UIMAVESIPROFIILIT JYVÄSKYLÄN UIMARANNOILLE
|
|
- Annikki Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kirsi Mikkonen UIMAVESIPROFIILIT JYVÄSKYLÄN UIMARANNOILLE Harjoitustyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Huhtikuu 2011
2 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ JA VIRANOMAISOHJEET UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA -SUOSITUKSET Laatuvaatimukset Indikaattorimikrobit Laatusuositukset UIMAVETEEN LIITTYVÄT TERVEYSRISKIT Bakteerit Virukset Alkueläimet Syanobakteerit ja levät UIMAVEDEN LYHYTAIKAINEN SAASTUMINEN UIMAVESIPROFIILIEN LAATIMINEN JYVÄSKYLÄN EU-UIMARANNAT Uimarannan vastuualueet Ilmoitustaulun sisältö ja pelastusvälineet Veden laadun ja uimarantojen seuranta JYSKÄN UIMAVESIPROFIILI Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit KIRRIN UIMAVESIPROFIILI Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet... 20
3 2 9.6 Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit KÖHNIÖN UIMAVESIPROFIILI Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit LOHIKOSKEN UIMARANTA Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit MYLLYLAMMEN UIMARANTA Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaatiobakteerit OLLILAN UIMAVESIPROFIILI Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit PAPPILAN RANNAN UIMAVESIPROFIILI Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät... 41
4 Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit SÄÄKSJÄRVEN UIMARANTA Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit TIKAN UIMAVESIPROFIILI Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit TUOMIOJÄRVEN UIMARANTA Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit UIMALANNIEMEN UIMARANTA Uimarannan sijainti Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lyhytkestoiset saastumistilanteet Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit POHDINTA LÄHTEET... 62
5 1 JOHDANTO 4 Uimavesiä on valvottu Suomessa jo kauan, mutta uudistuneen lainsäädännön mukaan uimarannan omistajan ja terveydensuojeluviranomaisen tulee yhteistyönä laatia uimavesiprofiili kaikille uimarannoille, jotka on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Uimarannan riskinarviointiin eli uimavesiprofiiliin kootaan monipuolista tietoa uimaveden laatuun liittyen. Uimaveden laatu myös arvioidaan ja luokitellaan indikaattorimikrobien avulla tietyin asetuksessa määritellyin ehdoin. Tässä harjoitustyössä laadittiin uimavesiprofiilit Jyväskylän kaupungin yhdelletoista niin kutsutulle EU-uimarannalle. Uimarannat eroavat toisistaan enemmän tai vähemmän esimerkiksi sijainnin, ympäristön, koon ja uimaveden laadun suhteen. Uimavesiprofiilin avulla kuva uimarannasta, uimaveden laatuun liittyvistä riskitekijöistä ja veden laadun hallinnassa selkeytyy. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA VIRANOMAISOHJEET Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/7/EY uimaveden laadun hallinnasta voimaan astumisen jälkeen Suomessa pantiin täytäntöön huhtikuussa 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen laatuvaatimuksista ja valvonnasta. Asetusta sovelletaan niihin yleisiin uimarantoihin, joissa arvioidaan käyvän uimareita enemmän kuin sata vähintään yhden uimakauden kesäpäivän aikana. Asetukseen pohjautuvaa käytäntöön soveltamista on ohjeistettu Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen julkaisemassa soveltamisoppaassa. Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on ylläpitää ja edistää ihmisten terveyttä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Laki tuli voimaan Yleinen uimaranta tulee lain 28 :n mukaan suunnitella, varustaa, kunnossapitää ja hoitaa siten, ettei uimarannalla oleskeleville aiheudu terveyshaittaa. Lain 29 mukaan veden laatua valvotaan säännöllisesti kunnan viranomaisen toimesta. Viranomainen voi myös kieltää uimarannan käytön, jos terveydelliset syyt sitä vaativat. (Terveydensuojelulaki 763/1994.)
6 5 Uimarannan julkisija ja yksityisiä palveluja säätelevä laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta tuli voimaan vuonna helmikuussa Lain tavoitteena on ennaltaehkäistä kuluttajia mahdollisilta vaaroilta, koska uimarannoilla kuluttajille tarjottavat kuluttajapalvelut eivät saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. (Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004.) Järjestyslailla (612/2003) säädetään yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta riippumatta kohteen omistajasta. Yleisellä paikalla toimii myös lain 14 :ssä säädetty koirakuri, jonka mukaan yleiselle uimarannalle ei saa viedä lemmikki- tai kotieläimiä. (Järjestyslaki 612/2003). 3 UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA -SUOSITUKSET 3.1 Laatuvaatimukset Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008) mukaan vuoden 2011 uimakauden jälkeen uimaveden laatu arvioidaan ja luokitellaan pitkäaikaisen uimaveden laadun seurannan mukaisesti. Pitkäaikaisessa uimaveden laadun seurannassa neljän edellisen uimakauden aikaisien E. coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien valvontatutkimustuloksien perusteella uimavesi luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi. Suolistoperäisten enterokokkien ja E. coli -bakteerin pitoisuuksien raja-arvot on esitetty taulukossa 1, valvontatutkimustuloksien perusteella laskettuja prosenttipisteitä verrataan. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta 177/2008.) TAULUKKO 1. Uimaveden laadun arviointiin ja luokitukseen käytetyt rajaarvot (STTV 2008, 59).
7 6 Asetuksessa on lisäksi määritelty yksittäiselle valvontatutkimustulokselle tai syanobakteerihavainnolle toimenpiderajat, joiden mukaan ennen 2011 uimakauden loppua uimavesinäytteet tulkitaan. Taulukossa 2 on esitetty kyseiset toimenpiderajat. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta 177/2008.) TAULUKKO 2. Yksittäisen valvontatutkimustuloksen tai syanobakteerihavainnon toimenpiderajat (STTV 2008, 60). Uimavesi ei saa aiheuttaa haittaa uimareiden terveydelle. Tämän seurauksena uimavesi ei saa sisältää terveyttä vaarantavaa määrää haitallisia pieneliöitä, loisia tai aineita. Suolistoperäisten enterokokkien ja Escherichia coli -bakteerin pitoisuuksien mukaan seurataan uimaveden laatua. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee viimeistään raja-arvon ylittyessä arvioida terveyshaitan mahdollisuus ja korjaavien toimenpiteiden tarpeellisuus. (STTV 2008, 14.)
8 3.2 Indikaattorimikrobit 7 Suolistoperäisten taudinaiheuttajien esiintymistä uimavedessä pyritään ilmentämään indikaattorimikrobeilla. Hyvän indikaattorimikrobin vaadittaviin ominaisuuksiin kuuluu hyvä ympäristöolosuhteiden kestämiskyky, desinfioinnin sietokyky vähintään yhtä hyvin kuin taudinaiheuttajat sekä runsaslukuinen esiintyminen samoissa olosuhteissa kuin taudinaiheuttajamikrobitkin esiintyvät, eikä indikaattorimikrobin tulisi lisääntyä suoliston ulkopuolella. Indikaattorimikrobit ovat tarpeellisia, koska taudinaiheuttajat esiintyvät yleensä pieninä pitoisuuksina ja vedessä olevista taudinaiheuttajista todennäköisesti useat ovat vielä tuntemattomia. Lisäksi indikaattorimikrobeille kehitetyt tutkimusmenetelmät ovat yksinkertaisia ja melko edullisia. (Hokajärvi ym. 2008, ) 3.3 Laatusuositukset Uimaveden on oltava kaikin puolin laatuvaatimusten käyttötarkoitukseensa sopivaa. Laatusuositukset on laadittu kasviplanktonin ja makrolevien sekä uimaveteen mahdollisesti joutuvien jätteiden esiintymiselle. Laatusuositukset koskevat vain uimakauden aikaisia yksittäisiä havaintoja, koska kyseisten muuttujien havaintojen perusteella ei laadita pitkäaikaiseen laatuun perustuvaa luokitusta. Laatusuosituksen ylittyminen kertoo lähinnä muutoksista uimaveden esteettisessä laadussa ja käyttökelpoisuudessa, mikä ei viittaa suoraan mahdolliseen terveyshaittaan.(sttv 2008, 18.) 4 UIMAVETEEN LIITTYVÄT TERVEYSRISKIT 4.1 Bakteerit Uimavedestä on mahdollisuus saada Kampylobakteerien aiheuttama tartunta, joka aiheuttaa ripulitautia. Kampylobakteeritartunta voi olla peräisin yhdyskuntien jätevesistä tai luonnoneläimistä, etenkin lintujen ulosteista. Vähäinen kampylobakteerien määrä riittää aiheuttamaan sairastumisen. Tutkijat ovat todenneet, että uimiseen liittyy riski saada kampylobakteerin aiheuttama ripulitauti Suomen luonnon vesistöistä. (Siitonen ym )
9 8 Vibriot ovat yleisiä meri- ja murtovesissä esiintyviä bakteereita myös Suomen rannikkoalueilla. Ne voivat aiheuttaa haava- ja korvatulehduksia tai vakavampiakin infektioita henkilöille, joilla vastustuskyky on heikentynyt. Vibrioiden aiheuttamien infektioiden määrää voi lisätä Itämeren saastuminen ja ilmaston lämpeneminen. (Siitonen ym. 2007, 21.) Suomessa salmonellainfektioriski on vähäinen, mutta salmonelloosit tarttuvat ulosteella saastuneen veden välityksellä. Saastuttajina voivat toimia ihmisten tai eläinten ulosteet, jotka ovat joutuneet luonnonvesiin. Salmonellojen aiheuttamat infektiot aiheuttavat usein lieviä ripulitauteja. (Hokajärvi ym. 2008, 21.) 4.2 Virukset Norovirus lisääntyy ihmisen suolistossa ja tartunnan saaneen ihmisen ulosteen mukana virusta voi päätyä jätevesien kautta myös luonnonveteen. Uimaveden saastuminen on mahdollista tapahtua myös uimarin välityksellä, milloin vaippaikäiset voivat olla huomattava norovirusten lähde. (Siitonen ym ) Virukset säilyvät viileissä uimavesissä pitkään tartuntakykyisinä ja infektoiva-annos on erittäin pieni. Lapsilla on oireina äkillisesti alkava oksentelu ja aikuisilla ripuli. (Hokajärvi ym. 2008, ) Rotavirus esiintyy sekä maaperässä että vesiympäristössä. Rotavirukset aiheuttavat vaikeaa ripulia pienille lapsille etenkin kehitysmaissa. Rotaviruksen aiheuttamaan ripuliin kuolee vuosittain noin miljoona alle 5-vuotiasta lasta. Rotaviruksia on löydetty maailmalta luonnonvesistä. Viruksien on todettu pysyvän hengissä vesiympäristössä sopivissa olosuhteissa jopa useita viikkoja. Suomessa uimavesivälitteisiä rotavirusinfektioita ei ole raportoitu, mutta viruksen yleisen esiintyvyyden ja alhaisen tartuntakyvyn takia infektiot ovat mahdollisia. (Hokajärvi ym. 2008, ) Muita mahdollisia infektioita aiheuttavia luonnonvesissä elinkykyisinä säilyviä viruksia ovat esimerkiksi adeno-, entero- ja coxsackievirukset (Hokajärvi ym. 2008, 30 31; Pönkä 2002, 268). 4.3 Alkueläimet Alkueläimet voivat aiheuttaa uimareille infektioita. Cercarua icekkata imumadot aiheuttavat järvisyyhyä, joka ilmenee uinnin jälkeen iholla voimakkaana kutinana sekä
10 näppylöinä. Imumato on etenkin loppukesien riesa, joka esiintyy järvissä ja Itämeren rannikkoalueilla. (Siitonen ym. 2007, 20.) 9 Suomen luonnonvesissä elävä Acanthamoeba -suvun alkueläin voi aiheuttaa silmän sarveiskalvon tulehduksia (Siitonen ym. 2007, 20). Muita infektioita aiheuttavia luonnonvesissä eläviä alkueläimiä ovat Cryptosporidium- ja Giardia -sukuun kuuluvat alkueläimet (Hokajärvi ym. 2008, 33). 4.4 Syanobakteerit ja levät Sinileväksi kutsututtuja syanobakteereita esiintyy kesäaikana uimavesissä etenkin rehevöityneiden järvien ja Itämeren rannikon uimavesissä. Syanobakteereista osa on myrkyllisiä ja osa ei, koska myrkyllisyys riippuu levälajista ja olosuhteista. Syanobakteerit tuottavat maksa- ja hermotoksiineja sekä muita bioaktiivisia yhdisteitä. Maksatoksiinit ovat hermotoksiineja yleisempiä ja niiden pitkäaikaisaltistus voi edesauttaa syövän syntymistä, kun taas hermotoksiineille ei ole todettu pitkäaikaisvaikutuksia, mutta ne ovat akuutisti voimakkaammin myrkyllisiä kuin maksatoksiinit. Suomessa pitkäaikaisvaikutukset ovat epätodennäköisiä, koska uimakausi on niin lyhyt. Syanobakteeritartunnan oireita ovat esimerkiksi suolisto-oireet, lämmönnousu, ihooireet ja päänsärky. Syanobakteerin aiheuttamia oireita voi saada esimerkiksi, jos syanobakteeripitoista vettä nielee tai sitä on päässyt hengitysteihin uimisen tai vesiurheilun yhteydessä. Suurista toksiinipitoisuuksista voi aiheutua akuuttia terveysvaaraa, etenkin pienille lapsille. (Rapala 2008, ) 5 UIMAVEDEN LYHYTAIKAINEN SAASTUMINEN Uimaveden lyhytaikaisessa saastumisessa uimaveden mikrobiologinen laatu on tilapäisesti huonontunut. Ne ovat nimenomaan ennalta tiedossa olevia veden laadun heikkenemistä aiheuttavia tilanteita, jotka esiintyvät muulloin kuin seurantakalenterin mukaisissa valvontatutkimuksissa. Saastumistilanteen ei oleteta huonontavan uimaveden laatua kolmea vuorokautta kauemmin. Tällaisia lyhytkestoisia saastumisia voivat olla esimerkiksi jätevesien ohijuoksutus, runsaat sateet ja lintujen runsas esiintyminen ui-
11 marannalla. Syanobakteerien massaesiintymää tai uimaveden kemiallista saastumista ei luokitella lyhytkestoiseksi saastumiseksi. (STTV 2008, ) 10 6 UIMAVESIPROFIILIEN LAATIMINEN Jyväskylän kaupungin uimavesiprofiilit laadittiin harjoitustyönä. Uimavesiprofiiliin kuuluvan materiaalin tiedot kerättiin useilta eri tahoilta muun muassa terveystarkastaja Tuula Svania ja liikuntapaikkaesimies Reijo Niemistä sähköisesti haastatellen. Opiskelija kiersi uimavesien valvontaa suorittavan terveystarkastaja Tuula Svanin kanssa EU-uimarannat, jolloin uimarantojen palveluita ja ympäristöä tarkkailtiin, mitattiin veden lämpötila ja arvioitiin uimaveden näkösyvyys laiturilta käsin ja mitattiin rullamitalla veden syvyys kohdasta, jossa vedenpohja vielä hieman erottui. Lisäksi näyteastiaan otetun uimaveden kirkkautta arvioitiin. Uimaveden näkösyvyyden tai veden kirkkauden määritykseen ei käytetty näkösyvyyslevyä. Mittauspäivänä oli kesäisen aurinkoinen päivä, mutta päivällä esiintyi lyhyitä sadekuuroja. Uimarantojen kiertämiseen meni noin seitsemän tuntia, jolloin ulkoilman lämpötila oli noin 20 C. Uimaveden luokitusta ei vielä uimavesiprofiileihin laadita, koska ensimmäinen luokitus tehdään vuoden 2011 uimakauden jälkeen. Uimarantaprofiileissa on käytetty uimaveden laadun arviointiin vain toimenpiderajoja. 7 JYVÄSKYLÄN EU-UIMARANNAT Jyväskylässä on yksitoista EU-uimarantaa, jotka sijaitsevat järvien ja lahtien rannoilla. Uimarannoilla käy kesäisin kaiken ikäisiä ihmisiä. Lapsiperheet ja nuoriso kuuluvat suurimpiin käyttäjäryhmiin. Uimarannoilla on arvioitu käyvän yli sata uimaria vähintään yhden uimakauden aikaisen päivän aikana. Kesäisinä päivinä useilla rannoilla käy huomattavasti enemmänkin uimareita etenkin Tuomiojärven uimarannalla, joka on suurin Jyväskylän EU-uimarannoista. Uimarantojen pinta-ala, palvelutaso, kävijämäärät sekä veden laatu vaihtelevat jonkin verran eri uimarannoilla. 7.1 Uimarannan vastuualueet
12 11 EU- uimarannat omistaa Jyväskylän kaupunki, PL 193, Jyväskylä. Uimarantojen kunnosta ja siisteydestä huolehtii Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut, Kuntoportti 3, Jyväskylä. Yhteyshenkilönä toimii liikuntapaikkaesimies Reijo Nieminen, gsm Uimaveden laadunvalvonta kuuluu Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ympäristöterveysosastolle, Väinönkatu 1a B, Jyväskylä. Uimaveden laadun valvontaa toteuttaa terveystarkastaja Tuula Svan, puh. (014) Uimavesinäytteet toimitetaan tutkittavaksi Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratorioon, Eeronkatu 10, Jyväskylä. Jyväskylässä ylläpidetään viittä EU-uimarannoilla sijaitsevaa talviuimapaikkaa. Köhniön, Tikan, Ollilan ja Uimalanniemen uintipaikkaa huoltaa Jyväskylän avantouimarit ja Sääksjärven uintipaikkaa Keljonkankaan asukasyhdistys. Näytteenoton suorittaa terveystarkastaja Tuula Svan ja Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut rahoittaa analysointi- ja näytteenottokulut. (Svan 2011a.) 7.2 Ilmoitustaulun sisältö ja pelastusvälineet Ilmoitustaulu antaa uimarantojen käyttäjille tarvittavat tiedot yhteyshenkilöistä ja veden laadusta. Ilmoitustaulussa on esitetty uimarannan osoitetiedot, rannan ylläpitäjä, KKJ-koordinaatit sekä vesistö, johon uimaranta kuuluu. Lisäksi ilmoitustaululla on terveystarkastajan ja kunnossapitovastaavan puhelinnumerot sekä yleinen hätänumero, 112. Ilmoitustaululta löytyvät myös vedenlaadun tutkimustulokset sekä koirien rannalle viennin ja joiltakin rannoilta myös avotulen teon kieltävät merkit. Kävijämäärältään suurimmalle Tuomiojärven uimarannalle on järjestetty rantavalvonta kesä-heinäkuun aikana arkisin klo 9:00-17:00 ja viikonloppuisin klo 10:00-16:00 (Jyväskylän kaupunki 2011b). Jokaisen uimarannan pelastusvälineisiin kuuluu vähintään yksi pelastusrengas. Eräillä uimarannoista on uimakauden aikana käytössä myös pelastusvene. 7.3 Veden laadun ja uimarantojen seuranta Uimaveden laatua seurataan säännöllisesti otettavin vesinäyttein seurantakalenteriin merkittyjen näytteenottopäivien mukaan. Keväällä noin kaksi viikkoa ennen uimakauden alkua otetaan vesinäyte, jolla varmistetaan veden laadun uimakelpoisuus. Lisäksi
13 12 uimakauden aikana otetaan kolme vesinäytettä siten, ettei näytteen ottamisesta kulu yli kuukautta. Jos epäillään veden laadun puhtautta syanobakteerien osalta, aistinvarainen arviointi esiintymästä riittää. Jos havainto tehdään seurantanäytteenoton yhteydessä, pyydetään Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriolta näytteestä myös mikroskopointi (Svan 2011b). Vesinäytteiden lisäksi ennen uimakauden alkua uintialue tutkitaan sukeltamalla, uimarannat tarkastetaan ja korjaustarpeet kirjataan ylös. Havaittavat korjausta vaativat puutteet pyritään kunnostamaan uimakauden alkuun mennessä. Uimakauden aikana liikuntapaikkaesimies Reijo Nieminen kiertää rannat 2-3 kertaa sekä aina tarpeen mukaan. Lisäksi kiertävä kunnossapitoryhmä käy rannoilla lähes päivittäin. Kesän aikana Nieminen käyn vain tarvittaessa Pappilan uimarannalla, koska Jyväskylän ja Korpilahden välimatka on niin pitkä. Tästä johtuen Pappilan uimarannan siisteydestä ja huoltotoimista huolehtii Korpilahden paikallinen liikuntalaitoksen hoitaja. (Nieminen 2010.) 8 JYSKÄN UIMAVESIPROFIILI 8.1 Uimarannan sijainti Jyskän uimaranta sijaitsee Haapalahdessa Päijänteellä Vaajakosken moottoritien läheisyydessä. Uimarannan osoite on Sievisenmäentie, Jyskä. Matkaa Jyväskylän keskustaan on seitsemän kilometriä. Uimarannan KKJ-koordinaatit ovat P ja I. Uimarannan sijainti on esitetty kuvassa 1.
14 13 KUVA 1. Jyskän uimarannan sijainti (Jyväskylän kaupunki 2011a). 8.2 Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Jyskän uimaranta on pinta-alaltaan pieni, mutta kävijöitä kesäisinä hellepäivinä on useita satoja. Rantaviivaa on noin 30 metriä, eikä uimarannan alueella ole varsinaista nurmialuetta auringonottajille. (Jyväskylän kaupunki 2011b). Melko jyrkkä ranta myös rajoittaa uimarannalla oleskelua. Vedenrajan läheisyydessä uimarannan alue on pääosin routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa, jolla on tasoitettu ja paranneltu rannan maastoa (Nieminen 2010). Hiekalla kasvaa jonkin verran ruohokasvillisuutta. Rantaveden pohjalle on lisätty samaa ohutta hiekkaa kuin vedenrajan läheisyyteenkin. Uimarantaa reunustaa lähinnä lehtipuita. Uima-alueen ulkopuolella kasvaa rantavedessä muun muassa järviruokoa ja ulpukkaa. Uimarannan vastakkaisella puolella on metsää ja asutusta, jota esiintyy myös uimarannan puoleisella alueella. Uimarannalla on kaksi hyväkuntoista betoniponttonilaituria, joista toisen päässä on hyppytorni 1m, 3 m ja 5 m tasoilla. Uimaranta on esitetty kuvassa 2. Rannalla on erilliset pukeutumistilat ja kuivakäymälät naisille ja miehille. Uimarannan reunalla on myös istuinpenkkejä sekä 600 litran jäteastia ja useita roska-astioita. (Nieminen 2010.)
15 14 KUVA 2. Jyskän uimaranta (Jyväskylän kaupunki 2011b). 8.3 Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimarannan vesi on kirkasta Päijänteen vettä, jonka näkösyvyys on hyvä. Veden lämpötila oli mittauspäivänä 21 C ja veden näkösyvyys 160 cm. Ranta-alue viettää jyrkästi uimaveden suuntaan ja rannan vesi syvenee tasaisesti. Vedenpinnan korkeus vaihtelee uimakauden sademäärän mukaan. 8.4 Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Haapalahden pohjukassa on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä venesatama, jossa on suotuveneiden lisäksi useita kymmeniä moottoriveneitä. Venesatamaliikenne kulkee uimarannan editse, mutta tilaa on kuitenkin reilusti uimarannan käyttäjille. Syntyneistä vaaratilanteista ei ole havaintoja. (Nieminen 2010.) Moottoriveneiden mahdolliset öljyvuodot ovat riskitekijöitä uimaveden laadulle ja voivat aiheuttaa uimaveden saastumisen. Lisäksi Vaajakosken moottoritien läheisyys ja siellä mahdollisesti tapahtuvat onnettomuudet voivat aiheuttaa myös vaaraa uimarannan veden laadulle. Uimaveden laadun heikkenemiseen voivat vaikuttaa myös uimarannan käyttäjät. Roskaaminen ei ole kovin yleistä Jyskän uimarannan alueella, mutta lähes jokaisen tarkastuskerran yhteydessä uimarannalta löytyy jotain siivottavaa. Käymälöiden sotkemista tapahtuu satunnaisesti ja pukeutumistiloja töhritään pitkin kesää, minkä seurauksena tilat ajoittain maalataan. Uimarannalla esiintyy myös usein nuotioiden polttamista.
16 15 (Nieminen 2010.) Todennäköisesti lähinnä nuoriso aiheuttaa nuotioiden polttamisongelmaa, kun he viettävät myöhemmin illalla aikaa uimarannalla. Nuotion ääressä saatetaan paistaa myös makkaraa ja juoda miedosti alkoholipitoisia juomia. Rannan käyttäjien jäljiltä voi jäädä runsaastikin jätettä kuten lasin sirpaleita, paperi- ja ruokajätettä. Tuuli ja rankkasateet voivat aiheuttaa rannalta ajautuvien jätteiden kulkeutumisen uimaveteen vedenlaatua huonontaen. Jyskän asutusalueen hulevedet johdetaan maaperään suhteellisen kaukana uimavedestä, joten hulevesien vaikutus uimaveden laatuun on miltei merkityksetön. Kovien sateiden aikaan vaikutus kasvaa, mutta silti uimaveden saastuminen on hyvin epätodennäköistä. Jätevesiverkosto kulkee maantien vieressä suhteellisen kaukana vesirajasta, joten jätevedellä tuskin on vaikutusta uimaveden laatuun. Viemäriverkostot on esitetty kuvassa 3. Sininen vesijohto Punainen jätevesiviemäri Vihreä hulevesiviemäri KUVA 3. Jyskän uimarannan alueen viemäriverkostot (Pahkamäki 2010).
17 8.5 Lyhytkestoiset saastumistilanteet 16 Uimarannan pääasiallinen lyhytkestoisen saastumistilanteen aiheuttaja on rankkasateet, jolloin uimaveden mikrobiologinen laatu voi tilapäisesti huonontua. Uimarannan jyrkästä hiekkamäestä johtuen rankkasateet voivat aiheuttaa hiekan ja roskien ajautumista veteen, minkä seurauksena valumavedet voivat aiheuttaa vedenlaadun saastumista. (Svan 2011.) 8.6 Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit Jyskän uimarannalta ei ole löytynyt syanobakteeriesiintymiä uimavesinäytteiden oton yhteydessä. Joitakin vuosia sitten käyttäjät ovat ilmoittaneet syanobakteerihavainnoista, mutta massaesiintymiä ei ole havaittu. Seurantanäytteidenoton yhteydessä ei ole myöskään löydetty makrolevä- tai kasviplanktonesiintymiä. (Svan 2011.) Valvontatutkimustulokset vuosilta osoittavat, että Jyskän uimavesinäytteiden tuloksissa ei ole toimenpiderajan ylittäneitä arvoja E. colin tai suolistoperäisten enterokokkien osalta (ks. liite 1). 9 KIRRIN UIMAVESIPROFIILI 9.1 Uimarannan sijainti Kirrin uimaranta on Jyväskylän kaupungin EU-uimaranta, joka sijaitsee Palokassa Nelostien lähellä kaupungin keskustasta pohjoiseen päin. Matkaa Jyväskylän keskustaan on noin kymmenen kilometriä. Uimaranta sijaitsee Alvajärven rannalla kapealla vesialueella osoitteessa Kirrin rantatie, Palokka. Uimarannan KKJ-koordinaatit ovat P ja I. Uimarannan sijainti on esitetty kuvassa 4.
18 17 KUVA 4. Kirrin uimarannan sijainti (Jyväskylän kaupunki 2011a). 9.2 Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaranta on laaja noin 3500 m²:n suuruinen ranta, jossa on monipuolinen ympäristö (Jyväskylän kaupunki 2011b). Kesäisinä hellepäivinä kävijöitä voi olla useita satoja. Vedenrajan läheisellä alueella on pääosin routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa. (Nieminen 2010.) Hiekalla kasvaa jonkin verran kasvillisuutta. Rantaveden pohjalle on lisätty samaa ohutta hiekkaa kuin vedenrajan läheisyyteenkin. Rantavyöhyke muuttuu hiekka-alueesta laajaksi nurmikentäksi. Uimarantaa reunustaa luonnonmetsä ja rantavedessä uima-alueen ulkopuolella kasvaa kaislaa. Uimaranta sijaitsee kapealla vesialueella, jonka vastakkaisella puolella on metsää ja asutusta. Asutusta on myös uimarannan puoleisella alueella. Ollilan uimaranta sijaitsee melkein vastakkaisella puolla kapeaa Alvajärven pohjukka-aluetta. Uimarannalla käy paljon lapsiperheitä, mihin todennäköisesti vaikuttaa uimarannan suuruus ja sen monipuoliset palvelut. Uimarannalla on myös huomioitu liikuntarajoitteiset, näkövammaiset ja vanhukset uimarannan käyttäjinä. Rannalla on kaksi hyväkuntoista betoniponttonilaituria, mutta talven aiheuttamasta rasituksesta johtuen laiturissa ei ole enää inva-portaita. Uimarannan laiturit on esitetty kuvassa 5.
19 18 KUVA 5. Kirrin uimarannan laiturit (Mikkonen 2010). KUVA 6. Kirrin uimarannan lasten leikkipaikka (Mikkonen 2010).
20 19 Kauempana rannasta on kaksi rantalentopallokenttää ja lasten leikkipaikka, jossa on keinut ja kiipeilyteline. Uimarannalta löytyy myös liikuntarajoitteisille soveltuvat pukeutumistilat sekä miehille että naisille. Uimarannan vieressä on tilava autopaikoitusalue, jossa lähimpänä rantaa on invapaikoitus. Rannalla on myös eritellyt naisten ja miesten kuivakäymälät sekä inva-wc. Roska-astioita on sijoitettu eripuolille rantaa, minkä lisäksi alueella on 600 litran jäteastia. (Nieminen 2010.) 9.3 Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Veden lämpötila oli mittauspäivänä 21 C ja veden näkösyvyys oli melko huono, 87 cm. Suipon järvialueen veden vaihtuvuus on hidasta. Rantavesi syvenee loivasti, mutta kauempana rannasta veden syvyys kasvaa jyrkemmin. Vedenpinnan korkeus vaihtelee uimakauden aikana sademäärän mukaan. Alvajärvi laskee sen eteläpuolella olevaan Palokkajärveen. Kirrin uimaranta sijaitsee pohjavesialueella. (Oiva Ympäristöja paikkatietopalvelu.) 9.4 Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Uimaveden ja -rannan saastumista voi lisätä rannan läheisyydessä olevan kevyenliikenteen väylä, joka myötäilee Alvajärven rantaa. Ihmiset saattavat heittää roskia maahan liikkuessaan rannan ohi tai rannalla ollessaan. Roskia yleensä löytyy paljon laajan nurmikkoalueen vuoksi. Käymälöiden ja pukeutumistilojen kunto on säilynyt suhteellisen hyvänä ja nuotioita sytytetään ajoittain kauemmaksi ranta-alueesta. Moottorivenekielto vähentää osaltaan vedenlaadun huononemista. (Nieminen 2010.) Kirrin uimarannalla uimaveden saastumista voi aiheuttaa uloste etenkin siksi, koska ranta on suosittu lapsiperheiden käytössä. Esimerkiksi rannalle jätetyt lasten käyttämät vaipat voivat aiheuttaa veden saastumista joutuessaan kosketukseen veden kanssa. Tällöin norovirus voi levitä ja kontaminoida uimaveden. (Siitonen ym. 2007). Ulostesaastumista voidaan pitää mahdollisena uimaveden saastuttajana. Uimaveden saastumista voivat myös aiheuttaa jätevesipumppaamojen ylivuodot ja syanobakteerien massaesiintymät, joita voi aiheuttaa järven rehevöityminen. Kirrin uimarannan läheisyydessä ei kulje hule- tai jätevesiviemäreitä, mistä johtuen uimaveden saastuminen on epätodennäköistä. Viemäriverkostot on esitetty kuvassa 7.
21 20 Sininen vesijohto Punainen jätevesiviemäri Vihreä hulevesiviemäri KUVA 7. Kirrin uimarannan viemäriverkostot (Pahkamäki 2010). 9.5 Lyhytkestoiset saastumistilanteet Uimavedessä on havaittu ajoittain lyhytkestoisia saastumistilanteita, joita ovat aiheuttaneet jätevesipumppaamojen ylivuodot. Ylivuodot on vaikeasti ennustettavissa, mutta ne ovat todennäköisesti tapahtuvia. Alvajärveen voi päästä useampien jätevesipumppaamojen ylivuotoja, joten Kirrin uimaranta kuuluu riskirantoihin. (Svan 2011.) Lintujen ulosteita on joskus havaittavissa laitureilla, mutta niiden ei ole katsottu aiheuttavan erityistä haittaa (Nieminen 2010). 9.6 Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit Lämpiminä kesinä esiintyy syanobakteerien massaesiintymiä uimaveden pinnalla tai veden rajassa. Pitkät lämpimät ja tyynet sääjaksot lisäävät syanobakteerien esiintymistä, jolloin myös uimarannan käyttäjät ilmoittavat eniten syanobakteerihavainnoista. Leväesiintymiä voi aiheuttaa Alvajärven rehevöityminen, vesistön kapeus ja hidas
22 veden vaihtuvuus. Seurantanäytteiden oton yhteydessä ei ole löytynyt makrolevä- tai kasviplanktonesiintymiä (Svan 2011). 21 Valvontatutkimustulokset vuosilta osoittavat, että Kirrin uimavesinäytteiden tulokset ylittävät kerran toimenpiderajan E. colin osalta kesäkuussa E. colin valvontatutkimustuloksen ylittymisen jälkeen seurattiin uimaveden laatua lisänäyttein, joissa ei havaittu toimenpiderajan ylityksiä. Suolistoperäiset enterokokit jäivät alle toimenpiderajan. (Ks. liite 1.) 10 KÖHNIÖN UIMAVESIPROFIILI 10.1 Uimarannan sijainti Köhniön uimaranta sijaitsee pitkän ja kapean Köhniönjärven rannalla Jyväskylän keskustan länsipuolella. Uimaranta kuuluu Kypärämäen taajamaan ja sieltä on matkaa noin viisi kilometriä Jyväskylän keskustaan. Uimaranta sijaitsee Poriin, Seinäjoelle ja Keuruulle vievän maantien lähellä. Uimarannan läheisyydessä sijaitsee myös Killerin hevosurheilukeskus. Uimarannan osoite on Erämiehenkatu, Jyväskylä. Uimarannan KKJ-koordinaatit ovat P ja I. Uimarannan sijainti on esitetty kuvassa 8.
23 22 KUVA 8. Köhniön uimarannan sijainti (Jyväskylän kaupunki 2011a) Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaranta on keskisuuri pinta-alaltaan noin 1500 m²:n kokoinen. Ranta avautuu pitkästi ja kapeahkosti rantaviivaa pitkin länteen. Suurimmaksi osaksi uimaranta on hiekka-aluetta. (Jyväskylän kaupunki 2011b.) Hiekkana on käytetty pääasiassa routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa, jolla on myös tasoitettu ja paranneltu rannan maastoa (Nieminen 2010). Hiekalla kasvaa jonkin verran ruohokasvillisuutta ja koko uimarannan alueella myös leppä- ja mäntypuita. Hoidettua nurmialuetta on uimarannalla vain vähän. Uima-alueen pohjaan on lisätty samaa ohutta hiekkaa kuin rannallekin. Ranta viettää kohti uima-aluetta, jonka ulkopuolella kasvaa rantavedessä kaislikkoa. Uimarannan ympärillä maasto jyrkkenee jossain määrin Erämiehenkadulle noustessa. Lehti- ja havupuita kasvavassa metsässä on myös kävelyreittejä. Köhniön uimaranta on lapsiperheiden suosima ranta, jolla voi käydä hellepäivinä useita satoja kävijöitä (Svan 2011b). Uimarannalla on kaksi kohtuukuntoista paalulaituria, joista toisen päässä on hyppytorni 3 m ja 5 m tasoilla. Uimavedessä on syvyyspoijut. Kuvaus uimarannasta ja sen varustelutasosta on esitetty kuvassa 9. Rannalta löytyy myös erilliset pukeutumistilat naisille ja miehille sekä kaksi kuivakäymälää. Roskaastioita on sijoitettu eripuolille uimarantaa, minkä lisäksi alueella on 600 litran jäteastia. (Nieminen 2010.) Uimarannan rauhallisemmassa reunassa on betonirenkaan sisään tehty grillauspaikka, jonka ympärillä on istuinpenkkejä. Talvella Köhniön uimarannalla on myös talviuintipaikka, jonka käyttöön seuran jäsenien lisäksi myös muilla halukkailla on mahdollisuus. Talviuintipaikan yhteydessä on eritellyt lämpimät pukeutumistilat miehille ja naisille. (Svan 2011b.)
24 23 KUVA 9. Köhniön uimarannan varustelutaso (Mikkonen 2010) Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimavesi on hieman ruskean sävyistä, mikä johtuu hyvin humuspitoisesta vedestä (Svan 2011a). Veden lämpötila oli mittauspäivänä 23,5 C ja veden näkösyvyys 95 cm. Ranta-vesi syvenee tasaisesti ja melko nopeasti. Vedenpinnan korkeus vaihtelee uimakauden sademäärän mukaan. Köhniönjärvi laskee Jyväsjärveen, kun taas Köhniönjärveen laskee joitain ojia. Uimaranta ei kuulu pohjavesialueeseen. (Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu.) 10.4 Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Suosittuna lapsiperheiden rantana uimaveden saastumista voi aiheuttaa uloste. Etenkin pienet lapset voivat aiheuttaa veden saastumista esimerkiksi rantaveteen vahingossa ulostaessaan ja sitä kautta levittää norovirusta. Ulostesaastumista voidaan pitää mahdollisena uimaveden saastuttajana.
25 24 Uimarannan läheisyydessä on Killerin ravirata, jonka vaikutuksesta uimarannan veden laatuun ei ole tehty selvitystä (Svan 2011). Raviradan keskellä on pieni Killerjärvi, johon Köhniönjärvellä ei ole vesiyhteyttä. Hevostallit ja lantala on sijoitettu riittävän kauaksi uimarannasta. Lantalan ja Köhniöjärven etäisyys on yli 100 metriä, mikä täyttää valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 edellyttämän etäisyyden (Ympäristömineisteriö 2003, 20). Killerin raviradan toiminnan ansiosta Köhniön uimaveden saastuminen on epätodennäköistä, jos hevosten lannan keräyksestä, lantalan kunnosta ja asianmukaisesta toiminnasta huolehditaan asiallisesti. Lisäksi tallitilojen ja hevosten pesemisestä syntyvä jätevesi tulee johtaa joko yhteiskäsittelyyn asuinrakennuksen jätevesien kanssa tai erilliseen järjestelmään. (Ympäristömineisteriö 2003, 24.) Järven läheisyydessä kulkee rautatiekiskot, joilla voi tapahtua onnettomuus (Svan 2011). Esimerkiksi kemikaalionnettomuuden seurauksena uimavesi voisi saastua, jos veden laatua heikentävää kemikaalia joutuisi uimaveteen. Kyseiset tilanteet eivät ole yleisiä ja tilanne onkin epätodennäköinen, mutta silti mahdollinen. Köhniön uimarannan asutusalueen hulevedet johdetaan maaperään kauempana rannasta. Hulevesien uimaveden laatua saastuttavavaikutus on epätodennäköinen. Jätevesiverkosto kulkee melko etäällä rannasta, mikä pienentää uimaveden saastumisriskiä esimerkiksi jätevesiviemärin rikkoutuessa. Viemäriverkostot on esitetty kuvassa 10.
26 25 Sininen vesijohto Punainen jätevesiviemäri Vihreä hulevesiviemäri KUVA 10. Köhniön uimarannan viemäriverkostot (Pahkamäki 2010) Lyhytkestoiset saastumistilanteet Lyhytkestoisia saastumistilanteita ei ole esiintynyt Köhniön uimarannalla tai niistä ei ole ainakaan havaintoa (Svan 2011). Uimaveden mikrobiologinen laatu ei ole tilapäisesti huonontunut, mikä olisi aiheuttanut uimaveden lyhytkestoisen saastumisen. Mahdollisuus veden kontaminoitumiseen kuitenkin on esimerkiksi rankkasateiden seurauksena valumavedet voivat saastuttaa uimaveden. Tämä on kuitenkin uimarannan tähän asti jatkuneen tilanteen huomioon ottaen epätodennäköistä Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit Syanobakteerien massaesiintymisiä ilmenee lähes jokaisena kesänä Köhniön uimarannalla, jolloin uimaveden pinnalla tai rantaveden rajassa on nähtävissä aluksi vihertäviä tai kellertäviä tikkusia, hippusia tai palleroita. Aikaisempina kesinä esiintymät ovat olleet melko suppea-alaisia. Syanobakteeriesiintymät voivat johtua Köhniönjärven
27 26 veden suuresta humuspitoisuudesta. Makrolevien ja kasviplanktonin esiintymiä ei ole löytynyt aikaisempina vuosina, joten niiden esiintyminen on epätodennäköistä. (Ks. Rissanen 1999, 33; Svan 2011a.) Valvontatutkimustulokset vuosilta osoittavat, että Köhniön uimavesinäytteiden tuloksissa ei ole toimenpiderajan ylittäneitä arvoja E. colin tai suolistoperäisten enterokokkien osalta (ks. liite 1). 11 LOHIKOSKEN UIMARANTA 11.1 Uimarannan sijainti Lohikosken uimaranta sijaitsee Palokkajärven rannalla noin neljä kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen. Nelostie kulkee aivan Palokkajärven läntisen rannan läheisyydessä. Uimaranta sijaitsee Lohikosken kaupunginosassa osoitteessa Koivikkotie, Jyväskylä. Uimarannan KKJ-koordinaatit ovat P ja I. Uimarannan sijainti on esitetty kuvassa 11.
28 27 KUVA 11. Lohikosken rannan sijainti (Jyväskylän kaupunki 2011a) Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaranta avautuu luoteeseen ja se on noin 1000 m² suuruisen hiekka-alueen käsittävä ranta, jossa ei ole hoidettua nurmialuetta. (Jyväskylän kaupunki 2011b). Rannalla on käytetty pääosin routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa (Nieminen 2010). Hiekalla kasvaa jonkin verran ruohokasvillisuutta. Rantaveden pohjaa on muokattu lisäämällä samaa pienirakeista hiekkaa kuin rannan alueelle. Rantavedessä uima-alueen ulkopuolella kasvaa vesikasveja kuten myös Palokkajärven muissakin rantavesissä. Uimarannan ympärillä kasvaa lehti- ja havupuita, minkä takaa avautuu Lohikosken asuinalue. Lohikosken uimaranta on keskisuuri ja vakiovarustein koottu EU-uimaranta. Uimakauden aikana etenkin paikalliset asukkaat käyttävät rannan palveluita. Lämpimänä kesäpäivänä rannalla voi olla yli sata uimaria ja auringonottajaa. Rannan varustelutasoon kuuluu kohtuullisessa kunnossa oleva pitkä paalulaituri, jonka päässä on tikkaat veteen. Laituri on nähtävillä kuvassa 12. Varusteisiin kuuluvat myös pukeutumistilat ja kuivakäymälät sekä miehille että naisille. Uimarannalla on 600 litran jäteastia, sekä pienempiä roska-astioita uimarannan käyttäjiä varten. (Nieminen 2010.)
29 28 KUVA 12. Lohikosken uimarannan ranta-alue (Mikkonen 2009) Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimarannan vesi on kohtalaisen kirkasta Palokkajärven vettä. Veden lämpötila oli mittauspäivänä 22 C ja veden näkösyvyys noin 70 cm. Näkösyvyyden mataluuteen vaikuttaa järven rehevöityminen, joka lisääntyneen ravinnekuormituksen seurauksena on samentanut vettä (Villa). Ranta-alue on tasainen ja vedenpohja syvenee hitaasti. Vedenpinnan korkeus vaihtelee uimakauden sademäärän mukaan. Alvajärvi laskee Palokkajärveen ja sieltä on vesiyhteys edelleen Jyväsjärveen Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Lohikosken uimaveden laatua voi huonontaa jätevesipumppaamojen ylivuodot. Palokkajärveen yhteydessä olevien jätevesipumppaamojen runsaus lisää saastumisriskiä ja kontaminoitumisen mahdollisuus on todennäköinen (Svan 2011). Lisäksi mahdolliset liikenneonnettomuudet vilkkaalla Nelostiellä voivat aiheuttaa kemikaalien valumista Palokkajärveen.
30 29 Uimarannalla esiintyy vain pienimuotoisesti roskaantumista, eikä uimarannan ohikulkeva kävelyreitti näytä huonontavan tilannetta. Tästä johtuen on epätodennäköistä, että roskaaminen aiheuttaisi uimaveden saastumista, ellei tilanteessa tapahdu suurta muutosta. Palokkajärven moottorivenekielto vähentää myös osaltaan vedenlaadun huononemisriskiä. (Nieminen 2010.) Lohikosken uimarannan vieressä hulevedet valuvat maaperään aika lähellä vesirajaa, mikä voi aiheuttaa uimaveden laadun heikkenemistä etenkin, jos on satanut runsaasti. Jätevesiviemäri kulkee kauempana uimarannasta, mikä vähentää veden saastumisriskiä. Viemäriverkostot on esitetty kuvassa 13. Sininen vesijohto Punainen jätevesiviemäri Vihreä hulevesiviemäri KUVA 13. Lohikosken uimarannan viemäriverkostot (Pahkamäki 2010) Lyhytkestoiset saastumistilanteet Uimavedessä on havaittu ajoittain lyhytkestoisia saastumistilanteita, joita ovat aiheuttaneet jätevesipumppaamojen ylivuodot. Ylivuodot ovat mahdollisia lyhytkestoisten
31 30 saastumistilanteiden aiheuttajia uimarannalla, koska Alvajärvi laskee Palokkajärveen ja sitä kautta kontaminoitunut vesi voi saastuttaa myös Palokkajärven vettä. (Svan 2011.) 11.6 Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaattoribakteerit Lämpiminä kesinä ilmenee eniten syanobakteerien massaesiintymiä vesirajassa ja rantaveden pinnalla. Lohikosken uimarannalla esiintyvät syanobakteeriesiintymät ovat vuosittain useita kertoja uimakauden aikana ilmeneviä veden laatua heikentäviä tilanteita. Esiintymiä aiheuttavat lähinnä Palokkajärven rehevöityminen ja jätevesipumppaamojen ylivuodot. Seurantakalenteriin suunnitellun vesinäytteenoton yhteydessä ei ole löytynyt makrolevä- tai kasviplanktonesiintymiä. (Svan 2011.) Valvontatutkimustulokset vuosilta osoittavat, että Lohikosken uimavesinäytteiden tuloksissa ei ole toimenpiderajan ylittäneitä arvoja E. colin tai suolistoperäisten enterokokkien osalta (ks. liite 1). 12 MYLLYLAMMEN UIMARANTA 12.1 Uimarannan sijainti Uimaranta sijaitsee pienen ja kapean Myllylammen rannalla Jyväskylän pohjoisosassa. Alue kuuluu Tikkakosken kaupunginosaan, josta on matkaa Jyväskylän keskustaan noin 20 kilometriä. Nelostien ja Myllylammen uimarannan välimatka on noin kolme kilometriä. Uimarannan läheisyydessä sijaitsee myös Jyväskylän lentokenttä ja Tikkakosken sotilasalue. Ranta sijaitsee Tikkakosken keskustan vieressä osoitteessa Siltakatu, Tikkakoski. Uimarannan KKJ-koordinaatit ovat P ja I. Uimarannan sijainti on esitetty kuvassa 14.
32 31 KUVA 14. Myllylammen uimarannan sijainti (Jyväskylän kaupunki 2011a) Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Uimaranta on avara ja keskisuuri hiekkakenttä, jonka pinta-ala on noin 1200 m². Ranta avautuu koilliseen ja sen leveys on noin 70 metriä. (Jyväskylän kaupunki 2011b.) Rantavyöhyke on pääosin routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa, eikä rannalla ole nurmialuetta (Nieminen 2010). Rantaveden pohjalle on lisätty samaa hiekkaa kuin muuallekin uimaranta-alueelle. Uimarantaa reunustaa mänty- ja koivupuita, joiden takana on asuinalue. Myllylammen ympärillä kasvaa havumetsää ja rantavedessä on paikoitellen kaislikkoa, kuten myös vähäisesti uima-alueen ulkopuolellakin. Maasto on suhteellisen tasaista, mutta jyrkimmät alueet ovat uimarannan puoleisella alueella vähän kauempana uimarannasta. Itse uimaranta-alue viettää loivasti veden suuntaan. Uimarannalla on kaksi hyväkuntoista betoniponttonilaituria, joista toisessa on metallinen kolmen ja viiden metrin tasoilla varusteltu hyppytorni. Lisäksi laiturin päähän on sijoitettu erillinen metallirunkoinen yhden metrin hyppytaso. Uimarannan laidalla on kaksi rantalentopallokenttää. Miesten ja naisten pukeutumistilat ja kuivakäymälät on sijoitettu syrjemmälle uimarannan keskuksesta. Roska-astioita on eripuolilla uimarantaa, minkä lisäksi alueella on 600 litran jäteastia. (Nieminen 2010.)
33 32 KUVA 15. Myllylammen uimaranta (Mikkonen 2009) Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Myllylammen pienestä koosta huolimatta uimavesi on kirkasta. Mittauspäivänä veden näkösyvyys oli 160 cm ja veden lämpötila 21 C. Ranta-alue viettää loivasti veden suuntaan, mutta uimavesi syvenee nopeasti. Vedenpinnan korkeus vaihtelee uimakauden sademäärän mukaan. Uimaveden vaihtuvuus on hidasta pienessä Myllylammessa Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät Myllylammen uimarannalla ei ole merkittäviä uimaveden saastumista aiheuttavia tekijöitä, vaikka lämpiminä kesäpäivinä voi rannalla olla satoja kävijöitä. Veden kontaminoitumista voi kuitenkin esiintyä esimerkiksi uimarannan käyttäjien toimesta, jos uimarannan käyttäjät heittävät jätteitään uimarannalle, eivätkä vie niitä roskaastioihin. Tällöin esimerkiksi norovirus voi levitä, kun vaippa joutuu kosketuksiin veden kanssa ja näin kontaminoida uimaveden.
34 33 Uimarannalla esiintyy ajoittain ilkivaltaa lähinnä pukeutumistilojen ja kuivakäymälöiden töhrimisen kautta, mihin vaikuttaa todennäköisesti uimarannan melko suojainen sijainti. Roskaaminen tai nuotioiden polttaminen ei kuitenkaan ole kovin yleistä uimarannalla. (Nieminen 2010.) Myllylammen asutusalueen hulevedet valuvat maaperään kaukana uimavedestä, joten hulevesien vaikutus uimaveden laatuun on vähäistä. Kovien sateiden aikaan vaikutus kasvaa, mutta silti uimaveden saastuminen on epätodennäköistä. Jätevesiviemäri kulkee kaukana rannasta, joten sen osalta uimaveden laadun saastuminen on epätodennäköistä. Viemäriverkostot on esitetty kuvassa 16. Sininen vesijohto Punainen jätevesiviemäri Vihreä hulevesiviemäri KUVA 16. Myllylammen uimarannan viemäriverkostot (Pahkamäki 2010). Lyhytkestoiset saastumistilanteet Lyhytkestoiset saastumistilanteet eivät ole kovin todennäköisiä Myllylammen uimarannalla (Svan 2011). Uimaveden mikrobiologinen laatu ei ole tilapäisesti huonontu-
35 34 nut, mikä olisi aiheuttanut uimaveden lyhytkestoisen saastumisen. Mahdollisuus veden kontaminoitumiseen kuitenkin on esimerkiksi rankkasateet voivat pintavalumilla tuoda epäpuhtauksia uimaveteen Syanobakteerit, makrolevät, kasviplankton ja indikaatiobakteerit Myllylammen uimarannalta ei ole havaintoja syanobakteeriesiintymistä, eikä viranomaisten tietokannasta löydy yhtään ilmennyttä syanobakteeriesiintymää. Tästä johtuen niiden esiintyminen on epätodennäköistä. Makrolevien ja kasviplanktonin esiintymiä ei myöskään ole löytynyt aikaisempina vuosina. (Svan 2011.) Valvontatutkimustulokset vuosilta osoittavat, että Myllylammen uimavesinäytteiden tuloksissa ei ole toimenpiderajan ylittäneitä arvoja E. colin tai suolistoperäisten enterokokkien osalta (ks. liite 1). 13 OLLILAN UIMAVESIPROFIILI 13.1 Uimarannan sijainti Uimaranta sijaitsee luoteeseen avautuvalla rannalla Nelostien vastakkaisella puolella. Matkaa Jyväskylän keskusta on noin kymmenen kilometriä. Uimaranta on Alvajärven rannalla kapealla vesialueella osoitteessa Matinmäentie, Palokka. Uimarannan KKJ-koordinaatit ovat P ja I. Uimarannan sijainti on esitetty kuvassa 17.
36 35 KUVA 17. Ollilan uimarannan sijainti (Jyväskylän kaupunki 2011a) Uimarannan kuvaus ja varustelutaso Ollilan uimaranta on pieni, joka käsittää noin 350 m² suuruisen hiekka-alueen sekä pienen hoidetun nurmialueen (Jyväskylän kaupunki 2011b). Vedenrajan lähellä uimaalue on pääosin routimatonta, kivetöntä hienoa hiekkaa (Nieminen 2010). Hiekalla kasvaa jonkin verran kasvillisuutta. Laiturin lähellä hiekan raekoko kasvaa ja veden rajassa on myös isoja kiviä. Rantaveden pohjalle on lisätty samaa ohutta hiekkaa kuin vedenrajan läheisyyteenkin. Uimarantaa reunustaa lehtipuut. Rantavedessä uimaalueen ulkopuolella kasvaa kaislikkoa. Kirrin uimaranta sijaitsee melkein vastakkaisella puolla kapeaa Alvajärven pohjukka-aluetta. Ollilan uimaranta on kohtuullisessa kunnossa ja käyttäjiä lämpimänä kesäpäivänä on yli sata. Rannassa on lyhyt paalulaituri, joka on riittävä veden syvyyteen nähden. Laiturin päässä on tikkaat ja portaat veteen. Uimarannalla on myös pukeutumistilat ja kuivakäymälät miehille ja naisille. Rannalle on asetettu istuinpenkkejä sekä 600 litran jäteastia ja useita pienempiä roska-astioita. (Nieminen 2010.) Lisäksi talvella Ollilan uimaranta toimii talviuintipaikkana, joka on varusteltu erillisillä miehille ja naisille
37 suunnatuilla lämmitetyillä pukeutumistiloilla. Talviuintipaikan pukeutumistilat ovat seuran jäsenten käytössä. (Svan 2011b.) 36 KUVA 18. Ollilan uimarannan laituri (Mikkonen 2009).
38 37 KUVA 19. Ollilan uimarannan ranta-alue (Mikkonen 2009) Uimaveden fysikaaliset ja hydrologiset ominaisuudet Uimarannan vesi on melko kirkasta Alvajärven vettä, mutta sen näkösyvyys on kohtalaisen huono, noin metri. Veden lämpötila oli mittauspäivänä 21,5 C. Ranta-alue on tasainen ja se viettää rannassa loivasti uimaveden suuntaan. Rantavesi syvenee nopeasti laiturin lähellä, mutta varsinaisella uima-alueella vesi syvenee loivemmin. Vedenpinnan korkeus vaihtelee uimakauden sademäärän mukaan. Ollilan uimaranta ei sijaitse pohjavesialueella (Oiva Ympäristö- ja paikkatietopalvelu). Kapea järvialue hidastaa veden vaihtuvuutta (Svan 2011) Uimaveden saastumista aiheuttavat tekijät
39 38 Uimavettä saastuttaa lähinnä lyhytkestoisia saastumistilanteita aiheuttavat jätevesipumppaamojen ylivuodot, joiden esiintyminen on mahdollista. Tämän lisäksi lintujen ulosteista voi seurata uimaveden saastumista, jos lintumäärät tämänhetkisestä lisääntyvät. Lintujen aiheuttamien veden saastumisten ei ole katsottu aiheuttavan suurta vaaraa uimaveden laadulle. (Nieminen 2010). Uimarannalla roskaaminen ei ole runsasta, mutta tarkastuskäynneillä esiintyy lähes aina jotain siistittävää. Uimarannan käymälöitä ja pukeutumistiloja töhritään tavallista enemmän, mikä huonontaa niiden kuntoa. Alvajärven moottorivenekielto kuitenkin vähentää osaltaan vedenlaadun huononemista. (Nieminen 2010.) Ollilan uimarannan lähellä ei kulje jätevesiviemäreitä, eikä hulevesiä johdeta maahan uimarannan lähellä. Tästä johtuen veden saastuminen ei ole todennäköistä. Viemäriverkostot on esitetty kuvassa 20. Sininen vesijohto Punainen jätevesiviemäri Vihreä hulevesiviemäri KUVA 20. Ollilan uimarannan viemäriverkostot (Pahkamäki 2010).
TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun
LisätiedotPETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Tuula Svan
PETÄJÄVEDEN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI 1.3.2011 Tuula Svan SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi
LisätiedotUimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo
8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI LOKKISAARI Valtimo Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo Kuva: TimoKarreinen UIMAVESIPROFIILI Lokkisaaren uimaranta Valtimo 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA
3.12.2012 UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
Lisätiedot8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES
8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES
8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE
UIMAVESIPROFIILI 26.4.2016 OULUNTULLI - KALLIOMONTTU, KEMPELE Kalliomonttu on uimarannaksi kunnostettu vanha kalliolouhosalue. Vesi louhos montussa on pohjasta tihkuvaa kirkasta pohjavettä, joka pitää
LisätiedotSUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili
SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista
LisätiedotSaap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS
O.Zacheus, THL UIMAVESIPROFIILI - 16.4.2010 Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI
Päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI VIINAVUORI, LUMIJOKI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotPORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 1
PORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 PORORANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotKouvolan kaupunki VENNA. Uimavesiprofiili. Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja
Kouvolan kaupunki VENNA Uimavesiprofiili Kirke Sipiläinen, liikuntapaikkapäällikkö Mari Järvinen, terveystarkastaja Juha Järvinen, terveystarkastaja 10.6.2015 UIMAVESIPROFIILI - VENNA 2 Sisällys 1. YHTEYSTIEDOT...
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI 22.2.2011 KENNONNOKAN UIMARANTA, NOKIA
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Määritelmät, 2 Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 5) uimavesiprofiililla kuvausta uimaveden
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI UIMALAITOS, LIEKSA
UIMAVESIPROFIILI UIMALAITOS, LIEKSA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA
1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotUimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.
Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: NIITTYLAHTI
1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: NIITTYLAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI TIMITRANNIEMI, LIEKSA
UIMAVESIPROFIILI TIMITRANNIEMI, LIEKSA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: AAVARANTA
1/11 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: AAVARANTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/11 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI
1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA
UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA
LisätiedotAURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1
AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 1 AURAJÄRVEN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotUimavesiprofiili Nunnalahti
Uimavesiprofiili Nunnalahti Naantalin kaupunki 2011 Terveystarkastaja Kirsi Puola Työnjohtaja Mikko Kaareskoski UIMAVESIPROFIILI - Nunnalahti 2 YLEISTÄ UIMAVESIPROFIILISTA... 4 1. YHTEYSTIEDOT... 6 1.1
LisätiedotUimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula
Uimavesiprofiili Häklin uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotEU-UIMARANTAPROFIILI. Mämmenlossin uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMARANTAPROFIILI Mämmenlossin uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotSaap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS
O.Zacheus, THL UIMAVESIPROFIILI - 16.4.2010 Saap. 22.2.2011 Dnro s65/2011 saap. 24.2.2011 Dnro s74/2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA
UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 1 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI SAHARANTA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1
ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 ALASENRANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotVer. 1 30.8.2010 VIEREVÄNNIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
Ver. 1 30.8.2010 VIEREVÄNNIEMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Kontiolahden kunnan vapaa-aikatoimisto ja ympäristöterveydenhuolto Lokakuu 2010 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot
LisätiedotUimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö
Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat
LisätiedotUimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula
Uimavesiprofiili Urheilupuiston uimaranta Tuusula UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
Lisätiedot1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jokioisten kunta, Keskuskatu 29A, Jokioinen Puh
UIMARANTAPROFIILI PIKKU-LIESJÄRVEN LEIRIKESKUS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jokioisten kunta, Keskuskatu 29A, 31600 Jokioinen Puh. 03-41821 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja
Lisätiedot1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jokioisten kunta, Keskuskatu 29A, Jokioinen Puh
UIMARANTAPROFIILI REHTIJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Jokioisten kunta, Keskuskatu 29A, 31600 Jokioinen Puh. 03-41821 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI VETOKANNAKSEN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI VETOKANNAKSEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta Määritelmät, 2 Tässä asetuksessa
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ
UIMAVESIPROFIILI HIEKKASÄRKKÄ SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
LisätiedotUimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä
Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI KOMMILAN UIMARANTA
Markus Saarinen Kesä-Heinäkuu 2010 UIMAVESIPROFIILI KOMMILAN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Varkauden kaupunki, Tekninen toimi/kunnallistekniikka, Pl 208, 78201 Varkaus
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - Kalliojärvi 1
UIMAVESIPROFIILI - Kalliojärvi 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Isonkyrön kunta 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Kalliojärven Camping-Alue Oy (Harri Maunuksela 0400-667629) Kortesluomantie
LisätiedotTERVAKALLION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI 1
TERVAKALLION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI 1 TERVAKALLION UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotVALKEALAMMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI. Kontiolahden kunnan vapaa-aikatoimisto ja ympäristöterveydenhuolto
VALKEALAMMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Kontiolahden kunnan vapaa-aikatoimisto ja ympäristöterveydenhuolto 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen
Lisätiedot1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Joroisten Kunta, Lentoasemantie 130, Joroinen
UIMAVESIPROFIILI KOLPAN UIMARANTA JOROINEN 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Joroisten Kunta, Lentoasemantie 130, 79600 Joroinen 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotJOKIOISTEN KUNTA Teknisen hallinnon osasto UIMARANTAPROFIILI KUUMAN UIMAPAIKKA
UIMARANTAPROFIILI KUUMAN UIMAPAIKKA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot JänhijoenLatovainion kylien yhteisalue Yhteyshenkilö: Jukka Heikkilä Keskuskatu 12 31600 Jokioinen Puh: 034241621
LisätiedotUimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala
Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Tornion kaupunki, puistotoimi, Verkkotehtaankatu
LisätiedotAITTOLAMMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
Ver. 1 30.8.2010 AITTOLAMMEN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Kontiolahden kunnan vapaa-aikatoimisto ja ympäristöterveydenhuolto 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / MYLLYLAMPI
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / MYLLYLAMPI JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu
LisätiedotPITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013
1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Osastopäällikkö, kaupungininsinööri Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02)
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / KÖHNIÖ
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / KÖHNIÖ JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu Sosiaali-
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Suojärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1
UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1 V. Repo 28.2.2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1
UIMAVESIPROFIILI OINILAN LAMPI 1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
Lisätiedot2. MAANTIETEELLINEN SIJAINTI 2.1 Uimarannan nimi Linikkalanlammin lastenallas 2.2 Uimarannan lyhyt nimi Linikkalan lastenallas
UIMAVESIPROFIILI 07.03.2018 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI APIAN UIMALA
UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. APIAN UIMALA Saunapolku 7 37600 VALKEAKOSKI UIMAVESIPROFIILI APIAN UIMALA
LisätiedotKONTIOLAHDEN SATAMAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
Ver. 1 30.8.2010 KONTIOLAHDEN SATAMAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI Kontiolahden kunnan vapaa-aikatoimisto ja ympäristöterveydenhuolto 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Äänejärven uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Äänejärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Kovalanniemen uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - Aro
UIMAVESIPROFIILI - Aro HUOMIOITAVAA Tätä uimavesiprofiilin mallia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 edellyttämän uimavesiprofiilin laatimisessa. Mallia voidaan muokata
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA
2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan
LisätiedotLEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI
LEMPOISTEN UIMALAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - HIEKKAHELMI
1 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja yhteystiedot 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio
LisätiedotPITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2016
1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Kokemäen kaupunki Rakennustoimisto Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki Tekninen johtaja Markus Virtanen puh. 040 488 6190 fax. (02) 546 4887 etunimi.sukunimi(a)kokemaki.fi
LisätiedotVARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI
VARIKKAAN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI UIMAVESIPROFIILI VARIKKAAN UIMARANTA 2 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 18.4.2018 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Pyhtään
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI KELAN UIMARANTA. Markku Alapirtti, Ympäristöalan harjoittelija, Kuusamon kaupunki
UIMAVESIPROFIILI KELAN UIMARANTA 2012 Markku Alapirtti, Ympäristöalan harjoittelija, Kuusamon kaupunki 2 Uimavesiprofiili Kelan uimaranta, Kuusamo JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006
Lisätiedot2.4 Osoitetiedot Leppäkärjentie 23, Savijoki
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HAIJANVIRRAN UIMARANTA
Markus Saarinen Kesä-Heinäkuu 2010 UIMAVESIPROFIILI HAIJANVIRRAN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Varkauden kaupunki, Tekninen toimi/kunnallistekniikka, Pl 208, 78201 Varkaus
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: VEHKALAHTI
1/11 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: VEHKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/11 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, Tornio, puh.
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Tornion kaupunki, Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio, puh. 016-432 11 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI LÄMSÄNJÄRVI, OULU
päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI LÄMSÄNJÄRVI, OULU SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Ympäristöterveys Pälkäneen kunta, Keskustie 1,36600 Pälkäne p
1 (9) LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄN UIMARANTA, PÄLKÄNE 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Pälkäneen kunta, Keskustie 1,36600 Pälkäne p. 03-57911 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / TOIVAKKA KK
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / TOIVAKKA KK JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu
LisätiedotUIMARANTAPROFIILI Murskan uimala
UIMARANTAPROFIILI Murskan uimala 1 YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Ypäjän kunta, Perttulantie 20, 32100 Ypäjä puh. 02 7626 500 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 1 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHDEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI OTANLAHTI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja
LisätiedotSTÖRSVIKIN UIMARANTA - UIMAVESIPROFIILI
STÖRSVIKIN UIMARANTA - UIMAVESIPROFIILI 2 YLEISTÄ UIMAVESIPROFIILISTA Uimavesiprofiilin laadinnasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetus 77/28 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO
päivitetty 2013 UIMAVESIPROFIILI PAPINJÄRVI, OULUNSALO SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Suojärven uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Suojärven uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
Lisätiedot2.4 Osoitetiedot Raitoontie 518, Savijoki
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVI, MIKKELI UIMAVESIPROFIILI PITKÄJÄRVEN UIMARANTA 2015
UIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVI, MIKKELI UIMAVESIPROFIILI PITKÄJÄRVEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI PITKÄJÄRVEN UIMARANTA, MIKKELI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden
LisätiedotUimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala
Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot: 1.3 Uimarantaa valvova
LisätiedotSISÄLLYS. 4. SIJAINTIVESISTÖ 4.1 Meri 4.2 Vesistöalue 4.3 Vesienhoitoalue 4.4 Pintaveden ominaisuudet 4.5 Pintaveden laadun tila
Ari Vihertuuli vs. Terveystarkastaja 28.2.2011 UIMAVESIPROFIILI HOVIRINNAN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
Lisätiedot1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Ypäjän kunta, Perttulantie 20, Ypäjä puh
UIMARANTAPROFIILI 1 YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Ypäjän kunta, Perttulantie 20, 32100 Ypäjä puh. 02 7626 500 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot Ypäjän kunta,
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI BERGSTRÖM 1 UIMAVESIPROFIILI BERGSTRÖMIN LAMPI
UIMAVESIPROFIILI BERGSTRÖM 1 UIMAVESIPROFIILI BERGSTRÖMIN LAMPI 2015 UIMAVESIPROFIILI BERGSTRÖM 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKANIEMI
1/11 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKANIEMI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/11 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
Lisätiedot2.4 Osoitetiedot Nummenkatu 21, Forssa
UIMAVESIPROFIILI 07.03.2018 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotTommilantie, Pälkäne Tekninen suunnittelujohtaja Harri Vierikka p
1 (11) PAKANRANTA, PÄLKÄNE 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Pälkäneen kunta, Keskustie 1,36600 Pälkäne p. 03-57911 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot Tekninen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI LÄMSÄNJÄRVI, OULU
päivitetty 2019 UIMAVESIPROFIILI LÄMSÄNJÄRVI, OULU SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI (7) LINIKKALANLAMMIN UIMARANTA
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI (7) HÄMEEN LUONTOKESKUKSEN UIMAPAIKKA
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA
Pyhtään kunta 25.4.2019 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI - MALLI
O.Zacheus, THL 16.4.2010 UIMAVESIPROFIILI - MALLI HUOMIOITAVAA Tätä uimavesiprofiilin mallia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 edellyttämän uimavesiprofiilin laatimisessa.
LisätiedotEU-UIMARANTAPROFIILI. Lossin uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMARANTAPROFIILI Lossin uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVI, MIKKELI UIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVEN UIMARANTA 2015
UIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVI, MIKKELI UIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVEN UIMARANTA 2015 UIMAVESIPROFIILI ORIJÄRVI, MIKKELI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI (7) MÄKILAMMIN UIMAPAIKKA
UIMAVESIPROFIILI 23.3.2017 1(7) 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja 1.4 Näytteet tutkiva laboratorio ja 1.5 Vesi-
LisätiedotUIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: ILOSAARI
1/12 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: ILOSAARI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/12 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / LOHIKOSKI
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI UIMAVESIPROFIILI / LOHIKOSKI JOHDANTO Uimavesiprofiilin tekeminen perustuu vuonna 2006 annettuun ns. uimavesidirektiiviin 2006/7/EY. Uimavesidirektiivin pohjalta on Suomessa laadittu
LisätiedotASIKKALAN KUNTA PIRPPULANRANNAN UIMARANTA, ASIKKALA UIMAVESIPROFIILI
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Uimavesiprofiili Päivämäärä 23.2.2011, täydennetty 31.3.2011 Viite 82131911 ASIKKALAN KUNTA PIRPPULANRANNAN UIMARANTA, ASIKKALA ASIKKALAN KUNTA PIRPPULANRANNAN
Lisätiedot