Tutkimus 8-10 vuotiaiden lasten korkean intensiteetin fyysisestä aktiivisuudesta ohjatuissa ryhmäharjoituksissa Lahden ja Kaakkois-Suomen alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus 8-10 vuotiaiden lasten korkean intensiteetin fyysisestä aktiivisuudesta ohjatuissa ryhmäharjoituksissa Lahden ja Kaakkois-Suomen alueella"

Transkriptio

1 Tutkimus 8-10 vuotiaiden lasten korkean intensiteetin fyysisestä aktiivisuudesta ohjatuissa ryhmäharjoituksissa Lahden ja Kaakkois-Suomen alueella Kai Kepsu Opinnäytetyö Vierumäki Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma 2011

2 Tiivistelmä Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Tekijä Kai Kepsu Opinnäytetyön nimi 8-10 vuotiaiden lasten korkean intensiteetin fyysinen aktiivisuus ohjatuissa ryhmäharjoituksissa Lahden ja Kaakkois-Suomen alueella Ohjaaja Kirsi Hämäläinen Ryhmätunnus tai aloitusvuosi 2002 Sivu- ja liitesivumäärä Tämän opinnäytetutkimuksen tarkoituksena on tarkastella terveysliikunnan kannalta erityisesti 8-10-vuotiaiden lasten ohjatuissa harjoituksissa kertyvää korkean intensiteetin fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi harjoituksissa tarkkaillaan muita lasten valmennukseen liittyviä tekijöitä, kuten harjoitusten organisointi, monipuolisuus ja kuinka monta lasta on harjoituksissa yhtä ohjaajaa kohden. Korkean intensiteetin fyysinen aktiivisuus on todettu kaikkein tehokkaimmaksi sairauksien riskitekijöiden ehkäisijäksi. Kansallisten liikuntasuositukset suosittelevat kouluikäisille päivittäin tällaisia 10 minuutin reippaita liikunnan jaksoja, jotka nostavat sykettä ja saavat hengästymään. EU:n suosituksissa suositellaan useampana päivänä viikossa 20 minuutin korkean intensiteetin fyysisen aktiivisuuden jaksoja. Näiden suositusten toteutumista havainnoitiin kuuden eri urheilulajin lasten harjoituksissa vuoden 2011 aikana. Tutkimuksessa oli seuraavat urheilulajit edustettuna: jääkiekko, koripallo, uinti, jalkapallo, yleisurheilu ja tennis. Seurattavat ryhmät valittiin Lahti- Kouvola-Kotka-Lappeenranta alueella toimivien, tunnetusti hyvää junioritoimintaa harrastavien seurojen ryhmistä. Lajien seurannat tehtiin pääosin yhteistyössä harjoituksia järjestävien seurojen kanssa ja niistä annettiin palaute harjoitusten ohjaajille. Kaikkiaan harjoitusvierailuja tehtiin 37, joiden seurantojen raporteista 28 analysoitiin. Tutkimusaineistosta laskettu keskimääräinen korkean intensiteetin fyysinen aktiivisuus (VPA) jäi reilun minuutin toivotusta 20 minuutin keskimääräisestä tasosta. VPA:n prosentuaalinen osuus harjoitusajasta oli noin 25 %, harjoitusten kestoksi tuli keskimäärin noin 75 minuuttia ja lasten määrä yhtä ohjaajaa kohden oli keskimäärin kuusi. Havaintojen perusteella suurin osa ohjattujen harjoitusten ajasta kului valmentajan ohjeiden kuuntelemiseen, kävelyyn, kevyeen venyttelyyn, jonotuksiin ja palautumisiin. Terveysvaikutusten kannalta tehokasta korkean intensiteetin fyysistä aktiivisuutta kertyi yleisesti ottaen liian vähän. Asiasanat Fyysinen aktiivisuus, Lasten valmennuksen laatu, Liikuntasuositukset

3 Abstract Degree programme in sports and leisure management 17 November 2011 Authors Kai Kepsu The title of thesis VIGOROUS PHYSICAL ACTIVITY OF 8 TO 10 YEAR OLD CHILDREN IN ORGANISED GROUP SPORTS IN SOUTHEASTERN FINLAND Supervisor Kirsi Hämäläinen Group or year of entry 2002 Number of pages and appendices The purpose of this study was to observe different organised sport practices for 8 to 10 year old children and to count time used for vigorous intensity physical activities (VPA). During the observations some quality factors and training arrangements were also evaluated. National guidelines for physical activity recommends ten minutes daily periods of vigorous intensity physical activity. The aim of this type sport training is to increase a person s heart rate and accelerate breathing to gain health profits. VPA is the most efficient way to avoid risk factors of cardiovascular diseases. The EU Physical activity guidelines recommend physical activity at least three times a week for 20 minutes at vigorous intensity level. This study evaluated how the level of VPA in organised sport practises in Southeastern Finland met the recommendations. The selection of different observed sports included soccer, ice hockey, basketball, swimming, athletics and tennis. The groups were chosen from successful clubs operating in the area. Visits to training sessions were arranged in co-operation with coaches and representatives of the clubs. The clubs wanted to have feedback for their practices and the feedback was sent afterwards to the clubs. Total 37 practice sessions were visited and 28 observation reports were analysed. The analysis gave information about the average VPA, which was approximately one minute less than the expected 20 minutes minimum level. The VPA percentage of total practice time was approximately 25 %.The average duration of practice was approximately 75 minutes and the average number of trainers per children was six. The conclusion of this study was that only one quarter of practice time was used for physical activity at vigorous intensity level. The biggest part of the practice time was used for light and moderate intensity PA, queuing and sedentary time. To get more beneficial health effects, more VPA should be done. Key words vigorous intensity physical activity, quality of coaching, physical activity recommendations

4 Sisällys 1 Johdanto Katsaus eri maiden liikuntasuosituksiin lapsille Suomi Ruotsi Muut Pohjoismaat Irlanti Australia Yhdysvallat ja Kanada EU ja WHO vuotiaiden viikoittaiset harjoitusmäärät Kansallinen liikuntatutkimus Urheilevien lasten ja nuorten liikuntamääräselvitys Tutkimukset lasten fyysisestä aktiivisuudesta Tutkimus Yhdysvalloissa softball/baseball/jalkapallo Tutkimus Yhdysvalloissa 9-15-vuotiaiden MVPA-aktiivisuudesta Kanadalainen tutkimus fyysisestä aktiivisuudesta Ruotsalainen tutkimus 6-10-vuotiaiden fyysisestä aktiivisuudesta vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus, Iirola Katsaus suomalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon Opinnäytetyö fyysisestä aktiivisuudesta Folkhälsanin iltapäiväkerhoissa Opinnäytetyö ala-asteen 6-luokkalaisten liikuntamääristä Roger Mackettin tutkimus & Marketta Kytän haastattelu Fyysisen aktiivisuuden tasot Tutkimusongelma Toteutuksen suunnittelu Tutkimusmetodin valinta Harjoitusvierailujen organisointi Fyysisen aktiivisuuden arviointi eri lajeissa Havainnointiprosessin kuvaus Tutkimuksen tulokset... 33

5 9.1 Suositukset korkean intensiteetin fyysisestä aktiivisuudesta Analyysit havainnoista lajeittaien Uinti Jääkiekko Koripallo Tennis Jalkapallo Yleisurheilu Analyysi kokonaisuudesta Arvio tutkimuksen luotettavuudesta ja ideoita jatkotutkimuksille Tutkimuksen luotettavuus Ideoita jatkotutkimuksille Pohdinta Loppusanat Lähteet... Liitteet... Liite 1. Raportti Jääkiekkoharjoitusten seurannoista... Liite 2. Raportti Koripalloharjoitusten seurannoista... Liite 3. Raportti Uintiharjoitusten seurannoista... Liite 4. Raportti Jalkapalloharjoitusten seurannoista... Liite 5. Raportti Yleisurheiluharjoitusten seurannoista... Liite 6. Raportti Tennisharjoitusten seurannoista... Liite 7. Malli havainnoissa käytetystä tarkkailuraporttilomakkeesta... Liite 8. Palaute valmentajille fyysisen aktiivisuuden seurannoista...

6 1 Johdanto Jos haluat saada fiksumpia lapsia, lähetä heidät urheilukentälle 1. Näin kiteyttää emeritus professori Matti Bergström urheilun sanomaa Ruotsin Urheiluliiton lasten fyysisen aktiivisuuden positiivisia vaikutuksia esiin tuovan julkaisun johdannossa (Riksidrottsförbundet 2009). Nykyaikana urheilu ja liikunta ovat kuitenkin vain yksi vaihtoehto vapaa-ajan viettämiseen. Huoli lasten fyysisen aktiivisuuden tehosta ja määrästä on tuotu esiin viimeaikaisten tutkimusten yhteydessä: Suurimmat haasteet tämän päivän nuorten urheilussa ovat riittämättömät liikunta- ja urheilumäärät sekä liian yksipuolinen harjoittelu, Teemu Jepisson, pääsihteeri, Nuori Suomi ry. (Hyvä lasten ja nuorten urheilu.) Lasten liikunnan harrastamista on Suomessa kartoitettu kansallisella liikuntatutkimuksella, joka on tehty kyselytutkimuksena noin neljän vuoden välein (1995, , , ja ). Lisäksi 2000-luvun puolivälin jälkeen tutkittiin lasten ja nuorten fyysis-motorisen liikunnan ja harjoittelun määrää ja laatua, jonka selvitysraportti saatiin Näiden tulosten tulkintana lasten omatoiminen liikunta on viime aikoina vähentynyt. Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. (Hakkarainen ja työryhmä 2008, 34). Peruselämän fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, jota tiettyjen urheilulajien harrastamisen yleistyminen ei pysty paikkaamaan (Kansallinen liikuntatutkimus lapset ja nuoret , 6) Myös kansainväliset tutkimukset ovat päätyneet samoihin johtopäätöksiin: Fyysisen aktiivisuus vähenee jo 6-9 ikävuoden välillä. Yhtenä merkittävänä tekijänä on spontaanin liikunnan väheneminen iän myötä. Myös lapsen kasvaessa internetin, TV:n ja viihdemedian käyttö lisääntyy ja se vähentää fyysistä aktiivisuutta. (Nyberg 2009). Omaehtoinen liikunta, kuten leikkiminen ja pelailu kavereiden kanssa, on tehokkaampaa kuin ohjattu liikunta. (Mackett & Paskins 2008.) 1 käännös ruotsalaisesta Riksidrottsförbundetin julkaisusta 1

7 Lasten liikunnan asiantuntijaryhmä Suomessa on Nuori Suomi ry:n aloitteesta laatinut lasten liikuntasuositukset, jotka pohjautuvat asiantuntijoiden mielipiteisiin sekä tutkimustietoon. Suositusten mukainen liikunta tukee lapsen normaalia kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008, 11). Tässä opinnäytetyössä tehdään katsaus sekä suomalaisiin että kansainvälisiin lasten liikuntasuosituksiin. Tämän opinnäytetyön tutkimusosassa selvitetään liikuntasuositusten mukaisten tavoitteiden täyttymistä korkean intensiteetin fyysisen aktiivisuuden osalta vuotiaiden lasten ohjatuissa harjoituksissa Lahden ja Kaakkois-Suomen alueilla sekä pohditaan miten lasten fyysistä aktiivisuutta voitaisiin parantaa. Lisäksi tarkastellaan miten tavoitteet täyttyvät harjoitusten monipuolisuuden osalta ja pohditaan miten lasten fyysistä aktiivisuutta voitaisiin parantaa. Lasten liikunnasta ja sen terveysvaikutuksista ei ole olemassa kovin paljon tutkimustietoa (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008, 11). Etenkin tietoa tutkimuksista, joissa on objektiivisesti mitattu lasten fyysistä aktiivisuutta, ei ole paljon saatavilla. Tämän opinnäytetyön vertailukohdaksi on hankittu selvitys huhtikuussa 2011 Yhdysvalloissa julkaistusta tutkimuksesta: Physical Activity During Youth Sports Practices. Siinä tutkittiin 7-14 vuotiaiden lasten vähintään kohtalaisen tason fyysisen aktiivisuuden (MVPA 2 ) määrää objektiivisilla mittauksilla ohjatuissa baseball-, softball- ja jalkapalloharjoituksissa. Tutkimuksessa määritettiin myös korkean ja kevyen intensiteetin fyysisen aktiivisuuden osuus sekä aika, joka oltiin paikoillaan. Tutkimuksen tulos osoittaa (Leek ym. 2011, ): Yhdysvaltain kansallisten liikuntasuositusten edellyttämä päivittäinen vähintään 60 minuutin MVPA tason fyysinen aktiivisuus ei toteudu ohjatuissa baseball-, softball- ja jalkapalloharjoituksissa. Esim. vain 2 % tytöistä saavutti softball-harjoituksissa fyysisen aktiivisuuden päivittäisen suosituksen. (Leek ym. 2011, ) 2 MVPA = moderate-to-vigorous physical activity, käännös: kohtuullisesta korkeaan intensiteettiin fyysistä aktiivisuutta 2

8 2 Katsaus eri maiden liikuntasuosituksiin lapsille 2.1 Liikuntasuositukset Suomessa vuotiaiden tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008, 18-20). Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden tulisi sisältää runsaasti reipasta sykettä kohottavaa liikuntaa päivittäin vähintään 10 minuuttia kestäviä jaksoja. Näistä mainittakoon lyhytkestoisina fyysisesti kohtuullisella teholla tehdyt pihaleikit ja pelit sekä korkealla teholla tehdyt kovemmat pallopelit ja juoksupyrähdykset. Pitkäkestoisia vastaavasti kohtuullisella teholla tehty ripeä kävely kouluun (yli 15 min.), pyöräily, uinti ja hiihto. Korkeatehoiset pitkäkestoiset sykettä nostattavat liikkumistavat ovat mm. kovavauhtinen hiihto ja juoksu. Pitkäkestoisia jatkuvalla kovalla teholla tehtyjä liikuntajaksoja ei lapsilta vaadita. Lihaskunnon eli lihasvoiman ja lihaskestävyyden kehittymiseksi ja ylläpitämiseksi liikunnan tulisi sisältää osioita, jotka kuormittavat lihaksistoa. Vähintään kolme kertaa viikossa tulisi tehdä tällaistä lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008, 17-20). Lasten fyysisen aktiivisuuden vähäisyys on suurempi ongelma kuin liian suuri fyysinen aktiivisuus: Lasten fyysistä aktiivisuutta ja luonnollista liikkumista ei tarvitse yleensä rajoittaa.: terve lapsi pysähtyy ja pitää tauon luonnostaan kuormituksen tullessa liian rasittavaksi. Liikunnan suuresta määrästä voi kuitenkin tulla terveysriski lapselle, mikäli liikunta on liian yksipuolista tai se sisältää pitkiä yhtäjaksoisia rasittavan liikunnan jaksoja. Lapsi tarvitsee myös riittävästi palautumisaikaa ja unta. (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008, ) Tehokkaan liikunnan jaksot tapahtuvat lapsilla yleensä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin kestävinä intervalleina (Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 3

9 2008, 20). Tällaisia tehokkaan liikunnan intervalleja on tässä tutkimuksessa havainnoitu kuuden eri urheilulajin harjoituksissa 2.2 Liikuntasuositukset Ruotsissa Ruotsin liikuntasuosituksia esitellään mm. julkaisussa Varför idrott och fysisk aktivitet är viktig för barn och ungdom (Riksidrottsförbundet 2009) ja suositukset koskevat kaikenikäisiä. Keskeinen sisältö on suomennettuna näin: Jokaisen tulisi mieluiten joka päivä olla fyysisesti aktiivinen yhteensä vähintään 30 minuuttia. Intensiteetin tulisi olla vähintään kohtuullista esimerkiksi reipas kävelylenkki. Tätä suuremmalla fyysisellä aktiivisuudella on terveyttä edistävä vaikutus. (Svenska Läkaresällskapet 2001.) Tätä suositusta on Ruotsissa käytetty koko 2000-luvun ja se on käytössä edelleen. Riksidrottsförbundetin julkaisussa viitataan myös mm. Pohjoismaiden, Irlannin, Australian, Yhdysvaltojen, Kanadan, EU:n ja WHO:n suosituksiin ja niistä lisää tässä katsauksessa myöhemmin. 2.3 Muut Pohjoismaat Pohjoismaiden neuvoston suositus lapsille ja nuorille on vähintään 60 minuuttia fyysistä aktiivisuutta päivittäin. Liikunnan tulisi sisältää sekä kohtuullista että kovaa fyysistä aktiviteettiä. Liikunnat voi jakaa päivän aikana useampaan eri harjoitukseen. Fyysisen aktiivisuuden täytyisi olla mahdollisimman monipuolista sisältäen kestävyyskunnon, lihasvoiman, liikkuvuuden, nopeuden, reaktionopeuden ja koordinaation harjoittelua. (Varför idrott och fysisk aktivitet är viktigt för barn och ungdom 2009, 8). 2.4 Liikuntasuositukset Irlannissa Irlannin liikuntasuositusten keskeinen sisältö vuotiaille kuuluu näin suomennettuna: Kaikkien lasten ja nuorten pitäisi olla aktiivisia kohtuullisesta tasosta kovaan tehoon, ainakin 60 minuuttia joka päivä. Liikunnan tulisi sisältää lihaksia ja luustoa vahvistavaa lii- 4

10 kuntaa sekä liikkuvuusharjoituksia kolme kertaa viikossa. (The National Guidelines of Physical Activity for Irelend 2009, 10.) Kohtuullisen fyysisen aktiivisuuden tasoksi määritellään kun lapsen tai nuoren sydän lyö nopeammin ja hengitys on tiheämpää. Vastaavasti korkean intensiteetin fyysinen aktiivinen taso saavutetaan kun sydän lyö paljon nopeammin ja hengitys on paljon tiheämpää kuin normaalisti (The National Guidelines of Physical Activity for Ireland 2009, 10). 2.5 Liikuntasuositukset Australiassa Australian kansallisissa liikuntasuosituksissa mainitaan että lapset tarvitsevat vähintään 60 minuuttia kohtalaista tai korkean intensiteetin fyysistä aktiivisuutta joka päivä. Toinen painotettu ydinasia on että lapset eivät saisi viettää enempää kuin kaksi tuntia päivässä elektronisen viihdemedian (tietokoneet, konsolipelit, TV, internet) parissa erityisesti päiväsaikaan (Australia s Physical Activity recommendations for 5-12 year olds, 1). Tarkemmin määritellyissä fyysisen aktiivisuuden suosituksissa mainitaan että kohtalaisen ja tehokkaan fyysisen aktiivisuuden yhdistelmää suositellaan. Monien muidenkin maiden liikuntasuosituksissa mainitaan monipuolisen liikunnan tärkeys. Kohtalainen fyysinen aktiivisuus saavutetaan Australian suosituksissa myös esim. reippaalla kävelyllä, pyöräilyllä ja erilaisilla peleillä. Tehokkaampi fyysinen aktiivisuus saa lapset huff and puff 3. Tähän tasoon päästään suositusten mukaan mm. ohjatuissa pallopeleissä kuten jalkapallossa sekä yksilölajeissa kuten baletissa ja juoksussa (Australia s Physical Activity recommendations for 5-12 year olds, 1). 2.6 Liikuntasuositukset Yhdysvalloissa ja Kanadassa Yhdysvaltojen suositusten mukaan lasten ja teini-ikäisten fyysinen aktiivisuus pitäisi päivittäin olla vähintään 60 minuutin pituinen. Sen pitäisi olla tasoltaan vähintään kohtalaista ja kolme kertaa viikossa tulisi kertyä korkean intensiteetin fyysistä aktiivisuutta. 3 käännös huohottamaan 5

11 Lisäksi suositeltuun tuntiin tulisi sisältyä kolme kertaa viikossa lihaksia vahvistavaa voimaharjoittelua sekä luustoa vahvistavaa harjoittelua (Physical Activity Guidelines for Americans 2008, 9). Kanadan suositukset vuotiaille ovat tammikuulta Ne ovat neljän vuoden tutkimuksen johtopäätös ja mukailevat täysin Yhdysvaltojen liikuntasuosituksia lapsille ja teini-ikäisille (Canadian Physical Activity Guidelines 2011, 1). Yhdysvaltojen liikuntasuosituksiin viitataan myös monen muunkin maan liikuntasuosituksissa. 2.7 EU:n ja WHO:n liikuntasuositukset Euroopan Unionin työryhmä Sport and Health hyväksyi kokouksessaan syyskuussa 2008 Euroopan Union suositukset fyysisestä aktiivisuudesta (Andersen ym. 2008), jotka EU:n jäsenvaltioiden urheiluministerit vahvistivat Biarritzin kokouksessa marraskuussa EU:n suosituksissa viitataan paljon Maailman Terveysjärjestön (WHO) Euroopan toimiston suosituksiin vuodelta 2007, joiden mukaan Euroopan Unionin lasten ja nuorten tulisi liikkua päivittäin 60 minuuttia kohtalaisella intensiteetillä ja aikuisten sekä ikäihmisten 30 minuuttia kohtalaisella intensiteetillä (Steps to health - A European Framework to promote physical activity for health, 2007, 12). Biarritzin kokouksen vahvistamissa EU:n suosituksissa todetaan myös että harjoittelun tulisi olla sovellettuna lapsen ja nuoren kehityskausiin ja sen pitäisi olla myös iloa tuottavaa (Andersen ym. 2008). WHO:n suosituksissa mainitaan myös että äskettäisen tutkimuksen mukaan lasten tulisi liikkua noin 30 minuuttia enemmän kuin kansainvälinen 60 minuutin liikuntasuositus päivittäin kohtalaisella tasolla. Näin ehkäistäisiin ryhmää sydän- ja verisuonitautiin liittyviltä riskitekijöiltä. Lisäksi lasten fyysisen aktiivisuuden tulisi sisältää kahdesti viikossa lihasvoimaa, luustoa ja liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Lisäyksenä mainitaan vielä että lasten harjoittelun tulisi olla mahdollisimman vaihtelevaa ja inspiroivaa (Steps to health - A European Framework to promote physical activity for health, 2007, 13). Maailman Terveysjärjestön uudet maailmanlaajuiset suositukset suosittavat 5-17-vuotiaille lapsille ja nuorille kohtalaista liikuntaa vähintään 60 minuuttia päivässä. Vähintään kolmesti viikossa tulisi tehdä reippaampaa liikuntaa, jonka yhteydessä olisi hyvä tehdä sellaista liikuntaa joka ylläpitää ja edistää lihasvoimaa, liikkuvuutta ja luuston ter- 6

12 veyttä. Lisäksi todetaan että suositeltava päivittäinen liikunta-annos voi koostua useammasta liikuntasuorituksesta päivän aikana ja liikunnan tulisi olla mahdollisimman monipuolista ja inspiroivaa (Global recommendations on physical activity for health 2010, 20). 7

13 vuotiaitten viikoittaiset harjoitusmäärät urheiluseuroissa 3.1 Kansallinen liikuntatutkimus SLU:n julkaisusarjan selvitys - Kansallinen liikuntatutkimus / Lapset ja nuoret - tuo esiin kuinka paljon vuotiaita liikutetaan viikon aikana urheiluseurojen harjoituksissa. Selvityksen mukaan 64 % lapsista ja nuorista harjoittelee viikoittain vähintään kaksi kertaa viikossa urheiluseurojen järjestämissä harjoituksissa. Yli 12- vuotiaista jo yli puolet harjoittelee ainakin kolme kertaa viikossa. Lisäksi lajien välillä on eroja. Joukkuelajeissa harjoitellaan useammin kuin yksilölajeissa. Tosin joissakin yksilölajeissa kuten taitoluistelussa harjoitellaan jo nuorempana useita kertoja viikossa. Useammassa lajissa lapset haluaisivat harjoitella useamman kerran viikossa kuin harjoituskertoja nyt järjestetään (Kansallinen liikuntatutkimus , 19-20). 3.2 Urheilevien lasten ja nuorten liikuntamääräselvitys 2008 Urheilevien lasten ja nuorten liikuntamääräselvitys toteutettiin vuosina Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n yhteistyönä. Selvityksen tavoitteena oli luoda tilannekatsaus nuorten liikunnan laatuun ja määrään myöhempää ohjeistusta varten (Hakkarainen ja työryhmä 2008, 5). Selvityksen pohjana olivat vuotiaiden harjoituspäiväkirjat. Kaikkiaan 2649 päiväkirjasta analysoitiin seuraavia asioita: Viikon kokonaisliikuntamäärä (vähintään 10 minuutin yhtäjaksoiset liikuntasuoritukset), taitoliikunnan osuus, tekniikkaharjoittelun osuus, aerobis- ja anaerobispainotteisen liikunnan osuus, näiden em. yhdistelmäharjoittelun osuus, nopeusharjoittelun osuus, lihaskuntoharjoittelun osuus, lihasvoimaharjoittelun osuus, voimaharjoittelun osuus, liikkuvuusharjoittelun osuus, alkulämmittelyjen määrä ja loppujäähdyttelyiden osuus. Näiden viikoittaiset määrät sekä tyttöjen että poikien osalta keskimäärin on kuvattu seuraavan sivun kuvassa 1. Analyysin perusteella vuotiaiden poikien ohjatut viikoittaiset harjoituskerrat olivat keskimäärin 2,2 ja tyttöjen 3,2. Ajallisesti ohjatut harjoitukset kestivät viikon aikana yhteensä pojilla keskimäärin 2,8 tuntia ja tytöillä 3,9 tuntia (Hakkarainen ja työryhmä 2008, 12-18). 8

14 Kuva vuotiaiden ohjattujen viikoittaisten harjoitusten keskiarvot liikuntamääräselvityksen 2008 mukaan. Selvitysraportin johtopäätöksissä todetaan että kokonaisliikuntamäärät ovat suurimmillaan vuotiailla. Tämän ikäryhmän jälkeen omatoiminen liikunta vähenee selvästi. Yli 11-vuotiailla urheiluseuran organisoimat ohjatut tai ohjelmoidut harjoitukset lisääntyvät, mutta ne eivät riitä kompensoimaan omatoimisen liikunnan selvää pudotusta. Raportissa kommentoidaan myös eri ominaisuusryhmien tilanne ja 8-11-vuotiaiden osalta todetaan, että aerobista liikuntaa tulee liian vähän, jotta voidaan rakentaa harjoituspohjaa kilpa- ja huippu-urheilua varten. Lisäksi monipuolista motorista taitoa sekä hermostoa ärsyttävää harjoittelua tulee olla ohjelmassa päivittäin. Tärkeitä harjoitteita näistä esimerkkeinä ovat koordinatiiviset harjoitteet kuten reaktiolähdöt ja tasapainoharjoittelu sekä perusliikuntamuodot kuten juokseminen, ponnistaminen ja heittäminen. Näitä asioita kannattaa sisällyttää alku- ja loppuverryttelyyn (Hakkarainen ja työryhmä, 2008, 32-35). 9

15 4 Tutkimukset lasten fyysisestä aktiivisuudesta 4.1 Tutkimus Yhdysvalloissa softball/baseball/jalkapallo Opinnäytetyön tutkimusta varten ostettiin käyttöoikeus raporttiin tutkimuksesta nimeltä - Physical Activity During Youth Sport Practice - joka oli tehty Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Tutkimuksessa tutkittiin kahden sadan 7-14-vuotiaan fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysmittarien 4 avulla kolmen eri joukkuelajin harjoituksissa. Tyttöjen aktiivisuutta tutkittiin softballissa ja jalkapallossa, poikien vastaavasti baseballissa ja jalkapallossa. Tutkimusongelma oli se, että saavuttavatko lapset ja nuoret 60 minuutin päivittäistä liikuntasuositusta ohjattujen harjoitusten aikana. (Leek, Carlson, Cain, Henrichson, Rosenberg ym. 2011, ). Edellä mainitussa tutkimusraportissa viitattiin myös mielenkiintoiseen havainnointitutkimukseen jonka mukaan ohjatuissa harjoituksissa passiivista aikaa oli 43 % (Katzmarzyk, Walker & Malina 2001). Toinen mielenkiintoinen viittaus oli lasten koulupäivän jälkeisiä liikunta-aktiviteettejä kartoittavaan tutkimukseen. Siinä mitattiin kiihtyvyysmittareilla kouluikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta ohjatuissa harjoituksissa ja omatoimisessa liikunnassa. Sen mukaan fyysinen aktiivisuus oli suurempi omatoimisessa liikunnassa kuin ohjatuissa harjoituksissa (Trost, Rosenkranz & Dzewaltowski 2008). Softball-, baseball- ja jalkapalloharjoituksista tehdyn tutkimuksen tulos oli että harjoitusten aikana tuli keskimäärin 46,1 % fyysistä aktiivisuutta moderate-to-vigorous tasolla (vähintään kohtalaista). Keskivertoa suurempi aktiivisuus oli pojilla, vuotiailla ja jalkapallon pelaajilla. Suositellun päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrän saavutti vain 24 % seuratuista, vain 10 % vuotiaista ja vain 2 % tyttöjen softballharjoituksissa. Seuraavalla sivulla olevissa kuvissa nähdään, miten harjoitusaika jakaantuu fyysisen aktiivisuuden mukaan (liikkumatta, kevyt, kohtalainen, korkea intensiteetti) jalkapallossa (kuva 2) ja poikien baseball- ja tyttöjen softball-harjoituksissa (kuva 3). Huomattakoon että harjoitusten aikana oltiin liikkumatta noin 30 %. Korkean intensiteetin fyysinen aktiivisuus oli 11,10 % baseball- ja softball-harjoituksissa ja 28,29 % 4 ActiGraph GTM1 = yksi malliesimerkki laitteesta, joka mittaa ihmisen liikkeen ominaisuuksia kolmiulotteisesti 10

16 jalkapalloharjoituksissa. Tutkimuksen johtopäätös oli se, että osallistuminen ohjattuihin harjoituksiin ei takaa päivittäisen liikuntasuosituksen toteutumista (Leek ym. 2011, ). Tutkimustuloksen jakaumat eri tason fyysiseen aktiivisuuteen nähtävissä kuvissa 2 ja 3. Kuva 2. Fyysisen aktiivisuuden jakaantuminen jalkapalloharjoituksissa Leek ym. tutkimuksen mukaan (n=103). Kuva 3. Fyysisen aktiivisuuden jakaantuminen baseballja softball-harjoituksissa Leek ym. tutkimuksen mukaan (n=97). 11

17 4.2 Tutkimus Yhdysvalloissa 9-15-vuotiaiden MVPA-aktiivisuudesta Toinen amerikkalainen fyysisen aktiivisuuden tutkimus on National Institute of Child Health and Human Developmentin tutkimus Moderate-to-Vigorous activity from age 9 to 15. Tässä tutkimuksessa tutkittiin saman ryhmän (n= 1032) fyysistä aktiivisuutta 9- vuotiaana (vuonna 2000), 11-vuotiaana (vuonna 2002), 12-vuotiaana (vuonna 2003) ja 15-vuotiaana (vuonna 2005). 9-vuotiaana MVPA oli suurimmillaan, keskimäärin 3 tuntia kaikkina päivinä ja pienimmillään 15-vuotiaana, 49 minuuttia arkisin ja 35 minuuttia viikonlopun päivinä. Tutkimuksessa poikien fyysinen aktiivisuus oli tyttöjä suurempi. Arvioitu ikä, jossa tyttöjen fyysinen aktiivisuus laskee alle suositusten, oli arkipäivien osalta 13,1 vuotta ja viikonloppuisin 12,6 vuotta. Pojilla vastaavasti arkipäivien liikunnassa 14,7 vuotta ja viikonloppujen osalta 13,4 vuotta. (Nader, Bradley, Houts, McRitchie & O Brien 2008) 4.3 Kanadalainen tutkimus fyysisestä aktiivisuudesta 2007 Kanadalainen tutkimus - Physical activity and sport: Encouraging children to be active - kertoo nykypäivän tilannekatsauksessa mm. mitä lajeja nuoriso harrastaa ja sen mukaan suosituimmat lajit ovat kuvan 4 mukaiset. Tämä poikkeaa huomattavasti Suomen nuorten vastaavasta suosituimmuusjärjestyksestä. Tutkimus on tehty kyselytutkimuksena lasten vanhemmille ja huoltajille (Camero, Wolf & Craig 2007). Kuva 4. Kanadan suosituimmat urheilulajit nuorten keskuudessa (Camero ym., 15). 12

18 Sen osatutkimus - Canadian Physical Activity Levels Among Youth - (CANPLAY) kartoitti koko Kanadan laajuisesti vuotiaiden (n=4 921) lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta askelmittareilla. Tutkimuksen tuloksena oli askelta keskimäärin päivässä (Camero ym. 2007, 18). Päivittäiseen askelmäärään on amerikkalaisen tutkimuksen mukaan suositus tytöille askelta ja pojille askelta (Tudor-Locke ym. 2004). Tätä sovelletaan vuotiaisiin normaalipainoisiin lapsiin. Kanadalaiset liikuntasuositukset suosittelevat kuitenkin 90 minuutin päivittäistä vähintään kohtalaisella tasolla tehtyä liikuntaa lapsille ja nuorille ja sitä vastaavaksi askelmääräksi laskettiin askelta. Näin ollen karkeasti 90 % kanadalaisista lapsista ei saavuta päivittäisiä suosituksia. Erityisesti tämä korostuu tutkimuksen mukaan tyttöjen ja vanhempien lasten osalta (Camero ym. 2007, 18-37). 4.4 Ruotsalainen tutkimus vuotiaiden fyysisestä aktiivisuudesta Ruotsalaisessa tutkimuksessa Physical activity in 6 to 10 year old children 5 tutkittiin Tukholman läänin alueella vuotiaan lapsen fyysistä aktiivisuutta kiihtyvyysmittareilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia fyysisen aktiivisuuden suhdetta lasten ikään. Tutkimuksen osana suoritettiin myös vertailututkimusta eri koulujen välillä, kun puolella kouluista lisättiin liikunnan määrää ja edistettiin terveellisiä elämäntapoja mm. ruokavalion avulla (Nyberg 2009). Nybergin tutkimuksen tuloksista kiinnosti tämän tutkimuksen kannalta eniten iän ja fyysisen aktiivisuuden riippuvuussuhde. Tutkimuksen tulos noudatti useiden muiden tutkimusten linjaa, joissa todettiin fyysisen aktiivisuuden vähenevän iän myötä (mm. Nader ym. 2008). Nybergin tutkimus osoitti fyysisen aktiivisuuden vähenevän jo 6-9 ikävuoden välillä. Osaa tästä tutkimuksen tulkinnan mukaan selitetään vähemmällä vapaa-ajalla koulunkäynnin ja läksyjen jälkeen iän kasvaessa. Se ei kuitenkaan selitä aktiivisuuden laskua suurelta osalta, koska fyysinen aktiivisuus on laskenut myös viikonlopun päivien osalta. Yhtenä merkittävänä tekijänä on spontaanin liikunnan väheneminen iän 5 käännös: 6-10-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus 13

19 myötä. Myös lapsen kasvaessa internetin, TV:n ja viihdemedian käyttö lisääntyy ja se vähentää fyysistä aktiivisuutta (Nyberg 2009) vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus, Iirola 1999 Suomessa on lasten fyysistä aktiivisuutta tutkinut mm. Iirola 90-luvun loppupuolella. Iirolan tutkimuksen johdannossa fyysinen aktiivisuus määritellään liikkeen aikaansaamaksi energiankulutukseksi (Eaton & Yu 1989). Iirola käyttää sanamuotoa kohtalainen ja raskas fyysinen aktiivisuus kuvaamaan kansainvälisen termin MVPA = moderate-to-vigorous physical activity osia moderate ja vigorous (Iirola 1999). Tässä Haaga-Helian opinnäytetyössä käytetään kuitenkin termiä korkea intensiteetti 6 englanninkielisen sanan vigorous käännöksenä. Iirola tutki ala-asteikäisiltä (1.-6. luokkalaiset, n=133) mm. fyysisen aktiivisuuden määrää ja laatua sekä miten se vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimusaineisto kerättiin tutkittavien henkilöiden täyttämistä aikapäiväkirjoista. Tutkimustulos kertoo korkean intensiteetin fyysisen aktiivisuuden olleen keskimäärin n. 30 minuuttia (kuva 5). Kuva luokkalaisten raskaan fyysisen aktiivisuuden määrä minuutteina neljänä eri viikonpäivänä (Iirola 1999, 40-41). 6 Korkea intensiteetti = hög intensitet -termiä käytetään Ruotsissa termin VPA käännöksenä 14

20 Iirolan tutkimuksessa ei merkittäviä eroja havaittu fyysisen aktiivisuuden määrässä eriikäisten eikä tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa tutkimusmenetelmän, jossa käytetään itseraportoitavia kaavakkeita. Niitä käytettäessä tulos saattaa vääristyä, sillä tytöt saattavat tutkimusten mukaan yliarvioida oman fyysisen aktiivisuutensa poikia herkemmin (Sallis ym. 1998). Yksi löydös tutkimuksessa oli, että tyttöoppilas liikkui sitä vähemmän, mitä painavampi hän oli (Iirola 1999, 52-56). 4.6 Katsaus suomalaisten fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon Opetus- ja kulttuuriministeriön katsauksessa - Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset - kiinnitetään huomiota suomalaisten fyysisen aktiivisuuden mittauksiin. Suomessa väestön fyysisen aktiivisuuden kartoitukset on tehty tähän mennessä erilaisilla kyselyillä. Katsauksessa todettiin, että muissa maissa tehdyissä mittauksissa, että usein itse ilmoitettu tieto yliarvioi omaa fyysistä aktiivisuutta. Tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että henkilön ikä vaikuttaa koetun kunnon arvioimiseen ja vanhemmilla ihmisillä on taipumusta yliarvioida kuntonsa (Germain & Hausenblas 2006). Myös henkilön fyysinen kunto vaikuttaa koetun kunnon arvioimiseen ja fyysisesti hyvässä kunnossa olevat osaavat arvioida paremmin oman kuntonsa: Apparently, physically active subjects can approximately classify their aerobic capacity, muscle strength, and some types of flexibility 7. (Knapik ym. 1992). Näin ollen katsauksessa tuodaan esiin tarve objektiivisesti mitatulle tiedolle, esimerkiksi kiihtyvyysmittareiden avulla. Näitä objektiivisia fyysisen aktiivisuuden ja kunnon mittauksia tulisi tehdä 4-5 vuoden välein kaikenikäisille (Husu, Paronen, Suni & Vasankari 2011). Alle 11-vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta sivuttiin katsauksessa hyvin minimaalisesti. Lasten liikuntasuosituksista tuotiin esiin, että lasten tulisi harrastaa myös 10 minuutin jaksoja, joiden aikana hengästyy ja syke kiihtyy. Yli 11-vuotiaiden osalta katsauksessa todettiin, että fyysinen aktiivisuus vähenee iän myötä jo nuorena ja vuotiaista enää 7 käännös = näyttää siltä, että fyysisesti aktiiviset tutkimushenkilöt osaavat suurin piirtein arvioida heidän aerobisen kapasiteettinsa, lihasvoimansa ja liikkuvuuden tunnusmerkkejä 15

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Lähteenä käytetyt tutkimusprojektit: STRIP, [Varhaislapsuudessa

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Hyvä harjoittelu seminaarit 2009 Harri Hakkarainen Suomen Urheiluopisto Lääkäriaseman johtaja Asetelmaa Liikkuuko suomalainen lapsi riittävästi ja riittävän monipuolisesti? Ymmärretäänkö monipuolisuus

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat?

Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Kuinka urheilevat lapset ja nuoret harjoittelevat ja liikkuvat? Harri Hakkarainen LL, LitM, Valmentaja Esityksen sisältöä Fyysisten perusvalmiuksien muutoksesta meillä ja maailmalla Henkilökohtaisia valmentajakokemuksia

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa Tuija Tammelin tutkimusjohtaja, LIKES Kuntotestauspäivät Tampere 21.3.2013 Liikkuva koulu -ohjelma käynnistettiin hankkeena keväällä

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Tietää mitä tarkoitetaan urheilullisella/ liikunnallisella elämäntavalla Valmentajan toiminnan vaikutus drop-out - ilmiöön Tuntee tunne- ja vuorovaikutustaitojen perusteita

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti

SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 2010 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: PAULIINA HUSU, OLAVI PARONEN, JAANA SUNI, TOMMI VASANKARI SUOMALAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA KUNTO 1 -KATSAUS: Terveysliikunnan suositukset täyttyvät heikosti 18 Liikunta

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto

Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja terveydenhitajapiskelijat Milja Kiviharju & Outi Latva-Kkk Seinäjen ammattikrkeakulu Liikunnan hyödyt fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle n tiedetty j pitkään. Uusimpien tutkimusten mukaan liikunta

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lasten liikunta ja urheilu

Lasten liikunta ja urheilu Lasten liikunta ja urheilu Tuttuja otsikoita? Lapset ja nuoret yhä lihavampia: sydän- ja verisuonitautien riski aikuisiällä kasvaa Seuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat terveytensä kannalta liian

Lisätiedot

Harjoittelu ja liikunta

Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu ja liikunta Paljonko tulee harjoitella ja liikkua? Kilpaurheilusta innostuneen nuoren urheilijan tulisi liikkua ja harjoitella vähintään 20 tuntia viikossa. Viime vuosina on selvitetty huippu-urheilijoiden

Lisätiedot

EeNet harjoituspäiväkirja ohje

EeNet harjoituspäiväkirja ohje EeNet harjoituspäiväkirja ohje Harjoituspäiväkirjassa pelaaja voi lisätä harjoitus-, peli ja loukkaantumistietoja. Valmentaja voi seurata pelaajan harjoittelua yhteenvetojen ja kalenterinäkymän kautta

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin

Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Uusi teknologia vaikuttaa koululaisten elämäntapoihin Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari Erikoistutkija Suosituksia lasten ja nuorten ajankäytöstä Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret

FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2535 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: lapset ja nuoret Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti

LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKKUMINEN TUTKIMUSTEN VALOSSA LitT Anneli Pönkkö & LitT Arja Sääkslahti Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen liikunnan uusiin käytäntöihin -asiantuntijaverkosto (VALO) LASTEN

Lisätiedot

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet

Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Katja Borodulin erikoistutkija, dosentti Kansantautien ehkäisyn osasto 5.11.2014 1 Suomalaiset liikunnan Käypä hoito-suositukset (18-64-vuotiaat)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu

Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lasten ja nuorten monipuolinen harjoittelu Lajikarnevaalit 2010 Jarkko Finni Nuorisourheilun haasteita Tutkittua tietoa lapsista / nuorista: Tuki- ja liikuntaelinvaivoja jo nuorilla Elintapasairauksia

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot