TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Työ- ja elinkeinotoimistot Työvoiman palvelukeskukset OHJE TEM/3366/ /2010 TYÖNHAKIJAN PALVELUPROSESSI Tämä ohje tulee voimaan 3. päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa toistaiseksi. Ohje kumoaa ohjeet Työhakijan palveluprosessi (TEM/1249/ /2010), Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle ja asiakkaaksi rekisteröinti (TEM/1322/ /2010), Työnhakuinfo-tilaisuus ja sähköinen työnhakuinfo internetissä (TEM/4149/051/2008) ja Palvelutarpeen arviointi, merkitseminen ja palvelutarveryhmittely (TM O/7/2003).

2 SISÄLTÖ TYÖNHAKIJAN PALVELUPROSESSI I TYÖNHAUN KÄYNNISTÄMINEN 1. Työnhaun käynnistämisen tavat ja oikeus työttömyysetuuteen 2. Työnhakijan informointi II ASIAKASSEGMENTIN MÄÄRITTÄMINEN III TYÖNHAKIJAN HAASTATTELU JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA 3. Työnhakijan haastattelu 4. Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma 5. Suunnitelman tarkistaminen ja seuranta 6. Suunnitelman allekirjoittaminen 7. Työttömän työnhakijan yleiset velvollisuudet 8. TE-toimiston velvollisuudet IV TYÖTTÖMYYSTURVA JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMAT 9. Yleistä 10. Työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen 10.1 Korvauksettoman määräajan pituus 10.2 Ilmoitus esteestä etukäteen 10.3 Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen 10.4 Työvoimapoliittinen lausunto 11. Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen 12. Suunnitelmassa sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen 12.1 Työttömyysturvalain 8 luvun soveltaminen työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymiseen 12.2 Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen 13. Työllistymissuunnitelman toteuttaminen 13.1 Työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävästä toimenpiteestä kieltäytyminen

3 14. Toistuva kieltäytyminen 14.1 TTL 2 luvun 21 :ssä tarkoitettu toistuva kieltäytyminen Vastaava menettely Toistuvuus ja työhaluttomuus Työssäolovelvoitteen täyttäminen 14.2 Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvä toistuva kieltäytyminen Työssäolovelvoitteen täyttäminen V ULKOMAALAISEN OIKEUS JULKISIIN TYÖVOIMAPALVELUIHIN 15. Julkinen työvoimapalvelu 15.1 Avoimesti käytettävät julkiset työvoimapalvelut 15.2 Julkiset työvoimapalvelut henkilöasiakkaalle 15.3 Julkiset työvoimapalvelut työnhakija-asiakkaalle 15.4 Ulkomailla oleville ja ulkomaille aikoville taijottavat julkiset työvoimapalvelut 16. Ulkomaalaisen rekisteröinti työnhakijaksi 16.1 EU-/ETA-maan kansalainen ja hänen perheenjäsenensä 16.2 Muut kuin EU- tai ETA-maan kansalaiset 17. Työttömyysturva ja sosiaalietuudet

4 TYÖNHAKIJAN PALVELUPROSESSI Julkisen työvoimapalvelun tavoitteena on edistää työnhakijan nopeaa työllistymistä ja estää työttömyysjaksojen pitkittymistä. Työnhakijan palveluprosessin toimivuus on tärkeä edellytys tavoitteiden saavuttamiselle. Tässä ohjeessa käsitellään työnhakijan palveluprosessia: työnhaun käynnistymistä (I osa), asiakassegmentin määrittelyä (II), työnhakijan haastattelua ja työllistymissuunnitelmaa koskevia toimeenpanolinjauksia (III osa) sekä työllistymissuunnitelmaan ja sitä korvaaviin suunnitelmiin (aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat) liittyviä työttömyysturvakysymyksiä (IV osa) sekä ulkomaalaisen oikeutta julkisiin työvoimapalveluihin (V osa) Työnhakijan palveluprosessista, työnhaun käynnistymisestä, työnhakijan haastattelusta ja työnhakijalle laadittavista suunnitelmista sekä ulkomaalaisen oikeudesta julkisiin työvoimapalveluihin on säädetty laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002, JTPL) ja sen perusteella annetussa valtioneuvoston asetuksessa julkisesta työvoimapalvelusta (1344/2002, JTPA). Työnhakijan palveluprosessia ja sen etenemistä määrittää myös henkilöasiakkuusstrategia ja asiakkaan palvelutarpeen pohjalta määritelty asiakassegmentti (Henkilöasiakkuusstrategia, loppuraportti , toimeenpanolinjaukset (TEM/3522/ /2009). Julkisen työvoimapalvelun henkilöasiakkaat ryhmitellään asiakkaan palvelutarpeen perusteella kolmeen segmenttiin: suoraan työmarkkinoille suuntaavat, osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat ja työmarkkinoille kuntoutuvat Tavoitteena on, että asiakassegmenteittäin eriytyvä palvelu ohjaa palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista asiakkaiden ensisijaisten palvelutarpeiden mukaisesti. Asiakassegmenttien käyttöönotto mahdollistaa myös asiakaspalvelun sisällöllisen kehittämisen ja palveluprosessin suunnitelmallisen etenemisen asiakkaiden palvelutilanteen edellyttämällä tavalla. Segmentointi on ensisijassa työ- ja elinkeinotoimiston (TEtoimisto) sisäinen työkalu. I TYÖNHAUN KÄYNNISTÄMINEN Henkilön työnhaku käynnistyy, kun hän pyytää sitä sähköisesti siihen tarkoitetussa verkkopalvelussa tai henkilökohtaisesti TE-toimistossa ja hänet rekisteröidään työnhakijaksi työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään. Henkilöasiakkaan tulee antaa tiedot ja selvitykset ammatillisesta osaamisestaan, työhistoriastaan, koulutuksestaan ja työkyvystään sekä muut työnhakuaan koskevat tiedot. Tiedot annetaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. Tarvittaessa tiedot voi antaa paperilomakkeella (JTPL 3:5 ja JTPA 3 ). Henkilön katsotaan rekisteröityneen työnhakijaksi myös silloin, kun työnantaja on tehnyt hänestä TEtoimistolle työsopimuslain (55/2001) 5:4.3 mukaisen ryhmälomautusilmoituksen. TE-toimisto voi hyväksyä poikkeustapauksissa myös muulla tavoin tehdyn rekisteröitymisen työnhakijaksi, esimerkiksi suurten lomautusten tai irtisanomisten yhteydessä Työnhakijaksi voidaan rekisteröidä kaikki, jotka sitä pyytävät ja jotka antavat julkisen työvoimapalvelun tarjoamiseksi tarvittavat tiedot. Ainoastaan ulkomaalaisen rekisteröintiin työnhakijaksi liittyy tiettyjä rajoituksia (osa V). Esimerkiksi henkilön mahdollinen työkyvyttömyys, sen perusteella myönnetty etuus tai päätoiminen opiskelu ei estä asiakkaan rekisteröintiä työnhakijaksi. Näillä seikoilla voi kuitenkin olla vaikutusta siihen, pidetäänkö henkilöä JTPLssa tarkoitettuna työttömänä työnhakijana. Henkilö voidaan hänen pyynnöstään rekisteröidä myös yksittäisen palvelun asiakkaaksi (JTPL 3:5). Tällöin hänen ei katsota rekisteröityneen työnhakijaksi. Henkilö voi olla työnhakijana valitsemassaan TE-toimistossa toimistojen toiminta-alueista riippumatta (JTPL 3:2.3). Työvoiman palvelukeskus ei ole itsenäinen TE-toimisto, vaan palvelun järjestämisen muoto. Henkilön siirtymisestä TE-toimistosta palvelukeskuksen asiakkaaksi on ohjeistettu erikseen työ- ja elinkeinoministeriön kirjeessä 1868/051/2008.

5 1. Työnhaun käynnistämisen tavat ja oikeus työttömyysetuuteen Tavoitteena on, että asiakkaat käynnistävät työnhakunsa ensisijaisesti käyttämällä vahvaan tunnistukseen (verkkotunnukset tai sirullinen henkilökortti) perustuvaa Oma työnhaku -verkkopalvelua. Kun työnhakija on käynnistänyt työnhakunsa verkkopalvelussa, hänet voidaan ottaa huomioon työnvälityksen ehdokasasetteluissa ja hänellä on mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia työnvälityspalveluja. Oma työnhaku -verkkopalvelussa työnhakijaksi ilmoittautuvaa pyydetään täyttämään henkilötiedot, koulutusta ja osaamista (ammatti, työkokemus) sekä työtoiveita koskevat tiedot. Lisäksi verkkolomakkeella kartoitetaan henkilön työnhaun tavoitetta. Henkilöä pyydetään myös arvioimaan mahdollisuuksiaan saada haluamaansa työtä ja häneltä tiedustellaan, vaikuttaako hänen terveydentilansa työn tekemiseen sekä onko olemassa muita seikkoja, joilla voi olla vaikutusta työnhakuun tai työn tekemiseen. Näiden kysymysten tavoitteena on saada asiakkaasta tietoja asiakassegmentin määrittämiseksi ja sopivien palvelujen tarjoamiseksi. Verkkolomakkeella työnhakijaksi ilmoittautuvalta tiedustellaan, aikooko hän hakea työttömyysetuutta. Mikäli henkilö ilmoittaa, että hän ei aio hakea työttömyysetuutta, verkkolomakkeella käynnistetty työnhaku on voimassa neljä viikkoa. Mikäli henkilö myöhemmin päättääkin hakea työttömyysetuutta, oikeus etuuteen voi alkaa aikaisintaan siitä lukien, kun henkilö on asioinut TE-toimistossa henkilökohtaisesti. Jos henkilö ilmoittaa aikovansa hakea työttömyysetuutta, verkkolomakkeella käynnistetty työnhaku on voimassa 10 päivää. Henkilön oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa taannehtivasti jo sähköisen verkkolomakkeen lähettämispäivästä lukien, jos hän käy henkilökohtaisesti TE-toimistossa kymmenen päivän kuluessa verkkolomakkeen lähettämisestä. Asiasta kerrotaan työnhakijalle sähköisen rekisteröitymisen yhteydessä. Jos henkilö ei käy TE-toimistossa henkilökohtaisesti kymmenen päivän kuluessa verkkolomakkeen lähettämisestä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen kyseiseltä ajalta. Tarvittaessa TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon 0A4. Lausunnon perusteluista tulee käydä ilmi, milloin henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi ja mihin mennessä hänen olisi tullut käydä henkilökohtaisesti TE-toimistossa, jotta oikeus etuuteen olisi voinut alkaa työnhaun alusta lukien. Henkilö, joka ilmoittautuu verkon kautta käyttäen sähköistä lomaketta, johon ei liity vahvaa tunnistusta, saa työnhakunsa ja mahdollisen työttömyysetuutensa vireille vasta käytyään henkilökohtaisesti TE-toimistossa. Työnhaun alkamispäiväksi asiakaspalvelun tietojärjestelmään merkitään sähköisen lomakkeen lähettämispäivä, mutta TE-toimiston tarjoamat henkilökohtaiset työvoimapalvelut, niihin liittyvät etuudet ja mahdolliset työttömyysetuudet voivat käynnistyä aikaisintaan henkilökohtaisen käynnin päivämäärästä. Poikkeuksellisesti TE-toimisto voi hyväksyä työnhaun käynnistämisen myös muulla tavalla, esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla. Tämä edellyttää kuitenkin, että kyseessä on TE-toimiston tuntema henkilö, jonka aiemmat työnhakutiedot löytyvät asiakaspalvelun tietojärjestelmästä ja jonka henkilöllisyys voidaan varmistaa. Käytännössä menettely tulee kysymykseen tilanteessa, jossa TE-toimisto on etukäteen sopinut esimerkiksi säännöllistä keikkatyötä tekevän asiakkaan kanssa, että asiakas voi aina työn päätyttyä käynnistää työnhakunsa puhelimitse tai sähköpostilla. Työnhakijan yhteys- ja työnhakutietojen ajantasaisuus tulee tarkistaa myös puhelimitse tai sähköpostitse käynnistetyn työnhaun yhteydessä. Henkilön oikeus työttömyysetuuteen edellyttää henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa taannehtivasti jo puhelimitse tai sähköpostitse tapahtuneesta työnhaun vireillepanosta lukien, jos hakija käy henkilökohtaisesti TE-toimistossa kymmenen päivän kuluessa siitä, kun työnhaku on laitettu voimaan. Hakijalle tulee kertoa, mihin mennessä henkilökohtaista käyntiä edellytetään Työnhakijaksi ei voi rekisteröityä asiamiehen välityksellä tai valtakirjalla. Jos TE-toimisto on nimenomaisesti edellyttänyt hakijalta henkilökohtaista käyntiä työnhaun uusimiseksi ja työnhaku päättyy, henkilö voi työnhaun päätyttyä rekisteröityä sähköisesti työnhakijaksi ja saada työttömyysetuutta siten kuin edellä on kerrottu.

6 2. Työnhakijan informointi Työnhakijalle on työnhaun käynnistämisen yhteydessä tai viipymättä sen jälkeen annettava riittävästi tietoa työnhakuun liittyvistä seikoista (mm. omatoimiset työnhakupalvelut, tarjolla olevat työ- ja koulutusmahdollisuudet, ammattialan työllisyystilanne, TE-toimiston palvelumahdollisuuksista, velvollisuudesta pitää työnhaku voimassa sekä JTPL 5 a luvussa tarkoitetusta muutosturvasta. Työttömälle työnhakijalle on lisäksi kerrottava työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista (JTPL 3:9), työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saamisen keskeisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä ja tarvittaessa hänen työllistymistään edistävistä muista palveluista ja toimenpiteistä (JTPL 3:8). TE-toimiston on varmistettava, että työnhakija on tietoinen erityisesti työn haun voimassapitämisen merkityksestä ja voimassaolon lakkaamisen mahdollisista vaikutuksista palveluihin ja työttömyysetuuksiin. Kun kyseessä on työtön työnhakija, TE-toimiston on lisäksi varmistettava, että henkilö on saanut tiedon työttömyysetuuden hakemismenettelystä. Työnhaun ja työttömyysturvan pelisäännöt selvitetään asiakkaille työnhaun alkuvaiheessa, jolloin niitä ei enää ole tarpeen käydä läpi yksittäistä palvelua tarjottaessa. Tavoitteena on, että käynnistettyään työnhaun verkossa työnhakijat perehtyvät sähköiseen työnhakuinfoon. Sähköisen työnhakuinfon käytön asiakas vahvistaa kuittausilmoituksella. Kuittaus edellyttää vahvaa tunnistautumista ja työnhaun voimassa oloa. Kuittaustieto näkyy URA-tietojärjestelmän Yhteydenotot-kortilla. TE-toimiston vastuulla on varmistaa, että kaikki asiakkaat ovat saaneet tarvitsemansa tiedon jokaiselle parhaiten soveltuvimmalla tavalla. Siksi TE-toimisto voi ohjata työnhakijan osallistumaan myös ryhmämuotoisena järjestettävään Työnhakuinfo-tilaisuuteen. Työnhakuinfo-tilaisuuksia tulee olla tarjolla kaikissa TEtoimistoissa. Työnhakuinfo -tilaisuuteen voidaan ohjata myös sellainen asiakas, joka on kuitannut verkossa perehtyneensä sähköiseen työnhakuinfoon. Jos työnhakija ei ole ensimmäisen työllistymissuunnitelman laatimiseen mennessä joko vahvistanut käyttäneensä Työnhakuinfo-palvelua tai osallistunut tilaisuuteen, on työnhakuinfon suorittamisesta sovittava työllistymissuunnitelmassa. Suunnitelmassa sovitun työnhakuinfon laiminlyönnistä voi olla seurauksena työttömyysetuuden menettäminen (yleensä korvaukseton määräaika). Koska työnhakuun liittyvät palvelut ja työttömyysturvaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet selvitetään asiakkaalle työnhaun alkaessa, niitä ei ole enää tarpeen käydä läpi myöhemmin.

7 II ASIAKASSEGMENTIN MÄÄRITTÄMINEN Työnhakijan palvelutarpeet määrittävät sen, mihin asiakassegmenttiin hän kuuluu eli millä keinoin ja millaisilla palveluilla työ-ja elinkeinotoimisto edistää parhaiten hänen työllistymistään. Työnhakijan segmentti määritellään alkukartoituksessa. Alkukartoituksen tavoitteena on nopeasti ja tehokkaasti tunnistaa ja määritellä asiakassegmentti, jonka palvelut ja palvelumalli parhaiten vastaavat asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin. Segmentin määrittelyssä hyödynnetään työnhakijan Oma työnhaku - verkkopalvelussa kirjaamia tietoja työ- ja koulutushistoriastaan ja työnhaun tavoitteistaan sekä työnhakijasta mahdollisesti URA-asiakaspalvelujärjestelmässä jo olevia tietoja, joita täydennetään alkukartoituksen yhteydessä. Segmentin määrittelyssä hyödynnetään myös työnhakijan profiloinnin antamaa tietoa työnhakijan työllistymisen ennusteesta. Alkukartoituksen yhteydessä työnhakijalle kerrotaan, mihin palveluun (työnvälitys, koulutus ja osaamisen kehittäminen, työmarkkinavalmiuksien parantaminen) hänet ohjataan ja miksi tämän palvelun katsotaan parhaiten vastaavan asiakkaan palvelutarpeeseen. Koska asiakassegmentointi on ensisijaisesti TE-toimiston sisäinen työkalu systematisoida palvelujen järjestämistä ja sisällöllistä kehittämistä, segmentin määritteleminen on viimekädessä TE-toimiston ratkaisu, joka perustuu virkailijan asiantuntija-arvioon. Asiakassegmentti määritellään myös TE-toimiston asiakkaana jo oleville työnhakija-asiakkaille. Työnhakijan palvelutarpeesta riippuen segmentiksi määritellään jokin seuraavista vaihtoehdoista: 'Suoraan työmarkkinoille suuntaavat': Työnhakija ohjataan työnvälitys-palveluun, kun työpaikka avoimilla työmarkkinoilla on ensisijainen vaihtoehto. Työnhakijalla arvioidaan olevan riittävä työkokemus ja tai/ammatillinen koulutus ja hänen työllistymistään voidaan parhaiten tukea tarjoamalla työnhaun neuvontaa, tietoa työmarkkinoista ja avoimista työpaikoista, henkilökohtaista työnvälityspalvelua sekä mahdollisuuksia omatoimiseen työnhakuun. 'Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntavat': Työnhakija ohjataan koulutus- ja osaamisen kehittäminen-palveluun. Työnhakijan työllistymisen avoimille työmarkkinoille arvioidaan edellyttävän mm. ammattitaidon /ammatillisen osaamisen lisäämistä, ammatillista kuntoutumista ja/tai tukea tavoitteiden ja vaihtoehtojen selvittämisessä. 'Työmarkkinoille kuntoutuvat': Työnhakija ohjataan työmarkkinavalmiuksien parantaminen -palveluun, kun hänen työllistymisensä arvioidaan ensisijaisesti ja ensivaiheessa edellyttävän työllistymisen esteiden poistamista ja työmarkkinaedellytysten parantamista, elämäntilanteen selkiintymistä, työelämävalmiuksien parantamista. Tähän segmenttiin kuuluu työvoiman palvelukeskusten asiakkaiden lisäksi myös muita TE-toimiston asiakkaita. Valittu segmentti merkitään kartoituskortille URA-järjestelmässä. Asiakassegmentin määrittämisen jälkeen työnhakijan palveluprosessi jatkuu segmentti kohtaisena. Työnhakijan segmentti tarkistetaan säännöllisesti palvelun edetessä ja muutetaan tarvittaessa. Erityisen tärkeää on arvioida tarvetta muuttaa asiakassegmenttiä aina pidempikestoisemman palvelun, esim. työvoimakoulutuksen tai palkkatuetun työn päättyessä. Työnhakijalle kerrotaan syyt palvelutarpeen muutoksiin. Tietyn pituinen työttömyyden kesto ei kuitenkaan voi olla kriteeri segmentin uudelleenmäärittelyyn. URA-järjestelmässä on myös neljäs segmenttivaihtoehto 'etuusasiakas'. Tämä merkitään segmentiksi sellaisissa tilanteissa, joissa työnhakijan työllistymistä ei katsota voitavan auttaa TE-toimiston keinoin. Tähän segmenttiin voivat kuulua asiakkaat silloin, kun tuloksetta pyrkineet edistämään asiakkaan työllistymistä terveydellisiä rajoitteita, jotka estävät työvoimapalvelujen käytön TE-toimisto, työvo työnhakijalla on va

8 työnhakijalla on tullut tä hänen terveydentilassaan ole tapahtunut muutoksia eikä hänen työllistymisedellytyksiään voida edistää esim. ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Useimmiten etuusasiakas -vaihtoehto tulee kysymykseen vasta pitkään jatkuneen tuloksettoman palveluprosessin seurauksena. Joissakin tapauksissa (vaikeat päihde- ja mielenterveysongelmat) vaihtoehto on mahdollista merkitä jo alkukartoituksessa. Erityisen tärkeää on, että työnhakijan kartoituskortille on merkitty peruste 'etuusasiakas' -segmentin valinnalle, ja että asiakas suunnitelman allekirjoittaessaan tietää, mitä merkintä tarkoittaa. Asiakkaalle on myös kerrottava, että hän voi aina halutessaan pyytää TE-toimistoa tarjoamaan palveluja. Eläkepäätöksen odottaminen tai työttömyyspäivärahan lisäpäiväoikeus ei ole yksinään peruste tämän segmentin valinnalle.

9 III TYÖNHAKIJAN HAASTATTELU JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA 3. Työnhakijan haastattelu Tavoitteena on, että haastattelu järjestetään kaikille työnhakijaksi ilmoittautuneille. Muutosturvan piiriin kuuluvan ja kokonaan työttömän työnhakijan palvelussa haastattelun järjestäminen on pääsääntö. Työnhakijan haastattelu järjestetään kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Haastattelun järjestäminen kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta tukee palvelun vahvaa alkua ja nopeuttaa työnhakijan palvelun käynnistymistä. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat -segmentin palvelussa tulisi haastattelu pyrkiä järjestämään välittömästi työnhakijan ilmoittautuessa. Työnhakijan ensimmäisessä haastattelussa tarkistetaan ja täydennetään työnhakijan työnhakutiedot, arvioidaan työnhakijan välitön palvelutarve, laaditaan työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma (JTPL 5:2). Myöhemmät haastattelut järjestetään työnhakijan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Haastatteluissa tarkistetaan työnhakutiedot, arvioidaan työnhaun tuloksellisuutta ja suunnitelman toteutumista sekä tarkistetaan suunnitelma. Laissa on määritelty ajankohdat, jolloin haastattelu tulee vähintäänkin järjestää (JTPL 5:1.2). Lainkohdan mukaan työnhakijan haastattelu tulee aina järjestää työttömyyden jatkuttua yhtäjaksoisesti kolmen ja kuuden kuukauden ajan sekä kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen aina kuuden kuukauden välein, jollei se työnhakijan tilanne huomioon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta. On kuitenkin tärkeää, että työnhakijan palvelutarpeen sitä edellyttäessä häntä haastatellaan tai häneen ollaan muulla tavoin yhteydessä myös laissa määriteltyjen määräaikojen välillä. Erityisen tärkeää riittävän usein toistuva yhteydenpito on kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana palvelun vahvan ja aktiivisen alun varmistamiseksi ja työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisemiseksi. Nuorten palvelussa tiivis yhteydenpito on välttämätöntä palvelun tuloksellisuuden varmistamiseksi (Nuorten yhteiskuntatakuu TEM/1778/ /2010). Arvioitaessa seuraavan haastattelun tai muun yhteydenpidon ajankohtaa työnhakijan yksilöllisen palvelutarpeen perusteella eräänä keskeisenä lähtökohtana on työnhakijan palveluprosessin etenemisen ja jatkuvuuden varmistaminen. Haastattelun ohella asiakaspalvelussa on tarpeen tapauskohtaisesti hyödyntää myös muita yhteydenpitomuotoja TE-toimiston ja työnhakijan välillä, esimerkiksi virkailijan puhelinsoitto asiakkaalle ja lyhyt tilanteen arviointi haastattelujen välillä tai ryhmätapaamisten järjestäminen. Työnhakijan haastattelu on osa segmenttikohtaista henkilökohtaista palvelua. Tästä syystä on tärkeää, että haastattelussa painottuu kunkin asiakassegmentin palvelun tavoitteiden kannalta oleellinen ja tarpeellinen tieto. Suoraan työmarkkinoille suuntaavat -segmentissä haastattelun painopisteenä on työnhakijan työnhakutiedot ja -taidot, työnhaun tavoitteet ja työnhakuvaihtoehdot. Työnhakuvaihtoehtojen tarkastelussa tulee selvittää myös ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden tarjoamat mahdollisuudet. Haastattelussa pitäydytään työnhakuun liittyvien tietojen seikkaperäiseen tarkasteluun ja tiedot kirjataan mahdollisimman kattavasti asiakaspalvelun tietojärjestelmään tuloksellisen työnvälityksen varmistamiseksi. Haastattelussa tulisi myös ottaa esiin asiakkaan kiinnostus yrittäjyyteen ja työskentely muissa EU/ETA alueen maissa. Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille suuntaavat -segmentissä työnhakijan haastattelussa lähtökohtana on asiakkaan kokonaistilanteen tarkastelu. Haastattelun painopisteenä on erityisesti osaamisen kehittämistarpeiden arviointi sekä eri koulutusmahdollisuuksien ja muiden ammatillista kehittymistä tukevien palveluvaihtoehtojen tarkastelu, vaikka työpaikka avoimilla työmarkkinoilla saattaakin olla rinnakkaisvaihtoehto työnhakijan suunnitelmassa. Haastattelu voi painottua myös ammatillisen kuntoutuksen ja siihen liittyvien palvelujen tarpeen arviointiin. Usein palveluprosessin etenemisen varmistuminen ja suunnitelman laatiminen edellyttää useita haastatteluja ja eri vaihtoehtojen vertailua. Työmarkkinoille kuntoutuvat -segmentissä työnhakijan tilanteen selvittämiseen ja suunnitelman laatimiseen tarvitaan yleensä seikkaperäistä asiakkaan elämäntilanteeseen paneutumista, asiakkaan motivointia ja koko elämäntilanteen tilanteen arviointia moniammatillista osaamista hyödyntäen. Lähes poikkeuksetta kyseessä on pitkäkestoinen, useista tapaamisista koostuva palveluprosessi.

10 Haastattelua ei tarvitse jäljestää, mikäli järjestämistä voidaan pitää ilmeisen tarpeettomana. Haastattelua voidaan pitää ilmeisen tarpeettomana esimerkiksi tilanteissa, joissa työnhakijaksi ilmoittautuvalla on jo olemassa varma tieto lyhyehkön ajan sisällä alkavasta uudesta työstä, opinnoista, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen alkamisesta, siirtymisestä perhevapaalle tai eläkkeelle tai muusta vastaavasta syystä. Haastattelun järjestäminen JTPL 5 luvun 1 :n mukaisesti saattaa olla ilmeisen tarpeetonta myös tilanteissa, joissa työnhakijan ei katsota olevan autettavissa TE-toimiston keinoin (TEM/3522/ /2009). Tällöin yhteydenpitoväli voidaan määritellä pitemmäksi. On kuitenkin tärkeää, että myös näiden asiakkaiden palvelussa tilanne arvioidaan vuosittain ja asiakasta kehotetaan pitämään yhteyttä TE-toimistoon, mikäli hänen tilanteessaan tapahtuu muutoksia. Asiakkaan segmentiksi määritellään etuusasiakas. 4. Työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma Työnhakija-asiakkaan ja TE-toimiston yhteistyönä laatima työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on keskeinen osa työnhakijan palveluprosessia. Kaikkien työnhakijoiden palvelussa suunnitelman tavoitteena on työnhakijan mahdollisimman nopea työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä sopiminen yhdessä työnhakijan kanssa niistä palveluista ja toimenpiteistä, jotka edistävät tätä tavoitetta. Oikeus työllistymissuunnitelmaan on kaikilla työttömillä työnhakijoilla ja muutosturvan piiriin kuuluvilla (JTPL 5 :3.1). Työllistymissuunnitelma voidaan laatia myös muille työnhakijoille. Työllistymissuunnitelma laaditaan työnhakijan haastattelun yhteydessä ja se tarkistetaan aina myöhempien haastattelujen yhteydessä. Suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään myös 'Oma työnhaku' -verkkopalvelun kautta tulleita työnhakijan omaa tilannettaan, suunnitelmiaan ja toiveitaan kuvaavia tietoja, työnhakijan omaa CV-esittelyä netissä, koulutuksen yhteydessä laadittua suunnitelmaa sekä mahdollista TYP -loppuarviota (JTPL 5 :4.1). Suunnitelmaa laadittaessa työnhakijan kanssa on myös tärkeää ottaa esiin asiakasprofiloinnin tuottama ennuste erityisesti tilanteissa, joissa pitkäaikaistyöttömyyden riskin ennuste on suuri. Työnantaja voi työnhakijan suostumuksella osallistua työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen. Työnantaja voi olla irtisanotun tai lomautetun työntekijän nykyinen työnantaja tai potentiaalinen työnantaja. Työnantaja voi esimerkiksi arvioida työnhakijan ammatillista osaamista ja olla mukana räätälöimässä palvelukokonaisuutta, joka edistää työnhakijan työllistymistä ko. työnantajan palvelukseen. (JTPL 5:3.4). Suunnitelmaa ei laadita, jos sen on ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelman laatimista voidaan pitää ilmeisen tarpeettomana esimerkiksi tilanteissa, joissa työnhakijaksi ilmoittautuvalla on jo olemassa varma tieto lyhyehkön ajan sisällä alkavasta uudesta työstä, opinnoista, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen alkamisesta, siirtymisestä perhevapaalle tai eläkkeelle tai muusta vastaavasta syystä. Kotoutumissuunnitelmasta ja aktivointisuunnitelmasta on säädetty omissa laeissaan (Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999), laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Työllistymissuunnitelman laatimisessa ja sen toteutumisen seurannassa määritellyt menettelytavat koskevat myös kotoutumissuunnitelmaa ja aktivointisuunnitelmaa. Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma muodostuu kartoituksesta ja toimintasuunnitelmasta (JTPA 4 ). Kartoitus on tiivis, ajantasainen kokonaiskuva työnhakijan tilanteesta. Se on yhteenveto henkilön ammattitaidosta, osaamisesta, koulutuksesta ja työkokemuksesta. Kartoitukseen kirjataan työnhakijan työnhakutaidot ja -aktiivisuus ja tarvittaessa yhteenveto asiakkaan työllistymiseen olennaisesti vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollisen ammatinvaihdon tai ammatillisen koulutuksen tarve. Kartoitukseen kirjattavien tietojen sisältöjä laajuus vaihtelee asiakassegmenteittäin.

11 Työnhakijan toimintasuunnitelma: Toimintasuunnitelmaan kirjataan työnhakijan työnhaun tavoite ja se, miten tavoitteeseen edetään. Tavoite sovitaan yhdessä työnhakijan kanssa. Tavoite pohjautuu kartoitukseen, profilointiin ja niiden perusteella arvioituun palvelutarpeeseen sekä virkailijan kannanottoon siitä, mitkä toimet edistävät työnhakijan työllistymistä, ja mihin työnhakijan palvelussa pyritään. Toimintasuunnitelmaan merkitään myös työnhakijan kanssa sovitut yksilöidyt toimet ja palvelut, jotka edistävät tavoitteen toteutumista. Koko julkisen työvoimapalvelun palveluvalikoima on kaikkien asiakassegmenttien käytettävissä. Suunnitelmassa on kuitenkin sovittava vähintään yhdestä työnhakijan asiakassegmentille määritellystä ensisijaisesta toimesta tai palvelusta. Yksilöidyille toimille ja palveluille sovitaan aikataulu ja se, miten toteutumista seurataan ('Toimefosio URA -asiakaspalvelujärjestelmässä). 'Viimeistään' -kenttään merkitään päivämäärä, mihin mennessä sovittu toimi toteutetaan ja sen toteutumisesta raportoidaan TEtoimistolle. Palvelu- ja koulutustarpeet asiakassegmenteittäin Suoraan työmarkkinoille Osaamisen kehittämisen kautta työmarkkinoille Työmarkkinoille kuntoutuvat Palvelu- ja koulutustarpeet Työnhakuinfo Omatoiminen työnhaku Työnhakukeskuksen palvelut CV nettiin Paikkavahti Henkilökohtainen työnvälitys (esittely, ehdolleasettelu, osoitukset) Työnhakuvalmennus Uudelleen sijoittumisvalmennus EURES-palvelut Aloittavan yrittäjän palvelut Urasuunnittelun verkkopalvelut, ml. Ammattinetti Henkilökohtainen urasuunnittelu Osaamis-/Ammattitaitokartoitus Koulutusneuvonta Henkilökohtainen kuntoutussuunnittelu Tutkimus tai asiantuntijakonsultaatia Työhönvalmennus Työkokeilu Työelämävalmennus Työharjoittelu Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu Ammatillinen työvoimakoulutus Valmentava työvoimakoulutus Oppisopimuskoulutus Kotoutujan rinnasteinen koulutus Palkkatuettu työ Työvoiman palvelukeskuksen palvelut Työvoimapalveluja täydentävät palvelut Kuntouttava työtoiminta Muut viranomaispalvelut Eläke-edellytyksien selvittäminen Muu palvelu

12 Työllistymissuunnitelman tarkistaminen ja työnhaun uusiminen eivät ole suunnitelmaan kirjattavia palveluita tai toimia, vaan ne merkitään yhteydenottotietoihin. Suunnitelmassa voidaan sopia myös toimista, joista TE-toimisto vastaa, esim. TE-toimisto selvittää tietyn palvelun tarjoamismahdollisuudet (tsto-kenttä Sovittu toimi-rivillä). 5. Suunnitelman tarkistaminen ja seuranta Suunnitelma (kartoitus ja toimintasuunnitelma) tarkistetaan aina työnhakijan haastattelujen yhteydessä (JTPL 5:3.3). Jos työllistymissuunnitelma on laadittu työssä olevalle työttömyysuhan alaiselle työnhakijalle, suunnitelma tulee tarkistaa työsuhteen päättyessä tai lomautuksen alkaessa, jolloin voidaan samalla todeta muutosturvan piiriin kuulumisen edellytysten täyttyminen.. Samoin suunnitelma on tarkistettava ja arvioitava sen ajantasaisuus, jos työnhaku katkeaa, mutta henkilö tulee uudestaan työnhakijaksi tai henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi aktiivitoimenpiteen jälkeen. Samoin suunnitelmaa on viivytyksettä tarkistettava, jos työnhakijan oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on lakkautettu työttömyysturvalain 8 luvun 4 a :n nojalla. Lisäksi työllistymissuunnitelma on aina tarkistettava työnhakijan pyynnöstä. Haastattelussa sovitaan, miten työnhakija ilmoittaa suunnitelmassa sovittujen toimien ja palvelujen toteutumisesta. Jos TE-toimisto edellyttää muuta selvitystä kuin työnhakijan oman ilmoituksen suunnitelman toteuttamisesta, tämä ehto on kirjattava suunnitelmaan (JTPL 5 luku 4 3 mom.). Toimien ja palvelujen toteutumista seurataan suunnitelmaan merkittyjen aikataulujen mukaisesti. URA -asiakaspalvelujärjestelmässä suunnitelman toimikohtainen seuranta on voimassa uuden suunnitelman laatimiseen asti. Uutta suunnitelmaa ei voi laatia, ennen kuin kaikki edelliseen suunnitelmaan sisältyvien toimien toteutuminen on todettu (K/E). Toteutumattomat toimet siirtyvät automaattisesti uuteen suunnitelmaan ja uutta suunnitelmaa laativa virkailija arvioi, mitkä toimista jäävät uuteen suunnitelmaan. TE-toimiston tulee järjestelmällisesti seurata työllistymissuunnitelmien toteutumista. Työllistymissuunnitelman laatineella virkailijalla on ensisijainen vastuu suunnitelman ja siinä sovittujen toimien toteutumisen seurannasta. Seurannassa voidaan hyödyntää myös URA-asiakaspalvelujärjestelmän muistilista-toimintoa. 6. Suunnitelman allekirjoittaminen Suunnitelma katsotaan laadituksi vasta, kun työnhakija ja TE-toimisto ovat sen allekiijoittaneet. Jos kunnan edustaja tai työnantaja osallistuu suunnitelman laadintaan, myös hän allekirjoittaa suunnitelman. Suunnitelman osapuolet allekirjoittavat työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman, joka annetaan työnhakijalle. TE-toimiston kappale merkitään allekirjoitetuksi sähköisesti URAasiakaspalvelujärjestelmään. Jos kunnan edustaja tai työnantaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen, kunnalla tai työnantajalla on pyynnöstä oikeus saada kopio suunnitelmasta. (JTPA 4 a ) 7. Työttömän työnhakijan yleiset velvollisuudet Työttömän työnhakijan yleisistä velvollisuuksista säädetään JTPL 3 luvun 9 :ssä. Lainkohdan mukaan työtön työnhakija on velvollinen aktiivisen työhön ja koulutukseen hakeutumisen ohella muun muassa osallistumaan työnhakijan haastatteluihin sekä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen ja tarkistamiseen. Työtön työnhakija on myös velvollinen toteuttamaan suunnitelmaansa ja ilmoittamaan sovitussa määräajassa ja tavalla TE-toimistolle, miten hän on sitä toteuttanut. Jos työnhakija ei saavu haastatteluun tai työllistymissuunnitelman laadintaan taikka tarkistamiseen, hänen työnhakunsa voidaan päättää a :n 1 momentin 2 kohdan perusteella, jos työnhaku on sovittu uusittavaksi

13 samassa yhteydessä. Edellytyksen työnhaun voimassaolon lakkaamiselle on, että työnhakijalle on kerrottu työnhaun uusimisesta haastattelun tai suunnitelman laatimisen taikka tarkistamisen yhteydessä. Jos työnhakija ei ilmoita TE-toimistolle suunnitelmassa sovitussa määräajassa ja tavalla, miten hän on toteuttanut suunnitelmaa, työnhaun voimassaolo lakkaa (JTPL 3 luku 6 a 1 mom. 4 k.). Työllistymissuunnitelmaan ja sitä korvaavaan suunnitelmaan liittyviä työttömyysturvakysymyksiä tarkastellaan ohjeen osassa TE-toimiston velvollisuudet TE-toimiston velvollisuutena on aktiivisesti tarjota työtä ja koulutusta. Kun työnhakijan kanssa laaditussa suunnitelmassa on sovittu työnhakua tukevista ja työllistymistä edistävistä tai muista työnhakijan palvelutarpeen mukaisista palveluista, TE-toimiston on määrärahojen asettamissa rajoissa pyrittävä aktiivisesti ja kaikin käytettävissään olevin keinoin osaltaan vaikuttamaan suunnitelman toteutumiseen. TE-toimiston on myös seurattava suunnitelman toteutumista ja osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä (JTPL 5:5)

14 IV TYÖTTÖMYYSTURVA JA TYÖLLISTYMISSUUNNITELMAT 9. Yleistä Tässä osassa käsitellään työllistymissuunnitelmaan ja sitä korvaaviin suunnitelmiin (aktivointi- ja kotoutumissuunnitelmat) liittyviä työttömyysturva kysymyksiä, joita ovat suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen, suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen, suunnitelmassa sovitusta palvelusta kieltäytyminen, suunnitelman toteuttaminen ja suunnitelmiin liittyvä toistuva kieltäytyminen. 10. Työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jääminen Työttömyysturvalain (1290/2002; TTL) 2 luvun 18 :ssä säädetään työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä. Säännös koskee työllistymissuunnitelman lisäksi myös kotoutumissuunnitelman tai aktivointisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämistä. Vaikka lain mukaan henkilöllä ei ennen kotoutumissuunnitelman laatimista ole oikeutta työmarkkinatukeen kotoutumistukena, korvaukseton määräaika saapumatta jäämisestä voi kuitenkin tulla asetettavaksi TTL 2 luvun 18 :n perusteella. Aktivointisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä asetettava korvaukseton määräaika ei ole riippuvainen siitä, saako henkilö työmarkkinatukea vai työttömyyspäivärahaa. Koska aktivointisuunnitelma laaditaan työttömyyspäivärahaa saavan henkilön kanssa vain tämän omasta pyynnöstä, korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi työttömyyspäivärahan saajalle tilanteessa, jossa hän on pyytänyt aktivointisuunnitelman laatimista, mutta jää saapumatta suunnitelman laatimistilaisuuteen. Korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella voidaan asettaa tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijan kanssa nimenomaisesti tietystä ajankohdasta, jolloin suunnitelma laaditaan tai tarkistetaan, ja henkilö jättää saapumatta kyseisenä ajankohtana. Jos suunnitelman laatiminen tai tarkistaminen ei TE-toimiston työkäytäntöjen mukaan edellytä aikavarausta, korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi myös tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijan kanssa suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tiettyyn päivämäärään mennessä, eikä työnhakija kyseiseen päivämäärään mennessä ole saapunut TE-toimistoon suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten Korvauksettoman määräajan pituus TTL 2 luvun 18 :n mukaan työnhakijalla, joka ei saavu suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 15 päivän ajalta saapumatta jäämisestä lukien. Koska työllistymissuunnitelmalla on keskeinen rooli työnhakijan palveluprosessissa, oikeus työttömyysetuuteen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen jälkeen palautuu aikaisintaan vasta, kun työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on laadittu. Jos työnhakija laiminlyönnin jälkeen pyytää suunnitelman laatimista, mutta suunnitelmaa ei TE-toimistosta johtuvista syistä voida heti laatia, oikeus etuuteen palautuu siitä päivästä, jolloin työnhakija on esittänyt suunnitelman laatimista koskevan pyynnön. Riippumatta siitä, milloin suunnitelma laaditaan tai sitä koskeva pyyntö esitetään, korvauksettoman määräajan pituus on kuitenkin aina vähintään 15 päivää. Esimerkki 1: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma Hän pyytää suunnitelman laatimista ti Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää ( ). Esimerkki 2: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma Hän pyytää suunnitelman laatimista ti Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää ( ).

