sfnet.atk.linux-faq Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo Juhani Rantanen Mikael Gueck Ari Mäkelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sfnet.atk.linux-faq Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo Juhani Rantanen Mikael Gueck Ari Mäkelä"

Transkriptio

1 sfnet.atk.linux-faq Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo Juhani Rantanen Mikael Gueck Ari Mäkelä

2 sfnet.atk.linux-faq: Eli useimmin kysytyt kysymykset Linuxista Toimittanut Kalle Valo, Juhani Rantanen, Mikael Gueck, ja Ari Mäkelä Syyskuuta 2003 Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi. Palaute pyydetään lähettämään osoitteeseen Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti.

3 Sisällys Tietoa tästä FAQista...i Alkusanat...i Mistä tämän FAQin löytää?...i Palaute...i Tekijät...i Ylläpitotiimi...i Kirjoittajat...ii Kiitokset...iii Tekijänoikeuksista...iv 1. Yleistä... 1 Mikä on Linux?... 1 Minimivaatimukset?... 1 Mikä on levityspaketti?... 1 Mikä on sfnet.atk.linux?... 2 Ryhmäjaottelu... 2 Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin?... 3 Miten tallennan virheilmoitukset?... 4 Script-komento... 4 Mikä on levitykseni versio?... 4 Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit... 4 Mikä on GNOME?... 5 Mikä on KDE?... 5 Mikä on XFce? Asentaminen... 6 Mistä Linuxin sitten saa?... 6 Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa?... 6 Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen?... 6 Asennusvaiheen ongelmia... 6 ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu... 7 Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu... 7 Miksi asennuslevyke ei toimi?... 7 Root ja muut käyttäjätunnukset... 7 Skandit eivät toimi Miten poltan Linux-rompun? Tarvitseeko Linux asentaa uudelleen vikatilanteessa? Merkistöongelmat Red Hat-asennuksissa Ydin Yleistä ytimestä Mitä ovat ytimen ihmeelliset versionumerot? Mistä tietää ytimen version? Mikä on ytimen uusin versio? Mistä löydän uusimman ytimen lähdekoodin? Mikä on tiedosto System.map? Miten ja miksi annetaan parametrejä moduuleille Miten käännän ytimen? Lilo Ytimen kääntö Debianissa Virheitä ytimen käännössä iii

4 Kääntäjä valittaa jostain headereistä Ohjelmaa as86 ei löydy Ytimen moduulit eivät lataudu X Window System ei toimi itse kääntämälläsi ytimellä Yleisimmät virheet ytimen käännössä Miksi ydin valittaa Unable to mount root fs? Ytimen Laitetuki Onko SB 64/128 PCI tuettu? Onko SB Live! tuettu? Toimivatko PCI-modeemit linuxissa? Tukeeko Linux USB-laitteita? Miten saan DMA-siirron päälle IDE-kovalevyille? Tukeeko Linux UDMA66-ohjainta? Miten saan CD-R aseman toimimaan? Miten Debianissa määritellä ytimeen ladattavat modulit? Miksi minulla ei ole yhtään muistia vapaana? Tietoa ja oppaita Linuxiin Linux Documentation Project Tiedon hakeminen Google Groups Hakukoneet Tukeeko linux laitettani? Suomenkielisiä Linux-juttuja Miten Windows-käyttäjän kannattaa siirtyä Linuxiin? X Window System X Window System ei toimi Tukeeko XFree86 näytönohjaintani? Mitä 3D-kortteja Linux tukee? Tukeeko XFree86 rullahiirtä? Miten päivitän XFree86:n? Redhat X:n näppäimistön asettelu Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Miksi ikonit näkyvät mustana Netscapessa? Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti? Miten leikepöydät toimivat X:ssä? Kovalevy, osiointi, tiedostojärjestelmät Miten Linux ymmärtää kovalevysi partitiot? IDE-liitäntäiset asemat IDE-levyjen partitiot SCSI-liitäntäiset asemat Miten saan Linuxin käynnistymään? Miten saan Linuxin käynnistymään NT:n kanssa? Miten saan Linuxin käynnistymään Windows 95/98/ME:n kanssa? Miten teen käynnistyslevykkeen Linuxille? Miten liitän osion tiedostojärjestelmään? Miten liitän Windowsin FAT/FAT32-osion? Miten saan käyttäjälle kirjoitusoikeudet FAT-osioon? Miten voin liittää NTFS-osion? Miten saan liitettyä levyosion automaattisesti koneen käynnistyessä? iv

5 Miten Linux ja lilo poistetaan koneesta? Miten Linux saadaan tunnistamaan yli 64MB muistia? Miksi lilo antaa virheen? Miten voin eheyttää eli defragmentoida ext2-osion? Miten ext3-tiedostojärjestelmä eroaa ext2:sta? Kuinka monta virusta on Linuxissa? Miksi saan signal 11-virheen kääntäessäni ohjelmia? Miten voin kopioida levyosioita? Miten käytetään levykkeitä? Miten voin käyttää FAT-levykkeitä? Miten voin alustaa levykkeen? Miten käytän CD-asemaa? Mikä on juuressa oleva proc-hakemisto? Mitä tiedostojen oikeudet merkitsevät? Oikeuksien asettaminen Oikeudet oktaalilukuina Verkko Verkkoyhteydet toimivat vain ip-osoitteilla Miksi verkon alustus epäonnistuu käynnistyksessä, kun käytän PCMCIA-verkkokorttia? Miten saan PPP-yhteyden toimimaan? Debian Redhat Miten saan pppd:n tulostamaan tarkempia virheilmoituksia? ISDN PCMCIA-ISDN-korttien käyttö Linuxissa Ulkoinen ISDN-adapteri Linuxissa IPchains-palomuuri Miten jaan nettiyhteyteni kotiverkossa Linuxin avulla? Miksi tulee pitkä viive yhteyttä muodostaessa? Ohjelmia Mistä löydän ssh:n valmiiksi käännettynä? Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Miten asennan ohjelmia? Miten voin ohjata postini muualle? Miten saan tavallisen käyttäjän sammuttamaan tietokoneen? Toimiiko tulostimeni Linuxissa? Miten Linuxin kello toimii? Millä ohjelmilla voin katsoa MPEG- ja AVI-elokuvia? Miten saan skandit toimimaan Sambassa? Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Miten puretaan.tar.gz-paketti? Miten puretaan bzip2-paketti? Miten etsin tiedostoja? Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Miksi en saa ohjelmaa kääntymään? Sanasto v

6 Luettelo tauluista 6-1. Windows-asemien vastaavuus Linuxissa Selitys oikeuksista Kirjaimien merkitys Käyttäjien merkinnät Oktaaliluvut Luettelo esimerkeistä 2-1. /etc/passwd /etc/passwd /etc/shadow /etc/sysconfig/i18n /etc/modules.conf lilo.conf IDE CD-R aseman modulit ~/.Xmodmap Windows-näppäimet xfsft.conf /etc/fstab mount-käskyllä /etc/fstab lilo.conf FAT-levykkeen liittäminen Mcopy-käsky Levykkeen alustus FAT-järjestelmän luonti levykkeelle Ext2-järjestelmän luonti levykkeelle CD:n liittäminen Tiedoston listaus /etc/resolv.conf /etc/syslog.conf rc.firewall ~/.forward /etc/sudoers smb.conf vi

7 Tietoa tästä FAQista Alkusanat Tämä on uutisryhmän sfnet.atk.linux sekä sen alaryhmien sfnet.atk.linux.palvelimet ja sfnet.atk.linux.asennus FAQ, eli kokoelma usein kysytyistä kysymyksistä ja niiden vastauksista (FAQ = Frequently Asked Questions). Tämän dokumentin perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lukijoilleen vastauksia jo ratkottuihin ongelmiin ja antaa tilaa uusille aiheille ja kysymyksille kyseisessä uutisryhmässä. Uusien käyttäjien on suositeltavaa lukea tämä läpi. Koska dokumentti on kirjoitettu omalla vapaa-ajalla ilman mitään korvausta, ja Linux on hyvin monimutkainen ja laaja järjestelmä, virheitä varmasti löytyy ja tieto voi hyvinkin olla vanhentunutta. Tietojen pitäisi olla oikein, mutta mitään takuuta ei ole. Kaikki kannattaa lukea kriittisesti. Jos havaitset virheen niin kerro siitä ylläpitäjille, ks. kohta Palaute>. Mistä tämän FAQin löytää? FAQ:in webbisivut ovat osoitteessa josta löydät tämän FAQ:in eri muodoissa sekä lähdekoodin. Jos mielestäsi jokin tärkeä formaatti puuttuu, ota yhteyttä ylläpitäjiin. Palaute Lähetä palautetta FAQ:ia koskien ylläpitäjien sähköpostilistalle Lista on yksityinen johon ainoastaan ylläpitäjät pääsevät liittymään ja listalla ei ole julkista arkistoa, joten voit huoletta lähettää viestisi vaikka et haluaisi nimeäsi tai sähköpostiosoitettasi julki. Linuxiin ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä ei kannata lähettää tiimi-listalle tai suoraan ylläpitäjille. Olemme aivan liian kiireisiä antaaksemme henkilökohtaista apua ja vieläpä ilmaiseksi. Yleiset Linux-kysymykset kannattaa kysyä sopivassa nyyssiryhmässä. Tekijät Kuten Linuxiin liittyvä avoimen lähdekoodin kehitys yleensäkin, tämäkin FAQ on monien ihmisten aikaansaannoksien tulos. FAQ:ia ylläpitää pieni ryhmä joka on tehnyt suurimman osan työstä, mutta palautetta ja tekstiä tulee koko sfnet.atk.linux-ryhmien lukijoilta. Ylläpitotiimi Tällä hetkellä ylläpitotiimiin kuuluu: Kalle Valo Juhani Rantanen Mikael Gueck Ari Mäkelä i

8 Tietoa tästä FAQista Ylläpitotiimin tavoitat osoitteesta Kirjoittajat Tässä ovat henkilöt, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä FAQ:iin: Veijo Ryhänen alkuperäinen luonnos Juhani Rantanen DNS ISDN Virheitä ytimen käännössä Miten asennan ohjelmia paljon korjauksia ja lisäyksiä Jarmo Torvinen root ja käyttäjätunnukset, rakenne Juha Laine kovalevyjä, rakenne ja korjauksia osia ytimen käännöstä Janne Pänkälä X:n näppäimistön asettelu Ola Rinta-Koski Kuinka saan truetype-fontit käyttöön X:ssä? Matti Kurkela Partition kopiointi Ari K Makela Miten voin käyttää FAT-levykkeitä Miksi lilo antaa virheen? Virheitä ytimen käännössä NTFS ii

9 Tietoa tästä FAQista Juha Autero Miten etäkäytetään X Window Systemiä turvallisesti Jouni K. Seppänen Miksi ohjelman linkkaus epäonnistuu, vaikka annan kaikki kirjastot komentorivillä? Timo Korvola Leikepöydistä Antti-Juhani Kaijanaho Debian-sorsapaketeista kääntäminen Sami Tikka pppd:n debug Matti Kurkela DOS-osioiden käyttö Linuxissa Jussi Torhonen Miten saan Linuxin kellon automaattisesti oikeaan aikaan? M. Tavasti Miten saan Linuxin käynnistettyä ongelmatilanteissa? Olli Lounela Miten saan CD-R aseman toimimaan? Samuli Suonpää Miten asennan OpenOfficen (tai StarOfficen) turvallisesti? Kai Puolamäki Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen? iii

10 Tietoa tästä FAQista Kiitokset Nämä ihmiset ovat antaneet erittäin tarpeellisia kommentteja ja korjauksia: Riku A Reiman Markku Verkkoniemi Samuli Kaski Jani Ollikainen Jani Markkanen Tuomas Kuusivaara Jari Anttonen Tekijänoikeuksista Tätä kirjoitelmaa saadaan levittää ja muuttaa GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti. Tämä ohjekirja on vapaa; voitte levittää sitä edelleen ja/tai muuttaa sitä Free Software Foundationin julkaisemassa muodossa olevan GNU General Public Licensen ehtojen mukaisesti, joko sen version 2, tai (valintanne mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. Tätä kirjoitelmaa levitetään toivoen, että se on hyödyksi, mutta ilman minkäänlaista takuuta; jopa ilman implisiittistä takuuta myyntikunnosta tai sopivuudesta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Tarkemmin asiaa käsitellään GNU General Public Licensessa. GNU General Public Licensesta on kappale GNU:n seittisivustossa (http://www.gnu.org/copyleft/gpl.html). Voitte myös saada siitä kopion kirjoittamalla osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place - Suite 330, Boston, MA , USA. Vihje: Epävirallinen GPL:n suomennos on Turren (http://www.turre.com/licenses/gpl_fi.php) sivulla. iv

11 Luku 1. Yleistä Mikä on Linux? Linux on vapaa Unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä Intel x86-, m68k-, PowerPC-, Alpha-, Sparc-, PA-RISC- ja MIPS-mikroihin. Katso lisää Linuxin omasta FAQ:sta (http://garbo.uwasa.fi/ldp/faq/linux-faq/index.html). Tavallisesti Linuxista puhuttaessa kuitenkin tarkoitetaan levitystä eikä pelkkää ydintä (l. kerneliä). Levityspaketti on Linux-ytimen ympärille kasattu ohjelmistopaketti, joka koostuu mm. GNU-projektin apuohjelmista ja eri perussovelluksista. Käytännössä Linux siis toimii PC-koneissa, Amigassa, Atari ST:ssä ja perinteisissä Macintosheissa (vaatii vähintään prosessorin jossa on MMU ja 6888x-liukulukuyksikkö), PowerMaceissa, monissa Sunin, Compaqin ja HP:n työasemissa ja palvelimissa sekä Playstation 2:ssa (lisävaruste). Linuxia käytetään myös sulautetuissa laitteissa, kuten esimerkiksi valo-ohjausjärjestelmissä, avaruusluotaimissa, verkkolevypalvelimissa, kovalevyvideonauhureissa ja älykkäissä valvontakameroissa. Minimivaatimukset? Linuxin minimivaatimuksena on 10MB kovalevytilaa, 4MB muistia ja vähintään 386SX-prosessori. Minimivaatimuksilla tarkoitetaan sitä, että Linux saadaan asennettua kyseiseen kokoonpanoon, mutta sovellusohjelmia ei siinä juuri ole, joten yleisesti ottaen ei sillä oikein töitä voi tehdä. Käytettävät ohjelmistot lisäävät luonnollisestikin laitteiston minimivaatimuksia. Esimerkiksi jos aiot käyttää graafista käyttöliittymää (eli X-ikkunointia tai lyhyemmin sanottuna X:ää), niin muistia olisi hyvä olla MB, tilaa kovalevyllä noin 100 MB ja prosessorina mielellään 486 tai tehokkaampi. Vähemmällä muistilla kyllä pärjää, mutta käyttö voi olla hitauden takia melko tuskallista. Normaaliin työasemakäyttöön olisi suositeltavaa olla vähintään 400MB kovalevytilaa, mutta jokaisella levityspaketilla on myös omia minimivaatimuksiaan, jotka kannattaa käydä tarkistamassa tuotteiden omista dokumentaatioista. Uusimpia ohjelmia varten kannattaa olla mahdollisimman paljon muistia ja nopea prosessori. Esimerkiksi Netscapen versio 4.5 vaatii muistia noin 32 MB jouhevaan käyttöön. Uudet ja raskaat työpöytäympäristöt vaativat MB ja vähintään Pentium-tasoisen koneen tottumuksistasi riippuen. Mikä on levityspaketti? Levityspaketti (engl. distribuutio) sisältää Linuxin ytimen sekä sovellusohjelmat helposti asennettavina paketteina. Useimmat ohjelmista ovat vapaita, eli niiden käyttämisestä, sekä muokkaus- ja edelleenlevitysoikeudesta ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia tai maksaa mitään. Joidenkin levityspakettien kaupallisissa versioissa on mukana ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana jaeta. Eri levityksien paketointimenetelmät ja konfigurointitavat poikkeavat hieman toisistaan, joten ohjelmapakettien asentaminen ei välttämättä toimi levityspakettien välillä. Linuxin vapauden takia kuka tahansa saa levittää sitä. Siksi monet yritykset ja yhteisöt tekevät omia levityksiään. Esimerkkejä näistä (aakkosjärjestyksessä): Debian GNU/Linux (http://www.debian.org/) Spectra Linux (http://www.raimokoski.com/) Mandrake Linux (http://www.mandrakelinux.com/en/) 1

12 Luku 1. Yleistä Red Hat Linux (http://www.redhat.com/) SOT Linux (http://www.sot.com/fi/) (entinen Best Linux (http://www.bestlinux.net/)) Slackware Linux (http://www.slackware.org/) SuSE Linux (http://www.suse.com/) Kotimaisia levityspaketteja edellämainituista ovat SOT Linux ja Spectra Linux. Mikä on sfnet.atk.linux? Ryhmä sfnet.atk.linux (s.a.l) sekä sen aliryhmät sfnet.atk.linux.asennus (s.a.l.asennus) ja sfnet.atk.linux.palvelimet (s.a.l.palvelimet) ovat suomalaisia USENET-uutisryhmiä, joissa keskustellaan Linuxista ja kaikesta siihen liittyvästä. Jos sinulla on ongelmia Linuxin kanssa, löydät uutisryhmien välityksellä todennäköisesti jonkun, joka tietää ratkaisun ongelmaasi. Ja vaikka kukaan ei ongelmaasi osaisikaan heti ratkaista, saat todennäköisesti ainakin neuvoja vastauksen etsintää varten. Ryhmäjaottelu Sfnet-ryhmien (http://www.cs.tut.fi/sfnet/) sivuilla olevassa kuvauksissa kerrotaan sfnet.atk.linux-ryhmistä näin: sfnet.atk.linux (news://sfnet.atk.linux) Linux, vapaa *nix tyyppinen käyttöjärjestelmä Yleisryhmä Linux-käyttöjärjestelmään liittyen. Asennuskysymykset ja palvelimiin liittyvät kysymykset kuuluvat aliryhmiin sfnet.atk.linux.asennus ja sfnet.atk.linux.palvelimet. X-ikkunointiin liittyvät kysymykset kuuluvat ryhmään sfnet.atk.x-ikkunointi. Ryhmällä on kotisivu osoitteessa (http://sal-faq.sourceforge.net/) sfnet.atk.linux.asennus (news://sfnet.atk.linux.asennus) Linux-käyttöjärjestelmän ja sen osien asentaminen. Ryhmään kuuluu kaikki Linux-käyttöjärjestelmän asennukseen liittuvät asiat myös uusien oheislaitteiden tms. osalta. Yleinen linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja palvelimien osalta keskustelu kuuluu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.palvelimet. sfnet.atk.linux.palvelimet (news://sfnet.atk.linux.palvelimet) Linux-käyttöjärjestelmän käyttö palvelimissa Ryhmä on tarkoitettu keskustelulle Linuxin käytöstä erilaisissa palvelimissa, esimerkiksi www-, sähköposti-, tiedosto- tai tietokantapalvelimena. Yleinen Linux-keskustelu kuuluu pääryhmään sfnet.atk.linux ja asentamiskeskustelu rinnakkaiseen aliryhmään sfnet.atk.linux.asennus. Ryhmään _ei_ kuulu yleinen keskustelu palvelimista. Ryhmään eivät kuulu esimerkiksi kysymykset nauhavarmistusasemista tai RAID-järjestelmistä, ellei kysymys liity olennaisesti Linuxiin. Esimerkiksi pelkistä rauta-asioista voi keskustella ryhmässä sfnet.atk.laitteet. Usein keskustelunaihe koskettaa muitakin käyttöjärjestelmiä kuin Linuxia. Esimerkiksi X Window System -ikkunointijärjestelmää käytetään monissa eri käyttöjärjestelmissä, eikä keskustelua ole sen takia rajattu Linux-ryhmiin. Tällaisista aiheista käydään keskustelua esimerkiksi seuraavissa ryhmissä: sfnet.atk.unix (news://sfnet.atk.unix) Unix Unix-käyttöjärjestelmälle tarkoitettu ryhmä. Vaikka Linux onkin unix-tyyppinen käyttöjärjestelmä, sille on suuren levikkinsä takia tehty oma ryhmä sfnet.atk.linux. Unixissa yleiselle X-ikkunoinnille on myös oma ryhmänsä sfnet.atk.x-ikkunointi. 2

13 Luku 1. Yleistä sfnet.atk.x-ikkunointi (news://sfnet.atk.x-ikkunointi) keskustelua X-ikkunoinnista X-ikkunointi eli X Window System on käyttöjärjestelmäriippumaton ikkunointijärjestelmä, jota käytetään tyypillisimmin Linuxin ja muiden unix-tyyppisten käyttöjärjestelmien kanssa. X-ikkunoinnista käytetään arkikielessä usein lyhennettä "X". Nimitys "X Window" on myös tavallinen; muutenkin kirjoitusasu vaihtelee. X-ikkunointia ei pidä sekoittaa Microsoftin Windowsiin (josta keskustellaan hierarkiassa sfnet.atk.ms-windows). Tässä ryhmässä keskustellaan eri X-toteutuksista, niiden käytöstä ja konfiguroinnista sekä yleensä X-ikkunointiin liittyvistä kysymyksistä. Myös keskustelu ikkunanhallintaohjelmistoista (window managereista) ja X-ikkunoita käyttävistä työpöytäympäristöistä (CDE, KDE, GNOME...) kuuluu tähän ryhmään. Tärkeää: Yritä välttää saman viestin lähetystä moneen Linux-ryhmään, koska silloin ryhmäjaottelusta ei ole mitään hyötyä. Miten kirjoitan s.a.l-ryhmiin? Vaikka nyysseihin kirjoittaminen onkin hyvin vapaamuotoista, muutamia sääntöjä kannattaa noudattaa. Se helpottaa sekä sinun että muiden uutisryhmää seuraavien ihmisten elämää. Jos uutisryhmät ovat sinulle uusi asia, niin sinun kannattaa käydä lukemassa Timo Kiravuon news-etiketti (http://www.nixu.fi/~kiravuo/etiketti/) ja Jukka Korpelan Nyysiopas (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/nyysit/index.html). Tässä on tärkeimpiä neuvoja/sääntöjä, joita kannattaa noudattaa: Kerro millainen laitteisto sinulla on, mitä ohjelmia käytät, mitä tarkalleen ottaen teit ja liitä viestiisi myös tarkka virheilmoitus. Muista kertoa myös käyttämiesi ohjelmien versiot. Mikäli koneesi on ylikellotettu, tarkista, että vika ilmenee myös normaalilla kellotaajuudella. Linuxissa pienet laitteiston toimintahäiriöt tulevat esiin huomattavasti helpommin kuin eräissä muissa käyttöjärjestelmissä. Jos et saa vikaa toistumaan uudelleen, mainitse myös siitä. Levityspaketin ja sen version mainitseminen on ehdottoman tärkeää! Ei HTML-muotoisia artikkeleita! Kaikki eivät lue nyyssejä selaimella ja useat käyttävät tekstipohjaista lukijaa. Huomaa, että monet ohittavat automaattisesti viestit, jotka sisältävät HTML-koodia tai ovat multipart-muodossa. Lisäksi nyyssit ovat yleensäkin tekstimuotoinen keskustelujärjestelmä, jossa HTML-muotoisten viestien lähettämiseen ei ole mitään tarvetta. Älä lähetä tiedostoja keskusteluryhmiin. Tiedostot kasvattavat turhaan artikkelisi kokoa ja useat nyyssipalvelimet jopa kieltäytyvät toimittamasta liitetiedostoja sisältävieä artikkeleita eteenpäin. Mikäli artikkelisi välttämättä tarvitsee tiedoston tuekseen, laita tiedostosi saataville Webbiin tai lähetä se Sfnetin ainoaan tiedostoryhmään, sfnet.tiedostot, ja viittaa siihen artikkelissasi. On fiksua yrittää itse etsiä tietoa ongelmaan ennen kuin kirjoittaa ryhmään. Jos olet etsinyt tietoa muttet ole löytänyt sitä, kerro myös se viestissä. Ole ystävällinen ja kirjoita selkeästi. Ihmiset auttavat sinua vapaaehtoisesti ja ystävällisyyttään, käyttäydy sen mukaisesti. 3

14 Luku 1. Yleistä Tärkeää: Ennen kysymyksen lähettämistä lue Karri Kalpion kirjoittama Ohje hyvän kysymyksen kirjoittamiseen (http://www.mpoli.fi/flug/kysymys.html). Ryhmiin tulee aivan liikaa kysymyksiä, joihin on mahdoton vastata puutteellisten tietojen takia. Pystyt välttämään tämän lukemalla edellä mainitun ohjeen. Miten tallennan virheilmoitukset? Jos olet esimerkiksi kääntämässä ydintä käskyllä make bzimage, niin saat virheilmoitukset tiedostoon seuraavalla tavalla: $ make bzimage > make.out 2>&1 Tämä toimii Bourne Shell-johdannaisissa, johon usein Linuxin oletuksena oleva Bash kuuluu. Edellä oleva esimerkki ohjaa stderr ja stdout -virrat (eng. stream) tiedostoon. Jos haluat kopioida suoraan terminaali-ikkunasta, valitse hiiren vasemmalla napilla kopioitava alue ja liimaa se keskimmäisellä napilla. Jos keskimmäistä nappia ei ole, käytä sen sijaan molempia nappeja yhtäaikaa. Script-komento Toinen tapa tallettaa virheilmoitukset on script-komento. Script tallettaa lokitiedostoon sekä käyttäjän näppäilemän syötteen että stderr- ja stdout-tulostusvirrat. Komennon tuloste tulee näkyy näytölle. Script-komento on kätevä, jos haluaa seurata tapahtumien kulkua, vastata interaktiivisiin kysymyksiin tai tallettaa yhden komennon sijasta lokitiedostoon koko session (esimerkiksi koko kernelin kääntötapahtuman). Edellä olevan esimerkin olisi voinut tehdä script-komennon avulla seuraavasti: $ script make.out Script started, file is make.out $ make bzimage [Tässä muita komentoja] $ exit Script done, file is make.out Mikä on levitykseni versio? Tässä ovat eri levityspakettien tiedostot, jotka kertovat version. Tiedoston sisällön saat selville vaikka cat-käskyllä. Debian: /etc/debian_version Redhat: /etc/redhat-release Slackware: /usr/lib/setup/slack-version-* SOT: /etc/sot-release 4

15 Mitä ovat työpöytäympäristöt ja ikkunamanagerit Luku 1. Yleistä Ikkunamanageri on ohjelma, joka X-ikkunoinnissa (engl. X Window System) huolehtii ikkunakehyksien piirrosta ja tekee mahdolliseksi ikkunoiden sulkemisen, siirtämisen, koon säätämisen sekä mahdollisesti sisältää muitakin toimintoja. Ikkunamanagereja on hyvin paljon, ja kokeneilla käyttäjillä on usein omat mieltymyksensä. Eri ikkunamanagerit voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, ja sen lisäksi niiden ulkonäköä pystyy usein muokkaamaan hyvin paljon. Työpöytäympäristö on kokoelma aliohjelmakirjastoja sekä ohjelmia, joilla on yhtenäinen ulkonäkö. Työpöytäympäristöt sisältävät yleensä ainakin tiedostonhallintaohjelman, jonkinlaisen Windowsin tehtäväpalkkia vastaavan keinon ohjelmien käynnistykseen ja pikkusovelmien käyttämiseen, sekä lisäksi monenlaisia sovellusohjelmia. Ohjelmoijille työpöytäympäristöt tarjoavat laajan valikoiman erilaisia ohjelmien kehitystä helpottavia kirjastoja sekä ohjelmia. Ikkunamanageria ei pidetä työpöytäympäristön kiinteänä osana, mutta useimmiten työpöytäympäristön mukana tulee myös ikkunamanageri, joka on suunniteltu toimimaan mahdollisimman hyvin työpöydän muiden osien kanssa. Tärkeää: Lähes kaikkia X-ohjelmia voi ajaa käytetystä työpöytäympäristöstä ja ikkunamanagerista riippumatta. Esimerkiksi Gnomessa voi käyttää koneelle asennettuja KDE-ohjelmia ja päinvastoin. Mikä on GNOME? GNOME (http://www.gnome.org/) on käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö Unixiin, siis myös Linuxiin. Se tulee mukana useimmissa levityspaketeissa. Gnome vaatii vähintään megatavua muistia, mieluiten enemmän. Mikä on KDE? KDE (http://www.kde.org/) on myös käyttäjäystävällinen työpöytäympäristö UNIXiin. Se tulee myös mukana useimmissa levityspaketeissa, ja sopii hyvin sekä aloittelijoille että kokeneemmille käyttäjille. KDE vaatii vähintään megatavua muistia, mieluiten enemmänkin. Mikä on XFce? XFce (http://www.xfce.org/) vaatii Gnomea ja KDE:tä vähemmän muistia ja prosessoritehoa sekä muistuttaa eniten isoissa Unix-työasemissa käytettävää CDE-työpöytäympäristöä. Kokeilemisen arvoinen ainakin, mikäli muut vaihtoehdot eivät miellytä tai eivät toimi kunnolla vanhassa koneessa. 5

16 Luku 2. Asentaminen Mistä Linuxin sitten saa? Ehkä paras tapa on asentaa Linux kaupasta ostetulta CD:ltä. Hyvinvarustetuissa atk-kaupoissa on myynnissä eri levityspakettien virallisia versiota, jotka saattavat sisältää joitakin kaupallisia ohjelmia, joita ei ilmaisversion mukana saa. Lisäksi virallisten versioiden mukana saattaa saada asennus- ja muita tukipalveluita. CD:n voi tehdä myös itse, tai sen voi teettää jollain kaverilla, sillä kaikki asennukseen vaaditut ohjelmistot löytyvät Internetistä. Mikäli sinulla on nopea yhteys Internetiin, niin Linuxin voi asentaa myös suoraan netistä. Esimerkiksi ftp.funet.fi (ftp://ftp.funet.fi/pub/linux/mirrors/) sisältää suosituimpien levityspakettien kopiot. Kaikenkaikkiaan Linuxin voi asentaa seuraavilla tavoilla: boottaava CD-ROM, boottikorput ja CD-ROM, boottikorput ja asennustiedostot DOS-osiolla, sekä asennuksen käynnistäminen DOSista asennus-cd:ltä. Verkon kautta asennus onnistuu suoraan Internetistä tai NFS-palvelimelta. Kone voidaan käynnistää joko boottikorpulta tai verkkokorttiin lisävarusteena asennettavalta bootti-promilta. Eri levityksien asennusmahdollisuuksissa on eroja. Mikä levityspaketeista on paras ja minun kannattaa asentaa? Se on mielipidekysymys, joten on turha kysyä, mikä on paras vaihtoehto. Jokaisella levityspaketilla on omat etunsa ja haittansa. Sinun täytyy vain vertailla niiden ominaisuuksia ja valita se joka vastaa parhaiten sinun vaatimuksiasi. Ari Mäkelä on kirjoittanut mielipiteitään eri levityksistä (http://www.iki.fi/hauva/comp/distribuutiot.shtml). Mikä on paras levityspaketti vanhaan tietokoneeseen? Vanhoihin tietokoneisiin, joissa on vähän muistia ja kovalevytilaa, ei voi asentaa kaikkia Linux-jakeluja. Esimerkiksi Red Hat 7.2:n asentaminen vaatii vähintään 64 MB muistia ja 350 MB kovalevytilaa. Yksi vaihtoehto on asentaa vanha jakeluversio, joka voi toimia vanhemmassakin koneessa. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole viisasta. Vanhentuneiden käyttöjärjestelmäjakeluiden mukana tulee vanhentuneita ohjelmia. Vanhoissa käyttöjärjestelmäjakeluissa on myös lukuisia tunnettuja tietoturva-aukkoja, eikä niihin ole välttämättä saatavana ajanmukaisia korjauksia (tai jos onkin, niin niitä tuskin tullaan ylläpitämään kauan). Parempi vaihtoehto on asentaa ajanmukainen käyttöjärjestelmäjakelu, joka toimii vähäisemmällä muistilla ja levytilalla. Esimerkiksi seuraavat jakelut asentuvat vähäisemmilläkin resursseilla varustettuihin koneisiin (dokumentaationsa mukaan): 1. Slackware Linux 8.0: 16 MB muistia ja 50 MB kovalevytilaa 2. Debian GNU/Linux 2.2: 12 MB muistia ja 64 MB kovalevytilaa Myös BSD-perheen käyttöjärjestelmät ovat harkinnan arvoinen vaihtoehto. Niiden asentamisen ja käyttämisen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia, jos osaa käyttää Linuxia ilman graafisia konfiguraatiotyökaluja. Hyvä vaihtoehto vanhoihin koneisiin on esimerkiksi NetBSD, jonka minimi-installaatio vaatii vain 4 MB muistia ja 40 MB kovalevytilaa (1.5.2, i386). 6

17 Asennusvaiheen ongelmia Luku 2. Asentaminen ilmoitus "boot partition too big" tai LILO ei asennu Linuxin käynnistysvaiheessa käytetään usein LILO-ohjelmaa lataamaan ydin muistiin ja käynnistämään se. LILO käyttää koneen sisäänrakennettuja BIOS-kutsuja lukemaan ytimen kovalevyltä muistiin. LILOn käyttämät BIOS-kutsut eivät osaa lukea vanhoissa koneissa yli 512 megatavun ja uusissa koneissa yli 8 gigatavun yli menevää osaa levyltä. /boot-osio on tarkoitettu vain ytimen tallettamiseen, ja sille sopiva koko on 10 megatavua. Se pitää mielellään sijoittaa levyn alkupäähän, jotta LILO pystyy lataamaan ytimen BIOSin tuntemalta levyalueelta. Mikäli saat asennuksen aikana ilmoituksen "boot partition too big" tai LILOn asennus epäonnistuu, olet tehnyt osion, josta ainakin osa ei ole 512 megatavun tai 8 gigatavun rajan sisällä. Tärkeää: Tämä rajoitus koskee vain Linuxin käynnistystä. Ydin ei käytä BIOS-kutsuja, eikä siinä ole rajoituksia kiintolevyn koolle. Nämä rajoitukset eivät myöskään koske uusissa levitysversioissa käynnistyslataajana käytettävää GRUB-ohjelmaa. Myöskään SCSI-levyltä käynnistettäessä rajoitusta ei ole, tosin SCSI-levyjä käytetään lähinnä palvelimissa. Toisen käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen Linuxin käynnistys ei onnistu Jos asennat koneelle DOS- tai Windows-käyttöjärjestelmän Linuxin asennuksen jälkeen, se saattaa poistaa Linuxin käynnistysohjelman kovalevyn käynnistyslohkolta. Tilanteen saa palautettua entiselleen käynnistämällä Linuxin käynnistyslevykkeellä ja käynnistämällä ohjelma lilo, joka asentaa käynnistysohjelman käynnistyslohkoon. Useissa levityksissä varakäynnistyslevykkeen (engl. rescue disk) teko onnistuu asennusvaiheessa, tai levityspaketin mukana tuleva romppu mahdollistaa myös hätäkäynnistyksen, mikäli tietokoneesi pystyy käynnistymään CD-ROM-levyltä. Redhatissa voi tehdä varakäynnistyslevykkeen komennolla mkbootdisk. Mikäli levityksesi mukana ei tule erityisiä työkaluja varakäynnistyslevykkeen tekoon, ytimen voi kopioida levykkeelle komennolla dd if=/boot/vmlinuz of=/dev/fd0, jolloin hätätilanteessa voi käynnistää koneen levykkeellä olevalla ytimellä, mikäli Linux-osiosi on muuten riittävän ehjä. Tarkemmin käynnistyslevykkeen teosta kerrotaan osiossa Miten teen käynnistyslevykkeen? Tärkeää: Mikäli käynnistys levykkeeltä ei onnisty, tarkista, että koneesi BIOS-asetuksissa on sallittu käynnistys levykkeeltä ja että käyttämäsi levyke on ehjä. Miksi asennuslevyke ei toimi? Yleisimmät ongelmat asennuslevykkeiden kanssa johtuvat siitä, että levyke on yksinkertaisesti rikki. Ne menevät rikki helposti, ja niihin ei voi luottaa. Heitä vanha roskiin ja kokeile uutta levykettä. Jospa uusi vaikka toimisi. 7

18 Root ja muut käyttäjätunnukset Luku 2. Asentaminen Linux-käyttöjärjestelmässä, kuten muissakin UNIX-pohjaisissa käyttöjärjestelmissä, on mahdollisuus käyttää useita käyttäjätunnuksia. Käyttäjätunnus on kokonaisuus johon kuuluu tunnus, salasana, komentotulkki (engl. shell) ja kotihakemisto. (näiden tarkoituksesta myöhemmin lisää) Perinteisesti Linuxin käyttäjätunnukset ovat tiedostossa /etc/passwd, joka näyttää tällaiselta: Esimerkki 2-1. /etc/passwd root:aaaaaaaaaaaaa:0:0:root:/root:/bin/tcsh esko:bbbbbbbbbbbbb:500:100:esko Peruskayttaja:/home/esko:/bin/tcsh Tiedostossa olevat merkinnät ovat erotettuna : - merkillä. Jokainen rivi on uusi käyttäjätunnus. Rivit tiedostossa ovat muotoa: tunnus : salasana : UID : GID : kommentti : kotihakemisto : komentotulkki Jokaisen kohdan erillinen selitys: tunnus salasana Tämä on käyttäjätunnus. Järjestelmässä ei voi olla kahta samannimistä tunnusta käytössä yhtäaikaa. Vanhemmissa järjestelmissä (kuten tässä on oletettu) tällä kohdalla on salasana salattuna crypt-funktiolla. Uudemmissa järjestelmissä (jotka käyttävät ns. Shadow-järjestelmää) on tällä kohdalla pelkkä x (tai *), ja oikea salattu salasana sijaitsee /etc/shadow-tiedostossa, jossa on myös muuta tietoa ko. käyttäjästä. Salasanaa voi jokainen käyttäjä vaihtaa passwd-komennolla. Käyttäjän ei tarvitse huolehtia itse salasanan salauksesta vaan passwd-ohjelma tekee sen käyttäjän puolesta. Lisäksi passwd-komento "huomaa" myös /etc/shadow-tiedoston ja päivittää salasanan sinne ilman käyttäjän puuttumista. Yleensäottaen vanhemman Linux/UNIX-järjestelmän salasanat eivät ole kovin turvallisia, sillä salasanan enimmäispituus on vain kahdeksan merkkiä. Nykyään useissa levityspaketeissa voi valita asennusvaiheessa MD5-kryptatut salasanat, jolloin pituusrajoitus ei ole voimassa (eivät ole yleensä yhteensopivia muiden UNIX-järjestelmien kanssa). Joka tapauksessa on tärkeää, että salasana valitaan huolella. Salasanan tulisi olla ainakin 8 merkkiä pitkä ja sen tulisi sisältää pieniä ja isoja kirjaimia sekä numeroita. Esimerkkejä HUONOISTA salasanoista ovat sellaiset, jotka ovat arvattavissa tai jotka sisältävät joitain yleisiä suomen- tai englanninkielisiä (tai muunkielisiä) sanoja. HYVÄT salasanat ovat muotoa "hduuj3k1", ne eivät ole arvattavissa. UID GID UID on jokaiselle käyttäjälle /etc/passwd-tiedostossa määrätty User ID-numero. Jokaista numeroa (yhdessä järjestelmässä) vastaa tasan yksi tunnus. GID (Group ID-number) on (pää-)käyttäjäryhmä, johon ko. tunnus kuuluu. Käyttäjäryhmät ja niitä vastaavat numerot ovat listattuna tiedostossa /etc/group. Käyttäjä voi olla yhtä aikaa monen ryhmän jäsen, jolloin muut ryhmät määritellään tiedostossa /etc/group rivin viimeisenä kenttänä. kommentti Yleensä käyttäjän koko nimi. 8

19 kotihakemisto Luku 2. Asentaminen Käyttäjän kotihakemisto. Kirjautumisen yhteydessä tämä kirjataan käyttäjäkohtaiseen ympäristömuuttujaan $HOME. komentotulkki Ohjelma joka ajetaan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Yleensä tämä on komentotulkki, joka välittää komentosi Linux-järjestelmälle. Komentotulkkeja ovat esim. tcsh, bash, zsh, ksh... Käyttäjätunnuksella root on oikeus lukea, kirjoittaa ja ajaa kaikkien muidenkin käyttäjien tiedostoja, ja komennot eivät juurikaan kysele varmistuksia vaan olettavat, että käyttäjä tietää tarkalleen mitä on tekemässä. Lisäksi rootin käynnistämillä ohjelmilla on oikeus käsitellä kaikkia laitteita tietokoneessasi kovalevystä näytönohjaimeen. Tämä tarkoittaa sitä, että root-tunnuksella todellakin voi saada Linux-järjestelmänsä tuhottua. Käyttämällä jotain toista tunnusta suojaat järjestelmäsi tahattomilta virhenäppäilyiltä. Sen vuoksi olisi aina suotavaa luoda Linux-järjestelmään erillinen tunnus, jota käyttää jokapäiväisessä käytössä. Seuraavassa esimerkki uuden tunnuksen luomisesta ( merkkaa käskyt jotka sinä kirjoitat): (kirjaudu sisään root-tunnuksella) cat /etc/passwd root:x:0:0:root:/root:/bin/tcsh bin:x:1:1:bin:/bin: daemon:x:2:2:daemon:/sbin: adm:x:3:4:adm:/var/adm: lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail: news:x:9:13:news:/var/spool/news: uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp: operator:x:11:0:operator:/root: ftp:x:14:50:ftp User:/home/ftp: jatorvin:x:503:100:jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh lisätään uusi tunnus: useradd heppu Komento lisää uuden käyttäjän, luo käyttäjän kotihakemiston ja kopioi tiedostot hakemistosta /etc/skel uuteen kotihakemistoon. Käyttäjän luomisessa käytetään oletusarvoja. Katsotaan, että tunnus varmasti lisättiin. Kaikissa järjestelmissä ei käytetä tiedostoa /etc/shadow, jolloin kryptatut salasanat ovat tiedostossa /etc/passwd. Shadow-tiedosto on vain root-tunnuksen luettavissa, ja sen takia turvallisempi. Esimerkki 2-2. /etc/passwd root:x:0:0:root:/root:/bin/bash bin:x:1:1:bin:/bin: daemon:x:2:2:daemon:/sbin: lp:x:4:7:lp:/var/spool/lpd: sync:x:5:0:sync:/sbin:/bin/sync shutdown:x:6:0:shutdown:/sbin:/sbin/shutdown halt:x:7:0:halt:/sbin:/sbin/halt mail:x:8:12:mail:/var/spool/mail: news:x:9:13:news:/var/spool/news: 9

20 Luku 2. Asentaminen uucp:x:10:14:uucp:/var/spool/uucp: operator:x:11:0:operator:/root: ftp:x:14:50:ftp User:/home/ftp: jatorvin:x:503:100:jarmo Torvinen:/home/jatorvin:/bin/tcsh heppu:x:506:506::/home/heppu:/bin/bash Esimerkki 2-3. /etc/shadow root:hdh5fdhsgd:10450:0:99999:7::: bin:*:10450:0:99999:7::: daemon:*:10450:0:99999:7::: lp:*:10450:0:99999:7::: sync:*:10450:0:99999:7::: shutdown:*:10450:0:99999:7::: halt:*:10450:0:99999:7::: mail:*:10450:0:99999:7::: news:*:10450:0:99999:7::: uucp:*:10450:0:99999:7::: operator:*:10450:0:99999:7::: ftp:*:10450:0:99999:7::: jatorvin:hj67hdfswgpw:10482:0:99999:7:-1:-1: heppu:!!:10577:0:99999:7::: Käyttäjälle ei ole vielä asetettu nimeä tai salasanaa, joten asetetaan ne seuraavaksi: chfn heppu Changing finger information for heppu. Name []:Heppu Heppunen Office []: Office Phone []: Home Phone []: Finger information changed. passwd heppu Changing password for user heppu New UNIX password: näppäile salasanasi Retype new UNIX password:näppäile salasana uudelleen passwd: all authentication tokens updated successfully Nyt olet luonut koneellesi uuden käyttäjän, ja asettanut sille nimen sekä salasanan. Voit kokeilla vasta luomaasi käyttäjää lopettamalla istunnon root-tunnuksella ja antamalla Login-kehotteeseen vasta luomasi käyttäjän tunnuksen ja salasanan. Uudemmissa järjestelmissä voit muuttaa joitain käyttäjän luontiin käytettäviä arvoja muokkaamalla tiedostoja /etc/login.defs ja /etc/default/useradd. Jos käytät konetta tekstitilassa, voit käyttää useampaa yhtäaikaista istuntoa valitsemalla näppäimillä Alt+F1-F6 käyttämäsi virtuaalikonsolin. Jos käytät X-ikkunointia, voit käyttää näppäimiä Ctrl+Alt+Fn päästäksesi virtuaalikonsoleille. X-ikkunointi käynnistyy ensimmäiselle vapaalle konsolille, yleensä numerolle 7. Mikäli käytät konettasi verkon kautta pääteohjelmalla, virtuaalikonsolit eivät ole käytettävissä. Sen sijaan voit käyttää ohjelmaa nimeltä screen (http://www.gnu.org/software/screen/), jolla voit käyttää useampia virtuaalikonsoleita myös verkkoyhteyden kautta. 10

Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu

Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu Sisältö 1 IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet 1 1.1 Uudet ominaisuudet......................... 1 1.2 KDE 2.0................................. 2 1.3 XFree86 4.0.1.............................. 2 1.4 Uusi

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

Päivitys käyttäen USB-tikkua

Päivitys käyttäen USB-tikkua Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä

Sisältö Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi Olet tässä Sisältö 1 Tervetuloa Linuxin käyttäjäksi 1 1.1 Ympäristöasiaa...................................... 2 1.2 Juurta jaksaen...................................... 5 1.3 Lopetus..........................................

Lisätiedot

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...

Lisätiedot

Linux - käyttöoikeudet

Linux - käyttöoikeudet Linux - käyttöoikeudet Seuraavaksi läpikäydään Linuxin käyttöoikeushallintaa. Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi Kuutti, Rantala: Linux http://doc.ubuntu.com/ubuntu/serverguide/c/user-management.html

Lisätiedot

Ohjelmistopäivitykset

Ohjelmistopäivitykset Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua

Lisätiedot

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN JA OHJELMISTOJEN ASENTAMINEN SEKÄ KONFIGUROINTI Käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen asentaminen ja konfigurointi Pe 13.30-16.30

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen

Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennus käydään step by step tyyppisesti läpi vaiheittain Suositellut laitevaatimukset: Pentium II prosessori tai parempi Min. 128MB muistia Nopea I/O varustettu

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän

Lisätiedot

ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna.

ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelma vaatii toimiakseen multimedia-pc:n, jossa on seuraavat tekniset ominaisuudet ja ohjelmat asennettuna. ASENNUS Ennen ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelman käytön aloittamista se on asennettava tietokoneeseen. Asentaminen suoritetaan alla esitettävien ohjeiden mukaisesti. Huom: ARKIPÄIVÄN SUOMEA-ohjelmasta on saatavana

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

Mathcad Flexnet lisenssipalvelimen asennus

Mathcad Flexnet lisenssipalvelimen asennus Mathcad Flexnet lisenssipalvelimen asennus Korjattu 13.01.01 Tärkeää: Ennen lisenssin hakemista tulee luoda PTC tili. Tästä on erillinen ohje, jonka on joko tullut tämän dokumentin yhteydessä tai sen saa

Lisätiedot

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas

Kytkentäopas. Tuetut käyttöjärjestelmät. Tulostimen asentaminen. Kytkentäopas Sivu 1/5 Kytkentäopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 8 Windows 7 SP1 Windows 7 Windows Server 2008

Lisätiedot

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat

Lisätiedot

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki

Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero 7:n Windows Vista TM -tuki Nero AG Sivu 1 Tietoja tekijänoikeudesta ja tavaramerkistä Tämä opaskirjanen ja sen sisältö on Nero AG:n omaisuutta ja suojattu tekijänoikeudella. Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot

Linux. Alkutarkistukset

Linux. Alkutarkistukset Linux Alkutarkistukset Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapelia voidaan nimittää myös esim. CAT 5 kaapeliksi tai verkkokaapeliksi. Kytkentäkaapeli ei yleensä kuulu vakiona uuden mikron tai verkkokortin varustuksiin.

Lisätiedot

- järjestelmäosio (aktiivinen osio) - system partition (active partition)

- järjestelmäosio (aktiivinen osio) - system partition (active partition) Windows 7:n käynnistysprosessi alkaa kun emolevyn BIOS lataa (BIOS-asetuksissa määritetyn) ensisijaisen kovalevyn ensimmäisen fyysisen sektorin eli pääkäynnistystietueen (MBR), joka antaa hallinnan aktiivisen

Lisätiedot

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

LINUX-HARJOITUS, MYSQL LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Asennuslevyn tekeminen. UBUNTU asentaminen. Asentaminen. Asennusprosessi. Järjestelmävaatimukset. Ennen asentamista tulee hankkia asennuslevy

Asennuslevyn tekeminen. UBUNTU asentaminen. Asentaminen. Asennusprosessi. Järjestelmävaatimukset. Ennen asentamista tulee hankkia asennuslevy UBUNTU asentaminen Järjestelmävaatimukset Gnome-työpöytäympäristön sujuva käyttö vaatii vähintään 128 megatavua keskusmuistia Suositeltava vähimmäismuistimäärä on 256 megatavua Mitä enemmän muistia koneessa

Lisätiedot

MultiBoot. Käyttöopas

MultiBoot. Käyttöopas MultiBoot Käyttöopas Copyright 2006 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan erikseen

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,

Lisätiedot

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas

Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n vaiheittainen päivitysopas Windows 8.1:n asennus ja päivitys Päivitä BIOS, sovellukset ja ohjaimet ja suorita Windows Update Valitse asennustyyppi Asenna Windows 8.1 Käy Samsungin päivitystukisivust

Lisätiedot

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA

KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus

ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys. + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus ClassPad fx-cp400 OS2-päivitys + Manager-ohjelmisto ja Physium-sovellus Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta Windows Deployment Services, WDS Käyttöjärjestelmän asennus työasemalle Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP * Domain Name System,

Lisätiedot

Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki

Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki Yleistä Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint ylläpitosopimus sisältää ohjelmiston käytön tukipalvelun. Asiakas on oikeutettu saamaan kohtuullisessa

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows ja Windows Vista ovat Microsoft Corporationin tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä

Lisätiedot

LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE

LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE LINUXIN ASENTAMINEN WINDOWSIN RINNALLE Ubuntu-linux Gparted-ohjelma Tämän kerran aiheena on Linuxin asentaminen koneeseen. Koska laitteessa on jo Windows-käyttöjärjestelmä asennetuna siten, että se käyttää

Lisätiedot

JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6

JOHDANTO... 5 PÄÄKONFIGURAATIOTIEDOSTO... 5 3.3 KIELET... 5 4 KÄYNNISTÄMINEN...6 4.1 JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...2 1 IMAGEBLEND...3 1.1 JOHDANTO... 3 2 OHJELMISTO...4 2.1 JOHDANTO... 4 2.2 OHJELMAPAKETIN PURKAMINEN... 4 2.3 HAKEMISTORAKENNE... 4 3 KONFIGUROINTI...5 3.1 3.2 JOHDANTO...

Lisätiedot

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto 2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa

Lisätiedot

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009

Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi. 26. kesäkuuta 2009 Paul Tötterman paul.totterman@iki.fi 26. kesäkuuta 2009 Historia /POSIX Linux Käyttöjärjestelmä Sisältö Ohjelmiston ja raudan rajapinta Resurssien hallinta ja jakelu Palvelut ohjelmille verkko tiedostojärjestelmä

Lisätiedot

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007

Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Asteri Vuokrankanto (Dos) Vuosipäivitys 1.11.2007 Päivityksen asentaminen... 4 Vista... 6 Uuteen koneeseen siirtäminen... 7 - pikakuvake työpöydälle... 9 Tulostusongelmat uusissa koneissa... 12 - Tulostaminen

Lisätiedot

UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS

UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS UBUNTU 8.04 LTS ASENNUS 24.4.2008 Marko Kaartinen 2008 Tässä oppaassa käyn läpi kuinka asennetaan Ubuntu 8.04 LTS. Oppaan on tarkoitus olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Kaikki kysymykset asennuksesta

Lisätiedot

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen

Lisätiedot

TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN

TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN TUTUSTUMINEN LINUX-KÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄN Linux, taikka GNU/Linux, on avoimeen lähdekoodiin perustuva käyttöjärjestelmä. Tässä dokumentissa esitellään Linuxin perusteita ja tutustutaan Ubuntun, yhteen Linuxin

Lisätiedot

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)

Oppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21) Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia

Lisätiedot

Novapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1

Novapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Novapoint 16.20 Lisensiointi Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Sisällysluettelo Työasemakohtainen lisensiointi... 3 Laitteistolukon (USB-lukon) ajurin asennus...3 Laitteistolukon (USB-lukon)

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje

WBelectronics. Infinity USB Phoenix - Käyttöohje WBelectronics Infinity USB Phoenix - Käyttöohje Johdanto Laitteen asentaminen Onneksi olkoon Infinity USB Phoenix -laitteen hankinnasta! Infinity kytketään toimintaan kolmessa vaiheessa: 1) Asenna laite

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen

Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen s. 1/5 Tiedostojen lataaminen netistä ja asentaminen Yleistä Internetissä on paljon hyödyllisiä ilmaisohjelmia, jotka voi ladata ja asentaa omalle koneelle. Osa ohjelmista löytyy suomenkielisiltä sivuilta,

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

H9 Julkaiseminen webissä

H9 Julkaiseminen webissä H9 Julkaiseminen webissä Tässä harjoituksessa opetetaan kaksi tapaa viedä tiedostoja jakoon webin kautta (tehtävä 1 ja tehtävä 3), sekä kokeillaan yksinkertaista, jokamiehen tapaa tehdä oma sivusto (tehtävä

Lisätiedot

Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen

Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Unix-perusteet Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Miksi varmistaminen on tärkeää? Levy menee rikki ongelmia voidaan vähentää mm. RAID-levyillä RAID 5-taso: data kolmella eri levyllä. Jos

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh.

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 1/5 ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS Navita Yritysmalli YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu 5 53900 LAPPEENRANTA Puh. 010 7564 986 Käyttöönotto Matti Sihvo Koulutus Jan-Markus Viikari LAITEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

Tuen kotisivu: http://support.magix.net

Tuen kotisivu: http://support.magix.net Manual 26 Tuki Tuki Kun otat yhteytää MAGIX-tukeen, varmista että saatavillasi on tarvittavat tiedot järjestelmästäsi ja tarkka kuvaus ongelmasta. Mitä enemmän pystyt antamaan tietoa ongelmastasi, sitä

Lisätiedot

LINUX. Ylläpito ja asennus. LINUX asennus ja ylläpito Juhani Merilinna 1. by Juhani Merilinna

LINUX. Ylläpito ja asennus. LINUX asennus ja ylläpito Juhani Merilinna 1. by Juhani Merilinna LINUX Ylläpito ja asennus by Juhani Merilinna LINUX asennus ja ylläpito Juhani Merilinna 1 Sisällysluettelo Linux asennuspaketit...6 Slackware... 6 RedHAT... 6 SuSE... 6 Debian... 7 Mandrake...7 Yleistä

Lisätiedot

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,

Lisätiedot

Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006

Luento 4. Timo Savola. 21. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 4 Timo Savola 21. huhtikuuta 2006 Osa I Shell Lausekkeet Komentoriville kirjotettu komento on lauseke echo "foo" echo $USER MUUTTUJA=1 ls -l Rivinvaihto

Lisätiedot

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET

Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft SaaS -pilvipalvelu OHJEET Lemonsoft-käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset voit tilata suoraan omalta Lemonsoft-myyjältäsi tai Lemonsoftin asiakaspalvelun kautta. Käyttäjätunnusta tilatessasi ilmoitathan

Lisätiedot

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN Tämän harjoituksen tarkoituksena on varmistaa verkon asetukset sekä päivittää Windows käyttäen Windows Update -palvelua. Dokumentin lopussa on palautettava

Lisätiedot

OpenOffice toimisto-ohjelma

OpenOffice toimisto-ohjelma OpenOffice toimisto-ohjelma Tässä dokumentissa selitetään OpenOffice-ohjelman asentaminen ja käyttöönotto. 1.Mikä on OpenOffice? OpenOffice on ilmainen toimisto-ohjelmapaketti useaan eri ympäristöön. Sen

Lisätiedot

UBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot

UBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot UBUNTU GNU Free Documentation License UBUNTU - Peruskäyttö Sisäänkirjautuminen Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä

Lisätiedot

Selaimen ja Netikka-yhteyden asennus. Netikka.netin asennus

Selaimen ja Netikka-yhteyden asennus. Netikka.netin asennus Taloyhtiöliittymän käyttöönotto Taloyhtiöliittymä toteutetaan joko HomePNA- tai Ethernet-tekniikalla. Jos et tiedä, millä tekniikalla taloyhtiösi liittymä on toteutettu, tarkista asia VLP:n asiakaspalvelusta.

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten

Lisätiedot

Sähköpostitilin käyttöönotto

Sähköpostitilin käyttöönotto Sähköpostitilin käyttöönotto Versio 1.0 Jarno Parkkinen jarno@atflow.fi Sivu 1 / 16 1 Johdanto... 2 2 Thunderbird ohjelman lataus ja asennus... 3 3 Sähköpostitilin lisääminen ja käyttöönotto... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

SUSE Linux Enterprise Desktop 10

SUSE Linux Enterprise Desktop 10 SUSE Linux Enterprise Desktop 10 SP1 -asennuksen pikaopas SP1 Novell SUSE Linux Enterprise Desktop 10 PIKAKÄYNNISTYS 16. maaliskuuta 2007 www.novell.com novdocx (fi) 6 April 2007 Tervetuloa SUSE Linux

Lisätiedot

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY http://fi.yourpdfguides.com/dref/2859688 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle F-SECURE PSB E-MAIL AND SERVER SECURITY. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

niissä olevan viallisen zlib-koodin takia. Spectra Linux 1.2:n kerneleissä tämä vika on korjattu. Raimo Koski

niissä olevan viallisen zlib-koodin takia. Spectra Linux 1.2:n kerneleissä tämä vika on korjattu. Raimo Koski Lisäohjelmalevy Lisäohjelmalevy on pyritty tekemään erittäin helpoksi käyttää. Ohjelmat käynnistyvät tai asentuvat yhdellä hiiren näpäytyksellä. Lisäksi levyllä on kolme eri ajokelpoista versiota OpenOfficesta.

Lisätiedot

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje

JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows

Lisätiedot

WordPress Multisiten varmuuskopiointi

WordPress Multisiten varmuuskopiointi WordPress Multisiten varmuuskopiointi Työympäristö Koulun labra kone: Tietokone: HP Compaq 8200 Elite CMT PC (XL508AV) Tunnus: 1K015 PC 21 Xubuntu 13.04 LiveUSB Alkutilanne Lähdin liikkeelle siitä, että

Lisätiedot

CAMI Havaintotaidot -harjoitusohjelman asennus- ja käyttöönotto-ohje ei verkkoasennus

CAMI Havaintotaidot -harjoitusohjelman asennus- ja käyttöönotto-ohje ei verkkoasennus CAMI Havaintotaidot -ohjelmiston asennus 1 CognAid Oy CAMI Havaintotaidot -harjoitusohjelman asennus- ja käyttöönotto-ohje ei verkkoasennus CAMI Havaintotaidot -harjoitusohjelma toimii kaikissa ajanmukaisissa

Lisätiedot

Tikon tilaustenkäsittely ja Laskutus

Tikon tilaustenkäsittely ja Laskutus 17.4.2013 1 (16) Verkkolaskujen FTP siirto 17.4.2013 2 (16) 1 Toimintaperiaate... 3 1.1 A-Tapa Lähetys (laskutus) työasemilta, FTP avattu eri koneelle... 3 1.2 B-Tapa Lähetys (laskutus) FTP palvelimelta...

Lisätiedot

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas

Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Ohjelmistopäivitykset Käyttöopas Copyright 2008, 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua

Lisätiedot

Ohjelmistojen eta ka ytto

Ohjelmistojen eta ka ytto 1 Ohjelmistojen eta ka ytto Sisältö Yleistä ohjelmistojen etäkäytöstä... 1... 2 Ongelmia ja ratkaisuja... 6 Citrix-asiakasohjelmiston oletusasetusten palautus... 10 Yleistä ohjelmistojen etäkäytöstä Citrix-asiakasohjelmiston

Lisätiedot

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa.

Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. E-kirjan latausohje Mikäli olet saanut e-kirjan latauslinkin sähköpostilla, seuraa näitä ohjeita e-kirjan lataamisessa. Pikaohjeet 1. Varmista että tietokoneellesi on asennettu Adobe Digital Editions ohjelma.

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon

Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Vedä ja pudota Maamittauslaitoksen JPEG2000-ortoilmakuva GeoTIFF-muotoon Jukka Rahkonen http://latuviitta.org Viimeksi muutettu 16. lokakuuta 2012 Tiivistelmä Latuviitta.ogr -sivuston palautteessa kaivattiin

Lisätiedot

Memeo Instant Backup Pikaopas. Vaihe 1: Luo oma, ilmainen Memeo-tili. Vaihe 2: Liitä tallennusväline tietokoneeseen

Memeo Instant Backup Pikaopas. Vaihe 1: Luo oma, ilmainen Memeo-tili. Vaihe 2: Liitä tallennusväline tietokoneeseen Johdanto Memeo Instant Backup on yksinkertainen varmuuskopiointiratkaisu monimutkaiseen digitaaliseen maailmaan. Memeo Instant Backup suojaa arvokkaat tietosi varmuuskopioimalla C-aseman tiedot automaattisesti

Lisätiedot

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö

FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan

Lisätiedot

56K ESP-2 Modem 56K ESP-2 MODEM. Pika-asennusohje. Versio 1.0

56K ESP-2 Modem 56K ESP-2 MODEM. Pika-asennusohje. Versio 1.0 56K ESP-2 MODEM Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu modeemin 56K ESP-2 Modem käyttäjille. Tuotteen asentamisessa tai käytössä ei tarvita mitään erityisiä ennakkotietoja

Lisätiedot

Messenger. Novell 1.0 NOVELL MESSENGERIN OHJEET. www.novell.com PIKAOPAS

Messenger. Novell 1.0 NOVELL MESSENGERIN OHJEET. www.novell.com PIKAOPAS Novell Messenger 1.0 PIKAOPAS www.novell.com Novell Messenger on Novell edirectory TM -pohjainen, eri käyttöympäristöissä toimiva yritysten pikaviestituote. Messenger-järjestelmän käyttöympäristöksi soveltuu

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009

Lisätiedot

Ohjeet e kirjan ostajalle

Ohjeet e kirjan ostajalle 1 Ohjeet e kirjan ostajalle 1. Ostaminen ja käyttöönotto 1.1. Näin saat e kirjan käyttöösi Lataa tietokoneellesi Adobe Digital Editions (ADE) ohjelma täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/.

Lisätiedot

Tiedostojen siirto ja FTP - 1

Tiedostojen siirto ja FTP - 1 Tiedostojen siirto ja FTP Tiedonsiirto Sibelius-Akatemian hakemistosi ja jonkun muun koneen välillä (esim. kotikoneesi) Taustaa FTP on lyhenne sanoista File Transfer Protocol. Se on yhteystapa jolla siirretään

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008

Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008 Mathcad 14.0 Single User -asennus 12.3.2008 Asennuksessa on kaksi vaihetta. Ensin asennetaan ohjelma tietokoneelle (vaiheet 1-3). Sen jälkeen asennetaan lisenssi (vaiheet 4-12). 1. Aseta Mathcad 14 CD-levy

Lisätiedot

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot