KUTSUMUKSEN HINTA - STTL:n jäsentutkimus 2004 Sari Lakso

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSUMUKSEN HINTA - STTL:n jäsentutkimus 2004 Sari Lakso"

Transkriptio

1 SUOMEN TANSSITAITEILIJAIN LIITTO - FINLANDS DANSKONSTNÄRSFÖRBUND RY The Union of Finnish Dance Artists KUTSUMUKSEN HINTA - STTL:n jäsentutkimus 2004 Sari Lakso

2 SISÄLLYS Johdanto 4 1 TANSSITAITEILIJAN ASEMA SELVITYKSEN KOHTEENA Selvityksen tausta ja tavoitteet Aiemmat tanssitaiteilijan asemaa käsittelevät tutkimukset Tutkimusaineisto ja tietolähteet 12 2 SUOMEN TANSSITAITEILIJALIITON JÄSENKUNTA VUONNA Jäsenkategoria, koko ja rakenne Koulutustausta 16 3 TANSSITAITEILIJAN TYÖSUHDETURVA JA TYÖMARKKINA-ASEMA Työmarkkina-asema Työttömyys Työsuhteiden laatu ja työaika Alan työehtosopimukset Toimeentulolähteet Tulokäsitteet, veronalaiset tulot ja tanssin alan tulot 32 4 TAIDETANSSIPRODUKTIOIDEN TYÖSKENTELYOLOSUHTEET Taidetanssin julkinen tuki Suomessa Apurahaproduktiot Yrittäjä vai palkansaaja produktioiden työsuhdeproblematiikka Tanssiproduktioiden tuotanto ja budjetit 39 5 TANSSITAITEILIJOIDEN SOSIAALI- JA ELÄKETURVA, TÄYDENNYS- 42 JA JATKOKOULUTUS 5.1 Tanssitaiteilijoiden sosiaali- ja eläketurva Täydennys- ja jatkokoulutus Uudelleenkoulutus ja ammatinvaihtoon liittyvät tukipalvelut 46 6 TANSSITAITEILIJAN ASEMA VUONNA Lähteet ja kirjallisuus 51 Liitteet 54 Kannen kuva: Teemu Kyytinen ja Annika Nieminen Les enfants terribles kor. Thomas Freundlich Kuva: Thomas Freundlich 2

3 ESIPUHE Suomen Tanssitaiteilijain Liiton hallitus päätti syksyllä 2004 kohdentaa jäsenistölleen kyselyn koskien tanssitaiteilijoiden työtä, työskentelyolosuhteita ja työsuhteiden laatua. Samassa yhteydessä tiedusteltiin myös jatko- ja täydennyskoulutus sekä uudelleenkoulutustarvetta. Allekirjoittanut palkattiin osa-aikaisena projektityöntekijänä tehtävään ja vuoden 2005 alussa kysely postitettiin jäsenistölle. Tällä selvityksellä haluttiin kartoittaa niitä tanssin osa-alueita, mistä tarkennettua tutkimustietoa ei vielä ole olemassa: freelancereiden ja määräaikaisten työsuhteiden määrä ja laatu. Samoin selvitystä vailla olivat vapaan kentän tanssiproduktioiden budjetit ja produktioissa tehdyn palkattoman työn määrä. Aineiston avulla saadaan hiukan tarkempi kuva tanssitaiteilijoiden työstä ja nykyisistä työskentelyolosuhteista. Monilta osin tulokset ovat samankaltaisia aiempiin tietoihin nähden eikä isoja, merkittäviä eroja ilmennyt. Uuden tiedon osalta selvitys tekee pioneerityötä ja sen luotettavuus voidaan kyseenalaistaa ja tarkentaa tulevissa selvityksissä. Tämän selvityksen tekemisen mahdollisti saamani työllistämistuki. Kysymyksessä ei ole tieteellinen opinnäyte vaan Liiton ja jäsenistön käyttöön tarkoitettu työväline. Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka mahdollistivat tämän selvityksen syntymisen; Suomen Tanssitaiteilijain Liiton hallitusta hyvästä päätöksestä, Ulla Tenhusta avusta ja tuesta matkan varrella, Paula Karhusta konsultaatioavusta, Anne Saveljeffiä oikoluvusta, TeMen toimistoa tsempistä ja avusta sekä kaikkia niitä henkilöitä, jotka omalla panoksellaan ovat myötävaikuttaneet selvityksen syntymiseen. Matkalla olen oppinut paljon! Helsingissä Sari Lakso 3

4 Johdanto Tanssitaiteen merkitys ja yhteiskunnallinen rooli on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana radikaalisti. Taidetanssin ammatillinen työskentely on laajentunut baletin ja nykytanssin lisäksi eri tanssilajien soveltaviin tehtäviin vapaa-ajan, sosiaali- ja terveyssektorin alueille. Tanssitekniikoiden kehittyminen, teknologian aluevaltaukset luovan työn sektorilla, tanssiryhmien määrän ja yleisömäärien kasvu ovat kehityssuuntina olleet sekä kansallisia että maailmanlaajuisia. Suomessa koulutuspolitiikan hedelmät näkyvät selkeästi tanssitaiteen toimintavolyymissa, näkyvyydessä ja tasossa. Koulutustaso on korkea kaikilla tanssitaiteen osa-alueilla. Samansuuntaista kasvua ja kehitystä ei ole tapahtunut tanssitaiteilijoiden työskentely- ja toimintaedellytyksissä. Yhä edelleen tanssitaiteilijat kohtaavat jokapäiväisessä työssään sekä taloudellisia että työn jatkuvuuteen liittyviä rasitteita, mikä korreloituu suoraan taiteilijoiden työskentelyolosuhteisiin ja sitä kautta taiteilijoiden henkiseen hyvinvointiin. Yksi valtion taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen ja nykyisen hallituksen kulttuuripoliittisista tavoitteista on mm. taiteilijoiden henkisten ja fyysisten työskentely- ja toimintaedellytysten parantaminen. 1 Elinvoimansa osoittaneen taiteenlajin kohdalla kamppailu asianmukaisista työskentelyolosuhteista saattaa muodostua kehityksen esteeksi. Toisaalta niiden puuttuminen voisi pahimmillaan johtaa taiteenlajin kuihtumiseen. Tässä yhteydessä ei ole turhaa puhua yksilön perusoikeudesta työskennellä kouluttautumallaan alalla ja oikeudesta saada korvaus tehdystä työstä. Se on jokaisen taiteilijan sivistyksellinen perusoikeus. Tarvittava kehitys tällä sektorilla ei ole ainoastaan seuraava askel, jonka yhteiskunta on velkaa jokaiselle yksittäiselle tanssitaiteilijalle taiteellisesta panoksesta. Sillä on kriittinen merkitys myös itse taiteenalalle. 2 Toimenpide-ehdotuksia alalla vallitsevan tilanteen korjaamiseksi esitettiin vuonna 1999 julkaistussa tanssitaidepoliittisen työryhmän muistiossa (Tapoli). 3 Osa tavoitteista ja ehdotuksista on saavutettu. 1 TAO periaatepäätös valtion taide- ja taiteilijapoliittisesta ohjelmasta Beyond performance, Mindy N.Levine Tanssin tila ja tulevaisuus

5 Tämän selvityksen tavoitteena on koota uutta tietoa tanssitaiteilijoiden työn ja työskentelyolosuhteiden laadusta olemassa olevan aineiston lisäksi sekä tuoda esiin epäkohdat ja ongelmat, joita taiteenalalla yhä esiintyy. Alalla vallitseva alipalkkaus, työttömyys ja kehno sosiaaliturva eivät muutu ilman valtion vahvaa panostusta ja tarpeellisten lainsäädännöllisten muutosten läpivientiä. Selvityksessä tarkastellaan tanssitaiteilijan asemaa työmarkkinoilla Suomen Tanssitaiteilijain Liiton vuonna 2004 teettämän kyselytutkimuksen aineiston avulla. Tähänastiset selvitykset ovat tarkastelleet alaa ryhmien tai alan rakenteiden kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin tekijän ja yksilön näkökulma ongelmineen. Samanaikaisesti selvitys pyrkii avaamaan kokonaiskuvaa alan erityispiirteistä ja tarkentamaan joitain tilastollisia vääristymiä. Aineisto on koottu Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenistöltä ja tutkimusjoukkoon kuuluu vain ammattiliiton jäseniä. Aiempien tutkimusten perusteella tanssitaiteilijoiden järjestäytymisaste tiedettiin korkeaksi. Valitun perusjoukon (N=651) katsottiin tuovan esille alan ominaispiirteitä. Taiteilijajärjestöihin järjestäytyneistä tanssitaiteilijoista 86 % kuuluu Suomen Tanssitaiteilijain Liittoon. Kun otosaineiston demografisia piirteitä vertailtiin perusjoukosta jo saatuihin tietoihin, todettiin aineiston edustavuus riittävän kattavaksi. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Mahdolliset Suomen Kansallisbaletissa esiintyvät epäkohdat jäävät tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä baletin tanssijat ovat järjestäytyneet eri ammattiliittoon. Laskennallisesti kansallisbaletin tanssijat ovat mukana työnantajasektorin taulukoissa. Selvityksen 1. ja 2. luvussa käydään läpi hankkeen tavoitteita, aineiston kokoamisen perusteita, tutkimusjoukon rakennetta ja aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusaineistoa. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työmarkkina-asemien eroja ammattiryhmittäin ja eri toimeentulolähteitä. Lisäksi työttömyyden tilastoinnin ongelmia valotetaan eri lähdeaineistoja vertailemalla. Neljännessä luvussa tarkastellaan apurahaproduktioiden työskentelyolosuhteita ja työsuhdeproblematiikkaa. Viidennessä luvussa käydään läpi sosiaali- ja eläketurvaan liittyviä puutteita ja täydennys- jatkokoulutuksen tilannetta. 5

6 1. TANSSITAITEILIJAN ASEMA SELVITYKSEN KOHTEENA Tanssitaiteilija 2000-luvun Suomessa toimii hyvin poikkeuksellisessa työympäristössä. Työmarkkina-asemaerojen kasvaminen on johtanut siihen, että normaaliin työsuhteeseen työllistyminen ja vakaan työmarkkina-aseman säilyttäminen on vaikeaa kaikilla ammattialoilla, ei pelkästään taiteilijoilla. 4 Tanssin ammattikentältä puuttuvan laitosverkoston ja heikon infrastruktuurin vuoksi suurin osa tanssitaiteilijoista työskentelee freelancereina. Vakituisessa työsuhteessa toimivia tanssitaiteilijoita on vähän. Työsuhteet ovat lyhyitä, päällekkäisiä ja työnantajia on useita. Epäsäännöllistä tuloa saadaan monesta eri lähteestä. Enemmistö tekee töitä tanssijatanssinopettajina, tanssija-koreografeina, tanssinopettaja-koreografeina tai näitä kaikkia yhdessä. Lisäksi toimitaan tanssin alan ja muiden alojen ei-taiteellisissa työtehtävissä. Apurahoituksen rooli taiteellisen työn mahdollistajana on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Taiteilijoiden ja tuettavien taiteenalojen lukumäärä on kasvanut kahdenkymmenen vuoden aikana ja samanaikaisesti taiteilijoiden työllistämisongelmat lisääntyneet. Työmarkkinoiden hallitsemattomuus on heijastunut tanssitaiteilijoiden vaatimattomaan tulotasoon sitä edelleen heikentävästi. Tehdyn jäsenkyselyn avulla haluttiin selvittää mm. seuraavia asioita: Millainen on jäsenkunnan rakenne? (koulutustausta, ikäjakauma, jäsenyyden laatu) Millainen on heidän työmarkkina-asemansa? (Työsuhde, freelancer, yrittäjä) Työsuhteiden laatu? (määräaikaisten ja vakituisten työsuhteiden määrä, työsopimukset, työehtosopimusten noudattaminen) Taiteellisen ja ei-taiteellisen työn osuus tulonmuodostuksesta Mikä on freelancereiden tulotaso ja lukumäärä Kuinka suuri on palkattoman työn osuus apurahaproduktioita työstettäessä Apurahaproduktiobudjettien suuruus ja palkkoihin käytetty osuus Täydennys- ja jatkokoulutustarve 4 Rensujeff

7 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenkunnan rakennetta, työmarkkina-asemaa ja työsuhteiden laatua vuonna Kyselytutkimuksesta saatua aineistoa vertaillaan jo olemassa olevaan lähdeaineistoon. Selvityksen taustalla on jäsenistömme epätoivoinen tilanne, sen todentaminen ja siitä tiedottaminen. Tanssitaiteilijoiden kohdalla tilastokeskuksen väestölaskentaan perustuvaa tietoa pidetään hyvin epävarmana tietolähteenä, sillä taiteilijat määritetään eri kriteereillä kuin esimerkiksi taidehallinnon piirissä. Vapaat taiteilijat ja freelancerit, joita jäsenkuntamme enemmistö edustaa, jäävät helposti väestölaskentatiedoissa työlliseen työvoimaan luokiteltavien ulkopuolelle. Kuten myös ne taiteilijat, jotka toimivat toisessa ammatissa tai työssä. Tilastokeskuksen väestölaskennassa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Heistä saadut tiedot perustuvat työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Taiteilijajärjestöjen kohdalla päällekkäisjäsenyydet, toimimattomat jäsenet ja järjestöjen ulkopuolella toimivat taiteilijat saattavat vähentää kokonaisotannan luotettavuutta. Freelancereiden määräksi on arvioitu 70 % tanssin alalla työskentelevistä. 5 Heidän tulotasoaan ei ole aikaisemmin kartoitettu tässä mittakaavassa. Teatterin tiedotuskeskus julkaisee vuosittain Teatteritilastot kirjaa, joka sisältää valtionosuutta saavien tanssiteattereiden keskipalkat, mutta ei vapaiden ryhmien ja freelancereiden ansiotuloja ja keskiansioita. 6 Nämä em. seikat antavat hiukan vääristyneen kuvan tanssitaiteilijoiden asemasta. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton näkökulmasta freelancereiden tilanne on tuntuvasti huonompi. Vapaan kentän ryhmien osalta tilastointia on pyritty kehittämään Teatterin tiedotuskeskuksessa. 7 Suurin osa tanssitaiteilijoista työskentelee tanssin vapaalla kentällä, joka tarkoittaa kaikkea teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella tapahtuvaa tanssin ammatillista toimintaa. 5 Tieto perustuu yleiseen mutu-tuntumaan. Asiaa ei ole todennettu tutkimuskeinoin. 6 Teatterin tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema Teatteritilastot 7 Titta Ylinen, Teatterin tiedotuskeskuksen tilastosihteeri 7

8 Toimintaa on ryhmissä, yksittäisten taiteilijoiden muodostamissa ja produktiokohtaisissa työryhmissä ja erilaisissa projekteissa. Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluu 11 VOS tanssiteatteria, jotka pystyvät työllistämään vakinaisesti 38 tanssitaiteilijaa. Vapaalla kentällä määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on kartoittamatta. Tietoa palkattoman työn osuudesta apurahaproduktioita tehtäessä on kaivattu pitkään. Taloustilastointi yksittäisten koreografien produktioista on toistaiseksi tekemättä. Kyselytutkimuksen aineisto kertoo itsenäisten koreografien produktiokohtaisten työryhmien työskentelyolosuhteista. Monissa tapauksissa työskennellään palkatta ja talkoovoimin tai hyvin vähäisillä korvauksilla. Fakta on tiedossa tanssin alalla toimivien keskuudessa, mutta onko tilanne yhtä selkeä alan rahoituksesta päättäville. Eläkkeelle jääneen Helsingin kulttuurijohtaja Yrjö Larmolan toteamus Helsingin Sanomissa pääkaupunkiseudun nälkäpalkalla työskentelevistä tanssitaiteilijoista ei ole tuulesta temmattu. Saadaksemme ajanmukaisen kuvan tanssitaiteilijoiden perustilanteesta tarvitsemme säännöllistä julkaistavaa tietoa koko tanssin kentästä. Säännöllisesti julkaistavaa tilastotietoa kulttuurityövoimasta ei ole ollut saatavilla. Vuonna 2004 tilastokeskus on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on vuosittain päivitettävä tilastollinen ammattirekisteri. Ensimmäiset tiedot rekisteriin kootaan vuodelta 2004 ja rekisterin päämääränä on korjata ammattitietoihin liittyviä puutteita. Ensimmäiset tiedot julkaistaan vuonna Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen kulttuuriammatteja koskevat tiedot on tähän asti kerätty viiden vuoden välein tehtävistä väestölaskennoista. Viimeksi laskenta on tehty vuodenvaihteessa Tilastokeskuksen viralliset työvoimatilastot ovat sektorin rajaamisen kannalta ongelmallisia, sillä tanssialan työvoima tilastoidaan yleisesti kulttuuritoimialaan ja mm. koulutuksen osalta tilastot sisältävät teatteri- ja tanssialan tiedot yhteenlaskettuina. Tilastokeskuksen tarkemmat tiedot perustuvat tanssin osalta Teatterin ja Tanssin tiedotuskeskuksen julkaisemiin tilastoihin ja tilastokeskuksen työvoimatilastot ilmestyvät vain joka toinen vuosi. Työvoimaministeriön kuukausittaisista tilastoista löytyvät koko maan tanssialan työnhakijat, työttömät työnhakijat ja avoinna olevat työpaikat. Näihin tilastoihin lasketaan tanssijat ja koreografit, tanssinopettajat on tilastoitu erikseen opettajien ryhmään. 8 Tilastolinkki

9 Taiteen Keskustoimikunnan tutkimusyksikössä on selvitetty taiteilijan asema-projektissa taiteilijoiden toimeentuloa taiteenalakohtaisesti. Näissä lähdeaineistona on käytetty rekisteritietoja ja muita aineistoja. Viimeisimmässä Kaija Rensujeffin raportissa Taiteilijan asema (2003) kysely kohdistettiin kaikille taiteenaloille ja kyselytutkimuksessa olivat mukana vuonna 2000 valtiolta apurahan saaneet taiteilijat ja taiteilijajärjestöjen jäsenet. Sitä edellinen Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön tanssitaiteilijoiden toimeentuloa kartoittava tutkimus on vuodelta 1995, joka perustui matrikkelikyselyyn ja rekistereistä saatuihin tietoihin. (Karhunen ja Smolander: Tanssitaiteilija lähikuvassa, 1995) 9

10 1.2 Aiemmat tanssitaiteilijan asemaa käsittelevät tutkimukset Taiteen Keskustoimikunnan tutkimusyksikkö on julkaissut 80-luvulta lähtien taiteenalakohtaisia selvityksiä taiteilijoiden toimeentulosta ja yhteiskunnallisesta asemasta luvulla tehtiin ensimmäiset tutkimukset mm. tanssitaiteen alalla toimivan taiteilijakunnan (Hautala 1977) 9 rakenteesta ja taloudellisesta asemasta. Näitä tutkimuksia ovat seuranneet luvulla toteutettu taiteilijan asema tutkimusprojekti Taiteen Keskustoimikunnassa. Tanssitaiteilijoita koskevan osuuden kokosivat Paula Karhunen ja Anki Smolander (Tanssitaiteilija lähikuvassa 1995). 10 Teatterikorkeakoulun julkaisema Tanssiko muka työtä, 1998 (Laura Jännes) käsitteli tanssitaiteilijoiden työllisyyteen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä. Aineisto on kerätty sekä teemahaastatteluna että lomakekyselynä ja sisältää tanssin rakenteiden selvittämisen lisäksi visioita ideaalista tulevaisuudesta ja työllisyystilannetta parantavia ehdotuksia. 11 Tutkimukset ovat kuitenkin harvoin antaneet varsinaisia toimenpidesuosituksia taidepoliittiselle päätöksenteolle. Tämän tyyppisistä julkaisuista Opetusministeriön nimeämän työryhmän Tanssitaidepoliittinen muistio Tanssin tila ja tulevaisuus vuodelta on antanut selkeitä toimenpidesuosituksia tanssitaiteen tilanteen kohentamiseksi. Yhä edelleen monet muistiossa esiin tuodut ongelmat ovat ajankohtaisia. Tanssin tiedotuskeskuksen julkaisema Askel tulevaisuuteen raportti nosti esille vapaan tanssin kentän ongelmat ja esitti tanssin aluekeskusverkoston luomista. 13 Opetusministeriön nimeämä työryhmä vuoden 2003 lopulla otti selvittääkseen mahdollisen verkoston perustamisen ja vuoden 2004 lopulla ensimmäiset aluekeskukset aloittivat toimintansa. Viime vuosina kulttuurin taloustiede on vaikuttanut taiteen ja taiteilijan aseman sekä taidepolitiikan tutkimukseen. 14 Taiteellista työtä pidetään tärkeänä yhteiskuntien kokonaisuuteen ja kehitykseen sidoksissa olevana elementtinä. Näemme tämän selvityksen yhtenä merkittävimpänä tehtävänä toimia tietolähteenä taidepoliittiselle päätöksenteolle alamme osalta. 9 Rensujeff, Karhunen & Smolander, Jännes, Tanssin tila ja tulevaisuus Askel Tulevaisuuteen raportti, Kaija Rensujeff, 2003 s.10 10

11 Edellä esiteltyjen tutkimusten kautta on saatu tietoa ja asiantunteva yleiskuva tanssitaiteilijan heikosta sosioekonomisesta asemasta. Tanssitaiteilijat työskentelevät pääasiallisesti lyhyissä työsuhteissa pätkätyöläisinä ja useissa eri ammateissa. Opetustyö on merkittävä tulonlähde, sillä tanssijan ura on lyhyt ja lopettamisen suurimmat syyt ammatin alhainen toimeentulo, vammautuminen, perheen perustaminen tai ikä. Suomen Kansallisbaletti ja Helsingin Kaupunginteatteri ovat suurimmat yksittäiset esiintyvien tanssitaiteilijoiden työllistäjät. Vertailtaessa tanssitaiteilijoiden tulotasoa muihin taiteilijaryhmiin, ainoastaan kuvataiteilijoilla on alhaisempi palkkataso. Eläketurva on edelleen puutteellinen ja ainoastaan Kansallisbaletin tanssijat pääsivät vielä vuoteen 1995 asti eläketurvajärjestelmän piiriin, joka takasi heille eläkkeen 44 vuotiaina 22 vuoden tanssijauran jälkeen. Tanssijoiden uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksista ja aktiiviuran päättymisestä on tehty selvitys vuonna 1993 Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa (Johanna Laakkonen) Selvitys tanssijoiden aktiiviuran päättymisestä ja uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksista. Taisto I (1995) ja II (2000) toimikunnat ovat sisällyttäneet tanssijoiden uudelleenkoulutuksen ja aktiiviuransa päättävien tanssijoiden tukitoimet tekemiinsä selvityksiin ja raportteihin, mutta toistaiseksi hallinnonalojen yhteistyön puutteen takia asia on edelleen ratkaisematta. Vuoden 2004 lopulla The advance-project julkaisi kansainvälisen raportin koskien tanssijoiden uudelleenkoulutusta ja siihen liittyvää akuuttia tarvetta eri puolilla maailmaa. Raportti kartoittaa ja tarjoaa ratkaisumalleja sekä ehdotuksia uudelleenkoulutuksen ja tukitoimien käynnistämiseksi. Vaihtoehtoja on olemassa, jos valmiutta ja sitoutumista asialle löytyy. Ainoastaan Kanadassa, Hollannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa on toistaiseksi viralliset asiaa hoitavat keskukset tai organisaatiot, joissa uudelleenkoulutusta tukipalveluineen on saatavilla. Tanssijoiden uudelleenkoulutus ja ammatin vaihtoon liittyvien tukipalveluiden puuttuminen on epäkohta, jonka ratkaiseminen on mahdollista urheilijoiden esimerkkimallin mukaisesti Laakkonen johanna, Selvitys tanssijoiden aktiiviuran päättymisestä ja uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksista

12 1.3 Tutkimusaineisto ja tietolähteet Tutkimusjoukko koostuu otoksesta Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäseniä, eläkeläis- ja kannattajajäseniä lukuun ottamatta. Tutkimuksen aineisto koottiin vuoden 2005 tammihelmikuun aikana strukturoituna postikyselynä. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenmäärä vuoden 2004 vaihteessa oli 651. Lisäksi tilastotietoja selvitykseen on koottu Työministeriöltä, Tilastokeskukselta, Tanssin ja Teatterin tiedotuskeskuksilta, Taiteen Keskustoimikunnan julkaisuista Tanssitaiteilija lähikuvassa, Taiteilijan asema, Taiteilija Suomessa ja Tanssitaiteilijain liiton jäsenrekisteristä, Suomen Muusikkojen liitolta, Suomen Näyttelijäliitolta ja alueellisilta taidetoimikunnilta. Kysely lähetettiin yhteensä 600:lle ammattilais-, opiskelija- ja koejäsenelle. Kyselylomake postitettiin ainoastaan kerran (numeroimattomana) ja sähköpostitse lomake osoitettiin kaksi kertaa sähköpostijäsenrekisterissä mukana oleville 400 jäsenelle. Lomakkeeseen pyydettiin vastaamaan nimettömänä olettaen vastaamisen kynnyksen olevan tuolloin matalampi. Selvitykseen saatiin vastaus 142 tanssitaiteilijalta ja vastausprosentti oli 24. Aineisto jaettiin alaryhmiin ammateittain toimenkuva määritelmien mukaisesti ja aineiston pienuuden takia tarkasteltavana on koko saatu otos. Lomakkeiden täyttöaste oli hyvä. Nelisivuinen kyselylomake (liite 1) sisälsi kysymyksiä jäsenkunnan rakenteesta, koulutustaustasta, työsuhdeturvasta, työmarkkina-asemasta, vuosituloista, apurahoista, tanssiproduktioiden palkkauksesta, sosiaali- ja eläketurvasta sekä täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksesta. Kysymykset pyrittiin muotoilemaan niin, että vastauslomakkeen täyttäminen ei veisi kohtuuttomasti aikaa ja saisimme mahdollisimman paljon tarkennettua tietoa. Lomakkeen tiivistäminen 4 sivuun muokkasi lomakkeen lopullisen muodon ja rakenteen. Saadussa palautteessa kritisoitiin tehtyjen työtuntimäärien kirjaamisen mahdottomuutta jälkikäteen. Vaikeusaste produktioiden työtuntimäärien ja kokonaiskeston erittelyjen osalta kohdassa 16 oli liian korkea. Se näkyi saaduista vastauksista. Henkilökohtaisten tulotietojen kysely liiton puolelta muutoin kuin jäsenmaksujen yhteydessä on harvinaista ja nimitietoja ei kerätty. Ongelmana aiemmissa tutkimuksissa on ollut taiteellisesta työstä saadun tulon erittely muusta työstä saaduista tulosta. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa tiedot on kerätty vero- 12

13 tusaineiston pohjalta. Tässä selvityksessä pyydettiin vastaajia erittelemään tanssin alan työstä saadut tulot muusta veronalaisesta työstä saaduista tuloista. Ammattitanssitaiteilijaksi määritellään tässä selvityksessä Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenet. Vastaajajoukko edustaa sekä ikänsä, asuinpaikan että sukupuolen suhteen hyvin perusjoukkoa. Alkuperäinen perusjoukko (STTL:n jäsenmäärä) 651 Poistot (eläkeläisjäsenet ja kannattajajäsenet) 51 Lopullinen perusjoukko 600 Vastaajat eli tutkimusjoukko 142 N=126 / M=16 Vastausprosentti 24 % Saaduista vastauksista taiteilijat luokiteltiin alaryhmiin (tanssijat, tanssinopettajat, koreografit, apurahalla työskentelevät). Apurahojen saajia eli taiteilija-apurahalla työskenteleviä tutkimusjoukossa oli 15 henkilöä. 13

14 2. SUOMEN TANSSITAITEILIJAIN LIITON JÄSENKUNTA VUONNA 2004 Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, tanssialan ammattiliitto ja kulttuurijärjestö perustettiin vuonna 1937 Suomen Kansallisbaletin miestanssijoiden aloitteesta. Liitto toimii alan yhteiskunnallisena ja taiteellisena vaikuttajana, kulttuuripoliittisena etujärjestönä sekä pyrkii kehittämään jäsenistön työsuhdeturvaa, työolosuhteita, työllisyyttä sekä tekijänoikeudellista asemaa. Perustamiskokouksen 47 jäsenestä liiton jäsenmäärän kehitys on ollut kasvusuuntainen ja muutos vuodesta 1969 vuoteen 2004 jopa 268 %. Ainoastaan kuvataiteilijoiden osuus on kasvanut enemmän kuin tanssitaiteilijoiden määrä viimeisten 30 vuoden aikana. Kaikista taiteenalojen järjestöistä tanssitaiteilijoiden osuus on 3 %. 16 Vuonna 2004 Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenmäärän kasvu oli 5,5 %. Jäsenkunnan rakenne on muuttunut vuosien kuluessa. Kansallisbaletin tanssijoiden erottua vuonna 1971 perustettiin Suomen Tanssipedagogien liitto, joka kokosi tanssinopettajat omaksi liitokseen. STTL:n ja STPL:n fuusioituminen vuonna 1998 kokosi ammattiryhmät taas yhteen. Suomen Kansallisbaletin tanssijat (107) kuuluvat Suomen Muusikkojen Liittoon. Näyttelijäliittoon kuuluu 66 tanssijaa (sis. eläkeläiset ja ulkomailla asuvat). Vuoden 2004 lopussa Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenmäärä oli 651 ja jäsenkuntaan kuuluu sekä tanssijoita, tanssinopettajia, koreografeja että alan opiskelijoita. Liiton varsinaisia jäseniä kutsutaan ammattilaisjäseniksi. Liitolla voi lisäksi olla koejäseniä, oppilasjäseniä, kannattajajäseniä, vapaajäseniä ja kunniajäseniä. Ammattilaisjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on tanssijan, koreografin tai tanssipedagogin ammattitutkinto tai 2) jolla on vakinainen kiinnitys tanssiryhmään tai 3) joka on päätoimisesti työskennellyt tanssin alalla vähintään kahden vuoden ajan tai tai 4) jonka muut ansiot alalla perustuvat yleisesti tunnettuihin tosiseikkoihin. 17 Arvio järjestäytymättömistä tanssitaiteilijoista on välillä eli yhteensä koko maassa työskentelee noin tanssin ammattilaiskriteerit täyttävää taiteilijaa. Yhdessä Näyttelijäliiton ja Muusikkojen liiton tanssijajäsenten kanssa järjestäytyneiden tanssitaiteilijoiden lukumäärä on 824. Tutkimusjoukosta 10 % kuului myös 16 Arpo, Taiteilija Suomessa 17 Suomen Tanssitaiteilijain Liiton säännöt 14

15 seuraaviin ammattijärjestöihin: OAJ, STS, AKAVA., AEK, STOPP, Yliopiston lehtorien liitto, Suomen Näyttelijäliitto ja Svenska Teaterförbundet. 2.1 Jäsenkategoria, koko ja rakenne Vaikka naisten osuus on kasvanut useilla taiteenaloilla, tanssitaide on aina ollut naisvaltainen ala. Vuonna 1995 naisten osuus oli jo noussut 81 %:iin. Tutkimusjoukosta 89 % on naisia ja vastaavasti Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenistä 87 %. Tanssitaiteen heikkoa yhteiskunnallista asemaa on usein selitetty alan naisvaltaisuudella. Viimeisten tutkimusten mukaan tanssitaiteilijoiden iän keskiarvo on noussut 31 vuodesta 18 (1995) 36 vuoteen (2000). 19 Tutkimusjoukon iän keskiarvo on 34,3 vuotta ja suurimman ikäryhmän muodostivat 70-luvulla syntyneet, joiden osuus on 46 % vastanneista. Miesten iän keskiarvo on 32,8 vuotta ja naisten 34,1 vuotta. Väestölaskentatietojen mukaan vuonna 2000 tanssitaiteilijoiden keski-ikä oli 32 vuotta. Tanssitaiteilijakunnan maantieteellisen sijoittumisen pääpaino on pääkaupunkiseudulla, missä 57 % tanssitaiteilijoista työskentelee. Tilanne on pysynyt samana vuodesta Tässä suhteessa muut taiteenalat edustavat samaa painotusta ja elokuva-alan taiteilijoista jopa 78 % asuu pääkaupunkiseudulla. 20 Tanssin aluekeskusten perustaminen vuoden 2004 lopulla ja tanssinalan ammatillisen koulutuksen määrätietoinen sijoittaminen eri puolille Suomea on helpottanut pääkaupunkiseudun taiteilijakasaumaa. Vielä 70-luvulla 81 % tanssitaiteilijoista asui Helsingissä. 21 Tutkimusjoukon alueellinen jakauma vastaa lähestulkoon STTL:n jäsenistön sijoittumista eri puolille Suomea. Taulukko 1. Tanssitaiteilijoiden sukupuolijakauma, ikä ja asuinalue vuonna 2004 % -osuus SUKUPUOLI 2004 n=142 N 89 M 11 ASUINALUE Etelä-Suomi ja pks 67 Länsi-Suomi 20 Itä-Suomi 9 Oulu ja Lapin lääni 4 IKÄ Karhunen & Smolander Rensujeff Rensujeff

16 2.2 Koulutustausta Tanssialan koulutusmahdollisuuksia on monenlaisia yleissivistävästä koulutuksesta yliopistotasoiseen koulutukseen asti. Myös harrastustavoitteisia kursseja järjestetään runsaasti. Eräillä lukiokoulutuksen järjestäjillä tanssi kuuluu erityistehtäväalueena opetukseen tai lukio voi kokonaisuudessaan olla painottunut tanssin alaan. Suomessa kolme lukiota on ottanut tanssin erityistehtäväalueekseen; Kuopion yhteiskoulun musiikkilukio, Sibelius-lukio Helsingissä ja Vaskivuoren lukio Vantaalla. Samoin muutamien kansanopistojen linjoista ja kursseista löytyy tanssialan linjoja, jotka valmentavat jatkokoulutukseen. Helsingin Evankelinen Opisto, Lahden kansanopiston tanssi-ilmaisun kevätlinja, Pohjois-Karjalan Opiston tanssilinja ja Karjaan Västra Nylands folkhögskolan tarjoavat erimittaisia ja sisältöisiä opintojaksoja sisäoppilaitosmuotoisesta opiskelusta viikonloppukursseihin. 22 Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan tutkintoon johtavaa tanssialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Koulutustarjonta on laaja: tanssia, opettamista, koreografian tekoa ja tuottamista taiteen perusopetuksen tasolta aina tohtoriksi saakka. Korkeinta tanssialan koulutusta tarjoaa Helsingissä Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitos tanssijan ja koreografin koulutusohjelmissa ja tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos tanssinopettajan koulutusohjelmassa. Tanssitaiteen laitoksella voi suorittaa sekä alemman (kandidaatin) että ylemmän (maisterin) korkeakoulututkinnon. Jatkotutkintoina on mahdollista suorittaa tanssitaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot joko tieteellis- tai taiteellispainotteisina. Ammattikorkeakoulut Oulussa (1991), Kuopiossa (1987) ja Turussa (1992) tarjoavat kukin tanssinopettajan nelivuotista koulutusta eri tanssilajeissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksiköstä valmistutaan tanssinopettajan koulutusohjelmasta klassisen baletin, kansantanssin tai kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehdoista. Kuopion eli Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin yksikkö antaa valmiudet tanssinopettajaksi klassisen baletin ja tanssikasvatuksen suuntautumisvaihtoehdoista. Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian tanssin suuntautumisvaihtoehdossa tavoitteena on tanssinopetusta ja tanssitaidetta edistävän taideopettajan kouluttaminen. Toisen asteen tutkintoon johtavaa kolmivuotista ammatillista koulutusta antavat Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitos, Outokummun oppimiskeskus sekä Tampereen 21 Hautala 22 Työvoimatoimiston kokooma: Teatteri- ja tanssialan koulutusmahdollisuuksia 16

17 (2002) ja Turun (1993) Konservatoriot. Kaikista oppilaitoksista pätevöidytään tanssijaksi mm. nykytanssin, populaari- musikaalitanssin, kansantanssin, jazztanssin ja klassisen baletin suuntautumisvaihtoehdoista. 23 Vuodesta 1983 Teatterikorkeakoulun yhteydessä toimineelta tanssitaiteen laitokselta on vuoden 1987 jälkeen valmistunut 2004 mennessä 231 opiskelijaa. 24 Tällä hetkellä opintojaan Teatterikorkeakoulussa suorittaa 128 opiskelijaa, II asteen ammattioppilaitoksissa 120 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 122 opiskelijaa eli koko Suomen oppilaitokset yhteenlaskettuina 370 opiskelijaa. Tulevan kymmenen vuoden aikana arvioidaan II asteen ammattioppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuvan 715 opiskelijaa eli Suomen ammattikentän jäsenmäärä näiden lukujen valossa on lähes kaksinkertaistumassa vuoteen 2014 mennessä. 25 Viimeisimmän tutkimuksen mukaan (Rensujeff 2003) tanssitaiteilijoista 79 %:lla on tutkintoon johtava tanssialan koulutus. 26 Sama tulos saatiin tutkimusjoukoltamme. Ainoastaan 10 %:lla ei ollut tanssialan tutkintoon johtavaa koulutusta ja he edustivat lähestulkoon kaikki ammattiin työn kautta kouluttautuneita. Enemmistö heistä oli 40- ja 50- luvuilla syntyneitä. Tutkimusjoukosta prosentuaalisesti suurin joukko oli korkeakoulutuksen saaneet, joista 25 %:a ilmoitti kouluttautuneen Teatterikorkeakoulussa tai muussa vastaavassa ylintä opetusta antavassa oppilaitoksessa kotimaassa tai ulkomailla. Ulkomailla koulutuksen saaneet olivat opiskelleet mm. seuraavissa oppilaitoksissa: University of Surrey Guildfordissa, Laban Centre for Movement and Dance ja London Contemporary School Lontoossa, Danshögskolan Tukholmassa ja Hogeschool voor de Kunsten Arnhemissa. Suomessa muita ylintä opetusta antavia oppilaitoksia Teatterikorkeakoulun lisäksi edusti Jyväskylän yliopisto, josta valmistuu mm. liikuntatieteen maistereita. Vuonna 2004 tanssitaiteen maisterin tutkinnon hinta oli euroa. 27 Teatterikorkeakoulun teettämässä sisäisen koulutuksen arvioinnissa suurin osa opettajista oli huolissaan tanssitaiteen työllisyystilanteesta. Koulutuksellisina kehittämiskohteina työllisyyden kohentamiseksi mainittiin mm. koulutuksen yhteydessä kiertävä tanssiryhmä, harjoittelu ammattikentällä ja kontaktien luominen ammattikenttään jo opiskeluaikana. 23 Tutkintoon johtava tanssialan koulutus Suomessa; Turun taideakatemian julkaisu 24 Teatterikorkeakoulun tiedottaja Jaana Forsström 25 OPM:n tanssi- teatteri- ja musiikkitoimikunnan alaisen tanssijaoston raportti 26 Rensujeff 2003, s Teatterikorkeakoulun vuosikertomus

18 Naisten ja miesten välillä ei ilmennyt koulutukseen liittyviä eroja. Osuudet jakautuvat myös samankaltaisesti suhteessa liiton jäsenistön määrään ja tutkimusjoukkoon. Päällekkäisten tutkintojen osuus oli 11 %. Laskettaessa päällekkäisiä tutkintoja otettiin huomioon myös tutkintoa vielä suorittavat. Päällekkäiset tutkinnot muodostuivat pääasiassa toisen asteen ammatillisen tai opistoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun tai korkeakouluopiskelun yhdistelmistä. Ikä ei vaikuttanut koulutuseroihin. Asetelma 1. Ammatillisen koulutuksen saaneiden tanssitaiteilijoiden % -osuus Koulutus Useampi tutkinto n m % Ei tutkintoa Opinnot vielä kesken II asteen ammatillinen oppilaitos Opistoaste Ammattikorkeakoulu Korkeakoulu (Teak tai muu vastaava) Tanssialan koulutus ulkomailla Joku muu Vuonna 2000 korkeakoulutettujen osuus oli 17 %. Kasvua on tullut 8 prosenttiyksikköä neljän vuoden aikana. Raportti ei eritellyt koulutuksen tasoa muilta osin Rensujeff

19 3. TANSSITAITEILIJAN TYÖSUHDETURVA JA TYÖMARKKINA-ASEMA 3.1 Työmarkkina-asema Alan korkeasta koulutustasosta huolimatta tanssitaiteilijoiden työmarkkina-asema ei ole kehittynyt samassa tahdissa avaten ja laajentaen työmarkkinoita. Auttamattoman hitaasti noussut valtion tuki tanssille ja 90-luvun lama ovat asiaan vahvasti vaikuttaneita osatekijöitä. Pätkätyöt ja suuri freelancereiden määrä ovat alalle leimaa antavia piirteitä. Vuoden aikana yksittäinen tanssitaiteilija saattaa työskennellä jopa kahdenkymmenen eri työnantajan palveluksessa. Infrastruktuurin ja työllisyyteen vaikuttavien rakenteiden puuttuminen sekä samanaikaisesti valmistuva suuri koulutettujen määrä ovat yhdessä luoneet korkean työttömyysasteen (v = 34% 29 ). Yleisesti tanssitaiteilijat toimivat useissa erilaisissa asemissa työmarkkinoilla ja työtehtävät limittyvät vuoden aikana päällekkäin alkaen ja päättyen sesonkiluonteisesti. Esimerkiksi kesäkuukausina on eniten työttömiä tanssitaiteilijoita työnhakijoina. Työmarkkina-aseman määrittely ja käsitteistö riippuvat sitä arvioivasta tahosta. Esim. taidehallinnon ja työvoima- ja verohallinnon määritelmät sisällöltään poikkeavat toisistaan. Tämä aiheuttaa usein väärinkäsityksiä taiteilijoiden työttömyysturva- ja Kelan päiväraha- ja sairaspäivärahapäätöksissä. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet työoikeudellisen aseman poikkeavat tulkinnat siitä, toimitaanko yrittäjänä vai työsuhteessa ja milloin katsotaan henkilön olevan työmarkkinoiden käytettävissä apurahakauden päätyttyä. Tässä raportissa käytämme taidehallinnon käyttämiä määritelmiä; yrittäjiksi katsotaan henkilö, jolla on rekisteröity yritys tai toiminimi; vapaana taiteilijana pidetään henkilöä, joka työskentelee taiteilijana ilman työsuhteita / toimeksiantosuhteita; freelancer on henkilö, joka työskentelee lyhytaikaisissa työsuhteissa tai toimeksiantosuhteissa; vakinaisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö saa säännöllistä palkkatuloa työnantajaltaan ja työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva. Vapaan taiteilijan sijaan puhumme tässä selvityksessä taiteilija- tai työskentelyapurahan turvin työskentelevistä taiteilijoista. 19

20 Asetelma 2. Tanssitaiteilijoiden työmarkkina-asema vuonna 2004 (N = 194) Työsuhde 15 % Freelancer 76 % Työtön (osan vuodesta) 29 % Taiteilija- tai työskentelyapuraha 11 % Poissa työmarkkinoilta 7 % Yrittäjä 1 % Prosenttien yhteenlaskettu summa ei ole 100, sillä tanssitaiteilijat toimivat useissa työmarkkina-asemissa vuoden aikana. Työmarkkina-asemaa mitataan taiteilijoiden työllistymisen, työsuhteiden laadun ja työajan avulla. Edellinen taulukko antaa yleiskuvan tanssitaiteilijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille vuoden 2004 aikana. Vastanneista vain 15 % työskenteli vakituisissa eli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Kokonaan poissa työmarkkinoilta oli 7 % vastanneista, taiteilija- tai työskentelyapurahan turvin työskenteli 11 % ja heillä oli myös palkkatyöstä saatuja tuloja. Saaduista vastauksista työsuhteet jaettiin ammattinimikkeittäin seuraaviin luokkiin: tanssija, koreografi, tanssinopettaja, tanssin alan muu työ tai joku muu työ. Työsuhteiden kokonaismäärä oli 473 ja keskimääräinen työsuhteiden lukumäärä 3,3 per vastaaja. Määräaikaisia työsuhteita näistä oli 87 %, mikä on huomattavan suuri prosenttiosuus koko tanssialan työvoimasta. Koko maan työvoimatilastojen mukaan toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelee edelleen yli 70 % työväestöstä ja määräaikaisissa työsuhteissa 16 %. Freelancereiden eli lyhytaikaisissa, usein päällekkäisissäkin työtehtävissä työskentelevien joukko oli suurempi kuin mitä tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet. Freelancer - määritelmän alle kuuluvat kaikki alle vuoden mittaiset työsuhteet ja otannassa heidän osuutensa oli 76 %. Tässä selvityksessä taiteelliseksi työksi määritellään tanssijan ja koreografin luova työ. Heidän yhteenlaskettu osuutensa kaikista työtehtävistä oli 29 %. Taiteelliseen työhön läheisesti liittyvään työhän luetaan tässä selvityksessä esim. tanssinopettajan työ ja tanssialan muu ei-taiteellinen työ. 60 % työsuhteista kuului näihin määritelmiin ja tämän sektorin 29 Rensujeff

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä

Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä Freelance-taiteilijoiden monimuotoistuva kenttä Alustavaa tarkastelua Temen freelancerit touko-heinä 2016 kyselyssä (Tinfo&Teme) Toiminnanjohtaja Karola Baran 5.8.2016, Tampereen teatterikesä Mitä kysyttiin

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 Julkistettavissa 23.7.2013 klo 9.00 Kainuussa työttömyys kasvoi kesäkuussa samaa tahtia kuin koko maassa Työttömyys kasvoi sekä Kainuussa

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 NÄKYMIÄ 2014 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu 2014 Julkistettavissa 24.4.2014 klo 9.00 Lomautukset ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisäsivät Kainuun työttömyyttä Kainuussa oli maaliskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2014

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2014 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 050 4326797 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 26.8. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita heinäkuussa lähes 92 000 avoimien

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 25.11. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.7.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa 1 (8) Julkistettavissa 23.2. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni hieman Kainuussa kuussa Koulutukseen hakeutuminen hillitsee työttömyyden kasvua Lomautuksista huolimatta työttömyys

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Työttömyys sinnitteli edelleen vuoden takaista korkeammalla Työvoiman kysynnän selvä kasvu ei riittänyt painamaan

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Santtu Sundvall 0295 020 914 Syyskuun työllisyyskatsaus 9/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.10. klo 9.00 Pitkäaikaistyöttömiä kolmannes

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2015

Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Syyskuun työllisyyskatsaus 9/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.10. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2015

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.8. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 725 5814 Santtu Sundvall 050 380 6231 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.8. klo 9.00 Työttömyys jatkaa kasvuaan

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.5. klo 9.00 Kainuun työttömyydessä orastaa merkkejä paremmasta Muutamassa Kainuun kunnassa oli työttömiä kuussa vähemmän kuin

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 7255814 Jouni Nupponen 050 3955170 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.4. klo 9.00 Pitkäaikaistyöttömiä enemmän

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jaakko Pesola 040 725 5814 Santtu Sundvall 050 380 6231 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9.00 Pitkäaikaistyöttömiä

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2013

Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2013 NÄKYMIÄ 2013 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu 2013 Julkistettavissa 26.2.2013 klo 9.00 Työttömyys kasvoi edelleen ripeästi Kainuussa Nuorisotyöttömyys kohosi neljänneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2009 puh ja Julkistettavissa klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.3.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Työttömyys painui syyskuussa alle neljäntuhannen

Työttömyys painui syyskuussa alle neljäntuhannen 1 (7) Julkistettavissa 25.10. klo 9.00 Kainuun työllikatsaus, kuu Työttömyys painui kuussa alle neljäntuhannen henkilön Kainuun työttömyys lähestyy jo historiallisen hyviä lukuja Työttömyys väheni Kainuussa

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2012

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2012 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä oli lokakuun lopussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 24.9.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.12. klo 9.00 Työvoiman kysyntä kasvaa Työvoiman kysynnässä on koko kuluvan vuoden ollut merkkejä piristymisestä. TE-toimistoon

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5. klo 9.00 Työttömyys kasvaa edelleen 15 prosentin vuosivauhtia

Lisätiedot