Konduktöörien uuden junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen

Transkriptio

1 Yhteenveto O 3441/430/08 JML-ergonomia-projekti Laatija Liisa Ilvesmäki-Saarinen Konduktöörien uuden junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen Konduktöörit myyvät lippuja junissa junamyyntilaitetta (JML) avuksi käyttäen. Ensimmäinen laite tuli käyttöön 2000-luvun alussa. Tällöin ei ennen käyttöönottoa kiinnitetty huomiota laitteen ergonomiseen käyttöön ja liikuntaelinten kuormitukseen. Työterveyshuolloista tuli nopeasti palautetta konduktöörien hakeuduttua työterveyshuoltoon erilaisten tuki- ja liikuntaelinongelmien takia. Laitteen käyttöön kehitettiin erilaisia kantovöitä ja myös ohjeita ja suosituksia fyysisen kuormituksen minimoimiseksi. Laitteen ergonomisiin kantotapoihin ei kuitenkaan pystytty enää juuri vaikuttamaan. Ensimmäinen lipunmyyntilaite tuli tekniikaltaan vanhaksi ja tarvittiin uusi laite, joka valittiin useasta eri vaihtoehdosta. Samalla haluttiin etukäteen löytää uuden junamyyntilaitteen vähiten kuormittavammat käyttö- ja kantotavat. (Valittua ALMEX- junamyyntilaitetta valmistaa saksalainen Höft & Wessel AG. Laitteesta oli kokemuksia mm. Sveitsistä ja Belgiasta.) Konduktöörien uuden junamyyntilaitteen käyttöönotto on osa VR:n myyntijärjestelmän uusimista. Uuden myyntijärjestelmän on määrä olla valmis vuosina , jolloin myös konduktöörien uuden junamyyntilaitteen on oltava käytössä ja toimintavalmis. VR Osakeyhtiössä työskentelee noin 760 konduktööriä lähi- ja kaukoliikenteessä. Vuonna 2008 konduktöörien sairaus- ja tapaturmapoissaolot olivat 7,5 % teoreettisestä kokonaistyöajasta. Suurin sairauspoissaolojen aiheuttaja on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. JML:n suuri koko paino sekä käyttöliittymän rakenne vaikuttavat mm. tapaan, jolla laitetta kannatellaan ja käytetään. Siten laitteen kuormitus ja riskit tulevat liittymään todennäköisesti tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin. Tämä riski haluttiin mahdollisimman vähäiseksi. Ergonomian kehittämiseen koottiin VR Osakeyhtiön Henkilöliikenteestä työryhmä, johon oli koottu henkilöstön ja työnantajan edustajat sekä asiantuntijat työterveyshuollosta. Työryhmää tukemaan valittiin ergonomiaasiantuntijaksi Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ- osaamiskeskus, ergonomia ja käytettävyys -tiimi. Työryhmä kokoontui vähintään kerran kuukaudessa ja seurasi hankkeen etenemistä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää junamyyntilaiteen käyttöä ja näyttöä ergonomisesti käyttäjäystävälliseksi ja toimivaksi. Tavoitteena oli myös löytää fyysisen kuormituksen kannalta parhaat mahdolliset vyöt ja laukut laitteen kantamiseen ja käsittelyyn. Kantolaitteiden käytettävyydessä huomioitiin myös tulevat lisälaitteet eli viivakoodi- ja pinpad- lukulaitteet. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi laatia materiaali ergonomisen käytön opastamiseksi käyttöönottokoulutuksen yhteydessä. Kaikki tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Hankkeessa ideoitiin erilaisia kannatteluvälineitä ja käyttötapoja sekä teetettiin prototyyppejä kannatinlaiteratkaisuiksi. Konduktöörit testasivat laitteita junan todellisissa käyttöoloissa työtehtävien simuloinnin avulla. Testejä tehtiin myös erilaisten tiedonsyöttötapojen sujuvuuden ja luotettavuuden selvittämiseksi, koska kosketusnäytön käytöstä konduktöörin työssä ei ollut kokemuksia.

2 Yhteenveto O 3441/430/08 JML-ergonomia-projekti Laatija Liisa Ilvesmäki-Saarinen Lopulliset ratkaisut valittiin näin hankitun käyttäjäpalautteen perusteella. Ratkaisuja oli useampia, sillä niiden sopivuus riippuu työtehtävästä (lähi- tai kaukoliikenne) sekä käyttäjien ruumiinrakenteesta ja henkilökohtaisista työtavoista. Käyttöönottokoulutusta varten tehtiin erillinen ergonomiakoulutuspaketti, jossa opastetaan oikeanlaisen kannatinlaitteen valintaan sekä mahdollisimman vähän kuormittaviin työtapoihin. Vuoden 2009 maaliskuussa uusi junamyyntilaite otettiin käyttöön. Kouluttajien koulutukset alkoivat tammikuussa 2009 ja käyttäjien koulutukset helmikuussa Tuoreet kokemukset JML:n käytöstä ovat olleet positiivisia. Myöskään työterveyshuollosta ei ole tullut palautetta laitteen käyttöönoton myötä. Ergonomiatyöryhmä kokoontuu syksyn 2009 aikana. Kokouksessa käydään läpi saadut palautteet ja konduktöörien kokemukset sekä tarkennetaan ja suunnitellaan tarvittaessa mahdolliset korjaavat toimet (käyttö/kanto ja lisävarusteet, ohjeistus) siten, että laitteiden ergonominen käyttöönotto toteutuu mahdollisimman hyvin. LIITTEET Liite 1 Konduktöörien uuden junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen, Työterveyslaitos Liite 2 Ergonomiatyöryhmän loppuraportti, konduktöörit Tapio Vuoti, Jouni Antikainen, VR Osakeyhtiö LIITE 3 JML:N KANTOLAITTEIDEN JA TAPOJEN TESTAUKSIA , Työterveyshuolto Mehiläinen LIITE 4 OPETUSPAKETTI

3 Työterveyslaitos Raportti Inhimillinen työ -osaamiskeskus Martti Launis Risto Toivonen Riva Ketola Konduktöörien uuden junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen Kannatteluvälineiden kehittäminen ja testaaminen 2008 VIITTEET: Työterveyslaitoksen tarjous VR Osakeyhtiö, VR Henkilöliikenne, tilausvahvistus Työsuojelurahasto, kehittämisavustus

4 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 2/22 Sisällys sivu Esipuhe 3 Kannatteluvälineiden kehittäminen ja testaaminen Alustavia testejä heinäkuussa Asiantuntijapaneeli syyskuussa Kannattelulaitteiden kehittelyä lokakuussa Kannattelulaitteiden vaatimusmäärittelyjä 7 Hihna 7 Rinnan yli menevä hihna 7 Olalla pidettävä hihna 7 Vyö ja vyökiinnike 8 Kiinnitysrengas laitteessa 9 Kiskollinen laitekotelo 9 Kannatteluvälineiden käytön kuormitustekijöitä ja kuormituksen ehkäisykeinoja 10 Niskan alas taivutus 10 Silmälasien vaikutus 10 Toimintaohjeita 10 Laitteen kannattelu myyntitilanteessa 11 Hihnakannattelu ja vyökannattelu ja syöttötapojen vaikutus 11 Vaakasuuntainen vs. pystysuntainen näyttö 11 Liukukiskoilla varustettu laitekotelo 11 Toimintaohjeita 12 Tiedon syötön sujuvuus eri syöttötavoilla 12 Toimintaohjeita 13 Kannatteluvälineisiin liittyvien työturvallisuusriskien ehkäiseminen 13 Toimintaohjeita 13 Käyttöliittymän perusvaatimuksia 13 Perusnäppäimistö kosketusnäyttönä 14 Junan liikkeen vaikutus syöttötarkkuuteen 14 Syöttötarkkuuden ja nopeuden parantaminen - näppäimen mitoitus ja palaute 15 Näppäimistölayoutin vaihtoehtoja 15 Merkkikoko 15 Kannattelulaitteiden testausta marras-joulukuussa Testeissä käytetty arviointimenetelmä 16 Tuloksista 16 Kannattelulaitteiden arviointi 17 Kannattelulaitteiden kokonaisarvio 17 Kannattelulaitteiden paremmuusarvio eri työtilanteissa 17 Tiedonsyöttötapojen arviointi 18 Tiedonsyöttötapojen arviot eri kannatteluvälineillä 18 Tiedon syötön ja laitteen kannattelun helppous eri tiedonsyöttötavoilla 19 Syötön nopeus ja virheettömyys eri tiedonsyöttötavoilla 20 Suosituksia kannatteluvälineiden hankkimiseksi 21 LIITTEET LIITE 1 JML testauksesta testilomake, versio 1, LIITE 2 Junamyyntilaitteen (JML) vaihtoehtoisten käyttö- ja kannattelutapojen arviointi ja kehittely - asiantuntijapaneeli LIITE 3 JML demoversion ja kannatteluvaihtoehtojen testaus (testiohjelma), versio 4, LIITE 4 JML-testaus - tiedonkeruulomake, versio 4,

5 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 3/22 Esipuhe Tämä raportti käsittelee Työterveyslaitoksen osallistumista VR:n junamyyntilaitteen (JML) TEEMA-käyttöönottoprojektiin ja siinä erityisesti ergonomiatyöryhmän toimintaan. Tämän osallistumisen toteuttamiseksi on VR saanut Työsuojelurahastolta kehittämisavustusta. Tässä kuvattu kehittämistyö pyrkii vähentämään junamyyntilaitteen käytön kuormittavuutta ja ehkäisemään mahdollisia rasitusvammoja. Tämä raportti käsittelee ensisijaisesti laitteen kannatteluvälineiden kehittelyä ja testaamista syksyllä Toinen merkittävä kuormituksen osatekijä on käyttöliittymä, eli miten se tukee myyntityön prosessia ja miten sujuvaa on tiedon syöttö ja vastaanotto kosketusnäyttöä käytettäessä. Tätä aluetta on vain rajoitetusti voitu käsitellä nyt toteutetussa ohjelmistokehityksen välivaiheessa. Tämän hankkeen toteutustapa on muotoutunut käyttöönottoprojektin toimintatavan sekä projektin kuluessa ilmaantuneiden puitteiden mukaan. Mallien testaamisessa ovat konduktöörit olleet hyvin aktiivisia, ja testaamista on tehty ajateltua laajemmin. Testeissä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä riittävän valmista laitetta, joten testejä ei voitu tehdä todellisuutta vastaavassa tilanteessa. Erilaisten simulaatioiden avulla on saatu laitekehitystä tukevia tuloksia, mutta työkokonaisuudessa on monien yksityiskohtien selvittäminen ja pitempiaikaisen kuormitusvaikutusten arviointi jäänyt puutteellisiksi. Hankkeessa oli ajateltua enemmän tuotteiden kehittämistä, mikä oli välttämätöntä hankkeen päätavoiteen saavuttamiseksi. Kirjallisuudesta ei ole saatu suoraan kyseiseen laitteen näyttötekniikkaan sovellettavia ohjeita, joten siihen on sovellettu yleisempiä ergonomian ohjeita. Työterveyslaitoksen tutkijat kiittävät hankkeeseen osallistuneita henkilöitä aktiivisesta ja hyvästä yhteistyöstä.

6 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 4/22 Kannatteluvälineiden kehittäminen ja testaaminen 2008 Alustavia testejä heinäkuussa 2008 Laitteen kannattelutapojen alustavaa testausta teki VR:n projektin ergonomiatyöryhmä junassa heinäkuussa Tällöin oli käytössä olkakannatteluhihna kiinnitettynä suoraan laitteeseen laitekotelo, jonka neljässä kulmassa olevat kiinnitysrenkaat mahdollistavat laitteen kannattelun sekä poikittaisessa että pitkittäisessä asennossa ts. näyttö vaaka- tai pystyasennossa (myös muita yksinkertaisempia kotelojavaihtoehtoja oli kokeiltavana), ja kaksi eri kokoista vyöhön kiinnitettyä kannatteluvälinettä, joiden avulla laitetta voidaan kuljettaa ja käyttää näyttö vaaka- tai pystyasennossa. Tässä vaiheessa oli käytössä toimimaton myyntilaite, jossa oli nähtävillä vain perusnäyttö (lippuaihio ja näppäimistö). Testien kokemuksia kirjattiin Työterveyslaitoksen laatiman lomakkeen tuella (liite 1) ja tilanteita videoitiin. Ergonomiatyöryhmän edustajat raportoivat kokemuksista (testimuistio ) ja niistä keskusteltiin käyttöönottoprojektin kokouksessa. Keskeisiä havaintoja olivat mm.: myyntitilanteessa katseluetäisyys on pitkä ja katseen suunta hyvin voimakkaasti alaspäin, kun painavaa laitetta (1,175 kg) on kannateltava lähellä vartaloa kantotavasta riippumatta, tässä asennossa niska kuormittuu huomattavasti poikittain (näyttö vaaka-asennossa) laitetta käytettäessä edellä kuvattu ongelma korostuu laitetta kannatteleva käsi kuormittuu huomattavasti lipun tiedonsyöttö on epävarmaa sormella, kun sormi peittää näppäimen näkymisen kynä on varmempi, mutta hukkuu helposti, "sormustin" tai pitkät kynnet voisivat olla syöttöä helpottavia keinoja junan kattovalaistus heijastelee näytön pinnalla lukemista haittaavasti kuljettaessa vyökannattelu on helppoa, kunhan laitteen saa siirrettyä helposti sivulle hihnakannattelu rinnan yli on myös helppoa olkapäällä kannattelu aiheuttaa hartialihasten jännittämistä ja vaikeuttaa käsien muuta käyttöä, ja laitteen heilunta kuljettaessa aiheuttaa asiakkaisiin ja esteisiin osumisen vaaran kuljettaessa käytävällä vaakasuuntaisesti kannateltu laite vie paljon tilaa. Näissä testeissä löydettiin myös lukuisia kehittämisideoita ja parannuskohteita kannatusvälineisiin, mm. hihnojen leveydestä ja kiinnitysten irrotettavuudesta. Asiantuntijapaneeli syyskuussa 2008 Kannatinlaitteiden periaatteelliset toteutustavat ja tiedon syöttötavat hahmotettiin VR:n ergonomiatyöryhmän ja TTL:n edustajan yhteisellä matkalla Riihimäelle Niitä arvioitiin lähemmin Työterveyslaitoksella asiantuntijapaneelissa (erillinen muistio, liite 2). Tässä arviossa analysoitiin kannattelutapoja, käden otteita ja tiedonsyöttötapoja sekä todettiin niiden mahdolliset edut ja hankaluudet käytön ja fyysisen kuormittumisen kannalta. Arvioiden perusteella laitetta on olennaisesti kevyempi kannatella ja käsitellä näyttö pystyasennossa kuin vaaka-asentossa. Pystyasento tarjoaa myös molempien käsien yhteisen tukevan otteen ja mahdollisuuden syöttää merkkejä molemmilla peukaloilla. Valintamahdollisuus erilaisten kannattelu- ja tiedonsyöttötapojen välillä on merkittävä etu, jos käden rasitusoireet pahenevat jollain tietyllä käyttötavalla. Pystynäytössä ovat alfanumeerisen perusnäppäimistön merkit pienempiä kuin vaakanäytössä, mikä heikentää osumatarkkuutta tai syöttönopeutta. Esitettiin kuitenkin oletus, että tätä haittaa voi kompensoida tukevampi ote ja sitä kautta fyysisesti varmempi suoritus etenkin liikkuvassa junassa.

7 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 5/22 Muistiossa esitettiin erilaisia keinoja kannatella laitetta hihnalla niin, että käsiä voi tukea laitteeseen kannattelun sijasta. Ensimmäinen keino on kannatella laitetta hihnoilla sen kauemmasta päästä lähemmän pään tukeutuessa vyöhön. Kantamisvaiheessa näyttö kuitenkin osuu vartaloa vasten ja aiheuttaa näppäinten aktivoitumista. Tämän ehkäiseminen edellyttäisi näytön lukitsemista aina kun se lasketaan alas, mikä ei ole käytännöllistä. Toinen keino on kiinnittää hihnat laitteen vastakkaisiin kulmiin ja niin, että toinen kiinnityspiste voidaan siirtää kulmasta kulmaan kantamis- ja tiedonsyöttövaiheiden välillä. Tätä keinoa on tarkasteltu lähemmin jälempänä. Havaintojen pohjalta tehtiin myös ehdotuksia käyttöliittymän layoutiin, mm. lippuaihion siirtäminen näppäimistön alapuolelle, mikä nostaisi katseen suuntaa, koska kosketusnäytössä on jatkuvasti katsottava näppäiltäviä kirjaimia (sokkokäyttö ei ole mahdollista). Korkeammalla näppäinten sijainnilla olisi myös tietoa syöttävän käden tukeutuminen laitteen reunaan luontevampaa. Kannattelulaitteiden kehittelyä lokakuussa 2008 Laitteen myyntiasennossa kannattelun kahdesta vaihtoehdosta katsotttiin vastakkaisista kulmista kannattelu käytännöllisemmäksi. Se voidaan toteuttaa liukukiskolla, jossa toisen hihnan pää liukuu laitteen ulompaan reunaan ja lukittuu sinne myyntikäyttöön otettaessa. Tästä uudesta vaihtoehdosta tehtiin TTL:lla puumalli ajatuksen toimivuuden käytännössä todentamiseksi (kuva 1). Kuva 1 JML:n kiskollinen puumalli. Vaihtoehdosta keskusteltiin projektin kokouksessa ja se todettiin käytännössä testaamisen arvoiseksi. Teknisiä toteutusvaihtoehtoja oli lukuisia, mutta valmistajan takuuehtojen mukaan laitteeseen ei voi suoraan kiinnittää mitään lisäosia. Päätettiin keskustella kannattelulaitteiden kehittelyssä mukana olleen nahkatuotteiden valmistajan Honko Oy:n kanssa kiskollisen kotelon kehittämismahdollisuudesta. Ergonomiatyöryhmä, projektipäällikkö ja TTL:n edustaja tekivät matkan Honko Oy:n Vammalaan , jossa käytiin läpi kaikki kannatteluvälineet ja niissä todetut kehittämistarpeet. Lisäksi keskusteltiin sellaisen vyökannattimen kehittämisestä, jota käytettäessä laite on helposti irrotettavissa vyöltä taukojen ja erilaisten erityistilanteiden (esim. suurten tavaroiden käsittely) ajaksi. Tuloksena Honko Oy laati mallikappaleen kiskollisesta kotelosta (kuva 2), kannatteluhihnan leveällä ja pehmeällä olkapehmustella (kuva 3), muovisia nopeasti irrotettavia vyökiinnikkeitä (kuvat 4 ja 5) sekä nahkaisen vyökiinnikkeen kahdella kiinnitysnapilla (kuvat 6 ja 7).

8 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 6/22 Välineitä kokeiltiin alkaneissa testeissä, joissa alusta lähtien todettiin niiden etuja ja puutteita. Testijaksojen väleillä oli TTL:n edustaja useamman kerran yhteydessä Honko Oy:n edustajiin, ja välitti havaittuja puutteita ja esitti korjausehdotuksia. Kuva 2. Kiskollisen laitekotelon prototyyppi. Kuva 3. Nahkahihna leveällä pehmusteella. Kuva 4. Muovikiinnikkeet edestä katsoen Kuva 5. Muovikiinnikkeet takaa katsoen Kuva 6. Nahkaisen vyökiinnikkeen osat. Kuva 7. Nahkainen vyökiinnike vyössä

9 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 7/22 Kannattelulaitteiden vaatimusmäärittelyjä Eri testivaiheiden jälkeen päädyttiin seuraaviin kannatteluvälineiden mittoihin ja vaatimuksiin. Hihna Rinnan yli menevä hihna (kuvat 3 ja 8) olkapehmusteen pituus 50 cm olkapehmusteen leveys 6 cm olkapehmuste kaventuu päistään ja sulautuu mahdollisimman esteettömästi tekstiilihihnaan olkapehmusteen molemmat puolet sileää nahkaa, jolloin se liukuu helposti myös vaatteiden välissä olkapehmuste kahdesta ohuesta ja pehmeästä nahasta yhteen ommeltu ilman toppausta, jolloin paine leviää tasaisesti koko hihnan leveydelle, eikä aiheuta hiertymistä kaulan alueella tekstiilihihna 1,5-2 cm leveä, luisumattomin ja mahdollisimman esteettömin säätösoljin (vapaa liikkuvuus vaatekerrosten välissä) kokonaispituus säädettävissä n n. 150 cm (kiinnityshakojen koukkuun mitattuna) eripituiset säätöhihnat, jotta kuljettaessa ja myyntityössä pehmuste asettuisi optimaalisesti olkapäätä vasten: selän puolelta kulkeva pää pisimmillään 58 cm, rinnan päältä kulkeva pää pisimmillään 43 cm (koukkuun mitattuna) Kuva 8. Rinnan yli menevä hihna kantotilanteessa Olalla pidettävä hihna Olkapäällä kannettavaa hihnaa testattiin vain testien alkuvaiheessa, jossa se katsottiin eisuositeltavaksi vaihtoehdoksi ja siksi se jätettiin pois myöhemmistä kokeiluista. Olkahihna ei sovellu kaikenmuotoisille olkapäille, ei pysy paikallaan myyntitilanteessa ja aiheuttaa jatkuvaa epäsymmetristä hartialihasten jännitystä. Olkahihnalla on kuitenkin kannattajia ja käyttäjiä, sillä sen avulla laite on helpointa pistää sivuun esimerkiksi taukohetkien ajaksi, se ei takertele vaatteiden kauluksiin ym. ulokkeisiin ja se irtoaa vartalosta helposti esimerkiksi tarttuessaan johonkin kohteeseen. Joidenkin käyttäjien olkapään rakenne voi myös olla sopivan kulmikas ja voimat niin suuria, että laitteen kantamisen kuormittavuus jää suhteellisen pieneksi.

10 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 8/22 Pelkästään olkapäällä kannettavan hihnan on oltava yllä kuvattua kapeampi, n. 4 cm leveä. Pehmusteen on oltava materiaaliltaan sellainen, että kitka työvaatteen materiaaliin nähden on suuri, ei kuitenkaan vaatetta kuluttava. Pehmusteen olisi myös oltava venyvä, jotta kosketuspinta olkapäähän olisi maksimaalinen. Aiemmin käytössä ollut tekstiilipäällysteinen neopreenimuovinen hihnapehmuste on todettu sopivaksi materiaaliksi tähän käyttöön. Sen toinen puoli on kumimainen ja kitkaltaan suuri, ja toisella puolella on hieman liukuvampi tekstiilipinta (kuva 9). Kyseisen saksalaisvalmisteisen hihnan pituutta (pisimmillään 136 cm) ja sopivan pieniä kiinnityshakoja on pidetty tähän käyttöön sopivina. Kuva 9. Olkapäällä kantamiseen käytetty hihna Vyö ja vyökiinnike (kuvat 6, 7 ja 10) Vyön leveydeksi on määritetty 48 mm, minkä mukaan myös vyökiinnikkeen liukuva osa on mitoitettu liukuakseen parhaalla tavalla. Tätä leveämpiä vöitä ei voi käyttää kyseisen kannattelulaitteen kanssa. Vyön pituuden on oltava käyttäjien mukainen, sillä vyön pitkän vapaan irtopään pujottaminen vyökiinnikkeeseen ei ole tarkoituksenmukaista. Vyöstä tarvitaan siis joko useita pituuksia tai solkipäästä lyhennettävä malli. Vyötä ei ole tarkoitettu pujotettavaksi housun kannattimiin, sillä laitteen on oltava vapaasti siirrettävissä edestä sivulle ja tarvittaessa myös selkäpuolelle. Sekä vyön että liukuvan kannatteluosan on oltava suhteellisen kovaa ja molemmin puolin mahdollisimman liukuvaksi pintakäsiteltyä nahkaa. Vyökiinnike (kuvat 6 ja 7) muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat kiinni toisissaan irrotettavien nostonappien avulla. Kahden pisteen kiinnitys vaimentaa laitteen heiluntaa käveltäessä ja ehkäisee tahattoman pudottamisen irroitushetkellä. Irroittaminen on kuitenkin tehtävissä nopeasti ja myös yhdellä kädellä. Vyön ympärillä olevan osan on oltava hyvin jäykkää nahkaa ja ohennettu taitekohdastaan, jotta se ei roiku ja kierry vyön ympäri vedon kohdistuessa vyön etupuolelle. Eteen ja verrattain ylös sijoittuva nappien kiinnityskohta mahdollistaa kohtuullisen korkean kantokorkeuden ja samalla laitteen nostamisen mahdollisimman ylös myyntitilanteessa. Laitteen ylös nostamista helpottaa kiinnityslenkkiosan taipuisa nahkamateriaali ja ylös taipuvat metallilenkit. Testatussa mallissa voi laitteen etureunan nostaa vedosta riippuen 8-10 cm vyön yläreunan yläpuolelle (ks. testien ja mittausten tulokset, käyttäjien valitsema optimaalinen laitteen ja vyön kyseinen korkeusero keskimäärin 5 cm, vaihteluväli 2-15 cm).

11 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 9/22 Kuva 10. Vyökiinnike kantotilanteessa. Kiinnitysrengas laitteessa Kannatinosa on mahdollisimman kapea jotta se ei veisi vyöllä kohtuuttomasti tilaa muilta välineiltä (mm. raharenki). Kun kiinnityshakojen veto kohdistuu kapenevasti sisäänpäin, on laitteessa olevien kiinnitysrenkaiden sisähalkaisijan oltava vähintään 22 mm. Näin kiinnityshaka ei hankaa laitetta, ja haat voidaan kiinnittää aukaisijasalpa ulospäin (pistoolihaka, kuvissa). Tämä kiinnityssuunta on pistoolihaassa välttämätön, jotta laitteen ylöspäin nostaminen ei avaisi hakoja. (Helppoon kiinnitykseen ja irroitukseen tarkoitetut muoviset kiinnikkeet (kuvat 4 ja 5) irtosivat alustavissa kokeiluissa liian helposti laitetta ylös nostettaessa. Edellä kuvattu kiinnitysnappimalli osoittautui tähän tarkoitukseen sopivammaksi.) Kiskollinen laitekotelo (kuvat 2, 16 ja 17) Kotelon prototyyppiä kehitettiin useammassa vaiheessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi: kiskojen pituutta pidennettiin käsien liikkumistilan lisäämiseksi kiskon kärjessä olevan taivutuksen kulmaa jyrkennettiin kiinnityksen pysyvyyden parantamiseksi myyntitilanteessa kiskon (tangon) ja laitteen väliä kavennettiin erilaisten kohteiden takertumisen vähentämiseksi vatsan puolelle tulevaan päätyyn lisättiin karkeampaa nahkaa myyntiasennossa pysyvyyden parantamiseksi laitteen paikallaan pysymistä kotelon sisässä parannettiin päädyn jäykisteillä niillä parannettiin myös kiskon kiinnityksen jäykkyyttä kotelon päätä avarrettiin osoituskynän ottamisen helpottamiseksi. Kiskomallinen laitekotelo vaatii käyttötilanteessa jonkin verran totuttelua. Sitä on tuettava kädellä kannatteluasennon ylläpitämiseksi. Sen soveliaisuudesta eri tilanteisiin on keskusteltu, ja ilmeisesti se soveltuu huonosti ruuhkaiseen lähiliikenteeseen, jossa lipunmyyntiäkin on vain vähän.

12 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 10/22 Kannatteluvälineiden käytön kuormitustekijöitä ja kuormituksen ehkäisykeinoja Seuraavassa on yhteenvetoa eri vaiheissa todetuista laitteen käyttötapojen kuormitustekijöistä sekä suosituksia kuormituksen vähentämiseksi. Niskan alas taivutus Kaikkiin kannatteluvälineisiin liittyy niskan voimakkaan alas taivutuksen aiheuttamaa asentokuormitusta. Laite on varsin painava ja sitä ei ole helppo pidellä käsillä parhaassa katselusuunnassa, ja siksi käytännössä laitetta pidetään lähellä vartaloa tai vartaloon tukien, käsien toiminnan määrittämässä asennossa (kuva 11). Asento on voimakkaimmillaan kun laitetta joudutaan tukemaan vartaloa vasten ja tietoja syötetään näytön alareunassa olevalla näppäimistöllä. Eri kannatteluvaihtoehdoista vyöllä kannattelu sitoo laitteen selvimmin tähän sijaintiin, kun taas eri tyyppisissä hihnakannatteluissa laite voidaan lyhytaikaisesti nostaa parempaan katselukulmaan (kuva 12). Kuva 11. Niskan alas taipunut asento. Kuva 12. Kohotettu pään asento. Niskan alas taivutus on laitteen käytön ilmeinen kuormitustekijä, jonka merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida, kun se liittyy vaihtelevaan toimintakokonaisuuteen. Asennon esiintyminen ja sen aikatekijät (yhteiskesto, katselujaksojen kesto jne.) vaihtelevat myös eri myyntitehtävien (lähi- ja kaukoliikenne) sekä ajankohtien mukaan. Lisäksi niskan kuormittumiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät (voimat, lihaskunto, näkökyky, vapaa-ajan toiminta). Silmälasien vaikutus Pään alas taivutukseen vaikuttaa lisäksi silmälasien käyttö. Silmälasien kapeat kehykset pakottavat taivuttamaan niskaa syvempään alaspäin (tai nostamaan laitteen käsillä ylemmäksi). Myös moniteholasien käyttäjillä voi silmälasien lähietäisyydelle tarkoitettu kapeampi alue rajoittaa katselusektoria ja painaa päätä alas. Sen sijaan moniteholasien lähialueen taittovoima (tai vastaava erillisten lukulasien taittovoima) sopii kohtuullisen hyvin testeissä havaittuun parhaaseen katseluetäisyyteen, keskimäärin 45 cm. Katseluetäisyyttä voi rajoittaa pienet merkit, mutta toistaiseksi käytetty merkkikoko on sopiva eikä pakota katsomaan näyttöä lähemmältä etäisyydeltä (ks. Merkkikoko). Toimintaohjeita Työn opastuksessa olisi käyttäjiä kehotettava mahdollisimman rennon ja luontevan niskan ja pään asennon valintaan sekä tekemään taukohetkien aikana niskaa rentouttavia ja hartiaseudun verenkiertoa elvyttäviä liikkeitä. Käyttäjiä olisi kehotettava niskan

13 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 11/22 väsymisoireiden mahdollisesti lisääntyessä jo varhaisessa vaiheessa kääntymään työterveyshuollon puoleen tarkemman ohjeistuksen saamiseksi ja oireiden kehittymisen seuraamiseksi. Laitteen kannattelu myyntitilanteessa Hihnakannattelu ja vyökannattelu ja syöttötapojen vaikutus Tavanomaisessa hihnakannattelussa ja vyökannattelussa on laitetta kannateltava käsien varassa. Osoitustikun käytössä tai yhdellä sormella osoittamisessa kannattelee vastakkainen käsi koko laitteen painoa sekä lisäksi vastustaa osoittavan käden alaspäin suuntautuvaa voimaa (kuva 13). Tämä kannattelu on käsityöskentelyn suurin kuormitustekijä. Käyttötilanteen mukaan säädetty hihna kannattaa osittain laitetta ja keventää kannattelua. Tätä etua ei saada vyökannattelussa. Peukaloilla osoitettaessa jakaantuu kannattelu molemmille käsille ja laite on tukevassa otteessa (kuva 14. Kuva 13. Laitteen kannattelu toisella kädellä. Kuva 14. Laitteen kannattelu molemmilla käsillä. Vaakasuuntainen vs. pystysuntainen näyttö Kuormitus on huomattavasti suurempi vaakanäyttöä käytettäessä pystynäyttöön verrattuna, kun laitteen massakeskus ja osoituskäden tukipiste ovat huomattavasti kauempana otekohdasta (kuva 15). Vaakanäyttöä käytettäessä ei voida kahden käden kannattelua ja peukaloilla tapahtuvaa syöttöä soveltaa lainkaan peukaloiden liian pitkälle kurottelun vuoksi. Kuva 15. Laitteen kannattelu näyttö vaakasuunnassa.

14 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 12/22 Liukukiskoilla varustettu laitekotelo Tämä kannattelutapa ei vaadi juuri lainkaan käsien voimankäyttöä, vaan käsiä voidaan kannatella laitetta vasten. Laite ei kuitenkaan pysy itsestään käyttöasennossa, vaan vaatii molempien käsien käyttöä. Kuvat 16 ja 17. Liukukiskollinen kotelo laitteen kannattelussa Toimintaohjeita Käsien kuormittumisen kannalta on liukukiskoilla varustettu kotelo selvästi kevein vaihtoehto. Sen avulla voidaan käyttää kaikkia tiedonsyöttötapoja (sormi, peukalot ja tikku). Sen ongelma on kuitenkin toimiminen junassa ruuhkaisessa tilanteessa. Laitteen käyttöön voi liittyä myös työturvallisuusriskejä (lisää jäljempänä). Ratkaisua voidaan suositella rauhalliseen ympäristöön, jossa on paljon myyntityötä (kaukoliikenne) sekä henkilöille, joilla muunlainen kannattelu osoittautuu kuormittavaksi. Toiseksi kevein vaihtoehto on molemmilla käsillä kannattelu peukaloilla tietoa syötettäessä. Tätä käsittelytapaa voidaan soveltaa kaikissa kannatteluvaihtoehdoissa. Tämän ratkaisun ongelma voi olla joillakin käyttäjillä sujuvan ja virheettömän osoittamisen vaikeus (lisää jäljempänä). Yhdellä kädellä jatkuva kannatteluun liittyy ylikuormittumisen riski varsinkin pienikokoisilla ja heikkovoimaisilla käyttäjillä. Laitteen jatkuvaa kannattelua ei kuitenkaan esiinny kaikissa myyntitilanteissa (lähiliikenne), ja joidenkin käyttäjien voimat ovat niin suuret että kannattelevan käden suhteellinen kuormitus jää vähäiseksi. Käyttäjiä on opastettava vaihtoehtojen eduista ja ongelmista ja kehotettava kokeilemaan eri vaihtoehtoja omassa työssään. Tiedon syötön sujuvuus eri syöttötavoilla Tietoja voidaan syöttää etusormella, molemmilla peukaloilla tai tikulla. Syöttötavan vaihtelumahdollisuus on keino muunnella syöttävään käteen kohdistuvaa kuormitusta. Tikku on testien perusteella keskimäärin selvästi nopein ja luotettavin syöttökeino. Sormilla ja peukaloilla tapahtuvassa syötössä havaittiin ongelmia. Sormien päät ja sormen kärjen asento ovat käyttäjillä siinä määrin erilaiset, että joillekin ei sormilla tai peukaloilla syöttö ole sujuvaa. Etenkin peukalossa voi kosketusalue olla huomattavasti sivussa katseen perusteella oletetusta kohdasta, ja syötön sujuvoittaminen vaatii harjaantumista. Sormilla syöttö on helpompaa kapeasormisille ja pitkäkyntisille. Tikun käyttöön liittyvä ongelma on sen esille ottaminen erikseen ja pitäminen kädessä esimerkiksi rahastuksen vaiheissa. Tikku saattaa pudota ja hävitä helposti. Tikun liukkaan pään on katsottu myös heikentävän osumatarkkuutta junan heilahdellessa.

15 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 13/22 Toimintaohjeita Sujuvuuden ja varmuuden kannalta on tikulla tapahtuva tiedonsyöttö paras vaihtoehto. Se on kuitenkin laitetta kannattelevalle kädelle raskasta ja sopii kokonaisuutta ajatellen parhaiten liukukiskollisen kotelon kanssa käytettäväksi. Sormilla tai peukaloilla syötön sujuvuus on yksilökohtainen ominaisuus, ja siksi syöttötapaa on pidettävä valinnaisena. Käyttäjiä on kehotettava kokeilemaan ja harjoittelemaan eri syöttötapoja itselleen parhaan vaihtoehdon löytämiseksi. Koulutuksessa on valintakriteereinä korostettava syötön varmuutta ja sujuvuutta sekä käden rentoutta syöttötilanteessa. Käden jännitysoireiden mahdollisesti lisääntyessä suositellaan syöttötavan vaihtamista toisia lihaksia kuormittavaan tapaan. Kannatteluvälineisiin liittyvien työturvallisuusriskien ehkäiseminen Käyttäjään kiinnitetty laite voi sisältää työturvallisuusriskin junassa liikuttaessa. Laite voi takertua kiinnikkeistään tai hihnastaan eri kohteisiin. Kaulan ympäri kulkevaa hihnaa voidaan käyttää myös väkivallantekoon. Pelkästään olalla kannatellusta laitteesta vapautuu helpoimmin pelkän vedon seurauksena. Vyöllä kuljetettava laite ei joudu missään tilanteessa kovin etäälle vartalosta, ja kiinnitarttumisen riski on vähäisempi. Rinnan ja kaulan ympäri kannateltu laite voi esimerkiksi kumarruttaessa tai auttamistilanteissa (lastenvaunujen kantaminen) takertua kohteeseen kiinni. Liukukiskollisessa mallissa on katsottu tarttumisriskin olevan vielä suurempi. Kiskon alle jäävää tilaa on sen vuoksi kavennettu minimiinsä. Kiinnitakertumisen aiheuttaman riskin pienentämiseksi olisi hihna tai sen kiinnitys tehtävä sellaiseksi, että laite irtoaa tai hihna katkeaa sopivasta murtokohdasta äärimmäisissä tilanteissa. Eräs mahdollisuus on valita laitteeseen sopivan heikko kiinnitysrengas. Hihnaa käytettäessä olisi väkivaltatilannetta ajatellen parempi kiinnittää aukeava rengas tai murtuva osa pehmusteosan ja hihnan väliin, mieluiten pitkän pään liitokseen (selkäpuolelle). Murtumisen tapahduttua olisi kohta voitava nopeasti ja helposti itse korjata tilapäisesti, esimerkiksi vararenkaan tai narun avulla. Liukukiskolliseen malliin liittyy myös toinen mahdollinen työturvallissuusriski. Hihnat kannattelevat laitetta vaaka-asennossa, jolloin esim. horjahtamisen tai kaatumisen seurauksena se voi aiheuttaa töytäisyn vatsaa vasten. Laite on kuitenkin varsin epävakaasti kyseisessä asennossa, ja se kiertyy helposti syrjään. Tämän riskin suuruuden arvioiminen edellyttää pitempää käytännön kokeilua todellisissa tilanteissa. Toimintaohjeita Käyttökoulutuksessa olisi nämä riskit tuotava esille ja opetettava mahdollisimman riskittömät käyttötavat. Esimerkiksi tarttumisvaaran vähentämiseksi laite voidaan irroittaa auttamistilanteen ajaksi, tai se voidaan siirtää selkäpuolelle. Hihnan käyttöä väkivaltaisesti voi ehkäistä pitämällä sitä takin alla. Vatsaan töytäisyn ehkäisemiseksi voidaan myyntitilanteessa asettautua niin, että välittömästi edessä ei ole kiinteitä rakenteita kuten istuinten selkänojia. Käyttöliittymän perusvaatimuksia Tässä ohjelmistokehityksen välivaiheessa on paneuduttu vain perusnäppäimistön suunnittelukysymyksiin. Tulevaisuudessa olisi käyttöliittymän suunnittelulla pyrittävä nykyisen koodisyöttöperiaatteen sijasta käytettävyydeltään helpompaan ratkaisuun, esimerkiksi kussakin tilanteessa tarpeellisten vaihtoehtojen valintaan, tilanteessa tarpeellisten näppäinten suurenemiseen ja väritunnistukseen ym. keinoihin (vrt. kassapäätteet).

16 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 14/22 Junanmyyntilaitteen nykyiseen sovellukseen (alfanumeerinen perusnäppäimistö kosketusnäytöllä) soveltuvia ohjeita ei ole toistaiseksi löydetty kirjallisuudesta. Tutkimuksia on etupäässä kassapäätteistä, joiden käyttöliittymässä ei syötetä yksittäisiä numero- tai kirjainmerkkejä. Yleiset ohjeet näppäimistöihin ovat koskeneet normaaleja kirjoitusnäppäimistöjä tai laskukoneen tai puhelimen näppäimistöjä, joissa on mekaanisesti liikkuvat tai kalvon alla tuntuvaa painetta tunnistavat vähäliikkeiset näppäimet. Näitä ratkaisuja sovellettaessa voidaan hyödyntää tuntopalautetta oikeaan näppäimeen osumisen varmistamiseksi ja näppäimen aktivoitumisen toteamiseksi. Näillä perinteisillä ratkaisuilla on voitu näppäinkenttä suunnitella hyvin pieneksi (esim. kännykät). Perusnäppäimistö kosketusnäyttönä Perusnäppäimistö kosketusnäytöllä toteutettuna on hyvin ongelmallinen. Siinä ei hyödynnetä mitenkään tuntopalautetta, ja tiedon syöttö vaatii jatkuvaa katseella seuraamista. Näppäimen pienelle alueelle osuminen on varminta osoitukseen tarkoitetun tikun avulla, mikä ei peitä näkyvyyttä. Sormien ja peukalojen käyttö olisi kuitenkin myyntitilanteessa käytännöllistä monista syistä (laitteen kannattelu, tiedon syötön ja muiden vaiheiden kuten rahastuksen vuorottelu). Sormet tai peukalot kuitenkin peittävät näppäimen näkymistä, ja aktivoinnin aiheuttava kosketuskohta voi olla vaikea arvioida. Tästä syystä on hankeessa testattu alustavasti tiedonsyötön sujuvuutta ja virheitä eri syöttötavoilla. Näistä saadaan suuntaa antavaa ohjeistusta tiedon syöttötavan valintaan ja ohjeistukseen (sormi/peukalot/tikku) sekä näytön vaaka- ja pystyasennon fyysisen toimivuuden vertailuun (tulevaisuuden käyttöliittymän suunnittelu). Junan liikkeen vaikutus syöttötarkkuuteen Tiedonsyöttötestejä on tehty sekä liikkumattomassa tilassa että junassa. Näissä kahdessa tilanteessa tehtyjen testien tuloksissa ei näytä olevan havaittavia eroja. Testausten tulokset eivät kuitenkaan ole luotettavia tämän eron toteamiseksi testien vähäisyyden ja lyhytkestoisuuden vuoksi, ja varsinkin kun junassa ei voida heilahtelua vakioida riittävästi (virheen aiheuttava suuri heilahdus voi osua satunnaisesti johonkin testiosioon). Työterveyslaitoksella vertailtiin tiedon syöttöä vartalon liikettä synnyttävällä tasapainolaudalla (kuva 9) kiinteällä lattialla tapahtuvaan syöttöön. Tämän suppean testauksen perusteella ei havaittu vartalon kohtuullisen liikkeen aiheuttavan suurempaa heikentymistä syöttötuloksessa. Havaittu kohtalaisen hyvä tarkkuus liikkeessä johtuu siitä, että syöttävä käsi hakee riittävän tuen laitteen reunasta. Vartalon heilahdusliike aiheuttaa virheen vain selvän hallitsemattoman horjahduksen kautta, ei jatkuvassa tasaisessa liikkeessä. Vartalon liike vaatii kuitenkin suurempaa keskittymistä ja syöttäminen oli selvästi rasittavampaa, mikä voi heikentää tulosta pitemmällä aikavälillä. Kuva 18. Tasapainolauta junan liikkeen vaikutuksen simuloinnissa

17 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 15/22 Syöttötarkkuuden ja nopeuden parantaminen - näppäimen mitoitus ja palaute Kahden näppäimen välisen ei-aktivointia synnyttävän "kuolleen" alueen laajudella on suuri vaikutus syöttövirheisiin. Tämä alue laajentaa aluetta, johon sormi voi osua ilman että viereinen näppäin virheellisesti aktivoituu. "Kuolleen" alueen liiallinen laajentaminen toisaalta johtaa niin pieneen näppäimen kokoon, että siihen osumien alkaa vaikeutua. Tämän välin määrittämiseksi on Työterveyslaitoksella tehty testinäppäimistöjä, joissa väliä voidaan vaihdella, mutta varsinaista testaamista ei ole tehty. Alustavana käsityksenä voidaan esittää, että pystynäytön mitoituksella ainakin 2 mm leveä kuollut alue olisi tarpeellinen. Pystynäytöllä saattaa olla ylimääräistä tilaa pystysuunnassa. Tämä kannattaisi hyödyntää laatimalla hieman korkeampia näppäimiä (leveys-korkeus -suhde n. 1:1,2). Alustavissa kokeiluissa näin laadittu näppäimistö koettiin miellyttävänä, koska merkki ja sen kehykset peittyvät vähemmän sormen alla. Näppäimistön on annettava äänipalaute vain silloin, kun syöttö on onnistunut (tieto mennyt eteenpäin), ei pelkän kosketuksen perusteella. Samoin on onnistuneesta syötöstä annettava selvä näkyvä palaute, esim värin vaihtuminen valkeasta mustaksi. Junan käyttöoloissa ei pelkkä äänipalaute ole riittävä, ja voimakkaana se on asiakkaita häiritsevä. Nämä palautemuodot ovat äärimmäisen tärkeät hallitun tiedonsyötön toteuttamiseksi. Näppäimistölayoutin vaihtoehtoja Koska kosketusnäytöllä on jatkuvasti katsottava näppäimiä, ehdotettiin eräässä vaiheessa näppäinkentän siirtämistä lippuaihion yläpuolelle katselukulman parantamiseksi ja käden tukemisasennon parantamiseksi. Ensimmäisissä testeissä kuitenkin todettiin joidenkin henkilöiden kohdalla käsien peittävän osan lippuaihiota, varsinkin peukalosyötössä jos ranteet olivat pikkusormen suuntaan taipuneet. Jatkossa tuli palauttetta myös koko ajatuksen vierastamisesta, ja siksi vaihtoehto karsittiin myöhemmistä testeistä. Toinen esiin noussut lay-out -ajatus oli soveltaa tässä välivaiheessa suoraan aikaisemman lipunmyyntilaitteen näppäimistön matriisi-layoutia (ns. ABC-layout) sellaisenaan. Tämä ei olisi vaatinut näppäinten sijainnin opettelua. Suurempien muutosten edessä tätä ratkaisua ei pidetty enää tarkoituksenmukaisena. Merkkikoko Näppäimistön merkkien ja muidenkin merkkien on oltava niin suuria, että työntekijän ei tarvitse kallistaa ja työntää päätä näyttöä kohti. Näyttöpäätestandardin mukainen merkin korkeuden ja katseluetäisyyden optimisuhde on 1:175-1:160 (ns. näkymiskulma kulmaminuuttia). Näyttö sijaitsee käytännössä sellaisella korkeudella, jolla käsien toiminta on optimaalista. Tehtyjen kokeilujen perusteella optimaalinen näytön etäisyys oli keskimäärin 45 cm (vaihteluväli cm). Tällä etäisyydellä olisi 1:160 suhteella (22') merkkikoko 2,8 mm. Pitempiä henkilöitä ajatellen olisi 50 cm katseluetäisyydellä optimaalinen merkkikoko 3,1 mm. Liikkuvassa tilanteessa ja valaistuksen puutteet huomioiden voidaan 3 mm merkin korkeutta pitää näytön suunnittelun lähtökohtana. Kannattelulaitteiden testausta marras-joulukuussa 2008 VR:n konduktöörit testasivat kannattelulaitteita viikoilla Testissä oli käytössä vain pelkkä demolaite, jossa oli nähtävissä perusnäytöt ja lippuaihio sekä merkin syöttötoiminto (ei myyntiohjelmaa). Näissä testeissä oli mahdollista simuloida käyttöä vain suuntaaantavan tehtävänkuvauksen perusteella, ja näin simuloiduissa tilanteessa tehdä subjektiivisia miellyttävyysarviointeja ja esittää sanallisia kommentteja havaituista välineiden puutteista. Testeissä ei siten ollut mahdollista arvioida todellisen tilanteen kaikkien yksityiskohtien eikä työn keston vaikutusta.

18 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 16/22 Välineiden soveltuvuuden arviointia tehtiin simuloiden sekä itse myyntitapahtumaa että liikkumista ja toimimista muuten junassa. Testausohjelmassa oli alkuun enemmän testattavia vaihtoehtoja, mutta käytännön syistä siitä karsittiin epätodennäköiset vaihtoehdot pois. Loppuvaiheessa testiin liitettiin eri syöttötapojen tarkkuutta ja nopeutta mittaavat testit, kun ohjelmiston demoversioon laadittiin tämä testitoiminto. Viimeisessä vaiheessa käytetty testiohjelma on liitteenä 3 ja tiedonkeruulomake liitteenä 4. Kuvassa 19 on toimisto-oloissa demonstroitu simuloitua myyntitapahtumaa. Kuva 19. Laitteen käyttötilanteen simulointia, demonstraatio toimisto-oloissa. Myyntilaitteen kannattelutavan toimivuuden arviointi ikkunapenkillä istuvan asiakkaan rahastamistilanteessa. Testien toteutus ei ollut systemaattista - esimerkiksi kaikki koehenkilöt eivät testanneet kaikkia vaihtoehtoja siksi, että eivät pitäneet niitä itselleen soveltuvina. Näin ollen vastauksista puuttuu selviä huonoksi arviointeja. Myös monet vastaajat ovat ilmaisseet selvästi olevansa jonkun vaihtoehdon vakiokäyttäjiä, ja siksi ovat tottumattomia muihin ratkaisuihin. Yleinen havainto on että kaikilla viime vaiheessa testatuilla ja tässä raportissa kuvatuilla ratkaisuvaihtoehdoilla on kannattajia ja siten ilmeisesti myös tulevia käyttäjiä. Testaajat eivät olleet edustavasti valikoituja, joten määrällisiä tulkintoja eri vaihtoehtojen suosimisesta ei voi tehdä. Testeissä käytetty arviointimenetelmä Testaajat arvioivat kannatinlaitevaihtoehtojen käytettävyyttä erilaisissa simuloiduissa myyntitilanteissa. Testihenkilö merkitsi arvionsa kulloisestakin tarkastellusta tilanteesta kynällä tietojen keruulomakkeelle ns. VAS-janalle. Tämän 10 cm pitkän janan vasen pääty esittää huonointa vastausvaihtoehtoa, esim.. Oikea pääty on esittää vastaavasti parasta mahdollista vaihtoehtoa, esim.. Tuloksista Tärkeimmät havainnot on esitetty alla olevissa kuvaajissa ja taulukoissa 1, 2 ja 3. Kuvaajissa pylväät esittävät arviointikohteen vastausten keskiarvoa. Keskiarvo ei kuitenkaan kuvaa hyvin tuloksia, sillä sama vaihtoehto saattoi saada sekä n että n arvion. Tyypillisesti myös henkilö, joka oli arvioinut jonkun vaihtoehdon ksi arvioi jonkun toisen ksi. Vastausten laajaa jakaumaa on havainnollistettu esittämällä kuvaajissa lisäksi jokainen yksittäinen arvio omana tietonaan.

19 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 17/22 Vastausten keskiarvojen ja hajontakuvioiden lisäksi kannatinlaitteiden ja eri syöttötapojen paremmuutta on arvioitu kaikkia kolmea laitetta testanneiden henkilöiden VAS-janoja vertailemalla. Kultakin testaajalta on eri testaustilanteista valittu kannattelulaite, jota hän VAS-janojen perusteella on pitänyt parhaimpana (suurin VAS-janan arvo). Käytettävissä oli tietoja 17 eri testauslomakkeesta. Useasta lomakkeesta puuttui yhden tai useamman kohteen arviointi, jolloin kaikkiaan 12 henkilöä oli testannut kaikki kolme vaihtoehtoa. Kannattelulaitteiden arviointi Kannattelulaitteiden kokonaisarvio Kysyttäessä kokonaisarviota myyntilaitteesta, 12 henkilöstä 6 piti parhaana vaihtoehtona vyökiinnitystä, 3 hihnakiinnitystä rinnan yli ja 3 hihnaa liukuvalla kiinnityksellä (Taulukko 1). Keskiarvojen perusteella katsoen hihna rinnan yli ja vyölenkki -kiinnitykset arvioitiin yhtä hyviksi (Kuva 20). Kannattelulaitteiden paremmuusarvio eri työtilanteissa Vastausten keskiarvojen perusteella myyntilaitteen esille ottaminen ja lipun tulostaminen oli helpointa hihna rinnan yli ja vyölenkki -kiinnityksillä (Kuvat 20 ja 21). Rahastus oli keskiarvoista arvioiden helpointa vyölenkki -kiinnityksellä. E-lipun tarkistaminen onnistui parhaiten liukukiinnityksellä. VAS-janoista arvioiden vyölenkkiä pidettiin parhaimpana kannattelulaitteena sekä myyntilaitteen esille ottamisessa että rahastamisessa (Taulukko 1). Lipun tulostamisessa hihna rinnan yli ja vyölenkki -kiinnityksiä pidettiin lähes yhtä hyvinä. Liukukiinnityksen katsoi 7 testaajaa soveliaimmaksi e-lipun tarkistukseen. Taulukko 1. Kannattelulaitteiden paremmuus. Taulukossa koehenkilöiden lukumäärät, jotka antoivat suurimman VAS-janan arvon kullekin kannattelulaitteelle tehtävittäin. Esimerkiksi myyntilaitteen esille ottamisessa arvioijista 8 piti vyölenkkikiinnitystä parhaimpana vaihtoehtoja. Hihna rinnan Hihna rinnan yli yli, liukuva kiinnitys Vyölenkki Kokonaisarvio Myyntilaitteen esille ottaminen e-lipun tarkistaminen Arvioita yhteensä Tulostaminen Rahastus

20 TTL - junamyyntilaitteen ergonomian ja käytettävyyden kehittäminen 18/22 10 Kokonaisarvio Myyntilaitteen esille ottaminen Hihna rinnan yli (n=15) Hihna rinnan yli, liukuva kiinnitys (n=13) Vyölenkki (n=16) Kuva 20. Kokonaisarvio kannattelulaitteista ja arvio myyntilaitteen esille ottamisesta myyntitilanteessa eri kannattelulaitteilla. (Kuvassa keskiarvot ja yksittäiset vastaukset) 10 e-lippu Tulostaminen Rahastus Hihna rinnan yli, normaali kiinnitys (n=15) Hihna rinnan yli, liukuva kiinnitys (n=13) Vyölenkki (n=16) Kuva 21. Kannattelutapojen arviointi erilaisissa myyntitilanteissa. Tiedonsyöttötapojen arviointi Tiedonsyöttötapoja arvioitiin sekä kannattelulaitteiden testauksen yhteydessä että erikseen tehdyillä tiedonsyöttötesteillä. Edellisissä oli pääpaino selvittää eri kannattelulaitteen soveliaisuus kyseiseen syöttötapaan, ja jälkimmäisissä verrattiin lähemmin eri syöttötapoja keskenään. Siksi jälkimmäisissä testeissä koehenkilö kannatteli myyntilaitetta vapaasti käsissään ilman kannattelulaitteita. Tarkastelussa oli mukana sormella, peukaloilla ja tikulla tiedon syöttäminen. Testiohjelmassa ja testilomakkeessa (liitteet 3 ja 4) on erikseen tehtyjen tiedonsyöttötestien osio viimeistä edellisenä kohtana. Erillisessä tiedonsyöttötestissä arvioitiin syötön helppouden lisäksi syöttötavan vaikutusta myyntilaitteen käsin kannattelun helppouteen ja mitattiin myös syötön nopeutta ja syöttövirheiden määrää. Erillisissä tiedosyöttötesteissä oli mukana myös vaakasuuntaisen