Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Pro gradu -tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Tammikuu 2012 Jaakko Hautanen

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Metsätieteiden laitos Tekijä Författare Author Hautanen, Jaakko Työn nimi Arbetets titel Title Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Oppiaine Läroämne Subject Metsäekologia Työn laji Arbetets art Level Maisterin tutkielma Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year Tammikuu 2012 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 65 sivua. Maapallon lämpötila nousee nopeammin kuin luonnollisesti olisi mahdollista. Lämpenemisen aiheuttavat kasvihuonekaasut. Tärkeimmät ilmastonmuutokseen vaikuttavat kasvihuonekaasut, joiden määrä ilmakehässä on lisääntynyt ihmistoiminnan seurauksena, ovat CO 2, CH 4 ja N 2 O. Ilmastosopimuksen allekirjoittaneet valtiot ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään ja raportoimaan niistä. Suomessa on ryhdytty kartoittamaan myös alueellisia kasvihuonekaasutaseita osana ilmastostrategioita. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan sekä Seinäjoen kaupunkiseudun metsien kasvihuonekaasutase. Lisäksi selvitettiin maanmuokkauksen, hakkuutähteiden korjuun ja lannoituksen vaikutus Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutaseeseen. Puusto- ja pinta-alatiedot saatiin VMI-tiedoista sekä Etelä- Pohjanmaan metsäkeskuksen aluesuunnitelmista. Laskentoihin käytetyt kasvihuonekaasujen päästökertoimet otettiin kasvihuonekaasututkimuksista. Metsänhoitotöiden kokonaisvaikutus kasvihuonekaasutaseeseen saatiin laskemalla yhteen maaperästä hävinnyt hiili sekä puuston kasvuun sitoutuneen hiilen massan muutos. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen maaperän ja puuston yhteenlaskettu kasvihuonekaasutase oli -4 Tg CO 2 - ekv./v, eli kasvihuonekaasuja sitoutui metsään enemmän kuin niitä vapautui ilmakehään. Ojitettujen soiden maaperä oli kasvihuonekaasujen lähde, puusto ja kivennäismaan maaperä olivat nieluja. Seinäjoen kaupunkiseudulla kasvihuonekaasutase oli suhteessa pienempi, koska puuston poistuma oli lähempänä kasvua kuin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella. Suuren poistuman aiheutti hakkuiden suuri määrä. Ojitettujen soiden päästöistä suurimmat olivat N 2 O sekä huuhtoutunut hiili. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen oli Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella -107 Gg CO 2 - ekv./v. Maanmuokkaus ja lannoitus synnyttivät kasvihuonekaasujen nielun. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti pienen päästön. Maanmuokkaus ja lannoitus kasvattivat puuston kasvuun sitoutuneen hiilen massaa moninkertaisesti verrattuna maaperästä hävinneeseen hiileen. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti sekä maaperän hiilivaraston vähenemistä että kasvun heikkenemistä. Hakkuutähteiden korjuun vaikutus oli pieni verrattuna maanmuokkaukseen ja lannoitukseen. Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen kaupunkiseudun metsiin ja metsien kasvihuonekaasutaseeseen on vaikutettu voimakkaasti metsänparannustoimilla. Ojitettujen soiden maaperä oli kasvihuonekaasujen lähde, mutta puuston nielu oli moninkertainen verrattuna maaperän päästöihin. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen arvioitiin vain metsän osalta, jolloin kaikkia vaikutuksia ei huomioitu. Lisäksi niiden vaikutuksien arvioinnissa havaittiin suurta epävarmuutta. Avainsanat Nyckelord Keywords ilmastonmuutos, kasvihuonekaasu, metsätalousmaa, metsänhoitotyö Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopisto, Viikin kampuskirjasto Muita tietoja Övriga uppgifter Further information 2

3 Alkusanat Tämä on Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa metsätieteiden laitoksella tehty pro gradu -tutkielma. Työ tehtiin Seinäjoen seudun ilmastostrategian toimeksiantona. Ilmastostrategian työtä koordinoi Lapuan kaupunki. Pro gradun tarkastajina toimivat professori Annikki Mäkelä Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitokselta. Ohjaajina toimivat Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta sekä Mika Yli- Petäys Lapuan kaupungilta. Tietoja laskentoja varten antoivat Jarmo Sinko ja Juha Viirimäki (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus) sekä Sakari Tuominen, Antti Ihalainen ja Elina Mäki-Simola (Metsäntutkimuslaitos). Suuret kiitokset ohjaajilleni Paavolle ja Mikalle tuesta ja avusta työn aikana. Kiitokset myös kaikille tietoja luovuttaneille, sekä neuvoja ja arvokkaita kommentteja laskentoihin ja tiedonhakuun antaneille. Kiitos perheelle ja ystäville tuesta opiskelujeni aikana. Helsingissä tammikuussa 2012 Jaakko Hautanen 3

4 Sisältö Käsitelista Johdanto Työn tausta Työn tarkoitus Työn rajaus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Seinäjoen kaupunkiseutu Laskennan rajaus Kasvihuonekaasut metsämaassa ja puustossa Hiilen kierto Typen kierto Metsänhoitotöiden vaikutus Maanmuokkaus Hakkuutähteiden korjuu Lannoitus Aineistot ja menetelmät Metsien kasvihuonekaasutase Laskennan perusteet Puusto Kivennäismaan maaperä Ojitettujen soiden maaperä Metsänhoitotöiden vaikutus Yleistä laskelmista Maanmuokkaus Hakkuutähteiden korjuu Lannoitus

5 5 Tulokset Pinta-alat ja puuston tilavuus Metsien kasvihuonekaasutase Puusto Kivennäismaan maaperä Ojitettujen soiden maaperä Kokonaistase Metsänhoitotöiden vaikutus Metsänhoitotöiden kokonaisvaikutus Maanmuokkaus Hakkuutähteiden korjuu Lannoitus Tulosten tarkastelu Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen Laskennan epävarmuustekijät Johtopäätökset Kirjallisuus Liitteet

6 Käsitelista BEF CH 4 CO 2 Biomass expansion factor, biomassan muuntokerroin. Kertoo, kuinka suurta biomassaa yksi kuutio runkopuuta vastaa (Mg/m 3 ). Metaani, CO 2 :n ja N 2 O:n ohella merkittävin kasvihuonekaasu. Hiilidioksidi CO 2 -ekv. Hiilidioksidiekvivalentti, mittayksikkö eri kasvihuonevaikutusten yhteismitallistamiseen. Ekvivalentti saadaan kertomalla kaasun massa GWP:lla. Gg GWP Gigagramma, tuhat tonnia, 10 9 g Global warming potential; kasvihuonekaasun globaali lämmityspotentiaali. Kertoo, mikä on kasvihuonekaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna CO 2 :een. CO 2 :n GWP=1. IPCC Intergovernmental Panel on Climate Chance, hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli. KHK-tase LULUCF Mg N 2 O Pg Päästö UNFCCC Tg Kasvihuonekaasutase = Kasvihuonekaasujen nielujen ja lähteiden CO 2 -ekvivalenteiksi muutettu summa. Land Use, Land Use Change and Forestry; maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaariossa. Megagramma, tonni, 10 6 g Typpioksiduuli Petagramma, miljardi tonnia, g Kaasun lähde ilmakehään. Yleensä päästöllä tarkoitetaan ihmistoiminnan aiheuttamaa lähdettä. United Nations Framework Convention on Climate Change; YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus. Teragramma, miljoona tonnia, g 6

7 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Maapallon lämpötila nousee tällä hetkellä nopeammin kuin olisi luonnollisesti mahdollista. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) uusimman arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta viimeisimmän sadan vuoden aikana ja samalla esimerkiksi merenpinta on noussut ja jää- ja lumipeitteet ovat vähentyneet (IPCC 2007). Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilmiö, jota ilman maapallon keskimääräinen pintalämpötila olisi noin -18 astetta nykyisen +15 asteen sijaan (Hakala & Välimäki 2003). Ihmisen toiminta on kuitenkin voimistanut kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasut aiheuttavat kasvihuoneilmiön päästämällä lävitseen lyhytaaltoista auringonvaloa ja pidättämällä maanpinnasta säteilevää pitkäaaltoista lämpösäteilyä. Ihmisen toiminnasta aiheutuvista kaasuista merkittävimpiä ovat Hakalan ja Välimäen (2003) mukaan hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) sekä typpioksiduuli (N 2 O). Kasvihuonekaasuille on määritetty lämmittävyyskertoimet (GWP) niiden eliniän ilmakehässä ja lämpösäteilyn pidättävyyskyvyn mukaan (Taulukko 1). Esimerkiksi metaanin GWP , mikä kertoo sen, että sadan vuoden kuluessa päästöstä sama massa metaania on lämmityspotentiaaliltaan 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Samalla luvulla 25 kerrottuna metaanin massa muutetaan CO 2 -ekvivalentiksi, jolloin voidaan vertailla metaanin ja hiilidioksidin määrää samassa yksikössä (esim. Tg CO 2 ). Ilmastonmuutoksen kannalta on 100 vuotta pidetty yleensä tarkoituksenmukaisimpana tarkasteluajanjaksona kasvihuonekaasujen ja niiden ilmakehässä aiheuttamien muutoksien tarkasteluun (IPCC 2007). Ilmastosopimuksen allekirjoittaneet maat sopivat Kiotossa 1997 kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoitteista vuosille Ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja tuli voimaan (Statistics Finland 2010). Sopimuksen mukaan teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 5,2 %:lla vuoteen 1990 verrattuna (Ilvesniemi 2010). Suomella on UNFCCC:n ja EU:n jäsenenä raportointivelvollisuus kasvihuonekaasutaseestaan. Suomessa raportoinnista vastaa Tilastokeskus (Statistics Finland 2010). Eri sektorien nielujen ja päästöjen laskennassa sitä avustavat valtion tutkimuslaitokset. Metsätalouden ja maankäytön muutoksen vaikutuksia tutkii Metsäntutkimuslaitos (Kasvihuonekaasujen laskenta 2011). 7

8 Metsillä on Suomen kasvihuonekaasutaseeseen suuri merkitys nieluna. Metsien nieluilla voitaisiin kompensoida muualta tulevia päästöjä. Tätä nielua ei kuitenkaan päästä päästölaskennassa hyödyntämään. Durbanissa solmittu uusi ilmastosopimus ei anna mahdollisuutta Suomelle kompensoida metsän pinta-alan pienentymisestä aiheutunutta päästöä puuston hiilinielun kasvulla (YLE 2011). Taulukko 1. Kasvihuonekaasujen elinikä ja lämmityspotentiaali (GWP) 20, 100 ja 500 vuoden aikana päästöstä (IPCC 2007). Hiilidioksidin potentiaali on aina yksi, koska muiden kaasujen potentiaaleja verrataan hiilidioksidiin. Kaasu Elinikä (vuosia) GWP 20 vuotta GWP 100 vuotta GWP 500 vuotta Hiilidioksidi CO Metaani CH ,6 Typpioksiduuli N 2 O

9 1.2 Työn tarkoitus Kasvihuonekaasutaseita on tarkasteltu kansainvälisellä ja kansallisella tasolla myös metsämaiden osalta kattavasti. Maakunnallisella tasolla tehdyt selvitykset ovat tähän asti keskittyneet raportoimaan maakuntien kaikki päästöt ja nielut. Niissä on käytetty kansainvälisten ja kansallisten päästöraporttien kertoimia, joten on vaikea arvioida, kuinka totuudenmukaisia arvoja on saatu tietylle maakunnalle. Myöskään taseisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten metsänhoitotoimenpiteet, ei ole selvityksissä juurikaan tarkasteltu. Selvityksiä on tehty maakunnista ja kaupunkiseuduista riippuen hieman erilaisilla tarkastelunäkökulmilla, kuten Seinäjoen kaupungin maankäytön kasvihuonevaikutuksia koskeva selvitys (Koski 2008) ja Keski-Suomessa tehty selvitys luonnon kasvihuonekaasulähteistä ja -nieluista (Lakanen 2011). Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa on tehty selvitykset kasvihuonekaasutaseesta (Bionova Engineering 2009, Lohilahti ym. 2009). Lahden kaupungin metsien hiilitaseen selvityksen (Indufor & Simosol Oy 2011) yhteydessä oli tarkasteltu myös kaupunkimetsien hoidon vaikutusta hiilitaseeseen. Tämä pro gradu-tutkielma on osa Seinäjoen kaupunkiseudulle tehtävää ilmastostrategiaa (Seinäjoen kaupunkiseutu 2011). Ilmastostrategian tavoitteena on laatia päästövähennysesityksiä eri aloille taselaskelmien avulla (Lapuan kaupunki 2010). Tässä työssä selvitetään metsien kasvihuonekaasunielut ja -lähteet, eli mikä on Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase. Tase koostuu kasvihuonekaasujen lähteiden ja nielujen summasta. Tase voi olla joko positiivinen (päästöt suuremmat kuin nielu) tai negatiivinen (nielu suurempi kuin päästöt). Kasvihuonekaasutaseen lisäksi mielenkiinto kohdistuu ihmisen mahdollisuuksiin vähentää päästöjä. Talousmetsissä ihminen vaikuttaa päästöihin hakkuilla ja metsänhoitotöillä. Hakkuut lasketaan kasvihuonekaasutaseeseen lähteenä hakatun biomassan mukaan. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasujen nieluihin ja lähteisiin metsissä on kuitenkin monimutkaisempi asia, koska metsänhoitotöillä on monenlaisia vaikutuksia maaperään ja puustoon. Tässä työssä on kaksi tutkimuskysymystä: 1. Mikä on Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase? 2. Miten metsänhoitotyöt vaikuttavat kasvihuonekaasutaseeseen? 9

10 Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase saadaan vähentämällä nielut päästöistä. Pinta-alaja puustotiedot laskentoihin saadaan Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnan metsien inventoinnista (VMI). Uusimmat metsävaratiedot perustuvat 10. arviointiin, jonka maastotyöt on suoritettu vuosina (Valtakunnan metsien 2011). Seinäjoen kaupunkiseudun taseen tarkasteluun kuntakohtaiset tiedot tulevat puuston ja ojitustilanteiden suhteiden osalta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen aluesuunnitelmista koostetuista yhdistelmätiedoista. CO 2 :n nielut ja lähteet lasketaan puusto- ja pinta-alatietojen perusteella sekä puustolle että maaperälle. CH 4 :n ja N 2 O:n nielut ja lähteet lasketaan maaperälle. Laskentoihin tarvittavat päästökertoimet ovat peräisin Suomen kasvihuonekaasuraportoinnista (Statistics Finland 2010) sekä kansallisista tutkimuksista. Metsänhoitotöiden osalta arvioidaan kaikkia mitattavissa olevia päästöjä sekä kokonaisvaikutusta, koska metsänhoitotyöt vaikuttavat kasvihuonekaasutaseeseen myös epäsuorasti puuston kasvun kautta. Metsänhoitotöiden määrät on tilastoinut Metsäntutkimuslaitos metsäkeskuskohtaisesti. Tässä työssä tarkastellaan maanmuokkauksen, hakkuutähteiden korjuun sekä lannoituksen vaikutusta kasvihuonekaasutaseeseen. 1.3 Työn rajaus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialue käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat sekä kolme kuntaa (Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia) Pohjanmaan maakunnasta (Kuva 1). Metsätalouden maata metsäkeskuksen alueella on yhteensä 1,5 miljoonaa hehtaaria. Soiden määrä alueella on suuri, 46 % metsätalousmaasta (Metla 2010). Lisäksi maaperä on verrattain karua, minkä vuoksi mänty on metsäkeskuksen alueella ylivoimaisesti merkittävin puulaji 61 %:n osuudella kokonaistilavuudesta. Muista puulajeista kuusta on 20 %, hieskoivua 15 % ja rauduskoivua vain 2 % kokonaistilavuudesta (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2010). Vuoden 2012 alussa 13 alueellista metsäkeskusta yhdistyivät ja metsäkeskusten toiminta jaettiin julkisiin palveluihin ja metsäpalveluihin. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen hallinnoima alue pysyi entisellään, mutta metsäkeskusalueen nimi on vuodesta 2012 alkaen Etelä- ja Keski-Pohjanmaa (Suomen metsäkeskus 2012). 10

11 1.3.2 Seinäjoen kaupunkiseutu Seinäjoen kaupunkiseutu on asukkaan seutukunta Etelä-Pohjanmaalla. Sen muodostavat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki (Kuva 1) luvulla kaupunkiseutu on laajentunut useiden kuntaliitosten myötä. Vuonna 2005 Peräseinäjoki liittyi Seinäjokeen, minkä jälkeen Seinäjoen kaupunkiin liittyivät vielä Nurmo ja Ylistaro vuonna Samana vuonna liittyivät Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi Kauhavan kaupunkiin, sekä Jurva Kurikan kaupunkiin (Metla 2011). Nykyisellään Seinäjoen kaupunkiseutu muodostaakin merkittävän osan Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueesta erityisesti palveluiden ja metsän hyödyntämisen osalta. Seinäjoen kaupunkiseudulla metsätalousmaata on yhteensä ha, mikä on 30 % koko metsäkeskusalueen metsätalousmaasta (Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2007, 2010). Syksyllä 2010 käynnistyi kaupunkiseudulla ilmastostrategian laatiminen, jota koordinoi Lapuan kaupunki. Hanke toteutetaan Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Ilmastostrategian tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta, sitouttaa kunnat sekä kuntien virka- ja luottamushenkilöstö ilmastotyöhön, sekä lisätä alueen toimijoiden yhteistyötä ilmastostrategian laadinnan kautta (Lapuan kaupunki 2010). 11

12 Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialue sekä Seinäjoen kaupunkiseutu (punaisella rajattu) vuoden 2010 kuntarajoilla (muokattu Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 2010) Laskennan rajaus Kasvihuonekaasutase laskettiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle metsäkeskuskohtaisista tiedoista. Seinäjoen kaupunkiseudulle tase laskettiin kuntakohtaisista tiedoista, joten tälle alueelle kasvihuonekaasutase saatiin kunnittaisella tarkkuudella. Metsänhoitotöiden vaikutus kasvihuonekaasutaseeseen laskettiin metsäkeskuskohtaisista tiedoista Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueelle. Metsien kasvihuonekaasutase ja metsänhoitotöiden vaikutus 12

13 kasvihuonekaasutaseeseen on laskettu erikseen. VMI-tiedoissa metsänhoitotöiden vaikutus on jo mukana kasvussa, joten metsänhoitotöiden vaikutusta ei voi vain lisätä puuston nieluun. Taselaskenta suoritettiin metsätalousmaalle, johon kuuluu metsämaa (puuston kasvu vähintään 1 m 3 /ha/v), kitumaa (0,10 0,99 m 3 /ha/v), joutomaa (alle 0,10 m 3 /ha/v), sekä muu metsätalousmaa (metsäautotiet, siemenviljelymetsät, metsätalouden pysyvät varasto- ja tonttialueet jne.) (VMI ). Puuston nielut ja lähteet laskettiin koko metsätalousmaan puustosta. Maaperän osalta laskelmat tehtiin kivennäismaalle ja metsäojitetuille soille. Luonnontilaisten soiden maaperän kasvihuonekaasutaseen on laskelmissa ajateltu olevan nolla, vaikka erilaiset suot voivat ravinteisuudesta riippuen olla joko nieluja tai lähteitä. Luonnontilainen suo sitoo hiilidioksidia mutta päästää ilmakehään metaania (MMM ). Tässä tapauksessa ei ollut mielekästä laskea luonnontilaisten soiden maaperän tasetta, koska kasvihuonekaasutasetta tarkasteltiin ihmisen toiminnasta aiheutuvan ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Metsänhoitotöiden vaikutuksia laskiessa otettiin huomioon vain niiden vaikutukset maaperään ja puustoon. Muita päästöjä tai nieluja, kuten lannoitteen valmistuksesta syntyvät päästöt, ei otettu mukaan tarkasteluun. 2 Kasvihuonekaasut metsämaassa ja puustossa 2.1 Hiilen kierto Hiiltä on metsissä sitoutunut puustoon, pintakasvillisuuteen ja maahan. Suurin osa hiilestä on karikkeessa, humuksessa sekä humuskerroksen alla kivennäismaassa, soilla turpeessa (Savolainen 1996). Aluskasvillisuuteen sitoutuneen hiilen määrä on pieni, 4 13 % metsäekosysteemin kokonaishiilimäärästä (Mälkönen 1974, Havas & Kubin 1983). Puustossa hiiltä on sitoutunut eniten runkopuuhun. Myös juurissa on paljon hiiltä. Puustoon hiiltä sitoutuu yhteytyksen tuloksena. Yhteytyksen tuloksena puustoon sitoutuneesta hiilestä osa poistuu hakkuissa ja loput sitoutuvat metsän biomassaan ja maaperään eloperäisen kuolleen aineksen (karike), kuolleen puuston (luonnonpoistuma) sekä hakkuutähteen mukana (Kuva 2). Hakkuutähteen osuus hakatun puuston biomassasta on arvioitu olevan noin 9 % (Liski ym. 2006). Puuston hiilivarasto on vuosien saatossa kasvanut. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi metsätalousmaan pinta-alan kasvu, myös tehokas metsänhoito sekä maltilliset hakkuut. Vuonna 1952 puuston hiilivaraston Suomessa metsätalousmaalla arvioitiin olevan 2,5 kg/m 2, eli 540 Tg, kun vuonna

14 se oli 2,8 kg/m 2 (660 Tg) (Savolainen 1996). Vuonna 2007 puuston hiilivarastoksi arvioitiin 835 Tg (Metla 2010). Suurin osa maahan tulevasta hiilestä palautuu takaisin hiilidioksidina ilmakehään maaperässä tapahtuvan hajoamisen seurauksena (Liski ym. 2006). On kuitenkin huomattu, että osa hiilestä ei sitoudu maaperään tai palaudu ilmakehään, vaan huuhtoutuu metsikön valuma-alueelle, ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä vesistöstä (Huotari ym. 2011, Kuva 2). Huuhtoutuvan orgaanisen hiilen määrän on arvioitu olevan 1 4 % maahan tulevan hiilen määrästä (Jonsson ym. 2007, Ojala ym. 2011). Kuva 2. Hiilen kierto metsäekosysteemissä. Laatikot kuvaavat hiilen varastoja ja nuolet kaasu- ja materiaalivirtoja. 14

15 Puuston hiilivaraston suuruuteen vaikuttavat kasvuolosuhteet, puuston rakenne sekä hakkuut. Maaperän hiilivarastoja ohjailee karikkeen tuotos, koska karikkeen, humuksen ja maaperän hiilivarastoon vaikuttaa ensisijaisesti karikkeen määrä ja laatu (Kellomäki 1996, Savolainen 1996). Suurin osa kivennäismaiden maaperän hiilestä (noin 70 %) on humuskerroksen alla yhden metrin paksuisessa maakerroksessa (Kellomäki 1996). Liskin ym. (2006) mukaan hiiltä on sitoutunut kivennäismaan maaperään keskimäärin Suomessa 6,3 kg/m 2 ja hiilivarasto lisääntyy vuosittain 0,011 kg/m 2. Myös Lehtonen ym. (2011) arvioivat hiilen lisääntyvän, mutta vähemmän (Metsähallitus, metsätalousmaa Etelä-Suomi 0,003 kg/m 2 /v). Molemmat tulokset saatiin maaperän hiilimalli Yasson simuloinneilla, mutta Lehtonen ym. (2011) käyttivät uudempaa, parannettua versiota Yasso-mallista (Yasso ). Maaperän hiilivarastoa on mitattu myös maanäytteistä. Maanäytteiden analysoinnin tuloksena saatu keskimääräinen kivennäismaan hiilivarasto Suomessa on noin 6 kg/m 2 (Metla 2007). Orgaanisen aineen hajoamiseen vaikuttavat maan lämpötila ja kosteus. Lämpötilan kasvu nopeuttaa hajotustoimintaa, mutta kosteuden vaikutus ei ole yhtä suoraviivainen; kuivuus hidastaa hajotusta, mutta myös liiallisen märkyyden johdosta hajotus hidastuu hapenpuutteen vuoksi (Smolander 2003). Hapeton hajotustoiminta on hitaampaa kuin hapellinen. Tämän vuoksi soille kertyy turvetta (Martikainen 2003). Maaperän hiilivarasto kasvaa, jos maahan tulevan hiilen massa (karikesyöte) on suurempi kuin maaperässä tapahtuva hajotus (Savolainen 1996). Hapellisissa oloissa maaperän bakteerit hajottavat maaperän hiiltä hiilidioksidiksi, kun taas hapettomassa hajoamisessa hiilestä muodostuu metaania metanogeenisten arkkien toimesta (Martikainen 2003). Kivennäismaan maaperä toimii ilmakehän metaanin nieluna, koska maaperän mikrobit hapettavat ilmakehän metaania hiilidioksidiksi maannoksen pinta-osissa. Tiiviissä, sekä runsasvetisessä maassa kaasujen diffuusionopeus on alhainen, joten myös metaanin siirtyminen ilmasta maahan hajotettavaksi on vähäistä, jolloin metaaninielu pienenee (Savolainen 1996). Myös maaperän korkea typpipitoisuus haittaa metaanin hapetusta. Kivennäismaiden metaaninielu on noin 1-3 kg CH 4 /ha/v (Savolainen 1996). Maahan metaanina tullut hiili palaa takaisin ilmakehään hiilidioksidina. Luonnontilaisina suot toimivat yleensä hiilidioksidin nieluina ja metaanin lähteinä. Ojituksessa myös suon toiminta muuttuu, turpeen hiilivarastot alkavat hajota ja runsasravinteisilla soilla 15

16 hiilinielu muuttuu hiilen lähteeksi (MMM ). Jos ojitus on onnistunut suunnitellusti, se kuivattaa suota, ja näin ollen vähentää metaanin päästöjä. Ojikko ja muuttuma ovat vielä metaanin lähteitä (1,16 g/m 2 /v), mutta turvekankaaksi kehittynyt ojitusalue on muuttunut metaanin nieluksi (-0,28 g/m 2 /v) (Ojanen ym. 2010). Kosteuden ja ravinteisuuden lisäksi ojitetun suon päästöihin vaikuttavat ojat. Samaan aikaan kun metaanipäästöt vähenevät suon kuivuessa, ojat aiheuttavat merkittävää vaihtelua päästöihin. Ojissa syntyy metaanipäästöjä, joiden suuruus riippuu veden virtauksesta ja vedenpinnan korkeudesta ojassa (Minkkinen & Laine 2006). 2.2 Typen kierto Typpi on elämälle välttämätön alkuaine. Ilmakehän kaasutilavuudesta 78 % on typpeä, mutta silti se on lähes aina kasvien kasvua rajoittava ravinne (Hanski ym. 1998). Lukuun ottamatta typensitojabakteereita, kasveille käyttökelpoista typpeä on vain kuolleissa eliöissä. Kasvit saavatkin suurimman osan typestään, kun bakteerit ja sienet hajottavat typpeä kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Nitrifikaation saavat aikaan nitrifikaatiobakteerit, jotka hapettavat ammoniumia nitriitin kautta nitraateiksi hapen, hiilidioksidin ja ravinteiden avulla (Martikainen 2003). Metsämaan nitrifikaatiota rajoittaa ammoniumin vähäinen saatavuus. Luonnontilaisessa metsäekosysteemissä on vähän typpeä ammoniumiksi hajottavia eliöitä, mutta paljon ammoniumia nitrifioivia bakteereita, mistä seuraa että maassa ei vapaata ammoniumia juurikaan ole (Savolainen 1996). Denitrifikaatiossa hapettomissa oloissa toimivat bakteerit pelkistävät nitraatti- ja nitriitti-ioneja energianlähteekseen, jolloin vapautuu typen oksideja tai täydellisesti etenevän reaktion kautta typpikaasua (Martikainen 2003, Kuva 3). Denitrifikaatio vapauttaa ilmakehästä sidottua typpeä takaisin kaasumaiseen muotoon, ja sen merkitys typen kierrossa onkin suuri (Campbell ym. 1999). Typpioksiduulia syntyy maaperässä, kun nitraatti pelkistyy (denitrifikaatio) tai ammonium hapettuu (nitrifikaatio). Typpilaskeuman lisäksi metsässä tehdyt toimenpiteet, kuten avohakkuu, maanmuokkaus ja lannoitus lisäävät typpioksiduulipäästöjä. Ravinteikkaassa kivennäismaan metsämaassa päästö voi olla hakkuita seuraavana vuonna noin 1 kg N 2 O/ha/v, mutta laskee sen jälkeen nopeasti ollen keskimäärin 0,1-0,3 kg N 2 O/ha/v (Savolainen 1996). 16

17 Luonnontilaisilla soilla hapettomuus estää nitrifikaatiota ja ojitetuilla soilla alhainen ph rajoittaa tätä prosessia, mutta ravinteikkailla tai lannoitetuilla soilla typpioksiduulin muodostuminen on mahdollista (Minkkinen ym. 2007b). Soiden ojituksen myötä typpioksiduulipäästöt lisääntyvät. Ravinteikkailla ojitusalueilla typpioksiduulipäästöt ovat korkeampia kuin vähäravinteisilla (Ojanen ym. 2010). Kuva 3. Typen kierto metsämaassa (mukaillen Martikainen 2003). Orgaaninen typpi hapettuu maaperän mikrobien toimesta ammoniumiksi, joka edelleen hapettuu nitriitin kautta nitraatiksi (nitrifikaatio). Nitraatti pelkistyy nitriitin ja typpioksidin kautta typpioksiduuliksi ja typpikaasuksi (denitrifikaatio). 17

18 3 Metsänhoitotöiden vaikutus 3.1 Maanmuokkaus Maanmuokkaus parantaa taimien kasvuun lähtöä. Maata paljastamalla saadaan taimille paremmat lämpöolosuhteet ja etumatkaa kilpailussa aluskasvillisuutta vastaan. Maanpinnan olosuhteet muuttuvat merkittävästi maanmuokkauksen myötä. Myös veden imeytyminen maahan sekä juuriston kehittyminen paranee (Jandl ym. 2007). Mannerkosken ja Mälkösen (2000) mukaan männiköissä muokatulla maalla oli 18 vuotta istutuksesta keskimäärin 15 m 3 /ha enemmän puustoa kuin muokkaamattomalla maalla. Maanmuokkaus vaikuttaa myös maaperän kasvihuonekaasujen päästöihin. Johnson (1992) tarkasteli useita tutkimuksia, joiden mukaan maanmuokkaus pienentää maaperän hiilivarastoa. Muun muassa viljelykäyttöön muokatulla metsämaalla havaittiin 20 %:n väheneminen hiilivarastossa (Goldin & Lavkulich 1990). Metsämaalla maanmuokkauksen vaikutukset jäävät pienemmiksi, koska maanmuokkaus tehdään vain kerran kiertoaikana. Piirainen ym. (2009) havaitsivat maaperän hiilivaraston pienentyneen 8 %:lla 8 vuotta äestyksen jälkeen. Typen varaston he sen sijaan huomasivat lisääntyneen 9 %. Tämä ero johtui luultavasti siitä, että suurin osa hiilestä vapautui ilmakehään hajotuksessa, mutta typestä suuri osa sitoutui maahan. Ajan kuluessa ja metsän kasvaessa maanmuokkauksen vaikutus hiilivarastoon todennäköisesti tasoittuu kohti maanmuokkausta edeltävää tilannetta. Maanmuokkauksen voimakkuudella on myös merkitystä. Mitä voimakkaampi muokkaus, sitä suurempia ovat muutokset maan lämpö-oloissa, kosteudessa ja mikrobitoiminnassa (Mälkönen 2003). 3.2 Hakkuutähteiden korjuu Hakkuutähteen korjuu pienentää hiilen varastoa maaperässä ja puustossa. Se vähentää maaperään tulevan hiilen määrää, mikä pienentää maaperän hiilinielua. Toisaalta maaperän päästöt vähenevät hajoavan aineen poistamisen seurauksena, mikä pienentää hiilivaraston häviämistä. Hakkuutähteiden korjuu vaikuttaa myös seuraavan puusukupolven kasvuun, ja puustoon sitoutuvan hiilen määrään. Hiilen määrän muutos maaperässä ja seuraavassa puusukupolvessa muodostavat 18

19 hakkuutähteiden korjuun kokonaisvaikutuksen kasvihuonekaasutaseeseen. Tässä työssä hakkuutähteillä tarkoitetaan latvusmassaa. Hakkuutähteeseen on sitoutunut hiiltä, josta suurin osa hajoaa nopeasti, ja loput hajoavat hyvin hitaasti. Hakkuutähteiden hiilestä 90 % hajoaa ensimmäisen 20 vuoden aikana. Hakkuutähteiden poiston vaikutus on heti hakkuun jälkeen suuri, mutta ensimmäisten 20 vuoden jälkeen tilanne tasoittuu lähelle tavanomaisia hakkuiden jälkeisiä hiilimääriä (Palosuo ym. 2001a). Palosuo ym. (2001b) simuloivat maaperän hiilivarastoa hakkuutähteiden korjuu huomioituna, ja arvioivat maaperän hiilivaraston pienentyneen 2 % 20 vuodessa hakkuutähteiden korjuun seurauksena. Hiilen lisäksi hakkuutähteiden mukana poistuu myös ravinteita, jotka vaikuttavat kasvuun. Harvennushakkuun yhteydessä tapahtuva hakkuutähteiden korjuu vähentää Helmisaaren ym. (2011) mukaan puuston tilavuuden kasvua kuusikoissa 5 % ja männiköissä 4 % kokonaiskasvusta hakkuuta seuraavana 10-vuotiskautena. Hakkuutähteeseen sitoutunut typpi vapautuu noin 3 vuotta hakkuun jälkeen. Siksi hakkuutähteen poiston vaikutukset kasvuun eivät ilmene välittömästi, kun hakkuutähde on poistettu. Ravinteiden poistumisesta johtuvat kasvutappiot saattavat hyvin olla merkittävin hakkuutähteiden korjuun vaikutus. 3.3 Lannoitus Metsänlannoituksia tehdään kasvun lisäämiseksi sekä ravinne-epätasapainon tai -puutteiden korjaamiseksi. Kasvulannoituksella haetaan metsikön lisääntyvän kasvun kautta parempaa tuottoa, kun terveyslannoituksella korjataan ravinteiden epätasapainoa (Kaunisto ym. 2002). Terveyslannoitusten tarpeessa ovat lähinnä kaliumin ja boorin puutteesta kärsivät turve- ja kangasmaat, kun taas kasvatuslannoituksessa käytetään tavallisesti typpi-fosforilannoitteita (Salonen 1999). Typpi on kangasmailla tärkein puiden kasvua rajoittava ravinne, kun taas turv la ravinteisuus vaihtelee suuresti (Kukkola & Moilanen 2005). Typpilannoituksella lisätään saatavilla olevan typen määrää metsämaassa, mutta myös lisätään typpioksiduulipäästöjä. Paikallisesti typen määrän lisäyksellä voi olla suurikin vaikutus typpioksiduulipäästöihin, koska kaikki lisätty typpi ei mene puuston kasvuun tai sitoudu maaperään. 19

20 IPCC:n (2003) mukaan noin 1,25 % lannoituksessa käytetystä typestä päätyy typpioksiduulipäästönä ilmakehään. Typpilannoitus on metsätaloudellisesti kannattava sijoitus. Lannoituksen tuoman kasvunlisäyksen tuotto saadaan nopeasti realisoitua, kun lannoitus tehdään ennen hakkuuta. Typpilisäys vaikuttaa 6-10 vuotta. Etelä-Suomessa puuston kasvunlisäys on m 3 /ha (Kukkola & Moilanen 2005). Mälkönen (1982) on saanut samansuuntaisia tuloksia kasvunlisäyksestä; m 3 /ha 10 vuodessa 150 kilon typpiannoksella hehtaaria kohti. Kuusi reagoi hieman mäntyä hitaammin lannoitukseen, mutta lannoituksen positiivinen vaikutus kasvuun säilyy sillä kauemmin. Suurimmillaan kasvureaktio on keskimäärin 2 4 vuoden kuluttua lannoituksesta (Kukkola & Nöjd 2000). 4 Aineistot ja menetelmät 4.1 Metsien kasvihuonekaasutase Laskennan perusteet Puuston kasvihuonekaasutaseen laskennassa Metsäntutkimuslaitokselta (Metla) ja Etelä- Pohjanmaan metsäkeskukselta saadut puustotiedot (m 3 runkopuuta) muutettiin biomassan sisältämäksi hiileksi käyttäen biomassan muunnoskertoimia (biomass expansion factor, BEF). Maaperän tase puolestaan saatiin kertomalla pinta-alat päästökertoimilla. Luvut laskelmiin löytyivät metsäkeskuskohtaisesti VMI10:n tiedoista. Seinäjoen kaupunkiseudulle kuntakohtaiset puustotiedot ovat peräisin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen aluesuunnitelmista. Kunnittaiset maaperätiedot ja puuston poistumatiedot tulivat Metsäntutkimuslaitokselta. Tarkasteluja varten saadut taseet muutettiin CO 2 -ekvivalenteiksi GWP-kertoimilla (Taulukko 1). Eri kaasujen taseet ovat tällöin yhteismitallisia ja vertailtavissa keskenään. 20

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Soiden hiilivarastojen kehitys

Soiden hiilivarastojen kehitys Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä

Lisätiedot

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY

Onko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA

MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA MAANKÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUKSET SEINÄJOELLA Ari Koski Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) KUVAILULEHTI Päivämäärä 5.5.2008 Julkaisun laji Opinnäytetyö

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos Jukka Laine Metsäntutkimuslaitos Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY

Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos

Lisätiedot

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Seminaari Suomenlinna Helsinki 19. marraskuuta 2007 Seminaarin tausta Metsämiesten Säätiön päätös keväällä 2007 rahoittaa 3.5 vuotista hanketta Metsien käytön tulevaisuus

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

4.3 Metsien hiilitaseet

4.3 Metsien hiilitaseet Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers//mwp.htm.3 Metsien hiilitaseet Risto Sievänen, Aleksi Lehtonen, Paavo Ojanen ja Olli Salminen Metsien hiilivarastot ovat puissa ja muussa

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä

Hannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden

Lisätiedot

Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus

Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Työryhmä Suomen ympäristökeskus Mikko Tuomi, Pekka Vanhala, Kristiina

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi / 9.8.2007 1 Maastotyöt 2004 2008 Otantamittauksia

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Anu Palmgrén Kylmät ja lumiset talvet mikä ilmastonmuutos? Sää ilmasto - Ilmasto: tietyn alueen

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle?

Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? Bioöljyjalostamo Etelä-Pohjanmaalle? JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuren mittakaavan kemialliseen puunjalostukseen keskittynyttä laitosta Kilpailu kuituraaka-aineesta on melko vähäistä Vuonna 2013

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen

Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitetun ilmastosopimuksen Metsätieteen aikakauskirja 3/2009 Tieteen tori Aleksi Lehtonen Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle Miksi metsien kasvihuonekaasuinventaariota tehdään? Rio de Janeirossa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Climforisk,

Climforisk, Climforisk, 2011 2014 LIFEDATA Sidosryhmäseminaari, Metla, Vantaa 31.1.2012 Mikko Peltoniemi www.metla.fi/life/climforisk LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus

Lisätiedot

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team. Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja

Lisätiedot

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Seinäjoki 28.8.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot