Sisältö 4/2004. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö 4/2004. LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 12"

Transkriptio

1 Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat _4lmu.fm Page 1 Wednesday, May 26, :39 PM 4/2004 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 4 Valtioneuvoston asetukset 12 MIETINNÖT YM. 12 ASETETUT TOIMIELIMET 14 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 15 Korkein hallinto-oikeus15 Korkeimman oikeuden valitusluvat 16

2 2004_4lmu.fm Page 2 Wednesday, May 26, :39 PM Momentti 4/2004 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki vaalilain muuttamisesta (218/2004) HE 1/2004 vp. PeVM 1/2004 Laki tuli voimaan Suomesta Euroopan parlamenttiin valittavien jäsenten määrää koskevaa vaalilain säännöstä muutetaan siten, että jäsenten määrä on nykyisen 16 sijasta 14 sen mukaisesti kuin kymmenen uuden maan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa on sovittu. Lisäksi tehdään kuntajaon muutoksista EteläSavon ja Oulun vaalipiireissä johtuvat muutokset vaalipiirijakoa koskevaan säännökseen. Vaalilakiin tehdään myös eräitä pienten äänestysalueiden vaalisalaisuuden turvaamiseen tähtääviä teknisiä muutoksia. Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta (219/ 2004) HE 2/2004 vp. HaVM 1/2004 Laki tuli voimaan Lailla tehdään mahdolliseksi Kainuun hallintokokeilussa järjestää maakunnan hallinto yhteen kuntayhtymään, annetaan ensimmäiselle maakuntavaltuustolle toimivalta heti sen tultua valituksi ja korjataan hallintokokeilulain teknisiä puutteita. Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki ulkomaisen rahastoyhtiön toiminnasta Suomessa, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta, laki arvopaperimarkkinalain 1 luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta, laki rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 14 :n muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n muuttamisesta ja laki varainsiirtoverolain 16 :n muuttamisesta ( /2004) HE 110/2003 vp. PeVM 16/2003, TaVM 2/2004 Lait tulivat voimaan Sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin kaksi muutosta (2001/107/EY ja 2001/108/EY). Rahastoyhtiöiden osalta muutokset koskevat rahastoyhtiön toimiluvan edellytyksiä ja rahastoyhtiön toimialaa, jota laajennetaan koskemaan sijoitusrahastotoiminnan ohella tiettyjä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain mukaisia palveluita. Lakiin sisältyy säännökset rahastoyhtiöiden oikeudesta harjoittaa toimintaa muissa valtioissa ja ulkomaisten rahastoyhtiöiden oikeudesta harjoittaa toimintaa Suomessa. Rahastoyhtiö velvoitetaan laatimaan jokaisesta hallinnoimastaan sijoitusrahastosta yksinkertaistettu rahastoesite, jota on tarjottava asiakkaalle veloituksetta rahastoosuuden merkinnän yhteydessä. Sijoitusrahastodirektiivin mukaisten sijoitusrahastojen sijoitustoimintaa laajennetaan. Varat voidaan aiempaa suuremmassa määrin sijoittaa rahamarkkinavälineisiin, johdannaissopimuksiin, toisten sijoitusrahastojen osuuksiin ja talletuksiin luottolaitoksissa. Rahastoyhtiöt voivat perustaa myös indeksirahastoja. Samalla täsmennetään lain riskien hajauttamista koskevia säännöksiä. Lisäksi sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla rahastoyhtiöitä, säilytysyhteisöjä, sijoitusrahastoja ja erikoissijoitusrahastoja koskevien hakemusasioiden käsittely siirretään valtioneuvostolta Rahoitustarkastukselle. Sijoitusrahastolakiin tehdään lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella eräitä lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Laki sähköturvallisuuslain muuttamisesta (220/2004) HE 12/2004 vp. TaVM 4/2004 Laki tuli voimaan Sähköturvallisuuslakia muutetaan siten, että se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset yksityisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien säännösten laintasoisuudesta sekä hyvän hallinnon ja oikeusturvan takeiden varmistamisesta julkisessa hallintotoiminnassa. Lisäksi sähköturvallisuuslain terminologia sekä säänneltyjä tarkastus- ja arviointitehtäviä suorittavien tahojen nimeämismenettelyt saatetaan vastaamaan teknisen turvallisuuden alalla yleisesti noudatettavaa käytäntöä. Muutokset koskevat sähkötur-vallisuuslain käsitteitä, viranomaisten toimivallan jakoa, yksityisten velvollisuutta noudattaa tiettyjä yleishallinto-oikeudellisia säädöksiä harjoittaessaan laissa säädettyä toimintaa, yksityisten oikeutta harjoittaa laissa säädettyä toimintaa sekä muutoksenhakua viranomaisen ja yksityisen lain nojalla tekemään päätökseen. Laki valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta (235/ 2004) HE 163/2003 vp. TaVM 1/2004 Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 2 :n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin lukien. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 2 :ssä säädettyä Finnvera Oyj:n lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustoimintaan liittyvää rahoitettavien yritysten toimialan määrittelyä muutetaan nykyistä väljemmäksi. Muutoksen jälkeen Finnvera Oyj voi myöntää lainoja myös enemmän kuin yhdeksän työntekijää työllistäville palveluyrityksille. Lisäksi Finnvera Oyj:n kotimaisessa rahoitustoiminnassa sovellettava pienen ja keskisuuren yrityksen määritelmä muutetaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun Euroopan komission suosituksen mukaiseksi. Laki vakuutuskassalain muuttamisesta (210/2004) HE 130/2003 vp. StVM 3/2004 Laki tuli voimaan Vakuutuskassalakia muutetaan siten, että jäsenyys vakuutuskassojen yhdistyksessä muuttuu eläkekassojen osalta vapaaehtoiseksi. Samalla vakuutuskassojen yhdistyksen yhteydessä toimivan vakuutuskassalautakunnan toimivaltaa rajoitetaan yhdistykseen kuulumattomien eläkekassojen osalta. Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta (236/2004) ja laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annetun lain 4 :n muuttamisesta (237/2004) HE 8/2004 vp. YmVM 2/2004 Lait tulivat voimaan Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia muutetaan siten, että vuokra-asunnon korkotukilainan enimmäismäärä nostetaan nykyisestä 90 prosentista 95 prosenttiin kohteen hyväksytyistä kustannuksista. 2

3 2004_4lmu.fm Page 3 Wednesday, May 26, :39 PM Muutos mahdollistaa korkotukiehtojen muuttamisen vastaamaan mahdollisimman hyvin aravalainoituksen ehtoja. Korkotukilainan vakuudeksi Valtion asuntorahasto voi hyväksyä muunkin vakuuden kuin muita lainoja paremmalla etuoikeudella olevan kiinnitysvakuuden. Päätösten tiedoksiantoa koskeva pykälä kumotaan, sillä vuoden alusta voimaan tulleessa hallintolaissa on vastaavat säännökset päätösten tiedoksiannosta. Lain voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että sallitaan valittaminen päätöksestä, jolla Valtion asuntorahasto peruuttaa ennen lain voimaantuloa tekemänsä yhteisön nimeämisen yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi. Vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista annettua lakia muutetaan siten, että vähemmistöosakkaan maksaman osaomistusmaksun suuruudesta voidaan säätää asetuksella. Laissa säädetään sen enimmäismääräksi osaomistussuhdetta perustettaessa 20 % hankinta-arvosta. Tilastolaki (280/2004) ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta (281/2004) HE 157/2003 vp. PeVL 3/2004, HaVM 3/2004 Lait tulivat voimaan Uusi tilastolaki on valtion tilastotointa koskeva yleislaki. Laissa otetaan huomioon perustuslaki sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki ja henkilötietolaki. Siinä säädetään aiempaa yksityiskohtaisemmin ja kattavammin tilastotarkoituksiin kerättävistä tiedoista, niiden käyttötarkoituksesta ja luovuttamisesta. Tilastolain mukaan tilastotarkoituksiin saatujen tietojen salassapito ja julkisuus määräytyvät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan. Tämän vuoksi myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia muutetaan niin, että kaikki tilastojen perusaineistot ovat salassa pidettäviä, jollei laissa toisin säädetä. Ulkomaalaislaki, laki rikoslain 47 luvun muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain muuttamisesta ja laki työsopimuslain 13 luvun 11 :n muuttamisesta ( /2004) HE 28/2003 vp ja HE 151/2003 vp. SuVM 1/2004, HaVM 4/2004 Lait tulivat voimaan Uudella ulkomaalaislailla edistetään hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa sekä hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua. Myös ulkomaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään entistä tarkemmin. Uusi ulkomaalaislaki korvaa kokonaisuudessaan vuodelta 1991 olevan, nykyisen ulkomaalaislain. Uusi laki sisältää säännöksiä menettelyistä, jotka aiemmin ovat olleet hallintokäytännön varassa. Nykyisestä ulkomaalaislaista puuttuvat mm. riittävän yksityiskohtaiset säännökset jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä. Lakiin tulee myös kiintiöpakolaisia koskevia säännöksiä. Uudessa ulkomaalaislaissa maahantulon edellytykset säilyvät ennallaan. Lakiin sisältyvät myös viisumeja koskevat Schengenin säännöstön keskeiset säännökset. Suomeen työn vuoksi tulevalta ulkomaalaiselta edellytetään jatkossa työja oleskeluluvan sijasta vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työvoimatoimisto harkitsee ensin luvan myöntämiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset. Tämän jälkeen Ulkomaalaisvirasto myöntää luvan, jollei sen myöntämiselle ole yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä esteitä. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Uudella ulkomaalaislailla muutetaan eräitä viranomaisten toimivaltasuhteita. Jatkossa oleskeluluvan myöntää kaikille ulkomailla oleville ulkomaalaisille Suomen ulkomaan edustustojen sijasta Ulkomaalaisvirasto. Edustustot tekevät jatkossa ainoastaan viisumipäätöksiä. Nykyisestä poiketen Suomen kansalaisen perheenjäsen voi jatkossa tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntää paikallispoliisi. Nykyisin oleskelulupaa on haettava ja hakemuksen käsittelyä odotettava ulkomailla. Vuonna 2000 voimaan tulleet ulkomaalaislain säännökset turvapaikkamenettelyistä säilyvät uudessa laissa pääosin ennallaan. Uusi ulkomaalaislaki sisältää säännökset Euroopan unionin kansalaisen oleskelusta. Unionin kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Uusi ulkomaalaislaki parantaa ulkomaalaisen oikeusturvaa laajentamalla muutoksenhakumahdollisuuden koskemaan lähes kaikkia oleskelulupapäätöksiä. Työnantaja saa valitusoikeuden työntekijän oleskelulupa-asiassa ja Ulkomaalaisvirasto hallinto-oikeuden päätökseen, jolla Ulkomaalaisviraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu. Uusi ulkomaalaislaki sisältää EU-säännösten mukaisesti liikenteenharjoittajille määrättävän seuraamusmaksun silloin, kun liikenteenharjoittajat eivät noudata velvollisuuttaan tarkastaa kuljetettavien matkustusasiakirjoja. Säännöksiä rikkoville voidaan määrätä euron seuraamusmaksu kuljetettua henkilöä kohden. Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta (305/ 2004) HE 15/2004 vp. HaVM 5/2004 Laki tuli voimaan Ulkomaalaisrekisterin käyttöä ja asioiden käsittelyä kehitetään niin, että yhä useampi viranomainen merkitsee tuottamansa tiedot ulkomaalaisrekisteriin itse. Rekisteri on näin paremmin ajan tasalla, ja asioita voidaan käsitellä sujuvammin. Uudistettu ulkomaalaisrekisterilaki mahdollistaa nykyistä nopeamman ja joustavamman työntekijän oleskelulupaa koskevan päätöksenteon. Lisäksi lakimuutokset parantavat viranomaisten välistä tiedonkulkua. Ulkomaalaisrekisteriä pidetään ulkomaalaisten maahantuloa, maassa oleskelua ja työntekoa koskevien asioiden päätöksentekoa sekä maahantulon ja maasta lähdön valvontaa varten ja valtion turvallisuuden takaamiseksi. Ulkomaalaisrekisteriin voidaan tallentaa tiedot hakemuksesta, asian käsittelystä, ratkaisusta ja perusteista sekä tiedot työnantajasta ja työsuhteen ehdoista siltä osin kuin on tarpeen. Ulkomaalaisrekisteriä käyttävät nykyisin Ulkomaalaisvirasto, ulkoasiainministeriö, poliisi, rajavartiolaitos, tullilaitos ja työvoimaviranomainen. Ulkomaalaisrekisterilakia on muutettu siten, että jatkossa rekisteriä käyttävät myös työministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskus, työvoimatoimisto, vankeinhoitoviranomainen ja vähemmistövaltuutettu. Uudessa ulkomaalaislaissa todetaan, että työntekijän oleskelulupahakemukset, jotka sisältävät tiedot työnteon keskeisistä ehdoista sekä oleskelulupapäätökset kirjataan suoraan ulkomaalaisrekisteriin. Tällöin jokainen oleskelulupajärjestelmään osallinen viranomainen saa heti tarvitsemansa tiedot, ja eri viranomaiset voivat samanaikaisesti osallistua asian käsittelyyn. Tavoitteena on, ettei paperimuotoisia hakemuksia, lausuntoja ja päätöksiä enää käytetä. Myös työsuojeluviranomainen saa valvontansa kannalta tarpeelliset tiedot ulkomaalaisrekisteristä. Uuden ulkomaalaislain mukaan työvoimatoimisto ratkaisee työntekijän oleskeluluvan myöntämisen työvoimapoliittiset edellytykset ja merkitsee tekemänsä osaratkaisun ulkomaalaisrekisteriin. Työvoima- ja elinkeinokeskus varmistaa uuden ulkomaalaislain mukaan elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa myönnettäessä, että elinkeinotoiminnalla on kannattavan toiminnan edellytykset, ja merkitsee tekemänsä osaratkaisun rekisteriin. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen voi jättää Suomen edustustoon, työvoimatoimistoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle, Elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa koskevan hakemuksen voi jättää Suomen edustustoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle. Tarkoituksena on, että tiedonsiirto eri viranomaisten välillä tapahtuu rekisterin sisällä. Vähemmistövaltuutetulla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavia tietoja ulkomaalaisrekisteristä. Tämä täydentää viranomaisten tiedottamisvelvoitetta. Uuden ulkomaalaislain mukaan valtuutetun kuulemismenettelystä nykyisessä laajuudessaan luovutaan. Pääsy ulkomaalaisrekisteriin Momentti 3 Momentti 4/2004

4 2004_4lmu.fm Page 4 Wednesday, May 26, :39 PM mahdollistaa valtuutetun oma-aloitteisten toimenpiteiden kohdentamisen. Laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laki ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 4 a :n väliaikaisesta muuttamisesta ( /2004) HE 37/2004 vp. TaVM 9/2004 Lait tulivat voimaan Ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annettua lakia ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annettua lakia muutetaan väliaikaisesti. Muutokset liittyvät Euroopan unionin laajentumiseen Uusien jäsenvaltioiden liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen mukaan osassa uusista jäsenvaltioista ei sovelleta siirtymäaikana talletusten vakuusjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY vähimmäisvakuustasoa eikä sijoittajien korvausjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY vähimmäiskorvaustasoa. Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen, jonka kotivaltiossa ei sovelleta direktiivien mukaista vähimmäissuojatasoa, Suomeen perustettavan sivukonttorin tai sivuliikkeen välityksellä ei saa tarjota palveluja, jos sivukonttori tai sivuliike ei täydennä siirtymäaikana kotivaltionsa talletusten vakuussuojaa tai sijoittajien korvaussuojaa direktiivien mukaiselle vähimmäistasolle. Muiden jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, oikeus estää palvelujen tarjoaminen perustuu edellä mainittuun sopimukseen. Säännökset ovat voimassa siirtymäajan vuoden 2007 loppuun. Lisäksi lakiin ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa tehdään luonteeltaan tekninen muutos. Laki kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 14 a luvun muuttamisesta ja laki markkinaoikeuslain 9 :n muuttamisesta ( /2004) HE 11/2004 vp. TaVM 8/2004 Lait tulivat voimaan Kansallisille viranomaisille ja tuomioistuimille annetaan nimenomainen valtuutus soveltaa EY:n kilpailusääntöjä tapauksissa, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailunrajoituksista annetun lain mukaiset seuraamukset ovat käytettävissä myös EY:n kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa. Kansallisista poikkeusluvista ja puuttumattomuustodistuksista luovutaan, ja vähämerkityksellisiä kilpailunrajoituksia koskeva sääntely yhdenmukaistetaan komission suuntaviivojen kanssa. EY:n kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa markkinaoikeus voi antaa luvan komissiolle ja Kilpailuvirastolle tarkastuksen tekemiseen muissa kuin elinkeinonharjoittajan liiketiloissa, esimerkiksi yrityksen johdon kodeissa. Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden toimivallanjakoa tarkistetaan niin, että Kilpailuvirasto tekee ensi asteena päätökset laissa kielletyn menettelyn lopettamisesta tai toimitusvelvoitteen määräämisestä. Kilpailunrikkomismaksun määrää koskevia säännöksiä tarkistetaan ja otetaan käyttöön kilpailunrikkomismaksusta vapauttamisjärjestelmä. Vakuutusvalvontaviraston rinnakkaisesta esityksentekooikeudesta markkinaoikeudelle luovutaan. Yrityskauppojen ilmoitusmenettelyä koskevia säännöksiä tarkistetaan ja laista poistetaan samalta toimialalta tehtäviä yrityskauppoja koskeva kahden vuoden sääntö. Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta ( /2004) HE 149/2003 vp. TaVM 3/2004 Lait tulivat voimaan Vakuutusyhtiölakia, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia ja vakuutusyhdistyslakia muutetaan siten, että kyseiset lait sopeutetaan vakuutusyritysten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin sekä kolmansien maiden kanssa harjoitettavaa tietojen vaihtoa koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin. Ainoastaan vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat oikeutettuja päättämään vakuutusyritystä ja sen muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia sivuliikkeitä koskevista tervehdyttämistoimenpiteistä ja likvidaatiomenettelyn aloittamisesta. Vakuutussaatavien etuoikeutta vakuutusyrityksen selvitystilassa ja konkurssissa täsmennetään direktiivin edellyttämällä tavalla. Lakeihin lisätään uudet säännökset, jotka sisältävät poikkeukset sovellettavasta kotijäsenvaltion laista. Vakuutusyritysten omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon asiasisältöä ja menettelytapasäännöksiä täsmennetään. Suomen viranomaisten oikeutta luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa muillekin kolmansien maiden viranomaisille kuin vakuutustoimintaa tai rahoitusmarkkinoita valvoville viranomaisille laajennetaan. Laki Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä (309/2004) HE 172/2003 vp. PeVL 5/2004, TyVM 2/2004 Laki tuli voimaan VNA:lla 310/ Laki on voimassa kahden vuoden määräajan. Lailla rajoitetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta siirtymäaikana Euroopan unioniin liittyvien jäsenvaltioiden osalta Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta. Uusien jäsenvaltioiden kansalaisten ansiotyö Suomessa edellyttää työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä. Myönteinen päätös tehdään, jos avoimeen tehtävään ei ole kohtuullisessa ajassa saatavissa työntekijää suomalaisilta työmarkkinoilta, ja jos työehdot ovat Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaiset. Työvoimatoimiston päätöksen voi hakea ennen maahan saapumista tai maahan saapumisen jälkeen. Laissa on kuitenkin useita poikkeuksia. Niiden uusien jäsenmaiden kansalaisten työmarkkinoille pääsyä ei ole rajoitettu, jotka oleskelevat Suomessa muun kuin työnteon perusteella. Tällaisia ovat muun muassa elinkeinonharjoittajat, työntekijöiden perheenjäsenet ja opiskelijat. Siirtymäaikalaki ei myöskään koske jo yli vuoden Suomessa oleskelleita ja työskennelleitä eikä niitä ulkomaalaisia, jotka olisivat ansiotyöhön oikeutettuja, jos olisivat ns. kolmansien maiden kansalaisia. Liittymissopimuksesta johtuen siirtymäaikalaki ei myöskään koske palvelujen tarjonnan vapauden perusteella liikkuvaa työvoimaa. Tällaisia ovat ulkomaisen työnantajan palveluksessa Suomeen tilapäisesti työhön lähetyt työntekijät. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 32/2004 vp) pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja siihen liittyvään pöytäkirjaan tehtyjen varaumien osittaisen peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevasta pöytäkirjasta. Suomi peruuttaa kuusi alunperin seitsemästä tekemästään varaumasta pakolaisten oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen ja siihen liittyvään pöytäkirjaan. Esitykseen sisältyy laki pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevasta pöytäkirjasta. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. 4

5 2004_4lmu.fm Page 5 Wednesday, May 26, :39 PM Esitys (HE 33/2004 vp) tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan muutoksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen soveltamisala laajennetaan kattamaan kansainvälisten aseellisten selkkausten lisäksi myös valtionsisäiset selkkaukset. Esitykseen sisältyy laki tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan muutoksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Esitys (HE 34/2004 vp) laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Rikoslakia muutetaan niin, että ihmiskauppaa, paritusta ja prostituutiota voidaan torjua nykyistä tehokkaammin. Muutokset liittyvät toisaalta Suomen kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseen ja toisaalta kansallisiin muutostarpeisiin. Lisäksi tehdään muutoksia laittoman maahantulon järjestämistä ja lapsipornografiaa koskevaan rikosoikeudelliseen sääntelyyn. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 35/2004 vp) laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain eräiden siirtymäsäännösten muuttamisesta. Osakeyhtiölain muuttamisesta vuonna 1997 annetun lain osakepääoman vähimmäismäärää koskevia siirtymäsäännöksiä muutetaan. Osakepääoman lakisääteinen vähimmäismäärä korotettiin voimaan tulleella lailla markkaan. Vanhojen osakeyhtiöiden on siirtymäsäännösten mukaan korotettava osakepääomaansa uuteen vähimmäismäärään, nykyisin euroon, seitsemän vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään Mainittua määräaikaa pidennetään siten, että määräajasta säädetään erikseen lailla, jolloin tarvittavat säännökset voidaan antaa valmisteilla olevan osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Esitys (HE 36/2004 vp) Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen ja Europolin, sen elinten jäsenten sekä Europolin apulaisjohtajien ja työntekijöiden erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Europol-yleissopimuksen muutospöytäkirjojen tarkoituksena on laajentaa Europolin toimivalta kattamaan kaikki rahanpesurikokset. Muutoksilla on lisäksi tarkoitus antaa Europolin työntekijöille oikeus osallistua avustavina henkilöinä yhteisiin tutkintaryhmiin. Muutoksilla annetaan Europolille myös oikeus pyytää jäsenvaltioita aloittamaan tai sovittamaan yhteen rikostutkintaa yksittäistapauksissa. Esitys (HE 39/2004 vp) laiksi merimieseläkelain muuttamisesta sekä eläkelainsäädännön tarkistamiseksi. Merimieseläkejärjestelmään ulotetaan vastaavat lainmuutokset, jotka yksityisten työeläkealojen työeläkejärjestelmässä toteutetaan vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin lakeihin tehdään lisäksi eräitä teknisiä muutoksia. Merimieseläkelain mukainen eläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot ja eläkettä karttuu 18 ikävuodesta lähtien. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 vuoden iässä tai jatkaa halutessaan työssä 68 ikävuoteen saakka. Osa-aikaeläkettä saa 68 ikävuoteen saakka. Tulevan ajan eläkepalkka ja elinaikakerroin ulotetaan myös merimieseläkejärjestelmään. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen vastaa työntekijäin eläkelain säännöksiä. Merimieseläkejärjestelmässä säilyy mahdollisuus saada vanhuuseläkettä niin sanotussa alennetussa eläkeiässä nykyisen vakuutusmaksujärjestelmän perusteella. Koko yksityisen alojen työeläkejärjestelmän osalta tarkistetaan eläkkeeseen vaikuttavan palkan käsitettä siten, että vuosilomakorvaus otetaan huomioon eläkettä kartuttavassa työansiossa. Palkattomilta ajoilta karttuvia eläketurvan säännöksiä täsmennetään sekä tehdään eräitä teknisluonteisia lainmuutoksia, koska tarkoitus on myös, että julkisten alojen eläkelain muutokset toteutetaan vuoden 2005 alusta. Esitys (HE 42/2004 vp) laeiksi geenitekniikkalain sekä rikoslain 34 luvun 4 :n ja 44 luvun 9 :n muuttamisesta. Geenitekniikkalain tarkoittamien muuntogeenisten organismien avointa käyttöä koskevia säännöksiä muutetaan. Laeilla pannaan toimeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta. Lisäksi muutetaan ja selkiytetään geenitekniikkalain muuntogeenisten organismien suljettua käyttöä koskevia säännöksiä. Geenitekniikkalain käytännön valvonta siirretään geenitekniikan lautakunnalta eri ministeriöiden alaisille viranomaisille. Esitys (HE 45/2004 vp) laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta ja laiksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 34 :n muuttamisesta. Kunnalliseen eläkejärjestelmään tehdään muutoksia, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo hyväksyttyjä muutoksia, mutta huomioivat kunnallisen eläkejärjestelmän erityispiirteet. Kunnallinen eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaa 18 vuoden iästä. Karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Kustannuksiin työntekijät osallistuisivat 53 vuoden iästä lähtien nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iän täytettyään, mutta ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden eläkeikää. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että myös jatkuvat palvelussuhteet päätetään joulukuun lopussa 2004 ja niille lasketaan siihen mennessä saaduista ansioista eläkepalkka nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovutaan. Työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkautetaan siten, että tähän eläkkeeseen ei ole enää oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Työansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia. Lait on tarkoitettu voimaan Momentti 5 Momentti 4/2004

6 2004_4lmu.fm Page 6 Wednesday, May 26, :39 PM Esitys (HE 46/2004 vp) laeiksi valtion eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtion eläkelakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo hyväksyttyjä muutoksia, mutta huomioivat valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet. Valtion eläkelain mukainen eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Siten eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaa 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Kustannuksiin työntekijät osallistuvat 53 vuoden iästä lähtien nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi ja eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iän täytettyään, mutta ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että myös jatkuvat palvelussuhteet päätetään joulukuun lopussa 2004 ja niille lasketaan siihen mennessä saaduista ansioista eläkepalkka nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovutaan. Työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkautetaan siten, että tähän eläkkeeseen ei enää ole oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Työansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen osuus 20 prosenttia. Esitykseen sisältyvät laki valtion eläkelain muuttamisesta, laki valtion perheeläkelain muuttamisesta, laki kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain kumoamisesta ja laki valtion virkamieslain 35 :n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 47/2004 vp) laiksi lukiolain 18 :n muuttamisesta. Ylioppilastutkinnon rakenne muutetaan valinnaisemmaksi. Vain äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta tutkintoon pakollisesti kuuluvaa koetta ylioppilaskokelas valitsee neljän kokeen joukosta, jotka ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Rakenteeltaan uudistettuun tutkintoon voi kuulua yksi tai useampia ylimääräisiä kokeita kuten nykyäänkin. Laki on tarkoitettu voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu, kuitenkin aikaisintaan Ylioppilastutkinnon rakenne on tarkoitus muuttaa syksyn 2004 tutkintokerrasta alkaen. Valtioneuvoston lausuma; Toisen kotimaisen kielen opiskelun, oppimateriaalien ja menetelmien edelleen kehittämistä jatketaan. Tarkoituksena on myös antaa positiivinen kuva maamme kaksikielisyydestä ja molempien kansalliskielten osaamisen tärkeydestä. Opetusministeriö selvittää kuuden vuoden välein valtioneuvoston 2004 hyväksymän lukiolain 18 pykälässä säädetyn ylioppilastutkinnon koevalintoja. Selvitetään seuraavan tuntijaon päätöksen yhteydessä mahdollisuutta nostaa pakollisten kurssien määrää B-kielessä lukiossa ja samalla selvitetään mahdollisuuksia B-kielen opiskelun aikaistamiseen liittyen. Kielikylpyjä ja "kielisuihkuja" kehitetään ja tuetaan tärkeänä osana kieliopetusta ja kielikasvatusta. Opettaja-, opiskelija- ja kulttuurivaihtoa lisätään suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken sekä muiden Pohjoismaiden kanssa. Yliopistoja kannustetaan järjestämään opetusta toisessa kotimaisessa kielessä. Selvitetään, miten julkishallinnon kielilisiä voidaan kehittää molempien kielten osaamista ja kielitaidon ylläpitämistä tukevan ja yksilön kannalta taloudellisesti kannustavan järjestelmän luomiseksi. Esitys (HE 49/2004 vp) päästökauppalaiksi sekä laeiksi ympäristönsuojelulain 43 :n ja Energiamarkkinavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta. Päästökauppalailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupasta. Päästöoikeuksilla käytävän kaupan on tarkoitus alkaa vuoden 2005 alusta lukien. Esitys (HE 50/2004 vp) sairausvakuutuslaiksi. Sairausvakuutuslaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Uuteen sairausvakuutuslakiin yhdistetään myös laki vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien vuosilomakustannusten korvaamisesta työnantajalle. Tavoitteena on selkeyttää työkyvyttömyyden ja vanhemmuuden aikaista toimeentulon turvaa ja kustannusten korvausta koskevan lainsäädännön rakennetta. Sairausvakuutuslain uudistus on pääosiltaan lakitekninen. Lain rakennetta muutetaan ja yksittäisten säännösten sanamuotoiluja täsmennetään. Myös säädöstasoa ja valtuutussäännöksiä täsmennetään. Vakiintunut tulkintakäytäntö kirjataan lakiin. Lisäksi siirrytään palkkakertoimen käyttöön sairauspäivärahahan ja vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevissa säännöksissä. Erityishoitorahan maksamisen edellytyksiä täsmennetään. Laki on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 51/2004 vp) kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevaan Haagin vuoden 1954 yleissopimukseen tehdyn toisen pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 1 luvun 11 :n muuttamisesta. Haagin vuoden 1954 yleissopimukseen tehdyn toisen pöytäkirjan sisältämät keskeiset uudistukset liittyvät koko ihmiskunnan kannalta erityisen merkittävän kulttuuriomaisuuden ottamiseen tehostetun suojelun piiriin aseellisen selkkauksen sattuessa. Kyseessä on uudenlainen suojelukategoria, jonka esikuvana voidaan pitää Unescon maailmanperintöluetteloa. Pöytäkirja sisältää seikkaperäisiä määräyksiä yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan vastaisten tekojen rankaisemisesta, rikoksentekijöiden tuomitsemisesta tai luovuttamisesta sekä sopimuspuolten välisestä yhteistyöstä kulttuuriomaisuuden suojelun parantamiseksi aseellisissa selkkauksissa. Esitys (HE 53/2004 vp) laiksi Suomen talousvyöhykkeestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki Suomen talousvyöhykkeestä säädetään. Sääntely pohjautuu YK:n merioikeusyleissopimukseen (SopS 49-50/1996). Talousvyöhyke muodostuu Suomen aluevesiin välittömästi liittyvästä merialueesta, jonka ulkorajoista on sovittu asianomaisten valtioiden kanssa. Vastaava alue on tällä hetkellä Suomen mannerjalustaa ja lähes kokonaisuudessaan Suomen kalastusvyöhykettä. Suomi käyttää talousvyöhykkeellä samoja oikeuksia kuin nykyisin kalastusvyöhykkeellä ja mannerjalustalla. Suomella on talousvyöhykkeellä lisäksi oikeus myös muuhun alueen taloudelliseen hyödyntämiseen ja tutkimiseen. Suomi käyttää talousvyöhykkeellä myös kansainvälisen oikeuden mukaista lainkäyttövaltaa meriympäristön suojelussa ja talousvyöhykkeellä harjoitettavassa meritieteellisessä tutkimuksessa. YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti Suomella on talousvyöhykkeellä myös yksinomainen oikeus rakentaa ja käyttää sekä antaa lupa rakentaa ja käyttää tekosaaria sekä eräitä muita laitteita ja rakennelmia samoin kuin säännellä niiden rakentamista ja käyttöä. Suomen kalastusvyöhykkeestä annettu laki (839/1974) ja mannermaajalustalaki (149/ 1965) ehdotetaan kumottaviksi. 6

7 2004_4lmu.fm Page 7 Wednesday, May 26, :39 PM Esitys (HE 54/2004 vp) laeiksi asianajajista annetun lain ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta. Asianajajien toimintaa koskevien kanteluiden ja asianajajien palkkioihin liittyvien riitojen käsittely Suomen Asianajajaliitossa aiotaan keskittää liiton kurinpitolautakunnalle, jonka nimi samalla muuttuisi valvontalautakunnaksi. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa asianajajien ammatillista valvontaa sekä lisätä kurinpitoasioiden ja palkkioriitojen käsittelyn julkisuutta. Asiakkaiden kuluttajansuojan lisäksi myös kurinpitomenettelyn kohteena olevan asianajajan oikeusturvaa parannettaisiin. Esitys koskee vain Suomen Asianajajaliiton jäseniä ja julkisia oikeusavustajia. Muut lakimiehet eivät kuulu Asianajajaliiton valvonnan piiriin. Esityksessä on otettu huomioon erityisesti perustuslain ja julkisuuslain vaatimukset sekä Euroopan neuvoston vuonna 2000 antama asianajotoimintaa koskeva suositus. Kanteluiden käsittely valvontalautakunnalle; käyttöön uusi seuraamusmaksu Asianajajien toimintaa valvoo oikeuskansleri, mutta ammatillinen valvonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajaliiton omille toimielimille. Liiton hallituksen velvollisuutena on valvoa, että asianajajat täyttävät velvollisuutensa ja noudattavat hyvää asianajajatapaa. Tätä varten liitolla on myös erillinen kurinpitolautakunta. Hyvän asianajajatavan vastaisesti toimineelle asianajajalle lautakunta voi antaa huomautuksen tai varoituksen tai hänet voidaan erottaa liiton jäsenyydestä. Varoitus voidaan antaa myös julkisesti, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että se julkaistaan liiton lehdessä. Liitosta erotettu menettää oikeuden käyttää asianajaja-nimikettä. Oikeuskansleri valvoo, että asianajaja täyttää velvollisuutensa asianajajana, mutta oikeuskanslerilla ei ole mahdollisuutta puuttua itse asianajajan työhön tai määrätä hänelle kurinpidollista seuraamusta. Oikeuskansleri voi sen sijaan kantelun perusteella tai omasta aloitteestaan käynnistää asianajajaa koskevan kurinpitomenettelyn Asianajajaliitossa. Esityksen mukaan Asianajajaliiton hallituksen ja kurinpitolautakunnan työnjaon päällekkäisyys valvonta- ja kurinpitoasioiden käsittelyssä poistettaisiin keskittämällä kanteluiden käsittely valvontalautakunnalle. Oikeuskanslerin rooliin ei tulisi muutoksia. Valvontamenettely voisi kuten nykyisinkin tulla vireille asianajajan asiakkaan tai tämän vastapuolen kantelusta, liiton oman valvonnan yhteydessä, oikeuskanslerin vaatimuksesta taikka tuomioistuimen ilmoituksesta. Nykyisistä kurinpidollisista seuraamuksista poistettaisiin julkinen varoitus ja uutena seuraamuksena tilalle tulisi mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu, joka olisi suuruudeltaan vähintään 500 ja enintään euroa. Valtioneuvosto nimittäisi osan valvontalautakunnan jäsenistä Asianajajakuntaan kuulumattomien lautakunnan jäsenten painoarvoa lisättäisiin nykyisestä. Nykyisen, Asianajajaliiton valtuuskunnan valitseman kurinpitolautakunnan yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä ovat asianajajia ja kaksi asianajajakuntaan kuulumattomia. Esityksen mukaan valvontalautakuntaan kuuluisi edelleen yhdeksän jäsentä. Puheenjohtaja ja viisi jäsentä olisivat asianajajia ja heidät valitsisi Asianajajaliiton valtuuskunta. Kolme asianajajakuntaan kuulumatonta jäsentä nimittäisi valtioneuvosto. Ennen näiden jäsenten nimittämistä oikeusministeriö pyytäisi Asianajajaliitolta lausunnon heidän sopivuudestaan tehtävään. Valvontalautakunta käsittelisi ja ratkaisisi asiat yleensä jaostoissa. Ratkaisukokoonpanoon kuuluisi aina vähintään yksi asianajajakuntaan kuulumaton jäsen. Menettely olisi lähinnä kirjallista, mutta sekä lautakunta että sen jaosto voisivat järjestää suullisia käsittelyitä. Asianajajalle valitusoikeus kaikista kurinpitoratkaisuista Kuten nykyisen kurinpitolautakunnan myös valvontalautakunnan päätöksistä voisi valittaa Helsingin hovioikeuteen. Asianajajan oikeutta hakea muutosta laajennettaisiin: hän voisi hakea muutosta aina, kun hänelle on määrätty kurinpidollinen seuraamus. Nykyisin oikeuskansleri voi hakea muutosta kaikkiin päätöksiin, mutta asianajaja vain ratkaisuun, jolla hänet on erotettu asianajajayhdistyksen jäsenyydestä tai hänelle on annettu julkinen varoitus. Vaikka asian vireille pannut kantelija ei ole kurinpitomenettelyssä asianosainen, tulisi häntä esityksen mukaan aina kuulla myös muutoksenhakutuomioistuimessa. Myös palkkioriita-asiat valvontalautakunnalle Asianajajansa laskuun tyytymätön asiakas voi asianajajalain mukaan nykyisin vaatia palkkion alentamista välimiesmenettelyssä. Menettely on asiakkaalle maksuton. Ongelmaksi on kuitenkin koettu se, että välimiehet ovat Asianajajaliiton sääntöjen mukaisesti asianajajia samoin kuin se, että menettelyssä annettu päätös on lopullinen, siitä ei voi valittaa eikä asiaa voi enää viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Esityksen mukaan välimiesmenettelystä luovuttaisiin, mutta asiakas voisi jatkossa pyytää valvontalautakunnalta suosituksen kohtuullisesta palkkion määrästä. Palkkioriita-asiat käsiteltäisiin lautakunnan jaostossa, jonka puheenjohtajana toimisi tällöin aina asianajajakuntaan kuulumaton jäsen. Lautakunnan ratkaisu olisi kuluttajavalituslautakunnan päätöksen tapaan suositus, joka ei oikeudellisesti sitoisi asiakasta tai asianajajaa, vaan suositukseen tyytymätön voisi viedä palkkioriita-asian käräjäoikeuteen. Asiakas voi jatkossa myös - kuten nykyisinkin vaihtoehtona välimiesmenettelylle - viedä palkkioasian riita-asiana käräjäoikeuteen tai kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi. Käsittely julkiseksi erillisellä ratkaisuselosteella Asianajajaliiton hallussa olevat kurinpitoasiaa koskevat asiakirjat, joista ilmenee asianajajan asiakasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, eivät ole julkisia. Myöskään välimiesmenettelyssä käsitellyt palkkioasiat ja tehdyt ratkaisut eivät ole julkisia. Esityksellä avoimuutta lisättäisiin siten, että Asianajajaliiton velvollisuus olisi pitää erityistä julkista päiväkirjaa sen kautta käsiteltäviksi tulevista kurinpidollisista asioista ja palkkioriita-asioista. Päiväkirja sisältäisi käsiteltäväksi tulevan asian yksilöintiä varten tarpeelliset tiedot sekä tiedon asian lopputuloksesta. Kustakin kurinpitoasian ratkaisusta ja palkkiota koskevasta suosituksesta tulisi laatia erillinen julkinen ratkaisuseloste. Se sisältäisi pääpiirteittäisen selostuksen siitä, mistä asiassa on ollut kysymys sekä ratkaisun lopputuloksen. Seloste laadittaisiin niin, ettei siitä ilmene asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja. Esitys (HE 55/2004 vp) eurooppayhtiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Eurooppayhtiölaki sisältää eurooppayhtiötä koskevaa neuvoston asetusta (2157/ 2001) täydentävät kansalliset säännökset eurooppayhtiön perustamisesta, kotipaikan siirrosta, selvitystilasta ja purkamisesta sekä johdon, osakkaiden ja tilintarkastajien vastuusta. Lisäksi tehdään täydentäviä säännöksiä ja muutoksia eräisiin muihin lakeihin. Eurooppayhtiöllä on neuvoston asetuksen mukaan yleensä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sen kotipaikan lainsäädännön mukaisella julkisella osakeyhtiöllä. Tarkoitus on, että myös eurooppa-yhtiötä koskeva täydentävä sääntely vastaa mahdollisimman pitkälle julkisia osakeyhtiöitä koskevaa kansallista sääntelyä. Esitys (HE 56/2004 vp) laeiksi oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta ja isyyslain muuttamisesta. Isyyskysymysten selvittämisessä sovellettava ns. veritutkimuslaki aiotaan korvata uudella lailla oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta. Uusi laki parantaisi mahdollisuuksia saada näyttöä sukulaisuudesta isyyden vahvistamista tai kumoamista koskevissa asioissa. Momentti 7 Momentti 4/2004

8 2004_4lmu.fm Page 8 Wednesday, May 26, :39 PM Tutkimusmenetelmät kehittyneet Isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevissa asioissa tarvitaan usein oikeuslääketieteellistä näyttöä isyydestä. Näytön hankkimisesta säädetään nykyisin eräistä veri- ja muita periytyviä ominaisuuksia koskevista tutkimuksista annetussa laissa eli veritutkimuslaissa, joka tuli voimaan Lain voimaantulon jälkeen lääketieteelliset keinot selvittää lapsen ja isän biologista sukulaisuutta ovat huomattavasti kehittyneet. Nykyisin isyystutkimukset perustuvat DNA-tutkimuksiin. Tutkimus tehdään yleensä verinäytteestä, mutta se voidaan tehdä myös suun limakalvolta tai ihmisen kudoksesta otetusta näytteestä. DNA-tutkimuksella isyys voidaan eräissä tapauksissa selvittää silloinkin, kun se ei aiemmin ole ollut mahdollista. Näyte voidaan esimerkiksi ottaa sairaalassa säilyneestä kudosnäytteestä. Lähisukulaisten näytteitä analysoimalla voidaan saada näyttöä kuolleen miehen isyydestä. Mahdollisuus selvittää isyys nykyistä useammassa tilanteessa Nykyisessä lainsäädännössä ei ole otettu huomioon tällaisia tilanteita. Isyysoikeudenkäynneissä ei siten voida määrätä käytettäväksi kaikkea saatavilla olevaa näyttöä. Esityksessä korostetaan, että selvyyden saaminen isyydestä voi erityisesti lapsen kannalta olla hyvin tärkeää. Lapsen oikeudet puoltavat sitä, että tutkimusmahdollisuuksia tulee voida käyttää nykyistä laajemmin hyväksi. Tutkimuksen tekeminen Esityksen mukaan tutkimus määrättäisiin kuten nykyisinkin tehtäväksi ensisijassa lapsesta, lapsen äidistä ja miehestä, joka on isyyttä koskevassa oikeudenkäynnissä asianosainen tai joka on oletettavasti lapsen isä. Tutkimusta varten tutkittavasta otettaisiin yleensä verinäyte. Uutta olisi, että tilanteissa, joissa miestä ei kuoleman tai kateissaolon vuoksi saada tutkimukseen, tuomioistuin voisi määrätä, että tutkimus tehdään hänen kudoksestaan aiemmin otetusta näytteestä. Jos tällaista ei ole saatavilla, tuomioistuin voisi velvoittaa miehen isän ja äidin yhdessä antamaan näytteen tutkimuksen tekemistä varten. Näytteen ottaminen erikseen jommastakummasta vanhemmasta tai miehen muista sukulaisista edellyttäisi aina suostumusta. Tutkimus voitaisiin määrätä tehtäväksi myös vainajasta, jota ei ole vielä haudattu tai tuhkattu. Tehosteena uhkasakko Nykyiseen tapaan tuomioistuimen antaman määräyksen tehosteena voitaisiin käyttää uhkasakkoa. Tuomioistuin voisi velvoittaa tutkittavaksi määrätyn henkilön sakon uhalla saapumaan näytteen ottamiseen. Jos hän ei noudattaisi määräystä, hänet voitaisiin määrätä tuotavaksi ja näyte voitaisiin ottaa vastoin hänen tahtoaan. Lääkärillä olisi tarvittaessa oikeus saada poliisilta virka-apua näytteen ottamiseksi. Kanne vireille nykyistä aiemmin Esityksen mukaan miehen tai lapsen äidin olisi pantava isyyden kumoamista koskeva kanne vireille nykyisen viiden vuoden sijasta kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä. Lapsi voisi edelleen panna vireille isyyden kumoamiskanteen ilman määräaikaa. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen voisi esityksen mukaan teettää myös lastenvalvoja kaikkien osapuolten suostumuksella. Ei muutoksia vanhoihin isyysasioihin Ehdotettu uudistus ei vaikuta vanhoihin isyysasioihin. Tuomioistuin voi käsitellä isyyden vahvistamista koskevan asian vain, jos lapsi on syntynyt jälkeen eikä lapsella ole oikeudellista isää. Tuomioistuin voi käsitellä isyyden kumoamista koskevan asian äidin taikka aviomiehen tai isyytensä tunnustaneen miehen aloitteesta vain, jos lapsen syntymästä tai tunnustamisesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin sata isyyskannetta. Isyyden kumoamista koskevia asioita on vuosittain vajaa 70. Esitys (HE 57/2004 vp) eräiden verolakien muuttamiseksi. Tuloverolakia muutetaan siten, että työntekijälle työkäyttöä varten järjestetystä tietoliikenneyhteydestä ei synny työntekijän yksityiskäyttöä vastaavalta osalta veronalaista etua. Luovutusvoiton määrää laskettaessa sijoitusrahasto-osuuksien hankintamenon vähentämisjärjestys määräytyväksi samalla tavalla kuin arvo-osuusjärjestelmän piirissä olevien arvopapereiden hankintamenon vähentämisjärjestys nykyisin määräytyy. Arvopapereiden, arvoosuuksien ja muun niihin verrattavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä aiheutuvat menot ovat vähennyskelpoisia vain 50 euron ylittävältä osin. Eräiden sosiaalietuuksien takaisinperintä otetaan huomioon sen vuoden verotuksessa, jolloin takaisinperintä on tapahtunut. Eläketulon jaksotus voidaan tehdä vain, jos takautuvan eläkkeen määrä on vähintään 500 euroa. Lisäksi tuloverolain tarkoittama merityötulon määritelmä muutetaan vastaamaan Merenkulkulaitoksen organisaatiouudistuksen jälkeistä tilannetta. Varallisuusverolakia muutetaan siten, että verovapaiksi varoiksi säädetään muun muassa omassa tai perheen käytössä olevat tavanomaiset kulkuneuvot ja eräät tavanomaiset kulutusosuuskuntien sekä osuuspankkien jäsenosuudet. Ennakkoperintälakia muutetaan siten, että määrältään vähäiset ennakonkannon alaiset tulot voidaan sisällyttää ennakonpidätyksen laskentaperusteisiin ja näin voidaan luopua erillisestä ennakon määräämismenettelystä näiden tulojen osalta. Verotusmenettelystä annetussa laissa olevia tiedonantovelvollisuutta koskevia säännöksiä tarkennetaan ja osin laajennetaan. Veronkantolakiin lisätään veronpalautukselle maksettavaa korkoa koskeva yleissäännös. Palautuskoron taso alennetaan kiinteästä yhdeksän prosentin vuotuisesta korosta markkinakorkotasoon sidotuksi koroksi. Vastaava muutos tehdään myös tullilakiin ja valmisteverotuslakiin. Eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksesta annettua lakia muutetaan siten, että huojennuksen myöntämiseen liittyvä ratkaisutoimivalta siirretään Verohallituksen määräämälle verovirastolle. Eri verolakeja muutetaan myös siten, että verosta vapauttamista koskevien asioiden ratkaisutoimivalta siirretään, siltä osin kuin toimivalta vielä on Verohallituksessa, verovirastoille. Osa säännöksistä on tarkoitettu sovellettavaksi ensimmäisen kerran vuoden 2004 ja osa vuoden 2005 verotuksessa. Esitys (HE 58/2004 vp) Suomen ja Euroopan eteläisen observatorion (European Southern Observatory, ESO) välisen liittymissopimuksen hyväksymiseksi ja Suomen liittymiseksi ESO:n perustamista koskevaan yleissopimukseen ja siihen liittyvään rahoituspöytäkirjaan ja ESO:n erioikeuksia ja - vapauksia koskevaan pöytäkirjaan sekä laiksi näiden sopimusjärjestelyjen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Liittymissopimus Suomen ja Euroopan eteläinen observatorio (ESO) -järjestön välillä on allekirjoitettu ratifiointivarauksin Suomen tasavallan presidentin myöntämin valtuuksin Esitys (HE 59/2004 vp) ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten sekä alusten ja satamarakenteiden kansainvälisen turvasäännöstön hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta, alusrekisterilain muuttamisesta ja rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta. Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen eli SOLAS-yleissopimuksen liitteen muutosten ja kansainvälisen alusten ja satamarakenteiden turvasäännöstön eli ISPS-säännöstön pääsisältönä ovat määräykset sellaisista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, joiden tarkoitus on suojella aluksia ja satamarakenteita laittomien tahallisten tekojen uhalta. Turvatoimilailla säädetään alus- 8

9 2004_4lmu.fm Page 9 Wednesday, May 26, :39 PM ten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen eli turvatoimiasetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä seikoista. Turvatoimiasetuksella on SOLAS-yleissopimuksen merenkulun turvatoimia koskevat erityismääräykset sekä niihin liittyvä ISPS-säännöstö otettu osaksi yhteisöoikeutta. Alusrekisterilain muuttamisesta annettavalla lailla säädetään aluksen historiarekisteristä. Rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta annettavalla lailla laajennetaan rajavartiolaitoksen toimivaltaa vastaamaan sille turvatoimilaissa annettavia uusia toimivaltuuksia. Esitys (HE 60/2004 vp) kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) muutosten hyväksymisestä ja laiksi yleissopimuksen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tavoitteena on hyväksyä ja saattaa voimaan vuoden 1999 COTIF-yleissopimus siltä osin kuin sen määräykset kuuluvat Suomen toimivaltaan. Yleissopimus on jaetun toimivallan sopimus, jonka määräyksistä osa kuuluu Euroopan yhteisöjen yksinomaiseen toimivaltaan ja osa Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Esitys (HE 61/2004 vp) laeiksi työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain 20 ja 21 :n muuttamisesta. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen vastaavalta ajalta, miltä työnantaja maksaa hänelle sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella. Työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, voidaan jaksottaa myös etuuden maksamisajankohdasta lukien. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä tai osaaikaeläkettä saaneen henkilön ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy eläkkeen päättymisen jälkeisen työssäoloehdon perusteella, jos työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan eläkkeen päättymisen jälkeisenä aikana. Ansiopäivärahan taso määräytyy vastaavasti myös henkilöllä, joka on ollut vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain tai vuorotteluvapaalain mukaisella vuorotteluvapaalla tai saanut julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua osa-aikalisää tai ollut osittaisella hoitovapaalla. Vastaava muutos tehdään myös yrittäjän ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon määräytymiseen. Työttömyysturvalakiin lisätään oikeudenkäyntikulujen jakamista koskeva säännös. Vuorotteluvapaalakiin tehdään viittaus työttömyysturvalain oikeudenkäyntikulujen jakamista koskevaan säännökseen. Työttömyysturva-asiamiehellä on oikeus hakea valittamalla muutosta oikeudenkäyntikulujen jakamista koskevaan työttömyysturvalautakunnan päätökseen sekä työttömyysturvalain että vuorotteluvapaalain mukaisessa asiassa. Työttömyysturvalakia muutetaan lisäksi siten, että tarkistettaessa ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa päivärahan alkamisajankohtaa vastaavaksi, käytetään työntekijäin eläkelain mukaista palkkakerrointa. Esitys (HE 62/2004 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain 17 ja 41 d :n muuttamisesta. Päätoimista opiskelijaa koskevia tapaturmavakuutuslain päivärahasäännöksiä muutetaan. Jos vamma pääasiallisesti estää opiskelun, päiväraha on tapaturmaa seuraavan neljän viikon ajalta vähimmäisvuosityöansion 360. osa. Jos vamma merkittävästi haittaa opiskelua, päiväraha on puolet tästä määrästä. Jos opiskelija tapaturmaa seuraavan neljän viikon aikana menettää tapaturmavamman vuoksi työansioita, päiväraha maksetaan kuitenkin vähintään työnantajan opiskelijalle maksaman sairausajan palkan tai tapaturmaa edeltävän neljän viikon ansioiden suuruisena. Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin korvausasian käsittelyn yhteydessä antamaa lääketieteellistä arvioita ei pidetä erillistä asianosaisen kuulemista vaativana ulkopuolisena lääkärinlausuntona. Esitys (HE 63/2004 vp) laiksi aravalain muuttamisesta. Aravalainasaatavien vanhentumiseen ja takaisinperintään liittyvää sääntelyä selkeytetään. Lisäksi aravalakia muutetaan siten, että vähävaraiselle vanhukselle hänen asumisolosuhteidensa parantamiseksi myönnetty avustusluonteinen perusparannuslaina voidaan hakemuksesta säilyttää avustusluonteisena, vaikka asunnon omistusoikeus on siirtynyt muulle henkilölle. Edellytyksenä avustusluonteisuuden säilyttämiselle on, että asunto on edelleen vanhuksen tai hänen lähiomaisensa vakituisessa asumiskäytössä ja lainan takaisinperintää on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana olosuhteet ja tuen tarkoitus huomioon ottaen. Esitys (HE 66/2004 vp) Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja Euroopan Avaruusjärjestön välillä turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta ja vaihdosta tehdyn yleissopimuksen sekä Suomen ja Saksan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä, laeiksi mainittujen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista. Hallitus esittää, että eduskunta säätäisi lain kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista. Laki koskisi kansainvälisessä yhteistyössä vaihdettavia turvallisuusluokiteltuja aineistoja. Kysymys on siten salassa pidettävistä ja erittäin arkaluonteisista tiedoista, joiden paljastuminen vahingoittaisi merkittäviä kansallisia ja muita keskeisiä yleisiä etuja. Niiden käsittelyssä on noudatettava korkeaa tietoturvallisuustasoa. Arkaluonteisen ja keskeisiä turvallisuusetuja vaarantavan informaation vaihto ei koske vain valtioiden välistä yhteistyötä, vaan sillä on merkitystä myös elinkeinotoiminnalle esimerkiksi silloin, kun kysymys on sellaisesta viranomaisen hankinnasta, jossa salassa pidettäviä tietoja on annettava yritykselle tarjouksen tekemistä ja sopimuksen toteuttamista varten. Laki on osa esitystä, jolla saatettaisiin voimaan Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) tietoturvallisuutta koskeva yleissopimus sekä Saksan liittotasavallan kanssa tehty tietoturvallisuutta koskeva sopimus. Esityksen on tehnyt ajankohtaiseksi ESAn ja Euroopan unionin yhteinen Galileo-ohjelma, jonka tavoitteena on eurooppalaisen paikannussignaalijärjestelmän luominen. Galileo-hankkeen toteuttamisessa syntyy ja siinä käytetään salassa pidettävää ja arkaluonteista tietoa, jonka tehokkaasta suojaamisesta on huolehdittava. Kuluvana keväänä järjestetään tarjouskilpailuja hankinnoista, joiden toteuttamisessa on pääsy myös salassa pidettäviin ja turvallisuusluokiteltuihin tietoihin. Tällaisiin tarjouskilpailujen osiin voivat osallistua vain sellaisten maiden yritykset, jotka ovat sitoutuneet turvallisuusluokiteltujen tietojen tehokkaaseen suojaamiseen. ESAn tietoturvallisuussopimus on kattavasti sovellettavissa aikaisintaan ensi syksynä, minkä vuoksi on tarpeen saada aikaan Galileo-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden väliset sopimusjärjestelyt. Käytännössä suomalaiset yritykset voivat osallistua tarjouskilpailuun ensisijaisesti saksalaisten yritysten alihankkijoina. Tämän vuoksi on katsottu erityisen kiireellisesti saada aikaan myös Suomen ja Saksan kahdenvälinen tietoturvallisuutta koskeva sopimus. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteita koskevassa laissa olisi erityissäännös turvallisuusluokiteltujen tietoaineistojen salassapidosta. Esityksen ei voida asiallisesti katsoa merkitsevän muutosta asiakirjojen salassapitoon Suomessa, vaikka ehdotettu salassapitosäännös onkin sananmuodoltaan ehdottomampi kuin julkisuuslaki. Kysymys on tiedoista, jotka lähettävässä valtiossa tai kansainvälisessä järjestössä pidetään valtio- tai turvallisuussalaisuuksina taikka sellaisina tietoina, joiden Momentti 9 Momentti 4/2004

10 2004_4lmu.fm Page 10 Wednesday, May 26, :39 PM oikeudeton paljastuminen on muutoin vastoin kansallisia tai muita olennaisia yleisiä etuja. Tällaiset tiedot ovat käytännössä jo nykyisen lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Kansallisena turvallisuusviranomaisena kansainvälisten tietoturvallisuussopimusten tarkoittamissa asioissa toimisi ulkoasiainministeriö. Henkilöturvallisuudesta huolehtisivat suojelupoliisi ja pääesikunta turvallisuusselvityksistä annetun lain mukaisesti. Yrityksiä koskevat turvallisuusselvitykset laatisi pääesikunta. Tämä järjestely ei ole tarkoitettu pysyväksi, vaan erikseen selvitetään, miten tehtävien hoitaminen on tarkoituksenmukaisinta vastaisuudessa järjestää. Esitys (HE 67/2004 vp) laiksi kotikuntalain muuttamisesta. Muuttoilmoitusmenettelyä koskevia säännöksiä muutetaan vastaamaan säädöstasoltaan uuden perustuslain vaatimuksia. Nykyisin asetukseen sisältyvät säännökset ilmoituksen tekemisen tavoista, ilmoituksen yhteydessä annettavista tiedoista, ilmoituksen vastaanottamisesta ja toimivaltaisesta maistraatista otetaan lakiin. Ilmoitusmenettelyä koskeviin säännöksiin tehdään myös eräitä sisällöllisiä muutoksia. Maistraattien lisäksi muuttoilmoituksia voivat ottaa vastaan sopimuksen perusteella myös muut viranomaiset ja yhteisöt. Laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamuksia muutetaan. Ilmoitusrikemaksua ei enää määrätä ilmoituksen myöhästymisen vuoksi, vaan se määrätään niille, jotka eivät ole noudattaneet maistraatin asettamaa velvoitetta laissa säädetyn ilmoitustai tietojenantovelvollisuuden täyttämiseen. Lakiin lisätään myös säännös huoneiston omistajan ja haltijan velvollisuudesta antaa tarvittaessa asukkaan kotikunnan ja asuinpaikan määräytymistä, tilapäisen asuinpaikan merkitsemistä ja väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen tarkistamista varten tarpeellisia tietoja maistraatille. Laki on tarkoitettu voimaan viimeistään syksyllä Esitys (HE 69/2004 vp) laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Nykyinen laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta korvataan uudella samannimisellä lailla. Lailla saatetaan voimaan finanssiryhmittymien valvonnasta annetun direktiivin (2002/ 87/EY) määräykset. Lailla laajennetaan jonkin verran nykyisen lain mukaista rahoitus- ja vakuutusryhmittymän määritelmää. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille säädetään pakollinen vakavaraisuusvaatimus ja suuria asiakasriskejä koskeva rajoitus. Lisäksi säädetään monikansallisten ryhmittymien valvontavastuun jakautumisesta. Lisäksi erityisesti luottolaitoslainsäädäntöön tehdään eräitä muitakin kuin mainitusta direktiivistä johtuvia tarkistuksia, jotka johtuvat markkinoiden ja kansainvälisen valvontakäytännön kehityksestä. Esitykseen sisältyvät laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 23 :n muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 15 ja 31 :n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta. Laki on tarkoitettu voimaan direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan mukaisesti viimeistään Esitys (HE 74/2004 vp) laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta. Lisätään säännös, jonka mukaan viestintävirastolla on oikeus kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvollisuuden asemesta asettaa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle selkeä euromääräinen hintakatto teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa. Viestintävirastolla on myös oikeus päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä arvioitaessa yksittäistapauksessa teleyrityksen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Lisäksi kiinteän puhelinverkon operaattorilla on oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä se oman paikallispuhelupalvelunsa ohessa asiakkaalleen silloin, kun asiakas on valinnut kiinteän puhelinverkon operaattorin ns. operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Esitys (HE 76/2004 vp) asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä muutetaan vastaamaan entistä paremmin kansainvälistymisen sekä siihen liittyvän lisääntyneen liikkuvuuden sekä maahan ja maastamuuton asettamia vaatimuksia. Samalla selkeytetään lainsäädäntöä ja saatetaan se vastaamaan uuden perustuslain vaatimuksia siten, että lainsäädännöstä ilmenee selvästi yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet. Esitykseen sisältyvät laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun 12 :n 4 momentin ja 15 :n 3 momentin kumoamisesta, laki työttömyyskassalain 3 :n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki kansaneläkelain 1 ja 1 d :n muuttamisesta, laki perhe-eläkelain muuttamisesta, laki lapsilisälain 1 :n muuttamisesta, laki äitiysavustuslain 1 ja 3 :n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 1 :n muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 1 a :n muuttamisesta, laki lapsenhoitotuesta annetun lain 1 :n muuttamisesta, laki vammaistukilain 1 :n muuttamisesta sekä laki kuntoutusrahalain 1 ja 2 :n muuttamisesta. Lait ovat tarkoitetut voimaan Lain asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta 2 a :n 1-3 kohta sekä 3 b on tarkoitettu voimaan Esitys (HE 77/2004 vp) kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Terveydenhuollon lainsäädäntöä täsmennetään hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin kirjataan hoitoon pääsyn enimmäisajat. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskukseen on päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta, polikliinisiin tutkimuksiin kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseen hoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lisäksi selkeytetään sairaanhoitopiirien vastuuta hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia muutetaan siten, että potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta ja jos se muuttuu, hänelle on ilmoitettava muutoksen syy. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että lääkärien erikoismaksuluokkajärjestelmästä ja sen perusteella erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta perittävistä lisämaksuista luovutaan. Erikoismaksuluokan korvaa erityinen erityispoliklinikkatoiminta, jonka yhteydessä hoidettavilta potilailta voidaan periä normaalia poliklinikkatoimintaa korkeammat maksut. Esitykseen sisältyvät laki kansanterveyslain muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 9 :n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan Lääkärit, joilla on oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, säilyttävät lääninhallituksen antaman luvan mukaisen oikeutensa saakka. Esitys (HE 79/2004 vp) laeiksi aravalain, aravarajoituslain sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. Laeissa olevia yleishyödyllisyyssäännöksiä muutetaan. Kohdekohtaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvia asuntoja voi jatkossa myydä nykyistä 10

11 2004_4lmu.fm Page 11 Wednesday, May 26, :39 PM joustavammin myös niillä alueilla, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää. Kielto olla riippuvainen rakennusliikkeistä kumotaan. Tuoton tuloutusrajoitukset ulotetaan koskemaan myös kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamia asuntoyhteisöjä. Vakuutusyhtiöille ei enää myönnetä arava- ja korkotukilainoja, vaan nekin joutuvat perustamaan yleishyödyllisen tytäryhtiön halutessaan tuottaa uusia sosiaalisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusaikaa lyhennetään nykyisestä 45 vuodesta 35 tai 40 vuoteen riippuen siitä, koska kohteet on lainoitettu. Käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamisen perusteista säädetään lailla, mm. alueen asuntomarkkinatilanne sekä tyhjäkäytön ja taloudellisten menetysten uhka otetaan huomioon. Esitys (HE 80/2004 vp) vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamiseksi. Omaehtoisen eläkevakuutussäästämisen verotuksessa siirrytään pääomaverotukseen ja vähennysjärjestelmä uudistetaan. Vakuutusmaksut vähennetään pääomatulosta. Toissijaisesti vähennys tehdään ansiotulon verosta alijäämähyvityksenä. Eläke verotetaan pääomatulona. Vähennysjärjestelmässä luovutaan kokonaiseläketurvan tasoon liittyvistä rajoituksista. Vähennyskelpoinen enimmäismäärä on 5000 euroa vuodessa. Maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva eläkeikä korotetaan 62 vuoteen. Työnantajan ottamat vapaaehtoiset kollektiiviset ja yksilölliset lisäeläkejärjestelyt jäävät ansiotuloverotuksen piiriin. Työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut luetaan työntekijän veronalaiseen tuloon kokonaiseläketurvan tasosta riippumatta vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää euroa. Esitykseen sisältyvät laki tuloverolain muuttamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 16 ja 17 :n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan vuoden 2005 alusta. Lakeja sovelletaan lain voimaantulon jälkeen maksettuihin vakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin. Tuloverolakiin liittyy useita siirtymäsäännöksiä. Verovelvollisen itselleen tai puolisolleen ennen hallituksen esityksen antamispäivää ottamia vakuutuksia koskee vuoden mittainen siirtymäaika. Maksut vähennetään vielä verovuonna 2005 vanhojen säännösten mukaan puhtaasta ansiotulosta. Näistä aiemmin maksetuista maksuista kertyneistä säästöstä maksettava eläke verotetaan ansiotulona. Esityksen antamispäivänä tai sen jälkeen otetun vakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuuteen sovelletaan 62 vuoden ikärajaa jo vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Kollektiiviseen lisäeläkejärjestelyyn sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, jos verovelvollinen on ollut työnantajan järjestämän kollektiivisen lisäeläkejärjestelyn piirissä ennen esityksen antamispäivää. Esitys (HE 81/2004 vp) laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain ja järjestyksenvalvojista annetun lain 8 :n muuttamisesta. Naamioituminen mielenosoitusten, yleisötilaisuuksien sekä muidenkin julkisella paikalla tapahtuvien yleisön kokoontumisten yhteydessä ehdotetaan kiellettäväksi. Rangaistavaa olisi tunnistamista vaikeuttava kasvojen peittäminen osittain tai kokonaan esimerkiksi hupulla, naamiolla tai maalauksella. Laittomana naamioitumisena ei pidettäisi sellaista kasvojen peittämistä, jonka tarkoituksena on suojautua säältä tai joka kuuluu esimerkiksi karnevaaliin tai vastaavaan yleisötilaisuuteen. Myös uskonnollisesta, etnisestä tai muusta hyväksyttävästä syystä kasvot saisi peittää mielenosoituksessakin. Esimerkiksi tiettyä poliitikkoa kuvaavan naamion käyttäminen hänen politiikkaansa vastustavassa mielenosoituksessa olisi sallittu. Sallittua olisi myös tapahtuman luonteen mukainen esiintyminen esimerkiksi kasvot maalattuina urheilu- tai taidetapahtumassa, jollei tarkoituksena ole vaikeuttaa tunnistamista mahdollisten levottomuuksien yhteydessä. Laittoman naamioitumisen estäminen olisi käytännössä vaikeaa, jollei voitaisi puuttua naamioitumisvälineiden hallussapitoon yleisön kokoontumisissa. Siksi ehdotetaan, ettei yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä saisi pitää hallussaan naamioitumiseen soveltuvaa välinettä ilman hyväksyttävää syytä. Järjestyksenvalvojalla olisi oikeus tarkastaa näiden välineiden hallussapito. Rangaistuksena laittomasta naamioitumisesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta. Naamioitumisvälineen laittomasta hallussapidosta seuraisi sakkoa. Naamioitumiskiellolla turvattaisiin kokoontumisvapautta Naamioitumiskiellolla voitaisiin esityksen mukaan ehkäistä väkivaltaisuutta ja mellakointia mielenosoituksissa ja muissa yleisön kokoontumisissa julkisella paikalla. Näin edistettäisiin rauhanomaista kokoontumisvapauden käyttöä. Esityksellä myös parannettaisiin mahdollisuuksia saattaa rikoksista epäillyt syytteeseen. Tanskassa naamioituminen mielenosoituksissa kiellettiin vuonna 2000 ja Ruotsissa on ehdotettu naamioitumiskieltoa, koska mielenosoituksissa on esiintynyt vakavia levottomuuksia. Esitys (HE 82/2004 vp) laeiksi kuolleeksi julistamisesta ja säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 :n muuttamisesta. Kuolleeksi julistamiseen liittyviä odotusaikoja esitetään lyhennettäviksi. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistamisesta voisi tehdä hakemuksen käräjäoikeudelle viiden vuoden kuluttua siitä, kun hän tiettävästi viimeksi oli elossa. Nykyisin kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi yleensä vasta kymmenen vuoden odotusajan jälkeen. Kuolleeksi julistamisessa on tavallista lyhyempi odotusaika esimerkiksi silloin, jos henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara. Tämä odotusaika lyhennettäisiin esityksen mukaan yhteen vuoteen, kun se nykyisin on kolme vuotta. Lisäksi esitetään, että kadonneen henkilön kuolleeksi julistamista voisi nykyistä useammissa tilanteissa hakea heti katoamisen jälkeen. Odotusaikaa ei tarvittaisi, jos henkilö on kadonnut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa. Sellainen voi olla esimerkiksi laivan uppoaminen tai lentokoneen maahansyöksy. Laissa ei enää edellytettäisi, että henkilön ruumis on tuhoutunut. Käräjäoikeuden päätöstä kuolleeksi julistamisesta voi hakea esimerkiksi kadonneen omainen. Hakemuksen johdosta käräjäoikeuden on kuultava omaisia ja kutsuttava kadonnutta julkisella kuulutuksella. Jollei saada tietoa siitä, että henkilö on elossa tai kuollut, käräjäoikeus julistaa hänet kuolleeksi. Nykyistä kuulutusmenettelyä esitetään kevennettäväksi siten, että julkinen kuulutus olisi julkaistava virallisessa lehdessä vain yhden kerran nykyisten kolmen kerran sijasta. Jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu ilman odotusaikaa, ei kuulutusta tarvitsisi julkaista virallisessa lehdessä. Viranomaisaloitteisen kuolleeksi julistamisen ikäraja sataan vuoteen Väestötietojen ajan tasalla pitämiseksi julistetaan kadoksissa olevat yli 90-vuotiaat henkilöt kuolleeksi vuosittain viranomaisten hakemuksesta. Yleensä tällöin on kyse ulkomaille muuttaneista Suomen kansalaisista, joiden kuolemasta Suomen viranomaiset eivät ole saaneet tietoa. Väestötietojen ylläpitoon liittyvän kuolleeksi julistamisen ikäraja korotettaisiin esityksen mukaan 90 vuodesta sataan vuoteen. Tämä on tarpeen, koska väestön keskimääräinen elinaika on olennaisesti pidentynyt siitä, kun 90 vuoden ikäraja otettiin lakiin. Näiden kuolleeksi julistamisten käsittely siirrettäisiin käräjäoikeuksilta maistraateille, jotka nykyisinkin käytännössä hoitavat niihin liittyvät viranomaisselvitykset. Momentti 11 Momentti 4/2004

12 2004_4lmu.fm Page 12 Wednesday, May 26, :39 PM VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetus tuli voimaan Vuokra-asuntojen korkotukilainojen ehtoja parannetaan hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti. Korkotukilainojen pääomamenojen lähtötaso alennetaan nykyisestä 4,1 prosentista 3,7 prosenttiin. Pääomamenojen vuotuinen kehitys muutetaan vastaamaan inflaatiota. Lainansaajan maksettavaksi jäävän koron perusomavastuuosuus alennetaan 3,4 prosenttiin. Korkotukilainojen tukiaste nousee esitettyjen muutosten johdosta samaksi kuin aravalainojen tukiaste on. Valtioneuvoston asetus vuokraasuntojen korkotukilainalla rahoitetun osaomistusasunnon vähemmistöosuuden omistajan omistusosuuden suuruudesta. Asetus tuli voimaan Vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen osaomistusasuntojen asukkaan omistusosuus osaomistussuhdetta perustettaessa alennetaan nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Omistusosuuden alentaminen on tarpeen, sillä asukkaalta perittävä osaomistusmaksu alenee 15 prosenttiin hankinta-arvosta, kun korkotukilainan osuus nostetaan 80 prosentista 85 prosenttiin. Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa. Asetus tuli voimaan Asetuksella säädetään keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain (148/2004) 8 :n mukaisesti mainitun lain ja yleissopimuksen soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa Suomen ja yleissopimuksen 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antaneen jäsenvaltion välillä. Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetus tuli voimaan Asetuksella pannaan täytäntöön ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annettu neuvoston direktiivi ja sen liitteiden muuttamista koskeva komission direktiivi. Suomessa otetaan käyttöön direktiivissä edellytetty uusi rekisteröintitodistus, joka on paperinen ja edelleen kaksiosainen. MIETINNÖT YM. Euroopan neuvoston ympäristörikoksia koskevan yleissopimuksen hyväksymistä ja EU:n ympäristörikospuitepäätöksen täytäntöönpanoa selvittäneen työryhmän mietintö Työryhmä ehdottaa oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista varsinaisten ympäristörikosten lisäksi myös niihin liittyviin muihin rikoksiin. Niitä ovat ympäristön turmelemiseen liittyvät henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, yleisvaaralliset rikokset ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat rikokset. Työryhmä toteaa, että vaarallisia aineita sisältävä laiton päästö voi täyttää useammankin eri rikoksen tunnusmerkistön, joten myös oikeushenkilön rangaistusvastuun tulisi ulottua niihin kaikkiin. Työryhmän ehdotus on osoitteessa Tuomioistuinten piirirajamuutokset esillä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 6. toukokuuta 2004 periaatteet, joiden mukaisesti tuomioistuinten piirirajojen muuttamisessa edetään. Ministeriryhmässä olivat esillä sekä hovioikeuksien että joidenkin käräjäoikeuksien piirirajamuutokset. Uudistuksella pyritään vähentämään tuomioistuinten käsittelyajoissa olevia eroja, jotka ovat johtaneet alueelliseen eriarvoisuuteen oikeusturvan saatavuudessa. Käräjäoikeuksista halutaan kehittää riittävän vahvoja ja toimintakykyisiä yksikköjä. Tavoitteena on myös resurssien kohdentaminen tuomioistuimiin asiaja työmääriä vastaavasti. Helsingin hovioikeuden asiamääriä vähennettäisiin Hovioikeuksien piirirajamuutoksilla tasattaisiin hovioikeuksien epätasaisesti jakautuneita asiamääriä. Erityisesti halutaan vahvistaa pahiten ruuhkautuneen Helsingin hovioikeuden edellytyksiä ratkaista sinne tulleet valitukset kohtuullisessa ajassa. Asian käsittely Helsingin hovioikeudessa kestää noin 11,7 kuukautta, kun Rovaniemellä käsittelyaika on keskimäärin 5,5 kuukautta. Oikeusministeriö suunnitteleekin seitsemän käräjäoikeuden siirtämistä hovioikeuspiiristä toiseen. Ensi vuoden alusta Helsingin hovioikeuspiiristä siirrettäisiin pois kolme käräjäoikeutta: Lohjan ja Raaseporin käräjäoikeudet Turun hovioikeuspiiriin ja Hyvinkään käräjäoikeus Kouvolan hovioikeuspiiriin. Porin käräjäoikeus aiotaan siirtää Turun hovioikeuspiiristä Vaasan hovioikeuspiiriin. Vaasan hovioikeuspiiristä taas on tarkoitus siirtää Haapajärven, Ylivieskan ja Raahen käräjäoikeudet Rovaniemen hovioikeuspiiriin. Muutokset vähentäisivät Helsingin hovioikeuteen saapuvien asioiden määrää vajaalla 500 asialla. Vastaavasti Rovaniemen hovioikeuden asiamäärä kasvaisi yli 200 asialla. Vuosittain hovioikeuksiin saapuu noin asiaa. Viime vuonna Helsingin hovioikeuteen saapui asiaa ja Rovaniemen hovioikeuteen 996 asiaa. Uudistuksen vaikutuksia seurataan ja hovioikeuksien tuomiopiirejä uudistetaan mahdollisesti myöhemmin, paremmin maakunta- ja muuta aluejakoa vastaavaksi esimerkiksi Kainuun osalta. Käräjäoikeuksien määrä alle 60:n Käräjäoikeuksien suurentaminen on ollut oikeusministeriön tavoitteena jo useamman vuoden ajan. Nykyisin käräjäoikeuksia on 63. Ensi vuoden alusta niitä on 61, sillä silloin Alavuden käräjäoikeuden tuomiopiiri liitetään pääosin Seinäjokeen ja Kauhavan ja Lapuan käräjäoikeudet yhdistetään. Jos oikeusministeriössä vireillä olevat hankkeet toteutuvat, käräjäoikeuksien määrä putoaa lähivuosina 58:aan. Valmisteltavana on: - Loimaan käräjäoikeuden liittäminen Forssan käräjäoikeuteen. Lausuntokierros on päättynyt, ja ehdotus aiotaan tuoda valtioneuvoston päätettäväksi alkukesällä. - Nilsiän käräjäoikeuden (pääosan) liittäminen Kuopion käräjäoikeuteen. Varpaisjärven kunta liitettäisiin kuitenkin Iisalmen käräjäoikeuteen. Ehdotus lähtee lausunnolle vielä tänä keväänä. - Haapajärven ja Ylivieskan käräjäoikeuksien yhdistäminen. Haapajärven käräjäoikeuden laamannin virka on parhaillaan avoinna. Myös nämä lausunnot aiotaan pyytää tänä keväänä. Oikeusministeriö pyrkii siihen, että jatkossa tuomiopiirimuutokset eivät edellyttäisi sitä, että yhdistettävän käräjäoikeuden laamannin virka on avoinna. Tätä koskeva käräjäoikeuslain muutos on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiaikoina. Teollisoikeudellisen asiamiesjärjestelmän kehittämistarpeita selvittäneen työryhmän muistio Työryhmän tavoitteena on ollut yleinen patentti- ja tavaramerkkiasiamiehiä koskeva rekisteröintijärjestelmä, johon liittyisi julkinen asiamiestoiminnan ammatillinen ja asiamieseettinen valvonta sanktioineen. Ammattitaidon arviointivälineeksi katsottiin tarvittavan puolueetonta tutkintoa. Työryhmä ehdottaa säädettäväksi teollisoikeudellisia toimeksiantoja koskevan lain, jolla luotaisiin Suomeen kaikkia teol- 12

13 2004_4lmu.fm Page 13 Wednesday, May 26, :39 PM lisoikeusalalla toimivia asiamiehiä koskeva vapaaehtoinen rekisteröintijärjestelmä. Laissa huomioitaisiin myös teollisoikeusalalla toimivia asiamiehiä koskevan yleisen salassapitovelvollisuuden tarve. Perustettavan rekisteröintijärjestelmän keskeisimmät toiminnot olisivat asiamiesten rekisteröinti ja rekisterin ylläpito, rekisteröitävien asiamiesten ammatillista osaamista arvioivien asiamiestutkintojen järjestäminen sekä asiamiesten asiamieseettisen toiminnan valvonnan ja siihen liittyvän kurinpitomenettelyn organisointi. Valmiuslain uudistamisvaihtoehtoja selvitetty Valmiuslain uudistamista valmisteleva oikeusministeriön toimikunta on selvittänyt vaihtoehtoja uuden lain perusratkaisuille. Välimietinnössään toimikunta on tarkastellut valmiuslakia erityisesti perustuslain näkökulmasta. Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki perustuslain mukaiseksi sekä ajantasaistaa valmiuslain mukaiset toimivaltuudet. Valtioneuvoston toimivaltuuksista poikkeusoloissa, esimerkiksi sodanuhan tai suuronnettomuuden aiheuttamassa kriisitilanteessa, säätävä valmiuslaki tuli voimaan Valmiuslakiin sisältyvät mm. tavaroiden, maksuvälineiden, palkkojen, hintojen, kuljetusten ja liikenteen valvontaa ja säännöstelyä koskevat valtuudet. Laki on valmisteltu ja säädetty ennen perusoikeusja perustuslakiuudistuksia. Valmiuslakiin on tehty muutoksia, mutta sitä ei ole aikaisemmin tarkasteltu kokonaisuutena suhteessa uuteen perustuslakiin. Perustuslain mukaan toimivaltuuksista säädettävä laissa Perustuslain mukaan perusoikeuksista voidaan säätää lailla sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen tai siihen rinnastettavien poikkeusolojen aikana. Tällaisissa kriisioloissa tehtävän poikkeuksen on täytettävä useita ehtoja, sen on muun muassa oltava Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukainen. Valmiuslain soveltamisalan määrittely on perustuslakia laajempi ainakin taloudellisten kriisien ja suuronnettomuuksien osalta. Valmiuslain mukainen toimintamalli poikkeusoloissa rakentuu lisäksi olennaisesti valtioneuvoston asetusten varaan. Muun muassa näiden syiden vuoksi valmiuslaki on säädetty poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Toimikunnan mielestä lähtökohtana on, että tällaisesta lainsäädäntövallan delegoinnista luovutaan. Valtioneuvoston ja ministeriöiden asetuksissa tulisi ainoastaan täydentää valmiuslain sääntelyä. Tämä tarkoittaisi sitä, että poikkeuksellisissa oloissa tarvittavat toimivaltuudet ja niiden käyttöedellytykset tulee ilmaista laissa nykyistä täsmällisemmin. Tavoitteena on myös, että uusi valmiuslaki säädetään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Toimikunnan mielestä valmiuslain uudistamisessa voidaan harkita ainakin kolmea eri vaihtoehtoa. Riippumatta siitä, minkälainen sääntelymalli valitaan, tulee valmiuslainsäädännössä turvata poikkeuksellisissa oloissa tarvittavat toimivaltuudet. Ensinnäkin valmiuslakiin voitaisiin tehdä vain eräänlainen vähimmäistarkistus, jonka tavoitteena olisi ajanmukaistaa sääntely ja tarkentaa toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä. Toisen vaihtoehdon mukaan valmiuslain poikkeusolomääritelmä ja soveltamisala rajattaisiin perustuslain mukaiseksi. Tällöin ainakin taloudellisissa kriiseissä ja suuronnettomuustilanteissa tarvittavia toimivaltuuksia tulisi säännellä muussa lainsäädännössä. Kolmas vaihtoehto olisi, että valmiuslain ja lähinnä sodan aikana sovellettavaksi tulevan puolustustilalain soveltamisalat tehtäisiin yhteneväisiksi siten, että niiden mukainen sääntely olisi mahdollista sijoittaa samaan lakiin. Tällöin kaikki perustuslakiin pohjautuvat tilapäiset perusoikeuspoikkeukset olisivat samassa laissa. Toimikunnan on tarkoitus jatkotyössään paneutua muun muassa toimivaltuuksien yksityiskohtaiseen arviointiin sekä siihen, millaisiin kriiseihin on varauduttava säätämällä erityisistä toimivaltuuksista. Näiden tarkastelujen jälkeen toimikunta arvioi, miten sääntely toteutetaan perustuslain kanssa ristiriidattomalla tavalla. Toimikunnan uutta valmiuslakia koskevan ehdotuksen on määrä valmistua vuoden 2005 toukokuun loppuun mennessä. Valmiuslakitoimikunnan puheenjohtaja on lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo oikeusministeriöstä. Yrittäjien velkavastuun sääntely ei vaadi uutta järjestelmää Oikeusministeriön pyynnöstä tehdyssä selvityksessä on tarkasteltu mahdollisuutta veloista vapauttavaan henkilökohtaiseen konkurssiin. Siinä on myös käsitelty oman asunnon saattamista ns. suojaosuuden piiriin. Sellaiselle uudelle järjestelmälle, jossa veloista vapautuminen tapahtuisi velkajärjestelyn sijasta konkurssimenettelyssä, ei selvityksen mukaan ole tarvetta. Menettelystä riippumatta varsinainen asiakysymys on se, pitäisikö veloista vapautuminen tehdä velalliselle nykyistä helpommaksi niin, että siihen riittäisi vain mahdollisen omaisuuden realisoiminen ja pitäisikö lisäksi asuntovarallisuus suojata velkojilta nykyistä paremmin. Selvityksen on laatinut oikeusneuvos Pauliine Koskelo. Selvitys liittyy pääministeri Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan, jonka mukaan kehitetään konkurssi-, yrityssaneeraus- ja muuta maksukyvyttömyyslainsäädäntöä elinkelpoisten yritysten tarpeettomien konkurssien välttämiseksi. Nykyisin henkilökohtaisessa konkurssissa realisoidaan velallisen omaisuus, mutta velallinen ei sillä vapaudu jäljelle jäävistä veloistaan. Yrittäjä, jolle syntyy liiketoiminnassaan henkilökohtaisia velkavastuita, voi vapautua niistä velkajärjestelyn kautta. Siinä velkojen suoritukseksi käytetään sekä velallisen perusturvaan kuulumatonta omaisuutta että hänen tulojaan määräajalta. Kansainvälisessä katsannossa Suomen nykyistä lainsäädäntöä ei selvityksen mukaan voida pitää velallisen kannalta epäedullisena. Useimmissa vertailumaissa velkavastuusta vapautumisen edellytykset on järjestetty peruslähtökohdiltaan samaan tapaan kuin Suomen velkajärjestelylaissa (tai velallisen kannalta epäedullisemmin). Velallisen asunnon suoja on Suomessa viety verrattain pitkälle. Koskelon laatimassa selvityksessä on tarkasteltu muiden EU-maiden ja Yhdysvaltain maksukyvyttömyysjärjestelmiä. Lainsäädännössä pyritään toisaalta turvaamaan velkojien asema ja toisaalta antamaan suojaa maksukyvyttömälle velalliselle. Velkojien oikeudet on riittävästi turvattava, jotta talouden kannalta ratkaisevan tärkeä luottojärjestelmä säilyy toimivana ja tehokkaana. Maksukyvyttömyyden vaikutukset eivät kuitenkaan saisi viedä velalliselta edellytyksiä osallistua tuottavaan taloudelliseen toimintaan palkansaajana tai yrittäjänä. Velalliselle suotuisa maksukyvyttömyyslainsäädäntö lisää tutkimusten mukaan valmiutta yritystoimintaan, mutta samalla vaikeuttaa luoton saantia ja kiristää luoton ehtoja. Konkurssilla oma käyttöalansa Yksityishenkilökin voidaan asettaa konkurssiin, mutta tavallisimmin konkurssivelallisena on yritys. Konkurssissa velallisen omaisuus realisoidaan ja saadut varat käytetään velkojen maksuun. Yksityishenkilöillä ei yleensä ole intressiä hakeutua konkurssiin, sillä menettely ei vapauta maksamatta jääneistä veloista. Velkojat taas eivät yleensä halua hakea yksityiselle velalliselleen konkurssia sen kalleuden takia. Pesänhoitajan palkkio ja muut selvityskulut maksetaan konkurssipesän varoista. Silloin, kun yritystoimintaa harjoitetaan yhtiönä, yrityksen konkurssi on omistajan maksukyvyttömyysmenettelystä erillinen. Yksityisten elinkeinonharjoittajien toiminta on useimmiten pienimuotoista ja yritystoimintaan kuuluva omaisuus melko vähäistä. Selvityksessä päädytäänkin siihen, että konkurssi tuskin tarjoaa velkajärjestelyyn verrattuna selkeitä etuja yrityksen omistajan henkilökohtaisen velkavastuun järjestelemiseksi. Toisaalta konkurssi saattaa olla tarpeellinen ja välttämätön vaihtoehto, jos omaisuutta on paljon, pesä monimutkainen tai velallisen taustan ja toimien selvittäminen vaatii Momentti 13 Momentti 4/2004

14 2004_4lmu.fm Page 14 Wednesday, May 26, :39 PM erityisen paljon työtä ja ammattitaitoa tai pesään on saatavissa konkurssiin liittyvillä toimilla lisää rahaa. Velkajärjestely toimivammaksi Velkajärjestely on menettely, jolla yksityishenkilö voi vapautua maksukykynsä ylittävästä velkamäärästä sitoutumalla usean, yleensä viiden vuoden mittaiseen maksuohjelmaan. Velkojen lyhentämiseen käytetään sekä velallisen varallisuutta että hänen tulojaan. Velkajärjestelyistä huomattava osa on koskenut yritysvelkoja. Velkajärjestelyyn ei voi päästä, jos taustalla on selvästi harkitsematonta velkaantumista. Myös eräät muut velkaantumisen taustaan tai velallisen menettelyyn liittyvät seikat ovat esteenä velkajärjestelyn myöntämiselle. Selvityksessä todetaan, että velkajärjestelyn edellytysten olennaiselle lieventämiselle on vaikea löytää yleisesti hyväksyttäviä perusteita. Myös kansainvälisesti linjana on selkeästi se, ettei kenelle tahansa voida sallia vapautumista mistä tahansa velasta, vaan velkavastuusta vapautumisen täytyy tapahtua valikoivin perustein väärinkäytösten estämiseksi. Koskelo huomauttaa kuitenkin, että tuomioistuinkäytännössä velkajärjestelylain esteperusteita on saatettu toisinaan soveltaa ankarammin kuin oikeastaan olisi ollut perusteltua. Eräissä korkeimman oikeuden ratkaisuissa tilannetta onkin pyritty korjaamaan ja ohjaamaan tulevaa oikeuskäytäntöä. Selvityksen mukaan tuomioistuimet eivät myöskään ole kovin usein käyttäneet hyväkseen velkajärjestelylain tarjoamia joustomahdollisuuksia maksuohjelmien pituudesta päättäessään. Maksuohjelmat on yleensä määrätty kaavamaisesti viideksi vuodeksi. Lain mukaan enimmäisaika voidaan alittaa esimerkiksi sillä perusteella, että velkojille on jo saatu suorituksia velallisen omaisuuden myynnistä. Selvityksessä pohditaan myös mahdollisuuksia eri velallis- tai velkaryhmien erilaiseen kohteluun. Eri velallisryhmien asettaminen keskenään erilaiseen asemaan todetaan perustuslain yhdenvertaisuussäännösten näkökulmasta ongelmalliseksi. Jos taas esimerkiksi yritystoiminnasta aiheutuneita velkoja kohdeltaisiin toisin kuin muita velkoja, joutuisivat velkojat keskenään erilaiseen asemaan. Velallisen kannalta "uusi alku" lykkäytyy, jos vapautuminen koskee vain tiettyjä velkoja, kun taas muiden suorittamista on jatkettava. Velallisen asunnon suojaa vaikeaa lisätä Koskelon selvityksen toinen osa koskee asunnon suojaamista velkojilta. Nykyisin velallinen voi velkajärjestelyssä tietyin edellytyksin säilyttää omistusasuntonsa. Myös asuntoa rasittavien vakuusvelkojen ehtoja voidaan järjestellä. Asunnon velattomasta arvosta velallinen saa lisäksi hyväkseen niin sanotun asumissuojaosuuden, joka voi kattaa asunnon velattoman arvon kokonaan tai osaksi. Sen sijaan konkurssissa asuntoa ei suojata. Velallinen voi kuitenkin torjua vireillä olevan konkurssihakemuksen hakemalla velkajärjestelyä. Uudistus, jossa velallisen asuntoa ei enää voitaisi käyttää edes sen hankintaa tai korjausta varten otetun velan vakuutena, mullistaisi koko asuntorahoitusjärjestelmän. Koskelon mukaan tuskin on mahdollista sulkea asunto-omaisuuden panttauskelpoisuutta muidenkaan luottojen osalta, sillä panttauksen pätevyyden sitominen kohteen ja luoton käyttötarkoitukseen olisi käytännössä vaikeaa. Asunto-omaisuuden panttauskelpoisuuden poistamiselle tai rajoittamiselle ei myöskään löydy esikuvia muualta. Asunnon velattoman arvon nykyistä laajempaa suojaamista niin, että se suljettaisiin kokonaan velkojien ulottumattomiin arvon suuruudesta ja velkojen määrästä riippumatta, ei velkajärjestelylakia valmisteltaessa pidetty velkojien kannalta kohtuullisena. Sellainen järjestelmä on käytössä muutamassa USA:n osavaltiossa mutta on sielläkin kiistanalainen, koska asuntoon sijoittamalla velallinen voi säilyttää hyvinkin suuren omaisuuden samalla kun kertymät velkojille jäävät heikoiksi. Selvityksen mukaan kyseessä olisi erittäin radikaali ja kansainvälisesti poikkeuksellinen muutos, jos siirryttäisiin järjestelmään, jossa velkojien hyväksi käytettäisiin vain velallisen omaisuutta, mutta ei hänen ansaintakykyään, ja lisäksi saatettaisiin asunnon velaton arvo kokonaan velkojien ulottumattomiin. Uudistus merkitsisi riskin siirtämistä nykyistä laajemmin pois yrittäjältä. Ydinkysymys kuitenkin on, missä määrin riskin siirto vaikeuttaisi yritysten rahoituksen saamista ja missä määrin se olisi kohtuullista niitä kohtaan, joille yrittäjän henkilökohtaiset vastuut perustavat oikeuksia. Julkaisu Pauliine Koskelo: Henkilökohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt löytyy Internetistä osoitteesta ASETETUT TOIMIELIMET Raskaan ajoneuvoliikenteen turvallisuustutkimuksen johtoryhmä Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää laajan tutkimuksen, jolla selvitetään kuorma-auto- ja bussiliikenteen turvallisuustilannetta ja toimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Tutkimus on yksi välittömistä toimista, joihin ministeriö on päättänyt ryhtyä Konginkankaan suuronnettomuuden takia. Tutkimuksen tulee kattaa: - raskaan ajoneuvoliikenteen liikenneturvallisuuden kehitys - kuorma- ja linja-autojen kuljettajien koulutus-, kokemus- ja terveysvaatimusten asianmukaisuus - kuorma- ja linja-autojen kuljettajien ajokortti- ja terveydentilan valvonta - ajo- ja lepoajat sekä tieliikenteen kuljettajien työajat - liikennerikosten ja rikkomusten seuraamusjärjestelmä ml. vaikutus liikennelupaan - linja-autojen turvallisuuskysymykset: korirakenne, turvavyöt ja niiden käyttö ym. - raskaiden ajoneuvojen massat ja mitat, perävaunuyhdistelmien kytkentäsäännöt ja näiden tekijöiden vaikutus ajoneuvojen dynamiikkaan ja hallintaan - raskaiden ajoneuvojen kuormitus ja kuorman kiinnitys ja ylikuormitusvalvonta - raskaita ajoneuvoja koskevat muut tekniset määräykset, ml. nopeudenrajoitin ja ajopiirturi - raskaiden ajoneuvojen ja raskaan ajoneuvoliikenteen verotuksen vaikutus ajoneuvojen ja niiden käytön liikenneturvallisuuteen. Tutkimuksen johtoryhmän toimikausi on KORKEIN OIKEUS KKO:2004:36 Kuljetussopimus - Tiekuljetus Vahingonkorvaus Tiekuljetuksen Venäjälle suorittaneelle rahdinkuljettajalle oli aiheutunut kustannuksia sen ajoneuvojen tultua pidätetyksi tulliin, koska erään sen aiemmin suorittaman kuljetuksen yhteydessä vastaanottaja ei ollut tullannut tavaraa asianmukaisesti. Kysymys siitä, oliko aiemmassa kuljetuksessa lähettäjänä toiminut huolintaliike korvausvastuussa kuljetuksen suorittaneelle rahdinkuljettajalle pidättämisestä aiheutuneista kustannuksista. (Ään.) TiekuljetussopimusL 17 2 mom KKO:2004:37 Ylimääräinen muutoksenhaku - Määräajan palauttaminen Käräjäoikeuden hylättyä velallisen epärehellisyyttä koskevan syytteen ja asianomistajan korvausvaatimukset syyttäjä valitti hovioikeuteen. Asianomistaja oli luopunut valituksen perilleajamisesta saatuaan käräjäoikeudelta virheellisen ilmoituksen, jonka mukaan syyttäjä ei ollut valittanut. Asianomistajalle palautettiin valitusmääräaika. (Ään.) KKO:2004:38 Holhoustoimi - Edunvalvojan määrääminen Kysymys täysi-ikäisen kuulemisesta asiassa, joka koski edunvalvojan määräämistä hänelle taloudellisten asioiden hoitamista varten, ja siitä, oliko hänen oikeusturvansa kannalta tarpeellista määrätä hänelle tuossa asiassa holhoustoimesta annetun lain 82 14

15 2004_4lmu.fm Page 15 Wednesday, May 26, :39 PM :ssä tarkoitettu edunvalvoja oikeudenkäyntiä varten. (Ään.) L holhoustoimesta 73 2 mom L holhoustoimesta 82 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2004:41 Hirvieläimen pyyntilupa - Luvan myöntämisen edellytys - Lupahakemuksen täydentäminen - Kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella - Metsästysoikeus - Ampumakoe Metsähallitus oli päätöksellään antanut metsästyslaissa tarkoitetun oikeuden hirven metsästämiseen hallinnassaan olevilla kolmella hirvenmetsästysalueella. Metsästysoikeudesta perittiin henkilökohtainen aluelupamaksu niiltä, joilla ei ollut metsästyslain mukaista niin sanottua kuntalaisen vapaata metsästysoikeutta. Maksu tuli suorittaa mennessä. Metsähallituksen annettua päätöksensä myös hakemukseen liitetyssä alustavassa ilmoituksessa mainitut ulkopaikkakuntalaiset ampujat olivat saaneet oikeuden hirvenmetsästykseen kyseisellä alueella. Se, ettei Metsähallituksen päätöksessä mainittuja aluelupamaksuja ollut maksettu viimeistään eräpäivänä, ei ollut heidän metsästysoikeuttaan itsestään poistanut. Metsästykseen ampujina osallistuvia koskevan ilmoituksen muuttaminen määräajan päätyttyä niin, että muutos voi vaikuttaa metsästysmahdollisuuksien jakaantumiseen, ei ollut hallintomenettelylain 9 :ssä tarkoitettua täydentämistä, joka oli mahdollista vielä hakemuksen jättämiselle säädetyn määräajan päätyttyä. Metsästyslaki (615/1993) 26 (615/1993), 27 ja 89 (692/1999) Metsästysasetus (666/1993) 6 3 mom. (224/2001) ja 8 Hallintomenettelylaki (598/1982) 9 KHO:2004:42 Yksityinen terveydenhuolto - Lupa palvelujen antamiseen - Sovellettavat säännökset ja määräykset - Lääkärien vuokraustoiminta - Reppufirma Yhtiö oli lääninhallitukselta hakemuksessaan pyytänyt, että sille myönnetään lupa yksityisen terveydenhuollon palveluiden antamiseen terveydenhuollon palveluista vastaavana johtajana A. Yhtiön tarkoituksena oli hoitaa kuntien ja kuntayhtymien lääkäripäivystystä. Lääninhallitus oli hylännyt hakemuksen. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä olevaa työvoiman vuokraustoimintaa, jossa yhtiö ei anna palvelujaan suoraan potilaille, vaan julkisen terveydenhuollon yksikölle, ei voida pitää yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitettuna yksityisen terveydenhuollon palveluiden antamisena väestölle, eikä yhtiötä sellaisena laissa tarkoitettuna palvelujen tuottajana, jolle voitaisiin myöntää lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Laki yksityisestä terveydenhuollosta 2, 3 ja 4, 5 1 mom., 6 1 mom. Asetus yksityisestä terveydenhuollosta Kansanterveyslaki 14 1 mom. 2 ja 10 kohta Erikoissairaanhoitolaki 3 1 mom. 2 ja 10 kohta Työsopimuslaki 1 luku 7 3 mom. Ympäristöasiat KHO:2004:37 Ympäristönsuojelu - Lievästi saastunut maa - Meluvalli - Jäte - Hyödyntäminen - Ympäristölupa Ympäristölupahakemuksen mukaan vahvistetun asemakaavan mukaiselle suojaviheralueelle (EV), jolle kaavan mukaan sai rakentaa meluvallin, suunniteltuun meluvalliin sijoitettaviksi aiotut maamassat olivat peräisin kaupungin eri rakennuskohteista. Ne voivat myös olla kompostoituja tai muulla tavoin käsiteltyjä lievästi pilaantuneita massoja, jotka sisälsivät pieniä pitoisuuksia kaupunkialueelle tyypillisiä ainesosia kuten raskasmetalleja, arseenia ja orgaanisia yhdisteitä. Kysymyksessä oli aiottu jätteen hyötykäyttö, ja jätelain 6 :n 2 kohdan mukaan jäte on tietyin edellytyksin hyödynnettävä. Saman pykälän 4 kohdan mukaan jätteestä ei kuitenkaan saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristönsuojelulain 5 :n 2 momentissa taas säädetään, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on noudatettava muun ohessa jätelain 6 :ssä säädettyjä yleisiä velvollisuuksia. Lain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, että toiminta täyttää muun ohessa jätelain vaatimukset. Kun asiakirjoihin ei sisältynyt riittävää selvitystä meluvalliin sijoitettavien maamassojen laadusta ja kunkin maamassaerän sisältämistä haittaaineista, ei asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella voitu luotettavasti arvioida mainittujen maamassojen sisältämistä haitta-aineista, myös niiden mahdolliset yhteisvaikutukset huomioon ottaen, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa vaaraa tai haittaa. Kun otettiin huomioon myös meluvallin suunniteltu sijainti suhteellisen lähellä asutusta ja päiväkotia, ympäristöluvan myöntämiseen suunnitelman mukaiselle hankkeelle ei näissä oloissa ollut edellytyksiä. Ympäristönsuojelulaki 5 2 mom., 6, 7, 41 1 ja 2 mom. Jätelaki 4 ja 6 4 kohta KHO:2004:38 Polttonesteiden jakeluasema - Ympäristölupa - VOC-päästöt - Ilmansuojelu - Lupamääräys - Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Tankkaushöyryjen talteenotto - Stage 2 -talteenottolaitteisto Polttoaineen jakelutankkauksessa ulkoilmaan pääsevistä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC-yhdisteet) ei tankkausta suorittaviin autoilijoihin normaalitilanteessa kohdistunut sellaista havaittavaa vaikutusta, jolla olisi terveydellistä merkitystä. Kun lisäksi otettiin huomioon myös asiakkaan mahdollisuus suunnata asiointinsa kysymyksessä olevalla alueella sijaitseville muille, asiakastankkauksessa syntyvien höyryjen talteenottolaitteistoa käyttäville jakeluasemille, ei yksittäisille allergisille henkilöille aiheutuvaa riskiä tämän alueen olosuhteissa voitu pitää ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna terveyshaittana, jonka estämiseksi asiakastankkauksessa syntyvien höyryjen talteenottojärjestelmästä (Stage 2) olisi määrättävä ympäristöluvassa, jotta lupa voitaisiin myöntää. Asiakastankkauksessa syntyvien höyryjen talteenottojärjestelmää koskevan lupamääräyksen asettaminen ei ollut tarpeen myöskään ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin nojalla bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen tai muidenkaan säädösten noudattamiseksi. Kun otettiin huomioon yksittäisen huoltoaseman asiakastankkausten yhteydessä vapautuvien haitallisten yhdisteiden ilmeisesti vähäinen osuus tämän alueen ulkoilman yleisen laadun heikentymisessä sekä ympäröivän alueen luonne, edellä mainittua lupamääräystä ei ole ollut tarpeen asettaa myöskään ympäristönsuojelulain 43 :n nojalla ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi muutoin. Vaikka bensiinihöyryjen talteenotto tankkauksen yhteydessä oli helposti ja kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä, ja tarvittava tekniikka yleisesti käytössä ja saatavilla, ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin säännös päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten perustumisesta parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ei sellaisenaan edellyttänyt, että jokaisesta sellaisesta päästölähteestä, johon soveltuva paras käyttökelpoinen tekniikka on olemassa, olisi annettava päästöjä koskevia lupamääräyksiä. Myöskään ympäristönsuojelulain 4 :n 1 momentin 3 kohdan periaatesäännös ei sellaisenaan velvoittanut sanotunlaisen lupamääräyksen asettamiseen. Ympäristönsuojelulaki 3 1 mom. 3 ja 4 kohta, 4 1 mom. 3 kohta, 41 1 mom., 42 1 mom. 1 kohta ja 2 mom., 43 1 ja 3 mom. ja 51 Ympäristönsuojeluasetus 37 Valtioneuvoston päätös bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (468/1996) Momentti 15 Momentti 4/2004

16 2004_4lmu.fm Page 16 Wednesday, May 26, :39 PM KHO:2004:39 Vesiasia - Laiturin rakentaminen - Vesioikeudellinen lupa - Luvan pysyvyys - Luvan muuttaminen - Käyttöoikeus - Oikeuden luovuttaminen - Pakkohuutokauppa - Uusi omistaja C Oy oli tehdyillä kahdella kauppakirjalla luovuttanut tilan D:lle markan kauppahinnasta sekä määräalan tilasta ja määräalan edustalla sijaitsevalla vesialueella olevan venevalkamarakennusoikeuden B Oy:lle markan kauppahinnasta. Määräalan kauppaan ei kuulunut "osuuksia yhteisiin". Tila oli siirtynyt toimitetun pakkohuutokaupan jälkeen päivätyllä kauppakirjalla A:n omistukseen markan kauppahinnasta. Samalla kauppakirjalla A:lle oli siirtynyt omistusoikeus myös mainittuun määräalaan. Kauppaan ei kauppakirjan mukaan sisältynyt B Oy:n omistama ponttoonilaituri laitteineen eikä "vesiylioikeuden myöntämä venesataman rakentamisoikeus". C Oy oli luovuttanut lupapäätökseen perustuvat oikeutensa B Oy:lle. B Oy:n omistukseen näin tulleet ponttoonilaituri laitteineen ja venesataman rakennusoikeus eivät olleet kuuluneet kauppaan, jolla A oli saanut omistusoikeuden tilaan ja määräalaan sekä niiden omistukseen perustuviin yhteisalueosuuksiin. Kun otettiin huomioon vesilain 12 luvun 5 ja 6 :n 1 momentti, itse lupaan perustuvat, venesatamahankkeen toteuttamista varten myönnetyt oikeudet ja velvollisuudet kuuluivat edelleen B Oy:lle. Yhtiöllä oli näin ollen lupaan perustuva pysyvä käyttöoikeus laiturien rakentamista ja käyttämistä varten tarvittavaan vesialueeseen ja vesijättöalueeseen. Vesilaki 1 luku 9 Vesilaki 2 luku 6 2 mom. (553/1994), 7 ja 12 (553/1994) Vesilaki 12 luku 4 ja 5 (264/1961 ja 1278/ 1996) sekä 6 1 mom. KHO:2004:40 Maankäyttö ja rakentaminen - Rantayleiskaava - Kumoaminen - Luontoarvo- Mitoitus Järven keskimääräistä merkittävämmät luontoarvot oli otettava maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentin ja 73 :n 1 momentin mukaisesti huomioon rantayleiskaavan mitoitusperusteita laadittaessa. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Järven alueella aikaisemmin toteutettu paikoin hyvin tiheä rakentaminen ei kuitenkaan voinut olla peruste osoittaa kaavassa niin runsaasti uusia rakennuspaikkoja, että kaava ei täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n ja 73 :n rantayleiskaavan sisällölle asettamia vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 39 2, 3 ja 4 mom. ja 73 1 mom. Kuntalaki 90 KKO:N VALITUSLUVAT VL: Kiinteistönmuodostamislaki Rasite A:n omistamalla tilalla oli rasitteena oikeus tiehen ja venevalkamaan. A myi tilasta määräalan ja seuraavana päivänä koko tilan sopimatta rasitteesta kummankaan ostajan kanssa. Kysymys lohkotilan ja kantatilan oikeudesta rasitteeseen. VL: Tuhotyö - Törkeä tuhotyö Törkeä vahingonteko A oli sytyttänyt tulipalon kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kirkkorakennuksessa seurauksin, että kirkko oli tuhoutunut tulipalossa lähes kokonaan. Kysymys siitä, oliko A:n menettelyä pidettävä tuhotyövai vahingontekorikoksena. RL 34 luku 1 RL 34 luku 3 RL 35 luku 2 VL: Seksuaalirikos Asianomistajarikos Syyteoikeus - Syyteoikeuden vanhentuminen Kysymys siitä, täyttivätkö vuosina tapahtuneet alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistuneet seksuaaliset teot rikoslain 20 luvun 3 :n 3 momentissa (16/ 1971) tarkoitetun törkeän lapseen kohdistuvan haureuden tunnusmerkistön, sekä syyteoikeuden vanhentumisesta. Kysymys myös syyttäjän oikeudesta nostaa syyte yllä mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta seksuaalirikoksesta erittäin tärkeän yleisen edun perusteella, kun asianomistaja ei ollut määräajassa ilmoittanut tekoa syytteeseen pantavaksi. VL: Vahingonkorvaus Välimies Kysymys välimiehen vahingonkorvausvastuusta, kun välitystuomio kumottiin välimiehen esteellisyyden vuoksi. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokraasuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista

Lisätiedot

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston

HE 115/2004 vp. pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston HE 115/2004 vp Hallituksen esitys eduskunnalle euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman HE 195/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merenkulun ympäristönsuojelulain 3 luvun 6 :n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Eduskunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385 SISÄLLYS N:o Sivu 378 Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta... 2279 379 Laki isyyslain muuttamisesta... 2285

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 316. Laki

SISÄLLYS. N:o 316. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004 N:o 316 323 SISÄLLYS N:o Sivu 316 Laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja laiksi ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

LAKI ASIANAJAJISTA ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ. Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958

LAKI ASIANAJAJISTA ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ. Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958 A 1 LAKI ASIANAJAJISTA Annettu Helsingissä 12. päivänä joulukuuta 1958 1 Asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Edellä mainittua yhdistystä

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012)

This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111279 (accessed 11 Dec 2012) 1279/2011 Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2011 Sisäasiainministeriön asetus Maahanmuuttoviraston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 631/2011 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 631/2011 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan. N:o 411. Laki

SISÄLLYS. tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan. N:o 411. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2006 N:o 411 417 SISÄLLYS N:o Sivu 411 Laki Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013

Tilastolain uudistus. Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Tilastolain uudistus Tutkimusaineistojen etäkäytön esittelytilaisuus 5.6.2013 Uudistuksen tausta Asetus Euroopan tilastoista (EY) N:o 223/2009 EU:n tilastoalan käytännesääntöihin (CoP 2005) liittyvä vertaisarviointi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi aravarajoituslain, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004

Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2004 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö

Uudistuva lainsäädäntö Uudistuva lainsäädäntö Poliisitoiminnan näkökulma Poliisihallitus, poliisitoimintayksikkö, asehallinto Muutoksen tavoitteet Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ampumaratalaki. Lisäksi muutettaisiin ampuma-aselakia,

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Eduskunta. Hallintovaliokunta. 1. Johdanto

Eduskunta. Hallintovaliokunta. 1. Johdanto ULKOASIAINMINISTERIÖ Kansalaispalvelut KPA-20 Karoliina Hyttinen LAUSUNTO 03.11.2015 HEL7M0694-61 Eduskunta Hallintovaliokunta Viite Lausuntopyyntö 21.10.2015 Asia Asiantuntijalausunto: HE 54/2015 vp,

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot