Ohjeet asentoterapiaan DR. eugen Rasevin mukaan. POSTUROMED. Neurologinen ja ortopedinen terapia sensomotorinen kivunhoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeet asentoterapiaan DR. eugen Rasevin mukaan. www.bioswing.de POSTUROMED. Neurologinen ja ortopedinen terapia sensomotorinen kivunhoito"

Transkriptio

1 Ohjeet asentoterapiaan DR. eugen Rasevin mukaan POSTUROMED Neurologinen ja ortopedinen terapia sensomotorinen kivunhoito

2 Asentoperäiset motorisen järjestelmän kiputilat Asennonhallinta tukee kaikkia asentoja ja liikkeittä. Asennonhallinta määrittelee motorisen järjestelmän toimivuuden. Yhä useampien ryhti muuttuu yksiasentoiseksi pystyasennossa työskentelyn tai istumatyön vuoksi, Tämä puolestaan johtaa proprioseptiivisten ja vestibulaaristen reseptoreiden tuottaman saapuvan tiedon yksipuolistumiseen ja vähenemiseen pidemmällä aikavälillä. Vastaanotetun tiedon väheneminen ja monotonisuus eivät paranna automaattisia toimintoja. Seurauksena on sensomotorisen järjestelmän ohjausmekanismien laadullinen heikkeneminen. Tämä puolestaan johtaa inter- ja segmentaalisesta koordinoinnista vastaavien vartalon lihasten sekä painoa kannattelevien nivelten ohjaus- ja sääntelymekanismien toimimattomuuteen. Tällaisesta asennon riittämättömästä hallinnasta käytetään nimitystä asentoperäinen toimintahäiriö. Toinen asentoperäisten toimintahäiriöiden aiheuttaja on ihmiskehon pystysuora asento, mikä on lajinkehityksen näkökulmasta katsottuna uusi ilmiö. Pystysuoraa asentoa hallitaan suhteellisen uuden, lajikohtaisen motorisen keinon turvin, mikä on epävakaampi lajikehityksellisesti vanhempiin motorisiin keinoihin verrattuna, joista esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa taivuttaminen. Äkkinäisiä muutoksia vastaanotetussa tiedossa käsitellään riittämättömästi. Tämä muistuttaa hiukan tietokoneohjelmien toimintaperiaatteita: yksinkertaisempaa, mutta toimintavarmempaa tietokoneohjelmaa, kuten Windows 3.1 uudempaan ohjelmaan, kuten Windows 2000:n verrattaessa, havaitaan, että uudempi ohjelma "kaatuu" useammin syötettävien tietojen muuttuessa yllättäen poikkeavalla tavalla. kuitenkaan kykene täysin tukemaan koko segmenttiä pituutensa vuoksi. Viereiset dynaamiset intersegmentaaliset lihakset vastaavat liikkumavapaudesta (kulloinkin tarvittava hienosäätö). Segmentaaliset lihakset toimivat "yhtenä kappaleena", jolloin ne rasittuvat jatkuvan isometrisessä staattisessa työskentelyssä ja noniseptiivinen toiminta lakkaa. Tämä on yleisimpien asentoperäisten selkäkipujen kliininen syy. Tällaisia selkäkipuja voidaan kuitenkin hoitaa tehokkaasti Rashevin kehittämän asentohoidon avulla, jossa hyödynnetään POSTUROMED-hoitolaitetta (1922 lähtien). Laitteen käyttö edellyttää vastaavan koulutuksen suorittamista, jotta harjoitukset voidaan suorittaa oikein. Lääkitys, pistokset jne. ovat täysin hyödyttömiä ja tarpeettomia tämän hyvin yleisen kiputilan hoidossa. Näitä hoitokeinoja tarvitaan vain silloin, kun nosiseptiiviset oireet ovat seurausta tukirakenteiden patomorfologisista muutoksista, jota voidaan kuitenkin pitää harvinaisena. Rashevin POSTUROMED-laitteella toteutettava asentoperäinen hoito parantaa toiminnallista intersegmentaalista tasapainoa, joka tunnetaan lääketieteessä painoa kannattelevien nivelten lihasten segmentaalisena koordinaationa. Hyvä asennonhallinta ennaltaehkäisee yleisimmät motorisen järjestelmän kiputilat. Pystysuoran vartalonasennon puutteellinen vakaus on nykyään eräs tärkeimmistä kiputilojen aiheuttajista. Nämä kiputilat johtuvat seuraavista syistä: MUDr./Univ. Prag Eugen Rašev Institut für neuro-orthopädische Rehabilitation und Schmerztherapie Gartenstraße Schweinfurt HAIDER BIOSWING GmbH Dechantseeser Straße Pullenreuth Pitkät moniosaiset lihakset ryhtyvät toimimaan intersegmenttisten lihasten puutteellisen toiminnan kompensoimiseksi. Pinnassa sijaitsevat segmentaaliset lihakset eivät Lääkäri Eugen Rashev Tämä teksti on suojattu teollis- ja tekijänoikeuksin. Julkaisun uudelleen painaminen, kääntäminen, toisintaminen mikrofilmille, kuvituksien käyttö toisintaminen valokuvaamisen tai muiden samantyyppisten menetelmien avulla, tietokoneelle ja tietojärjestelmiin tai sähköisiin välineisiin tallentaminen sekä sisällön julkaiseminen internetissä tai muiden viestintäpalveluiden avulla on sallittua ainoastaan kirjoittajien edeltävällä suostumuksella. Sama pätee myös kaikkiin tämän tekstin lainausten käyttöön. Kaikki edellä mainittua koskevat rikkomukset ovat rangaistava teko, ja johtaa syytteen esittämiseen. 3

3 sisällys 1. Liikkeen hallinnan neurofysiologiset perusteet 1.1. Kaksi motoriikan ohjaamaa osaa eli asentoperäinen ja faasinen toiminta 1.2. Vartalon kaksi lihakerrosta: sisä-/yksiosaiset ja moniosaiset lihakset segmentaaliset lihakset polysegmentale Muskulatur 1.3. Asento = motorisen järjestelmän hallinta (Vélen mukaan) Asennon muuttuminen Segmentaalinen koordinaatio = inter/segmentaalinen tasapainon säilyttäminen Lihasten synergisen samanaikaisen aktivoinnin hallintaperiaate asentoa muutettaessa 2. Kipu ja motoriset toiminnot 2.1. Nosiseptio Rakenteellinen nosiseptio eli nosiseptio rakenteiden tuhouduttua Toiminnallinen nosiseptio eli rakenteiden liiallisesta rasituksesta juontuva nosiseptio 2.2. Nosiseptio ja lihastonus 2.3. Nosiseptio ja kipu 2.4. Isometrinen lihasten aktivointi ja nosiseptio 2.5. Nosiseptio asentoperäisissä sairauksissa eli asentovirheet 2.6. Asentoperäinen selkäkipu on yleisin päivittäisen kivun muoto 2.7. Kivun lääkehoito 2.8. Motoriseen järjestelmään liittyvä kivunhoito 2.9. Asennon merkitys kivunhoidossa 4. Motorinen järjestelmä ja kivunhoidon perusteet (Janda, muutettu) 4.1. Kaikkien motoristen toimintahäiriöiden hoidon ensimmäinen vaihe (Janda) 4.2. Fysioterapian toinen vaihe 4.3. Kolmas vaihe eli varsinainen asentoperäinen hoito 4.4. Asentoperäisen hoidon määritelmä 4.5. Asentoperäisen toiminnan automatisointi 5. Rashevin asentoperäinen hoito 5.1. Rashevin asentoperäisen proprioseptiivisen hoidon (PPT) periaatteet 5.2. POSTUROMED-laitteen epätasapainon mittauksen säädön merkitys 5.3. Oikean järjestyksen ja sopivan harjoituksen keston merkitys 7. PPT-hoito POSTUROMED-laitteella Rashevin mukaan 7.1. asentoperäisen hoidon kaksi periaatetta Rasévin harjoitustekniikka kehittää valikoivalla tavalla Terapia-alusta eri vakausasteilla 7.2. Asentoterapian yleiset vaatimukset 7.3. Proprioseptiivisen asentoterapian perussäännöt POSTUROMED:lla Rasévin mukaan Perusasento Paikallaan kävely Yhden jalan seisonta Heitto ja kiinniotto 8. Dr. Rasevin 7 askelta asentoterapiassa POSTUROMED:lla 9. Yleisimmät virheet harjoituksia suoritettaessa 1.4. Motorisen järjestelmän faasinen toiminta Neuro-ortopedinen eli sensomotorinen kivunhoito 5.4. Taajuuksien säädön merkitys värinää hyödyntävä liikkeitä PROPRIOMED-laitteella suoritettaessa 10. Asentoperäisen hoidon aiheet ja perusteet hoidosta luopumiseen Asennon vaihto Vastakkaisen (käänteisen) eston ohjausperiaate faasisessa toiminnassa 1.5. Asennon säilyttämiseen liittyvät ohjelmat auttavat vakauttamaan liikkeet 1.6. Motorisen järjestelmän kyberneettinen hallinta 1.7. Sensomotorisen järjestelmä puolesta toimivat reseptorit 1.8. Toonisten ja faasisten lihasten jännitys 3. Asentovirheet eli liikkeen segmentaalinen epävakaus = inter-/segmentaalinen koordinointihäiriö = asentoperäinen toimintahäiriö 3.1. Asentoperäisen toimintahäiriön kaksi aiheuttajaa Asentoperäisen toimintavirheiden pääasialliset syyt hoidon seuraukset Asentoperäisten toimintavirheiden perifeeriset syyt hoidon seuraukset 3.2. Liikkeiden toimintahäiriöiden noidankehä 5.5. Suoritettavat harjoitukset 5.6. Harjoitusten sopivan vaikeustason määrittelyn tärkeys 6. POSTUROMEDIN säädöt 6.1. Mikä POSTUROMED ON? 6.2. terapia-alustan vaimennettu vakauden säätö (voidaan säätää tarpeen mukaan) 6.3. Jarrut 6.4. Potilas tuntee olonsa turvalliseksi 11. Asentoperäisen hoidon laadunvarmistus 12. Asentoperäisen hoidon konsepti Asentoperäisten sairauksien ensisijainen ennaltaehkäisy Asentoperäisten sairauksien toissijainen ennaltaehkäisy Istuminen HAIDER BIOSWING -tuolit on kehitetty uuden ergonomian perusteella, jossa on huomioitu myös neurofysiologiset vaikutukset 1.9. Vegetatiivinen hermosto hoitaa motorisen järjestelmän tehtäviä sidekudos 3.3. Asentoperäisten sairauksien kliininen diagnosointi Rashevin mukaan 13. Kursit: Neuro-ortopedinen kuntoutus ja sensomotorinen kivunhoito Polvinivel esimerkkinä kliinisestä toiminnallisesta 3.4. Laitteiden hyödyntäminen asentoperäisten sairauksien objektiivisessa diagnosoinnis segmentaalisesta epävakaudesta 4 5

4 1. Liikkeen hallinnan neurofysiologiset perusteet Kaksi motoriikan ohjaamaa osaa eli asentoperäinen ja faasinen toiminta Painovoiman vaikutus on huomioitava kaikissa liikkeissä. Muussa tapauksessa kaikki tavoitehakuinen liikkuminen olisi mahdotonta. Toiminnan ja seurauksen periaatteen mukaan jokainen kädenliike muuttaa kehon painopistettä. Keskushermoston kyberneettinen ohjaus aktivoi lihasryhmät, mikä puolestaan varmistaa puncta fixan (kehon painopiste) ja puncta mobilen oikea-aikaisen säädön. Keskushermoston on laskettava tasapainon säilyttämisen varmistavan lihastoiminnan tehokkuus ennen jokaista liikettä. Tästä syystä liikkeen hallinta edellyttää aina ensin toimintaa, mikä varmistaa kehon tasapainon suhteessa painovoimaan tavoitteellisella tavalla, ja jota seuraa toinen muuttuvaa asentoa ohjaava osio. Jokaista asennon muutosta on seurattava (tasapaino on varmistettava) jatkuvasti ensimmäisen ohjauksen toimesta, sillä muutoin tavoitteellinen liike ei olisi mahdollista (tämä on nähtävissä esimerkiksi vastasyntyneissä lapsissa). Motorisen järjestelmän kyberneettisen ohjauksen perusteella nämä kaksi osiota tunnetaan toimintoina, jotka muistuttavat tietokoneiden "käyttöjärjestelmiä" tai "ohjausohjelmina". 1. Asentoperäiset "ohjelmat" ohjaavat nivelten tiettyihin asentoihin siirtymistä ja vakauttavat motorisen järjestelmän vastaamalla asentoihin. Tavoite: asennon säilyttäminen painovoimasta huolimatta ja liikkeiden suunnan säilyttäminen. 2. Motorisen järjestelmän faasinen ohjaus vastaa asennon muuttamisesta (phasis tarkoittaa kreikaksi muutosta). Tavoite: asennon muuttaminen paikaltaan liikkuminen, käsivarren liike jne. Vastasyntynyt vauva on hyvä esimerkki motorisesta järjestelmästä, joka on asentoperäiseltä toiminnaltaan täysin kehittymätön. Asentojen hallinta käynnistyy asteittain asianmukaisen saapuvan tiedon vaikutuksesta. Syntyessään lapsi ei vielä kykene suorittamaan hallittuja liikkeitä, sillä tasapainoa ei kyetä vielä säilyttämään painovoimaa vastaan Vartalon kaksi lihakerrosta: sisä-/yksiosaiset ja moniosaiset lihakset Kehon lihakset ja yleisesti ottaen myös kaikkien nivelten lihakset voidaan jakaa kahteen ryhmään eli inter-/ja segmentaalisiin lihaksiin ja lyhyisiin polysegmentaalisiin ja pitkiin polysegmentaalisiin lihaksiin Segmentaaliset eli sisemmät lihakset Segmentaaliset lihakset peittävät ainoastaan nivelen tai selkärangan osan (Junghans = 2 selkärangan vieressä, oikean- ja vasemmanpuoleinen nikamien välinen nivel ja selkärankanikamien välilevyn välissä oleva tila). Näitä ovat ensisijaisesti mm. interspinosi, intertranversari ja rotatore, m. transversus abdominis, polvessa esimeriksi m. vastus medialis jne. Huomaa: Segmentaaliset lihakset varmistavat hienosäädön kyseisessä kehonosassa. Ne säätävät viereisten kehonosien asennon osana liikettä sekä etukäteen ennen liikkumista eli yksinkertaisesti sanottuna vastaavat aiotun liikkeen toteuttamisesta anatomisten rajoitusten puitteissa. Huomautus: mm. rotatores longi ja m. multifidus ovat eräänlaisia välivaiheita polysegmenttisiin lihaksiin siirryttäessä. Nämä lihakset tukevat sisäisiä ja segmentaalisia toimintoja kuten myös m. transversus abdominis. Mikäli segmentaalisen lihaksiston hallintaa (esim. kestoltaan pitkän yksitoikkoisen pystyasennossa tai istuen suoritettavan toiminnan tai akseleraatiovamman seurauksena) ESTETÄÄN, pinnallisten pitkien polysegmentaalisten lihasten on TOIMITTAVA STAATTISESTI. Polysegmentaaliset lihakset eivät kuitenkaan hallintansa ja aineenvaihduntansa puolesta kykene suoriutumaan tällaisesta työstä pitkiä aikoja kerrallaan. mm. interspinosi m. multifidus mm. rotatores mm. intertransversarii segmentaaliset lihakset lyhyet polysegmentaaliset pitkät polysegmentaaliset lihaksetlatur lihakset Polysegmentaaliset lihakset Polysegmentaaliset lihakset voidaan jakaa kahteen kerrokseen. Lyhyet polysegmentaaliset lihakset muodostavat kehon lihaksiston keskimmäisen kerroksen, ja kattavat neljästä kuuteen segmenttiä. TÄRKEÄÄ mm. semispinalis mm. iliocostalis mm. trapezius mm. latissimus dorsi m. levator scapulae Pitkät polysegmentaaliset lihakset muodostavat pintakerroksen ja kattavat yli kuusi segmenttiä. Pintakerroksen polysegmentaaliset lihakset on tarkoitettu ensisijaisesti LIIKKEISIIN, jotka edellyttävät suuria muutoksia lihaksen pituudessa ja nivelen kulmassa. Tällaisia ovat esimeriksi m. latissimus dorsi, trapezius, levator scapulae, rectus femoris jne. Mikäli polysegmentaalisten lihasten on suoriuduttava STAATTISESTA TOIMINNASTA suurelta osin ISOMETRISESTI pidempiä ajanjaksoja kerrallaan, lihakset rasittuvat ja neurofysiologisesti ilmaistuna lähettävät nosiseptiivistä tietoa liiallisesta rasituksesta keskushermostoon (katso kohdat 2.1 ja 2.2. Nosiseptio ja kipu). Tämän seurauksena keskushermosto muuttaa lihasvireen asetuksia muissa liikeketjuissa, ja voi tulkita tämän mahdollisen haitallisen toiminnan kipuna (ei psykogeenisessä tarkoituksessa, vaan tietona peruttamattomasta liiallisesta rasituksesta). 6 7

5 Asento = motorisen järjestelmän hallinta (Vélen mukaan) Asennon muuttuminen Asentoa muuttamalla tasapaino säilyy liikkeen aikana. Painovoima on huomioitava kaikissa liikkeissä energiaa säästävällä tavalla ja rasittamatta tuki- ja liikuntaelimiä liian pitkään. Jokainen liike alkaa tietystä asennossa (aloitusasento), ja päättyy johonkin muuhun määriteltyyn asentoon (loppuasento). Asennon hallita varmistaa kehon osien asennon välittömästi liikeaikeen muodostuttua sisempien/segmentaalisten lihasten siirtoon liittyvän aikeen muodostuttua. Liike tai asennonvaihto voidaan suorittaa tavoitteellisesta aloitusasennosta. Asennonhallinnan on reagoitava välittömästi esimerkiksi kevyen tai painavan esineen nostamiseen, esineen heittämiseen, kurkottamiseen tai esineen nopeaan tai hitaaseen kiinni ottamiseen. Sisäisten/segmentaalisten lihasten synergisen aktivoinnin intensiteetti riippuu motorisesta tarkoituksesta. Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös lyhyiden ja pitkien polysegmentaalisten lihasten toiminta, joiden on myös ojennuttava tai supistuttava ajoissa lyhyellä varoitusajalla. Pientä huojuntaa tarvitaan, sillä se lisää saapuvaa tietoa sopivalla tavalla (katso kohta 1.6). Merkittävää huojuntaa ei kuitenkaan saa olla (huimaus), ja jäykkä ja joustamaton asento ei myöskään ole tavoiteltavaa, sillä se rasittaa liikaa sekä lisää nosiseptiivisen tiedon määrää lyhyen ajan kuluessa. Prosessin aikana tietyt nivelet (selkäranka) ja kehonosat (esime. scapula, lantio jne.) vakautetaan painovoimaa vastaan tietyksi ajaksi (TASAPAINO) liikkeen aikana. Lisäksi asentoperäiset ohjelmat määrittelevät myös epäkeskisen lihastoiminnan edellyttämän hallinnan tehokkuuden. Esimeriksi lihaksen m. qaudriceps femoris toiminnan portaita alas käveltäessä Johtopäätös: Neuro-ortopedian tärkein tehtävä motorisen järjestelmän kuntoutuksessa sekä sensomotorisessa kivunhoidossa on keskushermoston vakauttavan toiminnan arviointi (asentoperäinen reagointi) Segmentaalinen koordinaatio = inter/segmentaalinen tasapainon säilyttäminen Hengittäminen, sydämen toiminta ja muiden elintärkeiden toimintojen suorittaminen aiheuttavat pieniä vaihteluja pystysuorassa olevan kehon keskipisteessä. Näiden vaihtelujen korjaamisen käytettävät toimenpiteet suoritetaan kehon yksittäisissä osissa, erityisesti segmentaalisten lihasten koordinoinnin aktivoinnin avulla siten, että energiaa kuluu vähän painon kantavien nivelten toimintoja tasapainotettaessa, jolloin kehon painopiste pysyy niin sanotulla neutraalilla alueella. Tämä edellyttää laadullisesti erittäin korkeatasoista segmentaalisten lihasten välisen toiminnan ohjausta (segmentaalinen koordinaatio). Huomaa: intersegmentaalinen = segmentaalinen Hyvin hallittu segmentaalisten lihasten keskinäinen toiminta muodostaa tarvittavan pohjan painon kantavien nivelten lihasten kivuttomaan staattiseen työskentelyyn, olipa kyseessä sitten seisominen tai istuminen. Lyhyillä polysegmentaalisilla lihaksilla on myös oma osansa painon kantavien nivelten liikkumavapauden määrittelyssä, mutta tärkein segmentin sisäinen ennakointi tapahtuu kuitenkin ensisijaisesti segmentaalisten lihasten avulla. Tällöin asennon hallinta perustuu erityisesti synergiseen lihasten aktivoinnin kyberneettiseen periaatteeseen, joka tunnetaan myös samanaikaisena aktivointina Lihasten synergisen samanaikaisen aktivoinnin hallintaperiaate asentoa muutettaessa Synerginen lihasten aktivointi tarkoittaa, että lihaksen molemmat puolet, jotka voivat toimia toisinaan myös vastakkaisella tavalla, aktivoidaan SAMANAIKAISESTI, mutta teholtaan toisistaan poiketen nivelen pitämiseksi tietyssä asennossa. Aktivoinnin teho muuttuu jatkuvasti ja dynaamisesti painopisteen muuttumista noudatellen. Erityisen tärkeää on lihasten epäkeskinen aktivointi, mikä vähentää lihasten toimintaa hallitusti ja tavoitteellisesti. Staattista työtä ei saa keskeyttää yllättäen, sillä se voi johtaa sakkadiseen liikkeeseen (nytkähtelevä ja epäyhtenäinen). Epäkeskisen lihasten aktivoinnin hallinta on motorisen ohjausjärjestelmän haastavin tehtävä. Merkkien selitykset: + lihasten toiminta on vähäistä (venytys) ++ lihasten toiminta on keskimääräistä +++ lihasten toiminta on tehokasta pieni esto keskimääräinen esto merkittävä esto Muuta esimerkki synergisestä lihasten aktivoinnista

6 Motorisen järjestelmän faasinen toiminta (phasis muutos kreikaksi) Asennon vaihto Mikäli motorisen järjestelmän vallitseva tavoite on muuttaa kehonosan tai koko kehon asentoa, asentoperäiset ohjelmat on estettävä liikkeen toteuttamiseksi. Ne eivät kytkeydy kokonaan pois päältä, sillä se johtaisi epäyhtenäiseen ja epävakaaseen liikkeeseen, vaan asentoperäinen reagointi on estettävä tietyksi ajaksi hallitusti ja huolellisesti. Motorisen järjestelmän kyberneettinen ohjaus nivelten kulmissa suurempia muutoksia edellyttävien asentojen muuttamiseksi vastavuoroisuuden periaatteen mukaan eli vastakkainen estäminen. Esimerkiksi nopea askel eteen voidaan suorittaa ainoastaan nopeiden lantion koukistajien nopealla ja intensiivisellä aktivoinnilla sekä estämällä lantion ojentajien toiminta samanaikaisesti. Huomaa: Kehon siirtäminen eteenpäin edellyttää lantion ojentajien samankeskistä aktivointia tukijalassa sekä lantion koukistajien epäkeskistä samanaikaista aktivointia. Tämä havainnollistaa jälleen kerran motorisen järjestelmän asentoon liittyvää toimintaa. Asentoperäistä toimintaa (tasapainon säilyttämistä) ei voida erottaa faasisesta liikkeestä! Vastakkaisen (käänteisen) eston ohjausperiaate faasisessa toiminnassa Vastakkaisen (käänteisen) eston periaatteen mukaan toiminnassa olevien lihasten vastapuolet heikkenevät käänteisesti. Käänteisyys tarkoittaa lihaksen toiminnan vähenemistä (estymistä), mikä estää lihaksen vastapuolen aktivoitumisen. Faasisessa vaiheessa tätä vastapuolta kutsutaan käänteiseksi (asentoja ylläpidettäessä samat lihakset toimivat kuitenkin synergisesti esim. seisottaessa). Tärkeää: Massan INERTIA vaikuttaa tasapainon säilyttämiseen faasisessa liikkeessä! Muutama esimerkki vastakkaisesta estosta Merkkien selitykset löytyvät sivulta 9. Liikkeen ollessa kyseessä, massan INERTIA on toinen tärkeä tasapainoon vaikuttava tekijä, jota ei ole silloin kun työskennellään seisten tai istuen. Seisottaessa tai istuttaessa, kehonosan oikea-aikaista sijoittamista hallitaan asentoperäisten ohjelmien avulla eikä massan INERTIAA huomioida. Paikoiltaan siirtymisen ollessa kyseessä, massan inertia auttaa kuitenkin hallitsemaan tasapainoa. Ajatellaanpa esimerkiksi hidasta ja vauhdikasta pyöräilyä. Nopeasti pyöräiltäessä on paljon helpompi säilyttää tasapaino, sillä inertia vakauttaa liikettä. Hitaasti pyöräiltäessä on keskityttävä tehokkaasti tasapainon säilyttämiseksi, sillä inertiasta ei tällöin ole juurikaan apua Asennon säilyttämiseen liittyvät ohjelmat auttavat vakauttamaan liikkeet Asennon säilyttäminen ei tarkoita ainoastaan seisomista tai istumista. Jokainen liike edellyttää toiminnallista tasapainon säilyttämistä. Asennon säilyttämiseen liittyvät ohjelmat määrittelevät yhtäläisen epäkeskisen lihasten aktivoinnin lisäämisen tai vähentämisen jokaisen liikkeen aikana. Näin ennaltaehkäistään liiallinen liike. Lisäksi kehon avainalueet (rintakehä ja lantio eli kehon painopiste on pidettävä vakaana jokaisessa liikkeessä ilman merkittäviä väistöliikkeitä). Tämä saavutetaan myös asennon hallinnan avulla Motorisen järjestelmän kyberneettinen hallinta Keskushermosto käsittelee tuntoelimistä (reseptori) saamaansa tietoa ja lähettää käskyt ne suorittaville elimille käsiteltyään vastaanotetun tiedon. Lihakset ovat sensomotorisen järjestelmän suorittavia elimiä. Liikkeen alkuperää tarkasteltaessa on erityisesti huomioitava kaksi tekijää, jotka saavat lihaksen supistumaan. Motoriseen järjestelmään lähetetty tieto saa lihakset supistumaan. Tämä juontaa juurensa joko keskushermostoon tai sen laukaisee vastaanotettu tieto. Molemmat voivat laukaista toimintoja, jotka vaikuttavat erilaisten lihasten vireyteen erilailla. Lihassäikeiden herkkyys muuttuu jatkuvasti. Motorisen järjestelmän hallinta on jossain määrin hierarkkista, kuten tässä yksinkertaistetusti havainnollistetaan. Toisin sanoin prosessi edellyttää yleisten holografisten suhteiden aktivointia (hermosolujen kolmiulotteinen samansuuntainen aktivointi). "Jokainen liike on ainoastaan merkki keskushermoston suorittamasta ohjauksesta!" neurologi Henner, 1946 Kaavio sensomotorisen järjestelmän kolmesta hallintatasosta keskushermostossa 1. aivokuori (cortex cerebri) aistimusten, mielleyhtymien jne. tajuaminen tietoisten liikkeiden jne. aloittaminen 2. subkortiaali taso automaattisen motorisen asentoperäisen ohjelman valinta lihasvireyden herkkyyden säätö toiminnallisissa liikeketjuissa 3. selkäranka spinaalisten liikuntaelinten liike, ärsykkeen siirtäminen alfamotorisiin neuroneihin, lihassäikeiden aktivointi lihassäikeitä hallitaan alfamotoristen neuroneiden avulla lihassukkulan herkkyys säädetään motoristen gammaneuroneiden avulla. Interneuronit vastaavat esimeriksi samansuuntaisen/vastakkaisen toiminnan tahattoman estämisen tehosta sekä ärsykkeen jakamisesta oikealle/vasemmalle

7 Yksinkertaistettu kaavio sensomotorisen järjestelmän ohjauksesta Visuaalinen tieto Vestibulaarinen tietoz KESKUSHERMOSTO KESKUSHERMOSTO = aivot - selkäranka tietokonemainen järjestelmä ohjelmineen tietojen käsittely i Asennon muuttumisen ymmärtämiseksi on selostettava lisäksi myös seuraavien reseptoriryhmien tarkoitus: proprioseptorit (pehmeissä kudoksissa), vestibulaariset reseptorit (sisäkorvassa) ja visuaaliset reseptorit. Proprioseptorit välittävät tietoa tuki- ja liikuntaelinten rakenteiden pituudessa ja tonuksessa havaituista eroista (kasvaa (+) tai vähenee (-)) sekä nivelten asentoihin, nivelten liikkeiden nivelkulmien nopeuteen ja kiihtyvyyteen sekä hidastukseen liittyvää tietoa. Nosiseptorit Nosiseptio on erityistä tietoa, joka luodaan nosiseptoreissa. Nosiseptorit ovat kudoksen vapaita hermopäitä. Nosiseptorit välittävät tietoa kahdesta vaarallisesta tilasta: 1. toiminnallinen nosiseptio välittää tietoa pehmytkudoksiin kohdistuvasta rasituksesta sekä mahdollisista rakenteisiin kohdistuvista riskeistä (isometria, iskemia jne. vaurioittamatta rakenteita, jotka voidaan tunnistaa makroskooppisilla kuvausmenetelmillä (röntgen, MRT, CT jne.). Vastaanotettava tieto saa alkunsa reseptoreissa proprioseptorit eksteroseptorit nosiseptorit Lähtevä tieto Toteutuu lihasten toimintana Proprioseptoreiden luokittelua esitellään perusteellisesti kaikissa ihmisen fysiologiaa käsittelevissä uusissa teoksissa, joten kuvia eikä yksityiskohtaisempia selityksiä anneta tässä yhteydessä. Proprioseptoreiden toiminta: tuki- ja liikuntaelinten pituuden ja tonuksen muuttuessa, tieto välitetään välittömästi selkäydintasolla, ja tällä tasolla käynnistyy välittömästi myös vastakkaisten lihasten (esim. koukistaja/ojentaja tai 2. rakenteellinen nosiseptio välittää tietoa tuki- ja liikuntaelinten rakenteiden jo tapahtuneista vaurioista (tulehdukset, verenpurkaumat, hermojuuren ärsytys, ruhje, mustelmat jne.), jotka voidaan diagnosoida makroskooppisesti tavanomaisilla kuvausmenetelmillä. Koska nosiseptio vaikuttaa lihaksen tonuksen hallintaan merkittävästi, siitä kerrotaan lisää kohdassa 2. ulko-/sisäkiertäjälihas) tahaton liike. Huomaa: nosiseptio ei tarkoita kipua tai kivuntunnetta! Palauteraportti tilasta (kaikki erilaiset sensomotorisen järjestelmän tiedot ovat samalla myös uusi saapuvan tiedon lähde) Tämä proprioseptiivinen tieto välitetään subkortiaaliselle tasolle, jossa se käynnistää ilman liiketarkoitusta koko lihasketjun, joka siirtää kehon painopistettä sekä raajoja jatkuvasti painovoiman kentässä Toonisten ja faasisten lihasten jännitys 1.7. Sensomotorisen järjestelmä puolesta toimivat reseptorit Reseptorit ovat eräänlaisia lähettejä, jotka kertovat keskushermostolle ulkoisissa olosuhteissa tapahtuneista muutoksista tai organismin sisäisten prosessien tilasta. Reseptorit vastaavat mekaanisiin, kemiallisiin tai muihin biologisiin ärsykkeisiin muuttamalla kalvon potentiaaleja. Näistä muutoksista käytetään nimitystä koodattu tieto tai tietotyyppi. Hermosäikeet välittävät tämän tiedon (datan) keskushermostoon käsittelyä varten (saapuva tieto = syöttö = syötettävä tieto) tai keskushermostosta suorittaviin elimiin (lähtevä tieto = lähtevä = lähtevä tieto). Aistituntemuksia ei välitetä, vaan ainoastaan tieto. Aistimukset, puutuminen, herkkyys, kipu jne. ilmenevät vasta keskushermoston käsiteltyä tiedon! Ainoastaan tieto luo järjestystä kaaokseen (N. Wiener). Vestibulaariset reseptorit välittävät tietoa painovoiman suunnasta vestibulaarisen järjestelmän vasemmalta puolelta oikealle ja proprioseptoreiden tapaan myös staattisista ja dynaamisista olosuhteista. Visuaaliset reseptorit välittävät tietoa horisontin sijainnista sekä lähestyvien kohteiden muodosta ja etäisyydestä tilassa. Ihmiskehon lihakset voidaan jakaa kahteen ryhmään, jotka reagoivat rasitukseen kliinisesti eri tavoin. Tooniset lihakset reagoivat herkemmin ja supistuvat samalla kun faasisten lihasten toiminta ESTYY, mikä voidaan määritellä toiminnan heikentymiseksi. Rajallinen joustavuus tai lihasten heikentyminen ei johdu hermosolujen tuhoutumisesta, vaan ohjelmoinnissa tapahtuneesta ylijännitykseen ja estoon liittyvästä muutoksesta

8 1. Faasiset lihakset ESTYMINEN tarkoittaa toiminnallista, ennemminkin kuin pareettista heikkoutta. Toisin sanoin heikkous ei aiheudu hermokanavien vaurioitumisesta tai alfamotoristen neuroneiden tuhoutumisesta, vaan keskushermoston ohjelmistoja muistuttavasta toiminnasta, mikä muistuttaa väsymystä. Erityisesti aivokuorenalaisten ohjausmekanismien toimintahäiriöt (ei tuhoutuminen) voi johtaa tällaiseen estymisen aiheuttamaan heikkouteen, mikä voi kestää päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Tämän seurauksena paineen jakautuminen niveliin muuttuu pitkäksi aikaa. Tämä on ensisijainen nivelrikkojen (artroosi) aiheuttaja. Asentohoito voi muuttaa tätä asentojen "epäsuotuisaa ohjelmointia" (virhetoimintaa) pysyvästi ja merkittävästi (Rashev 93). Tooniset lihakset Toiminnan vuoksi supistuneet lihakset ovat erittäin jännittyneitä (ylijännittyneitä ja estävät liikkeen toimimalla ennenaikaisesti myös tilanteissa, joissa niiden toiminnan pitäisi todellisuudessa estyä). Ylijännittynyt ja toiminnallisesti supistunut lihas diagnosoidaan ensin. Näitä lihaksia hoidetaan omasyntyisillä tai käänteisillä estävillä menetelmillä erityisesti toiminnallisissa liikeketjuissa. Tämä johtaa usein spontaaniin ja merkittävään estyneiden vastakkaisten toimintojen tehokkuuden paranemiseen (voidaan aktivoida entistä paremmin). Ylijännittyneet lihakset ja estyneet lihakset on kuitenkin nähtävä yhtenä kokonaisuutena. Laskenut jännitystila tietyissä lihaksissa voi häiritä asentoihin liittyvää toimintaa merkittävästi ja siihen voivat vaikuttaa esimerkiksi myös eksteroseptiiviset ärsykkeet (teippaus jne.) tai erilaiset mahdollistamiskeinot. Alemman lapaluun kiinnittävän lihaksen teippaus (vasemmalla) eksteroseptiivisenä keinona estyneen faasisen lihaksen lihasjännityksen säilyttämiseksi. Rashev, Vegetatiivinen hermosto hoitaa motorisen järjestelmän tehtäviä sidekudos Jokaisen motorisen toiminnon suorittaminen edellyttää energiaa, ja toimintoa on tuettava jatkuvasti. Lihaksen supistumisen sivutuotteet on kuljettava pois. Nämä logistiset tehtävät (toimitus ja pois kuljettaminen) ovat autonomisen eli vegetatiivisen hermoston tehtäviä. Tälle motorisen ohjauksen alaisuudessa toimivalle järjestelmälle on ominaista hidas käynnistyminen sekä toiminnan jatkuminen vielä pitkään sen jälkeen, kun sitä ei enää tarvita. Vegetatiivinen hermojärjestelmä vaikuttaa merkittävästi sidekudoksen elastisuuteen. Ohjauksesta vastaavat ohjelmat sijaitsevat keskushermostossa (aivorunko, talamus jne.). Vastaanotetun tiedon yksitoikkoisuudesta huolimatta, keho on yhä paremmin suojattu lämpötilamuutoksia vastaan entistä paremman vaatetuksen ja ilmastoinnin ansiosta. Keskushermosto reagoi lämpötilanmuutoksiin yleensä vain lyhyen aikaa elinkaaren aikana. Tästä syystä vegetatiivinen hermojärjestelmä menettää osan tarpeellisesta sopeutumiskyvystään (sopeutuminen toisenlaisiin olosuhteisiin). Vegetatiiviset ohjelmat ovat suhteellisen vastaanottavaisia äkkinäisille aivorunkoon sekä muihin aivon rakenteisiin kohdistuville iskuille. Hitaalla nopeudella tapahtuneiden peräänajojen aiheuttamat whiplash-vammat eivät vaurioita kaularangan rakennetta merkittävästi, vaan tarjoavat paikan kliiniselle ilmaisulle, mikä tarkoittaa ohjausmekanismien muuttumista. Nopea "ruoskaniskumainen" liike muuttaa perusteellisesti saapuvaa tietoa kaularangassa lyhyen ajan kuluessa. Tämä vaikuttaa sensomotorisen ohjauksen ohella yleensä merkittävästi myös vegetatiiviseen ohjaukseen, ja muutokset kestävät pitkään. Tämä johtuu vegetatiivisen järjestelmän toiminnassa tapahtuvista muutoksista, josta esimerkkinä mainittakoon vaikkapa lisääntynyt hikoilu. Vegetatiivisen järjestelmän ohjauksessa tapahtunet "ohjelmistomainen" virhetoiminto näkyy kliinisesti sidekudosten elastisuuden muutoksissa joko lisääntymisenä (+) tai vähentymisenä (-). Tämä näkyy puolestaan joko sidekudoksen lisääntyneenä supistumisena tai heikentymisenä, mikä voi ilmetä jopa mesenkymaalisena puutteena, ja johon liittyy usein yleisluontoista nivelten yliliikkuvuutta. Tällainen synnynnäinen tai hankittu nivelten yliliikkuvuus kertoo aina motorisen järjestelmän heikkoudesta huolimatta siitä, että se ei ole sinällään sairaus. Asentojen hallinnan edellyttämä suurempi tarkkuus, hypotonisista pehmytkudoksista saatava prorpioseptiivinen tieto ei välity riittävän tehokkaasti, ja voi saapua mahdollisesti myöhässä. Tästä juontuva heikko reagointiaika johtaa suurempaan vääntymien jne. vaaraan, sillä hallinta perustuu riittämättömään ja usein myös muokattuun tietoon (nosiseption lisääntyminen). Asentohoito Posturomed-laitteella voi normalisoida useat tällaiset virhetoiminnot, joten tällainen hoito on erittäin tärkeätä esimeriksi whiplash-vammojen jne. hoidossa Polvinivel esimerkkinä kliinisestä toiminnallisesta segmentaalisesta epävakaudesta Polysegmentaaliset lihakset kattavat useita osia. Toiminnallisesta näkökulmasta katsottuna, polvi on myös liikkuva osa. m. rectus femoris on kaksinivelinen lihas eli polysegmentaalinen lihas. Kliinisesti tämä on esimerkki toonisesta lihaksesta. mm. vasti -lihakset ovat polvinivelen inter/segmentaalisia lihaksia, ja ovat tyypillisiä faasisia lihaksia, jotka reagoivat estämiseen (toiminnallinen heikkous). Polvinivelen toiminnallinen epävakaus tarkoittaa, että mm. vasti aktivoituu toistuvasti liian myöhään staattiseen tehtävään, joten m. rectus femoriksen on hoidettava suurin osa staattisesta työstä. Kliinisestä näkökulmasta katsottuna lihas muuttuu ylijännittyneeksi, ja lihakseen muodostuu laukaisutai kipupisteitä. Toisin sanoin lihas lyhenee toiminnallisesti, mikä puolestaan muuttaa polvinivelen biomekaniikkaa. Polvinivelen rullaava ja liukuva liike ja nivelrikko (artroosi) on "ennalta ohjelmoitu" pitkäaikaisten nivelen paineen muutosten myötä. m. vastus medialiksen teippaus 14 15

9 2. Kipu ja motoriset toiminnot Nosiseptio Kaikki elävät olennot tarvitsevat toisinaan hyvissä ajoin saapuvaa varoitusta sisäisistä (omasta organismista) sekä ulkoisista riskeistä. Organismiin läheisesti liittyvistä riskeistä saatava tieto voi puolestaan laukaista oikea-aikaisen reaktion, mikä estää lyhyt- ja pitkäaikaisen haitan. Termi "nosiseptio" tarkoitta vapaista hermopäistä (noiseptoreista) saatavaa tietoa, jotka havaitsevat erilaiset riskit ja välittävät tiedon keskushermostoon. Nosiseptoreita löytyy kaikista kehon osista (lihaksista, sidekudoksesta sekä elimistä, ihosta, luukalvosta), mutta niitä ei kuitenkaan ole rustossa, peruskudoksissa, hermokudoksessa tai luun sisällä. Nosiseptorit eivät myöskään havaitse kaikkia riskejä. Motoristen toimintojen osalta toisistaan on erotettava kaksi tärkeää nosiseption lähdettä, jotka ovat suhteellisen selkeästi määriteltävissä. saapumisreitti reseptorit haitallinen ulkoinen ärsyke aivoihin ja aivoista selkäranka kulkureitti efektorit (lihakset) välttämisreaktio (McNaughtin mukaan) Rakenteellinen nosiseptio eli nosiseptio rakenteiden tuhouduttua Rakenteellista noniseptiota tapahtuu silloin kun nosiseptorit ovat herkistyneet motorisen järjestelmän rakenteen tuhoutumisen (vaurioitumisen) myötä. Fyysiset ja kemialliset ärsykkeet voivat tuhota rakenteita. Nosiseptinen tieto lähetetään keskushermostoon, jossa sensomotorisen ja vegetatiivisen hermojärjestelmän erilaiset suojaavat reaktiot käynnistyvät välittömästi. Joissakin osissa kehoa ei ole lainkaan nosiseptoreita. Ihminen ei esimerkiksi tunne maksan tai aivokudoksen metastaasia. Kipu tuntuu vasta sidekudoksen (kalvon) laajentuessa, jolloin myös nosiseptorit reagoivat. Toinen esimerkki on hermojuuren taskun herkistyminen, mikä johtuu selkärankan välilevyn kudoksen siirtymisestä tai osteofyytistä eli niveltulehduksesta jne. Siirtynyt välilevy tai muu selvä patomorfologia on usein täysin "oireeton" nosiseption suhteen. Mikäli kaksi rakennetta näyttää koskettavan toisiaan MRT-kuvassa, kyse ei automaattisesti ole siitä, että ne vaikuttavat toisiinsa nosiseptiivisesti (ärsytys) erityisesti silloin, kun hallintamekanismit toimivat hyvin eri osien koordinoinnin osalta (katso kohdat ja 1.2.2). Kaikki hermot sijaitsevat erilaisten rakenteiden läheisyydessä, mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että rakenteet olisivat automaattisesti puristuksissa tai ärtyneitä. Selvät kliiniset oireet liittyvät aina todelliseen hermoärsytykseen. Tehokkaan asennon hallinnan avulla potilas ei välttämättä tunne kipua lainkaan kuvista näkyvistä, röntgenlääkärin mielestä selvästi pysyvistä muutoksista huolimatta. Tämä on puolestaan seurausta vallitsevista asennonhallintamekanismeista, jotka ovat ehdottoman tärkeitä eri lihaksien hallinnassa Toiminnallinen nosiseptio eli rakenteiden liiallisesta rasituksesta juontuva nosiseptio Tämäntyyppinen nosiseptio on yleisin tapaus, joskin tätä ei huomioida useimmissa kipuhoidoissa! Rakenteista juontuva nosiseptio on seurausta liiallisesta rasituksesta, kuten pehmytkudoksisten rakenteiden liiallisesta venytysjännityksestä tai pidempään kestävästä isometrisestä lihasten aktivoinnista. ISOMETRIA on aina nosiseptiivistä! Jokainen selvä lihasiskemia on nosiseptiivistä! Tämä eroaa rakenteellisesta nosiseptiosta täydellisen parantumisensa puolesta. Nosiseption parannuttua, kudos on täysin kunnossa myös morfologisesti. Mikäli pehmytkudosten toimintahäiriöt eivät korjaannu, sidekudosta kasvattavat fiborsyytit käynnistyvät. Kyse on väliaikaisesta tilasta, jonka tuloksena sidekudos voi palautua miltei täysin ennalleen. "Toiminnallisen nosiseption kasvu voi aiheuttaa enemmän kipua kuin patomorfologisesti epäilyttävä, mutta täysin kompensoitu tila. Nikamatulehdukset, kalkkeutuminen, siirtyneet välilevyt jne., jotka eivät aiheuta kipua, ovat usein nosiseptiivisesti oireettomia MRT-kuvissa." Kivun määrä ei riipu jo tuhoutuneista rakenteista tai siitä, onko nosiseptio täysin toimiva. Nosiseption keskushermostoon kulloinkin lähettämän tiedon määrällä on kuitenkin merkitystä, ja tämä koskee erityisesti aivokuorta. Syöttövasteiden ohjausmekanismit voivat estää nosiseption selkärangassa ja supraspinaalisesti. Nosiseptio johtuu yleensä asentoperäisistä syistä, jotka puolestaan juontuvat asennon hallinnan virheellisyydestä Nosiseptio ja lihastonus Nosiseptiivinen tieto vaikuttaa hermojärjestelmän toimintaan ja siten myös motoriseen toimintaan. Brüggerin mukaan tämä johtaa henkilön suorittamiin tahattomiin väistöliikkeisiin. Suojaava ohjelma ohjaa väistävää asentoa tai liikettä siten, että nosiseptiivin sijaintipaikka vältetään. Brüggerin käsityksen mukaan, nosiseptiivinen tieto ohjelmoi motorisen toiminnan tällä tavoin uudelleen, sillä tavoitteena on estää rakenteiden vaurioituminen. Ensisijainen motorinen reaktio käynnistyy selkärangassa. Tämä tapahtuu interneuroneissa ja näkyy tavalla, jolla lihassäikeiden reagointiherkkyys muuttuu. Segmentin lihastonus muuttuu ilman, että kipua tuntuu. Eräs pitkäaikaisista vaikutuksista voi kuitenkin olla paineen epätasainen jakautuminen nivelessä, mikä voi johtaa artroosiin Nosiseptio ja kipu Kipua tuntuu ainoastaan silloin, kun nosiseptio ulottuu aivokuoreen. Tätä nykyaikaista käsitystä tukevat myös tilat, joissa aivokuorella on muita tehtäviä. Kipu vähenee suuntaamalla huomio muuhun, ja positiiviset tunteet voivat myös vähentää kipua myös silloin kun nosiseption määrä ei muutu. Useat psykoterapeuttiset menetelmät perustuvat tähän käsitykseen. Tärkeää: useimmissa tapauksissa psykoterapia kivunhoitomuotona tai kipulääkkeet ovat täysin virheellinen lähestymistapa, mikäli lihastonuksen asentoperäisiin patologioihin ei kiinnitetä huomiota (toimintaperäinen nosiseptio). Mutta yleinen tunnetila on kuitenkin ehdottoman tärkeätä kaikenlaisessa kivunhoidossa. Negatiivisesti suhtautuvat tai pahantuuliset henkilöt eivät pidä harjoituksia hyödyllisinä eivätkä edes morfiinia sisältävät lääkkeet välttämättä tehoa heihin. Oikea motivaatio on tärkeä asentoperäisen hoidon perusedellytys. POSTUROMED-laitetta hyödyntävä asentohoito kiinnostaa useimpia potilaita, sillä se mahdollistaa laadullisten ja määrällisten muutosten havaitsemisen omassa koordinaatiossa jo alkuvaiheessa, joten motivaatiota koskeva hoidon perusedellytys täyttyy useammissa tapauksissa Rashevin mukaan

10 2. Kaavio sensomotorisen järjestelmän kolmesta hallintatasosta nosiseption käsittelyssä Reseptorit ZNS 1. Aivokuori (cortex cerebri) Nosiseption tulkinta, esim. KIPU Tuntemuksien havaitseminen, mielleyhtymät, motivointi jne. 2. Aivokuoren alainen taso Automaattisten asentoperäisten motoristen ohjelmien valinta Nosiseptio muokkaa asentoperäisiä ohjelmia (mitä suurempi nosiseptio, sitä pienempi proprioseptio jne.) kliininen kuva paljastaa väistöliikkeet - 3. Selkärangan taso Nosiseptio muuttaa motoristen alfa- ja gammaneuroneiden sekä interneuroneiden reagointiherkkyyttä, jotka vastaavat muun muassa tahattomasta estämisestä ja mahdollistamisesta NOSISEPTIIVINEN saapuva tieto Palaute tilasta tieto Lähtevä Lihaksien aktivoituminen i 2.6. Asentoperäinen selkäkipu on yleisin päivittäisen kivun muoto Tällainen selkäkipu RIIPPUU ASENNOSTA, ja sitä ilmenee monotonisissa asennoissa, seisottaessa, hitaasti käveltäessä tai istuttaessa ja erityisesti asentoa vaihdettaessa. Segmentaalinen koordinaatio on tällöin riittämätöntä. Seurauksena ovat pintalihasten kivuliaat myoosit. Nämä lihasten myoosit viittaavat muutoksiin asentoperäisissä ohjausmekanismeissa. Asennon vaihtuessa (esim. nopeasti käveltäessä), keho säilyttää tasapainon massan inertian ansiosta, ja tästä syystä asentoperäinen kipu heikkenee liikkeen aikana. Tämä ominaisuus erottaa kivun rakenteellisesta kivusta eli kivusta, mikä juontuu tulehduksesta tai selkärangan tai selkärangan hermojuuren ärsytyksestä, mikä juontuu liikkeestä ja rasituksesta. Orgaaninen tai rakenneperäinen kipu (rakenteiden tai elimien patomorfologioihin liittyvä) on onneksi harvinaista Kivun lääkehoito Tämä on asianmukaista ainoastaan akuutin rakenneperäisen nosiseption ollessa kyseessä. Oman kokemukseni mukaan tämä pätee noin 5-8 prosenttiin potilaista, jotka käyttävät jatkuvasti kipulääkitystä oman lääkärin, ortopedin, kirurgin tai neurologin kirjoittamalla reseptillä. Asentoperäistä kipua ei kuitenkaan hoideta lääkityksellä. Asentoperäisen kivun hoito käsittää segmentaalisen koordinoinnin hallintamekanismien käynnistämisen. Asentoperäisen hoidon konseptin kehitti lääkäri Rashev vuonna 1992 POSTUROMED-laitetta hyödyntäen, ja myöhemmin on ryhdytty käyttämään myös PROPRIOMED-laitetta. Huomaa: Kasvainten aiheuttaman tai akuuttiin krooniseen polyartriittiin liittyvän kiputilan tai trauman aiheuttaman nosiseption ollessa kyseessä, kivun hoitaminen lääkityksellä on asianmukaista hoitoa. Nämä tapaukset liittyvät kuitenkin pääasiassa reumalääkäreiden sekä kirurgien työnkuvaan poliklinikkatyössä, mutta eivät terveyskeskuslääkäreiden, konservatiivista hoitoa harjoittavien ortopedien tai etenkään fysiatrian ja kuntoutuksen parissa toimivien lääkäreiden työhön. Viimeksi mainittu ryhmä käsittää myös fysioterapeutit, jotka hoitavat pääasiassa motoriseen järjestelmään vaikuttavaa kroonista kipua, mikä juontuu usein asentovirheistä. Miksi asentoperäistä kipua on yhä enemmän? Nyky-yhteiskunnassa reseptoreista (prorioseptorit jne.) saatavaa aistiperäistä tietoa on yhä vähemmän siitä syystä, että asentomme ovat yhä yksitoikkoisempia Isometrinen lihasten aktivointi ja nosiseptio Toistuva toiminnallinen nosiseptio tarkoittaa polysegmentaalisten lihasten isometristä aktivointia pidemmän ajanjakson aikana. Tämä liittyy yleisesti virheelliseen segmentaaliseen koordinointiin Nosiseptio asentoperäisissä sairauksissa eli asentovirheet Puncta fixan virheellinen säätö liikkeen aikana rasittaa voimakkaasti jänteitä ja lihassäikeitä, joihin staattisen työskentelyn aiheuttama rasitus pääasiassa kohdistuu. Kaikenlaiseen seisomiseen ja istumiseen liittyvään toimintaan sekä asentojen vaihtamiseen liittyy yhä enemmän asentoperäistä kipua, sillä asentoperäisen toiminnan virheellisyys kasvaa jatkuvasti esimeriksi rasituksen tai väsymyksen, ja myös pienempien liikenteessä tapahtuvien peräänajojen vuoksi

11 Motoriseen järjestelmään liittyvä kivunhoito 1. Paikallisuus: Kipua hoidetaan yleensä paikallisesti, mikä on valitettavasti kuitenkin virheellinen lähestymistapa. Paikallinen kivunhoito perustuu käsitykseen siitä, että kivunaiheuttaja sijaitsee kipukohdassa. Tämä pitää paikkansa traumojen osalta, mutta ei päde asentoperäiseen kipuun. Oletettua kivunaiheuttajaa pyritään luonnollisesti hoitamaan paikallisesti pistoksilla, erilaisella fysioterapialla jne. Tästä syystä hoito myös usein epäonnistuu, sillä kivun todellista syytä ei hoideta. 2. Toiminnallinen lähestymistapa: Potilaan asentoa ja kävelytapaa analysoidaan, hengitystekniikka testataan ja dynaaminen tasapaino (asennot eli segmentaalinen koordinointi) testataan toiminnallisen ketjun heikoimman lenkin määrittelemiseksi. Kolmivaiheista hoitoa (katso kohtaa 4) noudatetaan ja lihastonuksen muutoksia seurataan jatkuvasti jokaisen toimenpiteet ja menetelmän jälkeen. Epäonnistumisten määrä voidaan näin minimoida, mikäli asentoperäisessä toiminnassa tapahtuu laadullista edistymistä. Tällainen kipu on nykyään yleisin kiputyyppi ja eikä sitä voida koskaan pysyvästi hoitaa lääkityksellä, vaan ainoastaan asentoperäisillä hoitokeinoilla. Mahdollisten orgaanisten sairauksien/tilojen ollessa kyseessä (välilevyn siirtymät jne.), asentoperäisellä hoidolla voidaan saavuttaa täysin riittävä kliininen kompensaatio. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilaan oireet katoavat huolimatta siitä, että vaiva näkyy edelleen CT- tai MRT-kuvissa. Potilaan liikkuvuus voi kuitenkin jäädä jossain määrin rajoittuneeksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että segmentaalinen koordinointi kykenee riittävästi vakauttamaan nikamien välisen tilan eikä kovakalvossa ole merkittävää mittavan luiskahduksen tai osteofyytin jne. aiheuttamaa ärsytystä. Tasapainotus käsittää asennosta tai liikkeestä puhuttaessa seuraavaa: 1. Keskushermosto automaattisesti määrittelee kehon tukipisteet, joita säädetään lihasten avulla siten, että ne muodostavat vakaat ja kiinteät tukipisteet (latinaksi puncta fixa) liikettä varten. 2. Tämä määrittelee lihasten synergisen samanaikaisen 2.9. Asennon merkitys kivunhoidossa supistumisen erityisesti inter-/segmentaaliseen ja polysegmentaaliseen koordinointiin liittyen. Asennot auttavat vakauttamaan motorisia toimintoja muuttamalla jatkuvasti synergisten lihasryhmien aktivoinnin tehoa. Näin nivelten vapautta säädellään jokaisella liikkeessä, ja tasapaino painovoimaa vastaan varmistetaan ilman tarpeetonta huojuntaa. Mikäli motoristen toimintojen vakautus edellyttää pitkien polysegmentaalisten lihasten erittäin pitkään kestävää ja tehokasta venyttämistä, seurauksena on asentoperäinen kipu. Puncta fixan virheellinen sijainti lantiossa m. iliopsoasisen tehostetun käytön vuoksi. Puncta fixan hyvä sijainti lantiossa vapaata jalkaa oikein venytettäessä Neuro-ortopedinen eli sensomotorinen kivunhoito Asentoperäinen hoito saavuttaa yhä enemmän jalansijaa motorisen järjestelmän kivunhoidossa. Hoito koostuu kolmesta vaiheesta, joita käsitellään kappaleessa

12 3. Asentovirheet eli liikkeen segmentaalinen epävakaus = inter-/segmentaalinen koordinointihäiriö = asentoperäinen toimintahäiriö 3. Fysioterapian ja neuro-ortopedian sanasto on kehitetty erikseen, joten kaksi edeltävää termiä viittaavat samaan tilaan. Tämän tarkoituksena on korostaa sitä, että sensomotorisessa kivunhoidossa samaa asiaa käsitellään erilaisten termien avulla koulukunnasta riippuen. Liikkeen epävakautta ei voi määritellä passiivisilla testeillä (sormet lattiaan -testillä, liikkuvuuden määrittelyllä jne.), vaan ainoastaan yhtenäistettyjen provosoivien testien avulla! Toiminnallinen eli asentoperäinen segmentaalinen epävakaus tarkoittaa sitä, että inter- ja /segmentaaliset lihakset eivät ole riittävän tehokkaassa käytössä staattisessa työasennossa. Tällöin polysegmentaalisten lihasten on kompensoitava näiden lihasten työ, mikä puolestaan johtaa liialliseen rasitukseen ja usein myös kipuun. Kliinisesti toiminnallinen epävakaus diagnosoidaan lantion ja rintakehän tarpeettoman suuren heilunnan perusteella yhtenäistettyjä kliinisiä provosointitestejä suoritettaessa, kuten esimeriksi vapaan jalan tarkan koordinoidun liikkeen perusteella vakaudeltaan säädettävällä POSTUROMED-alustalla paikoillaan käveltäessä (tärkeää painopisteen yhtenäistetyn muuttumisen vuoksi) tai vuorotellen yhdellä jalalla seisottaessa ja kiinnittämällä testattavan henkilön huomio muualle (tämän avulla testataan ohjausmekanismien toiminta) Rashev, Huomaa: käsite "toiminnallinen" ei suinkaan ole "psykogeenisen vaste. "Toiminnallinen asentoperäinen" viittaa asentoperäisten ohjelmien lihastonukseen liittyvään kliiniseen ilmentymään. Myös psykogeenisiä syitä on, mutta niiden vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia, ja ne ilmenevät lisääntyneenä vartalon venyttämisenä yhdessä kaikkien staattisten ja asentoperäisten seurauksien, asentoperäisen kivun jne. kanssa Asentoperäisen toimintahäiriön kaksi aiheuttajaa Seuraava pitää yleensä paikkansa: A) kaikki pitkävaikutteiset tai merkittävät muutokset perifeerisessä tiedonsaannissa voivat muuttaa pääasiallisia, ohjelmiston tapaan toimivia ohjausmekanismeja, tai B) ohjausmekanismien muutos juontuu toimintavihreistä, joita tapahtuu pääasiassa keskitetystä (esim. korkean kuumeen jälkeen, pitkään kestävän aivoiskemian, iskun jne. ollessa kyseessä) A ja B voivat aiheuttaa ohjelmistoa muistuttavia muutoksia (ESTOTILAT!!) tai laitteistoa muistuttavia tiloja (keskushermoston osat tuhoutuvat tulehduksen, solujen tuhoutumisen jne.) myötä. Hoidon seuraukset ja ennuste: Uudelleenohjelmointi ei ole mahdollista tuhoutuneiden rakenteiden vuoksi, ennalleen palautuminen (ad integrum) ei ole toiminnallisesti mahdollista, korvaavat ohjelmat on luotava esimerkiksi Vojtan hoidon jne. avulla. Ennuste riippuu saapuvan tiedon laadusta sekä hoidon määräämisestä. Aika on myös tärkeä tekijä sekä harjoitusten suorittamisen että toipumisen näkökulmasta katsottuna Asentoperäisten toimintavirheiden perifeeriset syyt hoidon seuraukset A) saapuvan tiedon äkilliset toimintaperäiset muutokset (whiplash-vammat) tai monotonisuus (esim. pitkään istuminen) Asentoperäisen toimintavirheiden pääasialliset syyt hoidon seuraukset Hoidon seuraukset ennuste: Uudelleenohjelmointi on mahdollista kuten myös palautuminen (ad integrum). A) toiminnallinen syy liittyy krooniseen väsymykseen, iskuun, lämmölle altistumiseen jne. Hoidon seuraukset ennuste: Uudelleenohjelmointi on mahdollistaa, restituotio ad integrum on mahdollista, mikäli solut ovat säilyneet muuttumattomina. B) rakenteellinen = patomorfologinen = orgaaninen syy mikäli hermosoluverkostojen tärkeät avainalueet ovat tuhoutuneet, kuten esimeriksi aivoverenvuodon, ajoksen, myeliinikadon, amyloiditaudin, aivojen artrofian, kasvaimen, etäpesäkkeiden jne. vuoksi B) patomorfologinen syy johtuu reseptorien vähenemisestä esim. polyneuropatia, ihoalueen suuret palovammat jne. Hoidon seuraukset ennuste: Tuhoutuneiden rakenteiden perusteiden uudelleenohjelmointi on mahdollista vain tietynlaisten olosuhteiden vallitessa ja toiminnallinen palautuminen (ad integrum) on mahdollista ainoastaan silloin, mikäli tuhoutuneiden reseptorien määrä ei ylitä tiettyä rajaa, ja ärsykkeen keskitetty käsittely on edelleen laadultaan tehokasta. Mikäli keskusohjelmien laatu on heikko, ennuste ei ole lupaava

13 Liikkeiden toimintahäiriöiden noidankehä Patomorfologisten taudinaiheuttajien nosiseption määrä kehossa kasvaa (esim. ruhjevammojen ja niveltulehdusten jne. seurauksena). Tämä puolestaan aiheuttaa keskushermostossa muutoksia, jotka vaikuttavat loukkaantuneen tai nosiseptiivisesti aktiivisen alueen lihasten aktivoitumisjärjestykseen sekä tehokkuuteen. Tätä kutsutaan suojautumiseksi. Nosiseptiivistä tilannetta tukevat lihakset toimivat erittäin aktiivisesti ja nosiseptiota tukevien lihasten toiminta puolestaan estetään (Brügger). Tämä suojaava toiminto on täysin perusteltua akuutin vaaran uhatessa kehoa. Patomorfologisen nosiseption päätyttyä, myös suojaavan toiminnon tulisi päättyä, sillä mikäli se jatkuu pitkään, paineen jakautuminen niveliin voi muuttua epäsuotuisaksi. Suojaava osa voi kuitenkin jatkua huolimatta siitä, että patomorfologinen nosiseptio on hävinnyt (ruhje on parantanut). Tämä ohjausmekanismien muutos rasittaa voimakkaasti pehmytkudoksia pidempään jatkuessaan ja saa aikaan uuden nosiseptiivisen tilan. Noidankehä jatkuu. Uusi nosiseptio on seurausta voimakkaasta rasituksesta eikä ole merkki tuhoisasta prosessista samaan tapaan kuin edellä mainittu patomorfologista alkuperää oleva nosiseptio. Tämä edellyttää ohjausmekanismien "uudelleenohjelmointia"! 3.3. Asentoperäisten sairauksien kliininen diagnosointi Rashevin mukaan Toiminnalliselle segmentaaliselle epävakaudelle on ominaista rintakehän ja lantion alueen merkittävä huojunta yhtenäistettyjä provosointitestauksia suoritettaessa. Toiminnallista epävakautta ei voi määritellä ilman liikettä, ja sama pätee myös seisomiseen silmät kiinni tai ylipäänsä mihin tahansa muuhun asentoon, mikä edellyttää yhdellä jalalla seisomista. Keskushermoston ohjaukselle asetetut vaatimukset kasvavat merkittävästi sekä yksilötasolla mitattuna että yhtenäistettyjä menetelmiä käytettäessä luotettavien johtopäätösten tekemiseksi kliinisestä asentoperäisestä toiminnasta. Kohdennettu diagnosointi ja hoito edellyttää diagnosointimenetelmien systematisointia. Nimenomaan kohdennettu diagnosointi ja hoito on nyt mahdollista neuro-ortopediseen hoitoon tarkoitetun POS- TUROMED-alustan avulla. POSTUROMED-laittella asentoperäistä toimintaa voidaan simuloida yhteensä seitsemällä eri tasolla, jotka on systematisoitu siten, että samoihin potilaan tasapainoa tai epävakautta voidaan arvioida objektiivisesti arvioinnin suorittajasta riippumatta. Luotettavuus ja paikkansapitävyys on siten varmistettu Laitteiden hyödyntäminen asentoperäisten sairauksien objektiivisessa diagnosoinnissa Laitteilla suoritetut lihasvoiman ja lihaksien liikkuvuuden mittaukset kertovat hyvin vähän liikkeen tasapainon hallinnasta tämä on tosiasia. Asennon vakautta voidaan arvioida ainoastaan tiettyjen testien avulla keskushermoston ohjauksen "provosoinnin" jälkeen, jonka tarkoituksena on lisätä keskushermoston tasapainoa ylläpitävää toimintaa. Toiminnan tasapainottomuus näkyy potilaan kyvyttömyydessä säilyttää tiettyjen kehon osien tasapaino (puncta fixa). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietyt kehonosat toimivat poikkeuksellisen tehokkaasti yleisten asentoperäisten toimintojen jonkin aikaa kestäviin väistöliikkeisiin ja huojuntaan verrattuna. Tällainen yhtenäistetty asentoperäinen reagointi voidaan laukaista ihannetilanteessa käyttämällä sellaista alustaa, jonka epävakautta voidaan säätää huolellisesti mittaamalla. Tämä edellyttää mahdollisuutta siirtää painoa yhdeltä jalalta toiselle paikoillaan käveltäessä ilman minkäänlaista eteenpäin siirtymistä samaan tapaan kuin paikalta siirryt- täessä tapahtuu, mutta kuitenkin ilman massan inertian aiheuttamaa tasapainottavaa vaikutusta. Keskushermoston hallinnan pääasiallisena tehtävänä on vakauttaa yhdellä jalalla seisominen mahdollisimman nopeasti ja riittävissä määrin välittömästi paikoillaan kävelemisen jälkeen vaikuttamalla vakauteen samanaikaisesti huolellisesti mitatulla tavalla. Rashev on vuodesta 1995 lähtien kehittänyt yhdessä Prahan teknillisessä yliopistossa toimivan diplomi-insinööri Sladekin kanssa kuntouttavan lääketieteen ja fysioterapian osastolla uutta somato-oskillografista (SOG) multisegmenaaalista, kehonosien huojunnan ja heilahtelun taajuusanalyysin sisältävää posturografiaa. Tätä uutta diagnostista menetelmää voidaan käyttää myös kävelyn analysointiin, ja se täyttää myös asentoperäisten sairauksien laadunvarmistukselle ja toiminnalliselle diagnosoinnille asetetut tavoitteet. ZEBRIS on tukenut tutkimusta alusta lähtien ja ZEBRIS myös myy liikkeen taajuusanalysoinnin mahdollistavaa ohjelmistoa. Kaikki kehon liikkeet koostuvat erilaisista taajuuksista, mutta niitä ei voi kuitenkaan esittää kinemaattisen projisoinnin avulla. Tästä syystä käytetä spektogrammeja, joita on kahden edellä mainitun kirjoittajan toimesta hyödynnetty myös motoristen toimintojen analysoinnissa. Spektogrammi on kolmiulotteinen graafinen kuva, joka kuvaa väistöliikkeiden taajuuksia eri aikoina ja jossa taajuuksien värähdyslaajuus kuvataan eri väreillä (kolmiulotteisuus). Väriasteikko: sininen ei värähtelyä; violetti vähäistä värähtelyä; keltainen huomattavaa värähtelyä; valkoinen maksimivärähtely. Hyvään asennon tasapainon vertaaminen heikkoon tasapainoon yhdessä tyypillisen asentoperäisen kivun kanssa ilman lihas-luurakenteiden patomorfologiaa: Molemmat testattavat henkilöt astuivat kolme askelta POS- TUROMED-alustalla kahdeksan sekunnin välein molempien jarrujen ollessa poissa päältä, ja he seisoivat vuorotellen myös yhdellä jalalla ennalta määritellyssä asennossa kahdeksan sekunnin ajan. Tämä on tyypillinen kuva selvästä asentoperäisestä epävakaudesta, joka näkyy kliinisesti voimakkaana asentoperäisenä kipuna, joka jatkuu kuukausien ajan. Henkisesti tasapainoisella potilaalla on normaali lihasvoima, ei merkkejä huimauksesta eikä neurologisia toimintahäiriötä tai merkkejä ärsytyksestä ja kuvissa (CT, MRT) ei näy epäilyttäviä löydöksiä. Kuvassa näkyy selvästi noin kolmen Hz seurantataajuus yhdellä jalalla seisottaessa, johon liittyy voimakasta värähtelyä, mikä puolestaan liittyy useisiin väistöliikkeisiin. Terve, asentonsa puolesta tasapainossa oleva testihenkilö, jolla ei ole selkäkipuja. Ihanteellinen tasapaino säilyy koko kahdeksan sekunnin yhdellä jalalla seisomisen ajan. Noin 1 Hz taajuus vastaa paikoillaan astuttujen askelten taajuutta molemmissa tapauksissa. Tämä kertoo tehokkaasta intersegmentaalisen lihaksiston käytöstä. Hyvä segmentaalinen koordinaatio ja hyvä asentoperäinen tasapaino. Molemmissa tapauksissa käytettiin samaa kalibrointia koko testin ajan. HAIDERIN 2004 kehittämä uusi MICROSWING-mittausjärjestelmä takaa erittäin korkeatasoisen laadunvarmistuksen asennon hallinnan vakauttamisen suhteen yhdessä POS- TUROMED- ja PROPRIOMED-laitteiden kanssa käytettynä. MICROSWING-mittausjärjestelmää esitellään sivulla

14 4. Motorinen järjestelmä ja kivunhoidon perusteet (Janda, muutettu) Kaikkien motoristen toimintahäiriöiden hoidon ensimmäinen vaihe (Janda) Hoidon ensimmäinen vaihe käsittää saapuvan tiedon optimoinnin erityisesti paikallisten, eksteroseptiivisiä vaikutuksia omaavien mittausten ja autogeenisten tai vastavuoroisten estomenetelmien avulla. Esimerkkejä ensimmäisen vaiheen hoitomenetelmistä: kuuma tela myofascial release -menetelmät (pehmeät kudokset) manuaalinen hoito ja kiropraktiikka (erilaiset menetelmät) trigger point -hoitomenetelmät neurohoito kryohoito eksteroseptiiviset menetelmät jne. Näiden menetelmien sanotaan vähentävän toiminnasta juontuvaa nosiseptiota merkittävästi. Ensimmäisen vaiheen hoitojen seurauksena, potilaiden asento paranee noin 30 %:ssa tapauksista, asentoperäinen kipu suurelta osin poistuu, ja asentoperäisten ohjelmien hallinta paranee välittömästi hoidon sekä lyhyen toipumisajan jälkeen. Vertailu: napsauta ohjelman oikeanpuoleista tiedostoa ja lisää vastaavat optimaaliset tiedot näppäimistöllä. Nämä optimoidut tiedot luodaan ihon ja pehmytkudosten reseptoreissa edellä kuvattuja hoitomenetelmiä käytettäessä. Useissa hoitolaitoksissa ei huomioida tai aliarvioidaan ensimmäisen vaiheen menetelmien tehokkuus Fysioterapian toinen vaihe Tämä vaihe koostuu hoitoon perustuvista toiminnallisista liikeketjuista ja autogeenisestä sekä vastavuorisesta estämisestä, joita sovelletaan vähemmän olennaisiin vastakkaisiin vaikutuksiin. Esimerkkejä toisen vaiheen hoitomenetelmistä: Brüggerin menetelmät PNF Bobath jne. (jossain määrin) Harjoitukset Thera-Band -nauhalla sekä muilla vastaavilla kuminauhoilla, jotka auttavat kokonaisten lihasketjujen aktivoinnissa. Harjoitusten suorittamisen sekä toiminnallisten liikeketjujen autogeenisen ja vastavuoroisen estämisen jälkeen, asentoperäinen toiminta normalisoituu noin prosentilla sellaisista potilaista, joilla suojaava toiminta on jatkunut nosiseption hellitettyä. Näillä potilailla ei enää ilmene oireita. Näiden menetelmien tuloksellisuus riippuu suurelta osin siitä, kykeneekö hoidonantaja valitsemaan juuri oikean vasteen kullekin lihasketjulle. Dynaaminen vaste edellyttää erittäin pitkää kliinistä kokemusta sekä hyvin perusteellisia tietoja lihassäikeiden reiteistä sekä tärkeimmistä lihasketjuista. Toisen vaiheen hoitomenetelmistä motorisen järjestelmän kivunhoidossa käytetään yleensä nimitystä liikuntaterapia. Usein näitä menetelmiä käytetään kuitenkin ilman asianmukaista valmistautumista ensimmäisen vaiheen menetelmistä hankitun osaamisen perusteella ja tällöin potilaiden tila ei välttämättä parane Kolmas vaihe eli varsinainen asentoperäinen hoito Kaksi ensimmäistä vaihetta ei yleensä riitä prosentille potilaista (ja määrä kasvaa yhä edelleen). Tällaisten potilaiden vaivat eivät parane, vaikka ne voidaan korjata asentoperäisellä hoidolla. Hoito koostuu segmentaalisen koordinoinnin aktivoinnista alueilla, joiden epävakauteen voidaan vaikuttaa (POSTU- ROMED) ja myös värähtelytangoilla (esim. PROPRIOMED). Asentoperäisen toiminnan muutokset ovat näkyviä. Varsinaisen asentoperäisen hoidon aikana asentoperäisen toiminnan muutoksia voidaan seurata välittömästi hoidon aikana, ja myös asentoon vaikuttavien strategioiden automaattiseen valintaan voidaan vaikuttaa. Hoidon tuloksena synerginen lihasten aktivoituminen ohjelmoidaan uudelleen ja samalla myös segmentaalista koordinaatiota kehitetään. Esimerkkejä muista kolmannen hoitovaiheen menetelmistä (asentojen manipulointi jne.): Vojtan menetelmä sopii erityisesti henkilöille, jotka eivät ole vielä pystysuorassa asennossa, ja jotka kärsivät keskitetystä asentoperäisestä virhetoiminnasta. Bobathin menetelmät, Brunkowin jäykistysmenetelmät jne. Nämä menetelmät eivät kuitenkaan yleensä sisällä riittävästi vestibulaarista stimulointia jo täysin pystyasennossa oleville potilaille. Hengitysterapia on poikkeuksellinen asentoperäinen hoitomenetelmä, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia motoristen toimintojen toiminnallisessa tasapainottamisessa "sopivalla" potilaalla oikein toteutettuna. Tämä hoitovaihe käsittää myös muita menetelmiä, kuten Feldenkreisin menetelmän, joogan jne., joskin näitä menetelmiä opetetaan usealla eri tavalla. Brunkowin jäykistysmenetelmät ovat asentoperäistä hoitoa edeltäviä menetelmiä Asentoperäisen hoidon määritelmä Asentoperäiset hoidot ovat hoitomenetelmiä, jotka johtavat synergiseen selkärangan, lantion ja nivelten lihasten aktivoinnin tasapainottumiseen tavoitteellisella tavalla. Toiminnan tasapainotus ei ole tärkeää ainoastaan kehon painopisteen muuttuessa, vaan myös painopisteen siirtyessä kehon äärialueille, kuten esimerkiksi rintakehään. Synerginen lihasten aktivointi on hallittua, tavoitteellista ja tarkkaa keskushermoston asentoperäisten ohjelmien toteuttamista. Toiminta on ennakoivaa ja tapahtuu ennen varsinaista liikettä sekä myös jokaisen liikkeen aikana yhdistämällä palautetta, hallintaa ja ennakointia feed-forward -periaatteen mukaisesti Asentoperäisen toiminnan automatisointi Keskushermosto valitsee tallennetuista menetelmistä kulloinkin sopivan menetelmän korjaamaan kehon painopisteen siirtoa tai jonkin kehonosan toiminnallista dynaamista tasapainoa. Tässä prosessissa hyödynnetään tärkeiksi katsottuja feedforward (ennakointi, liikkeen ennakointi) ja feedback control -periaatteita. Tarvittavat toiminnot kehitetään toistuvalla POSTURO- MED- ja PROPRIOMED-laitteilla harjoittelulla. Kyse ei ole pelkästään yksioikoisesta tasapainoharjoittelusta (jota asiantuntija arvioi säännöllisesti), vaan erityisesti myös segmentaalisen koordinoinnin kehittämisestä (Rashev, 1994)

15 5. Rashevin asentoperäinen hoito Rashevin asentoperäisen proprioseptiivisen hoidon (PPT) periaatteet Rashevin asentoperäisessä hoidossa, mitattua segmentaalisen koordinaation stimulointia hyödynnetään ensimmäistä kertaa yhdistämällä feed-forward -periaatteen kehitys (ennakoinnin hallinta) ja palautteen automatisointi yhden, tähän tarkoitukseen suunnitellun hoitolaitteen avulla (POSTUROMED). tietomäärän kasvaessa. POSTUROMED-laitteella suoritettavissa hoidoissa muokataan kehon asento ja asentoperäistä toimintaa ohjaavaa monimutkaista järjestelmää. "Proprioseptiivisen" tulkitseminen proprioseptoreiden tai proprioseption harjoittamiseksi tai kouluttamiseksi on väärä lähestymistapa Taajuuksien säädön merkitys värinää hyödyntävä liikkeitä PROPRIO- MED-laitteella suoritettaessa Rintakehän alueen asentoperäistä toimintaa kehitettäessä käytetään esimeriksi PROPRIOMED-tankoa. Säätämällä PROPRIOMED-tangon taajuutta, värinän taajuuksia voidaan muuttaa ja samalla tapahtuu oppimista kohdassa 5.2 (POSTUROMED) kuvatulla tavalla. Lisäksi PROPRIOMED-tangoilla suoritettavat harjoitukset parantavat kudosten joustavuutta. POSTUROMED-laitteen säädettävä vakaus stimuloi asentoperäistä toimintaa yksilöllisesti mitatulla tavalla. Paikoillaan kävely, ja myös toisella jalalla seisominen muutaman hetken ajan, on määritelty tarkasti, jotta kehon painopisteen muuttuminen olisi optimaalista. Lyhyenaikaa yhdellä jalalla seisottaessa, suoritetaan erityisiä, huolellisesti suunniteltuja harjoituksia. Näitä ovat esimeriksi sagittaalitason harjoitukset ja kiertoharjoitukset. Kiinnittämällä henkilön huomio harjoituksiin oman asennon sijasta, pyritään kehittämään ennakoivia (feedforward) segmentaalisen tasapainon hallintakeinoja. Lisäämällä saapuvan, proprioseptiivisen, vestibulaarisen sekä visuaalisen tiedon määrää mitattavalla tavalla, asentoperäisen toiminnan laatua (segmentaalinen koordinointi) kehitetään järjestelmällisesti. Menetelmä mahdollistaa ensimmäisen kerran segmentaalisen koordinaation laadunvarmistuksen kehittymisen arvioimalla potilaan erilaisten asentoperäisen hoidon vaikeustasojen hallintaa POSTUMEROMED-laitteella. Huomaa: Ilmaisu "proprioseptiivinen" PPT-hoidosta puhuttaessa, joka kehitettiin 1992, viittaa proprioseptoreiden ja vestibulaarisen järjestelmän sekä visuaalisen tietovirran kasvuun. Kasvava tietomäärä ei saa kuitenkaan olla keinotekoista, vaan on mitattava tarkasti, jotta segmentaalisen koordinoinnin laatu voidaan optimoida vastaanotettavan 5.2. POSTUROMED-laitteen epätasapainon mittauksen säädön merkitys Potilaat eivät koskaan saavu hoitoon samassa tilassa (hyvin levänneinä, yhtä väsyneinä jne.), joten hoidon vaativuus on valittava potilaan tilan mukaan. Potilas on saattanut selviytyä vaivatta vaikkapa neljännen vaiheen hoidosta, mutta viikkoa myöhemmin hän on hiukan vilustunut tai väsynyt, ja pystyy suorittamaan vain toisen tai kolmannen vaiheen harjoituksia hoitokerran päättyessä. Missä vaiheessa PPT-hoidon tavoitteet on saavutettu POSTUROMED-laitetta käytettäessä Rashevin mukaan? Mikäli potilas selviytyy usean hoitokerran jälkeen hoitovaiheesta, joka on korkeampi kuin ensimmäisellä hoitokerralla, ja potilas on tyytyväinen toiminnalliseen tilaansa (kipua ei ole) Oikean järjestyksen ja sopivan harjoituksen keston merkitys Mikäli potilas ei käytä harjoituksen suorittamiseen riittävästi aikaa eikä hän tästä syystä hallitse harjoitusta, hän suorittaa todennäköisesti myös seuraavan harjoituksen väärin, sillä hän käyttää polysegmentaalisia lihaksiaan enemmän ilman, että segmentaalinen koordinointi kehittyisi optimaalisella tavalla (katso kohtaa 5.5). PROPRIOMED-tankojen taajuutta voidaan säätää harjoitusten vaikeustason mukaan Suoritettavat harjoitukset Tavoitteena on suorittaa sellaisia harjoituksia, joiden vaikeusaste kasvaa, ja jotka asettavat suurempia vaatimuksia potilaan toiminnalliselle tasapainolle Harjoitusten sopivan vaikeustason määrittelyn tärkeys Mikäli potilas suorittaa liian vaikeita harjoituksia, hän hyödyntää polysegmentaalisia lihaksia enemmän. Intersegmentaalista koordinaatiota ei stimuloida oikein eikä potilaan sensomotorinen toiminta kehity toivotulla ja tarvittavalla tavalla. Huomaa: Kuten kohdassa 5.2 kerrotaan, potilaan harjoitusten vaativuus voi vaihdella jokaisella hoitokerralla

16 6. POSTUROMEDIN säädöt Mikä POSTUROMED ON? POSTUROMEDIN käyttö POSTUROMED on neuro-ortopedinen terapialaite, jonka alustaa voidaan säätää patologisten asentoperäisten vaivojen hoitoon, erityisesti painon kantavien nivelten toiminnallisen segmentaalisen epävakauden hoitoon. POSTUROMED-laitetta käytetään neuro-ortopedisessä kuntoutuksessa ja kivunhoidossa sekä sensomotorisessa harjoittelussa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: a) painon kantavien nivelten toiminnallinen (segmentaalinen) vakautus b) osana kivunhoitoa, erityisesti motoriseen järjestelmään vaikuttavan kroonisen selkäkivun hoidossa c) ennaltaehkäisevä koordinointiharjoittelu Lääkäri Rashev kehitti uudenlaisen aktiivisen asentoperäisen hoitomuodon tällä alustalla vuonna Siihen saakka hoitolaitteiden epävakautta ei ollut mahdollista säätää huolimatta siitä, että säätö on tarpeellista hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi terapia-alustan vaimennettu vakauden säätö (voidaan säätää tarpeen mukaan) Terapia-alustan vakauden säätö on ehdottoman tärkeätä segmentaalisen koordinoinnin kehittämisen kannalta. POS- TUROMED-alustalla suoritettavissa harjoituksissa alusta liikkuu jatkuvasti, mikä puolestaan saa potilaan tasapainon horjumaan yhdellä jalalla seisottaessa. Tämän jälkeen patentoitujen värähtelevien osien vaimennus puolestaan vakauttaa alustan liikettä. Toisin sanoin epävakaus ei saa jatkuvasti olla liian suurta, vaan se on mitattava tarkkaan, jotta potilas kykenee suorittamaan harjoitukset ja oppimista tapahtuu. Ensisijaisena tavoitteena on käynnistää segmentaalinen koordinointi polysegmentaalisten lihasten käytön sijasta. Alusta on kiinnitetty erityisiin värähteleviin patentoituihin osiin, jotka vaimentavat väistöliikkeitä useilla eri taajuuksilla ja tiettyyn määrään saakka Jarrut Hoitoalusten epävakautta voidaan säätää yksinkertaisesti vapauttamalla alustan kulmissa sijaitsevat jarrut. Nosta jarrun yläosassa oleva musta nuppi ylös, käännä sitä 90 astetta ja vapauta nuppi. Jarru on nyt poissa päältä. Tasapainoa häiritään muuttamalla kehon painpistettä oikein suoritetun lonkan venytyksen avulla lantion ollessa PAIKOILLAAN, ja suorittamalla tätä tarkoitusta varten laadittuja harjoituksia ylävartalolla. Horjuntaa EI laukaista ylimääräisillä ulkoisilla ärsykkeillä (maanjäristykset ovat harvinaisia). Mikäli ulkoiset tekijät aiheuttavat alustan liikkumista, tästä voi olla hyötyä tietyissä urheilulajeissa, mutta ne eivät kuitenkaan edistä segmentaalisen koordinaation kehittymistä, mikä muodostaa kaiken seisottaessa, istuttaessa jne. suoritettavan monotonisen toiminnan perustan Potilas tuntee olonsa turvalliseksi Potilas ei pelkää harjoituksia suoritettaessa eikä liukastumisvaaraa ole. Harjoitukset ovat täysin turvallisia myös sellaisille potilaille, joilla on lonkkaproteesi. Laitteen käytön aikana kukaan ei ole loukkaantunut tai kaatunut POSTUROMED-laitetta asentoperäisissä hoidoissa käytettäessä. Ainoa poikkeus on mahdollisesti Ménièren taudista kärsivät tai vastaavat vermiksen alaosan sairaudet. Jarrut: vapautettu = poissa päällä Jarrut: lukittu = päällä 30 31

17 7. PPT-hoito POSTUROMED-laitteella Rashevin mukaan 7.3. Proprioseptiivisen asentoterapian perussäännöt POSTUROMED:lla Rasévin mukaan Perusasento PPT-hoidon kaksi vaihetta POSTURO- MED-laitteella Rasévin harjoitustekniikka kehittää valikoivalla tavalla PPT:n perussäännöt i 1. väärin oikein Uudentyyppinen harjoittelu mediaali-sagitaalitasolla, johon sisältyy kiertoharjoittelua, harjoittelua pallon, Thera-Bandin jne. kanssa, auttaa kehittämään ennakointia, samalla kun potilaan huomio on viety pois tasapainottelusta yhden jalan seisonnassa. Harjoituksen aikana oikean tekniikan ja painonsiirtojen avulla, juuri aktivoitu asentohallintamekanismit segmentaaliseen koordinaatioon automatisoituvat Terapia-alusta eri vakausasteilla Tämä mahdollistaa paikallaan kävelyn painonsiirrolla jalalta toiselle. Kuvatussa harjoitussarjassa, potilaan segmentaalinen koordinaatiota stimuloidaan, asettamatta liian suuria vaatimuksia, esim. potilaan ei tarvitse käyttää pinnallisia polysegmentaalisia lihaksia stabiloidakseen seisontaa yhdellä jalalla tai paikallaan kävelyä. 1. nosta rinta ilman selän pyöristystä, suorista ylävartalo työntämättä vatsaa ulospäin, älä lähennä lapaluita 2. Vedä hartioita hieman alaspäin 3. Rintalasta ja lonkkamalja tulisi harjoitusten aikana pitää paikallaan ja säilyttää horisontaalinen taso. 4. Paikallaan kävelyssä, nosta nostettavan jalan varpaat ylös ensimmäiseksi ja laske viimeiseksi katso kuvat 5. Pohkeen tulee olla pystysuorassa koko ajan ja jalan ja alusta ero 10-15cm loppuasennossa (lantion stabilisaattoreiden optimaalinen aktivoin pakara lihakset) nosta rinta ilman selän pyöristystä, suorista ylävartalo työntämättä vatsaa ulospäin, älä lähennä lapaluita 2. Vedä hartioita hieman alaspäin väärin oikein Tärkeä periaate: Standardisoitu painonsiirto jokaisella paikallaan otetulla askeleella ja yhden jalan seisonnassa helpottaa aktivoimaan asennon stabilisointimekanismeja oikealla tavalla Rasevin asentoterapian yleiset vaatimukset A) ennen terapian aloittamista POSTUROMED:lla, toiminta joka aiheuttaa lihasepätasapainoa tulia eliminoida mahdollisimman vähäiseksi. (kts. luku 13) B) Mahdollisimman hyvien tulosten saavuttamiseksi asentoterapiassa, tulee potilaan ryhti optimoida ennen POSTU- ROMED terapian aloitusta. 6. Laskettaessa jalka takaisin alas tulee varpaiden koskea alustaa ensimmäisenä (ei kantapää edellä) 7. Hartialinjan ja lonkkamaljan tulisi liikkua mahdollisimman vähän sivusuunnassa. 8. Nosta jalka aina keskiasennossa ei supinaatiossa 9. Koukista vapaan alaraajan lonkkaa pienessä abduktiossa ja keskiasennossa; nostettava jalka ei saa ylittää keskilinjaa 10. Pallon heitto: älä heitä palloa korkeammalle kuin 60-80cm. heitä yhdellä kädellä ja ota kiinni kahdella. 3. Rintalasta ja lonkkamalja tulisi harjoitusten aikana pitää paikallaan ja säilyttää horisontaalinen taso. väärin x x oikein x x 32 33

18 Paikallaan kävely 4. Paikallaan kävelyssä, nosta nostettavan jalan varpaat ylös ensimmäiseksi ja laske viimeiseksi katso kuvat 8. Nosta jalka aina keskiasennossa ei supinaatiossa väärin oikein Pohkeen tulee olla pystysuorassa koko ajan ja jalan ja alusta ero 10-15cm loppuasennossa (lantion stabilisaattoreiden optimaalinen aktivoin pakara lihakset) 9. Koukista vapaan alaraajan lonkkaa pienessä abduktiossa ja keskiasennossa; nostettava jalka ei saa ylittää keskilinjaa väärin oikein cm 6. Laskettaessa jalka takaisin alas tulee varpaiden koskea alustaa ensimmäisenä (ei kantapää edellä) Heitto ja kiinniotto 10. Pallon heitto: älä heitä palloa korkeammalle kuin 60-80cm. heitä yhdellä kädellä ja ota kiinni kahdella cm Yhden jalan seisonta 7. Hartialinjan ja lonkkamaljan tulisi liikkua väärin oikein mahdollisimman vähän sivusuunnassa

19 8. Dr. Rasevin 7 askelta asentoterapiassa POSTUROMED:lla Hoitovaihe 0 Hoitovaiheessa 0 asentoperäinen toiminta diagnosoidaan ja samalla asentoperäinen hoito myös aloitetaan. Laitteen molemmat jarrut on lukittu hoitovaiheessa 0. Yhdellä jalalla seisominen B) Kolmen (tai viiden) paikoillaan otetun askeleen jälkeen seisotaan yhdellä jalalla yksi tai kaksi sekuntia D) Mikäli tasapaino menetetään, tukijalkaa ei saa missään tapauksessa siirtää nykäisemällä, vaan POSTU- ROMED-laitteen kaiteesta on otettava kiinni, ja ote irrotetaan, kun tasapaino on ensin saavutettu. Tämän jälkeen harjoitusten suorittamista voidaan jatkaa. 8. Paikoillaan kävely A) Potilas astuu terapia-alustalle paljain jaloin tai ohuet sukat jalassa, ja alkaa kävellä paikoillaan. E) Kolmen askeleen ottamisen jälkeen POSTURO- Huomaa: Paikoillaan kävelyssä on kyse yhtenäistetystä ja asianmukaisesta kehon painopisteen siirtämisestä, joten kaikkia perussääntöjä on noudatettava. C) Tämän jälkeen otetaan kolme askelta ja seisotaan toisella jalalla edellä kuvatulla tavalla yhden tai korkeintaan kahden sekunnin ajan. MED-alustalla vähintään 20 sekunnin ajan, jonka jälkeen seisotaan yhdellä jalalla kahden sekunnin ajanilman, että kaiteesta otetaan kiinni, voidaan siirtyä hoitovaiheeseen 1 sekä aloittaa palloharjoitukset. On erityisen tärkeätä, että jalka nostetaan eteen frontaalitasoon eikä taakse! Tapa, jolla jalka nostetaan, edesauttaa kehon painopisteen yhtenäistettyä siirtymistä. Mikäli vapaata jalkaa ja jalkaterää nostetaan taakse, kehon painopiste ei merkittävästi muutu eikä asentoperäisessä toiminnassa tapahdu merkittävää vakautumista. Oikean jalan pes planus yhdellä jalalla seisottaessa vakaalla pinnalla Hyvin muodostunut jalkaholvi samassa jalassa POSTUROMED-alustalla Ensimmäinen sarja Toinen sarja Ensimmäinen askel Toinen askel Kolmas askel samanaikaisesti yhdellä jalalla seisottaessa Ensimmäinen askel Toinen vaihe Kolmas vaihe samaan aikaan yhdellä jalalla seisominen yhden tai korkeintaan kahden sekunnin ajan Tärkeää: Vapaan jalan on jokaisella askeleella päästävä samaan loppuasentoon kuin yhdellä jalalla seisottaessa! Toisin sanoin, paikoillaan käveltäessä potilaan on keskityttävä säilyttämään sama askelpituus

20 Hoitovaihe 1 Molemmat jarrut on lukittu hoitovaiheessa Hoitomenetelmä: Tässä vaiheessa käytetään samaa tekniikkaa kuin paikoillaan kävelyssä (hoitovaihe 0), ja ero on siinä, että käsiä liikutetaan yhdellä jalalla seisottaessa, mikä edellyttää parempaa keskittymistä. Ennakointi: feed-forward -ennakointi kehittyy. Pallon heittäminen: vasta sitten, kun yhdellä jalalla seisominen on vakaata! Pitele pehmeää, kevyttä ja pinnaltaan tasaista kumipalloa toisessa kädessä, ja heitä palloa suoraan ilmaan noin cm verran ja ota se kiinni molemmin käsin. Aloita heittämällä palloa ja ota kolme askelta jne. Sen jälkeen kun harjoitus on suoritettu vähintään kolme kertaa POSTUROMED-laitteen kaidetta koskettamatta tai ilman merkittävää lantion tai rintakehän horjuntaa, voidaan siirtyä seisomaan yhdellä jalalla ja heittää palloa sekä ottaa se kiinni kaksi kertaa, jonka jälkeen otetaan kolme askelta paikoillaan jne. Palloa heitetään aina keskisagittaalitasossa hoitovaiheissa 1,3 ja 5. Huomaa: tennispallo on kooltaan sopiva, mutta paino voi laukaista puristusrefleksin ja potilaan täytyy mahdollisesti keskittyä pallon kiinniottamiseen enemmän, mikä vaikuttaa haitallisesti asentoperäiseen hoitoon. Vaikeustasoa nostetaan lisäämällä heittojen määrä viiteen samanaikaisesti vakaasti yhdellä jalalla seisottaessa. Hoitovaiheeseen 2 siirrytään sen jälkeen, kun ensimmäisen hoitovaiheen harjoitukset hallitaan hyvin palloa viisi kertaa ilmaan heitettäessä yhdellä jalalla seisottaessa. Ensimmäinen sarja Aloitusasento Jalan loppuasento ensimmäisessä askeleessa Jalan loppuasento toisessa askeleessa Kolmas askel ja yhdellä jalalla seisonta Pallon heitto yhdellä jalalla seisottaessa Ensimmäinen sarja Toinen sarja Ennen pallon kiinniottamista molemmin käsin Pallon kiinni ottaminen molemmin käsin 38 Ensimmäinen askel Toinen askel Kolmas askel ja yhdellä jalalla seisominen sekä pallonheiton aloitusasento 39

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Turvallisten perusliikemallien havainnointi: HARJOITUSKIRJA. Jaana Suni, dosentti, TtT, ft ja Marjo Rinne, TtT, ft UKK-instituutti

Turvallisten perusliikemallien havainnointi: HARJOITUSKIRJA. Jaana Suni, dosentti, TtT, ft ja Marjo Rinne, TtT, ft UKK-instituutti Turvallisten perusliikemallien havainnointi: HARJOITUSKIRJA Jaana Suni, dosentti, TtT, ft ja Marjo Rinne, TtT, ft UKK-instituutti 1 Havainnointiharjoitukset Näiden harjoitusten tarkoitus on ohjata havainnoimaan

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1

LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1. 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 LUISTELUN PERUSTEET 2013 LTV 1 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KEHITTÄMISKOHTEET JA LUISTELUN VAATIMUKSET 4.12.2013 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 2 KEHITTÄMISKOHTEET Liikkuvuus Lonkan liikkuvuus

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi

Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Patella Pro Patellan sijainnin optimoiva ortoosi Tu o t e t i e d o t Dynaaminen patellan keskittäminen Patella Pro Todistetusti ylivoimainen ja ainutlaatuinen hoitomenetelmä 2 Otto Bock HealthCare Patella

Lisätiedot

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit

Lisätiedot

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET

FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET FOAM ROLLER MOBILISOINNIT WWW.MONKEYMOBILITY.NET Mobilisointitekniikat Näitä tekniikoita voit soveltaa lähes jokaiseen lihakseen. Tekniikat on sovellettu erilaisista mekaanisista hierontatekniikoista,

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen

1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen ARVIOINTI Nimi: Laji: Koulu: 1. LIIKKUMISTAIDOT 1.1 Sivuttaissiirtyminen Sekä levyn että vartalon siirrot lasketaan 20 sekunnin suorituksen aikana. 1 piste, kun vasemmalta siirretty levy koskettaa lattiaa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport

Taso 3: Liikkeet pienvälineillä InnoSport 1 / 16 8.10.2009 19:41 Taso 3: Liikkeet pienvälineillä Taso 3: Liikkeet pienvälineillä 3. taso sisältää kehonhallinta harjoitteita erilaisia pienvälineitä hyödyntäen. Mukana harjoitteissa käytetään mm.

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA

ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA 1 ALKULÄMMITTELYLLÄ EROON POLVIVAMMOISTA Lehtonen Elina & Juola Anni Elokuu 2015 2 SISÄLLYS OPPAAN LUKIJALLE... 3 ALKULÄMMITTELYN TÄRKEYS... 5 HARJOITTEITA... 6 LOPUKSI... 21 3 OPPAAN LUKIJALLE Tämä opas

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Niskan hoito-opas. Terveystietoa

Niskan hoito-opas. Terveystietoa Niskan hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo, työfysioterapeutti

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.

Betonipumppuautot. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista. Rakenne. Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Yleisiä tietoja betonipumppuautoista Betonipumppuautojen päällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Rakenne Tee päällirakenteesta niin vahva ja jäykkä, että

Lisätiedot

Asentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto

Asentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto Asentohoito Painehaavojen ennaltaehkäisy Fysioterapeutti Jarna Erjala 21.11.2016 Asennon vaihto Kyseessä on sisäinen puolustusmekanismi myös terveillä! Kun painaa, sattuu, puutuu, pistelee, väsyy, puristaa

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND Kaularangan reumamuutokset potilasohje / i / VSSHPKuntoutus Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa tietoa nivelreuman aiheuttamista

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA

HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA HARJOITUSOHJELMA PUOLAPUILLA Istumaan nousu Suora vatsalihas, suora reisilihas, leveä peitinkalvon jännittäjälihas. Suoritus: Laita jalat puolapuun alle ja kädet joko niskaan kevyesti (muista kyynärpäät

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot