajan kiinnittymisessä suomalaiseen yhteiskuntaan mielekkään toiminnan avulla. 5

6 Kotoutumissuunnitelman tavoitteena on jäsentää maahanmuuttajan kotoutumisprosessia. Rinnasteiset toimenpiteet lisäävät osaltaan yksilöllisten täsmätoimenpiteiden mahdollisuutta, ja maahanmuuttajan omat erityistaidot ja osaaminen saadaan tällä tavoin esille. Kotouttamisessa pyritään prosessiin, jossa erilaiset toimenpiteet osataan ajoittaa maahanmuuttajan tarpeiden mukaisesti. Aikaisempaa tiiviimmän työskentelyn ja seurannan tavoitteena on maahanmuuttajan työllistymisen helpottaminen ja työhönpääsykynnyksen madaltaminen. Aina työllistyminen kuitenkaan ei ole mahdollista. Tällöin on mietittävä sellaisia kotouttavia toimenpiteitä, joiden avulla esim. ikääntynyt tai vajaakuntoinen maahanmuuttaja voi elää mahdollisimman aktiivista ja itsenäistä elämää suomalaisessa yhteiskunnassa MAAHANMUUTTAJAT 3.1 Maahanmuuttajakäsitteet Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva, esimerkiksi turisti tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahanmuuttanut (esim. siirtolainen, pakolainen tai turvapaikan hakija). Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta. Turvapaikan hakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Paluumuuttaja on ulkosuomalainen, joka on pidemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. 3.2 Maahanmuuttajat Sodankylässä Vuodenvaihteen tilanteen mukaan Sodankylässä asui 64 ulkomaan kansalaista, joista naisia oli 33 ja miehiä 31. Ruotsalaisia kokonaismäärästä oli 23 ja loput maahanmuuttajista olivat 13 eri maasta. Työvoimatoimiston asiakkaina on 9/2008 ollut 14 ulkomaalaista asiakasta seuraavista maista: Ranska, Venäjä, Ruotsi, Alankomaat, Saksa ja Indonesia. Näistä maahanmuuttajista 6 % oli työttömiä. Vielä tänä päivänä maahanmuuttajia Sodankylässä on vähän ja tarve heille suunnattuihin erityispalveluihin vähäistä.

7 4. KUNNAN HALLINTOKUNTIEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Sosiaali- ja terveystoimi Tavoitteet Voimavarat Sosiaalihuoltolain 1 :n mukaan sosiaalihuollon toimintojen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalitoimessa nähdään erityisen tärkeänä maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Sosiaalitoimen palveluiden tavoitteet ovat yhteneväisiä kotouttamisen tavoitteiden kanssa. Terveystoimen tehtävänä on tuottaa ja järjestää laadukkaita ja tuloksellisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja. Sosiaalitoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin hyödyntäen olemassa olevia palveluja. Kotoutumissuunnitelmat laaditaan sosiaalityönä normaalin asiakastyön puitteissa ja samoin tapahtuu suunnitelmien seuranta. Terveystoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin normaalin potilas-/asiakastyön puitteissa. Toimenpiteet ja yhteistyö Kunnassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada sosiaalipalveluja samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Sosiaalipalveluja ovat mm. sosiaalityö, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, omaishoidon tuki, lasten ja nuorten huolto, lasten päivähoito, kehitysvammaisten erityishuolto, vammaispalvelut, päihdehuollon palvelut, lastenvalvojan palvelut, ottolapsineuvonta, perheasioiden sovittelu, lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslain mukaiset palvelut sekä elatustuki (siirtyy Kelalle ) ja toimeentulotuki. Sosiaalitoimessa kotouttamisen painopistealueena on kotoutumissuunnitelman laatiminen sosiaalityönä. Sosiaalityöntekijä tukee suunnitelmaa seuraamalla maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja vastuuntuntoa. Maahanmuuttajen tilanne kartoitetaan sosiaalitoimen palvelujen tarpeen osalta. Maahanmuuttaja ohjataan tarpeen mukaan muiden palvelujen piiriin. Yksilökohtainen suunnitelma laaditaan maahanmuuttajan tilanteen ja tarpeiden perusteella. Suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä pyritään vastaamaan maahanmuuttajan tarpeisiin mm. kielen opiskelun ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen osalta sekä tukemaan maahanmuuttajaa hänen luodessaan kontakteja suomalaisiin. Maahanmuuttajan tarpeet ammatillisen koulutuksen ja työelämätietouden osalta ovat myös keskeinen osa suunnitelmaa. Kullekin sopivien ratkaisujen ja toimenpiteiden löytäminen saattaa vaatia yksilökohtaisen suunnitelman tarkistamista, jolloin sosiaalityöntekijä yhdessä maahanmuuttajan ja muiden mukana olevien viranomaisten ja tahojen kanssa arvioi suunnitelmaa. Kunnassa asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada terveyspalveluja samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Kotoutumissuunnitelma toteutetaan asiakkaan, perheen ja eri viranomaisten kanssa siten kuin asiakkaan tarpeet sen vaativat.

8 4.2 Asuminen Tavoitteet Voimavarat Toimenpiteet Yhteyshenkilöt: 4.3 Tekninen toimi Tavoitteet Asiakkaan/perheen sosiaalityöntekijä on sosiaalitoimessa keskeinen yhdyshenkilö suunniteltaessa toimenpiteitä ja laadittaessa kotoutumissuunnitelmaa. Sosiaalityöntekijä nivoo sosiaalipalvelut yksityiskohtaiseen suunnitelmaan samoin kuin tekee yhteistyötä muiden viranomaisten ja vapaaehtoistahojen kanssa asiakkaan tarvitseman palvelukokonaisuuden toteutumiseksi. Hallintokunnan yhteyshenkilöt: Perusturvajohtaja Johtava lääkäri Harri Tiuraniemi Raisa Pihajoki Sodankylän kunta Sodankylän terveyskeskus Sosiaali- ja terveystoimisto Ratsutie 7 PL 60, Sodankylä Sodankylä puh puh Tarkoituksena on turvata puutteellisesti asuvien ja asunnottomien sodankyläläisten asunnonsaanti. Maahanmuuttajat ovat vuokra-asuntojonossa samassa asemassa kuin muutkin hakijat. Sodankylän kunnan vuokra-asuntotilanne on kohtuullinen, joten maahanmuuttajat ovat saaneet tarvettaan vastaavan asunnon eikä huomattavia ongelmia asunnon saannin suhteen ole ollut. Sodankylässä asuvilla maahanmuuttajilla on oikeus saada vuokra-asunto kuten muillakin kuntalaisilla. Asukkaiden valinnan perusteena aravavuokra-asuntoihin on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Valtioneuvosto vahvistaa tarkemmat asukkaiden valintaperusteet sekä perusteet, joiden nojalla voidaan erityisestä syystä tilapäisesti poiketa valintaperusteista. Asuntosihteeri Eira Suopajärvi Sodankylän kunta PL Sodankylä puh Teknisen toimen päätavoitteena on tuottaa ja ylläpitää turvalliset ja viihtyisät yhdyskuntatekniset palvelut sekä kunnan toimitilat taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Maahanmuuttajien kotouttaminen on asia, jota myös tekninen toimi haluaa tukea, mutta tällä hetkellä asiaa ei ole erityisesti otettu huomioon tulosalueen tavoitteita asetettaessa. 8

9 9 Voimavarat Teknisen toimen palvelut maahanmuuttajille järjestetään nykyisin voimavaroin hyödyntäen olemassa olevia palveluja kuten muillekin kuntalaisille. Yhteistyö Varsinkin asunto- ja toimitila-asioissa tehdään yhteistyötä sosiaalitoimen ja asuntoasioista vastaavan tahon kanssa jatkuvasti. Hallintokunnan yhteyshenkilö: 4.4. Kulttuuritoimi Voimavarat Tiemestari, toimialajohtaja Jouni Kovanen Sodankylän kunta Tekninen toimi PL Sodankylä puh Kulttuuritoimen tehtävänä on huolehtia kunnassa harjoitettavan kulttuuritoiminnan edistämisestä, tukemisesta sekä järjestämisestä. Kulttuuritoimi jakaa nykyisillä resursseillaan normaalin asiakaspalvelutoiminnan puitteissa tietoa kulttuuripalveluista ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja ylläpitää kulttuuritoimintaa koskevaa tapahtumakalenteria ja järjestöluetteloa. Kulttuuritoimi luo edellytyksiä järjestöjen kulttuuritoiminnalle. Kunnassa toimii aktiivisesti kulttuurijärjestöjä, jotka tarjoavat kuntalaisille erilaisia harrastusmahdollisuuksia teatteritoiminnasta musiikkiin, tanssiin ja kuvataiteisiin. Myös kansalaisopiston opintoryhmissä on mahdollisuus oppia ja harrastaa henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä taitoja. Yhteyshenkilö: Kulttuurisihteeri Merja Leinonen Sodankylän kunta PL Sodankylä puh Liikunta- ja nuorisotoimi Voimavarat Liikunta- ja nuorisotoimen tavoitteena on aikaansaada kunnan asukkaille, myös maahanmuuttajille monipuoliset ja runsaat harrastusmahdollisuudet tarjoamalla käyttöön tiloja, järjestämällä toimintaa ja tukemalla järjestöjen toimintaa. Liikunta- ja nuorisotoimen tarjoamat palvelut maahanmuuttajalle toteutetaan nykyisin voimavaroin normaalin toiminnan yhteydessä.

10 10 Toimenpiteet Yhteyshenkilöt: Sodankylässä asuvilla maahanmuuttajilla on mahdollisuus osallistua liikunta- ja nuorisotoimen kaikkiin palveluihin samoin kuin muilla kunnan asukkailla. Vapaa-aikaohjaaja Vapaa-aikasihteeri Jouni Salminen Arja Nieminen Nuorisotalo Veikkola Sodankylän kunta Sodankyläntie PL Sodankylä Sodankylä puh puh Opetustoimi ja päivähoito Tavoitteet Toimenpiteet Voimavarat Koululainsäädännön ja opetussuunnitelmien mukaiset opetuksen ja koulutuksen yleiset tavoitteet koskevat kaikkia oppilaita. Maahanmuuttajille tarjotaan samat koululaitoksen palvelut kuin suomalaisille oppilaille. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Maahanmuuttajien kuten muidenkin oppimisessa ja opettamisessa ovat keskeisiä asioita: oppivelvollisuuden suorittaminen, tasaarvoiset mahdollisuudet jatko-opintoihin, vieraskielisten oppilaiden äidinkielen/kotikielen taito ja riittävä suomen kielen taito. Muusta kulttuurista tulevat ja ei-suomenkieliset lapset tarvitsevat erityistä tukea koulunkäyntinsä onnistumiseksi. Maahanmuuttajaoppilaille voidaan järjestää tukiopetusta ja oman äidinkielen opetusta voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kotikielen opetuksessa pyritään vahvistamaan oppilaiden itsetuntoa, jotta he uskaltaisivat ilmaista mielipiteitään ja olla ylpeitä kulttuuristaan ja kielestään. Maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi ja edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi on toimenpiteet kohdennettava mm. seuraaviin: maahanmuuttajaoppilaat huomioidaan opetussuunnitelmissa, järjestetään henkilöstölle koulutusta, käytetään tehokkaasti esimerkiksi tukioppilastoimintaa, korostetaan erilaisuuden hyväksymistä ja suvaitsevaisuuden edistämistä, havaittuihin epäkohtiin puututaan välittömästi ja tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla eri tahojen kanssa. Maahanmuuttajien koulunkäyntiin liittyvissä asioissa tehdään tarvittaessa alueellista yhteistyötä. Opetustoimi järjestää opetusta pääsääntöisesti nykyisillä resursseilla. Käytössä on mm. avustajia ja erityisopetusta. Tuntikehyksessä on varauduttu tukiopetukseen. Maahanmuuttajaperheiden kuten muidenkin käytettävissä ovat koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan palvelut. Yhteistyötä tehdään kodin ja koulun välillä, koulun sisällä ja tarpeen mukaan koulusta ulospäin esimerkiksi eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Sekä kirkonkylän kouluissa että sivukylien kouluissa toimivat moniammatilliset oppilashuoltotyöryhmät. Maahanmuuttajan lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon.

11 11 Hallintokunnan yhteyshenkilö: 4.7 Kirjasto Tavoitteet Voimavarat Toimenpiteet Yhteyshenkilö: Sivistystoimen johtaja Hilkka Orava Sodankylän kunta PL Sodankylä puh Kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, tiedon hankintaan ja virkistykseen. Kirjastolaitokseen kuuluu pääkirjasto ja kirjastoauto. Kirjasto tarjoaa lainattavaksi kirjoja ja muuta kirjastoaineistoa. Kirjastossa on myös asiakkaiden käytössä lehtilukusali, internet-yhteydet ja tiedonhakupalvelut. Kirjaston kokoelmissa on myös vieraskielistä aineistoa. Kirjasto huomioi voimavarojensa puitteissa eri väestöryhmien kirjastopalvelut ja tarvittaessa tilaa aineistoa myös kaukopalveluna muista kirjastoista. Kirjastotoimen johtaja Tiina Heinänen Sodankylän kunnankirjasto PL Sodankylä puh MUIDEN VIRASTOJEN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE 5.1 Kansaneläkelaitos Tavoitteet Voimavarat Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa. Kelan hoitamia sosiaaliturvaetuuksia ovat: peruseläketurva, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömyysturva, äitiysavustus, pienten lasten hoidon tuki, lapsilisät, elatustuki ( alkaen), yleinen asumistuki, sotilasavustus, opintotuki ja vammaisetuudet. Kelan tarjoamat palvelut ja etuudet hoidetaan kotouttamislain voimaantulon jälkeen samoilla voimavaroilla kuin aikaisemminkin. Kelan etuuksista työmarkkinatuen

12 saaminen kotouttamislain perusteella edellyttää kotoutumissuunnitelman tekemistä ja suunnitelman noudattamista. 12 Toimenpiteet = etuudet Lapsiperheiden etuudet Opintotukietuudet Kelassa ulkomaalaisten etuusasiat hoidetaan kuten muidenkin asiakkaiden asiat. Muutamia lomakkeista on saatavana myös vieraskielisinä käännöksinä tavallisimmilla maahanmuuttajien kielillä. Kelan toimenpiteet kotouttamisessa ovat lähinnä eri etuuksien maksamista maahanmuuttajille. Etuuksien myöntämisen ja maksamisen ohella annetaan ohjausta ja neuvontaa Kelan etuuksista sekä pyritään ohjaamaan maahanmuuttajaasiakkaat myös muihin tarpeellisiin virastoihin ja yhteyspaikkoihin. Seuraavassa pääpiirteitä eri etuuksista, jotka maahanmuuttajilla tulevat yleisimmin kyseeseen. Kaikkien Kelan etuuksien myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö on Suomessa vakuutettu. Henkilöllä tulee olla Suomessa varsinainen asunto ja koti ja hänen tulee oleskella pääasiallisesti täällä. Lisäedellytyksenä on, että hänellä on vähintään vuoden oleskelulupa, jos sellaista muuttajalta edellytetään. Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja täytettävä siellä lomake asumiseen perustuvan sosiaaliturvan piiriin ottamisesta. Lisäksi on esitettävä voimassa oleva passi, jossa on voimassa oleva oleskelulupa. Henkilötunnuksen saamiseksi on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti maistraatissa ja täytettävä siellä maahanmuuttoilmoitus. Lapsen syntymän perusteella voidaan Kelasta myöntää äitiysavustus sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, joista jälkimmäisten edellytyksenä on Suomessa asuminen vähintään 180 päivää ennen laskettua aikaa. Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaasta lapsesta. Vastasyntyneen lapsen on oltava merkittynä jomman kumman vanhemman passiin ja myös vauvalla on oltava oleskelulupa. Vanhempainrahakauden päätyttyä perheelle voidaan maksaa lasten kotihoidontukea vaihtoehtona kunnan järjestämälle päivähoidolle, kunnes nuorin lapsista täyttää kolme vuotta. Alle 16-vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen hoidon tukemiseksi voidaan maksaa lapselle lapsen hoitotukea sekä lapsen sairaanhoitoon osallistuvalle vanhemmalle erityishoitorahaa ansionmenetyskorvauksena. Elatustuen maksaminen siirtyy Kelalle Päätoimisia opintoja harjoittavalle henkilölle voidaan myöntää opintoetuuksia, joita ovat opintoraha, opintolainan valtiontakaus sekä asumislisä. Opintotukietuudet myönnetään pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun henkilö on asunut Suomessa muussa kuin opiskelutarkoituksessa vähintään kaksi vuotta. Ns. paluumuuttajilta ei kuitenkaan edellytetä kahden vuoden Suomessa asumista. Sairauden perusteella myönnettävät etuudet Yleinen asumistuki Sairauden johdosta työkyvyttömäksi joutuneelle maksetaan sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa korvaamaan ansiotulonmenetystä. Lisäksi kyseeseen saattavat tulla kuntoutuksen eri toimenpiteet sekä kuntoutuksesta aiheutunutta ansionmenetystä korvaava kuntoutusraha.

13 Yleinen asumistuki voidaan myöntää Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden muodostamalle ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin. Työttömyyden perusteella maksettavat etuudet Eläke-etuudet Kelan työttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia ovat työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä koulutusetuudet. Näistä maahanmuuttajilla kyseeseen tulee vain työmarkkinatuki, koska muissa on edellytyksenä 10 kuukauden työssäoloehdon täyttyminen Suomessa tai sopimusmaassa työskentelyn perusteella. Työmarkkinatukea voidaan maksaa vuotiaalle henkilölle, joka on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa ja jolle ei ole voitu osoittaa työtä tai koulutusta. Työvoimatoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunlausunnon Kelalle työmarkkinatuen maksamisen edellytyksistä. Työvoimatoimisto antaa lausunnon myös maksamisen edellytyksenä olevasta kotoutumissuunnitelmasta. Eläke-etuuksista maahanmuuttajilla tulee kyseeseen lähinnä vain eläkkeensaajien asumistuki, joka voidaan myöntää 65 vuotta täyttäneille. Muissa eläke-etuuksissa (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke) edellytetään viiden vuoden Suomessa asumista ennen eläkkeen myöntämistä. Kaikista näistä ja muistakin etuuksista on saatavissa lisätietoja Kelan esitteistä sekä toimistosta henkilökohtaisesti kysymällä. Maahanmuuttajan erityistuki Yhteistyö Yhteystiedot: Iäkäs tai työkyvytön maahanmuuttaja, joka on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta voi hakea Kelasta maahanmuuttajan erityistukea. Tuen tarkoitus on turvata maahanmuuttajan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta. Kela osallistuu tarvittaessa yhdessä muiden viranomaisten ja maahanmuuttajien kanssa kotoutumissuunnitelmien laatimiseen. Sodankylän KELA Johtaja Jouko Alatalo Ostoskuja Sodankylä puh Pohjois-Lapin työvoimatoimisto Tavoitteet: Työvoimatoimiston tavoite on tukea ja edistää maahanmuuttajien edellytyksiä hakeutua työelämään ja toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on prosessinomaisesti ohjata maahanmuuttaja kieliopintoihin ja yhteiskuntaan tutustumiseen, kartoittaa hänen osaamisensa ja laatia yhdessä ammatillinen suunnitelma jatkoa varten. 13

14 14 Toiminta: Työvoimatoimistosta maahanmuuttaja saa tietoa avoimista työpaikoista, koulutuksesta, ammatinvalinnasta, yrittäjyydestä, työttömyysturvasta ja monesta muusta työelämään liittyvästä asiasta. Jokaiselle maahanmuuttaja-asiakkaalle, joka on siihen oikeutettu, tehdään kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma on kotoutumista edistävä toimenpiteiden kokonaisuus, jossa sovitaan yhdessä maahanmuuttajan, työvoimatoimiston ja tarvittaessa kunnan edustajien kanssa toimenpiteistä, jotka edistävät maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja hänen pääsyään työmarkkinoille. Kotouttamistoimenpiteinä työvoimatoimistolla on tarjota maahanmuuttajakoulutusta, joka voi olla kielikoulutusta, ammattiin ja opintoihin valmentavaa koulutusta sekä puhtaasti ammatillista koulutusta. Lisäksi voidaan käyttää työhön tutustumisessa työharjoittelua ja ammatinvalinta- ja ammatinvaihtotilanteessa työkokeilua. Työnhakukoulutus pyritään järjestämään jokaiselle ja yrittäjäkoulutukseen voivat osallistua halukkaat. Mikäli muut kouluttajat järjestävät koulutusta, jonka katsotaan olevan hyväksi maahanmuuttajan kotoutumiselle ja joka täyttää lain asettamat ehdot, voidaan maahanmuuttajalle tehdä koulutuksen rinnastamispäätös, jolla koulutus katsotaan työvoimapoliittiseen koulutukseen rinnastetuksi. Maahanmuuttajien työllistymiseen voidaan lisäksi käyttää kaikkia samoja tukimuotoja kuin muidenkin työttömien työllistämiseen. Voimavarat: Maahanmuuttoasioissa Pohjois-Lapin työvoimatoimiston asiantuntija ja yhdyshenkilö on työvoimaneuvoja Tuire Kyrö, jonka toimipiste sijaitsee Ivalon työvoimatoimistossa. Yhteistyö: Yhteyshenkilöt: Työvoimatoimisto toimii jatkuvassa yhteistyössä kuntien maahanmuuttaja- ja sosiaalipalvelujen, KELAn, kouluttajien ja oppilaitosten sekä erilaisten järjestöjen kanssa. Pohjois-Lapin työvoimatoimisto Sodankylän toimipaikka Työvoimatoimiston johtaja Eija Sokero Jäämerentie Sodankylä puh Sodankylän seurakunta Tavoite Auttaa maahanmuuttajia hengellisissä, henkisissä, aineellisissa ja sosiaalisissa asioissa yhteistyössä muiden auttajatahojen kanssa. Toiminnassa sekä

15 Voimavarat: Toimenpiteet: Yhteistyö: Yhteystiedot: kunnioitetaan maahanmuuttaneiden uskonnollista vakaumusta että tarjotaan mahdollisuutta tutustua evankelisluterilaiseen kirkkoon. Seurakunnan toiminnasta kiinnostuneita pyritään ohjaamaan pääasiassa jo voimassa olevaan toimintaan. Kotouttamisohjelmaa pyritään toteuttamaan nykyisillä työntekijäresursseilla vastuualueina: - yleinen seurakuntatyö - diakoniatyö - nuoriso- ja rippikoulutyö - lapsityö - evankelioimis- ja lähetystyö Maahanmuuttajilla on oikeus osallistua kaikkeen seurakunnan toimintaan. Tarvittaessa voidaan maahanmuuttajia kohdata erityisesti esim. avoimien ovien toiminnassa. Seurakunta tekee tiivistä yhteistyötä kunnan eri toimialojen ja eri järjestöjen mm. Lapin sinisarastuksen kanssa. Kirkkoherra Hanna Kuusela Sodankylän seurakunta Papintie Sodankylä puh ETNISEN SYRJINNÄN JA RASISMIN VASTUSTAMINEN SODANKYLÄSSÄ Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joissa on syrjintään sisältyviä normeja. Myös Suomen lainsäädännössä on syrjinnän kieltäviä normeja mm. perustuslaissa, rikoslaissa ja työsopimuslaissa. Rasismin ehkäisemisen ja suvaitsevaisuuden lisääntymisen tavoitteita on määritelty Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (1997). Hallitusohjelmassa (1999) korostetaan hyvien etnisten suhteiden merkitystä väestön keskuudessa ja aikaisempaa suuremman huomion kiinnittämistä syrjinnän vastaisiin toimenpiteisiin sekä lainsäädännössä että viranomaistoiminnassa. Suvaitsevaisuus on erilaisten kulttuurien, tapojen ja arvomaailmoiden ymmärrystä. Suvaitsevaisuuden edistämisen perusedellytys on mm. se, että henkilön alkuperään perustuviin rasistisiin ja syrjiviin käytäntöihin puututaan. Sodankylän kunta edistää yleistä suvaitsevaisuutta siten, että eri kulttuureista tulevat Sodankylässä pysyvästi asuvat maahanmuuttajat ovat suomalaisten tavoin tasavertaisia ja että heillä on yhtäläiset oikeudet kunnan palveluihin. Sodankylän

16 kunnan eri hallintokuntien ja yksiköiden tulee kaikissa toiminnoissaan edistää suvaitsevaisuutta ja ehkäistä aktiivisesti syrjintää JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA Jatkona kotouttamisohjelman laatimiselle Sodankylässä kokoontuu seurantaryhmä 1x/ kahdessa vuodessa. Kunnan sosiaalitoimi toimii seurantaryhmän koollekutsujana.