Katseet sähkönhintaan. Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta. Fortum Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katseet sähkönhintaan. Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta. Fortum 1 2007. Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus."

Transkriptio

1 Katseet sähkönhintaan Fortum Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta Rahat likoon energia-alan puolesta? Sukellus kylpylän lämpöön

2 15 18 On aika ryhtyä toimiin Eurooppa on saanut todellisen energiaherätyksen. EU:n komission tammikuussa julkistama energiapaketti sisältää linjauksia, joilla mantereemme aikoo ottaa maailmanlaajuisen vetovastuun uudessa teollisessa vallankumouksessa. Siinä muun muassa vauhditetaan siirtymistä pienipäästöiseen talouskasvuun ja lisätään paikallisesti tuotetun vähäpäästöisen energian käyttöä. Tärkeimmäksi tavoitteeksi EU:n energiapolitiikassa nousee taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Konkreettiseksi haasteeksi on nimetty muun muassa kasvihuonepäästöjen vähentäminen ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Hiilidioksidipäästöjen hillinnässä keskeisin keino on päästökauppa. Jos energian kokonaiskulutusta saadaan vähennettyä vastaavasti 20 prosentilla samalla aikajänteellä, saavutettaisiin 100 miljardin euron säästöt ja leikattaisiin hiilidioksidipäästöjä noin 780 miljoonalla tonnilla vuodessa. Mittasuhteet ovat siis valtavat. Suunta on oikea, ja tuskin kenellekään on jäänyt epäselväksi, että tarve toimiin on pakottava. Maapallon lämpötilan arvioidaan 50 prosentin todennäköisyydellä nousevan yli viidellä asteella vuosisadan kuluessa. Meillä ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa tehokkaat keinot käyttöön ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Meistä jokainen voi omalla käyttäytymisellään vähentää energiankulutusta joka päivä mukavuudesta tinkimättä. Fortumin kotisivuilta löytyy hyödyllisiä arjen säästövinkkejä. Käykääpä tutustumassa! Energiayhtiön haasteisiin kuuluu myös, että ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa on samaan aikaan huolehdittava energian toimitusvarmuudesta ja kilpailukyvyn säilymisestä. Uutta kapasiteettia tarvitaan vanhentuneen tilalle ja tyydyttämään hitaasti mutta varmasti kasvavaa kulutusta. Tämä on energiateollisuudelle haaste, jonka Fortum on ottanut tosissaan. Se on investoinut 2000-luvulla 7 miljardia euroa päästöttömään tai vähäpäästöiseen tuotantoon, ja jatkaa samaa strategiaa käynnissä olevalla 2,8 miljardin investointiohjelmallaan. Mutta Eurooppa on vain osa planeettaamme ja maailmanlaajuista ympäristöhaastetta, ja siksi EU:n ilmastopaketin kaltaista havahtumista ja kehitystä nähdään toivottavasti pian muuallakin. Tässä Forten numerossa kerromme lisää Euroopan ilmastostrategiasta sekä monesta muusta ajankohtaisesta aiheesta. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä! Carola Teir-Lehtinen viestintäjohtaja 16 2 FORTE 1/2007

3 TÄSSÄ NUMEROSSA Ajankohtaista... 4 Sähköä hinnalla millä hyvänsä?... 8 Sähköä salkkuun...11 Energiaa kylpylässä, päiväkodissa ja asunto-osuuskunnassa...12 Ilmastonmuutos näkyy sähkölaskussa...15 Euroopan energia-asiat järjestykseen...16 Kopparbergin panimossa poreilee...18 Rahat likoon energia-alan puolesta? Pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta...23 Nuorten kanssa Laatokan saarileirillä Fortum on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavia energiayhtiöitä. Tuotamme, myymme ja jakelemme sähköä sekä lämpöä, tarjoamme voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitopalveluita sekä muita energiaan liittyviä palveluita. Päätuotteitamme ovat sähkö, lämpö ja höyry. Pyrimme kaikessa toiminnassamme ensiluokkaisiin tuloksiin. Tavoitteemme on luoda johtava sähkö- ja lämpöyhtiö ja tulla halutuimmaksi energiantoimittajaksi Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Fortum Oyj:n osakkeet noteerataan Helsingin Pörssissä. 1/2007 Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Carola Teir-Lehtinen Toimituspäällikkö: Eija Johansson Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj, puh , fax PL 1, FORTUM, Paino: Libris Oy Kannen kuva: Tomi Parkkonen Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: Puh , fax ISSN Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä osoitteessa FORTE 1/2007 3

4 AJANKOHTAISTA KUVA: SÄHKÖLEHTO Kirjastosta myös sähkönkulutusmittareita Fortum on tehnyt 21 kaupungin ja kunnan kirjastojen kanssa yhteistyösopimuksen sähkönkulutusmittareiden lainauksesta kotitalouksille. Yhteistyön taustalla on asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus sähkönkulutuksen mittaamiseen sekä Fortumin tavoite tuoda esille energiansäästön tärkeyttä. Kirjastoista ilmaiseksi lainattavia kulutusmittareita voi käyttää kuivissa sisätiloissa olevien kodintekniikkalaitteiden sähkönkulutuksen mittaukseen. Kirjastot vastaavat lainausprosessista, Fortumin vastuulla on energianeuvonta, mittarin käyttöopastus sekä asiakasviestintä. Hankkeessa mukana olevien kuntien kirjastot: Espoo, Jalasjärvi, Järvenpää, Kaarina, Koski TL, Lieto, Luvia, Mouhijärvi, Mynämäki, Noormarkku, Perniö, Posio, Pöytyä, Raisio, Ranua, Rusko, Salo, Taivalkoski, Teuva, Tuusula, Ylikiiminki. Sähkön kuluttajahintoja tilastoidaan Tilastokeskus aloitti tammikuussa uuden sähkön hintatietojen keruun. Hintakeruu perustuu Euroopan neuvoston sähkön ja kaasun hintojen läpinäkyvyydestä antamaan direktiiviin, jonka tiedonkeruumetodeja koskeva liite on päivitetty. Muutoksen mukaan jäsenmaiden on kerättävä sähkönmyyjiltä kuukausittain loppukuluttajien maksamat aidot keskihinnat, jotka eivät sisällä veroja eivätkä verkkomaksuja. EU:lle raportoitavat hintatiedot ovat aiemmin pohjautuneet Energiamarkkinavirastolta saatuihin listahintoihin, jotka eivät nykyisessä sähkömarkkinoiden kilpailutilanteessa kuvaa riittävän hyvin todellista hintatasoa ja sen kehitystä. Fortumilta valoa hiihtäjille Fortum on mukana sponsoroimassa viime kesäkuussa valmistuneen Lounais-Suomen hiihtotunnelin eli Finnfoam Paipin toimintaa Paimiossa. Fortum vastaa tunnelin ulkovalaisusta sekä pysäköintialueen valaisusta. Norppasähkön suosio kasvussa Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on yhä suositumpaa Fortumilla on jo yli Norppasähkö-asiakasta Suomessa. Lisäksi suuri osa yritysasiakkaista ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Ympäristömyötäisen sähkön valintaan vaikuttaa suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta. Kevään aikana Norppasähkö-asiakkaiden määrä kasvaa vielä 70 prosenttia nykyisestä, kun Fortum Espoon sähkösopimusta muutetaan Norppasähköksi. 4 FORTE 1/2007

5 Åressa pujoteltiin Ruotsin Åressa helmikuussa järjestetyt alppihiihdon MM-kilpailut huipentuivat Ruotsin toiseen ja Suomen neljänteen sijaan joukkuekilpailussa. Neljästä supersuurpujottelu- ja neljästä pujottelulaskusta koostuneen joukkuekilpailun sijoitus yllätti iloisesti Fortumin sponsoroiman Suomen joukkueen, jossa laskivat Tanja Poutiainen, Jukka Pellinen, Sanni Leinonen ja Tuukka Kaukoniemi. Joukkuekisan voiton vei ylivoimaisesti Itävalta. Vaikka suomalaisten menestys Åressa takkuili muilta osin, tunnelma mäessä oli hyvä. Fortum oli myös yksi kisojen päätukijoista. Suomen sähkö edullista EU:n tilastovirasto Eurostat julkisti viime joulukuussa sähkön hintatilaston, jonka mukaan Suomessa oli heinäkuussa 2006 EU-maiden toiseksi edullisin sähkönhinta kotitalouksille. Ostovoimaan suhteutettu sähkön verollinen kokonaishinta oli Suomessa 10,99 senttiä kilowattitunnilta, eli keskimäärin 28 prosenttia pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. Suomen edellä tilastossa oli vain Kreikka. Hintavertailussa tutkittiin 25 EU-maan sekä Norjan, Bulgarian, Romanian ja Kroatian sähkön listahintoja, jotka sisältävät sähköenergian ja siirron hinnan lisäksi kaikki verot. Uudet voimalaitokset Puolaan ja Viroon Fortum investoi uusiin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin Puolan Czestochowassa ja Viron Tartossa. Vuoden 2009 loppuun mennessä Puolaan valmistuva voimalaitos käyttää polttoaineinaan hiiltä ja biopolttoaineita. Biopolttoaineiden osuus voi nousta jopa 30 prosenttiin. Voimalaitos rakennetaan korvaamaan vanhenevia kattiloita ja lämmön ostoa ulkopuolisilta toimittajilta. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon siirtyminen lisää merkittävästi energiantuotannon tehokkuutta. Nyt päätetty investointi kehittää ympäristömyötäistä energiantuotantoa Czestochowan alueella ja on myös kuluttajien eduksi, kertoo Fortum Heatin Puolan-johtaja Zdzisław Olejczyk. Haluamme näiden investointien myötä hyödyntää sähkön ja lämmön yhteistuotantoosaamistamme myös Puolassa ja Virossa, kertoo Fortum Heatin johtaja Risto Riekko. Tartossa vuoden 2008 lopulla käyttöön otettava voimalaitos käyttää polttoaineinaan biopolttoainetta ja turvetta. Uusi laitos tyydyttää kasvavaa lämmöntarvetta Tarton lähialueilla ja korvaa myös maakaasun käyttöön perustuvaa nykyistä lämmöntuotantoa. FORTE 1/2007 5

6 AJANKOHTAISTA Stop merikaapelille Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen antoi kielteisen päätöksen United Power Oy:n lupahakemukselle rakentaa megawatin sähkökaapeli Suomenlahden ali Venäjältä Suomeen. Kauppa- ja teollisuusministeriön perustelun mukaan pohjoismaisille markkinoille tarvitaan lähivuosina lisää sähköä, ja vaihtoehdot ovat tuotantokapasiteetin tai tuonnin lisääminen. Tuontijohtojen lupaharkintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon toimintojen vastavuoroisuus, eivätkä vaatimukset täyty merikaapelihankkeessa, sillä hakija ei ole pystynyt osoittamaan sähkön häiriötöntä saatavuutta kaikissa tilanteissa. Tärkein päätökseen vaikuttanut seikka oli merikaapelihankkeen vaikutus sähköomavaraisuuteen. Toteutuessaan kaapelihanke vähentäisi erityisesti kotimaista yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa ja hidastaisi merkittävästi uusien kotimaisten energiaratkaisujen toteuttamista. Fortum vastuullisin sähköyhtiö Norjalainen pankkikonserni Storebrand julkisti viime vuoden lopussa maailmanlaajuisen raporttinsa vastuullisimmista sähköyhtiöistä. Fortum oli 44 yritystä kattaneen kokonaisarvioinnin paras. Fortum sai kiitosta erityisesti ympäristömyötäisestä tuotantorakenteestaan; Fortumin sähköntuotannosta yli 95 prosenttia oli ympäristösertifioitua ja yli 90 prosenttia hiilidioksidivapaata. Viime vuosina on investoitu voimakkaasti myös ympäristövaikutusten vähentämiseen, erityisesti päästöjen hallintaan, patoturvallisuuteen ja radioaktiivisen jätteen käsittelyyn. Storebrand myöntää Best in Class -tunnustuksen yrityksille, jotka se on todennut ympäristö- ja sosiaalisen vastuunsa parhaiten kantaviksi sijoituskohteiksi. Kasvualustaa Baltiaan Fortum on ostanut Vattenfallin lämpöliiketoiminnot Virossa ja Latviassa. Ostettu lämpöliiketoiminta Virossa vastaa kaukolämmön ja maakaasun toimituksesta Pärnun kaupungille. Kaukolämpöverkko on Viron neljänneksi suurin. Liiketoiminta yhdistetään kokonaan Fortum Termest AS:n lämpöliiketoimintaan. Latvian toiminta koostuu lämmön toimituksesta Riian lentokentälle. Yrityskaupan myötä Fortum saa hyvän kasvualustan Latvian lämpömarkkinoilla. Joulukuun alussa vihittiin käyttöön Estlink, Tallinnan kupeesta Espooseen kulkeva 106 kilometriä pitkä sähkökaapeli. Nordic Energy Linkin rakennuttama 350 megawatin kaapeli kulkee suurimmaksi osaksi Itämeren pohjassa ja on ensimmäinen Baltian ja Pohjoismaiden välinen fyysinen sähköyhteys. Riiassa on asukasta, mutta sen lentokentän kautta matkusti viime vuonna kolme kertaa enemmän ihmisiä. 6 FORTE 1/2007

7 Fortumin tulos oli hyvä vuonna 2006 Vuosi 2006 oli menestyksekäs monin tavoin kasvattaa sähköntuotantokapasiteettia noin Fortumille: taloudellinen tulos oli hyvä, uudet megawatilla (MW) pääasiassa vuoteen sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti-investoinnit vauhdittuivat ja yhtiön strateginen Fortum vahvisti asemaansa Venäjän 2010 mennessä. asema vahvistui Venäjällä ja Puolassa markkinoilla lisäämällä omistustaan hieman Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto yli 25 %:iin Luoteis-Venäjän alueellisessa sähköntuotantoyhtiössä (TGC-1). Myös Puolassa kasvoi viime vuonna (1 334) miljoonaan euroon. Kasvua oli kahdeksan prosenttia. jatkettiin kaukolämpöliiketoiminnan laajentamista: Fortum ilmoitti rakentavansa Puolan Tulos ennen veroja kasvoi puolestaan 12 %: lla (1 267) miljoonaan euroon. Osakekohtainen tulos oli 1,22 (1,01) euroa, mikä on lämmöntuontantolaitoksen. Czestochowaan uuden yhdistetyn sähkön- ja 21 % edellisvuotta parempi. Fortum osti E.ON Finlandin (nyt Yhtiön toteutunut sähkön tukkumyyntihinta Pohjoismaissa oli 37,1 (31,2) euroa eli 19 % konsolidoitiin Fortumiin. Kaikki Fortum Espoon Fortum Espoo), joka poistettiin pörssistä ja korkeampi kuin vuonna Sähkön keskimääräinen spot-hinta pohjoismaisessa Nord mintayksiköihin. liiketoiminnot on yhdistetty Fortumin liiketoi- Pool -sähköpörssissä oli 48,6 (29,3) euroa eli noin 66 % edellisvuotta korkeampi. Katsaus segmentteihin Fortum käynnisti useita tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Jo meneil- liikevoitto oli vuonna 2006 edellisvuotta suu- Sähköntuotanto-segmentin vertailukelpoinen lään oleviin tai suunniteltuihin investointeihin rempi huolimatta ydinvoimatuotantokapasiteetin verojen ja vesivoiman kiinteistöverojen kuuluvat Olkiluoto 3 -ydinreaktori Suomessa, ydinvoimalaitosyksiköiden tehonkorotukset kasvusta. Vuoteen 2005 verrattuna verojen Ruotsissa, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotantolaitos Suomenojalla Espoossa ja miljoonaa euroa. kasvun negatiivinen vaikutus oli noin 65 Värtanilla Tukholmassa sekä uusi kaasuturbiinivoimalaitos Inkoossa. Investointiohjelman liikevoitto oli puolestaan samalla tasolla Lämpö-segmentin vertailukelpoinen kokonaisarvo on 2,8 miljardia euroa, ja se kuin vuotta aiemmin. Polttoaineiden hinnat nousivat, mutta nousua tasoitti jätteenpolton lisääminen Ruotsissa. Segmentin liikevaihto oli kuitenkin 205 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa uusien liiketoimintojen aiheuttaman volyymin kasvusta ja sähkön hinnan noususta. Sähkönsiirto-segmentin liikevoitto oli suurempi kuin edellisvuonna, ja myynti kasvoi 46 miljoonaa euroa. Pääasiallinen syy liikevoiton ja myynnin kasvuun oli Fortum Espoon integraatio. Fortum Espoon integraatio lisäsi myös Markets-segmentin liikevaihtoa. Haasteellisen markkinatilanteen vuoksi Marketsin liiketulos oli vuonna 2006 kuitenkin tappiollinen hankintakustannukset pysyivät korkeina ja erityisesti Suomen vähittäismarkkinoiden kovan kilpailun vuoksi katteet pieninä. Näkymät vuodelle 2007 Fortumin tuloksen kannalta tärkein markkinatekijä on pohjoismainen sähkön tukkuhinta, jonka kehitykseen vaikuttavat eniten Pohjoismaiden vesitilanne sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat. Lisäksi sähkön käytön arvioidaan kasvavan lähivuosina Pohjoismaissa noin prosentin vuosivauhtia. Joustavan ja ilmastomyötäisen tuotantorakenteensa ansiosta Fortum on hyvissä asemissa myös vuonna Norjalaisselvitys: palvelusektori merkittävä hiilidioksidipäästäjä Norjalainen tutkimuslaitos Stiftelsen Østfoldforskning (STØ) on selvittänyt, millainen on palvelusektorilla työskentelevän ihmisen aiheuttama ilmastorasitus ja miten sitä ylipäänsä tulisi mitata. Tähän mennessä STØ on järjestänyt kaksi neljän viikon mittaista seurantajaksoa ensimmäisen vuonna 2005 ja toisen viime marraskuussa joiden aikana tutkimukseen osallistuneiden organisaatioiden työntekijät ovat kirjanneet päivittäiset työmatkansa, työhön kuuluvan matkustuksen ja käyttämänsä kulkuneuvot sekä toimistossa viettämänsä ajan. Fortum Markets on yksi norjalaisyrityksistä, joiden aiheuttamaa hiilidioksidirasitusta on seurattu. STØ:n ensimmäiseltä seurantajaksolta saadut tulokset kertovat, että palvelualan työntekijät ovat melkoisia kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajia: keskimäärin palveluammatissa toimiva saa vuodessa aikaiseksi kilon edestä hiilidioksidipäästöjä pelkästään työpäivän puitteissa, kun keskivertonorjalaisen vuotuinen kokonaiskuormitus on noin kiloa. Matkustus ja toimistorakennusten sähkönkäyttö tuottavat päästöistä valtaosan. Vuoden 2005 kartoituksessa työhön kuuluva matkustus oli 73 prosentin osuudella ylivoimaisesti suurin ilmaston rasittaja, mikä johtuu ennen kaikkea siitä, että työmatkustuksessa suositaan lentämistä. Lähde: Stiftelsen Østfoldforskning FORTE 1/2007 7

8 TEKSTI: TIIA TERONEN KUVITUS: TOPI SAARI Sähkö on nyky-yhteiskunnassa niin välttämätön hyödyke, että sen voisi ajatella menevän kaupaksi hinnalla millä hyvänsä. Viime kuukausina kuumana käynyt keskustelu sähkömarkkinoiden toimivuudesta on kuitenkin pitänyt huolen siitä, ettei sähkönhintoja niellä ilman tervettä kyseenalaistamista. Mutta mistä sähkönhinta oikeastaan muodostuu? Otetaan esimerkiksi viime kesä, joka oli Pohjoismaissa kuiva ja kuuma. Samalla kun lomailijat nauttivat ihanasta auringonpaisteesta, vesivarastot olisivat kaivanneet täydennystä sateesta. Kun heinäkuussa ruotsalaisessa Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa havaittiin lisäksi turvallisuusongelma ja siellä sekä Oskarshamnissa jouduttiin ajamaan alas yhteensä neljä reaktoria, oli sähköntuotannossa turvauduttava hiililauhdevoimaan. Vaikka sähkön kysyntä on lämpimillä ilmoilla vähäisempää kuin paukkupakkasilla, on lauhdevoima sen verran kalliimpi sähköntuotantomuoto kuin vesi- tai ydinvoima, että sähkön tukkuhinnan nousu oli vääjäämätöntä. Mutta sitten tuli lämmin talvi ja lumikin satoi monin paikoin vetenä. Toisin sanoen: tukkuhinnat kääntyivät laskusuuntaan. Tätä johdannaiskauppaa käydään viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi eteenpäin noteerauksia on jo vuodelle 2012 asti ja kaupankäynti perustuu tulevaisuuden SPOT-hintojen ennustamiseen. Sähkön jälleenmyyjän ja myös asiakkaan kannalta johdannaismarkkinalla on kyse riskin hallinnasta: esimerkiksi teollisuusyrityksille asioiminen futuurimarkkinoilla on turvallisempaa, koska silloin fyysisten markkinoiden hintapiikit eivät heilauta yhtiöitä, ja vaikka tällä hetkellä pitkän aikavälin hinnat ovat fyysisiä SPOT-hintoja kalliimpia, voi tilanne muuttua lyhyessäkin ajassa. Eli kun sähkön fyysinen tukkuhinta viime elo syyskuussa kävi 80 eurossa megawattitunnilta, oli samaa sähköä myyty johdannaismarkkinoilla etukäteen esimerkiksi vuotta aiemmin 35 eurolla. Kuluttajan sähkölaskun hinnasta Nord Poolin kaut Monesti myyty on ostettavissa kahdella tavalla Loppujen lopuksi sähkönhinnan muodostumisessa ei siis ole kyse sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Pohjoismaissa tuo tasapainopiste haetaan Nord Pool -sähköpörssissä. Jos tarkkoja ollaan, kaikki sähkö myydään useaan kertaan: tuottajat myyvät sähkönsä ensin pohjoismaisille tukkumarkkinoille eli Nord Pool -sähköpörssiin, josta energian jälleenmyyjät taas ostavat sähköä ja myyvät edelleen pienasiakkailleen. Suuret teollisuusasiakkaat asioivat yleensä suoraan tukkumarkkinoilla, ja vielä on sellaisiakin sähköntuottajia, jotka myyvät sähköä suoraan loppuasiakkailleen. Pohjoismaissa kulutettavasta sähköstä kuitenkin yli 60 prosenttia myydään pörssin kautta. Nord Poolissa käydään kahdenlaista kauppaa. Puhe fyysisen sähkön SPOT-hinnoista viittaa mekanismiin, jossa jokainen sähköntuottaja Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ilmoittaa, kuinka paljon sähköä ja millä hinnalla he ovat valmiita tuottamaan seuraavan vuorokauden aikana itse asiassa tuottajat tekevät oman käyränsä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähkön ostajat eli energian jälleenmyyjät ja suuret teollisuuslaitokset ilmoittavat vastaavasti, kuinka paljon sähköä he tarvitsevat. Nord Poolissa tuottajien tarjontakäyrä ja ostajien kysyntäkäyrä kohtaavat, ja käyrien leikkauspiste määrittää hinnan, jolla kaikki sähkö kyseisenä tuntina paitsi myydään, myös ostetaan. Se toisenlainen kauppa on tulevaisuuden kauppaa. ta kulkeva sähköenergia muodostaa noin 40 prosenttia. Tämä 40 prosenttia on se osa sähkönhinnasta, jonka ostaja voi kilpailuttaa valitsemalla, minkä energiayhtiön asiakkaaksi ryhtyy. Lisäksi sähkölaskussa maksetaan sähkönsiirrosta, jonka hinnalle on lakisääteisesti asetettu suurin mahdollinen tuotto ja joka on siksi kaikille samalla alueella asuville tai toimiville sama. Sähkölaskun loppuosa koostuu veroista. Tarjonta: kaikki liittyy kaikkeen Millä perusteella sähköntuottajat sitten piirtävät käyränsä tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille? Sähkönhinnan kehitykseen Pohjoismaissa vaikuttaa kolme asiaa ylitse muiden: vesivarastojen runsaus, sähköntuotantomuoto sekä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinta. Vesi- ja tuulivoima ovat sähköntuotantomuodoista käyttökustannuksiltaan edullisimpia, heti niiden perässä tulee ydinvoima ja sitten vastapaine-, 8 FORTE 1/2007

9 Loppujen lopuksi sähkönhinnassa on kyse kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Hinnalla millä hyvänsä? Pohjoismaissa sähkönhintaan vaikuttavat vesivarastot, tuotantomuodot sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden kustannukset mutta myös ostaja. FORTE 1/2007 9

10 hiililauhde-, öljylauhde- ja kaasuturbiinivoima. Suomessa näitä tuotantomuotoja käytetään melko tasaisesti, mutta Norjan sähköntuotanto perustuu lähes sataprosenttisesti vesivoimaan, ja Ruotsissakin sähköntuotannon osuudet ovat jakautuneet puoliksi vesivoiman ja ydinvoiman kesken. Yhteenlaskettuna Pohjoismaissa kulutetaan sähköä noin 400 terawattituntia vuodessa, ja siitä noin puolet on peräisin vesivoimasta. Huonon vesivuoden osuessa kohdalle Pohjoismaissa on käytettävä enemmän hiilivoimaa tai lisättävä tuontia, jolloin sähköntuotannon kustannukset nousevat. Vuonna 2005 käynnistynyt päästökauppa toi hiilivoimalle vielä lisäkustannuksen ja on jatkossakin yksi tuotantomuotojen valintaan vaikuttava tekijä (lue lisää sivulta 15). Polttoaineista puolestaan kivihiilen hinta on ollut viime vuodet vakaa, vaikka historiallisesti nykytaso onkin korkea. Sen sijaan öljyn hinta on noussut pitkällä aikavälillä rajusti siitäkin huolimatta, että viime aikoina se on palannut kahden vuoden takaisiin lukemiin. Öljyn myötä nousee myös maakaasun hinta, ja päästökauppa taas kiihdyttää hiilituotannon vaihtamista kaasutuotannoksi. Markkinaperiaatteen mukaan sähköntuottajat ajavat aina ensin käyttökustannuksiltaan halvimpia tuotantomuotoja ja kalliimpia otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Kallein käyttöön otettu tuotantomuoto määrittää hinnan, jolla tuottajat ovat valmiita tarjoamaan sähköä Nord Pooliin. Vesivoimalla on tässä kuviossa erityinen asema säätöominaisuuksiensa vuoksi. Varsinkin Norjassa vettä pystytään varastoimaan jopa vuodeksi eteenpäin, minkä ansiosta tuottaja voi arvioida, milloin on paras aika käyttää varastossa oleva vesi sähköntuotantoon. Kun vettä voidaan säädellä tarpeen mukaan, se voidaan myös hinnoitella vaihtoehtoisen kalleimman tuotantomuodon perusteella. Juuri vesivoiman säädettävyys pienentää sähkön hintaeroja yöllä ja päivällä sekä kesällä ja talvella. Kun ilma on lämmin, sähköä kuluu vähemmän. Myös kulutustottumukset vaikuttavat kysyntään. lutuksen ennustetaan kasvavan noin prosentin vuosivauhdilla; kuluttavathan plasma-tv:t enemmän sähköä kuin kuvaputkitelevisiot ja kylpyhuoneen mukavuuslattialämmityskin lämpiää yhä useammin sähköllä. Kärjistetysti sanottuna sähkönkulutuksen voisi kääntää laskuun vain taloudellisen tilanteen muuttuminen huonommaksi, jolloin teollisuus vähentäisi kierroksiaan. Esimerkiksi kun Suomen paperiteollisuudessa oli seisokki kesällä 2005, tarvittiin sähköntuotantoa automaattisesti tavallista vähem Kysyntä: lämpötiloista kiinni Lyhyellä aikavälillä Nord Pooliin toimitettaviin kysyntäkäyriin siihen, kuinka paljon sähköä halutaan minäkin päivänä ja tuntina ostaa vaikuttaa ylivoimaisesti eniten lämpötila. Kun ilma on lämmin, sähköä kuluu yksinkertaisesti vähemmän. Sähkön pidemmän aikavälin kysyntä riippuu ihmisten kulutustottumuksista. Vaikka sähköä käytetään yhä järkevämmin, kumän. Teollisuus voi myös säädellä sähkönkysyntää pysäyttämällä hetkellisesti osan prosesseistaan, jos sähkön tukkuhinta uhkaa kivuta korkealle. Sähkönhinta vuonna 2017? Tällä hetkellä Pohjoismaissa on sähköntuotantoa saman verran kuin kulutusta. Uusia investointeja kuitenkin tarvitaan, sillä kymmenen vuoden sisällä vanhaa kapasiteettia aletaan poistaa ja kulutus jatkaa oletettavasti kasvuaan. Siispä kysymys kuuluu: mitä sähkö tulevaisuudessa maksaa? Nykyisissä laskelmissa ydinvoima on arvioitu edullisimmaksi tuotantomuodoksi, sillä vaikka laitoksen rakennuskustannus on iso, uraani maksaa vähemmän kuin kivihiili, maakaasu tai öljy. Ydinvoiman tulevaisuuden hinnaksi on ennustettu noin 45 euroa per MWh. Vesi- ja tuulivoiman hinta voi edullisimmillaan olla samaa luokkaa, mutta niiden kohdalla sijainti ratkaisee. Lisäksi vesivoiman lisäämiseksi pitäisi koskien luonnonsuojelumääräyksiä purkaa. Vesivoiman ansiosta sähkö on Pohjoismaissa ollut edullisempaa kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, jossa suuri osa sähköstä tuotetaan kivihiilellä ja maakaasulla. Kun eurooppalaiset sähkömarkkinat yhdentyvät, tuonti ja vienti lisääntyvät ja alueiden hintatasot lähenevät toisiaan. Hinta tasoittuu länsimaissa jo pelkästään sen takia, että ydinvoimalaitoksen rakentaminen maksaa kaikkialla yhtä paljon. Vanhojen voimalaitosten purku ja uusien investointien tarve on ajankohtainen myös Venäjällä, jota on pidetty sähkönhintapalapelin villinä korttina. Ja vaikka aiemmin Venäjällä on ollut ylen määrin tuotantokapasiteettia, maan talouden kasvaessa sähkön kysyntä kasvaa sielläkin merkittävästi. Eikä kyse ole lopulta sen kummemmasta kuin kysynnän ja tarjonnan laista. 10 FORTE 1/2007

11 Sähköä Fortumin vähittäismyyntihinnat perustuvat aina tukkuhintoihin. TEKSTI: TIIA TERONEN SALKKUUN Fortum ostaa kaiken myymänsä sähkön pohjoismaisesta sähköpörssistä, Nord Poolista. Kun vähittäismyyjä ostaa tukkusähköä sähköpörssistä, se ostaa ns. johdannaisia eli suojaa samalla hintaa tuleviksi viikoiksi, kuukausiksi ja vuosiksi eteenpäin. Otamme siis riskiä asiakkaan puolesta, Fortum Marketsin johtaja Erkki Kari-Koskinen sanoo. Sähkön vähittäismyyntihinta eli se, mitä kuluttaja sähkönkäytöstään maksaa, pohjautuu aina tukkuhintoihin, mutta asiakas voi itse valita, millä tavalla. Fortum tarjoaa pienasiakkailleen kolmea eri tyyppistä sähkösopimusta, joiden perustana ovat asiakkaiden erilaiset tarpeet. Fortum Kesto on jatkuvasti voimassa oleva sopimus, Fortum Takuu on määräaikainen ja kiinteähintainen sopimus vuodeksi tai kahdeksi, ja Fortum Tarkka on suoraa pörssisähköä, jossa asiakas kirjaimellisesti maksaa sähköstään saman hinnan kuin pörssissä on noteerattu. Keston ja Takuun ero on siinä, että määräaikaisessa Takuu-sopimuksessa hinta ei kesken sopimuskauden nouse. Fortum Takuu tuo varmuutta lompakolle. Toisaalta Fortum Kesto on Norppasähköä eli uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Perinteisesti sähkösopimukset on valittu pitkälti hinnan perusteella, mutta Norppa-merkistä on tulossa yhä tärkeämpi valintakriteeri, kun Pohjoismaissa talvet lämpenevät ja etelässäkin tulvii, vaikka pitäisi olla kuivaa. Vesivoimalla tuotettu sähkö ei lisää ympäristörasitusta. Kaiken kaikkiaan sähkösopimuksen valinta on kuin asuntolainan koroista päättämistä: ottaako vaihtuva- vai kiinteäkorkoinen laina, Kari-Koskinen tuumaa. Myös salkunhallintapalvelua kaupan Yritysasiakkaat eivät osta Fortumilta samalla tavalla sähköä kuin yksityisasiakkaat. He ostavat salkunhallintapalvelua. Tarjoamme yrityksille suoran pääsyn tukkumarkkinoille ja autamme minimoimaan hintariskit ajoittamalla ostot oikein. Erityisesti isoille yrityksille sähkö on paitsi merkittävä tuotantotekijä, myös mer Mikä mikin on? Balance suuren asiakkaan edut keskisuurelle Fortum Balance Plus -sähkösopimuksessa sähkönhinta perustuu Nord Poolissa kilpailutettuun, ajantasaiseen hintaan, mutta ei kuitenkaan niin ajantasaiseen, että SPOT-hintojen jyrkimmät hintaheilahtelut näkyisivät laskussa. Sähkönhankinta pilkotaan pieniin osiin ja kukin erä hinnoitellaan hyvissä ajoin etukäteen useana eri ajankohtana. Hajauttaminen vakauttaa sähkön hinnan pitkällä aikavälillä ja samalla vältetään suurimmat ajoitusriskit. Smart joustavasti hajautettua hankintaa Yritys, joka käyttää todella paljon sähköä ja jonka tulokseen sähkön hinnalla on merkittävä vaikutus, voi Fortum Smart -asiakkaana hajauttaa sähkönhankinnan oman hankintastrategiansa mukaisesti. Yritykselle nimetään oma salkunhoitaja, joka seuraa sähkösalkun tilaa, tekee hankintaehdotuksia ja myös toteuttaa suojauskaupat. Pro kädenojennus todellisille ammattilaisille Fortum Pro on enemmän kuin sähkösopimus: se on riskienhallinnan palvelukonsepti, jolla suojataan paitsi sähkön, myös kaasun ja öljyn hintoja. Lisäksi konseptiin voidaan sisällyttää päästökauppaan liittyvien riskien hallinta. Pro-asiakkaalle, joka on yleensä energiaintensiivinen prosessiteollisuus tai sähkön jälleenmyyjä, tarjotaan markkinainformaatiota jopa vuorokausitasolla. FORTE 1/

12 ASIAKKAAN ÄÄNI kittävä hintatekijä, Kari-Koskinen kertoo. Niin iso Fortum Pro -asiakas kuin pienemmät Smart- ja Balance-asiakkaat saavat Fortumilta oman salkunhoitajan, joka toteuttaa ostoja asiakkaan antamien valtuuksien ja valitun politiikan mukaan. Salkunhallinta muistuttaa investointipankin toimintaa. Tavoitteena on, että asiakkaat pääsevät hyötymään hinnanvaihteluista. Menoa ja Mitä marraskuussa tapahtui? Fortumin hinnat ovat kilpailijoihin verrattuna keskitasoa. Jos vertailuryhmäksi otetaan ainoastaan ne yritykset, jotka myyvät Fortumin tavoin sähköä valtakunnallisesti eivätkä vain omalla alueellaan, yhtiön vähittäismyyntihinnat painuvat selvästi keskitason edullisemmalle puolelle. Kuiva kesä ja sateeton syksy kuitenkin nostivat sähkönhintaa tukkumarkkinoilla, mikä puolestaan lisäsi Fortumin paineita tarkistaa omaa hintatasoaan. Ajoitus osoittautui suoraan sanottuna huonoksi, Kari-Koskinen muistelee nyt yhtiön marraskuista päätöstä korottaa sähkön vähittäismyyntihintoja Suomessa. Päätös, joka oli kuin käytännön esimerkki Murphyn laista, aiheutti välittömästi mediakohun, ja pian Fortum ilmoitti peruuttavansa korotukset miksi? Kun olimme ilmoittaneet korotuksista, sähkönhinta kääntyi tukkumarkkinoilla laskuun. Siinä oli jo riittävästi syytä, mutta asiakaspalaute vaikutti yhtä lailla. Saimme paljon suoraa palautetta. Asiakkaiden kuunteleminen myös kannatti. Kun vuoden 2006 tulos julkistettiin tammikuussa, yhtiön asiakastaseen kerrottiin olevan positiivinen toista vuotta peräkkäin: asiakkaita oli kohusta huolimatta saatu enemmän kuin menetetty. Sopivan viileitä vesielämyksiä Askimin kunta Norjassa on kylpyläkaupunkien pioneeri. Ensimmäinen kylpylä perustettiin alueelle 75 vuotta sitten, ja nyt paikalla toimii uusi, uljas vuonna 2000 perustettu Østfoldbadet, jossa asiakkaat voivat uida tai nauttia muista vesipuiston palveluista. Vesipuisto kattaa neliömetrin alueen, josta vesialueet vievät 700 neliötä. Kylmimmässä altaassa asiakkaat vilvoittelevat talvisin +4,5 celsiusasteessa, mutta muut altaat hemmottelevat kävijöitä maksimissaan reilun 30 asteen lämmöllä. Mukaan mahtuu myös 38-asteinen poreallas. David Koht-Norbye on vastannut vesipuiston toiminnasta sen perustamisesta lähtien ja seuraa tiiviisti energian kulutusta yrityksessä. Sähkönkulutus on kaikkiaan noin prosenttia kokonaiskuluista vuositasolla, noin 3,4 gigawattituntia, joka vastaa 170 kerrostaloasunnon vuosikulutusta. Østfoldbadet ostaa vuosittain energiaa noin eurolla. Lämmön osuus on 60 prosenttia ja sähkön 40 prosenttia. Koska energiaa tarvitaan paljon enemmän kuin esimerkiksi päiväkodissa, olemme myös erittäin kriittisiä sähkön ja lämmön hinnan ja jakeluhäiriöiden suhteen: meille pienikin katkos aiheuttaa isoja ongelmia asiakaspalvelussa, painottaa Koht-Norbye. Ongelmat liittyvät enimmäkseen kosteustasapainoon, lämmitykseen ja ilmastointiin sekä tietenkin vesilaitteiden toimintaan. Vesipuistoalalle on Norjassa tulijoita ja oppia haetaan Østfoldbadetista, joka neuvoo halukkaille, miten vesipuisto ja kylpylä voidaan toteuttaa tehokkaasti ja miten saada asiakkaat viihtymään. TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVAT: TOMI PARKKONEN 12 FORTE 1/2007

13 meininkiä Mitä maksavat energiasta norjalainen vesipuisto, suomalainen päiväkoti ja puolalainen asunto-osuuskunta? TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVA: Østfoldbadet Leikki ja laulu tarvitsevat energiaa Albatross Daycare on vuonna 1998 perustettu, Espoon Leppävaarassa toimiva yksityinen englanninkielinen päiväkoti, joka tarjoaa päivittäin lähes 60 lapselle koko- tai osapäivähoitopaikan. Lapset edustavat noin kymmentä eri kulttuuria, ja ikäjakauma on 3-vuotiaista esikouluikäisiin. Lapsia kasvatetaan suomalaisittain, mutta kaikkien työkieli on englanti. Päiväkodin perustaja ja toimitusjohtaja Eija Rolamo kertoo yrityksen seuraavan sähkön käyttöä ja kustannuksia vuositasolla tarkasti. Sähkökustannukset ovat noin 1,4 prosenttia eli euroa liiketoiminnan muista kuluista. Määrä on kasvanut 0,1 prosenttia kolmen vuoden sisällä. Kasvu on todella pientä ja johtunee tietokoneen käyttöönotosta opetustarkoitukseen sekä tietenkin sähkön hinnan muutoksista, Rolamo toteaa. Albatross ostaa sähkön Fortumilta, lämmityskulut on huomioitu vuokrassa. Sähköllä käyvät valaistuksen lisäksi myös pesukone, astianpesukone, toimistotekniikka, vaatteiden kuivauskaapit ja ilmastointi. Terveysvaatimusten mukainen oma ilmastointi takaa hengitysilman puhtauden ja raikkauden, eivätkä bakteerit pääse kiertämään päiväkotiin rakennuksen muista tiloista ilmastoinnin kautta. Sähkö on kuitenkin vain pieni osa kokonaiskuluistamme, joista suurin osa menee ammattitaitoisen henkilökunnan palkkoihin; laadusta ei voi tinkiä, kun kyse on lapsista. Mutta silti säästötoimenpiteitäkin tehdään: tiskikoneen vaihtaminen tavalliseen isoon kotikonemalliin tiputti sähkönkulutusta reilusti noin viisi vuotta sitten. Muutos tehtiin, koska isot teollisuustiskikoneet kuluttavat enemmän sähköä kuin tavalliset kotikoneet stand-by-tilassa. Sähkö on olennainen osa liiketoimintaamme, ilman sitä emme voi toimia tavoitteidemme ja lain määreiden mukaan. Jos hinta lähtisi kovasti nousemaan, joutuisimme ennen pitkää siirtämään korotuksen omiin hintoihimme, Rolamo painottaa. FORTE 1/

14 ASIAKKAAN ÄÄNI Ei enää lämpöä harakoille Puolalainen asunto-osuuskunta taistelee sähkön hukkakulutusta vastaan kiinteistön perusparannustöillä. Osuuskunnan johtoryhmän vetäjä, johtaja El bieta Krzan, on päämäärätietoisesti lähtenyt järkeistämään sähkön kulutusta vuonna 1958 rakennetun kiinteistön rakenteiden kunnostuksilla. Asiantuntijoiden tekemän lämpövirtausten seurannan yhteydessä löydettiin parannettavaa mm. seinien eristyksissä ja ikkunapuitteissa, joiden korjaamisen jälkeen ostettu lämpö on pysynyt tiiviisti rakennusten sisätiloissa. Kaukolämmön kulutukseen tämä toi noin 35 prosentin säästön. Toki kunnostustyöt ovat tarpeellisia myös siksi, että haluamme ylläpitää osuuskunnan asuntojen kuntoa ja estää kosteusvaurioita, Krzan kertoo. Asunto-osuuskunnan omistamia kiinteistöjä sijaitsee Länsi-Puolassa. Yhteensä asuntoon, joiden kokonaispinta-ala on neliömetriä, ostetaan sähköä kolmelta eri toimittajalta, joista suurin on Fortum DZT, Wałbrzych. Fortum toimittaa lämmityksen 80 prosentille koko osuuskunnan alueesta. Lämmityskustannusten keskiarvo osuuskunnassa on tänä päivänä noin 0,70 euroa/m2, joka vastaa vuositasolla esimerkiksi 60 neliön asunnossa asuvan kolmen hengen perheen keskuslämmitys- ja kuumavesikuluja (514 euroa ja 257 euroa), kun he käyttävät kuukaudessa kuusi kuutiota vettä. Energian kuukausittainen keskiarvokulutus Puolassa on 265 euroa henkilöä kohti. Se vastaa noin 13,5 prosenttia puolalaisen keskivertotuloista. Vaikka toisille kuluttajille lämmityksen hinta voi olla korkea, on se silti tarpeellinen osa jokapäiväistä elämää. Siksi on hyvä, jos voimme pienentää kulutusta ja sitä kautta kustannuksia kartoittamalla kiinteistöissä olevia ongelmia ja poistamalla ne, sanoo Krzan. TEKSTI: TIIA TERONEN Yhdessä, erillään Euroopan unioni on 1990-luvun loppupuolelta saakka tehnyt töitä toimivien sähkön sisämarkkinoiden eteen. Eräs keskeisimmistä vaatimuksista on, että suuret yhtiöt eivät enää saa harjoittaa sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä eikä esimerkiksi verkkoyhtiön johdolla ole asiaa tuotanto- tai myyntiyhtiöiden johtoryhmiin tai päinvastoin. Tavoite on eriyttää monopolibisnekseksi luonnehdittu sähkönsiirto ja -jakelu sähkön tuotannosta ja myynnistä, jotka ovat vapaasti kilpailtuja liiketoimintoja. Käytännössä eriyttäminen tarkoittaa sitä, ettei verkkoyhtiö saa suosia myyntiyhtiötä, vaikka ne olisivatkin samassa omistuksessa. Eli Fortumin omistamassa verkossa kilpailijoiden sähkö kulkee aivan samalla hinnalla kuin Fortumin myymä energia, liiketoimintojen eriyttämisestä vastaava projektipäällikkö Joni Brunnsberg Fortumin sähkönsiirtoyksiköstä kiteyttää. Fortumilla sähkönsiirto (sisältää sekä alue- että jakeluverkon) sekä sähköntuotanto ja -myynti ovat toimineet juridisesti erillisissä yhtiöissä ja organisaatioissa jo pitkään. Viime aikoina on keskitytty henkilöstön erityisesti asiakaspalvelijoiden koulutukseen ja ylipäätään EU:n edellyttämän ns. toiminnallisen eriyttämisohjelman läpiviemiseen. Fortumin sähkön siirto- ja myyntiasiakkaita palvellaan edelleen samalta luukulta, mutta esimerkiksi jakeluasiakkaille ei ole sallittua markkinoida Fortumin energiapalveluita kertomatta myös muista vaihtoehdoista. Suuret yhtiöt eivät saa harjoittaa sähkön siirtoa eivätkä jakelua samassa yhtiössä kuin sähkön tuotantoa ja myyntiä. Asiakkaan näkökulmasta eriyttäminen voi tuntua hieman keinotekoiselta ja kaikkea muuta kuin asiakaslähtöiseltä. Brunnsberg kuitenkin muistuttaa, että eriyttäminen edistää kilpailua, mikä on pitkällä aikavälillä myös asiakkaan ja kaikkien toimijoiden etu. Meidän mielestämme toiminnallinen eriyttäminen on avain sähkömarkkinoiden toiminnan parantamiseen, Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen toteaa. Sähkön jakelu- ja aluesiirtoverkkojen lisäksi EU:n eriyttämisvaatimukset koskevat päävoimansiirto- eli kantaverkkoja, joista Suomessa vastaa Fingrid ja Ruotsissa Svenska Kraftnät. Euroopan komissio on todennut, että Pohjoismaissa kantaverkkojen omistus on jo eriytetty, mutta monissa Keski-Euroopan maissa on Hyvärisen mukaan vielä tekemistä: esimerkiksi Saksassa toimii neljä kantaverkkoyhtiötä. Mutta olisi Pohjoismaissakin vielä petrattavaa. Fortumin tavoitteena on, että kantaverkkopuolelle löytyisi pohjoismainen ratkaisu, joko yksi yhteinen kantaverkkoyhtiö tai ainakin riippumaton kantaverkkojen operoinnista, ylläpidosta ja kehityksestä huolehtiva riippumaton järjestelmävastaava. 14 FORTE 1/2007

15 TEKSTI: AULI PACKALÉN KUVA: TOMI PARKKONEN Ilmastonmuutos näkyy jo sähkölaskussa Pajunkissoja joulupöydässä, surffausta Suomenlahdella tammikuussa, hirmumyrskyjä Etelä-Ruotsissa Viime kuukausien aikana olemme Pohjolassakin saaneet esimakua ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Vaikka lopputalvesta saimmekin nauttia kirpeästä pakkasesta ja lumesta, oli sää tammikuuhun asti kaikkea muuta kuin tavanomainen. Kun samaan aikaan on uutisoitu näyttävästi isoista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista varoittavista energia- ja talousraporteista, moni Matti Meikäläinen on valaistunut: maapallo on vaarassa. Ilmastotietoisuus on selvästi lisääntynyt, ympäristöpäällikkö ja ilmastokysymykseen perehtynyt asiantuntija Kari Kankaanpää Fortumista vahvistaa. Samalla päästökauppa yhtenä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävänä keinona herättää eri puolilla maailmaa kasvavaa kiinnostusta ja saa yhä enemmän kannatusta. Vaikka Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on kärsinyt alkukankeudesta, mekanismi sinänsä on havaittu hyväksi: Jos päästät ilmakehään hiilidioksidia enemmän kuin kiintiösi sallii, ostat päästöoikeuksia lisää markkinahintaan. Se, että ilmaan päästetyllä hiilidioksiditonnilla on hinta, tekee esimerkiksi energian tuottamisesta kivihiilellä kannattamattomampaa ja kannustaa välttämään sitä ja muita kasvihuonekaasuja aiheuttavia polttoaineita. Toisaalta investoinnit uusiutuviin ja hiilidioksidivapaisiin tuotantomuotoihin alkavat houkuttaa. Poukkoileva hiilidioksiditonnin hinta On selvää, että päästökaupalla ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisellä on vaikutus yritysten ja kuluttajien maksamaan sähkön hintaan. Päästöoikeuden hinnan läpimeno sähkön hintaan ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Meneillään olevalla päästökauppakaudella päästöoikeuksien hankintakustannukset ovat eri selvitysten mukaan siirtyneet sähkön hintoihin prosenttisesti, Kari Kankaanpää sanoo ja viittaa mm. Nordic Energy Perspectives -projektissa tehtyyn selvitykseen. Vuoden 2007 alussa EU:n päästöoikeuden hinta on ollut alle viiden euron, kun korkeimmillaan se on käynyt noin 30 eurossa meneillään olevan kolmevuotisen päästökauppakauden aikana. Kankaanpään mielestä yksi suurimpia syitä hintojen poukkoiluun on läpinäkyvyyden puute. Hän heittääkin pallon EU:n ja myös markkinoilla toimivien yritysten suuntaan ja vaatii markkinainformaation lisäämistä ja mm. tiheämpää päästöraportointia. Nyt päästötaseet julkistetaan kerran vuodessa, mikä voi aiheuttaa yllätyksiä. Päästöoikeuksien tämänhetkinen alhainen hinta johtuu siitä, että päästökaupan piirissä olevilla toimijoilla Fortum on ottanut ilmastoasioihin ja päästökauppaan selvän kannan: Ilmastonmuutos vaatii pitkän aikavälin globaalin ratkaisun, jonka tuloksena on vuoden 2012 jälkeen maailmanlaajuinen päästökauppamarkkina. Päästöjä aiheuttavien toimijoiden välillä on päästävä tasapuoliseen taakanjakoon. Energianhintojen tulee heijastaa päästövähennysten kustannuksia. Päästökauppajärjestelmät ovat ensisijaisia instrumentteja. Asteittain on siirryttävä globaaliin päästökauppaan ja päästöoikeuksien maksulliseen alkujakoon. on käyttämättömiä päästöoikeuksia odotettua enemmän. Tässä vaiheessa on varmaa, että seuraavan ns. Kioto-kauden ( ) päästöoikeuksien jaossa EU vetää selvästi tiukempaa linjaa, jotta unionin päästövähennystavoitteet täyttyvät. Päästöoikeuksien markkinoille pyritään luomaan todellista niukkuutta, mikä näkyy myös Kioto-kauden päästöoikeuksien futuurihinnoissa. Ympäristöpäällikkö Kari Kankaanpää tietää, mistä suunnasta ilmastokysymysasioissa tuulee. Räntäsade tammikuussa paukkupakkasten sijaan on omiaan herättämään ilmastotietoisuutta laajemminkin. FORTE 1/

16 TEKSTI: KIRSI PALOHEIMO KUVAT: TOPI SAARI, JAKKE NIKKARINEN Vaikka EU on ollut olemassa jo pitkään, ei sillä ole ollut omaa yhtenäistä energiapolitiikkaa. Jokainen jäsenmaa on vastannut itsenäisesti oman maansa energian tuotannosta sekä tehnyt energiaan liittyvät päätökset kansallisella tasolla. Energiapolitiikan puuttuessa EU on ottanut toimivaltaa muuta kautta. Direktiivit sähkön ja maakaasun sisämarkkinoista antavat puitteet jäsenmaiden toiminnalle. Alun perin vuonna 1996 hyväksyttyjä direktiivejä uusittiin 2003, ja ne asettavat tavoitteeksi yhtenäiset EU:n energiasisämarkkinat. Sisämarkkinoiden kehityshän on EU:n ydintä ja todellisuutta jo monien tuotteiden ja palveluiden osalta. Toinen alue, jolla EU:lla on toimivaltaa ja vaikutusta energiaan, on ympäristöpolitiikka. EU:n päästökauppadirektiivi ja uusiutuvien energialähteiden tukeminen ovat esimerkkejä tästä. Markkinoiden yhdentyessä on havahduttu siihen, että erilaisilla kansallisilla energiapolitiikoilla on laajempia, maan rajat ylittäviä vaikutuksia. Lisäksi huoli ympäristöstä ja energian toimitusvarmuudesta sekä halu ratkaista näitä ongelmia tehokkaasti ovat lisänneet yhdessä tekemisen halua myös energiapolitiikan alueella. Sähkö on sidottu aikaan ja paikkaan Yksi syy siihen, että on ollut vaikea edes ajatella mahdollista yhteistä energiapolitiikkaa EU:n jäsenmaiden välillä, on se, että kansalliset markkinat ovat poikenneet niin paljon toisistaan jo luonnonvarojen antamien edellytystenkin suhteen. Eri maissa halutaan tukea oman maan näkökulmasta tavoitteiltaan parasta energiamuotoa, eikä kokonaisuutta nähdä koko Euroopan energia-asiat järjestykse Tammikuussa 2007 julkistetussa unionin jäsenmaiden yhteisessä energiastrategiassa on jämäkkä sävy. Euroopan kannalta. Rajat ylittävää siirtokapasiteettia ei tahdo syntyä, koska paikallisilla viranomaisilla on etusijalla oman maan sähkömarkkinoiden kehittäminen. Hyvänä esimerkkinä on Saksa, joka panostaa tuulivoimaan, vaikka osittain Euroopan vuoristojen keskellä sijaitsevana maana se ei ole luontaisin alueellinen vaihtoehto tuulivoiman tuotantoon. Samoin Saksan päätöksellä luopua kokonaan ydinvoimasta on vaikutusta koko Eurooppaan. Kaasukriisi vauhdittajana Uuden energiastrategian myötä EU haluaa olla yhä vahvemmin mukana energiapoliittisessa kehityksessä. Perusedellytyksenä nähdään yhtenäisten Euroopan-laajuisten energiamarkkinoiden luominen jo sovitun mukaisesti. Varsinaisen startin yhteiselle energiastrategialle antoi vuoden 2006 Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukriisi. EU:n komissio tarttui tilaisuuteen ja valmisteli hyvin nopeassa tahdissa Vihreän kirjan, jossa hahmotellaan, millaisia asioita EU:n energiapolitiikka voisi sisältää. Tammikuussa 2007 unionin jäsenmaiden yhteinen energiastrategia viimein julkistettiin, ja sävy on heti jämäkkä: ilmastonmuutos on tosiasia, ja siihen pitää reagoida heti. Strategia sisältää pitkän tähtäimen näkemyksen ja tavoitteet tehokkaasta ja yhtenäisestä energiapolitiikasta sekä viitekehyksen toimenpiteistä, joilla tähän päästään. Keskeisimpinä aiheina ovat energiatuotannon turvallisuus ja toimitusvarmuus, joiden kustannuksia ja negatiivisia kilpailukykyvaikutuksia pyritään minimoimaan 16 FORTE 1/2007

17 en EU tukee uusiutuvien energialähteiden käyttöä. parantamalla energiamarkkinoiden toimintaa eli luomalla toimivat EU:n energiasisämarkkinat. Juuri näistä syistä EU puhuu myös ydinenergiasta myönteisemmin kuin koskaan. Päästökauppadirektiivistä tehdään kuluvan vuoden aikana uusi ehdotus, joka tähtää entistä tiukempaan hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, päästökauppajärjestelmän toimivuuden parantamiseen ja mm. päästöjen avoimempaan raportointiin. Kaikki yhteisen edun puolesta EU:n laajuisiin energiasisämarkkinoihin pyritään alueellisten, kuten esimerkiksi pohjoismaisten, sähkömarkkinoiden kautta, ja sen jälkeen yhdistämällä nämä alueelliset markkinat yhteiseksi Euroopan markkina-alueeksi. Tämä vaatii kuitenkin, että kansalliset ja alueelliset markkinat noudattavat ja soveltavat EU:n direktiivejä; komissio on aloittanut oikeusprosessin 16 jäsenmaata vastaan vuoden 2003 energiasisämarkkinadirektiivien puutteellisesta toimeenpanosta. Tärkeää on saada jäsenmaat toimimaan pitkäjänteisesti yhteisen edun puolesta lyhytnäköisen kansallisen edun sijasta. Jokaisella jäsenmaalla on omaa energiaosaamista, jota voitaisiin hyödyntää EU:n laajuisesti. Mutta vielä on matkaa siihen, että Pohjoismaissa voitaisiin ostaa kesämökille sähköä Italiasta, tai ehkä pikemminkin päinvastoin... Näkymätön mies Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen painiskelee eurooppalaisittain kiperän aiheen, energian, kanssa. Hän on yhteydessä Euroopan unionin sisämarkkinoista päättäviin ja sisämarkkinoita kehittäviin henkilöihin EU:n organisaation eri tasoilla lähes päivittäin. Yhteydenpidon tärkeimpiä tavoitteita on saada tietoa EU:n energian sisämarkkinoiden kehityksestä ja nimenomaan niihin liittyvistä hankkeista ja päätöksistä strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi, Hyvärinen kertoo. Työ on luonteeltaan taustatyötä, jossa Hyvärinen pitää lankoja käsissään esiripun takana. Toisaalta myös vien tietoa EU:n suuntaan: mitä tavoitteita ja mielipiteitä Fortumilla on energiapoliittisista asioista. Tehtävässä onnistumisen kannalta Hyvärinen pitää olennaisina poliittisten ja lainsäädännöllisten prosessien hallintaa: on tiedettävä, mitä tapahtuu, milloin tapahtuu sekä missä ja milloin voi asioihin vaikuttaa. Siksi kokemus EU:sta onkin paikallaan. Kuusi vuotta Brysselissä on opettanut, miten prosessit etenevät, ja vuosien varrella myös yhteysverkosto sekä EU:n asiantuntijoiden että muiden yhteistyökumppanien kanssa on kasvanut. Työ on pitkäjänteistä, mutta vaatii silti päivittäistä yhteydenpitoa, koska kiinnostuksen kohteena olevat asiat kehittyvät jatkuvasti. Ajan tasalla on pysyttävä, varsinkin nyt, kun energia on vallitsevin puheenaihe. Käsiteltävät asiat ovat isoja, ja joskus työ saattaa palkita tekijänsä siten, että myös oma sormenjälki näkyy tuloksissa. Varsinaiset päätökset tehdään kuitenkin komissiossa ja parlamentissa, jotka kantavat niistä vastuun. EU:n tasolla toimivan yrityksen edustajan tulee toimia taustalla, mutta asiantuntijan roolissa, painottaa Hyvärinen lopuksi. EU:n energiastrategian pääkohdat Ilmastonmuutoksen hillintä ja CO 2 -päästöjen rajoittaminen vaikka yksipuolisin toimin Yhtenäisyys energia-asioissa EU:n sisällä ja EU:sta ulospäin energiantuottajien suuntaan EU:n alueesta energiatehokkaampi vuoteen 2020 mennessä Energiantoimitusten varmistaminen myös kriisitilanteissa ja riippumattomuus tuontienergiasta Vähän tai ei ollenkaan hiiltä sisältävien energialähteiden tutkimiseen ja kehittämiseen pitää investoida enemmän Uusiutuvien energiavarojen osuutta nostettava viidennekseen Sähkö- ja kaasumarkkinoiden EU-laajuisen sisämarkkinan toimeenpano FORTE 1/

18 ASIAKKAAN ÄÄNI Ruotsissa ei ole enää enempää panimoita, joita voisimme hankkia. Olemme etsineet kiinnostavia kohteita myös ulkomailta, mutta vielä emme ole löytäneet sopivaa. Niinpä investoimme uusiin, entistä tehokkaampiin koneisiin voidaksemme lisätä tuotantoa, Peter Bronsman sanoo. olueen Hyvään tarvitaan hyppysellinen onnea Menestysreseptimme ei ole salaisuus. On vain paiskittava lujasti töitä, keksittävä hyvä liikeidea ja löydettävä erinomainen henkilöstö. Ja tietysti tarvitaan myös hyppysellinen onnea, Kopparbergs Bryggeri AB -panimokonsernin toimitusjohtaja Peter Bronsman sanoo. 18 FORTE 1/2007

19 TEKSTI: WESA LEHTO KUVAT: DAN LINDBERG Nykyisen Kopparbergin panimokonsernin ytimen muodostaa perinteinen Kopparbergs Bryggeri, jonka joukko panimotyöläisiä perusti vuonna 1882 Bergslageniin. Se, miten Peter Bronsmanista ja hänen veljestään Dan-Andersista tuli panimonomistajia vuonna 1994, on silkkaa sattumaa. Joulun ja uuden vuoden välissä 1993 selasin panimoalan julkaisua Bryggeritidningeniä ja näin ilmoituksen, jossa Kopparberg Bryggerin kerrottiin olevan myytävänä. Innostuin heti, soitin myyntiä hoitaneeseen pankkiin ja varasin ajan näyttöä varten, Peter Bronsman kertoo. Alku aina vaikeaa Alku oli kaikkea muuta kuin helppo. Yhtiö toi ensimmäisen erikoisvahvan oluensa markkinoille Tukholman olutfestivaaleilla lokakuussa 1994, mutta heti seuraavana vuonna tapahtui katastrofi: panimo ja kaikki olutta täynnä olleet säiliöt paloivat. Sellaista sattuu. Oli vain aloitettava uudelleen alusta, Peter Bronsman kuittaa tapahtuneen. Panimo kunnostettiin nopeasti ja tuotanto pääsi taas vauhtiin. Toiminta sai rivakan alun, kun ensimmäisen vuoden liikevaihto kipusi 36 miljoonaan Ruotsin kruunuun eli reiluun neljään miljoonaan euroon. Opimme, että tuotekehitys, uudenlainen ajattelu ja niche-tuotteet ovat avain menestykseen tällä alalla. Olimme ensimmäisiä panimoita, jotka ottivat valikoimiinsa erikoisvahvan oluen 7,5 %:n Special Brewn. Huomasimme myös toisen markkinaraon: aloimme valmistaa erikoisvahvoja Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain panimo! tissa eniten. Myös siiderit ovat suosittuja. Omena- ja päärynäsiideriä valmistetaan vuosittain yhteensä 35 miljoonaa litraa, ja Suomi on yksi suurimmista vientimarkkinoista. Viemme Suomeen noin kahdeksan miljoonaa litraa siideriä vuodessa. Ensimmäinen vientikohteemme oli Kreikka, jossa lomailevat pohjoismaalaiset ovat iso asiakasryhmä. Sittemmin vienti on kasvanut voimakkaasti; nyt tuotteitamme myydään 36 maassa, Peter Bronsman sanoo. Kopparberg aikoo jatkaa kasvua ennen kaikkea tehostamalla tuotantoaan. Tavoitteenamme on olla Euroopan tehokkain panimo! Todistamme, että panimotoiminta voi olla kannattavaa Ruotsissa. Onnistuminen edellyttää hyviä tuotteita, tehokasta tuotantoa eikä vähiten tuuria, toimitusjohtaja tuumaa. Myös sähkö yksi edellytyksistä Oluen panemisessa tarvitaan sähköä, jota Kopparberg käyttää vuodessa lähes yhdeksän gigawattituntia. Fortum on toimittanut vuodesta 2004 asti sähköä sekä Kopparbergin panimoon että konserniin kuuluviin Bancon ja Zeunertsin panimoihin. Toisen polven panimomestari Kopparbergin panimomestari Rickhard Voigt seuraa isänsä jalanjälkiä. Isä Wolfgang Voigt työskenteli pitkään panimomestarina ja toimii yhä Kopparbergin panimojohtajana. Isähän se minut tähän ammattiin houkutteli. Panimomestariksi valmistuin suorittamalla ensin kemian alan insinööritutkinnon, minkä jälkeen opiskelin panimokorkeakoulussa Kööpenhaminassa, Rickhard Voigt kertoo. Tämä on valtavan kiinnostava ammatti, sekoitus teknologiaa, kemiaa ja jopa maustamista. Hyvälaatuisen veden saatavuus on elinehto panimolle kuin panimolle. Noin 90 prosenttia tuotteidemme raaka-aineesta on vettä. Otamme veden omista lähteistämme, joten laatu on erinomaista. Kopparbergissä valmistetaan sekä olutta että siideriä. Reilu puolet tuotannosta on olutta. Siideriä valmistetaan sekä omenan että päärynän makuisena ja eri alkoholipitoisuuksilla aina 7 %:iin asti. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin päärynäsiideri on suosituinta. Valmistus etenee niin, että ensin annamme omena- tai päärynämehun käydä viikon ajan, minkä jälkeen sitä säilytetään tankeissa muutamia viikkoja ennen kuin pullotamme sen. Teemme säännöllisesti sekä makutestejä että kemiallisia ja biologisia kokeita taataksemme, että laatu pysyy hyvänä ja maku samana. Tiiviisti suljettujen ovien takana suunnitellaan myös uusia tuotteita. Lähinnä kyse on uusien makuvivahteiden kehittelystä. Kaikki on tietysti supersalaista. Tarkimmin säilytettyjä salaisuuksiamme ovat reseptit, Rickhard Voigt painottaa. siidereitä, joiden maku oli hieman tavallista pehmeämpi, sellainen, josta me täällä Pohjolassa pidämme. Myynti lähti lentoon ja Kopparberg osti Sofieron, Zeunertsin ja Bancon panimot. Nykyisin Kopparbergs Bryggeri AB:n liikevaihto on noin 1,3 miljardia kruunua (146 milj. euroa) ja vuositulos 60 miljoonan kruunun (6,7 milj. euroa) kieppeillä. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 220, joista puolet Kopparbergin taajamassa. Panimo on alueen suurin yksityinen työnantaja. Siideri maistuu suomalaisille Kopparbergin olutmerkeistä erikoisvahvaa Sofieroa myydään Systembolage Hinta on ilman muuta tärkeä, mutta yhtä paljon arvostamme luotettavaa kokonaisuutta, jonka Fortum pystyy tarjoamaan. Fortumin Tomas Esselin esitteli meille järkevän Fortum Balance -konseptin, joka istuu hyvin toimintaamme, Kopparbergin panimojohtaja Wolfgang Voigt kertoo. Erityisesti sähkön toimitusvarmuus merkitsee meille paljon. Jos sähköt katkeavat, valmistusprosessi ei ole enää hallinnassamme ja iso osa tuotannosta on vaarassa mennä pilalle. Taloudelliset tappiot voisivat siis olla mittavat, hän lisää. FORTE 1/

20 TEKSTI: RISTO PAKARINEN KUVAT: SUSANNE KRONHOLM Riskejä on kaikilla markkinoilla ja toimialoilla. Ne pitää vain tiedostaa. Unga Aktiespararen toimitusjohtaja Mika Burman Götz uskoo yhteispohjoismaisen listan lisäävän energia-alan houkuttelevuutta. 20 FORTE 1/2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 31.1.2008

Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Tilinpäätös 2007 31.1.2008 Hyvä vuosi Hyvä taloudellinen tulos Korkeampi sähkön tukkumyyntihinta haastavassa markkinaympäristössä 39,7 euroa/mwh vuonna 2007 (+7 %) vs. Nordpool 27,9 euroa/mwh (-43 %) Fortumin

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007

Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2007 18.7.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos toisella neljänneksellä Erittäin vahva kassavirta Selvästi parantunut Marketsin tulos toisella neljänneksellä Paremmat

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö

Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Pohjoismaiden johtava sähkö- ja lämpöyhtiö Mika Paloranta Sijoittajasuhdejohtaja Fortum Oyj Pörssi-ilta 11.11.28 Espoo, Hanasaari Globaali voimakkaasti kasvava energian ja sähkön kysyntä Primäärienergian

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2008 22.10.2008

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2008 22.10.2008 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2008 22.10.2008 Sähkömarkkinat kehittyvät EU-jäsenvaltiot poliittiseen yhteisymmärrykseen energian sisämarkkinoista Sähkömarkkinoiden integraatio etenee Nord Poolin ja EEX:n

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa

Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Vastuullisuus osana yritys- ja työnantajakuvaa Henry Foorumi 9.11.2010 Vice President Corporate Internal and Sustainability Communications 1 Pohjoismaiden johtavia energiayhtiöitä Painopiste Pohjoismaissa,

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot