TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN JA OPETUKSEEN PÄIVÄKOTITOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN JA OPETUKSEEN PÄIVÄKOTITOIMINNASSA"

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN JA OPETUKSEEN PÄIVÄKOTITOIMINNASSA Lähtökohtia, tavoitteita ja käytännön sovelluksia Helsingin Läntisen sosiaalikeskuksen päiväkodeissa TOIM. MARTTI SIEKKINEN MIKKO OJALA LÄNTINEN SOSIAALIKESKUS HELSINKI 1996

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen Päivähoidon tarkastaja Henni Ilmolahti TOIMINTASUUNNITELMA TIETOKONE LASTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ -PROJEKTIIN FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN VARHAISKASVATUKSESSA: LÄHTÖKOHTIA, TAVOITTEITA JA HAASTEITA KL Martti Siekkinen MIKSI KANNATTAA PANOSTAA TIETOKONEAVUS- TEISEEN OPPIMISEEN JO ENNEN KOULUIKÄÄ? FT Mikko Ojala TIETOKONEEN KÄYTTÖ LAPSIRYHMISSÄ Päiväkodinjohtaja Ritva Huhtinen Päiväkodinjohtaja Jarkko Lahtinen KIDWARE-OHJELMAN KÄYTTÖ LAPSEN KIELELLISEN KEHITYKSEN TUKENA Lastentarhanopettaja Päivi Toikka Lastentarhanopettaja Airi Ojala Lastentarhanopettaja Ulla Syrjänen KIDWARE-OHJELMA MATEMAATTISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lastentarhanopettaja Marja-Leena Kolho Lastentarhanopettaja Riitta Palko KIDWARE LUOVASSA TOIMINNASSA Lastentarhanopettaja Riikka Heloma Lastentarhanopettaja Pirjo Kantola... 61

3 9. TIETOKONE LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUKSESSA Lastentarhanopettaja Leena Bergström Lastentarhanopettaja Päivi Horn Lastentarhanopettaja Taina Lehtonen TIETOKONE MONIVAMMAISEN LAPSEN KÄYTÖSSÄ Puheterapeutti Laura Aaltio-Kostet KIDWARE-OHJELMAN KÄYTÖSTÄ ERITYIS-PÄIVÄHOIDOSSA Erityislastentarhanopettaja Nea Cederberg Päiväkodinjohtaja Kirsti Alanko Päiväkodinjohtaja Satu Järvikallas Erityislastentarhanopettaja Anu Pietarinen... 74

4 1 1. JOHDANTO FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen Päivähoidon tarkastaja Henni Ilmolahti. Varhaiskasvatuksen alueella toimivat opettajat, kouluttajat ja tutkijat ovat viime vuosien aikana ympäri maailmaa saaneet runsaasti uutta tietoa ja pohdittavaa, joka liittyy tietotekniikan käyttömahdollisuuksiin varhaiskasvatuksessa. Tämän raportin tarkoituksena on käsitellä tietotekniikan integroinnin lähtökohtia, tavoitteita ja käytännön toimintatapoja lasten oppimiseen ja opettamiseen päiväkotitoiminnassa. Raportin alkuosassa käsitellään tietokoneprojektin taustaajattelua ja loppuosassa esitellään Läntisen sosiaalikeskuksen opettajien laatimia toimintatapoja valitun ohjelmiston integroinnista päiväkodin opetustoimintaan. Valtioneuvoston kehittämispäätöksen mukaan Joensuun yliopiston varhaiskasvatuksen tehtävänä Suomessa on kehittää varhaiskasvatuksen opetusta ja tutkimusta. Tässä aktiviteetissa kansainvälinen varhaiskasvatukseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö on asteittain muodostunut yhä keskeisempään asemaan. Merkittävänä lähtökohtana kansainväliselle tutkimusaktiviteeteille voidaan pitää Joensuun yksikössä 1980-luvun lopulla käynnistettyä laajaa 15 maata käsittelevää IEA Preprimary Studyyn, jonka tarkoituksena on analysoida ennen kouluikää tapahtuvan kasvatuksen ja opetuksen puitteita, prosesseja ja tuotoksia ikävuosina 4-7. Tämän vieläkin käynnissä olevan projektin yhteydessä tutkimukseen osallistuvilla on tarjoutunut mahdollisuus tutustua varhaiskasvatuksen kehittämisen uusimpiin ideoihin kiehtovassa ja ainutlaatuisessa monikulttuurisessa kontekstissa, joka on avautunut tutkimusalueen yhteydessä tapahtuvassa yhteisvastuullisessa aktiviteetissa. IEA Preprimary projektia koordinoi USAssa High/Scope Educational Research Foundation Michiganista.

5 Säätiö on erittäin tunnettu varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimusyksikkö, joka on 1960-luvulta lähtien tutkinut ja tukenut lasten kehitystä ja aktiivista oppimista edistävää opetustoimintaa. Tämän säätiön puitteissa jo 1970-luvulla aloitettuun lapsiin ja tietokoneisiin liittyvät tausta-ajatukset ja käytännöt ovat luoneet yhden perustavan kulmakiven tietokoneprojektimme taustoihin. IEA Preprimary Study -projektin tuloksia on esitelty useissa NAEYC (National Association for the Education of Young Children) -organisaation vuosittaisissa konferensseissa, joiden kautta Joensuun yliopiston tutkimusryhmä (kansallinen tutkimusjohtaja FT Mikko Ojala ja KL Martti Siekkinen) solmi yhteistyösuhteita Dr. John Raderin ja Dr. Suzanne Thouvenellen (Mobious Corporation, Virginia) sekä Dr. June Wrightin (University of Maryland, nykyisin Eastern Connecticut State University) kanssa. Näiden henkilöiden yhteistyönä on kehitetty lukuisia laadukkaita varhaisvuosien tietotekniikan sovelluksia ja teoreettista sekä käytännöllistä tietoa alan opettajien kouluttamiseksi tietotekniikan käyttöön erityisesti Head/Start organisaation puitteissa 1970-luvun alusta lähtien. 2 Kaikenkaikkiaan tästä yhteistyöstä näiden tahojen kanssa muodostui se ratkaiseva vaikutin, jonka ansiosta lasten tietotekniikan kokeilu- ja kehittämishanke käynnistyi vuoden 1992 syksyllä Joensuussa, Helsingissä, Leppävedellä ja Puumalassa. Keskeisenä ajatuksena tässä tietotekniikkaan liittyvässä projektissa on ollut ajatus, että lasten aktiivista oppimista voidaan parhaiten edistää sellaisissa avoimissa oppimisympäristöissä, joissa lapsi voi suunnata omaa oppimistaan lähes rajoituksetta kehittymisen ja oppimisen lukemattomille alueille. Tietokoneprojektiin valittiin monien ehdokkaiden joukosta KIDWAREohjelmisto siksi, että ohjelmistokokonaisuus uusine suunnitteluideoineen painotti erityisesti mahdollisuuksia integroida lasten tietokoneavusteista oppimista päiväkodin tai esikoulun muuhun toimintaan.

6 Tämä Lapset ja tietokone -projektin nimellä aloitettu kehittämis- ja kokeiluhanke tunnetaan nykyisin Computer Discovery Project in Four Cultures: Finland, USA, Puerto Rico and Australia, sillä aluksi USAn ja Suomen tutkijoiden, kouluttajien ja opettajien projektissa kehittämä tietotekniikkaan liittyvä ajattelutapa on alkanut laajeta voimakkaasti myös muihin maihin. 3 Tässä raportissa esitellään Helsingin läntisen sosiaalikeskuksen alueella toimivien päiväkotiyksiköiden kanssa toteutettua tietokoneprojektia. Toiminnasta läntisen sosiaalikeskuksen kanssa muodostui varsin pian keskeisimmäksi Joensuun yliopiston yhteistyötahoksi uudista tukevan johdon ja innokkaiden opettajien vuoksi. Keväällä 1992 Vuorilinnan ja Lapinmäen päiväkodit aloittivat yhteistyön Joensuun yliopiston lastentarhanopettajankoulutuksen kanssa, joka laajennettiin pian sosiaalikeskuksen johtajan Sinikka Rautakiven ja päivähoidon tarkastaja Henni Ilmolahden aloitteesta muihin päiväkoteihin. Tarkoituksena oli käytännössä toteuttaa tietokoneohjelmistojen integrointia osaksi muuta päivittäistä toimintaa, kuten leikkiä, musiikkia, rakentelua, maalaamista, kirjoittamista, lukemaan oppimista jne. Pedagogisesti mielenkiintoisen ohjelmiston ansioista lapsilla oli mahdollisuus omaehtoisiin ohjelmavalintoihin ja oma kehitystason mukaiseen etenemiseen. Koska kokemukset olivat alussa rohkaisevia, haluttiin läntisessä sosiaalikeskuksessa lisätä tässä työssä mukana olevien päiväkotien määrää. Neuvotteluissa Joensuun yliopiston kanssa sovittiin projektin virallistamisesta ja määriteltiin vastuuhenkilöt ja tavoitteet. Mukaan otettiin kymmenen päiväkotia hakemusten perusteella, kustakin päiväkodista kaksi lastentarhanopettajaa.

7 Laitteistojen hankinnoista ja huoltosopimuksista huolehti sosiaalikeskuksen atksuunnittelija. Koska ohjelman vaatimuksista ei vielä tällöin ollut riittävästi kokemusta, joukkoon mahtui epäsopivia laitekokonaisuuksia. Tarkoituksenmukaista olisikin miettiä tarkkaan laitteistohankinnat. 4 Varsinaisen laitteiston käyttäjätuki jäi tässä vaiheessa liian vähäiseksi. Vasta 1994 saatiin Ammatti-instituutista mikrotukihenkilöksi kouluttautuva opiskelija kolmeksi kuukaudeksi näiden päiväkotien käyttöön. Jatkossa tämän tuen järjestäminen uusille toimipisteille hoidettiin tehokkaammin. Mikron käytön hyvä hallinta on perustava. Tekstin, kuvien, puheen tallentamisen ja tulostuksen hallinta vaatii aikaa ja opiskelua. Ohjelmatukea Kidware-ohjelman käyttöön antoi päiväkoti Vuorilinnan johtaja Ritva Huhtinen sekä päiväkoti Pajamäen johtaja Jarkko Lahtinen. Niiden kohdalla, joilla mikronkäytön perustiedoissa oli edelleen puutteita, näytti myös ohjelman integrointi varsinaiseen opetustoimintaan hitaalta. Käyttäjät kokoontuivat kuukausittain, jolloin selvitettiin yhdessä selvitettiin ohjelman integroinnin periaatteita ja ratkottiin myös ilmenneitä ongelmia. Käyttäjät myös opettivat toisiaan. Kukin työyksikkö kertoi vuorollaan oppimisympäristöjen järjestämisestä ja integroinnista esimerkkien valossa, tavoitteena vaihtaa tietoa, kehittää ja arvioida tietokoneiden käyttöön liittyviä toimintatapoja ja sisältöjä. Varsinaisesta teoriaopetuksesta vastasi Joensuun yliopistosta KL Martti Siekkinen. Teoriaopetus sisälsi yleiskatsauksen lasten kehitystasoon sopivista toimintaperiaatteista ja integroinnista muuhun opetus- ja kasvatustoimintaan. Kesällä 1995 oli osalla käyttäjistä jo mahdollisuus opetella multimedian käyttöä. Käsikirjoitusten laatiminen omiin ohjelmiin lapsihavainnointien pohjalta avasi aivan uuden maailman oppimiseen. Myös eri

8 kulttuurien ja oppimisympäristöjen kohtaaminen sekä vertailevan tutkimuksen antama tieto eri maiden toteuttamasta esiopetuksesta on lisännyt taitojamme. 5 Kaikkien kannalta on ehdottoman tärkeää, että investointi myös näkyy käytännössä. Laitteet, koulutus ja jokaisen mukanaomijan omat työtunnit. Kun mukana vuonna 1996 on jo 21 päiväkotia ja yksi perhepäivähoitaja, on osaaminen ja vastaavasti vaatimukset lisähaasteiden hoitamiseksi lisääntynyt. Miten taataan, että koko päiväkodin henkilöstö vähitellen omaksuu tämän toimintatavan? Koska kaikki mukana olevat työntekijät harjoittelevat ja kouluttavat toisiaan oman työnsä ohessa, on maltettava keskittyä ja antaa riittävästi aikaa. Työyksikössä esimiehen panos resurssien kohdentajana onkin ensiarvoisen tärkeä. Voimavaranamme on hyvin koulutettu henkilökunta.

9 2. TOIMINTASUUNNITELMA TIETOKONE LASTEN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ -PROJEKTIIN FT Mikko Ojala KL Martti Siekkinen 6 Taustaa Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on nopea tieteen ja tekniikan kehitys luonut uudenlaisen puitteiston myös leikki-ikäisten lasten maailmaan. Teollistuneissa maissa lapset kuuluvat sukupolveen, jotka jo kasvaessaan saavat vaikutteita uudesta ns. informaatioajan tekniikasta, mikrotietokoneista. Lapset voivat saada nykyisin jo hyvin nuorina kokemusta tietokoneista omasta kodistaan joko vanhemmiltaan tai vanhemmilta sisaruksiltaan, vieraillessaan tovereidensa luona, joukkoviestimistä, mainoksista jne. Tällä tavoin tietokoneet ovat jo monien lasten todellisuutta. Kouluissa tietokoneavusteinen opetus on jo arkipäivän todellisuutta. On ilmeistä, että tietokonetekniikan aiheuttaman alkuhämmennyksen jälkeen tietokoneet leviävät suhteellisen nopeasti myös varhaiskasvatuksen piiriin (mm. päiväkoteihin). Myös Suomessa on varhaiskasvatuksen ammattilaisten taholta osoitettu yhä kasvavaa mielenkiintoa tietokoneavusteisiin opetukseen (esim. kokeilut Ristiinan, Helsingin ja Joensuun päiväkodeissa). Kuitenkin kasvattajat tuntevat usein, ettei heillä ole riittävää tietoa ja taitoa päättää sitä, voitaisiinko tietokoneita ylipäätään käyttää apuna lasten opetuksessa tai mitkä ohjelmat soveltuisivat lapsille tai millaisilla toimintatavoilla tietokone voitaisiin integroida osaksi muuta kasvatustoimintaa. Tämäntyyppisiä kysymyksiä on pohdittu jo varhaiskasvatukseen suuntautuneessa tutkimuksessa, lähinnä Usa:ssa ja Englannissa, luvulta lähtien (Siekkinen 1993).

10 Alkuvaiheissa henkilöstön koulutuksessa perehdytettiin opettajat tietokoneen toimintatapoihin ja käyttötaitoihin, mutta kokemuksien kartuttua huomattiin, että tämän uuden median menestyksellinen käyttö riippuu opettajien asenteesta ja tavasta integroida tietokone muuhun opetussuunnitelmaan. Tällaisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää, että opettajat saavat riittävän määrän koulutusta, jossa huomio siirretään opettajien omiin taitoihin ja kykyihin suuntautuneesta ohjauksesta siihen, miten tietokone voidaan integroida osaksi muuta oppimiseen ja opetukseen liittyvää toimintaa sekä siihen, millaisia etuja ja hyötyjä tietokoneen käytön avulla voidaan saavuttaa (esim. Siekkinen 1993, Wright & Thouvenelle 1991). 7 Leikki-ikäisille lapsille suunnattujen opetusohjelmistojen tarjonta on kasvanut 1990-luvun aikana nopeasti ja varovaistenkin arviointien mukaan alueelle suuntautuva sekä tieteellinen että markkinaperusteinen toiminta tulee kasvamaan erittäin voimakkaasti lähivuosien aikana. Joensuun yliopisto on kehittämässä parhaillaan Eastern Connecticut State Universityn, Connecticut ja Mobius Corporation in, Washington, USA, kanssa uutta kansainvälistä lasten tietokoneiden opetuskäyttöön liittyvää tutkimushanketta (Computer Discovery Project in Four Cultures: Finland, USA, Puerto Rico and Australia). Helsingin kaupungin läntisen sosiaalikeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa on tavoitteena arvioida, kokeilla ja kehittää 3-6-vuotiaille lapsille kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti sopivia toimintatapoja päiväkotitoimintaan liittyen. Hanke liittyy Joensuun yliopiston lastentarhanopettajankoulutuksen toimintasuunnitelmaan vuosille ja koordinoidaan Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutettavan Computer Discovery Project -tutkimushankkeeseen liittyen.

11 Kehittämistoiminnan teoreettisista lähtökohdista, tavoitteista ja merkityksestä 8 Leikki-ikäisten lasten tietokoneavusteisen opetuksen toteuttamiseen liittyvien ohjelmistojen soveltuvuutta voidaan arvioida useista näkökulmista käsin. Masseyn (1988) mukaan suurin osa tietokoneiden opetuskäyttöön suunnatusta kritiikistä onkin kohdistunut ohjelmiin, ei itse tietokonelaitteistoihin. Tietokone lasten oppimisympäristönä -hankkeessa huomio kohdistuu ohjelmiin, sillä ohjelma muodostaa sen informaatiokokonaisuuden, joka tietokoneessa käytettäessä luo puitteita lasten oppimiselle. Viimeaikaisin lasten tietokoneavusteiseen opetukseen suuntautunut tutkimus on osoittanut, että opetusohjelmien avulla voidaan edistää lasten oppimista, mutta käytettävien ohjelmien laadulla on yhteyttä siihen, miten niitä voidaan käyttää opetuksessa ja erityisesti siihen, miten lapset hyötyvät ohjelmista (mm. Haugland 1992; Rowland & Scott 1992; Haugland & Shade 1990; Hohmann 1990; Computers in Head , Simon 1985). Toimintaperiaatteiden kehittämisessä käytetään apuna USA:ssa suoritettua kehittely- ja tutkimustyötä (esim. Haugland & Shade 1990; Hohmann 1990; Buckleitner 1989; Wright & Thouvenelle 1989), joissa arvioinnin lähtökohtina on korostettu lapsikeskeistä pedagogiikkaa. Näkökulman mukaan lapsien aktiviteettien ja toimintamateriaalien tulee soveltua tietylle ikäryhmälle ja tukea lapsen yksilöllistä kasvua ja kehittymistä. Kasvattajan tehtävänä on suunnitella kasvuympäristön aktiviteetit ja materiaalit sellaisiksi, että lapsilla on mahdollisuus toimia myös aikuisten ohjaamien aktiviteettien lisäksi lapsen omaan valintaan perustuvissa toiminta- ja oppimisympä-

12 ristöissä. Kasvattajan tavoitteena on toteuttaa kasvuympäristö, jossa lasten rooli oppimisessa on aktiivinen ja jossa ympäristö sekä lapsen kasvattajat tukevat lasten sosiaalista, emotionaalista, fyysistä ja kognitiivista kehittymistä. (ks. Hohmann et al. 1979, Wright & Thouvenelle 1989). 9 Periaatteeseen liittyen tietokoneympäristö luo lapsille yhden uuden maailman, jonka puitteissa lapset opettelevat toimimaan ja toiminnan kautta hallitsemaan uusia asioita. Opetusohjelmien käsitteellisen sisällön tulisi olla periaatteen mukaan täsmällisiä ja valottaa sisältöjä useista näkökulmista. Tavanomaisemmin ohjelmia on laadittu laskemisen ja lukemisen valmiuksien opetteluun. Ohjelmien sisällöllisten piirteiden tulisi myös tukea, rikastuttaa ja laajentaa kasvuympäristön muita aktiviteetteja kuten esim. erilaisia leikkejä, musiikkia tai muita luovia toimintoja. Kuitenkin tietokoneiden hyödyntäminen lasten oppimisprosessissa riippuu voimakkaasti siitä, miten järkeviä päätöksiä lasta kasvattavat aikuiset tekevät. Esim. peli- ja opetusohjelmien vaatimissa lasten taidoissa ja toimintalogiikoissa on eroja, eikä ole ilmeisesti yhdentekevää, mitä lapset tietokoneilla tekevät (ks. Asikainen 1990). Kaiken kaikkiaan monissa leikki-ikäisille lapsille suunnatuissa opetusohjelmissa havaittu eroja siinä, miten lasten kehityksen erityispiirteet ovat huomioitu ja millaisille sisältöalueille ohjelmat ovat tarkoitettuja. Kuitenkin tietokoneohjelmat, kuten myös muutkin kasvatukseen ja opetukseen tarkoitetut materiaalit, voivat välittää erilaisia kulttuurisia arvoja. Se, miten tällä hetkellä muulla kehitetyt ohjelmistot (esim. Usassa, Englannissa, Ranskassa ja Venäjällä) soveltuvat maamme varhaiskasvatukseen, tarvitsisi sekä alan käytännön kasvattajien että tutkijoiden tarkkaa arviointia luonnollisissa toimintaympäristöissä. Ohjelmistotarjontaa ohjaavat voimakkaasti markkinointiin ja kaupallisuuteen perustuvat intressit ns. edutainment (education and entertainment) ideologia. Toistaiseksi ei ole myöskään kehitetty maahamme soveltuvia arviointikriteerejä, joiden

13 avulla ohjelmistojen hankintaa ja arviointia voitaisiin systematisoida. On ilmeistä, että monissa päiväkodeissa käytetään jo erilaisia ohjelmia, mutta kokemus on vielä hyvin kirjavaa ja sattumanvaraista. Siitä, miten laajasti pienet lapset käyttävät Suomessa tietokoneita etenkin omassa kodissaan ei ole ilmeisesti tietoa. Toimintaperiaatteiden kehittäminen auttaisi esikouluja ja päiväkoteja tarkoituksenmukaisten ohjelmien hankinnassa. Tarkoituksenmukaista olisi myös se, että yksiköiden opettajat järjestäisivät lasten vanhemmille tietokoneiden opetuskäyttöön liittyvän tutustumisjakson esim. teemapäivän. 10 Projektin toteuttaminen Joensuun yliopiston taholta yhteistoiminnasta vastaavat KL Martti Siekkinen ja FT Mikko Ojala. Martti Siekkinen vastaa projektin sisältöön liittyvästä yleisestä ohjannasta ja Mikko Ojala toimii projektin tieteellisenä asiantuntijana. Läntinen sosiaalikeskuksen taholta yhteistoiminnasta ja koordinoinnista vastaavat Sinikka Rautakivi, Ritva Huhtinen, Henni Ilmolahti ja Lassi Laine. Projektin käynnistämiseen liittyi seuraavia toimintoja. Läntinen sosiaalikeskus valitsi yksiköt projektiin syyskuussa Koska hankkeen tavoitteena on kehittää ja demonstroida lasten kehitystasoon soveltuvia toimintatapoja, on kokeiluyksiköiden valmistauduttava jakamaan tietoa toiminnastaan ja osallistuttava koulutuksiin ja kokoontumisiin, jotka liittyvät tietokoneen opetuskäyttöön lasten kanssa. Toimintaan liittyen kokeiluyksiköiden tulee sitoutua toimimaan yhteistyössä Joensuun yliopiston lastentarhanopettajankoulutusyksikön kanssa koulutusta ja käyttöä koskevassa tiedossa. Hankkeen aikana kootaan kirjallista ja audiovisuaalista aineistoa lasten ja opettajien toimintaan liittyen.

14 Projektiin liittyvien päiväkotien henkilöstölle järjestettiin erilaisia koulutusaktiviteetteja sekä seurattiin ja arvioitiin projektin toteutumista sekä opettajien että johtoryhmän toimesta seuraavilla keinoilla. 11 Aluksi järjestettiin yleisluento (10 tuntia) kaikille opettajille "Tietokone lasten oppimisympäristönä" -teemasta. Opetus sisälsi teoreettisen yleiskatsauksen lasten kehitystasoon sopivista toimintaperiaatteista ja integroinnista muuhun opetus- ja kasvatustoimintaan. Luentoon liittyi käytännön esimerkkejä videoaineiston pohjalta. Ohjelmien sisällön arviointiin liittyen suoritettiin harjoitustehtäviä. Vastuuhenkilönä toimi KL Martti Siekkinen Joensuun yliopistosta. Opetusohjelmistojen käyttöön liittyvä koulutuksen ja käyttäjätuen järjestäminen. Jakson aikana perehdytään ohjelmiston käyttöön käytännön harjoitusten avulla (20 tuntia). Vastuuhenkilöinä toimivat päiväkodinjohtajat Ritva Huhtinen ja Jarkko Lahtinen. Koulutus jaksotettiin yksikkökohtaisesti. Tietokoneen käytön perusteiden koulutus ja teknisen tuen järjestäminen. Jakson tavoitteena oli välittää perustiedot atk-laitteistosta ja sen käyttöön liittyvistä tekijöistä (mm. laitteistot, käyttöjärjestelmä, ylläpito yms.). Läntinen sosiaalikeskus järjestää yksiköille teknisen tuen vastuuhenkilönä Lassi Laine. Aluevastaavien valinta ja kouluttaminen. Läntisen sosiaalikeskuksen alueella toimivista päiväkodeista valittiin 1-2 opettajaa joiden, joiden vastuulle kuuluu avustaa mukaantulevien yksiköiden henkilöstöä tietokoneiden käytössä. Joensuun yliopisto järjestää aluevastaaville erikseen koulutuksen KL Martti Siekkisen ohjaamana. Yksikkövastaavien valinta. Suosituksena oli, että jokainen yksikkö nimeää yhden yhdyshenkilön, jonka vastuulla on yksikkökohtaisen ohjauksen toteuttaminen ja yhteistoiminta aluevastaavien kanssa.

15 Palaute ja arviointi. Aloitettuaan tietokoneiden opetuskäytön yksiköt raportoivat kirjallisesti toiminnastaan jokaisen kuukauden lopuksi Joensuun yliopistoon. Joensuun yliopisto vastaa seurannassa käytettävän materiaalin tuottamisesta. Tavoitteena on koota systemaattista tietoa erilaisista toimintatavoista ja integrointiperiaatteista muuhun opetus- ja kasvatustoimintaan. Johtoryhmän kokoontumisessa arvioitiin syksyn 1993 aikana tapahtunutta toimintaa sekä koulutuksen riittävyyttä. 12 Kuukausipalaverit. Yksiköiden henkilöstön kuukausikokoontumiset aloitettiin keväällä Kokoontumisien tavoitteena on vaihtaa tietoa, kehittää ja arvioida tietokoneiden käyttöön liittyviä toimintatapoja ja sisältöjä. Kokoontumisien johtamisesta vastaavat aluevastaavina toimivat opettajat, jotka laativat yhteenvedon toiminnasta Läntisen sosiaalikeskukselle ja Joensuun yliopistolle. Aluevastaavat voivat tehdä tarvittaessa aloitteita lisäkoulutuksen ja ohjauksen järjestämisestä. Monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen. Keväällä 1994 jatkosuunnitelmat liitettiin Computer Discovery Project -hankkeeseen, jossa painotetaan enemmän lasten oppimisprosessin tuntemiseen liittyviä tietoja ja taitoja. Kansainvälisiä kesäinstituutteja on järjestetty kesällä 1994 Eastern Connecticut State Universityssa, USA, teemasta "In-depth look at children s active learning when using the microcomputers as a learning environment" sekä kesällä 1995 Joensuussa ja Helsingissä teemasta "Developing a Multimedia Vision of Children's Learning". Lähteet Asikainen, E. (1990). Lasten ja nuorten suhtautuminen tietokoneeseen ja teknistyvään tulevaisuuteen. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Tutkimuksia 36. Jyväskylän yliopiston monistuskeskus. Jyväskylä.

16 Buckleitner, W. (1990). Survey of Early Childhood Software. High/Scope Educational Research Foundation. Ypsilanti, MI: High/Scope Press. Computers in Head Start Classrooms. (1990). Alexandria, Virginia; Mobius Co. Haugland. S. (1992). The Effect of Computer Software on Preschool Children s Developmental Gains. Journal of Computing in Childhood Education, 3 (1), Haugland, S. & Shade, D. (1988). Developmentally appropriate software. Young Children, 43 (4), Hohmann, C. (1990). Young Children & Computers. High/Scope Educational Research Foundation. Ypsilanti, MI: High/Scope Press. Hohmann, C., Banet & Weikart, D. (1979). Yong Children in Action. Ypsilanti, MI: High/Scope Press. Massey, C. (1988). The impact of the use of microcomputers on the development of mathemathical concepts in preschoolers at early childhood education. State University of New York at Buffalo. U.M.I. Dissertation Information Services. Ann Arbor. Rowland, K. & Scott, D. (1992). Promoting Language and Literacy for Young Children Throught Computers. Journal of Computing in Childhood Education, 3 (1), Simon, T. (1985). Play and learning with computers. Early Child Development and Care., 19 (3), Wright, J. & Thouvenelle, S. (1989). KIDWARE2 Learning Center. Classroom Guide. Alexandria, Virginia: Mobius Co. 13

17 3. TIETOTEKNIIKAN INTEGROINTI LASTEN OPPIMISEEN VARHAISKASVATUKSESSA: LÄHTÖKOHTIA, TAVOITTEITA JA HAASTEITA KL Martti Siekkinen 14 Johdanto Pienten lasten kasvatuksen ja opetuksen sisällöt sekä toimintatavat ovat luvun aikana muuttumassa voimakkaasti maassamme. Yhtenä merkittävänä piirteenä on havaittavissa se, että lapsille tarjottavien varhaisten kokemusten laatua ja sisältöä on pyritty kehittämään erilaisten hankkeiden avulla. Opetussuunnitelmien sisällöt ja opetusmenetelmät ovatkin olleet erityisenä mielenkiinnonkohteena uudessa lasten esi- ja alkuopetuksen järjestämisessä. Alueeseen liittyvää perusopetusta on myös samalla muutettu voimakkaasti. Tämän muutoksen taustalla on useita erilaisia ja monisyisiä sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet viimeaikaisiin lasten esi- ja alkuopetuksen kehittämisvaatimuksiin ja myös siten osaltaan luoneet uusia haasteita alan kehittämiselle. Etsittäessä uusia vaikutuksia maamme esiopetukselle yksi aikakautemme innovaatioista -mikrotietokoneet- ovat myös ilmestyneet yhä laajenevasti päiväkotiympäristöihin. Vaikka mikrotietokoneet ovatkin yleistyneet maassamme, ei niiden käyttöä ei olla vielä kuitenkaan yleisesti hyväksytty. Tämän ilmiön taustalla lienee yhtäältä alan opettajien henkilökohtaiset tekijät tai toisaalta taloudellisen laman aiheuttama resurssipula. Henkilökohtaisista syistä lienee ns. teknofobia tärkein. Mikrotietokoneet koetaan vieraiksi pienten lasten käytössä, sillä oppimisympäristöä arvioidaan apriorisen, ehkä verrattain kapea-alaisenkin

18 tiedon varassa. Tämä ilmeni vielä 1990-luvun alussa maassamme selvästi havaittavana institutionaalisena epäilynä yleensä mitä tahansa toimintatapaa kohtaan, joka haastoi perinteisiä toimintatapoja. Tästä epäilystä huolimatta erilaiset teknologian sovellukset ovat tulleet tavanomaisiksi lasten jokapäiväisessä elinympäristössä; televisio ja videot ovat lasten arkipäivää, taskupuhelimia ja fakseja on kaikkialla ja tietokoneita käytetään jokaisessa kaupassa ja toimistossa tms. (Siekkinen et al. 1995) Myös äskettäin käynnistetyt uudet hankkeet, esim. telematiikkaprojektit lasten esiopetukseen liittyen lisäävät jatkuvasti uusia toimintamahdollisuuksia. 15 Kaikenkaikkiaan pienten lasten kasvattajat ja opettajat ovat ilmeisesti yksi laajimmista ammattiryhmistä, joille tietokoneet ja niiden käyttömahdollisuudet lasten kanssa ovat vielä tuntemattomia. Teknologiaan liittyvien kokemuksien, joita lapsilla on nykyisin ja joita lasten opettajilla omassa lapsuudessaan oli, on valtava ero. Omien aikaisempien kokemuksien puuttumisen vuoksi voivat tietokoneiden käyttöön liittyvät ajatukset tuntua täysin vierailta alan käytössä. Kaikenkaikkiaan tietokoneiden järkevä käyttö päiväkodeissa riippuu paljolti siitä tiedosta, mitä tietokoneiden avulla voidaan tai ei voida tehdä. Ns. optimaalisen opetussuunnitelman laadintaan tietokoneisiin liittyen ovat alan tutkijat (ks. esim. McCraw & Meyer 1995) esittäneet sisällytettävän suhteellisen yksimielisesti seuraavia osatekijöitä: 1. Tietokoneet sijoitetaan luokkahuoneeseen eikä erilliseen toimintatilaan tai ns. tietokonelaboratorioon, 2. Opettajan tulee tuntea ohjelmat ja hallita tietokoneen käyttö, 3. Interaktiivinen tai lapsen löytämistä ja omia havaintoja rohkaiseva ohjelma. Näiden lisäksi merkittäväksi ovat muodostuneet myös opettajien käsitykset lapsen oppimisesta ja opettamisesta; ns. konstruktiivisesti ajattelevien lasten ohella laadullisesti hyvä tietokoneympäristössä toteutettava oppiminen edellyttää konstruktiivisesti ajattelevia opettajia (Ojala, Siekkinen, Wright 1996).

19 16 Interaktiivisen oppimisen haasteita Interaktiivinen oppimismateriaalin sanotaan tekevän oppimisesta hauskempaa, mutta todelliset hyödyt lienevät vielä laajemmat. Tavoitteena ei ole oppimisen helpottaminen sinällään, vaan oppimisen haasteellisuuden kohottaminen. Parhaimmillaan interaktiiviset tietokoneympäristössä toimivat mikromaailmat lasten oppimisympäristöinä eivät perustu ulkomuistiin, jäljentämiseen tai toistavaan oppimiseen, vaan ne vaativat keskittymistä ja syvällistä osallistumista, oman tekemisen kautta oppimista. Tämän vuoksi interaktiivisen multimedian on mainostettu vaikuttavan erittäin voimakkaasti oppimiseen. Toisaalta interaktiivisella oppimisprosessilla on vaikutuksia asenteisiimme. Teknologia voi muuttaa ajattelua virheiden tekemisestä korjaamiseen, faktojen muistamisesta informaation käsittelyyn, yksintyöskentelystä yhteistoimintaan. Näillä periaatteilla on myös seurauksia itse oppimateriaalin, tietokoneohjelmien valintaan. Laadukkaiden lasten ohjelmasovellutusten peruspiirteinä on pidetty mm. seuraavia seikkoja. Ohjelmat käyttävät kaikkia aisteja, rohkaisevat ja vahvistavat itseluottamusta, luovat tunteen omistajuudesta, luovat aktiivisemman ilmapiirin, edistävät kommunikaatiota, eivät arvostele, uhkaa tai kilpaile ja soveltuvat esiopetuksen sisällöllisiin tavoitteisiin. Tällä hetkellä on jo saatavilla hyviä lasten ohjelmia, mutta opetussuunnitelmallista tietoa siitä, miten ohjelmia ja laitteistoja käytetään tehokkaasti pienten lasten oppimisen ja opetuksen edistämisessä ja kehittämissä, tarvitaan vielä kehittää runsaasti. Kun tietokonelaitteistoihin, ohjelmiin ja ylläpitoon joudutaan parhaimmillaan investoimaan useita kymmeniä tuhansia markkoja, on alan opettajille myös tarjottava sellaista koulutusta ja tukea että käytetty teknologia tulee jokapäiväiseen ja todella integroituun opetuskäyttöön. Jos ne aikuiset, jotka vastaavat lasten oppimisaktiviteeteista, käyttävät teknologiaa pelkästään ns. sähköisenä lastenvahtina, ei alalla tarvita ammattikoulutettua henkilöstöä!

20 17 Computer Discovery -projektin viitekehyksestä Kun Computer Disvocery projektia käynnistettiin 1990-luvun alussa, keskeistä oli se huomio, että maamme esikoulujen tulisi tarjota lapsille haastavampia ja intellektuaalisempia oppimiskokemuksia. Joensuun yliopiston alan asiantuntijoiden toimesta käynnistettiinkin useita erilaisia lasten esikoulutaitojen kehittämiseen liittyviä hankkeita (Siekkinen 1994). Osana tätä uudistusaaltoa alettiin useilla eri paikkakunnilla toteuttaa Computer Discovery projektia, jossa tavoitteena oli kehittää ja laatia tietokoneympäristöön soveltuvia materiaaleja ja toimintatapoja. Lapsien kehityksen suhteen lähtökohtana oli edistää sekä lasten intellektuaalista että sosiaalista kehitystä. Tätä kehittämistyötä varten on käsitteellistä perustaa laadittu useista toisiinsa liittyvistä näkökulmista käsin. Ensimmäinen, oppilas- ja lapsikeskeistä ja aktiivista opetussuunnitelmaa korostava näkökulma, painottaa lasten välitöntä vuorovaikutusta heille todellisien ja merkityksellisten kohteiden kanssa. Tässä ns. konstruktiivisessa näkökulmassa oppiminen ja opetus perustuu voimakkaasti lapsen oman yksilöllisen ymmärryksen ja oppimisen edistämiseen sellaisissa oppimisympäristöissä, joissa lasten syväsuuntautunutta oppimista voidaan stimuloida säilyttämällä lapsen oma mielenkiinto toimintaan (esim. Spodek et al. 1991). Tämä perspektiivi painottaa lapsen ymmärryksen omaehtoisen rakentamisen tukemista ja lasten aktiivista roolia omien oppimisaktiviteettiensa suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa (Ojala 1993). Tämä puolestaan luo uusia haasteita kehittää sellaisia lasten oppimisen ja kehityksen arviointimenetelmiä, joita toteuttamalla opettajat voivat koota tietoa lapsen oppimisesta ja kehittymisestä luonnollisissa oppimistilanteissa. Aktiivisen oppimisen näkökulmasta tietokoneet ovat ympäristöjä, joissa learning by doing käsite tarkoittaa fyysisten aktiviteettien lisäksi lapsen sisäisiä prosesseja kuten muutoksien havainnointia, vertailuja,

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Tehtävä 1 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg Niilo Korhonen eoppimaisterikoulutus Joensuun yliopisto/savonlinnan OKL Kevät 2003 A) KONSTRUKTIVISTINEN OPPIYMPÄRISTÖ...2 B)

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa

Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Tarinallinen oppimisympäristö esi- ja alkuopetuksessa Kehittämishanke 2008-2010 Koulutuspäivä 10.4.2010 Tavoitteista Jatkoa Sotkamon esi- ja alkuopetuksen toteutetulle yhteistyölle Yhteisten toimintamallien

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi

Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki 2 (1.10.2011-31.10.2013) Satakielen päiväkodin pedagogiikan kehittämisprosessi Tunne-elämän kehittämisprosessi Maaliskuu Satakielen päiväkoti valittiin ppky Selänteen kehittämisyksiköksi

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot