KÄSIKIRJA. Käsiin kohdistuvien tapaturmien ja ammattitautien ehkäiseminen
|
|
- Katariina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KÄSIKIRJA 1 Käsiin kohdistuvien tapaturmien ja ammattitautien ehkäiseminen
2 SISÄLTÖ Alkusanat... 3 Käsitapaturmien ja ammatti-ihotautien torjuminen... 4 Koneturvallisuus ja käytettävyys... 4 Työpaikkaselvitykset... 5 Suojakäsineiden valinta... 5 Kemialliset vaarat... 6 Mekaaniset ja fysikaaliset vaarat... 6 Biologiset vaarat... 6 Orgaaniset altisteet... 7 Käsineiden haittavaikutukset... 7 Käsineiden huolto... 8 Käsineiden käyttö... 8 Muu suojaus... 8 Ihon ominaisuudet ja toiminta... 9 Kostean ympäristön vaikutus... 9 Kuivan ympäristön vaikutus... 9 Sarveissolujen vahingoittuminen... 9 Aineiden imeytyminen iholta elimistöön... 9 Mitä on allergia?... 9 Ihottumat Kosketusihottuma Allergisen kosketusihottuman syntymekanismit Työhöntulotarkastus Yleisimmät ranteen ja kyynärseudun rasitusvammat Jänteen ja sen ympäryskudoksen tulehdukset Olkaluun sivunastan tulehdus eli epikondyliitti Altistavat tekijät Yläraajan rasitusvammojen ehkäiseminen Staattinen ja dynaaminen lihastyö Työn tauottaminen Työnkierto Työnopastus ja työtapojen muuttaminen Työasennot Työvälineet Käsitapaturmien ja -ammattitautien korvattavuus Yläraajan rasitusvammojen korvattavuus ammattitautina Lähteet
3 KÄSIIN KOHDISTUVIEN TAPATURMIEN JA AMMATTITAUTIEN EHKÄISEMINEN 3 Alkusanat Tämä julkaisu on tarkoitettu Pohjolan asiakasyritysten työterveyshuollolle, työsuojeluorganisaatiolle ja erityisesti niille työntekijöille, joiden käsiin kohdistuva tapaturma- tai ammattitautiriski on suuri. Julkaisun tavoitteena on painottaa suojakeinojen käytön tärkeyttä käsitapaturmien ja -ammattitautien ennaltaehkäisyssä. Pyrkimys on myös lisätä tietoa yläraajan rasitusvammoihin sairastumiseen altistavista tekijöistä ja käsi-ihottumien syntymekanismista ja allergioista yleensä. Kädet ovat arvokkain ja monikäyttöisin työkalumme työssä, kotona ja vapaa-aikana. Tämän vuoksi ne ovat myös usein alttiina erilaisille vaaroille. Menettäessämme tasapainomme tai kaatuessamme ojennamme kätemme vaistomaisesti suojaamaan kasvoja, kaulaa, päätä tai rintaa. Kuumuus, koneet, sähkö, terävät esineet ja kemikaalit sekä yksitoikkoiset, toistuvat työliikkeet uhkaavat käsiemme terveyttä. Tilastojen mukaan noin joka neljäs työssä sattunut tapaturma tai työstä aiheutunut ammattitauti kohdistuu käsiin. Käsitapaturman yleisin syy on käden puristuminen liikkuvan koneenosan väliin tai osuminen terään tai teräväreunaiseen materiaaliin. Tavallisimpia tapaturmien aiheuttamia käsivaurioita ovat ruhjevammat, musertumat, hiertymät ja pintavammat, viilto- ja leikkuuhaavat, lämpö- ja palovammat sekä kemikaalien aiheuttamat syöpymät. Suojaamattomat kädet oireilevat ensin käyttäessämme aineita, jotka ovat vahingollisia iholle. Suurin osa ammattiihotaudeista onkin käsi-ihottumia. Suomessa todetaan vuosittain uusia ammatti-ihotautitapauksia noin Erityisen suuri käsi-ihottuman vaara on aloilla, joilla ihoon kohdistuu samanaikaisesti useita ärsykkeitä, esimerkiksi kemikaalialtistumisen lisäksi iho hankautuu tai työ on märkää tai likaista. Ammatti-ihotaudit ovat tavallisimpia märissä töissä, esimerkiksi keittiö- ja siivoustöissä. Tämän vuoksi käsien oikea suojaus on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2000 ilmoitettiin työperäisten sairauksien rekisteriin 4993 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 189 tapausta (4 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päätautiryhmistä rasitussairauksien määrä kasvoi 10 %. Ammattiihotautien määrä puolestaan väheni 7 %. Yläraajan rasitusvammat uusiutuvat ja kroonistuvat herkästi, ja monista käytössä olevista hoitomuodoista huolimatta on työnantajan toimenpiteillä ratkaiseva merkitys. Käteen kohdistuvan haitallisen kuormituksen poistaminen tai minimoiminen on tärkein keino rasitusvamman kroonistumisen estämisessä.
4 KÄSITAPATURMIEN JA AMMATTI-IHOTAUTIEN TORJUMINEN Suojaintarpeen arvioimiseksi tarvitaan tietoja sattuneista tapaturmista, työpaikalla ilmenneistä terveyden haitoista ja työhygieenisten mittausten tuloksista. Jos omalla työpaikalla ei ole tehty mittauksia, tietoja eri aloilta saa esimerkiksi Työterveyslaitoksen tekemistä työhygieenisistä selvityksistä. Tekniset toimenpiteet ehkäisevät käsitapaturmia ja ammatti-tauteja tehokkaimmin. Tärkeimpiä niistä ovat työtilojen ja työnkulkujen suunnittelu, tuotteen valmistustapa, käytettävien aineiden ja työmenetelmien valinta sekä asianmukaisten turvalaitteiden ja suojaimien käyttö. Työterveyshenkilöstön jatkuva yhteistyö työsuojeluhenkilöstön ja linjaorganisaation kanssa on tärkeää. Koneturvallisuus ja käytettävyys Työturvallisuuslain mukaan koneiden on oltava turvallisia käyttää. Turvallisuus muodostuu koneella tehtävien työvaiheiden oikeasta suorittamisesta sekä tarvittavista konesuojaimista. Suurin osa vakavista työssä sattuneista käsivammoista on aiheutunut koneen käytön yhteydessä sattuneesta tapaturmasta. Moni koneella tehtävä työvaihe edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Työntekijä on perehdytettävä huolella koneen käyttöön ja hänellä on oltava käytössään suomen- ja tarvittaessa ruotsinkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Konesuojaimilla erotetaan koneen vaaralliset kohdat koneen käyttäjästä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi hihnapyörien nielut ja automaattisesti liikkuvat koneen osat. Ihmisen virhetoiminto ajatusvirhe tai unohdus ei saa johtaa tapaturmaan. Sama pätee myös mahdollisiin koneeseen syntyviin häiriötiloihin. Koneen vikaantuminen ei saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälle. Tietämys yksittäisten koneiden toimivista turvallisuusratkaisuista lisääntyy periaatteessa kahta tietä. Ihmisen toimintaan kohdistuvien käyttäytymistieteellisten sekä ergonomisten tutkimusten perusteella tiedetään jo melko paljon siitä, millaisia turvalliset ja käytettävyydeltään hyvät koneet ovat. Toisaalta koneilla sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet antavat kokemusperäistä tietoa siitä, minkälaisia koneiden turvallisuusratkaisujen on oltava. Näiden tietojen pohjalta syntyvät koneturvallisuuden soveltamisen hyvät käytännöt sekä edelleen standardisoidut toimintamallit ja tekniset ratkaisut. Konkreettiset koneturvallisuutta koskevat määräykset on kirjattu kahteen valtioneuvoston päätökseen. Vuoden 1995 jälkeen käyttöönotettujen uusien koneiden turvallisuutta koskevat määräykset pohjautuvat nk. konepäätökseen (valtioneuvoston päätös 1314/94 koneiden turvallisuudesta). Tätä vanhempien koneiden turvallisuusmääräykset pohjautuvat 1998 uusittuun nk. käyttöpäätökseen (valtioneuvoston päätös 856/98 työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta). Konepäätös koskee nimenomaan koneita, mutta käyttöpäätös koskee kaikkia työvälineitä. Koneet muodostavat monimuotoisen ryhmän, minkä turvallisuuden yksikäsitteinen määrittäminen lakien ja asetusten tasolla on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Eri konetyypeistä on tästä syystä laadittu lukuisa joukko turvallisuusstandardeja, joissa on kuvattu kyseisessä konetyypissä tarvittavat suojainratkaisut. Näiden lisäksi on olemassa yleisellä tasolla koneen turvallistamista helpottavia standardeja. Esimerkiksi SFS-EN 294 Turvaetäisyydet, joilla estetään yläraajan ulottuminen vaaravyöhykkeelle on hyödyllinen yleisstandardi koneen turvallisuutta arvioitaessa. Uusia koneita koskeva konepäätös on Euroopan talousalueella voimassa olevan konedirektiivin mukainen. Direktiivi edellyttää, että talousalueella käyttöön otettavasta koneesta annetaan nk. vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tässä vakuutuksessa on annettu perusteet siitä, että kone täyttää konedirektiivin turvallisuusvaatimukset. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tekee koneen valmistaja tai maahantuoja. Koneesta on myös oltava olemassa sen ominaisuudet kuvaava rakennetiedosto, jolla voidaan osoittaa, että kone on todella vaatimusten mukainen. Lisäksi kone on varustettava CE-merkinnällä. Vastuu uuden koneen turvallisuudesta on sen myyjällä ja myös koneen käyttöönottajalla. Näin konetta hankittaessa ostajan (työnantajan) on varmistuttava siitä, että konetta suunniteltaessa on huomioitu konetta koskevat oleelliset standardit, ja että kone on vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa ilmoitettujen standardien mukainen. Hyvä turvalaite helpottaa työtä ja nostaa tuottavuutta. Käsisirkkelin turvalaitteena käytetty suojus nopeuttaa työntekoa, koska terän pysähtymistä ennen sahan laskemista työtasolle ei tarvitse odottaa. Esimerkkejä hyvistä turvalaitteista ja -järjestelmistä on paljon, mutta käyttökelpoisen ja turvallisen ratkaisun toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua, koneeseen liittyvien riskien arviointia sekä työntekijöiden ja koneen vuorovaikutuksen huomioonottamista. Ihminen ja kone muodostavat yhä useammin työparin. Teollinen muotoilu ja käyttöliittymäsuunnittelu kohtaavat ihmisen ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen suunnittelussa. Käyttöliittymällä tarkoitetaan ihmisen ja koneen välistä rajapintaa. Käyttöliittymä liitetään usein virheellisesti ainoastaan tietokoneisiin, mutta esimerkiksi autossa ohjauspyörä, kojelauta, polkimet ja vaihteet muodostavat ajajan ja auton välisen käyttöliittymän. 4
5 Älykkään laitteen katsotaan omistavan tiedon käsittelyyn liittyviä ominaisuuksia, ja nämä ominaisuudet ovat jollain tavalla käyttäjän kontrolloitavissa. Koneet vaativat pikemminkin ihmiseltä älyn käyttöä, kuin tekisivät sitä itse. Käyttöliittymässä yhdistyvät ihmisen ja koneen suorituskyky. Käyttöliittymäsuunnittelun suurin haaste on luoda ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta mahdollisimman yksiselitteinen ja ihmisen kognitiiviset ominaisuudet huomioonottava. Tällä tavalla tehokkaan ja toimivan työskentelyn lisäksi lisätään myös turvallisuutta. Työpaikkaselvitykset Tapaturmavaarojen arviointi ja ennaltaehkäisy sisältyvät laajempiin työpaikkaselvityksiin. Koneiden ja laitteiden turvallisesta käytöstä ja turvallisuusohjeista antavat myös työsuojeluviranomaiset tietoa. Työpaikkaselvityksessä luetteloidaan eri työkohteissa käytettävät ärsyttävät ja herkistävät aineet. Pakkausten päällä ja ainekohtaisissa käyttöturvallisuustiedotteissa mainitaan aineen herkistävät ja ärsyttävät ominaisuudet sekä happamuusaste. Herkistävien aineiden selvittämisessä voidaan lisäksi käyttää apuna esimerkiksi epikutaanikokeiden perussarjan aineluetteloa ja sosiaali- ja terveysministeriön vaarallisten aineiden luokitusta ja merkitsemistä koskevan päätöksen aineluetteloita. Lisäksi selvitetään uusien aineiden vaikutus ihoon ennen niiden käyttöön ottamista ja pyritään valitsemaan ihon kannalta edullisin vaihtoehto. Samalla voidaan suunnitella tarvittavat suojatoimet. Suojakäsineiden valinta Käsineet eivät estä tapaturmaa, mutta estävät tai lieventävät sen aiheuttamia seurauksia. Käsineiden tulee suojata mahdollisimman hyvin kunkin työn vaaroilta ja haitoilta. Lisäksi ne suojaavat valmistettavaa tuotetta sekä hoitohenkilökuntaa ja potilaita tartuntataudeilta. Suomessa on lähtien siirrytty henkilösuojainten osalta EU-direktiivien ohjaamaan CE-aikaan. Valtioneuvoston päätöksen 1406/93 mukaisesti henkilösuojainten on täytettävä päätöksessä esitetyt turvallisuutta koskevat perusvaatimukset. Valtioneuvoston päätös 1407/93 suojainten valinnasta ja käytöstä työssä sisältää lähinnä työnantajaa koskevat yleiset velvoitteet suojainten oikeaa valintaa ja käyttöä varten. Työnantajan on hankittava tarkan arvioinnin perusteella työntekijän käyttöön työhön liittyvien vaarojen torjuntaan hyvin soveltuvat suojaimet. Työnantajan tulee myös huolehtia siitä, että työssä käytettäväksi hankitaan vain sellaisia suojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Henkilösuojainten valmistajalta edellytetään eri asteisia menettelytapoja. Suojaimet on tätä varten jaettu kolmeen ryhmään. Toimittuaan määräysten mukaisesti valmistaja voi kiinnittää suojaimeen CE-merkinnän. Jokainen myytävä suojakäsine on varustettava asianmukaisella CE-merkinnällä. Työ ja työympäristö asettavat suojakäsineiden perusvaatimukset eli määräävät niiltä vaadittavat suojaus- ja käyttöominaisuudet. Käsineet eivät saa haitata työntekoa eivätkä aiheuttaa tapaturmavaaraa. Käsineiden käytön tulee olla vaivatonta, kevyttä ja turvallista. Käsineitä valmistetaan mm. muovista, synteettisistä seoksista, luonnonkumista, nahkasta, erikoismateriaaleista ja puuvillasta. Tavallisimmat suojakäsinetyypit ovat viisi- tai kolmesormisia tai rukkasmalleja. Oikeiden käsineiden valinta kuhunkin työhön edellyttää yleensä kokeilua ja käyttäjien ohjausta ja koulutusta. Oikean käsinekoon valintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistoimin valitaan laadukas ja turvallinen suojakäsine. Suojakäsineiden soveltuvuus kuhunkin työhön pitäisi selvittää aina todellisissa työskentelyoloissa. Suurin osa märkään työhön ja nestemäisiltä kemikaaleilta suojaamaan tarkoitetuista käsineistä valmistetaan synteettisistä materiaaleista, kumista ja muoveista. Nahka, kangas tai muu tekstiili sekä erikoismateriaalit soveltuvat kuivassa ja pölyisessä työssä käytettävään käsineeseen kuten myös työhön, jossa tarvitaan suojausta mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta. Nahkakäsineitä tarvitaan myös rehua ja muuta karkeaa, kuivaa eloperäistä materiaalia, esim. orgaanisia altisteita, käsiteltäessä. Biologisten vaarojen torjuntaan soveltuvat parhaiten kertakäyttöiset, synteettisistä materiaaleista eli nitriinistä, neopreenistä, kumista tai muovista valmistetut käsineet. Puuvillakäsine antaa suojan vähäisiä vaaroja vastaan. Mikrotiplukäsineissä on myös hyvät kuivapito-ominaisuudet pienten mikronäppylöiden ansiosta. Mikronäppylät antavat hyvän näppituntuman pienten kappaleiden ja työkalujen käsittelyssä. Mikrotiplukäsineitä on markkinoilla eri kokoisia ja eri värisiä. Kättämyötäilevän muotoilun ansiosta oma käsinekoko on helppo löytää. Näppyläkäsineet on valmistettu vahvasta kankaasta, joka ei päästä likaa helposti läpi. Näppylät on valmistettu kulutusta kestävästä, pitävästä materiaalista. Puuvillakäsineitä suositellaan käytettäväksi myös erilaisten umpinaisten, hiostavien käsineiden alla keräämässä hikeä ja likaa sekä eristämässä kylmältä ja kuumalta. Aluskäsine suojaa myös itse käsinemateriaalin aiheuttamilta allergioilta. Käsinekohtaiset kestävyystutkimukset ja tarkat tiedot työpaikalla käsiteltävistä aineista ovat lähtökohtana turvallisen suojakäsineen valinnalle. Kestävyystaulukot ja erilaiset tutkimukset antavat lisätietoja käsinemateriaalien (muovi, neopreeni, nitriili, butyyli, viton, luonnonkumi, jne) turpoamisominaisuuksista sekä läpäisynkestoajoista. Valmistajan vastuu Suojakäsineiden pakkausmerkinnöistä on selvittävä, miltä aineilta käsine suojaa sekä se, mistä materiaalista käsineet on tehty (allergiat). Valmistajien ja markkinointiyhtiöiden on myymiensä aineiden tuotetiedoissa tai käyttöturvatiedotteissa suositeltava oikeaa suojakäsinemateriaalia, esimerkiksi: Muovikäsineen käyttöä suositellaan. Mikäli valittu käsine kovettuu, murtuu, kastuu sisältä, sisäpinta (nukkaus tai puuvillakudos) irtoaa tai käsineen väri muuttuu merkittävästi, on syytä heti 5
6 ottaa yhteys tuotteen Suomessa olevaan myyjään tai markkinointiyhtiöön. Suojakäsineistä on saatavissa toimittajakohtaisia kestävyystaulukoita. Väärän tyyppisen käsineen käyttö voi aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja. Hinta ei saa ratkaista suojakäsineiden valintaa, sillä asianmukaisten käsineiden käyttö vähentää ammatti-ihotaudeista tai käsitapaturmista aiheutuvia poissaoloja, ammattitaitoisten työntekijöiden siirtoa uusiin tehtäviin ja uusien työntekijöiden kouluttamista sairastuneiden tilalle. Oikein valittu työkäsine ei ole koskaan liian kallis. Kemialliset vaarat Suojakäsineitä tarvitaan silloin, kun haitallisia aineita on käsiteltävä eikä niiden joutumista käsien iholle voida muutoin välttää. Valinnassa noudatetaan yleisiä valintaperiaatteita. Käsiteltävät aineet, työtapa ja työn kesto ovat ratkaisevia käsinemateriaalia ja käsinetyyppiä valittaessa. Lyhytaikaiseen työvaiheeseen, kuten näytteenottoon, voidaan usein valita kertakäyttökäsineet, jotka suojaavat ihoa varmasti muutaman minuutin. Valinnan kannalta käsinemateriaalin tärkeimmät ominaisuudet ovat siis läpäisyaika ja -nopeus, kemiallinen kestävyys ja mahdollinen herkistävyys. Erityisen haitallisia aineita, kuten syövyttäviä aineita, ensimmäisen luokan myrkkyjä ja voimakkaita herkistäjiä, ei saa päästä iholle. Siksi käsineet eivät saa läpäistä aineita käytön aikana eli materiaalin läpäisyaika on määräävä valinnassa. Myös vähemmän haitallisten kemikaalien käsittelyyn käsineet voidaan joskus valita läpäisynopeuden perusteella. Käsineet tulisi valita tekemällä eri materiaaleista valmistetuilla käsineillä ja työssä käytettävillä aineilla läpäisevyyskokeita. Käyttöön valitaan parhaimman koetuloksen antaneet käsineet. Nitriilikumi suojaa muita materiaaleja paremmin erilaisilta kemikaaleilta, liuottimilta, rasvoilta, öljyiltä ja voimakkailta pesuaineilta. Neopreenikumista valmistetut suojakäsineet ovat joustavia ja kulutusta kestäviä. Ne soveltuvat suojaamaan työskenneltäessä happojen, AIV-liuosten, öljyjen, kasvis- ja eläinrasvojen, kasvinsuojeluaineiden sekä useiden kemikaalien parissa. Mekaaniset ja fysikaaliset vaarat Nahkakäsineet sopivat työskentelyyn kuivissa oloissa. Tasalaatuisuus, koko, vahvuus ja pehmeys ovat tällöin yleisimmät käsinevalinnan perusteet. Nahka- ja tekstiilikäsineet soveltuvat kuivaan ja pölyiseen työhön. Ne suojaavat mekaanisilta vaaroilta, esimerkiksi hankaukselta sekä terävien esineiden ja materiaalien viilloilta. Nahkakäsineet suojaavat lyhytaikaisesti kuumuudelta sekä vaimentavat jonkin verran iskuja. Tekstiilikäsineiden pitokykyä ja viillonkestävyyttä parantaa muovi- ja kumipinnoitus. Teräslangalla vahvistetut kevlarkudoksiset käsineet suojaavat viiltohaavoilta. Nämä käsineet soveltuvat joustavan ja helposti pestävän materiaalinsa vuoksi hyvin esimerkiksi lihanleikkaustyöhön. Kuumankestävien käsineiden valmistukseen käytetään kevlar-kankaita, aramidia, lasikuitua, puuvillaa, nahkaa, erikoishuopaa ja raionkankaita. Perusrukkasten lisäksi valmistetaan mm. tuplakämmen- ja katastrofirukkasia. Hitsarinsormikkaita valmistetaan nahkasta ja erikoismateriaaleista. Suojakäsineitä valmistetaan myös erikoiskäyttöön. Sähkötarkastuskeskuksen hyväksymät kumiset eristyskäsineet on tarkoitettu työhön, jossa esiintyy korkeajännitteistä sähkövirtaa. Tärinätyöhön kuten myös muihin riskiammatteihin on yleensä oma erikoistuote. Biologiset vaarat Sairaaloissa infektioiden leviäminen voidaan estää asianmukaisella suojakäsineiden käytöllä. Erilaiset hoitotilanteet ja toimenpiteet edellyttävät puhtaudeltaan ja kestävyydeltään erilaisia käsineitä. Leikkauksissa ja niihin verrattavissa toimenpiteissä sekä synnytyksissä on käytettävä kertakäyttöisiä steriilejä leikkauskäsineitä, kirurginkäsineitä. Steriilejä tutkimuskäsineitä käytetään pienissä toimenpiteissä, esimerkiksi haavojen ja palovammojen hoidossa ja vastaleikatun alueen tutkimisessa. Epästeriilit tutkimuskäsineet ovat ns. tehdaspuhtaita, mutta niitä ei ole steriloitu. Niitä käytetään esimerkiksi tartuntavaarallisia näytteitä käsiteltäessä ja tutkittaessa. 6
7 Eristyspotilaiden näytteet merkitään sairaaloissa, jotta hoitohenkilökunta voi varautua riittävään suojaukseen. HIV-tartunta voidaan estää samoilla toimenpiteillä kuin B- hepatiittiviruksen leviäminen. Hoito- ja tutkimustoimenpiteitä tehtäessä on aina otettava huomioon tartunnan mahdollisuus veren, kudosten ja eritteiden välityksellä. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan aina infektiopotilaiden näytteitä tai näytteiden otossa käytettyjä tutkimusvälineitä käsiteltäessä. Lääkejätteiden käsittelyssä ja siivouskohteissa, joissa tartunnanvaara on suuri, on suositeltavaa käyttää viilto- ja pistohaavoilta sekä biologisilta vaaroilta suojaavaa erikoiskäsinettä. Sairaaloissa toimitaan erillisten hygieniaohjeiden mukaan. Orgaaniset altisteet Maa- ja metsätalouden töissä tarvitaan kuivia ja karkeita eloperäisiä materiaaleja käsiteltäessä usein vain nahkakäsineitä suojaamaan lähinnä mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja pölyltä. Haljas- ja pintanahkaa sekä kangasmateriaaleja ja erillisiä aluskäsineitä tai irtovuoria yhdistelemällä saadaan hyvä suoja kuivia luonnonmateriaaleja käsiteltäessä. Aluskäsineillä voidaan vähentää myös kylmän ympäristön vaikutusta. Kuivassa työssä saadaan yleensä riittävä suoja pelkästään tekstiilikäsineillä. Kosteaan työhön, esimerkiksi rehujen ja lannan käsittelyyn, voidaan käyttää kämmen- ja sormiosaltaan pinnoitettuja tekstiilikäsineitä. Kokonaan muovilla, kumilla tai synteettisillä materiaaleilla pinnoitetut tekstiilikäsineet ovat vedenpitäviä ja soveltuvat märkään työhön. Maa- ja metsätalouden sekä karjanhoidon märkiin töihin soveltuvat muovi- ja neopreenikäsineet, sillä kädet ovat näissä töissä alttiina myös mekaanisille ja kemiallisille vaaroille. Elintarviketyössä voidaan käyttää työn vaatimusten mukaan joko kertakäyttö- tai talouskäsineitä. Suositeltavimpia ovat nitriili-, muovi - ja luonnonkumikäsineet. Luonnonkumikäsine ei kuitenkaan kestä mekaanista rasitusta. Ohuet kertakäyttökäsineet suojaavat sekä työntekijää että tuotetta, ja niiden alla voidaan käyttää puuvillaisia aluskäsineitä. Märkään, karkeaan elintarviketyöhön sekä taloustyöhön soveltuvat kertakäyttökäsineitä vahvemmat talouskäsineet. Elintarviketyössä voidaan lisäksi tarvita erikoiskäsineitä, esimerkiksi viiltosuoja- tai lämmönsuojakäsineitä, suojaamaan mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta. Erikoiskäsineet parantavat suojautumista myös biologisilta vaaroilta estäessään ihon vahingoittumisen ja taudin aiheuttajien pääsyn ihoon. Käsineiden haittavaikutukset Suojakäsineiden käyttöön saattaa liittyä ongelmia. Käsineiden antama suoja saattaa jäädä riittämättömäksi, etenkin jos ne on valittu ottamatta huomioon käsinemateriaalin laatua ja sen soveltuvuutta työssä tarvittavien aineiden käsittelyyn. Käsineet saattavat päästää haitallisia aineita lävitseen tiiviiseen kosketukseen ihon kanssa. Myös itse käsinemateriaali voi aiheuttaa allergian tai ihottuman puhkeamisen. Työterveysasiantuntijat ovat tutkimuksissaan todenneet, että Suomessa kumikäsineet aiheuttavat kaksi kolmannesta allergisista kumi-ihottumista. Kumikäsineet olisi tällöin syytä vaihtaa esimerkiksi muovisiin suojakäsineisiin. Muutkin synteettisistä aineista, esimerkiksi nitriilistä ja neopreenistä valmistetut käsineet ovat luonnonkumisia tuotteita ihoystävällisempiä. Tapaturmavaara Koneilla sattuvien tapaturmien aiheuttamat vauriot ovat yleensä niin vakavia, että suojakäsineet eivät suojaa riittävästi. Toisaalta käsien suojauskaan ei saa lisätä tapaturmavaaraa. Käsineet eivät saisi materiaalinsa tai kokonsa vuoksi lisätä vaaraa tarttua kiinni liikkuviin koneenosiin. Käsinemateriaalit ovat yleensä niin kestäviä, että tartuttuaan kiinni ne eivät repeä vaan ohjaavat koko käden vaaraalueelle. Seurauksena voi olla vakava tapaturma. Mahdollisimman ihonmyötäiset, sileät ja helposti repeävät käsineet ovat turvallisimmat työskenneltäessä pyöriviä osia sisältävien koneiden läheisyydessä. Ihon hautuminen Umpinaiset muovi- ja kumikäsineet hautovat ihoa, jos niitä käytetään yhtäjaksoisesti pitkään. Hikoilun seurauksena ihon kosteus lisääntyy ja lämpötila kohoaa käsineiden sisällä. Hautunut iho kestää huonosti ulkoisia ärsykkeitä, vaurioituu helposti ja läpäisee kemikaaleja normaalia helpommin. Usein vaihdettava aluskäsine vähentää ihon hautumista. Ihottuma Käsinemateriaalin aiheuttama ihottumavaara on suurin, kun kädet hikoilevat voimakkaasti työskenneltäessä korkeissa lämpötiloissa tai kun iho on vaurioitunut, ärtynyt tai tulehtunut muun ihotaudin seurauksena. Käsineihottuma on melko helppo tunnistaa, sillä tyypillisesti se sijaitsee käsineen peittämällä alueella, usein selvimpänä käden selkäpuolella ja ulottuu kyynärvarteen käsineen varren mittaiselle alueelle. Oireet, joita ovat kutina, punoitus, vesirakkulat tai näppylät, voimistuvat aina, kun käsine puetaan käteen. Varsinkin huonolaatuisesta kumi- ja muovikäsinemateriaalista saattaa irrota väriaineita tai valmistuksessa käytettyjä ihoa ärsyttäviä kemikaaleja, esimerkiksi orgaanisia liuottimia. Pesun yhteydessä käsineisiin saattaa jäädä ärsyttävää pesuainetta. Myös nahkakäsineistä irtoavat väriaineet, esimerkiksi pehmennyksessä käytetyt parkkihapot, voivat ärsyttää ihoa. Myös nahkakäsineen kastuessa valmistuksessa käytetyt kemikaalit voivat irrota ja aiheuttaa ärsytystä. Tieto allergioiden synnystä on jatkuvasti lisääntynyt. On todettu, että käsineiden sisällä hiostamista ehkäisevä puuteri voi myös olla allergian aiheuttaja. Tästä syystä markkinoilla on jo tällä hetkellä puuterittomia tuotteita. Likaiset käsineet Puhtaat käsineet suojaavat parhaiten. Kastuneet käsineet ovat epämiellyttävät käyttää ja saattavat aiheuttaa ihon ärtymistä, jopa ärsytysihottumaa. Töissä, joissa on jatkuva 7
8 käsineiden kastumisen vaara, on vältettävä nahka- ja tekstiilikäsineiden käyttöä. Useimmat kemikaalit tunkeutuvat käsinemateriaalin läpi ennemmin tai myöhemmin. Vaikka käsineet eivät olisikaan näkyvästi rikki, ne voivat olla pahoin kemikaalien tahrimia sisäpuolelta. Myös käsineitä puettaessa tai riisuttaessa kemikaalia voi päästä vahingossa niiden sisälle. Haitalliset aineet jäävät tahriintuneissa käsineissä pitkäksi ajaksi tiiviiseen kosketukseen ihon kanssa ja voivat olla syynä allergisen tai ärsytysihottuman puhkeamiseen taikka estää muunkin ihottuman paranemista. Pahimmassa tapauksessa käsineet lisäävät koko elimistön altistumista kemikaaleille. Käytä suojaavia käsineitä aina, kun olosuhteet sitä vaativat. Vältä tarpeetonta käyttöä! Käsineiden huolto Jokaisella työpaikalla, jossa käytetään suojakäsineitä, on järjestettävä niiden asianmukainen hoito. Kun käsineitä huolletaan ja käytetään oikein, ne kestävät kauemmin ja suojaavat paremmin. Tällöin myös niiden mahdolliset haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Herkistäviä ja erittäin myrkyllisiä aineita sekä liuottimia käsiteltäessä käsineitä tulee vaihtaa usein, eikä käsineiden uudelleenkäyttö ole yleensä mahdollista. Käsineiden käyttö Kaikki käsineet on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Ennen muuta on tarkistettava, että käsineet ovat ehjät. Käsineiden on oltava henkilökohtaiset ja oikean kokoiset. Saumojen pitää olla tiiviit ja riittävän sileät, jotta ne eivät hankaa ihoa. Aluskäsineiden on oltava pehmeää materiaalia, jotta nekään eivät ärsytä ihoa. Erityisen arka hankaukselle on sormien sivupintojen iho. Kun oikeat suojakäsineet on hankittu, niitä on myös käytettävä oikein, jotta niistä saadaan toivottu hyöty. Käsineiden suojausominaisuuksia voidaan parantaa noudattamalla huolellisesti käyttöohjeita. Erinomaisetkaan käsineet eivät suojaa riittävästi, jos ohjeita laiminlyödään. 1. Käytä suojakäsineitä aina töissä, joissa käsille voi joutua haitallisia aineita. 2. Pese ja kuivaa kätesi ennen kuin puet käsineet. 3. Käytä aluskäsineitä vuorittomien kumi- ja muovikäsineiden alla. 4. Älä käytä työtoverisi suojakäsineitä. 5. Tarkista käsineiden kunto säännöllisesti. Vaihda käsineet, jos vuori on likaantunut tai käsiteltävää ainetta on roiskahtanut niiden sisälle vaihda myös aluskäsineet. 6. Vaihda kertakäyttökäsineitä usein ja aina niiden tahraannuttua. Kertakäyttökäsineitä voidaan pitää useita päällekkäin ja vaihtaa tarvittaessa päällimmäisiä käsineitä. 7. Käytä käsineitä vain noin puoli tuntia kerrallaan silloin, kun kätesi hikoilevat voimakkaasti. 8. Poista käytöstä läpitahraantuneet, turvonneet, kovettuneet, murtuneet ja halkeilleet käsineet. 9. Liuottimia sekä herkistäviä ja erittäin myrkyllisiä aineita käsiteltäessä vaihda käsineitä usein. 10. Pese muovi- ja kumikäsineet työpäivän jälkeen lämpimällä saippuavedellä ja kuivaa ne hyvin ilmastoidussa paikassa, ei auringonvalossa eikä lämpöpatterilla. Muu suojaus Käsiä voidaan suojata myös käyttämällä kämmensuojia, sormitutteja sekä ranne- ja käsivarsisuojia. Ranne- ja käsivarsisuojia käytetään useimmiten yhdessä suojakäsineiden kanssa täydentämään suojausta. Niitä valmistetaan samoista materiaaleista kuin suojakäsineitä. Markkinoilla on myös pitkävartisia suojakäsineitä. Käsien paikallista suojausta varten on teippejä ja nauhoja. Niillä suojataan sormia, sormenpäitä, rystysiä, kämmeniä tai ranteita hankaukselta, kulumiselta ja pieniltä viilloilta. Suojateipit soveltuvat työhön, jossa vaaditaan tuntoherkkyyttä, käsitellään pieniä esineitä sormenpäillä tai työssä, jossa suojakäsineet lisäävät tapaturmariskiä. 8
9 IHON OMINAISUUDET JA TOIMINTA Iho suojelee elimistöä ympäristön haittavaikutuksilta ja veden haihtumiselta. Ihon pinta-ala on keskimäärin 1,5-2 m 2 ja paino noin 10 % koko kehon painosta. Ihossa on kaksi kerrosta. Uloin kerros eli orvaskesi on paksuudeltaan keskimäärin 0,1 mm. Se on huomattavasti paksumpaa vain kämmenissä ja jalkapohjissa. Sisempi kerros eli verinahka on paksuudeltaan 2-4 mm. Sen osuus ihon painosta on %. Orvaskesi on kerrostunutta levyepiteeliä. Verinahka on sidekudosta, joka muodostuu säikeisistä rakenteista ja soluista. Se sisältää mm. orvasketeen tulevia verisuonia ja hermoja. Orvaskesi ja verinahka muodostavat yhtenäisen toimintayksikön. Jommankumman kerroksen toiminnan muutokset vaikuttavat aina toiseenkin kerrokseen. Orvaskesi suojaa verinahkaa ulkoisilta ärsykkeiltä. Orvaskeden uloin osa sarveiskerros huolehtii eräästä ihon tärkeimmästä tehtävästä. Se estää veden haihtumista ja ulkopuolisen veden sekä haitallisten aineiden tunkeutumista ihoon. Se on osoittautunut yksinään lähes yhtä läpäisemättömäksi kuin koko iho. Sarveiskerroksen rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat paikan mukaan. Kasvojen ja kädenselän iho läpäisee paremmin vettä kuin kyynärvarren, jalkojen tai vartalon iho. Kostean ympäristön vaikutus Kosteassa ympäristössä sarveiskerroksen vesipitoisuus nousee, jota lämpötilan kohoaminen vielä edistää. Sarveiskerros alkaa läpäistä paremmin erilaisia aineita, kun sen vesipitoisuus kohoaa yli 20 %. Vettä läpäisemättömän kelmun, esimerkiksi kumi- tai muovikäsineen, alla sekä lämpötila että kosteus lisääntyvät, kun veden haihtuminen estyy iholta. Kuivan ympäristön vaikutus Kuivassa ympäristössä sarveiskerroksen kosteus vähenee. Sarveiskerros tulee halkeilevaksi, kun sen vesipitoisuus laskee alle 10 %:n, ja alkaa myös läpäistä paremmin. Lämpötilan lasku edistää sarveiskerroksen kuivumista ja alentaa sen vesipitoisuutta ympäristön kosteudesta riippumatta. Sarveissolujen vahingoittuminen Jos sarveissolut vahingoittuvat, niiden toiminta häiriintyy ja sarveiskerroksen läpäisevyys lisääntyy. Vaurio voi olla mekaaninen tai kemiallinen. Myös ihosairauksien yhteydessä sarveiskerroksen läpäisevyys lisääntyy. Aineiden imeytyminen iholta elimistöön Aineiden kyky imeytyä iholta elimistöön vaihtelee suuresti. Erot ovat kertaisia. Sähköisesti varautuneet (ionisoituneet) kemikaalit imeytyvät yleensä huonosti ja jäävät solujen välitilaan. Nopeimmin imeytyvät varautumattomat, suhteellisen pienet molekyylit, joilla on sekä rasva- että vesiliukoisia ominaisuuksia. Eräät liuottimet, esimerkiksi bentseeni, imeytyvät hyvin. Suurimolekyyliset aineet eivät yleensä läpäise ehjää sarveiskerrosta. Tosin ihon läpäisemättömyys on suhteellista, sillä kaikki molekyylit läpäisevät sen jossain määrin. Aineiden tunkeutumista sarveiskerroksen läpi säätelevät monet muutkin tekijät. Näitä tekijöitä ovat iholle joutuneen aineen väkevyys, sen kyky reagoida sarveiskerroksen valkuaisaineiden ym. aineosien kanssa sekä kantaja-aineen laatu. 9 MITÄ ON ALLERGIA? Allergia on elimistön herkkyystila. Se on tietyn aineen tai sen rakenneosan laukaisema kehon immuunijärjestelmän välittämä haitallinen fysiologinen tapahtuma. Allergisen reaktion syntymiseksi on ensin herkistyttävä kyseiselle herkistäjäaineelle (antigeenille eli allergeenille ). Allergia voi ilmetä nuhana, astmana tai ihottumana. Allergiset kudosvaurioreaktiot luokitellaan usein neljään eri luokkaan sen mukaan, miten alkuperäinen reaktio kudoksessa käynnistyy.
Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt
FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu
LisätiedotOPAS KÄSINEIDEN VALINTAAN Viiltosuojaus
OPAS KÄSINEIDEN VALINTAAN Viiltosuojaus OHJEISTUS OIKEAN VIILTOSUOJAKÄSINEMALLIN VALINTAAN VASTAA UUTTA EN388:2016 STANDARDIA Varmin tapa oikean käsinemallin valintaan on käyttää 3-vaiheista tarvekartoitusta.
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotErgonomia työterveyden edistäjänä
Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen
LisätiedotIhoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015
Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotHenkilösuojainten valinta
Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa alussa
LisätiedotKYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS
KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotMiten selviytyä terveenä työelämässä
Miten selviytyä terveenä työelämässä ammatilliset riskit hius- ja kauneudenhoitoalalla tutkimusten valossa 29.10.2014 1 Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri Työterveyslaitos 29.10.2014 Nuori kampaaja uransa
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotBLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ
BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN
LisätiedotGUIDE 24W. Tuulen- ja vedenpitävä keinonahkainen talvikäsine
GUIDE 24W Tuulen- ja vedenpitävä keinonahkainen talvikäsine Guide 24W on monipuolinen käsine työskentelyyn ulkona märissä ja kylmissä olosuhteissa. Tuulen- ja vedenpitävän kalvo, fleecevuori ja neulottu
LisätiedotOHUT TYÖKÄSINE. - Käsineen ominaisuudet
OHUT TYÖKÄSINE Synteettistä nahkaa Ohut työkäsine synteettisestä materiaalista. Vuoriton työkäsine, jossa kämmen Amaramateriaalia, joka antaa hyvän otepidon kuivassa ja kosteassa. Päällinen valmistettu
LisätiedotKäyttöturvallisuustiedote
Käyttöturvallisuustiedote Päiväys: 12.4.2011 1. TUOTE JA VALMISTAJA Aineen tai valmisteen tunnistetiedot: Tuotenimi: AINO 2-teho WC- raikastin, Forest Aineen ja valmisteen käyttötarkoitus: WC:n hoito Valmistajan,
LisätiedotSISÄLTÖ KÄSI-IHOTTUMA
1 Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry Käsi-ihottuma SISÄLTÖ KÄSI-IHOTTUMA Käsi-ihottuma... 3 Ärsytyksen aiheuttama käsi-ihottuma... 4 Allergian aiheuttama käsi-ihottuma... 6 Käsi-ihottuman hoito ja ehkäisy...
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
Lisätiedotviiltosuojatut pelastuskäsineet
Parempi suoja : SuperFabric HexArmor EXT Rescue sarjan käsineiden sisäkerros valmistetaan SuperFabric -materiaalista. Vaikka materiaalin viilto- ja pistosuojausominaisuudet ovat erinomaiset, tuntuu kangas
LisätiedotMerenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
LisätiedotTyövälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet
ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotTYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY
TYYPILLISIMMÄT RASITUSVAIVAT OMAHOITO JA ENNALTAEHKÄISY LT Heidi Haapasalo Ortopedian, traumatologian ja liikuntalääketieteen el RASITUSVAMMAAN ON AINA SYY Harjoituksen määrä / intensiteetti / alusta ->
LisätiedotLIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007
LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotErgonomia. Janita Koivuranta
Ergonomia Janita Koivuranta Lainsäädäntö Työturvallisuudesta sekä työympäristön turvallisuudesta ja työnkuormittavuudesta säädetään lainsäädännössä. Työturvallisuuslaki pykälä 24 edellyttää työnantajaa
LisätiedotLIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).
LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.
LisätiedotKosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä
hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.
LisätiedotYläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy
Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan
LisätiedotHenkilönsuojainasetus (EU) 2016/425
Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Pirje Lankinen 1 Tämän osuuden asiat Soveltamisala Henkilönsuojaimen määritelmä Riskiluokat Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset Standardit 2 Henkilönsuojainasetuksen
LisätiedotKäsi-ihottuma IHOPORFYRIA IHOLIITTO
Käsi-ihottuma IHOPORFYRIA IHOLIITTO Teksti: Teija Launis, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto ry Risto Heikkinen, erityissuunnittelija, Iholiitto ry Asiantuntija: Tuulikki Niskanen, sairaanhoitaja SISÄLLYS
LisätiedotTiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto
Tiina Ilves MKS ihotautien vastaanotto 13.12.2017 Ekseemat ovat tavallisimpia ihottumia, mutta kaikki ihottumat eivät ole ekseemat! Ekseemassa on tulehdus ihon pintakerroksissa 1. 2. Tulehduksen painopiste
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotMAATILAN TYÖTURVALLISUUS
MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät
LisätiedotAikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)
1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotPölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa
Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotIII Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere
III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa
LisätiedotVASARAT 2008 www.magnum-tools.com
VSRT 2008 www.manum-tools.com VSRT 2008 VSROIDEN VRSIEN TEKNIIKK Vasarat kuuluvat vanhimpiin ihmisten käyttämiin työkaluihin ja vasaroiden varret ovat perinteisesti olleet puuta vuosituhansien ajan. Erilaiset
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kosketusallergian muuttuva kirjo Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Helsinki 23.1.2015 Kristiina Aalto-Korte 3.2.2015 Kristiina Aalto-Korte Kosketusallergia Ihon viivästynyt
LisätiedotSuojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista
Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotOLKAPÄÄ KIPEYTYY HERKÄSTI
OLKAPÄÄN HOITO-OPAS Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa istuma-asennossa sekä työssä että vapaaaikana. Niska-hartiaseutu ja olkapäät kuormittuvat staattisen ja yksipuolisen asennon seurauksena. Vähäinen
LisätiedotVaaralliset työt. Tekninen työ
Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.
LisätiedotTietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit
Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotHyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.
LisätiedotTAKUU JA HOITO-OHJEET.
TAKUU JA HOITO-OHJEET www.bellus.com Käyttöohje Bellus sohville Onnittelemme teitä uudesta Bellus sohvasta. Tämän ohjeen tarkoitus on antaa teille tietoa sohvan käytöstä ja hoidosta, sekä siihen liittyvästä
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotKäyttöasetus potilassiirtojen
Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen
LisätiedotTyöturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma
Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
LisätiedotKYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr
KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän
LisätiedotGUIDE 766 GUIDE 767 GUIDE 768 GUIDE 769W
Käsineet, jotka oikeasti haastavat nahkakäsineet. GUIDE 766 GUIDE 767 GUIDE 768 GUIDE 769W Synteettinen nahka! Guiden syksyn uutuus on valikoima käsineitä, jotka oikeasti haastavat nahkakäsineet arkikäytössä.
LisätiedotKeskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät 2018
Keskeiset asiat eläkeuudistuksessa, erityisesti osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke Anna-Stina Toivonen, Eläketurvakeskus Kevät Uudistuksen tavoitteet Riittävät eläkkeet Kestävä rahoitus
LisätiedotROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit
ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto
LisätiedotPullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000
PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 Käyttöohjeet Sisällysluettelo 1 Huomio!... 3 2 Turvamääräykset... 3 2.1 Käsittely... 3 2.2 Huolto... 3 3 Käyttö... 3 3.1 Suodattimen merkkivalot...
LisätiedotTEOLLISUUSPINNOITTEET
TEOLLISUUSPINNOITTEET VRS-POLYDRIVE 95 65 ShA 10 25 mm, Tummansininen 90 kaikki kuivat vetotelapositiot VRS-POLYDRIVE on kulutusta erittäin hyvin kestävä polyuretaanipinnoite kaikkiin kuiviin vetotelapositioihin.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotKyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa
Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo,
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
LisätiedotSelviytyminen arjen tehtävistä, kokonaisvaltainen jaksaminen ja päivittäinen hyvinvointi * Koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin
Marie Rautio-Sipilä 9.6.2017 Marie Rautio-Sipilä/Turun Lasten Parlamentti 13.3.2018 Move! Fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille Toimintakyky
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotTyöturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle
1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotPolkuharjoituslaite Käyttöohje
Polkuharjoituslaite Käyttöohje Sisältö Turvallisuudesta huomioitavaa 2 Hajotuskuva ja osaluettelo. 3 Harjoittelu.. 4 Turvallisuudesta huomioitavaa Lue kaikki ohjeet ennen kuin alat käyttää laitetta. Säilytä
LisätiedotTEGERA TYÖKÄSINEET. Ammattiryhmittäin Yleiskäsineet. Postinjakajat. Varastotyö. Öljy ja Kemikaaliteollisuus. Asennustyö. Laboratoriot. Betonityö.
Hyvän suojakäsineen on suojeltava erilaisilta riskeiltä ja vaaroilta sekä oltava helppokäyttöinen ja joustava, mukava ja hyvin istuva. Tegera on maailman johtava suojainkäsinemerkki, joka tekee työpäivästäsi
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotLiikuntakoneiston huolto
Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotMARKKINOIDEN TURVALLISIMMAT VIILTO-, PISTO- JA ISKUSUOJATUT KÄSINEET
MARKKINOIDEN TURVALLISIMMAT VIILTO-, PISTO- JA ISKUSUOJATUT KÄSINEET maksimi viiltosuojaus käden suojaus vaativimmissa teollisuuden töissä HexArmor -käsineet on valmistettu erittäin paljon testatuista
LisätiedotRakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotAsennetta työhön valmennusohjelma
Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHAKLIFT MAGNEETTITARRAIN. Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus
HAKLIFT MAGNEETTITARRAIN Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus KÄYTTÖOHJEET HUOMAUTUS: Lue käyttöohjeet huolellisesti
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotKÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan
KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 207155 V001.0 Tarkistuspäivämäärä: 22.10.2010 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen
LisätiedotKEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)
Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n
LisätiedotKÄSISAHAT 2010 www.magnum-tools.com
www.manum-tools.com Puulla on Suomessa pitkät perinteet rakentamisen ja teollisuuden raaka-aineena. Puu on edelleen ainutlaatuinen luonnonmateriaali, joka sopii moniin käyttökohteisiin. isäksi puun työstäminen
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotInhimilliset tekijät työturvallisuudessa Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries
INSTITUTE BRUNO SCHMAELING CONSULTING GROUP SCIENTIFIC DIRECTOR PROF. DR. CHRISTIAN CALLO Mira Seppänen Representative & Lead consultant IBS Finland & Baltic countries Onko joskus käynyt näin? Siinä minä
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
Lisätiedot0kk+ vastasyntyneille 3kk+ hidas 6kk+ keskinopea vellitutti 6kk+ 9kk+ nopea monivirtaus (kolme erilaista virtaustyyppiä tutin asennosta riippuen).
Lovi dynaaminen pullotutti on maailman ensimmäinen useista eri silikonityypeistä samaan muottiin rakennettu pullotutti (heterogeenisten silikonikerrosten tekniikka). Dynaaminen tutti joustaa kuten rinnanpää
LisätiedotEJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT
EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,
Lisätiedot