AUTO- KATSASTAJAT 2/2004. Autokatsastajat Ak ry:n järjestölehti 21. vuosikerta

Transkriptio

1 AUTO- KATSASTAJAT 2/2004 Autokatsastajat Ak ry:n järjestölehti 21. vuosikerta

2 Puheenjohtajan palsta: Oletko valmis luopumaan eduistasi? Vuosien saatossa työehtosopimusneuvotteluja käydessämme on työnantajapuolen neuvottelupöydässä ehtinyt olla useiden työnantajajärjestöjen edustajia, riippuen siitä mihin työantajajärjestöön työnantaja on kulloinkin kuulunut. Tutuksi ovat tulleet Liikenne- ja erityisalojen työnantajat LTY ry niin kuin Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto TT ry:kin. Viime neuvottelukierroksen jälkeen työnantaja on liittynyt Autoalan Keskusliitto AKL:n. Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto YKL ry on ollut AKL:n jäsen jo aikaisemmin. AKL on tehnyt edellisellä neuvottelukierroksella yhteistyötä Toimihenkilöunioni TU ry:n kanssa. Saavutuksena siitä on mm. katsastusmiehille sovittu yleissitova työehtosopimus. Kuluneen vuoden aikana Autokatsastajat AK ry:llä on ollut useita tapaamisia A-Katsastus Oy:n, AKL ry:n sekä TU ry:n kanssa. Autokatsastajat AK ry:n tavoitteena on ollut, että alalle voitaisiin sopia yleissitova sopimus, joka noudattelee A-katsastus Oy:ssä sovellettavaa sopimusta. Työntekijäosapuolelta sopimus tulisi kirjata Pardian nimiin. Tapaamiset eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen, vaan työnantajan yksiselitteinen kanta ollut, että he ovat valmiit neuvottelemaan uudesta työehtosopimuksesta siten, että sopimus solmitaan AKL ry:n ja TU ry:n kesken. Ei siis Autokatsastajat AK ry:n etujärjestö Pardian kanssa. Näin pääsemmekin varsinaiseen villakoiran ytimeen, eli mitä merkitsee jos teemme sopimuksen AKL ry:n ja TU ry:n sopimuksen pohjalta. Esitän seuraavaksi vertailun vuoksi otteita AKL ry:n ja TU ry:n välisestä sopimuksesta sekä meidän omasta sopimuksesta. Sen jälkeen voit itse päättää, kummasta korista hedelmät poimitaan. Työaika: A-Katsastus; 7 h 15 min/pv 36 h 15 min/vko AKL; 7 h 30 min/pv 37 h 30 min/vko Vuorokautinen työaika: A-Katsastus; enintään 10 h/pv AKL; enintään 12 h/pv Työaika sijoittuu välille: A-Katsastus; klo 07:00-21:00 välillä AKL; klo 06:00-23:00 välillä, sovitaan paikallisesti Ylityörajat: A-Katsastus; päivittäistä 7h 15 min ylittävä, viikottaista 36 h 15 min ylittävä AKL; päivittäistä 8 h ylittävä, viikottaista 40 h ylittävä Iltatyökorvaus: A-Katsastus; iltatyö klo 17:00-21:00, korvaus 15 % perustuntipalkasta AKL; iltatyö klo 18:00-22:00, kiinteä tuntikorvaus määräytyy palkan mukaan, korvaus pienempi kuin A-Katsastuksen sopimuksessa. Lauantaityö: A-Katsastus; työntekijän suostumuksella, lauantaityökorvaus AKL; työvuoroluettelon mukaan ei siis suostumukseen perustuva, ei erillistä korvausta AUTOKATSASTAJAT 2/ VUOSIKERTA Vastuullinen päätoimittaja Aarno Hannula Naalinpolku ROVANIEMI GSM aarno.hannula@pp.inet.fi Toimitussihteeri Pekka Jääskeläinen Revontulentie 3 K KORPILAHTI GSM pekkajaas@suomi24.fi Taitto ja paino: Painotalo Auranen Oy, Forssa 2

3 Vuosiloma: A-Katsastus; vuosilomalain mukaan, ARK:sta siirtyneillä, joilla tes:n edellytykset täyttyvät, lomaoikeus 3 pv/kk = 36 pv/v ARK:sta siirtyneillä lisäksi oikeus 5-7 talvilomapidennykseen AKL; vuosilomalain mukaan eli max. 30 päivää Savutusmittauslisä: A-Katsastus; ulko-olosuhteissa D-savujen mittaus 0,67 euroa/auto kesällä 1,18 euroa/auto talvella AKL; ei käytössä Matka-ajan palkka: A-Katsastus; katsastus- ja kuljettajantutkintomatkoilla matkustusaika korvataan menomatkalta yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. matka-aika ei työaikaa. AKL; matkustaminen työtuntijärjestelmän mukaisena vapaa-aikana korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla max. 8 h/pv ja max. 16 h/vapaapäivä matka-aika ei työaikaa. Päiväraha: A-Katsastus; kokopäiväraha, kun matka-aika yli 12 h osapäiväraha, kun matka-aika yli 8 h AKL; kokopäiväraha, kun matka-aika yli 10 h osapäiväraha, kun matka-aika yli 6 h Äitiysloma-ajan palkka: A-Katsastus; Täysi palkka 72 arkipäivältä, jos työsuhde kestänyt vähintään 6 kk ennen loman alkamista. AKL; täysi palkka 3 kk:ta, jos työsuhde kestänyt vähintään 6 kk ennen synnytystä. Sairasloma-ajan palkka: A-Katsastus; Työsuhteen keston mukaan seuraavasti: Vähintään 1 kk täysi palkka 21 pv Vähintään 1v täysi palkka 21 pv+ 2/3 palkka yhteensä max. 1 v. Vähintään 3 v täysi palkka 28 pv + 2/3 palkka yhteensä max. 1 v. Vähintään 5 v täysi palkka 28 pv + 7 pv + 2/3 palkka yhteensä max. 1 v. Em. lisäksi 2/3 palkkaa 6 kk, jos haettu 8 kk:n kuluessa sairasloman alkamisesta työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea. Jos työtapaturma, ammattitauti tai väkivalta työtehtävässä, täysi palkka 90 pv + 2/3 palkka yhteensä max.1 v. AKL; Työsuhteen keston mukaan seuraavasti: Alle 1 v täysi palkka 4 viikkoa 1 v < 5 v täysi palkka 5 viikkoa vähintään 5 v täysi palkka 3 kk Palkalliset poissaolot: A-Katsastus; tilapäinen hoitovapaa 1-3 pv perheenjäsenen kuoleman johdosta yksi pv muun perheenjäsenen sairastumispv lähiomaisen hautajaiset oma 50 v - ja 60 v -pv oma vihkimispv AKL; lyhyt palkallinen poissaolo perhepiirissä sattuneen sairauden tai kuolemantapauksen johdosta Ruoka- ja kahvitauko: A-Katsastus; Ruokatauon voi paikallisesti sopia 0,5-1,5 tunnin väliin. Sopimuksen mukaista kahvitaukoa ei ole. AKL; Ruokatauon voi paikallisesti sopia 0,5-1,0 tunnin väliin. Sopimuksen mukaista kahvitaukoa ei ole. Luottamusmiesjärjestelmä: A-Katsastus; Päätoiminen pääluottamusmies 4 luottamusmiespiiriä, joissa kussakin alueluottamusmies + varaluottamusmies. AKL; Yhdysmies kussakin työpaikassa Toivottavasti edellä kuvattu vertailu hieman valotti sitä maailmaa missä nämä kaksi eri katsastusalaa koskevaa sopimusta keskenään elävät. Jos olet valmis puolustamaan nykyistä sopimusta, niin se edellyttää myöskin sinun ja meidän jokaisen talkoisiin osallistumista viimeistään nykyisen sopimuksen päättyessä Oikein hyvää talven-, joulun- ja uuden sopimuskauden odottelua! Toivoo puheenjohtaja Aarno Hannula Etukannen kuva: Taiteilija Jope Ruonansuu katsastamassa vuoden 1961 Taunustaan Heinolan katsastusasemalla kesällä (kuva Matti Virkkunen) Takakannen kuva: Jäsenmatkalaisia pietarilaisen katsastusaseman edustalla. (Kuva Pekka Jääskeläinen) 3

4 Musta aurinko nousee (Leskinen Pauli Matti Juhani, Grand slam gss 1985) Kevät Kesälaulajat, kuten peipposet, alkoivat jo viritellä talven jäljiltä käheää kurkkuaan. Päivät lämpenivät ja kesän tulo oli aistittavissa. Töissä meni ihan mukavasti. Kevään koulutuskierrokset alkoivat lähennellä loppuaan. Oli aika alkaa miettimään kesäajan töitä ja tietenkin kesälomaa. Mieltäni oli kuitenkin jo pitempään hiertänyt muutama asia, joista olisi pitänyt neuvotella työnantajan kanssa. Ne olivat kuitenkin tuntuneet vähäpätöisiltä, etten saanut niitä otetuksi puheeksi. Työ oli hauskaa ja kuten mikkeliläinen katsuri Jääskeläisen Manka olisi tässä kohtaa todennut tein työtä tärkeää... Tilanne oli kuitenkin jo pitkään ollut sellainen, että helmakotelon sisällä vellonut kurainen suolavesi oli syövyttänyt kotelon melkein puhki. Ulospäin helmakotelo näytti vielä ehjältä, mutta tarvittiin vain pieni sormen painallus, kaunis maalipinta puhkesi ja ruosteen raiskaama totuus paljastui. Varsin nopeasti herääminen alkoi tuntua sietämättömän vaikealta. Uni muuttui katkonaiseksi ja aamuöisin heräsin voimakkaaseen vihantunteeseen. Tuo viha ei kohdistunut kuitenkaan kehenkään. Ei työnantajaan, ei yhteiskuntaan, rakkaasta puolisosta nyt puhumattakaan. Työpaikalle meno vaati suunnattomia ponnisteluja. Kun vihdoin pääsin tietokoneeni ääreen se käytännöllisesti katsoen heitti minut luotaan. Kun päätin hammasta purren jatkaa työntekoa voimakas fyysinen pahoinvointi otti ylivallan ja minun täytyi luovuttaa. Tilasin ajan työterveyslääkärille. Mietin, että ehkä viikon, parin sairasloma poistaisi nuo inhottavat oireet ja jaksaisin taas jatkaa. Kun kerroin oireistani, lääkäri katseli minua oudon vakavana ja totesi minun sairastuneen äkilliseen stressireaktioon ja työuupumukseen. Hän määräsi minut sairaslomalle elokuuhun asti. Lähtiessäni hän vielä totesi, ettei loma luultavasti riittäisi, vaan sitä pitäisi jatkaa vielä elokuunkin jälkeen. Kotiin päästyäni olo tuntui kum- Kun uupumus iski malliselta. Koko kesä lomaa. Ajattelin levätä muutaman päivän ja sitten harrastamaan ja matkustamaan. Parin päivän päästä iski totaalinen väsymys. Tuntui kuin taivas olisi laskeutunut niskaani. Nukuin keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa. Välillä oli jaksoja, jolloin valvoin melkein kokonaisia vuorokausia, sitten taas nukuin ja nukuin Pystyin tekemään hereillä ollessani vain pieniä perusasioita. Käymään kaupassa, valmistamaan yksinkertaista ruokaa, vähän siivoilemaan jne. Ystävät alkoivat tuntua kaukaisilta ja vastenmielisiltä. Jos kauppareissulla näin jonkun tutun, pyrin kiertämään hänet mahdollisimman kaukaa. Ulkopuolellani ei ollut mitään mielenkiintoista. En pystynyt seuraamaan tv:tä enkä lukemaan päivän uutisia. Päivien tärkeimmäksi tapahtumaksi muodostui ulkoilu 13-vuotiaan Vili-kissan kanssa. Valjaisiin puettuna hän osoittautui lähimetsässä melkoiseksi sissi-kissaksi. Kiipesi välillä korkeisiin puihin tähystämään ja välillä taas merkkasi tarkasti oman valtionsa rajoja. Sisällä komentokorsussa odotti perheemme Huli-kissa innokkaana tiedustelujen tuloksia. Tuo sissijuttu lähti liikkeelle lukemistani Reino Lehväslaihon kirjoista. Ne olivat niin selkeästi kirjoitettuja, että niitä pystyin lukemaan pieniä hetkiä kerrallaan. Myöhemmin siirryin seuraamaan komisario Kurt Wallanderin seikkailuja pienen Ystadin kaupungin liepeillä. Joskus pystyin lukemaan vain vartin, joskus pari tuntia kerrallaan. Kännykästä oli tullut oikea helvetinkone. En voinut käsittää kuinka ihmiset saattoivat puhua tuohon ällöttävään kapineeseen. Kun kuulin jollain kännykän soivan, voimakas pahaolo täytti minut. Poistin kännykästäni vastaajapalvelun. Vain äärimmäisessä tilanteessa avasin kännykän ja soitin. Näin jatkui päiviä viikkoja kuukausia Masennusta lisäsi huoli siitä tunteesta, etten koskaan toipuisikaan. Tilanne tuntui toivottamalta. Väsymystä ja nukkumista. Tai valvomista, väsymystä Hannu ja Vili-kissa. (Kuva Anitta Lampinen) Valoa ikkunassa (Kinnunen Laura, Scandia 1961) Syksyisen ruskan väriloiston ollessa parhaimmillaan koin muutamia ihmeellisiä asioita. Joskus aamulla herätessäni tunsin aivan selvää innostusta ryhtyä tekemään jotain. Väsymys ei ollut enää niin painostava kuin aikaisemmin. Saatoin jopa lukea muutamia uutisia lehdestä. Televisiostakin alkoi tulla joitain mitä jaksoin katsoa. Hurjimmillaan jopa ehdotin vieraiden kutsumista meille kylään. Käydessäni psykiatrian erikoislääkärillä hän kuitenkin suositteli sairasloman jatkamista vuoden loppuun asti. Välillä olin taas väsynyt, mutta nuo toimintapäivät alkoivat tulla yhä yleisemmiksi. Kun ilmoittelin sähköpostilla Heinon Paulille sairaslomani jatkumisesta ja että postitin juuri lääkäritodistuksen Ekin Anjalle, Pauli vastasi ja ehdotti pientä puhelinpalaveria asian tiimoilta. En muista juttelimmeko kymmenen minuuttia vai kaksikymmentä, mutta hänen äänen kuultuani minulle selvisi, että kuuluin edelleenkin joukkoon. Sovimme tapaamisesta lokakuun loppupuolella pääkonttorissa. Tuossa tapaamisessa kävin toimitusjohtajan ja Paulin kanssa läpi sairauteni vaiheita ja teimme suunnitelmia jatkoa ajatellen. Syksyn kovin koettelemus oli kuitenkin viiskymppisten ja häiden järjestäminen samana päivänä. Vieraat 4

5 oli kutsuttu vain viiskymppisille, mutta pitihän heille järjestää pikku yllätys. Ennen tuota maagista vuosipäivää kävimme avopuolisoni, siis nykyisen aviopuolisoni kanssa virallistamassa suhteemme Tampereen maistraatissa. Näin siksi, että minulta oli unohtunut kirkon jäsenmaksut maksamatta niin monelta vuodelta, ettei mitään kirkkohäitä voitu edes suunnitellakaan. (Jääskeläisen Manka toteaisi tähän, että nuukuuttaan se ei kirkollisveroa ole maksanut ) Kun tuosta lauantaista selvisin, eikä sen jälkeen tullut voimakasta painostavaa väsymystä aloin uskoa olevani voiton puolella. Myös omituiselta kuulostava halu päästä takaisin töihin alkoi voimistua. Pidin vielä tammikuun 2004 vuosilomaa ja helmikuun alussa aloitin työt. Se oli eräs elämäni hienoimmista päivistä. Toisaalta tuntui, kuin olisin ollut pois työpaikaltani vain muutaman lomaviikon. Kynnystä töiden aloittamiseen ei ollut. Päivänsäde ja menninkäinen (Rautavaara Tapio, Sävel s ) Työnteko tuntui hyvältä, mutta varsin nopeasti huomasin kuinka ohuen langan varassa jaksaminen vielä oli. Pienikin vastoinkäyminen tai ponnistelu vei voimavarat loppuun. Viikonloput ja illat kuluivat voimia kerätessä. Oli aikoja, jolloin huomasin voimia riittävän myös harrastuksille, toisinaan taas tuntui että normaaleista työrutiineistakaan en tahtonut selviytyä. Syksyllä 2004 ajatuksiini iski pelko yliaktiivisuudesta. Joinain päivinä töiden jälkeen tunsin voimakasta halua paneutua harrastuksiini ja viikonloppuina innostuin jopa lähtemään kodin ulkopuolelle harrastamaan. Kun pysähdyin miettimään tilannetta, minulle selvisi, että kyseessä oli aivan tavallisen viiskymppisen äijänkörmyn tilanne. Normaalin ihmisen jaksaminen vain tuntui ihmeelliseltä. En muista koska viimeksi olisin ollut vastaavassa tilanteessa. Tosin vieläkin tulee hetkiä jolloin huomaan voimien ehtyvän normaalia nopeammin. Silloin täytyy vain painaa jarrua ja ottaa vähän rauhallisemmin. Oppia ikä kaikki, tai ikävä oppia kaikki. Päivä kerrallaan Sisältäni portin löysin (Streng Pekka, Love Records LRLP ) Jos minulta olisi heti sairastumiseni jälkeen kysytty syyllistä tilanteeseeni, syyttävä sormeni olisi osoittanut vakuuttavasti ja heilumatta työnantajan suuntaan. Kuitenkin nyt, kun on ollut aikaa miettiä asioita, tuohon syyllisyyskysymykseen on helppo vastata realistisemmin. Oma syyni. Helmakotelon rakenne on sellainen, ettei kuraisen suolaveden pääsyä sinne voi estää. Aina roiskuu, kun lähtee liikkeelle. Kysymys on siitä, että ajon jälkeen kotelo on huuhdeltava huolellisesti ja annettava kuivua ennen seuraavaa ajoreissua. On myös aika-ajoin huolehdittava ruostesuojauksen kunnosta. Vain siten saadaan kotelo pysymään kunnossa. Nykyinen yhteiskunta on mennyt siihen suuntaan, että jokaisen on tultava entistä enemmän toimeen omillaan. Työtahti on kiristynyt kaikilla aloilla. Miksi? Laman aikana ja sen jälkeen sanottiin irti suuret määrät ihmisiä. Jäljelle jääneiden piti selviytyä yhä kasvavasta työtaakasta. Me hölmöt lähdimme mukaan siihen rumbaan. Toki monilla oli kysymys leivästä ja toimeentulosta, mutta vielä useamman ajoi hurjaan vauhtiin pelko. Pelko siitä, ettei kestä muiden tahdissa. Pelko siitä että on muita huonompi. Mitä sitten? On muistettava, ettei elämä ole pelkkää töissä raatamista. Työssäkäyvä ihminen on tyytyväinen kun työ, vapaa-aika ja uni ovat tasapainossa. Jokaisella ihmisellä nuo kolme seikkaa ovat hieman erilailla painotettuja. On osattava ja uskallettava löytää olotila jossa tasapaino vallitsee. Kun on paha olla se on tuotava esille. Jos taas tekee jotain merkittävää, siitä on huudettava riittävän kovalla äänellä. Muuten sinua ei huomata. Työelämä on oivallettava jonkinlaisena teatterina. Työnantajan rooliin kuuluu vaatia lisää liikevaihtoa ja tehokkuutta. Työntekijän rooli on selviytyä kaikista annetuista työtehtävistä kunnialla, ottaa vastaan kenties pieni kiitos ja seuraavana vuonna tehdä entistä parempi tulos. Kuitenkin kun rooliasut riisutaan niiden takaa löytyy ihan tavallisia alastomia ihmisiä. On tärkeää hoitaa roolinsa kunnolla, mutta on myös osattava nuo kolme tasapainoisen elämän edellytystä. Hannu Lampinen Tuotesuunnittelija Autotohtori Consulting Oy Autokatsastajat Ak ry sääntömääräinen VUOSIKOKOUS Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

6 Henkilöstön edustus A-Katsastus -konsernin toimielimissä ja työryhmissä A-Katsastus konsernin henkilöstö on edustettuna henkilöstöjärjestöjensä edustajiensa välityksellä useissa erilaisissa päättävissä ja valmistelevissa toimielimissä ja työryhmissä. A-Katsastus konsernissa toimii neljä henkilöstöjärjestöä edustaen jäseninään olevia edustajia eri henkilöstöryhmistä: Autokatsastajat ry (AK) edustaen katsastajia ja tutkinnon vastaanottajia, Suomen Autokatsastusten henkilöstöyhdistys ry (SAHY) edustaen toimistohenkilöstöä, Moottoriajoneuvojen katsastusmiehet ry (MKM) edustaen päälliköitä ja ylempiä toimihenkilöitä sekä Katsastusinsinöörit ry (KI) edustaen lähinnä insinöörejä. Tässä esityksessä on käsitelty joitakin toimielimiä ja työryhmiä, joiden työskentelyyn henkilöstön edustajat osallistuvat. Vielä on hyvä mainita aiheen ulkopuolelle rajattuina, mutta kuitenkin merkittävinä pääosin henkilöstön edustajista koostuvina organisaatioina luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiot, jotka ovat perusteeltaan lakisääteisiä ja joiden tarkemmasta toteutustavasta on sovittu työehtosopimuksessa. A-Katsastus Oy:n hallitus Laissa henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa on määritelty ne periaatteet ja toimintatavat, joilla henkilöstön edustus yritysten hallinnossa toteutetaan. Tarkoituksena on, että yrityksen toiminnan kehittämiseksi, yrityksen yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yritysten päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Lakia sovelletaan yhtiöissä, joissa henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150 työntekijää. Osakeyhtiöiden lisäksi lakia sovelletaan muun muassa osuuskuntiin ja vakuutusyhtiöihin. Lähtökohtana toteutettaessa henkilöstön edustusta yhtiön hallinnossa on se, että työnantaja ja henkilöstö- ryhmät sopivat edustuksen toteuttamistavan. Jos sopuun ei päästä, on laissa määritelty menettelytavat, joiden mukaan henkilöstön edustus on toteutettava. Henkilöstön edustajina yhtiön toimielimessä toimivilla henkilöillä on lähtökohtaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin saman toimielimen jäsenillä. Laissa on kuitenkin säädetty muutamia poikkeuksia tähän periaatteeseen. Henkilöstön edustajilla ei nimittäin ole oikeutta osallistua yhtiön johdon valintaa, erottamista ja sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpidettä koskevien asioiden käsittelyyn. Henkilöstön edustus A-Katsastus Oy:n hallinnossa on toteutettu siten, että henkilöstöjärjestöjen edustajat on valittu työnantajan ja järjestöjen välisellä sopimuksella A-Katsastus Oy:n hallitukseen. Samalla on sovittu, että kyseiset henkilöstön edustajat edustavat samalla myös muiden A- Katsastus konsernin yhtiöiden henkilöstöä. Henkilöstön edustajina hallituksessa tällä kaudella toimivat varsinaisena jäsenenä Aarno Hannula (AK) ja hänen varahenkilönään Pirjo Pirhonen (SAHY). Yhteistoimintaryhmä Yhteistoimintaryhmän (YTRY) tarkoituksena on tiedottaa henkilöstön edustajille A-Katsastus konsernin ajankohtaisista asioista, kuten taloudellisesta tilanteesta ja liiketoimintaan liittyvistä uusista asioista. Samalla YTRY toimii tilaisuutena, jossa henkilöstön edustajat voivat esittää johdolle kysymyksiä henkilöstöä kiinnostavista asioista sekä välittää henkilöstön näkemyksiä johdolle ajankohtaisista asioista. YTRY:n koostuu neljästä henkilöstön edustajasta ja kolmesta työnantajien edustajasta ja se kokoontuu keskimäärin kahden kuukauden välein. Palkkaustyöryhmä Palkkaustyöryhmän tehtävänä on seurata ja valvoa peruspalkkausjärjestelmän periaatteiden toteutumista A-Katsastuksessa ja Ajovarmassa. Työryhmä myös käsittelee ja valmistelee peruspalkkausjärjestelmän korjausehdotukset päättäville toimielimille. Palkkaustyöryhmä käsittelee lisäksi ensisijaisesti palkkausjärjestelmän pisteytyksiä koskevat erimielisyydet sekä tehtävänä vaativuusarvioinnin että henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnin osalta. Se päättää myös mahdollisen palkkausjärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarkoitetun potin kohdentamisperiaatteista ja sen mukaan jaettavien palkankorotusten suuruudesta. Palkkaustyöryhmän jäseninä viisi henkilöstöjärjestöjen edustajaa ja kolme työnantajien edustajaa. Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, mutta käytännössä kokouksia pidetty kuukauden välein kesäaikaa lukuunottamatta. Tuottavuustyöryhmä Työehtosopimuksessa sovitun tuottavuuden kasvun palkitsemisjärjestelmän seurantaa suorittaa tuottavuustyöryhmä, joka koostuu sopimusosapuolten edustajista. Tuottavuustyöryhmä toteaa vuosittain jälkikäteen, kuinka paljon kulloinkin kyseessä olevan vuoden tuottavuus on korkeampi kuin vertailukohtana oleva tuottavuusindeksiluku. Tämän perusteella määräytyvät mahdollisen tuottavuuden kasvun perusteella maksettavien palkkioiden määrät. Juha Koskimaa Henkilöstöpäällikkö A-Katsastus Oy 6

7 Hallituksen jäsenet: Hannu Puhakka, puheenjohtaja Aarno Hannula, AK Matti Mertsola Erkki Norvio Pekka Puolakka Lasse Korppi Juha Tukiainen, sihteeri YTRY:n jäsenet: Lasse Korppi, puheenjohtaja Aarno Hannula, AK Pauli Heino Matti Lassila, AK ja SAHY Kari Nieminen, KI Pirjo Pirhonen, SAHY Juha Koskimaa Palkkaustyöryhmän jäsenet: Henkilöstön edustajat Pirjo Pirhonen, SAHY Tarja Lahtinen, SAHY Aarno Hannula, AK Tuomo Vikstedt, AK Matti Lassila, AK ja SAHY Heikki Oksanen Jukka Malinen, MKM Irma Luukkonen Juha Koskimaa, työnantajien edustaja Tuottavuustyöryhmän jäsenet: Kari Hyvönen Pauli Heino Matti Lassila, AK ja SAHY Pirjo Pirhonen, SAHY Esa Vainio, AK Muistelmia Pietarin matkalta Valikoitu katsuriryhmä kokoontui ennakkosuunnitelmien mukaisesti Helsingin rautatieasemalle, lähteäkseen tutustumis- ja virkistäytymiskäynnille Pietariin. Juna lähtikin aikataulun mukaisesti ja joukkomme asettui kuka vaunujen lepotuoleihin kuka ravintolavaunuosastoon. Matkalta nousi junaan ainakin Raatikaisen Ville. Mutta yksi oli joukosta poissa, Artoa Lapinmaalta ei näy, vaan emme antaneet kyseisen seikan meitä häiritä, sillä Arto on kokenut matkailija joten tiesimme hänen kyllä pärjäävän, joko jääneen tahallisesti tai tahattomasti pois junasta, mutta pärjäävän kyllä. Matka taittui ja vaunuosastoomme saapui konduktöörit, jotka kertoivat Vainikkalan lähestyvän ja virallisten rajamuodollisuuksien alkavan. Vaunuun saapuikin pienen pysähdyksen jälkeen Neukkujen politrukit passit kerätään toimitti virkapukuinen dievuski ja samalla kyseli kenelle kuului vaunun hyllyköillä olevat pakaasit. Pysähdys Viipurissa Matka jatkui Viipuriin, jossa sitten oli pitempi pysähdys. Ilman passeja ja papereita emme tietystikään voineet poistua vaunusta, mutta ilmeisiä vaikeuksia oli muutamalla suomalaisella matkustajalla, sillä he olivat matkalla vain Viipuriin ja olivat näin ollen jo pääteasemalla. Ja taas matka jatkui. Vaunuosastoomme porhalsi ykskaks keski-ikäinen venäläinen gaspadi Ivan jolla Toimielinten jäsenet oli meidän passit kämmeniensä välissä kuin kaksirivinen haitari ikään ja kuinka ollakaan se korttipakka viisumi- ym. selvityksineen putosi vaunun lattialle. Oli siinä gaspadilla selaamista, että saimme jokainen oikean passin. Perillä Pietarissa Maisemat vaihtuivat ja Pietari lähestyi. Useaa meistä ihmetytti radan varressa olevat hökötykset, joita oli ainakin kymmenen kilometrin matkalla. Tarkkaavaisimmat tosin sitten totesivat niiden olevan autotalleja, jotka olivat vierivieressä ja niitä oli todella runsaasti. Aikataulun mukaisesti saavuimme uudelle Ladogan rautatieasemalle, jossa meitä oli vastassa matkaopas Nadja ja myös linja-auto, joka kyyditsi meidät Moskova-hotelliin. Kello oli pitkässä iltapäivässä, joten ohjelman mukaisesti majoituimme hotellin 7:een kerrokseen ja aivan sen eteläpäätyyn, arviolta 400m:n päähän respasta. Pakarisen Pekka oli järjestänyt meille miesoppaan Slavan, jonka opastamana kävimme Nevski Prospektin varrella eräässä pihviravintolassa ruokailemassa. Illan tunnit vietimme sitten omassa hotellissamme, lähinnä maksullista haitarimusiikkia kuunnellen tai kuka mitenkin. Ensimmäinen aamu Hyvin nukutun yön jälkeen koitti seuraava aamu, nautimme pikaisen aamupalan hotellin ravintolaosassa ja kokoonnuimme aulaan, jossa Pekka ja Slava odottivat. Suurimmalle osalle porukkaa jäi täysin epäselväksi mihin olimme lähdössä, mutta muiden mukana lähdimme talsimaan Nevski Prospektia. Suunnilleen puolen tunnin kävelyn jälkeen olimme Napernatskaja Regi Fontaki kadun risteyksessä, josta kuljimme noin 300 metriä kanavan vartta seuraten. Tällöin meillekin selvisi, että bussi joka oli meitä kuljettamaan tilattu, ei liikenneruuhkan vuoksi pystynyt tulemaan sovittuun paikkaan, vaan palasimme Nevskille ja jatkoimme matkaa. Runsas puoli kilometriä ja olimme ylittämässä risteävää katua, jonka toisella puolella oli aukio, ehdin ensimmäisenä kadun yli, muiden jäädessä minusta vähän jälkeen. Tällöin minut piiritti kahden naisen ja noin kymmenen lapsen kaukaasialainen porukka, jotka kävivät silmittömästi 7

8 Verikirkko ei ole koskaan toiminut kirkkona. (Kuva Pekka Jääskeläinen) kimppuuni repien takinpielistä ja mistä vain. Viskasin toisen niistä naisista loitommalle jolloin kuulin Esan huutavan, että onko minulla jokin hätä. Toinen nainen ja osa lapsista hyökkäsi puolestaan jolloin heitin senkin naisen loitommalle ja otin muutaman juoksuaskeleen karkuun. Tilanne oli ohi hetkessä kun kaukaasialaiset huomasivat minulle tulleen apuvoimia Jusupovin palatsi Tulihan se bussikin lopulta ja ajoimme sillä sitten Jusupovien palatsiin. Slava haki meille liput ja pääsimme tutustumaan erään pietarilaisen luvun ehkä merkittävimmän suvun erääseen palatsiin. Kuljimme ryhmänä oppaan perässä mitä hienoimmasta salongista toiseen. Eräässä niistä opas arvuutteli meiltä, mitä materiaalia 1,5 metrin halkisijainen kultainen kattokruunu oli, se oli kuulemma kullattua paperia. Kävimme rakennuksen eri siivissä, joissa yhdessä oli mm oma teatteri. Lopuksi meidät johdateltiin palatsin kellariin, jossa eräässä pimeähkössä nurkassa istui ilmiselvä Rasputin, tosin vahamallina ja myrkkylasi edessään pöydällä ja vielä Felix Jusupov pöydän toisessa päässä pistooli kädessä. Poistuimme palatsista ja jatkoimme bussilla Tallinnan suuntaan. Pojat päivittelivät ja kauhistelivat kerrostalojen parvekkeiden kirjavuutta, sillä parvekkeille oli kasattu kaikenlainen tavara mitä voi sinne vain sijoittaa. Parisenkymmentä kilometriä keskustasta ja bussimme kaartoi ETK:n eli katsastusaseman pihaan. Aseman päällikkö esitteli meille tilat ja laitteet jotka olivatkin viimeisen päälle hienoja ja uusia tietokoneita myöten. Ainoastaan asiakkaat puuttuivat. Palasimme keskustaan, jossa bussi teki oudon koukkauksen oikealle sivukadulle ja heti täyskäännös vasempaan ja tulosuuntaisen kadun yli ja sitten runsaan kilometrin matkan, ennen kuin jätti meidät pois. Eli toisin sanoen saimme kävellä saman runsaan kilometrin matkan takaisin edellä mainittuun kadun risteykseen. Byroosta helikopteriin Emme päässeet Pekan lupaamalle Fordin autotehdaskäynnille, mutta sen sijaan Pekan byrooseen saimme tutustua, myös katsella ja kuvata alakerran aulassa näytteillä olevaa Harrikkaa. Naapuri liiketalossa näytti olevan Ferrarin Logot, joten Pekan Rusautokontrollin A-logo oli tasokkaassa seurassa. Varsin vaikuttavaa oli myös ns. Veri-kirkon näkeminen, kaikkine sen värikkäine sipulikattoineen. Kun ei päästy autotehtaaseen, oli Pekka järjestänyt helikopterilennätyksen tilalle. Me Esan kanssa jäimme siitä paitsi, kun huomasimme erään puistikon reunassa itsensä Katariina Suuren ja Aleksanteri I:n. Maksua vastaan sai ikuistaa itsensä valokuvaan heidän kanssaan, 200 ruplaa per kuva. Tosin suomalaisten jalomielisyyttä koiteltiin maksuvaiheessa, sillä Katariina oli kähmimässä lompakoistamme ylimääräisiä 500-satasia. Lompakkovarkaita Eräs maininnan arvoinen seikka sattui vielä varsin tapahtumarikkaalla matkallamme, nimittäin minun lompakkoni anastaminen. Lompakko vasemmassa farkun takataskussa oli, toisin kuin oikeassa varmistamatta ketjulla. Lompakossa oli tietoisesti 2 Eestin kroonin seteli, eikä muuta. Lompakko oli selvästi asetettu syötiksi, mistä Lassilan Matti jo Helsingistä lähtiessä huomautti. No kolmantena vierailupäivänä se sitten tapahtui. Kuljimme Nevskiä rinnatusten Esan kanssa, ja tunsin lievän töytäisyn vasemmassa sivustassani. Kaksi kaverusta oli meitä ohittamassa ja eivät ilmeisesti huomanneet väistää meitä. Ei lompakkoa silloin vielä napattu. Kaverukset jäivät jalkakäytävän vasemmalla puolella oleviin liikenne-jalankulkuvaloihin ja me jatkoimme matkaamme suoraan. Oli kävelty ehkä 30 metriä niin Esa katsahti taaksepäin ja sanoi että ne jätkät ovat taas perässämme. Kävelimme ehkä 50 metriä lisää, niin jokin vaisto sai minut katsahtamaan taakseni, mutta se oli silloin jo myöhäistä, nimittäin toinen hujoppi nappasi vasemman lompakkoni takataskustani ja he samalla kirmasivat oikealla puolella olevasta porttikongista sisään. Emme menneet perään vaan jatkoimme ripeästi Pekan byroon ala-aulaan, joka oli jo varsin lähellä. Sieltä tilasimme taksin ja sillä Moskova hotelliin. Leningradin muistoja Jo lähtiessäni matkalle, tuli mieleeni että entisaikaan Leningradissa käytiin aina vaatekauppaa, pimeän käyttörahan saamiseksi. Varasinkin matkalle yli 20 vuotta vanhan kuoron esiintymispuvun paitoineen ja solmioineen. Viimeisenä iltana pakkasin koko kostyymin siististi muovipussiin ja lähdimme Esan kanssa kaupantekoon. Mutta ajat ne ovat muuttuneet Pietarissakin, sen olimme huomanneet, ei ollut vuosien takaisia rahanvaihtajia eikä kauppamiehiä mailla eikä halmeilla. Siksi päätinkin, että annan kyseisen vaatekerran jollekin sotainvalidille. Hotellin nurkalla istuikin pyörätuolissa haitarinsoittaja joka veteli Moskovan valoja sirmakastaan. Silloin päätin että tuo invalidi saa kauppatavarani. Kiersin soittajan taitse vasemmalta ja katsahdin häntä silmiin ja ojensin kassini hänelle. Hän otti kassin vastaan ja nyökkäsi ilmiselvästi kiitokseksi ja me jatkoimme matkaa. Olimme astelleet muutaman metrin kun Esa sanoi, että huomasitko tai panitko merkille, että sillä soittajalla ei ollut jalkoja ollenkaan. No saahan puntit solmuun. Simolan Mikko Katsastusmies A-Katsastus Oy Porvoo 8

9 Anglian katsastuslaulun tekijä Turusta messuesiintymisten välillä hotellihuoneessa helmi-maaliskuussa kakkostelevisiolta ulos tulevan telkkariohjelman käsikirjoitusta valmisteleva Jope Ruonansuu sanoo olevansa isä, kansantaiteilija ja auto-, moottoripyörä- ja mopoharrastelija. Kolmisenkymmentä autoa omistaneen taiteilijan työkalu on tällä hetkellä E-mallin Mersu ja perheen kakkosauto Volvo 440. Kansikuvan Taunus 17M Super vuosimallia 1961 kuuluu moottoripyörien ja mopojen ohella vanhojen kulkuneuvojen harrastajan omistukseen myös. Kaiken kruunaa 1340 kuutioinen vuoden 1997 Harrikka Soft Daily Custom. Anglian katsastuslaulu syntyi vuonna 1999 puoliksi vahingossa. Jope oli matkalla Helsinkiin levyn tekoon ja matkalla oma tytär oli tietysti ajatuksissa. Tytär kuunteli jatkuvasti Fröbergin Palikoiden kappaletta Leijonaa mä metsästän sekä katseli bändin videota. Siinä ajellessa ajatuksissa alkoi soida em. kappale ja mieleen tuli tehdä samaa riimiä mukaileva levy. Metsästää muuntui hyräillessä sanaksi katsastaa ja jostain selittämättömästä syystä kohteeksi valikoitui Anglia. Levytysstudiossa sovittaja teki työtä ja sai riimit kohdalleen, koska Anglia oli Brittein saarelta kappaleeseen sovitettiin myös säkkipillin ääni. Studion CDkokoelmista löytyi tehostelevy brittiläisten autojen äänistä ja siitä alussa kuuluva autenttinen Anglian startin ääni. Taitelijan mieleen näin myöhemmin kappaleesta tulee Sleepy Sleepersin ja Turo s Hevy Geen kappaleiden yhtenevyys Anglia-kappaleeseen. Ruonansuu on kokenut katsastuksen aina myönteisenä tapahtumana eikä hänelle ole jäänyt yhdestä Chevroletin etupyörän laakerivälyksen hylkäyksestä huolimatta kielteistä mielikuvaa. Myöntää tosin, että taisi toiminta olla 1980-luvulla vähän jurompaa. Hän pitää erinomaisen hyvänä katsastuksen kutsujärjestelmää sekä mahdollisuutta netin kautta muuttaa tarjottua sopimatonta katsastusaikaa. Angliankatsastuslaulu (Jope Ruonansuu) Starttausta... Angliaa mä katsastan, Angliaa mä katsastan, aion saada leiman, aion saada leiman. enkä pelkää ollenkaan, enkä pelkää ollenkaan. Pohjassa on reikä, pohjassa on reikä. Nyrkin mentävä reikä, nyrkin mentävä reikä. Sitä ei voi hitsata, sitä ei voi hitsata. Sitä ei voi paklata, sitä ei voi paklata. Sitä ei voi piilottaa, sitä ei voi piilottaa Täytyy antaa inssille satanen, täytyy antaa inssille satanen. Toinenkin satanen, kolmaskin ja neljäskin satanen. Angliaa mä katsastan, Angliaa mä katsastan. Tahdon saada leiman, tahdon saada leiman. Enkä pelkää ollenkaan, enkä pelkää ollenkaan. Inssillä on vasara, inssillä on vasara. Aika paha vasara, aika paha vasara. Sillä se voi kolauttaa, sillä voi kolauttaa. Sillä se voi kilauttaa, sillä voi kilauttaa. Taitaa pompata jarruista perkele, taitaa pompata jarruista perkele. Jarruista perkele, jarruista perkele. Angliaa mä katsastan, Angliaa mä katsastan. Aion saada leiman, tahdon saada leiman. Enkä pelkää ollenkaan, enkä pelkää ollenkaan. Vitsi jo se koittaa käsijarrun, vitsi jos se koittaa käsijarrun. Onnettoman huonoa käsijarrua, Se ei pidä millään, se ei pidä millään. No sitä ei voi kieltää, no sitä ei voi kieltää. Sitä ei voi kiristää, sitä ei voi kiristää. Nyt se lähtee koeajolle, nyt se lähtee koeajolle. Kaasutusta... Kiihdytystä Pellinkolinaa (Kuva Matti Virkkunen) 9

10 Katsatusmiesten työn ergonomiaa Hankalat työasennot ja -liikkeet kuormittavat Jo vuonna 1992 julkaistussa Työterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa todettiin, että tuolloin noin 50 % Suomen 650 katsastusmiehestä oli yli 40-vuotiaita. Ainoastaan 14 prosentilla 45-vuotiaista katsastusmiehistä todettiin työkyky hyväksi ja heistä lähes puolella oli jokin tuki- ja liikunta elinsairaus (tule). Runsaan tule-sairastavuuden ajateltiin olevan yhteydessä työn fyysisiin ja psyykkisiin kuormitustekijöihin. Vuonna 1995 Työterveyslaitoksella tehtiin tutkimus, jonka tavoitteena oli vähentää ikääntyvien katsastusmiesten tule-sairauksia ja oireita lähinnä kehittämällä työmenetelmiä ja -välineitä. Katsastusmiesten työtä ajatellessa mieleen piirtyy kuva molemmat kädet hartiatason yläpuolella ja niska taaksetaivutuksessa työskentelevästä henkilöstä. On olemassa ammatteja, joissa ei voida välttää tätä epäsuotuisaa työasentoa, johon voi vielä kaiken siihen sisältyvän staattisen lihastyön lisäksi liittyä työvälineen kannattelu. Myös niskan kiertoliike yli 45 astetta aiheuttaa haitallista kuormitusta. Terveyden kannalta haitalliseksi koettua staattista lihastyötä sisältyy paljon juuri katsastusmiesten työhön. Voidakseen tarkistaa auton huolellisesti työntekijä joutuu taivuttamaan niskaansa taaksepäin (pään paino 4-5 kg), jolloin niska-hartiaseudun lihakset ovat yhtäjaksoisesti pitkän aikaa jännittyneinä ja lihasten verenkierto estyy, minkä seurauksena lihaksiin alkaa kertyä aineenvaihdunta-tuotteena maitohappoa. Kun tähän hankalaan pään asentoon yhdistyy vielä usein samanaikainen yläraajojen kannattelu kohoasennossa, koko yläselän lihakset työskentelevät staattisesti ja seurauksena saattaa olla päänsärkyä ja erilaisia niska-hartiaseudun vaivoja. Kiire työssä aiheuttaa stressiä, joka usein heijastuu niskahartiaseudun lihaksiin aiheuttaen jännitystä, kolotusta ja muita epämääräisiä kipuja ja oireita. Stressi on merkittävä sairauksien ja terveys-haittojen riskitekijä. Työn ja työn ulkopuolisten kuormitustekijöiden vaikutusta stressitilaan on usein vaikeata erottaa. Haitallisen työstressin arvioinnissa keskeistä näyttää olevan palautumisen ja elpymisen mittaaminen. Puhutaankin kohtuullisesta työpäivästä ( Fair day s work ), jolla tarkoitetaan sitä, että sen kesto ja intensiteetti mahdollistavat sekä ruumiillisen että henkisen palautumisen ennen seuraavaa työpäivää. Palautumisen vaillinaisuudesta voi seurata esimerkiksi työsuorituksen heikkeneminen, voimakas jatkuva väsymys sekä työstä johtuvat ruumiilliset oireet, kuten niskahartiaseudun säryt. Katsastusmiesten kanssa käymissäni keskusteluissa on tullut esille myös lonkkanivelen haitallinen kuormittuminen, joka aiheutuu jatkuvasta autoon istuutumisesta ja autosta pois nousemisesta. Kaikki tämähän tapahtuu vain ja ainoastaan vasemmalta puolelta. Noustessaan pois autosta katsastusmies joutuu kiertämään koko vasenta alaraajaa ulkokiertoon ja loitontamaan sitä pois vartalosta. Tämän liikkeen suorittavat sellaiset lihakset, jotka ovat lihasvoimaltaan huomattavasti heikompia kuin vahvat reisilihakset, jotka nekin työskentelevät autosta ylösnoustessa, mutta varsinaisesti ne ojentavat polvet ja suorittavat ihmisen kävellessä polven loppuojennuksen. Tässä ylösnousuliikkeessä itse lonkkanivel kuormittuu haitallisessa asennossa, jolloin painorasitus meneekin nivelpintojen eri kohtaan kuin esim. normaalissa seisoma-asennossa. Tämän voidaan ajatella lisäävän lonkkanivelen haittakuormitusta. Alaraajojen niveliä kuormittavat portaiden kiipeäminen auton ohjaamoon. Usein sieltä pois tultaessa katsastusmiehet hyppäävät alas portailta. Tämä lisää omalta osaltaan nivelten kuormittumista. Hypätessä tuleva tärähdys edesauttaa nivelissä olevien pehmytkudosten (nivelkapseli, nivelpussi, limapussi) vaurioitumisriskiä. Suuri merkitys tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumisen kannalta on sillä, kuinka usein haitallinen asento toistuu ja kuinka kauan se kestää yhtäjaksoisesti. Joutuuko katsastusmies pitämään molempia käsiään ylhäällä ja niskaa taakse taipuneena 5-10 sekuntia vain jopa useita minuutteja kerrallaan? Tarvitaanko työn tekemisessä toistuvaa suurta puristusvoimaa tai voimaa vaativia käden vääntö- ja kiertoliikkeitä? Joudutaanko kannattelemaan painavaa työvälinettä? Tuleeko työskennellessä toistuvia ranteen taipuneita asentoja? Joudutaanko usein työskentelemään kädet koholla? Onko käsityö-välineet mitoitettu ja muotoiltu oikein? Ympäristöolosuhteet Omasta kokemuksestani tiedän, että katsastushallien ovet ovat sepposen selällään niin kesällä kuin talvellakin autoa sisään ja ulos ajettaessa. Tämä aiheuttaa vetoa, ellei oveen ole asennettu oviverho-puhallinta estämään ilman liikettä. Kylmän haittoja alkaa yleensä ilmetä alle 10 C asteen lämpötiloissa. Kylmän vaikutukset toimintakykyyn riippuvat siitä, mitkä kehon osat jäähtyvät ja kuinka paljon. Työtilanteissa tavanomaisin jäähtymisen muoto on käsien ja jalkojen jäähtyminen. Ihminen aistii epämiellyttävänä vetona kehon vähäisenkin epäsymmetrisen jäähtymisen. Veto vaikuttaa haitallisesti niin noihin staattisesti työskenteleviin niska-hartiaseudun lihaksiin kuin myös alaselkään, joka usein jää paljaaksi, ellei ole käytössä työhaalareita. Ihmisen lämpötiloihin vaikuttavat ympäristön lisäksi vaatetuksen määrä sekä ruumiillinen työ, joka tuottaa lämpöä. Tärkein yksilökohtainen kylmänhaittojen suojauskeino on asianmukainen vaatetus, joka tulisi koota kerrosvaatetuksen periaatteen mukaan. Tietenkin vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat käytettävään vaatetukseen, jonka tulee olla kuiva ja riittävän väljä, sillä varsinainen lämmöneriste on vaatetuksen sisältämä ilma. Mitä voidaan tehdä? Työterveyslaitoksen vuonna 1995 tekemän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että katsastustyön tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvaa haitallista työasentokuormitus- 10

11 ta ja etenkin staattista lihastyötä on mahdollista vähentää kehittämällä työtapoja ja työasentoja sekä parantamalla katsastuslinjojen ergonomiaa kustannuksiltaan kohtuullisilla teknisillä ratkaisuilla. Katsastusmiehet tarvitsevat jatkuvaa koulutusta ja harjoittelua omaksuakseen ja säilyttääkseen ergonomisesti oikeat työtavat ja -asennot. Ergonomia on keskeinen osa johdonmukaista työkykyä ylläpitävää toimintaa, jolla tuetaan katsastusmiesten työkyvyn säilymistä, ammatillista osaamista ja laadukasta työpanosta. Vähin, mitä jokainen voi itse tehdä oman hyvinvointinsa eteen, on ns. vastaliikkeet, joilla venytetään ja rentoutetaan kuormittuneita lihaksia ja korjataan haitallisten asentojen mahdollisesti aiheuttamia huonoja asentoja. Myös huolehtiminen lihasten voimasta ja kestävyydestä edesauttaa ihmistä kestämään työasentojen aiheuttamaa kuormitusta. Lihaskunnon lisäksi tulisi huolehtia myös hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakyvystä ja kestävyydestä harrastamalla liikuntaa, jossa tulee hengästymistä ja hikoilua. Tällaisia lajeja ovat esim. kävely, pyöräily, hiihto, hölkkä, lentopallo ja sähly. Lähteet: Lindholm H: Miten työstressin fysiologisia vaikutuksia voidaan arvioida? Lindström K, Elo A-L, Kandolin I, Ketola R, Lehtelä J, Leppänen A, Lindholm H, Rasa P-L, Sallinen M, Simola A, 2002: Työkuormitus ja sen arviointimenetelmät, Työterveyslaitos. Miettinen M, Louhevaara V, 1992: Katsastusmiesten työn kuormittavuus, Työterveyslaitos. Miettinen M, Mäkinen P, Louhevaara V, Takala E-P, Viikari-Juntura E, Kuosma E, Toppila E, von Nanderstadh P, 1995: Katsastusmiesten liikuntaelinten kuormituksen vähentäminen, Työterveyslaitos. Rantanen J, 1997: Selvitysmiehet pohtivat TULES-ongelmaa, Ohjeita tuli runsaasti, Kansanterveyslehti 1997/3.. Rintamäki, H. Kylmä työskentely. Tietokortti 2. Takala E-P, Ketola R: Yläraajojen rasitusvammat työssä, Tietokortti 8. Ikä ja työ: suomi/ikaantyminen Työsuojelun tietopankki: Kirjoittaja: Ritva Lehto Tutkija, KM, SHO, tft Tampereen aluetyöterveyslaitos Huippuosaajat risteilyllä Katajanokka syyskuun viimeisenpäivän aamuna. Aurinko heijastaa säteensä sinertävän meren ylle. Ajankohtaan nähden loistava ja tyyni risteilysää odotettavissa. Tunnelma korkealla. Ekakertaa mukanaolevalle jännityksen kihelmöintiä, tiedon janoa sekä mukanaolevien uusien tuttavuuksien tapaamista ja tuttavuuksien luomista. Alkamassa Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n järjestämä luottamusmieskurssi Huippuosaajien kohtauspaikka M/S Mariellalla. 15:sta eri jäsenyhdistyksestä mukana on n. 50 kurssilaista, lisäksi luennoitsijat, kilpailutuomarit (mm. Ari Komulainen Pardia) ja järjestäjät TTT:n toimistosta. Autokatsastajien edustajina sihteerimme Pekka Jääskeläinen, taloudenhoitajamme Tuomo Vikstedt ja hallituksen jäsen Tapio Mäkinen. Pekka ja Tapsa osallistuivat parina jännittävään huippuosaajien kilpailuun. Opiskelimme Mariellalla Toiminnanjohtaja Tapani Kontiala TTT ry avasi kurssin. Päivien aikana esitelmöi valtiotieteen tohtori Roope Uusitalo Palkansaajien tutkimuslaitokselta aiheenaan tulospalkkaus palkkauksen osana. Oman yrityksemme A-Katsastus Oy:n henkilöstöpäällikkö Juha Koskimaa esitteli tulospalkkausjärjestemäämme sekä Patenttihallinnon diplomi-insinöörit ry:stä Matti Santero käytti puheenvuoron henkilöjärjestön edustajana. Mariella lähtee Tie huipulle- ryhmätyöt käynnistyivät, niiden tarkoitus oli valmentaa ja valmistautua perjantain huippuosaajien kilpailua varten. Toteutustapa oli mielenkiintoinen ja kiinnostava. Tieto-osion ensimmäisessä osassa käsiteltiin virkamies- ja työlainsäädäntöä, vuosiloma- ja työaikalakiin liittyviä 11

12 asioita. Oppimisen kannalta edellä olevat aiheet juuri tällä toteuttamistavalla jäivät parhaiten mieleen. Ei myöskään ollut pitkäveteistä eikä kuivan tuntuista, päinvastoin. Toinen osa käsitteli yt-lakiin, työttömyysturvaan sekä EU:iin ja vaikuttamiseen. Kolmas osa yleisesti työmarkkinatietouteen liittyviä asioita. Päivän päätteeksi teemoina olivat oivaltaminen, verbaalinen osaaminen ja sanaton viestintä. No voi, että hauskaa oli. Illan hämärtyessä intensiivisen opiskelun myötä nautimme runsaan meri-illallisen. Rentouduimme kepeästi tanssin pyörteissä, kuka karaokessa tai muuten vaan ihaillen kuunsiltaa tummassa yössä kannella laivan. Huippuosaajat kilpasilla Jokaisesta yhdistyksestä kilpailuun osallistui kilpailupari. Kannustimme tietenkin omiamme SAHY-laisia (Suomen Autokatsastuksen henkilöstöyhdistys), he osallistuivat kahdella kilpailuparilla (ekapari Pirjo Pirhonen ja Päivikki Kärkkäinen, toka pari Tarja Hiekkamäki ja Riitta Puska). Myös heidän antama kannustus joukkueellemme oli reilua ja kannustavaa. Kiitos köllykät kannustuksesta vielä kerran lehtemme välityksellä. (köllykkä on kirjoittajan mielestä kaunein nimitys naisesta, tyttöystävästä, kihlatusta, morsiamesta ja vaimosta) Emme ihan yltäneet loppukilpailuun tuomareilta saamatta jääneiden pisteiden perusteella. Mahdollisuutemme finaaliin jäi harmittavan lähelle. Rehteinä kilpakumppaneina ei tullut protestin tekeminen edes mieleen, vaan jalo kilpailu ja toistemme tukeminen olivat tärkeintä. Odottakaapa jälleen ensikertaan! Pistesija saatiin kuitenkin. Ei viides sija huono ole. Upeaa oli seurata neljän parhaan joukkueen vääntöä. Kansanterveyslaitoksen ja maatalouden tutkimusväestä, maanpuolustuksen teknisistä toimihenkilöistä ja rautatiealan teknisistä koostuvat joukkueet kävivät tiukan kamppailun. Mukana olevien nokkeluudet, asioiden ja tilanteiden verbaaliset osaamiset ja hauskat tilannekomiikat jättivät hyvän mielen. Aikamoisia teatterilaisia ja piilokykyjä koko osaava risteilyporukkamme. Laulun sanoin voin kertoa: sinne halajan ja tahdon ma uudestaan. Piipahdus Tukholmassa ja takaisin. Mariella kotisatamassa ja matkan anti Mariella lipui maailman vaarallisimman kapeikon Kustaanmiekan ohi kotisatamaamme Katajanokalle. Kiinnittyi laituriin, josta me takaisin arkeen reppu täynnä uusia mukavia tuttavuuksia, päivitettyä järjestötietoutta, pieni pussi tuliaisia ja hirmu iso pussillinen jaksamista työhömme. Huippuosaajien risteilyn antina peilaan ajatusta kuinka tärkeää on, että työpaikkamme voi hyvin. Avoimuuden tärkeys, toistemme kunnioittaminen, sisäisestä informaatiosta huolehtiminen jne.. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite ja päämäärä sitä erikseen mainitsematta. Ja sen tekevät osaava järjestäytynyt henkilökunta, esimiehet ja päälliköt kaikki yhdessä. Voikaamme siis hyvin. Ruikonperän multakurkun Jaakko Tepon siteeraus tähän loppuun. Kiitoksia oikein paljon ja anteeksi. Tapio Mäkinen Tutkinnonvastaanottaja Ajovarma Oy Kemi Pääluottamusmiehen palsta Sopimuskausi on lopullaan ja valtakunnassa on aloiteltu tulopoliittiset neuvottelut. Tämän hetken tilanteessa näyttää siltä että osapuolien näkemykset ovat niin kaukana toisistaan että TUPOa ei synny ja edessä on liittokohtaiset neuvottelut. Siellä vahvat pärjäävät ja heikot ja huonosti tuottavat alat jäävät jalkoihin. Viime vuosina TUPOssa sovitut korotukset ovat olleet reilut 2 % luokkaa. Mitään virallista tietoa ei ole käytettävissäni, mutta huhuja on kuulunut että voimansa yhdistänyt työnantajaliitto EK olisi väläytellyt 0,5 % luokkaa olevaa yleiskorotusta. Niukkuutta tuntuu olevan jaossa. Viimeksi tulleen tiedon mukaan neuvotteluja jatketaan siitä lähtökohdasta että TUPO olisi mahdollista synnyttää jos yleiskorotus olisi hyvin maltillinen ja yrityskohtaisesti paikallisesti sovittaisiin tarkemmin esim. palkoista. Meillä yrityskohtaisesta sopimisesta on pitkät perinteet, joten tämä tuntuisi AK:n/SAHY:n kannalta käyttökelpoiselta ratkaisulta. A- Katsastuksessa työnantajan vaihdettua liittoa, tällä hetkellä näyttäisi olevan vielä auki, kuinka katsastusalan neuvottelukuviot menevät. AK ja SAHY edellyttävät kuitenkin että pysymme palkansaajajärjestö Pardian jäseninä ja tarkentavat TESneuvottelut käydään talokohtaisesti AK:n/SAHY:n ja A- Katsastuksen välillä Pardian asiantuntemusta ja asiantuntijaa apuna käyttäen. A- Katsastuksen omistajan (omistajien) ja johdon viesti päälliköille ja koko kentälle on selkeä: Tuottavuuden on noustava, kustannuksia on karsittava ja palkat eivät saa päästä hallitsemattomaan nousuun. Viimeksi mainittu huoli tullee lähinnä siitä, että teknikkokoulutus on loppunut ja insinöörejä valmistuu rajallinen määrä ja työntekijöiden saatavuus katsastusalalle saattaa vaikeutua ja työvoimasta joudutaan mahdollisesti kilpailemaan. Palkkatilastoja on jälleen julkaistu ja kentältä on tullut kiitettävästi 12

13 viestejä eri palkkatilastoista ja vertailuja kuinka niissä pärjäämme. Kantaa on otettu palkkauksen kehittymisestä ja kilpailukyvystä vertailukohteisiin ja evästyksiä on neuvottelijoille annettu. On lähinnä esitetty huolestuneisuus siitä, että palkat eivät ole nousseet edes hallitusti, hallitsemattomasta noususta puhumattakaan. Omalta pieneltä osaltani olen jossain määrin osallistunut uusien katsastajien perehdyttämiseen käytännön työhön. Useamman vuoden aikana on AKE:n teorian ja käytännön tutkinnoista tullut palautetta ja negatiiviseksi koettuja asioita. Tuotannon tuen tuotepäällikön ystävällisestä myötävaikutuksesta johtuen, sain osallistua AKEn koulutustoimikunnan järjestämään katsastajakouluttajille suunnattuun keskustelutilaisuuteen. Jossain määrin eri tahojen näkemykset saattavat erota siinä, mikä tietämys ja käytännön suorituksen taso tulee vaatia uudelta alalle tulevalta katsastajalta, mutta tätä asiaa emme syvällisemmin pohtineet. Lähinnä keskuudessamme on puhuttanut tutkintopäivien osalta tutkittavien inhimillinen kohtelu, informaation puute kokeen alussa ja palautteen anto kokeen lopuksi. On koettu myöskin kohtuuttomaksi hylätyn kokeen esim. puolentoista viikon odotusaika ennen uusintakoetta. Kokeen hyväksymisen jälkeen virallisen tiedon saanti katsastusasemalle on kestänyt kohtuuttoman kauan. Inhimillisellä kohtelulla tarkoitan tässä yhteydessä esim. sitä, että tutkintoon tuleva suorittaa ensin teoriakokeen esim ja heti tämän jälkeen on käytännön koe, jossa tarkastetaan kaksi kevyen kaluston autoa. Katsastaja kokelaiden antaman palautteen mukaan aikataulu on laadittu siten, että ruokailuun ei ole mahdollisuutta päivän aikana. Pitäisikö luottamusmiesten/ työsuojeluvaltuutettujen valvoa, että myöskin viranomaisten taholla noudatetaan työnantajan kanssa tehtyjä työehtosopimuksia? Keskustelutilaisuus oli mielestäni asiallinen ja esittämäni asiat luvattiin ottaa huomioon ja puheenjohtajan loppuyhteenvedosta jäi sellainen käsitys että nämä esittämäni epäkohdat ovat ainakin suurimmalta osin helposti korjattavissa ja näin myöskin tulee tapahtumaan. Edellisestä katsastajille tarkoitetusta AKEn tilaisuudesta, jossa olen saanut olla mukana, lienee kulunut viitisen vuotta ja ilmapiiri on mielestäni muuttunut huomattavasti myönteisempään ja rakentavampaan suuntaan. Aloittaessani nuorena innokkaana kukkopoikana 70 luvulla hoitamaan katsastajan virkaa Autorekisterikeskuksessa vallasta humaltuneena, tosin pienellä valtion taulukkopalkalla, isävainaa elämää kokeneena sotaveteraanina vähän rauhoitteli intoa ja oli sitä mieltä että viranomaiset ja virkamiehet ovat kansaslaisia varten, eikä kansa virkamiehiä varten. Jossain totalitäärisissä maissa saattaa olla päinvastoin, mutta historia on osoittanut että pitkällä juoksulla se on tuhoon tuomittu malli. Onneksi tämä on jo historiaa ja 2000 luvulla virkamiehet(kin) ovat valistuneita, vastuuntuntoisia ja nöyriä kansan palvelijoita. Toivotan hyvää Joulun odotusta ja tulevaa talvea itse kullekin sekä virka- että työsuhteessa olevalle. Matti Lassila Autokatsastajien lakinurkkaus Työntekijän huumetesteihin, kameravalvontaan ja sähköpostin suojaan uudet pelisäännöt Laki yksityisyyden suojasta työelämässä uudistuu lukien. Lakiin lisätään säännökset huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä, kameravalvonnasta työpaikalla ja työntekijöiden sähköisen viestin suojasta. Huumetestit Huumausainestestauksessa lähtökohtana on, että työnhakija tai työntekijä/virkamies toimittaa itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen. Muuten työnhakijaa ja työja virkasuhteessa olevaa työntekijää koskevat menettelyt ovat huumetestien osalta erilaisia. Työnhakuvaiheessa työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan olisi tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä toimii työtehtävissä, joiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena joko vaarantaisi henkeä tai terveyttä tai voisi aiheuttaa muuta vähäistä suurempaa vahinkoa. Suojeltavia intressejä olisivat henki, terveys, työ-, liikenne-, tieto- ja valtion turvallisuus, ympäristö, liike- ja ammattisalaisuudet sekä työnantajan omaisuus. Työnhakijaa koskevat säännökset eivät velvoita työnantajaa pyytämään työnhakijaa toimittamaan todistusta eikä työnhakijalla olisi velvollisuutta todistuksen toimittamiseen. Työnantaja voisi kuitenkin työntekijää valitessaan jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei ole halukas hankkimaan todistusta työnantajalle. Oikeus käsitellä huumausainetestitodistukseen merkittyjä tietoja kohdistuisi vain tehtävään valittuun henkilöön eli hakijoiden joukkotestaus on kielletty. 13

14 Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä ankarammin edellytyksin. Todistuksen esittämisvelvollisuus olisi lähinnä työsuhteeseen liittyvä velvoite, jonka rikkomisesta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset määräytyisivät työ- ja virkaoikeudellisin perustein kokonaisharkinnan pohjalta. Työntekijä on velvollinen esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, kun on perusteltua aihetta epäillä, että hän on huumeiden vaikutuksen alaisena työssä tai kun työnantajalla on perusteltu epäilys siitä, että työntekijällä on jonkin asteinen riippuvuus huumeista. Lisäksi edellytetään, että testaaminen on välttämätöntä työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytetään, että työntekijä toimii työtehtävissä, joiden suorittaminen huumeista riippuvaisena tai huumeiden vaikutuksen alaisena joko vakavasti vaarantaisi henkeä tai terveyttä tai voisi aiheuttaa muuta merkittävää vahinkoa. Suojeltavat intressit olisivat samat kuin työnottotilanteessakin, mutta ankarammat. Työterveyshuoltolakia muutetaan siten, että työnantajalla on velvollisuus laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa huumeiden vastainen ohjelma, joka on huumetestauksen edellytys. Lisäksi yhteistoimintalakia muutetaan siitä, että työtehtävät, joissa huumausainetestiä koskevaa todistusta pyydetään tai edellytetään, on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Kameravalvonta Työnantaja saa käyttää kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta. Valvontaa voi käyttää myös kun kyseessä on turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantaneiden tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen. Kameravalvontaa ei saisi käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Työntekijöiden wc:ssä, pukeutumistilassa tai henkilöstötiloissa ei myöskään saisi olla kameravalvontaa. Lisäksi se olisi kiellettyä sellaisissa työhuoneissa, jotka on osoitettu työntekijälle henkilökohtaiseen käyttöön. Laissa säädetään myös siitä, milloin kameravalvontaa olisi mahdollista kohdentaa tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä. Valvonta olisi mahdollista, jos sen tarkoituksena olisi ehkäistä työntekijän työhön liittyvää ilmeistä väkivallan uhkaa, haittaa tai vaaraa hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen tai, jos tarkkailu on välttämätöntä omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi. Sähköpostiviestit Laki sisältää säännökset niistä edellytyksistä, joiden vallitessa työntekijän sähköpostista voi hakea esille viestejä ja avata ne. Säännösten tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja että työnantajalle kuuluvat, tämän toiminnan kannalta välttämättömät viestit voidaan työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyn tavoitteena on ohjata siihen, että työntekijälle lähetettyjen tai tämän lähettämien työnantajaorganisaatiolle kuuluvien viestien sekä selville saaminen että niiden avaaminen perustuu työntekijän suostumukseen. Laki antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden saada selville sen toimintaan kuuluvat viestit niissä tilanteissa, joissa työntekijän suostumusta ei olisi mahdollista saada ja joissa tiedonsaanti on välttämätöntä työnantajan toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Jotta työnantaja voi käyttää valtuuksiaan, on edellytyksenä, että työnantaja on sitä ennen tarjonnut työntekijälle erilaisia mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus on, että sähköpostijärjestelmä lähettää viestin lähettäjälle automaattisen ilmoituksen työntekijän poissaolosta ja sijaisesta. Toinen vaihtoehto on, että työntekijän poissa ollessa viestit ohjataan toiselle henkilölle tai työntekijän käytössä olevaan toiseen sähköpostiosoitteeseen. Jos työntekijä ei käytä näitä tarjottuja mahdollisuuksia, voi työnantaja selvittää, onko työntekijälle hänen poissa olleessaan lähetetty tai onko hän lähettänyt työnantajalle kuuluvia viestejä, joista on välttämätöntä saada tieto työnantajan toimintaan liittyvien neuvottelujen loppuun saattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai toimintojen turvaamiseksi. Arviointi siitä kuuluko viesti työnantajalle, voi tapahtua viestin lähettäjän tunnistamistietojen tai sähköpostiviestissä olevien otsikkokenttää koskevien tietojen perusteella. Tämän vuoksi viestien esille hakeminen lisäedellytyksenä on vielä, että työntekijä hoitaa tehtävät itsenäisesti, työntekijän tehtävien vuoksi tulee olla ilmeistä, että hänelle on lähetetty lain tarkoittamia viestejä, työntekijä on poissa työstä eikä viestiin liittyvä asian selvittäminen kestä viivytystä. Ennen viestin esille hakemista, on työnantajan lisäksi vielä tarjottava työntekijälle mahdollisuutta antaa suostumuksensa avaamiselle. Viestin esille hakemisen jälkeen viestin saa avata, jos on ilmeistä, että se kuuluu työnantajalle ja täyttää edellä mainitut kriteerit. Työnantaja voi käyttää oikeuttaan vain tietojärjestelmän pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla. Avaamisesta on laadittava kirjallinen selvitys, joka on toimitettava työntekijälle. Jos viestiä sen esille hakemisen jälkeen ei ole tarvetta avata, tulee viestin esille hakemisesta laatia myös vastaava selvitys. Ari Komulainen Lakimies Pardia ry 14

15 Legenda jäi eläkkeelle Pitkän päivätyön katsastajana Lahdessa tehnyt Eero Puustion jäi virallisesti eläkkeelle Läksiäisjuhla Läksiäisjuhlallisuuksia vietettiin Lahden katsastusasemalla varsin vilkkaan työpäivän ohessa, mutta Eerolta oli sinä päivänä työnteko kokonaan kielletty. Kovana työntekijänä tunnetulle Eerolle tämä saattoi olla kova pala. Vierailijoita kävi yli sata henkilöä toivottelemassa Eerolle hyviä eläkepäiviä. Autokatsastajien edustajina kävimme varapuheenjohtaja Raimo Korhosen kanssa luovuttamassa joriinit ja hiukan terästystä tulevan eläkeläisen kahviin sekoitetavaksi. Uran alku Ensimmäinen määräyskirja löytyi Lahden katsastusaseman arkistosta vuodelta 1968, jolloin nuori mies nimeltä Eero Juhani Puustio on määrätty Autorekisterikeskuksen päätöksellä palkkiotoimiseksi varakatsastusmieheksi Lahden katsastuskonttorille. Oloneuvokseksi siirtyvää onnittelemassa Raimo Korhonen ja Matti Lassila. (Kuva Esko Kemppi) Kaupungin kuuluisin Siirtyessäni Hakuninmaalta Lahden katsastuskonttorille 80- luvun lopussa, jo ennen töiden aloittamista Lahdessa, jouduin tekemisiin lahtelaisten kanssa muuttoon liittyviä pakollisia asioita hoitaessani, jäi mieleeni sellainen vaikutelma että Eero Puustio taitaa olla Lahden kuuluisin ja tunnetuin mies. Eero oli jäänyt mieleeni ennen varsinaista tutustumista mm. Saimaan rannassa vietettyjen kesäpäivien yhteydessä. Kokonaisuudessaan jossain määrin koko Lahden porukka jäi mieleen reippaalla esiintymisellään, eivät välttämättä olleet kaikkein hiljaisimpia hämäläisiä. Kehuja Kauan sitten jossain Karpon ohjelmassa joku paikkakuntalainen vakuutti, että jos auton rekisteriotteesta löytyy Puustion nimi, sen auton täytyy olla todella kunnossa. Hyviä eläkepäiviä Eerolle tästä eteenpäinkin toivottaa pääluottamusmies Matti yhdessä Autokatsastajat ry:n kanssa. Puustion ensimmäinen määräyskirja. Matti Lassila 15

16 Taloudenhoitajan palsta Hei vaan kaikille. Autokatsastajat AK ry:n kirstunvartijana voin todeta, että yhdistyksemme taloudellinen tila on kehittynyt ihan positiivisesti. Ennuste yhdistyksen tulostasosta on saatu pysymään ennakoitua paremmalla tasolla. Kiitos siitä, että jäsenmäärä on säilynyt lähes ennallaan. Yleisenä suuntauksena monessa ammattiyhdistyksessä on juuri se, että uusia jäseniä on ollut entistä vaikeampi saada ja toisaalta eläköityvät eivät maksa täysjäsenmaksua, ja sen he kyllä ovat ansainneetkin pitkän täysjäsenyyden jälkeen. Toisaalta työpaikoilla on edelleenkin suuri määrä työntekijöitä, jotka eivät kuulu yhdistyksemme piiriin. Hyvät jäsenet, ottakaapa tämä asia puheeksi työpaikoilla. Kertokaa mitä palveluja Autokatsastajiin kuuluminen voi heille tarjota ja miten jäsenyys luo ammatillisen yhteenkuuluvuuden voimavaraa, kun kaveria ei jätetä yksin kiristyneessä työyhteisös- sä. Yhdistyksiin kuulumattomat ja osa jäsenistäkäämme ei varmaan tiedä, että monet päivittäiset asiat työehtosopimuksissa ovat olleet jo kauan mukana, mutta ne eivät ole itsestään selviä asioita vaan kyllä ne ovat ammattiliittojen kovalla työllä hankitut. Juuri tämä tieto olisi hyvä huomioida, kun taas alkavissa neuvotteluissa tarvitaan jäsenistön saumatonta tukea neuvottelijoille ja hallituksen tueksi, jotta saamme säilytettyä tietyt edut ja parannettua tiettyjä asioita, jotka ovat esillä. Yhdistykseen kuulumattomat tulevat saamaan ne samat edut tai mahdolliset heikennykset kuin yhdistykseen kuuluvat jäsenet. Toivon, että työpaikoilla käytäisiin kuitenkin rakentavaa keskustelua asioista jo etukäteen, ettei syntyisi turhaa eripuraa varsinkin silloin jos joudutaan neuvottelujen loppupuolella käyttämään joitain järeämpiä toimenpiteitä (toivottavasti ei). Yhdistyksen toiminnan ja jatkuvuuden kannalta on hyvä asia, että teimme sääntömuutoksen. Yhdistyksen jäseniksi voidaan nykyään ottaa kaikki katsastusalalla toimivat, riippumatta siitä missä firmassa on töissä. Lopuksi toivotan jäsenille hyvää ja iloista loppuvuotta ja ryhdikkäästi alkavaa Uutta Vuotta. Kirstunvartija TTT ja Pardia tutuksiuusien jäsenten risteily tiivis tietoisku-paketti! Tapaaminen tapahtui Länsisatamassa sunnuntai alkuiltana. TTT:n kyltti näkyi selvästi ja pitkälle, joten oikea porukka löytyi helposti. Maihinnousukorttien jaon yhteydessä saimme komeat lippalakit, joten oman porukan näkyvyys oli taattu. Laivaan siirtymisen jälkeen melko pian aloitettiin kokoustilassa luennolla. Lyhyen esittely kierroksen aikana jokainen sai kertoa mistä tulee ja missä työskentelee. Meitä oli 24-jäsentä ympäri Suomea. Monen alan ammattilaisia oli paikalla mm. talous-, kirjasto- ja vankeinhoitoalalta. Pisimmän matkan oli tehnyt innokas kaveri Oulusta. Vahvuuteen kuului myös kaksi ryhmän vetäjää, jotka vastasivat meidän hyvinvoinnista onnistuneesti. Ennakkoluuloni raskaasta ja tylsästä kalvosulkeisesta osoittautui onneksi vääräksi, KIITOS reippaiden vetäjien. Saimme tehtäväksemme pohtia hyvän työpäivän kriteereitä. Erittäin mukava määritelmä liittyi kireisiin kenkiin. Aamulla jalkaan laittaessaan kengät saattavat tuntua hiukan kiristäviltä, mutta illalla kengät riisuessaan ei saisi enää kireyttä tuntua. Muutamat seikat tulivat selvästi esille hyvän työpäivän pohdinnassa. Oikein mitoitettua työpäivää arvostettiin todella korkealle. Tämä tietysti edellyttää riittävästi henkilökuntaa, jotta työ ei veisi viimeisiä mehuja työntekijästä. Lähes joka paikassahan trendi on ollut valitettavasti päinvastainen. On hyvä muistaa, että ihminen ei elä tehdäkseen työtä, vaan tekee työtä elääkseen. Tärkeä seikka on tietysti se, että töihin lähtö ei ole ylitsepääsemättömän vastenmielistä. Eihän töihinlähtö välttämättä aina tapahdu ilolla ja riemulla, mutta työn on oltava sellainen, että siitä saa kuitenkin toimeentulon lisäksi myös muutakin tyydytystä. Meistä jokainen voi omalla panoksellaan vaikuttaa työyhteisöön jossa työskentelee. Meillä ei ole oikeutta mennä töihin pilaamaan toisten työpäivää, eikä työpäivän jälkeen kotiin mennessä pilata kotona oloa! Välillä ehdin jo hiukan ihmetellä, miten em. tehtävä liittyisi liiton toimintaan, mutta kyllähän se selvisi vihdoin hiukan hitaammallekin. Ammattiyhdistys toiminnan tehtävä on 16

17 ennen kaikkea taata meille hyvä työpäivä. Valvoa meidän etuja sopimustoiminnan kautta. Itsestään selvät asiat kuten palkka, lomat, sairauslomat jne. ovat aikanaan saatu turvaamaan meille ns. hyvää työpäivää. Sopivan mittaisen luennon jälkeen siirryttiin odoteltuun illallisen ääreen. Pienen pettymyksen aiheutti se, että ruokajuomat eivät sisältyneet Pardian tarjoaman illallisen hintaan. Hyvin järkevä syykin selvisi myöhemmin. Tiukka periaate on se, että jäsenmaksu varoja ei käytetä alkoholiin. Pettymyskin poistui nopeasti, koska asiamiehet olivat hommanneet koulutusta varten pientä sponssiapua, joten ei jäänyt pala kurkkuun. Illallisen jälkeen meillä oli jokaisella mahdollisuus viettää iltaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Minua tietysti velvoitti annettu kirjoitus tehtävä reissusta, mutta todennäköisesti ainakin osa vietti mukavan illan/yön baarin antimien merkeissä! Maanantaiaamuna runsaan aamupalan jälkeen oli halukkailla ja kynnelle kykenevillä mahdollisuus siirtyä muutamaksi tunniksi Tallinnan maaperälle tekemään edullisia ostoksia. Minä hyödynsin ajan käymällä jo jouluostoksilla. Tosin naapurimaan hinnat alkavat olla tietyissä paikoissa ainakin lähes kotimaan tasolla. Maanantain ohjelmaan kuului myös lyhyehkö luento. Aiheena olivat jäsenyyteen liittyvät rahanarvoiset edut. Aina joskus omallakin työpaikalla kuulee sanottavan, että mitä sitä turhaan ammattiliittoon kuuluu, koska saman edun saa Loimaan kassasta. On tärkeä muistaa, että Loimaan kassaa ei olisi olemassakaan ilman ay-liikettä. Onhan se totta, että ansiosidonnaisen rahan saa sieltäkin, mutta entä muuten. Liittoon kuulumalla vakuutat itsesi ns. kaskolla. Liittoon kuulumalla et ole yksin. Sinulla on tarvittaessa mahdollisuus saada luottamusmieheltä apua mieltä askarruttavaan asiaan. Yleensä jo heiltä saatava tieto määrä on riittävä, koska heitä koulutetaan osaavien asiamiesten toimesta. Tarvittaessa voit kääntyä liiton lakimiehen puoleen työoikeudellisissa asioissa. Yllätyksenä ja lisä tietona itsellekin tuli se, että lakimieheltä on mahdollisuus saada kohtuullista korvausta vastaan apua esim. perunkirjan. Rahanarvoinen etu on myös vakuutukset, jotka on hyvä jokaisen selvittää mm. matkustaja- ja matkatavaroiden osalta unohtamatta perheenjäseniä. Näissä on kuulemma paljon päällekkäisiä vakuutuksia ihan tietämättömyydestä johtuen. Rivijäsenellä on mahdollisuus osallistua liiton järjestämille kursseille. Se vaatii vain hiukan omatoimisuutta. Ei muuta kuin hakemuksia menemään. Ehkä tärkein kuitenkin on se, että liiton jäsen ei ole siipiveikko, joka vain korjaa sadon muiden maksaessa laskun. Jäsenmaksun maksamalla tiedän, että rahoilla hoidetaan yhteisiä asioita. Toki suuri osa maksuista menee henkilöstö kuluihin, mutta ainakin tämän koulutuksen perusteella sain vahvan käsityksen siitä, että minun asioita hoitavat asiamiehet ovat asiansa osaavia ja tarmokkaita työskentelemään yhteisten etujen puolesta. Juha Niittymäki Tutkinnonvastaanottaja Ajovarma Oy Helsinki Sihteeri Tiedotus Jäsenrekisteri Suomen Gallupin elokuussa kolmen palkansaajajärjestön (STTK, SAK ja Akava) teettämästä tutkimuksesta ilmenee, että 89 % suomalaisista pitää ammattiyhdistysliikkeen jäsenyyttä erittäin tai melko tarpeellisena. Melkein puolet vastaajista pitää palkkaja työsuhdeturvaa tärkeimpänä syynä jäsenyyteen, ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää syynä 25 %, jäsenyyden antamaa turvallisuutta elämään 9 %, suuren jäsenistön ansiosta 9 %:n mielestä liitot voivat ajaa tehokkaammin jäsenistön etuja. Työpaikan asioihin vaikuttaminen ja liiton jakama tieto työmarkkina- ym. asioista on kahden prosentin mielestä tärkein syy jäsenyyteen. Ammattiyhdistyksen jäsenyydestä puhuttaessa hyvin useasti kuulee sotkettavan ay-järjestö ja työttömyyskassa. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa; järjestö kuten esimerkiksi Autokatsastajat ry hoitaa jäseniensä asioista laajemmalla kentällä kuin kassat. Paljon kehuttu Loimaan kassa on tarkasti ottaen yritys, jolle siihen kuuluvat jäsenet maksavat työttömyyskassan maksuja ja saavat työttömyyden kohdatessa ansiosidonnaista päivärahaa. Ammattiyhdistystoiminnan kanssa kassalla ei ole mitään tekemistä, eikä sieltä saa mitään muita palveluja. Autokatsastajat ry:n jäsenet saavat TTT ry:ltä ja Pardia ry:ltä luottamus-, ja lakimiesten sekä muiden toimijoiden kautta monenlaisia palveluja. Työsuhdeasioiden lisäksi käytetyimpiä ovat varmaankin lakineuvonta ja jopa erilaisten asiakirjojen laatiminen lakimiesten toimesta, matka- ja matkatavaravakuutukset sekä erilaiset jäsenalennukset. Tarkemmin palveluista saa tietoa kaikkien järjestöjen kotisivuilta tai toimihenkilöiltä. Lisäksi jäsenet kuuluvat Julkisten Alojen Teknisten Työttömyyskassaan, josta saadaan Loimaan kassaa vastaavat palvelut ja huomattavaa on, että vuonna 2004 työttömyyskassan jäsenmaksu on meidän kassalla 10 euroa halvempi! Suomalainen ammattiyhdistysliike on vaikuttanut työntekijöiden asemaan viime vuosisadan alkupuolelta alkaen. Työntekijöiden asema olisi aivan toinen, ellei ay-liike olisi voimakkaasti ollut ajamassa suuren 17

18 joukkovoiman avulla kaikkia tasapuolisesti koskevia ja kaikkien asemaa turvaavia työelämän määräyksiä. Oheisessa taulukossa on lueteltu tärkeimmät asiat, joiden toteutumiseen ay-liike on panoksellaan vaikuttanut. Katsastusalalla on edessä kova taistelu työsuhteen ehdoista alkaneella sopimuskierroksella.. Voi arvata, että neuvotteluista tulee vaikeat ja pitkät. Mitä suurempi joukko meillä on neuvottelijoiden takana vaatimassa yhteneviä ehtoja, sitä helpompi on päästä hyväksyttävään lopputulokseen. Autokatsastajat ry muutti kevään vuosikokouksessa sääntöjään ja nyt kaikilla katsastus-, kuljettajantutkinto- ja tarkastusalalla työskentelevillä on mahdollisuus liittyä yhdistykseen. Viimeisessä kokouksessaan yhdistyksen hallitus valitsi Mikko Myllylän Oulusta yhteyshenkilöksi hoitamaan muiden kuin A-Katsastus Oy -konsernissa työskentelevien asioita. Mikon esittely on toisaalla tässä lehdessä. Kaikkien järjestäytymättömien tai pelkästään työttömyyskassaan kuuluvien kannattaa miettiä ay-liikkeen ja työttömyyskassan jäsenyyden eroja ja ratkaista jäsenyys itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Katsastajia on jäsenenä myös muissa ammattiyhdistyksissä ja heidän myös kannattaa miettiä, mitä palveluja tarvitsevat ja mitä on tarjolla. Autokatsastajat ry tarjoaa melkein neljänkymmenen vuoden rutiinilla KASKO-turvan yhden prosentin (verotettavasta tulosta kuukaudessa) jäsenmaksulla. Tiedotus Jäsenien on mahdollista saada yhdistyksen tiedotteet omaan sähköpostiinsa ilmoittamalla -osoitteensa allekirjoittaneelle. Hyvää joulua ja uuden vuoden odotusta. Pekka Jääskeläinen AY-liikkeen saavutuksia 1905 Suurlakko - järjestäytyminen laajenee 1906 Metallialalle työehtosopimus 19 viikon sulkulakon seurauksena 1917 Metalliteollisuuteen 8 tunnin työpäivä lakolla 1922 Työsopimuslailla vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää 1924 Työehtosopimuslaki säädetään 1939 Vuosilomalaki vuosiloma 5-12 päivää 1946 Työsopimuslaki uudistetaan ja laki työriitojen sovittelusta 1946 Vuosiloma päivää 1956 Yleislakko - palkkauskysymykset 1958 Työturvallisuuslaki 1959 Työviikko 45 tuntia 1960 Vuosiloma päivää 1961 Työntekijäin eläkelaki (TEL) 1963 Sairausvakuutuslaki 1966 Lauantai tuli vapaaksi eli 40 tunnin työviikko 1968 Liinamaa I-sopimus / TUPO solmitaan, sovitaan mm. jäsenmaksuperinnästä 1970 TUPOssa sovitaan vähimmäispalkasta 1971 Lomaltapaluuraha metallialalle 7 viikon metallilakon tuloksena 1971 Valtiolle luottamusmiesjärjestelmä 1972 Hetemäki-Liinamaa -sopimus mm. lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta 1973 Vuosilomalaki uudistetaan, neljän viikon vuosiloma 1974 Lomaltapaluuraha 35 % valtiolla 1975 Lomaltapaluuraha 50 % valtiolla 1976 Työsuojelusopimus Vanhempainloma (isyysloma 12 pv) 1979 Talviloma 6 päivää 1979 Yhteistoimintalaki 1980 Työaika teollisuudessa lyhenee, ns. pekkaspäivät 1980 Opintovapaalaki 1984 Työsuojelun yhteistoimintalaki 1985 Vanhempainlomaa voi käyttää joko äiti tai isä 1986 Virkamieslakko (n. 10 %:n jälkeenjääneisyyskorjaus) 1986 Palkkausjärjestelmäuudistus alkuun 1987 Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän työelämässä ja tuo samapalkkaisuusmääräykset 1987 Aikuisten opintotuki 1989 Naispalkkaerä ensimmäistä kertaa TUPOssa 1993 Paikallinen sopiminen osaksi metallin työehtosopimusta 1995 Vuorotteluvapaa 1997 Työaikalakia uudistetaan 2001 Työsopimuslaki uudistetaan 2001 Määräaikaisten työntekijöiden asemaa parannetaan 2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan 2002 TUPOssa sovitaan neljän tunnin vähimmäistyöajasta 2003 Määräaikaisia työsuhteita rajoitetaan 18

19 Mitä kuuluu - Matti Mykkänen Matti Mykkänen aloitti katsastushommat jo ennen Autorekisterikeskuksen perustamista 1967 ja lopetti uransa vuonna 1996 kokopäiväisenä ajokokelaita arvostelevana inssinä. Ammattiyhdistysurakin Matilla oli mittava, pääluottamusmiehenä , hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä 1974 ja luvun alussa yhdessä taiteilija Georg Öhmanin kanssa Matti suunnitteli Katsastaja-patsaan. Patsasta jaettiin aluksi yksittäiskappaleina merkkihenkilöille, mutta ajan myötä kehiteltiin nykymuotoinen patsas ja sillä alettiin muistaa 50 vuotta täyttäneitä jäseniämme. Seuraavassa Matin nykypäivän ajatuksia ja vähän muistelojakin: Mitä kuuluu jokapäiväiseen eloosi? Asumme vaimoni kanssa Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakoskella, kesäasunto on Sumiaisissa, jossa vietämme muutamia viikkoja kesästä. Noin yhden kerran vuodessa käymme etelän lämmössä. Tämän talven suolaus tapahtui Mustassa meressä lokakuussa. Lisäksi teemme muutamien hyvien ystävien kanssa pieniä matkoja kotimaassa. Samoin kala-, sieni- ja marjaretkiä. Mummilla ja vaarilla on mukava mahdollisuus hoitaa silloin tällöin lastenlapsia Jyväskylän Heinälammella. Varsinkin talvella tulee vähän pyöriteltyä puusorvia ja muutakin puutyötä saattaa joskus valmistua kansalaisopiston puu- kerhossa. Ohessa kuva muutamista aikaansaaannoksista. Mitkä ovat muistosi Ak rystä Kymmenen vuotta pääluottamusmiehenä antoi mahdollisuuden seurata koko valtakunnan asioita. Silloin oli vielä vanha läänijako ja jokaisessa läänissä oma luottamusmiehensä. Palkanlisää tehtävistä ei saanut, työaikaa sai käyttää luottamustehtävään vain niukasti. Vaikka se oli joskus vähän kiireistä, lienee ollut parasta aikaa työelämässä. Yleensä luottamiehet saivat neuvoteltua paikallisesti asiat järjestykseen, ainakin Akryn tukeen vedoten. Erässä Pohjois-Suomen kaupungissa henkilöstöasiat olivat joltisenkin hunningolla päällikön, joka eli vähän eri vuosisataa, johdolla. Paikallisen luottamusmiehen, joka oli ja on edelleen mies paikallaan, toimesta oli yritetty kuukausia ja vuosia neuvotella asioista. Yhteydenotot viraston (ARK) johtoon ja Autokatsastajiin ja päinvastoin eivät tuoneet toivottua tulosta. Virasto teki ratkaisun ja määräsi toimistopäällikön ja Akryn pääluottamusmiehen selvittämään tilanteen. Matkustaessamme pohjoiseen toimistopäällikkö tuhahteli, että kaikkeen p:hen sitä vielä vanhoilla päivillään joutuu, mutta muista, että paluumatkallakin istumme vierekkäin. Juonitteluun saatiin joitakin työnjohdollisia ratkaisuja, mutta todellinen ongelma lienee poistunut vain ajan myötä. Tässä vain eräs esimerkki, toki muistelemista olisi vaikka kuinka paljon. Akryn jäsen olin koko työurani ajan ja nyt jatkan eläkeläisjäsenenä. Mikä on suhteesi autoon ja liikenteeseen oloneuvoksen päivilläsi? Auto on ihan tarpeellinen liikkumaväline, siinä pitää olla nykyaikainen turvatekniikka. Käytän autoa kuitenkin mahdollisimman vähän, muutamien kilometrien matkat sujuvat parhaiten polkupyörällä tai kävellen. Liikenteeseen tulee enemmän otettua kantaa. Välinpitämättömyys ja agressiivisuus kuvailevat mielestäni tämänhetkistä tilannetta. Liikennevalojen väritulkintaa on tullut vallan kummallisia sovelluksia. Tällainen sanahirviö kuin tienopeus on tullut käyttöön. Näyttää siltä, että tätä nopeutta on ainakin ajettava kelillä kuin kelillä. Liikennesäännöt tuntevat SUURIMMAN SALLITUN AJO- NOPEUDEN. Samanlainen käsittämätön termi on alinopeus. Joku toimittaja-kansanedustaja on jopa vilautellut, että lakiin se pitäisi saada. Voi aikoja! Terveiset nykyisille katsastajille? Vaikka ammattiyhdistystoiminta on vähän väljähtymää päin, pysykää silti mukana. Siitä on nyt ja varsinkin tulevaisuudessa hyötyä. Teette hyvin merkittävää liikenneturvallisuustyötä, joten tehkää se mahdollisimman hyvin. 19

20 Katsuri Katsurin vanha tuttu Valdemar Viiksi alias Arto Nikamaa todisti että ihminen on tapojensa orja. Eurooppaa omaan tahtiinsa polkupyörällä kiertänyt Arto ei muistanut, että juna lähtee aikataulun mukaisesti ja siksi Arto jäi Helsingin asemalaiturille junan lähdettyä. Muut Pietarin jäsenmatkalle osallistuneet kaipasivat Arton hersyvää huumoria ja nopeata tilannekomiikkaa. Katsurille on kerrottu, että Arton passi oli hyvässä tallessa koko matkan ajan; junan konnari otti passin haltuunsa matkan ajaksi eikä edes passi päässyt Pietariin. Joillekin matkustaminen onnistuu ja onnen kautta tulee uusia matkoja. Vaan eipä Katsuri tiedä, oliko kyseessä onnetar vai taito, kun Pietarin matkalainen Erkki Jämsä (kuvassa) Haapajärveltä menestyi Kauppalehden Business Golf Openissa. Semifinaalin neljäntenä Erkki yhdessä pelikaverinsa Esa Ekku Koskivirran kanssa lunasti matkan kisan finaaliin Espanjan Aurinkorannikolle. Loppukilpailussa parivaljakko jäi niukasti palkintosijojen ulkopuolelle samalle semifinaalin neljännelle sijalle. Ay-maailman saloihinkin Katsuri on kaupungeissa liikkuessaan törmännyt. Syyskuisena lauantaina Pardia ry:n alueilla toimivat olivat lähdössä seminaarin pitoon Tallinnaan. Koska meri ei ollut suosiollinen pika-aluksen matkaan lähtöön, matkalle lähdössä olleet TTT ry:n aluejohtajat menivät lakimies Pentti Niemelän johdolla Pohjoisrantaan TTT:n tiloihin odottelemaan ison laivan lähtöä. Katsurille on kerrottu, että mm. Autokatsastajien sihteeri saunoi muiden mukana vaikka edelliset saunojat olivat tuhonneet saunan lasioven. Sunnuntaina myrsky oli tyyntynyt ja Katsuri lähti hankinnoille Tallinnaan tietämättä, että saunojatkin muiden aluetoimijoiden kanssa olivat siellä. Terminaalissa entiseen tapaan jonotettaessa Katsurilla oli aikaa kuunnella kanssamatkustajien puheita. Pohjoista murretta haastaville naispuolisille oli jäänyt muistijälki Autokatsastajien sihteerin esityksen käsikirjoituksen pettämisestä. Sihteeri olisi halunnut mainostaa seminaarin osallistujille työnantajaansa. Yhtiön markkinointipäällikkö ei kuitenkaan ollut edes vastannut sihteerin pyyntöön pienestä lahjasta osallistujille, joten sihteerin käsikirjoitus ei pitänyt. Minkähän merkkinen muistijälki seminaarilaisille jäi?