sfnet.atk.linux-faq Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo Juhani Rantanen Mikael Gueck Ari Mäkelä

Transkriptio

1 sfnet.atk.linux-faq Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo Juhani Rantanen Mikael Gueck Ari Mäkelä

2 sfnet.atk.linux-faq: Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo, Juhani Rantanen, Mikael Gueck, ja Ari Mäkelä Syyskuuta 2003 Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi. Palaute pyydetään lähettämään osoitteeseen <sal-faq-tiimi@lists.sourceforge.net>. Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti.

3 Sisällys Tietoa tästä FAQista...i Alkusanat...i Mistä tämän FAQin löytää?...i Palaute...i Tekijät...i Ylläpitotiimi...i Kirjoittajat...ii Kiitokset...iii Tekijänoikeuksista...iv 1. Yleistä... 1 Mikä on Linux?... 1 Minimivaatimukset?... 1 Mikä on levityspaketti?... 1 Mikä on sfnet.atk.linux?... 2 Ryhmäjaottelu... 2 Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin?... 3 Miten tallennan virheilmoitukset?... 4 Script-komento... 4 Mikä on levitykseni versio?... 4 Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit... 4 Mikä on GNOME?... 5 Mikä on KDE?... 5 Mikä on XFce? Asentaminen... 6 Mistä Linuxin sitten saa?... 6 Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa?... 6 Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen?... 6 Asennusvaiheen ongelmia... 6 ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu... 7 Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu... 7 Miksi asennuslevyke ei toimi?... 7 Root ja muut käyttäjätunnukset... 7 Skandit eivät toimi Miten poltan Linux-rompun? Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? Merkistöongelmat Red Hat-asennuksissa Ydin Yleistä ytimestä Mitä ovat ytimen ihmeelliset versionumerot? Mistä tietää ytimen version? Mikä on ytimen uusin versio? Mistä löydän uusimman ytimen lähdekoodin? Mikä on tiedosto System.map? Miten ja miksi annetaan parametrejä moduuleille Miten käännän ytimen? Lilo Ytimen kääntö Debianissa Virheitä ytimen käännössä iii

4 Kääntäjä valittaa jostain headereistä Ohjelmaa as86 ei löydy Ytimen moduulit eivät lataudu X Window System ei toimi itse kääntämälläsi ytimellä Yleisimmät virheet ytimen käännössä Miksi ydin valittaa Unable to mount root fs? Ytimen Laitetuki Onko SB 64/128 PCI tuettu? Onko SB Live! tuettu? Toimivatko PCI-modeemit linuxissa? Tukeeko Linux USB-laitteita? Miten saan DMA-siirron päälle IDE-kovalevyille? Tukeeko Linux UDMA66-ohjainta? Miten saan CD-R aseman toimimaan? Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit? Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana? Tietoa ja oppaita Linuxiin Linux Documentation Project Tiedon hakeminen Google Groups Hakukoneet Tukeeko linux laitettani? Suomenkielisiä Linux-juttuja Miten Windows-käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin? X Window System X Window System ei toimi Tukeeko XFree86 näytönohjaintani? Mitä 3D-kortteja Linux tukee? Tukeeko XFree86 rullahiirtä? Miten päivitän XFree86:n? Redhat X:n näppäimistön asettelu Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa? Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti? Miten leikepöydät toimivat X:ssä? Kovalevy, osiointi, tiedostojärjestelmät Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? IDE-liitäntäiset asemat IDE-levyjen partitiot SCSI-liitäntäiset asemat Miten saan Linuxin käynnistymään? Miten saan Linuxin käynnistymään NT:n kanssa? Miten saan Linuxin käynnistymään Windows 95/98/ME:n kanssa? Miten teen käynnistyslevykkeen Linuxille? Miten liitän osion tiedostojärjestelmään? Miten liitän Windowsin FAT/FAT32-osion? Miten saan käyttäjälle kirjoitusoikeudet FAT-osioon? Miten voin liittää NTFS-osion? Miten saan liitettyä levyosion automaattisesti koneen käynnistyessä? iv

5 Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta? Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia? Miksi lilo antaa virheen? Miten voin eheyttää eli defragmentoida ext2-osion? Miten ext3-tiedostojärjestelmä eroaa ext2:sta? Kuinka monta virusta on Linuxissa? Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia? Miten voin kopioida levyosioita? Miten käytetään levykkeitä? Miten voin käyttää FAT-levykkeitä? Miten voin alustaa levykkeen? Miten käytän CD-asemaa? Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto? Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät? Oikeuksien asettaminen Oikeudet oktaalilukuina Verkko Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia? Miten saan PPP-yhteyden toimimaan? Debian Redhat Miten saan pppd:n tulostamaan tarkempia virheilmoituksia? ISDN PCMCIA-ISDN-korttien käyttö Linuxissa Ulkoinen ISDN-adapteri Linuxissa IPchains-palomuuri Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla? Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa? Ohjelmia Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä? Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Miten asennan ohjelmia? Miten voin ohjata postini muualle? Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen? Toimiiko tulostimeni Linuxissa? Miten Linuxin kello toimii? Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG- ja AVI-elokuvia? Miten saan skandit toimimaan Sambassa? Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Miten puretaan.tar.gz-paketti? Miten puretaan bzip2-paketti? Miten etsin tiedostoja? Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Miksi en saa ohjelmaa kääntymään? Sanasto v

6 Luettelo tauluista 6-1. Windows-asemien vastaavuus Linuxissa Selitys oikeuksista Kirjaimien merkitys Käyttäjien merkinnät Oktaaliluvut Luettelo esimerkeistä 2-1. /etc/passwd /etc/passwd /etc/shadow /etc/sysconfig/i18n /etc/modules.conf lilo.conf IDE CD-R aseman modulit ~/.Xmodmap Windows-näppäimet xfsft.conf /etc/fstab mount-käskyllä /etc/fstab lilo.conf FAT-levykkeen liittäminen Mcopy-käsky Levykkeen alustus FAT-järjestelmän luonti levykkeelle Ext2-järjestelmän luonti levykkeelle CD:n liittäminen Tiedoston listaus /etc/resolv.conf /etc/syslog.conf rc.firewall ~/.forward /etc/sudoers smb.conf vi

7 Tietoa tästä FAQista Alkusanat Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux sekä sen alaryhmien sfnet.atk.linux.palvelimet ja sfnet.atk.linux.asennus FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi. Koska dokumentti on kirjoitettu omalla vapaa-ajalla ilman mitään korvausta, ja Linux on hyvin monimutkainen ja laaja järjestelmä, virheitä varmasti löytyy ja tieto voi hyvinkin olla vanhentunutta. Tietojen pitäisi olla oikein, mutta mitään takuuta ei ole. Kaikki kannattaa lukea kriittisesti. Jos havaitset virheen niin kerro siitä ylläpitäjille, ks. kohta Palaute>. Mistä tämän FAQin löytää? FAQ:in webbisivut ovat osoitteessa josta löydät tämän FAQ:in eri muodoissa sekä lähdekoodin. Jos mielestäsi jokin tärkeä formaatti puuttuu, ota yhteyttä ylläpitäjiin. Palaute Lähetä palautetta FAQ:ia koskien ylläpitäjien sähköpostilistalle <sal-faq-tiimi@lists.sourceforge.net>. Lista on yksityinen johon ainoastaan ylläpitäjät pääsevät liittymään ja listalla ei ole julkista arkistoa, joten voit huoletta lähettää viestisi vaikka et haluaisi nimeäsi tai sähköpostiosoitettasi julki. Linuxiin ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä ei kannata lähettää tiimi-listalle tai suoraan ylläpitäjille. Olemme aivan liian kiireisiä antaaksemme henkilökohtaista apua ja vieläpä ilmaiseksi. Yleiset Linux-kysymykset kannattaa kysyä sopivassa nyyssiryhmässä. Tekijät Kuten Linuxiin liittyvä avoimen lähdekoodin kehitys yleensäkin, tämäkin FAQ on monien ihmisten aikaansaannoksien tulos. FAQ:ia ylläpitää pieni ryhmä joka on tehnyt suurimman osan työstä, mutta palautetta ja tekstiä tulee koko sfnet.atk.linux-ryhmien lukijoilta. Ylläpitotiimi Tällä hetkellä ylläpitotiimiin kuuluu: Kalle Valo <Kalle.Valo@iki.fi> Juhani Rantanen <misty@iki.fi> Mikael Gueck <mikael@fi.gueck.com> Ari Mäkelä <hauva@arska.org> i

8 Tietoa tästä FAQista Ylläpitotiimin tavoitat osoitteesta Kirjoittajat Tässä ovat henkilöt, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä FAQ:iin: Veijo Ryhänen alkuperäinen luonnos Juhani Rantanen DNS ISDN Virheitä ytimen käännössä Miten asennan ohjelmia paljon korjauksia ja lisäyksiä Jarmo Torvinen root ja käyttäjätunnukset, rakenne Juha Laine kovalevyjä, rakenne ja korjauksia osia ytimen käännöstä Janne Pänkälä X:n näppäimistön asettelu Ola Rinta-Koski Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Matti Kurkela Partition kopiointi Ari K Makela <hauva@iki.fi> Miten voin käyttää FAT-levykkeitä Miksi lilo antaa virheen? Virheitä ytimen käännössä NTFS ii

9 Tietoa tästä FAQista Juha Autero Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti Jouni K. Seppänen <jks@rni.helsinki.fi> Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Timo Korvola <Timo.Korvola@iki.fi> Leikepöydistä Antti-Juhani Kaijanaho <gaia@iki.fi> Debian-sorsapaketeista kääntäminen Sami Tikka <sti@iki.fi> pppd:n debug Matti Kurkela <Matti.Kurkela@hut.fi> DOS-osioiden käyttö Linuxissa Jussi Torhonen <jussi.torhonen@tietosavo.fi> Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? M. Tavasti <tavasti@iki.fixx> Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Olli Lounela <olli@mpoli.fi> Miten saan CD-R aseman toimimaan? Samuli Suonpää <suonpaa@iki.fi> Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Kai Puolamäki <Kai.Puolamaki@iki.fi> Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen? iii

10 Tietoa tästä FAQista Kiitokset Nämä ihmiset ovat antaneet erittäin tarpeellisia kommentteja ja korjauksia: Riku A Reiman <r2@iki.fi> Markku Verkkoniemi <markku.verkkoniemi@iki.fi> Samuli Kaski <amkaski@cs.helsinki.fi> Jani Ollikainen <bestis@sicom.fi> Jani Markkanen <jani.markkanen@mpoli.fi> Tuomas Kuusivaara <tkuusiva@oyt.oulu.fi> Jari Anttonen <jari.anttonen@iki.fi> Tekijänoikeuksista Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. Tätä kirjoitelmaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta ilman minkäänlaista takuuta; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa. GNU General Public Licensesta on kappale GNU:n seittisivustossa ( Voitte myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA , USA. Vihje: Epävirallinen GPL:n suomennos on Turren ( sivulla. iv

11 Luku 1. Yleistä Mikä on Linux? Linux on vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä Intel x86-, m68k-, PowerPC-, Alpha-, Sparc-, PA-RISC- ja MIPS-mikroihin. Katso lisää Linuxin omasta FAQ:sta ( Tavallisesti Linuxista puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan levitystä eikä pelkkää ydintä (l. kerneliä). Levityspaketti on Linux-ytimen ympärille kasattu ohjelmistopaketti, joka koostuu mm. GNU-projektin apuohjelmista ja eri perussovelluksista. Käytännössä Linux siis toimii PC-koneissa, Amigassa, Atari ST:ssä ja perinteisissä Macintosheissa (vaatii vähintään prosessorin jossa on MMU ja 6888x-liukulukuyksikkö), PowerMaceissa, monissa Sunin, Compaqin ja HP:n työasemissa ja palvelimissa sekä Playstation 2:ssa (lisävaruste). Linuxia käytetään myös sulautetuissa laitteissa, kuten esimerkiksi valo-ohjausjärjestelmissä, avaruusluotaimissa, verkkolevypalvelimissa, kovalevyvideonauhureissa ja älykkäissä valvontakameroissa. Minimivaatimukset? Linuxin minimivaatimuksena on 10MB kovalevytilaa, 4MB muistia ja vähintään 386SX-prosessori. Minimivaatimuksilla tarkoitetaan sitä, että Linux saadaan asennettua kyseiseen kokoonpanoon, mutta sovellusohjelmia ei siinä juuri ole, joten yleisesti ottaen ei sillä oikein töitä voi tehdä. Käytettävät ohjelmistot lisäävät luonnollisestikin laitteiston minimivaatimuksia. Esimerkiksi jos aiot käyttää graafista käyttöliittymää (eli X-ikkunointia tai lyhyemmin sanottuna X:ää), niin muistia olisi hyvä olla MB, tilaa kovalevyllä noin 100 MB ja prosessorina mielellään 486 tai tehokkaampi. Vähemmällä muistilla kyllä pärjää, mutta käyttö voi olla hitauden takia melko tuskallista. Normaaliin työasemakäyttöön olisi suositeltavaa olla vähintään 400MB kovalevytilaa, mutta jokaisella levityspaketilla on myös omia minimivaatimuksiaan, jotka kannattaa käydä tarkistamassa tuotteiden omista dokumentaatioista. Uusimpia ohjelmia varten kannattaa olla mahdollisimman paljon muistia ja nopea prosessori. Esimerkiksi Netscapen versio 4.5 vaatii muistia noin 32 MB jouhevaan käyttöön. Uudet ja raskaat työpöytäympäristöt vaativat MB ja vähintään Pentium-tasoisen koneen tottumuksistasi riippuen. Mikä on levityspaketti? Levityspaketti (engl. distribuutio) sisältää Linuxin ytimen sekä sovellusohjelmat helposti asennettavina paketteina. Useimmat ohjelmista ovat vapaita, eli niiden käyttämisestä, sekä muokkaus- ja edelleenlevitysoikeudesta ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia tai maksaa mitään. Joidenkin levityspakettien kaupallisissa versioissa on mukana ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana jaeta. Eri levityksien paketointimenetelmät ja konfigurointitavat poikkeavat hieman toisistaan, joten ohjelmapakettien asentaminen ei välttämättä toimi levityspakettien välillä. Linuxin vapauden takia kuka tahansa saa levittää sitä. Siksi monet yritykset ja yhteisöt tekevät omia levityksiään. Esimerkkejä näistä (aakkosjärjestyksessä): Debian GNU/Linux ( Spectra Linux ( Mandrake Linux ( 1

12 Luku 1. Yleistä Red Hat Linux ( SOT Linux ( (entinen Best Linux ( Slackware Linux ( SuSE Linux ( Kotimaisia levityspaketteja edellämainituista ovat SOT Linux ja Spectra Linux. Mikä on sfnet.atk.linux? Ryhmä sfnet.atk.linux (s.a.l) sekä sen aliryhmät sfnet.atk.linux.asennus (s.a.l.asennus) ja sfnet.atk.linux.palvelimet (s.a.l.palvelimet) ovat suomalaisia USENET-uutisryhmiä, joissa keskustellaan Linuxista ja kaikesta siihen liittyvästä. Jos sinulla on ongelmia Linuxin kanssa, löydät uutisryhmien välityksellä todennäköisesti jonkun, joka tietää ratkaisun ongelmaasi. Ja vaikka kukaan ei ongelmaasi osaisikaan heti ratkaista, saat todennäköisesti ainakin neuvoja vastauksen etsintää varten. Ryhmäjaottelu Sfnet-ryhmien ( sivuilla olevassa kuvauksissa kerrotaan sfnet.atk.linux-ryhmistä näin: sfnet.atk.linux (news://sfnet.atk.linux) Linux, vapaa *nix tyyppinen käyttöjärjestelmä Yleisryhmä Linux-käyttöjärjestelmään liittyen. Asennuskysymykset ja palvelimiin liittyvät kysymykset kuuluvat aliryhmiin sfnet.atk.linux.asennus ja sfnet.atk.linux.palvelimet. X-ikkunointiin liittyvät kysymykset kuuluvat ryhmään sfnet.atk.x-ikkunointi. Ryhmällä on kotisivu osoitteessa ( sfnet.atk.linux.asennus (news://sfnet.atk.linux.asennus) Linux-käyttöjärjestelmän ja sen osien asentaminen. Ryhmään kuuluu kaikki Linux-käyttöjärjestelmän asennukseen liittuvät asiat myös uusien oheislaitteiden tms. osalta. Yleinen linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja palvelimien osalta keskustelu kuuluu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.palvelimet. sfnet.atk.linux.palvelimet (news://sfnet.atk.linux.palvelimet) Linux-käyttöjärjestelmän käyttö palvelimissa Ryhmä on tarkoitettu keskustelulle Linuxin käytöstä erilaisissa palvelimissa, esimerkiksi www-, sähköposti-, tiedosto- tai tietokantapalvelimena. Yleinen Linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja asentamiskeskustelu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.asennus. Ryhmään _ei_ kuulu yleinen keskustelu palvelimista. Ryhmään eivät kuulu esimerkiksi kysymykset nauhavarmistusasemista tai RAID-järjestelmistä, ellei kysymys liity olennaisesti Linuxiin. Esimerkiksi pelkistä rauta-asioista voi keskustella ryhmässä sfnet.atk.laitteet. Usein keskustelunaihe koskettaa muitakin käyttöjärjestelmiä kuin Linuxia. Esimerkiksi X Window System -ikkunointijärjestelmää käytetään monissa eri käyttöjärjestelmissä, eikä keskustelua ole sen takia rajattu Linux-ryhmiin. Tällaisista aiheista käydään keskustelua esimerkiksi seuraavissa ryhmissä: sfnet.atk.unix (news://sfnet.atk.unix) Unix Unix-käyttöjärjestelmälle tarkoitettu ryhmä. Vaikka Linux onkin unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä, sille on suuren levikkinsä takia tehty oma ryhmä sfnet.atk.linux. Unixissa yleiselle X-ikkunoinnille on myös oma ryhmänsä sfnet.atk.x-ikkunointi. 2

13 Luku 1. Yleistä sfnet.atk.x-ikkunointi (news://sfnet.atk.x-ikkunointi) keskustelua X-ikkunoinnista X-ikkunointi eli X Window System on käyttöjärjestelmäriippumaton ikkunointijärjestelmä, jota käytetään tyypillisimmin Linuxin ja muiden unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien kanssa. X-ikkunoinnista käytetään arkikielessä usein lyhennettä "X". Nimitys "X Window" on myös tavallinen; muutenkin kirjoitusasu vaihtelee. X-ikkunointia ei pidä sekoittaa Microsoftin Windowsiin (josta keskustellaan hierarkiassa sfnet.atk.ms-windows). Tässä ryhmässä keskustellaan eri X-toteutuksista, niiden käytöstä ja konfiguroinnista sekä yleensä X-ikkunointiin liittyvistä kysymyksistä. Myös keskustelu ikkunanhallintaohjelmistoista (window managereista) ja X-ikkunoita käyttävistä työpöytäympäristöistä (CDE, KDE, GNOME...) kuuluu tähän ryhmään. Tärkeää: Yritä välttää saman viestin lähetystä moneen Linux-ryhmään, koska silloin ryhmäjaottelusta ei ole mitään hyötyä. Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin? Vaikka nyysseihin kirjoittaminen onkin hyvin vapaamuotoista, muutamia sääntöjä kannattaa noudattaa. Se helpottaa sekä sinun että muiden uutisryhmää seuraavien ihmisten elämää. Jos uutisryhmät ovat sinulle uusi asia, niin sinun kannattaa käydä lukemassa Timo Kiravuon news-etiketti ( ja Jukka Korpelan Nyysiopas ( Tässä on tärkeimpiä neuvoja/sääntöjä, joita kannattaa noudattaa: Kerro millainen laitteisto sinulla on, mitä ohjelmia käytät, mitä tarkalleen ottaen teit ja liitä viestiisi myös tarkka virheilmoitus. Muista kertoa myös käyttämiesi ohjelmien versiot. Mikäli koneesi on ylikellotettu, tarkista, että vika ilmenee myös normaalilla kellotaajuudella. Linuxissa pienet laitteiston toimintahäiriöt tulevat esiin huomattavasti helpommin kuin eräissä muissa käyttöjärjestelmissä. Jos et saa vikaa toistumaan uudelleen, mainitse myös siitä. Levityspaketin ja sen version mainitseminen on ehdottoman tärkeää! Ei HTML-muotoisia artikkeleita! Kaikki eivät lue nyyssejä selaimella ja useat käyttävät tekstipohjaista lukijaa. Huomaa, että monet ohittavat automaattisesti viestit, jotka sisältävät HTML-koodia tai ovat multipart-muodossa. Lisäksi nyyssit ovat yleensäkin tekstimuotoinen keskustelujärjestelmä, jossa HTML-muotoisten viestien lähettämiseen ei ole mitään tarvetta. Älä lähetä tiedostoja keskusteluryhmiin. Tiedostot kasvattavat turhaan artikkelisi kokoa ja useat nyyssipalvelimet jopa kieltäytyvät toimittamasta liitetiedostoja sisältävieä artikkeleita eteenpäin. Mikäli artikkelisi välttämättä tarvitsee tiedoston tuekseen, laita tiedostosi saataville Webbiin tai lähetä se Sfnetin ainoaan tiedostoryhmään, sfnet.tiedostot, ja viittaa siihen artikkelissasi. On fiksua yrittää itse etsiä tietoa ongelmaan ennen kuin kirjoittaa ryhmään. Jos olet etsinyt tietoa muttet ole löytänyt sitä, kerro myös se viestissä. Ole ystävällinen ja kirjoita selkeästi. Ihmiset auttavat sinua vapaaehtoisesti ja ystävällisyyttään, käyttäydy sen mukaisesti. 3

14 Luku 1. Yleistä Tärkeää: Ennen kysymyksen lähettämistä lue Karri Kalpion kirjoittama Ohje hyvän kysymyksen kirjoittamiseen ( Ryhmiin tulee aivan liikaa kysymyksiä, joihin on mahdoton vastata puutteellisten tietojen takia. Pystyt välttämään tämän lukemalla edellä mainitun ohjeen. Miten tallennan virheilmoitukset? Jos olet esimerkiksi kääntämässä ydintä käskyllä make bzimage, niin saat virheilmoitukset tiedostoon seuraavalla tavalla: $ make bzimage > make.out 2>&1 Tämä toimii Bourne Shell-johdannaisissa, johon usein Linuxin oletuksena oleva Bash kuuluu. Edellä oleva esimerkki ohjaa stderr ja stdout -virrat (eng. stream) tiedostoon. Jos haluat kopioida suoraan terminaali-ikkunasta, valitse hiiren vasemmalla napilla kopioitava alue ja liimaa se keskimmäisellä napilla. Jos keskimmäistä nappia ei ole, käytä sen sijaan molempia nappeja yhtäaikaa. Script-komento Toinen tapa tallettaa virheilmoitukset on script-komento. Script tallettaa lokitiedostoon sekä käyttäjän näppäilemän syötteen että stderr- ja stdout-tulostusvirrat. Komennon tuloste tulee näkyy näytölle. Script-komento on kätevä, jos haluaa seurata tapahtumien kulkua, vastata interaktiivisiin kysymyksiin tai tallettaa yhden komennon sijasta lokitiedostoon koko session (esimerkiksi koko kernelin kääntötapahtuman). Edellä olevan esimerkin olisi voinut tehdä script-komennon avulla seuraavasti: $ script make.out Script started, file is make.out $ make bzimage [Tässä muita komentoja] $ exit Script done, file is make.out Mikä on levitykseni versio? Tässä ovat eri levityspakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä. Debian: /etc/debian_version Redhat: /etc/redhat-release Slackware: /usr/lib/setup/slack-version-* SOT: /etc/sot-release 4

15 Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit Luku 1. Yleistä Ikkunamanageri on ohjelma, joka X-ikkunoinnissa (engl. X Window System) huolehtii ikkunakehyksien piirrosta ja tekee mahdolliseksi ikkunoiden sulkemisen, siirtämisen, koon säätämisen sekä mahdollisesti sisältää muitakin toimintoja. Ikkunamanagereja on hyvin paljon, ja kokeneilla käyttäjillä on usein omat mieltymyksensä. Eri ikkunamanagerit voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, ja sen lisäksi niiden ulkonäköä pystyy usein muokkaamaan hyvin paljon. Työpöytäympäristö on kokoelma aliohjelmakirjastoja sekä ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkonäkö. Työpöytäympäristöt sisältävät yleensä ainakin tiedostonhallintaohjelman, jonkinlaisen Windowsin tehtäväpalkkia vastaavan keinon ohjelmien käynnistykseen ja pikkusovelmien käyttämiseen, sekä lisäksi monenlaisia sovellusohjelmia. Ohjelmoijille työpöytäympäristöt tarjoavat laajan valikoiman erilaisia ohjelmien kehitystä helpottavia kirjastoja sekä ohjelmia. Ikkunamanageria ei pidetä työpöytäympäristön kiinteänä osana, mutta useimmiten työpöytäympäristön mukana tulee myös ikkunamanageri, joka on suunniteltu toimimaan mahdollisimman hyvin työpöydän muiden osien kanssa. Tärkeää: Lähes kaikkia X-ohjelmia voi ajaa käytetystä työpöytäympäristöstä ja ikkunamanagerista riippumatta. Esimerkiksi Gnomessa voi käyttää koneelle asennettuja KDE-ohjelmia ja päinvastoin. Mikä on GNOME? GNOME ( on käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö Unixiin, siis myös Linuxiin. Se tulee mukana useimmissa levityspaketeissa. Gnome vaatii vähintään megatavua muistia, mieluiten enemmän. Mikä on KDE? KDE ( on myös käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö UNIXiin. Se tulee myös mukana useimmissa levityspaketeissa, ja sopii hyvin sekä aloittelijoille että kokeneemmille käyttäjille. KDE vaatii vähintään megatavua muistia, mieluiten enemmänkin. Mikä on XFce? XFce ( vaatii Gnomea ja KDE:tä vähemmän muistia ja prosessoritehoa sekä muistuttaa eniten isoissa Unix-työasemissa käytettävää CDE-työpöytäympäristöä. Kokeilemisen arvoinen ainakin, mikäli muut vaihtoehdot eivät miellytä tai eivät toimi kunnolla vanhassa koneessa. 5

16 Luku 2. Asentaminen Mistä Linuxin sitten saa? Ehkä paras tapa on asentaa Linux kaupasta ostetulta CD:ltä. Hyvinvarustetuissa atk-kaupoissa on myynnissä eri levityspakettien virallisia versiota, jotka saattavat sisältää joitakin kaupallisia ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana saa. Lisäksi virallisten versioiden mukana saattaa saada asennus- ja muita tukipalveluita. CD:n voi tehdä myös itse, tai sen voi teettää jollain kaverilla, sillä kaikki asennukseen vaaditut ohjelmistot löytyvät Internetistä. Mikäli sinulla on nopea yhteys Internetiin, niin Linuxin voi asentaa myös suoraan netistä. Esimerkiksi ftp.funet.fi (ftp://ftp.funet.fi/pub/linux/mirrors/) sisältää suosituimpien levityspakettien kopiot. Kaikenkaikkiaan Linuxin voi asentaa seuraavilla tavoilla: boottaava CD-ROM, boottikorput ja CD-ROM, boottikorput ja asennustiedostot DOS-osiolla, sekä asennuksen käynnistäminen DOSista asennus-cd:ltä. Verkon kautta asennus onnistuu suoraan Internetistä tai NFS-palvelimelta. Kone voidaan käynnistää joko boottikorpulta tai verkkokorttiin lisävarusteena asennettavalta bootti-promilta. Eri levityksien asennusmahdollisuuksissa on eroja. Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa? Se on mielipidekysymys, joten on turha kysyä, mikä on paras vaihtoehto. Jokaisella levityspaketilla on omat etunsa ja haittansa. Sinun täytyy vain vertailla niiden ominaisuuksia ja valita se joka vastaa parhaiten sinun vaatimuksiasi. Ari Mäkelä on kirjoittanut mielipiteitään eri levityksistä ( Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen? Vanhoihin tietokoneisiin, joissa on vähän muistia ja kovalevytilaa, ei voi asentaa kaikkia Linux-jakeluja. Esimerkiksi Red Hat 7.2:n asentaminen vaatii vähintään 64 MB muistia ja 350 MB kovalevytilaa. Yksi vaihtoehto on asentaa vanha jakeluversio, joka voi toimia vanhemmassakin koneessa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole viisasta. Vanhentuneiden käyttöjärjestelmäjakeluiden mukana tulee vanhentuneita ohjelmia. Vanhoissa käyttöjärjestelmäjakeluissa on myös lukuisia tunnettuja tietoturva-aukkoja, eikä niihin ole välttämättä saatavana ajanmukaisia korjauksia (tai jos onkin, niin niitä tuskin tullaan ylläpitämään kauan). Parempi vaihtoehto on asentaa ajanmukainen käyttöjärjestelmäjakelu, joka toimii vähäisemmällä muistilla ja levytilalla. Esimerkiksi seuraavat jakelut asentuvat vähäisemmilläkin resursseilla varustettuihin koneisiin (dokumentaationsa mukaan): 1. Slackware Linux 8.0: 16 MB muistia ja 50 MB kovalevytilaa 2. Debian GNU/Linux 2.2: 12 MB muistia ja 64 MB kovalevytilaa Myös BSD-perheen käyttöjärjestelmät ovat harkinnan arvoinen vaihtoehto. Niiden asentamisen ja käyttämisen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, jos osaa käyttää Linuxia ilman graafisia konfiguraatiotyökaluja. Hyvä vaihtoehto vanhoihin koneisiin on esimerkiksi NetBSD, jonka minimi-installaatio vaatii vain 4 MB muistia ja 40 MB kovalevytilaa (1.5.2, i386). 6

17 Asennusvaiheen ongelmia Luku 2. Asentaminen ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu Linuxin käynnistysvaiheessa käytetään usein LILO-ohjelmaa lataamaan ydin muistiin ja käynnistämään se. LILO käyttää koneen sisäänrakennettuja BIOS-kutsuja lukemaan ytimen kovalevyltä muistiin. LILOn käyttämät BIOS-kutsut eivät osaa lukea vanhoissa koneissa yli 512 megatavun ja uusissa koneissa yli 8 gigatavun yli menevää osaa levyltä. /boot-osio on tarkoitettu vain ytimen tallettamiseen, ja sille sopiva koko on 10 megatavua. Se pitää mielellään sijoittaa levyn alkupäähän, jotta LILO pystyy lataamaan ytimen BIOSin tuntemalta levyalueelta. Mikäli saat asennuksen aikana ilmoituksen "boot partition too big" tai LILOn asennus epäonnistuu, olet tehnyt osion, josta ainakin osa ei ole 512 megatavun tai 8 gigatavun rajan sisällä. Tärkeää: Tämä rajoitus koskee vain Linuxin käynnistystä. Ydin ei käytä BIOS-kutsuja, eikä siinä ole rajoituksia kiintolevyn koolle. Nämä rajoitukset eivät myöskään koske uusissa levitysversioissa käynnistyslataajana käytettävää GRUB-ohjelmaa. Myöskään SCSI-levyltä käynnistettäessä rajoitusta ei ole, tosin SCSI-levyjä käytetään lähinnä palvelimissa. Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu Jos asennat koneelle DOS- tai Windows-käyttöjärjestelmän Linuxin asennuksen jälkeen, se saattaa poistaa Linuxin käynnistysohjelman kovalevyn käynnistyslohkolta. Tilanteen saa palautettua entiselleen käynnistämällä Linuxin käynnistyslevykkeellä ja käynnistämällä ohjelma lilo, joka asentaa käynnistysohjelman käynnistyslohkoon. Useissa levityksissä varakäynnistyslevykkeen (engl. rescue disk) teko onnistuu asennusvaiheessa, tai levityspaketin mukana tuleva romppu mahdollistaa myös hätäkäynnistyksen, mikäli tietokoneesi pystyy käynnistymään CD-ROM-levyltä. Redhatissa voi tehdä varakäynnistyslevykkeen komennolla mkbootdisk. Mikäli levityksesi mukana ei tule erityisiä työkaluja varakäynnistyslevykkeen tekoon, ytimen voi kopioida levykkeelle komennolla dd if=/boot/vmlinuz of=/dev/fd0, jolloin hätätilanteessa voi käynnistää koneen levykkeellä olevalla ytimellä, mikäli Linux-osiosi on muuten riittävän ehjä. Tarkemmin käynnistyslevykkeen teosta kerrotaan osiossa Miten teen käynnistyslevykkeen? Tärkeää: Mikäli käynnistys levykkeeltä ei onnisty, tarkista, että koneesi BIOS-asetuksissa on sallittu käynnistys levykkeeltä ja että käyttämäsi levyke on ehjä. Miksi asennuslevyke ei toimi? Yleisimmät ongelmat asennuslevykkeiden kanssa johtuvat siitä, että levyke on yksinkertaisesti rikki. Ne menevät rikki helposti, ja niihin ei voi luottaa. Heitä vanha roskiin ja kokeile uutta levykettä. Jospa uusi vaikka toimisi. 7

18 Root ja muut käyttäjätunnukset Luku 2. Asentaminen Linux-käyttöjärjestelmässä, kuten muissakin UNIX-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä, on mahdollisuus käyttää useita käyttäjätunnuksia. Käyttäjätunnus on kokonaisuus johon kuuluu tunnus, salasana, komentotulkki (engl. shell) ja kotihakemisto. (näiden tarkoituksesta myöhemmin lisää) Perinteisesti Linuxin käyttäjätunnukset ovat tiedostossa /etc/passwd, joka näyttää tällaiselta: Esimerkki 2-1. /etc/passwd root:aaaaaaaaaaaaa:0:0:root:/root:/bin/tcsh esko:bbbbbbbbbbbbb:500:100:esko Peruskayttaja:/home/esko:/bin/tcsh Tiedostossa olevat merkinnät ovat erotettuna : - merkillä. Jokainen rivi on uusi käyttäjätunnus. Rivit tiedostossa ovat muotoa: tunnus : salasana : UID : GID : kommentti : kotihakemisto : komentotulkki Jokaisen kohdan erillinen selitys: tunnus salasana Tämä on käyttäjätunnus. Järjestelmässä ei voi olla kahta samannimistä tunnusta käytössä yhtäaikaa. Vanhemmissa järjestelmissä (kuten tässä on oletettu) tällä kohdalla on salasana salattuna crypt-funktiolla. Uudemmissa järjestelmissä (jotka käyttävät ns. Shadow-järjestelmää) on tällä kohdalla pelkkä x (tai *), ja oikea salattu salasana sijaitsee /etc/shadow-tiedostossa, jossa on myös muuta tietoa ko. käyttäjästä. Salasanaa voi jokainen käyttäjä vaihtaa passwd-komennolla. Käyttäjän ei tarvitse huolehtia itse salasanan salauksesta vaan passwd-ohjelma tekee sen käyttäjän puolesta. Lisäksi passwd-komento "huomaa" myös /etc/shadow-tiedoston ja päivittää salasanan sinne ilman käyttäjän puuttumista. Yleensäottaen vanhemman Linux/UNIX-järjestelmän salasanat eivät ole kovin turvallisia, sillä salasanan enimmäispituus on vain kahdeksan merkkiä. Nykyään useissa levityspaketeissa voi valita asennusvaiheessa MD5-kryptatut salasanat, jolloin pituusrajoitus ei ole voimassa (eivät ole yleensä yhteensopivia muiden UNIX-järjestelmien kanssa). Joka tapauksessa on tärkeää, että salasana valitaan huolella. Salasanan tulisi olla ainakin 8 merkkiä pitkä ja sen tulisi sisältää pieniä ja isoja kirjaimia sekä numeroita. Esimerkkejä HUONOISTA salasanoista ovat sellaiset, jotka ovat arvattavissa tai jotka sisältävät joitain yleisiä suomen- tai englanninkielisiä (tai muunkielisiä) sanoja. HYVÄT salasanat ovat muotoa "hduuj3k1", ne eivät ole arvattavissa. UID GID UID on jokaiselle käyttäjälle /etc/passwd-tiedostossa määrätty User ID-numero. Jokaista numeroa (yhdessä järjestelmässä) vastaa tasan yksi tunnus. GID (Group ID-number) on (pää-)käyttäjäryhmä, johon ko. tunnus kuuluu. Käyttäjäryhmät ja niitä vastaavat numerot ovat listattuna tiedostossa /etc/group. Käyttäjä voi olla yhtä aikaa monen ryhmän jäsen, jolloin muut ryhmät määritellään tiedostossa /etc/group rivin viimeisenä kenttänä. kommentti Yleensä käyttäjän koko nimi. 8

19 kotihakemisto Luku 2. Asentaminen Käyttäjän kotihakemisto. Kirjautumisen yhteydessä tämä kirjataan käyttäjäkohtaiseen ympäristömuuttujaan $HOME. komentotulkki Ohjelma joka ajetaan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Yleensä tämä on komentotulkki, joka välittää komentosi Linux-järjestelmälle. Komentotulkkeja ovat esim. tcsh, bash, zsh, ksh... Käyttäjätunnuksella root on oikeus lukea, kirjoittaa ja ajaa kaikkien muidenkin käyttäjien tiedostoja, ja komennot eivät juurikaan kysele varmistuksia vaan olettavat, että käyttäjä tietää tarkalleen mitä on tekemässä. Lisäksi rootin käynnistämillä ohjelmilla on oikeus käsitellä kaikkia laitteita tietokoneessasi kovalevystä näytönohjaimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että root-tunnuksella todellakin voi saada Linux-järjestelmänsä tuhottua. Käyttämällä jotain toista tunnusta suojaat järjestelmäsi tahattomilta virhenäppäilyiltä. Sen vuoksi olisi aina suotavaa luoda Linux-järjestelmään erillinen tunnus, jota käyttää jokapäiväisessä käytössä. Seuraavassa esimerkki uuden tunnuksen luomisesta ( merkkaa käskyt jotka sinä kirjoitat): (kirjaudu sisään root-tunnuksella) cat /etc/passwd root:x:0:0:root:/root:/bin/tcsh bin:x:1:1:bin:/bin: daemon:x:2:2:daemon:/sbin: adm:x:3:4:adm:/var/adm: lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail: news:x:9:13:news:/var/spool/news: uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp: operator:x:11:0:operator:/root: ftp:x:14:50:ftp User:/home/ftp: jatorvin:x:503:100:jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh lisätään uusi tunnus: useradd heppu Komento lisää uuden käyttäjän, luo käyttäjän kotihakemiston ja kopioi tiedostot hakemistosta /etc/skel uuteen kotihakemistoon. Käyttäjän luomisessa käytetään oletusarvoja. Katsotaan, että tunnus varmasti lisättiin. Kaikissa järjestelmissä ei käytetä tiedostoa /etc/shadow, jolloin kryptatut salasanat ovat tiedostossa /etc/passwd. Shadow-tiedosto on vain root-tunnuksen luettavissa, ja sen takia turvallisempi. Esimerkki 2-2. /etc/passwd root:x:0:0:root:/root:/bin/bash bin:x:1:1:bin:/bin: daemon:x:2:2:daemon:/sbin: lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail: news:x:9:13:news:/var/spool/news: 9

20 Luku 2. Asentaminen uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp: operator:x:11:0:operator:/root: ftp:x:14:50:ftp User:/home/ftp: jatorvin:x:503:100:jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh heppu:x:506:506::/home/heppu:/bin/bash Esimerkki 2-3. /etc/shadow root:hdh5fdhsgd:10450:0:99999:7::: bin:*:10450:0:99999:7::: daemon:*:10450:0:99999:7::: lp:*:10450:0:99999:7::: sync:*:10450:0:99999:7::: shutdown:*:10450:0:99999:7::: halt:*:10450:0:99999:7::: mail:*:10450:0:99999:7::: news:*:10450:0:99999:7::: uucp:*:10450:0:99999:7::: operator:*:10450:0:99999:7::: ftp:*:10450:0:99999:7::: jatorvin:hj67hdfswgpw:10482:0:99999:7:-1:-1: heppu:!!:10577:0:99999:7::: Käyttäjälle ei ole vielä asetettu nimeä tai salasanaa, joten asetetaan ne seuraavaksi: chfn heppu Changing finger information for heppu. Name []:Heppu Heppunen Office []: Office Phone []: Home Phone []: Finger information changed. passwd heppu Changing password for user heppu New UNIX password: näppäile salasanasi Retype new UNIX password:näppäile salasana uudelleen passwd: all authentication tokens updated successfully Nyt olet luonut koneellesi uuden käyttäjän, ja asettanut sille nimen sekä salasanan. Voit kokeilla vasta luomaasi käyttäjää lopettamalla istunnon root-tunnuksella ja antamalla Login-kehotteeseen vasta luomasi käyttäjän tunnuksen ja salasanan. Uudemmissa järjestelmissä voit muuttaa joitain käyttäjän luontiin käytettäviä arvoja muokkaamalla tiedostoja /etc/login.defs ja /etc/default/useradd. Jos käytät konetta tekstitilassa, voit käyttää useampaa yhtäaikaista istuntoa valitsemalla näppäimillä Alt+F1-F6 käyttämäsi virtuaalikonsolin. Jos käytät X-ikkunointia, voit käyttää näppäimiä Ctrl+Alt+Fn päästäksesi virtuaalikonsoleille. X-ikkunointi käynnistyy ensimmäiselle vapaalle konsolille, yleensä numerolle 7. Mikäli käytät konettasi verkon kautta pääteohjelmalla, virtuaalikonsolit eivät ole käytettävissä. Sen sijaan voit käyttää ohjelmaa nimeltä screen ( jolla voit käyttää useampia virtuaalikonsoleita myös verkkoyhteyden kautta. 10