www LEHTI A.angus.fi NGUSN 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www LEHTI A.angus.fi NGUSN 2007"

Transkriptio

1 ANGUS LEHTI 2007

2 Nurmenviljelyyn huippukoneet Agrimarketista Angus monien mahdollisuuksien rotu Kädessäsi on Suomen Angusyhdistys ry:n vuosittain julkaisema Angus-lehti. Lehden tavoitteena on tuoda rotua tunnetuksi ja kertoa emolehmätuotantoon liittyvistä asioista muutenkin. Vuosien saatossa angus-rotu on muuttunut melkoisesti. Vielä luvulla maassamme olevat eläimet olivat lähes kokonaan matalaa, aikaisin teuraskypsyyden saavuttavaa ns. skottityyppiä. Näillä eläimillä kasvut olivat suhteellisen alhaisia ja ne vielä rasvoittuvatkin helposti luvulla alkoi Pohjois-Amerikkalaisen tuontiaineksen käyttö ja eläintyyppi muuttui melkoisesti. Kasvut paranivat merkittävästi ja näin tuotantokarjoihinkin saatiin uudenlaista angus-ainesta siitossonnien myötä. Joissain tapauksissa mentiin korkeuden ihannoinnissa jopa liian pitkälle ja menetettiin anguksen luontaista takapyöreyttä luvulla olemme onnistuneet saamaan eläimiin lisää lihaksikkuutta ja samalla pystyneet säilyttämään anguksen loistavat emo-ominaisuudet ja rehunkäyttökyvyn. Jäljempänä tässä lehdessä olevat tarkkailutulokset kertovat osaltaan rodun parissa tehdystä onnistuneesta jalostustyöstä, jota jotkut karjanjalostajat ovat tehneet jopa useiden vuosikymmenten ajan. Tästä haluan lausua nöyrimmät kiitokseni heille. Pienessä populaatiossa jalostuskarjojen tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää rodun kehityksen kannalta. Suomen Angusyhdistyksen johtokunta on vuosikaudet valinnut käytössämme olevat keinosiemennyssonnit ja niiden tuonti on toteutettu yhteistyössä Faba Jalostuksen kanssa. Valinta ei aina ole ollut helppoa, sillä terveydenhuoltovaatimuksiin liittyviä tuontirajoituksia on runsaasti. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin olla melko tyytyväisiä, sillä pahoja epäonnistumisia ei ole tullut. Jatkossa angus-kasvatukselle ja -jalostukselle on haaste löytää maailmalta laadukkaita, meille uuden sukuisia sonneja. Uskon vahvasti, että jo nykyisten angus-kasvattajien ja myös tulevien joukosta löytyy aktiivisia keinosiemennyksen käyttäjiä, jotta voidaan turvata riittävä uuden genetiikan saanti populaatioomme. ANGUS LEHTI Suomen Angusyhdistys ry, johtokunta Minna Toivettula-Anttila pj. Harri Ojanen Katariina Sarvana siht. Katri Strohecker Jyrki Ankelo Sirpa Sunio Jaakko Eskonen Rahastonhoitaja: Julkaisija: Lehtityöryhmä: Kuvat: Kannen kuva: Pasi Nikkilä Suomen Angusyhdistys ry Minna Toivettula-Anttila, Sirpa Sunio, Katariina Sarvana, Heikki Vehkaoja, Susanna Vehkaoja, Heikki Perkonoja, Pasi Nikkilä, Katri Strohecker ja Jyrki Ankelo. Susanna Vehkaoja, Katri Strohecker, Jyrki Ankelo, Minna Toivettula-Anttila Minna Toivettula-Anttila Liity jäseneksi! Suomen Angusyhdistys, Pohjantie 644, Mutala Sivunvalmistus ja painopaikka: Newprint Oy Raisio 2007 Emolehmätuotannon kasvaessa edelleen, uskon vahvasti eläinaineksen merkityksen korostuvan tiloilla. Karjakokojen kasvaessa entisestään, sekä jalostus- että tuotantokarjoissa on äärimmäisen tärkeää, että poikimiset ja vasikan alkuun lähtö tapahtuvat helposti. Taloudellisen tuloksen varmistamiseksi myös emojen rehunkäyttökyvyllä ja jälkeläisten kasvulla on suuri merkitys. Tämän päivän angus-aines tarjoaa monelle tilalle kilpailukykyisen vaihtoehdon näiden tavoitteiden turvaamiseksi sekä puhdasettä risteytystuotannossa. Toivotan menestystä kaikille emolehmäkasvattajille ja kiitän lämpimästi kaikkia lehtemme yhteistyökumppaneita. Minna Toivettula-Anttila 3

3 Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus Luonnonlaitumien hyödyntäminen emolehmätiloilla MTT:llä tutkittiin laidutamisen vaikutusta eläintuotokseen sekä niitty- ja metsäluontoon. Atrian palvelut sopimustuottajille uudistuvat. Tarjoamme jatkossa vielä parempaa, tehokkaampaa ja täsmällisempää palvelua jokaiselle tuottajalle, joka on valmis katsomaan rohkeasti eteenpäin. Erityisesti pihvitiloille tarjoamme: - rehut, tarvikkeet - neuvontapaketit - kehittyvän siitoseläinvälityksen - mahdollisuuden erikoistumiseen: pihvivasikantuotanto, pihviloppukasvatus - Atria Hienoin Pihviliha -konseptin mukaisen lihan markkinoinnin kauppaan ja kuluttajalle. Lisää voimaa yhdessä! Suomalainen nautakarjatalous pohjautui 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin erilaisten niittymaiden ja luonnonlaitumien hyväksikäyttöön. Peltoviljelyn voimistuessa luonnon niityt menettivät lähes täysin merkityksensä rehuntuottajina ja niiden perinteinen käyttö lähestulkoon loppui 1900-luvun puoliväliin mennessä. Seurauksena on ollut näiden nk. perinnebiotooppien määrän jyrkkä lasku. Vuodesta 1995 alkaen perinnebiotooppien hoitoon on ollut mahdollista saada EU:n maatalouden ympäristötuen erityistukea. Tällöin laiduntamalla tai niittämällä hoidetuille kohteille maksetaan korvausta hoidosta aiheutuvien kustannusten ja tulonmenetysten perusteella. Tukijärjestelmän avulla osa perinnebiotoopeista on saatu hoidon piiriin. Perinnebiotooppien hoidon periaatteena on kasvuston korjuun avulla köyhdyttää niiden ravinnekiertoa. Laidunnus on laajojen kohteiden kustannustehokkain hoitotapa. Nauta on tärkein laiduneläimistä, ja se soveltuu kaikentyyppisille alueille. MTT:n koordinoimassa Lumolaidun-hankkeessa tutkittiin niittyjen sekä metsä- ja rantalaitumien käyttöä emolehmätuotannossa. Tutkimusta suoritettiin merenrantaniityillä Perämeren rannikolla sekä niitty- ja metsälaitumilla Tohmajärvellä. Tässä artikkelissa esitetyt tulokset perustuvat Lumolaidun-hankkeessa kerättyihin aineistoihin. Hankkeen tulokset on esitelty kokonaisuudessaan Maa- ja elintarviketalous- sarjassa julkaistussa loppuraportissa, ja ne löytyvät internetistä osoitteesta: p pd f Niitty- ja metsälaitumet MTT:n Tohmajärven emolehmänavetalla tutkittiin laiduntamisen vaikutusta eläintuotokseen sekä niitty- ja metsäluontoon. Tohmajärven laidunkokeessa oli niittyalaa yhteensä 3,9 hehtaaria ja metsiä enimmillään 13,3 hehtaaria. Koe-eläimet olivat kevätpoikivia, eri-ikäisiä ja erirotuisia risteytysemolehmiä vasikoineen. Eläinpaine niityllä oli 0,84 1,50 ja metsissä 0,04 0,48 ny/ha. Emojen kuntoutuminen metsäja niittylaitumilla oli selvästi heikompaa kuin vastaavissa kokeissa viljelylaitumilla. Rehun määrä ja sen laatu (sulavuus, raakavalkuainen) rajoittivat emojen kuntoutumista. Vasikat kasvoivat kuitenkin hyvin, mikä johtui sekä emojen hyvästä maidontuotannosta että metsäjaksojen lyhyydestä. Niittylaitumen tuotto oli noin % peltolaitumen tuotosta ja parhaiden metsälaitumien tuotto oli 5 20 % viljelylaitumien tuotosta. Yleisesti ottaen niityt soveltuvat hyvin laiduntamiseen, samoin valoisat, rehevällä maapohjalla kasvavat metsälohkot. Sen sijaan karuissa ja havupuuvaltaisissa metsissä rehua on vähän. Eläintiheys ratkaisee laiduntamisen onnistumisen. Eläintiheydelle voidaan antaa taulukkoarvo eri laiduntyypeille (esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön suositusarvot), mutta yksittäisten laitumien 4 5

4 ominaispiirteet tulee ottaa huomioon, joten eläintiheyttä muutetaan eläinten kuntoutumisen ja kasvuston ominaisuuksien perusteella. Taulukossa 1 on annettu Tohmajärven kokeen perusteella esitetyt eläintiheyssuositusten lähtöarvot sekä MMM:n suositusarvot (Korpilo 2002), jotka ovat hyvin lähellä toisiaan. Lohkokoko Taulukko 1. Suositeltava eläintiheys (ny/vrk/vuosi). Vaikka keskimääräinen eläintiheys olisi sopiva, on laidunnuksen tulos kuitenkin sidoksissa lohkokokoon. Jos lohko on suuri suhteessa eläinmäärään, jää osa lohkosta helposti alilaidunnetuksi. Laajaperäisillä luonnonlaitumilla, etenkin metsälaitumilla, lohkon kokoa ja muotoa säätelevät käytännön seikat. Myös sonnien käyttö vaikuttaa laumojen kokoon ja sitä Suositus MMM Tohmajärvi Tuore niitty 1,0 1,25 0,96 1,2 OMT-tyypin tai lehtomainen lehtipuuvaltainen metsä 0,2 0,5 0,36 OMT-luokan sekametsä 0,1 0,4 0,36 MT-luokan tai sitä karumpi havupuuvaltainen metsä 0,04 - kautta sopivaan lohkokokoon. Lohkon koosta voidaan kuitenkin antaa suuntaa antavia ohjeita: Reheville niityille suositellaan noin 0,3 0,5 ha laidunta emo + vasikka -paria kohti. Jos lohkon koko on yli 0,6 0,7 ha emo + vasikka -paria kohti ja kasvusto on rehevää, jää osa alueesta hyödyntämättä. Laidunnus on tarpeettoman tarkkaa ja rehun puute heikentää emojen kuntoa, jos laidunta on 0,25 ha tai vähemmän emo + vasikka -paria kohti. Niittyjen väliaitojen teko keveillä aidoilla ei ole kovin työlästä (paitsi laajat rantaniityt), mutta eläinten ja juomapisteiden siirto vaativat myös työpanosta. Lohkon jakamisen kustannuksia tulee punnita sen antamaan hyötyyn alueen hoitopäämäärän kannalta. Mahdollisen jakamisen kustannukset voi sisällyttää haettavaan ympäristötukeen. Lohkon koko on merkityksellinen vain heinäkuun alkuun asti, koska laidunten kasvu on voimakkainta alkukesällä. Sen jälkeen portit voi jättää auki tai lohkot voidaan yhdistää. Aikainen aloitus on sitä tärkeämpää, mitä suurempia lohkoja suhteessa eläinmäärään käyttää, koska tällöin eläimet syövät suurimman osan tarjotusta laitumesta. laitumet kasvavat elo-syyskuussa vielä heikommin kuin viljelylaitumet. Etelä-Suomessa, jossa laidunkausi on oleellisesti pidempi, on luonnonlaitumillakin syytä laiduntaa viikkoa tai kahta pidempään. Laitumen loppukorkeus ja eläinten kuntoluokka toimivat hyvänä apuvälineenä lopetusajankohtaa päätettäessä. Merenrantaniityt Merenrantaniittyjen laiduntamista tutkittiin neljän emolehmätilan laitumilla Oulun seudulla. Tutkimuksessa mukana olleilla merenrantalaitumilla satotaso jäi huomattavasti alhaisemmaksi kuin viljellyillä nurmilla. Merenrantalaidunten suuret laidunalat (tutkimukseen osallistuneilla tiloilla oli käytössä merenrantaniittyjä hehtaaria/tila) kompensoivat osittain alhaista pinta-alakohtaista satoa. Toisaalta tällöin eläinten on myös laidunnettava laajemmalla alueella ja käytettävä enemmän aikaa laiduntamiseen. Tämä todennäköisesti johtaa alentuneeseen maidontuotantoon emolehmillä ja vaikuttaa myös vasikoiden kasvuun. Merenrantalaitumilla vasikoiden päiväkasvut olivatkin hieman alhaisempia verrattuna nurmilaitumilla havait- tuihin kasvuihin. Luonnonlaitumillakin eläinten kasvutulokseen voi vaikuttaa eri tavoin. Laidunkauden pituus on tärkeää mitoittaa rehun riittävyyden mukaan. Todennäköisesti osa havaituista alhaisista tilakohtaisista kasvutuloksista johtuu liian pitkästä laidunkaudesta. Tutkimustiloilla käytetyt karjarodut olivat pääasiassa isoja rotuja (Ch, Si ja Li). Voisi kuitenkin olettaa, että merenrantalaitumet ja luonnonlaitumet yleensäkin soveltuisivat parhaiten pienemmille liharoduille (Hf ja Ab), jotka ovat tehokkaampia karkearehujen hyödyntäjiä. Osalla alueista vasikoiden kasvutulosta voitaisiin todennäköisesti parantaa lisäruokinnan avulla. Sopiva merenrantaniittyjen laidunnuspaine riippuu laitumen ominaisuuksista, mm. laidunnettavan kasvillisuuden määrästä, maaperän kosteudesta, laidunalasta sekä hoidon vaiheesta (kunnostus vai ylläpito) ja tavoitteista. Osalla merenrantaniityistä kunnostusvaiheen jälkeen melko alhaisetkin laidunnuspaineet, noin 0,5 eläintä/ha, näyttäisivät pitävän kasvillisuuden tavoitellun matalana. Rehun riittävyyden ja eläinten kasvun kannalta laidunnuspainetta ei pitäisi nostaa liian korkeaksi. Lisäruokinta nykyisin kiellettyä perinnebiotoopeilla Nykyisten säännösten mukaan erityistukea saavilla perinnebiotoopeilla lisärehun antaminen on pääsääntöisesti kielletty, mutta kivennäisten antaminen on sallittua. Lisärehun kieltämisen perusteena on rehevöitymisen estäminen. Kuitenkin laitumille tehdyissä ravinnetaselaskelmissa esimerkiksi lisärehun mukana tuleva fosfori muodostaa vain pienen osan kokonaisfosforikuormituksesta. Ilman kautta tulevan laskeuman mukana tulee kaksi kertaa enemmän ja kivennäisten mukana lähes 20 kertaa enemmän fosforia kuin lisärehun mukana. Osalla alueista vasikoiden kasvutulosta voitaisiin todennäköisesti parantaa lisäruokinnalla. Lisäruokinta olisi perusteltua laidunkauden loppupuolella, jolloin laidunrehun kasvu ja laatu ovat heikentyneet ja vasikat alkavat jo kokonsa puolesta tarvita lisärehua. Ennen vieroitusta aloitettu lisäruokinta totuttaisi vasikat väkirehun käyttöön, mikä helpottaisi jatkokasvatusta. Parhaiden metsälaitumien rehuntuotto oli Tohmajärvellä 5-20 % viljelylaitumien tuotosta. Laiduntamisen ajoitus Laiduntaminen on syytä aloittaa ajoissa, heti kun rehua on kohtalaisesti tarjolla, sillä luonnonlaidunten rehuarvo laskee nopeasti. Keski-Suomen alueella laiduntamisen voi vuoden sääolojen mukaan aloittaa yleensä noin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Tästä voidaan poiketa, jos alueella halutaan suosia kukkivia ruohokasveja, jolloin aloitusta voi hieman myöhästyttää. Yleensä niittylaitumilla muodostuu laidunpaineen ja lohkokoon ollessa sopiva mosaiikkimainen syöntijälki, jossa on tilaa myös kukkiville kasviyksilöille. Loppukesällä emot tulisi ottaa pois laitumelta, kun laidunten kasvu vähenee. Tämä tapahtuu yleensä elokuun aikana, Keski-Suomen niityillä yleensä elokuun puolenvälin tienoilla. Laidunkauden loputtua laitumet eivät rehevöidy liiaksi, sillä luonnon- Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2005 yhteensä 2008 ha merenrantaniittyjä hoitosopimusten piirissä. Rantaniittyjen hoito tapahtuu suurelta osin emolehmien avulla. 6 7

5 Susanna Vehkaoja haastatteli Jyrki Ankeloa Vapolan tilalta: Karjanjalostusta ja siipien havinaa Vapolan tilan kokemuksia luonnonlaitumista Uudessakaupungissa sijaitsevaa Vapolan tilaa isännöivät Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo ovat hyödyntäneet luonnonlaitumia ja perinnebiotooppeja koko viisi vuotta kestäneen isännyytensä ajan. Nykyisin pääosa laitumista on merenrantaniittyjä, joille tilalta on matkaa km. Vapolassa on poikivia emoja tänä vuonna 80, joista 60 on anguksia, loput ylämaan karjaa. Kummatkin rodut soveltuvat hyvin luonnonlaitumien hoitajiksi. Laitumet vaikuttavat tilan kannattavuuteen lähinnä eläinmäärän kautta; ilman luonnonlaitumia tilan eläinmäärä olisi huomattavasti pienempi. Kotona laiduntaa vain noin parisenkymmentä emoa, loput ovat luonnonlaitumilla. Luonnonlaitumesta ei ole hyötyä, ellei alue ole riittävän suuri. Sen pitää riittää vähintään yhden sonnin astutusryhmälle. Osa laitumista sijaitsee merkittävällä linnustolahdella. Niityt ovat luonnonsuojelualueita, joiden avoimena pitäminen on tärkeää ja niiden hoito vaatiikin paljon työtä. Hoitosopimukseen kuuluu mm. puhdistusniitot, jotka hoidetaan kesantomurskalla. Niitto parantaa rehun laatua mutta on myös luonnonsuojelullisesti tärkeä toimenpide. Alueella kasvaa ruokoa, jonka rehuarvo on hyvä alkukesällä, mutta korsiintuessaan se ei enää maita lehmille. Laidunten tuotto ja riittävyys vaihtelee kuitenkin vuosittain säistä riippuen. Keskimäärin eläimet ovat laitumilla toukokuun lopusta lokakuun alkuun asti. Viimeisenä on kotiutettu yleensä ylämaan karjan ryhmä. Vapolan karja on kevätpoikivaa ja tavoitteena on, että kaikki poikimiset ajoittuvat helmikuun puolenvälin ja huhtikuun lopun väliseen aikaan, jotta vasikat olisivat laidunkauden alkaessa vähintään kuukauden ikäisiä ja että kaikki eläimet voitaisiin viedä laitumelle yhdellä kertaa. On tärkeää, etteivät vasikat ole laitumelle laskettaessa liian nuoria eivätkä liioin liian vanhoja, koska kesken laidunkauden emoja tai vasikoita ei haluta siirtää. Valitettavasti vasikan kasvu kärsii loppukesästä rantalaitumella verrattuna viljellyllä laitumella oleviin, kun sekä emojen että vasikoiden lisäruokkiminen luonnonlaitumilla on kiellettyä. Tämä vaikuttaa jonkin verran tilan jalostusarvoihin ja sekoittaa indeksilaskentaa. Tilannetta on pyritty tasoittamaan siten, ettei kotilaitumillakaan ole vasikoille annettu lisärehua. Viljellyllä laitumella olleet emot ovat syksyllä luonnollisesti paremmassa kunnossa kuin rantalaitumilta kotiutetut emot, joita on kuitenkin mahdollista kunnostusruokkia sisäruokintakaudella. Kerran poikineet emot jätetään kuitenkin pääsääntöisesti kotilaitumille, koska niiden kuntoa on vaikeampi saada palautumaan. Toisaalta kaikkein lihavimpia emoja saadaan helposti laihdutettua rannalla. Laidunalueiden sijainnilla on merkitystä, jotta eläimiä ja aitauksia voidaan valvoa riittävän usein. Osa Vapolan karjasta laiduntaa lintuharrastajien silmien alla, joten heistäkin on apua valvonnassa. Tarkastus- ja valvontakäyntejä pyritään tekemään joka toinen päivä, mutta toisinaan laitumilla tulee käytyä päivittäinkin. Vapolan tilan eläimet ovat pysyneet aidan sisällä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Aitojen huollon eteen tehdään runsaasti työtä. Aita koostuu kyllästetyistä paaluista ja alumiinilangasta, jonka sähkön johtavuus on erinomainen. Ylimpänä lankana käytetään valkoista nauhaa aidan erottumiseksi. Kaksi kertaa kesässä aidan alusta niitetään siimaleikkurilla. Eläinten kuljetukseen käytetään traktorivetoista kuljetuskärryä, johon mahtuu kerralla noin kuudesta kahdeksaan emoa vasikoineen. Aikaa kuluukin eläinten siirtoon keväisin ja syksyisin vajaa viikko. Erityisesti syksyisin eläinten keräily ja lastaaminen laitumella vie aikaa. Eläimet eivät villiinny laitumella kesän aikana, osaksi varmasti usein toistuvien valvontakäyntien ansiosta. Jyrki kertoo kuitenkin, että laumat muodostetaan astutussuunnitelmien lisäksi myös käyttäytymistä silmällä pitäen. Hiehoja ei laiteta omaksi laumakseen, koska ne voivat juoksennella alueella liian rauhattomasti ja tiineytystulokset jäädä kehnoiksi. Laumat koostuvat sekä hiehoista että vanhemmista lehmistä, jotka tuntevat alueet ennestään ja ovat jo vasikkana tottuneet kuljetuksiin. Vapolan tilan eläimiä luonnonlaitumella. 8 9

6 Kaisa Sirkko FABA Mitä mittaat, sitä voit parantaa Emolehmätarkkailuun kuuluu tällä hetkellä yli 260 tilaa. Tarkkailuun kuuluvia tiloja on tullut lisää, ja myös karjakoko on tasaisessa kasvussa. Kehityksen suunta on toivotunlainen, sillä marginaaliryhmä jää helposti muiden tuotantomuotojen varjoon. Tarkkailukarjojen ja lehmien lukumäärän lisääntymisestä on suurta hyötyä myös jalostustyön kannalta. Tarkkailu mahdollistaa sonnien arvostelun Eläinten punnitustulokset antavat arvokasta tietoa mm. keinosiemennyssonnien arvostelemiseksi suomalaissa olosuhteissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuontisonneista tuodaan annoksia riittävästi, ne otetaan käyttöön heti tuontivuonna, ja kaikki sonnin jälkeläiset punnitaan. Tilannetta, jossa tuodaan useita sonneista pienehköjä annosmääriä, tulee välttää. Arvosteluvarmuus kertoo indeksien luotettavuudesta, ja se on merkittävä perinnölliseen edistymiseen vaikuttava tekijä. Arvosteluvarmuuteen vaikuttaa muun muassa tulosten lukumäärä sekä eläinten väliset sukulaisuussuhteet. Mitä enemmän tuloksia on käytettävissä vaikkapa uuden keinosiemennyskäyttöön tuodun sonnin jälkeläisistä, sitä varmemmin sonni pystytään Suomessa arvostelemaan. Vastaavasti mikäli kukaan ei sonnin jälkeläisiä punnitse, on tuontisonnin arvostelu täällä lähes mahdotonta. Täysin mahdotonta se on, mikäli sonni on lisäksi erisukuinen, jolloin sukulaislinkit muihin suomalaisiin eläimiin puuttuvat. Tarkkailu avuksi tilan eläinvalinnoissa Käyttipä tila keinosiemennystä tai astujasonnia, on sonnin valinta karjan jalostustyön kannalta todella tärkeää. Suurin osa perinnöllisestä edistymisestä saavutetaan sonnivalintojen kautta, mutta tämä ei merkitse, etteikö lehmien valintaan tilalla tulisi kiinnittää huomiota. Kaikki jalostuksen kohteena olevat ominaisuudet tulisi kirjata ylös ja suorittaa karsintaa niiden perusteella, myös hiehojen ja lehmien kohdalla. Jalostuksen kannalta tärkeitä tietoja kerätään ja hyödynnetään emolehmätarkkailussa. Tiedoista raportoidaan tarkkailuraporttien ja Win- Pihvi-ohjelman tulosteilla, ja tarkkailutila voi hyväksikäyttää tietoja eläinvalinnoissa, paritusten suunnittelussa jne. Punnitustuloksista lasketaan indeksejä, jotka kertovat millaista syntymäpainoa, vieroituspainoa, vuodenpainoa tai minkälaisia emo-omianaisuuksia eläin periyttää. Poikimahelppoudelle, rakenneominaisuuksille tai hyvälle luonteelle ei indeksejä vielä lasketa, mutta se ei millään tavalla vähennä niiden merkitystä tilakohtaisissa jalostusvalinnoissa. Perinnöllinen edistyminen näkyy kukkarossa Mitä suurempi on jalostuseläinten joukko, sitä nopeampaa voi perinnöllinen edistyminen olla. Tilan kannalta perinnöllinen edistyminen tietää eläinten parempaa kasvua, mutta tilakohtaisista jalostusvalinnoista riippuen myös rakenteen parantumista, hyvää tiinehtyvyyttä ja helpompia poikimisia. Punnitustietoihin perustuneet jalostusvalinnat ovat olleet onnistuneita, sillä anguksen punnitustulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuodenpainon geneettinen edistyminen on ollut viimeisen 25 vuoden aikana noin 55 kg, kun syntymäpaino on samaan aikaan pysynyt lähes muuttumattomana. Jatkuvasti kasvaneet vuodenpainot ovat yhteydessä parempiin teuraspainoihin ja sitä kautta teurastiliin. Hyvin kasvaneet eläimet myös luokittuvat paremmin. Tarkkailukarjojen yleistyessä myös panostukset emolehmätuotantoon kasvavat. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat teuraslaadun kansainväliset arvostelut, joiden kehitystyö on jo aloitettu. Kun kehitystyö saadaan päätökseen, myös Suomesta tullaan lähettämään teurastietoja kansainväliseen arvosteluun. Koonnut Minna Toivettula-Anttila Lihakarjan tarkkailutuloksia vuonna 2006 (Faba) Emolehmien määrä, myös tarkkailuun kuuluvien eläinten, on vahvassa kasvussa. Suunta on ollut ylöspäin jo useiden vuosien ajan, eikä pelkoa ylituotantotilanteesta ole siitä huolimatta. Lypsylehmien määrän väheneminen on luonnollisesti vähentänyt välitysvasikoiden tarjontaa ja sitä kautta naudanlihan tuotantoa. Pih- vilihan lisääntynyt tarjonta ei riitä paikkaamaan vajetta, joka on naudanlihan tuotannossa maassamme. ProAgria Suomen Kotieläinjalostusosuuskunnan ylläpitämään emolehmätarkkailuun kuului 2006 vuoden lopussa 252 tilaa. Emolehmiä näillä tiloilla on yhteensä jo (vuonna 2004 lehmiä oli 4541) Karjojen määrä on kasvanut, samoin keskimääräinen lehmäluku. Tarkkailuun kuuluvista emolehmistä on 888 kappaletta eli 13,4 % anguksia. Angus-rodulla perinnöllinen edistyminen ja sen seurauksena tarkkailutulokset ovat kehittyneet suotuisalla tavalla. Tuloksista voi havaita, että syntymäpainot ovat pysyneet alhaisina ja osittain sen ansiosta rodun vasikkakuolleisuus on kaikkien rotujen alhaisin. (2,4 %). Hiehojen keskipoikimaikää vertailtaessa voidaan havaita anguksen aikainen sukukypsyys, hiehot poikivat ensimmäisen kerran roduista nuorimpina. (25,3 kk) Vertailtaessa edellisten vuosien tuloksia, voidaan todeta että angussonnivasikat olivat vuonna 2006 syntyessään saman painoisia kuin ainakin kolmena edellisenä vuonna (39 kg). Lehmävasikoiden keskimääräinen paino oli noussut kilolla (37 kg). Vieroituspainoissa on tapahtunut edelleen nousua. Sonnit painoivat 200 pv:n iässä jo keskimäärin 300 kg, hiehot 268 kg. Vuoden iässä vastaavat luvut ovat sonneilla 520 kg ja hiehoilla 400 kg. Mielenkiinnosta kaivoin esille vanhoja tuloksia ja havaitsin, että vuonna 1978 angus-sonnit olivat painaneet vuoden iässä keskimäärin 333 kg. Ero n. 30 vuoden takaisiin tuloksiin on näin ollen lähes 200 kg! Tuolloin sonnit olivat painaneet syntyessään 31 kg ja vasikkakuolleisuus oli 2,7 %. Kun tiedetään miten paljon angus on rotuna muuttunut ja kasvanut, pitäisin syntymäpainon kasvua kahdeksalla kilolla kolmessa vuosikymmenessä sangen kohtuullisena. Emolehmäkarjojen määrän kasvaessa lisääntyy myös tiloilla käytettävien astutussonnien tarve. Tämä luo pohjaa jalostustyölle, jota tarkkailukarjoissa tehdään. Vain riittävä määrä puhdasjalostajia voi tarjota tuotantokarjoille laadukkaat, hyvää jälkeä periyttävät siitossonnit. Asiaan perehtyville jalostajille onkin tiedossa runsaasti työsarkaa tulevaisuuttakin ajatellen

7 Puhdasrotuiset sonnit Syntymäpaino Angus Charolais Hereford Highland cattle Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Highland cattle Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Highland cattle Limousin Simmental Blonde Kuukautta Angus 25,3 Charolais 27,8 Hereford 26,7 Highland Cattle 36,6 Limousin 29,4 Simmental 28,3 Blonde 26,1 Angus 96,6 2,7 99,3 0,7 0,0 2,4 Charolais 88,6 8,3 96,9 2,9 0,2 5,1 Hereford 93,5 5,3 98,8 1,1 0,1 2,8 Highland Cattle 97,6 1,5 99,1 0,9 0,0 4,4 Limousin 94,3 4,4 98,7 1,2 0,1 2,6 Simmental 93,2 5,4 98,6 1,3 0,1 3,4 Blonde 95,4 3,7 99,1 0,9 0,0 2,8 Poikimistyypit: 1 = lehmä poiki ilman apua, 2 = poikimista avustettiin, 3 = voimakas (vähintään kahden ihmisen) vetoapu, 4 = muu synnytysapu (keisarinleikkaus, paloittelu tms.). Kuolleisuus = vasikka syntyi kuolleena tai kuoli ennen korvamerkintää. Angus ,4 13,5 13,8 Charolais ,8 25,5 24,5 Hereford ,3 26,3 27,5 Highland Cattle ,5 6,3 5,7 Limousin ,0 17,2 17,5 Simmental ,1 10,3 10,2 Blonde ,9 0,9 0,7 Muu ,1 0,1 0, Puhdasrotuiset hiehot Syntymäpaino Angus Charolais Hereford Highland cattle Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Highland cattle Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Highland cattle Limousin Simmental Blonde Risteytyssonnit Syntymäpaino Angus Charolais Hereford Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Risteytyshiehot Syntymäpaino Angus Charolais Hereford Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Limousin Simmental Blonde päivän paino Angus Charolais Hereford Limousin Blonde

8 Seppo Niskanen, FABA / Faba Jalostus Angus-tuontisonnit 2007 Keinosiemennysosuuskunnat tuovat siemenannoksia seuraavista kolmesta sonnista vuonna 2007: - Connealy Foundation 426 Ab Rockn D Ambush Ab Rawburn Transformer - Näiden lisäksi osuuskuntien varastoista löytyy runsaasti annoksia keväällä 2006 tuodusta sonnista HI Diamond Greenstone Ab Myös muita aiemmin tuotujen sonnien annoksia voi varastoista löytyä. Tiedustelut ja varaukset tehdään suoraan ks-osuuskuntiin. HI Diamond GREENSTONE Ab Syntynyt Kanada Isä Greens Premium Emänisä Whitestone Greenstone on aivan erisukuinen sonni meidän populaatioomme, joten sukujensa perusteella se sopii kenelle tahansa. Sonnin vahvuus erilaisen suvun lisäksi on sen erinomainen kasvukyky ja lihakkuus. Myös maitoindeksi on hieman keskiarvon yläpuolella. Näin ollen sonni sopii myös uudistushiehojen tuottamiseen, vaikka syntymäpainoindeksi on hieman keskiarvoa suurempi. Sonni sopii käytettäväksi parhaiten Prime Timen, Summitcrest Prime Cutin ja Sentryn tyttärille. Tilasonnien tyttärille käytettäessä sonni on varsin vaivaton, kunhan kiinnittää huomiota, ettei siemennettävien eläinten oma syntymäpaino indeksi ole liian korkea. HI Diamond Greenstone 504 Rockn D`Ambush Rockn D AMBUSH Ab Syntynyt USA Isä Paramont Ambush Emänisä Tehama Bando Ambush on vanhahko sonni, joka on saanut jälkeläisarvostelun jo useissa maissa. Sonnia kehutaan sanoilla Carcass Legend, mikä kuvaa sen erinomaisuutta teurasominaisuuksien suhteen. Suvuiltaan Ambush sopii meillä lähes kaikille, ainoastaan sen emänisä Tehama Bando on ollut aikanaan käytetyn Landmark Bandon isä. Ambush periyttää normaalia syntymäpainoa ja hyvää kasvua. Maitoindeksi on keskiarvon alapuolella, joten se rajoittaa hieman sonnin käyttöä. Ambush sopii meillä erityisesti Design Plus n, Prime Timen, Rito 3x17 of Ritan ja Westwind Riton jälkeläisille. Siemennettävillä tilasonnien tyttärillä kannattaa kiinnittää huomiota emoindeksiin, ettei maidontuotanto uudistukseen käytettävillä tyttärillä laske liikaa. Connealy FOUNDATION Ab Syntynyt USA Isä C A Future Direction Emänisä Bon View New Design 878 Foundation on nuori sonni, jonka ensimmäiset jälkeläiset ovat USAssa syntyneet viime keväänä. Suvuiltaan sonni on meille erinomainen. Vaikka emänisän nimessä esiintyy nimi Design, on sukulaisuus Design Plus n kanssa vain n. 1,63 %. Foundationin odotusarvot ovat kovat: sen syntymäpainoindeksi on keskiarvon alapuolella, mutta kasvut ovat erinomaiset ja jopa maidon odotusarvo sukulaisten tuloksista laskettuna reilusti keskiarvon yläpuolella! Erinomainen käyttösonni siis! Connealy Foundation 426 Rawburn Transformer Laadukkaat kuumasinkityt 460 Ruokintahäkki P e alv0% halkaisija 2,3 m, ruokintapaikat 12 kpl, traktorilla siirrettävä, rahtivapaa toimitus Myös 2-paalin katoksia, 14 ruokintapaikkaa, pituus 3 m, leveys 2 m Ruokintakatos P 4C 855 e alv0% 12 ruokintapaikkaa, koko 2x2 m, Rahtivapaa toimitus 855 Ruokintakatos P 3C 1100 e alv0% lukittavilla ruokintaporteilla, 2x2 m Rahtivapaa toimitus Foundation sopii meillä käytännöllisesti katsoen kaikille eläimille sukujen ja indeksien puolesta. Erityisesti hiehoille sitä voi suositella. Sonni sopii korjaamaan myös muutamien sonnien tyttärien maitoindeksejä, kuten Prime Cut, Sentry ja Lancer, joilla on jonkin verran maitoindeksiltään alhaisia tyttäriä. Rawburn TRANSFORMER Syntynyt Englanti Isä Hoff Great Western Emänisä G T Maximum KALUSTEET 1200 Myös 2 m ja 4 m säiliöleveydet Ruokintakatokset/ -karsinat vasikoille P 8 Säiliön lev. 3,0 m, säädettävillä kulkuporteilla 1200 e alv 0%. Rahtivapaa toimitus. 115 Rahtivapaasti yli 460 e ostot alv 0% Aitaelementit KL 3 jatkettavat 115 e alv 0% 10 kpl 104 e/ kpl, pituus 3,0 m, kork. 1,55 m Aitaelementit käyntiovella 195 e alv 0% Ei laskutus eikä toimituslisiä Myös Transformer on suvuiltaan meillä lähes tuntematon sonni. Sonni on syntynyt Englannissa, mutta sen taustat ovat vahvasti amerikkalaiset. Transformer on ollut hyvin käytetty sonni kotimaassaan joten sen jälkeläisarvostelujen arvosteluvarmuudet ovat korkeita. Transformer periyttää hieman keskimääräistä korkeampaa syntymäpainoa, joten sitä pitää käyttää varoen hiehoille. Kasvut ovat erinomaiset, myös maitoindeksi on selvästi keskimääräistä korkeampi. Siemennettäviä eläimiä valittaessa pitää kiinnittää huomiota syntymäpainoon. Transformer sopii hyvin etenkin Prime Timen, Sentryn ja Lancerin sekä kotimaisten sonniemme tyttärille. Lisää tietoja sonneista löydät useilta internet-sivuilta (toimituksen huomautus) Markkinointi, maahantuonti, myynti Valmistajalle myönnetty ISO 9001 laatustandardi 4250 Yhdistelmävaunu FT 1 eläinten kuljetukseen ja ruokintaan, lava 2x4 m, 12/8 ruokintapaikkaa, kuumasinkitty, 4250 e alv 0% Eläinten kuljetusvaunu FT 2, lava 2x4 m, renkaat 11,5x15,3, pohja profiloitu teräslevy, kuumasinkitty, 3850 e alv 0% Laadukkaat, kestävät Pohjois-Amerikassa valmistetut MIRACOjuottojärjestelmät eläimille. Soita, niin postitamme tuoteluettelomme Lämmitettävä Kärsämäentie 47, Turku, puh

9 Sonniostoksilla Teksti: Susanna Vehkaoja Kuvat: Minna Toivettula-Anttila Sonnin osto on prosessi, johon mahtuu häilyviä tunteita, kiehtovaa jännitystä ja aimo annos riskinottoa. Hyvän sonnin löytäminen tuntuu joskus yhtä epätodennäköiseltä kuin lottovoitto. Koskaan ei etukäteen tiedä, mistä sonnista tulee menestys. Ja hyvällekin sonnille voi käydä ikävä tapaturma. Vakuutus tuo äkillisiin menetyksiin hivenen lohtua. Sonnilla on tärkeä rooli Siitossonni on karjan tärkein yksittäinen eläin. Tosin nykyään harva karja pärjää enää yhdellä sonnilla. Tästä on se etu, että sonnin käyttöikää tilalla voidaan pidentää, kun astutusryhmiä on useita. Nyt kun emolehmätilojen määrä on noussut, on parempi todennäköisyys saada myytyä hyvä sonni teurastamon sijasta töihin toiselle tilalle. Lähekkäin olevat emolehmätilat voivat ottaa tulevan sonninvaihdon huomioon jo saman rotuisia vuosikkaita sonneja valitessaan. Tai voihan yhteistyötila olla kauempanakin, kunhan varaudutaan pidempiin kuljetuksiin. Sonni on tautiriski Jokainen tila joutuu ottamaan tautiriskin siitossonnia ostaessa, vaikka olisi muilta osin omavarainen eläinten suhteen. Yksikin eläin voi tuoda mukanaan paljon harmia, mikäli tätä ei oteta vakavasti. Kaikkien siitoseläinten mukaan kannattaa pyytää Nasevan terveystilanneraportti, mutta karjan silmämääräistä tarkkailua ei pidä silti jättää väliin. Tilakokemuksia Haastattelin seitsemää eteläpohjalaista emolehmätilaa, joilla on ollut käytössään yksi tai useampi angus-sonni. Tilat ovat keskimäärin 55 emon tuotantokarjoja, jotka tuottavat joko pihvivasikoita tai pihviteuraita. Angus-sonni, hyväksi havaittu Angus-sonni hankitaan joko hiehosonniksi tai sekä hiehoille että lehmille. Kaikilla tiloilla oli kokemusta anguksen hyvästä, rauhallisesta luonteesta. Kahdella tilalla oli ollut myös luonteeltaan huonompia sonneja käytössä, mutta niidenkin kanssa oli tultu toimeen. Yksi sonni oli vakuuttanut isäntänsä kokoamalla laumansa joka ilta. Tällä sonnilla ei ollut kuulemma koskaan huonoa päivää. Yhdellä tilalla oli ensimmäinen angus-sonni ollut niin kiltti luonteeltaan, etteivät uskoneet saavansa enää koskaan yhtä hyväluontoista sonnia. Näitä on kuitenkin riittänyt senkin jälkeen useita. Usea tila mainitsi angus-sonnin tärkeäksi ominaisuudeksi periytyvän nupouden. Syntymänupous säästää risteytyskarjassa paljolta ikävältä työltä. Angus-sonneja pidettiin hedelmällisinä ja astumisvarmoina, jopa taitavina astujina. Osa tiloista mainitsi, ettei yksikään lehmä ole jäänyt angukselta tyhjäksi. Poikimahelppoutta pidettiin erittäin tärkeänä anguksen ominaisuutena. Tulevana emojen isänä sen uskottiin periyttävän hyviä emo-ominaisuuksia. Seuraavan sonnin toivelista Seuraavalta angus-sonnilta odotetaan aina vain parempaa rakennetta ja lihaksikkuutta. Kun rauhallisuus ja lihaksikkuus ovat samassa paketissa, ollaan jo lähellä hyvää sonnia. Yhdellä tilalla toivotaan matalajalkaisen sonnin jälkeen korkeajalkaisempaa sonnia. Toisella tilalla toivottiin korkeaa ja pitkärunkoista sonnia, jotta se ylettyisi helpommin astumaan suurempiakin risteytysemoja. Huonojen jalkojen takia karsitun sonnin jälkeen osataan arvostaa jalkojen ja sorkkien hyvää rakennetta. Sonnin päänmuodosta toivottiin suippoa Vauhtia ja voimaa jalostukseen angussonnista. Kuvassa oleva vasikka on noin kahden kuukauden ikäinen. mieluummin kuin leveää poikimishelppouden varmistamiseksi. Kaikki olettivat, että seuraavakin sonni periyttää helppoja poikimisia. Kasvukykyä ei ilmeisesti pidetä anguksen kriittisenä ominaisuutena, koska sitä ei osattu ottaa puheeksi. Erityisesti pihvivasikantuotantotilat pitävät tärkeämpänä sitä, että selviävät poikimakaudesta hyvin tuloksin. Toki vasikkatiliin se vasikan kasvukykykin vaikuttaa, mutta ilman elävää vasikkaa tai huolehtivaa, imettävää emää ei pelkillä kasvugeeneilläkään pitkälle pötkitä. Yhdelle tilalle haluttiin valita itsensä siistinä pitäviä sonneja, koska oli havaittu siisteyden periytyvän jälkeläisille. Ostopäätökseen vaikuttaa monet tekijät Pelkät eläimet indekseineen ja sukulaistietoineen eivät välttämättä riitä vakuuttamaan sonninostajaa. Lisäksi tarvitaan luottamusta joko siitoseläinvälittäjään tai sonnin kasvattajaan. Moni ostaja haluaa tutustua karjan emoainekseen ja vakuuttua siitä, että sonnin emä on emo-ominaisuuksiltaan mainio. Myyjän esittelemät hyvät tuotantotulokset ja kunnioitusta herättävä tilakokonaisuus saavat ostajan toivomaan, että nämä positiiviset tekijät siirtyvät ostettavan eläimen mukana omaan karjaan. Karjan arkuudesta tai käsiteltävyydestä saa myös hyvän kuvan vierailijana, sillä rauhallinen karja ei säpsähdä vieraankaan kädenheilautusta. Myyjän rauhallinen eläinten käsittely saa uskomaan, että ostetut eläimet käyttäytyvät myös seuraavalla tilalla rauhallisesti. Mikäli ostaja uskaltautuu vieraaseen sonnikarsinaan omistajan perässä eivätkä sonnit käyttäydy huonosti, voi melko turvallisella mielellä ottaa vastaan sonnin kotinavettaansa. Myös myyjän asiantunteva ja vakuuttava käytös sekä järjestyksessä olevat tarkkailutiedot antavat kuvan ammattitaitoisesta ja hyvin hoidetusta karjasta. Ostaja huomaa helposti, mikäli myyjä ei tiedä karjanpidosta riittävästi. Eläinten luonteen lisäksi indeksit eivät kerro mitään eläinten rakenteesta tai lihaksikkuudesta tai terveydestä. Sonnien rakennearvostelu varmasti yleistyisi, mikäli ostajat osaisivat sitä vaatia. Myydyt eläimet ovat jalostajan parhaita mainostajia tulevaisuudessa. Niiden hyvä maine kiirii myös naapureihin. Tyytyväinen asiakas palaa uudelleen samalle tilalle ostoksille. Tutun myyjän kanssa asioiminen on aina helpompaa. Vakiintunut asiakassuhde auttaa myös jalostajia kehittämään ostajien kannalta parhaita sukulinjoja

10 Seppo Niskanen FABA / Faba Jalostus Sukulaisuuden ja sukusiitosasteen laskeminen Yksilö saa puolet geeneistään isältään ja puolet emältään joten yksilön sukulaisuussuhde vanhempaan on 50 % ja molempien vanhempien vaikutus eläimeen on yhtä suuri. Liian läheisten sukulaisten parittamista keskenään on aina pyritty välttämään. Syynä tähän on sukusiitoksen kautta mahdollisesti tulevat ongelmat. Paritettaessa läheisiä sukulaisia keskenään samaperintäisyys lisääntyy eli yksilön molemmilta vanhemmiltaan saamat perintötekijät ovat samoista kantavanhemmista lähtöisin. Mitä läheisempiä sukulaisia paritettavat eläimet keskenään ovat, sitä enemmän yhteisistä vanhemmista lähtöisin olevia geenejä parituksen tuloksena syntyvä yksilö saa. Sukusiitosta on käytetty kotieläinjalostuksessa useilla eri eläinlajeilla. Tutkimusta ja kokeita on tehty monin paikoin. Sukusiitoksen avulla heterotsygotia eli vaihtelu geenien välillä vähenee ja tietyt geenit yleistyvät. Hyvien perintötekijöiden suhteen tilanne on toivottavaa, sillä näin pystytään saamaan eri ominaisuuksissa hyviä yksilöitä. Sukusiitoksen vaikutukset Vaikka sukusiitos teoriassa on hyvä jalostusmenetelmä, sukusiitoksen käyttöä rajoittavat kuitenkin sukusiitoksen haitalliset vaikutukset. Sukusiitoksen tiedetään aiheuttavan monia ei-toivottuja vaikutuksia ja näitä kutsutaan sukusiitosheikkoudeksi tai sukusiitostaantumaksi. Kaikilla eläinlajeilla ja roduilla esiintyy haitallisia epämuodostumia, heikkouksia tms. aiheuttavia geenejä, joita läheskään kaikkia ei tunneta. Monet näistä geeneistä ovat resessiivisiä eli peittyviä ja niiden vaikutus tulee esille vain kun yksilö saa haitallisen geenipuoliskon molemmilta vanhemmiltaan. Näin sukusiitoksen kautta haitalliset geenit pääsevät yleistymään ja vaikutukset voivat tulla esille yllättäen. Sukusiitoksen tiedetään myös heikentävän elinvoimaominaisuuksia ja hedelmällisyyttä. Hedelmällisyyden heikkeneminen sukusiitoksen myötä on luonnon oma tapa rajoittaa sukusiitettyjen eläinten käyttöä ja ehkäistä näin mahdollisten haitallisten geenien leviämistä. Yksisynnyttäjillä, kuten naudoilla, joilla suurin osa naaraista käytetään seuraavan sukupolven vanhempina, ei ole varaa heikentää hedelmällisyysominaisuuksia. Myös tuotanto-ominaisuuksissa on havaittu sukusiitoksen vaikuttavan haitallisesti. Vahva sukusiitos pienentää syntymäpainoja ja heikentää kehittymistä. Myös kas- vuominaisuudet voivat heikentyä sukusiitosasteen noustessa. Eniten vaikutukset näkyvät kuitenkin niissä ominaisuuksissa, joiden periytyvyysaste on alhainen. Sukulaisuuden laskeminen Sukulaisuussuhde kahden yksilön välillä riippuu yksilöiden välillä olevien sukupolvien lukumäärästä ja yhteisten kantavanhempien määrästä. Sukulaisuuden selvittämiseksi on siis etsittävä yhteiset kantavanhemmat. Esim. eläimet A ja Z A:n sukutaulu Z:n sukutaulu A Z B D Y X Eli molemmilla on sama isoisä eläin C ja isät Y ja B ovat siis puolisisaria. Edellä olevat sukutaulut voidaan esittää nuolikaaviona seuraavasti: A Z B Y Eläin saa puolet geeneistään vanhemmaltaan joten sukulaisuus R (relationship) eläinten A:n ja Z:n välillä, R AZ, lasketaan R AZ = ½ * ½ * ½ * ½ = (½) 4 =1/16 = 6,25 % eli yleisesti sukulaisuus kahden yksilön välillä on (½) n, missä n = yksilöitä yhdistävien sukupolvien lukumäärä. Luku 6,25 % tarkoittaa sitä, että A:lla ja Z:lla on todennäköisesti 6,25 % yhteisiä, alkuperältään samoja olevia, geenejä. Jos yksilöillä on useampia kantavanhempia, täytyy huomioida kaikkien yhteisten kantavanhempien kautta tulevat sukulaisuudet, eli sukulaisuudet lasketaan tällöin yhteen. Esimerkkinä: C D C Q C A A Isä Isä B B X Y C C Emä Emä E E Eli X ja Y ovat täyssisaria. Sukulaisuus isän kautta = (½) 2 = 0,25 ja sukulaisuus emän kautta = (½) 2 = 0,25, joiden summa on 0,50, eli täyssisarien sukulaisuus toistensa kanssa on 0,50, eli niillä on keskimäärin 50 % yhteisiä geenejä. Sukusiitosaste Sukulaisuuksien perusteella voidaan laskea sukusiitoskerroin eli sukusiitosaste (F X ). Sukusiitosaste on todennäköisyys, että eläimen geeniparit ovat alkuperältään samoja. Alkuperä voi olla sama vain jos eläimillä on yksi tai useampi kantavanhempi. Sukusiitoskerroin on puolet vanhempien välisestä sukulaisuudesta. Täysin selvää vastausta haitallisesta sukusiitosasteesta on vaikea antaa. Kotieläinjalostuksessa yleisenä nyrkkisääntönä on pidetty sitä, että sukusiitosasteen pitää olla alle 10 %. Tällöin sukusiitosheikkoutta ei enää ole juurikaan todettu esiintyvän. Serkuksia lähempiä sukulaisia ei siis pitäisi parittaa keskenään. Paritusyhdistelmä puolisisarukset: Jälkeläinen Isä Emä Isänisä* Isänemä Emänisä* Emä * = sama eläin R Isä,Emä = ½ * ½ = 25 %, joten sukusiitosaste jälkeläiselle on F jälkeläinen = ½ * 25 % = 12,5 %, eli puolisisarten parittamista keskenään ei suositella. Paritusyhdistelmä serkukset: III * * = sama eläin II = sama eläin IIE Isä IE Jälkeläinen EII * EI Emä EIE EE Jälkeläisen sukutaulussa 3. sukupolvessa esiintyy siis 2 eläintä 2 kertaa. R isä,emä = (½) 4 + (½) 4) = 1/8 = 0,125 = 12,5 %. Jälkeläisen sukusiitosaste on siis F jälkeläinen = ½ *12,5 % = 6,25. Ellei taustalla ole muita yhteisiä sukulaisia, voidaan tätä paritusyhdistelmää käyttää. Esimerkki angus-rodusta: USAssa on käytetty runsaasti N Bar Emulation Ab nimistä sonnia. Emulation on G T Sentryn Ab ja Rito 3x17 Of Ritan Ab isä, eli Sentry ja Rito 3x17 ovat siis puoliveljiä. Voidaanko toista näistä sonneista käyttää toisen sonnin tyttärille? Emulation Sentry IE Jälkeläinen Emulation Rito 3x17 Emä EIE EE Jos sukutaulussa ei ole muista yhteisiä sukulaisia, jälkeläisen emän ja isän sukulaisuus on 12,5 % ja jälkeläisen sukusiitosasteeksi muodostuu 6,25 %. Näin ollen sukusiitosaste jää alle suositellun ylärajan, mutta tätä lähempiä parituksia ei suositella. Millä sukusiitosta vältetään? Tehokkain tapa välttää sukusiitosta on luonnollisesti parittaa vain toisilleen vieraita yksilöitä keskenään. Keinosiemennyskäyttöön tuotavat sonnit pyritään valitsemaan hyvien ominaisuuksien lisäksi myös siten, että ne edustaisivat mahdollisimman paljon uusia ja erilaisia sukulinjoja populaatioissamme. Näin niiden käyttö on yleensä kohtuullisen varmaa mille tahansa eläimelle. Käytännön eläinvalinnassa kantakirja- tai polveutumistodistus on riittävän hyvä työväline. Jos paritettavien eläinten polveutumistodistuksessa ei näy yhtään yhteistä kantavanhempaa, voidaan eläimet parittaa keskenään. Mitä kauempana sukutaulussa yhteinen sukulainen esiintyy, sitä pienempi vaikutus yksilöllä on. Sukusiitoksen vastakohta on risteytys, jolloin kaksi eri rotua olevaa eläintä paritetaan keskenään. Tällöin yhteisiä vanhempia ei ole ja sukulaisuus vanhempien välillä ja sukusiitosaste syntyvän jälkeläisen osalta on puhdas nolla. Risteytyksen kautta pystytään hyödyntämään heteroosia eli risteytyselinvoimaa, mikä on puolestaan vastakohta sukusiitostaantumalle

11 Aberdeen Angus (Ab) Suomessa ja maailmalla Angus-rotu on alun perin kotoisin Skotlannista, mutta rotua on kehitetty merkittävästi Pohjois-Amerikassa. Angus on tunnettu hyvistä emo-ominaisuuksistaan, kuten hyvästä maidontuotannosta, helpoista poikimisista, hyvästä luonteesta ja hedelmällisyydestä. Anguksen periyttämää syntymänupoutta hyödynnetään arvokkaana käyttöominaisuutena myös risteytyskäytössä. Tällä vuosituhannella anguksen kasvuja teurasominaisuudet ovat parantuneet huomattavasti. Rotu on tunnettu maailmanlaajuisesti helposti marmoroituvasta lihastaan. Angushiehot voi tiineyttää nuorina ja kantoaika on moniin muihin liharotuihin nähden lyhyempi. Angus-lehmät kuntoutuvat nopeasti ja tulevat helposti tiineiksi pian poiki- misen jälkeen. Vanhemmat angusemot pysyvät hyväkuntoisina pelkällä karkearehu- ja laidunruokinnalla ympäri vuoden. Angussonnit ovat lähes poikkeuksetta luotettavia astutuskäytössä ja selviävät kunnialla suuremmastakin astutusryhmästä. Anguskarja on edullinen ylläpitokustannuksiltaan, mikä on lisännyt rodun suosiota erityisesti emorotuna myös tämän hetken emolehmäbuumin aikana. Angus on muuttunut jalostuksen myötä pienestä rodusta keskikokoiseksi. Angus rasvoittuu melko varhaisessa vaiheessa, mutta jalostuksella on voitu tätä rasvoittumisherkkyyttä vähentää. Täysikasvuiset lehmät painavat kg ja sonnit kg Angukset ovat yleensä väriltään Angus-rodun sonneja edusti Farmari näyttelyssä Toivettulan Powerstoke ET. Sonni on Kanadasta alkiona tuodun Toivettulan Nelli ET:n poika ja sen isä on keinosiemennyssonni GT Sentry. Se on esimerkki anguksen huimasti kehittyneestä kasvukyvystä, sonnin vuoden paino oli 732 kg. Sonni on nyt neljävuotias. Huippukasvun lisäksi sonni periyttää myös pientä syntymäpainoa ja hyvää lihakkuutta. Lukuisia sonnin poikia on astutuskäytössä ympäri maata. mustia. Red angus on mustan anguksen punainen muoto. Suomessa kantakirjauksessa punaiset angukset erotetaan mustista kohdassa väri. Punaisia anguksia on tuotu Suomeen alkioina, mutta useimmat ovat kui

12 Angus-rodun lehmiä edusti Farmari näyttelyssä Vehkaojan Rimpsu. yhdessä lehmävasikkansa kanssa. Rimpsu on neljävuotias ja sen kaksi aikaisempaa jälkeläistä on astutuskäytössä tuotantokarjoissa. Rimpsun isä on Taivalpohjan Kalle, jonka isä on Suomessa erittäin suosittu keinosiemennyssonni Westwind Rito. Rimpsu on siemennetty kahtena peräkkäisenä vuotena Design Plus- nimisellä tuontisonnilla, joka on siis kuvan vasikan isä.) tenkin syntyneet kahdesta mustasta anguksesta, jotka ovat olleet punaisen geenin kantajia. Punainen väri heijastaa auringonvaloa paremmin kuin musta väri, joten ne sopivat erityisen hyvin kuuman ilmaston alueille. Suomen Angusyhdistys toimii aktiivisesti yhteistyössä Faba Jalostuksen kanssa rodun jalostuksen eteenpäin viemiseksi. Arvokasta ruohonjuuritason jalostustyötä tehdään tiloilla. Angusyhdistyksen tavoitteena on kehittää rotua mm. edistämällä hyvien angus-sonnien sperman ja alkioiden tuontia ja kannustamalla kotimaisia tarkkailutiloja keinosiemennyksen ja alkionsiirron käyttöön. Angusyhdistys edistää puhdasjalostuksen lisäksi rodun käyttöä risteytyksiin.. Esimerkiksi Pohjois- Amerikassa pidetään parhaana emona anguksen ja herefordin risteytyksiä, joita kutsutaan nimellä Black Baldie. Angussonnit ovat suosittuja hiehojen astutuksiin ja emojen isäroduksi. Susanna Vehkaoja Yksi plus yksi onkin kolme - lisäarvoa risteytyksestä AbxSi-emo vasikkansa kanssa. Vasikan isä on angus. Kuva Stroheckerien karjasta, jossa tällaiset vasikat ovat kasvaneet vähän (n. 30 kg vieroituksessa) paremmin kuin puhtaat angukset. Emot (50 % ab ja 50 % si) ovat noin 30 kg painavampia ja keskimäärin pitkärunkoisempia kuin Rauhalan puhtaat angusemot. Maitotuotos ollut samaa luokkaa kuin hyvillä angusemoilla. Kuva: Katri Strohecker TAVOITTEENA HYVÄ SEOS, HYVÄ TUOTOS JA TERVEET ELÄIMET RAIMIX Rehuraision uusi tuotesarja seosrehuruokintaan RAIMIX ERIKOISOLOMUODOSSA JA OSTAT ENEMMÄN KUIN YHDEN RAAKA-AINEEN KERRALLAAN Raimix Rouhe Rv 33,9 %/kg ka, energiaa 1,00 Monipuolinen valkuaisseos Rypsirouhepohjainen valkuainen, melassi takaa maittavuuden Raimix Rouhe PLUS Rv 32,6 % /kg ka, energiaa 0,92 Sisältää myös kivennäiset, hivenaineet ja vitamiinit Ca 2,5 % P 0,9 %, Mg 0,9 %, Na 1,2 % Raimix Lese Rv 16,6 %/kg ka, energiaa 1,06 Monipuolinen väkirehuseos, ei nosta liiaksi tärkkelystä Edullinen hankintahinta, käyttö määrältään lähes sama kuin viljan Raimix Lese PLUS Rv 16,3 %/kg ka, energiaa 1,05 Sisältää myös kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet Monipuolista väkirehuseosta nostamatta tärkkelystä liian ylös Sisältää kivennäiset Ca 0,7 %, P 0,55 %, Mg 0,4 %, Na 0,4 % Raimix Leike Melassileikepohjainen ruokinnan monipuolistaja Ei sisällä viljaa, auttaa tärkkelyksen hallinnassa Raimix Vilja Rv 12,5 %/kg ka, energiaa 1,05 Monipuolinen viljaseos, jos vilja on loppumassa Raimix 22 Rv 22 %/kg ka, energiaa 1,02 Täydentämään vilja- ja rypsiruokintaa Ei sisällä viljaa auttaa hallitsemaan tärkkelystä Sisältää sorkkaterveyttä edistävää Biotiinia Raimix 42E Rv 42 %/kg ka, energiaa 1,22 Monipuolinen valkuaisen koostumus (rypsi, soija, maissi) Monipuolista energiaa, runsaasti suojattua rasvaa Nostaa tehokkaasti seoksen energiapitoisuutta Angus on arvokas rotu - riippumatta siitä käyttääkö sitä puhdasjalostukseen tai risteytyksiin. Risteytyskäytössä hyödynnetään anguksen parhaat ominaisuudet: helpot poikimiset, hyvät emo-ominaisuudet, hyvä maitotuotos ja karkearehun käyttökyky sekä nupous. Eläinaines tuotantosuunnan mukaan Puhdasjalostus on pakollinen valinta silloin, kun myydään puhdasrotuisia siitoseläimiä. Tuotantoemoja myyvä tila voi kuitenkin erikoistua suunnitelmalliseen risteytykseen. Siitoseläimiä myyvät tilat muodostavat kuitenkin vain pienen osan emoleh- mätiloista. Suurin tilajoukko tuottaa eläimiä lihantuotantoon joko myymällä vieroitettuja vasikoita tai teuraita. Nämä viimeksi mainitut tilat voivat ostaa uudistusemolehmänsä tai kasvattaa ne oman karjan lehmävasikoista. Erikoistuminen on tullut tiloille ajankohtaiseksi tilakoon kasvaessa ja emolehmätuotannon tehostuessa. Jokaisen tilan on syytä valita juuri tilan olosuhteisiin sopiva ja työntekijöiden tietotaidon ja kiinnostuksen mukainen tuotantosuunta. Tuotantosuunta auttaa eläinaineksen valinnassa ja karjan jalostuksen päämäärien laadinnassa. Jokainen emolehmätila on siis jalostaja, joten karjasilmän tarve on aina olemassa. Haasteita riittää kaikissa tuotantosuunnissa riittävästi. Tuote tarpeesi mukaan Toimiva olomuoto Hygienia taattu Täysin kuormin edullisemmin Raision edustaja tekee ruokintasuosituksen AbxLi-vasikka on musta, mutta paistin pyöreys ja muu rakenne paljastavat isän rodun. Kasvunopeus ei juurikaan eroa puhtaasta hyvästä anguksesta, mutta teurasominaisuudet ja elinvoima paranevat. Kuva: Susanna Vehkaoja

13 Tavoitteena risteytetty teuraseläin Teurastettava risteytyseläin on joko kahden tai kolmen liharodun risteytys. Kolmea rotua käyttämällä saadaan risteytyksestä parhaat tehot irti. Tällöin teuraiden emot ovat kahden rodun risteytyksiä ja teuraiden isät kolmannen rodun puhtaita sonneja. Isäsonni valitaan teuras- ja kasvuominaisuuksien perusteella, jolloin puhutaan pääterodusta. Pääterotu tarkoittaa, että tästä risteytyksestä ei jätetä jälkeläisiä siitokseen, vaan kaikki syntyvät vasikat ohjataan lihantuotantoon. Risteytysemon tuottamiseen käytetään kahta hyviä emoominaisuuksia, helppoja poikimisia ja hyvää maidontuotantoa omaavaa rotua. Risteytysemon on oltava riittävän kookas, jotta sen voi astuttaa turvallisesti pääterodun sonnilla. Kahden rodun risteytysohjelma on yksinkertaisempi. Siinä sekä emot että sonnit ovat puhdasrotuisia, mutta edustavat eri rotua. Poikimisten onnistumisen kannalta on helpointa käyttää pienemmän rodun sonnia suuremman rodun lehmille. Ylläpitokustannuksiltaan edullisempaa on kuitenkin käyttää ruokinnallisesti vaativamman rodun sonnia vaatimattomamman rodun emille, mutta tällöin on oltava erityisen huolellinen sonnivalinnassa. Lisäksi on mahdollista jättää hiehot aina risteytysohjelman ulkopuolelle. Risteytyselinvoimaa sekä emoihin että vasikoihin Risteytyksessä ei ole kysymys vain siitä, että eri rotujen ominaisuudet yhdistetään samaan pakettiin. Mikäli risteyttäminen on hallittua, saadaan kaupanpäällisenä risteytyselinvoimaa. Se tarkoittaa, että jälkeläinen on parempi kuin sen vanhemmat keskimäärin. Paremmuus ilmenee usein suurempana elinvoimaisuutena ja parempana hedelmällisyytenä. Tuotanto- ja kasvuominaisuuksissa risteytysvaikutus ilmenee hieman heikommin. On muistettava, että hyvältä näyttävä risteytyseläin ei periytä kaikkia ominaisuuksiaan. Risteytyselinvoima ei ole periytyvä ominaisuus. AbxHf-emo vasikkansa kanssa. Vasikan ruskea väri tulee limousin-isästä. Kuva: Susanna Vehkaoja Mikä rotu anguksen pariksi? Kahden rodun risteytysohjelmassa anguksen pariksi kannattaa valita rotu, joka parantaa kasvu- ja teurasominaisuuksia. Erityisesti ranskalaisiin rotuihin verrattuna angus rasvoittuu herkemmin ja lihaksikkuudessa on parantamisen varaa. Puhtaat angus-eläimet periyttävät nupouden myös risteytysjälkeläisiinsä. Eläinvalinnoissa on huomioitava, että risteytysvasikka on syntymäpainoltaan yleensä suurempi kuin vanhempansa keskimäärin, sen lisäksi että toinen risteytysosapuoli voi myös periyttää painoa lisää. Risteytyspariksi kannattaa valita joko limousin, simmental, charolais tai blondi. Pohjois- Amerikassa on luotu Lim-Flex-hybridiohjelma, jonka tavoitteena on luoda mahdollisimman samankaltaisia risteytyseläimiä ja parantaa teurastuloksia. Lim-Flex-eläimet ovat prosenttisesti limousineja, jäljelle jäävä osuus koostuu anguksesta. Kolmen rodun risteytysohjelmassa tuotetaan sekä risteytysemoja että niiden jälkeläisiä. Emojen toiseksi roduksi sopii parhaiten joko hereford tai simmental. Pohjois-Amerikassa suosituin emo on herefordin ja anguksen risteytys. Simmental tuo risteytykseen kuitenkin kokoa lisää ja parantaa kasvua. Maidontuotantoerot simmentalin ja anguksen välillä vaihtelevat yksilöiden mukaan. Hyvätuotoksinen angusemo päihittää varmasti huonotuotoksisen simmentalemon, mutta keskimäärin simmentalin pitäisi olla maitoisampi rotu. Simmentalin syntymäpainot ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin anguksella, mikä on otettava huomioon jalostussuunnittelussa. Kolmen rodun risteytyksen isäksi eli pääteroduksi kannattaa valita charolais-, blondi- tai limousinsonni. Kokemuksia risteytyksistä Omassa karjassamme on risteytyskokemusta kertynyt lähinnä abxhfemoista sekä angusemojen astutuksesta limousin-sonnilla. AbxHf-emot ovat pääsääntöisesti hoitaneet vasikkansa hyvin, jopa ärhäkkäästi. Ne vaikuttavat kestäviltä ja hedelmällisiltä emoilta. Ne ovat kymmenkun- ta vuotta vanhoja, joten piakkoin karjamme mustuu, ellemme tee näitä risteytyksiä lisää. Limousin-sonnimme on valittu helppoja poikimisia silmällä pitäen. Emme ole käyttäneet niitä koskaan hiehoille. Lehmillä ei ole ollut poikimavaikeuksia vaikka syntymäpaino on enimmillään lähennellyt 50 kg:n rajaa. Vasikat ovat yleensä elinvoimaisia ja lihaksikkaita, mutta pitkäjalkaisilla vasikoilla on voinut olla imemisvaikeuksia mm. sen tähden, että emän utare on alhaalla. Olemme tosin käyttäneet risteytystä eniten vanhimmille lehmillemme. Limousin-sonnille laitetaan myös ne nuoremmat lehmät, joilla havaitaan puutteita rakenteessa, luonteessa tai muissa ominaisuuksissa, joita emme halua tuleviin siitoseläimiimme, mutta jotka ovat emo-ominaisuuksiltaan siedettäviä. Kapealantioisille lehmillemme emme ole uskaltaneet kuitenkaan laittaa limousinea. Emme ole jättäneet abxli-risteytyslehmävasikoita emoiksi, vaan tuotamme uudistusaineksen angussonneilla. Tällä hetkellä puolet siitossonneistamme on limousineja ja puolet anguksia. AbxHf-emoja laitumella. Kuva: Susanna Vehkaoja AbxLi- vasikoita. Vasikan väri tällaisessa risteytyksessä on joko musta, ruskea tai näiden välimuoto. Kuva: Susanna Vehkaoja Stroheckerin Katri kertoi kokemuksistaan angus-simmental risteytyksistä. Heidän karjassaan on neljäsosa emoista abxsi risteytyksiä, loput puhtaita anguksia. Ne emot, joissa on puolet simmentalia, on ostettu vasikkana muualta. Näiden emänä on ollut simmental ja isänä angus. Stroheckerit käyttävät pelkästään angussonneja, joten vasikoissa simmentalin osuus jää neljäsosaan tai vähemmäksi. Nämä vasikat kasvavat kuitenkin sekä vieroitukseen että vuoden ikään mennessä hiukan paremmin kuin angusvasikat. Risteytysemot ovat kookkaampia kuin puhtaat angukset ja niille uskaltaisi hankkia toiseen poikimiseen jo esimerkiksi charolais-sonnin. Stroheckerit keskittyvät simmentalin avulla tässä vaiheessa kuitenkin risteytysemojen tuottamiseen

14 Valitut palat Sonni nimeltä Hippo Mistä löytyy Suomen iäkkäin siitossonni? Onko hän grand old bull Kymälän Hippo, 16 vuotta. Kunnioitettavan iän saavuttanut angus-sonni asustaa ja odottelee innokkaasti uutta astutuskautta Padasjoella, Werhon kartonossa. Hipon emäntä Maria Dieckman kertoo, että Hippo on vanhemmiten mieltynyt vaaleisiin lehmärouviin, sillä nämä se oli valinnut viime kesänä ensimmäisiksi kumppaneikseen. Samassa ryhmässä olleet mustansävyiset lehmät olivat vielä pääosin poikimatta, kun blondivärisillä juoksi jo vasikat perässä! Taitaa olla jotain viidenkympin villitystä. Lehtemme toivottaa Hipolle terveitä päiviä ja työintoa. Otamme mieluusti vastaan tiedonanoja muistakin korkean iän saavuttaneista sonniherroista. Pehmeä vieroitus säästää vasikkaa Vieroitus on yksi ensimmäisistä suurista vasikan elämän painetekijöistä. - Kanadassa on kehitetty emolehmien vasikoille pehmeämpi vieroitustapa, jossa emä ja vasikka totuttelevat ensin yhdessä imetyksen loppumiseen, kertoo ELL Laura Hänninen Helsingin yliopiston Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta. Vieroituksen lähestyessä vasikan sieraimiin laitetaan roikkumaan kevyt muoviläppä. Läppä estää vasikan imemisen, mutta ei muun rehun syömistä tai laiduntamista. Neljän päivän kuluttua emä ja vasikka vieroitetaan toisistaan tavalliseen tapaan ja muoviläppä poistetaan vasikalta. Vasikat ja emät huutavat toisiaan tässä vieroitustavassa huomattavasti vähemmän, ovat levollisempia ja syövät paremmin. (Lähde: Nauta 1/2007, poimintoja valtakunnallisesta emolehmäseminaarista Ikaalisissa) Spermaa päähän ja menoksi Tavallinen hiusgeeli on usein vitsi. Otsatukka roikkuu ja kampaus lässähtää itsestään. Lontoolainen hiussalonki takaa kuitenkin topakan frisyyrin päähän kuin päähän. Kun hiuksiin sivellään härän spermaa, kampausta eivät vie tuuli tai tanssahtelu. Häränspermalla saa paitsi pitävän kampauksen, myös kiiltävät, terveet hiukset. Lievänä miinuksena on luomugeelin melko erikoinen tuoksu ja korkea hinta. Sperma saadaan Aberden Angus-häristä, jotka ovat kuuluisia pihvilihasta. Käsittely maksaa noin sata euroa. (Helsingin Sanomat ) Anguslehden toimitus huomauttaa, että kyseessä lienee kuitenkin sonnin sperma

15 Y ymmärtää suomalaista peltoa. Y-lannoitteet on kehitetty suomalaisiin olosuhteisiin. Y-lannoiterae on ainutlaatuinen: siinä ovat kaikki ravinteet myös hivenet ja seleeni yhdessä paketissa juuri oikeassa suhteessa. Y-lannoite takaa tasaisen kasvun sekä runsaan ja hyvälaatuisen sadon. Tehosta työtäsi, kohota tuotantoeläinten hyvinvointia ja säästä kustannuksissa avain tuottavaan lihatalouteen on uudistuva LIHATALOUS Nyt tutustumishintaan! LIHATALOUS on hyötylehti, jonka jokainen numero sisältää rahanarvoista tietoa Kestotilaus 82 /v. Lahjaetu 2 numeroa kaupan päälle. lihantuotannosta. Lehti Määräaikaistilaus 50 /6 kk. Lahjaetu 1 numero kaupan seuraa liha-alan tapahtumia päälle. Näppäile ja tee tilauksesi! myös muualla maailmassa. Tilaushinnan voit vähentää 28 verotuksessa. 29 Ammattilehti parhaasta päästä

16 PYÖRÄKUORMAAJAT JA KUROTTAJAT KUIVITUS- JA REHUNJAKOVAUNUT SEOSREHUVAUNUT Vaakakierukka- ja pystyruuvimallistot, vaunujen säiliötilavuudet 5-30 m 3 traktorivetoiset ajettavat sähkö-ja dieselmoottorikäyttöiset Patentoidut Double-Mix vastavirtauskierukat Samuraimalleissa VAUNUT TSW-täsmälevittimet Royal-noukinvaunut Shuttle-noukinvaunut HTW-nurmirehuvaunut Vario-vaihtoalustavaunut Paalainkäärin Yksikköpaalaaja Paalinkäärimet Puh

17 KALUSTEET NAVETOIHIN myös erikoismittaiset PIHATTOON Makuuparrenerottimet Ruokinta-aidat Itselukittavat aidat Karsinat Kylmäpihaton kalusteet Lihakarjanavetat ja vasikkakasvattamot Tarvikkeet PARSINAVETTAAN Säätöparret Kanadan parret Lapatukiparret Ritilät Tarvikkeet NAVETOIDEN TERÄSRAKENTEET Sirviön Metalli Oy IISALMI p , , fax

18 VANHA-ANNILAN ANGUS Myytävänä puhdasrotuisia jalostuseläimiä. Tervetuloa tutustumaan Annilantie 90, Valkeakoski Risto ja Eija Annila Annilantie

19 36 37

20 UUSIA TUULIA ANGUS-JALOSTUKSEEN Diamond Greenstone Ab Connealy Foundation 426 Ab Rockn D Ambush Ab Rawburn Transformer Ab Figaro AbV Vapolan tila Katariina Vapola ja Jyrki Ankelo Vehmaantie 1331, Kalanti Puh , DIAMOND GREENSTONE Ab Nuorsonni Kanadasta, täysin erisukuinen Hyvät kasvut ja erinomainen lihakkuus. Uudistushiehojen tuottamiseen. ROCKN D AMBUSH Ab Carcass Legend Helpot poikimiset, hyvät kasvut Erinomaiset teurasominaisuudet KEINOSIEMENNYSOSUUSKUNNAT 38 39

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.

13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02. Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET

Liharotutuonnit 2016. Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Liharotutuonnit 2016 Hereford Venture 70X Heart-Index 273U ET Venture 70X Heart-Index on nuori sonni, joka edustaa pitkälti amerikkalaisia sukulinjoja. Se on homotsygoottinupo, eli se ei toisin sanoen

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT

Aberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:

Lisätiedot

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla

Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla Maitoseminaari KoneAgriassa 11.10.2013, Jyväskylä Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 14.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta pohjoissavolaisille

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU

LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu

Lisätiedot

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen

Angus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN

LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen

Limousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen

Rotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa

Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu

Hiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko

Lisätiedot

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?

Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA

SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA SYYSPOIKIVIEN EMOLEHMIEN KESÄAJAN RUOKINTA Anna Sunio Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUNIO, Anna Julkaisun

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014

Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Siitossonnikasvatustoiminnan ehdot 2013-2014 Tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa menettelytavat ja vastuut liharotuisten sonnivasikoiden siitoskasvatustoiminnassa. Tämä ohje koskee kolmea osapuolta: syntymätila,

Lisätiedot

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.

21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,

Lisätiedot

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen

Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden

Lisätiedot

APH.YaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 www.faba.fi

APH.YaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 www.faba.fi APHYaguarET HfN 4282 FIN 000000004282 Kantakirjatodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatiedot Karjatunnus Tulopäivä- ja tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 140477 08032012 syntymä Moisander Juha Anttila Orimattila

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009

SikaNautahanke. Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 SikaNautahanke Opintomatkan raportti Emolehmätuotannon opintomatka Ranskaan 6. 9.10.2009 Opintomatkalla tutustuttiin ranskalaiseen emolehmätuotantoon. Opiskelu- ja tutustumiskohteina olivat kolme emolehmätilaa,

Lisätiedot

Emolehmätuotantomuodot

Emolehmätuotantomuodot Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 15 Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen Arto Huuskonen, Susanna Jansson, Leena Tuomisto, MTT ja Paula Martiskainen, Kuopion yliopisto MTT:n tutkimus osoitti,

Lisätiedot

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Lihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry 12.3.2012 Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry PIHVIKARJA MAISEMAN HOITAJANA Pihvikarjan merkitys perinnebiotooppien hoitajana kasvaa, lypsylehmien merkitys vähenee Luonnonlaitumet soveltuvat

Lisätiedot

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon

Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa. H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon Kanada Kannattavaa Naudanlihantuotantoa H.A. (Bart) Lardner PhD PAg Tutkija Dosentti Saskatchewan in yliopisto Läntisen Kanadan Naudanlihantuotannon kehittämiskeskus (WBDC) Liharotuisten nautojen kokonaismäärä

Lisätiedot

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. www.proagria.fi/oulu YmpäristöAgro- hanke

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. www.proagria.fi/oulu YmpäristöAgro- hanke MAISEMALAIDUNTAMINEN Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Maisemalaidunnus taloudellisesti kannattavaa eläinten omistajalle maisemalaidunnus palvelusta ollaan valmiita maksamaan

Lisätiedot

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,

Lisätiedot

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet

Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti

Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokinta sisäruokintakautta kohti Emolehmien ruokintapäivä 21.10.2015 Perho Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Kuntoluokituksesta Emojen ruokinnan tavoitteita ja raja-arvoja

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy

Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto. Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Emojen kiimantarkkailu ja naudan kiimakierto Eläinlääkäri Iris Kaimio Emovet Oy Kiimakierto Kiiman vaiheet ja oireet Kiimantarkkailu Siemennyksen ajoittaminen Kiimantarkkailun apuvälineet Naudan kiimakierto

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa

Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

Kuumasinkityt tuotteet eläinten ulkoruokintaan, aitaukseen ja kuljetukseen

Kuumasinkityt tuotteet eläinten ulkoruokintaan, aitaukseen ja kuljetukseen Kuumasinkityt tuotteet eläinten ulkoruokintaan, aitaukseen ja kuljetukseen Valmistaja INOFAMA S.A. Valmistajalle myönnetty ISO 9001:2000 laatustandardi Myynti, markkinointi, maahantuonti Suomessa Kärsämäentie

Lisätiedot

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA

KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA HAKA-hanke KARJATILAT PARANTAVAT KARJANSA JALOSTUKSELLISTA TASOA ALKIONSIIRRON AVULLA Suomessa pohjoissavolaiset karjanomistajat ovat kehittäneet eläinainestaan määrätietoisesti. Työ jatku alueellisessa

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

KASVATUS VASIKASTA KESTÄVÄKSI JA HYVÄKSI EMOLEHMÄKSI Johanna Rotola-Pukkila HIGHLAND CATTLE

KASVATUS VASIKASTA KESTÄVÄKSI JA HYVÄKSI EMOLEHMÄKSI Johanna Rotola-Pukkila HIGHLAND CATTLE 1 KASVATUS VASIKASTA KESTÄVÄKSI JA HYVÄKSI EMOLEHMÄKSI Johanna Rotola-Pukkila HIGHLAND CATTLE 1. JOHDANTO Olen valinnut opinnäytetyön aiheeksi minulle erittäin tärkeän highland cattle rodun. Rodussa on

Lisätiedot

John Deere taloudellinen kumppani. Taloudellisuus. www.deere.fi. www.agrimarket.fi

John Deere taloudellinen kumppani. Taloudellisuus. www.deere.fi. www.agrimarket.fi www.angus.fi 2010 John Deere taloudellinen kumppani Koneviestin testi (5/2009) 23,5 l/tunti + 0,4 l/tunti + 2,8 l/tunti + 4,1 l/tunti + 6,4 l/tunti 1. John Deere 2. Kilpailija 1 3. Kilpailija 2 4. Kilpailija

Lisätiedot

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet ELÄINTUOTANTO Tuuli Pulkkisen aineistoa muokannut Eeva Vornanen 18.2.2011Tuuli Pulkkinen Tuuli Pulkkinen Luomutuotannon yleisiä periaatteita Eläintuotannolla oltava yhteys

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

ANGUS 2005 L E H T I www.angus.fi www

ANGUS 2005 L E H T I www.angus.fi www ANGUS LEHTI 2005 www.angus.fi LAADUKKAAT, TOIMIVAT TUOTTEET KARJATILOILLE Kaikki sivut avautuvat Kaikki sivut avautuvat Edullinen rahti koko maahan VAHVA, TOIMIVA ja SUOSITTU MALLI KUUMASINKITTY KUUMASINKITTY

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Edelläkävijän valinta

Edelläkävijän valinta Edelläkävijän valinta DeLaval ruokinta-aidat lypsy- ja lihakarjalle Ratkaisu Sinulle - Joka päiväksi DeLaval ruokinta-aidat Lehmät käyttävät aikaa syömiseen noin neljä tuntia vuorokaudessa. Syömiseen käytetty

Lisätiedot

Tero Isotalo. Jalostuseläinten kasvatusmahdollisuuksien selvittäminen Isotalon emolehmätilalla

Tero Isotalo. Jalostuseläinten kasvatusmahdollisuuksien selvittäminen Isotalon emolehmätilalla 1 Tero Isotalo Jalostuseläinten kasvatusmahdollisuuksien selvittäminen Isotalon emolehmätilalla Opinnäytetyö Kevät 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Maatalouden

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA -luotettavin ja laadukkaini 2 Finn Angus tarina Angus-tuottaja etsi toistaan vuosituhannen vaihteessa; Tarttis tehdä jotain! Tila ei elätä perhettä perinteisellä tavalla,

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt. Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

Ruokintakoe 2012-2013

Ruokintakoe 2012-2013 Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...

Lisätiedot

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017, Mustiala Lehtori, Katariina Manni Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke (Ravinneresurssi) Kerääjäkasvit laidunrehuna Tavoitteena

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus JOHDANTO Luonnonlaitumet ja hakamaat ovat syntyneet laiduntamalla Aiemmin laiduntavat eläimet olivat

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon

Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Edelläkävijän ratkaisut kannattavaan tuotantoon Lujatekoinen ja varmatoiminen Tehokkuutta ja helppoutta vasikanjuottoon hapanjuottovaunulla VAPAARUOKKIJA RehuPiika Laitteella voidaan tehdä jopa kolmen

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät

Asiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot