Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus. Energiaa hyvään elämään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus. Energiaa hyvään elämään."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Energiaa hyvään eämään.

2 Fortum Oyj:n vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum Fortum yhyesti 2 Taouden yhteenveto 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategia 8 Markkinoiden kehitys 1 Investoinnit 16 Tutkimus- ja kehitystoiminta 17 Segmenttikatsaukset 18 Sähköntuotanto 2 Lämpö 24 Sähkönsiirto 26 Markets 28 Kestävä kehitys 3 Ympäristövastuu 32 Sosiaainen vastuu 35 Henkiöstö 36 Taoudeinen vastuu 4 Hainto 42 Hainto ja johtaminen 43 Riskienhainta 51 Haitus 56 Konsernin johto 58 Tietoja sijoittajie 6 Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren aueen johtavia energiayhtiöitä. Liiketoimintaamme on sähkön ja ämmön tuotanto, myynti ja jakeu sekä voimaaitosten käyttö- ja kunnossapito. Huoehdimme vastuuisesti paveuiden saatavuudesta nyt ja tuevaisuudessa. Vuonna 26 Fortumin myynti oi 4,5 mijardia euroa ja iikevoitto 1,4 mijardia euroa. Konsernissa työskenteee noin 8 1 henkiöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan Hesingin Pörssissä. Fortumin vuoden 26 vuosikertomus koostuu kahdesta eriisestä osasta: Liiketoimintakatsauksesta ja Tiinpäätöksestä. Kestävä kehitys raportoidaan Liiketoimintakatsauksessa.

3 Fortum Haemme jatkuvaa kasvua Etsimme ja hyödynnämme kasvumahdoisuuksia kaikia markkina-aueiamme. Pyrimme ensiuokkaisiin tuoksiin Menestyksemme vuonna 26 perustui onnistuneeseen suojaukseen, menestyksekkääseen sakunhaintaan ja toiminnan tehokkuuteen. Toimimme imastonmuutoksen hiitsemiseksi Investoimme hiiidioksidittomaan tuotantoon ja pyrimme pitämään kasvihuonekaasupäästömme mahdoisimman pieninä suhteessa toimiaamme yrityksiin Euroopassa. Tuemme yksiöiden aoitteeisuutta Yrityskuttuurimme tarjoaa kasvumahdoisuuksia motivoituneie ihmisie.

4 Fortum yhyesti Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum yhyesti 2 Fortumin kipaiukyky perustuu tehokkaaseen toimintaan ja aajaan asiakaskuntaan. Pyrimme kaikessa toiminnassamme huippuuokan tuoksiin. Tavoitteenamme on tua johtavaksi sähkö- ja ämpöyhtiöksi sekä hautuimmaksi energiantoimittajaksi vaituia markkinoia. Sähköntuotanto Lämmön myynti Sähköntuotanto Lämmön myynti Suomi 5 7 MW 1,7 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 58 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 16 % Ruotsi MW 9,3 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 865 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 14 % Norja Lämmön myynti,1 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 97 Osuus sähkönmyyntiasiakkaista 3 % Viro Lämmön myynti,9 TWh Sähkönjakeu, asiakkaita 23 Verkkoaueet Lämmön myynti Liettua,1 TWh Lämmön myynti Puoa 3,6 TWh

5 Konsernirakenne Konserni #1 sähkönmyynnissä Raportointisegmentit Liiketoimintayksiköt Toimiaat Sähköntuotanto Lämpö Sähkönsiirto Markets Liikevaihto 2439 mij. euroa 1268 mij. euroa 753 mij. euroa 1912 mij. euroa Vertaiukepoinen iikevoitto Markkina-asema Pohjoismaissa Generation Generation Voimaaitosten käytettävyys ja tehokkuus huippuuokkaa 14 %:n markkinaosuus Pohjoismaissa Sähköntuotanto Lämpö Sähkönsiirto Markets Portfoio Management and Trading 985 mij. euroa (66 %) Portfoio Management and Trading #2 sähköntuotannossa Service Heat Värme Distribution Markets 253 mij. euroa (17 %) 25 mij. euroa (17 %) 4 mij. euroa ( %) Service Heat Värme Distribution Markets Liiketoimintayksiköt Vertaisryhmänsä tehokkain iiketoimissa ja rahoitusmarkkinoia Kokonaisvataiset käyttö- ja kunnossapitopaveut energiayhtiöie Markkinajohtaja Suomessa Toiminta Batian maissa ja Puoassa kasvaa Markkinajohtaja Ruotsissa Tukhoman kaupungia 5 %:n taoudeinen omistusosuus #1 ämmöntuotannossa Verkon yi 99,9 %:n uotettavuutta kehitetään edeeen 1,6 mijoonaa asiakasta #1 sähkönsiirrossa Pohjoismaiden suurin ekosähkön myyjä 1,3 mijoonaa asiakasta Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Fortum yhyesti 3 Liikevaihto, mij. euroa Lämpö Sähkönsiirto 753 Markets Sähköntuotanto Vertaiukepoinen iikevoitto, mij. euroa Sähkönsiirto 25 Lämpö 253 Markets 4 Sähköntuotanto 985 Sidottu pääoma, mij. euroa Lämpö 3 47 Sähkönsiirto Markets 176 Sähköntuotanto 6 734

6 Taouden yhteenveto Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus 26 Taouden yhteenveto 4 Vuonna 26 Fortumin myynti kasvoi, tuos parani ja taoudeinen asema säiyi vahvana. Konsernin keskeiset tunnusukutavoitteet sijoitetun pääoman tuotto 12 % ja oman pääoman tuotto 14 % yittyivät. Taouden yhteenveto, jatkuvat iiketoiminnot Liikevaihto, mij. euroa Käyttökate, mij. euroa Liikevoitto, mij. euroa Vertaiukepoinen iikevoitto, mij. euroa Emoyhtiön omistajie kuuuva tiikauden voitto, mij. euroa Sijoitettu pääoma, mij. euroa Koroinen nettoveka, mij. euroa Nettoveka/käyttökate 2,3 1,8 N/A Sijoitetun pääoman tuotto, % 13,4 13,5 11,4 Oman pääoman tuotto, % 14,4 13,5 N/A Käyttöomaisuusinvestoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, mij. euroa Liiketoiminnan kassavirta, mij. euroa Jatkuvien toimintojen iikevaihto segmenteittäin Liikevaihto Vertaiukepoinen iikevoitto Vertaiukepoinen sidotun pääoman tuotto, % Mij. euroa Sähköntuotanto ,1 14,5 11,5 Lämpö ,2 11, 9,3 Sähkönsiirto ,3 8,6 8,3 Markets ,8 16,4 17,1 Muut Eiminoinnit Yhteensä Osakekohtaiset tunnusuvut Tuos/osake, Fortum yhteensä, euroa 1,22 1,55 1,48 Jatkuvien toimintojen tuos/osake, euroa 1,22 1,1,79 Luovutettujen toimintojen tuos/osake, euroa,54,69 Osinko/osake, Fortum yhteensä, euroa 1,26 2) 1,12 1),58 Jatkuvien toimintojen osinko/osake, euroa,73 2) 3),58 N/A Lisäosinko/osake 26 / uovutettujen toimintojen osinko/osake 25, euroa,53 2),54 N/A Osinko/osakekohtainen tuos, Fortum yhteensä, % 13,3 2) 5) 72,3 39,2 Osinko/osakekohtainen tuos, jatkuvat toiminnot, % 59,8 2) 5) 57,4 4) N/A Osinko/osakekohtainen tuos, isäosinko 26 / uovutetut toiminnot 25, % 43,4 2) 5) 1, 4) N/A 1) Käteisosingon isäksi Fortum jakoi noin 85 % Neste Oi Oyj:n osakkeista osinkona vuonna 25. 2) Haituksen ehdotus yhtiökokouksee maaiskuussa 27. 3) Konsernin osingonjakopoitiikan mukaan. 4) Vuoden 25 jatkuvien ja uovutettujen toimintojen osinko per osakekohtaiset tuokset on askettu perustuen vastaaviin jatkuvien ja uovutettujen toimintojen osakekohtaisiin tuoksiin. 5) Vuodeta 26 ehdotettujen osinkojen osinko/osakekohtainen tuos -tunnusuvut perustuvat koko konsernin osakekohtaiseen tuokseen.

7 Liikevaihto, mijardia euroa Liikevoitto, mij. euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot Oman pääoman tuotto, % Liiketoiminnan kassavirta, mij. euroa Käyttöomaisuuden investoinnit ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin, mij. euroa 5 6 Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus 26 Taouden yhteenveto n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot n Luovutetut toiminnot Koroinen nettoveka, mij. euroa Nettoveka/Käyttökate Vakinaisen henkiöstön määrä , 2,5 2, 1,5 1,,5 * , * Koko Fortum Kurssikehitys, indeksi Markkina-arvo, mijardia euroa n Fortum n DowJones yhdyskuntapaveut n OMX Hesinki Cap Vuodet 24, 25 ja 26 ovat IFRS:n mukaisia. Vuodet on esitetty suomaaisen tiinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti.

8 Toimitusjohtajan katsaus Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Toimitusjohtajan katsaus 6 Takana jäeen hyvä vuosi haasteeisessa toimintaympäristössä. Kuunut vuosi oi Fortumie jäeen menestykseinen. Kaikki keskeiset mittarit osoittivat sevää parannusta. Vuoden aikana onnistuimme kasvustrategiamme toteuttamisessa vaitsemiamme markkina-aueia. Suomessa saatoimme päätökseen E.ON Finand (nykyinen Fortum Espoo) -yrityskaupan. Kaupan seurauksena sähkö- ja kaukoämpöasiakkaidemme määrä Suomessa kasvoi merkittävästi. Kasvumme jatkui myös Itämeren aueea. Ostimme kaukoämpöyhtiön Puoassa, kaukoämpöyhtiön vähemmistöosuuden Liettuassa sekä ämmöntuotantotoimintaa Virossa ja Latviassa. Vahvistimme äsnäooamme Venäjän markkinoia kasvattamaa osuuttamme aueeisessa tuotantoyhtiössä (Territoria Generating Company No. 1 ei TGC-1) runsaaseen 25 %:iin. Oemme nyt TGC-1:n toiseksi suurin omistaja. Yhtiön tuotantokapasiteetti on ähes 6 MW, mikä on noin puoet Fortumin kapasiteetista. Lisäksi TGC-1:n investointisuunnitema isää yhtiön tuotantokapasiteettia 5 % vuoteen 215 mennessä. Toisen tärkeän jaansijan Pietarin aueea muodostaa 33 % osuutemme kaukoämpö- ja sähkönjakeuyritys Lenenergosta. Fortum säiytti arvostetun asemansa ainoana ukomaisena strategisena sijoittajana Venäjän sähkömarkkinoia. Suurimman osan vuotta 26 sähkön tukkuhinnat oivat ennätykseisen korkeita, mikä oi paineita nostaa kuuttajahintoja. Syinä tähän oivat merkittävä vaje Pohjoismaiden vesivarannoissa, suuri vaihteu EU:n päästöoikeuksien hinnoissa ja suunnitteemattomat seisokit ruotsaaisissa ydinvoimaaitoksissa. Jäeen kerran Fortumin monipuoinen tuotantoportfoio osoitti hyödyisyytensä ja pystyimme korvaamaan menetettyä ydinvoimaa ja vesivoimavajetta muia tuotantomuodoia. Peräänkuuutamme vakaata energiapoitiikkaa Energiasektorin päätöksenteko on haasteeista, siä kipaiukyvyn, kestävän kehityksen ja toimitusvarmuuden tasapainosta on huoehdittava pitkäkestoisesti. Lisäksi sähkömarkkinoiden yhdentyessä kansaisen päätöksenteon vaikutukset yittävät vatioiden rajat. Vaikka energiapoitiikka on ähtökohtaisesti jäsenmaiden päätösvaan aaisuudessa, on haitusten otettava päätöksissään huomioon Euroopan kehitysinjat. Vuonna 26 tämä ei aina toteutunut, vaan yhyen tähtäimen kansainen etu ohjasi kehitystä. Pohjoismaissa tämä on johtanut sähkömarkkinoiden yhdentymiskehityksen pysähtymiseen. Oosuhteet ovat oeet haasteeiset niin keskieurooppaaisie kuin pohjoismaisiekin energiayhtiöie. Pohjoismaiden sähkömarkkinoista käytiin keskusteua koko vuoden ajan sekä Suomessa että Ruotsissa, ja moemmissa maissa tehtiin useita sevityksiä markkinoiden toiminnasta. Useissa tutkimuksissa todetaan, että pohjoismaiset sähkön tukkumarkkinat toimivat meko hyvin, mutta toimintaa tuisi kehittää edeeen mm. vähentämää siirtoyhteyksien puonkauoja ja parantamaa kantaverkkoyhteistyötä. Näistä toimenpiteistä, joia tähdätään markkinoiden toimivuuden edeeen kehittämiseen, ovat pohjoismaiset energiaministerit sopineet jo vuonna 24, ja niiden toteuttamista tuisi kiirehtiä. Toinen poiittisesti sovittu yhteinen tavoite, jota Fortum niin ikään voimakkaasti tukee, on pohjoismaiset sähkön kuuttajamarkkinat. Aiomme jatkossakin edistää kansaisten sääntöjen yhtenäistämistä ja markkinatoimijoiden tasapuoista kohteua, joiden toteuttaminen on yhteisen kuuttajamarkkinan edeytys. Oi kyseessä tukku- tai kuuttajamarkkina, on kehitysinjoista päätettäessä sähkömarkkinoita syytä tarkastea osana yhteisiä pohjoismaisia ja EU:n yhdentyviä markkinoita. Toimitusvarmuus on out toistuvasti esiä jukisessa keskusteussa. Energiateoisuutta on moitittu hauttomuudesta investoida tuotantokapasiteettiin, mikä tosiseikkojen

9 vaossa on hämmästyttävää. Teoisuuden sektoreista sähköaa on out viime vuosina suurin investoija niin Ruotsissa kuin Suomessakin, ja viimeisimpien tutkimusten mukaan näin on myös tuevaisuudessa. Toimitusvarmuuden varmistaminen on myös yksi Fortumin tärkeimmistä kasvumahdoisuuksista. Pohjoismaat ovat siirtymässä kansaisten sähkömarkkinoiden ajata periytyvästä yikapasiteettitianteesta asteittain kohti tiukempaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Tuevien vuosien aikana Pohjoismaissa tarvitaan merkittävästi isää kapasiteettia. Tästä maiden energiateoisuus on sitoutunut noin 4 TWh isäkapasiteetin rakentamiseen. Fortumin investointiohjeman arvo on 2,8 mijardia euroa, joka isää seuraavan 5 6 vuoden aikana pohjoismaista sähköntuotantokapasiteettiamme 1 5 MW, ei noin 1 TWh, josta noin 9 % on päästötöntä. Uusia mahdoisuuksia tutkitaan jatkuvasti. Toimiaan näkökumasta investointikysymys on poiittinen. Mitkä tuotantomuodot ovat mahdoisia, ja miten upamenetteystä voidaan tehdä nopeampaa ja ennakoitavampaa? Fortum on vamis isäämään investointejaan toimintaympäristön niin saiessa. Aktiivista toimintaa imastonmuutoksen ieventämiseksi Fortum toivottaa tervetueeksi aktiivisen keskusteun imastonmuutoksesta. Erityisesti Sir Nichoas Sternin anayysi imastonmuutoksen vaikutuksista maaimantaouteen ja IEA:n vuoteen 23 uottuva energiakatsaus vuoden 26 opussa, sekä haitustenväisen imastonmuutospaneein (IPCC) raportti tämän vuoden tammikuussa isäsivät imastokeskusteua kaikkiaa maaimassa. Edeä mainitut raportit yhdessä EU:n tammikuussa jukaiseman energiapaketin kanssa ohjaavat Euroopan kehitystä tuevina vuosina. Koska suurin osa kasvihuonekaasuista on peräisin energian tuotannosta ja kuutuksesta, on toimiaan otettava aktiivinen rooi imastonmuutoksen ieventämisessä. Fortum on ottanut ympäristövastuunsa vakavasti. 2 uvua oemme investoineet 7 mijardia euroa hiiidioksidittomaan vesi- ja ydinvoimakapasiteettiin ja isänneet biopottoaineiden käyttöä. Lisäksi oemme tehostaneet resurssien hyödyntämistä edistämää sivutuotteiden uusiokäyttöä ja kierrätystä sekä jätteiden hyödyntämistä sähkön ja ämmön tuotannossa. Päästötön kapasiteettimme on kaksinkertaistunut yi 8 1 MW:iin, ja käynnissä oeva investointiohjemamme kasvattaa sitä entisestään. Oemme jo tää hetkeä Euroopan vähiten päästäviä energiayhtiöitä vuonna % sähköntuotannostamme ei aiheuttanut hiiidioksidipäästöjä. Vuonna 26 teimme aiesopimuksen venääisen RAO UESin kanssa Kioton mekanismien hyödyntämiseksi Venäjää. Yhtiöidemme väinen aiesopimus imaisee vamiutemme yhteistoteutusprojektien toteuttamiseen. Tavoitteena on öytää mahdoisuuksia kehittää ja toteuttaa kasvihuonepäästöjen vähentämiseen iittyviä projekteja Kioton pöytäkirjan mekanismien puitteissa RAO UESin tytäryhtiöissä Venäjää. Ympäristöhyötyjen ohea yhteistyö edesauttaa isärahoituksen saamista Venäjän mittavaan sähkö- ja ämpösektorin modernisointiin. Myös tutkimus- ja kehitystyömme suunnataan kestävän kehityksen tukemiseen; tavoitteena on isätä bio- ja kierrätyspottoaineiden käyttöä ja päästöttömien teknoogioiden, kuten puhtaiden hiiiteknoogioiden, osaamista. Jatkamme vaitua injaa EU:n strategiana on uoda yhtenäiset energiamarkkinat, siä aajemmat markkinat hyödyttäisivät sekä yhteiskuntia että kansaaisia. Yhteismarkkinat uovat myös Fortumie kasvumahdoisuuksia. Pyrimme jatkuvaan kasvuun kaikia vaituia markkina-aueiamme Euroopan ja Venäjän markkinoiden oessa keskeisimmät. Fortumin toiminnan tarkoitus Energiamme edesauttaa nykyisten ja tuevien sukupovien eämää imaisee sitoutumisemme kestävään kehitykseen. Sähkö- ja ämpöiiketoiminnassa tämä tarkoittaa asiakkaiden opastamista järkevään sähkönkäyttöön ja parempaan energiatehokkuuteen. Ympäristömerkityt tuotteet ja toimitusvarmuus ovat jo Fortumin asiakkaiden uottuvia. Automaattinen mittarinhainta, joka on pian pohjoismaisten asiakkaidemme käytettävissä, on uusi tärkeä väine sähkönkuutuksen haintaan. Se tarjoaa asiakkaie mahdoisuuden seurata omaa kuutustaan ja hintoja reaaiaikaisesti ja vaikuttaa näin sähköaskuihin. Järkevästä sähkönkäytöstä hyötyy myös ympäristö. Kestävä kehitys tarkoittaa myös, että jatkamme panostuksia päästöttömään tuotantoon ja pidämme työturvaisuutemme maaiman huipputasoa. Mittava turvaisuusohjemamme on out tuokseinen, ja viimeisten vuosien aikana tapaturmien määrä on vähentynyt merkittävästi. Vaikka tapaturmataajuus jatkoi vähenemistään myös vuonna 26, kaksi kuoemaan johtanutta tapaturmaa oivat vakava takaisku. Erinomaisesta kehityssuunnasta huoimatta on sevää, että turvaisuuteen on panostettava jatkossakin. EU:n energiapaketti ja vaitun energiapoitiikan seuraamukset koskettavat väistämättä meitä kaikkia. Tiukat tavoitteet imastonmuutoksen ieventämiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi ovat vättämättömiä, mutta niiä on myös hintansa. Jotta vaikutukset yhteiskunnan hyvinvointiin voidaan pitää mahdoisimman vähäisinä, tarvitaan toimivaa diaogia päättäjien ja markkinatoimijoiden väie. Vuosi 26 oi monivivahteinen, mutta menestykseinen. Hauan kiittää kaikkia sidosryhmiämme, erityisesti Fortumin työntekijöitä. Uskon, että Fortumia on kaikki edeytykset menestyä myös vuonna 27. Mikae Liius Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Toimitusjohtajan katsaus 7

10 Strategia Fortumin kompassi on keskeinen johtamistyökau. Se yhdistää konsernin ja iiketoimintayksiköiden strategiat. Jokaisea iiketoimintayksiköä on oma soveettu versionsa kompassista. Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Strategia 8 Fortumin tavoitteena on oa ensiuokkainen sähkö- ja ämpöyhtiö. Strategiamme mukaisesti keskitymme Pohjoismaiden ja Itämeren aueen markkinoie. Pyrimme kaikessa toiminnassamme huippuuokan suoritukseen varmistaaksemme kannattavan kasvun ja tavoitteidemme oa johtava sähkö- ja ämpöyhtiö sekä hautuin energiantoimittaja toteutumisen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskitymme seuraaviin tekijöihin: Ensiuokkaiset tuokset tavoitteena markkinajohtajuus Haemme kipaiuetua kestävästä kehityksestä. Varmistamme koko energiaketjun tehokkuuden ja uotettavuuden. Kehitämme henkiöstöämme jatkuvasti. Toiminnan tarkoitus Energiamme edesauttaa nykyisten ja tuevien sukupovien eämää Visio Oa ensiuokkainen sähkö-ja ämpöyhtiö Strategia Fortumin kannattavan kasvun perustana on keskittyminen pohjoismaisie ja Itämeren aueen energiamarkkinoie Luoda johtava sähkö-ja ämpöyhtiö Ensiuokkaiset tuokset Tua hautuimmaksi energiantoimittajaksi Kasvu Haemme kannattavaa kasvua vaituia markkina-aueia Pohjoismaissa, Luoteis-Venäjää, Puoassa ja Batian maissa. Hyödynnämme kasvumahdoisuuksia kaikissa iiketoiminnoissamme. Osaistumme aktiivisesti Pohjoismaissa jatkuvaan energiaaan keskittymiseen. Sähkömarkkinoiden markkinaähtöisen kehityksen edistäminen Tuemme ja edistämme Pohjoismaiden markkinoiden jatkuvaa yhtenäistymistä ja infrastruktuurin kehittämistä. Edistämme integroitumista Manner-Euroopan kanssa. Varmistamme säänneyn iiketoiminnan einkepoisuuden. Paras asiakaskokemus Edistämme asiakasähtöistä myynti- ja paveukuttuuria kaikissa asiakassuhteissamme. Konsernin taoudeiset tavoitteet, jatkuvat toiminnot Tavoite Sijoitetun pääoman tuotto, % 12 13,4 13,5 Oman pääoman tuotto, % 14 14,4 13,5 Pääomarakenne: nettoveka/käyttökate 3, 3,5 2,3 1,8 Yhteiset arvomme Tuokseisuus Arvot Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja pyrimme vastaamaan niihin. Saavutamme asetetut tavoitteet. Luovuus ja uudistumisen hau Oemme oma-aoitteisia ja kannustamme toisiamme öytämään uusia ratkaisuja. Kehitämme itseämme jatkuvasti ja oemme vamiita muutokseen. Yhteishenki Arvostamme ja tuemme toisiamme. Kerromme ja keskusteemme asioista avoimesti ja aktiivisesti. Eettisyys Oemme reheisiä ja suorasekäisiä. Toimimme kestävän kehityksen puoesta. Vuonna 25 öjyiiketoiminnat eriytettiin jakamaa osakkeita osinkona ja osakkeiden myynniä. Öjyiiketoiminnat on esitetty uovutettuina iiketoimintoina Fortumin konsernitiinpäätöksessä.

11 Strategia käytännössä vuonna 26 Rakennemuutos ja kasvu E.ON Finand (Fortum Espoo) -yrityskauppa vietiin päätökseen. Kapasiteetti-investointiohjemaa kasvatettiin mm. seuraavia: Uusi CHP-voimaaitos Espooseen, huippukuutusaikojen tuotantoa täydentävä kaasuturbiinivoimaaitos Inkooseen, CHP-aitos Częstochowaan Puoaan sekä biopottoaineita käyttävä CHP-voimaaitos Tukhomaan. Ruotsissa aoitettiin automaattisen mittarinhaintajärjestemän asentaminen 835 asiakkaae. Asennukset vamistuvat vuonna 29. Omistusosuutta sähköntuotantoyhtiö TGC-1:ssä kasvatettiin hieman yi 25 %:iin hankkimaa 12,5 %:n omistusosuus St. Petersburg Generating Companysta. Kaukoämpöiiketoimintaa aajennettiin ostamaa kaukoämpöyhtiö Wrocawista Puoasta, kaukoämpöyhtiön vähemmistöosuus Kaipedasta Liettuasta sekä Vattenfain ämmöntuotantoiiketoiminta Virosta ja Latviasta. Tärkeimpiä käyttö- ja kunnossapitosopimuksia oivat kuusivuotinen sopimus uuteen Fortumin strateginen kehitys vuodesta 2 Kasvu ydiniiketoiminnassa ja tärkeimmiä maantieteeisiä aueia Oa ensiuokkainen sähkö-ja ämpöyhtiö Myynnit muu kuin ydiniiketoiminta ja tärkeimmät maantieteeiset aueet Stora Enson vesi- ja ydinvoimatuotantokapasiteetit, Ruotsi ja Suomi Länsivoima, Suomi Weserta, Saksa Päätös osaistua Okiuoto 3 -ydinvoimaaitosyksikköön 3 %:n osuus Lenenergosta, Venäjää 34 % Hafsundista Norjassa 5 % Birkasta Ruotsissa (5 % jo vuonna -99) Osuudet kaukoämpöyhtiöistä Virossa, Liettuassa, Latviassa ja Puoassa Yhteispohjoismainen Päätös keskittyä Pohjoismaiden ja Itämeren Birka-yhtiön organisaatio aueee transformaatio-ohjema Keskittyminen taoudeiseen tuokseen esimiestaitojen Keskittyminen Muiden kuin ydiniiketoimintojen uudeeen- Mukaan Dow Jonesin kehittämiseen järjestey kestävän kehityksen Osaistuminen Maaimanpankin indeksiin hiiirahastoon Sähkö- ja ämpöiiketoiminta Unkarissa Voimaaitos- ja sähkönsiirtotekniikka Sähkö- ja ämpöiiketoiminta Saksassa, Isossa- Britanniassa ja Unkarissa Öjyiiketoiminta Omanissa ja Norjassa Weserta, Saksa E.ON Finand (nyk. Fortum Espoo) > 33 %:n osuus Lenenergosta Kaukoämpöä Puoassa, Virossa, Liettuassa ja Latviassa TGC-1:n käynnistyminen 12,5 %:n osuus St. Petersburg Generating Companysta Paikka DJSI Word -indeksissä säiyi Aiesopimus RAO UESin kanssa Kioton mekanismien hyödyntämisestä Venäjää Itämeren aueen koeauerahaston hiiirahastoon investoitiin kaksi mijoonaa euroa Fortum Espoon integraatio North Transgas Neste Oi Voimaaitokset Hämeeninnassa ja Haapavedeä 1) Teoisuuden kunnossapitoiiketoiminta Perustettu Kehitys kaasuturbiinivoimaaitokseen Saksassa ja neivuotinen sopimus uuteen jätteenpottovoimaaitokseen Isossa- Britanniassa sekä aueeisen tuotantoyhtiön TGC-9:n kanssa tehty sopimus teknisistä kuntotarkastuksista Venäjää. Fortum Servicen teoisuuden kunnossapitopaveuiiketoiminta myytiin. Kestävää kehitystä RAO UESin kanssa tehtiin aiesopimus Kioton mekanismien hyödyntämisestä Venäjää. Itämeren aueen koeauerahaston hiiirahastoon investoitiin kaksi mijoonaa euroa. Mukana kansainväisessä DJSI Word -indeksissä ainoana pohjoismaisena sähkö- ja ämpöyhtiönä. Norjaainen pankkikonserni Storebrand nimesi Fortumin vastuuisimmaksi sähköyhtiöksi ja Best in Cass -yritykseksi merkkinä siitä, että yhtiö kuuuu ympäristövastuunsa ja sosiaaisen vastuunsa parhaiten kantaviin sijoituskohteisiin. Kunniamaininta ja sijoitus komen parhaan joukkoon EU:n ympäristöteknoogiakipaiussa. 7,8 mijardia euroa Omistaja-arvo +21 mijardia euroa 2) 6,3 mijardia euroa Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Strategia 9 1) Osa Suomen kipaiuviranomaisen Fortumin E.ON Finand -kaupae asettamista ehdoista. 2) osakekurssin mukaan.

12 Markkinoiden kehitys Energia huomion kohteena kaikkiaa Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 1 Energia-asiat osoittautuivat jopa odotettua suuremmaksi haasteeksi vuonna 26. Energian hinta ja toimitusvarmuus sekä imastonmuutos nousivat huomion keskipisteiksi Pohjoismaiden isäksi myös muuaa Euroopassa ja koko maaimassa. Syksyä 26 jukaistiin Kansainväisen energiajärjestön IEA:n vuoteen 23 uottuva koko maaiman kattava energiakatsaus ja ekonomisti Sir Nichoas Sternin anayysi imastonmuutoksen vaikutuksista maaimantaouteen. Moemmat tutkimukset ennustivat erittäin haasteeista tuevaisuutta maaiman energiataoudee. IEA:n mukaan sähkön kysyntä kaksinkertaistuu maaimassa vuoteen 23 mennessä ja primäärienergian kokonaiskysyntä kasvaa huomattavasti. Lisäksi IEA ennakoi, että sekä primäärienergian toimitusketjussa että sähkösektoria tarvitaan vatavia investointeja. IEA:n mukaan tarvittava primäärienergian isäys perustuu pääasiassa fossiiisiin energianähteisiin, ja IEA arvioi koko maaiman energiaperäisten hiiidioksidipäästöjen isääntyvän 55 % vuoteen 23 mennessä, mikäi nykyisiä toimintamaeja jatketaan. Katsaus antaa varsin synkän kuvan hiiidioksidipäästöjen kehityksestä ja niiden aiheuttamasta imastonmuutoksesta. Sternin raportissa tarkasteaan imastonmuutosta taoudeisesta näkökumasta. Stern toteaa, että imastonmuutoksen pahimpien vaikutusten vättämiseksi on toimittava heti; nyt tehtävät toimenpiteet tuevat hänen mukaansa pajon havemmaksi kuin asiaan puuttuminen vasta myöhemmin tuevaisuudessa. Sternin mukaan imastonmuutoksen hidastamisesta syntyy väistämättä kustannuksia, mutta kustannukset voidaan vuositasoa rajoittaa yhteen prosenttiin maaiman BKT:stä, mikäi toimitaan väittömästi. Eei nyt tehdä mitään, kustannukset voivat oa 5 2 % uokkaa maaiman BKT:stä. Kansainväisten toimenpiteiden tarvetta korostettiin myös haitustenväisen imastonmuutospaneein (IPCC) raportissa, joka jukaistiin hemikuussa 27. Komissio ajaa voimakkaasti yhtenäistä eurooppaaista sähkömarkkinaa EU:n ainsäädäntö ja EU:n komission strategia ohjaavat Euroopan sähkömarkkinoiden vapautumista ja yhdentymistä. Kipaiukykyinen Eurooppa on tärkeä tekijä tämän kehityksen taustaa, ja energian rooi on muodostumassa yhä tärkeämmäksi. Korkeat pottoaineiden hinnat, hiiidioksidipäästöjen hinnat ja kiristyvä tarjonnan ja kysynnän tasapaino nostivat sähkön hintaa kaikkiaa EU:n aueea vuonna 26. Lisääntyvä riippuvuus fossiiisista tuontipottoaineista, vanheneva infrastruktuuri ja kasvava kysyntä isäsivät huota EU:n sisäisestä toimitusvarmuudesta. EU keskittyy energiapoitiikkansa kehittämisessä komeen pääkohtaan. Nämä ovat eurooppaaisen einkeino eämän kipaiukyky, energian toimitusvarmuus ja kestävä kehitys. Euroopan sähkömarkkinoita on kritisoitu ankarasti, minkä vuoksi komissio jatkoi vuoden aikana ponnisteujaan yhtenäisemmän ja toimivamman markkinan edistämiseksi. Hemikuussa 26 Euroopan komissio jukaisi austavat päätemät vuonna 25 tekemästään Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimintaa koskevasta sevityksestä ja käynnisti keskusteun toimenpiteistä markkinoiden toimivuuden edeeen parantamiseksi. Vihreä kirja, joka käsitteee Euroopan energia-aaa toimitusvarmuuden, kipaiukyvyn ja kestävän kehityksen näkökumista, hyväksyttiin maaiskuussa 26 tavoitteena konkreettisten ehdotusten tekeminen vuoden 27 akupuoea. Komissio jukaisi tammikuussa 27 niin sanotun energiapaketin, jossa se esittei näkemyksiään tuevista imastonmuutokseen iittyvistä toimintamaeista sekä toimitusvarmuuden ja kipaiukyvyn turvaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Komissio esitti, että EU ottaisi tavoitteekseen vähentää yksipuoisesti hiiidioksidipäästöjä vuoteen 22 mennessä 2 % vuoden 199 tasoon verrattuna. Jos muut teoisuusmaat ähtisivät mukaan, vähennystavoite oisi kaikie 3 %. Edeeen komissio ehdotti sitovaa tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus tuotetusta energiasta tuisi oa niin ikään 2 % vuoteen 22 mennessä. Lisäksi esitettiin tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi sekä tutkimus- ja kehitystyön tehostamiseksi. Toisaata komissio myös osoitti sitoutuvansa voimakkaasti sähkösisämarkkinan toimivuuden edistämiseen. Sitoutumisen takana on aajemman markkinan mukanaan tuoma kustannustehokkuus. Sitä tarvitaan tasapainottamaan kustannuksia, joita väistämättä syntyy pyrittäessä saavuttamaan imastonmuutoksen hiitsemisee ja energian toimitusvarmuudee asetetut tavoitteet. Pohjoismainen kysyntäennuste ja tuotanto, johon sitouduttu TWh/a 5 1E 15E 2E Demand Existing n Kysyntä n Uusi tuotanto, johon sitouduttu n Oemassa oeva tuotanto

13 Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat edeeen erittäin hajanaiset Tuotanto 395 TWh > 35 yritystä Muut Dong Energy E.ON Vattenfa Statkraft Fortum Jakeu 14 mijoonaa asiakasta ~ 5 yritystä Muut Fortum Vattenfa E.ON Dong Energy Hafsund Sähkönmyynti 14 mijoonaa asiakasta > 45 yritystä Lähde: Fortum, yhtiötiedot, suurimpien toimijoiden osuudet, 25. Tanskan ja Suomen rakenteeisten muutosten vaikutus huomioitu. Sähköntuotanto ja -kuutus Pohjoismaissa Sähkönkuutus, TWh Suomi 9 85 Ruotsi Norja Tanska Yhteensä Muut Sähköntuotanto ähteittäin, TWh Vesivoima Ydinvoima Muu ämpövoima Tuuivoima Yhteensä Nettotuonti * * tuonti vienti Fortum Dong Energy Vattenfa E.ON Hafsund Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 11 EU:n ja Venäjän väisen energiavuoropuheun yhteydessä aadittiin kauppaa, investointeja, infrastruktuuria ja energiatehokkuutta koskevat raportit, joista vain viimeksi mainittu sisäsi konkreettisen toimintasuunniteman. Energiatehokkuussuunniteman toimeenpanon isäksi tuevia keskusteunaiheita ovat markkinoiden kehittäminen ja energiastrategiat. Tavoitteena on isätä tietoa kummankin osapuoen päämääristä ja toiminnasta. Vuoden 26 oppuun mennessä ei saatu aikaan opuista päätöstä EU:n ja Venäjän kahdenväisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen uusimista koskevien neuvotteujen aoittamisesta. Tarkoituksena on isätä aaja sopijapuoien keskinäisiä energiasuhteita käsitteevä kappae uuteen sopimukseen, joka korvaa nykyisen, vuoden 27 opussa päättyvän sopimuksen. Pohjoismainen markkina tunnustetaan edeäkävijäksi toimivuus kuitenkin kyseenaaistettiin edeeen Pohjoismaisesta sähkömarkkinasta otettiin edeeen maia muiden EU:n sisäisten aueeisten markkinoiden kehittämiseen. Useissa viime vuosina jukaistuissa tutkimuksissa todetaan, että pohjoismainen markkina toimii meko hyvin. Poiitikot ja viranomaiset ovat avainasemassa energiamarkkinan toiminnan reunaehtojen asettamisessa. Vuoden 26 aikana poiitikot keskittyivät enemmän kansaisiin kysymyksiin kuin pohjoismaisen markkinan toimivuuden parantamiseen. Eduskuntavaait Ruotsissa ja Suomessa vahvistivat tätä kehitystä. Suomessa kauppa- ja teoisuusministeriö päätti teettää vieä yhden sevityksen sähkömarkkinan toimivuudesta ja nimitti Suomen kipaiuviraston entisen yijohtajan sitä aatimaan. Raportti jukaistiin okakuussa 26. Sen mukaan on ryhdyttävä toimiin, joia turvataan toimitusvarmuus, vähennetään suurten toimijoiden erityisesti Fortumin väitettyä markkinavoimaa Suomessa, uudistetaan Nord Pooin ja pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden rakenteita sekä aajennetaan energiamarkkinaviranomaisen ja sähkömarkkinaa vavovien kipaiuviranomaisten rooeja ja vatuuksia. Ehdotuksista keskustetiin auksi vikkaasti, mutta ne eivät johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Ruotsin energiamarkkinaviranomaisen STEMin maaiskuussa 26 jukaisemassa raportissa todettiin sähkömarkkina hyvin toimivaksi, siti haitus vaati isää säänteyä. Ruotsin energiaministeri ehdotti myös, että perustettaisiin eriinen teoisuussähkömarkkina, johon energian pienkuuttajia ei oisi pääsyä. Myöhemmin syksyä haituksen asettama tutkija totesi, ettei markkinoiden jakaminen aentaisi sähkön hintaa. Ruotsin uusi haitus ei oe jukaissut aoitteita markkinarakenteen muuttamiseksi. Ruotsin kipaiuviranomainen jukaisi vuotuisen anayysinsa kipaiun toimivuudesta eri markkinoia, energiamarkkina mukaan ukien. Raportissa keskityttiin Ruotsin tianteeseen, ja markkinoiden keskittyminen esitettiin yhtenä mahdoisena ongema-aueena. Esteet uusien investointien tekemiseen sähköntuotantoon, kuten ydin- ja vesivoimaan, todettiin raportissa sähkö-

14 Fortum ja sähkön arvoketju Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 12 KILPAILTU LIIKETOIMINTA SÄÄNNELTY LIIKETOIMINTA Pohjoismainen markkina Kantaverkko ja kantaverkkoyhtiö Suurteoisuus Nord Poo markkinan toimivuuden kannata kuitenkin suurimmaksi ongemaksi. Kysyntä ja tarjonta määrittävät pohjoismaisen tukkuhinnan Kansainen markkina Myyntiyhtiö Paikainen siirtoyhtiö ja -verkko Pk-yritykset Sähköntuotanto Yksityisasiakas Myyntiyhtiön hankintahinta ja asiakkaan sopimus määrittävät vähittäishinnan Kansaiset viranomaiset sääteevät hintaa Siirtoasiakas Pohjoismaisen markkinan toimivuuden tehostaminen Läpinäkyvyys on oennaista tukkumarkkinoiden toimivuudee, siä se isää ikviditeettiä ja tehokkuutta, hepottaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoie, isää uottamusta ja hepottaa viranomaisten seurantatyötä. EU:n komissio pitää pohjoismaisen markkinan rakennetta maiesimerkkinä toimivasta sähkömarkkinasta: pohjoismainen sähköpörssi Nord Poo tuottaa jukista tietoa markkinoiden ja hintojen muodostumisesta sekä energian siirrosta, tuotannosta ja kysynnästä ja eri tekijöiden vaikutuksista tukkuhintaan. Sisäpiiritietoa koskevat säännöt ovat tiukat. Järjestemästä vastaavien verkkoyhtiöiden tehokas toiminta verkkoon pääsy, hinnoitteu, puonkauojen hainta, investoinnit verkkoon (mukaan ukien maiden väinen kapasiteetti) sekä markkinatiedon tuottaminen on avainasemassa tukkumarkkinan toimivuuden kannata. Komission mukaan kaikki eurooppaaiset kantaverkkoyhtiöt eivät täytä näitä vaatimuksia etenkään maiden väisten yhteyksien osata. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt jukistavat sähköjärjestemää koskevia tietoja, esimerkiksi reaaiaikaisia tuotantotietoja ja säätösähkömarkkinatietoja. Verkkotoiminnat on Pohjoismaissa myös eriytetty, ja kansaiset kantaverkkoyhtiöt kehittävät aueeista markkinaa yhteistyöorganisaationsa Nordein kautta. Pohjoismaisten energiaministereiden vuonna 24 antaman Akureyrin juistuksen jäkeen Norde sai tehtäväkseen aatia ehdotuksia pohjoismaisen sähkömarkkinan toimivuuden tehostamiseksi. Vuonna 25 Norde esitti ensimmäiset toimenpide-ehdotuksensa, joita oivat sääntöjen ja käytäntöjen yhtenäistäminen, huippukuutustianteiden haintaperiaatteet, yhteistyö poikkeustianteissa ja priorisoidut kantaverkkoinvestoinnit. Huhtikuussa 26 jukaistiin tianneraportti. Pohjoismaiden energiaministereiden tapaamisessa syyskuussa 26 painotettiin yhtenäisen pohjoismaisen sähkömarkkinan merkitystä. Samaa todettiin, että kaikki Nordein ehdotukset vaativat vieä isätyötä. Vuonna 27 Norde jukaisee uuden pohjoismaisen järjestemän kehittämissuunniteman sekä ehdotuksen uusista pohjoismaisista kantaverkkoinvestointihankkeista. Nordein kesäkuussa 24 ehdottamat viisi kantaverkkoinvestointeja koskevaa prioriteettihanketta tukevat pohjoismaista integraatiota ja edistävät markkinan toimivuutta. Hankkeet isäävät yi 2 2 MW pohjoismaisen verkon puonkauoja vähentävää siirtokapasiteettia, pois ukien Keski-Ruotsin ja Eteä-Ruotsin väisen injan kapasiteetin isäys. Kome projekteista on suunnitetu vamistuvan vuoteen 21 mennessä ja kahden viimeisen vuoteen 212 mennessä kaksi vuotta akuperäistä aikatauua jäjessä. Pohjoismaisen verkon kehittämisen isäksi myös integroituminen Manner-Euroopan markkinoihin eteni vuonna 26. Tammikuussa 27 otettiin käyttöön Suomen ja Viron väinen sähkönsiirtokaapei Estink, jonka siirtokapasiteetti on 35 MW. Lisäksi on esitetty rakennettavaksi uusi 75 MW:n yhteys. Tärkeitä askeeita markkinoiden yhtenäistämistä kohti ovat myös Norjan ja Aankomaiden väinen, vuonna 28 käyttöön otettava NorNed-yhteys, austava hankesevitys 1 MW:n kaapein rakentamisesta Liettuan ja Ruotsin väie sekä Puoan ja Liettuan väistä yhteyttä koskevan sopimuksen aekirjoittaminen jouukuussa. Suomen kauppaja teoisuusministeriö antoi vuoden 26 jouukuun opua

15 kieteisen päätöksen Suomen ja Venäjän väie suunniteusta 1 MW:n kaapeista. EU tukee maiden väistä kauppaa ja infrastruktuuria, joka on vättämätöntä yhtenäisen eurooppaaisen sähkömarkkinan toteuttamisee. Uudet TEN-E (Trans-European Energy Networks) -ohjeet hyväksyttiin heinäkuussa 26. Niissä esitetään 32 Euroopan sähkömarkkinaintegraation kannata tärkeää hanketta mukaan ukien viisi pohjoismaisen markkinan integraatiota, tai Pohjoismaiden ja Manner- Euroopan markkinoiden yhdentymistä edistävää hanketta. Tärkeimpiä kantaverkkoyhteyksiä koskeva suunnitema hyväksyttiin vuoden 27 aussa osana EU:n energiapakettia. Suunnitemassa arvioidaan EU:n mahdoisuuksia nopeuttaa jäsenvatioiden toimivataan kuuuvaa uusien yhteyksien rakentamista. Puonkauojen haintaa koskevat ohjeet hyväksyttiin okakuussa 26 ja otettiin käyttöön Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Pooissa spot-sähkön voyymi kasvoi edeeen vuonna 26 ja kaupankäynnin määrä vastasi 64 %:ia Pohjoismaiden kokonaiskysynnästä. Myös OTC-cearingkaupan voyymit kasvoivat jonkin verran. Sähköjohdannaisten voyymit jäivät hieman vuoden 25 voyymistä. Kesäkuusta ähtien Nord Poo akoi tarjota kahta sähköjohdannaisten vuosisopimusta aikaisemman komen vuoden isäksi. Syyskuussa Nord Poo aoitti sähkön päivänsisäisen kaupankäynnin Pohjoismaiden ja Saksan markkinoiden väiä. Kohtuuisen hyvin toimivasta pohjoismaisesta tukkumarkkinasta huoimatta sähkön vähittäismarkkinat ovat yhä kansaisia. Pohjoismaiset energiaviranomaiset ovat asettaneet tavoitteeksi yhtenäisen vähittäismarkkinan uomisen vuoteen 21 mennessä. Vuonna 26 tapahtui jonkin verran kehitystä tähän suuntaan, siä esimerkiksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt tekivät ehdotuksen yhteisestä tasepaveusta. Huomattavia panostuksia vaaditaan kuitenkin yhä keskeisten tekijöiden, kuten tietorakenteiden ja tietojen käsitteyn, toimittajan vaihdon, mittarinuennan ja askutuksen harmonisoimiseksi ja toimintaperiaatteista sopimiseksi. Pohjoismaisten toimijoiden aktiivisuus koskien automaattista mittarinhaintaa voisi tehdä siitä tukku- ja vähittäismarkkinan yhteyttä vahvistavan tekijän. Se tarjoaisi myös kuuttajie parempaa tietoa sähkön kuutuksesta mahdoistaen siten aiempaa paremmin energian säästämisen ja käytön tehostamisen. EU:n päästökauppa vamistautumista Kioton kauteen EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso päättyy vuoden 27 opussa. Jäsenvatiot ja komissio jatkoivat vamistautumistaan Kioton kauteen , vaikka kansaiset päästöoikeuksien jakosuunnitemat jaksoe vamistuivat opuisesti vasta kesäkuussa 26, kun Puoan suunnitema viimein hyväksyttiin. Komissio päätti ykätä aun perin vuoden 26 puoiväiin suunnitetua päästökauppadirektiivin tarkistusta ja akiehdotus on odotettavissa vuoden 27 oppuun mennessä. Tärkein syy ykkäyksee oi komission vastahakoisuus tehdä muutoksia ennen kuin kaikki jäsenvatiot oivat toimittaneet päästöoikeuksien jakosuunnitemien uonnokset Kioto-kaudee. Tärkeimmiksi direktiivin muutoskohteiksi katsottiin sen kattavuuden aajentaminen, akujakomenetemien harmonisointi erityisesti huutokaupan osata, direktiivin noudattaminen ja toimeenpano sekä EU:n päästökaupan iittäminen muiden maiden vastaaviin järjestemiin. Jäsenmaiden oi määrä toimittaa Kioto-kauden jakosuunnitemaehdotuksensa komission hyväksyttäväksi kesäkuuhun 26 mennessä. Suunnitemie oi tyypiistä, että teoisee tuotannoe aokoitu päästöoikeuksien määrä oi äheä oetettua tarvetta, kun taas energia-aae aokoitu määrä oi huomattavasti ennakoitua tarvetta pienempi. Kahta ukuun ottamatta kaikki maat toimittivat komissioe kansaisen jakosuunnitemansa vuosie vuoden 26 oppuun mennessä. Tarkastaessaan kymmentä ensimmäisenä toimitettua suunnitemaehdotusta komissio omaksui tiukan injan ja vaati keskimäärin 6 %:n supistuksia. Komissio on imoittanut, että oputkin jakosuunnitemat tarkastetaan yhtä tiukoia periaatteia. Tämä vaikutti sevästi vuoden 28 päästöoikeuksien hintoihin. EU:n energiapaketti asettaa EU:n tavoitteet YK:n vuonna 27 akavie neuvotteuie, jotka koskevat vuoden 212 jäkeistä sopimusta. Päästökauppa tuee oemaan keskeinen instrumentti EU:n imastopoitiikassa. Lisäkapasiteetin tarve on vatava IEA:n raportti maaiman energiataouden näkymistä vuoteen 23 asti ennakoi energia-aae suuria investointeja kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi ja nykyisen energiainfrastruktuurin yäpitämiseksi. IEA:n perusskenaarion mukaan vuoteen 23 mennessä maaimassa tarvitaan yi 2 mijardin doarin investoinnit energiainfrastruktuurin kehittämiseen. Koko summasta yi 11 mijardia doaria kuuisi maaiman sähköntuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseen, nykyisen tuotanto- ja jakeuinfrastruktuurin perusparannuksiin sekä uusien siirtoyhteyksien rakentamiseen. IEA ennustaa, että pekästään Euroopassa tarvitaan 928 GW uutta kapasiteettia ja 1 68 mijardin doarin investoinnit sähköinfrastruktuuriin. Vuoden 25 opussa Pohjoismaiden sähköntuotantokapasiteetti oi 91 3 MW. Kasvavan kysynnän tyydyttäminen ja vanhojen aitosten sukeminen uovat tarvetta myös uuden tuotantokapasiteetin rakentamisee vanhojen tuotantoaitosten uudistamisen ohea. Sujettavat aitokset ovat pääasiassa vanhoja CHP-voimaaitoksia, mutta joukossa on myös joitakin fossiiisia pottoaineia toimivia auhdevoimaaitoksia. Kysynnän odotetaan kasvavan Pohjoismaissa ähes 45 TWh:iin vuoteen 22 mennessä ei keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Vuonna 26 Pohjoismaissa oi sitouduttu yhteensä noin 4 TWh:n kapasiteetin isärakentamishankkeisiin vuoteen 22 mennessä. Meneiään oevista suunnitemista ja isäkapasiteetin rakentamishankkeista Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 13

16 Lämpömarkkinat Itämeren aueea Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 14 Markkinan koko Kokonaiskysyntä: ~3 TWh/a Suomi Tanska Batian maat Pietari Norja Ruotsi Puoa huoimatta tarvitaan vieä noin 4 TWh isää tuotantokapasiteettia kysynnän ja tarjonnan väisen vajauksen täyttämiseksi. Uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen edeyttää, että sähkön hinta on pitkää aikaväiä yi 4 euroa megawattitunnita. Täöin rakennettavien aitosten pääoma- ja käyttökustannukset pystytään kattamaan niiden käyttöiän aikana. Voimaaitoksen käyttöikä on tyypiisesti vähintään 3 vuotta, joten vakaa, johdonmukainen ja ennakoitava investointiympäristö on erittäin tärkeä sijoittajie. Teoisuuden rakennemuutos jatkui pääosin Manner-Euroopassa Muuhun Eurooppaan verrattuna pohjoismainen sähkömarkkina on erittäin hajanainen, ja rakennemuutos etenee hitaasti. Energiantuottajia on yhä yi 35, sähkönsiirtoyhtiöitä noin 5 ja sähkön vähittäismyyjiä yi 45. Suuret eurooppaaiset yhtiöt vahvistivat aktiivisesti asemiaan tuevaisuuden johtavina yrityksinä Euroopassa sekä yritysostojen että investointien avua. Suuryhtiöt hakivat edeeen vahvaa jaansijaa myös kaasumarkkinoita ja pyrkivät isäämään investointejaan uusiutuvaan energiaan. E.ON pyrki aktiivisesti kasvamaan Euroopan energiatoimiaaa, esimerkiksi espanjaaiseen sähköyhtiöön Endesaan kohdistuvan ostotarjouksen myötä. Iberdroa teki ostotarjouksen Scottish Power -yhtiöstä, ja Ene imaisi kiinnostuksensa kasvuun. Myös Gazprom ja CEZ etsivät aktiivisesti kasvumahdoisuuksia. Vapaa kipaiu on yksi EU:n kehityksen kumakivistä myös sähköaaa, mutta kansaista protektionismia esiintyi edeeen, kun haitukset pyrkivät estämään ukomaisia yritysostoja. Monet maat ryhtyivät toimiin vahvan kansaisen energiayhtiön uomiseksi: Espanjan kipaiuviranomainen yritti estää E.ONia ostamasta Endesaa, ja Ranskassa Suezin ja GdF:n yhdistyminen eteni. Puoan haitus muutti vation omistamaa tuotantokapasiteettia koskevaa poitiikkaansa. Aiemmin suunniteun yksityistämisen sijasta päädyttiin vertikaaiseen yhdistymiseen ja vation vavonnan jatkamiseen. Omistusrakenne, % Muut yksityiset omistajat Fortum Vatio tai kunta Venäjän energiauudistus etenee Venäjän taous jatkoi kasvuaan korkeiden öjyn ja kaasun hintojen ansiosta. Taouskasvu johtaa myös sähkön kysynnän kasvuun sekä isäkapasiteetin tarpeeseen. Venäjän haituksen vuonna 26 hyväksymän ennusteen mukaan kysyntä kasvaa vuoteen 215 mennessä minimissään ähes 5 TWh, kun se vuonna 25 oi 939 TWh. Sähkösektorin uudistus, joka käynnistettiin aaa tuevaisuudessa tarvittavien vatavien investointien turvaamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi, eteni vuonna 26 merkittävästi sekä rakenneuudistuksen että markkinoiden vapautumisen osata. Yhtiöiden rakenneuudistus ei eriyttäminen kipaiuiksi iiketoiminnoiksi ja säänneyiksi monopoeiksi, sekä aueeisten tuotantoyhtiöiden (TGC) ja ämpövoimatuotantoyhtiöiden (WGC) muodostaminen toteutettiin suurimmaksi osaksi vuoden 26 oppuun mennessä. Myös RAO UES:n omaisuuden uudeeenjärjestey aoitettiin uusien tuotantoyhtiöiden ensimmäiseä, ämpövoimatuotantoyhtiö WGC-5: n istautumisannia okakuussa. WGC-5 ja TGC-5 ovat ensimmäiset RAO UES:sta vuoden 27 akupuoea irrotettavaksi suunniteut yhtiöt. RAO UES:n omaisuuden uudeeenjärjesteyn on suunnitetu vamistuvan vuoden 28 puoiväiin mennessä. Jo vuonna 27 on suunnitetu toteutettavaksi osakeanteja useissa WGC- ja TGC-yhtiöissä. Fortum omistaa noin 25 % TGC-1:stä, jonka uusi osakeanti on aikatauutettu heinäkuue 27. Kipaitujen iiketoimintojen vapauttaminen on sähkösektoriuudistuksen onnistumisen avaintekijä. Uuden tukkumarkkinoiden toimintamain, NOREMin, käyttöönotto syyskuussa 26 osoitti poiittisen sitoutumisen uudistukseen. Tässä vaiheessa poistettiin hintakatto, ja spot-hinta akoi määräytyä kunkin hetken tarjonnan ja kysynnän perusteea. Syyskuun 1. päivästä ähtien koko kysyntä ja tarjonta kohtaavat spot-markkinoia. Jatkuvuuden turvaamiseksi suurimman osan voyymistä kattavat kuitenkin edeeen sopimukset, joissa on säänneyt hinnat. Nämä sopimukset pienentävät vapautuneen sähkönhinnan vaikutusta tuotanto- ja myyntiyhtiöiden tuokseen. Sopimusten osuutta

17 Venäjän sähkömarkkina Sähkön hinta * seuraavan päivän kaupankäynnissä Venäjän Euroopan puoeisesssa osassa, euroa/mwh Tammi Hemi Maais Huhti * Iman kapasiteettitariffia Touko Kesä Heinä Eo Syys Loka Marras Jouu Tammi 27 on tarkoitus pienentää vähiteen ja poistaa ne kokonaan käytöstä muuata paitsi kotitaoussektorita ehdotetun nopeutetun aikatauun mukaisesti vuoteen 211 mennessä. Vuonna 27 markkinoita aiotaan kehittää perustamaa kapasiteettimarkkinat ja johdannaismarkkinat. Venäjän sähkösektorin uudistamisen hyvä edistyminen, vatava investointitarve, tehostamispotentiaai ja kysynnän voimakkaat kasvunäkymät saivat änsimaiset yritykset kiinnostumaan uudeeen Venäjästä. Useimmat suuret eurooppaaiset yhtiöt imaisivat kiinnostuksensa osaistua Venäjän sähkösektorin kehittämiseen. Kasvu jatkuu Puoassa ja Batiassa Puoassa ja Batian maissa tuotetaan sähköä noin 17 TWh ja kaukoämpöä noin 14 TWh. Kaikissa näissä maissa sähkön ja ämmön kysynnän odotetaan kasvavan tasaisesti ja eurooppaaiseen tasoon nähden voimakkaasti vahvana jatkuvan taouskasvun seurauksena. Vuonna 26 Puoa muutti aikaisempia suunnitemiaan yksityistää sähköntuotantoaan ja keskeytti kaikki käynnissä oeet hankkeet. Maaiskuussa 26 haitus hyväksyi uuden ohjeman Puoan energiamarkkinoie. Siihen kuuuu nejän vertikaaisesti integroidun yhtiön muodostaminen, jotka kattavat energiaketjun hiiikaivoksista sähkön myyntiin. Suunniteuissa yhtiöissä on sähköntuotantokapasiteettia 7 MW:sta yi 1 MW:iin, sähkön myyntiä 15 TWh:sta ähes 3 TWh:iin ja noin 2 5 mijoonaa asiakasta. Integraation jäkeen nämä kokonaisuudet yksityistetään osittain. Nykyisen näkemyksen mukaan vatio aikoo säiyttää yhtiöissä enemmistöomistuksen. Puoan ämpösektoria tuotanto ja jakeu on suurimmissa kaupungeissa jo pääosin yksityistetty. Pienten yhtiöiden yksityistäminen on kesken tai ei oe vieä akanut. Kunnaisten ämpöyhtiöiden yksityistämisprosessi on kuitenkin hidastunut. Viron ja Latvian sähkömarkkinoita haitsevat vertikaaisesti integroituneet kansaiset toimijat. Liettuassa sähkön jakeu ja myynti on yksityistetty osittain, mutta sähkön Lähde: ATS Venäjän sähkömarkkina on maaiman nejänneksi suurin, TWh, tuotanto Yhdysvaat Kiina Japani Venäjä Intia Kanada Saksa tuotanto on suurimmaksi osaksi vation omistuksessa. Liettuaaisen Ignainan ydinvoimaaitoksen sukeminen vuoden 29 oppuun mennessä vaikuttaa merkittävästi Batian aueen sähkötaseeseen. Kansaiset sähköyhtiöt ovat perustaneet yhteisyrityksen uuden voimaaitoksen rakentamiseksi. Markkinoiden vapautuminen etenee Batian maissa EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti, ja markkinat avautuvat kokonaan ukuun ottamatta Viroa, joe on myönnetty siirtymäaikaa vuoteen 213 asti. Ranska Brasiia Pohjoismaat Iso-Britannia Lähde: IEA Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Markkinoiden kehitys 15

18 Investoinnit Investointiohjemaa kasvatettiin Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Investoinnit 16 Vuoden aikana Fortum imoitti uusista kapasiteetti-investoinneista, joiden jäkeen yhtiön pohjoismaisen investointiohjeman arvo on 2,8 mijardia euroa ja uuden sähköntuotantokapasiteetin määrä 1 5 MW. Sähköntuotantoon tarvitaan maaimanaajuisesti vatavia investointeja, jotta kasvava kysyntä voidaan tyydyttää ja käytöstä poistuva kapasiteetti korvata. Pohjoismaisen kysynnän odotetaan kasvavan ähes 45 TWh:iin vuoteen 22 mennessä. Vuonna 26 Pohjoismaissa oi sitouduttu yhteensä noin 4 TWh:n isäkapasiteetin rakentamiseen vuoteen 22 mennessä. Ruotsin ydinvoimaaitosten tehonkorotussuunnitemat etenivät, mutta Forsmarkin tehonkorotuksia siirrettiin vuodea eteenpäin kesän ja syksyn 26 aikana voimaaitoksessa imenneiden ongemien takia. Uusi arviotu aika tehonkorotuksie on vuosina Suomen viidennen ydinvoimaaitosyksikön, Okiuoto 3:n, rakentaminen eteni myös, mutta vuodee 29 suunnitetu käyttöönotto ykättiin vuoteen 211. Useat yhdistetyn sähkön- ja ämmöntuotantoaitosten (CHP), kaasukombivoimaaitosten ja tuuipuistojen rakennussuunnitemat kuitenkin etenivät. Vastuuisena markkinatoimijana Fortum tutkii jatkuvasti mahdoisuuksia investoida uuteen tuotantokapasiteettiin. Vuoden 26 opussa Fortumin investointiohjeman arvo oi 2 8 mijoonaa euroa, mikä vastaa noin 1 5 MW:n sähkön tuotantokapasiteetin isäystä Pohjoismaissa. Fortum osaistuu vähemmistöosakkaana Oskarshamnin ja Forsmarkin ydinvoimaaitosten suunnitetuihin tehonkorotuksiin. Fortumin osuus aiotusta isäkapasiteetista on noin 25 MW. Tehonkorotushankkeiden on määrä vamistua vuoteen 212 mennessä, mutta kaikkiin tehonkorotuksiin ei vieä oe saatu upia. Fortum osaistuu myös Okiuoto 3 -yksikköön noin 25 %:n osuudea, mikä vastaa noin 4 MW:n kapasiteettia. Fortumin vesivoiman perusparannussuunnitema uottuu vuoteen 215, mutta suurin osa töistä on määrä saada vamiiksi vuoteen 21 mennessä. Suunnitema kattaa useita Fortumin kokonaan tai osittain omistamia voimaaitoksia Suomessa ja Ruotsissa, ja se tuo noin 15 MW isäkapasiteettia. Fortum on Pohjoismaiden johtava kaukoämpö- ja CHPtuotantoyhtiö. Fortum suunnitteee biopottoaineita käyttävää CHP-aitosta Tukhomaan. Laitoksen arvioitu tuotantokapasiteetti on 14 MW sähköä ja 3 MW ämpöä, ja se on määrä ottaa käyttöön vuoteen 21 mennessä. Vuoden 26 opussa ympäristöupahakemuksen käsittey oi kesken. Kesää 26 Fortum imoitti rakentavansa uuden CHP-aitoksen Espooseen ostettuaan E.ON Finandin (nyt Fortum Espoo). Yksikön tuotantokapasiteetiksi on suunnitetu enintään 3 MW sähköä ja 24 MW ämpöä, ja sen arvioidut kustannukset ovat 2 mijoonaa euroa. Voimaaitos sai syksyä ympäristöuvan, minkä jäkeen käynnistettiin tarjouskipaiu. Käyttöönotto on suunnitetu vuoden 29 opue. Uuteen CHP-tuotantokapasiteettiin investoimisen isäksi Fortum tutkii jatkuvasti mahdoisuuksia vaihtaa nykyisten voimaaitosten pottoaineita imastomyötäisemmiksi. Useita täaisia suunnitemia on käynnissä. Jouukuussa 26 Fortum imoitti suunnitemastaan rakentaa Inkooseen kaasuturbiinivoimaaitoksen, joka täydentää tuotantoa huippukuutusaikoina. Laitos on määrä ottaa käyttöön viimeistään vuonna 29, ja sen tuotantoteho on enintään 3 MW. Laitoksen ympäristöupahakemus jätettiin ennen vuodenvaihdetta. Lopuinen investointipäätös on tarkoitus tehdä vuonna 27. Uusien pohjoismaisten investointien isäksi Fortum investoi myös muia keskeisiä markkina-aueiaan. Fortumia on hieman yi 25 %:n osuus Luoteis-Venäjän aueeisessa sähköntuotantoyhtiössä (TGC-1). TGC-1:ä on meneiään huomattava investointiohjema, jonka tarkoituksena on isätä yhtiön sähköntuotantokapasiteettia 5 % ei yi 3 MW vuoteen 215 mennessä. Kesäe 27 on suunnitteia osakeanti isärahoituksen saamiseksi ohjemae. Vuoden 26 opua Fortum imoitti suunnitteevansa uutta CHP-aitosta Częstochowaan Puoaan. Biopottoaineita ja hiitä käyttävä aitos on määrä ottaa käyttöön vuoden 29 oppuun mennessä. Laitoksen kapasitetti on 12 MW ämpöä ja 64 MW sähköä. Laitoksen arvioitu investointikustannus on 95 mijoonaa euroa. Tammikuussa 27 Fortum jukisti myös viroaisen AS Fortum Tartun suunniteman investoida uuteen CHP-voimaaitokseen Tartossa. Yhtiön omistavat Fortum (6 %) ja AS Giga (4 %). Uuden voimaaitoksen tuotantokapasiteetti on 52 MW ämpöä ja 25 MW sähköä. Se käyttää paikaisia biopottoaineita ja turvetta, joia korvataan nykyistä maakaasua toimivaa tuotantoa. Laitoksen kustannusarvio on 6 mijoonaa euroa, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 28 opussa. Sähkön- ja ämmöntuotantoinvestointien isäksi Fortumia on 7 mijoonan euron investointiohjema sähköverkkojen uotettavuuden parantamiseksi. Fortum investoi myös 24 mijoonaa euroa automaattiseen mittarinhaintaan. Järjestemä otetaan käyttöön ensin Ruotsissa ja myöhemmin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi Fortum teki vuonna mijoonan euron yäpitoinvestoinnit. Näiä investoinneia vamistaudutaan tuevan ainsäädännön asettamiin vaatimuksiin sekä yäpidetään nykyisten tuotantoaitosten kuntoa ja parannetaan niiden tehokkuutta. Fortumin investointeja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä henkiöstön kehittämiseen käsiteään ähemmin sivuia 17 ja 36.

19 Tutkimus- ja kehitystoiminta Uusia T&K-ohjemia käyntiin Vuonna 26 tutkimus- ja kehitystoiminta vikastui, kun useita uusia ohjemia käynnistettiin ja painopiste siirtyi pitkän aikaväin kehityshankkeisiin. Teknoogiaosaaminen on keskeistä kestävän, tehokkaan ja uotettavan sähkön- ja ämmöntuotannon kehittämisessä. Uusin teknoogia on myös tärkeä osa sähkönjakeun uotettavuuden parantamista sekä huippuuokan käyttö- ja kunnossapitopaveujen kehittämistä. Teknoogiaa on isäksi yhä merkittävämpi rooi asiakasyhteistyössä, kun energian käytön tehostamisratkaisujen kysyntä kasvaa. T&K:n nejä painopisteauetta Fortum on määrittänyt nejä auetta, joia T&K on kriittisen tärkeä tekijä yhtiön tuevan teknoogisen kipaiukyvyn varmistamisessa ja vahvistamisessa. Kehityspanostukset keskittyvät seuraaviin aueisiin: Kasvun tukeminen uomaa mahdoisuuksia investoida uuteen tuotantoteknoogiaan, tunnistamaa uusia iiketoimintamahdoisuuksia ja hepottamaa rakenteeista kasvua. Kestävän kehityksen edistäminen osaistumaa uusiutuvien energiamuotojen kehitystyöhön, parantamaa biopottoaineiden ja kierrätettyjen pottoaineiden hyödyntämistä sekä kartuttamaa osaamista päästöttömästä fossiiisen energian tuotannosta. Pitkän aikaväin teknoogiapohjan turvaaminen aatimaa pitkän aikaväin teknoogiaskenaarioita, kartuttamaa ennakoivaa tietämystä ja ennustamaa energia-aan paradigmanmuutoksia. Yhtiön nykyisen toiminnan tukeminen varmistamaa teknooginen asiantuntemus, jota Fortum tarvitsee oakseen ensiuokkainen yhtiö sähkön- ja ämmöntuotannossa sekä jakeussa. Vuonna 26 Fortum aoitti useita uusia T&K-ohjemia edeä mainituia painopisteaueia. Viime vuosiin verrattuna useampia ohjemia on nyt kohdistettu pitkän aikaväin kipaiuedun saavuttamiseen, kuin nykyisten toimintojen kipaiukyvyn turvaamiseen. Tauukossa on esitetty meneiään oevat ohjemat. Tehokkuutta verkostoitumisen avua Fortum hauaa oa uranuurtaja uuden teknoogian ymmärtämisessä ja kannattavassa käytössä, ja on vainnut T&Ktoimintansa toteuttamiseen käytännöisen ähestymistavan. Tämän ähestymistavan keskeinen piirre on hyvin toimivien verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen tutkimusorganisaatioiden, suunnitteuyritysten sekä teknoogiatoimittajien kanssa. Kumppanuudet ja osaistuminen tutkimusohjemiin antavat Fortumie mahdoisuuden kerätä arvokasta tietoa ja kokemusta energiateknoogian kehityksestä. Saman tietotaidon kartuttaminen vain yhtiön omin voimin vaatisi mittavia investointeja. Sisäiset panostukset keskittyvät tarkkaan vaittuihin avainaueisiin, joia Fortum pyrkii saavuttamaan ensiuokkaisen osaamistason. Nämä aueet, kuten ydinvoimaturvaisuus, ovat strategisesti tärkeitä Fortumie. Tutkimus- ja kehitysmenot Konsernin tutkimus- ja kehitysmenot oivat vuonna 26 yhteensä 17 mijoonaa euroa (14 mijoonaa euroa vuonna 25). Menojen isäys johtuu pääasiassa vuonna 26 käynnistetyistä uusista ohjemista ja toiminnoista. Fortumin T&K-menot ovat,4 % iikevaihdosta (,4 % vuonna 25) ja,6 % kaikista menoista (,6 %). Luku on keskimääräiseä tasoa verrattuna muiden eurooppaaisten sähkö- ja ämpöyhtiöiden raportoimiin T&K-menoihin (% iikevaihdosta). Fortum vuosikertomus 26 Liiketoimintakatsaus Tutkimus- ja kehitystoiminta 17 Fortumin T&K-ohjema Kasvu Kestävä kehitys T&K-painopisteaue Pitkänajan teknoogiapohja Tuevaisuuden tuotantomuodot Päästötön tuotanto fossiiisia pottoaineia Biokasvu Energian kuutuksen optimointi Kasvu Venäjää Ydin- ja patoturvaisuus, ydinmateriaait, pottoaineet, jätteenpotto jne. Tuki nykyisie toiminnoie

20 Ota aikaa. Lataa eämääsi energiaa.

Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus. Energiaa hyvään elämään.

Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus. Energiaa hyvään elämään. Vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus Energiaa hyvään elämään. Fortum Oyj:n vuosikertomus 2006 Liiketoimintakatsaus Fortum Fortum lyhyesti 2 Talouden yhteenveto 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Strategia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina

Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina Venäjä yrityksen investointikohteena - venäläiset kuluttajina Tapio Kuula, toimitusjohtja, Fortum Oyj 10.11.2009 Pohjoismaat ja Venäjän markkinat Pohjola-Norden Johtava pohjoismainen sähkö- ja lämpöyhtiö

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä

- johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä - johtava energiayhtiö - kestävän kehityksen edelläkävijä Mikael Lilius Toimitusjohtaja, Fortum Oyj Sijoitusmessut 27, Helsinki 14.11.27 Energian kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti Globaali kasvu primäärienergiassa......

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Tapio Kuula Toimitusjohtaja Verkställande direktörens översikt Tapio Kuula Verkställande direktör Toimitusjohtajan katsaus Toimintaympäristö Strategia Investoinnit Suomen sähköverkkoliiketoiminnan

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales

- TILINPÄÄTÖS Power Heat Russia Distribution Electricity Sales TILINPÄÄTÖS 2012 1 Tilinpäätös 2012 Konsernin liiketoimintarakenne Divisioona Power Heat Russia Electricity Solutions and Distribution (ESD) Liiketoiminta Divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013

Liiketoimintakatsaus. Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Markus Rauramo 9.4.2013 Liiketoimintakatsaus Fortumin strategia Liiketoimintojen kehitys Investoinnit Vuosi 2012 keskeisten tunnuslukujen valossa Asiakastyytyväisyys Henkilöstö ja

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,

Lisätiedot

Toimintavuosi

Toimintavuosi Toimintavuosi 2008 5.2.2009 Hyvä vuosi Hyvä tulos haastava liiketoimintaympäristö suuret vaihtelut polttoaineiden ja sähkön tukkuhinnassa vuoden aikana Merkittävä asema kasvaville Venäjän sähkömarkkinoille

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti

Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Fortumin Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden tuloksista

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2008 22.10.2008

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2008 22.10.2008 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2008 22.10.2008 Sähkömarkkinat kehittyvät EU-jäsenvaltiot poliittiseen yhteisymmärrykseen energian sisämarkkinoista Sähkömarkkinoiden integraatio etenee Nord Poolin ja EEX:n

Lisätiedot

Fortum Oyj Vuosi 2011 1.2.2012

Fortum Oyj Vuosi 2011 1.2.2012 Fortum Oyj Vuosi 2011 1.2.2012 1 Päätapahtumia vuonna 2011 Kokonaisuudessaan hyvä vuosi haastavassa ympäristössä Ydinvoiman käytettävyys Ruotsissa parani selvästi Ydinturvallisuusselvitykset tehty; laitokset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Oyj Sijoitus-Invest 2009, Wanha Satama 11. - 12.11.2009 Helsinki Fortum johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaissa Listattu

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Timo Karttinen Väliaikainen toimitusjohtaja, talousjohtaja Verkställande direktörens översikt Timo Karttinen Tf. verkställande direktör, ekonomichef Toimitusjohtajan katsaus Fortum

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-9/28 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 29.1.28 Itävalta Latvia Liettua Norja Puola Romania Ruotsi Saksa Suomi Tanska Tshekki Unkari Venäjä

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS

Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS Päätös 1 (5) Yrityskaupan hyväksyminen: Fortum Oyj / Hafslund Marked AS, Hafslund Varme AS ja Klemetsrudanlegget AS Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 12.5.2017 ilmoitettu järjestely, jossa Fortum Oyj

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010 Toimitusjohtaja Harri Takanen Vuosi 2009 Scanfil Oyj Scanfil EMS Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 30.9.2009 päätti 65 milj. euron pääoman palautuksesta emoyhtiö Scanfil Oyj:lle.

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén

Q3/2009 Osavuosikatsaus. 11.11. 2009 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Q3/29 Osavuosikatsaus 11.11. 29 Toimitusjohtaja Magnus Rosén Tammi-syyskuu lyhyesti Liikevaihto aleni -29, % 376,3 (53,1) :oon; -22,4 % paikallisessa valuutassa Liikevoitto 32,4 (99,4) ; liikevoittomarginaali

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja

Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Amer Sports Oyj:n yhtiökokous 10.3.2011 Heikki Takala, toimitusjohtaja Sisältö Paluu kannattavaan kasvuun Vuosi 2010 Näkymät vuodelle 2011 Pitkän tähtäimen kehitysohjelmat ja vuotuiset prioriteetit 2 Paluu

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ainutlaatuinen kasvumahdollisuus Fortum ostaa enemmistön venäläisestä TGC-10 tuotantoyhtiöstä

Ainutlaatuinen kasvumahdollisuus Fortum ostaa enemmistön venäläisestä TGC-10 tuotantoyhtiöstä Ainutlaatuinen kasvumahdollisuus Fortum ostaa enemmistön venäläisestä TGC-10 tuotantoyhtiöstä 29.2.2008 1 Tavoitteina kasvu ja omistaja-arvon nousu Fortum hankkii enemmistön alueellisesta tuotantoyhtiöstä

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Oriola KD Oyj yhtiökokous 2010

Oriola KD Oyj yhtiökokous 2010 Oriola KD Oyj yhtiökokous 2010 Toimitusjohtajan katsaus Eero Hautaniemi 7.4.2010 Oriola KD 2006 2010 Liike Vaihto Me 2000 Pörssilistaus Uusi strategia Toiminnan tehostamisen aloittaminen Toiminnan tehostamisen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Vuosikertomus 2005. Sisältö. Fortum Vuosikertomus 2005

Vuosikertomus 2005. Sisältö. Fortum Vuosikertomus 2005 Fortum Vuosikertomus 25 Vuosikertomus 25 Fortum toimittaa sähköä Koivuniemen Puutarhalle, joka on Suomen suurimpia ympärivuotisia ruusunkasvattajia. Fortum Oyj Keilaniemi, Espoo PL 1 48 FORTUM puh. 1 4511

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014 Pörssi-ilta Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,3 mrd - K-ryhmän myynti 11,6 mrd 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja 17.3.2008 Merkittävä strateginen hanke Oriola KD:lle Oriola KD Oyj on allekirjoittanut sopimuksen,

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot