KUTSUMUKSEN HINTA - STTL:n jäsentutkimus 2004 Sari Lakso

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUTSUMUKSEN HINTA - STTL:n jäsentutkimus 2004 Sari Lakso"

Transkriptio

1 SUOMEN TANSSITAITEILIJAIN LIITTO - FINLANDS DANSKONSTNÄRSFÖRBUND RY The Union of Finnish Dance Artists KUTSUMUKSEN HINTA - STTL:n jäsentutkimus 2004 Sari Lakso

2 SISÄLLYS Johdanto 4 1 TANSSITAITEILIJAN ASEMA SELVITYKSEN KOHTEENA Selvityksen tausta ja tavoitteet Aiemmat tanssitaiteilijan asemaa käsittelevät tutkimukset Tutkimusaineisto ja tietolähteet 12 2 SUOMEN TANSSITAITEILIJALIITON JÄSENKUNTA VUONNA Jäsenkategoria, koko ja rakenne Koulutustausta 16 3 TANSSITAITEILIJAN TYÖSUHDETURVA JA TYÖMARKKINA-ASEMA Työmarkkina-asema Työttömyys Työsuhteiden laatu ja työaika Alan työehtosopimukset Toimeentulolähteet Tulokäsitteet, veronalaiset tulot ja tanssin alan tulot 32 4 TAIDETANSSIPRODUKTIOIDEN TYÖSKENTELYOLOSUHTEET Taidetanssin julkinen tuki Suomessa Apurahaproduktiot Yrittäjä vai palkansaaja produktioiden työsuhdeproblematiikka Tanssiproduktioiden tuotanto ja budjetit 39 5 TANSSITAITEILIJOIDEN SOSIAALI- JA ELÄKETURVA, TÄYDENNYS- 42 JA JATKOKOULUTUS 5.1 Tanssitaiteilijoiden sosiaali- ja eläketurva Täydennys- ja jatkokoulutus Uudelleenkoulutus ja ammatinvaihtoon liittyvät tukipalvelut 46 6 TANSSITAITEILIJAN ASEMA VUONNA Lähteet ja kirjallisuus 51 Liitteet 54 Kannen kuva: Teemu Kyytinen ja Annika Nieminen Les enfants terribles kor. Thomas Freundlich Kuva: Thomas Freundlich 2

3 ESIPUHE Suomen Tanssitaiteilijain Liiton hallitus päätti syksyllä 2004 kohdentaa jäsenistölleen kyselyn koskien tanssitaiteilijoiden työtä, työskentelyolosuhteita ja työsuhteiden laatua. Samassa yhteydessä tiedusteltiin myös jatko- ja täydennyskoulutus sekä uudelleenkoulutustarvetta. Allekirjoittanut palkattiin osa-aikaisena projektityöntekijänä tehtävään ja vuoden 2005 alussa kysely postitettiin jäsenistölle. Tällä selvityksellä haluttiin kartoittaa niitä tanssin osa-alueita, mistä tarkennettua tutkimustietoa ei vielä ole olemassa: freelancereiden ja määräaikaisten työsuhteiden määrä ja laatu. Samoin selvitystä vailla olivat vapaan kentän tanssiproduktioiden budjetit ja produktioissa tehdyn palkattoman työn määrä. Aineiston avulla saadaan hiukan tarkempi kuva tanssitaiteilijoiden työstä ja nykyisistä työskentelyolosuhteista. Monilta osin tulokset ovat samankaltaisia aiempiin tietoihin nähden eikä isoja, merkittäviä eroja ilmennyt. Uuden tiedon osalta selvitys tekee pioneerityötä ja sen luotettavuus voidaan kyseenalaistaa ja tarkentaa tulevissa selvityksissä. Tämän selvityksen tekemisen mahdollisti saamani työllistämistuki. Kysymyksessä ei ole tieteellinen opinnäyte vaan Liiton ja jäsenistön käyttöön tarkoitettu työväline. Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka mahdollistivat tämän selvityksen syntymisen; Suomen Tanssitaiteilijain Liiton hallitusta hyvästä päätöksestä, Ulla Tenhusta avusta ja tuesta matkan varrella, Paula Karhusta konsultaatioavusta, Anne Saveljeffiä oikoluvusta, TeMen toimistoa tsempistä ja avusta sekä kaikkia niitä henkilöitä, jotka omalla panoksellaan ovat myötävaikuttaneet selvityksen syntymiseen. Matkalla olen oppinut paljon! Helsingissä Sari Lakso 3

4 Johdanto Tanssitaiteen merkitys ja yhteiskunnallinen rooli on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana radikaalisti. Taidetanssin ammatillinen työskentely on laajentunut baletin ja nykytanssin lisäksi eri tanssilajien soveltaviin tehtäviin vapaa-ajan, sosiaali- ja terveyssektorin alueille. Tanssitekniikoiden kehittyminen, teknologian aluevaltaukset luovan työn sektorilla, tanssiryhmien määrän ja yleisömäärien kasvu ovat kehityssuuntina olleet sekä kansallisia että maailmanlaajuisia. Suomessa koulutuspolitiikan hedelmät näkyvät selkeästi tanssitaiteen toimintavolyymissa, näkyvyydessä ja tasossa. Koulutustaso on korkea kaikilla tanssitaiteen osa-alueilla. Samansuuntaista kasvua ja kehitystä ei ole tapahtunut tanssitaiteilijoiden työskentely- ja toimintaedellytyksissä. Yhä edelleen tanssitaiteilijat kohtaavat jokapäiväisessä työssään sekä taloudellisia että työn jatkuvuuteen liittyviä rasitteita, mikä korreloituu suoraan taiteilijoiden työskentelyolosuhteisiin ja sitä kautta taiteilijoiden henkiseen hyvinvointiin. Yksi valtion taide- ja taiteilijapoliittisen periaatepäätöksen ja nykyisen hallituksen kulttuuripoliittisista tavoitteista on mm. taiteilijoiden henkisten ja fyysisten työskentely- ja toimintaedellytysten parantaminen. 1 Elinvoimansa osoittaneen taiteenlajin kohdalla kamppailu asianmukaisista työskentelyolosuhteista saattaa muodostua kehityksen esteeksi. Toisaalta niiden puuttuminen voisi pahimmillaan johtaa taiteenlajin kuihtumiseen. Tässä yhteydessä ei ole turhaa puhua yksilön perusoikeudesta työskennellä kouluttautumallaan alalla ja oikeudesta saada korvaus tehdystä työstä. Se on jokaisen taiteilijan sivistyksellinen perusoikeus. Tarvittava kehitys tällä sektorilla ei ole ainoastaan seuraava askel, jonka yhteiskunta on velkaa jokaiselle yksittäiselle tanssitaiteilijalle taiteellisesta panoksesta. Sillä on kriittinen merkitys myös itse taiteenalalle. 2 Toimenpide-ehdotuksia alalla vallitsevan tilanteen korjaamiseksi esitettiin vuonna 1999 julkaistussa tanssitaidepoliittisen työryhmän muistiossa (Tapoli). 3 Osa tavoitteista ja ehdotuksista on saavutettu. 1 TAO periaatepäätös valtion taide- ja taiteilijapoliittisesta ohjelmasta Beyond performance, Mindy N.Levine Tanssin tila ja tulevaisuus

5 Tämän selvityksen tavoitteena on koota uutta tietoa tanssitaiteilijoiden työn ja työskentelyolosuhteiden laadusta olemassa olevan aineiston lisäksi sekä tuoda esiin epäkohdat ja ongelmat, joita taiteenalalla yhä esiintyy. Alalla vallitseva alipalkkaus, työttömyys ja kehno sosiaaliturva eivät muutu ilman valtion vahvaa panostusta ja tarpeellisten lainsäädännöllisten muutosten läpivientiä. Selvityksessä tarkastellaan tanssitaiteilijan asemaa työmarkkinoilla Suomen Tanssitaiteilijain Liiton vuonna 2004 teettämän kyselytutkimuksen aineiston avulla. Tähänastiset selvitykset ovat tarkastelleet alaa ryhmien tai alan rakenteiden kehittämisen näkökulmasta. Tavoitteena oli tuoda esiin tekijän ja yksilön näkökulma ongelmineen. Samanaikaisesti selvitys pyrkii avaamaan kokonaiskuvaa alan erityispiirteistä ja tarkentamaan joitain tilastollisia vääristymiä. Aineisto on koottu Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenistöltä ja tutkimusjoukkoon kuuluu vain ammattiliiton jäseniä. Aiempien tutkimusten perusteella tanssitaiteilijoiden järjestäytymisaste tiedettiin korkeaksi. Valitun perusjoukon (N=651) katsottiin tuovan esille alan ominaispiirteitä. Taiteilijajärjestöihin järjestäytyneistä tanssitaiteilijoista 86 % kuuluu Suomen Tanssitaiteilijain Liittoon. Kun otosaineiston demografisia piirteitä vertailtiin perusjoukosta jo saatuihin tietoihin, todettiin aineiston edustavuus riittävän kattavaksi. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Mahdolliset Suomen Kansallisbaletissa esiintyvät epäkohdat jäävät tämän selvityksen ulkopuolelle, sillä baletin tanssijat ovat järjestäytyneet eri ammattiliittoon. Laskennallisesti kansallisbaletin tanssijat ovat mukana työnantajasektorin taulukoissa. Selvityksen 1. ja 2. luvussa käydään läpi hankkeen tavoitteita, aineiston kokoamisen perusteita, tutkimusjoukon rakennetta ja aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusaineistoa. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työmarkkina-asemien eroja ammattiryhmittäin ja eri toimeentulolähteitä. Lisäksi työttömyyden tilastoinnin ongelmia valotetaan eri lähdeaineistoja vertailemalla. Neljännessä luvussa tarkastellaan apurahaproduktioiden työskentelyolosuhteita ja työsuhdeproblematiikkaa. Viidennessä luvussa käydään läpi sosiaali- ja eläketurvaan liittyviä puutteita ja täydennys- jatkokoulutuksen tilannetta. 5

6 1. TANSSITAITEILIJAN ASEMA SELVITYKSEN KOHTEENA Tanssitaiteilija 2000-luvun Suomessa toimii hyvin poikkeuksellisessa työympäristössä. Työmarkkina-asemaerojen kasvaminen on johtanut siihen, että normaaliin työsuhteeseen työllistyminen ja vakaan työmarkkina-aseman säilyttäminen on vaikeaa kaikilla ammattialoilla, ei pelkästään taiteilijoilla. 4 Tanssin ammattikentältä puuttuvan laitosverkoston ja heikon infrastruktuurin vuoksi suurin osa tanssitaiteilijoista työskentelee freelancereina. Vakituisessa työsuhteessa toimivia tanssitaiteilijoita on vähän. Työsuhteet ovat lyhyitä, päällekkäisiä ja työnantajia on useita. Epäsäännöllistä tuloa saadaan monesta eri lähteestä. Enemmistö tekee töitä tanssijatanssinopettajina, tanssija-koreografeina, tanssinopettaja-koreografeina tai näitä kaikkia yhdessä. Lisäksi toimitaan tanssin alan ja muiden alojen ei-taiteellisissa työtehtävissä. Apurahoituksen rooli taiteellisen työn mahdollistajana on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Taiteilijoiden ja tuettavien taiteenalojen lukumäärä on kasvanut kahdenkymmenen vuoden aikana ja samanaikaisesti taiteilijoiden työllistämisongelmat lisääntyneet. Työmarkkinoiden hallitsemattomuus on heijastunut tanssitaiteilijoiden vaatimattomaan tulotasoon sitä edelleen heikentävästi. Tehdyn jäsenkyselyn avulla haluttiin selvittää mm. seuraavia asioita: Millainen on jäsenkunnan rakenne? (koulutustausta, ikäjakauma, jäsenyyden laatu) Millainen on heidän työmarkkina-asemansa? (Työsuhde, freelancer, yrittäjä) Työsuhteiden laatu? (määräaikaisten ja vakituisten työsuhteiden määrä, työsopimukset, työehtosopimusten noudattaminen) Taiteellisen ja ei-taiteellisen työn osuus tulonmuodostuksesta Mikä on freelancereiden tulotaso ja lukumäärä Kuinka suuri on palkattoman työn osuus apurahaproduktioita työstettäessä Apurahaproduktiobudjettien suuruus ja palkkoihin käytetty osuus Täydennys- ja jatkokoulutustarve 4 Rensujeff

7 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Selvityksen tavoitteena on ollut kartoittaa Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenkunnan rakennetta, työmarkkina-asemaa ja työsuhteiden laatua vuonna Kyselytutkimuksesta saatua aineistoa vertaillaan jo olemassa olevaan lähdeaineistoon. Selvityksen taustalla on jäsenistömme epätoivoinen tilanne, sen todentaminen ja siitä tiedottaminen. Tanssitaiteilijoiden kohdalla tilastokeskuksen väestölaskentaan perustuvaa tietoa pidetään hyvin epävarmana tietolähteenä, sillä taiteilijat määritetään eri kriteereillä kuin esimerkiksi taidehallinnon piirissä. Vapaat taiteilijat ja freelancerit, joita jäsenkuntamme enemmistö edustaa, jäävät helposti väestölaskentatiedoissa työlliseen työvoimaan luokiteltavien ulkopuolelle. Kuten myös ne taiteilijat, jotka toimivat toisessa ammatissa tai työssä. Tilastokeskuksen väestölaskennassa työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Heistä saadut tiedot perustuvat työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Taiteilijajärjestöjen kohdalla päällekkäisjäsenyydet, toimimattomat jäsenet ja järjestöjen ulkopuolella toimivat taiteilijat saattavat vähentää kokonaisotannan luotettavuutta. Freelancereiden määräksi on arvioitu 70 % tanssin alalla työskentelevistä. 5 Heidän tulotasoaan ei ole aikaisemmin kartoitettu tässä mittakaavassa. Teatterin tiedotuskeskus julkaisee vuosittain Teatteritilastot kirjaa, joka sisältää valtionosuutta saavien tanssiteattereiden keskipalkat, mutta ei vapaiden ryhmien ja freelancereiden ansiotuloja ja keskiansioita. 6 Nämä em. seikat antavat hiukan vääristyneen kuvan tanssitaiteilijoiden asemasta. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton näkökulmasta freelancereiden tilanne on tuntuvasti huonompi. Vapaan kentän ryhmien osalta tilastointia on pyritty kehittämään Teatterin tiedotuskeskuksessa. 7 Suurin osa tanssitaiteilijoista työskentelee tanssin vapaalla kentällä, joka tarkoittaa kaikkea teatteri- ja orkesterilain ulkopuolella tapahtuvaa tanssin ammatillista toimintaa. 5 Tieto perustuu yleiseen mutu-tuntumaan. Asiaa ei ole todennettu tutkimuskeinoin. 6 Teatterin tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema Teatteritilastot 7 Titta Ylinen, Teatterin tiedotuskeskuksen tilastosihteeri 7

8 Toimintaa on ryhmissä, yksittäisten taiteilijoiden muodostamissa ja produktiokohtaisissa työryhmissä ja erilaisissa projekteissa. Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluu 11 VOS tanssiteatteria, jotka pystyvät työllistämään vakinaisesti 38 tanssitaiteilijaa. Vapaalla kentällä määräaikaisten työsuhteiden lukumäärä on kartoittamatta. Tietoa palkattoman työn osuudesta apurahaproduktioita tehtäessä on kaivattu pitkään. Taloustilastointi yksittäisten koreografien produktioista on toistaiseksi tekemättä. Kyselytutkimuksen aineisto kertoo itsenäisten koreografien produktiokohtaisten työryhmien työskentelyolosuhteista. Monissa tapauksissa työskennellään palkatta ja talkoovoimin tai hyvin vähäisillä korvauksilla. Fakta on tiedossa tanssin alalla toimivien keskuudessa, mutta onko tilanne yhtä selkeä alan rahoituksesta päättäville. Eläkkeelle jääneen Helsingin kulttuurijohtaja Yrjö Larmolan toteamus Helsingin Sanomissa pääkaupunkiseudun nälkäpalkalla työskentelevistä tanssitaiteilijoista ei ole tuulesta temmattu. Saadaksemme ajanmukaisen kuvan tanssitaiteilijoiden perustilanteesta tarvitsemme säännöllistä julkaistavaa tietoa koko tanssin kentästä. Säännöllisesti julkaistavaa tilastotietoa kulttuurityövoimasta ei ole ollut saatavilla. Vuonna 2004 tilastokeskus on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on vuosittain päivitettävä tilastollinen ammattirekisteri. Ensimmäiset tiedot rekisteriin kootaan vuodelta 2004 ja rekisterin päämääränä on korjata ammattitietoihin liittyviä puutteita. Ensimmäiset tiedot julkaistaan vuonna Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen kulttuuriammatteja koskevat tiedot on tähän asti kerätty viiden vuoden välein tehtävistä väestölaskennoista. Viimeksi laskenta on tehty vuodenvaihteessa Tilastokeskuksen viralliset työvoimatilastot ovat sektorin rajaamisen kannalta ongelmallisia, sillä tanssialan työvoima tilastoidaan yleisesti kulttuuritoimialaan ja mm. koulutuksen osalta tilastot sisältävät teatteri- ja tanssialan tiedot yhteenlaskettuina. Tilastokeskuksen tarkemmat tiedot perustuvat tanssin osalta Teatterin ja Tanssin tiedotuskeskuksen julkaisemiin tilastoihin ja tilastokeskuksen työvoimatilastot ilmestyvät vain joka toinen vuosi. Työvoimaministeriön kuukausittaisista tilastoista löytyvät koko maan tanssialan työnhakijat, työttömät työnhakijat ja avoinna olevat työpaikat. Näihin tilastoihin lasketaan tanssijat ja koreografit, tanssinopettajat on tilastoitu erikseen opettajien ryhmään. 8 Tilastolinkki

9 Taiteen Keskustoimikunnan tutkimusyksikössä on selvitetty taiteilijan asema-projektissa taiteilijoiden toimeentuloa taiteenalakohtaisesti. Näissä lähdeaineistona on käytetty rekisteritietoja ja muita aineistoja. Viimeisimmässä Kaija Rensujeffin raportissa Taiteilijan asema (2003) kysely kohdistettiin kaikille taiteenaloille ja kyselytutkimuksessa olivat mukana vuonna 2000 valtiolta apurahan saaneet taiteilijat ja taiteilijajärjestöjen jäsenet. Sitä edellinen Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön tanssitaiteilijoiden toimeentuloa kartoittava tutkimus on vuodelta 1995, joka perustui matrikkelikyselyyn ja rekistereistä saatuihin tietoihin. (Karhunen ja Smolander: Tanssitaiteilija lähikuvassa, 1995) 9

10 1.2 Aiemmat tanssitaiteilijan asemaa käsittelevät tutkimukset Taiteen Keskustoimikunnan tutkimusyksikkö on julkaissut 80-luvulta lähtien taiteenalakohtaisia selvityksiä taiteilijoiden toimeentulosta ja yhteiskunnallisesta asemasta luvulla tehtiin ensimmäiset tutkimukset mm. tanssitaiteen alalla toimivan taiteilijakunnan (Hautala 1977) 9 rakenteesta ja taloudellisesta asemasta. Näitä tutkimuksia ovat seuranneet luvulla toteutettu taiteilijan asema tutkimusprojekti Taiteen Keskustoimikunnassa. Tanssitaiteilijoita koskevan osuuden kokosivat Paula Karhunen ja Anki Smolander (Tanssitaiteilija lähikuvassa 1995). 10 Teatterikorkeakoulun julkaisema Tanssiko muka työtä, 1998 (Laura Jännes) käsitteli tanssitaiteilijoiden työllisyyteen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä. Aineisto on kerätty sekä teemahaastatteluna että lomakekyselynä ja sisältää tanssin rakenteiden selvittämisen lisäksi visioita ideaalista tulevaisuudesta ja työllisyystilannetta parantavia ehdotuksia. 11 Tutkimukset ovat kuitenkin harvoin antaneet varsinaisia toimenpidesuosituksia taidepoliittiselle päätöksenteolle. Tämän tyyppisistä julkaisuista Opetusministeriön nimeämän työryhmän Tanssitaidepoliittinen muistio Tanssin tila ja tulevaisuus vuodelta on antanut selkeitä toimenpidesuosituksia tanssitaiteen tilanteen kohentamiseksi. Yhä edelleen monet muistiossa esiin tuodut ongelmat ovat ajankohtaisia. Tanssin tiedotuskeskuksen julkaisema Askel tulevaisuuteen raportti nosti esille vapaan tanssin kentän ongelmat ja esitti tanssin aluekeskusverkoston luomista. 13 Opetusministeriön nimeämä työryhmä vuoden 2003 lopulla otti selvittääkseen mahdollisen verkoston perustamisen ja vuoden 2004 lopulla ensimmäiset aluekeskukset aloittivat toimintansa. Viime vuosina kulttuurin taloustiede on vaikuttanut taiteen ja taiteilijan aseman sekä taidepolitiikan tutkimukseen. 14 Taiteellista työtä pidetään tärkeänä yhteiskuntien kokonaisuuteen ja kehitykseen sidoksissa olevana elementtinä. Näemme tämän selvityksen yhtenä merkittävimpänä tehtävänä toimia tietolähteenä taidepoliittiselle päätöksenteolle alamme osalta. 9 Rensujeff, Karhunen & Smolander, Jännes, Tanssin tila ja tulevaisuus Askel Tulevaisuuteen raportti, Kaija Rensujeff, 2003 s.10 10

11 Edellä esiteltyjen tutkimusten kautta on saatu tietoa ja asiantunteva yleiskuva tanssitaiteilijan heikosta sosioekonomisesta asemasta. Tanssitaiteilijat työskentelevät pääasiallisesti lyhyissä työsuhteissa pätkätyöläisinä ja useissa eri ammateissa. Opetustyö on merkittävä tulonlähde, sillä tanssijan ura on lyhyt ja lopettamisen suurimmat syyt ammatin alhainen toimeentulo, vammautuminen, perheen perustaminen tai ikä. Suomen Kansallisbaletti ja Helsingin Kaupunginteatteri ovat suurimmat yksittäiset esiintyvien tanssitaiteilijoiden työllistäjät. Vertailtaessa tanssitaiteilijoiden tulotasoa muihin taiteilijaryhmiin, ainoastaan kuvataiteilijoilla on alhaisempi palkkataso. Eläketurva on edelleen puutteellinen ja ainoastaan Kansallisbaletin tanssijat pääsivät vielä vuoteen 1995 asti eläketurvajärjestelmän piiriin, joka takasi heille eläkkeen 44 vuotiaina 22 vuoden tanssijauran jälkeen. Tanssijoiden uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksista ja aktiiviuran päättymisestä on tehty selvitys vuonna 1993 Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa (Johanna Laakkonen) Selvitys tanssijoiden aktiiviuran päättymisestä ja uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksista. Taisto I (1995) ja II (2000) toimikunnat ovat sisällyttäneet tanssijoiden uudelleenkoulutuksen ja aktiiviuransa päättävien tanssijoiden tukitoimet tekemiinsä selvityksiin ja raportteihin, mutta toistaiseksi hallinnonalojen yhteistyön puutteen takia asia on edelleen ratkaisematta. Vuoden 2004 lopulla The advance-project julkaisi kansainvälisen raportin koskien tanssijoiden uudelleenkoulutusta ja siihen liittyvää akuuttia tarvetta eri puolilla maailmaa. Raportti kartoittaa ja tarjoaa ratkaisumalleja sekä ehdotuksia uudelleenkoulutuksen ja tukitoimien käynnistämiseksi. Vaihtoehtoja on olemassa, jos valmiutta ja sitoutumista asialle löytyy. Ainoastaan Kanadassa, Hollannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa on toistaiseksi viralliset asiaa hoitavat keskukset tai organisaatiot, joissa uudelleenkoulutusta tukipalveluineen on saatavilla. Tanssijoiden uudelleenkoulutus ja ammatin vaihtoon liittyvien tukipalveluiden puuttuminen on epäkohta, jonka ratkaiseminen on mahdollista urheilijoiden esimerkkimallin mukaisesti Laakkonen johanna, Selvitys tanssijoiden aktiiviuran päättymisestä ja uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksista

12 1.3 Tutkimusaineisto ja tietolähteet Tutkimusjoukko koostuu otoksesta Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäseniä, eläkeläis- ja kannattajajäseniä lukuun ottamatta. Tutkimuksen aineisto koottiin vuoden 2005 tammihelmikuun aikana strukturoituna postikyselynä. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenmäärä vuoden 2004 vaihteessa oli 651. Lisäksi tilastotietoja selvitykseen on koottu Työministeriöltä, Tilastokeskukselta, Tanssin ja Teatterin tiedotuskeskuksilta, Taiteen Keskustoimikunnan julkaisuista Tanssitaiteilija lähikuvassa, Taiteilijan asema, Taiteilija Suomessa ja Tanssitaiteilijain liiton jäsenrekisteristä, Suomen Muusikkojen liitolta, Suomen Näyttelijäliitolta ja alueellisilta taidetoimikunnilta. Kysely lähetettiin yhteensä 600:lle ammattilais-, opiskelija- ja koejäsenelle. Kyselylomake postitettiin ainoastaan kerran (numeroimattomana) ja sähköpostitse lomake osoitettiin kaksi kertaa sähköpostijäsenrekisterissä mukana oleville 400 jäsenelle. Lomakkeeseen pyydettiin vastaamaan nimettömänä olettaen vastaamisen kynnyksen olevan tuolloin matalampi. Selvitykseen saatiin vastaus 142 tanssitaiteilijalta ja vastausprosentti oli 24. Aineisto jaettiin alaryhmiin ammateittain toimenkuva määritelmien mukaisesti ja aineiston pienuuden takia tarkasteltavana on koko saatu otos. Lomakkeiden täyttöaste oli hyvä. Nelisivuinen kyselylomake (liite 1) sisälsi kysymyksiä jäsenkunnan rakenteesta, koulutustaustasta, työsuhdeturvasta, työmarkkina-asemasta, vuosituloista, apurahoista, tanssiproduktioiden palkkauksesta, sosiaali- ja eläketurvasta sekä täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutuksesta. Kysymykset pyrittiin muotoilemaan niin, että vastauslomakkeen täyttäminen ei veisi kohtuuttomasti aikaa ja saisimme mahdollisimman paljon tarkennettua tietoa. Lomakkeen tiivistäminen 4 sivuun muokkasi lomakkeen lopullisen muodon ja rakenteen. Saadussa palautteessa kritisoitiin tehtyjen työtuntimäärien kirjaamisen mahdottomuutta jälkikäteen. Vaikeusaste produktioiden työtuntimäärien ja kokonaiskeston erittelyjen osalta kohdassa 16 oli liian korkea. Se näkyi saaduista vastauksista. Henkilökohtaisten tulotietojen kysely liiton puolelta muutoin kuin jäsenmaksujen yhteydessä on harvinaista ja nimitietoja ei kerätty. Ongelmana aiemmissa tutkimuksissa on ollut taiteellisesta työstä saadun tulon erittely muusta työstä saaduista tulosta. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa tiedot on kerätty vero- 12

13 tusaineiston pohjalta. Tässä selvityksessä pyydettiin vastaajia erittelemään tanssin alan työstä saadut tulot muusta veronalaisesta työstä saaduista tuloista. Ammattitanssitaiteilijaksi määritellään tässä selvityksessä Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenet. Vastaajajoukko edustaa sekä ikänsä, asuinpaikan että sukupuolen suhteen hyvin perusjoukkoa. Alkuperäinen perusjoukko (STTL:n jäsenmäärä) 651 Poistot (eläkeläisjäsenet ja kannattajajäsenet) 51 Lopullinen perusjoukko 600 Vastaajat eli tutkimusjoukko 142 N=126 / M=16 Vastausprosentti 24 % Saaduista vastauksista taiteilijat luokiteltiin alaryhmiin (tanssijat, tanssinopettajat, koreografit, apurahalla työskentelevät). Apurahojen saajia eli taiteilija-apurahalla työskenteleviä tutkimusjoukossa oli 15 henkilöä. 13

14 2. SUOMEN TANSSITAITEILIJAIN LIITON JÄSENKUNTA VUONNA 2004 Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, tanssialan ammattiliitto ja kulttuurijärjestö perustettiin vuonna 1937 Suomen Kansallisbaletin miestanssijoiden aloitteesta. Liitto toimii alan yhteiskunnallisena ja taiteellisena vaikuttajana, kulttuuripoliittisena etujärjestönä sekä pyrkii kehittämään jäsenistön työsuhdeturvaa, työolosuhteita, työllisyyttä sekä tekijänoikeudellista asemaa. Perustamiskokouksen 47 jäsenestä liiton jäsenmäärän kehitys on ollut kasvusuuntainen ja muutos vuodesta 1969 vuoteen 2004 jopa 268 %. Ainoastaan kuvataiteilijoiden osuus on kasvanut enemmän kuin tanssitaiteilijoiden määrä viimeisten 30 vuoden aikana. Kaikista taiteenalojen järjestöistä tanssitaiteilijoiden osuus on 3 %. 16 Vuonna 2004 Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenmäärän kasvu oli 5,5 %. Jäsenkunnan rakenne on muuttunut vuosien kuluessa. Kansallisbaletin tanssijoiden erottua vuonna 1971 perustettiin Suomen Tanssipedagogien liitto, joka kokosi tanssinopettajat omaksi liitokseen. STTL:n ja STPL:n fuusioituminen vuonna 1998 kokosi ammattiryhmät taas yhteen. Suomen Kansallisbaletin tanssijat (107) kuuluvat Suomen Muusikkojen Liittoon. Näyttelijäliittoon kuuluu 66 tanssijaa (sis. eläkeläiset ja ulkomailla asuvat). Vuoden 2004 lopussa Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenmäärä oli 651 ja jäsenkuntaan kuuluu sekä tanssijoita, tanssinopettajia, koreografeja että alan opiskelijoita. Liiton varsinaisia jäseniä kutsutaan ammattilaisjäseniksi. Liitolla voi lisäksi olla koejäseniä, oppilasjäseniä, kannattajajäseniä, vapaajäseniä ja kunniajäseniä. Ammattilaisjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on tanssijan, koreografin tai tanssipedagogin ammattitutkinto tai 2) jolla on vakinainen kiinnitys tanssiryhmään tai 3) joka on päätoimisesti työskennellyt tanssin alalla vähintään kahden vuoden ajan tai tai 4) jonka muut ansiot alalla perustuvat yleisesti tunnettuihin tosiseikkoihin. 17 Arvio järjestäytymättömistä tanssitaiteilijoista on välillä eli yhteensä koko maassa työskentelee noin tanssin ammattilaiskriteerit täyttävää taiteilijaa. Yhdessä Näyttelijäliiton ja Muusikkojen liiton tanssijajäsenten kanssa järjestäytyneiden tanssitaiteilijoiden lukumäärä on 824. Tutkimusjoukosta 10 % kuului myös 16 Arpo, Taiteilija Suomessa 17 Suomen Tanssitaiteilijain Liiton säännöt 14

15 seuraaviin ammattijärjestöihin: OAJ, STS, AKAVA., AEK, STOPP, Yliopiston lehtorien liitto, Suomen Näyttelijäliitto ja Svenska Teaterförbundet. 2.1 Jäsenkategoria, koko ja rakenne Vaikka naisten osuus on kasvanut useilla taiteenaloilla, tanssitaide on aina ollut naisvaltainen ala. Vuonna 1995 naisten osuus oli jo noussut 81 %:iin. Tutkimusjoukosta 89 % on naisia ja vastaavasti Suomen Tanssitaiteilijain Liiton jäsenistä 87 %. Tanssitaiteen heikkoa yhteiskunnallista asemaa on usein selitetty alan naisvaltaisuudella. Viimeisten tutkimusten mukaan tanssitaiteilijoiden iän keskiarvo on noussut 31 vuodesta 18 (1995) 36 vuoteen (2000). 19 Tutkimusjoukon iän keskiarvo on 34,3 vuotta ja suurimman ikäryhmän muodostivat 70-luvulla syntyneet, joiden osuus on 46 % vastanneista. Miesten iän keskiarvo on 32,8 vuotta ja naisten 34,1 vuotta. Väestölaskentatietojen mukaan vuonna 2000 tanssitaiteilijoiden keski-ikä oli 32 vuotta. Tanssitaiteilijakunnan maantieteellisen sijoittumisen pääpaino on pääkaupunkiseudulla, missä 57 % tanssitaiteilijoista työskentelee. Tilanne on pysynyt samana vuodesta Tässä suhteessa muut taiteenalat edustavat samaa painotusta ja elokuva-alan taiteilijoista jopa 78 % asuu pääkaupunkiseudulla. 20 Tanssin aluekeskusten perustaminen vuoden 2004 lopulla ja tanssinalan ammatillisen koulutuksen määrätietoinen sijoittaminen eri puolille Suomea on helpottanut pääkaupunkiseudun taiteilijakasaumaa. Vielä 70-luvulla 81 % tanssitaiteilijoista asui Helsingissä. 21 Tutkimusjoukon alueellinen jakauma vastaa lähestulkoon STTL:n jäsenistön sijoittumista eri puolille Suomea. Taulukko 1. Tanssitaiteilijoiden sukupuolijakauma, ikä ja asuinalue vuonna 2004 % -osuus SUKUPUOLI 2004 n=142 N 89 M 11 ASUINALUE Etelä-Suomi ja pks 67 Länsi-Suomi 20 Itä-Suomi 9 Oulu ja Lapin lääni 4 IKÄ Karhunen & Smolander Rensujeff Rensujeff

16 2.2 Koulutustausta Tanssialan koulutusmahdollisuuksia on monenlaisia yleissivistävästä koulutuksesta yliopistotasoiseen koulutukseen asti. Myös harrastustavoitteisia kursseja järjestetään runsaasti. Eräillä lukiokoulutuksen järjestäjillä tanssi kuuluu erityistehtäväalueena opetukseen tai lukio voi kokonaisuudessaan olla painottunut tanssin alaan. Suomessa kolme lukiota on ottanut tanssin erityistehtäväalueekseen; Kuopion yhteiskoulun musiikkilukio, Sibelius-lukio Helsingissä ja Vaskivuoren lukio Vantaalla. Samoin muutamien kansanopistojen linjoista ja kursseista löytyy tanssialan linjoja, jotka valmentavat jatkokoulutukseen. Helsingin Evankelinen Opisto, Lahden kansanopiston tanssi-ilmaisun kevätlinja, Pohjois-Karjalan Opiston tanssilinja ja Karjaan Västra Nylands folkhögskolan tarjoavat erimittaisia ja sisältöisiä opintojaksoja sisäoppilaitosmuotoisesta opiskelusta viikonloppukursseihin. 22 Suomessa toimii tällä hetkellä kahdeksan tutkintoon johtavaa tanssialan koulutusta antavaa oppilaitosta. Koulutustarjonta on laaja: tanssia, opettamista, koreografian tekoa ja tuottamista taiteen perusopetuksen tasolta aina tohtoriksi saakka. Korkeinta tanssialan koulutusta tarjoaa Helsingissä Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitos tanssijan ja koreografin koulutusohjelmissa ja tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos tanssinopettajan koulutusohjelmassa. Tanssitaiteen laitoksella voi suorittaa sekä alemman (kandidaatin) että ylemmän (maisterin) korkeakoulututkinnon. Jatkotutkintoina on mahdollista suorittaa tanssitaiteen lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot joko tieteellis- tai taiteellispainotteisina. Ammattikorkeakoulut Oulussa (1991), Kuopiossa (1987) ja Turussa (1992) tarjoavat kukin tanssinopettajan nelivuotista koulutusta eri tanssilajeissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kulttuurialan yksiköstä valmistutaan tanssinopettajan koulutusohjelmasta klassisen baletin, kansantanssin tai kilpa- ja seuratanssin suuntautumisvaihtoehdoista. Kuopion eli Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin yksikkö antaa valmiudet tanssinopettajaksi klassisen baletin ja tanssikasvatuksen suuntautumisvaihtoehdoista. Turun ammattikorkeakoulun taideakatemian tanssin suuntautumisvaihtoehdossa tavoitteena on tanssinopetusta ja tanssitaidetta edistävän taideopettajan kouluttaminen. Toisen asteen tutkintoon johtavaa kolmivuotista ammatillista koulutusta antavat Suomen Kansallisoopperan Balettioppilaitos, Outokummun oppimiskeskus sekä Tampereen 21 Hautala 22 Työvoimatoimiston kokooma: Teatteri- ja tanssialan koulutusmahdollisuuksia 16

17 (2002) ja Turun (1993) Konservatoriot. Kaikista oppilaitoksista pätevöidytään tanssijaksi mm. nykytanssin, populaari- musikaalitanssin, kansantanssin, jazztanssin ja klassisen baletin suuntautumisvaihtoehdoista. 23 Vuodesta 1983 Teatterikorkeakoulun yhteydessä toimineelta tanssitaiteen laitokselta on vuoden 1987 jälkeen valmistunut 2004 mennessä 231 opiskelijaa. 24 Tällä hetkellä opintojaan Teatterikorkeakoulussa suorittaa 128 opiskelijaa, II asteen ammattioppilaitoksissa 120 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 122 opiskelijaa eli koko Suomen oppilaitokset yhteenlaskettuina 370 opiskelijaa. Tulevan kymmenen vuoden aikana arvioidaan II asteen ammattioppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuvan 715 opiskelijaa eli Suomen ammattikentän jäsenmäärä näiden lukujen valossa on lähes kaksinkertaistumassa vuoteen 2014 mennessä. 25 Viimeisimmän tutkimuksen mukaan (Rensujeff 2003) tanssitaiteilijoista 79 %:lla on tutkintoon johtava tanssialan koulutus. 26 Sama tulos saatiin tutkimusjoukoltamme. Ainoastaan 10 %:lla ei ollut tanssialan tutkintoon johtavaa koulutusta ja he edustivat lähestulkoon kaikki ammattiin työn kautta kouluttautuneita. Enemmistö heistä oli 40- ja 50- luvuilla syntyneitä. Tutkimusjoukosta prosentuaalisesti suurin joukko oli korkeakoulutuksen saaneet, joista 25 %:a ilmoitti kouluttautuneen Teatterikorkeakoulussa tai muussa vastaavassa ylintä opetusta antavassa oppilaitoksessa kotimaassa tai ulkomailla. Ulkomailla koulutuksen saaneet olivat opiskelleet mm. seuraavissa oppilaitoksissa: University of Surrey Guildfordissa, Laban Centre for Movement and Dance ja London Contemporary School Lontoossa, Danshögskolan Tukholmassa ja Hogeschool voor de Kunsten Arnhemissa. Suomessa muita ylintä opetusta antavia oppilaitoksia Teatterikorkeakoulun lisäksi edusti Jyväskylän yliopisto, josta valmistuu mm. liikuntatieteen maistereita. Vuonna 2004 tanssitaiteen maisterin tutkinnon hinta oli euroa. 27 Teatterikorkeakoulun teettämässä sisäisen koulutuksen arvioinnissa suurin osa opettajista oli huolissaan tanssitaiteen työllisyystilanteesta. Koulutuksellisina kehittämiskohteina työllisyyden kohentamiseksi mainittiin mm. koulutuksen yhteydessä kiertävä tanssiryhmä, harjoittelu ammattikentällä ja kontaktien luominen ammattikenttään jo opiskeluaikana. 23 Tutkintoon johtava tanssialan koulutus Suomessa; Turun taideakatemian julkaisu 24 Teatterikorkeakoulun tiedottaja Jaana Forsström 25 OPM:n tanssi- teatteri- ja musiikkitoimikunnan alaisen tanssijaoston raportti 26 Rensujeff 2003, s Teatterikorkeakoulun vuosikertomus

18 Naisten ja miesten välillä ei ilmennyt koulutukseen liittyviä eroja. Osuudet jakautuvat myös samankaltaisesti suhteessa liiton jäsenistön määrään ja tutkimusjoukkoon. Päällekkäisten tutkintojen osuus oli 11 %. Laskettaessa päällekkäisiä tutkintoja otettiin huomioon myös tutkintoa vielä suorittavat. Päällekkäiset tutkinnot muodostuivat pääasiassa toisen asteen ammatillisen tai opistoasteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun tai korkeakouluopiskelun yhdistelmistä. Ikä ei vaikuttanut koulutuseroihin. Asetelma 1. Ammatillisen koulutuksen saaneiden tanssitaiteilijoiden % -osuus Koulutus Useampi tutkinto n m % Ei tutkintoa Opinnot vielä kesken II asteen ammatillinen oppilaitos Opistoaste Ammattikorkeakoulu Korkeakoulu (Teak tai muu vastaava) Tanssialan koulutus ulkomailla Joku muu Vuonna 2000 korkeakoulutettujen osuus oli 17 %. Kasvua on tullut 8 prosenttiyksikköä neljän vuoden aikana. Raportti ei eritellyt koulutuksen tasoa muilta osin Rensujeff

19 3. TANSSITAITEILIJAN TYÖSUHDETURVA JA TYÖMARKKINA-ASEMA 3.1 Työmarkkina-asema Alan korkeasta koulutustasosta huolimatta tanssitaiteilijoiden työmarkkina-asema ei ole kehittynyt samassa tahdissa avaten ja laajentaen työmarkkinoita. Auttamattoman hitaasti noussut valtion tuki tanssille ja 90-luvun lama ovat asiaan vahvasti vaikuttaneita osatekijöitä. Pätkätyöt ja suuri freelancereiden määrä ovat alalle leimaa antavia piirteitä. Vuoden aikana yksittäinen tanssitaiteilija saattaa työskennellä jopa kahdenkymmenen eri työnantajan palveluksessa. Infrastruktuurin ja työllisyyteen vaikuttavien rakenteiden puuttuminen sekä samanaikaisesti valmistuva suuri koulutettujen määrä ovat yhdessä luoneet korkean työttömyysasteen (v = 34% 29 ). Yleisesti tanssitaiteilijat toimivat useissa erilaisissa asemissa työmarkkinoilla ja työtehtävät limittyvät vuoden aikana päällekkäin alkaen ja päättyen sesonkiluonteisesti. Esimerkiksi kesäkuukausina on eniten työttömiä tanssitaiteilijoita työnhakijoina. Työmarkkina-aseman määrittely ja käsitteistö riippuvat sitä arvioivasta tahosta. Esim. taidehallinnon ja työvoima- ja verohallinnon määritelmät sisällöltään poikkeavat toisistaan. Tämä aiheuttaa usein väärinkäsityksiä taiteilijoiden työttömyysturva- ja Kelan päiväraha- ja sairaspäivärahapäätöksissä. Eniten ongelmia ovat aiheuttaneet työoikeudellisen aseman poikkeavat tulkinnat siitä, toimitaanko yrittäjänä vai työsuhteessa ja milloin katsotaan henkilön olevan työmarkkinoiden käytettävissä apurahakauden päätyttyä. Tässä raportissa käytämme taidehallinnon käyttämiä määritelmiä; yrittäjiksi katsotaan henkilö, jolla on rekisteröity yritys tai toiminimi; vapaana taiteilijana pidetään henkilöä, joka työskentelee taiteilijana ilman työsuhteita / toimeksiantosuhteita; freelancer on henkilö, joka työskentelee lyhytaikaisissa työsuhteissa tai toimeksiantosuhteissa; vakinaisessa työsuhteessa työskentelevä henkilö saa säännöllistä palkkatuloa työnantajaltaan ja työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva. Vapaan taiteilijan sijaan puhumme tässä selvityksessä taiteilija- tai työskentelyapurahan turvin työskentelevistä taiteilijoista. 19

20 Asetelma 2. Tanssitaiteilijoiden työmarkkina-asema vuonna 2004 (N = 194) Työsuhde 15 % Freelancer 76 % Työtön (osan vuodesta) 29 % Taiteilija- tai työskentelyapuraha 11 % Poissa työmarkkinoilta 7 % Yrittäjä 1 % Prosenttien yhteenlaskettu summa ei ole 100, sillä tanssitaiteilijat toimivat useissa työmarkkina-asemissa vuoden aikana. Työmarkkina-asemaa mitataan taiteilijoiden työllistymisen, työsuhteiden laadun ja työajan avulla. Edellinen taulukko antaa yleiskuvan tanssitaiteilijoiden sijoittumisesta työmarkkinoille vuoden 2004 aikana. Vastanneista vain 15 % työskenteli vakituisissa eli toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Kokonaan poissa työmarkkinoilta oli 7 % vastanneista, taiteilija- tai työskentelyapurahan turvin työskenteli 11 % ja heillä oli myös palkkatyöstä saatuja tuloja. Saaduista vastauksista työsuhteet jaettiin ammattinimikkeittäin seuraaviin luokkiin: tanssija, koreografi, tanssinopettaja, tanssin alan muu työ tai joku muu työ. Työsuhteiden kokonaismäärä oli 473 ja keskimääräinen työsuhteiden lukumäärä 3,3 per vastaaja. Määräaikaisia työsuhteita näistä oli 87 %, mikä on huomattavan suuri prosenttiosuus koko tanssialan työvoimasta. Koko maan työvoimatilastojen mukaan toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelee edelleen yli 70 % työväestöstä ja määräaikaisissa työsuhteissa 16 %. Freelancereiden eli lyhytaikaisissa, usein päällekkäisissäkin työtehtävissä työskentelevien joukko oli suurempi kuin mitä tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet. Freelancer - määritelmän alle kuuluvat kaikki alle vuoden mittaiset työsuhteet ja otannassa heidän osuutensa oli 76 %. Tässä selvityksessä taiteelliseksi työksi määritellään tanssijan ja koreografin luova työ. Heidän yhteenlaskettu osuutensa kaikista työtehtävistä oli 29 %. Taiteelliseen työhön läheisesti liittyvään työhän luetaan tässä selvityksessä esim. tanssinopettajan työ ja tanssialan muu ei-taiteellinen työ. 60 % työsuhteista kuului näihin määritelmiin ja tämän sektorin 29 Rensujeff

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa

Työttömyys väheni hieman Kainuussa tammikuussa 1 (8) Julkistettavissa 23.2. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni hieman Kainuussa kuussa Koulutukseen hakeutuminen hillitsee työttömyyden kasvua Lomautuksista huolimatta työttömyys

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa

Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.5. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys vähenee taas hyvää vauhtia Kainuussa Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeämmin kuin maassa keskimäärin Myönteinen työllisyyskehitys

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työttömyys väheni edelleen maaliskuussa

Työttömyys väheni edelleen maaliskuussa 1 (8) Julkistettavissa 28.4. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys väheni edelleen kuussa Nuorisotyöttömyys on vähentynyt yli viidenneksen vuoden takaisesta Työttömyys väheni Kainuussa kuussa

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2015

Jäsenmaksuohjesääntö 2015 Jäsenmaksuohjesääntö 2015 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman heinäkuussa

Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman heinäkuussa 1 (8) Julkistettavissa 24.8. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Työttömyys kasvoi Kainuussa hieman kuussa Työttömyys pysytteli kuitenkin edelleen selvästi vuoden takaista alempana, mutta nuorisotyöttömyyden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot