Jukka Lehtonen liikuttaa Parkinsonyhdistyksen

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Jukka Lehtonen liikuttaa Parkinsonyhdistyksen väkeä sivu 21 Liikunta kannattaa myös sairastumisen jälkeen ja ikäihmisenä sivut 30 35

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry. Toimitusneuvosto Susanna Hakuni, tiedottaja, Lihastautiliitto Kati Multanen, aluesihteeri, Diabetesliitto Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektityöntekijä, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Raija Luona-Helminen, toiminnanjohtaja, SoveLi Heidi Hölsömäki, tiedottaja, SoveLi Soveltava Liikunta SoveLi ry on 18 valtakunnallisen järjestön yhteistoiminta-, asiantuntija- ja palvelujärjestö. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin hallitus 2008 Mirja-Liisa Rontu, puheenjohtaja, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet Helena Ylikylä-Leiva, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, Mielenterveyden Keskusliitto ry Raija Pohjavirta, Suomen Parkinson-liitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Jorma Lahikainen, Epilepsialiitto ry Sari Kivimäki, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Raija Luona-Helminen, esittelijä ja sihteeri, SoveLi ry Yhteystiedot SoveLi ry / toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen Suvilinnantie 2, Turku gsm raija.luona-helminen@soveli.fi Jäsenjärjestöt ja niiden yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Lakiesitys: Avustusta vain pääasiallisille liikuntajärjestöille 8 Korjus: Kansallinen liikuntaohjelma huomioi erityisryhmät 11 Kainuuseen ensimmäinen soveltavan liikunnan aluestrategia 13 Yhteistyö edellyttää koulutusta ja jaksamisesta huolehtimista 14 Onko yhdistyksessänne jo liikuntavastaava ja sen kaveri? 18 Kokkola jatkoi Hyvän tahdon viestiä 21 Liikuntavastaava Jukka Lehtonen neuvoo, auttaa ja ohjaa 22 Vinkki: Pelkkistä pelaajien mukaan 25 Apuvälineiden ideakilpailusta useita ratkaisuja liikkumiseen 26 Ipi Issakainen: Kilpailuvietti on kenellä vain 30 Liiku läpi elämän Voimaa vanhuuteen, 3 +3 ohjetta 33 Liikunnallinen elämäntapa alkaa perusliikunnasta 36 Vaikeavammaisten liikunta vaatii kehittämistä 38 Liikuntapalvelut vanhushuollon laitoksissa ja palvelutaloissa 42 Erityislapset ja -nuoret etsivät yhdessä harrastusta Uutisia lyhyesti 4, 7, 35, 41 Koulutuksia 16, 17 Tutkittua 32, 40 Uusia materiaaleja 28 Kolumni: Liikkujalta 19 Soveli-lehti ISSN Vastaava päätoimittaja Mirja-Liisa Rontu Päätoimittaja Raija Luona-Helminen Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Kansi Tamperalaisen Jukka Lehtosen lempilaji on tenniksestä sovellettu pelkkis. Liikuntavastaavana hän innostaa myös muita yhdistyksen ihmisiä liikkumaan. Kannen kuva Rami Marjamäki Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere heidi.holsomaki@soveli.fi gsm Soveli-lehti ilmestyy seuraavan kerran huhtikuussa Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: > julkaisut

3 PÄÄKIRJOITUS SoveLilla on haasteita ja mahdollisuuksia SoveLi on muutoksien, mutta myös mahdollisuuksien edessä. Opetusministeriössä on suunnitteilla järjestökentän uudelleenryhmittely liikunta-avustusten suhteen siten, että avustusta saisivat vain ne järjestöt, joiden pääasiallinen toimintamuoto on liikunta. SoveLiin kuuluu nykyisin 18 jäsenjärjestöä ja uusia jäsenhakemuksia on jätetty. Jäsenjärjestöihin kuuluu jäsentä. Vain harvan jäsenjärjestön pääasiallinen toimintamuoto on liikunta, joskin se on merkittävä toiminnan osa-alue kansanterveysjärjestöissä. Strateginen suunnittelu on tarpeen kaikille aikaansa seuraaville ja kehittymishakuisille järjestöille, niin myös SoveLille. Erityistä suunnittelun haastetta meille Sove- Lissa antaa myös juuri mainittu uudistushanke. SoveLi vastasi uuteen haasteeseen käynnistämällä strategiaprosessin yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Se käynnistyi syksyllä ja tavoitteena on yhdessä rakennettavan strategian hyväksyminen SoveLin vuosikokouksessa keväällä Jari Härkönen Lisäksi tarvitaan mahdollisen uuden roolin edellyttämiä päätöksenteon selkeitä pelisääntöjä. Sääntöjä jouduttaneen myös tarkistamaan. Uusi prosessi on nostanut esille mahdollisuuksia, mutta myös joitakin uhkakuvia muun muassa taloudellisista menetyksistä tai siitä, että SoveLista ei kasvaisi liian suuri keskusjärjestö, joka alkaa elää omaa elämäänsä. Tämä ei voi olla tulevaisuuden tavoite, vaan Sove- Lin pitää tukea jäsenjärjestöjen toimintaa. Kuntatason ja muiden liikuntatoimijoiden kanssa yhteistyö jatkuu toivottavasti edelleen vahvana. Strategiaprosessin myönteisiä lähtökohtia on todettu olevan muiden muassa sen, että järjestöillä on yhteisiä arvoja, kuten osallisuus, yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, luottamus. Lisäksi järjestöillä on omaa erityistä asiantuntemusta jäsentensä arjesta. SoveLin oikea asemoituminen liikunnan kentässä ja riittävät, mahdollisen uuden roolin edellyttämät, resurssit ovat kriittisen tärkeitä tekijöitä. Toivottavasti strategiaprosessin tuloksena syntyy SoveLin tulevaisuuden kuva, joka koetaan omaksi ja yhteiseksi. Mirja-Liisa Rontu Kirjoittaja on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hallituksen puheenjohtaja SoveLin hallitukseen uusia jäseniä Syyskokouksessa SoveLin hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Mielenterveyden Keskusliitosta ja talouspäällikkö Raija Pohjavirta Suomen Parkinson-liitosta. Projektivastaava Sari Kivimäki jatkaa hallituksessa, mutta Aivohalvaus- ja dysfasialiiton edustajana. Koko hallituksen kokoonpano löytyy viereiseltä sivulta. Vastaa ja osallistu paidan arvontaan! Haluatko SoveLilta tietoa sähköisesti? Esimerkiksi sähköpostitiedotteen koulutuksista tai lehden pdf-muodossa? Lähetä vastaus osoitteeseen: Vastatessasi osallistut Liikunta sopii minulle -t-paitojen arvontaan. Jos haluat tilata paitoja, hinnat ja tilauslomake löytyvät osoitteesta: > klikkaa tilaa t-paita -kuvaketta Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2007

4 L Y H YE S T I Syöpäpotilaiden järjestö liittyi SoveLiin Soveltava Liikunta SoveLi ry saa vuoden 2008 alusta uuden jäsenen, kun hallitus hyväksyi Suomen Syöpäpotilaat ry:n joulukuun hallituksen kokouksessa jäsenjärjestöksi. Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös syöpään sairastuneiden terveyteen. Tutkimuksissa on todettu, että syöpäpotilaat pystyvät vaikuttamaan liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla terveydentilaansa ja jopa sairauden uusiutumisriskiin, järjestön toiminnanjohtaja Leena Rosenberg kertoo. Suurin osa syöpään sairastuneista voi parannuttuaan liikkua ja harrastaa niin kuin ennenkin, mutta osa tarvitsee soveltamista. Erityiskysymykset ovat usein hoitojen aiheuttamia. Jaksamisongelmien lisäksi voi muodostua myös liikuntaa haittaavia toiminnallisia ongelmia esimerkiksi liikeratoihin. Sairastuneet kaipaavat myös luottamusta siihen, että voivat harrastaa liikuntaa kuten ennenkin. Liikuntaan on alettu kiinnittää Suomen Syöpäpotilaat ry:ssä aiempaa enemmän huomiota. Vuosi 2008 on kolmas vuosi, kun yhdistys järjestää Ray-rahoitteisia liikuntapainotteisia kursseja. Niiden osallistujille tehdään muun muassa kirjallinen henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Käynnistymässä on myös projekti, jossa tuotetaan muun muassa opas sairastuneiden omatoimisen selviytymisen ja vastuun ottamisen tueksi. Oppaassa tuodaan esiin ravintoon, liikuntaan ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Liikunnasta kerrotaan esimerkiksi, millaisia muutoksia syövänhoito on voinut tuoda, sekä millaista liikuntaa ja miten paljon pitäisi olla. Lisäksi järjestetään liikuntakeskeisiä kokeiluviikonloppuja. SoveLiin järjestö päätti liittyä saadakseen tukea syöpäpotilaiden liikunnan edistämiseen. Toivomme, että voimme SoveLin verkostojen kautta hakea lisää asiantuntemusta, tietoa ja kokemusta, oman liikuntatoimintamme kehittämiseen. Emme ehkä ole vaikein ryhmä, mutta on tärkeää, että myös syöpäpotilaiden liikunta otetaan huomioon, Rosenberg sanoo. SoveLin jäsenjärjestöjen määrä pysyy 18:ssa, sillä Suomen Osteoporoosiliitto ry on eronnut SoveLista. Lisätietoa uudesta järjestöstä: b Heidi Hölsömäki Kuntaliitto ja SoveLi kehittävät ITE-itsearviointia yhdistysten liikuntatoiminnan tueksi SoveLin järjestämässä Kainuun Liikkeellekoulutuksessa (ks. sivu 14) testattiin Vapaaehtoistyön ITE-lomakkeen ensimmäistä versiota. Osallistujat arvioivat lomakkeen kysymyslistan avulla liikuntatoimintaansa ja valitsivat kehittämiskohteet. Kainuulaisten valitsemat kehittämiskohteet liittyivät esimerkiksi liikuntavastaavien valitsemiseen ja perehdyttämiseen, liikunnan tarveselvityksen ja toimintasuunnitelman työstämiseen sekä yhteistyöhön. ITE-menetelmä on kehitetty Kuntaliitossa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden käyttöön. Itsearviointilomake on osa menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa työyhteisöjä palvelujensa laadun parempaan hallintaan. SoveLi ja Kuntaliitto kehittävät nyt niin sanottua vapaaehtois-iteä yhdistystoiminnan tueksi. ITEä testataan SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa tänä ja ensi vuonna yhdessä liikuntavastaavien kanssa. ITE-arviointimalli toimii liikuntavastaavien työkirjan pohjana. SoveLin toimisto muuttaa Turussa SoveLin toiminnanjohtaja Raija Luona-Helmisen toimisto sijaitsee alkaen uudessa osoitteessa erityisosaamiskeskus Suvituulen yhteydessä (Suvilinnantie 2, Turku). SoveLin tiedottajan toimisto on Tampereella, Aleksanterinkatu 21:ssä. Työntekijät eivät päivystä säännöllisesti toimistolla, joten ota yhteyttä ennen kuin tulet käymään. Tarkat yhteystiedot sivulla 2. Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2007

5 Joulupukki ja SoveLi kiittävät lukijoita ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Hyvää tahtoa vuodelle 2008! Kuva: Joulupukin kammari Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 2/2007

6 Lakiesitys: Avustusta vain pääasiallisille liikuntajärjestöille Soveli-järjestöjen tuet halutaan taata myös jatkossa Jatkossa opetusministeriön liikunta-avustusta voisi hakea vain liikuntajärjestön, kuten SoveLin kautta. Järjestöjen yhteisiä hankkeita suositaan. Opetusministeriö valmistelee parhaillaan liikuntalain ja -asetuksen muutosta, joka rajaisi kansanterveysjärjestöt ulos opetusministeriön liikunta-avustusten saajien listalta. Jos muutos menee läpi, veikkausvoittovaroista jaettavaa liikuntatoiminnan perusavustusta saisivat jatkossa suoraan vain ne järjestöt, joiden pääasiallinen tarkoitus on liikunta ja urheilu. Nykyisin SoveLin jäsenjärjestöistä 9 eli puolet saa valtion liikunta-avustusta. Käytännössä nämä kansanterveys- tai vammaisjärjestöt menettäisivät liikuntajärjestön statuksensa. SoveLin jäsenjärjestöistä vain Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLIn pääasialliseksi tarkoitukseksi on säännöissä määritelty liikunta. Kansanterveysjärjestöjen liikunta halutaan turvata Opetusministeriön liikunta-asiainneuvoksen Timo Haukilahden mu kaan kansanterveysjärjestöjen lii kuntatyö halutaan silti turvata. Kansanterveysjärjestöjen liikunnan työ on monipuolista ja laaja-alaista, ja sitä halutaan tukea jatkossakin, Haukilahti sanoo. Käytännössä avustukset pitäisi hakea liikuntajärjestön kautta. Kansanterveysjärjestöille jää kanava avustuksiin siten, että ne voisivat hakea liikunnan toimintaavustusta liikuntajärjestön kautta. Esimerkiksi SoveLin pääasiallinen tarkoitus on liikunta ja se on jo hyväksytty liikuntajärjestöksi. Paikallistason liikuntatuet huolettavat Yksi tärkeä kysymys SoveLin valtionapua saavien jäsenjärjestöjen kannalta on paikallistason liikuntatoiminnan turvaaminen. Joidenkin kuntien liikunta-avustusten jakajat katsovat opetusministeriön listaa valtionavun saajista. Jos emojärjestö ei ole opm:n liikuntajärjestöjen listalla, on vaarana, että paikallisyhdistyksen avustus evätään. Miten turvata paikallisyhdistysten avustukset? Kunnat ovat tähänkin mennessä päättäneet, kuuluuko joku järjestö avustusten saajien joukkoon. Uskon, ettei käytäntöön tule suurta muutosta. Kansanterveysyhdistykset ovat tärkeitä liikunnan toimijoita kunnissa, ja käytännössä järjestöt olisivat edelleen SoveLin kautta liikuntajärjestöjä. Avustus vain tulee eri kautta. Kehittämisavustuksia suunnataan yhteishankkeisiin SoveLin nykyisistä jäsenjärjestöistä puolet ei saa valtionapua. Näiden järjestöjen ja niiden jäsenten liikuntatoiminnan kehittäminen ovat yksi haaste. Järjestöjen liikuntatoiminnan kehittäminen ja arvokkaan soveltamistiedon kerääminen vaatisivat rahaa ja työvoimaa. Haukilahti tarjoaa vastaukseksi näille ja valtionapua saaville sovelijärjestöille yhteistyön tiivistämistä muun muassa koulutuksessa. Myös kehittämisavustuksia voisivat hakea kaikki SoveLin jäsenjärjestöt. SoveLilta voisi tulla useampiakin kehittämishakemuksia. Toiveena olisi, että avustusta haettaisiin useamman järjestön yhteisiin kehittämishankkeisiin. Haukilahti toivoo yhteistyön tiivistyvän myös paikallistasolla, jossa pienten yhdistysten voi olla vaikea pyörittää yksin liikuntatoimintaansa. Muutoksen taustalla on ajatus veikkausvoittovarojen käytön selkiyttämisestä suhteessa Raha-automaattiyhdistykseen. Ray ei tue suoraan liikuntajärjestöjen perustoimintaa. Samoin opm ei tue suoraan kansanterveysjärjestöjen toimintaa, mutta välillisesti niiden liikuntatyötä voidaan tukea, Haukilahti sanoo. Opetusministeriön on tarkoitus viedä lakimuutos ensin hallitukseen ja sitten eduskunnan käsittelyyn vuoden 2008 aikana. Säädöstekstiä valmistellaan vielä opetusministeriössä, muun muassa yhteistyössä järjestöjen kanssa. Uudistus tulisi voimaan aikaisintaan Aiheesta myös pääkirjoituksessa. b Teksti: Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2007

7 Vammaisurheilujärjestöt aikovat yhdentyä Vammaisurheilujärjestöt Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU), Näkövammaisten Keskusliitto (NKL), Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu (SKLU) sekä Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI neuvottelevat yhteisen urheilu- ja liikuntajärjestön perustamisesta. Selvitysmiehenä on Timo Haukilahti. Yhdentyminen tarkoittaisi järjestöjen resurssien keskittämistä ja vanhojen liikuntajärjestöjen lakkauttamista. Järjestöissä on noin henkilöjäsentä ja ne saivat vuonna 2007 erityisliikunnan toiminta-avustuksena yhteensä 1,26 miljoonaa euroa. SoveLi ry SoveLi on yhteistoiminta-, asiantuntija ja palvelujärjestö, joka keskittyy muun muassa paikallistason liikuntatoiminnan tukemiseen ja terveysliikunnan edistämiseen. Liikunnalla on keskeinen asema SoveLin 18 jäsenjärjestön toiminnassa. Niiden yhdistyksiin kuuluu noin henkilöjäsentä. SoveLi-järjestöt saivat vuonna 2007 opm:ltä yhteensä avustuseuroa. SoveLissa on 1,5 palkattua työntekijää ja sen jäsenjärjestöissä 6 päätoimista ja 3 osa-aikaista liikunnan työntekijää. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton uusi liikuntavastaava aluetyöntekijä Virpi Lumimäki laskeutuu Korouomaan jääkiipeilyn peruskurssilla. Soveli-järjestöjen liikuntavastaavat tuntevat omiensa tarpeet Kullakin SoveLin jäsenjärjestöllä on nimetty liikunnasta vastaava työntekijä tai yhdyshenkilö (ks. takakansi), joka osaa antaa tietoa oman väkensä liikunnasta. Suomen CP-liitto palkkasi lokakuussa 2007 puolipäiväisen liikuntasuunnittelijan. Sari Turunen on monelle tuttu Reumaliiton liikuntatyöstä ja SoveLi-toiminnasta. Aiemmin tehtävää hoitaneen aluesihteeri Ipi Issakaisen ajatuksia sivulla 26. Mielenterveyden keskusliiton vs. liikuntasihteerinä helmikuussa 2007 aloittanut Aino Hokkanen jatkaa pestissä myös vuonna MTKL:n liikuntatoiminta on vireää ja vilkastumaan päin. On ollut mielekästä jakaa liikunnan ilosanomaa ja huomata, miten erinomainen lääke liike ja liikunta voi olla silloinkin, kun puhutaan psyyken ongelmista. Hokkanen on taustaltaan liikunnanohjaaja (AMK) ja hän työskenteli ennen keskusliiton tehtävää tamperelaisen Mielenterveysyhdistys Taimin liikunnanohjaajana. Virpi Lumimäki tuo pohjoisen näkökulmaa Virpi Lumimäki on uusi kasvo SoveLi-järjestöjen liikuntavastaavana. Lumimäki edistää liikuntaa Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa aluetyönsä ohessa Rovaniemellä. Otin pestin mieluisana vastaan. Koulutukseltani olen fysioterapeutti ja opiskelen nyt luontoelämysohjaajaksi. Sosiaalinen luontokuntoutus sekä sovellettuun liikuntaan syventyminen tuovat mielekkyyttä ja vaihtelua aluetyöhön. Aivohalvaus voi asettaa haasteita liikunnan löytämiselle. Liikunnan pitää olla edelleen mielekästä, säännöllistä, hauskaa ja motivoivaa. Siksi liikunnassa tarvitaan luovuutta ja soveltamista. Erityishuomiota pitää kiinnittää liikunnan saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja tasa-arvoon. b HH Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2007

8 Liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus: Kansallinen liikuntaohjelma huomioi erityisryhmät Varmasti otetaan, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja Tapio Korjus vastaa kysymykseen, otetaanko kansallisessa liikuntaohjelmassa huomioon myös soveltavan liikunnan tarvitsijoiden tarpeet. Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi valmistuu helmikuussa Korjus on osallistunut ohjelman valmisteluun ideointivaiheesta saakka. Ohjelma ei rakennu budjetti- eikä hallituskausittain, vaan perspektiivi on kaksikymmentä vuotta tulevaisuuteen. Tapio Korjuksen mukaan kansalliseen liikuntaohjelman perusidea on se, että erityisryhmien liikuntamahdollisuudet otetaan automaattisesti huomioon ilman, että niitä täytyy varsinaisesti painottaa. Hän tekee pitkän perspektiivin linjauksia, mikä näkyy liikuntapoliittisessa ohjelmassa esimerkiksi siten, ettei sitä kirjoiteta edunsaajanäkökulmasta. Olisin tyytyväinen, jos kymmenen vuoden sisällä kävisi niin, että kuntapäätöksenteossa ei tarvitsisi Elixir Kuortaneen urheiluopiston rehtori Tapio Korjus edistää suomalaista liikuntakulttuuria ja -tietämystä myös median välityksellä. Tässä hän opastaa näyttelijä Oskari Katajistoa ja tv:n katsojia keihäänheiton oikeaan heittotekniikkaan MTV3:n kuntoiluohjelmassa Elixirissä. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2007

9 keskustella erikseen erityisryhmien liikunnasta, vaan niiden tarpeet olisi integroitu kaikilla tasoilla, myös kansallisessa liikuntakokonaisuudessa, Korjus sanoo. Soveltavan liikunnan tarvitsijoiden, kuten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten, liikuntamahdollisuuksien pitää tulla itsestään selväksi arkipäiväksi. Pitää elää, toimia ja päättää liikunta-asioista symbioosissa ilman, että pöydässä täytyy jonkun olla muistuttamassa, miten tämä asia järjestetään meidän ryhmälle. Yhteistyöllä integraatioon Kun ajatellaan nykyistä liikuntakenttää yhtäältä yhdistys-, seuraja järjestötasolla ja toisaalta kunnallisella ja valtakunnallisella päätöksenteon tasolla, on pakko kysyä, miten integraatioon ja symbioosiin päästään. Vahvalla yhteistyöllä puolin ja toisin. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikuntamahdollisuudet pitää nähdä sisäsyntyisesti osana kokonaistoimintaa. Liikunnan ja urheilun toimijoiden pitää konkreettisesti lähestyä toisiaan ja käydä avointa, rehellistä keskustelua, Tapio Korjus vastaa. Kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä on vaikea tarttua yksityiskohtiin. Täytyy nähdä, millaiseen kehitykseen kansallinen liikuntaohjelma käytännössä alkaa johtaa. Asenteet ja ajatusmaailma ovat kehityksessä tärkeintä. Tavoittelen sitä, ettei tarvittaisi erikseen esimerkiksi jotain esteettömyysvalvojaa, vaan esteettömyydestä tulee jotain, joka on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan, samoin tasa-arvon ajatuksen on oltava kaikkien toimijoiden sisällä. Nyt ei ole, kun on omat järjestöt ja asiantuntijaelimet joka asialle. Uusi ajattelu vastuullistaisi kaikki yhteiskunnan toimijat arkkitehdeistä opettajiin, liikennesuunnittelijoista kansalaisjärjestöihin. Jos pyrkimys tasavertaisiin liikuntamahdollisuuksiin läpäisee kaiken toiminnan yhteiskunnassa, kukaan ei pääse ajattelemaan, että esimerkiksi esteettömyys ei kuulu meille. Samalla tavalla kuin ekologiset näkökohdat otetaan nykyisin huomioon ympäristönsuunnittelussa, myös liikuntamahdollisuudet voivat kehittyä yleiseksi lähtökohdaksi ihmisten arki- ja lähiympäristöjen suunnittelussa. Kylissä ja taajamissa Liikuntaneuvoston puheenjohtaja määrittelee tasavertaiset liikuntamahdollisuudet mahdollisuudeksi harrastaa liikunta-aktiviteetteja päivittäisessä toimintaympäristössä sukupuolesta, iästä, sosioekonomisesta asemasta tai muusta ominaisuudesta riippumatta. Tasavertaiset liikuntamahdollisuudet eivät ainakaan vielä ole totta. Otetaan esimerkiksi Lapua, jossa keskustaajaman lisäksi on toistakymmentä kylää; eihän siellä kaikilla ole samanlaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, ja siihen tuskin päästäänkään. Mutta perusasiat voisivat löytyä kylästä kuin kylästä, esimerkiksi valaistu kuntoreitti tai salitila, Korjus sanoo. Seinäjoella taas on toteutettu esteetön liikuntareitistö Jouppilanvuoren takametsissä. Meillä on siis malleja, jotka on resursseiltaan helppo toteuttaa kylätasollakin. Raskaammat rakenteet voisivat olla keskustaajamissa, ja sinne pääsy mahdollistettaisiin kuljetuksin. Tosin silloinkin osa ihmisistä jää vielä ulkopuolelle, ja tulee kaikenlaista salivuoropolitiikkaa, jos tiloja on liian vähän. Kun toimitaan kahdenkymmenen vuoden perspektiivillä, hanskoja ei kannata heittää heti naulaan, jos näyttää siltä, että tavoitteita ei voida toteuttaa täydellisesti. Niihin pitää kuitenkin jaksaa pyrkiä. Arki voi olla vuonna 2027 ihan eri näköistä kuin tänään. Liikuntamahdollisuuksien ottaminen huomioon esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa ovat pitkiä prosesseja. Vapaaehtoistyön tärkeys pysyy Kun kansallista liikuntaohjelmasta keskusteltiin liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä elokuussa Helsingissä, esille nousi muun muassa kansalaistoiminta. Puhuttiin yhtäältä seura- ja yhdistystoiminnan ammattilaistumisesta ja tarpeesta kouluttaa seuroihin jopa liikunta-ammattilaista, toisaalta pohdittiin vapaaehtoistyön roolia. Ilman vapaaehtoistyötä liikunta-apparaatti ei toimisi lainkaan, toiminta lakkaisi kerta kaikkiaan, sosiaalinen pääoma katoaisi, Tapio Korjus sanoo. Jotkut katsovat liikuntatoiminnan ammattilaistumisen lisäävän liikunnan laatua, toisten visioissa ammattilaisuus tappaa vapaaehtois- Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2007

10 työn. Korjuksen mielestä vapaaehtoistyön määrää ei pidä vähentää. Vapaaehtoistyö on mahdollisuus olla yhteisön jäsen, kuulua johonkin, osallistua mielekkäällä tavalla yhteisön toimintaan. Se on lisäarvo elämään. Pitää olla olemassa erilaisia tapoja ja muotoja tehdä vapaaehtoistyötä. Ihmisen innostus toimia on aluksi tärkeintä, osaamista pystytään aina lisäämään. Ammattilaisille kuuluisi esimerkiksi uusien urheilu- ja liikuntaalan toimijoiden koulutus. Lajiliitoissa jo nyt johtaminen ja valmentaminen ovat pitkälti ammattityötä, eivätkä ammattiurheilijatkaan ole outoja lintuja. Myös terveysja harrastusliikunnan puolella ammatillistumisella viitataan ammattimaisesti johdettuun ja organisoituun toimintaan. b Teksti: Tuula Puranen ELJ:n puheenjohtaja Susanna Huovinen toivoo vilkasta keskustelua Valtion liikuntaneuvoston jäsen ja erityisryhmien liikunnan jaoston (ELJ) uusi puheenjohtaja Susanna Huovinen: 1. Millainen liikunta sopii sinulle? Nykyisin sopii oikeastaan vain aikaan ja paikkaan sitomaton liikunta. Käyn kävelyllä sauvoilla tai ilman ja jumppaan kotona tai missä sitten olenkin. Harmittaa kyllä, että rakkaat afrotanssitunnit ovat jääneet sivuraiteelle. 2. Miten puheenjohtajuus ELJ:ssä on alkanut? Kiitos hyvin. Olen hyvin innostunut työstämme ja minusta on hienoa, että meillä on jaostossa uusia ihmisiä, mutta myös pitkää kokemusta. Molempia tarvitaan. Jaostomme tuntee erityisliikunnan kenttää monelta eri suunnalta ja tavoitteemme on tehdä tiivistä yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa. 3. Mitkä ovat keskeisimpiä ajankohtaisia asioita ELJ:ssä nyt ja lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä teemme omalle työllemme toimintasuunnitelmaa ja se on mielestäni tärkeä työ. Pitää pystyä hahmottamaan toimikautemme keskeiset haasteet ja se, miten niihin yritetään vastata. Lisäksi keskusteluissamme ovat olleet vaikeavammaisten ihmisten liikunnan edistäminen, meneillään olevat hankkeet ja tietysti järjestöjen tulevaisuus. 4. Ketkä voivat olla yhteydessä ELJ:iin ja millaisissa asioissa? Koen, että kaikki jotka ovat kiinnostuneita erityisliikunnasta, voivat olla yhteydessä meihin kysymysten, ideoiden ja ehdotusten merkeissä. Yritämme osallistua laajasti erilaisiin alan toimijoiden seminaareihin ja tilaisuuksiin, jotta verkostomme olisivat mahdollisimman kattavat. Emme kuvittelekaan, että kaikki tietämys ja osaaminen asuu jaostossa. Aina pitää olla valmis oppimaan uutta ja jopa vaihtamaan mielipidettä, jos asiassa saa uutta tietoa. Toivon aktiivista ja keskustelevaa kautta. b HH Valtion liikuntaneuvoston kokoonpano Puheenjohtaja: Valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus Varapuheenjohtajat: Kansanedustajat Leena Harkimo ja Susanna Huovinen Jäsenet: Fysioterapeutti Suvi Helanen Liikuntatieteiden tohtori Anneli Pönkkö Pedagoginen koordinaattori Timo Virolainen Kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström Kansanedustaja Jouko Laxell Kansanedustaja Timo Heinonen Kansanedustaja Marko Asell General sekreterare Michael Oksanen Kansanedustaja Merikukka Forsius Rehtori Eero Väätäinen Pääsihteeri: Kirsti Laine, puh. (09) Erityisryhmien liikunnan jaosto Puheenjohtaja: Kansanedustaja Susanna Huovinen Jäsenet: Lehtori, LitM Kaisu Laasonen Toimialapäällikkö, LtL Elina Karvinen Valt.yo, Freelance tiedottaja Outi Lindroos Ylitarkastaja Mari Miettinen Urheiluasiamies Pertti Perko Professori, Ph.D, KM Pauli Rintala Suunnittelija Raimo Tuomainen Lektor Marko Vaappo Sihteeri: Kari Koivumäki, puh. (09) Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2007

11 Kainuulaisten tavoitteena lisätä soveltavan liikunnan yhteistyötä Paras-hanke vaikuttaa jatkossa myös liikuntapalvelujen järjestämiseen. Kainuun maakuntakokeilussa liikunnan yhteistyöstä on jo kokemusta, vaikka liikuntapalveluja ei ole vielä keskitetty muiden palvelujen tavoin. Kainuuseen on ensimmäisenä Suomessa tehty soveltavan liikunnan alueellinen strategia. Strategiatyöryhmän puheenjohtaja Pentti Pönkkö ja sihteeri Liisa Paavola vastasivat Soveli-lehden kysymyksiin. Miksi soveltavalle liikunnalle alueellinen strategia? Soveltavan liikunnan strategia niveltyy olennaisesti Kainuussa samaan aikaan tehtyyn maakunnalliseen terveyttä edistävään liikuntamalliin. Työryhmässä on laadittu esitys ja toimenpidelinjaukset Kainuun soveltavan liikunnan painopistealueista ja kehittämistoimenpiteistä. Kainuussa soveltavan liikunnan osaajia on vähän. Liikunnan aluejärjestön tehtävänä on kehittää koko maakuntaa. Jotta nykyisten osaajien ja toimijoiden kehittämisinto ja motivaatio säilyvät, tarvitaan alan osaaji- Heidi Hölsömäki Paltamossa työskentelevä liikuntaneuvoja Seija Huotari ja terveysliikunnan kehittäjä Liisa Paavola tekevät ja edistävät yhteistyötä lisäten soveltavan liikunnan mahdollisuuksia Kainuussa. Ensin pitää saada lenkkarit, sitten vasta voidaan lähteä ulos, kuvailee Seija Huotari vähän liikkuvien ylipainoisten ihmisten liikkumisen haasteita. Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2007

12 en tiimityöskentelyä, yhteisestä suunnasta sopimista ja osaamisen jakamista. Soveltavan liikunnan kehittämiseksi tarvitaan osaamisen lisäämistä myös kansalaistoimijoiden keskuuteen. Kainuun suurimmissa kunnissa erityisryhmien liikuntaan on panostettu jo kauan. Tällä strategialla pyritään kehittämään pitkäjänteistä toimintaa koko maakunnassa. Mitä strategia pitää sisällään? Strategian työnimi, Soveltava liikunta osana maakunnallista terveyttä edistävää liikuntamallia, sisältää taustaa valtakunnallisista terveys- ja erityisliikunnan suosituksista sekä soveltavan liikunnan nykytilasta Kainuussa. Strategia sisältää esityksen ja toimenpidelinjaukset Kainuun soveltavan liikunnan painopistealueista ja kehittämistoimenpiteistä (ks. tietolaatikko). Miten strategiaa käytännössä toteutetaan? Pentti Pönkön mukaan strategia palvelee erinomaisesti silloin, Kainuun soveltavan liikunnan kehittämisohjelman painopistealueet: kainuulaisten tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua soveltavaan liikuntaan terveyttä edistävän liikunnan näkökulmasta yhteistoiminnan lisääminen soveltavan liikunnan järjestämiseksi sekä maakunnallisesti että paikallisesti toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten sekä mielenterveyskuntoutujien liikuntapalvelujen kehittäminen. kun osataan ja halutaan tehdä yhteistyötä. Kainuun Liikunta ry on hakenut lisäresursseja mm. Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta strategian toteuttamiseksi. KKIohjelmalta haettu rahoitus varmistuu alkuvuodesta Alkuvaiheen käytännön toimenpiteet sisältävät tarvittavien selvitysten sekä kartoitusten suorittamisen, toimijaverkoston (osaajatiimin) muodostamisen. Koulutuksia suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muun muassa SoveLi ry:n kanssa. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämiseksi Kajaanin seutu on mukana valtakunnallisessa Liiku Mieli Hyväksi hankkeessa. Miten tämä vaikuttaa (erityis-)liikuntapalveluihin? Tärkeää on ymmärtää yhteistyö merkitys. Useat eri toimijat tekevät samansisältöistä työtä soveltavan liikunnan kentässä. Strategia on hyväksytty muun muassa Kainuun Liikunnan toimintasuunnitelman yhdeksi painopistealueeksi sekä strategia ohjaa kuntia omissa päätöksentekoprosesseissa. Strategia on selkänoja käytännön toiminnalle ja toimijoille. Yhteistyössä tehty strategia antaa koko alueen toimijoille yhteisen suunnan mihin edetään, kertoo Pönkkö. b HH Strategiatyöryhmän puheenjohtajana on toiminut Kajaanin kaupungin yhteyspäällikkö Pentti Pönkkö. Strategiatyöryhmässä toimivat Suomussalmen kunnan erityisliikunnanohjaaja Seija Huotari, Kainuun Maakunta-kuntayhtymän fysioterapeutti ja erityisliikunnanohjaaja Aila Tartia-Jalonen, järjestöjen edustajina Risto Lappalainen Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta, Seppo Viirret Kainuun sydänyhdistyksestä, Ira Saarinen Kainuun Liikunnasta sekä työryhmän sihteerinä Liisa Paavola Kainuun Liikunnasta. Yhteistyön to koulutusta ja Kaksivuotinen Kainuun liikuntatoimi -kokeilu päättyy vuoden 2007 lopussa. Hanke kehitti Kainuun liikuntatoimintaa ja -palveluja yhdessä kuntien, maakunta-kuntayhtymän ja kansalaistoimijoiden kanssa. Käytännössä palvelut on järjestänyt Kainuun Liikunta ry. Kysyimme kolmelta järjestön edustajalta kokemuksia ja näkemyksiä yhteistyöstä soveltavan liikunnan näkökulmasta. Marjo Herranen, Otanmäen- Vuolijoen Seuraunioni ry: Otanmäen-Vuolijoen Seuraunioni on järjestänyt yhteistyön hyvin. Vaikka Vuolijoella ei muita palveluja olekaan, niin liikuntapalveluja on. Yhteistyö on näkynyt siten, että on voitu järjestää enemmän liikunnallisia tapahtumia Kainuun Liikunnan kanssa. Lapsille toimintaa on todella paljon. Myös koulutusta saa, jos itsellä on innostusta: Vuolijoeltakin oli liikuttajakoulutuksessa viisi ihmistä. Mielestäni liikuntamahdollisuuksia tarjotaan tasapuolisesti lapsista eläkeläisiin ja myös mielenterveyskuntoutujille. Vähiten ohjattua liikuntaa on teini-ikäisille. Heille pitäisi saada nuori, mutta täysiikäinen vetäjä. Nuorten on vaikea sitoutua toiminnan vetämiseen. Itselleni yhteistyön vaikutus näkyy niin, että olen päässyt koulutuksiin. Suoritan parhaillaan liikuttajatutkintoa ja olin juuri SoveLin koulutuksessa. Vedän Liiku mieli hyväksi -ryhmää. Se on mielenterveyskuntoutujille, joiden osallistumismaksut projekti on maksa- Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 2/2007

13 imivuus edellyttää jaksamisesta huolehtimista Heidi Hölsömäki Marketta Mustonen Mikko Lahikainen Marjo Herraselle yhteistyö näkyy koulutuksina ja palvelujen keskittymisenä. Helka Haverinen pitää tärkeänä jäsenistön tarpeiden selvittämistä. Risto Lappalainen toivoo yhteistyön edistämistä esim, SoveLin aluemallilla. nut. Saamme käydä punttisalilla ja olemme tutustuneet eri lajeihin. Pelkään, mitä tapahtuu sitten, kun projekti loppuu. Miten toiminta sitten pyörii, kuka maksaa? Pitääkö sitten alkaa vain kävellä, koska se on ilmaista? Vuolijoen liittymisestä Kajaaniin seurasi, että liikuntapalvelut tulivat maksullisiksi, talkoilla rakennetun Vuolijoki-salinkin käyttö. Ennen nuoret pelasivat siellä sählyä. Maksullisuuden vuoksi he jäivät salilta pois. Uskon, että moni suunnittelee muuttoa pois Vuolijoelta, sillä terveyskeskus, kunnanvirasto ja muut palvelut ovat 45 kilometrin päässä keskustaajamassa. Palvelujen hävittäminen syö ihmisten motivaatiota ja liikkeelle lähtemistä. Hyvätkään liikuntapalvelut eivät yksin estä ihmisiä muuttamasta pois. Helka Haverinen, Kajaanin Seudun Hengitysyhdistyksen liikuntavastaava ja hallituksen jäsen: Meillä on Kainuun Liikunnan kanssa ohjattua allasjumppaa torstaisin. Se on tarkoitettu kaikille, ei vain meidän jäsenillemme. Tarvittaessa tuuraan allasjumpan ohjaajaa, jonka palkan maksaa Kainuun Seudun Hengitysyhdistys. Yhteistyö näkyy lähinnä tapahtumien järjestämisessä esimerkiksi KKI-hankkeen kanssa. Yrityselämän puolelta yksi yhteistyökumppanimme on Lehtikankaan apteekki, jonka kanssa pidimme lokakuussa Lisäaikaa liikunnalla -tapahtuman. Suuri osa yhteistyöstä tehdään vapaaehtoisvoimin. Koska vapaaehtoisia ei ole kovin runsaasti, on vaarana, että yksittäisten vapaaehtoisten harteille kaatuu liikaa tehtäviä. Olisi tärkeää, ettei vapaaehtoisia kuormiteta liikaa. Yhteistyö sekä yhteinen innostus ja kiinnostus liikunta-asioihin auttaa vapaaehtoisia jaksamaan. Risto Lappalainen, Aivohalvausja dysfasialiiton aluesihteeri: Yleisin tapa tehdä yhteistyötä on varmaan boccian pelaaminen, jota on opeteltu pelaamaan muun muassa mielenterveyskuntoutujien kanssa. Boccia on hyvä yhteistyölaji, koska se sopii toimintakyvyltään eri laisille ihmisille ja sitä voi pelata sisäpelinä. Se on ehkä yleisin erityisryhmien laji Pohjois-Suomessa. Olen tehnyt yhteistyötä pääasiassa neurologisten järjestöjen kanssa, lisäksi kumppaneina on ollut esimerkiksi kouluja. Yhteistyön tekeminen vaatii paljon panostusta aluetyöntekijöiltä, sillä yhdistystaso ei välttämättä lähde mukaan. Yhteistyö on kyllä pienten harteiden päällä. SoveLin kanssa sitä voitaisiin edistää alueorganisaatiomallilla. Yhteistyön mahdollisuudet ovat laajimmat terveysliikunnassa esimerkkeinä ja koulutuksina sekä liikuntatietouden lisäämisenä ja liittämisenä koulutuksiin. Jokaisella vammais- tai potilasryhmällä on omat tavoitteensa, mutta yhteistä on perustoimintakyvyn ylläpitäminen ja tiedontarve. Yhteistyön aluetta on myös esteettömyyden ja saavutettavuuden edis täminen. On pyrittävä kaik kien saavutettavissa oleviin ja tasapuolisiin liikuntamahdollisuuksiin, vaikka niitä ei saavutettaisikaan. Kaikille voidaan vie dä kotiin tietoa liikunnasta ja siitä, miten omassa lähiympäristössä voi liikkua. Liikuntakokeilu on onnistunut kohtuullisen hyvin, on kiinnitetty huomiota myös erityisryhmien liikuntaan. Harmillista on, että jatkuvuus on epävarmaa. Miten silloin käy esimerkiksi soveltavan liikunnan kehittämisohjelman? Vapaaehtoistyön merkittävä rooli kasvaa, kun väestö vanhenee. Vapaaehtoisia ei kuitenkaan tahdo oikein saada; erityisryhmien puolella ongelmana ovat vastuu- ja vakuutuskysymykset. b TP Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2007

14 Onko yhdistyksessänne jo liik Olisi hyvä, kun liikuntatoimintaan saisi kaverin, jonka kanssa keskustella, Kainuun Sydänyhdistyksen liikuntavastaava Seppo Viirret sanoo. Liikuntavastaavat ovat yhdistyksissä usein yksin tai heitä ei ole nimetty erikseen. Tätä todistavat myös luvut, sillä vasta reilussa puolessa SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksessä tai kerhossa on nimetty liikuntavastaava*. Ihanne olisi, jos liikuntavastaavia olisi jokaisessa yhdistyksessä kaksi, näin turvattaisiin jatkuvuus esimerkiksi sairastamisjakson aikana. Liikuntavastaavan ei välttämättä tarvitse olla liikunnan vetäjä, vaan tämä voi olla joku toinen vapaaehtoinen tai ammattiohjaaja, SoveLin toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen sanoo. Miten saada uusia liikuntavastaavia mukaan yhdistyksiin? Tämä oli yksi kysymys, jota eri paikallisyhdistysten liikuntavastaavat ja erityisliikunnan työntekijät pohtivat syyskuussa SoveLin Liikkeellekoulutuksessa Kajaanissa. Kainuulaiset testasivat ensimmäisinä kaksiosaiseksi muuttunutta paikallistason liikuntakoulutusta. Syyskuun toisessa koulutuspäivässä on koolla toistakymmentä henkilöä eri yhdistyksistä, kuntien liikuntatoimista ja emännöivästä * SoveLin jäsenkyselyssä 2007 jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavat työntekijät arvioivat, että niiden yhdistyksessä tai kerhossa on yhteensä noin 630 liikuntavastaavaa. Järjestöbarometrissä (STKL 2007) todetaan, että lähes joka toisessa paikallisyhdistyksessä on liikuntatoimintaa. Kajaanin Liikkeelle-koulutuksessa perehdyttiin lajisovelluksista Pehmis-Pomppikseen. Antero Ovaskainen ja Raimo Kärnä kuljettivat palloa yhteistuumin. Kouluttaja Riitta Samstén keskusteli Marjo Herrasen kanssa tauolla. Liikuntavastaavat kehittivät yhdistystensä liikuntatoimintaa. Yhteistyötä viriteltiin muun muas Vuolijoen Hyminä ry:stä, Raimo Kärnä Parkinson-yhdistyksestä, Leila Oikarinen psoriasisyhdi Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 2/2007

15 untavastaava ja sen kaveri? Kainuun Liikunnasta ja Urheilusta. Keskustelu käy pöydän yli vilkkaana, kun keväällä ITE-itsearvioinnin avulla päätettyjä välitehtäviä puretaan. Liikuntavastaavien rekrytointi on yksi haasteista. Osallistujat totesivat, että omasta terveydestä huolehtiminen on yksi hyvä syy lähteä yhdistyksen liikuntavastaavaksi tai liikuttajaksi. Ymmärsin aikanaan Rokualla kuntoutuskurssilla, miten tärkeää liikunta on nivelpsorin kannalta. Vaikka tekisi vähän kipeää, on parempi lähteä liikkeelle. Toivon, että esimerkkini rohkaisisi muitakin liikkumaan, totesi kolmannesta jalkaleikkauksestaan juuri toipunut Leila Oikarinen Kainuun Psoriasisyhdistyksestä. Oikarinen aikoo palata takaisin liikuntavastaavaksi, sillä tuuraajaa oli vaikea saada sairausloman ajaksi. Liikkeelle-koulutuksen osallistujat keksivät erilaisia keinoja, joilla värvätä sekä liikuttajia että liikkujia mukaan toimintaan. Ajattelimme kerätä joukot yhteen ja lähteä pyöräilemään. Avoimessa tapahtumassa aina joku innostuu mukaan, Osmo Latvakangas Kajaanin Seudun Mielenterveysseura KaMista sanoo. Toimiva rakenne tukee liikuntavastaavaa Useampi osallistuja totesi koulutuksen jälkeen, että päivät antoivat uskoa toimivien rakenteiden ja suunnitelmallisuuden voimaan. Osallistujien laatimat perehdytysohjeet ja jäsenistölle ideoitu tarveselvitys olivatkin vakuuttavaa kuunneltavaa. Yhdessä pohdittiin myös niiden merkitystä. Varahenkilön voisi saada hel- > Sain vinkkejä ja neuvoja, miten yhdistysten kokouksissa voidaan viedä asioita järkevästi ja kehittävästi eteenpäin muutenkin kuin sekavasti keskustellen pullakahvien lomassa. Sain vahvistusta, että yhdistykset voivat miettiä ITSE oman yhteisönsä ja ympärillä olevan kulttuurin kehittämistä. Kaupungin palkollisena oli kiva seurata, miten yhdistysväki osallistui koulutukseen ja kuunnella, mitä he ajattelevat asioista. Riikka Kähkönen Kuhmon erityisliikunnan ohjaajan palaute Kainuun Liikkeelle-koulutuksesta sa curling-välineiden käytössä. Kuvassa vasemmalta Marjo Herranen styksestä, Seppo Viirret sydänyhdistyksestä ja Seija Huotari KLU:sta. Eine Hirvilahti ja Raimo Härkönen Kajaanin Seudun Diabetesyhdistyksestä kuuntelevat tarkasti tehtävien purkua. Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 2/2007

16 pommin, jos hän voi ensin paperilta lukea, mitä tehtäviin kuuluu, pohtii Seppo Viirret sydänyhdistyksestä liikuntavastaavan perehdyttämispaperin merkitystä. Tarveselvitystä varten todettiin, että ensin on mietittävä, mitä halutaan tietää ja miksi. Sitten mietitään, miten se tehdään. Sähköpostin ja jäsenkirjeen liitteenä tehtyjen kyselyjen lisäksi ideoitiin bussimatkalla tai opiskelijavoimin tehtäviä selvityksiä. Tärkeää palautetta saadaan myös suoraan toiminnasta. Usein ryhmästä aistii, miten on mennyt. Aina kun vedämme jotain ryhmää, kyselemme sen yhteydessä tuoreeltaan palautetta. Esimerkiksi Kajaanissa pidetty kävelysähly nousi ihmisten toiveista ja tarpeista, Raimo Kärnä Kainuun Parkinsonyhdistyksestä kertoo. Ammattiväki yhdistysten tukena Koulutukseen osallistui myös liikunnan työntekijöitä Kuhmosta, Kajaanista ja Kainuun Liikunnasta. Palkkaväki kuuntelee herkällä korvalla ja antaa yhdistysväelle tarvittaessa lisätietoja esimerkiksi tuetusta ikäihmisten vesiliikuntaryhmästä. Työntekijöillä oli omat välitehtävänsä. Erityisliikunnan ohjaaja Riikka Kähkönen Kuhmosta suunnitteli yhdistystapaamisen ohjelman ja aikataulun. On keskusteltava yhdessä, millaista toimintaa todella tarvitaan. Nivelpsoriasista sairastava Leila Oikarinen sanoo, että liikunta tekee hyvää, vaikka vähän sattuisikin. Yhdistysten on myös pohdittava, mitä he ovat valmiita tekemään, sillä yhden työntekijän ei ole mahdollista lähteä kaikkiin yhdistyksiin. Aion esitellä ITE-lomakkeen yhdistyksille. SoveLi kouluttaa 2008 Liikkeelle -koulutuksessa etsitään eväitä paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan kehittämiseen Vuonna 2008 uudet Liikkeellekoulutukset aloitetaan Kokkolassa, Jyväskylässä, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa syksyllä. Lisäksi koulutukset jatkuvat Huittisissa ja Ulvilassa, Vaasassa, Raumalla ja pääkaupunkiseudulla. Liikkeelle-koulutus on tarkoitettu paikallistason liikuntatoiminnan kehittämiseen. Koulutuksessa tutustutaan sovelletun liikunnan (erityisliikunnan) paikallisiin lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Tavoitteena on löytää yhteisiä ratkaisuja alueen paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan järjestämiseksi. Koulutus pohjautuu Liikeelle-opaskirjaan. Koulutuksen kohderyhmänä ovat kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksien liikuntavastaavat, puheenjohtajat ja sihteerit. Koulutus sopii myös eläkeläisyhdistyksien liikunnasta vastaaville henkilöille ja liikuntaa järjestäville kuntien työntekijöille. Yhteistoiminnallisen koulutuspäivän teemat ovat:. Liikuntatoimintaan liittyvät lait ja käsitteet. Liikuntavastaavan rooli ja tehtävät. Tarpeista toimintasuunnitelmaan Liikuntatoiminnan suunnittelu Yhteistyö ja verkostot. Miten tästä eteenpäin Koulutukset järjestetään alueellisina päiväkoulutuksina klo Koulutus on kaksipäiväinen ja -osainen. Osallistujat saavat käytännönläheisen, oman yhdistyksen liikuntatoiminnan kehittämiseen liittyvän, välitehtävän. Toisen koulutuspäivän sisältöä räätälöidään ensimmäisen koulutuspäivän aikana esille nousseiden tarpeiden mukaisesti. Hinta: Koulutus on maksuton SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksien edustajille. Muiden yhdistysten ja toimijoiden edustajille koulutuspäivät maksavat yhteensä 100 euroa. Hinta sisältää koulutuksen, jaettavat monisteet ja todistuksen. Liikkeelle-opaskirjan voi ostaa SoveLista hintaan 20 euroa + toimituskulut. Jokainen osallistuja vastaa omista matka- ja ruokailukuluistaan. Kouluttajina toimivat: liikunnan erikoissuunnittelija Riitta Samstén ja toiminnanjohtaja Raija Luona- Helminen / Soveltava Liikunta SoveLi ry. Ilmoittautuminen: > Koulutus > Liikunnan paikallistason koulutus Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 2/2007

17 Kainuun Liikunta tukee koko alueen liikuntatoimintaa esimerkiksi koulutuksin ja sähköisen liikuntakalenterin avulla. Terveysliikunnan kehittäjän Liisa Paavolan mielestä liikunnan yhteistyö on välttämätöntä. Usein odotetaan, että erityisliikunnan ohjaaja vetää vain ryhmiä. Yhteistyötä on ehdottomasti tiivistettävä, jotta ohjaaja voi keskittyä oikeisiin ihmisiin. Paavola on huolissaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten asemasta. Uskon, että eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisia, mutta siitä on huoli, miten saada kansanterveysyhdistykset mukaan yhteistyöhön. b Teksti ja kuvat: Heidi Hölsömäki AVOIMIA KOULUTUKSIA RETU-liikkumisohjelmassa kunta ja yhdistys yhteistyöhön; tanssikoulutusta yhdistyksille RETU-liikkumisohjelmassa yhdistykset ja kunnat ovat kehittäneet toimintamallin, jonka avulla saadaan pitkäaikaissairaita kuntalaisia liikkumaan. Reumaliiton pilottihankkeet on toteutettu reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville. Toimintamallia voivat hyödyntää eri yhdistykset. Lisätietoa maksuttomista infoiltapäivissä (Kuopio, Oulu, Vaasa, Kouvola ja Tampere). Tanssi tavallasi -ohjaajakoulutusta Koulutuksissa opetellaan Tanssi tavallasi -tansseja, jotka on tehty samannimiseen Reumaliiton tuottamaan cd-levyyn. Kurssilla opetellaan 20 eri tanssia. Tanssien tyylilajit vaihtelevat istumatanssista rivitanssiin. Osa tansseista tanssitaan senioritanssien tyyliin piirissä pareittain. Kurssilta saa laajan tanssipaketin käytettäväksi erilaisiin yhdistyksen tilaisuuksiin. Koulutukset järjestetään keväällä Jyväskylässä ja Seinäjoella sekä syksyllä Helsingissä ja Joensuussa. Kurssin hinta on reumayhdistyksille 30 euroa ja muille 80 euroa. Suosittua Tanssi tavallasi -cd:tä voi tiedustella Reumaliitosta. Tanssien ohjeet kerrotaan cd:n kansiesitteessä. Lisätietoa Reumaliiton järjestämistä koulutuksista saa Suomen Reumaliitosta: liikuntasuunnittelija Tinja Saarela puh. (09) tai , tinja.saarela@reumaliitto.fi. Toiminnallisista työpajoista vinkkejä liikunta- ja urheilutoimintaan Lisätietoa Liikkeellekoulutuksista 1.4. alkaen Raija Luona-Helminen Soveltava Liikunta SoveLi ry gsm Vammaisliikuntajärjestöjen koulutustarjottimelta löytyy koulutusta ohjaajille ja valmentajille. Koulutus koostuu 3 4 tunnin toiminnallisista työpajoista, joten niitä voidaan järjestää esimerkiksi arki-iltaisin. Työpaja voi olla osa järjestettävää suurempaa tapahtumaa tai esimerkiksi omalle yhdistykselle räätälöity liikuntailta. Työpajojen teemoja: valmentamisen ja ohjaamisen työkalut / soveltavan liikunnan ohjaaminen, avoimen seuratoiminnan kehittäminen, saavutettavuus ja esteettömyys, lasten liikunnan inkluusio, liikunnan ja liikkujan tukipalvelut sekä vammaisurheilu lajikokeiluineen. Lisätietoa: Riikka Juntunen, Kaikille Avoin -ohjelma, sähköposti: riikka.juntunen@carousel.fi ja puh Liikunnanopetusta kansanopistossa Hengitysliitto Helin Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, Kaprakan ammatillinen koulutuskeskus ja Hoikan opisto ovat yhdistyneet Suomen suurimmaksi ammatilliseksi erityisoppilaitokseksi, Ammattiopisto Luoviksi. Luovin laajaan koulutustarjontaan kuuluu myös liikunnan opetusta. Esimerkiksi syyslukukaudella 2008 on Liikunnan ja terveystiedon linja 16 ov liikunta- ja terveydenhuollon alalle aikoville sekä liikunnasta ja terveydestä kiinnostuneille. Kevätlukukaudella on tarjolla Terveysliikunnan linja 20 ov ja Elämysliikunnan linja 20 ov. Lisäksi opistolla on muun muassa 15 tunnin mittaisia lyhytkursseja, joiden tavoitteena on omien harrastusten vahvistaminen. Lisätietoja: ja puh Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2007

18 HYVÄN TAHDON VIESTI Kokkolanseudun Osteoporoosiyhdistys järjesti luuliikuntaa Kippari-hallin tapahtumaan saapuneille kokkolalaisille. Kokkola jatkoi Hyvän tahdon viestiä tapahtumalla ja paneelilla Pohjalaiset tiivistävät soveltavan liikunnan yhteistyötä viestin jälkeen. Kokkolalaiset yhdistykset ja kunnan erityisliikunta kokeilivat ensimäistä kertaa laajan yhteistyötapahtuman järjestämistä Hyvän tahdon viestissä Aiemmin järjestimme yhteistapahtuman kehitysvammaisten yhdistyksen kanssa, mutta nyt olemme yhdistäneet sen tähän isompaan tapahtumaan, kunnan liikunnanohjaaja Riitta Brännkarr kertoo. Syksyllä 2007 viestin jatkotapahtuman järjestämiseen osallistui lähes 20 yhdistystä tai muuta toimijaa, jotka kukin vastasivat Kippari-hallissa omasta liikunnallisesta toimipisteestään, ohjelmanumerostaan tai vaikkapa kahvion pyörittämisestä. Osallistujat saivat kokeilla muun muassa saligolfia, laserammuntaa, tuolijumppaa, senioritanssia, bocciaa ja pehmis-pomppista. Yksi järjestäjistä oli Keski-Pohjanmaan Epilepsiayhdistys. Hyvä, että tapahtumia yhdistetään. Meilläkin on ollut aikaisemmin samaan aikaan epilepsiaviikko, mutta yhdistimme sen Hyvän tahdon viestiin. Yksin on vaikeampi järjestää ja saada väkeä liikkeelle kuin yhdessä, sanoo Gun-Maj Prest. Epilepsiaan ja liikuntaan liittyy vielä ennakkoluuloja. Olen keilannut 30 vuotta. Omat tietävät sairaudesta, mutta jos vieraille kertoo, niin he ihmettelevät, miten voin liikkua. Lääkkeet ovat kuitenkin parantuneet hirveästi ja olen sitten poissa, jos en ole kunnossa! Tuula Witi sanoo. Avoimet tapahtumat ovat tapa kertoa toiminnasta uusille jäsenille. Moni käy tsekkaamassa tapahtumassa ja ottaa yhteyttä jälkikäteen, Prest kertoo. Alueseminaarista eväitä soveltavaan liikuntaan Teemapäivä alkoi jo aamulla Soveltavan liikunnan verkko -seminaarilla. Lääninhallituksen edustajan Erkki Koiviston kannustavien terveisten jälkeen kuultiin professori Ilkka Vuoren alustus terveysliikunnasta. Vuori avasi alan käsitteitä ja sitä, miten oikeiden sanojen avulla voidaan tehdä vaikutustyötä. Päättäjille on puhuttava eri tavalla kuin liikkujille. Jos media puhuu kansanterveydestä, se ei vält- Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2007

19 Timo Virolainen Kokkolan liikuntalautakunnasta ja Asta Törmälehto vammaisjärjestöjen yhteistyötoimikunnasta keskustelivat paneelissa, miten soveltavan liikunnan mahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Törmälehto toivoi kunnalta tukea vapaaehtoistyöhön ja liikuntamaksuihin. Mitä enemmän liikumme, sitä vähemmän meitä on sairaaloissa, Törmälehto totesi. Heli Poikola (ylh.) Kälviältä kokeili, mitä kaikkea fitball-pallolla voi tehdä. tämättä vetoa tavallisiin ihmisiin, joille tunteet ovat tärkeämpiä. Tieto vaikuttaa taustalla, Vuori sanoi. Urheiluasiamies Pertti Perko toi seminaarilaisille valtakunnan ja EU-tason kuulumisia erityisliikunnan jaostosta. SoveLin toiminnanjohtaja Raija Luona-Helminen puhui verkostomaisesta toiminnasta ja Keski-Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun terveysliikunnan kehittäjä Satu Räisänen kertoi KKIohjelman mahdollisuuksista. Loppupaneelissa jatkokäsiteltiin Hyvän tahdon viestejä Terveiset menivät suoraan liikuntalautakuntaan. Seminaari järjestettiin SoveLin, KKI-ohjelman ja Keski-Pohjanmaan Liikunnan yhteistyönä. b Teksti: Heidi Hölsömäki b Kuvat: Esa Melametsä Anitta Ahonen, liikkuva stand up -koomikko Liikuttavan liikunnallista elämää irjoitin liikunnasta tähän lehteen pari vuotta sitten. Olen ikääntynyt sitten viime kirjoituksen, K mutta muuten olen terve. Polvi vähän reistaa, mutta jalka ennustaa säätilan. Kipeä polvi tietää matalapainetta, jolloin metsälenkille mennessä pitää pukeutua lämpimästi. Tuulipuvun alle urheilukerrasto ja kerroksia. Fleece-asujen keksijälle pitäisi myöntää Nobel, mutta Crocs-kenkien keksijä saisi kulkea avojaloin. Oppisi olemaan hukkaamatta muovia tai mistä ikinä nuo rumat aukkokengät tehdäänkään. Olen käynyt 40+ -luut kuntoon -jumpassa. Ryhmän ilmapiiri on tympeä eikä luusteppi tai luujumppa ole ylipainoisen tanssillisuuteen notkeaa vartaloa miellyttänyt. Ilmapiiri ei johdu vetäjästä, sillä hän innosti pari vuotta sitten pullukkajumpan saloihin. Ryhmä lopetettiin jostakin syystä. Emme varmaankaan laihtuneet tarpeeksi tai olimme huono esimerkki liikuntainstituutille. Liityin puolen vuoden tauon jälkeen kuntoklubiin. Aikaisemman jäsenyyden lopetin, kun huomasin maksavani salilla käymättömyydestä. Nyt valitsin klubin niin läheltä kotiani, että olen viidessä minuutissa perillä. Kuntosali-ohjelma tehdään tänään ja switching-nimisen kuntosalitreenin testasin viime viikolla. Tunti sisälsi kiertoharjoittelua laitteilla seisten. Ei tarkoittanut laitteiden kaukaa kiertämistä. Ilmeisesti en ikinä opi, että venyttely tunnin jälkeen tai kotona kruunaa suorituksen. Olen liimannut seinälleni kannustavia lehtileikkeitä: Lenkille satoi tai paistoi. En halua tehdä liikaa töitä. Miten elää, miten syödä ja miten liikkua (samassa lehtileikkeessä kuvassa liikuntapiirakka). Mainio magnesium. Sokerina pohjalla vanha mainos: olen lihonut 4 viikossa 12 kiloa. Oikeasti olen ruvennut liikkumaan aiempaa säännöllisemmin. Kävelen lyhyemmän tai pidemmän lenkin päivittäin. Joogaan kerran viikossa. Lupauduin käymään uudella salilla tai jumpassa 2 kertaa viikossa. Vuosina olen keventynyt 13 kiloa. Pudotettavaa riittää, mutta en kiirehdi. Keveämpi kasvisruokavalio ja netissä olevan Kiloklubin jäsenyys auttavat painon hallinnassa. Kiitos Patrick Borg. Jokaisesta liikuntasuorituksestani laitan tarran kalenteriini. Viikot näyttävät aika hyviltä. Ei pakotusta, ei pingotusta eikä hampaat irvessä suorittamista. 43-vuotiaana yritän rakastaa itseäni mahdollisimman paljon myös liikkuessani. Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2007

20 Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 2/2007 Kun pelasin pelkkistä ensimmäisen kerran, huomasin, etten pärjää vanhoille miehille. Päätin, että vuoden päästä tilanne on toinen, ja odotan taas Eerikkilän päiviä, jotta nähdään kuka on kuka, Jukka Lehtonen vitsailee. Kuvassa hän näyttää, miten syöttö lähtee pelkkiksessä alakautta pompusta.