15 Esimerkki 3: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma Hän pyytää suunnitelman laatimista pe , jolloin suunnitelma myös laaditaan. Korvauksettoman määräajan pituus on 17 päivää ( ), oikeus etuuteen palautuu lukien. Esimerkki 4: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen ma Hän pyytää suunnitelman laatimista TE-toimistosta johtuvista syistä suunnitelma voidaan laatia vasta Korvauksettoman määräajan pituus on 17 päivää ( ). Oikeus etuuteen palautuu lukien, jolloin työnhakija pyysi suunnitelman laatimista. Työttömyysetuuden menettäminen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella on luonteeltaan korvauksetonta määräaikaa myös 15 päivän jälkeiseltä ajalta. Henkilöllä on korvauksettoman määräajan estämättä oikeus työttömyysetuuteen muun muassa TTL 10 luvun 1 :ssä tarkoitetun työllistymistä edistävän palvelun ajalta sekä TTL 7 luvun 3 :ssä tarkoitettuun matkaavustukseen Ilmoitus esteestä etukäteen Jos työnhakija ilmoittaa etukäteen TE-toimistolle olevansa estynyt saapumasta työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen ja TE-toimisto hyväksyy työnhakijan esittämän syyn suunnitelman laatimiseksi tai tarkistamiseksi myöhemmin, työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä. Hyväksyttävänä syynä suunnitelman laatimiselle tai tarkistamiselle myöhemmin pidetään hallituksen esityksen (HE 274/2009) mukaan ainakin sairauteen, työhön, työnhakuun tai työmarkkinavalmiuksien parantamiseen liittyvää tai muuta pätevyydeltään näin verrattavaa syytä. Työnhakijan etukäteen tekemä ilmoitus esteestä on lähtökohtaisesti riittävä. Työnhakijalta ei edellytetä muuta selvitystä esteestä, jos TE-toimisto pitää työnhakijan ilmoittamaa syytä hyväksyttävänä. Jos työnhakija kuitenkin toistuvasti pyrkii lykkäämään suunnitelman laatimista tai tarkistamista ilmoittamalla etukäteen esteestä, TE-toimisto voi edellyttää työnhakijalta selvitystä lykkäämisen syistä, vaikka samalla työnhakijan kanssa sovittaisiinkin uusi aika suunnitelman laatimiselle tai tarkistamiselle. Jos työnhakija ei esitä TEtoimistolle pätevää syytä sille, miksi suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuutta piti siirtää, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella. TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle etukäteen, että pätevän syyn ja sitä koskevan riittävän selvityksen puuttumisesta voi olla seurauksena korvaukseton määräaika. Esimerkki: Hakija on kertaalleen siirtänyt sovittua työllistymissuunnitelman laatimista. Hakijan kanssa on sovittu suunnitelman laatimisesta ti Työnhakija pyytää ma laatimisen siirtämistä seuraavalle viikolle. TE-toimisto ilmoittaa, että hakijan on selvitettävä TE-toimistolle, miksi suunnitelman laatimista pitää siirtää. Samalla hakijan kanssa sovitaan uudesta ajasta (ti 25.5.) suunnitelman laatimiseksi sekä lähetetään selvityspyyntö työttömyysturva-asiassa.. Hakijalla ei ole esittää mitään pätevää syytä, miksi suunnitelmaa ei voitu laatia 18.5., vaan aikaa piti siirtää. TE-toimisto asettaa hakijalle 15 päivän korvauksettoman määräajan suunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämisen johdosta alkaen Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen Jos työnhakija ei ota etukäteen yhteyttä TE-toimistoon ja jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, ellei saapumatta jäämisen syynä ole sairaus, tapaturma, henkilöstä itsestään riippumaton syy tai muu hyväksyttävä syy (TTL 2 luvun 18 2 mom.).

16 Selvityksenä sairaudesta tai tapaturmasta edellytetään lähtökohtaisesti luotettavaa lääketieteellistä selvitystä. Oman sairauden tai tapaturman lisäksi lainkohdassa tarkoitettuna muuna hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös lapsen sairautta tai tapaturmaa. Henkilöstä itsestään riippumatonta tai muuta hyväksyttävää syytä ei ole laissa tai lain esitöissä tarkemmin määritelty. Tällaisena syynä ei kuitenkaan pidetä unohtamista tai erehtymistä päivämäärästä tai kellonajasta Työvoimapoliittinen lausunto Suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä annetaan lausunto 0P6: 'Hakija on <LiittyväPvm> jättänyt saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin suunnitelma on laadittu tai tarkistettu. Oikeus etuuteen palautuu aikaisintaan 15 päivän kuluttua (TTL 2 luku 18 ). Etuusoikeuden alkamisesta annetaan uusi lausunto.' Lausunto 0P6 voidaan antaa työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saajasta. Lausunnossa mainittu liittyvä päivämäärä on päivä, jolloin laiminlyönti tapahtui, ts. päivämäärä, jolloin työnhakija jätti saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Täitä päivältä henkilöllä on kuitenkin vielä oikeus työttömyysetuuteen. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivää seuraava päivä. Lausunto ei sisällä korvauksettoman määräajan päättymispäivää, vaan etuusoikeuden alkamisesta (suunnitelman laatimispäivä tai laatimista koskevan pyynnön esittämispäivä) annetaan erikseen uusi lausunto. 11. Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytyminen TTL 2 luvun 18 a :n mukaan työnhakijalla, joka kieltäytyy osallistumasta työllistymissuunnitelman laatimiseen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. Säännös koskee työllistymissuunnitelman lisäksi myös kotoutumissuunnitelman tai aktivointisuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymistä. Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisenä pidetään nimenomaisesti ilmaistun kieltäytymisen lisäksi suunnitelman allekirjoittamisesta kieltäytymistä tai esimerkiksi tilannetta, jossa työnhakijan päihtymys estää suunnitelman laatimisen. TTLK 2531/4fT: Hakija jätti työvoimatoimistoon itse laatimansa allekirjoittamattoman suunnitelman. Hakijan katsottiin kieltäytyneen aktivointisuunnitelman laatimisesta. Jos henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta. TE-toimisto arvioi työnhakijan esittämän syyn pätevyyden. Arvioitaessa, onko henkilöllä pätevä syy kieltäytyä työllistymissuunnitelman allekirjoittamisesta, keskeinen merkitys on sillä, voidaanko suunnitelmaa pitää tarkoituksenmukaisena kyseisen hakijan kannalta. Suunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin hakijan koulutus, työkokemus ja osaaminen, alueen työmarkkinatilanne sekä hakijan työllistymismahdollisuudet. Ilman pätevää syytä tapahtuneesta suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisestä annetaan lausunto 0P1: 'Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on <szliittyvapvm> ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymisuunnitelman, aktivointisuunnitelman tai kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta (TTL 2 luku 18 a ).'

17 12. Suunnitelmassa sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen TTL 2 luvun 19 :n 1 momentin mukaan jos työnhakija ilman pätevää syytä kieltäytyy TE-toimiston tarjoamasta suunnitelmaan sisältyvästä JTPL 8 luvussa tarkoitetusta työkokeilusta tai työelämävalmennuksesta, JTPL 6 luvussa tarkoitetusta työ- ja koulutuskokeilusta tai maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä, hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. Työnhakijan saamasta etuudesta riippumatta korvaukseton määräaika asetetaan ensimmäisestä ilman pätevää syytä tapahtuneesta palvelusta kieltäytymisestä. Korvaukseton määräaika voidaan asettaa vain, jos työnhakija kieltäytyy osallistumasta lainkohdassa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun, josta on sovittu hakijan ja TE-toimiston allekirjoittamassa työllistymissuunnitelmassa, aktivointisuunnitelmassa tai kotoutumissuunnitelmassa. Lisäksi edellytyksenä on, että hakijalle on tarjottu toimenpidettä. Jos suunnitelmassa ei ole sovittu työnhakijalle tarjotusta työkokeilusta tai työelämävalmennuksesta, työ- ja koulutuskokeilusta tai maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä, hän voi kieltäytyä palvelusta ilman seuraamuksia. JTPL 6 luvussa tarkoitetusta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta kieltäytymiseen sovelletaan TTL 2 luvun 16 :n säännöksiä. Korvauksettoman määräajan asettaminen ilman pätevää syytä tapahtuneesta koulutuksesta kieltäytymisestä ei edellytä, että koulutuksesta on sovittu työnhakijan kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Esimerkki: Hakija on saanut osoituksen työelämävalmennukseen, joka alkaa viikon pääsfä. Hakija kieltäytyy osallistumasta valmennukseen. Koska hakijan suunnitelmassa ei ole sovittu työelämävalmennuksesta, hakijalle ei tule kieltäytymisestä mitään seuraamuksia. Korvauksetonta määräaikaa ei TTL 2 luvun 19 :n mukaan aseteta, mikäli hakijalla on pätevä syy kieltäytyä suunnitelmassa sovitusta työllistymistä edistävästä palvelusta. Työnhakijalla on aina oikeus kieltäytyä työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävästä palvelusta. Pätevä syy voi olla myös muu, tähän rinnastettava syy. TE-toimisto harkitsee syyn pätevyyden. TTLK 1413/5/T "P ei aloittanut alkavaksi sovittua työelämävalmennusta eikä ilmoittanut esteestään etukäteen työvoimatoimistoon. Hän on vedonnut terveydellisten seikkojen lisäksi siihen, ettei päässyt soittamaan työvoimatoimistoon ja että oli itse hakenut kurssille. Työttömyysturvalautakunta katsoo, ettei P:llä ole ollut terveydentilansa johdosta pätevää syytä olla aloittamatta työelämävalmennusta. Riittävä lääketieteellinen näyttö tästä puuttuu. P:n sairausloma on alkanut vasta työelämävalmennuksen alkamisen jälkeen P ei myöskään ole näyttänyt, ettei hänellä olisi ollut mahdollisuutta soittaa muualta kuin matkapuhelimesta. Oma-aloitteinen työelämävalmennukseen pyrkiminen ei ole pätevä syy olla aloittamatta sitä; ei myöskään aktiivisuus työnhaussa ja kouluttautumisessa. P ei ole esittänyt muutakaan pätevää syytä työnhakusuunnitelmaan sisältyvästä työelämävalmennuksesta kieltäytymiseensä, joten perustetta työmarkkinatuen myöntämiseen hänelle evätyltä ajalta ei ole." Mikäli TE-toimisto katsoo, että hakija on kieltäytynyt suunnitelmaan sisältyvästä työllistymistä edistävästä palvelusta ilman pätevää syystä, toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon 0P3: 'Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on <szliittyvapvm< kieltäytynyt työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisältyvästä työkokeilusta, työelämävalmennuksesta, työ- ja koulutuskokeilusta tai maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteestä (TTL 2 luku 19 1 mom.).' Lausunto 0P3 voidaan antaa työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saajasta Työttömyysturvalain 8 luvun soveltaminen työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymiseen Alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien työmarkkinatuen piirissä olevien nuorten kohdalla seuraamus työharjoittelusta, työkokeilusta tai JTPL 6 luvussa tarkoitetusta työ- ja koulutuskokeilusta kieltäytymisestä määräytyy TTL 8 luvun 2 :n perusteella (nuorten 5 kk:n työssäolovelvoite). TTL 8 luvun 2 :n soveltaminen ei edellytä, että em. palveluista on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

18 Jos kyseessä on pitkään työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saanut henkilö, seurauksena työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta kieltäytymisestä ilman pätevää syytä voi olla työmarkkinatuen lakkauttaminen TTL 8 luvun 4 a :n perusteella. Lain esitöiden perusteella säännöstä sovelletaan myös maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteeseen. Työmarkkinatukioikeus voidaan lakkauttaa myös työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta kieltäytymisen vuoksi. Työmarkkinatuen lakkauttaminen ei edellytä, että koulutuksesta on sovittu työnhakijan kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. TTL 8 luvun 4 a :n säännöstä sovelletaan henkilöön, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai joka on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 180 päivältä saatuaan sitä ennen työttömyyspäivärahaa enimmäisajan. Työmarkkinatuen lakkauttaminen on TTL 8 luvun 4 a :ssä tarkoitettujen henkilöiden ja palvelujen osalta ensisijainen verrattuna TTL 2 luvussa säädettyihin korvauksettomiin määräaikoihin sekä 8 luvun 2 :ssä tarkoitettuun ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren viiden kuukauden työssäolovelvoitteeseen nähden. Myös alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien työmarkkinatuen piirissä olevan nuorten kohdalla työmarkkinatuen lakkauttaminen edellyttää, että työkokeilusta tai työharjoittelusta on sovittu työllistymis-, aktivointi- tai kotoutumissuunnitelmassa. Työmarkkinatukioikeutta ei lakkauteta, mikäli hakijalla on pätevää syy kieltäytyä suunnitelmassa sovitusta työkokeilusta, työelämävalmennuksesta tai työharjoittelusta. Pätevää syytä tulkitaan yhdenmukaisesti työttömyysturvalain muiden säännösten kanssa. Pätevällä syyllä tarkoitetaan siten kunkin menettelyn osalta TTL 2 luvussa määriteltyä syytä ja työharjoittelun osalta TTL 8 luvun 2 5 momentissa määriteltyä syytä, jonka mukaan pätevään syyhyn kieltäytyä työharjoittelusta tai keskeyttää se sovelletaan, mitä 2 luvun 19 :ssä säädetään pätevästä syystä kieltäytyä työelämävalmennuksesta ja työkokeilusta tai keskeyttää ne. Työmarkkinatukioikeuden lakkauttaminen on luonteeltaan TTL 1 luvun 5 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu työssäolovelvoite. Työssäolovelvoitteen täyttämällä henkilö saa uudelleen oikeuden menettämäänsä työttömyysetu uteen. TTL 8 luvun 4 a 2 momentin mukaan henkilöllä, jonka oikeus työttömyysaikaiseen työmarkkinatukeen on lakkautettu, on uudelleen oikeus saada työmarkkinatukea työttömyysajalta sen jälkeen, kun hän on ollut vähintään viisi kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä, työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa, työkokeilussa, työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa. Luettelo on tyhjentävä. Työssäolovelvoitteen täyttävän työn tulee täyttää työssäoloehtoon hyväksyttävän työn sekä työaikaa että palkkaa koskevat edellytykset. Kotoutumistoimenpide, joka rinnastetaan työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun, täyttää TTL 8 luvun 4 a :n mukaista työssäolovelvoitetta. Sellaisia työllistymistä edistäviä ja muita palveluita, joihin ei sovelleta TTL 2 luvun 16 :n tai 19 :n taikka 8 luvun säännöksiä, koskeva kieltäytyminen arvioidaan suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntinä TTL 2 luvun 20 :n mukaisesti Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen TTL 8 luvun 6 2 momentin mukaan seurauksena kieltäytymisestä kuntouttavasta työtoiminnasta ilman pätevää syytä on 60 päivän korvaukseton määräaika kieltäytymisestä lukien. Pätevä syy kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiselle on määritelty TTL 8 luvun 7 :ssä. Mikäli TE-toimisto katsoo, että henkilö on kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta ilman pätevää syytä, toimisto antaa henkilöstä työvoimapoliittisen lausunnon 0T2: "Hakijalla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Hakija on <LiittyvaPvm> ilman pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai joutunut omasta syystään keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (TTL 8 luku 6 2 mom.).

19 Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 15 :n mukaan työttömyyspäivärahaa saavalle henkilölle voidaan hänen pyynnöstään järjestää tietyin edellytyksin kuntouttavaa työtoimintaa ennen laissa säädettyjä määräaikoja. Ennen toiminnan järjestämistä on hakijalle laadittava kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma. Osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan on kuitenkin työttömyyspäivärahan saajalle vapaaehtoista. Vaikka työttömyyspäivärahan saaja kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelmassa sovittuun kuntouttavaan työtoimintaan, hänelle ei aiheudu tästä mitään seuraamuksia TTL 8 luvun 6 2 momentin mukaan eikä toisaalta myöskään työllistymissuunnitelman toteuttamista koskevan TTL 2 luvun 20 :n mukaan. Asiasta ei tehdä selvityspyyntöä. 13. Työllistymissuunnitelman toteuttaminen TTL 2 luvun 20 :n mukaan työttömällä työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä omalla menettelyllään olennaisesti laiminlyö toteuttaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta. TTL 2 luvun 20 :ssä tarkoitettu korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi tilanteissa, joissa henkilö ei esimerkiksi hae työllistymissuunnitelmassa sovittuihin työ- tai koulutuspaikkoihin. Korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi myös sellaisesta työllistymistä edistävästä palvelusta tai muusta palvelusta kieltäytymisestä tai palvelun keskeyttämisestä, johon ei sovelleta 2 luvun 16 tai 19 :ää taikka 8 luvun säännöksiä. Korvaukseton määräaika voidaan siten asettaa esimerkiksi silloin, jos henkilö ilman pätevää syytä - jättää hakematta suunnitelmassa sovittuihin työ tai koulutuspaikkoihin; - jättää tekemättä oman kuvauksen CV-nettiin, vaikka asiasta on sovittu suunnitelmassa; tai saavu varatulle ajalle, vaikka asiasta on sovittu suunnitelmassa. Jos työllistymissuunnitelmassa on sovittu muun viranomaisen tai tahon järjestämästä palvelusta ja henkilö laiminlyö suunnitelman toteuttamisen tältä osin, hänelle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa TTL 2 luvun 20 :n perusteella. Korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työnhakija ei toteuta suunnitelmaansa silta osin kuin siinä on sovittu esimerkiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä, huumekuntoutujien tukiryhmästä, päihdekuntoutuksesta, velkaneuvonnasta tai muusta vastaavasta toimenpiteestä tai palvelusta. Edellytyksenä korvauksettoman määräajan asettamiselle on, että hakijan laiminlyöntiä on pidettävä olennaisena. Arvio laiminlyönnin olennaisuudesta perustuu TE-toimiston suorittamaan kokonaisharkintaan. Keskeinen merkitys arvioinnissa on sillä, millaisen mahdollisuuden päästä työmarkkinoille tai työllistymistä edistäviin palveluihin työnhakija on toiminnallaan menettänyt. Suunnitelmaan sisältyvän palkkatyön tai työvoimakoulutuksen hakematta jättämistä pidetään olennaisena suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntinä. Olennaisuutta arvioitaessa on lisäksi merkitystä työnhakijan aiemman työnhaun aktiivisuudella sekä sillä, mihin muihin kuin suunnitelmaan sisältyviin toimiin työnhakija on työllistymisensä edistämiseksi ryhtynyt. Jos henkilö laiminlyö toteuttaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa, hänelle tehdään asiasta selvityspyyntö. Mikäli TE-toimisto katsoo, että hakija on olennaisesti laiminlyönyt suunnitelman toteuttamisen ilman pätevää syytä, toimisto antaa hakijasta työvoimapoliittisen lausunnon 0P4: "Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on olennaisesti laiminlyönyt työllistymissuunnitelmansa tai sitä korvaavan suunnitelman toteuttamisen ilman pätevää syytä <szliittyvapvm>(ttl 2 luku 20 ), Työttömyysturvalain mukaan 60 päivän korvaukseton määräaika lasketaan siitä päivästä, jona työvoimaviranomainen on todennut laiminlyönnin. Korvaukseton määräaika asetetaan alkamaan TE-toimiston tekemän selvityspyynnön päivämäärää seuraavasta päivästä.

20 13.1 Työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävästä toimenpiteestä kieltäytyminen Jos työnhakija kieltäytyy osallistumasta työkyvyn tai työkunnon selvittämistä koskeviin toimenpiteisiin, hänelle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa, vaikka toimenpiteestä olisi sovittu hakijan kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Kieltäytymisen seurauksena voi olla ainoastaan työnhaun voimassaolon lakkaaminen JTPL 3 luvun 6 a :n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Ko. lainkohdan mukaan työnhakijan työnhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija ei osallistu työkyvyn tai työkunnon selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. Henkilö voi saada työhakemuksensa uudelleen voimaan, kun hän pyytäessään rekisteröintiä sitoutuu osallistumaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. JTPL:a koskevan hallituksen esityksen (225/2002) mukaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä tarkoitetaan terveydentilaa selvittäviä tutkimuksia ja siihen liittyviä asiantuntijakonsultaatioita. VAKO 8589/2003/ : "H:lle on laadittu työnhakusuunnitelma, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet. Suunnitelman mukaan H:lle on esitetty työkykyselvitykseen menemistä, mutta H ei ole ollut halukas tähän lähtemään. Suunnitelmassa on varattu H:lle kahden kuukauden miettimisaika työkyvyn selvitykseen lähtemisen osalta työnhaun katkeamisen uhalla, ellei hän ole järjestänyt asioitaan muulla tavoin....h on toimittanut työvoimatoimistoon kirjoituksen, jossa hän on ilmoittanut kieltäytyvänsä työnkyvyn arvioinnista. Koska H on kieltäytynyt työkyvyn arvioinnista, hänen työnhakunsa on tullut katkaista. H:lla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ajalta, jota valituksenalainen päätös koskee." Mikäli jonkin tietyn työpaikan saamisen edellytyksenä on hakijan työkyvyn tai työkunnon selvittäminen ja hakija tässä tilanteessa ilman pätevää syytä kieltäytyy osallistumasta selvittämiseen, hakijalle voidaan asettaa korvaukseton määräaika TTL 2 luvun 12 :ssä tarkoitetun työstä kieltäytymisen perusteella. Tämä menettely voi tulla kysymykseen kuitenkin vain poikkeuksellisesti ja edellyttää, että kysymyksessä on tietty, yksilöity työpaikka, jonka saamisen edellytyksenä työkyvyn tai työkunnon selvittäminen on. Korvauksetonta määräaikaa TTL 2 luvun 12 :n perusteella ei voida asettaa muussa tilanteessa. Esimerkiksi tilanteessa jossa työkyvyn tai työkunnon selvittäminen on tarpeen sen arvioimiseksi, kykeneekö hakija työskentelemään jollakin tietyllä alalla ylipäätään ja hakija kieltäytyy, hänelle ei voida asettaa korvauksetonta määräaikaa TTL 2 luvun 12 :n perusteella. 14. Toistuva kieltäytyminen 14.1 TTL 2 luvun 21 :ssä tarkoitettu toistuva kieltäytyminen TTL 2 luvun 21 :n mukaan työnhakijalla, joka toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta hänelle tarjottua työtä, osallistumasta TTL 2 luvun 16 :ssä tarkoitettuun koulutukseen tai jonka tätä vastaavasta menettelystä voidaan päätellä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua koulutukseen tai työllistymistään edistäviin palveluihin taikka hakeutua TTL 8 luvun 2 :ssä tarkoitetulla tavalla ammatilliseen koulutukseen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin hän on täyttänyt kolmen kuukauden työssäolovelvoitteen. TE-toimiston lausunto on 0P5: "Hakija on toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta taikka muutoin osoittanut, ettei halua ottaa vastaan työtä tai koulutusta tai osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin taikka hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, ennen kuin hän on ollut työssä tai koulutuksessa tai opiskellut kolme kuukautta, alkaen <szliittyvapvm>. (TTL 2 luku 21 ).