Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Pro gradu -tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Tammikuu 2012 Jaakko Hautanen

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Metsätieteiden laitos Tekijä Författare Author Hautanen, Jaakko Työn nimi Arbetets titel Title Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Oppiaine Läroämne Subject Metsäekologia Työn laji Arbetets art Level Maisterin tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Tammikuu 2012 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 65 sivua. Maapallon lämpötila nousee nopeammin kuin luonnollisesti olisi mahdollista. Lämpenemisen aiheuttavat kasvihuonekaasut. Tärkeimmät ilmastonmuutokseen vaikuttavat kasvihuonekaasut, joiden määrä ilmakehässä on lisääntynyt ihmistoiminnan seurauksena, ovat CO 2, CH 4 ja N 2 O. Ilmastosopimuksen allekirjoittaneet valtiot ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään ja raportoimaan niistä. Suomessa on ryhdytty kartoittamaan myös alueellisia kasvihuonekaasutaseita osana ilmastostrategioita. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan sekä Seinäjoen kaupunkiseudun metsien kasvihuonekaasutase. Lisäksi selvitettiin maanmuokkauksen, hakkuutähteiden korjuun ja lannoituksen vaikutus Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutaseeseen. Puusto- ja pinta-alatiedot saatiin VMI-tiedoista sekä Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen aluesuunnitelmista. Laskentoihin käytetyt kasvihuonekaasujen päästökertoimet otettiin kasvihuonekaasututkimuksista. Metsänhoitotöiden kokonaisvaikutus kasvihuonekaasutaseeseen saatiin laskemalla yhteen maaperästä hävinnyt hiili sekä puuston kasvuun sitoutuneen hiilen massan muutos. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen maaperän ja puuston yhteenlaskettu kasvihuonekaasutase oli -4 Tg CO 2 - ekv./v, eli kasvihuonekaasuja sitoutui metsään enemmän kuin niitä vapautui ilmakehään. Ojitettujen soiden maaperä oli kasvihuonekaasujen lähde, puusto ja kivennäismaan maaperä olivat nieluja. Seinäjoen kaupunkiseudulla kasvihuonekaasutase oli suhteessa pienempi, koska puuston poistuma oli lähempänä kasvua kuin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Suuren poistuman aiheutti hakkuiden suuri määrä. Ojitettujen soiden päästöistä suurimmat olivat N 2 O sekä huuhtoutunut hiili. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen oli Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella -107 Gg CO 2 - ekv./v. Maanmuokkaus ja lannoitus synnyttivät kasvihuonekaasujen nielun. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti pienen päästön. Maanmuokkaus ja lannoitus kasvattivat puuston kasvuun sitoutuneen hiilen massaa moninkertaisesti verrattuna maaperästä hävinneeseen hiileen. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti sekä maaperän hiilivaraston vähenemistä että kasvun heikkenemistä. Hakkuutähteiden korjuun vaikutus oli pieni verrattuna maanmuokkaukseen ja lannoitukseen. Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen kaupunkiseudun metsiin ja metsien kasvihuonekaasutaseeseen on vaikutettu voimakkaasti metsänparannustoimilla. Ojitettujen soiden maaperä oli kasvihuonekaasujen lähde, mutta puuston nielu oli moninkertainen verrattuna maaperän päästöihin. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen arvioitiin vain metsän osalta, jolloin kaikkia vaikutuksia ei huomioitu. Lisäksi niiden vaikutuksien arvioinnissa havaittiin suurta epävarmuutta. Avainsanat Nyckelord Keywords ilmastonmuutos, kasvihuonekaasu, metsätalousmaa, metsänhoitotyö Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopisto, Viikin kampuskirjasto Muita tietoja Övriga uppgifter Further information 2

3 Alkusanat Tämä on Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa metsätieteiden laitoksella tehty pro gradu -tutkielma. Työ tehtiin Seinäjoen seudun ilmastostrategian toimeksiantona. Ilmastostrategian työtä koordinoi Lapuan kaupunki. Pro gradun tarkastajina toimivat professori Annikki Mäkelä Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitokselta. Ohjaajina toimivat Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta sekä Mika Yli- Petäys Lapuan kaupungilta. Tietoja laskentoja varten antoivat Jarmo Sinko ja Juha Viirimäki (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus) sekä Sakari Tuominen, Antti Ihalainen ja Elina Mäki-Simola (Metsäntutkimuslaitos). Suuret kiitokset ohjaajilleni Paavolle ja Mikalle tuesta ja avusta työn aikana. Kiitokset myös kaikille tietoja luovuttaneille, sekä neuvoja ja arvokkaita kommentteja laskentoihin ja tiedonhakuun antaneille. Kiitos perheelle ja ystäville tuesta opiskelujeni aikana. Helsingissä tammikuussa 2012 Jaakko Hautanen 3

4 Sisältö Käsitelista Johdanto Työn tausta Työn tarkoitus Työn rajaus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Seinäjoen kaupunkiseutu Laskennan rajaus Kasvihuonekaasut metsämaassa ja puustossa Hiilen kierto Typen kierto Metsänhoitotöiden vaikutus Maanmuokkaus Hakkuutähteiden korjuu Lannoitus Aineistot ja menetelmät Metsien kasvihuonekaasutase Laskennan perusteet Puusto Kivennäismaan maaperä Ojitettujen soiden maaperä Metsänhoitotöiden vaikutus Yleistä laskelmista Maanmuokkaus Hakkuutähteiden korjuu Lannoitus

5 5 Tulokset Pinta-alat ja puuston tilavuus Metsien kasvihuonekaasutase Puusto Kivennäismaan maaperä Ojitettujen soiden maaperä Kokonaistase Metsänhoitotöiden vaikutus Metsänhoitotöiden kokonaisvaikutus Maanmuokkaus Hakkuutähteiden korjuu Lannoitus Tulosten tarkastelu Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen Laskennan epävarmuustekijät Johtopäätökset Kirjallisuus Liitteet

6 Käsitelista BEF CH 4 CO 2 Biomass expansion factor, biomassan muuntokerroin. Kertoo, kuinka suurta biomassaa yksi kuutio runkopuuta vastaa (Mg/m 3 ). Metaani, CO 2 :n ja N 2 O:n ohella merkittävin kasvihuonekaasu. Hiilidioksidi CO 2 -ekv. Hiilidioksidiekvivalentti, mittayksikkö eri kasvihuonevaikutusten yhteismitallistamiseen. Ekvivalentti saadaan kertomalla kaasun massa GWP:lla. Gg GWP Gigagramma, tuhat tonnia, 10 9 g Global warming potential; kasvihuonekaasun globaali lämmityspotentiaali. Kertoo, mikä on kasvihuonekaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna CO 2 :een. CO 2 :n GWP=1. IPCC Intergovernmental Panel on Climate Chance, hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli. KHK-tase LULUCF Mg N 2 O Pg Päästö UNFCCC Tg Kasvihuonekaasutase = Kasvihuonekaasujen nielujen ja lähteiden CO 2 -ekvivalenteiksi muutettu summa. Land Use, Land Use Change and Forestry; maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa. Megagramma, tonni, 10 6 g Typpioksiduuli Petagramma, miljardi tonnia, g Kaasun lähde ilmakehään. Yleensä päästöllä tarkoitetaan ihmistoiminnan aiheuttamaa lähdettä. United Nations Framework Convention on Climate Change; YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus. Teragramma, miljoona tonnia, g 6

7 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Maapallon lämpötila nousee tällä hetkellä nopeammin kuin olisi luonnollisesti mahdollista. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimman arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta viimeisimmän sadan vuoden aikana ja samalla esimerkiksi merenpinta on noussut ja jää- ja lumipeitteet ovat vähentyneet (IPCC 2007). Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, jota ilman maapallon keskimääräinen pintalämpötila olisi noin -18 astetta nykyisen +15 asteen sijaan (Hakala & Välimäki 2003). Ihmisen toiminta on kuitenkin voimistanut kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasut aiheuttavat kasvihuoneilmiön päästämällä lävitseen lyhytaaltoista auringonvaloa ja pidättämällä maanpinnasta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Ihmisen toiminnasta aiheutuvista kaasuista merkittävimpiä ovat Hakalan ja Välimäen (2003) mukaan hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) sekä typpioksiduuli (N 2 O). Kasvihuonekaasuille on määritetty lämmittävyyskertoimet (GWP) niiden eliniän ilmakehässä ja lämpösäteilyn pidättävyyskyvyn mukaan (Taulukko 1). Esimerkiksi metaanin GWP , mikä kertoo sen, että sadan vuoden kuluessa päästöstä sama massa metaania on lämmityspotentiaaliltaan 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Samalla luvulla 25 kerrottuna metaanin massa muutetaan CO 2 -ekvivalentiksi, jolloin voidaan vertailla metaanin ja hiilidioksidin määrää samassa yksikössä (esim. Tg CO 2 ). Ilmastonmuutoksen kannalta on 100 vuotta pidetty yleensä tarkoituksenmukaisimpana tarkasteluajanjaksona kasvihuonekaasujen ja niiden ilmakehässä aiheuttamien muutoksien tarkasteluun (IPCC 2007). Ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat sopivat Kiotossa 1997 kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteista vuosille Ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja tuli voimaan (Statistics Finland 2010). Sopimuksen mukaan teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 5,2 %:lla vuoteen 1990 verrattuna (Ilvesniemi 2010). Suomella on UNFCCC:n ja EU:n jäsenenä raportointivelvollisuus kasvihuonekaasutaseestaan. Suomessa raportoinnista vastaa Tilastokeskus (Statistics Finland 2010). Eri sektorien nielujen ja päästöjen laskennassa sitä avustavat valtion tutkimuslaitokset. Metsätalouden ja maankäytön muutoksen vaikutuksia tutkii Metsäntutkimuslaitos (Kasvihuonekaasujen laskenta 2011). 7

8 Metsillä on Suomen kasvihuonekaasutaseeseen suuri merkitys nieluna. Metsien nieluilla voitaisiin kompensoida muualta tulevia päästöjä. Tätä nielua ei kuitenkaan päästä päästölaskennassa hyödyntämään. Durbanissa solmittu uusi ilmastosopimus ei anna mahdollisuutta Suomelle kompensoida metsän pinta-alan pienentymisestä aiheutunutta päästöä puuston hiilinielun kasvulla (YLE 2011). Taulukko 1. Kasvihuonekaasujen elinikä ja lämmityspotentiaali (GWP) 20, 100 ja 500 vuoden aikana päästöstä (IPCC 2007). Hiilidioksidin potentiaali on aina yksi, koska muiden kaasujen potentiaaleja verrataan hiilidioksidiin. Kaasu Elinikä (vuosia) GWP 20 vuotta GWP 100 vuotta GWP 500 vuotta Hiilidioksidi CO Metaani CH ,6 Typpioksiduuli N 2 O

9 1.2 Työn tarkoitus Kasvihuonekaasutaseita on tarkasteltu kansainvälisellä ja kansallisella tasolla myös metsämaiden osalta kattavasti. Maakunnallisella tasolla tehdyt selvitykset ovat tähän asti keskittyneet raportoimaan maakuntien kaikki päästöt ja nielut. Niissä on käytetty kansainvälisten ja kansallisten päästöraporttien kertoimia, joten on vaikea arvioida, kuinka totuudenmukaisia arvoja on saatu tietylle maakunnalle. Myöskään taseisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten metsänhoitotoimenpiteet, ei ole selvityksissä juurikaan tarkasteltu. Selvityksiä on tehty maakunnista ja kaupunkiseuduista riippuen hieman erilaisilla tarkastelunäkökulmilla, kuten Seinäjoen kaupungin maankäytön kasvihuonevaikutuksia koskeva selvitys (Koski 2008) ja Keski-Suomessa tehty selvitys luonnon kasvihuonekaasulähteistä ja -nieluista (Lakanen 2011). Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa on tehty selvitykset kasvihuonekaasutaseesta (Bionova Engineering 2009, Lohilahti ym. 2009). Lahden kaupungin metsien hiilitaseen selvityksen (Indufor & Simosol Oy 2011) yhteydessä oli tarkasteltu myös kaupunkimetsien hoidon vaikutusta hiilitaseeseen. Tämä pro gradu-tutkielma on osa Seinäjoen kaupunkiseudulle tehtävää ilmastostrategiaa (Seinäjoen kaupunkiseutu 2011). Ilmastostrategian tavoitteena on laatia päästövähennysesityksiä eri aloille taselaskelmien avulla (Lapuan kaupunki 2010). Tässä työssä selvitetään metsien kasvihuonekaasunielut ja -lähteet, eli mikä on Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase. Tase koostuu kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen summasta. Tase voi olla joko positiivinen (päästöt suuremmat kuin nielu) tai negatiivinen (nielu suurempi kuin päästöt). Kasvihuonekaasutaseen lisäksi mielenkiinto kohdistuu ihmisen mahdollisuuksiin vähentää päästöjä. Talousmetsissä ihminen vaikuttaa päästöihin hakkuilla ja metsänhoitotöillä. Hakkuut lasketaan kasvihuonekaasutaseeseen lähteenä hakatun biomassan mukaan. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasujen nieluihin ja lähteisiin metsissä on kuitenkin monimutkaisempi asia, koska metsänhoitotöillä on monenlaisia vaikutuksia maaperään ja puustoon. Tässä työssä on kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mikä on Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase? 2. Miten metsänhoitotyöt vaikuttavat kasvihuonekaasutaseeseen? 9

10 Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase saadaan vähentämällä nielut päästöistä. Pinta-alaja puustotiedot laskentoihin saadaan Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventoinnista (VMI). Uusimmat metsävaratiedot perustuvat 10. arviointiin, jonka maastotyöt on suoritettu vuosina (Valtakunnan metsien 2011). Seinäjoen kaupunkiseudun taseen tarkasteluun kuntakohtaiset tiedot tulevat puuston ja ojitustilanteiden suhteiden osalta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen aluesuunnitelmista koostetuista yhdistelmätiedoista. CO 2 :n nielut ja lähteet lasketaan puusto- ja pinta-alatietojen perusteella sekä puustolle että maaperälle. CH 4 :n ja N 2 O:n nielut ja lähteet lasketaan maaperälle. Laskentoihin tarvittavat päästökertoimet ovat peräisin Suomen kasvihuonekaasuraportoinnista (Statistics Finland 2010) sekä kansallisista tutkimuksista. Metsänhoitotöiden osalta arvioidaan kaikkia mitattavissa olevia päästöjä sekä kokonaisvaikutusta, koska metsänhoitotyöt vaikuttavat kasvihuonekaasutaseeseen myös epäsuorasti puuston kasvun kautta. Metsänhoitotöiden määrät on tilastoinut Metsäntutkimuslaitos metsäkeskuskohtaisesti. Tässä työssä tarkastellaan maanmuokkauksen, hakkuutähteiden korjuun sekä lannoituksen vaikutusta kasvihuonekaasutaseeseen. 1.3 Työn rajaus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialue käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä kolme kuntaa (Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia) Pohjanmaan maakunnasta (Kuva 1). Metsätalouden maata metsäkeskuksen alueella on yhteensä 1,5 miljoonaa hehtaaria. Soiden määrä alueella on suuri, 46 % metsätalousmaasta (Metla 2010). Lisäksi maaperä on verrattain karua, minkä vuoksi mänty on metsäkeskuksen alueella ylivoimaisesti merkittävin puulaji 61 %:n osuudella kokonaistilavuudesta. Muista puulajeista kuusta on 20 %, hieskoivua 15 % ja rauduskoivua vain 2 % kokonaistilavuudesta (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2010). Vuoden 2012 alussa 13 alueellista metsäkeskusta yhdistyivät ja metsäkeskusten toiminta jaettiin julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen hallinnoima alue pysyi entisellään, mutta metsäkeskusalueen nimi on vuodesta 2012 alkaen Etelä- ja Keski-Pohjanmaa (Suomen metsäkeskus 2012). 10

11 1.3.2 Seinäjoen kaupunkiseutu Seinäjoen kaupunkiseutu on asukkaan seutukunta Etelä-Pohjanmaalla. Sen muodostavat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki (Kuva 1) luvulla kaupunkiseutu on laajentunut useiden kuntaliitosten myötä. Vuonna 2005 Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen, minkä jälkeen Seinäjoen kaupunkiin liittyivät vielä Nurmo ja Ylistaro vuonna Samana vuonna liittyivät Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi Kauhavan kaupunkiin, sekä Jurva Kurikan kaupunkiin (Metla 2011). Nykyisellään Seinäjoen kaupunkiseutu muodostaakin merkittävän osan Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueesta erityisesti palveluiden ja metsän hyödyntämisen osalta. Seinäjoen kaupunkiseudulla metsätalousmaata on yhteensä ha, mikä on 30 % koko metsäkeskusalueen metsätalousmaasta (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2007, 2010). Syksyllä 2010 käynnistyi kaupunkiseudulla ilmastostrategian laatiminen, jota koordinoi Lapuan kaupunki. Hanke toteutetaan Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Ilmastostrategian tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta, sitouttaa kunnat sekä kuntien virka- ja luottamushenkilöstö ilmastotyöhön, sekä lisätä alueen toimijoiden yhteistyötä ilmastostrategian laadinnan kautta (Lapuan kaupunki 2010). 11

12 Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialue sekä Seinäjoen kaupunkiseutu (punaisella rajattu) vuoden 2010 kuntarajoilla (muokattu Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2010) Laskennan rajaus Kasvihuonekaasutase laskettiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle metsäkeskuskohtaisista tiedoista. Seinäjoen kaupunkiseudulle tase laskettiin kuntakohtaisista tiedoista, joten tälle alueelle kasvihuonekaasutase saatiin kunnittaisella tarkkuudella. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen laskettiin metsäkeskuskohtaisista tiedoista Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle. Metsien kasvihuonekaasutase ja metsänhoitotöiden vaikutus 12

13 kasvihuonekaasutaseeseen on laskettu erikseen. VMI-tiedoissa metsänhoitotöiden vaikutus on jo mukana kasvussa, joten metsänhoitotöiden vaikutusta ei voi vain lisätä puuston nieluun. Taselaskenta suoritettiin metsätalousmaalle, johon kuuluu metsämaa (puuston kasvu vähintään 1 m 3 /ha/v), kitumaa (0,10 0,99 m 3 /ha/v), joutomaa (alle 0,10 m 3 /ha/v), sekä muu metsätalousmaa (metsäautotiet, siemenviljelymetsät, metsätalouden pysyvät varasto- ja tonttialueet jne.) (VMI ). Puuston nielut ja lähteet laskettiin koko metsätalousmaan puustosta. Maaperän osalta laskelmat tehtiin kivennäismaalle ja metsäojitetuille soille. Luonnontilaisten soiden maaperän kasvihuonekaasutaseen on laskelmissa ajateltu olevan nolla, vaikka erilaiset suot voivat ravinteisuudesta riippuen olla joko nieluja tai lähteitä. Luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia mutta päästää ilmakehään metaania (MMM ). Tässä tapauksessa ei ollut mielekästä laskea luonnontilaisten soiden maaperän tasetta, koska kasvihuonekaasutasetta tarkasteltiin ihmisen toiminnasta aiheutuvan ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Metsänhoitotöiden vaikutuksia laskiessa otettiin huomioon vain niiden vaikutukset maaperään ja puustoon. Muita päästöjä tai nieluja, kuten lannoitteen valmistuksesta syntyvät päästöt, ei otettu mukaan tarkasteluun. 2 Kasvihuonekaasut metsämaassa ja puustossa 2.1 Hiilen kierto Hiiltä on metsissä sitoutunut puustoon, pintakasvillisuuteen ja maahan. Suurin osa hiilestä on karikkeessa, humuksessa sekä humuskerroksen alla kivennäismaassa, soilla turpeessa (Savolainen 1996). Aluskasvillisuuteen sitoutuneen hiilen määrä on pieni, 4 13 % metsäekosysteemin kokonaishiilimäärästä (Mälkönen 1974, Havas & Kubin 1983). Puustossa hiiltä on sitoutunut eniten runkopuuhun. Myös juurissa on paljon hiiltä. Puustoon hiiltä sitoutuu yhteytyksen tuloksena. Yhteytyksen tuloksena puustoon sitoutuneesta hiilestä osa poistuu hakkuissa ja loput sitoutuvat metsän biomassaan ja maaperään eloperäisen kuolleen aineksen (karike), kuolleen puuston (luonnonpoistuma) sekä hakkuutähteen mukana (Kuva 2). Hakkuutähteen osuus hakatun puuston biomassasta on arvioitu olevan noin 9 % (Liski ym. 2006). Puuston hiilivarasto on vuosien saatossa kasvanut. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi metsätalousmaan pinta-alan kasvu, myös tehokas metsänhoito sekä maltilliset hakkuut. Vuonna 1952 puuston hiilivaraston Suomessa metsätalousmaalla arvioitiin olevan 2,5 kg/m 2, eli 540 Tg, kun vuonna

14 se oli 2,8 kg/m 2 (660 Tg) (Savolainen 1996). Vuonna 2007 puuston hiilivarastoksi arvioitiin 835 Tg (Metla 2010). Suurin osa maahan tulevasta hiilestä palautuu takaisin hiilidioksidina ilmakehään maaperässä tapahtuvan hajoamisen seurauksena (Liski ym. 2006). On kuitenkin huomattu, että osa hiilestä ei sitoudu maaperään tai palaudu ilmakehään, vaan huuhtoutuu metsikön valuma-alueelle, ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä vesistöstä (Huotari ym. 2011, Kuva 2). Huuhtoutuvan orgaanisen hiilen määrän on arvioitu olevan 1 4 % maahan tulevan hiilen määrästä (Jonsson ym. 2007, Ojala ym. 2011). Kuva 2. Hiilen kierto metsäekosysteemissä. Laatikot kuvaavat hiilen varastoja ja nuolet kaasu- ja materiaalivirtoja. 14

15 Puuston hiilivaraston suuruuteen vaikuttavat kasvuolosuhteet, puuston rakenne sekä hakkuut. Maaperän hiilivarastoja ohjailee karikkeen tuotos, koska karikkeen, humuksen ja maaperän hiilivarastoon vaikuttaa ensisijaisesti karikkeen määrä ja laatu (Kellomäki 1996, Savolainen 1996). Suurin osa kivennäismaiden maaperän hiilestä (noin 70 %) on humuskerroksen alla yhden metrin paksuisessa maakerroksessa (Kellomäki 1996). Liskin ym. (2006) mukaan hiiltä on sitoutunut kivennäismaan maaperään keskimäärin Suomessa 6,3 kg/m 2 ja hiilivarasto lisääntyy vuosittain 0,011 kg/m 2. Myös Lehtonen ym. (2011) arvioivat hiilen lisääntyvän, mutta vähemmän (Metsähallitus, metsätalousmaa Etelä-Suomi 0,003 kg/m 2 /v). Molemmat tulokset saatiin maaperän hiilimalli Yasson simuloinneilla, mutta Lehtonen ym. (2011) käyttivät uudempaa, parannettua versiota Yasso-mallista (Yasso ). Maaperän hiilivarastoa on mitattu myös maanäytteistä. Maanäytteiden analysoinnin tuloksena saatu keskimääräinen kivennäismaan hiilivarasto Suomessa on noin 6 kg/m 2 (Metla 2007). Orgaanisen aineen hajoamiseen vaikuttavat maan lämpötila ja kosteus. Lämpötilan kasvu nopeuttaa hajotustoimintaa, mutta kosteuden vaikutus ei ole yhtä suoraviivainen; kuivuus hidastaa hajotusta, mutta myös liiallisen märkyyden johdosta hajotus hidastuu hapenpuutteen vuoksi (Smolander 2003). Hapeton hajotustoiminta on hitaampaa kuin hapellinen. Tämän vuoksi soille kertyy turvetta (Martikainen 2003). Maaperän hiilivarasto kasvaa, jos maahan tulevan hiilen massa (karikesyöte) on suurempi kuin maaperässä tapahtuva hajotus (Savolainen 1996). Hapellisissa oloissa maaperän bakteerit hajottavat maaperän hiiltä hiilidioksidiksi, kun taas hapettomassa hajoamisessa hiilestä muodostuu metaania metanogeenisten arkkien toimesta (Martikainen 2003). Kivennäismaan maaperä toimii ilmakehän metaanin nieluna, koska maaperän mikrobit hapettavat ilmakehän metaania hiilidioksidiksi maannoksen pinta-osissa. Tiiviissä, sekä runsasvetisessä maassa kaasujen diffuusionopeus on alhainen, joten myös metaanin siirtyminen ilmasta maahan hajotettavaksi on vähäistä, jolloin metaaninielu pienenee (Savolainen 1996). Myös maaperän korkea typpipitoisuus haittaa metaanin hapetusta. Kivennäismaiden metaaninielu on noin 1-3 kg CH 4 /ha/v (Savolainen 1996). Maahan metaanina tullut hiili palaa takaisin ilmakehään hiilidioksidina. Luonnontilaisina suot toimivat yleensä hiilidioksidin nieluina ja metaanin lähteinä. Ojituksessa myös suon toiminta muuttuu, turpeen hiilivarastot alkavat hajota ja runsasravinteisilla soilla 15

16 hiilinielu muuttuu hiilen lähteeksi (MMM ). Jos ojitus on onnistunut suunnitellusti, se kuivattaa suota, ja näin ollen vähentää metaanin päästöjä. Ojikko ja muuttuma ovat vielä metaanin lähteitä (1,16 g/m 2 /v), mutta turvekankaaksi kehittynyt ojitusalue on muuttunut metaanin nieluksi (-0,28 g/m 2 /v) (Ojanen ym. 2010). Kosteuden ja ravinteisuuden lisäksi ojitetun suon päästöihin vaikuttavat ojat. Samaan aikaan kun metaanipäästöt vähenevät suon kuivuessa, ojat aiheuttavat merkittävää vaihtelua päästöihin. Ojissa syntyy metaanipäästöjä, joiden suuruus riippuu veden virtauksesta ja vedenpinnan korkeudesta ojassa (Minkkinen & Laine 2006). 2.2 Typen kierto Typpi on elämälle välttämätön alkuaine. Ilmakehän kaasutilavuudesta 78 % on typpeä, mutta silti se on lähes aina kasvien kasvua rajoittava ravinne (Hanski ym. 1998). Lukuun ottamatta typensitojabakteereita, kasveille käyttökelpoista typpeä on vain kuolleissa eliöissä. Kasvit saavatkin suurimman osan typestään, kun bakteerit ja sienet hajottavat typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Nitrifikaation saavat aikaan nitrifikaatiobakteerit, jotka hapettavat ammoniumia nitriitin kautta nitraateiksi hapen, hiilidioksidin ja ravinteiden avulla (Martikainen 2003). Metsämaan nitrifikaatiota rajoittaa ammoniumin vähäinen saatavuus. Luonnontilaisessa metsäekosysteemissä on vähän typpeä ammoniumiksi hajottavia eliöitä, mutta paljon ammoniumia nitrifioivia bakteereita, mistä seuraa että maassa ei vapaata ammoniumia juurikaan ole (Savolainen 1996). Denitrifikaatiossa hapettomissa oloissa toimivat bakteerit pelkistävät nitraatti- ja nitriitti-ioneja energianlähteekseen, jolloin vapautuu typen oksideja tai täydellisesti etenevän reaktion kautta typpikaasua (Martikainen 2003, Kuva 3). Denitrifikaatio vapauttaa ilmakehästä sidottua typpeä takaisin kaasumaiseen muotoon, ja sen merkitys typen kierrossa onkin suuri (Campbell ym. 1999). Typpioksiduulia syntyy maaperässä, kun nitraatti pelkistyy (denitrifikaatio) tai ammonium hapettuu (nitrifikaatio). Typpilaskeuman lisäksi metsässä tehdyt toimenpiteet, kuten avohakkuu, maanmuokkaus ja lannoitus lisäävät typpioksiduulipäästöjä. Ravinteikkaassa kivennäismaan metsämaassa päästö voi olla hakkuita seuraavana vuonna noin 1 kg N 2 O/ha/v, mutta laskee sen jälkeen nopeasti ollen keskimäärin 0,1-0,3 kg N 2 O/ha/v (Savolainen 1996). 16

17 Luonnontilaisilla soilla hapettomuus estää nitrifikaatiota ja ojitetuilla soilla alhainen ph rajoittaa tätä prosessia, mutta ravinteikkailla tai lannoitetuilla soilla typpioksiduulin muodostuminen on mahdollista (Minkkinen ym. 2007b). Soiden ojituksen myötä typpioksiduulipäästöt lisääntyvät. Ravinteikkailla ojitusalueilla typpioksiduulipäästöt ovat korkeampia kuin vähäravinteisilla (Ojanen ym. 2010). Kuva 3. Typen kierto metsämaassa (mukaillen Martikainen 2003). Orgaaninen typpi hapettuu maaperän mikrobien toimesta ammoniumiksi, joka edelleen hapettuu nitriitin kautta nitraatiksi (nitrifikaatio). Nitraatti pelkistyy nitriitin ja typpioksidin kautta typpioksiduuliksi ja typpikaasuksi (denitrifikaatio). 17

18 3 Metsänhoitotöiden vaikutus 3.1 Maanmuokkaus Maanmuokkaus parantaa taimien kasvuun lähtöä. Maata paljastamalla saadaan taimille paremmat lämpöolosuhteet ja etumatkaa kilpailussa aluskasvillisuutta vastaan. Maanpinnan olosuhteet muuttuvat merkittävästi maanmuokkauksen myötä. Myös veden imeytyminen maahan sekä juuriston kehittyminen paranee (Jandl ym. 2007). Mannerkosken ja Mälkösen (2000) mukaan männiköissä muokatulla maalla oli 18 vuotta istutuksesta keskimäärin 15 m 3 /ha enemmän puustoa kuin muokkaamattomalla maalla. Maanmuokkaus vaikuttaa myös maaperän kasvihuonekaasujen päästöihin. Johnson (1992) tarkasteli useita tutkimuksia, joiden mukaan maanmuokkaus pienentää maaperän hiilivarastoa. Muun muassa viljelykäyttöön muokatulla metsämaalla havaittiin 20 %:n väheneminen hiilivarastossa (Goldin & Lavkulich 1990). Metsämaalla maanmuokkauksen vaikutukset jäävät pienemmiksi, koska maanmuokkaus tehdään vain kerran kiertoaikana. Piirainen ym. (2009) havaitsivat maaperän hiilivaraston pienentyneen 8 %:lla 8 vuotta äestyksen jälkeen. Typen varaston he sen sijaan huomasivat lisääntyneen 9 %. Tämä ero johtui luultavasti siitä, että suurin osa hiilestä vapautui ilmakehään hajotuksessa, mutta typestä suuri osa sitoutui maahan. Ajan kuluessa ja metsän kasvaessa maanmuokkauksen vaikutus hiilivarastoon todennäköisesti tasoittuu kohti maanmuokkausta edeltävää tilannetta. Maanmuokkauksen voimakkuudella on myös merkitystä. Mitä voimakkaampi muokkaus, sitä suurempia ovat muutokset maan lämpö-oloissa, kosteudessa ja mikrobitoiminnassa (Mälkönen 2003). 3.2 Hakkuutähteiden korjuu Hakkuutähteen korjuu pienentää hiilen varastoa maaperässä ja puustossa. Se vähentää maaperään tulevan hiilen määrää, mikä pienentää maaperän hiilinielua. Toisaalta maaperän päästöt vähenevät hajoavan aineen poistamisen seurauksena, mikä pienentää hiilivaraston häviämistä. Hakkuutähteiden korjuu vaikuttaa myös seuraavan puusukupolven kasvuun, ja puustoon sitoutuvan hiilen määrään. Hiilen määrän muutos maaperässä ja seuraavassa puusukupolvessa muodostavat 18

19 hakkuutähteiden korjuun kokonaisvaikutuksen kasvihuonekaasutaseeseen. Tässä työssä hakkuutähteillä tarkoitetaan latvusmassaa. Hakkuutähteeseen on sitoutunut hiiltä, josta suurin osa hajoaa nopeasti, ja loput hajoavat hyvin hitaasti. Hakkuutähteiden hiilestä 90 % hajoaa ensimmäisen 20 vuoden aikana. Hakkuutähteiden poiston vaikutus on heti hakkuun jälkeen suuri, mutta ensimmäisten 20 vuoden jälkeen tilanne tasoittuu lähelle tavanomaisia hakkuiden jälkeisiä hiilimääriä (Palosuo ym. 2001a). Palosuo ym. (2001b) simuloivat maaperän hiilivarastoa hakkuutähteiden korjuu huomioituna, ja arvioivat maaperän hiilivaraston pienentyneen 2 % 20 vuodessa hakkuutähteiden korjuun seurauksena. Hiilen lisäksi hakkuutähteiden mukana poistuu myös ravinteita, jotka vaikuttavat kasvuun. Harvennushakkuun yhteydessä tapahtuva hakkuutähteiden korjuu vähentää Helmisaaren ym. (2011) mukaan puuston tilavuuden kasvua kuusikoissa 5 % ja männiköissä 4 % kokonaiskasvusta hakkuuta seuraavana 10-vuotiskautena. Hakkuutähteeseen sitoutunut typpi vapautuu noin 3 vuotta hakkuun jälkeen. Siksi hakkuutähteen poiston vaikutukset kasvuun eivät ilmene välittömästi, kun hakkuutähde on poistettu. Ravinteiden poistumisesta johtuvat kasvutappiot saattavat hyvin olla merkittävin hakkuutähteiden korjuun vaikutus. 3.3 Lannoitus Metsänlannoituksia tehdään kasvun lisäämiseksi sekä ravinne-epätasapainon tai -puutteiden korjaamiseksi. Kasvulannoituksella haetaan metsikön lisääntyvän kasvun kautta parempaa tuottoa, kun terveyslannoituksella korjataan ravinteiden epätasapainoa (Kaunisto ym. 2002). Terveyslannoitusten tarpeessa ovat lähinnä kaliumin ja boorin puutteesta kärsivät turve- ja kangasmaat, kun taas kasvatuslannoituksessa käytetään tavallisesti typpi-fosforilannoitteita (Salonen 1999). Typpi on kangasmailla tärkein puiden kasvua rajoittava ravinne, kun taas turv la ravinteisuus vaihtelee suuresti (Kukkola & Moilanen 2005). Typpilannoituksella lisätään saatavilla olevan typen määrää metsämaassa, mutta myös lisätään typpioksiduulipäästöjä. Paikallisesti typen määrän lisäyksellä voi olla suurikin vaikutus typpioksiduulipäästöihin, koska kaikki lisätty typpi ei mene puuston kasvuun tai sitoudu maaperään. 19

20 IPCC:n (2003) mukaan noin 1,25 % lannoituksessa käytetystä typestä päätyy typpioksiduulipäästönä ilmakehään. Typpilannoitus on metsätaloudellisesti kannattava sijoitus. Lannoituksen tuoman kasvunlisäyksen tuotto saadaan nopeasti realisoitua, kun lannoitus tehdään ennen hakkuuta. Typpilisäys vaikuttaa 6-10 vuotta. Etelä-Suomessa puuston kasvunlisäys on m 3 /ha (Kukkola & Moilanen 2005). Mälkönen (1982) on saanut samansuuntaisia tuloksia kasvunlisäyksestä; m 3 /ha 10 vuodessa 150 kilon typpiannoksella hehtaaria kohti. Kuusi reagoi hieman mäntyä hitaammin lannoitukseen, mutta lannoituksen positiivinen vaikutus kasvuun säilyy sillä kauemmin. Suurimmillaan kasvureaktio on keskimäärin 2 4 vuoden kuluttua lannoituksesta (Kukkola & Nöjd 2000). 4 Aineistot ja menetelmät 4.1 Metsien kasvihuonekaasutase Laskennan perusteet Puuston kasvihuonekaasutaseen laskennassa Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) ja Etelä- Pohjanmaan metsäkeskukselta saadut puustotiedot (m 3 runkopuuta) muutettiin biomassan sisältämäksi hiileksi käyttäen biomassan muunnoskertoimia (biomass expansion factor, BEF). Maaperän tase puolestaan saatiin kertomalla pinta-alat päästökertoimilla. Luvut laskelmiin löytyivät metsäkeskuskohtaisesti VMI10:n tiedoista. Seinäjoen kaupunkiseudulle kuntakohtaiset puustotiedot ovat peräisin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen aluesuunnitelmista. Kunnittaiset maaperätiedot ja puuston poistumatiedot tulivat Metsäntutkimuslaitokselta. Tarkasteluja varten saadut taseet muutettiin CO 2 -ekvivalenteiksi GWP-kertoimilla (Taulukko 1). Eri kaasujen taseet ovat tällöin yhteismitallisia ja vertailtavissa keskenään. 20

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jaakko Hautanen ja Paavo Ojanen Jaakko Hautanen Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä-

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA

MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA Ari Koski Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) KUVAILULEHTI Päivämäärä 5.5.2008 Julkaisun laji Opinnäytetyö

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan

Lisätiedot

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

LUONNON KASVIHUONEKAASULÄHTEIDEN JA NIELUJEN LASKENTA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA

LUONNON KASVIHUONEKAASULÄHTEIDEN JA NIELUJEN LASKENTA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Laura Lakanen LUONNON KASVIHUONEKAASULÄHTEIDEN JA NIELUJEN LASKENTA MAAKUNNALLISELLA TASOLLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän

Lisätiedot

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki

Lisätiedot

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009

KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 KURIKAN KASVIHUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mainostoimisto

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009

KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 KUORTANEEN KASVIHUONEKAASU TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Jukka

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Seminaari Suomenlinna Helsinki 19. marraskuuta 2007 Seminaarin tausta Metsämiesten Säätiön päätös keväällä 2007 rahoittaa 3.5 vuotista hanketta Metsien käytön tulevaisuus

Lisätiedot

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009

LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 LAPUAN KASVI- HUONEKAASUTASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Hannu Vallas,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä Sixten Korkman kirjoitti Hesarin blogissaan 17.9.2015, että suurin ongelmamme ei suinkaan ole talouden kilpailukyky tai valtion budjettialijäämä eikä edes nopeasti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Oulu Antti Ihalainen Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Lisätiedot

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK)

VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK) VMI-aineiston käyttö kasvihuonekaasujen inventaariossa (KHK) Taksaattoriklubin kevätseminaari 20.3.2015 Markus Haakana ja Aleksi Lehtonen Sisältö Taustaa KHK-laskennat & VMI:n käyttö Pinta-alat Biomassat

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot