Kesätyöstä kasvua. Katariina Miettinen. Perfuusiohoitaja sydänleikkauksessa. Lukijakirjoituksia n Kesäristikot n Tehy saavutti tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesätyöstä kasvua. Katariina Miettinen. Perfuusiohoitaja sydänleikkauksessa. Lukijakirjoituksia n Kesäristikot n Tehy saavutti tavoitteet"

Transkriptio

1 Perfuusiohoitaja sydänleikkauksessa Tapasimme työministerin Katariina Miettinen Kesätyöstä kasvua Tehy Lukijakirjoituksia n Kesäristikot n Tehy saavutti tavoitteet th9 kansivalmis.indd

2 TERVETULOA TEHYN VERKKOKAUPPAAN Iso kylpypyyhe 22 Käsipyyhe 2 kpl/setti 16 Tilaa tuotteita kesään! Sateenvarjo 20 Sandaalit 5,40 2 Tehy Lisää tuotteita verkkokaupan sivuilla th9 2 verkkokauppa-ilmo.indd :26:20

3 6 K-25: Talouden tuntija Terveystaloustieteilijä Markku Pekurinen perää julkiseen terveydenhuoltoon taloudellisia kannusteita. Tässä numerossa 9/10 9 Kesä menee töitä tehden Katariina Miettinen työskentelee neuvolassa. 13 Työsyrjintä on piilossa 14 Sydän hiljenee Perfuusiohoitaja Leena Mäkelällä on tärkeä rooli ohitusleikkauksessa. 20 Ammatissa: Oma apu paras apu 24 Uuteen ammattiin 26 Työelämälähtöisyyttä opintoihin 28 Työtilanteet näyttämöllä 30 Lisää vastuuta työntekijöille Ja työn merkityksellisyys lisääntyy, sanoo työministeri Anni Sinnemäki. 32 Loistava lopputulos Tehyn valtuusto hyväksyi valtakunnansovittelijan ehdotuksen. Sovintosopimuksella on virka- ja työehtosopimuksen status. Perfuusiohoitaja työssään14 42 Kirjoituskilpailun satoa 51 Kouraisu psykiatrian kipupisteisiin 52 Naisen orgasmittomuus 54 Suudelman salaiset voimat 56 Tunnistatko vanhat välineet? 64 Tieni tähän: Rakkaus toi Etelä-Karjalaan 66 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 34 Tehy-uutiset 35 Puheenjohtajalta 36 Tiedotukset 38 Tehy palvelee 39 Hyötysivut 41 Ystäväni 58 Kesäristikot 60 Kirjat 62 Sana on vapaa 63 Tutkimus 66 Teresa KANSI: LEENA LOUHIVAARA 42 Oliko ennen paremmin? Tehy th9 3 sisus.indd :46:47

4 Koulutusta tehyläisille 2010 Voimavaroja ja työn iloa etsimässä Työpaikoilla eletään muutosten keskellä. Muutokset tuovat mukanaan toiminnan häiriöitä ja epävarmuutta. Miten työyhteisön jäsenet voivat löytää voimavaroja ja työn iloa muutosten keskellä? Mitkä ovat niitä asioita, joita on hyvä vaalia muutoksista huolimatta? Miten työyhteisössä olevat voimavarat saadaan positiiviseen käyttöön työn tekemisen ja työyhteisön toiminnan hyväksi? Tehy järjestää syksyllä 2010 jäseniltoja, joissa tarkasteltavana ovat oma jaksaminen ja ympärillä olevat voimavarat. Jäsenillassa kouluttajana toimii työhyvinvointivalmentaja Päivi Hyvärinen, valmennus- ja koulutuspalvelu Oivalluksesta, Koulutustilaisuudet on tarkoitettu kaikille Tehyn jäsenille ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tehy tarjoaa osallistujille koulutusillan ja sitä edeltävän ruokatarjoilun. Ilmoittaudu koulutukseen osoitteessa (vaatii kirjautumisen) klo ilm. viimeistään 6.9. Vaasa Radisson Blu Royal Hotel, Hovioikeudenpuistikko Seinäjoki Sokos Hotel Lakeus, Torikatu Tampere Scandic Tampere City, Hämeenkatu Kouvola Kouvola-talo, Varuskuntakatu Lappeenranta Sokos Hotel Lappee, Brahenkatu Jyväskylä Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu Joensuu Sokos Hotel Kimmel, Itäranta Kajaani Scandic Kajanus, Koskikatu Oulu Hotelli Holiday Inn, Kirkkokatu Kuopio Kuopion Muotoiluakatemian auditorio, Piispankatu Rovaniemi Hotelli Santa Claus, Korkalonkatu 29, Rovaniemi Kemi Kemin kulttuurikeskus, Valtakatu Tule kuulemaan ja jakamaan sinun ja työpaikkasi hyvinvointiin liittyviä asioita! th9 4 Virpin ilmo.indd :25:12

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta (09) Jäsenyysasiat (09) saakka jäsenyys- ja edunvalvontaringit ovat avoinna ma ti ja to klo alkaen ma ti ja to pe 9 15 Työttömyyskassa (09) saakka ma pe klo ti ja to ma pe klo 9 14 Jäsentietomuutokset ma pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Kati Dorsén (ma) Riitta Hankonen Terhi Mäkinen Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Kunnon viikko H eittelen pyhäaamuna kassiin urheiluromppeita, sadevarusteet, uikkarit. Hyvästelen mummon hoiviin lapset, joista isommalle äidin poistuminen on mitä väliii???!, pienempi sentään on itku silmässä. Päätän ottaa ilon irti vaikka syän märkänis. Ensimmäinen päivä kuntoremontissa käynnistyy kick-biken selässä vauhdikkaasti. Rantasaunalta heitän talviturkin kylmään veteen. Toisena päivänä päästään kunnon rytmiin. Kuntosalia, railakasta vesijumppaa, napakka sauvalenkki. Lääkäri antaa meille madonluvut liittyen sydäntauteihin ja diabetekseen. Läskin ja lihasten välistä suhdetta mitataan sähkövirralla. Illaksi melomaan järvelle. olo on euforinen. Kolmospäivänä herätyksenä on salsarytmejä ja jivea. Testiä tehdään testin perään. Askelkyykkyä painot selässä, huojuvin polvin. Nuotioiltaa suunnitellut ainoa miehemme alkaa epäröidä. Hän tunnustaa: mun ei tee enää yhtään mieli grillimakkaraa! Päivänä numero neljä huutavat lihakset hoosiannaa joka iikalla. Nyt sitten jumpataan senkin edestä sekä maalla että vedessä. Pelataan sulkista. Käsitellään kahvakuulaa, kivuliasta. Työkaveri yllättää iloisesti salatuilla shiatsu-taidoillaan ja painelee selkääni makeasti. Aamu-uinti tyynessä vedessä hoitaa kroppaa ja mieltä. Kävelytestissä joudun ensi kertaa elämässäni miettimään, miten kävellään. Jalat ovat toispuoleiset ja kuvittelen vaappuvani radalla kuin ankka. Läskinmittauksen tulos on aika miellyttävä: syö enemmän proteiinia. Mielelläni! Ikävämpi tuomio olisi ollut Älä syö niin paljon hiilihydraatteja. Lihaskunnon eteen täytynee kuitenkin tehdä muutakin kuin syödä Palaan kotiin lähes vammoitta ja mieli levänneenä. Päätän pumpata ihan lähiaikoina pyörän kumit ja lähteä sitten pyörälenkille. Juhannusruusut ja pionit kukkivat kauneimmillaan. Aamuisin on ihmeellisen mehevä alkukesän tuoksu. Elämä on ihanaa! Aurinkoista kesää kaikille! P.S. Tehyn kuntoa mitattiin samaan aikaan sopimuskiistassa. Voitto tuli kotiin ja ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyi tehyläisen osalta. Hienoa! Mutta älkää silti tehkö liikaa töitä kesän aikana! Päivi Jokimäki Päätoimittaja Tehy th9 5 paakkari.indd :24:00

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Talouden tuntija Terveystaloustieteilijä Markku Pekurinen haluaa taloudelliset kannusteet käyttöön myös julkisessa terveydenhuollossa. Riitta Hankonen n Kuvat Pia Inberg Miten terveydenhuolto pitäisi rahoittaa? 1 Yhtä oikeaa vastausta ei ole, vaan pitäisi avoimin mielin tutkia vaihtoehtoja. Julkisin varoin rahoitettu terveydenhuolto on kannatettava asia. Monet kunnat eivät kuitenkaan pysty järjestämään riittäviä palveluja, mikä lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Palvelujen tarve pitäisi olla ensimmäinen lähtökohta, eikä rahoituksen riittävyys, kuten nyt on käymässä. Mitä lihavuus maksaa? 2 Terveysmenoina noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannuksista pitää puhua, koska raha kuvaa ongelman suuruusluokkaa ja merkitystä. Alkoholi ja tupakka lisäävät terveydenhuollon kustannuksia, mutta haittaverot jonkin verran kompensoivat niitä. Lihavuudelle ei voi säätää veroa. Pitää miettiä, mikä olisi edullisin tapa vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen. Makeisvero on yksi keino. Mikä on Paras-hankkeen merkitys 3 terveydenhuollolle? Hanke on vaikuttanut kuntarakenteeseen yllättävän hyvin. Vaikutus palvelurakenteeseen on ollut niukka. Se on valitettavaa, koska uudistamisella olisi kiire. Palvelurakenteen uudistamista hidastavat eri poliittiset näkemykset. Miksi miehet käyttävät terveyspalveluja 4 naisia vähemmän? Miehet eivät ole tottuneet käyttämään niitä. Pelkästään miehille suunnattuja terveyspal- 6 Tehy veluja ei ole. Naiset ovat tottuneet käymään äitiysneuvolassa ja erilaisissa seulonnoissa. Mistä olet kotoisin? 5 Mikkelistä. Mikä terveydenhuollon ongelma vaatii 6 pikaista ratkaisua? Palveluja pitää uudistaa kohti isompia toiminta-alueita. Lisäksi on mietittävä, miten rahoitus järjestetään. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä vaatii uudistamista. Missä olet onnistunut? 7 Olen kollegoideni kanssa saanut rakentaa terveystaloustiedettä Suomeen. Saamme tänä kesänä järjestää kansainvälisen terveystaloustieteen konferenssin Helsingissä. Mikä sinusta piti tulla isona? 8 Akateemisesti koulutettu. Mikä on lempiruokareseptisi? 9 Helpoimmasta päästä on Pollo diablo, jossa kokonainen broileri halkaistaan rintalastan kohdalta kahtia, litistetään uunipannulle, maustetaan tulisesti ja pannaan tunniksi uuniin. Millainen on suomalaisen julkisen 10 terveydenhuollon tulevaisuus? Tulevaisuus on sellainen, millaiseksi kunta- ja valtakunnan päättäjät haluavat sen tehdä. Nyt päättäjiltä puuttuu selkeä ja yhtenäinen terveydenhuollon uudistamisen linja. Ristiriitaiset pyrkimykset vaikeuttavat uudistuksia. Mitä terveystaloustiede tutkii? 11 Terveystaloustiede tutkii, miten voimavarat voisi käyttää niin, että ne edistäisivät terveyttä mahdollisimman paljon. Raha, tieto, taito ja resurssit pitää kohdentaa viisaasti. Kustannusvaikuttavuus on tärkeä onnistumisen mittari. Mitä ovat erityisen kalliit ja vaativat 12 hoidot? Niiden kustannukset potilasta kohden ovat yli euroa vuodessa. Kyseessä on psykiatrisia diagnooseja, hengityshalvauksia ja syöpädiagnooseja. Saako rahalla terveyttä? 13 Jos elää kädestä suuhun, vaihtoehtoja on vähän. Pieni- ja suurituloisten terveyserot ovat kasvaneet, vaikka suomalaisten terveys on keskimäärin kohentunut. Eroihin vaikuttavat myös koulutustaso ja kyky pitkäjänteiseen toimintaan. Miten päädyit Yorkin yliopistoon 14 Englantiin opiskelemaan terveystaloustiedettä? Huomasin 80-luvun alussa sattumalta Tampereen yliopistossa työskennellessäni ilmoitustaululla pienen ilmoituksen terveystaloustieteen Master of Science -kurssista. Tajusin, että tämä on minun juttuni. Miten terveystalouden tuottamaa 15 tietoa voitaisiin hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa? Päätöksenteon pitää ottaa huomioon tutkith9 6-8 K25.indd :40:23

7 Markku Pekurinen, 58 Terveystaloustieteilijä, tutkimusprofessori Palvelujärjestelmäosaston johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme aikuista tytärtä Tehy th9 6-8 K25.indd :40:29

8 K-25 Kristallipallo katsoo tulevaisuuteen, kello herättelee tekemään hyviä asioita ja laatikossa säilytettävät arpanopat auttavat valitsemaan vaikeassa tilanteessa. Markku Pekurinen ajaa Sauli-nimistä ruohonleikkuria mökillään Pernajalla. Mongolialainen taulu kuvaa sikäläistä maisemaa ja aroelämän rytmiä ja muistuttaa työskentelystä Ulanbaatarissa terveystaloustieteen hankkeissa. mustuloksia. Näin nykyään yleensä tapahtuukin, sillä asioita on vaikea edistää ilman mielipidettä tukevaa tietoa. Valmistelijoilla on oltava käytössään runsaasti tietoa, ja heidän on osattava arvioida sitä. Miten terveydenhuollon 16 uudistamiselle Yhdysvalloissa käy? Toivottavasti hyvin, sillä he ovat yrittäneet moneen kertaan uudistaa sitä. Näin pitkälle ei ole vielä koskaan päästy. Millaiset tutkimusresurssit Suomessa 17 on verrattuna Pohjoismaihin? Hyvät, sillä Suomessa on neljä terveystaloustieteen professuuria, ja ala on tutkimuslaitoksissa vahva. Nykyään tehdään enemmän soveltavaa tutkimusta, mikä on hyvä palvelujärjestelmän uudistamiselle. Tutkijat ovat hyvin koulutettuja, ja iso osa heistä on vielä nuoria. Mitä sellaista osaat, mitä muut 18 eivät osaa? Aina joku osaa jotain paremmin, mutta osaan yhdistää teoriaa, tutkittua tietoa ja terveydenhuollon käytännön tarpeita ja kertoa, millaista tutkimustietoa tarvitaan. Millainen on tyypillinen työpäiväsi? 19 Liian pitkä. Tulen työpaikalle yhdeksän aikoihin, ja päivä kuluu erilaisissa kokouksissa. Iltapäivällä pääsen paperitöiden kimppuun. Yritän olla ottamatta töitä kotiin, sillä tavoitteena on erottaa työ ja vapaaaika toisistaan. Vapaa-aika on tärkeä henkilökohtaiselle uusiutumiselle. Jos se ei onnistu, se kostautuu myöhemmin. Mikä on tuottavuuden este julkisella 20 sektorilla? Rakenteelliset tekijät, jotka estävät palvelujen järjestämisen järkevästi. Isot väestöpohjat, työnjaon kehittäminen tai prosessien uudistaminen eivät auta, jos rakenteet eivät ole kunnossa. Taloudelliset kannustimet olisi syytä ottaa käyttöön myös julkisella sektorilla. Mikä on paras tapa vaikuttaa 21 terveydenhuollon kysyntään? Tarjonta määrää pitkälti kysynnän. Jos julkinen sektori tarjoaa jotain, kaikki käytetään. Kysyntä voi olla tarjontaa suurempi, koska tietty määrä henkilöstöä pystyy hoitamaan vain tietyn määrän potilaita. Palvelut kannattaa miettiä tarkoin, koska lopettaminen on vaikeaa. Miten tarjonta ja kysyntä saataisiin 22 terveydenhuollossa kohtaamaan? Palveluja ei voi tuottaa varastoon, joten pyrkimyksenä on päästä tasapainoon. Palvelut on suunniteltava huolellisesti niin, että ikääntyvän väestön tarpeet otetaan huomioon. Varhaisen vaiheen ennakoiva hoito on tärkeää, sillä pieni apu voi estää isomman avuntarpeen syntymisen kokonaan. Jos vanhuksen laitoshoidon tarvetta pystyy siirtämään, sillä on suuri merkitys menoille. Miten kilpailu toimii 23 terveydenhuollossa? Toimivuus edellyttää, että on paljon yrityksiä, joilta palveluja voidaan ostaa. Terveydenhuoltopalvelujen kilpailuttaminen on mennyt oppikirjamaisesti: yrittäjä keksii markkinaraon ja yritystoiminta laajenee voimakkaasti. Vähitellen markkinoille tulee uusia yrittäjiä, joista heikoimmat putoavat hintakilpailussa. Jäljelle jääneet yhdistyvät, jolloin kilpailevia yrityksiä on jälleen vähän, ja hinnat pyrkivät nousemaan. Mieleen jäänyt hetki työssä? 24 Työnsä merkityksen näkee, kun siitä jää jokin konkreettinen jälki päätöksentekoon. Näin on käynyt erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. 25 Lempikirjailijasi? John le Carré. Hän on kirjoittanut agenttiromaaneja 60-luvun alusta alkaen ja osaa hienosti kuvata aikaa ja yhteiskunnan muutosta. 8 Tehy th9 6-8 K25.indd :40:41

9 Ajankohtaista Kesä menee töitä tehden Laurean ammattikorkeakoulussa terveydenhoitajaksi opiskeleva Katariina Miettinen työskentelee kesän Korson neuvolassa terveydenhoitajan sijaisena. Kati Dorsén n Kuva Leena Louhivaara Katariinalla kävi todellinen onni, joka ei useita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita kohtaa: hänen kesätyönsä luetaan osaksi opintoja, joten käytännössä viimeinen harjoittelu on palkallinen. Se oli suuri plussa työtä valittaessa. Kesätyöltä hän odottaa kokemusta ja ammatillista kasvua. Eniten uudessa työssä jännittää yksin pärjääminen, sillä neuvolassa ei ole kollega vieressä, kuten sairaalassa. On jännittävää nähdä, mihin kaikkeen koulutus antaa eväät. Kolmen lapsen äiti on suuntautunut opinnoissaan lapsiin ja äitiyshuoltoon. Hän kiinnostui neuvolatyöstä omien lastensa kautta. Katariinan mukaan parhaimpia puolia neuvolatyössä on kokonaisvaltainen perhetyö, erilaisten perheiden tukeminen ja kohtaaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Useiden muiden opiskelijoiden tavoin myös Katariinalla on vankka työhistoria. Kokemusta on karttunut keikkaillessa lapsivuodeosastoilla, vastasyntyneiden valvontayksikössä sekä vanhusten pitkäaikaisosastoilla. Vuoden lopulla valmistuva Katariina ei vielä tiedä mitä syksyllä on edessä. Se on jännittävä kysymys, hän nauraa. Katariina ei sulje pois jatko-opiskelun mahdollisuutta. Kätilön tai terveystieteiden maisterin tutkinnot houkuttelevat. Nyt edessä on kuitenkin työkokemuksen vahvistaminen ja talouden tasapainoon saanti opintovuosien jälkeen. Kesätyöntekijän muistilista Katariina Miettinen odottaa kesätyöltä uusia kokemuksia. Sopimus Solmi aina kirjallinen työsopimus. Myös suullisesti tehty sopimus sitoo. Lue työsopimusluonnos huolellisesti ennen allekirjoittamista. Ylityöhön voi suostua harkintansa ja halunsa mukaan erikseen. Vastuu Mahdollisessa potilasvahinkotapauksessa kaikki hoitoketjuun osallistuneet ovat itsenäisesti vastuussa oman toimintansa huolellisuudesta. Opiskelijan vastuun määrä on sidoksissa siihen, mikä on hänen sijaisuusnimikkeensä ja millaisista työtehtävistä työsopimuksessa on sovittu. Palkkaus Opiskelijana toimiessa voidaan tehtäväkohtaisesta palkasta vähentää ns. epäpätevyyssumma (5 10 %) tehtäväkohtaisesta palkasta. Selvitä, kuka on työpaikkasi luottamusmies. Häneltä saat vastauksia työpaikkaa koskeviin yleisiin palvelussuhdeasioihin. Lähde: Tehy ry Tehy th9 9 kesätyö.indd :51:28

10 Lyhyesti n Koonnut Kati Dorsén, Valtion eläkkeet Kevaan n Ensi vuoden alusta Kuntien eläkevakuutus (Keva) käsittelee valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, huolehtii työeläkekuntoutuksesta sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen, jolla eläkeasiat siirtyvät 2011 Valtiokonttorista Kevan hoidettaviksi. Samalla Valtiokonttorissa työskentelevät noin 140 työntekijää siirtyvät Kevan palvelukseen. Valtiokonttori on edelleen eläkelaitos, jonka vastuulla säilyvät valtion eläkevastuun ja eläkemaksujen laskenta, eläkkeiden rahoitukseen liittyvät tehtävät, palvelussuhteiden rekisteröinti ja eläkemaksujen perintä sekä valtiotyönantajille tarjottavat Kaiku-työnantajapalvelut. Valtion eläkkeet maksetaan valtion budjetista ja Valtion Eläkerahasto huolehtii eläkevarojen sijoittamisesta. Muutoksen tavoitteena on säästää molempien eläkejärjestelmien kustannuksissa. Siirron tarkoitus on myös nopeuttaa ja parantaa asiakaspalvelua. (RH) Reumahoito keskittyy n Vaativimpia reumahoitoja keskitetään yliopistosairaaloihin sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen mukaisesti. Asetus koskee muun muassa Reumasäätiön sairaalan aikaisemmin tuottamia palveluja. Aikuisten vaativaa reumaortopediaa tehdään Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistosairaaloissa. Helsinkiin keskitetään elinsiirtoihin liittyvä reumasairauksien hoito sekä tietyt vaativat konsultaatiopalvelut. Vaikeimmin sairaat lapsireumapotilaat hoidetaan yliopistosairaaloissa. Vaativa leikkaushoito keskitetään Helsingin ja Turun yliopistosairaaloihin. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien on seurattava keskittämistoimia ja annettava niistä selvitys sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain. Reumasäätiön sairaalassa hoidossa olleet potilaat on sairaalan konkurssin jälkeen siirretty jatkohoitoon keskussairaaloihin ja yliopistollisiin sairaaloihin. Kela on hankkinut Reumasäätiön sairaalan kuntoutuspalveluja korvaavat palvelut aikuisille muilta palveluntuottajiltaan. Lapsipotilaiden korvaavien kuntoutuspalveluiden tuottajat valitaan kesäkuun loppuun mennessä. (RH) Perhe rikastaa työtä n Tehyläiset kokevat perheen ja työn rikastuttavan toisiaan ennemmin kuin haittaavan. Perheen ja työn yhteensovittaminen sujuu hoitoalalla paremmin kuin palvelualoilla, todetaan perheen ja työn hallintastrategioita käsittelevässä tutkimuksessa. Työ rasittaa perhe-elämää noin puolella. Työ vaikuttaa perheen yhteisiin aikatauluihin sekä jaksamiseen, mutta silti sen koetaan myös rikastuttavan elämää ja parantavan mielialaa. Tehyläisistä vastaajista 84 prosenttia katsoo perheen rikastuttavan työtä. Perhe muun muassa auttaa hankkimaan taitoja, jotka hyödyttävät myös työelämässä. Työn ja perheen yhteensovittaminen toimii, koska kotona ja töissä on mahdollista delegoida tehtäviä. Kotona on siis osallistuva puoliso tai apua antavat isovanhemmat. Täydellisyyteen pyrkijöitä on tehyläisissä vähemmän kuin palvelualojen työntekijöissä. Tehyläiset kokevat työn imua ja ovat pääosin tyytyväisiä työhönsä. Työn ja perheen yhteensovittamisen hallintastrategioita tutkitaan Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen hankkeessa, jonka on rahoittanut Työsuojelurahasto. Tutkittavat ovat Tehyn ja Pamin jäseniä. Tehyläisiä vastaajia on mukana noin (PJ) PIXMAC 10 Tehy th lyhyet.indd :31:20

11 Epätasa-arvoa korvauksissa n Tämän vuoden alusta lähtien kaikkien yksityisten suuhygienistien hoidosta on saanut Kela-korvauksen, jos hoito on yksityisen hammaslääkärin määräämää. Tämä ei kuitenkaan koske suuhygienistiopiskelijan antamaa hoitoa. Sen sijaan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on Valviran antama SV-tunnus, jonka vuoksi heidän asiakkaansa saavat korvauksen. Suuhygienistiopiskelijan antamaa hoitoa ei saa selvittää Kelalle korvattavaksi toisen terveydenhuollon ammattihenkilön nimissä, vaikka toimisi tämän ohjauksessa ja vastuulla. Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ja Tehy aikovat pitää epäkohtaa esillä, jotta ammattiryhmiä kohdeltaisiin tasapuolisesti. (TM) Vuoden kehittäjäkätilö n Agneta Westerlund on vuoden 2010 kehittäjäkätilö. Suomen Kätilöliitto ry valitsee kehittäjäkätilön vuosittain. Westerlund työskenteli osastonhoitajana lakkautetussa Tammisaaren synnytysyksikössä. Hän oli mukana hankkimassa synnytysosastolle Suomen ensimmäistä Baby Friendly Hospital -sertifikaattia Hän on ajanut aktiivisesti kätilön taitojen edistämistä. (RH) Osallistu kilpailuun! n Niilo Mäki Säätiö avaa Ideoista käytäntöön kilpailun, joka on suunnattu lasten kanssa työskenteleville tiimeille. Tarkoitus on etsiä uusia työelämän käytäntöjä, jotka liittyvät oppimisen ongelmien havaitsemiseen tai oppimisen tukemiseen. Osallistujat laativat yhteenvedon, jossa kuvataan tiimin toimivia kasvatuksen, opetuksen tai arkipäivän toimintatapoja ja työkäytännön syntyä. Osallistumisaikaa on 2.8. saakka. Voittaja julkistetaan juhlasymposiumissa Jyväskylässä. Työkäytännöt arvostellaan niiden innovatiivisuuden ja toimivuuden mukaan. Arvostelun suorittaa asiantuntijaraati, joka koostuu Instituutin sekä Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan ja psykologian laitosten edustajista. Parhaalle innovatiiviselle työkäytännölle myönnetään 2000 euron palkinto. (KD) Työn voi postittaa: Niilo Mäki Instituutti/työkäytänteet, PL 35,40014 Jyväskylän yliopisto. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Maria Haakana, Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat 4,8 prosenttia vuodessa. Tilastokeskus ANNIKA RAUHALA Tähystys Löydöksiä mediasta n Sairaalojen budjetit laaditaan jo valmiiksi niin, ettei niiden turvin selvitä leikkausjonoista. Leikkauksia teetetään yli- ja lisätyönä, joihin kuntien on pakko myöntää lisärahaa. Tehyn ylityökielto osoittaa, että sairaalat ovat vaikeuksissa ilman yli- ja lisätöitä. Helsingin Sanomat, pääkirjoitus n Kunnat eivät osaa hyödyntää kansalaisjärjestökenttää. Vaikka järjestö on kehittänyt hyvän toimintamallin, kunnat eivät jatka rahoitusta RAY:n rahoituksen loppumisen jälkeen. RAY:n tukeman järjestötoiminnan juurruttaminen osaksi kunnan palveluja ei yleensä ole onnistunut. Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre, Raha-automaattiyhdistys, Keskisuomalainen n Me teimme vain normaalia työvuorolistan mukaista työaikaa. Normaaliin työaikaan ei kuulu ylityöt. Minä en tee vieläkään ylitöitä, koska ne eivät ole pakollisia. Nimimerkki Hoitsu, Kaleva.fi keskustelupalsta n Kaupan alan uusi työehtosopimus määrää, että yli kuuden tunnin työvuoroon tulee kuulua vähintään kaksi kahvitaukoa. Monet työnantajat ovat sen jälkeen alkaneet tarjota alle kuuden tunnin työvuoroja. Työvuorot on saatettu lyhentää esimerkiksi viiteen tuntiin ja 45 minuuttiin. Taloussanomat n Vanhusten kehot ovat kauniita. Niissä näkyvät väärä työasento, ammattiyhdistystoiminta ja suomalaiset kansansairaudet. Kreetta Onkeli, Helsingin Sanomat n Vanhuus on oikeastaan lahja! Arvokasta aikaa, jonka vain osa meistä saa elää ja kokea. Nukketaiteilija Maija Baric, ET 10/2010 Tehy th lyhyet.indd :31:24

12 Lyhyesti Tietosuojatarkastus terveydenhuoltoon n Terveydenhuollon yksityisille ja julkisille palvelujen tarjoajille ja apteekeille (yhteensä noin 1700) on lähetetty kysely, jonka tarkoituksena on selvittää, miten he huolehtivat tietosuoja- ja tietoturva-asioista. Kyselyn lähettänyt tietosuojavaltuutettu haluaa selvittää erityisesti tietosuojavastaavan nimeämistä. Loppuraportti on tarkoitus julkistaa elokuun lopussa. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin suppeammassa muodossa vuonna Selvitys osoitti, että asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista huolehtimisessa oli puutteita: mm. lokitietojen valvonta oli riittämätöntä sekä henkilötietolain mukaisesta rekisteröityjen oikeudesta tarkastaa rekisteritiedot ja vaatia niiden korjaamista ei informoitu riittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tarjoajalla on oltava henkilötietojen käsittelyn seuranta- ja valvontatehtävää varten tietosuojavastaava. Hänen tehtäviinsä kuuluu lisätä yksikön henkilökunnan tietämystä asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn liittyvistä tietosuojanäkökohdista sekä tuoda esille mahdollisia puutteita yksikön käytänteissä. Suomen ennakkoväkiluku oli toukokuun lopussa Tilastokeskus Tervetuloa SuomiAreenalle! n SuomiAreena on yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka järjestetään Pori Jazz -festivaalin yhteydessä Poriin nousee STTK:n ja liittojen yhteinen telttakylä. Tapahtuman aikana käydään keskusteluja mm. hyvinvointivaltion, elinkeinopolitiikan, Suomen, maailman ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tehy järjestää tilaisuudessa paneelin. Keskustelijoina ovat Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen sekä peruspalveluministeri Paula Risikko. SuomiAreenan kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy, ja myös yleisön toivotaan ottavan aktiivisesti osaa keskusteluun. (KD) Terveyspäättäjät Tehyn piinapenkissä -paneeli Raatihuoneen kellarin pihalla perjantaina kello Tarkennusta pisterajoihin n Valvira tarkensi toukokuun lopussa sairaanhoitajan sijaisuuksia tekevien kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden opintopisterajoja. Uuden ohjeistuksen mukaan 140 opintopistettä riittää sijaisuuksiin. Muutos koskee myös ensihoitajaopiskelijoita. Hekin voivat tehdä sairaanhoitajan sijaisuuksia, kun ovat opiskelleet 140 opintopisteen verran. Aiemmin vaadittiin 160 opintopistettä. (TM) Kalenteri Kokkolan Oopperakesä n Koonnut Minna Sassi, Suonenjoen Mansikkakarnevaalit 40 v Kaikkiin esityksiin vapaa pääsy! Mäntän kuvataideviikot Saunafestivaalit Ikaalisten Kylpylä saunafestivaalit/ Tampereen Kukkaisviikot 12 Tehy th lyhyet.indd :31:32

13 Ajankohtaista Työsyrjintä on piilossa Syrjintä näkyy työpaikan arkisissa ratkaisuissa. Laki kieltää syrjimisen. Riitta Hankonen Vaikeasti havaittava ja todistettava syrjintä tulee näkyvämmäksi, kun sen yhdistää työpaikan tosiasiallisiin tapahtumiin ja niiden perusteisiin. Kenet työnantaja valitsee työhön, kuka saa ylennyksen, millaisia työvuoroja työntekijät tekevät ja millä perusteilla työnantaja valitsee koulutukseen? Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tutkimuksen työsyrjinnästä. Työsopimuslaki kieltää työnantajaa asettamasta työntekijöitä eriarvoiseen asemaan muun muassa iän, terveydentilan, vammaisuuden, etnisen alkuperän tai perhesuhteiden vuoksi. Tasa-arvolaki puolestaan sukupuolen perusteella. Syrjintä on kielletty myös perustus-, yhdenvertaisuus- ja rikoslaissa. Vain murto-osa tapauksista päätyy oikeuteen. Suomessa on vuosittain vain yksi rekrytointisyrjintään liittyvä oikeustapaus, joten pelkkien oikeustapausten tutkiminen ei riitä syrjinnän todentamiseksi. Vaikea mitata Syrjintä ei välttämättä ole lisääntynyt tai vähentynyt vuosien kuluessa ja lainsäädännön kehittyessä. Ihmiset ovat aiemmin kertoneet asenteistaan avoimemmin, mikä voi antaa vaikutelman siitä, että syrjintä olisi vähentynyt. Toisaalta uhrit ovat nykyään herkempiä tunnistamaan syrjintää, joten kokemusten lisääntyminen voi johtua myös siitä. Uhrit eivät kuitenkaan välttämättä raportoi kokemuksistaan julkisesti, koska he pel- käävät leimautumista. Monet syrjintää kokeneet selittävät valitsematta jättämisensä mieluummin oman ammattitaitonsa puutteella, koska näin he pystyvät hallitsemaan tilanteen paremmin. Ammattitaitoaan on helpompi parantaa kuin muiden asenteita. Kielteinen yleistys Stereotypioiden vaikutusta rekrytointeihin on tutkittu paljon. Stereotypia tarkoittaa yleistämistä, mikä helpottaa jäsentämistä ja hahmottamista. Yleistykset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Ne saavat ajattelemaan tai toimimaan kielteisten asenteiden mukaisesti, mikä aiheuttaa syrjintää rekrytoinnissa. Työnantaja suhtautuu vähemmistön edustajaan kielteisesti vain, koska hän kuuluu johonkin ryhmään, eikä kykene arvioimaan hänen todellisia kykyjään tai persoonallisuuttaan. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun nainen hakee miesten työhön, sillä arviointi vaihtelee sen mukaan, onko kyseinen työ tyypillisempi naisille vai miehille. Tutkijat muistuttavat, että asenteet ja yleistykset voivat muuttua ja ne muuttuvatkin. Mitä enemmän vähemmistön edustajia on heille epätyypillisillä aloilla ja ammateissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä yleistykset ja asenteet muuttuvat. Lähde: Maria Aalto, Liisa Larja ja Karmela Liebkind: Syrjintä työhönottotilanteissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarja 16/2010. Syrjintä työhönotossa Rekrytointisyrjinnästä on kyse silloin, kun työnantaja rekrytoinnin yhteydessä arvioi vähemmistöryhmään kuuluvia, koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella päteviä työntekijöitä epäoleellisten ja moraalisesti oikeuttamattomien kriteerien perusteella. Syrjintää esiintyy sekä työhakemusten käsittelyvaiheessa että rekrytointipäätöstä tehtäessä. Syrjintää voi esiintyä jo ennen rekrytointiprosessia, sillä kaikille ei välttämättä anneta mahdollisuutta hakea. Syrjintää on myös ohje tai käsky syrjiä jotakuta. Syrjinnästä ei ole kyse silloin, kun erilaisen kohtelun perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä ratkaiseva vaatimus. Kaikki erot enemmistön ja vähemmistöjen työllisyydessä eivät johdu syrjinnästä. Osa selittyy esimerkiksi koulutustasolla. Tehy th9 13 ajankohtainen.indd :17:48

14 Sydän Keskusleikkaussalin henkilökunta valmistelee potilasta ohitusleikkaukseen. Perfuusiohoitaja Leena Mäkelä (toinen oikealla) on työskennellyt leikkaussalissa 24 vuotta. 14 Tehy th perfuusiob.indd :21:31

15 hiljenee Perfuusiohoitajan työssä yhdistyvät tekniikka, kokonaisuuden hallinta ja potilaan hoito. Riitta Hankonen n Kuvat Pekka Fali Potilas, 75-vuotias nainen, makaa liikkumattomana leikkauspöydällä. Hänen sydämensä ei enää lyö. 15 minuuttia aikaisemmin perfuusiokoneen avulla on johdettu plegialiuosta suoraan hänen sydämeensä. Liuos leviää hitaasti, pysäyttää ja suojelee sydäntä hapenpuutteelta pysäytyksen ajan. Perfuusiohoitaja Leena Mäkelä on tullut Oulun yliopistosairaalan keskusleikkaussaliin töihin kello seitsemäksi. Iltavuoro on koonnut ohitusleikkauksessa tarvittavan perfuusiokoneen varmuuden vuoksi Tehy th perfuusiob.indd :21:33

16 Perfuusio on käynnissä. Kirurgit tekevät ohitusta. 16 Tehy jo illalla, joten Mäkelän tehtäväksi jää praimata kone valmiiksi. Praimaaminen tarkoittaa leikkauksessa tarvittavien nesteiden laittamista koneeseen valmiiksi. Tarvittaessa Mäkelä saa koneen valmiiksi vartissa, jos on kiire. Tänä aamuna hän saa tehdä työn rauhassa. Hän ripustaa perusnestepussin telineeseen. Koneen kautta potilas saa leikkauksen aikana myös kaliumia, magnesiumia ja hepariinia, jotka sekoittuvat hänen omaan, koneessa pyörivään vereensä. Mäkelä varaa nestettä 1600 millilitraa. Jos kaikki menee, sitä lisätään tarvittaessa. Potilas saa leikkauksen aikana nestettä ja lääkkeitä myös koneen kautta. Jos potilaan hemoglobiini leikkauksen aikana laskee, hän saa koneen kautta lisäverta. Mäkelä käyttää tänään perfuusiokonetta yhdessä anestesialääkäri Anna-Leena Korkiakosken kanssa. Leikkaussalissa tehdään moniammatillista tiimityötä parhaimmillaan. En ole lääkärin apulainen, vaan meillä on kummallakin omat tehtävämme leikkauksen aikana. Leikkaustiimissä työskentelee tänään lisäksi anestesiahoitaja, kaksi leikkaushoitajaa ja kaksi kirurgia, joista toinen tekee ohitusleikkauksen ja toinen irrottaa siirrettävän laskimon potilaan vasemmasta jalasta. Yksi potilas kerrallaan Mäkelä aloittaa koneen täyttämisen, mutta letkut pysyvät toistaiseksi ummessa pihdeillä. Hän tarkistaa pumput, hapettimen ja monitoroinnin sekä poistaa ilmakuplat vasaralla koputellen. Liitosten tiiviyden varmistavat nippusiteet. Sydämen tehtävää hoitavan roller-pumpun letku ei saa olla liian löysällä eikä liian tiukalla. Tiukka hajottaa punasolut, ja löysä ei kuljeta verta riittävän tehokkaasti. Oysissä työskentelee kymmenkunta perfuusiohoitajaa. He ovat kaikki kokeneita anestesiahoitajia, jotka ovat saaneet toimipaikkakoulutuksen perfuusiohoitajiksi. Mäkelä on työskennellyt leikkaussalissa 24 vuotta. Perfuusiohoitajan työssä potilaan hoito yhdistyy tekniikan hallintaan. Työ vaatii myös kokonaisuuden ymmärtämistä. Hoitajan on ymmärrettävä, mitä leikkauksessa milloinkin tapahtuu, jotta pystyisi varautumaan mahdollisiin ongelma- ja vaaratilanteisiin. Yllätyksiä voi aina tulla, sillä kone on pelkkä kone, jota käyttää ihminen. Vastuu on suuri, sillä potilaan henki on sydänkeuhkokoneen varassa. Rutiineihin kuuluu käydä lääkärin kanssa tietyt asiat vielä kerran läpi ennen kuin potilas yhdistetään koneeseen. Kahdet silmät näkevät paremmin kuin yhdet. Perfuusiokone on Mäkelän työväline, eikä hän hoida konetta, vaan koneen varassa olevaa potilasta. Työssä on hienoa se, että saa hoitaa yhtä potilasta kerrallaan mahdollisimman hyvin. Perfuusiohoitajan työnkuva vaihtelee eri sairaaloissa ja on muotoutunut vuosien saatossa. Työ on Oysin työn vaativuuden arvioinnin mukaan erittäin vaativaa. Se tarkoit- th perfuusiob.indd :21:39

17 Veri kiertää koneessa n Laskimoletkustoa (A) pitkin veri johdetaan korkeuseron avulla laskimosäiliöön eli reservuaariin (1). Laskimosäiliöön imetään ns. ventti-imulla (6) aortan tyveen tai vasempaan kammioon kertyvä veri sekä leikkausalueelle vuotanut veri (5), joka voidaan imeä myös suoraan erilliseen punasolujen pesukoneeseen. Laskimosäiliöstä veri johdetaan roller-pumpulla (2) hapettimeen (3), jonka sisältämässä lämmönvaihtimessa veri voidaan jäähdyttää ja lämmittää (yhdysletkut veden lämmönsäätölaitteeseen = E). Hapettimesta veri palautetaan valtimoletkustoa (B) pitkin potilaaseen joko käyttäen valtimosuodatinta (4) tai ilman sitä. Kehonulkoisen verenkierron aikainen veren minuuttitilavuus säädetään roller-pumpulla (2) ja kaasujen vaihto hapettimeen johdettavaa happi-ilmavirtausta (8) säätämällä. Sydäntä pysäytettäessä ja sitä leikkauksen aikana suojattaessa joko pelkkä kirkas ns. plegialiuos (D) tai usein veren (C) ja kirkkaan liuoksen seos johdetaan roller-pumpulla (7) aortan tyveen (= antegradinen plegia tai sinus coronariukseen (= retrogradinen plegia). Perfuusiohoitajan työ on erittäin vaativaa. Tehtäväkohtainen palkka on 2300 e. Lähde: Kustannus Oy Duodecim 2009 Tehy th perfuusiob.indd :21:42

18 Perfuusiohoitajan työssä on hienoa se, että saa hoitaa yhtä potilasta kerrallaan mahdollisimman hyvin, Leena Mäkelä sanoo. Punasolut estävät potilaan hemoglobiinia laskemasta liian alas. taa korkeinta mahdollista tehtäväkohtaista palkkaa, mikä on noin 2300 euroa. Lisäksi hoitajat saavat päivystyksen vuoksi tehtävästä varallaolosta henkilökohtaista lisää. Jokin aika sitten näytti siltä, että meillä ei olisi riittävästi perfuusiohoitajan työstä kiinnostuneita, mutta tilanne on muuttunut. Pienten lasten vanhempien työ tämä ei kuitenkaan välttämättä ole, koska leikkaukset saattavat venyä. Mäkelä kehuu työyhteisöään mukavaksi. Vuorovaikutus on välitöntä. Myös työvuorosuunnitteluun pystyy halutessaan vaikuttamaan. Meillä on loistavat listantekijät. 18 Tehy Laitteiden varassa Tilava, perusteellisesti valaistu leikkaussali odottaa potilasta, joka tuodaan esilääkittynä paikalle kello Hoitajat kerääntyvät ympärille valmistelemaan häntä leikkaukseen ja juttelevat rauhoittavasti. Mäkelä on mukana valmisteluissa. Jokaisella on oma tehtävänsä, mutta ulkopuolisen silmiin tilanne näyttää sekavalta. Yksi kyynel valuu potilaan silmästä poskelle. Hän ei kuitenkaan myöhemmin välttämättä muista tilanteesta mitään. Anestesiahoitaja Maija Lehtinen ja leikkaushoitajat Pia Seppänen ja Mervi Oilinki-Pulkkinen avaavat tippatien, kiinnittävät ekg-elektrodit ja kanyylin potilaan ranteeseen. Anestesialääkäri asettaa sentraalisen keuhkovaltimokatetrin, jonka avulla pystytään tarkkailemaan sydämen eri osien paineita ja pumppauskykyä. Valtimokanyylin avulla saadaan mitattua suora valtimopaine, sillä tavallinen verenpainemansetti ei tässä tilanteessa riitä. Kun potilas on saatu kanyloitua, Korkiakoski ryhtyy nukuttamaan häntä jutellen samalla rauhoittavasti. Kun potilas on anestesiassa, Korkiakoski intuboi hänet ja yhdistää hengityskoneeseen. Sairaanhoitajaopiskelijat Juuli Strömmer ja Tanja Lappalainen osallistuvat potilaan huolelliseen pesuun kaulasta varpaisiin. th perfuusiob.indd :21:48

19 Yllätyksiä voi aina tulla, sillä kone on pelkkä kone, jota käyttää ihminen. Potilaan seuranta alkanut lukee monitorissa. Kun potilas on pesty, kirurgit kutsutaan puhelimella paikalle. Anestesiahoitaja käy tiimin kanssa läpi rutiininomaisen check-listan. Valmistelussa on kymmeniä asioita, jotka on tarkastettava, jotta inhimillisiltä erehdyksiltä vältytään. Aikaa on kulunut puolitoista tuntia siitä, kun potilas saapui leikkaussaliin. Hän on rintakehää ja vasenta säärtä lukuun ottamatta vihreiden leikkausliinojen peitossa ja makaa leikkauspöydällä punaisen lämpöpatjan päällä. Potilaan henki on leikkauksen ajan koneiden ja laitteiden varassa. Laitteet hälyttävät, jos jokin elintoiminto on vaarassa. Leikkaussalin henkilökunta pystyy siten puuttumaan tilanteeseen nopeasti. Valvontamonitori näyttää muun muassa keuhkovaltimopaineen, sydämen oikean eteisen paineen, arteriapaineen ja ruumiin lämmön. Mäkelä lähtee noutamaan perfuusiokonetta, joka sijoitetaan potilaan päästä katsoen oikealle puolelle ohitusleikkauksen suorittavan kirurgin selän taa. Muut laitteet sijaitsevat siitä myötäpäivään. Leikkauspöydän vasen puoli on varattu leikkaushoitajalle, toiselle kirurgille ja leikkausvälineille, eikä siellä saa tarpeettomasti liikkua. Mäkelä säätää koneen vesiletkujen lämpötilan veren lämpötilaan. Leikkaus laskee potilaan ruumiinlämmön asteeseen, sillä plegialiuos on kylmää. Mäkelä laskee kaavan avulla veren tavoitevirtauksen, johon perfuusiossa pyritään. Hän mittaa myös kaliumin valmiiksi ruiskuun, sillä monesti sille tulee käyttöä. Kirurgit Tatu Juvonen ja Esa Salmela saapuvat leikkaussaliin. Oma veri parasta Kevyt savu nousee leikkaussalin kattoon, kun Juvonen leikkaa sähköveitsellä leikkauskalvon peitossa olevan rintakehän ihoa. Salmela irrottaa vasemmasta säärestä laskimoa, joka on tarkoitus sijoittaa tukkeutuneiden sepelvaltimoiden tilalle. Työ on tarkkaa ja hidasta. Juvonen pyytää sternum-sahan, jonka Oilinki-Pulkkinen hänelle ojentaa. Kun potilaan rintalasta on halki, letkuihin ilmestyy verta. Juvonen polttaa umpeen pieniä suonia, jotta verta ei vuotaisi niin paljon. Leikkausalueen veri imetään koneeseen, ja pestyt punasolut palautetaan potilaaseen. Oma veri on potilaalle aina parasta. Sitä paitsi oma veri on halvempaa käyttää kuin luovutusveri. Punasolut ovat kalliita, Mäkelä perustelee. Leikkaustiimi keskustelee työskennellessään leppoisasti liikunnasta. Salmela on saanut laskimon esiin ja tutkii sen tiiviyttä valuttamalla siinä verta. Juvonen puolestaan on saanut Pia Seppäsen avustamana potilaan sydämen esiin: se on pienen naisen nyrkin kokoinen, kellertävä ja sykkii vielä tässä vaiheessa. Oikea eteiskorvake erottuu tummana alueena reunassa. Etusormea paksumpi vaalea sydämestä lähtevä suoni on aortta, johon Juvonen hetken kuluttua kiinnittää perfuusioletkun valtimolinjan. Toisen letkun hän kiinnittää oikeaan eteiseen laskimolinjana, jota pitkin veri menee perfuusiokoneeseen. Priming-liuos on valmiina virtaamaan, ja Korkiakoski irrottaa luvan saatuaan pihdit letkusta ja lisää vähitellen koneeseen kierroksia. Ideana on saada kone matkimaan potilaan oman elimistön toimintaa mahdollisimman tarkasti. Ekg näyttää, miten sydämen lyöntitahti hidastuu. Sydän pysähtyy Mäkelä ottaa saman tien koneesta potilaan verta ruiskuun laboratoriotutkimuksia varten. Perfuusion aikana on tarpeen seurata muun muassa hemoglobiinia, hematokriittiä, act-arvoa, verikaasuanalyysia ja tarvittaessa myös verensokeria. Hän tilaa varmuuden vuoksi kaksi yksikköä punasoluja, sillä potilaan hemoglobiini todennäköisesti laskee muuten liian alas omista pestyistä punasoluista huolimatta. Jonkin ajan kuluttua Korkiakoski huomaa, että imuun, johon leikkausalueelta vuotava veri ohjautuu, tulee epätavallisen paljon verta. Kirurgi selvittää vuodon syyn. Tunnelma on rauhallinen. Ainoat äänet ovat koneiden tasainen humina ja tiimin keskinäiset kommentit. Mäkelä pääsee lähtemään lounaalle. Leikkaushoitajatkin vaihtuvat: Seppäsen tilalle tulevat Oilinki-Pulkkinen ja sairaanhoitajaopiskelija Strömmer. Leikkaus on sujunut suunnitelmien mukaan. Lehtinen lähtee hakemaan väliaikaista tahdistinta ja lounaalta palannut Mäkelä valmistautuu antamaan potilaalle insuliinia. Potilas ei sairasta diabetesta, mutta sydänkeuhkokoneen käyttö nostaa tyypillisesti verensokeria. Sydän alkaa elää Leikkauksen loppuvaiheessa Korkiakoski ja Mäkelä alkavat koneen avulla lämmittää potilasta johtamalla lämmintä vettä hapetinta ympäröiviin vesiletkuihin. Hapettimessa kiertävä veri lämpenee. Monitorissa näkyy, että sydän alkaa elää. Anestesiahoitaja yhdistää potilaan kirurgin pyynnöstä hengityskoneeseen, kirurgi avaa aorttapihdin ja pian sydän alkaa sykkiä. Kello on 12. Sydän oli pysähdyksissä kaikkiaan tunnin ja kaksikymmentä minuuttia. Hyvä rytmi, ja hyvältä näyttää, Juvonen toteaa. Potilas tarvitsee vielä pussillisen punasoluja, jotka Mäkelä on tilannut. Myös trombosyyttiarvot ovat alhaisia, joten niitäkin on pussillinen tulossa. Korkiakoski vähentää pikkuhiljaa koneen osuutta, ja potilaan oman elimistön vastuu lisääntyy. Perfuusio päättyy kello Mäkelä huolehtii vielä siitä, että potilas saa mahdollisimman paljon omaa vertaan takaisin. Keskuslaskimopaine osoittaa, milloin elimistöön ei enää mahdu enempää verta. Kun potilas on saanut verensä takaisin, Juvonen tarkistaa, että mikään suoni ei vuoda ja ryhtyy sulkemaan potilaan rintakehää. Mäkelä ohjaa loput veret punasolujen pesukoneeseen ja alkaa purkaa perfuusiokonetta. Hän tyhjentää myös virtsapussin ja toteaa määrän olevan hyvä. Kertakäyttöiset letkut joutavat roskiin, ja välinehuoltajat huolehtivat muun koneen puhdistamisesta. Nykyään saamme keskittyä hoitajan töihin ja avustava henkilökunta huolehtii muusta. Vielä kymmenen vuotta sitten heiluimme täällä rätti kourassa. Juvonen päättää leikkauksen Potilas siirtyy teho-osastolle, jossa henkilökunta vieroittaa hänet hengityskoneesta vielä saman päivän aikana. Tehy th perfuusiob.indd :21:49

20 Ammatissa Oma apu paras apu Fysioterapeutti Marja Lehtoranta sai MDT-terapiasta uusia työkaluja asiakkaan auttamiseen. Anja Kaisanlahti n Kuvat Matti Salmi Marjan plussat ja miinukset + Itsenäinen työ + Saan toteuttaa MDT-osaamistani asiakkaiden tutkimisessa ja ohjaamisessa + Hyvät työtilat ja pääosin myös työvälineet + Hyvä, aktiivinen työyhteisö ja erinomainen esimies Liian vähän yhteistyötä lääkärien kanssa Byrokratiasta johtuen työn kehittäminen kuntapuolella hidasta Liian vähän tietokoneita Matala palkkaus 20 Tehy M arja Lehtoranta työskentelee Jyväskylän terveyskeskuksessa. Hän valmistui runsas kaksi vuotta sitten sertifioiduksi McKenzie- eli MDT-terapeutiksi. MDT on lyhennys sanoista mekaaninen diagnostisointi ja terapia. Hän koki, että työn ohessa suoritettu koulutus antoi uudet mahdollisuudet auttaa asiakkaita. Aiemmin olin vähän epävarma siitä, miten alkaisin kivuista kärsivää ohjaamaan. Nykyään minulla on selkeät työkalut, joilla löydän ensinnä kivun syyt ja sitten keinot auttaa oikeilla hoitoharjoitteilla potilasta. Voin soveltaa menetelmää kaikkien asiakkaitten kanssa. McKenzie-menetelmä on viimeisen kymmenen vuoden aikana levinnyt suomalaisten fysioterapeuttien keskuuteen erityisesti fysioterapeutti, THM Sinikka Kilpikosken ansiosta. Hän toi menetelmän Suomeen. th ammatissa.indd :42:14

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12

SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 TYKS LABORATORIOT SISÄLTÖ TERVETULOA LABORATORIOON 3 MITÄ VERI ON? 4 VERINÄYTTEENOTTO 6 TAIKASALVA ELI EMLA 11 SYDÄNFILMI ELI EKG 12 Teksti: Marju Aaltonen, Kirsi Kaitanen, Tarja Nyrhinen, Katja Tanner

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot