Sisäasiainhallinnon vuosikertomus

Transkriptio

1 Sisäasiainhallinnon vuosikertomus 2004

2 Tavoitteemme vuoteen 2010 on: Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaamista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Nämä ohjaavat toimintaamme: Luotettavuus Muutoskykyisyys Yhteistyökykyisyys Avoimuus Näihin asioihin keskitymme: Tasapainoinen alueellinen kehittäminen ja ihmisten ja yritysten hallittu liikkuvuus. Toimivan, luotettavan ja yhteistyöhakuisen palveluhallinnon turvaaminen. Hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen. Toimintaympäristön muutoksien ennakointi, tunnistaminen sekä niihin reagointi. Vaikuttaminen EU:ssa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

3 Sisäasiainhallinnon vuosikertomus 2004 Sisältö Johdon katsaus 4 Toimintaympäristö 8 Sisäinen turvallisuus 10 EU:n sisäasiat 18 Alueiden kehittäminen 20 EU:n alue- ja rakennepolitiikka 24 Kunnat 26 Palvelut 27 Talous 28 Henkilöstö 29 Hallinnon kehittäminen 30 Keskeiset hankkeet 30 Voimavarat 32 Henkilöstö 33 Talous 36 Yhteenveto ruotsiksi ja englanniksi 38 Referat på svenska 38 Summary in English 39 Liite: julkaisuja 41

4

5 Johdon katsaus SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Johdon katsaus Tasavallan presidentti nimitti kesäkuussa 2003 pääministeri Matti Vanhasen hallituksen, joka on järjestyksessä itsenäisen Suomen 69. hallitus. Hallituksen keskeinen tavoite on kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistamalla kasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä parantaa peruspalveluja. Hallitusohjelma, joka on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, linjaa myös sisäasiainhallinnon toimintaa ja sen linjauksiin tartuttiinkin vuonna 2004 kaikilta osin. Maassamme oli vuoden vaihtuessa kansalaista. Lähivuosina suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu monia muutoksia. Väestön ikääntyminen vaikuttaa paitsi pelastustoimeen ja poliisiin, myös aluehallintoon ja kuntiin. Työmarkkinoilta poistuu jo nyt enemmän työntekijöitä, kuin tulee tilalle. Tällä kehityskululla Suomen väkiluku pienenee vuodesta 2029 lähtien. Muuttoliike jatkunee keskuksiin ja harvaan asuttujen alueiden ongelmat ovat vaarassa kärjistyä edelleen. Rikollisuuden kansainvälistyminen vaatii uusia toimintamalleja. Tietoyhteiskunta etenee. Kansainvälisen työnjaon muutos heijastuu yritys- ja innovaatiotoimintaan kunnissa. Valtionhallinnon virastoilta ja laitoksilta edellytetään tehokkuutta ja säästöjä. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli henkilöä. Vuonna 2004 tuli kuluneeksi 370 vuotta lääninhallinnon perustamisesta. Sen syntymisen perusta on vuoden 1634 hallitusmuodossa, jolla Ruotsin keskushallinnon ja paikallishallinnon väliin luotiin maaherrojen johtamat lääninhallitukset. Nyt 370-vuotias lääninhallinto on uudistunut monta kertaa; se on osoittanut poikkeuksellista muuntautumiskykyä yhteiskunnan kannalta raskainakin aikoina. Vuosi 2004 oli sisäasiainministeriössä käänteentekevä ja uutta luova Poliisitoimen keskeiset strategiset linjaukset on vahvistettu sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Yli 350 kunnassa on laadittu alueelliset ja paikalliset turvallisuussuunnitelmat. Omaisuusrikosten selvittämistaso on noussut ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on panostettu kansainväliseen yhteistyöhön. Talousrikostutkinnan tila on selvitetty. Poikkihallinnollinen asiantuntijatyöryhmä arvioi terrorismin torjunnan tilannetta. Olemme ottamassa käyttöön biometriset passit. Pelastustoimen järjestelmän uudistus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Yksittäisten kuntien sijaan toiminnasta vastaa nyt 22 alueellista pelastuslaitosta. Viime vuoden aikana jatkettiin myös hätäkeskusjärjestelmän uudistamista; valtio ottaa vastuun toiminnasta vuoteen 2006 mennessä koko maassa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilanne Suomen rajoilla on vakaa. EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvosto päätti lokakuussa 2004 rajaturvallisuusviraston perustamisesta. Uusi ulkomaalaislaki tuli voimaan toukokuun 2004 alussa. Maahanmuutto oli Suomessa suurempaa kuin koskaan itsenäisyytemme aikana. Suomessa asuu vakinaisesti ulkomaalaista. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat lyhenivät olennaisesti ja ruuhkan purku onnistui. Myös kansalaisuushakemusten käsittelyajat lyhenivät. Alueellistaminen eli toimintojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle eteni myös sisäasiainhallinnossa. Selvityshenkilö Esko Riepula jätti ehdotuksensa aluehallinnon vahvistamiseksi hallitusohjelman linjausten mukaisesti helmikuussa Selvityshenkilö Jussi- Pekka Alasen ehdotuksen pohjalta puolestaan valmisteltiin hallituksen esitystä Helsingin seudun kuntien yhteistyöstä.

6 6 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Johdon katsaus Seutukuntien tukihanketta laajennettiin seutuyhteistyökokeilulain muutoksella seitsemälle uudelle seudulle ja lainsäädäntöön tehtiin uusia yhteistyö- Valtionosuuslainsäädäntöä muutettiin siten, että vuoden 2005 alusta toteutettavaksi tarkoitettu valtion ja kuntien välisten kustannusten jaon tarkistus EU:n rakennerahastokauden alueellisia tavoiteohjelmia toteutettiin yhteistyössä maakunnan liittojen, muiden hallinnonalojen sekä kunta- ja yksi- kannusteita. Kainuun hallinto- (502 miljoonaa euroa) maksetaan tyisen sektorin toimijoiden kans- kokeilua valmisteltiin muun kunnille jaksotetusti vuosina sa. Lisäksi Euroopan aluekehitys- muassa kokoamalla vuoden rahastosta osarahoitettavia valtion talousarvioon ensimmäis- Palveluiden saatavuuden Interreg III- ja Urban II-yhteisö- tä kertaa oma Kainuun turvaamiseksi on käynnistetty aloitteita sekä innovatiivisten kehittämisraha. osana tietoyhteiskuntaohjelmaa toimien ja Espon ohjelmia Suomen Kuntaliiton ja valtion Julkiset palvelut verkkoon -hanke. edistettiin osoittamalla niille keskeisten palveluntuottajien Lisäksi on laadittu sisäasiainmi- määrärahoja ja osallistumalla kanssa valmisteltiin valtioneuvos- nisteriön hallinnonalaa koskeva aktiivisesti ohjelmien seurantaan. ton periaatepäätösluonnos paikal- verkkopalveluiden toimeenpano- Sisäasiainministeriö asetti listen ja alueellisten palveluiden suunnitelma ja käynnistetty SM - vuoden 2004 kesäkuussa suurten yhteisestä palvelustrategiasta. on-line hanke, joka on kaupunkiseutujen neuvottelukun- Yhteispalvelupisteitä on jo 210. mittava sähköisen asioinnin ja nan, jonka tehtävänä on valmistel- Yhteistyössä valmisteltu en- verkkopalveluiden kehittämis- la valtakunnallisten alueiden simmäinen peruspalveluohjelma hanke; älykortit otetaan käyttöön kehittämisen tavoitteiden mu- vuosille valmistui ja tietoturvaan panostetaan, kaista suurten kaupunkiseutujen maaliskuussa 2004 ja se annettiin suurimmat palvelut saa myös politiikkakokonaisuutta. eduskunnalle valtiontalouden sähköisesti. Vuorovaikutteisia Aluekeskusohjelmaa toteutet- kehyspäätöksen yhteydessä. Myös verkkopalveluja kehitetään ja tiin 34 ohjelmaan nimetyllä vuoden 2005 talousarvioesityksen esimerkiksi kaikki lääninhallitus- alueella. Tämän lisäksi käynnis- yleisperusteluihin on otettu ten lomakkeet voi jo saada säh- tettiin aluekeskusten keskinäinen peruspalvelubudjettitarkastelu. köisesti. yhteistyö hyvinvoinnin, innovaa- Eduskunnalle annettiin myös Hallinnossa ja palveluissa tioympäristöjen ja koulutuksen hallituksen esitys kuntajakolain pyrittiin parantamaan tehokkuut- kehittämisessä. Seudullisen yh- muuttamisesta. Vuoden 2005 ta. Hallintoselonteko on laajin teistyön ja verkottumisen kansal- alussa tuli voimaan kaikkiaan 10 hallinnon toimivuutta ja kehittä- lisia tavoitteita toteutettiin kuntien kokonaisliitosta. mistarpeita kuvaava selonteko yli ohjelma-alueilla tehokkaasti. Pohjois-Suomen ja Pohjois- kymmeneen vuoteen. Hallintose- Neljäs maaseutupoliittinen Norjan kuntien yhteistoiminnan lontekoa valmisteltiin annetta- kokonaisohjelma valmistui syk- ongelmista laadittu selvitys an- vaksi eduskunnalle kevään 2005 syllä 2004 yhteistyössä maa- ja nettiin toukokuussa 2004 Suo- aikana. metsätalousministeriön kanssa. men ja Norjan pääministereille. Valtioneuvosto päätti vuoden Osaamiskeskusohjelmassa Pääministeri Vanhasen halli tammikuussa valtakunnalli- ohjelmakauden pai- tuksen ohjelmaan sisältyy neljä sista alueiden kehittämisen ta- nopistealueiksi asetettiin kan- politiikkaohjelmaa. Näistä kansa- voitteista. Eduskunta sai keväällä sainvälisyys ja vetovoimaisuus, laisvaikuttamisen politiikkaohjel aluepoliittisen selonteon. osaamisintensiivisten pienten ja man osana toimivan kunnallisen Sisäasiainministeriö kokosi valti- keskisuurten yritysten kasvun demokratian kehittämishankkeen on talousarvioesitykseen aluepo- vauhdittaminen, kansallinen toteuttamista jatkettiin. Hank- liittisten vaikutusten arviointia osaamisalapohjainen yhteistyö keeseen valitut kumppanuuskun- koskevan liitteen. Tavoitteena on sekä alueellisen vaikuttavuuden nat ja -seudut käynnistivät paikal- parantaa valtion talousarvion laajentaminen. liset kehittämishankkeet. aluepoliittisten vaikutusten seu- Hallitus ja sisäasiainministe- Demokratiatilinpäätöshanke rantaa ja vaikuttavuutta. riö ovat neuvotelleet EU:n tule- käynnistettiin. vasta rakennerahastokaudesta

7 tiiviisti komission ja jäsenmaiden kanssa Suomen etujen valvomiseksi erityisesti alueja rakennepolitiikassa. Hyvä hallinto seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Toimintamme on ollut tuloksellista. Myönteinen kehitys on tulosta myös ministeriön oman toiminnan kehittämishankkeesta, joka perustuu siihen, että ministeriö keskittyy ydintehtäviinsä ja sillä on niissä vahva rooli. Ministeriön avainprosessit ovat tehokkaat ja niillä on selkeät, kaikkien sekä avoimuus. muutos- ja yhteistyökykyisyys tiedossa olevat pelisäännöt. Myös Tavoitteemme vuoteen 2010 johtamisjärjestelmä on selkeä ja on seuraava: Suomi on Euroopan kaikki tietävät päätösvaltasuhteet. Ministeriöllä on hyvät yhmaiset alueet ja hyvä hallinto turvallisin maa, jossa on elinvoiteistyömuodot hallinnonalan ja takaa laadukkaat ja tasapuoliset omien sidosryhmiensä kanssa. palvelut. Pyrimme yhteiseen päämäärään, visioon siitä, että sisäasiain- viitoitettu, kansalaisten turvalli- Valitsemamme tie on nyt ministeriö on hyvin johdettu, yhteistyökykyinen ja ihmisten osaa- Haluamme lämpimästi kiittää suuden ja hyvinvoinnin parhaaksi. mista arvostava asiantuntijaorganisaatio. Arvomme ottavat kuntaa ja kaikkia sidosryhmiäm- koko sisäasiainhallinnon henkilö- kantaa perusasioihin eli toimintaamme ohjaavat luotettavuus, vuonna me tuloksellisesta yhteistyöstä Johdon katsaus KARI RAJAMÄKI Sisäasiainministeri HANNES MANNINEN Alue- ja kuntaministeri RITVA VILJANEN Kansliapäällikkö

8 8 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Toimintaympäristö Sisäisen turvallisuuden tila on pysynyt Suomessa kansainvälisesti vertaillen varsin hyvänä. Syyskuussa 2004 hallitus teki periaatepäätöksen ensimmäiseksi sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi. Siinä tavoitteeksi asetettiin, että Suomi on vuonna 2015 Euroopan turvallisin maa. Ohjelma valmisteltiin, ja se toteutetaan laajana poikkihallinnollisena yhteistyönä. Sisäinen turvallisuus nähdäänkin entistä laajempana kokonaisuutena, jossa keskeistä on vaikuttaa ongelmien syihin. Ohjelma edisti jo ennen varsinaisen toimeenpanon käynnistymistä viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Se on ollut väylä poikkihallinnolliselle keskustelulle turvallisuuteen liittyvistä asioista ja antanut mahdollisuudet parantaa toiminnan tuloksellisuutta. Sisäisen turvallisuuden lähivuosien keskeinen haaste on estää syrjäytymisen lisääntyminen. Syrjäytymistä mitataan muun muassa alkoholin kulutuksella. Alkuvuodesta tapahtuneet alkoholin tuonnin vapautuminen ja hinnan lasku lisäsivät kulutusta entisestään. Alkoholin kulutuksen kasvu näkyi poliisin säilöön ottamien henkilöiden, väkivaltarikollisuuden ja rattijuopumusten määrän kasvuna. Väkivaltarikollisuuden, erityisesti henkirikosten määrä, on Suomessa läntisen Euroopan korkein suhteutettuna väestömäärään luvulla käynnistynyt poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrän kasvu on viime vuosina laantunut. Vuonna 2004 poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten määrä kääntyi laskuun. Talousrikollisuuden torjunta on ollut hallituksen painopistealue. Toimenpiteiden vaikutukset näkyivät jo vuoden loppupuolella. Onnettomuuksia tapahtuu edelleen Suomessa merkittävästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tulipalojen määrässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Palokuolemien määrä sen sijaan kasvoi huolestuttavasti. Vuodesta 2001 palokuolemien määrä on kasvanut 25 prosenttia. Joulukuussa tapahtunut Aasian luonnonkatastrofi oli laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan poikkeuksellisen suuri. Tapahtuma toi esille tarpeen arvioida ja tarkistaa siviilikriisinhallinnan, kansainvälisen katastrofiavun ja suuronnettomuusvalmiuden järjestelyjä. Rajaturvallisuus on Suomessa hyvällä tasolla. Schengen-ulkorajaliikenteessä rajavartiolaitoksen valvoma rajaliikenne lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes miljoonalla matkustajalla. Henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 15,2 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajaliikenne säilyi edellisen vuoden tasolla. Venäjän rajan ylitti 6,2 miljoonaa matkustajaa. Viron EU-jäsenyyden myötä otettiin vuoden 2004 toukokuun alussa käyttöön kevennetyt rajatarkastukset. Merkittäviä ongelmia ei ilmennyt. Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa nousi 20 prosenttia vuonna 2004 edellisvuodesta. Muissa, niin sanotuissa vanhoissa EU-maissa ja Pohjoismaissa, turvapaikanhakijamäärät laskivat merkittävästi vuonna UNHCR:n alustavien tietojen mukaan Suomi on Ranskan ohella ainoa ennen EU:n jäsenenä ollut valtio, jossa turvapaikanhakijoiden määrä nousi olennaisesti vuoden 2004 aikana. Suurin osa Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista oli hakenut turvapaikkaa jo aikaisemmin jostain EU-maasta. Tällaisten hakijoiden turvapaikkahakemuksia ei aineellisesti käsitellä Suomessa. Maakuntien väliset kasvuerot kaventuivat vuosina , kun verrataan ajanjakson tuotantoa, työllisyyttä ja muuttoliikettä vuosien kehitykseen. Keskeisinä syinä tähän ovat tuotannon ja työllisyyden selvästi hitaampi kasvu erityisesti niin sanotuissa kasvumaakunnissa. Alueiden väliset kehityserot sen sijaan olivat edelleen melko suuria. Heikon kehityksen alueita ovat erityisesti Pohjois- ja Itä- Suomen maaseutumaiset ja harvaan asutut alueet. Erityisen ongelmallinen tilanne on edelleen

9 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Toimintaympäristö Kainuussa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Väestön ikääntyminen, eläköityminen, muuttoliike ja korkea työttömyysaste vaikeuttivat monin paikoin kuntien peruspalveluiden järjestämistä. Palveluiden järjestämiseksi kunnat hakevat erilaisia yhteistyömuotoja. Vuoden 2005 alussa kuntien määrä väheni kahdellatoista, kun kymmenen uutta kuntaliitosta astui voimaan. Suomessa on 432 kuntaa. Kuntatalous heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Heikkeneminen johtui erityisesti siitä, että kuntien toimintamenot kasvoivat verotuloja ja valtionosuuksia nopeammin. Kuntatalouden erot kasvoivat kuntaryhmittäin. Ainoastaan yli asukkaan kunnissa vuosikate pysyi edellisen vuoden tasolla. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä oli ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan 142. Määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi edellisestä vuodesta. Vuonna 2004 kuntien toimintamenot olivat 24,9 miljardia euroa ja kasvoivat 16,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuntien lainakanta kasvoi 6,6 miljardiin euroon ja oli 4,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion keskushallinnon toimintojen ja yksiköiden alueellistamista jatkettiin hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti. Vuosina on ministeriössä tehty yli 20 alueellistamispäätöstä, jotka merkitsevät vajaan henkilötyövuoden siirtymistä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Etenkin tukipalvelujen yhteen kokoaminen ja alueellistaminen ovat edenneet hyvin.

10

11 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Sisäinen turvallisuus Sisäinen turvallisuus Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman mukaisesti sisäasiainministeriö valmisteli yhteistyössä useiden muiden ministeriöiden kanssa ensimmäisen laajaalaisen sisäisen turvallisuuden ohjelman. Hallitus teki ohjelmasta periaatepäätöksen. Ohjelmassa on vahvistettu sisäisen turvallisuuden tavoitetila, strategiset linjaukset vaikuttavuustavoitteineen, toimenpiteet sekä tunnusluvut ja mittarit, joilla ohjelman toteutumista seurataan. Ohjelma toteutetaan laajana poikkihallinnollisena yhteistyönä ja sen toimeenpanoa ohjataan ja seurataan vahvistetun suunnitelman mukaisesti. Sisäisen turvallisuuden tavoitetila on vuoteen 2015 mennessä: Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodotuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteet: rikosten ja häiriöiden ennaltaehkäisy Vaikuttavuustavoite Syrjäytymisen estämistä koskevat tavoitteet määritellään syrjäytymisen eri osatekijöitä, kuten toimeentulo-ongelmia, työttömyyttä, asuntopolitiikkaa ja terveyttä koskevissa ohjelmissa ja päätöksenteossa. Näiden tavoitteita määriteltäessä otetaan nykyistä paremmin huomioon syrjäytymisen ja sen ehkäisemisen mahdolliset vaikutukset rikollisuuteen. Arvio kehityksestä Päihtymyksen takia säilöönotettujen määrä lisääntyi 11 prosenttia edellisvuodesta ( vuonna 2003 ja vuonna 2004). Päihtymyksen takia säilöönotettujen määrä alkoi kasvaa alkoholin hinnan alennuttua maaliskuussa Helsingin poliisilaitoksen tekemän selvityksen mukaan säilöönottojen kasvu johtuu ensisijaisesti siitä, että alkoholin suurkuluttajien ongelmat ovat lisääntyneet, päihdekierteessä olevia kanta-asiakkaita otetaan säilöön entistä useammin. Poliisi ja kunnat ovat tehneet pitkään yhteistyötä muun muassa sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimen alueilla. Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti kuntiin on tehty yhteistyötä jäntevöittämään turvallisuussuunnitelmia, mitkä antavat hyvän pohjan yhteistyön ja verkostoitumisen laajentamiseen julkisten viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten välillä. Vuoden 2004 lopussa valmiita suunnitelmia oli 356. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Lähde Työttömien lkm / (tammi-marraskuu 2004) Työttömyysaste, % 9 % / ,9 % Tilastokeskus Nuorisotyöttömyysaste, % (15-24 vuotiaat) 21,8 % / ,0 % Tilastokeskus Toimeentulotuen saajien määrä (henkilöt, lkm) / (Stakesin arvio) Stakes Huostaanotettujen lasten / 2002 määrä, lkm / (Stakesin arvio) Stakes Hoitojaksot päihdehuollon laitoksissa, / 2002 eri pituiset jaksot yhteensä, lkm / (arvio) Stakes Alkoholin kokonaiskulutus 100 %:n 9,3 / 2002 alkoholina/asukas, litraa 9,4 / ,3 (arvio) Stakes

12 12 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Sisäinen turvallisuus Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Rattijuoppojen määrä / kuljettajaa 21 / / 2007 Kansanterveyslaitos Vuosittain vankilaan tulevien vankien määrä / / 2007 Rikosseuraamusvirasto 1 HUOM. Vankilaan tulevien määrän lasku johtuu siitä, että ulosoton uuden tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi sakkovankien täytäntöönpanot olivat keskeytyksissä lähes koko vuoden 2004 Väkivaltarikollisuuden vähentäminen Vaikuttavuustavoite Henkirikosten määrä on alle 100 rikosta/vuosi vuonna 2007 ja siitä eteenpäin pysyvästi. Poliisin tietoon tulevien pahoinpitelyrikosten määrä laskee vuoden 2003 runsaasta :sta :een vuoteen 2007 mennessä. Perheväkivaltatapauksiin liittyvien hälytystehtävien määrä laskee vuoden 2003 yli :sta :aan vuonna Kansainvälisissä uhritutkimuksissa mitattavan väkivallan tavoitetasona on läntisten teollisuusmaiden keskitaso. Arvio kehityksestä Väkivaltarikosten kokonaismäärä oli noin kolme prosenttia edellistä vuotta korkeampi ( vuonna 2003 ja vuonna 2004). Kasvu edellisvuoteen nähden johtui ennen kaikkea tammihelmikuun rikoksista. Näiden kuukausien aikana rikosten määrä vuoteen 2003 verrattuna kasvoi yhteensä noin tuhannella. Väkivaltarikosten taso kyseisten ajankohtien jälkeisinä kuukausina oli sama kuin vuonna Vuonna 2004 henkirikoksia (murha, tappo ja surma) tehtiin 142. Luku vastaa rikosten pitkän aikavälin keskiarvoa. Vuosina poliisin tietoon tulleiden henkirikosten vuotuinen keskiarvo on 140. Vuoteen 2003 verrattuna henkirikosten määrä lisääntyi selvästi (poliisitilastossa 103 vuonna 2003 ja 142 vuonna 2004). Rikosten määrän vuosittainen vaihtelu on kuitenkin suurta. Henkirikosten määrä on poliisitilastossa vuosina ollut: 146, 155, 131, 103 ja 142. Vuonna 2004 muutaman aikaisemman vuoden laskeva kehitys katkesi. Vuosivaihtelu huomioon ottaen ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida, liittyykö tämä mahdollisesti alkoholin hinnan alennukseen. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat pääasiassa pahoinpitelyitä. Pahoinpitelyrikosten kokonaismäärä kasvoi kolme prosenttia ( vuonna 2003 ja vuonna 2004). Kasvu aiheutui tammi-helmikuun luvuista, joissa lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 500. Alkoholilainsäädännössä tapahtui useita muutoksia vuoden 2004 aikana ja alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi huomattavasti. Nämä tekijät vaikuttivat osaltaan väkivaltarikollisuuden kasvuun. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei väkivaltarikollisuuden vähentämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa olla edistytty kaikilta osin. Perheväkivallan vähentämisen osalta torjuntakeinoja parantaa perheen sisäinen lähestymiskielto, jota koskeva lainsäädännön muutos tuli voimaan vuoden 2005 alussa. Tämä tuo todennäköisesti parannusta ainakin vakavan perheväkivallan uhkan vähentämiseen ja väkivaltarikosten ennalta estämiseen. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Poliisin tietoon tulleet henkirikokset alle 100 / vuosi / (murha, surma ja tappo), lkm 103 / vuosi pysyvästi vuodesta 2007 lähtien Tilastokeskus Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm / vuosi enintään / vuosi 2007 Tilastokeskus Pahoinpitelyrikosten määrä / vuosi enintään / vuosi 2007 Tilastokeskus 2 Tilastokeskuksen ennakkotieto Lähteenä käytetty poliisin tulostietojärjestelmän tietoja 4 Tilastokeskuksen ennakkotieto

13 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Huumausainerikollisuuden vähentäminen Vaikuttavuustavoite den huumausainerikosten kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrat- Vuonna 2007 huumausainerikoksia on yhteensä alle ja tuna noin neljä prosenttia ( törkeitä huumausainerikoksia vuonna 2003 ja vuonna 2004). alle Poliisin huumausainerikostorjuntaan kohdistetut rekeiden huumausainerikosten määrä Poliisin tietoon tulleiden törsurssit pysyvät vähintään vuoden aleni edelliseen vuoteen verrattuna 23 prosenttia (751 vuonna tasolla. Huumausaineita kokeilleiden määrä vähenee ikäryhmissä vuotta. Lisäksi Poliisi-, tulli- ja rajavartioviran- ja 581 vuonna 2004.). ongelmakäyttäjien määrä, huumausaineiden käytöstä johtuvien ja analyysikeskusten sekä järjestäyomaisten yhteisten rikostiedustelu- sairaalahoitojaksojen, kuolemien tyneen rikollisuuden torjuntaan ja HIV-tartuntojen määrä vähenee. tehdyn panostuksen seurauksena huumausaineiden saatavuus Suomessa tulee vaikeutumaan tulevina Arvio kehityksestä Vuonna 2004 poliisin tietoon tullei- vuosina. Vakavan rikollisuuden tor- 5 Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma vuosille juntakeinot, joista yksittäisenä keinona voidaan mainita kohdevalintamenettely, on todettu tehokkaiksi keinoiksi niin kansallisesti kuin EU:n suorittamissa arvioinneissa. Odotettavissa on, että poliisin ja muiden viranomaisten tehostaessa valvontaa ja huumausaineiden käytön ennalta estävää tiedotusta, aktiivisuus huumausaineiden kokeiluun vähentyy. Tämä on erityisen tärkeää kun halutaan vähentää huumausaineita ensikertaa käyttävien määrää. Sisäinen turvallisuus Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset / vuosi alle / vuonna 2007 Tilastokeskus 6 Tilastokeskuksen ennakkotieto Talousrikollisuuden vähentäminen Vaikuttavuustavoite Piiloon jäävästä talousrikollisuudesta saadaan viranomaisten tietoon entistä suurempi osa. Talousrikosten kokonaismäärä vähenee ja poliisin tietoon tulee enintään talousrikosta/ vuosi vuodesta 2007 lähtien. Talousrikosten käsittelyaikoja lyhennetään siten, että talousrikosten tutkinta-aika on enintään 210 vuorokautta ja keskimääräinen oikeuskäsittelyaika enintään 180 vuorokautta vuonna Arvio kehityksestä Ennakkotietojen mukaan poliisille ilmoitettujen talousrikosten määrä on vuonna 2004 suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2004 aikana aloitetut talousrikostutkinnan tehostamistoimet ja talousrikostutkintatyössä omaksuttu prosessiajattelu ovat tuottaneet tulosta, sillä alustavien tietojen mukaan vuoden 2004 lopussa oli poliisilla lähes 500 talousrikosilmoitusta vähemmän tutkittavana kuin vuoden 2003 lopussa. Avointen talousrikosten määrän väheneminen johtuu nimenomaisesti siitä, että vuoden 2004 aikana on saatettu päätökseen noin 1900 talousrikosilmoituksen tutkinta. Määrä on selvästi suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin. Vuoden 2004 osalta päätettyjen talousrikosilmoitusten keskimääräinen tutkinta-aika tulee nousemaan noin 400 vuorokauteen. Keskimääräisen tutkinta-ajan lisääntyminen on luonnollinen seuraus siitä, että vuonna 2004 talousrikostutkintayksiköissä on keskitytty linjausten mukaisesti erityisesti vanhojen talousrikosilmoitusten hoitamiseen. Kun niiden tutkinta on vuonna 2004 saatettu päätökseen, on pitkä tutkintaaika realisoitunut päätettyjen talousrikosilmoitusten keskimääräiseen tutkinta-aikaan. Ennakoitavissa on, että vuonna 2005 päätettyjen talousrikosilmoitusten keskimääräinen tutkinta-aika tulee olemaan huomattavasti lyhyempi. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka talousrikostutkintayksiköissä onkin keskitytty erityisesti vanhojen talousrikosten tutkimiseen, on vuonna 2004 takaisin saadun rikoshyödyn määrä talousrikoksissa huomattavasti enemmän (noin 35 miljoonaa euroa) kuin edellisenä vuonna (noin 24

14 14 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Sisäinen turvallisuus miljoonaa euroa). Vanhojen talousrikosilmoitusten tutkinnan yhteydessä on rikoshyödyn takaisin saaminen vaikeampaa kuin reaaliaikaisesti tutkittavien rikosten tutkinnan yhteydessä, jolloin vuoden 2004 kertymää voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Talousrikostorjunnan osalta on kaikilta osin odotettavissa, että valmisteltujen ja osittain jo toteutettujen tehostamistoimien ansiosta tulee tulevien vuosien kehitys jatkumaan positiiviseen suuntaan. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Poliisille ilmoitettujen talousrikosten, lkm 1500 / / 2007 Tilastokeskus Päätettyjen talousrikosasioiden tutkinta-ajan keskiarvo, vrk 359 / / 2007 Tilastokeskus 7 Lähteenä käytetty poliisin tulostietojärjestelmän tietoja 8 Lähteenä käytetty poliisin tulostietojärjestelmän tietoja Kiinnijäämisriskin lisääminen, rikosten selvitystason nostaminen ja rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti ja joutuisasti Vaikuttavuustavoite Luottamus poliisiin säilyy vuoden 2003 tasolla. Omaisuusrikosten selvitysastetta parannetaan vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2007 asti. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä vähenee prosenttiyksiköllä vuosittain vuoteen 2007 asti. Luodaan kokonaisprosessia kuvaavat tavoitteet ja mittarit, jotka ulottuvat yli viranomaisrajojen. Arvio kehityksestä Poliisi on vuoden 2002 jälkeen panostanut toiminnassaan erityisesti massarikosten selvitystason nostamiseen. Toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa on painotettu kattavaa rikospaikkatutkintaa, rikoksesta epäiltyjen rekisteröintiä, tekijäkeskeistä tutkintamallia, niin sanottujen pimeiden rikosten sarjoittamista sekä analyysitoimintaa. Tehostamistoimenpiteitä jatketaan. Vuonna 2004 perustettuja rikostiedustelu- ja analyysiyksiköitä tullaan hyödyntämään myös massarikosten sarjoittamisessa. Toimenpiteet massarikostorjunnan kehittämiseksi ovat tuottaneet toivottua tulosta, josta osoituksena on omaisuusrikosten selvittämistason nouseminen noin kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen 2004 sekä dnarekisteröinnin lisäämisestä johtuva henkilöosumien kasvu vuodesta 2002 vuoteen 2004 noin nelinkertaiseksi. Myös tulevien vuosien osalta ennakoitavissa on, että kehitys jatkuu samansuuntaisena. Kehitys oli vuonna 2004 myönteistä myös laajemmin tarkasteltuna. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä (pois lukien liikennerikokset) väheni vuonna 2004 ja oli Vähennystä vuoteen 2003 verrattuna oli 3,5 prosenttia. Myös rikosten selvitystaso nousi ja oli 47,7 prosenttia (edellisenä vuonna 45,6 prosenttia). Poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä kasvoi ja oli Määrä on 8,3 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Kehitystä voidaan toisaalta pitää myönteisenä sillä se kertoo poliisin lisääntyneestä liikennevalvonnasta. Toisaalta törkeiden liikenteen vaarantamisten määrä on kasvanut lähes 13 prosenttia vuoteen 2003 verrattuna. Tämä kuvastanee osaltaan liikenneturvallisuuskulttuurin heikentymistä. Myös huumaantuneena ajaminen on lisääntynyt tasaisesti vuosittain. Vuonna 2004 kasvu oli lähes 10 prosenttia. Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Omaisuusrikosten selvitystaso, % 36,2 / vuosi ,3 9 40,2 % / vuosi 2007 Tilastokeskus Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten, lkm / vuosi enintään / vuosi 2007 Tilastokeskus 9 Lähteenä käytetty poliisin tulostietojärjestelmän tietoja 10 Kuten edellä

15 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Onnettomuuksien vähentäminen ja ennalta estävän työn tehostaminen Vaikuttavuustavoite Suomi nousee kaikilla onnettomuussektoreilla vuoteen 2012 mennessä viiden parhaimman maan joukkoon eurooppalaisessa turvallisuusvertailussa. Liikenneturvallisuus paranee niin, että liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain enintään 250 henkilöä vuonna 2010 ja siitä eteenpäin. edistäminen ja koordinointi. Uuden yksikön myötä pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on alkamassa. Tulipalojen määrässä ei tapahtunut vuonna 2004 merkittävää muutosta edellisiin vuosiin verrattuna. Palokuolemien määrä on kuitenkin kasvanut huolestuttavasti. Vuodesta 2001 palokuolemien määrä on kasvanut 25 prosenttia. yhdeksän prosenttia edellisvuodesta ( vuonna 2003 ja vuonna 2004). Törkeiden rattijuopumusten määrä kasvoi yhdeksän prosenttia ( vuonna 2003 ja vuonna 2004). Rattijuopumusten määrän kasvu ajoittuu alkuvuoteen, osittain jo alkoholin hinnan alentamista edeltäneisiin kuukausiin (tammi-helmikuu). Vuoden jälkipuoliskolla Arvio kehityksestä Vuoden 2004 elokuussa perustettiin Kansanterveyslaitokseen uusi Koti ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikkö. Yksikön päätehtävä on tapaturmien torjuntatyön Ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 liikenneonnettomuuksissa kuolleiden henkilöiden määrä tulee olemaan 370 ja loukkaantuneiden määrä ihmistä. Rattijuopumusten kokonaismäärä kasvoi vuonna 2004 rattijuopumusten määrä vastasi edellisen vuoden tasoa. Törkeiden rattijuopumusten kehitys vastasi rattijuopumusten yleistä kehitystä. Sisäinen turvallisuus Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Sijoitus kansainvälisessä turvallisuusvertailussa 18 / vuosi / vuosi / vuosi 2012 Kansainväliset tilastot Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet, lkm / vuosi / vuosi / vuosi 2012 Tilastokeskus, Eurostat Liikenneonnettomuuksissa kuolleet, lkm 379 / vuosi / vuosi / vuosi 2010 Tilastokeskus/ Tieliikenneonnettomuudet -tilasto Tulipalojen määrä (pl. metsä- ja maastopalot) / vuosi / vuosi / vuosi 2009 Pronto Palokuolemien määrä 107 / vuosi / vuosi / vuosi 2009 Pronto,Tilastokeskus Palovahinkojen arvo 125 milj. euroa tieto saadaan 90 milj. euroa VAKES syyskuussa 2005 Rajaturvallisuuden ja rajanylitysliikenteen sujuvuuden turvaaminen Vaikuttavuustavoite Rajaturvallisuuden ja tullivarmuuden taso pidetään hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä varmistetaan, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Arvio kehityksestä Rajatilanne valtakunnan rajoilla on säilynyt suhteellisen rauhallisena. Yksittäiset havainnot kertovat Venäjän rajavartiopalvelun vaikeuksista säilyttää rajavalvonnan taso nykyisenä, ja näennäisesti rauhallisen rajatilanteen takana piileekin merkittäviä uhkia sisäiselle turvallisuudelle. Venäjän rajavartiopalvelu jatkaa lähivuosina resurssiensa suuntaamista etelärajoille, missä yleinen tilanne sekä huumeiden ja ihmisten salakuljetus on vakava ongelma. Henkilöstöä supistetaan muun muassa Suomen rajalta. Saatujen tietojen mukaan varusmiesten

16 16 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Sisäinen turvallisuus käytöstä luovutaan kevääseen 2006 mennessä. Tämä lisää pitkällä aikavälillä laitonta maahantuloa Suomeen. Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt. Venäläis- teen sujuvuus edellyttää rajanylityspaikkojen kehittämistä ja henkilöstön lisäämistä ainakin Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla. Ongelmat liikenteessä jatkuvat, mikäli Venäjän viranomaiset eivät paranna keskinäistä maiden kansalaisten määrä lisääntynee. Pääsy länteen suoraan itäisen Euroopan kautta vaikeutuu koko ajan. Näin paine Suomen suuntaan kasvaa. Keskeisenä kysymyksenä säilyy se, kuinka kauan ja millä hinnalla Venäjä pyrkii ten absoluuttinen ja suhteellinen yhteistyötään. estämään kolmansien maiden osuus matkustajista kuitenkin Venäjä säilyy laittoman maa- kansalaisten maastalähdön. jatkaa kasvuaan. Suomesta Venä- hantulon sekä ihmiskaupan lähtö- Turvapaikanhakijoiden määrä jälle ja transitona Suomen kautta ja erityisesti kauttakulkumaana. itärajalla saattaa lisääntyä vietävän tavaraliikenteen määrä Venäjällä laittomasti oleskelevien äkillisestikin. säilyy merkittävänä. Rajaliiken- ja länteen pyrkivien kolmansien Tunnusluku/mittari Lähtötaso/ajankohta Mittarin arvo 2004 Tavoitetaso/määräaika Lähde Laittoman maahantulon järjestämisrikokset, kpl 42 / vuonna enintään 42 / vuonna 2007 Rajavartiolaitos Rajatarkastusten kattavuus, % 99,5 / vuonna , ,5 / vuonna 2007 Rajavartiolaitos Rajatarkastusten laatu, % 100,0 / vuonna , ,9 / vuonna 2007 Rajavartiolaitos Rajatapahtumien selvitystaso, % 64 / vuonna / vuonna 2007 Rajavartiolaitos Henkilöliikenteen sujuvuus maarajalla ja lentoasemilla 9 / vuonna / vuonna 2007 Rajavartiolaitos Henkilöliikenteen sujuvuus satamissa 34 / vuonna / vuonna 2007 Rajavartiolaitos Turvapaikkahakemusten käsittelyaika, tavallinen menettely 16 kk / vuonna ,1 kk 17 7 kk / vuonna 2007 Ulkomaalaisvirasto Ilmeisen perusteettomat hakemukset 7,5 kk / vuonna kk 18 4 kk / vuonna 2007 Ulkomaalaisvirasto Turvallisesta alkuperä- taikka turvapaikkamaasta tulleiden hakemukset 3,6 kk / vuonna vrk 19 2 kk / vuonna 2007 Ulkomaalaisvirasto Tiedot perustuvat RVL:n tilinpäätökseen Ulkomaalaisviraston tilinpäätös 2004

17 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Turvapaikkahakemusten käsittely Vaikuttavuustavoite teettomien hakemusten ja turvallisesta alkuperä- tai turvapaikka- Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika laskee. maasta tulleiden hakijoiden hakemusten käsittelyajoissa on jo saa- Nykytasosta (11 kuukautta) lasketaan käsittelyaika jo vuonna vutettu tavoitetaso. Turvapaikanhakijoiden määrän pysyessä nyky tasolle 7 kuukautta. Nopeutetussa menettelyssä tavoitetasot tasolla myös tavallisessa menettelyssä päästään tavoitetasoon ovat 4 kuukautta (ilmeisen perusteettomat hakemukset) ja 2 määräajan loppuun mennessä. kuukautta (turvallisesta alkuperätai turvapaikkamaasta saapunei- Suomessa nousi 20 prosenttia Turvapaikanhakijoiden määrä den hakemukset) vuonna vuonna 2004 vuoteen 2003 verrattuna. Muissa niin sanotuissa Arvio kehityksestä vanhoissa EU-maissa ja Pohjoismaissa turvapaikanhakijamäärät Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika laski laskivat merkittävästi vuonna lähtötasosta kaikissa kategorioissa vuonna Niin sanotussa jen mukaan Suomi on Ranskan UNHCR:n alustavien tieto- tavallisessa menettelyssä käsiteltyjen turvapaikkahakemusten käsit- jäsenenä ollut valtio, jossa turva- ohella ainoa ennen EU:n telyaika laski 50 prosenttia. Ilmeisen perusteettomiksi katsottujen olennaisesti vuoden 2004 aikana. paikanhakijoiden määrä nousi turvapaikkahakemusten käsittelyaika laski 60 prosenttia. Turvalli- turvapaikanhakijoista oli hakenut Suurin osa Suomeen saapuneista sesta alkuperä- tai turvapaikkamaasta tulleiden hakijoiden turvatain EU-maasta. Tällaisten hakijoi- turvapaikkaa jo aikaisemmin jospaikkahakemusten käsittelyaika den turvapaikkahakemuksia ei laski 86 prosenttia. Ilmeisen perus- käsitellä aineellisesti Suomessa. Sisäinen turvallisuus Terrorismin torjunta Vaikuttavuustavoite Suomeen ei kohdistu eikä Suomessa tehdä eikä valmistella terroritekoja. Arvio kehityksestä Suomeen ei ole kohdistunut terroritekoja eikä tiedossa ole, että Suomesta käsin olisi tehty tai valmistelu terroritekoja. Sisäasiainministeriö asetti poikkihallinnollisen asiantuntijatyöryhmän seuraamaan ja arvioimaan terrorismin ja terrorismin torjunnan tilannetta, viranomaisten yhteistoimintaa sekä tekemään ehdotuksia toimenpiteiksi terrorismiin varautumisessa. Terrorismin torjunnan edellyttämän kaluston hankinta on käynnistynyt.

18

19 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI EU:n sisäasiat EU:n sisäasiat Vuonna 1999 Tampereella kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen unionin oikeus- ja sisäasioiden politiikkaa on kehitetty yleisen ohjelman mukaisesti. Vaikka kaikkia alkuperäisiä tavoitteita ei ole saavutettu, edistyminen on ollut kattavaa ja koordinoitua. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden turvallisuudesta on tullut Yhdysvaltain 11. syyskuuta 2001 ja Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tehtyjen terrori-iskujen jälkeen yhä keskeisempi asia. Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden parantaminen onkin yksi keskeisimmistä EU:n kehittämiskohteista lähivuosina. Ilman toimivaa rajavalvonta- ja poliisiyhteistyötä sekä yhtenäistä maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa EU:sta ei muodostu aidosti yhtenäistä aluetta, jossa jäsenvaltioiden rajat eivät merkitse mitään tavallisten ihmisten ja yritysten elämässä. Eurooppa-neuvosto hyväksyi marraskuussa 2004 EU:n oikeusja sisäasioiden monivuotisen ohjelman, niin kutsutun Haagin ohjelman (entiseltä nimeltään Tampereen ohjelma). Haagin ohjelman tavoitteena on muun muassa parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden yleistä kykyä taata perusoikeudet, antaa suojelua sitä tarvitseville henkilöille pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen ja muiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti, säännellä muuttoliikkeitä ja valvoa unionin ulkorajoja, torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismin uhkaa. Eurooppa-neuvosto katsoi Haagin ohjelman hyväksyessään, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen vahvistaminen yhdessä on olennaisen tärkeää yhteiskunnan turvallisuuden, keskinäisen luottamuksen ja oikeusvaltioperiaatteiden varmistamisen kannalta kaikkialla unionissa. Sisäasiainhallinnon näkökulmasta Haagin ohjelman keskeiset lähivuosien painopistealueet ovat yhdennetyn turvapaikkamenettelyn luominen Euroopan unioniin, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjunta ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön kehittäminen. Lisäksi tärkeää on, että unionin alueelle pääsyyn sovelletaan yhtenäisiä periaatteita. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa unionin kansalaisten kannalta on keskeistä sisärajatarkastusten poistaminen nykyisen Schengen-valtioiden ja uusien jäsenvaltioiden väliltä. Viisumipolitiikan osalta painopisteen tulisi selkeästi olla yhteisen konsuliohjeiston uudistamisessa. Haagin ohjelmaan liittyvistä ulkosuhteista sisäasiainministeriö korostaa Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä EU - Venäjä -vuoropuhelun puitteissa sekä yhteisen oikeuden alueen toteuttamista. Suomen sisäasiainministeriöllä on tiiviit kahdenväliset kontaktit Venäjän vastaaviin viranomaisiin. Yhteistyötä tiivistettiin edelleen sisäasiainministeri Kari Rajamäen tavatessa marraskuussa 2004 Moskovassa sisäasiainministeri Rashid Nurgalijevin, Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) johtajan Nikolai Patrushevin ja hätätilaministeri Sergei Shoigun. Tapaamisessa sovittiin EU:n ja Venäjän yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kysymyksiä pohtivan Suomen ja Venäjän välisen seminaarin järjestämisestä Suomessa vuonna 2005.

20

21 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Alueiden kehittäminen Alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen yleiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet asetettiin 15. tammikuuta 2004 valtioneuvoston päätöksellä. Tavoitteet ovat Maan sisäisen muuttoliikkeen nettomuutto vuosina eräissä maakunnissa alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen palvelurakenteen turvaaminen koko maassa tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen koko maassa Kesäkuussa 2004 asetettiin aluepoliittisten toimenpiteiden seurantaryhmä seuraamaan ja koordinoimaan valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumista. Joulukuussa 2004 hallituksen aluekehityksen ja hallinnon ministerityöryhmälle annetun raportin mukaan maakuntien väliset kasvuerot ovat kaventuneet vuosina , kun verrataan ajanjakson tuotantoa, työllisyyttä ja muuttoliikettä vuosien kehitykseen. Keskeisenä syynä tähän on tuotannon ja työllisyyden selvästi hitaampi kasvu erityisesti niin sanotuissa kasvumaakunnissa. Alueiden väliset kehityserot ovat säilyneet merkittävinä. Heikon kehityksen alueita on erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutumaisilla ja syrjäisillä alueilla. Tulevaisuudessa niiden kehitystä uhkaa työikäisen väestön määrän väheneminen. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat poistumia suuremmat vain Uusimaa Pirkanmaa Etelä-Karjala muutamilla keskusseuduilla. Työvoiman ikärakenteesta johtuvat poistumat ovat suurimpia perinteisillä muuttotappioalueilla, Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä maakuntien syrjäisimmillä alueilla. Erityisen ongelmallinen tilanne on Kainuussa, Etelä- Savossa ja Pohjois-Karjalassa, jotka sijoittuvat heikosti usealla seurantamittarilla mitattuna. 20 Sisäasiainministeriö on omalta osaltaan vahvistanut alueiden kilpailukykyä ja tasapainoista Etelä-Pohjanmaa Kainuu Lappi aluerakennetta edistämällä EU:n rakennerahasto-ohjelmien, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien toteuttamista ja kaupunkipoliittisia toimenpiteitä sekä suuntaamalla määrärahoja niiden toteuttamiseen. Myös valtion keskushallinnon toimintojen alueellistamiseksi jo tehdyillä päätöksillä ja suunnitelmilla on osaltaan vaikutettu ja vaikutetaan tulevaisuudessa aluerakenteen tasapainottamiseen ja alueellisen kilpailukyvyn parantamiseen. 20 HALKE:lle esitetty raportti

22 22 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI 2004 Alueiden kehittäminen Aluekeskusohjelmaa toteutetaan 34 kaupunkiseudulla. Aluekeskusohjelma on edistänyt aluekehittämisen seudullista koordinointia ja ohjausta, vahvistanut alueellista kehittämistahtoa ja innovaatioverkostojen muodostumista. Alueiden huippuosaamiseen perustuvaa osaamiskeskusohjelmaa toteutettiin 22 osaamiskeskuksessa. Ohjelman kansalliset tavoitteet ja linjaukset tarkistettiin vuonna Osaamiskeskuksia kannustettiin kansallisten linjausten huomioimiseen erillisellä huippuhankehaulla. Huippuhankekilpailun voitti Uudenmaan osaamiskeskus hankkeellaan Cluster in Motion Innovaatioista käytäntöihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sisäasiainministeriö asetti kesäkuussa 2004 suurten kaupunkiseutujen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on valmistella valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden mukaista suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuutta sekä seurata ja arvioida sen toteutusta ja suurten kaupunkiseutujen kehitystä. EU-ohjelmia toteutetaan tehokkaasti. Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisissa ohjelmissa hankkeisiin on sidottu lähes kaksi kolmasosaa - ja maksettukin lähes puolet - ohjelmakauden kehyksestä vuoden 2004 loppuun mennessä. Rakennerahastojen hallintoviranomaisten roolia ohjelmien hallinnoinnissa, toteuttamisessa ja valvonnassa on vahvistettu ohjeistuksella, koulutuksella ja päivittäisellä neuvonnalla. Myös maakuntien välisten yhteishankkeiden toteuttamista ja hankekoon kasvattamista on ohjattu ja tuettu. Nettomuutto prosenttia väestöstä vuonna 2004 Pirkanmaa Ahvenanmaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa Päijät-Häme Kymenlaakso Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Satakunta Etelä-Savo Lappi Keski-Pohjanmaa Kainuu -0,6-0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 Nettomuutto maakunnittain vuonna 2004 Pirkanmaa Uusimaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Päijät-Häme Kymenlaakso Ahvenanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Satakunta Lappi

23 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Palvelurakenteen turvaamiseksi koko maassa on asetettu hallinnon kehittämisen yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: toimivan, luotettavan ja yhteistyökykyisen palveluhallinnon turvaaminen hallinnonalan verkkopalvelujen lisääminen Lääninhallitusten strategiatyötä on tuettu niin, että lääninhallitusten ja niitä ohjaavien viranomaisten toiminta on entistä koordinoidumpaa. Lääninhallitusten ja niitä ohjaavien ministeriöiden yhteistyönä valmistui lääninhallitusten voimavarasuunnitelma, jossa linjataan voimavarojen ja tehtävien hallittua kehittämistä. Yhteisin hankkein on vaikutettu siihen, että kansalaisten saatavilla olevat aluehallinnon verkkopalvelut ovat monipuolistuneet. Väestötietojen laatua on parannettu väestökirjanpidon keskus- ja paikallisviranomaisten yhteistyötä tukemalla ja tulosohjauksella. Yhteiskunnan perusrekisterin, väestötietojärjestelmän, keskeisten tietojen laatu on pidetty ennallaan siltä osin kuin ne jo ovat hyvät (osoitetiedoista paikkansa pitäviä on 99 prosenttia) ja parannettu muilta osin (tilapäisten osoitteiden paikkansapitävyys nousi 77 prosenttiin, kun tämä tunnusluku oli edellisenä vuonna 75 prosenttia). Alueiden kehittäminen Työllisyysaste 2000 ja 2004 Ahvenanmaa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Koko maa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kymenlaakso Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Kainuu

24

25 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI EU:n alue- ja rakennepolitiikka EU:n alue- ja rakennepolitiikka Suomen liittymissopimukseen sisältyvä oikeusperusta Pohjois- ja Itä-Suomen erittäin harvaan asutuille seuduille vahvistettiin kesällä 2004 hyväksytyssä perustuslakisopimuksessa. Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2004 tiedonannon rahoituskehyksiksi vuosille ja antoi säädösehdotukset laajentuneen EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamiseksi. Esitetty kokonaisrahoituksen määrä, 336 miljardia euroa, vastaa noin kolmasosaa yhteisön talousarviosta. Uudistuspaketti sisältää ehdotuksen yleisasetuksesta, kolmesta rahastokohtaisesta asetuksesta (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto ja koheesiorahasto) sekä eurooppalaisesta rajat ylittävästä yhteistyöyhtymästä. Ehdotusten käsittely EU-neuvoston rakennetoimien työryhmässä alkoi syksyllä, jolloin myös valtioneuvoston kirjelmät Suomen kannoista annettiin eduskunnalle. Sisäasiainministeriö käynnisti tulevaa ohjelmakautta koskevan kansallisen strategian ja hallintomallin suunnittelun vuoden lopulla. Suomen nykyiset tavoite 1- alueet eivät sisältyneet korkeimpaan tukiluokitukseen komission esittämässä uudessa mallissa. Rakennerahastoasetusten valmistelussa ja budjettineuvotteluissa on ollut keskeistä, että Suomen pohjoiset ja itäiset erittäin harvaan asutut alueet saadaan korkeimman aluetuen piiriin myös tulevalla ohjelmakaudella. Sisäasiainministeriö toi esille Suomen näkemykset asiassa komission aluepolitiikan pääosaston pääjohtajan Graham Meadowsin vieraillessa Suomessa syyskuussa, sekä juuri virkaansa astuneen aluepoliittisen komissaarin Danuta Hübnerin marraskuisen vierailun yhteydessä. Sisäasiainministeriö on osallistunut aktiivisesti Baltian maiden rakennerahasto-ohjelmien käynnistämiseen osallistumalla Liettuan ja Viron Twinninghankkeisiin. Tavoitteena on ollut, että Baltian mailla olisi mahdollisuus hyödyntää rakennerahastovaroja heti jäsenyytensä alusta alkaen.

26

27 SISÄASIAINHALLINNON VUOSI Kunta-asiat Kunta-asiat Kuntien ja valtion välinen yhteistyö Ensimmäinen hallitusohjelman edellyttämä peruspalveluohjelma valmistui maaliskuussa 2004 valtiontalouden kehyspäätöksen osana. Peruspalveluohjelman avulla parannetaan kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa ja ennakoitavuutta. Ohjelma myös tukee kuntasektorin sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin esimerkiksi palvelujen tuottavuuden parantamisen osalta. Ensimmäisessä peruspalveluohjelmassa kuntatalouden tulokehitys ennakoitiin hyvin, mutta kuntien menot kasvoivat arvioitua enemmän. Peruspalveluohjelman mukaan kokonaan uusiin palveluvelvoitteisiin suhtaudutaan tällä hallituskaudella pidättyvästi. Nykyisiä palveluita voidaan kehittää laadullisesti ja arvioida uudelleen kokonaiskustannusten rajoissa. Peruspalveluohjelman tarkoituksena on edistää peruspalveluiden saatavuutta, selvittää keinoja peruspalveluiden rahoituksen kestäväksi ja tasapainoiseksi turvaamiseksi, kehittää peruspalveluita koskevan lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmien valmistelusta vastaavien ministeriöiden yhteistyötä sekä kehittää valtion ja kuntien välistä yhteistyötä. Sisäasiainministeriön näkökulmasta peruspalveluohjelman valmistelusta vastaavan ministeriryhmän työskentely on lisännyt eri ministeriöiden valmiutta palveluiden ja niiden rahoituksen kokonaisuuden tarkasteluun. Koska ohjelma kehittyy ja täsmentyy vuosittain tarkistettaessa valtiontalouden kehyksiä, ministerityöryhmä jatkaa työskentelyään. Sisäasiainministeriö tulee omalta osaltaan huolehtimaan siitä, että peruspalveluohjelman asema keskeisenä osana valtio-kunta - yhteistyötä vakiinnutetaan. Sisäasiainministeriö pitää tärkeänä, että peruspalveluohjelmaa kehitetään jatkossa siten, että sitä voitaisiin paremmin hyödyntää kuntien rahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Erityisesti ohjelmassa tulee laajentaa arvioita eri tyyppisten kuntien rahoituksen riittävyydestä. Kuntien välistä yhteistoimintaa on tuettu muun muassa lisäämällä kuntien valtionosuuslakiin uusi yhteistoiminta-avustusta koskeva säännös. Tavoitellun yhteistoiminnan arvioidaan vähentävän kuntien menoja. Tehdyt kuntajakolain muutokset yhdistymisavustussäännöksistä ja investointi- ja kehittämis hankkeiden tuen jatkamisesta tähtäävät taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseen kuntien toiminnoissa. Vuoden 2004 aikana tehtiin päätökset, joiden mukaan vuoden 2005 alussa toteutettiin kymmenen kuntajaon muutosta. Kuntien lukumäärä laski kahdellatoista. Muutokset koskivat 22 kuntaa. Vuoden 2005 alussa Suomessa on 432 kuntaa. Seinäjoen kaupunki ja Peräseinäjoen kunta lakkautettiin ja perustettiin uusi Seinäjoen kaupunki. Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta lakkautettiin ja perustettiin uusi Loimaan kaupunki. Lisäksi Tohmajärven ja Värtsilän kunnat lakkautettiin ja perustettiin uusi Tohmajärven kunta. Vehmersalmen kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin, Kullaan kunta liitettiin Ulvilan kaupunkiin, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat liitettiin Joensuun kaupunkiin sekä Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien talouteen *), mukaan lukien indeksikorotukset *) Vuoden 2005 arvio sisältää hoitotakuun menovaikutuksen (-144 miljoonaa euroa) ja kustannusten jaon tarkistuksen aikaistamisen (50 miljoonaa euroa) (Lähde: Valtiovarainministeriö)