TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEJÄ TUTUMMAKSI. Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEJÄ TUTUMMAKSI. Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse."

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEJÄ TUTUMMAKSI Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse. Redsven Pirjo - Tengvall Hanna ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pirjo Redsven & Hanna Tengvall. Työttömyysturvan termejä tutummaksi. Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse. Järvenpää, kevät 2007, 37 s., 4 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Opinnäytetyömme on kehittämishanke, joka on saanut alkunsa vuoden 2006 alussa yhteistyössä Mäntsälän työvoimatoimiston kanssa. Kehittämishankkeen varsinainen tuotos on työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämissanasto, joka on liitteenä. Sanaston tarkoituksena on olla apuväline niin asiakkaille kuin työttömien kanssa työskenteleville. Aineistoa hankkeeseen kerättiin erilaisista kirjallisista lähteistä sekä multimedialähteistä. Aineistoa kerättiin myös työvoimatoimiston henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, sosiaalialan työntekijöiltä ja asiantuntijoilta. Termien selityksiä työstettiin yhdessä työttömien sekä asiantuntijoiden kanssa. Virkakielen ongelma on sen sekavuus sekä ymmärrettävyys. Termit ovat vaikeaselkoisia ja niitä selitetään toisilla vaikeaselkoisilla termeillä. Ammattitermien käyttö asiakastyössä aiheuttaa ymmärtämisen vaikeutta, virheellistä tulkintaa ja huonoa palvelua. Hallintolain mukaan viranomaisen tulee käyttää selkeää, asiallista ja ymmärrettävää kieltä. Asiasanat: työttömyys, työttömät, työnhakijat, pitkäaikaistyöttömyys, työttömyysturva, työvoimatoimistot

3 ABSTRACT Pirjo Redsven & Hanna Tengvall. How to make the terms of the full unemployment benefits better known. Spring 2007, 37 p.4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Social Services. Our thesis is a development project that was initiated in cooperation with the employment agency in Mäntsälä at the beginning of The real result of this project is the attached explanatory vocabulary of technical terms related to the full unemployment benefits. The purpose of the vocabulary is to be an aid to the clients and those working with the unemployed. Material for the project was collected from different written and multimedia sources. Also discussions with employment authorities, social workers and experts gave data for the project. The explanation of the terms was clarified together with the unemployed and the experts. The problem with the official language is its ambiguity and intelligibility. The terms are difficult to understand and they are explained by other similar terms. The use of the technical terms in the client service may cause misunderstanding, wrong interpretation and poor service. The authorities must use explicit, relevant and intelligible language according to the administrative law. Key words: unemployment, unemployed, applicant, long-term unemployment, full unemployment benefits, employment agency

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTEHTÄVÄ JA OPINNÄYTETYÖ SANASTON TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA VIITEKEHYS Sanaston lainsäädännölliset perustelut Työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen keskeiset tehtävät Työvoimatoimiston palvelut ja yhteistyötahot Viranomaisyhteistyö KESKEISET KÄSITTEET Työtön ja työtön työnhakija Pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä Selkeäkielisyys Yleiskieli Selkokieli Virkakieli SANASTON MUOKKAAMISEN JA KOKOAMISEN PROSESSI Sanaston kokoaminen ja sanojen selventäminen Sanaston muokkaaminen yhteistyössä työntekijöiden kanssa Sanaston muokkaaminen yhteistyössä työttömien kanssa Sanaston viimeistely POHDINTA...31 LÄHTEET...35 LIITTEET Selkeyttämissanaston termit liite Muokattavia selkeyttämis-sanaston termejä liite 2a...41 Muokattavia selkeyttämis-sanaston termejä liite 2b...45 Kysely työelämän edustajille liite Työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämis-sanasto liite

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme koostuu kahdesta osiosta, raportista ja työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämissanastosta, joka valmistui tammikuussa Ajatuksen työvoimahallinnon sanastosta saimme 2005 syksynä kuntouttavaa sosiaalityötä tekevältä johtavalta työvalmentajalta, kun olimme harjoittelussa Mielenterveys ja päihteet -opintojaksolla. Saimme seurata tahoillamme tilanteita, joissa työvoimahallinnon sanaston tuntemus olisi ollut eduksi. Pohdimme usein asiakastilanteen jälkeen, kuinka paljon itse asiakas ymmärsi käydystä keskustelusta tai keskustelussa käytetyistä ammattitermeistä. Kyselimme asiakkaille sekä sosiaalitoimelle, Kelalle tai kolmannelle sektorille suunnattua työvoimahallinnon sanastoa, jota ei kuitenkaan ollut olemassa. Erityisesti kuntouttavaa asiakastyötä tekevät työntekijät kokivat tällaisen sanaston tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston yhteistyö on lisääntynyt. Asiakkaan kokonaisvaltainen auttaminen vaatii sosiaalitoimessa tietämystä myös työvoimatoimiston tarjoamista palveluista ja etuuksista. Sosiaalialan eettisissä ohjeissa viitataan kohdassa asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus ihmisen oikeuteen päättää itseään koskevista asioista. Sosiaalialan ammattilaisen on rohkaistava asiakasta laajaan osallisuuteen ja turvattava asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Sosiaalialan ammattilaisuuteen kuuluu myös selvittää asiakkaalle eri ratkaisuvaihtoehtojen edut, haitat ja seuraukset, jotta tämä voi tehdä omat ratkaisunsa. Asiakkaan osallisuus voi toteutua vain, jos hän saa riittävää ja oikeaa tietoa oikeuksistaan ja hänelle lain mukaan kuuluvista etuuksista. (Arki, arvot, elämä, etiikka 2005,14). Virkakieli sekä ammattisanat ovat tärkeitä ja tarpeellisia, mutta viranomaisen tulisi aina huomioida missä, miten, mihin ja kenen kanssa niitä käytetään. Virkakielen ongelma on sen sekavuus sekä ymmärrettävyys. Termit ovat vaikeaselkoisia ja niitä selitetään toisilla vaikeaselkoisilla termeillä. Työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämissanastomme tarkoitus on olla apuväline niin asiakkaille kuin työttömien kanssa työskenteleville.

6 6 2 KEHITTÄMISTEHTÄVÄ JA OPINNÄYTETYÖ Kehittämistehtävänämme oli selkeäkielisen työttömyysturvasanaston tekeminen työttömille sekä työttömien kanssa työskenteleville. Sanasto ei ole selkokielinen, mikä tarkoittaa erityisryhmille tuotettua materiaalia, mutta sanasto on selkokielistetty eli olemme muokanneet ammattikielistä tekstiä ymmärrettävään muotoon. Työvoimatoimistossa käytettävien termien sanasto on nähty tarpeelliseksi jo pitemmän aikaa. Erityisesti aktivointisuunnitelmia laatiessa sekä työvoimaneuvojan sekä sosiaalitoimen edustajan tehtävänä on selvittää asiat asiakkaalle selkeästi ja ymmärrettävästi. Vaikeaselkoisia termejä on useita ja aikaa menee paljon termien selvittämiseen ja selventämiseen. Myös henkilökunnalla samankaltaiset termit sekoittuvat toisinaan. Kahta samankaltaista termiä käytetään rinnakkain, vaikka niiden merkitys olisikin loppujen lopuksi aivan erilainen. Monet termit saattavat jo sellaisinaan kuulostaa vaikeaselkoisilta ja aiheuttavat turhaa vastustusta ja ennakkoluuloja. Työvoimatoimiston asiakaskunta koostuu osittain pitkäaikaistyöttömistä, joilla työttömyyden lisäksi saattaa olla muitakin vaikeuksia oman elämänsä hallinnassa. Näemme sanaston hyödyttävän paitsi kaikkia työvoimatoimiston asiakkaita sekä henkilökuntaa, myös erityisesti sitä asiakasryhmää, jolle asioiden hoitaminen on haasteellisempaa. Uskomme sen myös helpottavan asiointia työvoimatoimistossa. Tavoitteena on, että sanasto parantaisi asiakaspalvelun laatua ja asiakkaan asemaa juuri siitä näkökulmasta, että asiakas on subjekti, joka on itse aktiivinen omien elämäntapahtumiensa tuottaja ja hallitsija. Keväällä 2006 ammattiopintojen yhteydessä keräsimme työvoimapoliittisia termejä, jotka lajittelimme työvoimatoimiston ehdotuksesta kolmeen ryhmään: työttömyysturva, palveluprosessi ja työllistämistuet. Saimme apua termien keräämiseen Mäntsälän työvoimatoimiston johtajalta. Kun termit oli kerätty, aloitimme sanaselitysten työstämisen. Lopulta päädyimme valitsemaan 200 termistä vain ne 50, jotka koskivat työttömyysturvaa. Koimme tämän ratkaisun helpottavan jatkosuunnitelmiamme ja pystyimme paremmin keskittymään yhteen osa-alueeseen. Ihmiset, joiden avulla termien sanallisten selitysten ymmärrettävyyttä ja

7 7 tarpeellisuutta selvitimme, kuuluvat itse tuon termistön piiriin joko työntekijän tai asiakkaan ominaisuudessa. Haastattelimme myös kolmea työntekijää kolmelta eri sektorilta sekä asiakkaita, jotka joutuvat työttömyysturvaa koskevien termien kanssa tekemisiin. Haastateltavat työttömät tulivat Mäntsälän työasemalta ja työntekijät Keski-Uudenmaan klubitalolta, Mäntsälän Kelasta sekä Mäntsälän kunnan sosiaalitoimesta. Päädyimme käyttämään menetelmänämme avointa haastattelua, jossa haastattelussa haastattelija ja haastateltava ovat kielellisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja haastattelija pyrkii luomaan tilanteesta mahdollisimman luontevan ja avoimen. Avoin haastattelu muistuttaa tavallista keskustelua, jossa keskustelun etenemistä ei ole ennalta sovittu vaan se etenee tietyn aihepiirin sisällä vapaasti ja paljolti haastateltavan ehdoilla. Tarkkojen kysymysten sijaan avoimessa haastattelussa edetään mahdollisimman keskustelunomaisesti ja luonnollisesti antaen tilaa haastateltavan kokemuksille, tuntemuksille, muistoille, mielipiteille ja perusteluille. Haastattelun kulkua ei ole suunniteltu ennalta se on avoin kaikille mahdollisuuksille vaikka haastattelija on toki orientoitunut tutkimuksensa aihepiiriin. (Eskola & Suoranta 2000, ) Haastattelua varten valmistimme kyselykaavakkeet, joiden avulla haastattelimme avoimesti keskustellen, olivatko selityksemme kulloisenkin sanan kohdalla ymmärrettäviä. Kyselykaavakkeet olivat osittain puolistrukturoituja eli kysymykset olivat kaikille samat, eikä valmiita vastausvaihtoehtoja käytetty, vaan haastateltava sai vastata omin sanoin (Aaltola & Valli 2001, 26). Työmme on toiminnallinen opinnäytetyö, joka on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö on ammatillisessa kentässä käytännön toimien ohjeistamista, toiminnan järjestämistä ja järkeistämistä. Se voi olla esimerkiksi ammatilliseen käyttöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus, ympäristö- tai turvallisuusohjelma. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Toiminnallisessa opinnäytetyössä pyritään turvaamaan saadun tiedon laatu käyttämällä valmiita tutkimuskäytäntöjä perustasolla, kuten esimerkiksi keräämällä tietoa sähköpostilla tai paikan päällä. Toiminnallisessa opinnäytetyössä ei aina ole välttämätöntä analysoida laadullisella tutkimuksella kerättyä aineistoa yhtä tarkasti ja

8 8 järjestelmällisesti kuin tutkimuksellisissa opinnäytetöissä. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Aineiston keruussa käytimme laadullisia menetelmiä jotka veivät meidät tutkijoina lähelle tutkittavia kohteitamme. Sellaisia menetelmiä ovat haastattelu ja avoin keskustelu. Tavallisesti tutkijan pyrkimyksenä on tavoittaa tutkittavien näkökulma, heidän näkemyksensä tutkittavana olevasta ilmiöstä. Tyypillistä aineistonkeruun muotoja laadullisessa tutkimuksessa ovat haastattelu ja havainnointi, mutta esimerkiksi myös päiväkirjat tai muu arkipäivän elämäntilanteissa syntynyt materiaali. (Aaltola & Valli 2001, ) Kun laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruun väline on inhimillinen eli tutkija itse, voi aineistoon liittyvien näkökulmien ja tulkintojen katsoa kehittyvän tutkijan tietoisuudessa vähitellen tutkimusprosessin edetessä. Tämän laadullisen tutkimuksen ominaispiirteen myötä korostuu tutkimuksen eri elementtien joustava kehittyminen tutkimuksen edetessä. Käytännössä tutkimuksen eri elementit limittyvät toisiinsa ja muotoutuvat vähitellen tutkimuksen kuluessa. Samalla tutkijan tietoisuudessa tapahtunutta kehitystä pyritään hyödyntämään esimerkiksi tutkimustehtävän jalostamisessa ja uudentyyppisten aineistonkeräyssyklien toteuttamisessa. (Aaltola & Valli 2001, ) Opinnäytetyöraporttimme käsittää lainsäädännölliset, tutkimukselliset, kokemukselliset sekä ammatilliset perustelut sanaston tarpeellisuudesta. Lisäksi tuomme esiin työvoimatoimiston keskeiset tehtävät ja työvoimatoimiston ja sosiaalipuolen yhteis-työmenetelmät. Tämän teoreettisen aineiston lisäksi raporttiimme kuuluu erillinen työttömyysturvaa koskevien ammattitermien selkeyttämissanasto.

9 9 3 SANASTON TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA VIITEKEHYS Opinnäytetyömme viitekehyksinä käytimme työhallinnon ja sosiaalihallinnon keskeisiä tehtäviä sekä lainsäädännöllisiä perusteluita, joita olivat hallintolaki, sosiaalihuoltolaki, laki julkisesta työvoimapalveluista sekä laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Näiden lisäksi työttömyysturvalaki oli keskeisenä tiedonlähteenä jo termien kokoamis- ja sanaselitysten kirjoittamisvaiheessa. Työttömyysturvalaki toimi vahvasti apunamme myös sanaselitysten oikeellisuutta tarkistettaessa. Sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston yhteistyö ja asiakkaiden kokonaisvaltaisempi auttaminen edellyttää eri sektoreiden edustajien laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaan saamista tuista, tarpeista ja palveluista. Kielellisiä vaikeuksia on havaittavissa hakemuksia täytettäessä sekä työvoimatoimistossa asioidessa. Viranomaiskieli on luonnollista työntekijöille, mutta erittäin vaikeasti ymmärrettävää monille asiakkaille. 3.1 Sanaston lainsäädännölliset perustelut Eri palvelujen sekä tukimuotojen järjestämisvelvollisuus on Suomessa jakautunut monien viranomaisten kesken. Viranomaistyössä asioiden käsittelyä ohjaa sekä kunnissa että valtiolla hallintolaki. Hallintolaki ( /434) on yleislaki, jonka säännöksiä sovelletaan, ellei erityislaissa toisin säädetä. Hallintolain toisessa luvussa määritellään hyvän hallinnon perusteet, johon kuuluvat muun muassa viranomaisen tasapuolinen ja puolueeton kohtelu hallinnossa asioivia kohtaan. Lain mukaan viranomaisen on myös järjestettävä toimintansa niin, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisen palvelun nopeasti, joustavasti ja kustannuksia säästäen. Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Toisen luvun yhdeksäs pykälä määrittelee hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Ensimmäisen luvun ensimmäisen pykälän mukaan lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

10 10 Sosiaalihuoltolaki ( /710) on yleislaki, joka säätelee kuntien velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltoa ja sosiaalipalveluita. Laki koskee kaikkien sosiaaliviranomaisten työskentelyä. Lain kahdeksannen luvun 54 :n mukaan kunnan sosiaalilautakunnan on tarpeen mukaan oltava yhteistoiminnassa muiden viranomaisten, naapurikuntien sosiaalilautakuntien ja terveyslautakuntien sekä kunnassa toimivien sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta liittyy kunnan sosiaalihuollon tehtäviin. Lain mukaan sosiaalilautakuntien on myös pyrittävä edistämään kunnan alueella sosiaalihuollon alalla toimivien yhteisöjen keskinäistä yhteistoimintaa. Sosiaalihuoltolakiin sisältyy myös sosiaaliviranomaisten oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta sosiaalihuollon toteuttamisessa. Laki julkisesta työvoimapalvelusta ( /1295) koskee valtion velvollisuutta järjestää ja kehittää työvoimapalveluja ottaen huomioon sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpeet. Laissa on säädetty viranomaisyhteistyöstä ja muihin palveluihin ohjaamisesta. Sen mukaan työ-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä opetusviranomaisten tulee olla keskenään yhteistyössä työvoimapalveluja järjestettäessä ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutettaessa. Laki määrää myös, että jos työnhakijan tarvitsemia palveluja ei ole mahdollista järjestää työvoimapalveluna, asiakas tulee ohjata tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten tai kansaneläkelaitoksen tai muun kuntoutuksesta huolehtivan palveluorganisaation palvelujen piiriin. Lain kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ( /479) on tarkoituksena auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja tässä tarkoituksessa edistää viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten asiakasyhteistyötä tilanteessa, joka edellyttää usean kuntoutusta järjestävän yhteisön toimenpiteitä. Lain tarkoituksena on myös edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista hänen kuntoutustaan koskevan asian käsittelyssä. Laissa säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Lain ensimmäisen luvun toisen pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden viranomaisten tulee toimia yhteistyössä myös muiden kuntoutusta järjestävien yhteisöjen kanssa.

11 11 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) merkitsee uusia mahdollisuuksia pitkään työttömänä oleville asiakkaille ja sen ensisijainen tavoite pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäiseminen. Laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea saaneen henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työvoimatoimiston työllistymistä edeltäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutumispalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työttömyysturvalain ( /1290) tarkoitus on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä lain mukaisesti. Laissa on määritelty muun muassa työttömän etuudet sekä niiden saamiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset 3.2 Työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen keskeiset tehtävät Keskeisin työhallinnon tehtävä on huolehtia työmarkkinoiden yleisestä toimivuudesta. Sosiaalitoimen keskeinen tehtävä on rakentaa pitkäjänteistä kunnallista ja alueellista hyvinvointipolitiikkaa. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää muun muassa systemaattista tieteellistä tutkimusta väestön hyvinvoinnista ja arviointivälineiden kehittämistä päätöksenteon tueksi. Sosiaalitoimen tehtävä on huolehtia siitä, että kunnallisessa päätöksenteossa arvioidaan ja otetaan huomioon päätösten vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin. Sosiaalitoimi välittää päätöksentekoon kuntalaisten tarpeita ja näkemyksiä ja toisaalta tuo asiantuntemuksensa mukaan päätöksentekoon. Hyvinvointipoliittisena toimijana kunnan sosiaalitoimen tulee olla aktiivinen, aloitteellinen ja yhteistyöhön haastava. (STM työryhmämuistioita 2003: 11, kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti )

12 Työvoimatoimiston palvelut ja yhteistyötahot Työvoimatoimisto toimii työministeriön alaisuudessa ja sen tehtävänä on välittää työpaikkoja kaikille. Työvoimatoimiston palvelut järjestetään itsepalveluina ja henkilökohtaisina palveluina. Työpaikkojen välityksen lisäksi työvoimatoimisto tarjoaa muita palveluja, kuten esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, koulutus- ja ammattitietopalvelua sekä ammatillista kuntoutusta sellaisille henkilöille, joilla on jokin ammatinvalintaan ja työllistymiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Työttömyyden pitkittyessä syystä tai toisesta, työvoimatoimisto tarjoaa työnhakijalle töihin pääsyä edistäviä ja työkykyä ylläpitäviä palveluja. Näitä ovat muun muassa valmentavat ja ammatilliset työvoimakoulutukset, ammatillisen kuntoutuksen palvelut, työharjoittelu, palkkatuettu työ ja kuntouttava työtoiminta. Työvoimatoimiston asiakaskunta koostuu nuorista ja aikuisista työnhakijoista tai koulutuksen hakijoista. Työvoimatoimisto rekisteröi työnhakijaksi työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään henkilöasiakkaan, joka pyytää sitä henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa. Työvoimatoimisto voi hyväksyä sähköisesti tai muullakin tavoin esitetyn pyynnön. Henkilöasiakkaan tulee antaa julkisen työvoimapalvelun tarjoamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset ammatillisesta osaamisestaan, työkokemuksestaan, koulutuksestaan ja työkyvystään. Työttömyysturvalain ( / 1290) mukaisia palveluja voidaan tarpeen mukaan tukea järjestämällä niitä täydentäviä palveluja. Täydentävinä palveluina voidaan toteuttaa esimerkiksi ajankohtaisesti tai alueellisesti tarpeellisia hankkeita. Julkisen työnvälityksen tavoitteena on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen, henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä työnantajien työvoimansaannin turvaaminen. Työmarkkinainformaation tarjonta ja markkinapaikkana toimiminen työvoiman hankinnalle ja työpaikkojen etsimiselle ovat keskeisiä julkisen työnvälityksen tehtäviä. Työnvälitys tarjoaa työnhakija-asiakkaille tietoja avoimista työpaikoista, neuvontaa työnhaussa ja mahdollisuuden sekä henkilökohtaiseen että omatoimiseen työnhakupalveluun. Työvoimatoimiston keskeisiä yhteistyökumppaneita paikallistasolla ovat kunnat, ammatilliset oppilaitokset ja muut kouluttajat, yritykset ja muut työnantajat,

13 13 kolmannen sektorin toimijat sekä työmarkkinajärjestöt. Paikallisen ja alueellisen yhteistyön ohella työvoimatoimistojen työssä korostuu seudullinen verkostoyhteistyö. (Heinonen, Hämäläinen, Räisänen, Sihto & Tuomala 2004, 93.) Työnhakija-asiakkaan palvelu on työvoimatoimistossa pyritty järjestämään siten, että jokaiselle asiakkaalle taataan riittävä peruspalveluiden taso. Palvelujen syvyys ja laajuus voivat kuitenkin vaihdella asiakkaiden tilanteen ja työvoimatoimiston voimavarojen mukaan. Osa työnhakija-asiakkaista hoitaa työnhakuaan ensimmäisten haastattelujen jälkeen pitkälti omatoimisesti, osa tarvitsee työvoimatoimiston yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. Lähtökohtana palveluiden tarjoamisessa on asiakkaan palvelutarve. Työnhakija-asiakkaalle tarjottavia keskeisiä työnvälityspalveluja ovat esimerkiksi työnhakijaksi ilmoittautuminen, työnhakuun liittyvä neuvonta, osaamiskartoitus eli ammattitaidon ja osaamisen selvittäminen ja työnhakusuunnitelma. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista suunnittelua, työllistymistä ja työssä pysymistä. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, joka on työvoimatoimistossa työnhakijana ja jolla on jokin vamma, sairaus tai vajavuus, joka on asianmukaisesti lääkärinlausunnolla todettu. Asiakkaille tarjotaan ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluita sekä niihin liittyviä terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia sekä asiantuntijakonsultaatioita. Lisäksi järjestetään työ- ja koulutuskokeiluja, työkokeiluja työpaikalla, työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaamista sekä valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta. Vajaakuntoisten työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella. Työvoiman palvelukeskuksista pitkäaikaistyötön saa sekä kunnan, Kelan että työvoimatoimiston palveluja. Asiakkaat ohjataan palvelukeskuksiin sosiaalitoimiston tai työvoimatoimiston kautta. Palvelukeskuksissa asiakasta palvelee työvoimaneuvojan lisäksi mm. terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja ja psykologi. Kela ja työvoimatoimisto ovat yhteistyössä siten, että työvoimatoimisto antaa Kelalle sitovan lausunnon siitä, onko hakija työtön, tai onko hakija kieltäytynyt tarjotusta työstä tai koulutuksesta. Tämän lausunnon perusteella kela maksaa työttömyyskorvauksia henkilöille joilla siihen on oikeus.

14 14 Paikallistason verkostoyhteistyötä on toteutettu yhteispalvelukokeilussa, joka toteutettiin vuosina työhallinnon, kuntien ja Kelan yhteishankkeena. Monipuolisinta yhteistyö on ollut kunnan sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimiston ja Kelan kanssa. Tavoitteena oli edistää työmarkkinatukea saavien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Tuloksia on hyödynnetty julkisen työvoimapalvelurakenteen uudistuksen suunnittelussa ja toimintaa jatketaan uudessa Palvelukeskusmallissa, jossa painopisteenä on yhteistyöverkostojen laajentaminen ja palvelujen hankintatoiminnan vakiinnuttaminen. (Heinonen ym. 2004, 92.) Kolmas sektori toimii yhteistyössä niin työnantajan ominaisuudessa kuin asiakkaiden kanssa siirtymätyöpaikkoja etsimällä ja räätälöimällä. Kolmannella sektorilla on esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille erilaisia palveluja, joiden avulla heitä pyritään kuntouttamaan työelämää varten. Perimmäisenä tarkoituksena olisi saada asiakas työmarkkinoille tai saada hänen toimintakykynsä sekä yleiset elämänhallintataitonsa paranemaan olennaisesti. Kunnat ja työvoimatoimisto tekevät yhteistyössä asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman silloin, kun hän on ollut pitkään työttömänä ja saanut työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Aktivointisuunnitelman tavoitteena on löytää polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan kirjataan lain kuntouttavasta työtoiminnasta ( /189) kolmannen luvun kahdeksannen pykälän mukaan henkilön koulutusta ja työuraa koskevat tiedot, arvio aikaisempien työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta, arvio aikaisempien työnhakusuunnitelmien ja kunnan tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteutumisesta sekä toimenpiteet, jotka voivat olla työtarjouksia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan myös siitä, miten työvoimatoimisto ja kunnan sosiaalitoimi tukevat asiakasta suunnitelman toteutuksessa. 3.4 Viranomaisyhteistyö Suomessa vastuu työvoimahallinnosta ja työnvälitystoiminnasta on 1960-luvulta lähtien ollut valtiolla, kun taas sosiaalihuolto, joka sisältää sosiaalipalvelut on kuntien

15 15 vastuualuetta. Tosiasia kuitenkin on, että sekä työvoimahallinnon että sosiaalihallinnon asiakkaat ovat usein yhteisiä. Sekä sosiaalihallinnon että työvoimahallinnon lainsäädäntöön sisältyy säännöksiä eri viranomaisten yhteistyöstä. Asiakkaan aktivointi eli pitkään työttömänä olleen henkilön auttaminen takaisin työelämään jopa edellyttää sosiaali- ja työhallinnon yhteistyötä. Työhallinnolla on sellaisia välineitä, joita sosiaalitoimella ei ole, kun puolestaan sosiaalitoimella on kompetenssia kohdata moniongelmaisia asiakkaita. Yhteistyössä pitäisi kyetä tunnistamaan yhteinen toiminnan kohde. Oleellista on tunnustaa, että on yhteisiä, ei vain toiselle kuuluvia asiakkaita. Viranomaisten toiminnan yhteistyö on valitettavan usein puutteellista. (Heikkilä & Keskitalo 2002, 10, 31.) 4 KESKEISET KÄSITTEET Alle on koottu sanastoon ja työhömme yleisesti liittyviä keskeisimpiä käsitteitä. Olemme halunneet tuoda esiin keskeisinä käsitteinä paitsi sen, ketkä kuuluvat työttömyysturvan piiriin työvoimatoimiston käyttämillä termeillä, myös sen mitä eroa on selkeäkielisyydellä, selkokielellä ja mitä tarkoitetaan yleiskielellä ja virkakielellä. Erityisesti vaiheessa, jossa kirjoitimme termien sisältöjä selkeämmäksi, oli meidän tiedostettava näiden käsitteiden merkitys ja eroavaisuudet. 4.1 Työtön ja työtön työnhakija Työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Työsuhteessa olevaa pidetään työttömänä, jos hän on kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa on alle neljä tuntia. Työttömällä työnhakijalla tarkoitetaan työttömyysturvalain ( /1290) toisen luvun ensimmäisessä pykälässä 17 vuotta täyttänyttä työnhakijaa, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön. Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja

16 16 koulutusta sekä tarvittaessa hakeutua ja osallistua työnhakuaan tukeviin sekä työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. 4.2 Pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä Pitkäaikaistyöttömäksi kutsutaan henkilöä, joka on ollut työttömänä, vailla vakinaista palkkatuloa vähintään 12 kuukautta. Vaikeasti työllistyvä on taas henkilö, joka on ollut hyvin pitkään työttömänä ja saa työmarkkinatukea. Vaikeasti työllistyvä henkilö tarvitsee usein työkokemuksensa, ikänsä, koulutuksensa sekä sosiaalisten ja terveydellisten vajaavaisuuksiensa takia erityisiä henkilökohtaisia tukitoimenpiteitä työllistyäkseen. 4.3 Selkeäkielisyys Selkeäkielisyys ei ole sama asia kuin selkokieli. Selkeään ilmaisuun tulisi pyrkiä kaikessa viestinnässä. Selkeäkielisyydellä tarkoitetaan selkeästi puhuttua, ymmärrettävää yleiskieltä, joka ei sisällä murre- eikä slangisanoja. Se on puhuttua kirjakieltä, joka noudattaa yleisiä kielinormeja. Kieli vaihtelee paikkakunnittain, ikäryhmittäin sekä myös ammattikunnittain. (Virtanen 2002, 8). 4.4 Yleiskieli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus määrittelee yleiskielen seuraavalla tavalla: Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit ja on virkerakenteeltaan yksikertaista. Yleiskieli jo sellaisenaan siis sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sanastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. (Virtanen 2002, 8). Yleiskieli muodostaa vastakohdan myös erilaisten sosiaalisten ryhmien kielelle, kuten nuorison slangille tai ammattikuntien omille kielimuodoille. On vaikeaa kirjoittaa niin, että tekstin voisivat ymmärtää eri-ikäiset ja eri asemassa olevat ihmiset, joiden tiedot ja asenteet vaihtelevat suuresti. Ilman yleiskieltä se olisi lähes mahdotonta.

17 17 Yleiskieli on täten yhteinen kieli ja puolueeton, neutraali kieli. Varsinkin kirjoitettuna se on melko vakiintunutta. Sana kirjakieli voi tarkoittaa monia asioita, mutta lähinnä se sopii tarkoittamaan huoliteltua kirjoitettua yleiskieltä. Se on se kielimuoto, jota kouluissa pyritään opettamaan ja jonka säätely ja ohjailu on kielenhuollon keskeisin tehtävä. (Korpela 2006.) 4.5 Selkokieli Selkokieleksi kutsuaan kieltä, joka on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Se on kielimuoto, joka on suunnattu erityisesti sellaisille lukijoille tai lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä. Operationaalisesti selkokieli on määritelty kielimuodoksi, jossa halutaan ottaa erityisesti huomioon se, kenelle teksti on suunnattu. Selkokielisen viestinnän tarve on tunnustettu yhteiskunnassa ja sen kehityksen taustalla on ollut ajatus yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja tasavertaisista oikeuksista toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä syrjäytymisen estämisestä. Selkokielisen materiaalin tuottajina ovat kehitysvamma-alan järjestöt olleet alkuunpanijoina, mutta myöhemmin monet muutkin tahot ovat osallistuneet selkokielisen materiaalin tuottamiseen. Suomessa selkokieli yhdistetään pääsääntöisesti erityisryhmiin, mutta kieliyhteisöissä puhutaan selkokielistämisestä myös silloin, kun on tarvetta muokata yleiskielistä tai ammattikielistä tekstiä ymmärrettävämpään muotoon. Käsite selkokieli erityisryhmille tarkoitettuna kielimuotona, mukautettuna kielenä, ja selkeä yleiskieli, joka on tarkoitettu käytännössä koko kieliyhteisölle, olisi kuitenkin pidettävä erillään. (Kulkki- Nieminen 2002, ) 4.6 Virkakieli Lain, hallinnon ja suunnittelun kieltä voidaan yhteisesti nimittää virkakieleksi, ja sitä käytetään julkisten tehtävien hoitamiseen. Virkakielen perusominaisuuksia on pyrkimys täsmällisyyteen ja siihen, että kukin virke voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla. Siksi virkakieli useimmiten tuntuukin tavallisesta kielenkäyttäjästä vaikealta ja mutkikkaalta, koska se eroaa etenkin sanastoltaan ja virkerakenteeltaan siitä kielestä, jota arkielämässä on totuttu käyttämään. (Iisa & Piehl 1992, 11.)

18 18 Virkakieli ja ammattisanat ovat tärkeitä ja tarpeellisia, mutta viranomaisen tulisi aina huomioida missä, miten, mihin ja kenen kanssa niitä käytetään. Se mikä viranomaiselle on tuttua ja itsestään selvää, saattaa olla vastaanottajalle täysin uutta. Jo tekstiä laadittaessa tulisi miettiä, mitä vastaanottaja tietää asiasta ja millaiseen kieleen hän on tottunut (Iisa & Piehl 1992, 11). Käytännössä virkakielen ongelma on juuri sen sekavuus sekä ymmärrettävyys. Useat virkakielen termit ovat vaikeaselkoisia ja niitä selitetään toisilla vaikeaselkoisilla termeillä. Viranomaiset saattavat käyttää tutustakin asiasta sellaista nimitystä, joka voi vastaanottajalle olla uusi. Hallintolain ( /434) toinen luku käsittelee hyvän hallinnon perusteita. Kuten aiemmin jo totesimme, toisen luvun yhdeksännen pykälän hyvän kielenkäytön vaatimus sanoo, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lain lähtökohtana on se, että kansalaisilla on oikeus pystyä ymmärtämään viranomaisten kielenkäyttöä ja että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tällainen hyvän kielen vaatimus kytkeytyy vaatimukseen julkisen hallinnon avoimuudesta. Virkakielen vaikeus on nähty uhkana kansanvallalle: ihmisellä on oikeus saada tietoa itseään ja yhteisöä koskevista asioista, ja tiedon pitää olla ymmärrettävässä muodossa. Viranomaisten kielenkäyttö ei ole missään mielessä toisarvoinen asia. Virkakieli on määritelmän mukaan viranomaisten käyttämää kieltä, lähinnä hallinnon, suunnittelu ja tuomioistuinten ammattikieltä. Tämä virka-asioissa käytettävä kieli perustuu lakeihin ja asetuksiin sekä muihin säädösmäisesti laadittuihin ohjeisiin, määräyksiin, raportteihin ja asiakirjoihin, ja siksi se on yleensä vaikeaselkoista tavalliselle kansalaiselle. (Luukkonen 2006, 129.) Vaikeaselkoinen virkakieli tunnetaan yleisesti paremmin nimellä kapulakieli, ja sen monista mutkikkaista ominaisuuksista keskeinen on sanasto. Näihin kapulakielisiin käsitteisiin on yleensä kiteytetty pitkiä, lakiin tai muihin sellaisiin perustuvia sisältöjä, eikä niitä voi ymmärtää tuntematta näitä taustoja. Virkakielisellä sanastolla halutaan usein korostaa ammatti- identiteettiä ja varautua vaikeuksiin, vaikka asia hoituisi helposti kertomalla konkreettisesta toimista ja tekemisistä vastaanottajalle tutuilla sanoilla. (Luukkonen 2006, 130.)

19 19 Määritelläänpä asiallisuus, selkeys tai ymmärrettävyys miten tahansa, monet virkatekstit ovat tätä nykyä kaikkea muuta kuin asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Virkateksteissä tarjotaan usein uutta tietoa ikään kuin lukijalle jo tuttuna. Teksteissä ei ole näkyvissä kirjoittaja- minä eikä muitakaan henkilötoimijoita. Asioita tekevät kunnat, yksiköt, virastot, hankkeet tai järjestelmät ja mallit ynnä muut sellaiset organisaatio-oliot sekä erilaiset tekstit: kuntalaki korostaa, muistio ottaa kantaa, suunnitelma edellyttää ja niin edelleen. (Heikkinen 2002, 12.) Virkatekstit voi nähdä osoituksina siitä, mitä merkitysten muodostamisen tapoja virkakulttuurissa pidetään tarkoituksenmukaisina. Mutta mikä on kenellekin tarkoituksenmukaista? Miksi asioita ei voitaisi hoitaa yleiskielellä, ilman virkakielen koukeroita? Totta kuitenkin on, että yhdenlaisilla kielenmuodoilla tuotetaan erilaisia merkityksiä kuin toisenlaisilla, vaikka puhe olisi samoista asioista. Entä voisiko virkakulttuuria muuttaa niin, että sen rakenteet ja merkitykset tulisivat lähemmäksi todellisuutta, sitä, josta puhumiseen yleiskieli soveltuu hyvin? 5 SANASTON MUOKKAAMISEN JA KOKOAMISEN PROSESSI Sanaston tekemisen prosessi sai alkunsa 2005 syksyllä, jolloin suoritimme Mielenterveys ja päihteet opintokokonaisuutta. Käytännön harjoittelun aikana työskentelimme molemmat vajaakuntoisten, mielenterveysongelmaisten ja pitkäaikaistyöttömien parissa Mäntsälän työasemalla ja Keski-Uudenmaan Klubitalolla. Molemmissa paikoissa ohjaajat tekevät suunnitelmia kuntoutuksen edistämiseksi, joihin kuuluvat työllistymiseen liittyvät asiat. Aktivointisuunnitelmien tekemistä seuratessa tuli monesti mieleen kuinka paljon asiakas itse näistä termeistä tai tarjotuista mahdollisuuksista loppujen lopuksi ymmärsi ja kuinka moni heistä rohkeni kysyä epäselvistä termeistä, mitä niillä oikeastaan tarkoitettiin. Työvoimatoimiston työntekijät eivät välttämättä aina huomaa selittää sanoja niin, että asiakas ne ymmärtäisi, varsinkaan jos asiakas ei itse rohkene kysyä. Omaa tietämättömyyttään ei halua tuoda julki tai sitten ei vain jaksa ajatella asian tärkeyttä.

20 20 Keskusteltuamme ohjaajiemme kanssa mietimme, miten työvoimatoimiston asiakas saisi ymmärrettävämpää palvelua omien asioidensa hoitamiseen. Ajatus selkeämmästä sanastosta tuli Mäntsälän työaseman johtajalta, joka oli aikaisemmin tehnyt oman lopputyönsä sosiaalialan sanoihin liittyen. Työvoimapoliittisten varsinkin työttömyysturvaan liittyvien termien sanasto nähtiin kentällä erittäin tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja kaivatuksi. Sosiaalitoimen edustajan tehtävänä on selvittää asiakkaalle kaikki läpikäytävät asiat selkeästi ja ymmärrettävästi, erityisesti aktivointisuunnitelmia laatiessaan. Tavoitteena oli siis työvoimatoimistossa käytettävän virkakielen sekä ammattisanojen selkeyttäminen ja selkokielistäminen asiakkaille. Tavoitteen taustalla oli virkakielen monimuotoisuuden sekä ymmärtämisen vaikeuden havaitseminen asiakastyössä. Ammattilaisilla, jotka kohtaavat vaikeissa tilanteissa olevia asiakkaita, on usein halu auttaa, mutta ei aina heti löydy mahdollisuuksia eikä niitä välttämättä yksin toimien kiireisessä työrytmissä pysty järjestämäänkään. Periaatteessa kuitenkin asiakastyöntekijöille kertyy työn tekemisen myötä kokemusta ja ajatuksia siitä, miten pitäisi toimia, jotta ymmärtämättömyydestä ei syntyisi tarkoittamattomia seurauksia. (Metteri 2004, 132.) 5.1 Sanaston kokoaminen ja sanojen selventäminen Projektimme ensimmäinen neuvottelu käytiin puhelimitse , jossa sovittiin hankkeen aloittamisesta yhteistyössä Mäntsälän työvoimatoimiston kanssa. Tammikuun lopussa pidettiin ensimmäinen palaveri Mäntsälän työvoimatoimistossa, jossa sovittiin hankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Suunnittelimme projektin sisältöä, sanojen keruumenetelmiä sekä tarkistusmenetelmiä. Mietimme myös mahdollisia yhteistyökumppaneita ja sovimme myös, että otamme yhteyttä työministeriöön, jotta saamme varmistuksen siitä, ettei tämänkaltaista sanastoa ole jo olemassa. Saimme työministeriöltä vastauksen sähköpostitse nopeasti ja sovimme konsultointiavun saamisesta tarvittaessa. Keväällä 2006 Tengvall suoritti Työ-, työyhteisö- ja johtajuusopintokokonaisuutta, jonka aikana kokosimme ammattitermejä työvoimatoimiston esitteistä, internetistä,

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä Virkakielikampanja 13.10.2014 31.12.2015 Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 7.10.2014 Ulla Tiililä Hyvän virkakielen toimintaohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2014/liitteet/tr02.pdf?lang=fi

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työhallinnon keinot palvelutarpeen tunnistamiseen - Oikea aika vai oikea paikka? 1 14.12.2015 /Varsinais-Suomen TE-toimisto/Maaret Mast Työhallinnon keinoista

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp

Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp 23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa

Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Työsuhteisen ja yrittäjäjäsenen työttömyysturva osuuskunnassa Pohjustusta aiheeseen OTK Päivi Siukkola, Pellervo-Seura Työttömyysturvan hakumenettely: asiakkaana TEtoimistossa Oikeustieteen kandidaatti

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6. klo 9.00 Toukokuun lopussa 11 716 avointa työpaikkaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 10 luvun 3 :n ja työttömyysturvalain 7 luvun 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot