TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEJÄ TUTUMMAKSI. Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEJÄ TUTUMMAKSI. Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse."

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSTURVAN TERMEJÄ TUTUMMAKSI Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse. Redsven Pirjo - Tengvall Hanna ammattikorkeakoulu, Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia Järvenpään yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Pirjo Redsven & Hanna Tengvall. Työttömyysturvan termejä tutummaksi. Eli hämmennys jatkuu, pääasia varmaankin on, että ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kyse. Järvenpää, kevät 2007, 37 s., 4 liitettä. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Opinnäytetyömme on kehittämishanke, joka on saanut alkunsa vuoden 2006 alussa yhteistyössä Mäntsälän työvoimatoimiston kanssa. Kehittämishankkeen varsinainen tuotos on työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämissanasto, joka on liitteenä. Sanaston tarkoituksena on olla apuväline niin asiakkaille kuin työttömien kanssa työskenteleville. Aineistoa hankkeeseen kerättiin erilaisista kirjallisista lähteistä sekä multimedialähteistä. Aineistoa kerättiin myös työvoimatoimiston henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, sosiaalialan työntekijöiltä ja asiantuntijoilta. Termien selityksiä työstettiin yhdessä työttömien sekä asiantuntijoiden kanssa. Virkakielen ongelma on sen sekavuus sekä ymmärrettävyys. Termit ovat vaikeaselkoisia ja niitä selitetään toisilla vaikeaselkoisilla termeillä. Ammattitermien käyttö asiakastyössä aiheuttaa ymmärtämisen vaikeutta, virheellistä tulkintaa ja huonoa palvelua. Hallintolain mukaan viranomaisen tulee käyttää selkeää, asiallista ja ymmärrettävää kieltä. Asiasanat: työttömyys, työttömät, työnhakijat, pitkäaikaistyöttömyys, työttömyysturva, työvoimatoimistot

3 ABSTRACT Pirjo Redsven & Hanna Tengvall. How to make the terms of the full unemployment benefits better known. Spring 2007, 37 p.4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Järvenpää Unit, Degree Programme in Social Services. Our thesis is a development project that was initiated in cooperation with the employment agency in Mäntsälä at the beginning of The real result of this project is the attached explanatory vocabulary of technical terms related to the full unemployment benefits. The purpose of the vocabulary is to be an aid to the clients and those working with the unemployed. Material for the project was collected from different written and multimedia sources. Also discussions with employment authorities, social workers and experts gave data for the project. The explanation of the terms was clarified together with the unemployed and the experts. The problem with the official language is its ambiguity and intelligibility. The terms are difficult to understand and they are explained by other similar terms. The use of the technical terms in the client service may cause misunderstanding, wrong interpretation and poor service. The authorities must use explicit, relevant and intelligible language according to the administrative law. Key words: unemployment, unemployed, applicant, long-term unemployment, full unemployment benefits, employment agency

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTEHTÄVÄ JA OPINNÄYTETYÖ SANASTON TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA VIITEKEHYS Sanaston lainsäädännölliset perustelut Työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen keskeiset tehtävät Työvoimatoimiston palvelut ja yhteistyötahot Viranomaisyhteistyö KESKEISET KÄSITTEET Työtön ja työtön työnhakija Pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä Selkeäkielisyys Yleiskieli Selkokieli Virkakieli SANASTON MUOKKAAMISEN JA KOKOAMISEN PROSESSI Sanaston kokoaminen ja sanojen selventäminen Sanaston muokkaaminen yhteistyössä työntekijöiden kanssa Sanaston muokkaaminen yhteistyössä työttömien kanssa Sanaston viimeistely POHDINTA...31 LÄHTEET...35 LIITTEET Selkeyttämissanaston termit liite Muokattavia selkeyttämis-sanaston termejä liite 2a...41 Muokattavia selkeyttämis-sanaston termejä liite 2b...45 Kysely työelämän edustajille liite Työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämis-sanasto liite

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme koostuu kahdesta osiosta, raportista ja työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämissanastosta, joka valmistui tammikuussa Ajatuksen työvoimahallinnon sanastosta saimme 2005 syksynä kuntouttavaa sosiaalityötä tekevältä johtavalta työvalmentajalta, kun olimme harjoittelussa Mielenterveys ja päihteet -opintojaksolla. Saimme seurata tahoillamme tilanteita, joissa työvoimahallinnon sanaston tuntemus olisi ollut eduksi. Pohdimme usein asiakastilanteen jälkeen, kuinka paljon itse asiakas ymmärsi käydystä keskustelusta tai keskustelussa käytetyistä ammattitermeistä. Kyselimme asiakkaille sekä sosiaalitoimelle, Kelalle tai kolmannelle sektorille suunnattua työvoimahallinnon sanastoa, jota ei kuitenkaan ollut olemassa. Erityisesti kuntouttavaa asiakastyötä tekevät työntekijät kokivat tällaisen sanaston tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston yhteistyö on lisääntynyt. Asiakkaan kokonaisvaltainen auttaminen vaatii sosiaalitoimessa tietämystä myös työvoimatoimiston tarjoamista palveluista ja etuuksista. Sosiaalialan eettisissä ohjeissa viitataan kohdassa asiakkaan osallisuus ja itsemääräämisoikeus ihmisen oikeuteen päättää itseään koskevista asioista. Sosiaalialan ammattilaisen on rohkaistava asiakasta laajaan osallisuuteen ja turvattava asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Sosiaalialan ammattilaisuuteen kuuluu myös selvittää asiakkaalle eri ratkaisuvaihtoehtojen edut, haitat ja seuraukset, jotta tämä voi tehdä omat ratkaisunsa. Asiakkaan osallisuus voi toteutua vain, jos hän saa riittävää ja oikeaa tietoa oikeuksistaan ja hänelle lain mukaan kuuluvista etuuksista. (Arki, arvot, elämä, etiikka 2005,14). Virkakieli sekä ammattisanat ovat tärkeitä ja tarpeellisia, mutta viranomaisen tulisi aina huomioida missä, miten, mihin ja kenen kanssa niitä käytetään. Virkakielen ongelma on sen sekavuus sekä ymmärrettävyys. Termit ovat vaikeaselkoisia ja niitä selitetään toisilla vaikeaselkoisilla termeillä. Työttömyysturvaan liittyvien ammattitermien selkeyttämissanastomme tarkoitus on olla apuväline niin asiakkaille kuin työttömien kanssa työskenteleville.

6 6 2 KEHITTÄMISTEHTÄVÄ JA OPINNÄYTETYÖ Kehittämistehtävänämme oli selkeäkielisen työttömyysturvasanaston tekeminen työttömille sekä työttömien kanssa työskenteleville. Sanasto ei ole selkokielinen, mikä tarkoittaa erityisryhmille tuotettua materiaalia, mutta sanasto on selkokielistetty eli olemme muokanneet ammattikielistä tekstiä ymmärrettävään muotoon. Työvoimatoimistossa käytettävien termien sanasto on nähty tarpeelliseksi jo pitemmän aikaa. Erityisesti aktivointisuunnitelmia laatiessa sekä työvoimaneuvojan sekä sosiaalitoimen edustajan tehtävänä on selvittää asiat asiakkaalle selkeästi ja ymmärrettävästi. Vaikeaselkoisia termejä on useita ja aikaa menee paljon termien selvittämiseen ja selventämiseen. Myös henkilökunnalla samankaltaiset termit sekoittuvat toisinaan. Kahta samankaltaista termiä käytetään rinnakkain, vaikka niiden merkitys olisikin loppujen lopuksi aivan erilainen. Monet termit saattavat jo sellaisinaan kuulostaa vaikeaselkoisilta ja aiheuttavat turhaa vastustusta ja ennakkoluuloja. Työvoimatoimiston asiakaskunta koostuu osittain pitkäaikaistyöttömistä, joilla työttömyyden lisäksi saattaa olla muitakin vaikeuksia oman elämänsä hallinnassa. Näemme sanaston hyödyttävän paitsi kaikkia työvoimatoimiston asiakkaita sekä henkilökuntaa, myös erityisesti sitä asiakasryhmää, jolle asioiden hoitaminen on haasteellisempaa. Uskomme sen myös helpottavan asiointia työvoimatoimistossa. Tavoitteena on, että sanasto parantaisi asiakaspalvelun laatua ja asiakkaan asemaa juuri siitä näkökulmasta, että asiakas on subjekti, joka on itse aktiivinen omien elämäntapahtumiensa tuottaja ja hallitsija. Keväällä 2006 ammattiopintojen yhteydessä keräsimme työvoimapoliittisia termejä, jotka lajittelimme työvoimatoimiston ehdotuksesta kolmeen ryhmään: työttömyysturva, palveluprosessi ja työllistämistuet. Saimme apua termien keräämiseen Mäntsälän työvoimatoimiston johtajalta. Kun termit oli kerätty, aloitimme sanaselitysten työstämisen. Lopulta päädyimme valitsemaan 200 termistä vain ne 50, jotka koskivat työttömyysturvaa. Koimme tämän ratkaisun helpottavan jatkosuunnitelmiamme ja pystyimme paremmin keskittymään yhteen osa-alueeseen. Ihmiset, joiden avulla termien sanallisten selitysten ymmärrettävyyttä ja

7 7 tarpeellisuutta selvitimme, kuuluvat itse tuon termistön piiriin joko työntekijän tai asiakkaan ominaisuudessa. Haastattelimme myös kolmea työntekijää kolmelta eri sektorilta sekä asiakkaita, jotka joutuvat työttömyysturvaa koskevien termien kanssa tekemisiin. Haastateltavat työttömät tulivat Mäntsälän työasemalta ja työntekijät Keski-Uudenmaan klubitalolta, Mäntsälän Kelasta sekä Mäntsälän kunnan sosiaalitoimesta. Päädyimme käyttämään menetelmänämme avointa haastattelua, jossa haastattelussa haastattelija ja haastateltava ovat kielellisessä vuorovaikutuksessa keskenään ja haastattelija pyrkii luomaan tilanteesta mahdollisimman luontevan ja avoimen. Avoin haastattelu muistuttaa tavallista keskustelua, jossa keskustelun etenemistä ei ole ennalta sovittu vaan se etenee tietyn aihepiirin sisällä vapaasti ja paljolti haastateltavan ehdoilla. Tarkkojen kysymysten sijaan avoimessa haastattelussa edetään mahdollisimman keskustelunomaisesti ja luonnollisesti antaen tilaa haastateltavan kokemuksille, tuntemuksille, muistoille, mielipiteille ja perusteluille. Haastattelun kulkua ei ole suunniteltu ennalta se on avoin kaikille mahdollisuuksille vaikka haastattelija on toki orientoitunut tutkimuksensa aihepiiriin. (Eskola & Suoranta 2000, ) Haastattelua varten valmistimme kyselykaavakkeet, joiden avulla haastattelimme avoimesti keskustellen, olivatko selityksemme kulloisenkin sanan kohdalla ymmärrettäviä. Kyselykaavakkeet olivat osittain puolistrukturoituja eli kysymykset olivat kaikille samat, eikä valmiita vastausvaihtoehtoja käytetty, vaan haastateltava sai vastata omin sanoin (Aaltola & Valli 2001, 26). Työmme on toiminnallinen opinnäytetyö, joka on vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Toiminnallinen opinnäytetyö on ammatillisessa kentässä käytännön toimien ohjeistamista, toiminnan järjestämistä ja järkeistämistä. Se voi olla esimerkiksi ammatilliseen käyttöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus, ympäristö- tai turvallisuusohjelma. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9.) Toiminnallisessa opinnäytetyössä pyritään turvaamaan saadun tiedon laatu käyttämällä valmiita tutkimuskäytäntöjä perustasolla, kuten esimerkiksi keräämällä tietoa sähköpostilla tai paikan päällä. Toiminnallisessa opinnäytetyössä ei aina ole välttämätöntä analysoida laadullisella tutkimuksella kerättyä aineistoa yhtä tarkasti ja

8 8 järjestelmällisesti kuin tutkimuksellisissa opinnäytetöissä. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Aineiston keruussa käytimme laadullisia menetelmiä jotka veivät meidät tutkijoina lähelle tutkittavia kohteitamme. Sellaisia menetelmiä ovat haastattelu ja avoin keskustelu. Tavallisesti tutkijan pyrkimyksenä on tavoittaa tutkittavien näkökulma, heidän näkemyksensä tutkittavana olevasta ilmiöstä. Tyypillistä aineistonkeruun muotoja laadullisessa tutkimuksessa ovat haastattelu ja havainnointi, mutta esimerkiksi myös päiväkirjat tai muu arkipäivän elämäntilanteissa syntynyt materiaali. (Aaltola & Valli 2001, ) Kun laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruun väline on inhimillinen eli tutkija itse, voi aineistoon liittyvien näkökulmien ja tulkintojen katsoa kehittyvän tutkijan tietoisuudessa vähitellen tutkimusprosessin edetessä. Tämän laadullisen tutkimuksen ominaispiirteen myötä korostuu tutkimuksen eri elementtien joustava kehittyminen tutkimuksen edetessä. Käytännössä tutkimuksen eri elementit limittyvät toisiinsa ja muotoutuvat vähitellen tutkimuksen kuluessa. Samalla tutkijan tietoisuudessa tapahtunutta kehitystä pyritään hyödyntämään esimerkiksi tutkimustehtävän jalostamisessa ja uudentyyppisten aineistonkeräyssyklien toteuttamisessa. (Aaltola & Valli 2001, ) Opinnäytetyöraporttimme käsittää lainsäädännölliset, tutkimukselliset, kokemukselliset sekä ammatilliset perustelut sanaston tarpeellisuudesta. Lisäksi tuomme esiin työvoimatoimiston keskeiset tehtävät ja työvoimatoimiston ja sosiaalipuolen yhteis-työmenetelmät. Tämän teoreettisen aineiston lisäksi raporttiimme kuuluu erillinen työttömyysturvaa koskevien ammattitermien selkeyttämissanasto.

9 9 3 SANASTON TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT JA VIITEKEHYS Opinnäytetyömme viitekehyksinä käytimme työhallinnon ja sosiaalihallinnon keskeisiä tehtäviä sekä lainsäädännöllisiä perusteluita, joita olivat hallintolaki, sosiaalihuoltolaki, laki julkisesta työvoimapalveluista sekä laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Näiden lisäksi työttömyysturvalaki oli keskeisenä tiedonlähteenä jo termien kokoamis- ja sanaselitysten kirjoittamisvaiheessa. Työttömyysturvalaki toimi vahvasti apunamme myös sanaselitysten oikeellisuutta tarkistettaessa. Sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston yhteistyö ja asiakkaiden kokonaisvaltaisempi auttaminen edellyttää eri sektoreiden edustajien laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaan saamista tuista, tarpeista ja palveluista. Kielellisiä vaikeuksia on havaittavissa hakemuksia täytettäessä sekä työvoimatoimistossa asioidessa. Viranomaiskieli on luonnollista työntekijöille, mutta erittäin vaikeasti ymmärrettävää monille asiakkaille. 3.1 Sanaston lainsäädännölliset perustelut Eri palvelujen sekä tukimuotojen järjestämisvelvollisuus on Suomessa jakautunut monien viranomaisten kesken. Viranomaistyössä asioiden käsittelyä ohjaa sekä kunnissa että valtiolla hallintolaki. Hallintolaki ( /434) on yleislaki, jonka säännöksiä sovelletaan, ellei erityislaissa toisin säädetä. Hallintolain toisessa luvussa määritellään hyvän hallinnon perusteet, johon kuuluvat muun muassa viranomaisen tasapuolinen ja puolueeton kohtelu hallinnossa asioivia kohtaan. Lain mukaan viranomaisen on myös järjestettävä toimintansa niin, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisen palvelun nopeasti, joustavasti ja kustannuksia säästäen. Hallintolain tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Toisen luvun yhdeksäs pykälä määrittelee hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Ensimmäisen luvun ensimmäisen pykälän mukaan lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.

10 10 Sosiaalihuoltolaki ( /710) on yleislaki, joka säätelee kuntien velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltoa ja sosiaalipalveluita. Laki koskee kaikkien sosiaaliviranomaisten työskentelyä. Lain kahdeksannen luvun 54 :n mukaan kunnan sosiaalilautakunnan on tarpeen mukaan oltava yhteistoiminnassa muiden viranomaisten, naapurikuntien sosiaalilautakuntien ja terveyslautakuntien sekä kunnassa toimivien sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta liittyy kunnan sosiaalihuollon tehtäviin. Lain mukaan sosiaalilautakuntien on myös pyrittävä edistämään kunnan alueella sosiaalihuollon alalla toimivien yhteisöjen keskinäistä yhteistoimintaa. Sosiaalihuoltolakiin sisältyy myös sosiaaliviranomaisten oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta sosiaalihuollon toteuttamisessa. Laki julkisesta työvoimapalvelusta ( /1295) koskee valtion velvollisuutta järjestää ja kehittää työvoimapalveluja ottaen huomioon sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpeet. Laissa on säädetty viranomaisyhteistyöstä ja muihin palveluihin ohjaamisesta. Sen mukaan työ-, sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä opetusviranomaisten tulee olla keskenään yhteistyössä työvoimapalveluja järjestettäessä ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutettaessa. Laki määrää myös, että jos työnhakijan tarvitsemia palveluja ei ole mahdollista järjestää työvoimapalveluna, asiakas tulee ohjata tarpeen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoviranomaisten tai kansaneläkelaitoksen tai muun kuntoutuksesta huolehtivan palveluorganisaation palvelujen piiriin. Lain kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä ( /479) on tarkoituksena auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja tässä tarkoituksessa edistää viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten asiakasyhteistyötä tilanteessa, joka edellyttää usean kuntoutusta järjestävän yhteisön toimenpiteitä. Lain tarkoituksena on myös edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista hänen kuntoutustaan koskevan asian käsittelyssä. Laissa säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Lain ensimmäisen luvun toisen pykälän mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Näiden viranomaisten tulee toimia yhteistyössä myös muiden kuntoutusta järjestävien yhteisöjen kanssa.

11 11 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) merkitsee uusia mahdollisuuksia pitkään työttömänä oleville asiakkaille ja sen ensisijainen tavoite pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen ja ehkäiseminen. Laki velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea saaneen henkilön kanssa. Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työvoimatoimiston työllistymistä edeltäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutumispalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työttömyysturvalain ( /1290) tarkoitus on turvata työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä lain mukaisesti. Laissa on määritelty muun muassa työttömän etuudet sekä niiden saamiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset 3.2 Työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen keskeiset tehtävät Keskeisin työhallinnon tehtävä on huolehtia työmarkkinoiden yleisestä toimivuudesta. Sosiaalitoimen keskeinen tehtävä on rakentaa pitkäjänteistä kunnallista ja alueellista hyvinvointipolitiikkaa. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää muun muassa systemaattista tieteellistä tutkimusta väestön hyvinvoinnista ja arviointivälineiden kehittämistä päätöksenteon tueksi. Sosiaalitoimen tehtävä on huolehtia siitä, että kunnallisessa päätöksenteossa arvioidaan ja otetaan huomioon päätösten vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin. Sosiaalitoimi välittää päätöksentekoon kuntalaisten tarpeita ja näkemyksiä ja toisaalta tuo asiantuntemuksensa mukaan päätöksentekoon. Hyvinvointipoliittisena toimijana kunnan sosiaalitoimen tulee olla aktiivinen, aloitteellinen ja yhteistyöhön haastava. (STM työryhmämuistioita 2003: 11, kansallinen sosiaalialan kehittämisprojekti )

12 Työvoimatoimiston palvelut ja yhteistyötahot Työvoimatoimisto toimii työministeriön alaisuudessa ja sen tehtävänä on välittää työpaikkoja kaikille. Työvoimatoimiston palvelut järjestetään itsepalveluina ja henkilökohtaisina palveluina. Työpaikkojen välityksen lisäksi työvoimatoimisto tarjoaa muita palveluja, kuten esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta, työvoimakoulutusta, koulutus- ja ammattitietopalvelua sekä ammatillista kuntoutusta sellaisille henkilöille, joilla on jokin ammatinvalintaan ja työllistymiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Työttömyyden pitkittyessä syystä tai toisesta, työvoimatoimisto tarjoaa työnhakijalle töihin pääsyä edistäviä ja työkykyä ylläpitäviä palveluja. Näitä ovat muun muassa valmentavat ja ammatilliset työvoimakoulutukset, ammatillisen kuntoutuksen palvelut, työharjoittelu, palkkatuettu työ ja kuntouttava työtoiminta. Työvoimatoimiston asiakaskunta koostuu nuorista ja aikuisista työnhakijoista tai koulutuksen hakijoista. Työvoimatoimisto rekisteröi työnhakijaksi työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään henkilöasiakkaan, joka pyytää sitä henkilökohtaisesti työvoimatoimistossa. Työvoimatoimisto voi hyväksyä sähköisesti tai muullakin tavoin esitetyn pyynnön. Henkilöasiakkaan tulee antaa julkisen työvoimapalvelun tarjoamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset ammatillisesta osaamisestaan, työkokemuksestaan, koulutuksestaan ja työkyvystään. Työttömyysturvalain ( / 1290) mukaisia palveluja voidaan tarpeen mukaan tukea järjestämällä niitä täydentäviä palveluja. Täydentävinä palveluina voidaan toteuttaa esimerkiksi ajankohtaisesti tai alueellisesti tarpeellisia hankkeita. Julkisen työnvälityksen tavoitteena on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen, henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille sekä työnantajien työvoimansaannin turvaaminen. Työmarkkinainformaation tarjonta ja markkinapaikkana toimiminen työvoiman hankinnalle ja työpaikkojen etsimiselle ovat keskeisiä julkisen työnvälityksen tehtäviä. Työnvälitys tarjoaa työnhakija-asiakkaille tietoja avoimista työpaikoista, neuvontaa työnhaussa ja mahdollisuuden sekä henkilökohtaiseen että omatoimiseen työnhakupalveluun. Työvoimatoimiston keskeisiä yhteistyökumppaneita paikallistasolla ovat kunnat, ammatilliset oppilaitokset ja muut kouluttajat, yritykset ja muut työnantajat,

13 13 kolmannen sektorin toimijat sekä työmarkkinajärjestöt. Paikallisen ja alueellisen yhteistyön ohella työvoimatoimistojen työssä korostuu seudullinen verkostoyhteistyö. (Heinonen, Hämäläinen, Räisänen, Sihto & Tuomala 2004, 93.) Työnhakija-asiakkaan palvelu on työvoimatoimistossa pyritty järjestämään siten, että jokaiselle asiakkaalle taataan riittävä peruspalveluiden taso. Palvelujen syvyys ja laajuus voivat kuitenkin vaihdella asiakkaiden tilanteen ja työvoimatoimiston voimavarojen mukaan. Osa työnhakija-asiakkaista hoitaa työnhakuaan ensimmäisten haastattelujen jälkeen pitkälti omatoimisesti, osa tarvitsee työvoimatoimiston yksilöllistä ohjausta, neuvontaa ja tukea. Lähtökohtana palveluiden tarjoamisessa on asiakkaan palvelutarve. Työnhakija-asiakkaalle tarjottavia keskeisiä työnvälityspalveluja ovat esimerkiksi työnhakijaksi ilmoittautuminen, työnhakuun liittyvä neuvonta, osaamiskartoitus eli ammattitaidon ja osaamisen selvittäminen ja työnhakusuunnitelma. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista suunnittelua, työllistymistä ja työssä pysymistä. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, joka on työvoimatoimistossa työnhakijana ja jolla on jokin vamma, sairaus tai vajavuus, joka on asianmukaisesti lääkärinlausunnolla todettu. Asiakkaille tarjotaan ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluita sekä niihin liittyviä terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia sekä asiantuntijakonsultaatioita. Lisäksi järjestetään työ- ja koulutuskokeiluja, työkokeiluja työpaikalla, työhönsijoittumiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaamista sekä valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta. Vajaakuntoisten työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella. Työvoiman palvelukeskuksista pitkäaikaistyötön saa sekä kunnan, Kelan että työvoimatoimiston palveluja. Asiakkaat ohjataan palvelukeskuksiin sosiaalitoimiston tai työvoimatoimiston kautta. Palvelukeskuksissa asiakasta palvelee työvoimaneuvojan lisäksi mm. terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja ja psykologi. Kela ja työvoimatoimisto ovat yhteistyössä siten, että työvoimatoimisto antaa Kelalle sitovan lausunnon siitä, onko hakija työtön, tai onko hakija kieltäytynyt tarjotusta työstä tai koulutuksesta. Tämän lausunnon perusteella kela maksaa työttömyyskorvauksia henkilöille joilla siihen on oikeus.

14 14 Paikallistason verkostoyhteistyötä on toteutettu yhteispalvelukokeilussa, joka toteutettiin vuosina työhallinnon, kuntien ja Kelan yhteishankkeena. Monipuolisinta yhteistyö on ollut kunnan sosiaali- ja terveystoimen, työvoimatoimiston ja Kelan kanssa. Tavoitteena oli edistää työmarkkinatukea saavien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Tuloksia on hyödynnetty julkisen työvoimapalvelurakenteen uudistuksen suunnittelussa ja toimintaa jatketaan uudessa Palvelukeskusmallissa, jossa painopisteenä on yhteistyöverkostojen laajentaminen ja palvelujen hankintatoiminnan vakiinnuttaminen. (Heinonen ym. 2004, 92.) Kolmas sektori toimii yhteistyössä niin työnantajan ominaisuudessa kuin asiakkaiden kanssa siirtymätyöpaikkoja etsimällä ja räätälöimällä. Kolmannella sektorilla on esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille erilaisia palveluja, joiden avulla heitä pyritään kuntouttamaan työelämää varten. Perimmäisenä tarkoituksena olisi saada asiakas työmarkkinoille tai saada hänen toimintakykynsä sekä yleiset elämänhallintataitonsa paranemaan olennaisesti. Kunnat ja työvoimatoimisto tekevät yhteistyössä asiakkaan kanssa aktivointisuunnitelman silloin, kun hän on ollut pitkään työttömänä ja saanut työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Aktivointisuunnitelman tavoitteena on löytää polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan kirjataan lain kuntouttavasta työtoiminnasta ( /189) kolmannen luvun kahdeksannen pykälän mukaan henkilön koulutusta ja työuraa koskevat tiedot, arvio aikaisempien työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuudesta, arvio aikaisempien työnhakusuunnitelmien ja kunnan tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteutumisesta sekä toimenpiteet, jotka voivat olla työtarjouksia, työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan myös siitä, miten työvoimatoimisto ja kunnan sosiaalitoimi tukevat asiakasta suunnitelman toteutuksessa. 3.4 Viranomaisyhteistyö Suomessa vastuu työvoimahallinnosta ja työnvälitystoiminnasta on 1960-luvulta lähtien ollut valtiolla, kun taas sosiaalihuolto, joka sisältää sosiaalipalvelut on kuntien

15 15 vastuualuetta. Tosiasia kuitenkin on, että sekä työvoimahallinnon että sosiaalihallinnon asiakkaat ovat usein yhteisiä. Sekä sosiaalihallinnon että työvoimahallinnon lainsäädäntöön sisältyy säännöksiä eri viranomaisten yhteistyöstä. Asiakkaan aktivointi eli pitkään työttömänä olleen henkilön auttaminen takaisin työelämään jopa edellyttää sosiaali- ja työhallinnon yhteistyötä. Työhallinnolla on sellaisia välineitä, joita sosiaalitoimella ei ole, kun puolestaan sosiaalitoimella on kompetenssia kohdata moniongelmaisia asiakkaita. Yhteistyössä pitäisi kyetä tunnistamaan yhteinen toiminnan kohde. Oleellista on tunnustaa, että on yhteisiä, ei vain toiselle kuuluvia asiakkaita. Viranomaisten toiminnan yhteistyö on valitettavan usein puutteellista. (Heikkilä & Keskitalo 2002, 10, 31.) 4 KESKEISET KÄSITTEET Alle on koottu sanastoon ja työhömme yleisesti liittyviä keskeisimpiä käsitteitä. Olemme halunneet tuoda esiin keskeisinä käsitteinä paitsi sen, ketkä kuuluvat työttömyysturvan piiriin työvoimatoimiston käyttämillä termeillä, myös sen mitä eroa on selkeäkielisyydellä, selkokielellä ja mitä tarkoitetaan yleiskielellä ja virkakielellä. Erityisesti vaiheessa, jossa kirjoitimme termien sisältöjä selkeämmäksi, oli meidän tiedostettava näiden käsitteiden merkitys ja eroavaisuudet. 4.1 Työtön ja työtön työnhakija Työttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Työsuhteessa olevaa pidetään työttömänä, jos hän on kokonaan lomautettu tai hänen säännöllinen viikoittainen työskentelyaikansa on alle neljä tuntia. Työttömällä työnhakijalla tarkoitetaan työttömyysturvalain ( /1290) toisen luvun ensimmäisessä pykälässä 17 vuotta täyttänyttä työnhakijaa, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön. Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Työttömän työnhakijan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja

16 16 koulutusta sekä tarvittaessa hakeutua ja osallistua työnhakuaan tukeviin sekä työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymistään edistäviin palveluihin ja toimenpiteisiin. 4.2 Pitkäaikaistyötön ja vaikeasti työllistyvä Pitkäaikaistyöttömäksi kutsutaan henkilöä, joka on ollut työttömänä, vailla vakinaista palkkatuloa vähintään 12 kuukautta. Vaikeasti työllistyvä on taas henkilö, joka on ollut hyvin pitkään työttömänä ja saa työmarkkinatukea. Vaikeasti työllistyvä henkilö tarvitsee usein työkokemuksensa, ikänsä, koulutuksensa sekä sosiaalisten ja terveydellisten vajaavaisuuksiensa takia erityisiä henkilökohtaisia tukitoimenpiteitä työllistyäkseen. 4.3 Selkeäkielisyys Selkeäkielisyys ei ole sama asia kuin selkokieli. Selkeään ilmaisuun tulisi pyrkiä kaikessa viestinnässä. Selkeäkielisyydellä tarkoitetaan selkeästi puhuttua, ymmärrettävää yleiskieltä, joka ei sisällä murre- eikä slangisanoja. Se on puhuttua kirjakieltä, joka noudattaa yleisiä kielinormeja. Kieli vaihtelee paikkakunnittain, ikäryhmittäin sekä myös ammattikunnittain. (Virtanen 2002, 8). 4.4 Yleiskieli Kotimaisten kielten tutkimuskeskus määrittelee yleiskielen seuraavalla tavalla: Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on muotoasultaan kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit ja on virkerakenteeltaan yksikertaista. Yleiskieli jo sellaisenaan siis sisältää vaatimuksen yleisesti tutusta sanastosta ja yksinkertaisesta virkerakenteesta. (Virtanen 2002, 8). Yleiskieli muodostaa vastakohdan myös erilaisten sosiaalisten ryhmien kielelle, kuten nuorison slangille tai ammattikuntien omille kielimuodoille. On vaikeaa kirjoittaa niin, että tekstin voisivat ymmärtää eri-ikäiset ja eri asemassa olevat ihmiset, joiden tiedot ja asenteet vaihtelevat suuresti. Ilman yleiskieltä se olisi lähes mahdotonta.

17 17 Yleiskieli on täten yhteinen kieli ja puolueeton, neutraali kieli. Varsinkin kirjoitettuna se on melko vakiintunutta. Sana kirjakieli voi tarkoittaa monia asioita, mutta lähinnä se sopii tarkoittamaan huoliteltua kirjoitettua yleiskieltä. Se on se kielimuoto, jota kouluissa pyritään opettamaan ja jonka säätely ja ohjailu on kielenhuollon keskeisin tehtävä. (Korpela 2006.) 4.5 Selkokieli Selkokieleksi kutsuaan kieltä, joka on yleiskieltä helpompaa kieltä, jonka rakennetta on tietoisesti muokattu yksinkertaisemmaksi. Se on kielimuoto, joka on suunnattu erityisesti sellaisille lukijoille tai lukijaryhmille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskielistä tekstiä. Operationaalisesti selkokieli on määritelty kielimuodoksi, jossa halutaan ottaa erityisesti huomioon se, kenelle teksti on suunnattu. Selkokielisen viestinnän tarve on tunnustettu yhteiskunnassa ja sen kehityksen taustalla on ollut ajatus yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja tasavertaisista oikeuksista toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä syrjäytymisen estämisestä. Selkokielisen materiaalin tuottajina ovat kehitysvamma-alan järjestöt olleet alkuunpanijoina, mutta myöhemmin monet muutkin tahot ovat osallistuneet selkokielisen materiaalin tuottamiseen. Suomessa selkokieli yhdistetään pääsääntöisesti erityisryhmiin, mutta kieliyhteisöissä puhutaan selkokielistämisestä myös silloin, kun on tarvetta muokata yleiskielistä tai ammattikielistä tekstiä ymmärrettävämpään muotoon. Käsite selkokieli erityisryhmille tarkoitettuna kielimuotona, mukautettuna kielenä, ja selkeä yleiskieli, joka on tarkoitettu käytännössä koko kieliyhteisölle, olisi kuitenkin pidettävä erillään. (Kulkki- Nieminen 2002, ) 4.6 Virkakieli Lain, hallinnon ja suunnittelun kieltä voidaan yhteisesti nimittää virkakieleksi, ja sitä käytetään julkisten tehtävien hoitamiseen. Virkakielen perusominaisuuksia on pyrkimys täsmällisyyteen ja siihen, että kukin virke voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla. Siksi virkakieli useimmiten tuntuukin tavallisesta kielenkäyttäjästä vaikealta ja mutkikkaalta, koska se eroaa etenkin sanastoltaan ja virkerakenteeltaan siitä kielestä, jota arkielämässä on totuttu käyttämään. (Iisa & Piehl 1992, 11.)

18 18 Virkakieli ja ammattisanat ovat tärkeitä ja tarpeellisia, mutta viranomaisen tulisi aina huomioida missä, miten, mihin ja kenen kanssa niitä käytetään. Se mikä viranomaiselle on tuttua ja itsestään selvää, saattaa olla vastaanottajalle täysin uutta. Jo tekstiä laadittaessa tulisi miettiä, mitä vastaanottaja tietää asiasta ja millaiseen kieleen hän on tottunut (Iisa & Piehl 1992, 11). Käytännössä virkakielen ongelma on juuri sen sekavuus sekä ymmärrettävyys. Useat virkakielen termit ovat vaikeaselkoisia ja niitä selitetään toisilla vaikeaselkoisilla termeillä. Viranomaiset saattavat käyttää tutustakin asiasta sellaista nimitystä, joka voi vastaanottajalle olla uusi. Hallintolain ( /434) toinen luku käsittelee hyvän hallinnon perusteita. Kuten aiemmin jo totesimme, toisen luvun yhdeksännen pykälän hyvän kielenkäytön vaatimus sanoo, että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lain lähtökohtana on se, että kansalaisilla on oikeus pystyä ymmärtämään viranomaisten kielenkäyttöä ja että viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tällainen hyvän kielen vaatimus kytkeytyy vaatimukseen julkisen hallinnon avoimuudesta. Virkakielen vaikeus on nähty uhkana kansanvallalle: ihmisellä on oikeus saada tietoa itseään ja yhteisöä koskevista asioista, ja tiedon pitää olla ymmärrettävässä muodossa. Viranomaisten kielenkäyttö ei ole missään mielessä toisarvoinen asia. Virkakieli on määritelmän mukaan viranomaisten käyttämää kieltä, lähinnä hallinnon, suunnittelu ja tuomioistuinten ammattikieltä. Tämä virka-asioissa käytettävä kieli perustuu lakeihin ja asetuksiin sekä muihin säädösmäisesti laadittuihin ohjeisiin, määräyksiin, raportteihin ja asiakirjoihin, ja siksi se on yleensä vaikeaselkoista tavalliselle kansalaiselle. (Luukkonen 2006, 129.) Vaikeaselkoinen virkakieli tunnetaan yleisesti paremmin nimellä kapulakieli, ja sen monista mutkikkaista ominaisuuksista keskeinen on sanasto. Näihin kapulakielisiin käsitteisiin on yleensä kiteytetty pitkiä, lakiin tai muihin sellaisiin perustuvia sisältöjä, eikä niitä voi ymmärtää tuntematta näitä taustoja. Virkakielisellä sanastolla halutaan usein korostaa ammatti- identiteettiä ja varautua vaikeuksiin, vaikka asia hoituisi helposti kertomalla konkreettisesta toimista ja tekemisistä vastaanottajalle tutuilla sanoilla. (Luukkonen 2006, 130.)

19 19 Määritelläänpä asiallisuus, selkeys tai ymmärrettävyys miten tahansa, monet virkatekstit ovat tätä nykyä kaikkea muuta kuin asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Virkateksteissä tarjotaan usein uutta tietoa ikään kuin lukijalle jo tuttuna. Teksteissä ei ole näkyvissä kirjoittaja- minä eikä muitakaan henkilötoimijoita. Asioita tekevät kunnat, yksiköt, virastot, hankkeet tai järjestelmät ja mallit ynnä muut sellaiset organisaatio-oliot sekä erilaiset tekstit: kuntalaki korostaa, muistio ottaa kantaa, suunnitelma edellyttää ja niin edelleen. (Heikkinen 2002, 12.) Virkatekstit voi nähdä osoituksina siitä, mitä merkitysten muodostamisen tapoja virkakulttuurissa pidetään tarkoituksenmukaisina. Mutta mikä on kenellekin tarkoituksenmukaista? Miksi asioita ei voitaisi hoitaa yleiskielellä, ilman virkakielen koukeroita? Totta kuitenkin on, että yhdenlaisilla kielenmuodoilla tuotetaan erilaisia merkityksiä kuin toisenlaisilla, vaikka puhe olisi samoista asioista. Entä voisiko virkakulttuuria muuttaa niin, että sen rakenteet ja merkitykset tulisivat lähemmäksi todellisuutta, sitä, josta puhumiseen yleiskieli soveltuu hyvin? 5 SANASTON MUOKKAAMISEN JA KOKOAMISEN PROSESSI Sanaston tekemisen prosessi sai alkunsa 2005 syksyllä, jolloin suoritimme Mielenterveys ja päihteet opintokokonaisuutta. Käytännön harjoittelun aikana työskentelimme molemmat vajaakuntoisten, mielenterveysongelmaisten ja pitkäaikaistyöttömien parissa Mäntsälän työasemalla ja Keski-Uudenmaan Klubitalolla. Molemmissa paikoissa ohjaajat tekevät suunnitelmia kuntoutuksen edistämiseksi, joihin kuuluvat työllistymiseen liittyvät asiat. Aktivointisuunnitelmien tekemistä seuratessa tuli monesti mieleen kuinka paljon asiakas itse näistä termeistä tai tarjotuista mahdollisuuksista loppujen lopuksi ymmärsi ja kuinka moni heistä rohkeni kysyä epäselvistä termeistä, mitä niillä oikeastaan tarkoitettiin. Työvoimatoimiston työntekijät eivät välttämättä aina huomaa selittää sanoja niin, että asiakas ne ymmärtäisi, varsinkaan jos asiakas ei itse rohkene kysyä. Omaa tietämättömyyttään ei halua tuoda julki tai sitten ei vain jaksa ajatella asian tärkeyttä.

20 20 Keskusteltuamme ohjaajiemme kanssa mietimme, miten työvoimatoimiston asiakas saisi ymmärrettävämpää palvelua omien asioidensa hoitamiseen. Ajatus selkeämmästä sanastosta tuli Mäntsälän työaseman johtajalta, joka oli aikaisemmin tehnyt oman lopputyönsä sosiaalialan sanoihin liittyen. Työvoimapoliittisten varsinkin työttömyysturvaan liittyvien termien sanasto nähtiin kentällä erittäin tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja kaivatuksi. Sosiaalitoimen edustajan tehtävänä on selvittää asiakkaalle kaikki läpikäytävät asiat selkeästi ja ymmärrettävästi, erityisesti aktivointisuunnitelmia laatiessaan. Tavoitteena oli siis työvoimatoimistossa käytettävän virkakielen sekä ammattisanojen selkeyttäminen ja selkokielistäminen asiakkaille. Tavoitteen taustalla oli virkakielen monimuotoisuuden sekä ymmärtämisen vaikeuden havaitseminen asiakastyössä. Ammattilaisilla, jotka kohtaavat vaikeissa tilanteissa olevia asiakkaita, on usein halu auttaa, mutta ei aina heti löydy mahdollisuuksia eikä niitä välttämättä yksin toimien kiireisessä työrytmissä pysty järjestämäänkään. Periaatteessa kuitenkin asiakastyöntekijöille kertyy työn tekemisen myötä kokemusta ja ajatuksia siitä, miten pitäisi toimia, jotta ymmärtämättömyydestä ei syntyisi tarkoittamattomia seurauksia. (Metteri 2004, 132.) 5.1 Sanaston kokoaminen ja sanojen selventäminen Projektimme ensimmäinen neuvottelu käytiin puhelimitse , jossa sovittiin hankkeen aloittamisesta yhteistyössä Mäntsälän työvoimatoimiston kanssa. Tammikuun lopussa pidettiin ensimmäinen palaveri Mäntsälän työvoimatoimistossa, jossa sovittiin hankkeen tavoitteista ja etenemisestä. Suunnittelimme projektin sisältöä, sanojen keruumenetelmiä sekä tarkistusmenetelmiä. Mietimme myös mahdollisia yhteistyökumppaneita ja sovimme myös, että otamme yhteyttä työministeriöön, jotta saamme varmistuksen siitä, ettei tämänkaltaista sanastoa ole jo olemassa. Saimme työministeriöltä vastauksen sähköpostitse nopeasti ja sovimme konsultointiavun saamisesta tarvittaessa. Keväällä 2006 Tengvall suoritti Työ-, työyhteisö- ja johtajuusopintokokonaisuutta, jonka aikana kokosimme ammattitermejä työvoimatoimiston esitteistä, internetistä,

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen.

Työ- ja elinkeinotoimisto on antanut 5.3.2015 päivätyn selvityksen. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.09.2015 Dnro OKV/2201/1/2014 1/5 ASIA Neuvonta työttömyysetuutta koskevassa asiassa KANTELU Kantelija arvostelee 29.12.2014 oikeuskanslerille osoittamassaan kantelussa työ- ja elinkeinotoimiston

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvonta

Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvonta Lastensuojelun edunvalvontahanke 2005-2011 Pelastakaa lasten, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävien ja soslapsikylien yhteishanke, jota RAY rahoittaa Lapselle tulee

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena

Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Työ- ja elinkeinohallinto kuntoutujan työllistymisen tukena Pori 4.5.2010 Regina Salkovic Palveluverkoston päällikkö PIRELY TE - toimiston johtaja, Sastamalan TE - toimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Regina

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma katju.holkeri@vm.fi Jyväskylä 29.8.2013 Mitä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot