Laulain. Hallintotehtävät osana esimiestyötä. Esimerkin voimalla

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti 1 / 2013 Laulain työtästee! Hallintotehtävät osana esimiestyötä Esimerkin voimalla

2 maanmittarin vermeet OSA 1: VRS-RTK GPS Teksti Jussi Tossavainen Nyt tsekataan maanmittarin vehkeet! Tarkoitan siis työkaluja. Viisarissa on ollut erilaisia juttusarjoja vuosittain, niin tänäkin vuonna. Mittari mittaa, mutta miten? Ja ennen kaikkea millaisia härpäkkeitä työssä tarvitaan. Nyt siis vermeet esiin! Uhriksi on valikoitunut Janne Metso Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimistosta (PISA) Tampereelta. Hän saa esitellä laitteitaan tässä ja tulevissa Viisarin numeroissa. Janne on kolmekymppinen maanmittausinsinööri (AMK), jonka toimituksista suurin osa on lohkomisia. Lisäksi tulee yleisen alueen lohkomisia, rajankäyntejä ja vapaaehtoisia tilusvaihtoja. Siis aikalailla Pekka Perusmittari, joten hän on oikea hahmo tähän jobiin. Aluksi Jannen laatima maanmittarin laitteiden Top 5 lista: 1. Ykkösenä ehdottomasti JAKO-järjestelmä 2. VRS-RTK GPS 3. Takymetri 4. Lakikirja 5. Maastotyövälineet (kuten leka, lyöntitanko, pyykit, mittanauhat jne.). VRS-RTK GPS HÄH? Ensimmäiseksi esiteltäväksi Janne Metso valitsi listansa kakkosen, eli kirjainyhdistelmähirviön VRS-RTK GPS. Jo vain. Näin supermaallikkona vain kolme viimeistä kirjainta tuntuvat tutuilta. Sijainnin paikantamiseen ne kai liittyvät? Meikäläisen nokialainenkin tunnistaa välittömästi, missä kapakassa tulee istuttua. Mutta antaa asiantuntijan kertoa. VRS-RTK GPS mittaa kiinteän tukiasemaverkon avulla, eikä tarvitse erillistä tunnetun pisteen päälle asetettua tukiasemaa, kuten perinteisessä RTK-mittauksessa tarvitaan. Menetelmässä kartoitusvastaanottimen lähelle luodaan virtuaalinen tukiasema, joka määrittyy kiinteän tukiasemaverkon havaintojen ja erilaisten virhelähteiden mallinnuksen avulla. Se käyttää sekä amerikkalaista satelliittipaikannusjärjestelmää (GPS), että venäläistä (GLONASS). Tästä syystä se on tarkempi ja varmatoimisempi kuin pelkkä GPS. Asia selvä. Vai onko? Eli mitä sillä tehdään? Lähinnä mitataan pisteitä, yleensä suoraan rajamerkin eli pyykin päältä. Jos vastaanotin ei suostu mittaamaan esimerkiksi peitteisen maaston takia, voidaan apuna käyttää piilopisteitä ja mittanauhaa. Lisäksi siitä löytyy monipuoliset laskentaohjelmat, joilla voi laskea koordinaatteja, jakaa pinta-aloja ja sen sellaista. Löytyy ohjelmistosta myös nettiselain, mutta nopeus ei kyllä innosta viettämään mittauspäivää Youtubessa, Metso naurahtaa. Miltä se näyttää ja mitä se on syönyt? En ole päässyt kurkistamaan sisälle, mutta se sisältää käytännössä valkoisen lautasantennin sauvan päässä sekä erillisen langattoman ohjausyksikön, jossa on kosketusnäyttö ja Windows-pohjainen käyttöjärjestelmä. Lautanen ja ohjausyksikkö keskustelevat bluetoothin kanssa keskenään. Tulisiko mittari toimeen ilman tätä hilavitkutinta? Ennen tultiin. GPS-vastaanotin on ollut toimitustuotannon laajemmassa käytössä vasta viitisen vuotta. Nykyisin ilman tätä vempelettä toimiminen tuntuisi kivikautiselta, mutta kyllä rajat voisi määritellä ilmankin. GPS säästää runsaasti aikaa ja voimia ja mahdollistaa useamman toimituksen suorittamisen samana päivänä! Ja ennen vanhaan...?...työt tehtiin takymetrillä, teodoliitilla, kulmaprismalla ja mittanauhalla. Siis käytännössä kulmaa ja etäisyyttä mittaamalla. Toki näitä käytetään vieläkin apuna mittauksessa. Puhetta laitteesta Onko syntynyt tunnesuhdetta laitteeseen, kuten joillakin esimerkiksi autoon? Ei ole tullut. Tarvittaessa yksinäisinä mittaushetkinä vastaanottimeen voi kytkeä äänet päälle, jolloin puheääni alkaa kertoa tietoa mittauksen edistymisestä, Janne paljastaa. Ihmisen ääni korvessa, lohduttavaa. kuva: Anne Pakarinen / pisa

3 Sisältö 1/ Maanmittarin vermeet osa 1: VRS-RTK GPS 4 Uusille urille 4 Näkymiä ikkunassa: Lisävauhtia Paikkatietoikkunan kehittämistyöhön 5 Yhteisten vesialueiden pirstaloituminen selvitetty valtakunnallisesti 5 Simopekka Pennanen in memoriam 6 Metsärajojen avaaminen soveltuisi hyvin kartoittajille 8 Oma kynä: Miksi minustakin tuli urputtaja? 9 Kaksikymmentä vuotta lähialueyhteistyötä 12 Hallintotehtävät ovat osa esimiestehtävää 13 Ain laulain työtäs tee 14 Kiinteistötunnusjärjestelmää valmistellaan suurkuntaliitoksia varten 15 MML2014: Matka uuteen organisaatioon jatkuu 18 HALHELP auttaa kun ahistaa 20 Tietoverkot entistä tietoturvallisemmiksi 22 Työpaikalla yhdessä työyhteisötaidot sillanrakentajana 23 Mikä ihmeen TILHI? 24 Toimitilat ja toimintatavat uudistuvat 26 Ukir: Virheitä ja virheitä 27 Pakina: Esimerkin voimalla 28 Lakipalsta: Kiinteistötietojen luovuttamisen maksuttomuutta lisättiin 28 Verkonkokijan veneessä 29 Uutisia 31 Taukojumpalla piristät työpäivääsi! Mikä ilme Viisarin ilme uudistui. Viisikymppistään käyvä lehti nuorentui. Tuli väriä, tuli iloa ja leikkimielisyyttä. Viisarin ulkoasun uudistus seuraa muiden Maanmittauslaitoksen julkaisujen uudistusta. Uusi ulkoinen ilme vaikuttaa myös sisältöön. Osaa teksteistä pitää lyhentää ja napakoittaa. Muutamalle jutulle annamme selkeästi enemmän tilaa ja näkyvyyttä. Me tekijät toivomme, että pidätte uudistuneesta lehdestä ja Pekka Jussilan luomasta ilmeestä. Kaikki ei sentään muutu. Viisari on aina toiminut tapahtumien taustoittajana. Kertomassa vähän enemmän, vähän laajemmin ja useasti myös monelta kantilta uudistuksista. Esimerkiksi uuden tietojärjestelmän rakentamisen taustoihin olemme saaneet tutustua ikään kuin keittiön kautta Jori Turusen ja Lea Kujanpään UKIR-sarjassa jo kymmenessä lehdessä, ja sarja jatkuu vielä tämän vuoden. Tämä vuosi kuluu uuden organisaation suunnittelussa, ja se näkyy myös Viisarissa. Mikään perustyö ei kuitenkaan pysähdy, ja siksi lehti täyttyy jokapäiväisen työn esittelystä kuten vaikkapa siitä, miten Hallintopalvelukeskuksen Hal- Help tukee ja mitä Palkeet siellä taustalla tekee. Lehteä tehdään teille ja yhdessä teidän kanssanne. Ilman juttuvinkkejänne, kirjoittamianne juttuja ja uutisia lehti ei olisi näin mielenkiintoinen. Laita viestiä, mistä sinä haluaisit lukea (tiimipostiosoitteella Viestintä). Kehitysehdotuksia kokoamme myös Viisarin lukijakyselyllä tämän vuoden aikana. Eihän uudistaminen Viisarinkaan osalta tähän jää. Iloisia lukuhetkiä Pirkko Maanmittauslaitoksen henkilöstölehti Viisari ilmestyy 5 kertaa vuodessa. 41. vuosikerta. JULKAISIJA: Maanmittauslaitos/viestintä, Opastinsilta 12 C, PL 84, Helsinki. TOIMITUS: Päätoimittaja Pirkko Yliselä, puh , toimitussihteeri Sari Putkonen Viestintä Skrivaus, puh , Mervi Laitinen, puh , taitto Pekka Jussila, puh SÄHKÖPOSTI: pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi TOIMITUSNEUVOSTO: Matti Kantanen Etelä-Savon MMT, Leena Mörsky Varsinais-Suomen MMT, Ulla Lanu HAL, Annamaija Krannila/TIPA, Vesa Walamies Keski-Suomen MMT, Harri Lehtimäki ESUOMI. OSOITTEENMUUTOKSET: Maanmittauslaitos/Hallintopalvelukeskus/Tomi Sulva, puh PAINO: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2013 ISSN Kannen kuva Ari Nurmela. Kuvassa Keski-Suomen kulttuuri- ja virkistysyhdistys KURVI ry:n kuoro.

4 uusille urille Diplomi-insinööri Pekka Halme nimitettiin Maanmittauslaitoksen Keskushallintoon kehitysjohtajaksi. Tehtävä on määräaikainen Millä mielin uusiin tehtäviin? Kehitysjohtajan tehtävä on mielenkiintoinen ja jännittävä. Osa sovituista töistä on tuttuja jo aiemmasta kokemuksestani, mutta uutta tulee paljon. Kaiken kaikkiaan kehitysjohtajan näkökulma on tuttuihinkin asioihin hieman erilainen kuin entinen tulosohjausperspektiivi. Hieman tuntuu vielä oudolta, ettei Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien tulosohjaus enää kuulu tehtäviin. Viidentoista vuoden jälkeen on kuitenkin paikallaan siirtyä uusien asioiden pariin. 2. Minkälaisiin tehtäviin siirryit? Kehitysjohtajan tehtävä on uusi, joten sen sisältöön on mahdollista vaikuttaa oman kokemuksen ja ajatusten perusteella. Tehtävään kuuluvat Maanmittauslaitoksen strategioiden valmistelun organisointi ja ohjaaminen sekä muun muassa laadunhallinnan ja kehittämistoiminnan kysymykset. Johtamiselinten työskentelyn kehittäminen yhtäältä ja toimintaympäristön mahdollisten kehityssuuntien analysointi toisaalta, ovat myös tärkeä osa kehitysjohtajan työtä. Maanmittauslaitoksen oman projektinhallinnan lisäksi tulen toimimaan laitoksen edustajana valtionhallinnon kehityshankkeissa sekä yhteistyö- ja koordinaatioelimissä. Kansainvälisessä toiminnassa painottuvat EULIS-hanke, PCC, EuroGeographics ja Pohjoismaiden yhteistyö. 3. Suurimmat haasteet? Haastavimpana tässä vaiheessa koen irtautumisen vanhasta ja uuden tarkastelukulman omaksumisen. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää tutustumista asioihin, organisaatioihin ja hankkeisiin, joiden kanssa en aiemmin ole ollut juuri missään tekemisissä. Onneksi meillä laitoksessa on huippuasiantuntijoita, joiden tietämystä ja kokemusta voin käyttää hyväkseni. Antero Aaltonen näkymiä ikkunassa Lisävauhtia Paikkatietoikkunan kehittämistyöhön Tiesitkö että voit nähdä jokaisen karttatason saatavuuden Karttatasot-valikossa esitettävien symbolien avulla (vihreä liikennevalo tai punainen Kielletty ajosuunta -liikennemerkki ) voit lähettää kehitysideoita ja palautetta Paikkatietoikkunasta osoitteeseen paikkatietoikkuna@maanmittauslaitos.fi Paikkatietoikkunan kolmen hengen kehittäjätiimi kasvoi vuodenvaihteessa kahdeksan ohjelmistokehittäjän vahvuiseksi tiimiksi. Tiimi jatkaa Paikkatietoikkunan ja paikkatiedon palvelualustan avoimen lähdekoodin kehittämistä ketterin menetelmin. Uudessa tiimissä työskentelee vuoden 2013 aikana kehittäjiä peräti seitsemästä eri yrityksestä. Kehittäjien osaaminen on tämän myötä entistäkin monipuolisempaa ulottuen modernien käyttöliittymien toteutuksesta sovellusten ytimeen konepellin alle. Paikkatietoikkunan toiminnallisuuksien parannukset ja uusien kehitysideoiden toteuttaminen onnistuvat jatkossa helpommin ja nopeammin. Parannuksia julkaistaan jopa kahden viikon välein. Karttatoiminnallisuuksia sähköiseen asiointiin Viisarissa 4/2012 kerrottiin Paikkatietoikkunan kehittämisestä kohti yleiskäyttöistä paikkatiedon palvelualustaa, jonka karttajulkaisutoiminnolla käyttäjät voivat määritellä omille verkkosivustoilleen upotettavia karttaikkunoita. Kehitettäviä uusia karttatoiminnallisuuksia tullaan hyödyntämään palvelualustan koodin avulla myös useissa eri viranomaisten sähköisissä asiointipalveluissa, kuten esimerkiksi ympäristöministeriön Rakentamisen lupapalveluissa (Lupapiste.fi), kysely- ja palautepalvelu Haravassa (eharava.fi) sekä vahtipalvelu Tarkkailijassa. Tilastollisia analyyseja ja teemakarttoja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Tilastokeskuksen kanssa on aloitettu PATIO2-pilottiprojekti, jonka tavoitteena on kehittää työkaluja tilastotietoon pohjautuvien paikkatietoanalyysien ja teemakarttaesitysten tuottamista varten. Karttaesitysten avulla asiantuntijat voivat arvioida muun muassa kansalaisten peruspalvelujen toteutumista ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Paikkatietoikkunan kehittäjätiimin voimin tehtävät uudet toiminnot liitetään samalla osaksi paikkatiedon palvelualustaa. Tällöin muissakin verkkopalveluissa voidaan jatkossa tehdä paikkatietoanalyyseja karttaliittymässä helposti ja nopeasti.

5 Yhteisten vesialueiden pirstaloituminen selvitetty valtakunnallisesti Teksti Mervi Laitinen/MMK Insinööri (AMK) Matti Salminen selvitti yhteisten vesialueiden pintaala- ja osakaskiinteistöluokitusta insinöörityössään ja sitä täydentävässä lisäselvityksessään. Työläintä selvityksen teossa oli aineistojen muunto tekstitiedostoista Excel-tiedostoiksi luokittelua varten. Mielekkääksi työn teki tuloksien saaminen ja erityisesti maankuntakohtaisten erojen havaitseminen. Työtä motivoi myös se, että tiesin työn tulosten tulevan hyötykäyttöön, Salminen tiivistää työn haasteita ja kannustimia. Salmisen selvityksen mukaan yhteisten vesialueiden pirstaloitumista pieniksi yksiköiksi lisäsivät paikalliset ominaisuudet. Jos alueella on paljon saaristoa, on sille tyypillistä, että vesialueet ovat pienempiä kuin alueilla, joilla on vähemmän saaristoja. Esimerkiksi saaristoisilla alueille Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan alueella oli pieniä yksikköjä vaikkapa Pohjanmaahan verrattuna. Pohjois-Karjalassa puolestaan on suhteellisesti eniten pieniä osakaskuntia, kuten umpilampia. Yhteistyötä pirstaloitumisen vähentämiseen tarvitaan Pirstaloitumisen vähentäminen edellyttää yhteistyötä kalastusalueiden osakaskuntien, ELY-keskusten, kuntien sekä Maanmittauslaitoksen kesken. Yhdistämällä pienempiä alueita voitaisiin helpottaa muun muassa kalastajien toimintaa, Salminen toteaa. Salmisen työ on ensimmäinen valtakunnallinen selvitys vesialueiden pirstoutumisesta. Salminen toivoo, että nyt ajan tasalle saatettua aineistoa päivitetään säännöllisesti ja että se toimii tehokkaana työvälineenä vesialueiden yhdistämisissä. Insinööri (AMK) Matti Salminen työskentelee Hyvinkään kaupungilla kartastoasiantuntijana. Simopekka Pennanen in memoriam Simopekka Pennanen menehtyi vakavaan sairauteen Helsingissä. Hän oli kuollessaan vain 56-vuotias. Simopekka tuli ylitarkastajaksi vuonna 1990 Maanmittaushallituksen hallintotoimistoon, jossa hän työskenteli henkilöstöhallinnon ja hallinnon asiantuntijana. Vuonna 1992 tehtävät laajenivat entisestään, ja Simopekasta tuli henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöpalvelujen esimies. Varsinaisen tehtävänsä ohella Simopekka toimi ajoittain myös Hallintopalvelukeskuksen vt. johtajana sekä asiantuntijana laitoksen monissa projekteissa ja hankkeissa. Simopekka muistetaan hyvänä esimiehenä, joka luotti työntekijöihinsä ja antoi heille vastuuta ja vapautta uusien tehtävien ja tilanteiden tuomien mahdollisuuksien kautta. Erityisesti työtoverit muistavat Simopekan loistavan huumorintajun ja sen, kuinka hän sai työtoverit suorastaan tikahtumaan naurusta älykkäällä ja satiirisella leikinlaskullaan. Hän hallitsi huumorin jaloimman taidon ja osasi nauraa myös itselleen. Simopekka viihtyi erityisen hyvin vesillä veneillen ja kalastellen ja luonnosta nauttien. Hän oli myös innokas lukija ahkeraa lukijaa kiinnostivat eri tyylisuunnat. Joskus kirjoista käytiin kiivastakin keskustelua, mutta pilke silmäkulmassa. Erityinen loiste silmiin kuitenkin syttyi aina silloin, kun hän kertoi tyttäristään ja näiden opinnoista tai työstä. Silloin puhui ylpeä isä. Toki Simopekallakin oli joskus huonoja päiviä, mutta hän siirtyi aurinkoisemmille vesille aika pian. Kun hän oli purkanut harmistustaan, totesi hän lopuksi tuttua laulua tapaillen: Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa ja kun lentää siivin valkein niin kuin joutsen. Simopekkaa muistaen työtoverit Hallintopalvelukeskuksesta

6 Metsärajojen avaaminen soveltuisi hyvin kartoittajille Maanmittauslaitos tekee vuosittain koko maassa yli erilaista maanmittaustoimitusta, joista noin 70 % on lohkomisia. Selkeästi rajan avaamista vaativia toimituksia lohkomisissa oli vuositasolla noin kappaletta. Kouluttamalla kartoittajat avaamaan metsärajoja nostettaisiin laitoksen palvelutasoa. Teksti Raimo Tuisku/KEKE Kuva: Juha Kinnunen Kiinteistönmuodostamislaki määrittelee, että uuden rekisteriyksikön raja on määrättävä täsmällisesti ja merkittävä pysyvästi maastoon, mikä saattaa vaatia rajojen avaamista. Yleisimmässä maanmittaustoimituksessa eli lohkomisessa maastotyöt tehdään pääsääntöisesti toimituskokouksen yhteydessä. Asianosaiset ovat tällöin perinteisesti avustaneet pyykkien rakentamisessa ja metsärajojen avaamisessa. Asianosaisten ikääntyminen ja kaupunkilaistuminen sekä tehtävissä tarvittavien metsurintaitojen vähentyminen yhdessä tiukentuneiden työturvallisuusmääräysten kanssa ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että yhä harvemmissa toimituksissa asianosaisia voidaan käyttää apuna esimerkiksi metsäisten rajojen avaamisessa. Kartoittaja metsurina Toimitukseen liittyviä teknisiä tehtäviä voidaan kiinteistönmuodostamislain mukaan suorittaa myös ennen toimituksen aloittamista. Teknisiä tehtäviä ovat esimerkiksi uusien rajalinjojen avaaminen, pyykittäminen sekä toimitukseen liittyvien vanhojen rajalinjojen auki karsiminen.

7 Suurehkoissa ja laajoja metsäalueita käsittävissä maanmittaustoimituksissa, kuten halkomisissa, käytetään metsärajojen avaamisessa usein metsänhoitoyhdistysten metsureiden tai muiden metsäalan yrittäjien palveluita. Pinta-alaltaan pienehköissä metsäalueiden lohkomisissa ammattitaitoisen aputyövoiman käyttö muodostuu usein ongelmalliseksi. Ammattimetsurien kutsuminen ei ole taloudellisesti kannattavaa kaukana palveluntarjoajista sijaitsevien ja työmäärältään vähäisten metsärajojen avaamisissa. Tällaisissa tapauksissa olisikin toimitusten sujuvuuden kannalta toivottavaa, että maanmittaustoimiston palveluksessa olevat henkilöt voisivat avata rajoja. Muutamissa maanmittaustoimistoissa kartoittajat ovat tehneet toimituksissa kiinteistörajojen avaamisia. Esimerkiksi Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston Tampereen toimipisteessä kartoittajat Heikki Turunen ja Jouko Mustonen ovat jo noin kymmenen vuoden ajan avanneet metsärajoja muun muassa sellaisissa lohkomisissa, halkomisissa, rajankäynneissä, tilusvaihdoissa, maantietoimituksissa sekä vesijätön lunastuksissa, joissa asianosaiset eivät itse ole tehneet näitä tehtäviä tai joihin ei ole ollut tarkoituksenmukaista kutsua ulkopuolisia metsureita. Olen avannut rajoja vuosittain noin kymmenessä maanmittaustoimituksessa. Työnantaja on maksanut näissä tehtävissä tarvitsemistani varusteiden hankinnasta työvälinekorvausta, Heikki Turunen toteaa. Jouko Mustonen puolestaan arvioi käyttäneensä vuosittain työpäivää rajojen avaamiseen noin 5 10 maanmittaustoimituksessa. Toimitukset ovat olleet usein isoja toimituksia, kuten halkomisia. Tehtävien suorittamisessa Turunen on käyttänyt omia välineitään, ja työnantaja on maksanut tästä hänelle erillistä korvausta. Kokemukset myönteisiä Asianosaisille kokemukset kartoittajien suorittamasta metsärajojen avaamisesta ovat olleet positiivisia, ja työtä on tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin. Olisikin suositeltavaa, että maanmittaustoimistoissa kokeiltaisiin laajemminkin oman henkilöstön käyttöä metsärajojen avaamisessa, jotta asiasta saataisiin lisää kokemuksia erilaisissa olosuhteissa. Saadun tiedon perusteella voitaisiin harkita toiminnan ottamista käyttöön yleisemminkin. Käyttämällä omaa henkilöstöä metsärajojen avaamiseen Maanmittauslaitos pystyisi tarjoamaan asianosaisille ilman merkittäviä lisäkustannuksia palvelua, jossa rajat avataan toimituksissa, mikäli asianosaisilla ei ole itsellään mahdollisuuksia suorittaa tällaisia tehtäviä. Ammattimetsurien kutsuminen ei ole taloudellisesti kannattavaa kaukana palveluntarjoajista sijaitsevien ja työmäärältään vähäisten metsärajojen avaamisissa. Moniosaamiseen halukkuutta Maanmittauslaitoksen palveluksessa kartoittajana työskenteleviä voitaisiin kouluttaa toimitustöiden moniosaajiksi, jotka hallitsisivat myös metsurin työn ja voisivat tarvittaessa avata rajoja. Maanmittaustoimistot voisivat hankkia työssä tarvittavat välineet ja turvavarusteet. Lisäksi rajojen avaamiseen liittyvistä metsurin töistä voitaisiin maksaa erilliskorvausta. Kesällä 2012 maanmittaustoimistojen henkilöstölle tehtiin kysely maastotöistä. Kyselyn vastaukset osoittivat, että muutamissa maanmittaustoimistoissa työskentelee jo nykyisinkin henkilöitä, joilla olisi halukkuutta laajentaa omaa osaamistaan ja työnkuvaansa myös edellä kuvattuihin metsurin töihin. Kun laitokseen palkataan uusia kartoittajia, voitaisiin valinnassa kiinnittää huomiota myös hakijoiden halukkuuteen avata rajoja perinteisen kartoittajan työtehtävien ohella. Jos tässä työssä onnistutaan, voidaan sen avulla parantaa laitoksen palvelutasoa sekä nopeuttaa ja yksinkertaistaa maanmittaustoimitusten suorittamista. Lisätietoja: Jouni Pönnin insinöörityö (2011) Apuhenkilöiden käyttö lohkomistoimituksissa, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Työ on luettavissa osoitteessa Kirjoittaja työskentelee johtavana asiantuntijana Kehittämiskeskuksessa. Rajat auki maanmittaustoimituksissa Kiinteistönmuodostamislaki määrittelee, että uuden rekisteriyksikön raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. Kiinteistönmuodostamisasetuksesta löytyvät puolestaan periaatteet kiinteistörajojen maastoon merkitsemisestä. Niiden mukaan asemakaava-alueiden ulkopuolella rekisteriyksiköiden välinen raja on avattava niin leveäksi, että rajalinjan paikka maastossa on selvästi havaittavissa. Aikaisemmin voimassa olleen jakoasetuksen mukaan rajalinjan leveydeksi määrättiin pääsääntöisesti puolitoista metriä, mutta nykyisin asiasta ei ole määräystä, joten toimitusinsinööri määrää raja-aukon leveyden. Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon strategiassa 2015 todetaan, että toiminnan tehokkuuden, laadun varmistamisen ja puolueettomuuden näkökulmasta on tarkoituksenmukaista, että tekniset tehtävät tekee toimitusinsinöörin ohjauksessa joko maanmittaustoimiston oma henkilökunta tai toimitusinsinöörin hankkima ulkopuolinen asiantuntija.

8 oma kynä Miksi minustakin tuli urputtaja? Maanantaiaamuna virastotalon ulkoportaissa lojuu tyhjä pizza-laatikko. Ärsyttää. Miksi pizzan syönyt ei ole vienyt sitä roskikseen? Miksi huoltomies ei ole siivonnut sitä pois? Minä tulen töihin vasta kello yhdeksään, joten tästä on mennyt ohi jo kymmeniä ihmisiä, miksi kukaan ei ole vienyt pizza-laatikkoa roskikseen? Minä vien. Bussi meni ohi nenän edestä, puolituttu ei tervehdi, hajuvesistä menee nenä solmuun, h-levy on hukassa, joku urputtaa intrasta, toinen tulostaa turhia papereita ja siivooja on jättänyt villakoiria rappuun. Työkaveri ei ole valmistautunut videoneuvotteluun, miksi minulle ei ole kerrottu, lounaspaikassa suosikkiruokani on loppunut, eläkeläiset etuilevat ja naapurikin putsaa lumet vain puoleen väliin yhteisen postilaatikkotelineen päältä. Missä vaiheessa minustakin tuli tällainen urputtaja, joka pahoittaa mielensä jok ikisestä pikkuasiasta? Joskus kauan sitten olin se, joka sanoi, ettei minua ainakaan haittaa. Jollakin on ollut kiire tai kiva kun on vaihtelua, saatoin tokaista. Nyt ensimmäinen ajatus on, mitä sääntöjä tässä on rikottu ja keitä kaikkia ei ole otettu huomioon, kun näin on tehty. Tungenko nenäni joka paikkaan? Miksi juuri minun olisi tästä pitänyt tietää? Ja mitä minä olisin sillä tiedolla tehnyt? Vaikka pidän säännöistä, enhän minä niitä itsekään aina noudata! Asiat sujuvat, vaikka en tietäisikään jokaista menossa olevaa hommaa työpaikallani. On tullut aika ottaa rennommin. Kaikkia ei voi aina miellyttää, elämä on yhteispeliä ja kompromisseja. Yritän olla aina päivän kerrallaan valittamatta. Kyse on aika pienestä asenteen muutoksesta. Lähinnä täytyy vain löysätä pipoa, elää ja antaa toistenkin elää. Pizza-laatikko lojuu ulkoportaissa. Ai, että jollakin on varmaan ollut hauska ilta, eikä ole kotiinkaan tarvinnut nälkäisenä mennä. Kristiina Katajalehto Kirjoittaja työskentelee maanmittausinsinöörinä Pirkanmaan- Satakunnan maanmittaustoimistossa.

9 Kaksikymmentä vuotta lähialueyhteistyötä Maanmittauslaitoksen yhteistyö Venäjän vastaavan viranomaisen kanssa alkoi vuonna Nyt yhteistyö loppuu, on aika uudenlaisen yhteistyön. Teksti: Päivi Mytkäniemi/MMK Joulunpyhien tehdessä tuloaan matkusti Maanmittauslaitoksen, maa- ja metsätalousministeriön ja Logica Suomi Oy:n yhteinen delegaatio Venäjän lähialueyhteistyöhankkeen viimeiseen kaksipäiväiseen seminaariin sekä sitä seuranneeseen ohjausryhmän kokoukseen. Kuluneiden 20 vuoden aikana oli tavaksi tullut kokoontua Helsingissä Lucian päivän aikoihin. Nyt saimme purevan pakkasen kourissa leikkiä pakkasukkoa Pietarissa Maanmittauslaitoksen yhteistyö Venäjän vastaavan viranomaisen kanssa alkoi vuonna 1992, kun Suomen valtio allekirjoitti Venäjän kanssa sopimuksen lähialueyhteistyöstä. Kun itänaapuri on uudistanut hallintoaan lähes identtiseksi oman laitoksemme kanssa, on yhteistyökumppanin nimi matkan varrella vaihtunut. Vuodesta 2010 tähän päivään on yhteistyötä tehty Rosreestr-nimisen viranomaisen kanssa. Yhteyshenkilöistä moni on kuitenkin tuttu jo aikaisemmilta vuosilta. Työtä ovatkin leimanneet hyvät ja luottamukselliset suhteet kumppaniin. Yhdessä aikaansaatua Lähialueyhteistyön periaatteena on ollut tietotaidon siirto kestävällä tavalla muun muassa koulutuksen, neuvonnan, seminaarien, asiantuntijavierailuiden ja -vaihdon sekä yhteistyöhankkeiden muodossa. Hankkeiden rahoitus on tullut ulkoministeriöltä (UM). Maanmittauslaitos on raportoinut rahojen käytöstä ja projektien etenemisestä yhteistyötä ohjaavalle maa- ja metsätalousministeriölle (MMM). Kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa sovittiin lähialueyhteistyön uudistamisesta ja siihen käytettävien määrärahojen vähentämisestä osana valtionhallinnon laajempia menoleikkauksia. Suomen ja Venäjän välillä oli sovittu, että kahdenvälinen lähialueyhteistyö saatetaan päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös Maanmittauslaitoksen ja Rosreestrin välinen yhteistyö entisessä muodossaan päättyy hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Viimeisimmässä hankkeessa kumpikin osapuoli ennakoi jo uutta aikaa vastaten omista kuluistaan lukuun ottamatta UM:n rahaa vaatinutta paikkatietoportaalin pilotin rakentamista. Siinä laitoksen kumppaniksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Logica Suomi Oy. Viimeinen Venäjän lähialueyhteistyöhankkeen seminaari pidettiin viime vuoden joulukuussa Pietarissa. Oli aika summata tunnelmia ja viimeisen hankkeen, Maanhallinta Venäjällä, osa II , antia. Hanke oli jatkoa vuosina toteutetulle ykkösosalle.

10 Lähialueyhteistyön tulevaisuus Vaikka lähialueyhteistyö Venäjän kanssa on tullut tiensä päähän, ei yhteistyön silti ole tarkoitus tähän loppua. Se vain muuttaa muotoaan ja muuttuu laitosten väliseksi. Maanmittauslaitoksen ja Venäjän vastaavan laitoksen, Federal Service for State Registration, Cadastre and Cartographyn, välillä on ollut jo kolme yhteistyösopimusta. Nyt on tarkoitus solmia samanlainen sopimus kuin kaikkien muiden naapurimaiden vastaavien laitosten kanssa on tehty. Tapana on vahvistaa yhteistyön ja kiinnostuksen kohteet erillisellä asiakirjalla sopivalle aikavälille. Ylärivi: kuvia Matti Kantasen kotialbumista. Kesikimmäinen kuva: lähialueyhteistyön aamuhämärässä Viipurissa, ensimmäisen työpäivän jälkeen aamukahville menossa Jarmo Pesonen punaisissa henkseleissä ja Pasi Aalto. Herrat saivat heti nimen rabbits, nopean ja tehokkaan työskentelytapansa mukaan. Alin kuva: viimeisen lähialueyhteistyöseminaarin osanottajia yhteiskuvassa Pietarissa Kuva: Päivi Mytkäniemi Maa- ja metsätalousministeriön ja Maanmittauslaitoksen väliseen tulossopimukseen vuodelle 2013 on yhdeksi tulostavoitteeksi kirjattu sopimuksen solmiminen yhteistyöstä suoraan Rosreestrin kanssa. Sopimusluonnos on parhaillaan käsiteltävänä Venäjällä. Tulevaa yhteistyötä koordinoi Pekka Halme Keskushallinnossa.

11 Osaprojekti 1 Asiantuntijavaihto Rosreestrin keskushallinnon valtion palvelujen seuranta- ja laadunhallintajaoston päällikkö Denis Vasiliev kertoo ensimmäisen osaprojektin asiantuntijavaihdosta: Asiantuntijavaihdot ovat toteutuneet vuosina 2010, 2011 ja Venäläisille asiantuntijoille harjoittelujaksoista on ollut selkeää hyötyä omien työtehtäviensä hoitamisessa. He ovat päässeet näkemään, miten asioita Suomessa hoidetaan käytännössä ja he ovat vieneet oppia kotiin mukanaan. Perehdytyksessä mukana olleiden ura on jatkunut nousujohteisena. Vierailut Maanmittauslaitoksen toimistoihin Pasilassa ja Savonlinnassa ovat tuottaneet uusia ideoita ja olleet erittäin hyödyllisiä. Venäjällä tehdään vuoteen 2018 ulottuvaa koko maan kattavaa suunnitelmaa valtion palvelujen laadun korottamiseksi. Se ohjaa Rosreestrin toimintaa lähivuodet. Olemme pyrkineet sisällyttämään suunnitelmaan kaikki asiakohdat ja ideat, joista olemme keskustelleet yhdessä Maanmittauslaitoksen henkilöstön kanssa. Paitsi asiakaspalveluun liittyviä kysymyksiä, olemme käyneet läpi esimerkein suuren määrän rekisterinpidolle ja toimitusmenettelylle suuntaa antavia asioita. Näistä opeista erityinen kiitos tulee Mikko Tammiselle ja Pekka Törmille, jatkaa Vasiliev. Toivon, että jatkossa saamme suomalaiselta yhteistyökumppaniltamme tietoa erityisalueista, joihin ei vielä ole syvällisesti koskettu. Tähän ryhmään kuuluu myös maaoikeusmenettelyn tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtäminen, kun pohditaan tulevaisuuden sujuvaa ja oikeudenmukaista ratkaisua valitusmenettelyssä. Jatkossa myös tietosuojakysymykset ovat suuren kiinnostuksen kohteena. Molempia kokonaisuuksia on meille ansiokkaasti valottanut johtava lakimiehenne Maija-Liisa Niskala. Omasta puolestani voin sanoa, että tämä on ollut tähän mennessä paras kansainvälisen yhteistyön projekti, jossa olen ollut mukana, Denis Vasiliev summaa. Koulutusohjelman alkuosuus hoidettiin Aalto-yliopiston professori Arvo Vitikaisen ohjauksessa vuosina 2010 ja Pääluennoitsijana toimi Maija-Liisa Niskala. Koulutusohjelman jälkimmäinen osa Savonlinnassa vei teorian käytäntöön. Toimiston henkilöstö ansaitsee asiaan paneutumisestaan erityiset kiitokset. Viimeisen vuoden koulutusohjelma hoidettiin kokonaan Savonlinnassa ja siinä yhdistettiin teoria ja käytäntö. Näytän aina täällä meillä kuvia Maanmittaustoimistojen palvelutiskeistä; että tällaiselta meidänkin tulevan palvelun pitäisi näyttää, Denis Vasiliev Rosreestrin keskushallinnosta kertoo. Osaprojekti 2 Paikkatietoportaalin rakentaminen Hankkeen toinen osaprojekti keskittyi paikkatietoportaalin rakentamiseen. Keskushallinnon rakenteellisen tukiyksikön (Zemlya/BTI) projektipäälikkö Natalia Vandysheva totesikin, että Rosreestr ei ole Maanmittauslaitoksen avulla ainoastaan rakentanut paikkatietoportaalin prototyyppiä, vaan he ovat saaneet toimivan pilottityökalun Tosnon kaupungissa Pietarin kupeessa koekäyttöön otettavaa mallia tullaan jatkossa hyödyntämään erittäin laajasti. Malli on otettu Suomesta ja se on EU-direktiiveihin yhteensopiva. Järjestelmän toteuttaja oli Logica, joka on ollut luomassa samankaltaista portaalia sekä Maanmittauslaitoksen kanssa Suomessa että myös Hollannissa. Erityinen kiitos on osoitettava hankkeen primus motorille, Esa Tiaiselle, ja pilotin rakentamisesta vastanneille Logican asiantuntijoille Otto Laurilalle ja Tuomas Koivusalolle. Unohtaa ei sovi myöskään ohjausryhmän jäsen Janne Rekosta ja häntä tuossa tehtävässä seurannutta Arno Aaldijkia. Hankkeen valvonta ja ohjaus Hanketta on koordinoinut Matti Kantanen. Hänen 20 vuoden kokemuksensa yhteistyöstä ulottuu lähialueyhteistyön aamuhämärään eli Viipurin maakunta-arkiston aineistojen kopiointiin ja TACIS-rahoitusjärjestelmän tuella toteutettuihin hankkeisiin. Valvontavastuu on ollut kehitysjohtaja Pekka Halmeella, joka totesi Maanmittauslaitoksen olevan hankkeen tuloksiin tyytyväinen. Prosessi on aina kaksisuuntainen ja hyödyttää molempia osapuolia. Ohjausryhmää on vetänyt ylijohtaja Raimo Vajavaara MMM:stä. Hän summasi kahden toisiaan arvostavan laitoksen henkilöstön yhteistyön tuoneen selkeää lisäarvoa laitosten toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen muodossa. Hankkeen hallinnointi lopetetaan mennessä laajaan loppuraportointiin. Sen jälkeen koordinaattori on saanut tehtäväkseen dokumentoida lähialueyhteistyön aikaansaannokset molempien osapuolien silmin tarkasteltuna unohtamatta oikeisiin asioihin keskittyvää ja tulevaisuuteenkin kurkistavaa analyysiä. Päivi Mytkäniemi on johdon assistentti ja tämän hankkeen taloushallinnoinnin vastaava Maanmittauslaitoksessa.

12 Hallintotehtävät ovat osa esimiestehtävää Teksti Sari Putkonen Maanmittauslaitoksessa on nyt tehty yhteistyötä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen, Palkeet, kanssa nelisen vuotta. Miksi yhteistyössä Palkeiden kanssa? Maanmittauslaitoksen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelujen siirto Valtiokonttorin palvelukeskuksiin, Palkeisiin, käynnistettiin vuoden 2008 keväällä. Siirron takana oli valtiovarainministeriön (VM) sekä maa- ja metsätalousministeriön päätökset asiasta. Tämän jälkeen Maanmittauslaitos toteutti omat suunnitelmansa valtion linjausten mukaisesti. Yhteistyössä on tavoiteltu sitä, ettei tavallisen työntekijän tarvitse tietää, hoitaako jotain hallintoasiaa Palkeet vai HAL. Yhteydenpito Palkeisiin on Miksi hoidamme yhteydet Palkeisiin keskitetysti? Palkeiden vastuulla on noin valtion työntekijän henkilöstö- ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä. Töitä olisi mahdotonta hoitaa luotettavasti, jos kuka tahansa voisi soittaa ja antaa toimeksiannon. Palkeissa saadaan vastata vain nimetyille yhteyshenkilöille. Maanmittauslaitoksessa Palkeiden kanssa asioi erikseen nimetyt HAL-henkilöstö- ja taloussihteerit, jotka myös seuraavat palveluiden laatua ja huolehtivat siitä, että asiat hoidetaan oikein Palkeiden kanssa. Esimies työntekijän tärkein yhteyshenkilö Epäselvissä hallintoasioissa kysy asiaa ensin omalta esimieheltäsi, joka tarvittaessa selvittää asian HALin henkilöstön avulla. valittu toteutettavaksi HALin kautta, talousjohtaja Matti Hyytinen selvittää. Palkeisiin yhteyttä pitävät siis vain HA- Lin henkilöstö- ja taloussihteerit. Yhteistyön taustalla on valtiovarainministeriön päätös tiettyjen valtionhallinnon henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävien siirtämisestä Palkeisiin. Osa Maanmittauslaitoksen hallintotehtävistä hoidetaan edelleen Hallintopalvelukeskuksessa (HAL). Esimiehen käsikirja oikopolkuihin Intrassa omalle etusivulle voi laittaa oikopolkuihin linkin Esimiehen käsikirjaan. Kirjasta niin esimiehet kuin muutkin voivat tutkia, missä järjestyksessä ja miten hallintoon liittyvät asiat on hoidettava. Jos käsikirja ei auta, aina voi kysyä HALin henkilökunnalta. Hallintopalvelukeskus palvelee Palkeisiin siirtymisen yhteydessä esimiesten rooli hallintoasioiden hoidossa kasvoi, opeteltavaksi tuli muun muassa lomien ja poissaolojen sähköinen hyväksyntä ESS-itsepalvelujestelmässä. Tukea työhön saa Esimiehen käsikirjasta. Siitä voi esimerkiksi katsoa, miten uuden työntekijän palkkaamiseen ja työn aloittamiseen liittyvät tehtävät hoidetaan. Hyvänä tavoitteena on hallintoasioiden sujuva ja ryhdikäs hoito. Mutta jos kuitenkin tulee ongelmia, niin ei niitä kannata yksikseen pyöritellä aikaa hukaten. Aina voi soittaa HALin henkilöstö- tai taloussihteerille ja kysyä neuvoa, painottavat henkilöstöpäällikkö Ulla Lanu ja talouspällikkö Päivi Kekki. Tärkeä esimies Esimiehet ovat pääsääntöisesti omaksuneet hyvin uuden roolinsa hallintoasioiden hoidossa. Kokemuksia henkilöstöhallinnon uudistuksesta selvitettiin ulkopuolisen konsultin johdolla syksyllä Sen mukaan esimiehet tietävät oman roolinsa, mutta palveluketjut koetaan liian pitkiksi. Kehitettävää siis on edelleen, henkilöstöjohtaja Maritta Yläranta toteaa. Samassa tutkimuksessa Maanmit tauslaitoksen HAL sai kiitosta oman osuutensa hyvästä hoidosta. Palkeet hoitaa 11 valtion hallinnonalan virastojen, laitosten ja rahastojen talous- ja henkilöstöasioita. Opettelua yhteistyö vaatii kaikilta osapuolilta. Esimerkiksi Maanmittauslaitos omine tietojärjestelmineen, kuten JAKOtoma, vaatii erityistä prosessien miettimistä. Palkeet kerää jatkuvasti eri tavoin asiakkailtaan palautetta, mitä he käyttävät palveluidensa kehittämisessä, Hyytinen toteaa. KIEKU Kieku on valtion yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön Maanmittauslaitoksessa vuonna Toimintatavat uudistuneet Hallintoasioiden hyvä hoito edellyttää aitoa yhteistyökulttuuria ilman raja-aitoja, vähän samaan tapaan kuin uudessa, yksiportaisessa organisaatiossa tullaan toimimaan. Paikoitellen haasteena Maanmittauslaitoksessa on ollut ymmärtää, että hallintoasioiden hoidon uudelleen järjestelyjen seurauksena myös toimintatavat

13 Ain laulain työtäs tee Teksti Marjut Partanen /KESU ovat muuttuneet. Jos ennen saattoi soittaa omalle hallintoihmiselle ja pyytää tätä tekemään muutos järjestelmään, niin nyt näin ei voida toimia. Palkeet omistaa osan käytössä olevista tietojärjestelmistä. Esimerkiksi henkilötietojärjestelmään HAL-henkilöstösihteereillä ei ole tallennusoikeuksia. Sujuvuuden turvaamiseksi tehtäville asioille on määritelty vasteaika, usein kaksi päivää, jonka sisällä muutokset toteutetaan. Näinhän se on usein meillä kaikilla omissa töissämme: maanmittaustoimituksissa, viestinnässä ja vaikkapa tuotetilauksissa on omat käsittelyajat. Jokainen meistä voi vaikuttaa lopputulokseen toimimalla mahdollisimman ajoissa. Näin saamme työt sujumaan jouhevasti. Jyväskylässä voi joka toinen torstai ruokatauolla nauttia kuorossa laulamisesta. Ajatus sekakuoron perustamisesta sai alkunsa, kun Keski-Suomen liitto käynnisti haastekampanjan Työn Iloa!. Kampanjan tarkoituksena on saada työyhteisöt lisäämään työhyvinvointia kulttuurin, taiteen ja luovien menetelmien avulla. Kampanjassa mukana olevat työyhteisöt kilpailevat myös keväällä 2013 jaettavasta Keski-Suomi-palkinnosta. Kuoro on myös Keski-Suomen maanmittaustoimiston työhyvinvointitoimintaa ja tämän vuoden alusta sen luotsaamisesta vastaa Keski-Suomen kulttuuri- ja virkistysyhdistys KURVI ry. Sekakuoroa johtaa KURVIn puheenjohtaja Kari Anttila. Kari on pitkän linjan musiikinharrastaja ja laulanut itsekin kuorossa. Kuoroon pääsivät mukaan kaikki halukkaat, ja laulajien lukumäärä on vaihdellut kahdesta reiluun kymmeneen. Laulamisen lisäksi kuoroharjoituksissa saa hyvän, ohjatun venyttelytuokion sekä perustietoa musiikinteoriasta. Vaikkakin kuoron toiminta on tavoitteellista, niin ensi alkuun lauletaan vain omaksi iloksi. Nähtäväksi jää, josko tulevaisuudessa myös muiden murheeksi. Mitä hyötyä Palkeista? Maritta Yläranta: Valtiokonserni on tehnyt päätöksen toimintojensa yhtenäistämisestä. Pitkällä aikavälillä yhtenäiset hallintokäytännöt ja -järjestelmät lisäävät tuottavuutta ja tuovat säästöjä. Matti Hyytinen: Palkeisiin siirtyminen on toteutettu, koska koko valtiohallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita on haluttu kehittää samoilla periaatteilla. Tuleva Kieku-tietojärjestelmäuudistus tukee tätä kehittämistyötä. Pitkällä tähtäimellä tällä kehittämistyöllä halutaan saada aikaiseksi entistä vaikuttavampia ja tehokkaampia palveluprosesseja. Ari Nurmela

14 Teksti Johanna Ujainen /MMK Kiinteistötunnusjärjestelmää valmistellaan suurkuntaliitoksia varten Suurkuntaliitoksiin varautuminen muuttaa kiinteistötunnusjärjestelmää, koska nykyisellä toimintatavalla ei pystytä hoitamaan suunnitelmissa olevia laajoja kuntaliitoksia. Jos Maanmittauslaitoksen kiinteistötunnusjärjestelmään ei tehdä muutoksia, tulee suurkuntaliitosten rekisteröinti nykyisin tavoin aiheuttamaan häiriöitä normaaliin kiinteistönmuodostustoimintaan. Tämä puolestaan johtaisi ongelmiin esimerkiksi kirjaamisasioiden hoitamisessa ja rakennusvalvonnassa. Uudistuksen aikataulu tulee valtioneuvoston aikatauluista. Valtioneuvoston tavoitteena on saada kuntarakenneuudistukseen liittyvät päätökset tehtyä kevääseen 2014 mennessä. Kiinteistörekisterin uusi toiminnallisuus pitää kuitenkin ottaa käyttöön versiopäivityksessä helmikuussa 2014, jotta vuonna 2015 mahdollisesti tulevat suuret kuntaliitokset voidaan hoitaa uudella menettelytavalla. Uudistus on siis tehtävä ennen kuin itse asiassa on edes tiedossa, tuleeko suurkuntaliitoksia ja missä laajuudessa niitä tehdään, projektipäällikkö Paavo Häikiö Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksesta sanoo. Liitokset rekisteriin ilman katkoja Kuntaliitoksia viedään kiinteistörekisteriin tällä hetkellä hyvin raskaalla tavalla. Jokainen liittyvän kunnan kiinteistö rekisteröidään uudestaan uuteen kuntaan. Uudelleenrekisteröinnin aikana kyseiset kunnat ovat muilta osin rekisteröintikiellossa. Jos ennakoitavissa olevien suurkuntaliitoksien rekisteröinti tehtäisiin edelleen samalla tavalla kuin nyt, tulisi rekisteröintikielloista hyvin pitkäkestoisia, ja ne halvaannuttaisivat toimitustuotannon sekä Maanmittauslaitoksessa että kunnissa, toteaa Häikiö. Myös kiinteistörekisterin käytettävyys tietopalvelussa heikkenisi. Suurkuntaliitosten jälkeen kiinteistörekisterissä olisi valtavasti kiinteistöjä, jotka on rekisteröity vuoden ensimmäisenä päivänä. Myöskään kaikki vanhat merkinnät eivät nykyisellään siirry uudelle kiinteistölle. Kiinteistötunnusten muuttuminen on aiheuttanut valtavasti työtä kuntaliitoksissa myös Verohallinnolle ja Väestörekisterikeskukselle. Tulevaisuudessa tunnus ei enää muutu Nykymalliin liittyvien ongelmien vuoksi Maanmittauslaitoksessa on käynnistetty UTU-projekti. Projektin tarkoitus on muuttaa kiinteistötunnusjärjestelmää siten, että kuntaliitosten yhteydessä kiinteistötunnus ei enää muutu eikä kiinteistöjä tarvitse rekisteröidä uudestaan. Uudistuksen jälkeen kiinteistötunnuksesta ei voi päätellä kiinteistön sijaintikuntaa, rekisterikylää tai kunnanosaa. Hallinnolliset aluejaotustiedot pitää jatkossa hallita asiakasjärjestelmässä, koska niitä ei kiinteistörekisteristä saa. Kiinteistön sijaintikunta liitetään kiinteistön ominaisuustiedoksi. Tämän seurauksena muuttuvat hieman rakenteeltaan muun muassa kuntien käyttämät paluusanomat ja rekisterinpitosovellukseen vietävät päivitystiedostot. Varsinaisia kuntaliitospäätöksiä ei voida odottaa ennen kuin kiinteistörekisteriä muutetaan, koska muutokset pitää toteuttaa myös lukuisiin Kiinteistötietojärjestelmän tietoja käyttäviin asiakasjärjestelmiin, Häikiö sanoo. Uudistus pähkinänkuoressa: Kiinteistötunnus pysyy jatkossa kuntaliitoksessa samana. Kiinteistötunnuksen esitysmuoto ei muutu. Kiinteistörekisterin tietomalli muuttuu, joten asiakasjärjestelmiin pitää tehdä muutoksia. Kiinteistörekisterin selvyys kuntaliitoksen jälkeen säilyy, koska liittyvien kuntien kiinteistöjä ei enää rekisteröidä uusina rekisteriyksikköinä. Kiinteistötunnuksesta ei voi jatkossa päätellä hallinnollista aluejaotusta tai rekisterikylää. Kuntaliitosten rekisteröinti onnistuu uudistuksen jälkeen ilman rekisteröintikieltoja.

15 MML2014 Teksti: Mervi Laitinen Kuvat: Pekka Jussila Yhteinen matkamme uuteen organisaatioon etenee koko ajan etapilta etapille. MML2014-projektissa on tehty jatkuvasti työtä muun muassa määrittelemällä organisaation ja sen osien rakenteita, erilaisten tehtävien kuvauksia ja tarvittavaa lainsäädäntöä. Kaikella on aikansa. Projektilla on oma keskeinen tavoiteaikataulu, jonka mukaisesti työtehtävien on määrä valmistua. MML2014-projektin intrasivuilta jokainen voi omalta osaltaan seurata uudistuksen kulkua, kysyä itseään askarruttavia kysymyksiä ja osallistua keskusteluun Foorumilla. Ota aukeama talteen ja kulje sen kanssa uuteen organisaatioon. Mahdolliset aikataulumuutokset ovat nähtävissä intrassa: MML2014-projektin sivut/keskeinen tavoiteaikataulu.

16 MML 2014 Keskeinen tavoiteaikataulu Elokuu 2013 Prosessipäälliköt ja vastuualuepäälliköt nimitetty. Helmikuu 2013 Johtajien, prosessinomistajien ja prosessipäälliköiden roolit kuvattu osaprojekteissa. Eri ryhmät kuvattu osaprojekteissa. Heinäkuu 2013 Lomakuukausi. Maaliskuu 2013 Organisaation rakenne vahvistettu johtoryhmässä. Toimintayksiköiden johtajien ja mahdolliset Keskushallinnon tehtävät hakuun. Syyskuu Henkilöstön sijoitt yksiköiden sisällä te tietää esimiehens tiiminsä jäsenet esimiehet koulute organisaatioon ja läpivientiin. Vuode sopimuksen valmis Tammikuu 2013 Organisaation rakenne määritelty osaprojekteissa mukaan lukien nykyisten tehtäväkokonaisuuksien sijoitus toimintayksiköihin. Huhtikuu 2013 Prosessinomistajien ja tulosyksiköiden johtajien tehtävät hakuun.

17 Joulukuu 2013 Työjärjestys on vahvistettu. Lokakuu 2013 Uusi yhteistoimintasopimus ja työsuojelumalli on sovittu elu toimintahty. Henkilöstö ä, tiiminsä ja. Johtajat ja taan uuteen muutoksen n 2014 tulostelu voi alkaa. Marraskuu 2013 Koko henkilöstö koulutetaan uuteen organisaatioon. Toukokuu 2013 Uusi lainsäädäntö vahvistettu. Toimintayksiköiden johtajat nimitetty. Kesäkuu 2013 Prosessinomistajat ja tulosyksiköiden johtajat nimitetty. Prosessipäälliköiden ja vastuualuepäälliköiden tehtävät hakuun. Henkilöstö sijoiteltu kolmeen toimintayksikköön.

18 Ilkka Jari Pirjo HALHELP auttaa kun ahistaa Sinä synkeänä syysaamuna, kun työaikatallennuksen salasana on unohtunut, M2 ei taivu yhteistyöhön, TILHA ei tilaa, RONDO laittaa pään pyörälle ja kassapankki on päivänsä päättänyt, niin apua saa tietenkin HALHELP-tukipalvelusta. Teksti: Ilkka Malmi /HAL Kuvat: kotialbumit, Kalevi Ketro toimikorttikuva. Päivi Kalevi Juha

19 HALHELP-tukea pyöritetään Hallintopalvelukeskuksessa (HAL) Talouden tietojärjestelmät -tiimin viiden asiantuntijan voimin. Tuessa ratkotaan ongelmia laidasta laitaan, vuosittain noin kappaletta. Jokaisella tiimin jäsenellä on oma ydinosaamisalueensa, mutta moniosaaminen on välttämättömyys työtehtävien hoitamisessa. Tukea on voitava antaa häiriöttä, vaikka jostain tietystä tietojärjestelmästä parhaiten tietävä ei olisikaan paikalla. Tiimin ylläpitovastuulla on myös järjestelmiä, joiden toimimattomuudella on vakavia seurauksia. Esimerkiksi laskutus ei saa häiriintyä laitoksessa, jonka toiminnassa tulorahoituksella on iso merkitys. Ketkä kaikki tuota kullanarvoista apua sitten antavat? Ohessa tiimin asiantuntijoiden esittelyt ja muutama valokuva ajalta, jolloin HALHELPia ei vielä ollut. Kaikille esitetyt kysymykset: 1) Mitä tiimin toimeksiantoja sinä hoidat? 2) Kerro hieman työstäsi? 3) Työn vastapaino? Jari Elo, Helsinki 1. Kaikkea mahdollista ja välillä mahdotontakin, pääosin Halhelpiin tulevia toimeksiantoja laitoksen väeltä. Googlaamalla löytyy vastauksia kaikkein kinkkisimpiinkin kysymyksiin, kuten vaikkapa siihen, missä on lähin huolto Kajaanin tulostimelle. 2. Heti aamusta katson sähköpostit, tarkastan yölliset siirrot järjestelmien välillä sekä Ilonaan ja Arskaan tulleet keikat ja lajittelen ne kiireellisyyden mukaan. Päivän mittaan hoitelen saapuneet toimeksiannot. 3. Teen osa-aikaeläkeläisenä kolmepäiväistä työviikkoa, joten aikaa harrastuksille jää aikaa melko mukavasti. Talviaikaan rakentelen vanhoja moottoripyöriä ja siinä sivussa kunnostelen 60-lukuista avoautoa, mikäli kalareissuilta jää aikaa. Kalevi Ketro, Helsinki 1. Toimin IT-asiantuntijana taloushallinnon tietojärjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä. 2. Raindance-tietojärjestelmän pääkäyttäjän ominaisuudessa ratkaistavaksi tulee monenlaisia ongelmatilanteita. Ratkaisen lähinnä visaisia ongelmia ja useimmiten myös teen vaadittavat toimet ongelman ratkaisemiseksi. 3. Etusijalla on lepo, sen jälkeen muun muassa hyötyliikunta, tekniset työt sekä aktiivinen että passiivinen musiikin harrastaminen. Juha Lindfors, Helsinki 1. Valmistelen HALlin vastuulla olevat laitostasoiset liittymiset Hansel-puitesopimuksiin ja tarvittaessa minikilpailutukset. Lisäksi hoidan kilpailutuksia hankinnoista, joihin Hansel-sopimusta ei ole. Toimin TILHA-järjestelmän pääkäyttäjänä, M2- järjestelmän yhteyshenkilönä ja hoidan osaltania HALHELPia. 2. Työni on vaihtelevaa, jokainen päivä on erilainen. 3. Juoksu, kuntosali, moottoripyöräily ja omakotitalo. Pirjo Ruoho, Helsinki 1. Pääsääntöisesti HALHELPin toimeksiantoja, jonkin verran vastaan myös suoraan minulle tulleisiin tiedusteluihin. 2. HALHELPin toimeksiantoina muun muassa käyttäjätunnusten ja projektien perustamiset, muutokset ja poistamiset sekä asiakkaiden neuvonta ja erilaisten virhetilanteiden selvittely ja korjaaminen. 3. Vapaa-aikaan kuuluu harmonikka, lenkkeily ja vesijumppa. Päivi Salakka, Jyväskylä 1. Virallisesti olen Kassapankki- ja Tilha-järjestelmien pääkäyttäjä, mutta olen ollut mukana myös erilaisissa muutos- ja kehittämishankkeissa. 2. Olen puhelimella ja sähköpostilla yhteydessä päivittäin ympäri Suomea. Yhteydenotot ovat useimmiten ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja. Työni on itsenäistä, selvitän itsenäisesti ongelmat. Isoimmissa ongelmatilanteissa joudun ottamaan yhteyttä järjestelmätoimittajiin. Työni on asiantuntijatyötä ja nykytermein kuvattuna tietotyötä. Tehtäväni on auttaa ajasta tai paikasta riippumatta. Tiedostan asiakkaiden tarpeet ja odotukset sekä yritän ottaa oppia asiakaspalautteista. 3. Löysin tänä syksynä uuden harrastuksen: Sain mieheltäni lahjaksi akustisen kitaran ja lähdin opiskelemaan musiikin ihanaa maailmaa mahtavaa vastapainoa työpäiville. Syksyllä astuin ulos kaapista ja lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan. Valtuustopaikkaa hiljattain uudelle paikkakunnalle muuttaneelle ei kuitenkaan tullut, mutta positiivista palautetta sekä kokemusta kylläkin. Samalle se on poikinut muita luottamustehtäviä, ja kalenteri täyttyy mukavasti kokouksista ynnä muusta kivasta toiminnasta. Liikuntaa harrastan kesäisin pyöräillen, talvella hiihtäen perinteisellä tyylillä tietenkin. Kirjoittaja toimii Hallintopalvelukeskuksen Talouden tietojärjestelmät -tiimin esimiehenä.

20 Tietoverkot entistä tietoturvallisemmiksi Maanmittauslaitoksen tietoverkkoja on järjestetty uudelleen syksyn aikana ja työ jatkuu tänäkin vuonna. Tavoitteena on parempi tietoturva. Tietokoneen ääressä istujalle muutokset eivät parhaassa tapauksessa näy mitenkään. Teksti ja kuva: Johanna Ujainen/MMK Tietoliikennemuutosten taustalla on uusi tietoturva-asetus ja sen mukaisten tietoturvavaatimusten saavuttaminen. Laitostasolla tätä koordinoi TASO-projekti. Yksi tietoturvatason saavuttamiseen tähtäävä tehtävä on ATK-keskuksen työstämä tietoverkkouudistus, jossa Maanmittauslaitoksen tietoverkkoa on muokattu vastaamaan paremmin nykyisiä vaatimuksia. Viime keväänä kilpailutettiin tietoliikenneyhteyden toimittaja, ja samalla vedettiin valokuituyhteys toimistoihin, joissa oli vielä kuparitekniikka. Tällä saatiin lisää toimintavarmuutta. Lisäksi konesaleihin tehtiin yhteyksien kahdennus, ict-käyttöpäällikkö Juhani Valli ATK-keskuksesta kertoo. Tietoverkko pitää tietoturvallisuuden vahvistamiseksi myös segmentoida erilaisiin turvallisuustasoihin. Segmentointia havainnollistaakseen Valli antaa yksinkertaistetun esimerkin: Jos rakennuksessa on sähkölukko vain ulko-ovessa, oven kautta on rajaton pääsy kaikkiin talon sisällä oleviin tiloihin. Segmentointi tarkoittaisi tässä tapauksessa sitä, että myös talon sisällä on erilaisia ja rajoitettuja alueita, joille kulku tapahtuu erikseen, lukitun oven kautta. Näin myös tietoverkoissamme. Uusi verkko on rakennettu konesaliin vanhan verkon rinnalle uusin laittein, millä on varmistettu vanhan ympäristön toimivuus muutoksen aikana. ATK-keskus kiertueella Maanmittauslaitoksen vanha tietoverkko ei mahdollistanut segmentointia, ja siksi koko verkko oli muokattava uusiksi. Kun laitteet siirrettiin uuteen verkkoympäristöön, jokaisen verkossamme olevan laitteen IP-osoite eli laitekohtainen numerosarja jouduttiin vaihtamaan. ATK-keskuksen väki kiersi kesän ja syksyn aikana ympäri Suomea tekemässä tarvittavia muutoksia. Juhannuksen alla Saarijärvellä tehtiin hyvin onnistunut pilotti, ja lomien jälkeen jatkettiin Kuopiosta. Kiertueen aikana ATK-keskus vaihtoi yhteensä kol- Tietoturvaa ei voi kokonaan ulkoistaa jonkun toisen huolehdittavaksi. meentuhanteen verkkolaitteeseemme uuden osoitteen: kaikki työasemat, tulostimet, monitoimikoneet ja kulunvalvontalaitteet käytiin läpi. Lisäksi tarkistettiin laitteissa olevat tietoverkkoihin liittyvät asetukset ja testattiin toimivuus muutosten jälkeen. Osa projektissa mukana olleista teki työtä etänä kotoa käsin, mutta jonkun piti aina olla myös muutoksen kohteena olevassa toimistossa. Ict-asiantuntija Risto Lappalaisen, projektipäällikkö Vesa-Pekka Santalan sekä muiden toimipisteitä kiertäneiden vuokra-autojen mittareihin kertyi yhteensä kymmenisen tuhatta kilometriä. Töitä on tehty talkoohengellä, sillä ATK-keskuksen väen lisäksi myös toimiston edustajat istuivat toisinaan iltamyöhään auttamassa ja testaamassa tehtyjä muutoksia, Valli kiittelee. Verkon eri osa-alueet laitettiin yhdessä toimistossa kuntoon kaikki samalla kertaa. Työ tehtiin iltaisin normaalin työajan jälkeen. Haasteita aiheutti se, että osa tehtävistä oli hoidettava tietyssä järjestyksessä. Esimerkiksi videoneuvotteluyhteyksistä vastannut Clas-Åke Knif saattoi tehdä jonkin tarvittavan toimenpiteen alkuillasta, käydä välillä lenkillä ja palata koneen äärelle muutaman tunnin kuluttua, kun oli aika tehdä seuraava toimenpide. Myös yhteyksiä toimittavalla Soneralla oli tätä varten oma projekti, ja sielläkin päivystettiin iltaisin ongelmien varalta.