Katseet sähkönhintaan. Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta. Fortum Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katseet sähkönhintaan. Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta. Fortum 1 2007. Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus."

Transkriptio

1 Katseet sähkönhintaan Fortum Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus kylpylän lämpöön

2 15 18 On aika ryhtyä toimiin Eurooppa on saanut todellisen energiaherätyksen. EU:n komission tammikuussa julkistama energiapaketti sisältää linjauksia, joilla mantereemme aikoo ottaa maailmanlaajuisen vetovastuun uudessa teollisessa vallankumouksessa. Siinä muun muassa vauhditetaan siirtymistä pienipäästöiseen talouskasvuun ja lisätään paikallisesti tuotetun vähäpäästöisen energian käyttöä. Tärkeimmäksi tavoitteeksi EU:n energiapolitiikassa nousee taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Konkreettiseksi haasteeksi on nimetty muun muassa kasvihuonepäästöjen vähentäminen ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen hillinnässä keskeisin keino on päästökauppa. Jos energian kokonaiskulutusta saadaan vähennettyä vastaavasti 20 prosentilla samalla aikajänteellä, saavutettaisiin 100 miljardin euron säästöt ja leikattaisiin hiilidioksidipäästöjä noin 780 miljoonalla tonnilla vuodessa. Mittasuhteet ovat siis valtavat. Suunta on oikea, ja tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, että tarve toimiin on pakottava. Maapallon lämpötilan arvioidaan 50 prosentin todennäköisyydellä nousevan yli viidellä asteella vuosisadan kuluessa. Meillä ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tehokkaat keinot käyttöön ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Meistä jokainen voi omalla käyttäytymisellään vähentää energiankulutusta joka päivä mukavuudesta tinkimättä. Fortumin kotisivuilta löytyy hyödyllisiä arjen säästövinkkejä. Käykääpä tutustumassa! Energiayhtiön haasteisiin kuuluu myös, että ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa on samaan aikaan huolehdittava energian toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvyn säilymisestä. Uutta kapasiteettia tarvitaan vanhentuneen tilalle ja tyydyttämään hitaasti mutta varmasti kasvavaa kulutusta. Tämä on energiateollisuudelle haaste, jonka Fortum on ottanut tosissaan. Se on investoinut 2000-luvulla 7 miljardia euroa päästöttömään tai vähäpäästöiseen tuotantoon, ja jatkaa samaa strategiaa käynnissä olevalla 2,8 miljardin investointiohjelmallaan. Mutta Eurooppa on vain osa planeettaamme ja maailmanlaajuista ympäristöhaastetta, ja siksi EU:n ilmastopaketin kaltaista havahtumista ja kehitystä nähdään toivottavasti pian muuallakin. Tässä Forten numerossa kerromme lisää Euroopan ilmastostrategiasta sekä monesta muusta ajankohtaisesta aiheesta. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä! Carola Teir-Lehtinen viestintäjohtaja 16 2 FORTE 1/2007

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Sähköä hinnalla millä hyvänsä?... 8 Sähköä salkkuun...11 Energiaa kylpylässä, päiväkodissa ja asunto-osuuskunnassa...12 Ilmastonmuutos näkyy sähkölaskussa...15 Euroopan energia-asiat järjestykseen...16 Kopparbergin panimossa poreilee...18 Rahat likoon energia-alan puolesta? Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta...23 Nuorten kanssa Laatokan saarileirillä Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 1/2007 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Carola Teir-Lehtinen Toimituspäällikkö: Eija Johansson Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2007 3

4 AJANKOHTAISTA KUVA: SÄHKÖLEHTO Kirjastosta myös sähkönkulutusmittareita Fortum on tehnyt 21 kaupungin ja kunnan kirjastojen kanssa yhteistyösopimuksen sähkönkulutusmittareiden lainauksesta kotitalouksille. Yhteistyön taustalla on asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus sähkönkulutuksen mittaamiseen sekä Fortumin tavoite tuoda esille energiansäästön tärkeyttä. Kirjastoista ilmaiseksi lainattavia kulutusmittareita voi käyttää kuivissa sisätiloissa olevien kodintekniikkalaitteiden sähkönkulutuksen mittaukseen. Kirjastot vastaavat lainausprosessista, Fortumin vastuulla on energianeuvonta, mittarin käyttöopastus sekä asiakasviestintä. Hankkeessa mukana olevien kuntien kirjastot: Espoo, Jalasjärvi, Järvenpää, Kaarina, Koski TL, Lieto, Luvia, Mouhijärvi, Mynämäki, Noormarkku, Perniö, Posio, Pöytyä, Raisio, Ranua, Rusko, Salo, Taivalkoski, Teuva, Tuusula, Ylikiiminki. Sähkön kuluttajahintoja tilastoidaan Tilastokeskus aloitti tammikuussa uuden sähkön hintatietojen keruun. Hintakeruu perustuu Euroopan neuvoston sähkön ja kaasun hintojen läpinäkyvyydestä antamaan direktiiviin, jonka tiedonkeruumetodeja koskeva liite on päivitetty. Muutoksen mukaan jäsenmaiden on kerättävä sähkönmyyjiltä kuukausittain loppukuluttajien maksamat aidot keskihinnat, jotka eivät sisällä veroja eivätkä verkkomaksuja. EU:lle raportoitavat hintatiedot ovat aiemmin pohjautuneet Energiamarkkinavirastolta saatuihin listahintoihin, jotka eivät nykyisessä sähkömarkkinoiden kilpailutilanteessa kuvaa riittävän hyvin todellista hintatasoa ja sen kehitystä. Fortumilta valoa hiihtäjille Fortum on mukana sponsoroimassa viime kesäkuussa valmistuneen Lounais-Suomen hiihtotunnelin eli Finnfoam Paipin toimintaa Paimiossa. Fortum vastaa tunnelin ulkovalaisusta sekä pysäköintialueen valaisusta. Norppasähkön suosio kasvussa Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on yhä suositumpaa Fortumilla on jo yli Norppasähkö-asiakasta Suomessa. Lisäksi suuri osa yritysasiakkaista ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Ympäristömyötäisen sähkön valintaan vaikuttaa suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta. Kevään aikana Norppasähkö-asiakkaiden määrä kasvaa vielä 70 prosenttia nykyisestä, kun Fortum Espoon sähkösopimusta muutetaan Norppasähköksi. 4 FORTE 1/2007

5 Åressa pujoteltiin Ruotsin Åressa helmikuussa järjestetyt alppihiihdon MM-kilpailut huipentuivat Ruotsin toiseen ja Suomen neljänteen sijaan joukkuekilpailussa. Neljästä supersuurpujottelu- ja neljästä pujottelulaskusta koostuneen joukkuekilpailun sijoitus yllätti iloisesti Fortumin sponsoroiman Suomen joukkueen, jossa laskivat Tanja Poutiainen, Jukka Pellinen, Sanni Leinonen ja Tuukka Kaukoniemi. Joukkuekisan voiton vei ylivoimaisesti Itävalta. Vaikka suomalaisten menestys Åressa takkuili muilta osin, tunnelma mäessä oli hyvä. Fortum oli myös yksi kisojen päätukijoista. Suomen sähkö edullista EU:n tilastovirasto Eurostat julkisti viime joulukuussa sähkön hintatilaston, jonka mukaan Suomessa oli heinäkuussa 2006 EU-maiden toiseksi edullisin sähkönhinta kotitalouksille. Ostovoimaan suhteutettu sähkön verollinen kokonaishinta oli Suomessa 10,99 senttiä kilowattitunnilta, eli keskimäärin 28 prosenttia pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Suomen edellä tilastossa oli vain Kreikka. Hintavertailussa tutkittiin 25 EU-maan sekä Norjan, Bulgarian, Romanian ja Kroatian sähkön listahintoja, jotka sisältävät sähköenergian ja siirron hinnan lisäksi kaikki verot. Uudet voimalaitokset Puolaan ja Viroon Fortum investoi uusiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin Puolan Czestochowassa ja Viron Tartossa. Vuoden 2009 loppuun mennessä Puolaan valmistuva voimalaitos käyttää polttoaineinaan hiiltä ja biopolttoaineita. Biopolttoaineiden osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin. Voimalaitos rakennetaan korvaamaan vanhenevia kattiloita ja lämmön ostoa ulkopuolisilta toimittajilta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon siirtyminen lisää merkittävästi energiantuotannon tehokkuutta. Nyt päätetty investointi kehittää ympäristömyötäistä energiantuotantoa Czestochowan alueella ja on myös kuluttajien eduksi, kertoo Fortum Heatin Puolan-johtaja Zdzisław Olejczyk. Haluamme näiden investointien myötä hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotantoosaamistamme myös Puolassa ja Virossa, kertoo Fortum Heatin johtaja Risto Riekko. Tartossa vuoden 2008 lopulla käyttöön otettava voimalaitos käyttää polttoaineinaan biopolttoainetta ja turvetta. Uusi laitos tyydyttää kasvavaa lämmöntarvetta Tarton lähialueilla ja korvaa myös maakaasun käyttöön perustuvaa nykyistä lämmöntuotantoa. FORTE 1/2007 5

6 AJANKOHTAISTA Stop merikaapelille Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen antoi kielteisen päätöksen United Power Oy:n lupahakemukselle rakentaa megawatin sähkökaapeli Suomenlahden ali Venäjältä Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön perustelun mukaan pohjoismaisille markkinoille tarvitaan lähivuosina lisää sähköä, ja vaihtoehdot ovat tuotantokapasiteetin tai tuonnin lisääminen. Tuontijohtojen lupaharkintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon toimintojen vastavuoroisuus, eivätkä vaatimukset täyty merikaapelihankkeessa, sillä hakija ei ole pystynyt osoittamaan sähkön häiriötöntä saatavuutta kaikissa tilanteissa. Tärkein päätökseen vaikuttanut seikka oli merikaapelihankkeen vaikutus sähköomavaraisuuteen. Toteutuessaan kaapelihanke vähentäisi erityisesti kotimaista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa ja hidastaisi merkittävästi uusien kotimaisten energiaratkaisujen toteuttamista. Fortum vastuullisin sähköyhtiö Norjalainen pankkikonserni Storebrand julkisti viime vuoden lopussa maailmanlaajuisen raporttinsa vastuullisimmista sähköyhtiöistä. Fortum oli 44 yritystä kattaneen kokonaisarvioinnin paras. Fortum sai kiitosta erityisesti ympäristömyötäisestä tuotantorakenteestaan; Fortumin sähköntuotannosta yli 95 prosenttia oli ympäristösertifioitua ja yli 90 prosenttia hiilidioksidivapaata. Viime vuosina on investoitu voimakkaasti myös ympäristövaikutusten vähentämiseen, erityisesti päästöjen hallintaan, patoturvallisuuteen ja radioaktiivisen jätteen käsittelyyn. Storebrand myöntää Best in Class -tunnustuksen yrityksille, jotka se on todennut ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantaviksi sijoituskohteiksi. Kasvualustaa Baltiaan Fortum on ostanut Vattenfallin lämpöliiketoiminnot Virossa ja Latviassa. Ostettu lämpöliiketoiminta Virossa vastaa kaukolämmön ja maakaasun toimituksesta Pärnun kaupungille. Kaukolämpöverkko on Viron neljänneksi suurin. Liiketoiminta yhdistetään kokonaan Fortum Termest AS:n lämpöliiketoimintaan. Latvian toiminta koostuu lämmön toimituksesta Riian lentokentälle. Yrityskaupan myötä Fortum saa hyvän kasvualustan Latvian lämpömarkkinoilla. Joulukuun alussa vihittiin käyttöön Estlink, Tallinnan kupeesta Espooseen kulkeva 106 kilometriä pitkä sähkökaapeli. Nordic Energy Linkin rakennuttama 350 megawatin kaapeli kulkee suurimmaksi osaksi Itämeren pohjassa ja on ensimmäinen Baltian ja Pohjoismaiden välinen fyysinen sähköyhteys. Riiassa on asukasta, mutta sen lentokentän kautta matkusti viime vuonna kolme kertaa enemmän ihmisiä. 6 FORTE 1/2007

7 Fortumin tulos oli hyvä vuonna 2006 Vuosi 2006 oli menestyksekäs monin tavoin kasvattaa sähköntuotantokapasiteettia noin Fortumille: taloudellinen tulos oli hyvä, uudet megawatilla (MW) pääasiassa vuoteen sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti-investoinnit vauhdittuivat ja yhtiön strateginen Fortum vahvisti asemaansa Venäjän 2010 mennessä. asema vahvistui Venäjällä ja Puolassa markkinoilla lisäämällä omistustaan hieman Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto yli 25 %:iin Luoteis-Venäjän alueellisessa sähköntuotantoyhtiössä (TGC-1). Myös Puolassa kasvoi viime vuonna (1 334) miljoonaan euroon. Kasvua oli kahdeksan prosenttia. jatkettiin kaukolämpöliiketoiminnan laajentamista: Fortum ilmoitti rakentavansa Puolan Tulos ennen veroja kasvoi puolestaan 12 %: lla (1 267) miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos oli 1,22 (1,01) euroa, mikä on lämmöntuontantolaitoksen. Czestochowaan uuden yhdistetyn sähkön- ja 21 % edellisvuotta parempi. Fortum osti E.ON Finlandin (nyt Yhtiön toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 37,1 (31,2) euroa eli 19 % konsolidoitiin Fortumiin. Kaikki Fortum Espoon Fortum Espoo), joka poistettiin pörssistä ja korkeampi kuin vuonna Sähkön keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa Nord mintayksiköihin. liiketoiminnot on yhdistetty Fortumin liiketoi- Pool -sähköpörssissä oli 48,6 (29,3) euroa eli noin 66 % edellisvuotta korkeampi. Katsaus segmentteihin Fortum käynnisti useita tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Jo meneil- liikevoitto oli vuonna 2006 edellisvuotta suu- Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen lään oleviin tai suunniteltuihin investointeihin rempi huolimatta ydinvoimatuotantokapasiteetin verojen ja vesivoiman kiinteistöverojen kuuluvat Olkiluoto 3 -ydinreaktori Suomessa, ydinvoimalaitosyksiköiden tehonkorotukset kasvusta. Vuoteen 2005 verrattuna verojen Ruotsissa, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos Suomenojalla Espoossa ja miljoonaa euroa. kasvun negatiivinen vaikutus oli noin 65 Värtanilla Tukholmassa sekä uusi kaasuturbiinivoimalaitos Inkoossa. Investointiohjelman liikevoitto oli puolestaan samalla tasolla Lämpö-segmentin vertailukelpoinen kokonaisarvo on 2,8 miljardia euroa, ja se kuin vuotta aiemmin. Polttoaineiden hinnat nousivat, mutta nousua tasoitti jätteenpolton lisääminen Ruotsissa. Segmentin liikevaihto oli kuitenkin 205 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa uusien liiketoimintojen aiheuttaman volyymin kasvusta ja sähkön hinnan noususta. Sähkönsiirto-segmentin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna, ja myynti kasvoi 46 miljoonaa euroa. Pääasiallinen syy liikevoiton ja myynnin kasvuun oli Fortum Espoon integraatio. Fortum Espoon integraatio lisäsi myös Markets-segmentin liikevaihtoa. Haasteellisen markkinatilanteen vuoksi Marketsin liiketulos oli vuonna 2006 kuitenkin tappiollinen hankintakustannukset pysyivät korkeina ja erityisesti Suomen vähittäismarkkinoiden kovan kilpailun vuoksi katteet pieninä. Näkymät vuodelle 2007 Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinta, jonka kehitykseen vaikuttavat eniten Pohjoismaiden vesitilanne sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat. Lisäksi sähkön käytön arvioidaan kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa noin prosentin vuosivauhtia. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa ansiosta Fortum on hyvissä asemissa myös vuonna Norjalaisselvitys: palvelusektori merkittävä hiilidioksidipäästäjä Norjalainen tutkimuslaitos Stiftelsen Østfoldforskning (STØ) on selvittänyt, millainen on palvelusektorilla työskentelevän ihmisen aiheuttama ilmastorasitus ja miten sitä ylipäänsä tulisi mitata. Tähän mennessä STØ on järjestänyt kaksi neljän viikon mittaista seurantajaksoa ensimmäisen vuonna 2005 ja toisen viime marraskuussa joiden aikana tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijät ovat kirjanneet päivittäiset työmatkansa, työhön kuuluvan matkustuksen ja käyttämänsä kulkuneuvot sekä toimistossa viettämänsä ajan. Fortum Markets on yksi norjalaisyrityksistä, joiden aiheuttamaa hiilidioksidirasitusta on seurattu. STØ:n ensimmäiseltä seurantajaksolta saadut tulokset kertovat, että palvelualan työntekijät ovat melkoisia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia: keskimäärin palveluammatissa toimiva saa vuodessa aikaiseksi kilon edestä hiilidioksidipäästöjä pelkästään työpäivän puitteissa, kun keskivertonorjalaisen vuotuinen kokonaiskuormitus on noin kiloa. Matkustus ja toimistorakennusten sähkönkäyttö tuottavat päästöistä valtaosan. Vuoden 2005 kartoituksessa työhön kuuluva matkustus oli 73 prosentin osuudella ylivoimaisesti suurin ilmaston rasittaja, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että työmatkustuksessa suositaan lentämistä. Lähde: Stiftelsen Østfoldforskning FORTE 1/2007 7

8 TEKSTI: TIIA TERONEN KUVITUS: TOPI SAARI Sähkö on nyky-yhteiskunnassa niin välttämätön hyödyke, että sen voisi ajatella menevän kaupaksi hinnalla millä hyvänsä. Viime kuukausina kuumana käynyt keskustelu sähkömarkkinoiden toimivuudesta on kuitenkin pitänyt huolen siitä, ettei sähkönhintoja niellä ilman tervettä kyseenalaistamista. Mutta mistä sähkönhinta oikeastaan muodostuu? Otetaan esimerkiksi viime kesä, joka oli Pohjoismaissa kuiva ja kuuma. Samalla kun lomailijat nauttivat ihanasta auringonpaisteesta, vesivarastot olisivat kaivanneet täydennystä sateesta. Kun heinäkuussa ruotsalaisessa Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa havaittiin lisäksi turvallisuusongelma ja siellä sekä Oskarshamnissa jouduttiin ajamaan alas yhteensä neljä reaktoria, oli sähköntuotannossa turvauduttava hiililauhdevoimaan. Vaikka sähkön kysyntä on lämpimillä ilmoilla vähäisempää kuin paukkupakkasilla, on lauhdevoima sen verran kalliimpi sähköntuotantomuoto kuin vesi- tai ydinvoima, että sähkön tukkuhinnan nousu oli vääjäämätöntä. Mutta sitten tuli lämmin talvi ja lumikin satoi monin paikoin vetenä. Toisin sanoen: tukkuhinnat kääntyivät laskusuuntaan. Tätä johdannaiskauppaa käydään viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi eteenpäin noteerauksia on jo vuodelle 2012 asti ja kaupankäynti perustuu tulevaisuuden SPOT-hintojen ennustamiseen. Sähkön jälleenmyyjän ja myös asiakkaan kannalta johdannaismarkkinalla on kyse riskin hallinnasta: esimerkiksi teollisuusyrityksille asioiminen futuurimarkkinoilla on turvallisempaa, koska silloin fyysisten markkinoiden hintapiikit eivät heilauta yhtiöitä, ja vaikka tällä hetkellä pitkän aikavälin hinnat ovat fyysisiä SPOT-hintoja kalliimpia, voi tilanne muuttua lyhyessäkin ajassa. Eli kun sähkön fyysinen tukkuhinta viime elo syyskuussa kävi 80 eurossa megawattitunnilta, oli samaa sähköä myyty johdannaismarkkinoilla etukäteen esimerkiksi vuotta aiemmin 35 eurolla. Kuluttajan sähkölaskun hinnasta Nord Poolin kaut Monesti myyty on ostettavissa kahdella tavalla Loppujen lopuksi sähkönhinnan muodostumisessa ei siis ole kyse sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Pohjoismaissa tuo tasapainopiste haetaan Nord Pool -sähköpörssissä. Jos tarkkoja ollaan, kaikki sähkö myydään useaan kertaan: tuottajat myyvät sähkönsä ensin pohjoismaisille tukkumarkkinoille eli Nord Pool -sähköpörssiin, josta energian jälleenmyyjät taas ostavat sähköä ja myyvät edelleen pienasiakkailleen. Suuret teollisuusasiakkaat asioivat yleensä suoraan tukkumarkkinoilla, ja vielä on sellaisiakin sähköntuottajia, jotka myyvät sähköä suoraan loppuasiakkailleen. Pohjoismaissa kulutettavasta sähköstä kuitenkin yli 60 prosenttia myydään pörssin kautta. Nord Poolissa käydään kahdenlaista kauppaa. Puhe fyysisen sähkön SPOT-hinnoista viittaa mekanismiin, jossa jokainen sähköntuottaja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ilmoittaa, kuinka paljon sähköä ja millä hinnalla he ovat valmiita tuottamaan seuraavan vuorokauden aikana itse asiassa tuottajat tekevät oman käyränsä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähkön ostajat eli energian jälleenmyyjät ja suuret teollisuuslaitokset ilmoittavat vastaavasti, kuinka paljon sähköä he tarvitsevat. Nord Poolissa tuottajien tarjontakäyrä ja ostajien kysyntäkäyrä kohtaavat, ja käyrien leikkauspiste määrittää hinnan, jolla kaikki sähkö kyseisenä tuntina paitsi myydään, myös ostetaan. Se toisenlainen kauppa on tulevaisuuden kauppaa. ta kulkeva sähköenergia muodostaa noin 40 prosenttia. Tämä 40 prosenttia on se osa sähkönhinnasta, jonka ostaja voi kilpailuttaa valitsemalla, minkä energiayhtiön asiakkaaksi ryhtyy. Lisäksi sähkölaskussa maksetaan sähkönsiirrosta, jonka hinnalle on lakisääteisesti asetettu suurin mahdollinen tuotto ja joka on siksi kaikille samalla alueella asuville tai toimiville sama. Sähkölaskun loppuosa koostuu veroista. Tarjonta: kaikki liittyy kaikkeen Millä perusteella sähköntuottajat sitten piirtävät käyränsä tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille? Sähkönhinnan kehitykseen Pohjoismaissa vaikuttaa kolme asiaa ylitse muiden: vesivarastojen runsaus, sähköntuotantomuoto sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta. Vesi- ja tuulivoima ovat sähköntuotantomuodoista käyttökustannuksiltaan edullisimpia, heti niiden perässä tulee ydinvoima ja sitten vastapaine-, 8 FORTE 1/2007

9 Loppujen lopuksi sähkönhinnassa on kyse kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Hinnalla millä hyvänsä? Pohjoismaissa sähkönhintaan vaikuttavat vesivarastot, tuotantomuodot sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden kustannukset mutta myös ostaja. FORTE 1/2007 9

10 hiililauhde-, öljylauhde- ja kaasuturbiinivoima. Suomessa näitä tuotantomuotoja käytetään melko tasaisesti, mutta Norjan sähköntuotanto perustuu lähes sataprosenttisesti vesivoimaan, ja Ruotsissakin sähköntuotannon osuudet ovat jakautuneet puoliksi vesivoiman ja ydinvoiman kesken. Yhteenlaskettuna Pohjoismaissa kulutetaan sähköä noin 400 terawattituntia vuodessa, ja siitä noin puolet on peräisin vesivoimasta. Huonon vesivuoden osuessa kohdalle Pohjoismaissa on käytettävä enemmän hiilivoimaa tai lisättävä tuontia, jolloin sähköntuotannon kustannukset nousevat. Vuonna 2005 käynnistynyt päästökauppa toi hiilivoimalle vielä lisäkustannuksen ja on jatkossakin yksi tuotantomuotojen valintaan vaikuttava tekijä (lue lisää sivulta 15). Polttoaineista puolestaan kivihiilen hinta on ollut viime vuodet vakaa, vaikka historiallisesti nykytaso onkin korkea. Sen sijaan öljyn hinta on noussut pitkällä aikavälillä rajusti siitäkin huolimatta, että viime aikoina se on palannut kahden vuoden takaisiin lukemiin. Öljyn myötä nousee myös maakaasun hinta, ja päästökauppa taas kiihdyttää hiilituotannon vaihtamista kaasutuotannoksi. Markkinaperiaatteen mukaan sähköntuottajat ajavat aina ensin käyttökustannuksiltaan halvimpia tuotantomuotoja ja kalliimpia otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Kallein käyttöön otettu tuotantomuoto määrittää hinnan, jolla tuottajat ovat valmiita tarjoamaan sähköä Nord Pooliin. Vesivoimalla on tässä kuviossa erityinen asema säätöominaisuuksiensa vuoksi. Varsinkin Norjassa vettä pystytään varastoimaan jopa vuodeksi eteenpäin, minkä ansiosta tuottaja voi arvioida, milloin on paras aika käyttää varastossa oleva vesi sähköntuotantoon. Kun vettä voidaan säädellä tarpeen mukaan, se voidaan myös hinnoitella vaihtoehtoisen kalleimman tuotantomuodon perusteella. Juuri vesivoiman säädettävyys pienentää sähkön hintaeroja yöllä ja päivällä sekä kesällä ja talvella. Kun ilma on lämmin, sähköä kuluu vähemmän. Myös kulutustottumukset vaikuttavat kysyntään. lutuksen ennustetaan kasvavan noin prosentin vuosivauhdilla; kuluttavathan plasma-tv:t enemmän sähköä kuin kuvaputkitelevisiot ja kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityskin lämpiää yhä useammin sähköllä. Kärjistetysti sanottuna sähkönkulutuksen voisi kääntää laskuun vain taloudellisen tilanteen muuttuminen huonommaksi, jolloin teollisuus vähentäisi kierroksiaan. Esimerkiksi kun Suomen paperiteollisuudessa oli seisokki kesällä 2005, tarvittiin sähköntuotantoa automaattisesti tavallista vähem Kysyntä: lämpötiloista kiinni Lyhyellä aikavälillä Nord Pooliin toimitettaviin kysyntäkäyriin siihen, kuinka paljon sähköä halutaan minäkin päivänä ja tuntina ostaa vaikuttaa ylivoimaisesti eniten lämpötila. Kun ilma on lämmin, sähköä kuluu yksinkertaisesti vähemmän. Sähkön pidemmän aikavälin kysyntä riippuu ihmisten kulutustottumuksista. Vaikka sähköä käytetään yhä järkevämmin, kumän. Teollisuus voi myös säädellä sähkönkysyntää pysäyttämällä hetkellisesti osan prosesseistaan, jos sähkön tukkuhinta uhkaa kivuta korkealle. Sähkönhinta vuonna 2017? Tällä hetkellä Pohjoismaissa on sähköntuotantoa saman verran kuin kulutusta. Uusia investointeja kuitenkin tarvitaan, sillä kymmenen vuoden sisällä vanhaa kapasiteettia aletaan poistaa ja kulutus jatkaa oletettavasti kasvuaan. Siispä kysymys kuuluu: mitä sähkö tulevaisuudessa maksaa? Nykyisissä laskelmissa ydinvoima on arvioitu edullisimmaksi tuotantomuodoksi, sillä vaikka laitoksen rakennuskustannus on iso, uraani maksaa vähemmän kuin kivihiili, maakaasu tai öljy. Ydinvoiman tulevaisuuden hinnaksi on ennustettu noin 45 euroa per MWh. Vesi- ja tuulivoiman hinta voi edullisimmillaan olla samaa luokkaa, mutta niiden kohdalla sijainti ratkaisee. Lisäksi vesivoiman lisäämiseksi pitäisi koskien luonnonsuojelumääräyksiä purkaa. Vesivoiman ansiosta sähkö on Pohjoismaissa ollut edullisempaa kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, jossa suuri osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla. Kun eurooppalaiset sähkömarkkinat yhdentyvät, tuonti ja vienti lisääntyvät ja alueiden hintatasot lähenevät toisiaan. Hinta tasoittuu länsimaissa jo pelkästään sen takia, että ydinvoimalaitoksen rakentaminen maksaa kaikkialla yhtä paljon. Vanhojen voimalaitosten purku ja uusien investointien tarve on ajankohtainen myös Venäjällä, jota on pidetty sähkönhintapalapelin villinä korttina. Ja vaikka aiemmin Venäjällä on ollut ylen määrin tuotantokapasiteettia, maan talouden kasvaessa sähkön kysyntä kasvaa sielläkin merkittävästi. Eikä kyse ole lopulta sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan laista. 10 FORTE 1/2007

11 Sähköä Fortumin vähittäismyyntihinnat perustuvat aina tukkuhintoihin. TEKSTI: TIIA TERONEN SALKKUUN Fortum ostaa kaiken myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä, Nord Poolista. Kun vähittäismyyjä ostaa tukkusähköä sähköpörssistä, se ostaa ns. johdannaisia eli suojaa samalla hintaa tuleviksi viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi eteenpäin. Otamme siis riskiä asiakkaan puolesta, Fortum Marketsin johtaja Erkki Kari-Koskinen sanoo. Sähkön vähittäismyyntihinta eli se, mitä kuluttaja sähkönkäytöstään maksaa, pohjautuu aina tukkuhintoihin, mutta asiakas voi itse valita, millä tavalla. Fortum tarjoaa pienasiakkailleen kolmea eri tyyppistä sähkösopimusta, joiden perustana ovat asiakkaiden erilaiset tarpeet. Fortum Kesto on jatkuvasti voimassa oleva sopimus, Fortum Takuu on määräaikainen ja kiinteähintainen sopimus vuodeksi tai kahdeksi, ja Fortum Tarkka on suoraa pörssisähköä, jossa asiakas kirjaimellisesti maksaa sähköstään saman hinnan kuin pörssissä on noteerattu. Keston ja Takuun ero on siinä, että määräaikaisessa Takuu-sopimuksessa hinta ei kesken sopimuskauden nouse. Fortum Takuu tuo varmuutta lompakolle. Toisaalta Fortum Kesto on Norppasähköä eli uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Perinteisesti sähkösopimukset on valittu pitkälti hinnan perusteella, mutta Norppa-merkistä on tulossa yhä tärkeämpi valintakriteeri, kun Pohjoismaissa talvet lämpenevät ja etelässäkin tulvii, vaikka pitäisi olla kuivaa. Vesivoimalla tuotettu sähkö ei lisää ympäristörasitusta. Kaiken kaikkiaan sähkösopimuksen valinta on kuin asuntolainan koroista päättämistä: ottaako vaihtuva- vai kiinteäkorkoinen laina, Kari-Koskinen tuumaa. Myös salkunhallintapalvelua kaupan Yritysasiakkaat eivät osta Fortumilta samalla tavalla sähköä kuin yksityisasiakkaat. He ostavat salkunhallintapalvelua. Tarjoamme yrityksille suoran pääsyn tukkumarkkinoille ja autamme minimoimaan hintariskit ajoittamalla ostot oikein. Erityisesti isoille yrityksille sähkö on paitsi merkittävä tuotantotekijä, myös mer Mikä mikin on? Balance suuren asiakkaan edut keskisuurelle Fortum Balance Plus -sähkösopimuksessa sähkönhinta perustuu Nord Poolissa kilpailutettuun, ajantasaiseen hintaan, mutta ei kuitenkaan niin ajantasaiseen, että SPOT-hintojen jyrkimmät hintaheilahtelut näkyisivät laskussa. Sähkönhankinta pilkotaan pieniin osiin ja kukin erä hinnoitellaan hyvissä ajoin etukäteen useana eri ajankohtana. Hajauttaminen vakauttaa sähkön hinnan pitkällä aikavälillä ja samalla vältetään suurimmat ajoitusriskit. Smart joustavasti hajautettua hankintaa Yritys, joka käyttää todella paljon sähköä ja jonka tulokseen sähkön hinnalla on merkittävä vaikutus, voi Fortum Smart -asiakkaana hajauttaa sähkönhankinnan oman hankintastrategiansa mukaisesti. Yritykselle nimetään oma salkunhoitaja, joka seuraa sähkösalkun tilaa, tekee hankintaehdotuksia ja myös toteuttaa suojauskaupat. Pro kädenojennus todellisille ammattilaisille Fortum Pro on enemmän kuin sähkösopimus: se on riskienhallinnan palvelukonsepti, jolla suojataan paitsi sähkön, myös kaasun ja öljyn hintoja. Lisäksi konseptiin voidaan sisällyttää päästökauppaan liittyvien riskien hallinta. Pro-asiakkaalle, joka on yleensä energiaintensiivinen prosessiteollisuus tai sähkön jälleenmyyjä, tarjotaan markkinainformaatiota jopa vuorokausitasolla. FORTE 1/

12 ASIAKKAAN ÄÄNI kittävä hintatekijä, Kari-Koskinen kertoo. Niin iso Fortum Pro -asiakas kuin pienemmät Smart- ja Balance-asiakkaat saavat Fortumilta oman salkunhoitajan, joka toteuttaa ostoja asiakkaan antamien valtuuksien ja valitun politiikan mukaan. Salkunhallinta muistuttaa investointipankin toimintaa. Tavoitteena on, että asiakkaat pääsevät hyötymään hinnanvaihteluista. Menoa ja Mitä marraskuussa tapahtui? Fortumin hinnat ovat kilpailijoihin verrattuna keskitasoa. Jos vertailuryhmäksi otetaan ainoastaan ne yritykset, jotka myyvät Fortumin tavoin sähköä valtakunnallisesti eivätkä vain omalla alueellaan, yhtiön vähittäismyyntihinnat painuvat selvästi keskitason edullisemmalle puolelle. Kuiva kesä ja sateeton syksy kuitenkin nostivat sähkönhintaa tukkumarkkinoilla, mikä puolestaan lisäsi Fortumin paineita tarkistaa omaa hintatasoaan. Ajoitus osoittautui suoraan sanottuna huonoksi, Kari-Koskinen muistelee nyt yhtiön marraskuista päätöstä korottaa sähkön vähittäismyyntihintoja Suomessa. Päätös, joka oli kuin käytännön esimerkki Murphyn laista, aiheutti välittömästi mediakohun, ja pian Fortum ilmoitti peruuttavansa korotukset miksi? Kun olimme ilmoittaneet korotuksista, sähkönhinta kääntyi tukkumarkkinoilla laskuun. Siinä oli jo riittävästi syytä, mutta asiakaspalaute vaikutti yhtä lailla. Saimme paljon suoraa palautetta. Asiakkaiden kuunteleminen myös kannatti. Kun vuoden 2006 tulos julkistettiin tammikuussa, yhtiön asiakastaseen kerrottiin olevan positiivinen toista vuotta peräkkäin: asiakkaita oli kohusta huolimatta saatu enemmän kuin menetetty. Sopivan viileitä vesielämyksiä Askimin kunta Norjassa on kylpyläkaupunkien pioneeri. Ensimmäinen kylpylä perustettiin alueelle 75 vuotta sitten, ja nyt paikalla toimii uusi, uljas vuonna 2000 perustettu Østfoldbadet, jossa asiakkaat voivat uida tai nauttia muista vesipuiston palveluista. Vesipuisto kattaa neliömetrin alueen, josta vesialueet vievät 700 neliötä. Kylmimmässä altaassa asiakkaat vilvoittelevat talvisin +4,5 celsiusasteessa, mutta muut altaat hemmottelevat kävijöitä maksimissaan reilun 30 asteen lämmöllä. Mukaan mahtuu myös 38-asteinen poreallas. David Koht-Norbye on vastannut vesipuiston toiminnasta sen perustamisesta lähtien ja seuraa tiiviisti energian kulutusta yrityksessä. Sähkönkulutus on kaikkiaan noin prosenttia kokonaiskuluista vuositasolla, noin 3,4 gigawattituntia, joka vastaa 170 kerrostaloasunnon vuosikulutusta. Østfoldbadet ostaa vuosittain energiaa noin eurolla. Lämmön osuus on 60 prosenttia ja sähkön 40 prosenttia. Koska energiaa tarvitaan paljon enemmän kuin esimerkiksi päiväkodissa, olemme myös erittäin kriittisiä sähkön ja lämmön hinnan ja jakeluhäiriöiden suhteen: meille pienikin katkos aiheuttaa isoja ongelmia asiakaspalvelussa, painottaa Koht-Norbye. Ongelmat liittyvät enimmäkseen kosteustasapainoon, lämmitykseen ja ilmastointiin sekä tietenkin vesilaitteiden toimintaan. Vesipuistoalalle on Norjassa tulijoita ja oppia haetaan Østfoldbadetista, joka neuvoo halukkaille, miten vesipuisto ja kylpylä voidaan toteuttaa tehokkaasti ja miten saada asiakkaat viihtymään. TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN 12 FORTE 1/2007

13 meininkiä Mitä maksavat energiasta norjalainen vesipuisto, suomalainen päiväkoti ja puolalainen asunto-osuuskunta? TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVA: Østfoldbadet Leikki ja laulu tarvitsevat energiaa Albatross Daycare on vuonna 1998 perustettu, Espoon Leppävaarassa toimiva yksityinen englanninkielinen päiväkoti, joka tarjoaa päivittäin lähes 60 lapselle koko- tai osapäivähoitopaikan. Lapset edustavat noin kymmentä eri kulttuuria, ja ikäjakauma on 3-vuotiaista esikouluikäisiin. Lapsia kasvatetaan suomalaisittain, mutta kaikkien työkieli on englanti. Päiväkodin perustaja ja toimitusjohtaja Eija Rolamo kertoo yrityksen seuraavan sähkön käyttöä ja kustannuksia vuositasolla tarkasti. Sähkökustannukset ovat noin 1,4 prosenttia eli euroa liiketoiminnan muista kuluista. Määrä on kasvanut 0,1 prosenttia kolmen vuoden sisällä. Kasvu on todella pientä ja johtunee tietokoneen käyttöönotosta opetustarkoitukseen sekä tietenkin sähkön hinnan muutoksista, Rolamo toteaa. Albatross ostaa sähkön Fortumilta, lämmityskulut on huomioitu vuokrassa. Sähköllä käyvät valaistuksen lisäksi myös pesukone, astianpesukone, toimistotekniikka, vaatteiden kuivauskaapit ja ilmastointi. Terveysvaatimusten mukainen oma ilmastointi takaa hengitysilman puhtauden ja raikkauden, eivätkä bakteerit pääse kiertämään päiväkotiin rakennuksen muista tiloista ilmastoinnin kautta. Sähkö on kuitenkin vain pieni osa kokonaiskuluistamme, joista suurin osa menee ammattitaitoisen henkilökunnan palkkoihin; laadusta ei voi tinkiä, kun kyse on lapsista. Mutta silti säästötoimenpiteitäkin tehdään: tiskikoneen vaihtaminen tavalliseen isoon kotikonemalliin tiputti sähkönkulutusta reilusti noin viisi vuotta sitten. Muutos tehtiin, koska isot teollisuustiskikoneet kuluttavat enemmän sähköä kuin tavalliset kotikoneet stand-by-tilassa. Sähkö on olennainen osa liiketoimintaamme, ilman sitä emme voi toimia tavoitteidemme ja lain määreiden mukaan. Jos hinta lähtisi kovasti nousemaan, joutuisimme ennen pitkää siirtämään korotuksen omiin hintoihimme, Rolamo painottaa. FORTE 1/

14 ASIAKKAAN ÄÄNI Ei enää lämpöä harakoille Puolalainen asunto-osuuskunta taistelee sähkön hukkakulutusta vastaan kiinteistön perusparannustöillä. Osuuskunnan johtoryhmän vetäjä, johtaja El bieta Krzan, on päämäärätietoisesti lähtenyt järkeistämään sähkön kulutusta vuonna 1958 rakennetun kiinteistön rakenteiden kunnostuksilla. Asiantuntijoiden tekemän lämpövirtausten seurannan yhteydessä löydettiin parannettavaa mm. seinien eristyksissä ja ikkunapuitteissa, joiden korjaamisen jälkeen ostettu lämpö on pysynyt tiiviisti rakennusten sisätiloissa. Kaukolämmön kulutukseen tämä toi noin 35 prosentin säästön. Toki kunnostustyöt ovat tarpeellisia myös siksi, että haluamme ylläpitää osuuskunnan asuntojen kuntoa ja estää kosteusvaurioita, Krzan kertoo. Asunto-osuuskunnan omistamia kiinteistöjä sijaitsee Länsi-Puolassa. Yhteensä asuntoon, joiden kokonaispinta-ala on neliömetriä, ostetaan sähköä kolmelta eri toimittajalta, joista suurin on Fortum DZT, Wałbrzych. Fortum toimittaa lämmityksen 80 prosentille koko osuuskunnan alueesta. Lämmityskustannusten keskiarvo osuuskunnassa on tänä päivänä noin 0,70 euroa/m2, joka vastaa vuositasolla esimerkiksi 60 neliön asunnossa asuvan kolmen hengen perheen keskuslämmitys- ja kuumavesikuluja (514 euroa ja 257 euroa), kun he käyttävät kuukaudessa kuusi kuutiota vettä. Energian kuukausittainen keskiarvokulutus Puolassa on 265 euroa henkilöä kohti. Se vastaa noin 13,5 prosenttia puolalaisen keskivertotuloista. Vaikka toisille kuluttajille lämmityksen hinta voi olla korkea, on se silti tarpeellinen osa jokapäiväistä elämää. Siksi on hyvä, jos voimme pienentää kulutusta ja sitä kautta kustannuksia kartoittamalla kiinteistöissä olevia ongelmia ja poistamalla ne, sanoo Krzan. TEKSTI: TIIA TERONEN Yhdessä, erillään Euroopan unioni on 1990-luvun loppupuolelta saakka tehnyt töitä toimivien sähkön sisämarkkinoiden eteen. Eräs keskeisimmistä vaatimuksista on, että suuret yhtiöt eivät enää saa harjoittaa sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä eikä esimerkiksi verkkoyhtiön johdolla ole asiaa tuotanto- tai myyntiyhtiöiden johtoryhmiin tai päinvastoin. Tavoite on eriyttää monopolibisnekseksi luonnehdittu sähkönsiirto ja -jakelu sähkön tuotannosta ja myynnistä, jotka ovat vapaasti kilpailtuja liiketoimintoja. Käytännössä eriyttäminen tarkoittaa sitä, ettei verkkoyhtiö saa suosia myyntiyhtiötä, vaikka ne olisivatkin samassa omistuksessa. Eli Fortumin omistamassa verkossa kilpailijoiden sähkö kulkee aivan samalla hinnalla kuin Fortumin myymä energia, liiketoimintojen eriyttämisestä vastaava projektipäällikkö Joni Brunnsberg Fortumin sähkönsiirtoyksiköstä kiteyttää. Fortumilla sähkönsiirto (sisältää sekä alue- että jakeluverkon) sekä sähköntuotanto ja -myynti ovat toimineet juridisesti erillisissä yhtiöissä ja organisaatioissa jo pitkään. Viime aikoina on keskitytty henkilöstön erityisesti asiakaspalvelijoiden koulutukseen ja ylipäätään EU:n edellyttämän ns. toiminnallisen eriyttämisohjelman läpiviemiseen. Fortumin sähkön siirto- ja myyntiasiakkaita palvellaan edelleen samalta luukulta, mutta esimerkiksi jakeluasiakkaille ei ole sallittua markkinoida Fortumin energiapalveluita kertomatta myös muista vaihtoehdoista. Suuret yhtiöt eivät saa harjoittaa sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä. Asiakkaan näkökulmasta eriyttäminen voi tuntua hieman keinotekoiselta ja kaikkea muuta kuin asiakaslähtöiseltä. Brunnsberg kuitenkin muistuttaa, että eriyttäminen edistää kilpailua, mikä on pitkällä aikavälillä myös asiakkaan ja kaikkien toimijoiden etu. Meidän mielestämme toiminnallinen eriyttäminen on avain sähkömarkkinoiden toiminnan parantamiseen, Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen toteaa. Sähkön jakelu- ja aluesiirtoverkkojen lisäksi EU:n eriyttämisvaatimukset koskevat päävoimansiirto- eli kantaverkkoja, joista Suomessa vastaa Fingrid ja Ruotsissa Svenska Kraftnät. Euroopan komissio on todennut, että Pohjoismaissa kantaverkkojen omistus on jo eriytetty, mutta monissa Keski-Euroopan maissa on Hyvärisen mukaan vielä tekemistä: esimerkiksi Saksassa toimii neljä kantaverkkoyhtiötä. Mutta olisi Pohjoismaissakin vielä petrattavaa. Fortumin tavoitteena on, että kantaverkkopuolelle löytyisi pohjoismainen ratkaisu, joko yksi yhteinen kantaverkkoyhtiö tai ainakin riippumaton kantaverkkojen operoinnista, ylläpidosta ja kehityksestä huolehtiva riippumaton järjestelmävastaava. 14 FORTE 1/2007

15 TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVA: TOMI PARKKONEN Ilmastonmuutos näkyy jo sähkölaskussa Pajunkissoja joulupöydässä, surffausta Suomenlahdella tammikuussa, hirmumyrskyjä Etelä-Ruotsissa Viime kuukausien aikana olemme Pohjolassakin saaneet esimakua ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Vaikka lopputalvesta saimmekin nauttia kirpeästä pakkasesta ja lumesta, oli sää tammikuuhun asti kaikkea muuta kuin tavanomainen. Kun samaan aikaan on uutisoitu näyttävästi isoista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista varoittavista energia- ja talousraporteista, moni Matti Meikäläinen on valaistunut: maapallo on vaarassa. Ilmastotietoisuus on selvästi lisääntynyt, ympäristöpäällikkö ja ilmastokysymykseen perehtynyt asiantuntija Kari Kankaanpää Fortumista vahvistaa. Samalla päästökauppa yhtenä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävänä keinona herättää eri puolilla maailmaa kasvavaa kiinnostusta ja saa yhä enemmän kannatusta. Vaikka Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on kärsinyt alkukankeudesta, mekanismi sinänsä on havaittu hyväksi: Jos päästät ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin kiintiösi sallii, ostat päästöoikeuksia lisää markkinahintaan. Se, että ilmaan päästetyllä hiilidioksiditonnilla on hinta, tekee esimerkiksi energian tuottamisesta kivihiilellä kannattamattomampaa ja kannustaa välttämään sitä ja muita kasvihuonekaasuja aiheuttavia polttoaineita. Toisaalta investoinnit uusiutuviin ja hiilidioksidivapaisiin tuotantomuotoihin alkavat houkuttaa. Poukkoileva hiilidioksiditonnin hinta On selvää, että päästökaupalla ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on vaikutus yritysten ja kuluttajien maksamaan sähkön hintaan. Päästöoikeuden hinnan läpimeno sähkön hintaan ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Meneillään olevalla päästökauppakaudella päästöoikeuksien hankintakustannukset ovat eri selvitysten mukaan siirtyneet sähkön hintoihin prosenttisesti, Kari Kankaanpää sanoo ja viittaa mm. Nordic Energy Perspectives -projektissa tehtyyn selvitykseen. Vuoden 2007 alussa EU:n päästöoikeuden hinta on ollut alle viiden euron, kun korkeimmillaan se on käynyt noin 30 eurossa meneillään olevan kolmevuotisen päästökauppakauden aikana. Kankaanpään mielestä yksi suurimpia syitä hintojen poukkoiluun on läpinäkyvyyden puute. Hän heittääkin pallon EU:n ja myös markkinoilla toimivien yritysten suuntaan ja vaatii markkinainformaation lisäämistä ja mm. tiheämpää päästöraportointia. Nyt päästötaseet julkistetaan kerran vuodessa, mikä voi aiheuttaa yllätyksiä. Päästöoikeuksien tämänhetkinen alhainen hinta johtuu siitä, että päästökaupan piirissä olevilla toimijoilla Fortum on ottanut ilmastoasioihin ja päästökauppaan selvän kannan: Ilmastonmuutos vaatii pitkän aikavälin globaalin ratkaisun, jonka tuloksena on vuoden 2012 jälkeen maailmanlaajuinen päästökauppamarkkina. Päästöjä aiheuttavien toimijoiden välillä on päästävä tasapuoliseen taakanjakoon. Energianhintojen tulee heijastaa päästövähennysten kustannuksia. Päästökauppajärjestelmät ovat ensisijaisia instrumentteja. Asteittain on siirryttävä globaaliin päästökauppaan ja päästöoikeuksien maksulliseen alkujakoon. on käyttämättömiä päästöoikeuksia odotettua enemmän. Tässä vaiheessa on varmaa, että seuraavan ns. Kioto-kauden ( ) päästöoikeuksien jaossa EU vetää selvästi tiukempaa linjaa, jotta unionin päästövähennystavoitteet täyttyvät. Päästöoikeuksien markkinoille pyritään luomaan todellista niukkuutta, mikä näkyy myös Kioto-kauden päästöoikeuksien futuurihinnoissa. Ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää tietää, mistä suunnasta ilmastokysymysasioissa tuulee. Räntäsade tammikuussa paukkupakkasten sijaan on omiaan herättämään ilmastotietoisuutta laajemminkin. FORTE 1/

16 TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVAT: TOPI SAARI, JAKKE NIKKARINEN Vaikka EU on ollut olemassa jo pitkään, ei sillä ole ollut omaa yhtenäistä energiapolitiikkaa. Jokainen jäsenmaa on vastannut itsenäisesti oman maansa energian tuotannosta sekä tehnyt energiaan liittyvät päätökset kansallisella tasolla. Energiapolitiikan puuttuessa EU on ottanut toimivaltaa muuta kautta. Direktiivit sähkön ja maakaasun sisämarkkinoista antavat puitteet jäsenmaiden toiminnalle. Alun perin vuonna 1996 hyväksyttyjä direktiivejä uusittiin 2003, ja ne asettavat tavoitteeksi yhtenäiset EU:n energiasisämarkkinat. Sisämarkkinoiden kehityshän on EU:n ydintä ja todellisuutta jo monien tuotteiden ja palveluiden osalta. Toinen alue, jolla EU:lla on toimivaltaa ja vaikutusta energiaan, on ympäristöpolitiikka. EU:n päästökauppadirektiivi ja uusiutuvien energialähteiden tukeminen ovat esimerkkejä tästä. Markkinoiden yhdentyessä on havahduttu siihen, että erilaisilla kansallisilla energiapolitiikoilla on laajempia, maan rajat ylittäviä vaikutuksia. Lisäksi huoli ympäristöstä ja energian toimitusvarmuudesta sekä halu ratkaista näitä ongelmia tehokkaasti ovat lisänneet yhdessä tekemisen halua myös energiapolitiikan alueella. Sähkö on sidottu aikaan ja paikkaan Yksi syy siihen, että on ollut vaikea edes ajatella mahdollista yhteistä energiapolitiikkaa EU:n jäsenmaiden välillä, on se, että kansalliset markkinat ovat poikenneet niin paljon toisistaan jo luonnonvarojen antamien edellytystenkin suhteen. Eri maissa halutaan tukea oman maan näkökulmasta tavoitteiltaan parasta energiamuotoa, eikä kokonaisuutta nähdä koko Euroopan energia-asiat järjestykse Tammikuussa 2007 julkistetussa unionin jäsenmaiden yhteisessä energiastrategiassa on jämäkkä sävy. Euroopan kannalta. Rajat ylittävää siirtokapasiteettia ei tahdo syntyä, koska paikallisilla viranomaisilla on etusijalla oman maan sähkömarkkinoiden kehittäminen. Hyvänä esimerkkinä on Saksa, joka panostaa tuulivoimaan, vaikka osittain Euroopan vuoristojen keskellä sijaitsevana maana se ei ole luontaisin alueellinen vaihtoehto tuulivoiman tuotantoon. Samoin Saksan päätöksellä luopua kokonaan ydinvoimasta on vaikutusta koko Eurooppaan. Kaasukriisi vauhdittajana Uuden energiastrategian myötä EU haluaa olla yhä vahvemmin mukana energiapoliittisessa kehityksessä. Perusedellytyksenä nähdään yhtenäisten Euroopan-laajuisten energiamarkkinoiden luominen jo sovitun mukaisesti. Varsinaisen startin yhteiselle energiastrategialle antoi vuoden 2006 Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukriisi. EU:n komissio tarttui tilaisuuteen ja valmisteli hyvin nopeassa tahdissa Vihreän kirjan, jossa hahmotellaan, millaisia asioita EU:n energiapolitiikka voisi sisältää. Tammikuussa 2007 unionin jäsenmaiden yhteinen energiastrategia viimein julkistettiin, ja sävy on heti jämäkkä: ilmastonmuutos on tosiasia, ja siihen pitää reagoida heti. Strategia sisältää pitkän tähtäimen näkemyksen ja tavoitteet tehokkaasta ja yhtenäisestä energiapolitiikasta sekä viitekehyksen toimenpiteistä, joilla tähän päästään. Keskeisimpinä aiheina ovat energiatuotannon turvallisuus ja toimitusvarmuus, joiden kustannuksia ja negatiivisia kilpailukykyvaikutuksia pyritään minimoimaan 16 FORTE 1/2007

17 en EU tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä. parantamalla energiamarkkinoiden toimintaa eli luomalla toimivat EU:n energiasisämarkkinat. Juuri näistä syistä EU puhuu myös ydinenergiasta myönteisemmin kuin koskaan. Päästökauppadirektiivistä tehdään kuluvan vuoden aikana uusi ehdotus, joka tähtää entistä tiukempaan hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, päästökauppajärjestelmän toimivuuden parantamiseen ja mm. päästöjen avoimempaan raportointiin. Kaikki yhteisen edun puolesta EU:n laajuisiin energiasisämarkkinoihin pyritään alueellisten, kuten esimerkiksi pohjoismaisten, sähkömarkkinoiden kautta, ja sen jälkeen yhdistämällä nämä alueelliset markkinat yhteiseksi Euroopan markkina-alueeksi. Tämä vaatii kuitenkin, että kansalliset ja alueelliset markkinat noudattavat ja soveltavat EU:n direktiivejä; komissio on aloittanut oikeusprosessin 16 jäsenmaata vastaan vuoden 2003 energiasisämarkkinadirektiivien puutteellisesta toimeenpanosta. Tärkeää on saada jäsenmaat toimimaan pitkäjänteisesti yhteisen edun puolesta lyhytnäköisen kansallisen edun sijasta. Jokaisella jäsenmaalla on omaa energiaosaamista, jota voitaisiin hyödyntää EU:n laajuisesti. Mutta vielä on matkaa siihen, että Pohjoismaissa voitaisiin ostaa kesämökille sähköä Italiasta, tai ehkä pikemminkin päinvastoin... Näkymätön mies Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen painiskelee eurooppalaisittain kiperän aiheen, energian, kanssa. Hän on yhteydessä Euroopan unionin sisämarkkinoista päättäviin ja sisämarkkinoita kehittäviin henkilöihin EU:n organisaation eri tasoilla lähes päivittäin. Yhteydenpidon tärkeimpiä tavoitteita on saada tietoa EU:n energian sisämarkkinoiden kehityksestä ja nimenomaan niihin liittyvistä hankkeista ja päätöksistä strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi, Hyvärinen kertoo. Työ on luonteeltaan taustatyötä, jossa Hyvärinen pitää lankoja käsissään esiripun takana. Toisaalta myös vien tietoa EU:n suuntaan: mitä tavoitteita ja mielipiteitä Fortumilla on energiapoliittisista asioista. Tehtävässä onnistumisen kannalta Hyvärinen pitää olennaisina poliittisten ja lainsäädännöllisten prosessien hallintaa: on tiedettävä, mitä tapahtuu, milloin tapahtuu sekä missä ja milloin voi asioihin vaikuttaa. Siksi kokemus EU:sta onkin paikallaan. Kuusi vuotta Brysselissä on opettanut, miten prosessit etenevät, ja vuosien varrella myös yhteysverkosto sekä EU:n asiantuntijoiden että muiden yhteistyökumppanien kanssa on kasvanut. Työ on pitkäjänteistä, mutta vaatii silti päivittäistä yhteydenpitoa, koska kiinnostuksen kohteena olevat asiat kehittyvät jatkuvasti. Ajan tasalla on pysyttävä, varsinkin nyt, kun energia on vallitsevin puheenaihe. Käsiteltävät asiat ovat isoja, ja joskus työ saattaa palkita tekijänsä siten, että myös oma sormenjälki näkyy tuloksissa. Varsinaiset päätökset tehdään kuitenkin komissiossa ja parlamentissa, jotka kantavat niistä vastuun. EU:n tasolla toimivan yrityksen edustajan tulee toimia taustalla, mutta asiantuntijan roolissa, painottaa Hyvärinen lopuksi. EU:n energiastrategian pääkohdat Ilmastonmuutoksen hillintä ja CO 2 -päästöjen rajoittaminen vaikka yksipuolisin toimin Yhtenäisyys energia-asioissa EU:n sisällä ja EU:sta ulospäin energiantuottajien suuntaan EU:n alueesta energiatehokkaampi vuoteen 2020 mennessä Energiantoimitusten varmistaminen myös kriisitilanteissa ja riippumattomuus tuontienergiasta Vähän tai ei ollenkaan hiiltä sisältävien energialähteiden tutkimiseen ja kehittämiseen pitää investoida enemmän Uusiutuvien energiavarojen osuutta nostettava viidennekseen Sähkö- ja kaasumarkkinoiden EU-laajuisen sisämarkkinan toimeenpano FORTE 1/

18 ASIAKKAAN ÄÄNI Ruotsissa ei ole enää enempää panimoita, joita voisimme hankkia. Olemme etsineet kiinnostavia kohteita myös ulkomailta, mutta vielä emme ole löytäneet sopivaa. Niinpä investoimme uusiin, entistä tehokkaampiin koneisiin voidaksemme lisätä tuotantoa, Peter Bronsman sanoo. olueen Hyvään tarvitaan hyppysellinen onnea Menestysreseptimme ei ole salaisuus. On vain paiskittava lujasti töitä, keksittävä hyvä liikeidea ja löydettävä erinomainen henkilöstö. Ja tietysti tarvitaan myös hyppysellinen onnea, Kopparbergs Bryggeri AB -panimokonsernin toimitusjohtaja Peter Bronsman sanoo. 18 FORTE 1/2007

19 TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: DAN LINDBERG Nykyisen Kopparbergin panimokonsernin ytimen muodostaa perinteinen Kopparbergs Bryggeri, jonka joukko panimotyöläisiä perusti vuonna 1882 Bergslageniin. Se, miten Peter Bronsmanista ja hänen veljestään Dan-Andersista tuli panimonomistajia vuonna 1994, on silkkaa sattumaa. Joulun ja uuden vuoden välissä 1993 selasin panimoalan julkaisua Bryggeritidningeniä ja näin ilmoituksen, jossa Kopparberg Bryggerin kerrottiin olevan myytävänä. Innostuin heti, soitin myyntiä hoitaneeseen pankkiin ja varasin ajan näyttöä varten, Peter Bronsman kertoo. Alku aina vaikeaa Alku oli kaikkea muuta kuin helppo. Yhtiö toi ensimmäisen erikoisvahvan oluensa markkinoille Tukholman olutfestivaaleilla lokakuussa 1994, mutta heti seuraavana vuonna tapahtui katastrofi: panimo ja kaikki olutta täynnä olleet säiliöt paloivat. Sellaista sattuu. Oli vain aloitettava uudelleen alusta, Peter Bronsman kuittaa tapahtuneen. Panimo kunnostettiin nopeasti ja tuotanto pääsi taas vauhtiin. Toiminta sai rivakan alun, kun ensimmäisen vuoden liikevaihto kipusi 36 miljoonaan Ruotsin kruunuun eli reiluun neljään miljoonaan euroon. Opimme, että tuotekehitys, uudenlainen ajattelu ja niche-tuotteet ovat avain menestykseen tällä alalla. Olimme ensimmäisiä panimoita, jotka ottivat valikoimiinsa erikoisvahvan oluen 7,5 %:n Special Brewn. Huomasimme myös toisen markkinaraon: aloimme valmistaa erikoisvahvoja Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain panimo! tissa eniten. Myös siiderit ovat suosittuja. Omena- ja päärynäsiideriä valmistetaan vuosittain yhteensä 35 miljoonaa litraa, ja Suomi on yksi suurimmista vientimarkkinoista. Viemme Suomeen noin kahdeksan miljoonaa litraa siideriä vuodessa. Ensimmäinen vientikohteemme oli Kreikka, jossa lomailevat pohjoismaalaiset ovat iso asiakasryhmä. Sittemmin vienti on kasvanut voimakkaasti; nyt tuotteitamme myydään 36 maassa, Peter Bronsman sanoo. Kopparberg aikoo jatkaa kasvua ennen kaikkea tehostamalla tuotantoaan. Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain panimo! Todistamme, että panimotoiminta voi olla kannattavaa Ruotsissa. Onnistuminen edellyttää hyviä tuotteita, tehokasta tuotantoa eikä vähiten tuuria, toimitusjohtaja tuumaa. Myös sähkö yksi edellytyksistä Oluen panemisessa tarvitaan sähköä, jota Kopparberg käyttää vuodessa lähes yhdeksän gigawattituntia. Fortum on toimittanut vuodesta 2004 asti sähköä sekä Kopparbergin panimoon että konserniin kuuluviin Bancon ja Zeunertsin panimoihin. Toisen polven panimomestari Kopparbergin panimomestari Rickhard Voigt seuraa isänsä jalanjälkiä. Isä Wolfgang Voigt työskenteli pitkään panimomestarina ja toimii yhä Kopparbergin panimojohtajana. Isähän se minut tähän ammattiin houkutteli. Panimomestariksi valmistuin suorittamalla ensin kemian alan insinööritutkinnon, minkä jälkeen opiskelin panimokorkeakoulussa Kööpenhaminassa, Rickhard Voigt kertoo. Tämä on valtavan kiinnostava ammatti, sekoitus teknologiaa, kemiaa ja jopa maustamista. Hyvälaatuisen veden saatavuus on elinehto panimolle kuin panimolle. Noin 90 prosenttia tuotteidemme raaka-aineesta on vettä. Otamme veden omista lähteistämme, joten laatu on erinomaista. Kopparbergissä valmistetaan sekä olutta että siideriä. Reilu puolet tuotannosta on olutta. Siideriä valmistetaan sekä omenan että päärynän makuisena ja eri alkoholipitoisuuksilla aina 7 %:iin asti. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin päärynäsiideri on suosituinta. Valmistus etenee niin, että ensin annamme omena- tai päärynämehun käydä viikon ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään tankeissa muutamia viikkoja ennen kuin pullotamme sen. Teemme säännöllisesti sekä makutestejä että kemiallisia ja biologisia kokeita taataksemme, että laatu pysyy hyvänä ja maku samana. Tiiviisti suljettujen ovien takana suunnitellaan myös uusia tuotteita. Lähinnä kyse on uusien makuvivahteiden kehittelystä. Kaikki on tietysti supersalaista. Tarkimmin säilytettyjä salaisuuksiamme ovat reseptit, Rickhard Voigt painottaa. siidereitä, joiden maku oli hieman tavallista pehmeämpi, sellainen, josta me täällä Pohjolassa pidämme. Myynti lähti lentoon ja Kopparberg osti Sofieron, Zeunertsin ja Bancon panimot. Nykyisin Kopparbergs Bryggeri AB:n liikevaihto on noin 1,3 miljardia kruunua (146 milj. euroa) ja vuositulos 60 miljoonan kruunun (6,7 milj. euroa) kieppeillä. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 220, joista puolet Kopparbergin taajamassa. Panimo on alueen suurin yksityinen työnantaja. Siideri maistuu suomalaisille Kopparbergin olutmerkeistä erikoisvahvaa Sofieroa myydään Systembolage Hinta on ilman muuta tärkeä, mutta yhtä paljon arvostamme luotettavaa kokonaisuutta, jonka Fortum pystyy tarjoamaan. Fortumin Tomas Esselin esitteli meille järkevän Fortum Balance -konseptin, joka istuu hyvin toimintaamme, Kopparbergin panimojohtaja Wolfgang Voigt kertoo. Erityisesti sähkön toimitusvarmuus merkitsee meille paljon. Jos sähköt katkeavat, valmistusprosessi ei ole enää hallinnassamme ja iso osa tuotannosta on vaarassa mennä pilalle. Taloudelliset tappiot voisivat siis olla mittavat, hän lisää. FORTE 1/

20 TEKSTI: RISTO PAKARINEN KUVAT: SUSANNE KRONHOLM Riskejä on kaikilla markkinoilla ja toimialoilla. Ne pitää vain tiedostaa. Unga Aktiespararen toimitusjohtaja Mika Burman Götz uskoo yhteispohjoismaisen listan lisäävän energia-alan houkuttelevuutta. 20 FORTE 1/2007

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Toimintavuosi

Toimintavuosi Toimintavuosi 2008 5.2.2009 Hyvä vuosi Hyvä tulos haastava liiketoimintaympäristö suuret vaihtelut polttoaineiden ja sähkön tukkuhinnassa vuoden aikana Merkittävä asema kasvaville Venäjän sähkömarkkinoille

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 5. maaliskuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot