liikunta ja hyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "liikunta ja hyvinvointi"

Transkriptio

1 9 MS liikunta ja hyvinvointi

2 Esipuhe Jokin aika sitten eräänä varhaisena tiistaiaamuna sumun noustessa joesta kävelin kotiin kaupungista ja oikaisin puiston poikki. Syksyn keltaiseksi värjäämässä luonnossa nuori nainen hölkkäsi ohitseni tummanpunaisine kävelysauvoineen. Koska olen koulutukseltani neurologi, tulin ajatelleeksi, että nuori nainen mahdollisesti sairasti MS-tautia. Mistä huomasin tämän? Nainenhan oli vain yksi monista kunnostaan huolehtivista ihmisistä kauniissa ympäristössä. Palasin ajatuksissani noin 30 vuotta taaksepäin aikaan, jolloin kiinnostuin MS-taudista. Niihin aikoihin tähän tautiin ei liittynyt urheilullista mielikuvaa. Minulla on ollut onnea saadessani työskennellä tämän oppaan tekijän, Anders Rombergin, ja monien muiden kollegoiden kanssa, sillä he ovat muuttaneet mielipiteeni. Vähän aikaa sitten eräs ystäväni, hieno kaveri, jolla on äskettäin todettu MStauti, kääntyi puoleeni kysyen, kumpaa suosittelisin hänelle: uusia MS-lääkkeitä vai liikuntaa. Vastasin välittömästi: "Molempia, ystävä hyvä." Juhani Ruutiainen Maskun neurologinen kuntoutuskeskus 2

3 Sisällysluettelo Aiemmat asenteet Nykytietämys liikunnasta MS-taudin yhteydessä Liikunnan hyödyt MS-tautia sairastaville a) Fyysiset hyödyt b) Psykologiset hyödyt c) Yleiseen terveyteen liittyvät hyödyt d) Elämänlaatuun liittyvät hyödyt Liikunta ja oireet Turvallisuus Käytännön asioita Esimerkkiharjoituksia Sanasto

4 Aiemmat asenteet Säännöllisen liikunnan merkitys terveydelle ja sairauksien ehkäisyssä tunnetaan hyvin tänä päivänä. Sen sijaan MS-taudissa liikunnan merkitys on ollut kiistelty aihe pitkän aikaa. Aiemmin uskottiin esimerkiksi, että liikunta voi vaikuttaa haitallisesti MS-taudin etenemiseen. Siksi MS-tautia sairastavia kehotettiin usein välttämään fyysistä rasitusta, koska sen ajateltiin pahentavan oireita. Kielteiset asenteet liikuntaan MS-taudin yhteydessä saattoivat hyvinkin liittyä sairauden ainutlaatuisiin piirteisiin. Oireiden paheneminen kehon lämpötilan noustessa, taudin vaihteleva eteneminen, liiallinen väsymys ja oireiden monimuotoisuus ovat tyypillisiä MS-taudille, mutta vähemmän yleisiä muissa pitkäaikaissairauksissa. Nämä tekijät ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa siihen, että liikunnan merkitystä MS-taudin yhteydessä ei ole ymmärretty. 4

5 Nykytietämys liikunnasta MS-taudin yhteydessä Vastoin aiempia uskomuksia liikuntaan MS-taudissa suhtaudutaan nykyään myönteisesti. Merkittävää on, että myönteinen suhtautuminen perustuu vahvaan tieteelliseen näyttöön. Tämän ansiosta on monta hyvää syytä suositella liikuntaa MS-tautia sairastaville. Vuodesta 1996 lähtien on julkaistu yhä useampia korkealaatuisia tutkimuksia (ns. satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia), joissa on tutkittu toistuvan liikunnan vaikutuksia MS-tautia sairastavilla. Tutkimusten pääviesti on selvä: säännöllisestä liikunnasta on monella tavalla hyötyä MS-taudissa. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta on turvallista siihen liittyvät haittavaikutukset ovat olleet pikemminkin poikkeus kuin sääntö MS-tautia sairastavilla. Säännöllisestä liikunnasta on monenlaista hyötyä MS-tautia sairastaville. Liikunta auttaa useiden oireiden hallitsemisessa auttaa toimintakyvyn säilyttämisessä on tärkeää henkiselle hyvinvoinnille täydentää lääkehoitojen vaikutusta 5

6 Liikunnan hyödyt MS-tautia sairastaville a) Fyysiset hyödyt Parhaiten dokumentoidut liikunnan hyödyt MS-tautia sairastavilla liittyvät fyysiseen kuntoon. Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) ja aerobinen kynnys ovat tärkeitä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon osoittajia. Näiden paraneminen liittyy aerobiseen (hapen avulla tapahtuvaan) kestävyysharjoitteluun. Lievää tai keskivaikeaa MS-tautia sairastava voi parantaa hapenottokykyään (3 kuukauden aikana) samalla tavoin kuin terveet. Samoin MS-tautia sairastavien aerobista kynnystä on mahdollista nostaa suhteellisen lyhytkestoisen harjoittelun seurauksena. Lihasten toimintaa voi ylläpitää ja parantaa voimaharjoittelulla. Tutkimusten mukaan MS-tautia sairastavat pystyvät parantamaan raajojen lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä perinteisiä voimaharjoitteluohjelmia hyödyntäen. Nämä ohjelmat ovat olleet tehokkaita riippumatta siitä, käytettiinkö niitä kotioloissa tai kuntosalissa. 6

7 Muita fyysisen kunnon osatekijöitä ovat luun lujuus, kehon koostumus ja liikkuvuus. Liikunnan vaikutuksista näihin kunnon osa-alueisiin ei ole paljon tietoa MS-tautia sairastavilla. Terveillä tehtyjen lukuisten tutkimusten perusteella on todennäköistä, että fyysisesti aktiiviset MS-tautia sairastavat voivat ehkäistä osteoporoosia, onnistua painonhallinnassa ja ylläpitää tai parantaa lihasten ja nivelten liikkuvuutta. Liikunnan avulla voi parantaa myös toimintakykyä. Erään MS-tutkimuksen mukaan, jossa oli mukana 611 osallistujaa, suurempi liikunnan määrä tutkimuksen alussa liittyi toimintakyvyn hitaampaan heikkenemiseen 5-vuotisen seuranta-ajan aikana. Lisäksi kävelyyn liittyviä monia tekijöitä, kuten nopeutta, kestävyyttä tai rasituksensietoa, voidaan parantaa lyhyt- tai pitkäkestoisella harjoittelulla. 7

8 Liikunnan hyödyt MS-tautia sairastaville b) Psykologiset hyödyt Fyysisten hyötyjen lisäksi liikunnalla on useita psykologisia vaikutuksia, joita ei tulisi aliarvioida tai unohtaa. Liikunnan psykologisia tekijöitä ei kuitenkaan vielä kunnolla tunneta pitkäaikaissairauksien, kuten MS:n, yhteydessä. Säännöllisen liikunnan psykologisia hyötyjä ovat itsetunnon vahvistuminen, pystyvyyden tunteen lisääntyminen, nautinnon tunne ja hyvän mielialan säilyttäminen. Parhaimmillaan liikkuessa ajantunne saattaa hävitä erittäin myönteisellä tavalla (ns. flow-tunne). Psykologiset tekijät vaikuttavat merkittävästi liikuntatottumuksiin ja liikuntaan osallistumiseen. Esimerkiksi pystyvyyden tunteen on johdonmukaisesti todettu olevan tärkeä tekijä, kun tutkitaan eri ihmisryhmien liikuntatottumuksia, MS-tautia sairastavat mukaan lukien. Liikunnasta odotettavissa olevat tulokset ja hyödyt ovat myös psykologisia tekijöitä, joiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi liikunnan harjoittamiseen. "Pystyn ja kykenen sairaudestani ja sen oireista huolimatta." Liikunta voi laukaista vahvoja myönteisiä ajatuksia ja siten lisätä pystyvyyden tunnetta (= uskoa omaan kykyynsä suoriutua aiotusta tehtävästä onnistuneesti). 8

9 c) Yleiseen terveyteen liittyvät hyödyt On olemassa vankkaa tieteellistä näyttöä siitä, että säännöllinen liikunta auttaa terveyden ylläpitämisessä ja suojelee kroonisilta sairauksilta, kuten verenpainetaudilta, sydän- ja verisuonitaudeilta tai aikuisiän diabetekselta. Liikunnalla voi odottaa olevan samanlaisia suojavaikutuksia myös MS-tautia sairastaville. Amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana 123 MS-tautia sairastavaa naista, kevyellä, kohtuullisella tai raskaalla liikunnalla oli yhteys sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen. Toisessa, pienemmässä tutkimuksessa, tulokset viittasivat siihen, että lihaskuntoharjoittelu pelkästään voi pienentää sepelvaltimotaudin riskiä lievää tai keskivaikeaa MS-tautia sairastavilla. Viime vuosina tehdyt laajat tutkimukset antavat vahvaa osviittaa siitä, että liikunta saattaa parantaa ja suojata aivotoimintaa ikääntyvillä henkilöillä. Samanlaisia lupaavia havaintoja on tehty myös MS-taudin suhteen. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että liikunta voisi olla keino aktivoida aivojen korjausmekanismeja ja mahdollinen suojaava tekijä kognitiivisten toimintojen heikkenemistä vastaan MS-tautia sairastavilla. 9

10 Liikunnan hyödyt MS-tautia sairastaville d) Elämänlaatuun liittyvät hyödyt Etenevän luonteensa vuoksi MS-taudilla on taipumus heikentää sitä sairastavien terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, että liikunnalla voi todellakin olla myönteistä vaikutusta tähän moniulotteiseen asiaan. Liikuntaohjelmat ovat useimmiten lisänneet MS-tautia sairastavien elinvoimaa tai sosiaalista toimintakykyä terveyteen liittyvän elämänlaadun eri osa-alueista. Sosiaalinen vuorovaikutus ja vertaistuki ovat avaintekijöitä elämänlaadun parantamisessa liikunnan avulla. Toisin sanoen liikunta ryhmässä, muttei yksinään, saa todennäköisimmin aikaan myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun. Lisäksi liikuntamuodolla saattaa olla vaikutusta, aerobinen kestävyysharjoittelu takaa varmemmin elämänlaadun kohentumisen kuin voimaharjoittelu. 10

11 Liikunta ja oireet Moniin MS-taudin oireisiin voi liikunnalla vaikuttaa myönteisesti. Tieto liikunnan vaikutuksesta eri oireisiin auttaa liikuntaohjelman suunnittelua. Tieto on myös tärkeää ehkäistäessä liikuntaan ja MS-tautiin liittyviä harhaluuloja. MS-tautiin liittyvä uupuminen (fatiikki) voi vaihdella huomattavasti ja haitata monin tavoin päivittäistä elämää. Liikunnan vähentyminen saattaa osaltaan pahentaa uupuneisuutta. Aerobisen kestävyysliikunnan ja joogan on osoitettu helpottavan uupumista, mutta muistakin liikuntamuodoista saattaa olla apua. Koska fyysinen rasitus jo sinänsä aiheuttaa ainakin jonkin verran luonnollista väsymisen tunnetta, lukuisilla käytännön toimilla voi ehkäistä MS-tautiin liittyvää poikkeuksellista uupumista liikunnan yhteydessä (ks. sivun 13 taulukkoa). Lihasvoiman heikkeneminen on yksi MS-taudin tyypillisistä oireista. Siihen vaikuttavat ensisijaisesti keskushermoston mekanismit, mutta toissijaisesti myös käyttämättömien lihasten surkastuminen, joka puolestaan on seurausta sairaudesta johtuvasta liikkumiskyvyn rajoittumisesta. Voimaharjoittelu eri muodoissaan on tehokasta ja sopivaa haluttaessa säilyttää lihasmassaa ja ehkäistäessä lihasten toiminnan heikentymistä MS-tautia sairastavilla. 11

12 Spastisuutta esiintyy usein lihasten heikentymisen yhteydessä, erityisesti alaraajojen lihaksissa. Se voi aikaansaada liikerajoituksia, epämukavuutta ja joskus lihas- tai niveljäykistymiä. Venyttelyharjoitukset muodostavat kulmakiven spastisuuden ja jäykkyyden oireidenmukaisessa hoidossa lääkehoidon ja fysioterapian ohella. Venyttely on suositeltavaa aloittaa sairauden varhaisvaiheista alkaen. Tasapainohäiriöt ovat yleisiä MS-taudin oireita, jotka usein rajoittavat osallistumista liikuntaan. Heikentyneen tasapainon aiheuttamia ongelmia voi kompensoida monella tavalla. Apuvälineet, vesiliikunta tai liikunta istuvassa asennossa seisomisen sijaan (esim. kuntosalissa) ovat esimerkkejä käytännön ratkaisuista, joista voi olla apua. Koska useat tekijät säätelevät tasapainoa, on hyvä huomata, että lähes kaikentyyppinen liikunta tarjoaa tarkoituksenmukaista ärsykettä tasapainomekanismeille. Virtsarakon toimintaan ja hengitykseen liittyvät ongelmat ovat esimerkkejä muista oireista, joihin voi vaikuttaa säännöllisellä harjoittelulla. Osaa virtsarakon toimintaan liittyvistä ongelmista voi lievittää lantionpohjan harjoituksilla. Hengitysharjoituksista tiedetään olevan apua hengitystoiminnolle, ja ne voivat parantaa myös hengityslihasten kestävyyttä. Jotkin oireet saattavat rajoittaa liikunnan toteuttamista, etenkin sairauden edettyä pitemmälle. Näihin kuuluvat ataksia, kipu, lämpöherkkyys, näköhäiriöt ja 12

13 kognitiivisten toimintojen heikentyminen. Mikään näistä oireista ei kuitenkaan ole ylittämätön este liikunnalle, ja useimpien oireiden kanssa pärjää liikunnan yhteydessä soveltavilla käytännön ratkaisuilla. Hyvä esimerkki tästä on heikentynyt lämmönsietokyky, joka on hyvin yleistä MS-taudissa. Yleensä tehokas liikunta nostaa ruumiin ydinlämpötilaa, mikä voi aiheuttaa ongelmia, koska ydinlämmön kohoaminen saattaa hidastaa MS-tautia sairastavalla hermoimpulssien välittymistä ja täten lisätä neurologisten oireiden määrää. Onneksi lämmön aiheuttamia ongelmia, myös liiallista uupumista, voidaan tehokkaasti ehkäistä viilentämisellä tai muilla menetelmillä (ks. taulukko). Käytännön neuvoja, miten voi lievittää lämmön aiheuttamia ongelmia ja ehkäistä liiallista uupumista fyysisen rasituksen aikana. Juo nesteitä ennen kuntoilua ja sen aikana. Viilennä kehoasi etukäteen: ota kylmä/viileä suihku tai kylpy, käytä kylmäliiviä ja/tai kylmähattua. Pukeudu sopiviin (hengittäviin, ei liian lämpimiin) vaatteisiin. Pyyhi ihoasi esimerkiksi märällä pyyhkeellä. Tee liikuntaharjoitukset aamulla, koska usein keho sietää liikuntaa paremmin aamuisin kuin iltapäivällä. Sisäliikunnan tulisi tapahtua hyvin ilmastoidussa tilassa. Pidä toistuvia taukoja harjoittelun aikana. 13

14 Turvallisuus Tutkimukset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että liikunta on turvallista MS-tautia sairastaville. Ei ole näyttöä siitä, että sen harrastaminen pahentaisi sairautta. Liikunnan harrastajan on kuitenkin oltava terve, eikä hänellä saa olla esimerkiksi vakavia sydän- tai verisuonisairauksia. Mitä tulee oireiden pahenemiseen, esimerkiksi laajassa suomalaisessa liikuntatutkimuksessa tuki- ja liikuntaelinten oireet (nivel- tai selkäkipu, lihasten kipeytyminen, jne.) olivat yhtä yleisiä kuin MS-taudin oireet yli 4000 liikuntakerralla. Eräät oireet, kuten tunto- tai näköhäiriöt, saattavat lisääntyä liikunnan yhteydessä, mutta tämä on yleensä tilapäistä eikä useimmiten vaarallista. 14 Tietyissä tilanteissa on kuitenkin hyvä noudattaa varovaisuutta. Pahenemisvaiheen aikana liikuntaohjelmaa on ehkä muutettava, tai harjoittelu on keskeytettävä joksikin aikaa. Liikunnan jatkamisesta pahenemisvaiheen aikana on hyvä neuvotella hoitavan lääkärin kanssa. Infektion aikana, varsinkin sen ensimmäisinä päivinä, on syytä välttää rasitusta. Sairauden kulkua muuntavat lääkkeet aiheuttavat haittavaikutuksia joillekin MS-tautia sairastaville. Tällöin ei ole mielekästä tehdä liikuntaharjoituksia heti lääkkeen ottamisen jälkeen. Urheiluvammat tai kaatumiset eivät ole poissuljettuja MS-tautia sairastavilla, mutta näitä voi ehkäistä monin tavoin, kuten omaksumalla oikea harjoitustekniikka tai käyttämällä sopivia urheiluvarusteita ja liikuntavälineitä.

15 Käytännön asioita Sairauden vaikeusaste, oireiden vaihtelu, aiemmat liikuntatottumukset ja motivaatioon vaikuttavat tekijät on otettava yksilöllisesti huomioon, kun laaditaan kunto-ohjelmaa MS-tautia sairastavalle. On tärkeää tarkastaa ja tarpeen mukaan muokata ohjelmaa sen varmistamiseksi, että harjoitusvaste on monipuolinen ja mahdollisimman sopiva. Mikäli sairauden aiheuttama haitta on vähäinen, liikunta voi olla hyvin samankaltaista kuin terveillä henkilöillä. Tyypillisesti liikunnan rajoitukset koskevat etupäässä kilpailumielessä suoritettavia lajeja ja hyvin intensiivisiä tai pitkään kestäviä lajeja. Sairauden pidemmälle edenneissä vaiheissa liikuntaharjoituksia on räätälöitävä enemmän. Tässä vaiheessa kuntoohjelmaa laadittaessa on otettava huomioon esimerkiksi liikkumiskyvyn rajoitukset ja oireiden lisääntyminen. Kuntoutuksen ammattilaisten ohjauksesta on usein paljon apua, ja etenkin taitavan fysioterapeutin toimimisesta "henkilökohtaisena valmentajana" saattaa olla suurta hyötyä. MS-tautia sairastavan monipuoliseen kunto-ohjelmaan tulisi sisältyä aerobista kestävyysharjoittelua sekä voimaharjoittelua täydennettynä kehon liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävillä harjoitteilla. Suositus aerobiselle kestävyysharjoittelulle on vähintään 2 3 kertaa viikossa ainakin min/kerta kohtalaisella teholla. Harjoittelun kesto ja teho ovat kuitenkin toisistaan riippu- 15

16 vaisia. Niinpä vähätehoisen harjoittelun tulisi kestää pidemmän aikaa (yli 30 minuuttia). Voimaharjoittelussa sopiva aloitustaso henkilöille, jotka eivät ole tehneet voimaharjoittelua aiemmin, on 1 2 kertaa viikossa siten, että suuria lihasryhmiä harjoitetaan 2 sarjaa toistaen kutakin harjoitusta 8 15 kertaa. On hyvä muistaa, että näiden fyysisen kunnon parantamiseen tähtäävien harjoitusten ohella yleisen terveyden ylläpitämistä edesauttaa jo 30 min kestoinen (vähintään 10 min jaksoissa) arki-, hyöty- ja työmatkaliikunta, mieluiten useimpina viikonpäivinä. Venyttelyä suositellaan liikkuvuuden säilyttämiseksi ja jäykkyyden vähentämiseksi mieluiten päivittäin ja muun kuntoharjoittelun yhteydessä. Hitaat, rauhalliset ja pitkäkestoiset (20 60 sekuntia) venytykset ovat suositeltavia, etenkin alaraajoille ja selkälihaksille. Kunto-ohjelmaan on myös hyvä sisällyttää tasapainoharjoituksia. Esimerkiksi toiminnalliset lihasvoimaharjoitukset, kuten askelkyykky tai varpaille nousu ylläpitävät ja edistävät asennonhallintaa. Useimmat tavanomaisista liikuntamuodoista sopivat MS-tautia sairastaville, mutta sairauden edenneessä vaiheessa niitä saattaa kuitenkin olla tarpeellista muokata. Esimerkiksi tavallinen polkupyörä voidaan korvata kolmipyörällä tai vaihtoehtoisesti kuntopyörällä. Jotkin liikuntamuodot sopivat erityisen hyvin MS-tautia sairastaville. Vesiliikunta monis- 16

17 sa eri muodoissaan on hyvä valinta, koska vesi tarjoaa ihanteelliset olosuhteet MS-tautia sairastavalle. Liikunnan trendilajeista sauvakävely ja jooga ovat osoittautuneet hyvin soveltuviksi myös MS-tautia sairastaville. Ryhmäliikunta on hyvin suosittua sen tarjoamien monien hyötyjen vuoksi. Yhdessä tekeminen, vertaistuki ja liikuntakokemuksista keskustelu muiden kanssa ovat tärkeitä tekijöitä ylläpidettäessä liikuntamotivaatiota, joka voi joskus joutua koetukselle kroonista tautia sairastaessa. Monenlaiset muut tekijät ovat myös osoittautuneet hyödyllisiksi liikuntamotivaation säilyttämisessä. Niitä ovat mm. puolison tuki, kuntoutukseen osallistuminen, liikuntapäiväkirjan täyttäminen, teknisten apuvälineiden (esim. askelmittari) käyttö ja riittävä tieto aiheesta. Yhteenveto Säännöllinen liikunta vaikuttaa suuresti MS-tautia sairastavien hyvinvointiin.liikuntaa voidaan pitää yhtenä avaintekijänä sairauden itsehoidossa. Liikunta sopii MS-tautia sairastaville, ja sitä voi suositella heille useiden hyvin perusteltujen syiden vuoksi. Kaiken kaikkiaan liikunta MS-taudissa: on tehokas keino parantaa ja ylläpitää fyysisen, henkisen ja yleisen terveyden eri osa-alueita kohentaa elämänlaatua, etenkin ryhmässä harjoitettuna saattaa ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä pitkällä aikavälillä saattaa vaikuttaa myönteisesti aivojen toimintaan on turvallista ja sen hyödyt ovat paljon haittoja suurempia takaa parhaimmat tulokset, kun se on säännöllistä, monipuolista ja nautittavaa 17

18 Esimerkkiharjoituksia Harjoitus 1 Askelkyykky. Seiso jalat hieman harallaan. Astu toisella jalalla askel eteenpäin, koukista polvea ja laske lantiota alas-päin. Älä tuo koukistettua polvea varpaiden yli. Palauta sitten eteen viety jalka alkuasentoon. Käsiä voi pitää myös sivuilla. Harjoitus 2 Taivuta jalkaa nilkkapainon kanssa taaksepäin polven koukistajalihasten vahvistamiseksi. 18

19 Harjoitus 3 Kohottaudu vuoroin varpaille ja kantapäille pohkeiden ja nilkkojen lihasten vahvistamiseksi. Mitä vähemmän tukea otat käsillä, sitä tehokkaammaksi harjoitus tulee tasapainon kannalta. Harjoitus 4 Vastuskuminauha soveltuu hyvin lihaskunnon harjoittamiseen kotioloissa myös heikkovoimaisille. Kuvassa näkyy esimerkki siitä, miten lonkan ojentajalihaksia voi vahvistaa. 19

20 Harjoitus 5 Korokkeelle tai portaalle nousu sivuttain on toiminnallinen harjoitus alaraajojen suurille lihasryhmille. Huomaa, että tuolia voi käyttää tukena tasapainon säilyttämisessä. Harjoitus 6 Jumppapalloa voi käyttää tehokkaasti monipuoliseen harjoitteluun, kuten tasapainon ja koordinaation parantamiseen ja säilyttämiseen. 20

21 Harjoitus 7 Rytmikäs pompottelu pallon päällä käsiä yhteen lyöden on mielekäs harjoitus hapenottokyvyn harjoittamiseksi. Harjoitus 8 Haastava vaihtoehto vatsalihasten vahvistamiseen sekä lantion hallinnan parantamiseen. 21

22 Harjoitus 9 Hauiskääntö vastuskuminauhan avulla. Pidä ranne suorana ja jäykkänä. Harjoitus 10 Tämä liike vastuskuminauhalla on tehokas koko yläraajalle. 22

23 Harjoitus 11 Tämä harjoitus parantaa samanaikaisesti tasapainoa ja koordinaatiota sekä vahvistaa lihaksia. Pidä selkä suorassa ja katse alaspäin samalla, kun nostat vastakkaisen käden ja jalan vaakasuoraan. Harjoitus 12 Yksi monista tavoista vahvistaa vatsalihaksia. Kädet voi pitää myös niskan takana. 23

24 Harjoitus 13 Polven koukistajalihasten venytys. Pidä selkä suorana ja taivuta koko vartaloa eteenpäin. Muista hengittää! Harjoitus 14 Selkälihasten venytys. Asento helpottaa myös alaraajojen lihasjäykkyyttä. 24

25 Harjoitus 15 Polven ojentajalihasten venytys. Harjoitus 16 Reiden lähentäjälihasten venytys. 25

26 Harjoitus 17 Pohjelihasten venytys. Korokkeen asettaminen päkiöiden alle tehostaa venytystä. Kiitämme Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen fysioterapeuttia Anders Rombergia tähän oppaaseen liittyvästä panoksesta ja liikuntaharjoitusten ohjauksesta. 26

27 Harjoitus 18 Sauvakävely Sauvakävely sopii erinomaisesti MStautia sairastaville. Kävellessä liikuta sauvoja aina vinosti vartalon takana. Sauvan sopiva korkeus (= kävelijän pituus x 0,68) on tärkeää oikean kävelytekniikan kannalta. 27

28 Sanasto VO2 pmax: maksimaalinen hapenottokyky. VO2max on yleisimmin käytetty sydämen ja keuhkojen kunnon mittari Aerobinen kynnys: hapen avulla tapahtuvan energia-aineenvaihdunnan korkein taso, jolla elimistö saa riittävästi happea (lihastyön tarpeisiin) Infektio: tulehdus, joka häiritsee elimistön normaalia toimintaa Spastisuus: lisääntynyt lihasten jäykkyys Ataksia: heikentynyt koordinaatio Sairauden kulkua muuttavat lääkkeet: lääkkeet, jotka muuntavat sairauden luonnollista kulkua Kardiopulmonaarinen: sydämeen ja keuhkoihin liittyvä 28

29 Muistiinpanoja 29

30 Elämä MS-taudin kanssa Opassarja aktiivisen elämäntyylin säilyttämiseen MS-tauti eli multippeliskleroosi johdanto Diagnoosi ja mitä siitä seuraa MS-taudin oireenmukainen hoito MS liikunta ja hyvinvointi Bayer Oy, PL 73, Espoo, puh L.FI FI

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

PLUS. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen.

PLUS. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen. Muista lepopäivät! Kaikki kolme treeniohjelmaa haastavat niin voimat kuin kunnonkin. Siksi on tärkeää pitää lepopäivä jokaisen treenin jälkeen. 30 KUNTO PLUS 4/2016 3 oivaa ohjelmaa kuntokeskukseen: Huippukuntoon

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat.

TerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat. TerveysInfo Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Aivoliitto 4, A5 : 24 s. : kuv. : vär. http://www.aivoliitto.fi/files/825/aivoverenkiertohairiot_ja

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

treeniohjelma: Lämmittely

treeniohjelma: Lämmittely treeniohjelma: Lämmittely HARJOITTELE NÄIN: Treenaa kolmesti viikossa vaikkapa maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina, niin keho ehtii palautua treenien välillä. Harjoitus koostuu aina lämmittelystä

Lisätiedot

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät

Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet. Liikuntavastaavan tehtävät Selkäyhdistysten liikuntaryhmien toiminnan periaatteet Liikuntavastaavan tehtävät 2 1. LIIKUNNAN MERKITYS SELKÄKIVUN HOIDOSSA LIIKUNTA JA SELKÄ Liikunta on tärkeää selälle. Sopivasti annosteltu liikunta

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Alkulämmittelyt hallin muissa tiloissa. Lämmittely 3 min, Voidaan tehdä paikalla. Pidä sarjojen välissä pieni tauko.

Alkulämmittelyt hallin muissa tiloissa. Lämmittely 3 min, Voidaan tehdä paikalla. Pidä sarjojen välissä pieni tauko. 1) Alkulämpö 10 min Lämmittely 3 min, Voidaan tehdä paikalla. Pidä sarjojen välissä pieni tauko. 1) Haaraperushypyt (3 liikettä) 10 x Tavallinen 10 x Kädet ja jalat ristiin 10 x Kädet ja jalat eteen/taakse

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA

Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Kenttäpäällikön liikuntavinkki HELMIKUUSSA PILATEKSELLA VAHVA KESKUSTA Helmikuussa hiihto- ja ulkoilukelit ovat parhaimmillaan ja lunta riittää koko Suomessa. Innokkaat ulkoilijat täyttävät hiihtokeskukset

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

- HARJOITUSOHJELMA NIVELRIKKOISILLE

- HARJOITUSOHJELMA NIVELRIKKOISILLE KUNTOSALI KOTONASI - HARJOITUSOHJELMA NIVELRIKKOISILLE - Tämä lihaskuntoharjoitteluohjelma soveltuu kaikille, jotka haluavat ylläpitää tai kehittää lihasvoimaansa yksinkertaisilla kotiharjoitteilla. Ohjeistus

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

RASITUSTASO Korkeintaan RPE 9 (erittäin kevyttä, normaali hengitys- ja puherytmi, syke 50 % maksimaalisesta)

RASITUSTASO Korkeintaan RPE 9 (erittäin kevyttä, normaali hengitys- ja puherytmi, syke 50 % maksimaalisesta) HARJOITUSJAKSO - 1 VK LEIKKAUKSESTA Korkeintaan RPE 9 (erittäin kevyttä, normaali hengitys- ja puherytmi, syke 50 % maksimaalisesta) - HARJOITUS 1 niin usein kuin mahdollista. - HARJOITUS 2 2-3 kertaa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti

Lisätiedot

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi

High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! PLUS. 58 KUNTO PLUS 13/2014 kuntoplus.fi H.I.T High Intensity Training virittää huippukuntoon jos rääkin vain kestää! 58 KUNTO 13/2014 kuntoplus.fi Hiki virtaa, henki salpautuu ja suussa saattaa maistua veri KUNTO -lehden kivikovassa H.I.T.-treenissä.

Lisätiedot

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen.

TerveysInfo. Joogaa pehmeämmin Joogaliikkeitä Three Minute Egg joogatiiltä apuna käyttäen. TerveysInfo Hoida itse niskaasi Tietoa niska hartiakivuista ja niiden syistä. Vinkkejä ja täsmäliikkeitä niska hartiaseudun kipujen hoitoon ja ehkäisyyn. Oppaan hinta on 0,80 euroa/kpl (yli 100 kpl tilaus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15

SYYSKAUDEN OHJELMA 2012 Ryhmät alkavat maanantaina 3.9 ja päättyvät viikolla 50/51. Kertoja on 15 KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen SYYSKAUDEN OHJELMA

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMI ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAKALENTERI

LIIKUNTATOIMI ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAKALENTERI LIIKUNTATOIMI ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAKALENTERI SYKSYKAUSI 2015 KUNTOILIJAN AAKKOSET A Anna lääkärin tutkia terveydentilasi. B Etene harrastuksessasi harkiten ja lisää rasitusta vähitellen - älä tee liikuntasuoritusta

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Lajitekniikka: kuntopiiri

Lajitekniikka: kuntopiiri www.terveysverkko.fi/tietopankki/tyoikaisille Lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää ja sitä suositellaan tehtävän ainakin kaksi kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoittelua voit tehdä kuntosalilla,

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia

Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

bikinikuntoon 6 viikossa

bikinikuntoon 6 viikossa bikinikuntoon 6 viikossa Oletko jo valmiina bikinikauteen? Ellet, niin tartu suomalaistaustaisen menestysvalmentajan Jari Ketolan huipputehokkaaseen treeniohjelmaan, jolla saa ihmeitä aikaan jo kuudessa

Lisätiedot

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? Pääperiaa(eita: - Kun liikkuvuus on rii(ävän hyvällä tasolla, on kaikkien muiden fyysisten ominaisuuksien kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? - Rii(ävän liikkuvuuden hankkimisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö.

Sormilukko, myötäote, apinaote, hihnojen käyttö. Palaudu ja kehity iltaseminaari 4.5.2010, UKK-instituutti Jaskan voimakoulu: Huoltava voimaharjoittelu Kouluttajat: Jaakko Kailajärvi, painonnosto- ja voimavalmentaja Eira Taulaniemi, fysioterapeutti,

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

ssauskauaukk ivellei nivelleikiveeiknn teko teko teko äänan aplvenkn lkpo OL

ssauskauaukk ivellei nivelleikiveeiknn teko teko teko äänan aplvenkn lkpo OL P O T I L A A N O P A S Olkapään Lonkan Polven tekonivelleikkaus Liikkumisen iloa! P O T I L A A N O P A S Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot