TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN JA OPETUKSEEN PÄIVÄKOTITOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN JA OPETUKSEEN PÄIVÄKOTITOIMINNASSA"

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN JA OPETUKSEEN PÄIVÄKOTITOIMINNASSA Lähtökohtia, tavoitteita ja käytännön sovelluksia Helsingin Läntisen sosiaalikeskuksen päiväkodeissa TOIM. MARTTI SIEKKINEN MIKKO OJALA LÄNTINEN SOSIAALIKESKUS HELSINKI 1996

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen Päivähoidon tarkastaja Henni Ilmolahti TOIMINTASUUNNITELMA TIETOKONE LASTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ -PROJEKTIIN FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN VARHAISKASVATUKSESSA: LÄHTÖKOHTIA, TAVOITTEITA JA HAASTEITA KL Martti Siekkinen MIKSI KANNATTAA PANOSTAA TIETOKONEAVUS- TEISEEN OPPIMISEEN JO ENNEN KOULUIKÄÄ? FT Mikko Ojala TIETOKONEEN KÄYTTÖ LAPSIRYHMISSÄ Päiväkodinjohtaja Ritva Huhtinen Päiväkodinjohtaja Jarkko Lahtinen KIDWARE-OHJELMAN KÄYTTÖ LAPSEN KIELELLISEN KEHITYKSEN TUKENA Lastentarhanopettaja Päivi Toikka Lastentarhanopettaja Airi Ojala Lastentarhanopettaja Ulla Syrjänen KIDWARE-OHJELMA MATEMAATTISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lastentarhanopettaja Marja-Leena Kolho Lastentarhanopettaja Riitta Palko KIDWARE LUOVASSA TOIMINNASSA Lastentarhanopettaja Riikka Heloma Lastentarhanopettaja Pirjo Kantola... 61

3 9. TIETOKONE LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA Lastentarhanopettaja Leena Bergström Lastentarhanopettaja Päivi Horn Lastentarhanopettaja Taina Lehtonen TIETOKONE MONIVAMMAISEN LAPSEN KÄYTÖSSÄ Puheterapeutti Laura Aaltio-Kostet KIDWARE-OHJELMAN KÄYTÖSTÄ ERITYIS-PÄIVÄHOIDOSSA Erityislastentarhanopettaja Nea Cederberg Päiväkodinjohtaja Kirsti Alanko Päiväkodinjohtaja Satu Järvikallas Erityislastentarhanopettaja Anu Pietarinen... 74

4 1 1. JOHDANTO FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen Päivähoidon tarkastaja Henni Ilmolahti. Varhaiskasvatuksen alueella toimivat opettajat, kouluttajat ja tutkijat ovat viime vuosien aikana ympäri maailmaa saaneet runsaasti uutta tietoa ja pohdittavaa, joka liittyy tietotekniikan käyttömahdollisuuksiin varhaiskasvatuksessa. Tämän raportin tarkoituksena on käsitellä tietotekniikan integroinnin lähtökohtia, tavoitteita ja käytännön toimintatapoja lasten oppimiseen ja opettamiseen päiväkotitoiminnassa. Raportin alkuosassa käsitellään tietokoneprojektin taustaajattelua ja loppuosassa esitellään Läntisen sosiaalikeskuksen opettajien laatimia toimintatapoja valitun ohjelmiston integroinnista päiväkodin opetustoimintaan. Valtioneuvoston kehittämispäätöksen mukaan Joensuun yliopiston varhaiskasvatuksen tehtävänä Suomessa on kehittää varhaiskasvatuksen opetusta ja tutkimusta. Tässä aktiviteetissa kansainvälinen varhaiskasvatukseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö on asteittain muodostunut yhä keskeisempään asemaan. Merkittävänä lähtökohtana kansainväliselle tutkimusaktiviteeteille voidaan pitää Joensuun yksikössä 1980-luvun lopulla käynnistettyä laajaa 15 maata käsittelevää IEA Preprimary Studyyn, jonka tarkoituksena on analysoida ennen kouluikää tapahtuvan kasvatuksen ja opetuksen puitteita, prosesseja ja tuotoksia ikävuosina 4-7. Tämän vieläkin käynnissä olevan projektin yhteydessä tutkimukseen osallistuvilla on tarjoutunut mahdollisuus tutustua varhaiskasvatuksen kehittämisen uusimpiin ideoihin kiehtovassa ja ainutlaatuisessa monikulttuurisessa kontekstissa, joka on avautunut tutkimusalueen yhteydessä tapahtuvassa yhteisvastuullisessa aktiviteetissa. IEA Preprimary projektia koordinoi USAssa High/Scope Educational Research Foundation Michiganista.

5 Säätiö on erittäin tunnettu varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimusyksikkö, joka on 1960-luvulta lähtien tutkinut ja tukenut lasten kehitystä ja aktiivista oppimista edistävää opetustoimintaa. Tämän säätiön puitteissa jo 1970-luvulla aloitettuun lapsiin ja tietokoneisiin liittyvät tausta-ajatukset ja käytännöt ovat luoneet yhden perustavan kulmakiven tietokoneprojektimme taustoihin. IEA Preprimary Study -projektin tuloksia on esitelty useissa NAEYC (National Association for the Education of Young Children) -organisaation vuosittaisissa konferensseissa, joiden kautta Joensuun yliopiston tutkimusryhmä (kansallinen tutkimusjohtaja FT Mikko Ojala ja KL Martti Siekkinen) solmi yhteistyösuhteita Dr. John Raderin ja Dr. Suzanne Thouvenellen (Mobious Corporation, Virginia) sekä Dr. June Wrightin (University of Maryland, nykyisin Eastern Connecticut State University) kanssa. Näiden henkilöiden yhteistyönä on kehitetty lukuisia laadukkaita varhaisvuosien tietotekniikan sovelluksia ja teoreettista sekä käytännöllistä tietoa alan opettajien kouluttamiseksi tietotekniikan käyttöön erityisesti Head/Start organisaation puitteissa 1970-luvun alusta lähtien. 2 Kaikenkaikkiaan tästä yhteistyöstä näiden tahojen kanssa muodostui se ratkaiseva vaikutin, jonka ansiosta lasten tietotekniikan kokeilu- ja kehittämishanke käynnistyi vuoden 1992 syksyllä Joensuussa, Helsingissä, Leppävedellä ja Puumalassa. Keskeisenä ajatuksena tässä tietotekniikkaan liittyvässä projektissa on ollut ajatus, että lasten aktiivista oppimista voidaan parhaiten edistää sellaisissa avoimissa oppimisympäristöissä, joissa lapsi voi suunnata omaa oppimistaan lähes rajoituksetta kehittymisen ja oppimisen lukemattomille alueille. Tietokoneprojektiin valittiin monien ehdokkaiden joukosta KIDWAREohjelmisto siksi, että ohjelmistokokonaisuus uusine suunnitteluideoineen painotti erityisesti mahdollisuuksia integroida lasten tietokoneavusteista oppimista päiväkodin tai esikoulun muuhun toimintaan.

6 Tämä Lapset ja tietokone -projektin nimellä aloitettu kehittämis- ja kokeiluhanke tunnetaan nykyisin Computer Discovery Project in Four Cultures: Finland, USA, Puerto Rico and Australia, sillä aluksi USAn ja Suomen tutkijoiden, kouluttajien ja opettajien projektissa kehittämä tietotekniikkaan liittyvä ajattelutapa on alkanut laajeta voimakkaasti myös muihin maihin. 3 Tässä raportissa esitellään Helsingin läntisen sosiaalikeskuksen alueella toimivien päiväkotiyksiköiden kanssa toteutettua tietokoneprojektia. Toiminnasta läntisen sosiaalikeskuksen kanssa muodostui varsin pian keskeisimmäksi Joensuun yliopiston yhteistyötahoksi uudista tukevan johdon ja innokkaiden opettajien vuoksi. Keväällä 1992 Vuorilinnan ja Lapinmäen päiväkodit aloittivat yhteistyön Joensuun yliopiston lastentarhanopettajankoulutuksen kanssa, joka laajennettiin pian sosiaalikeskuksen johtajan Sinikka Rautakiven ja päivähoidon tarkastaja Henni Ilmolahden aloitteesta muihin päiväkoteihin. Tarkoituksena oli käytännössä toteuttaa tietokoneohjelmistojen integrointia osaksi muuta päivittäistä toimintaa, kuten leikkiä, musiikkia, rakentelua, maalaamista, kirjoittamista, lukemaan oppimista jne. Pedagogisesti mielenkiintoisen ohjelmiston ansioista lapsilla oli mahdollisuus omaehtoisiin ohjelmavalintoihin ja oma kehitystason mukaiseen etenemiseen. Koska kokemukset olivat alussa rohkaisevia, haluttiin läntisessä sosiaalikeskuksessa lisätä tässä työssä mukana olevien päiväkotien määrää. Neuvotteluissa Joensuun yliopiston kanssa sovittiin projektin virallistamisesta ja määriteltiin vastuuhenkilöt ja tavoitteet. Mukaan otettiin kymmenen päiväkotia hakemusten perusteella, kustakin päiväkodista kaksi lastentarhanopettajaa.

7 Laitteistojen hankinnoista ja huoltosopimuksista huolehti sosiaalikeskuksen atksuunnittelija. Koska ohjelman vaatimuksista ei vielä tällöin ollut riittävästi kokemusta, joukkoon mahtui epäsopivia laitekokonaisuuksia. Tarkoituksenmukaista olisikin miettiä tarkkaan laitteistohankinnat. 4 Varsinaisen laitteiston käyttäjätuki jäi tässä vaiheessa liian vähäiseksi. Vasta 1994 saatiin Ammatti-instituutista mikrotukihenkilöksi kouluttautuva opiskelija kolmeksi kuukaudeksi näiden päiväkotien käyttöön. Jatkossa tämän tuen järjestäminen uusille toimipisteille hoidettiin tehokkaammin. Mikron käytön hyvä hallinta on perustava. Tekstin, kuvien, puheen tallentamisen ja tulostuksen hallinta vaatii aikaa ja opiskelua. Ohjelmatukea Kidware-ohjelman käyttöön antoi päiväkoti Vuorilinnan johtaja Ritva Huhtinen sekä päiväkoti Pajamäen johtaja Jarkko Lahtinen. Niiden kohdalla, joilla mikronkäytön perustiedoissa oli edelleen puutteita, näytti myös ohjelman integrointi varsinaiseen opetustoimintaan hitaalta. Käyttäjät kokoontuivat kuukausittain, jolloin selvitettiin yhdessä selvitettiin ohjelman integroinnin periaatteita ja ratkottiin myös ilmenneitä ongelmia. Käyttäjät myös opettivat toisiaan. Kukin työyksikkö kertoi vuorollaan oppimisympäristöjen järjestämisestä ja integroinnista esimerkkien valossa, tavoitteena vaihtaa tietoa, kehittää ja arvioida tietokoneiden käyttöön liittyviä toimintatapoja ja sisältöjä. Varsinaisesta teoriaopetuksesta vastasi Joensuun yliopistosta KL Martti Siekkinen. Teoriaopetus sisälsi yleiskatsauksen lasten kehitystasoon sopivista toimintaperiaatteista ja integroinnista muuhun opetus- ja kasvatustoimintaan. Kesällä 1995 oli osalla käyttäjistä jo mahdollisuus opetella multimedian käyttöä. Käsikirjoitusten laatiminen omiin ohjelmiin lapsihavainnointien pohjalta avasi aivan uuden maailman oppimiseen. Myös eri

8 kulttuurien ja oppimisympäristöjen kohtaaminen sekä vertailevan tutkimuksen antama tieto eri maiden toteuttamasta esiopetuksesta on lisännyt taitojamme. 5 Kaikkien kannalta on ehdottoman tärkeää, että investointi myös näkyy käytännössä. Laitteet, koulutus ja jokaisen mukanaomijan omat työtunnit. Kun mukana vuonna 1996 on jo 21 päiväkotia ja yksi perhepäivähoitaja, on osaaminen ja vastaavasti vaatimukset lisähaasteiden hoitamiseksi lisääntynyt. Miten taataan, että koko päiväkodin henkilöstö vähitellen omaksuu tämän toimintatavan? Koska kaikki mukana olevat työntekijät harjoittelevat ja kouluttavat toisiaan oman työnsä ohessa, on maltettava keskittyä ja antaa riittävästi aikaa. Työyksikössä esimiehen panos resurssien kohdentajana onkin ensiarvoisen tärkeä. Voimavaranamme on hyvin koulutettu henkilökunta.

9 2. TOIMINTASUUNNITELMA TIETOKONE LASTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ -PROJEKTIIN FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen 6 Taustaa Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on nopea tieteen ja tekniikan kehitys luonut uudenlaisen puitteiston myös leikki-ikäisten lasten maailmaan. Teollistuneissa maissa lapset kuuluvat sukupolveen, jotka jo kasvaessaan saavat vaikutteita uudesta ns. informaatioajan tekniikasta, mikrotietokoneista. Lapset voivat saada nykyisin jo hyvin nuorina kokemusta tietokoneista omasta kodistaan joko vanhemmiltaan tai vanhemmilta sisaruksiltaan, vieraillessaan tovereidensa luona, joukkoviestimistä, mainoksista jne. Tällä tavoin tietokoneet ovat jo monien lasten todellisuutta. Kouluissa tietokoneavusteinen opetus on jo arkipäivän todellisuutta. On ilmeistä, että tietokonetekniikan aiheuttaman alkuhämmennyksen jälkeen tietokoneet leviävät suhteellisen nopeasti myös varhaiskasvatuksen piiriin (mm. päiväkoteihin). Myös Suomessa on varhaiskasvatuksen ammattilaisten taholta osoitettu yhä kasvavaa mielenkiintoa tietokoneavusteisiin opetukseen (esim. kokeilut Ristiinan, Helsingin ja Joensuun päiväkodeissa). Kuitenkin kasvattajat tuntevat usein, ettei heillä ole riittävää tietoa ja taitoa päättää sitä, voitaisiinko tietokoneita ylipäätään käyttää apuna lasten opetuksessa tai mitkä ohjelmat soveltuisivat lapsille tai millaisilla toimintatavoilla tietokone voitaisiin integroida osaksi muuta kasvatustoimintaa. Tämäntyyppisiä kysymyksiä on pohdittu jo varhaiskasvatukseen suuntautuneessa tutkimuksessa, lähinnä Usa:ssa ja Englannissa, luvulta lähtien (Siekkinen 1993).

10 Alkuvaiheissa henkilöstön koulutuksessa perehdytettiin opettajat tietokoneen toimintatapoihin ja käyttötaitoihin, mutta kokemuksien kartuttua huomattiin, että tämän uuden median menestyksellinen käyttö riippuu opettajien asenteesta ja tavasta integroida tietokone muuhun opetussuunnitelmaan. Tällaisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää, että opettajat saavat riittävän määrän koulutusta, jossa huomio siirretään opettajien omiin taitoihin ja kykyihin suuntautuneesta ohjauksesta siihen, miten tietokone voidaan integroida osaksi muuta oppimiseen ja opetukseen liittyvää toimintaa sekä siihen, millaisia etuja ja hyötyjä tietokoneen käytön avulla voidaan saavuttaa (esim. Siekkinen 1993, Wright & Thouvenelle 1991). 7 Leikki-ikäisille lapsille suunnattujen opetusohjelmistojen tarjonta on kasvanut 1990-luvun aikana nopeasti ja varovaistenkin arviointien mukaan alueelle suuntautuva sekä tieteellinen että markkinaperusteinen toiminta tulee kasvamaan erittäin voimakkaasti lähivuosien aikana. Joensuun yliopisto on kehittämässä parhaillaan Eastern Connecticut State Universityn, Connecticut ja Mobius Corporation in, Washington, USA, kanssa uutta kansainvälistä lasten tietokoneiden opetuskäyttöön liittyvää tutkimushanketta (Computer Discovery Project in Four Cultures: Finland, USA, Puerto Rico and Australia). Helsingin kaupungin läntisen sosiaalikeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa on tavoitteena arvioida, kokeilla ja kehittää 3-6-vuotiaille lapsille kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti sopivia toimintatapoja päiväkotitoimintaan liittyen. Hanke liittyy Joensuun yliopiston lastentarhanopettajankoulutuksen toimintasuunnitelmaan vuosille ja koordinoidaan Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutettavan Computer Discovery Project -tutkimushankkeeseen liittyen.

11 Kehittämistoiminnan teoreettisista lähtökohdista, tavoitteista ja merkityksestä 8 Leikki-ikäisten lasten tietokoneavusteisen opetuksen toteuttamiseen liittyvien ohjelmistojen soveltuvuutta voidaan arvioida useista näkökulmista käsin. Masseyn (1988) mukaan suurin osa tietokoneiden opetuskäyttöön suunnatusta kritiikistä onkin kohdistunut ohjelmiin, ei itse tietokonelaitteistoihin. Tietokone lasten oppimisympäristönä -hankkeessa huomio kohdistuu ohjelmiin, sillä ohjelma muodostaa sen informaatiokokonaisuuden, joka tietokoneessa käytettäessä luo puitteita lasten oppimiselle. Viimeaikaisin lasten tietokoneavusteiseen opetukseen suuntautunut tutkimus on osoittanut, että opetusohjelmien avulla voidaan edistää lasten oppimista, mutta käytettävien ohjelmien laadulla on yhteyttä siihen, miten niitä voidaan käyttää opetuksessa ja erityisesti siihen, miten lapset hyötyvät ohjelmista (mm. Haugland 1992; Rowland & Scott 1992; Haugland & Shade 1990; Hohmann 1990; Computers in Head , Simon 1985). Toimintaperiaatteiden kehittämisessä käytetään apuna USA:ssa suoritettua kehittely- ja tutkimustyötä (esim. Haugland & Shade 1990; Hohmann 1990; Buckleitner 1989; Wright & Thouvenelle 1989), joissa arvioinnin lähtökohtina on korostettu lapsikeskeistä pedagogiikkaa. Näkökulman mukaan lapsien aktiviteettien ja toimintamateriaalien tulee soveltua tietylle ikäryhmälle ja tukea lapsen yksilöllistä kasvua ja kehittymistä. Kasvattajan tehtävänä on suunnitella kasvuympäristön aktiviteetit ja materiaalit sellaisiksi, että lapsilla on mahdollisuus toimia myös aikuisten ohjaamien aktiviteettien lisäksi lapsen omaan valintaan perustuvissa toiminta- ja oppimisympä-

12 ristöissä. Kasvattajan tavoitteena on toteuttaa kasvuympäristö, jossa lasten rooli oppimisessa on aktiivinen ja jossa ympäristö sekä lapsen kasvattajat tukevat lasten sosiaalista, emotionaalista, fyysistä ja kognitiivista kehittymistä. (ks. Hohmann et al. 1979, Wright & Thouvenelle 1989). 9 Periaatteeseen liittyen tietokoneympäristö luo lapsille yhden uuden maailman, jonka puitteissa lapset opettelevat toimimaan ja toiminnan kautta hallitsemaan uusia asioita. Opetusohjelmien käsitteellisen sisällön tulisi olla periaatteen mukaan täsmällisiä ja valottaa sisältöjä useista näkökulmista. Tavanomaisemmin ohjelmia on laadittu laskemisen ja lukemisen valmiuksien opetteluun. Ohjelmien sisällöllisten piirteiden tulisi myös tukea, rikastuttaa ja laajentaa kasvuympäristön muita aktiviteetteja kuten esim. erilaisia leikkejä, musiikkia tai muita luovia toimintoja. Kuitenkin tietokoneiden hyödyntäminen lasten oppimisprosessissa riippuu voimakkaasti siitä, miten järkeviä päätöksiä lasta kasvattavat aikuiset tekevät. Esim. peli- ja opetusohjelmien vaatimissa lasten taidoissa ja toimintalogiikoissa on eroja, eikä ole ilmeisesti yhdentekevää, mitä lapset tietokoneilla tekevät (ks. Asikainen 1990). Kaiken kaikkiaan monissa leikki-ikäisille lapsille suunnatuissa opetusohjelmissa havaittu eroja siinä, miten lasten kehityksen erityispiirteet ovat huomioitu ja millaisille sisältöalueille ohjelmat ovat tarkoitettuja. Kuitenkin tietokoneohjelmat, kuten myös muutkin kasvatukseen ja opetukseen tarkoitetut materiaalit, voivat välittää erilaisia kulttuurisia arvoja. Se, miten tällä hetkellä muulla kehitetyt ohjelmistot (esim. Usassa, Englannissa, Ranskassa ja Venäjällä) soveltuvat maamme varhaiskasvatukseen, tarvitsisi sekä alan käytännön kasvattajien että tutkijoiden tarkkaa arviointia luonnollisissa toimintaympäristöissä. Ohjelmistotarjontaa ohjaavat voimakkaasti markkinointiin ja kaupallisuuteen perustuvat intressit ns. edutainment (education and entertainment) ideologia. Toistaiseksi ei ole myöskään kehitetty maahamme soveltuvia arviointikriteerejä, joiden

13 avulla ohjelmistojen hankintaa ja arviointia voitaisiin systematisoida. On ilmeistä, että monissa päiväkodeissa käytetään jo erilaisia ohjelmia, mutta kokemus on vielä hyvin kirjavaa ja sattumanvaraista. Siitä, miten laajasti pienet lapset käyttävät Suomessa tietokoneita etenkin omassa kodissaan ei ole ilmeisesti tietoa. Toimintaperiaatteiden kehittäminen auttaisi esikouluja ja päiväkoteja tarkoituksenmukaisten ohjelmien hankinnassa. Tarkoituksenmukaista olisi myös se, että yksiköiden opettajat järjestäisivät lasten vanhemmille tietokoneiden opetuskäyttöön liittyvän tutustumisjakson esim. teemapäivän. 10 Projektin toteuttaminen Joensuun yliopiston taholta yhteistoiminnasta vastaavat KL Martti Siekkinen ja FT Mikko Ojala. Martti Siekkinen vastaa projektin sisältöön liittyvästä yleisestä ohjannasta ja Mikko Ojala toimii projektin tieteellisenä asiantuntijana. Läntinen sosiaalikeskuksen taholta yhteistoiminnasta ja koordinoinnista vastaavat Sinikka Rautakivi, Ritva Huhtinen, Henni Ilmolahti ja Lassi Laine. Projektin käynnistämiseen liittyi seuraavia toimintoja. Läntinen sosiaalikeskus valitsi yksiköt projektiin syyskuussa Koska hankkeen tavoitteena on kehittää ja demonstroida lasten kehitystasoon soveltuvia toimintatapoja, on kokeiluyksiköiden valmistauduttava jakamaan tietoa toiminnastaan ja osallistuttava koulutuksiin ja kokoontumisiin, jotka liittyvät tietokoneen opetuskäyttöön lasten kanssa. Toimintaan liittyen kokeiluyksiköiden tulee sitoutua toimimaan yhteistyössä Joensuun yliopiston lastentarhanopettajankoulutusyksikön kanssa koulutusta ja käyttöä koskevassa tiedossa. Hankkeen aikana kootaan kirjallista ja audiovisuaalista aineistoa lasten ja opettajien toimintaan liittyen.

14 Projektiin liittyvien päiväkotien henkilöstölle järjestettiin erilaisia koulutusaktiviteetteja sekä seurattiin ja arvioitiin projektin toteutumista sekä opettajien että johtoryhmän toimesta seuraavilla keinoilla. 11 Aluksi järjestettiin yleisluento (10 tuntia) kaikille opettajille "Tietokone lasten oppimisympäristönä" -teemasta. Opetus sisälsi teoreettisen yleiskatsauksen lasten kehitystasoon sopivista toimintaperiaatteista ja integroinnista muuhun opetus- ja kasvatustoimintaan. Luentoon liittyi käytännön esimerkkejä videoaineiston pohjalta. Ohjelmien sisällön arviointiin liittyen suoritettiin harjoitustehtäviä. Vastuuhenkilönä toimi KL Martti Siekkinen Joensuun yliopistosta. Opetusohjelmistojen käyttöön liittyvä koulutuksen ja käyttäjätuen järjestäminen. Jakson aikana perehdytään ohjelmiston käyttöön käytännön harjoitusten avulla (20 tuntia). Vastuuhenkilöinä toimivat päiväkodinjohtajat Ritva Huhtinen ja Jarkko Lahtinen. Koulutus jaksotettiin yksikkökohtaisesti. Tietokoneen käytön perusteiden koulutus ja teknisen tuen järjestäminen. Jakson tavoitteena oli välittää perustiedot atk-laitteistosta ja sen käyttöön liittyvistä tekijöistä (mm. laitteistot, käyttöjärjestelmä, ylläpito yms.). Läntinen sosiaalikeskus järjestää yksiköille teknisen tuen vastuuhenkilönä Lassi Laine. Aluevastaavien valinta ja kouluttaminen. Läntisen sosiaalikeskuksen alueella toimivista päiväkodeista valittiin 1-2 opettajaa joiden, joiden vastuulle kuuluu avustaa mukaantulevien yksiköiden henkilöstöä tietokoneiden käytössä. Joensuun yliopisto järjestää aluevastaaville erikseen koulutuksen KL Martti Siekkisen ohjaamana. Yksikkövastaavien valinta. Suosituksena oli, että jokainen yksikkö nimeää yhden yhdyshenkilön, jonka vastuulla on yksikkökohtaisen ohjauksen toteuttaminen ja yhteistoiminta aluevastaavien kanssa.

15 Palaute ja arviointi. Aloitettuaan tietokoneiden opetuskäytön yksiköt raportoivat kirjallisesti toiminnastaan jokaisen kuukauden lopuksi Joensuun yliopistoon. Joensuun yliopisto vastaa seurannassa käytettävän materiaalin tuottamisesta. Tavoitteena on koota systemaattista tietoa erilaisista toimintatavoista ja integrointiperiaatteista muuhun opetus- ja kasvatustoimintaan. Johtoryhmän kokoontumisessa arvioitiin syksyn 1993 aikana tapahtunutta toimintaa sekä koulutuksen riittävyyttä. 12 Kuukausipalaverit. Yksiköiden henkilöstön kuukausikokoontumiset aloitettiin keväällä Kokoontumisien tavoitteena on vaihtaa tietoa, kehittää ja arvioida tietokoneiden käyttöön liittyviä toimintatapoja ja sisältöjä. Kokoontumisien johtamisesta vastaavat aluevastaavina toimivat opettajat, jotka laativat yhteenvedon toiminnasta Läntisen sosiaalikeskukselle ja Joensuun yliopistolle. Aluevastaavat voivat tehdä tarvittaessa aloitteita lisäkoulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä. Monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen. Keväällä 1994 jatkosuunnitelmat liitettiin Computer Discovery Project -hankkeeseen, jossa painotetaan enemmän lasten oppimisprosessin tuntemiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Kansainvälisiä kesäinstituutteja on järjestetty kesällä 1994 Eastern Connecticut State Universityssa, USA, teemasta "In-depth look at children s active learning when using the microcomputers as a learning environment" sekä kesällä 1995 Joensuussa ja Helsingissä teemasta "Developing a Multimedia Vision of Children's Learning". Lähteet Asikainen, E. (1990). Lasten ja nuorten suhtautuminen tietokoneeseen ja teknistyvään tulevaisuuteen. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Tutkimuksia 36. Jyväskylän yliopiston monistuskeskus. Jyväskylä.

16 Buckleitner, W. (1990). Survey of Early Childhood Software. High/Scope Educational Research Foundation. Ypsilanti, MI: High/Scope Press. Computers in Head Start Classrooms. (1990). Alexandria, Virginia; Mobius Co. Haugland. S. (1992). The Effect of Computer Software on Preschool Children s Developmental Gains. Journal of Computing in Childhood Education, 3 (1), Haugland, S. & Shade, D. (1988). Developmentally appropriate software. Young Children, 43 (4), Hohmann, C. (1990). Young Children & Computers. High/Scope Educational Research Foundation. Ypsilanti, MI: High/Scope Press. Hohmann, C., Banet & Weikart, D. (1979). Yong Children in Action. Ypsilanti, MI: High/Scope Press. Massey, C. (1988). The impact of the use of microcomputers on the development of mathemathical concepts in preschoolers at early childhood education. State University of New York at Buffalo. U.M.I. Dissertation Information Services. Ann Arbor. Rowland, K. & Scott, D. (1992). Promoting Language and Literacy for Young Children Throught Computers. Journal of Computing in Childhood Education, 3 (1), Simon, T. (1985). Play and learning with computers. Early Child Development and Care., 19 (3), Wright, J. & Thouvenelle, S. (1989). KIDWARE2 Learning Center. Classroom Guide. Alexandria, Virginia: Mobius Co. 13

17 3. TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN VARHAISKASVATUKSESSA: LÄHTÖKOHTIA, TAVOITTEITA JA HAASTEITA KL Martti Siekkinen 14 Johdanto Pienten lasten kasvatuksen ja opetuksen sisällöt sekä toimintatavat ovat luvun aikana muuttumassa voimakkaasti maassamme. Yhtenä merkittävänä piirteenä on havaittavissa se, että lapsille tarjottavien varhaisten kokemusten laatua ja sisältöä on pyritty kehittämään erilaisten hankkeiden avulla. Opetussuunnitelmien sisällöt ja opetusmenetelmät ovatkin olleet erityisenä mielenkiinnonkohteena uudessa lasten esi- ja alkuopetuksen järjestämisessä. Alueeseen liittyvää perusopetusta on myös samalla muutettu voimakkaasti. Tämän muutoksen taustalla on useita erilaisia ja monisyisiä sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet viimeaikaisiin lasten esi- ja alkuopetuksen kehittämisvaatimuksiin ja myös siten osaltaan luoneet uusia haasteita alan kehittämiselle. Etsittäessä uusia vaikutuksia maamme esiopetukselle yksi aikakautemme innovaatioista -mikrotietokoneet- ovat myös ilmestyneet yhä laajenevasti päiväkotiympäristöihin. Vaikka mikrotietokoneet ovatkin yleistyneet maassamme, ei niiden käyttöä ei olla vielä kuitenkaan yleisesti hyväksytty. Tämän ilmiön taustalla lienee yhtäältä alan opettajien henkilökohtaiset tekijät tai toisaalta taloudellisen laman aiheuttama resurssipula. Henkilökohtaisista syistä lienee ns. teknofobia tärkein. Mikrotietokoneet koetaan vieraiksi pienten lasten käytössä, sillä oppimisympäristöä arvioidaan apriorisen, ehkä verrattain kapea-alaisenkin

18 tiedon varassa. Tämä ilmeni vielä 1990-luvun alussa maassamme selvästi havaittavana institutionaalisena epäilynä yleensä mitä tahansa toimintatapaa kohtaan, joka haastoi perinteisiä toimintatapoja. Tästä epäilystä huolimatta erilaiset teknologian sovellukset ovat tulleet tavanomaisiksi lasten jokapäiväisessä elinympäristössä; televisio ja videot ovat lasten arkipäivää, taskupuhelimia ja fakseja on kaikkialla ja tietokoneita käytetään jokaisessa kaupassa ja toimistossa tms. (Siekkinen et al. 1995) Myös äskettäin käynnistetyt uudet hankkeet, esim. telematiikkaprojektit lasten esiopetukseen liittyen lisäävät jatkuvasti uusia toimintamahdollisuuksia. 15 Kaikenkaikkiaan pienten lasten kasvattajat ja opettajat ovat ilmeisesti yksi laajimmista ammattiryhmistä, joille tietokoneet ja niiden käyttömahdollisuudet lasten kanssa ovat vielä tuntemattomia. Teknologiaan liittyvien kokemuksien, joita lapsilla on nykyisin ja joita lasten opettajilla omassa lapsuudessaan oli, on valtava ero. Omien aikaisempien kokemuksien puuttumisen vuoksi voivat tietokoneiden käyttöön liittyvät ajatukset tuntua täysin vierailta alan käytössä. Kaikenkaikkiaan tietokoneiden järkevä käyttö päiväkodeissa riippuu paljolti siitä tiedosta, mitä tietokoneiden avulla voidaan tai ei voida tehdä. Ns. optimaalisen opetussuunnitelman laadintaan tietokoneisiin liittyen ovat alan tutkijat (ks. esim. McCraw & Meyer 1995) esittäneet sisällytettävän suhteellisen yksimielisesti seuraavia osatekijöitä: 1. Tietokoneet sijoitetaan luokkahuoneeseen eikä erilliseen toimintatilaan tai ns. tietokonelaboratorioon, 2. Opettajan tulee tuntea ohjelmat ja hallita tietokoneen käyttö, 3. Interaktiivinen tai lapsen löytämistä ja omia havaintoja rohkaiseva ohjelma. Näiden lisäksi merkittäväksi ovat muodostuneet myös opettajien käsitykset lapsen oppimisesta ja opettamisesta; ns. konstruktiivisesti ajattelevien lasten ohella laadullisesti hyvä tietokoneympäristössä toteutettava oppiminen edellyttää konstruktiivisesti ajattelevia opettajia (Ojala, Siekkinen, Wright 1996).

19 16 Interaktiivisen oppimisen haasteita Interaktiivinen oppimismateriaalin sanotaan tekevän oppimisesta hauskempaa, mutta todelliset hyödyt lienevät vielä laajemmat. Tavoitteena ei ole oppimisen helpottaminen sinällään, vaan oppimisen haasteellisuuden kohottaminen. Parhaimmillaan interaktiiviset tietokoneympäristössä toimivat mikromaailmat lasten oppimisympäristöinä eivät perustu ulkomuistiin, jäljentämiseen tai toistavaan oppimiseen, vaan ne vaativat keskittymistä ja syvällistä osallistumista, oman tekemisen kautta oppimista. Tämän vuoksi interaktiivisen multimedian on mainostettu vaikuttavan erittäin voimakkaasti oppimiseen. Toisaalta interaktiivisella oppimisprosessilla on vaikutuksia asenteisiimme. Teknologia voi muuttaa ajattelua virheiden tekemisestä korjaamiseen, faktojen muistamisesta informaation käsittelyyn, yksintyöskentelystä yhteistoimintaan. Näillä periaatteilla on myös seurauksia itse oppimateriaalin, tietokoneohjelmien valintaan. Laadukkaiden lasten ohjelmasovellutusten peruspiirteinä on pidetty mm. seuraavia seikkoja. Ohjelmat käyttävät kaikkia aisteja, rohkaisevat ja vahvistavat itseluottamusta, luovat tunteen omistajuudesta, luovat aktiivisemman ilmapiirin, edistävät kommunikaatiota, eivät arvostele, uhkaa tai kilpaile ja soveltuvat esiopetuksen sisällöllisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä on jo saatavilla hyviä lasten ohjelmia, mutta opetussuunnitelmallista tietoa siitä, miten ohjelmia ja laitteistoja käytetään tehokkaasti pienten lasten oppimisen ja opetuksen edistämisessä ja kehittämissä, tarvitaan vielä kehittää runsaasti. Kun tietokonelaitteistoihin, ohjelmiin ja ylläpitoon joudutaan parhaimmillaan investoimaan useita kymmeniä tuhansia markkoja, on alan opettajille myös tarjottava sellaista koulutusta ja tukea että käytetty teknologia tulee jokapäiväiseen ja todella integroituun opetuskäyttöön. Jos ne aikuiset, jotka vastaavat lasten oppimisaktiviteeteista, käyttävät teknologiaa pelkästään ns. sähköisenä lastenvahtina, ei alalla tarvita ammattikoulutettua henkilöstöä!

20 17 Computer Discovery -projektin viitekehyksestä Kun Computer Disvocery projektia käynnistettiin 1990-luvun alussa, keskeistä oli se huomio, että maamme esikoulujen tulisi tarjota lapsille haastavampia ja intellektuaalisempia oppimiskokemuksia. Joensuun yliopiston alan asiantuntijoiden toimesta käynnistettiinkin useita erilaisia lasten esikoulutaitojen kehittämiseen liittyviä hankkeita (Siekkinen 1994). Osana tätä uudistusaaltoa alettiin useilla eri paikkakunnilla toteuttaa Computer Discovery projektia, jossa tavoitteena oli kehittää ja laatia tietokoneympäristöön soveltuvia materiaaleja ja toimintatapoja. Lapsien kehityksen suhteen lähtökohtana oli edistää sekä lasten intellektuaalista että sosiaalista kehitystä. Tätä kehittämistyötä varten on käsitteellistä perustaa laadittu useista toisiinsa liittyvistä näkökulmista käsin. Ensimmäinen, oppilas- ja lapsikeskeistä ja aktiivista opetussuunnitelmaa korostava näkökulma, painottaa lasten välitöntä vuorovaikutusta heille todellisien ja merkityksellisten kohteiden kanssa. Tässä ns. konstruktiivisessa näkökulmassa oppiminen ja opetus perustuu voimakkaasti lapsen oman yksilöllisen ymmärryksen ja oppimisen edistämiseen sellaisissa oppimisympäristöissä, joissa lasten syväsuuntautunutta oppimista voidaan stimuloida säilyttämällä lapsen oma mielenkiinto toimintaan (esim. Spodek et al. 1991). Tämä perspektiivi painottaa lapsen ymmärryksen omaehtoisen rakentamisen tukemista ja lasten aktiivista roolia omien oppimisaktiviteettiensa suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa (Ojala 1993). Tämä puolestaan luo uusia haasteita kehittää sellaisia lasten oppimisen ja kehityksen arviointimenetelmiä, joita toteuttamalla opettajat voivat koota tietoa lapsen oppimisesta ja kehittymisestä luonnollisissa oppimistilanteissa. Aktiivisen oppimisen näkökulmasta tietokoneet ovat ympäristöjä, joissa learning by doing käsite tarkoittaa fyysisten aktiviteettien lisäksi lapsen sisäisiä prosesseja kuten muutoksien havainnointia, vertailuja,

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ

LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ LEIKILLINEN JA LUOVA OPPIMINEN MEDIARIKKAISSA YMPÄRISTÖISSÄ Kristiina Kumpulainen Professori Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto VAROITUS: Tämä puhe saattaa muuttaa käsityksesi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala

Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva Mäntsälä-Pornainen Merja Hietala Orientaation lähteillä Mustijoen perusturva: Mäntsälän ja Pornaisten kuntien alueella järjestettävä varhaiskasvatus Projektissa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Tunne-elämän kehittämisprosessi Maaliskuu Satakielen päiväkoti valittiin ppky Selänteen kehittämisyksiköksi

Lisätiedot

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot