KÄSIKIRJA. Käsiin kohdistuvien tapaturmien ja ammattitautien ehkäiseminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄSIKIRJA. Käsiin kohdistuvien tapaturmien ja ammattitautien ehkäiseminen"

Transkriptio

1 KÄSIKIRJA 1 Käsiin kohdistuvien tapaturmien ja ammattitautien ehkäiseminen

2 SISÄLTÖ Alkusanat... 3 Käsitapaturmien ja ammatti-ihotautien torjuminen... 4 Koneturvallisuus ja käytettävyys... 4 Työpaikkaselvitykset... 5 Suojakäsineiden valinta... 5 Kemialliset vaarat... 6 Mekaaniset ja fysikaaliset vaarat... 6 Biologiset vaarat... 6 Orgaaniset altisteet... 7 Käsineiden haittavaikutukset... 7 Käsineiden huolto... 8 Käsineiden käyttö... 8 Muu suojaus... 8 Ihon ominaisuudet ja toiminta... 9 Kostean ympäristön vaikutus... 9 Kuivan ympäristön vaikutus... 9 Sarveissolujen vahingoittuminen... 9 Aineiden imeytyminen iholta elimistöön... 9 Mitä on allergia?... 9 Ihottumat Kosketusihottuma Allergisen kosketusihottuman syntymekanismit Työhöntulotarkastus Yleisimmät ranteen ja kyynärseudun rasitusvammat Jänteen ja sen ympäryskudoksen tulehdukset Olkaluun sivunastan tulehdus eli epikondyliitti Altistavat tekijät Yläraajan rasitusvammojen ehkäiseminen Staattinen ja dynaaminen lihastyö Työn tauottaminen Työnkierto Työnopastus ja työtapojen muuttaminen Työasennot Työvälineet Käsitapaturmien ja -ammattitautien korvattavuus Yläraajan rasitusvammojen korvattavuus ammattitautina Lähteet

3 KÄSIIN KOHDISTUVIEN TAPATURMIEN JA AMMATTITAUTIEN EHKÄISEMINEN 3 Alkusanat Tämä julkaisu on tarkoitettu Pohjolan asiakasyritysten työterveyshuollolle, työsuojeluorganisaatiolle ja erityisesti niille työntekijöille, joiden käsiin kohdistuva tapaturma- tai ammattitautiriski on suuri. Julkaisun tavoitteena on painottaa suojakeinojen käytön tärkeyttä käsitapaturmien ja -ammattitautien ennaltaehkäisyssä. Pyrkimys on myös lisätä tietoa yläraajan rasitusvammoihin sairastumiseen altistavista tekijöistä ja käsi-ihottumien syntymekanismista ja allergioista yleensä. Kädet ovat arvokkain ja monikäyttöisin työkalumme työssä, kotona ja vapaa-aikana. Tämän vuoksi ne ovat myös usein alttiina erilaisille vaaroille. Menettäessämme tasapainomme tai kaatuessamme ojennamme kätemme vaistomaisesti suojaamaan kasvoja, kaulaa, päätä tai rintaa. Kuumuus, koneet, sähkö, terävät esineet ja kemikaalit sekä yksitoikkoiset, toistuvat työliikkeet uhkaavat käsiemme terveyttä. Tilastojen mukaan noin joka neljäs työssä sattunut tapaturma tai työstä aiheutunut ammattitauti kohdistuu käsiin. Käsitapaturman yleisin syy on käden puristuminen liikkuvan koneenosan väliin tai osuminen terään tai teräväreunaiseen materiaaliin. Tavallisimpia tapaturmien aiheuttamia käsivaurioita ovat ruhjevammat, musertumat, hiertymät ja pintavammat, viilto- ja leikkuuhaavat, lämpö- ja palovammat sekä kemikaalien aiheuttamat syöpymät. Suojaamattomat kädet oireilevat ensin käyttäessämme aineita, jotka ovat vahingollisia iholle. Suurin osa ammattiihotaudeista onkin käsi-ihottumia. Suomessa todetaan vuosittain uusia ammatti-ihotautitapauksia noin Erityisen suuri käsi-ihottuman vaara on aloilla, joilla ihoon kohdistuu samanaikaisesti useita ärsykkeitä, esimerkiksi kemikaalialtistumisen lisäksi iho hankautuu tai työ on märkää tai likaista. Ammatti-ihotaudit ovat tavallisimpia märissä töissä, esimerkiksi keittiö- ja siivoustöissä. Tämän vuoksi käsien oikea suojaus on ensiarvoisen tärkeää. Vuonna 2000 ilmoitettiin työperäisten sairauksien rekisteriin 4993 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 189 tapausta (4 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päätautiryhmistä rasitussairauksien määrä kasvoi 10 %. Ammattiihotautien määrä puolestaan väheni 7 %. Yläraajan rasitusvammat uusiutuvat ja kroonistuvat herkästi, ja monista käytössä olevista hoitomuodoista huolimatta on työnantajan toimenpiteillä ratkaiseva merkitys. Käteen kohdistuvan haitallisen kuormituksen poistaminen tai minimoiminen on tärkein keino rasitusvamman kroonistumisen estämisessä.

4 KÄSITAPATURMIEN JA AMMATTI-IHOTAUTIEN TORJUMINEN Suojaintarpeen arvioimiseksi tarvitaan tietoja sattuneista tapaturmista, työpaikalla ilmenneistä terveyden haitoista ja työhygieenisten mittausten tuloksista. Jos omalla työpaikalla ei ole tehty mittauksia, tietoja eri aloilta saa esimerkiksi Työterveyslaitoksen tekemistä työhygieenisistä selvityksistä. Tekniset toimenpiteet ehkäisevät käsitapaturmia ja ammatti-tauteja tehokkaimmin. Tärkeimpiä niistä ovat työtilojen ja työnkulkujen suunnittelu, tuotteen valmistustapa, käytettävien aineiden ja työmenetelmien valinta sekä asianmukaisten turvalaitteiden ja suojaimien käyttö. Työterveyshenkilöstön jatkuva yhteistyö työsuojeluhenkilöstön ja linjaorganisaation kanssa on tärkeää. Koneturvallisuus ja käytettävyys Työturvallisuuslain mukaan koneiden on oltava turvallisia käyttää. Turvallisuus muodostuu koneella tehtävien työvaiheiden oikeasta suorittamisesta sekä tarvittavista konesuojaimista. Suurin osa vakavista työssä sattuneista käsivammoista on aiheutunut koneen käytön yhteydessä sattuneesta tapaturmasta. Moni koneella tehtävä työvaihe edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Työntekijä on perehdytettävä huolella koneen käyttöön ja hänellä on oltava käytössään suomen- ja tarvittaessa ruotsinkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Konesuojaimilla erotetaan koneen vaaralliset kohdat koneen käyttäjästä. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi hihnapyörien nielut ja automaattisesti liikkuvat koneen osat. Ihmisen virhetoiminto ajatusvirhe tai unohdus ei saa johtaa tapaturmaan. Sama pätee myös mahdollisiin koneeseen syntyviin häiriötiloihin. Koneen vikaantuminen ei saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälle. Tietämys yksittäisten koneiden toimivista turvallisuusratkaisuista lisääntyy periaatteessa kahta tietä. Ihmisen toimintaan kohdistuvien käyttäytymistieteellisten sekä ergonomisten tutkimusten perusteella tiedetään jo melko paljon siitä, millaisia turvalliset ja käytettävyydeltään hyvät koneet ovat. Toisaalta koneilla sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet antavat kokemusperäistä tietoa siitä, minkälaisia koneiden turvallisuusratkaisujen on oltava. Näiden tietojen pohjalta syntyvät koneturvallisuuden soveltamisen hyvät käytännöt sekä edelleen standardisoidut toimintamallit ja tekniset ratkaisut. Konkreettiset koneturvallisuutta koskevat määräykset on kirjattu kahteen valtioneuvoston päätökseen. Vuoden 1995 jälkeen käyttöönotettujen uusien koneiden turvallisuutta koskevat määräykset pohjautuvat nk. konepäätökseen (valtioneuvoston päätös 1314/94 koneiden turvallisuudesta). Tätä vanhempien koneiden turvallisuusmääräykset pohjautuvat 1998 uusittuun nk. käyttöpäätökseen (valtioneuvoston päätös 856/98 työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta). Konepäätös koskee nimenomaan koneita, mutta käyttöpäätös koskee kaikkia työvälineitä. Koneet muodostavat monimuotoisen ryhmän, minkä turvallisuuden yksikäsitteinen määrittäminen lakien ja asetusten tasolla on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Eri konetyypeistä on tästä syystä laadittu lukuisa joukko turvallisuusstandardeja, joissa on kuvattu kyseisessä konetyypissä tarvittavat suojainratkaisut. Näiden lisäksi on olemassa yleisellä tasolla koneen turvallistamista helpottavia standardeja. Esimerkiksi SFS-EN 294 Turvaetäisyydet, joilla estetään yläraajan ulottuminen vaaravyöhykkeelle on hyödyllinen yleisstandardi koneen turvallisuutta arvioitaessa. Uusia koneita koskeva konepäätös on Euroopan talousalueella voimassa olevan konedirektiivin mukainen. Direktiivi edellyttää, että talousalueella käyttöön otettavasta koneesta annetaan nk. vaatimustenmukaisuusvakuutus. Tässä vakuutuksessa on annettu perusteet siitä, että kone täyttää konedirektiivin turvallisuusvaatimukset. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tekee koneen valmistaja tai maahantuoja. Koneesta on myös oltava olemassa sen ominaisuudet kuvaava rakennetiedosto, jolla voidaan osoittaa, että kone on todella vaatimusten mukainen. Lisäksi kone on varustettava CE-merkinnällä. Vastuu uuden koneen turvallisuudesta on sen myyjällä ja myös koneen käyttöönottajalla. Näin konetta hankittaessa ostajan (työnantajan) on varmistuttava siitä, että konetta suunniteltaessa on huomioitu konetta koskevat oleelliset standardit, ja että kone on vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa ilmoitettujen standardien mukainen. Hyvä turvalaite helpottaa työtä ja nostaa tuottavuutta. Käsisirkkelin turvalaitteena käytetty suojus nopeuttaa työntekoa, koska terän pysähtymistä ennen sahan laskemista työtasolle ei tarvitse odottaa. Esimerkkejä hyvistä turvalaitteista ja -järjestelmistä on paljon, mutta käyttökelpoisen ja turvallisen ratkaisun toteuttaminen edellyttää huolellista suunnittelua, koneeseen liittyvien riskien arviointia sekä työntekijöiden ja koneen vuorovaikutuksen huomioonottamista. Ihminen ja kone muodostavat yhä useammin työparin. Teollinen muotoilu ja käyttöliittymäsuunnittelu kohtaavat ihmisen ja älykkään koneen välisen vuorovaikutuksen suunnittelussa. Käyttöliittymällä tarkoitetaan ihmisen ja koneen välistä rajapintaa. Käyttöliittymä liitetään usein virheellisesti ainoastaan tietokoneisiin, mutta esimerkiksi autossa ohjauspyörä, kojelauta, polkimet ja vaihteet muodostavat ajajan ja auton välisen käyttöliittymän. 4

5 Älykkään laitteen katsotaan omistavan tiedon käsittelyyn liittyviä ominaisuuksia, ja nämä ominaisuudet ovat jollain tavalla käyttäjän kontrolloitavissa. Koneet vaativat pikemminkin ihmiseltä älyn käyttöä, kuin tekisivät sitä itse. Käyttöliittymässä yhdistyvät ihmisen ja koneen suorituskyky. Käyttöliittymäsuunnittelun suurin haaste on luoda ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta mahdollisimman yksiselitteinen ja ihmisen kognitiiviset ominaisuudet huomioonottava. Tällä tavalla tehokkaan ja toimivan työskentelyn lisäksi lisätään myös turvallisuutta. Työpaikkaselvitykset Tapaturmavaarojen arviointi ja ennaltaehkäisy sisältyvät laajempiin työpaikkaselvityksiin. Koneiden ja laitteiden turvallisesta käytöstä ja turvallisuusohjeista antavat myös työsuojeluviranomaiset tietoa. Työpaikkaselvityksessä luetteloidaan eri työkohteissa käytettävät ärsyttävät ja herkistävät aineet. Pakkausten päällä ja ainekohtaisissa käyttöturvallisuustiedotteissa mainitaan aineen herkistävät ja ärsyttävät ominaisuudet sekä happamuusaste. Herkistävien aineiden selvittämisessä voidaan lisäksi käyttää apuna esimerkiksi epikutaanikokeiden perussarjan aineluetteloa ja sosiaali- ja terveysministeriön vaarallisten aineiden luokitusta ja merkitsemistä koskevan päätöksen aineluetteloita. Lisäksi selvitetään uusien aineiden vaikutus ihoon ennen niiden käyttöön ottamista ja pyritään valitsemaan ihon kannalta edullisin vaihtoehto. Samalla voidaan suunnitella tarvittavat suojatoimet. Suojakäsineiden valinta Käsineet eivät estä tapaturmaa, mutta estävät tai lieventävät sen aiheuttamia seurauksia. Käsineiden tulee suojata mahdollisimman hyvin kunkin työn vaaroilta ja haitoilta. Lisäksi ne suojaavat valmistettavaa tuotetta sekä hoitohenkilökuntaa ja potilaita tartuntataudeilta. Suomessa on lähtien siirrytty henkilösuojainten osalta EU-direktiivien ohjaamaan CE-aikaan. Valtioneuvoston päätöksen 1406/93 mukaisesti henkilösuojainten on täytettävä päätöksessä esitetyt turvallisuutta koskevat perusvaatimukset. Valtioneuvoston päätös 1407/93 suojainten valinnasta ja käytöstä työssä sisältää lähinnä työnantajaa koskevat yleiset velvoitteet suojainten oikeaa valintaa ja käyttöä varten. Työnantajan on hankittava tarkan arvioinnin perusteella työntekijän käyttöön työhön liittyvien vaarojen torjuntaan hyvin soveltuvat suojaimet. Työnantajan tulee myös huolehtia siitä, että työssä käytettäväksi hankitaan vain sellaisia suojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Henkilösuojainten valmistajalta edellytetään eri asteisia menettelytapoja. Suojaimet on tätä varten jaettu kolmeen ryhmään. Toimittuaan määräysten mukaisesti valmistaja voi kiinnittää suojaimeen CE-merkinnän. Jokainen myytävä suojakäsine on varustettava asianmukaisella CE-merkinnällä. Työ ja työympäristö asettavat suojakäsineiden perusvaatimukset eli määräävät niiltä vaadittavat suojaus- ja käyttöominaisuudet. Käsineet eivät saa haitata työntekoa eivätkä aiheuttaa tapaturmavaaraa. Käsineiden käytön tulee olla vaivatonta, kevyttä ja turvallista. Käsineitä valmistetaan mm. muovista, synteettisistä seoksista, luonnonkumista, nahkasta, erikoismateriaaleista ja puuvillasta. Tavallisimmat suojakäsinetyypit ovat viisi- tai kolmesormisia tai rukkasmalleja. Oikeiden käsineiden valinta kuhunkin työhön edellyttää yleensä kokeilua ja käyttäjien ohjausta ja koulutusta. Oikean käsinekoon valintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistoimin valitaan laadukas ja turvallinen suojakäsine. Suojakäsineiden soveltuvuus kuhunkin työhön pitäisi selvittää aina todellisissa työskentelyoloissa. Suurin osa märkään työhön ja nestemäisiltä kemikaaleilta suojaamaan tarkoitetuista käsineistä valmistetaan synteettisistä materiaaleista, kumista ja muoveista. Nahka, kangas tai muu tekstiili sekä erikoismateriaalit soveltuvat kuivassa ja pölyisessä työssä käytettävään käsineeseen kuten myös työhön, jossa tarvitaan suojausta mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta. Nahkakäsineitä tarvitaan myös rehua ja muuta karkeaa, kuivaa eloperäistä materiaalia, esim. orgaanisia altisteita, käsiteltäessä. Biologisten vaarojen torjuntaan soveltuvat parhaiten kertakäyttöiset, synteettisistä materiaaleista eli nitriinistä, neopreenistä, kumista tai muovista valmistetut käsineet. Puuvillakäsine antaa suojan vähäisiä vaaroja vastaan. Mikrotiplukäsineissä on myös hyvät kuivapito-ominaisuudet pienten mikronäppylöiden ansiosta. Mikronäppylät antavat hyvän näppituntuman pienten kappaleiden ja työkalujen käsittelyssä. Mikrotiplukäsineitä on markkinoilla eri kokoisia ja eri värisiä. Kättämyötäilevän muotoilun ansiosta oma käsinekoko on helppo löytää. Näppyläkäsineet on valmistettu vahvasta kankaasta, joka ei päästä likaa helposti läpi. Näppylät on valmistettu kulutusta kestävästä, pitävästä materiaalista. Puuvillakäsineitä suositellaan käytettäväksi myös erilaisten umpinaisten, hiostavien käsineiden alla keräämässä hikeä ja likaa sekä eristämässä kylmältä ja kuumalta. Aluskäsine suojaa myös itse käsinemateriaalin aiheuttamilta allergioilta. Käsinekohtaiset kestävyystutkimukset ja tarkat tiedot työpaikalla käsiteltävistä aineista ovat lähtökohtana turvallisen suojakäsineen valinnalle. Kestävyystaulukot ja erilaiset tutkimukset antavat lisätietoja käsinemateriaalien (muovi, neopreeni, nitriili, butyyli, viton, luonnonkumi, jne) turpoamisominaisuuksista sekä läpäisynkestoajoista. Valmistajan vastuu Suojakäsineiden pakkausmerkinnöistä on selvittävä, miltä aineilta käsine suojaa sekä se, mistä materiaalista käsineet on tehty (allergiat). Valmistajien ja markkinointiyhtiöiden on myymiensä aineiden tuotetiedoissa tai käyttöturvatiedotteissa suositeltava oikeaa suojakäsinemateriaalia, esimerkiksi: Muovikäsineen käyttöä suositellaan. Mikäli valittu käsine kovettuu, murtuu, kastuu sisältä, sisäpinta (nukkaus tai puuvillakudos) irtoaa tai käsineen väri muuttuu merkittävästi, on syytä heti 5

6 ottaa yhteys tuotteen Suomessa olevaan myyjään tai markkinointiyhtiöön. Suojakäsineistä on saatavissa toimittajakohtaisia kestävyystaulukoita. Väärän tyyppisen käsineen käyttö voi aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja. Hinta ei saa ratkaista suojakäsineiden valintaa, sillä asianmukaisten käsineiden käyttö vähentää ammatti-ihotaudeista tai käsitapaturmista aiheutuvia poissaoloja, ammattitaitoisten työntekijöiden siirtoa uusiin tehtäviin ja uusien työntekijöiden kouluttamista sairastuneiden tilalle. Oikein valittu työkäsine ei ole koskaan liian kallis. Kemialliset vaarat Suojakäsineitä tarvitaan silloin, kun haitallisia aineita on käsiteltävä eikä niiden joutumista käsien iholle voida muutoin välttää. Valinnassa noudatetaan yleisiä valintaperiaatteita. Käsiteltävät aineet, työtapa ja työn kesto ovat ratkaisevia käsinemateriaalia ja käsinetyyppiä valittaessa. Lyhytaikaiseen työvaiheeseen, kuten näytteenottoon, voidaan usein valita kertakäyttökäsineet, jotka suojaavat ihoa varmasti muutaman minuutin. Valinnan kannalta käsinemateriaalin tärkeimmät ominaisuudet ovat siis läpäisyaika ja -nopeus, kemiallinen kestävyys ja mahdollinen herkistävyys. Erityisen haitallisia aineita, kuten syövyttäviä aineita, ensimmäisen luokan myrkkyjä ja voimakkaita herkistäjiä, ei saa päästä iholle. Siksi käsineet eivät saa läpäistä aineita käytön aikana eli materiaalin läpäisyaika on määräävä valinnassa. Myös vähemmän haitallisten kemikaalien käsittelyyn käsineet voidaan joskus valita läpäisynopeuden perusteella. Käsineet tulisi valita tekemällä eri materiaaleista valmistetuilla käsineillä ja työssä käytettävillä aineilla läpäisevyyskokeita. Käyttöön valitaan parhaimman koetuloksen antaneet käsineet. Nitriilikumi suojaa muita materiaaleja paremmin erilaisilta kemikaaleilta, liuottimilta, rasvoilta, öljyiltä ja voimakkailta pesuaineilta. Neopreenikumista valmistetut suojakäsineet ovat joustavia ja kulutusta kestäviä. Ne soveltuvat suojaamaan työskenneltäessä happojen, AIV-liuosten, öljyjen, kasvis- ja eläinrasvojen, kasvinsuojeluaineiden sekä useiden kemikaalien parissa. Mekaaniset ja fysikaaliset vaarat Nahkakäsineet sopivat työskentelyyn kuivissa oloissa. Tasalaatuisuus, koko, vahvuus ja pehmeys ovat tällöin yleisimmät käsinevalinnan perusteet. Nahka- ja tekstiilikäsineet soveltuvat kuivaan ja pölyiseen työhön. Ne suojaavat mekaanisilta vaaroilta, esimerkiksi hankaukselta sekä terävien esineiden ja materiaalien viilloilta. Nahkakäsineet suojaavat lyhytaikaisesti kuumuudelta sekä vaimentavat jonkin verran iskuja. Tekstiilikäsineiden pitokykyä ja viillonkestävyyttä parantaa muovi- ja kumipinnoitus. Teräslangalla vahvistetut kevlarkudoksiset käsineet suojaavat viiltohaavoilta. Nämä käsineet soveltuvat joustavan ja helposti pestävän materiaalinsa vuoksi hyvin esimerkiksi lihanleikkaustyöhön. Kuumankestävien käsineiden valmistukseen käytetään kevlar-kankaita, aramidia, lasikuitua, puuvillaa, nahkaa, erikoishuopaa ja raionkankaita. Perusrukkasten lisäksi valmistetaan mm. tuplakämmen- ja katastrofirukkasia. Hitsarinsormikkaita valmistetaan nahkasta ja erikoismateriaaleista. Suojakäsineitä valmistetaan myös erikoiskäyttöön. Sähkötarkastuskeskuksen hyväksymät kumiset eristyskäsineet on tarkoitettu työhön, jossa esiintyy korkeajännitteistä sähkövirtaa. Tärinätyöhön kuten myös muihin riskiammatteihin on yleensä oma erikoistuote. Biologiset vaarat Sairaaloissa infektioiden leviäminen voidaan estää asianmukaisella suojakäsineiden käytöllä. Erilaiset hoitotilanteet ja toimenpiteet edellyttävät puhtaudeltaan ja kestävyydeltään erilaisia käsineitä. Leikkauksissa ja niihin verrattavissa toimenpiteissä sekä synnytyksissä on käytettävä kertakäyttöisiä steriilejä leikkauskäsineitä, kirurginkäsineitä. Steriilejä tutkimuskäsineitä käytetään pienissä toimenpiteissä, esimerkiksi haavojen ja palovammojen hoidossa ja vastaleikatun alueen tutkimisessa. Epästeriilit tutkimuskäsineet ovat ns. tehdaspuhtaita, mutta niitä ei ole steriloitu. Niitä käytetään esimerkiksi tartuntavaarallisia näytteitä käsiteltäessä ja tutkittaessa. 6

7 Eristyspotilaiden näytteet merkitään sairaaloissa, jotta hoitohenkilökunta voi varautua riittävään suojaukseen. HIV-tartunta voidaan estää samoilla toimenpiteillä kuin B- hepatiittiviruksen leviäminen. Hoito- ja tutkimustoimenpiteitä tehtäessä on aina otettava huomioon tartunnan mahdollisuus veren, kudosten ja eritteiden välityksellä. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan aina infektiopotilaiden näytteitä tai näytteiden otossa käytettyjä tutkimusvälineitä käsiteltäessä. Lääkejätteiden käsittelyssä ja siivouskohteissa, joissa tartunnanvaara on suuri, on suositeltavaa käyttää viilto- ja pistohaavoilta sekä biologisilta vaaroilta suojaavaa erikoiskäsinettä. Sairaaloissa toimitaan erillisten hygieniaohjeiden mukaan. Orgaaniset altisteet Maa- ja metsätalouden töissä tarvitaan kuivia ja karkeita eloperäisiä materiaaleja käsiteltäessä usein vain nahkakäsineitä suojaamaan lähinnä mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta ja pölyltä. Haljas- ja pintanahkaa sekä kangasmateriaaleja ja erillisiä aluskäsineitä tai irtovuoria yhdistelemällä saadaan hyvä suoja kuivia luonnonmateriaaleja käsiteltäessä. Aluskäsineillä voidaan vähentää myös kylmän ympäristön vaikutusta. Kuivassa työssä saadaan yleensä riittävä suoja pelkästään tekstiilikäsineillä. Kosteaan työhön, esimerkiksi rehujen ja lannan käsittelyyn, voidaan käyttää kämmen- ja sormiosaltaan pinnoitettuja tekstiilikäsineitä. Kokonaan muovilla, kumilla tai synteettisillä materiaaleilla pinnoitetut tekstiilikäsineet ovat vedenpitäviä ja soveltuvat märkään työhön. Maa- ja metsätalouden sekä karjanhoidon märkiin töihin soveltuvat muovi- ja neopreenikäsineet, sillä kädet ovat näissä töissä alttiina myös mekaanisille ja kemiallisille vaaroille. Elintarviketyössä voidaan käyttää työn vaatimusten mukaan joko kertakäyttö- tai talouskäsineitä. Suositeltavimpia ovat nitriili-, muovi - ja luonnonkumikäsineet. Luonnonkumikäsine ei kuitenkaan kestä mekaanista rasitusta. Ohuet kertakäyttökäsineet suojaavat sekä työntekijää että tuotetta, ja niiden alla voidaan käyttää puuvillaisia aluskäsineitä. Märkään, karkeaan elintarviketyöhön sekä taloustyöhön soveltuvat kertakäyttökäsineitä vahvemmat talouskäsineet. Elintarviketyössä voidaan lisäksi tarvita erikoiskäsineitä, esimerkiksi viiltosuoja- tai lämmönsuojakäsineitä, suojaamaan mekaanisilta ja fysikaalisilta vaaroilta. Erikoiskäsineet parantavat suojautumista myös biologisilta vaaroilta estäessään ihon vahingoittumisen ja taudin aiheuttajien pääsyn ihoon. Käsineiden haittavaikutukset Suojakäsineiden käyttöön saattaa liittyä ongelmia. Käsineiden antama suoja saattaa jäädä riittämättömäksi, etenkin jos ne on valittu ottamatta huomioon käsinemateriaalin laatua ja sen soveltuvuutta työssä tarvittavien aineiden käsittelyyn. Käsineet saattavat päästää haitallisia aineita lävitseen tiiviiseen kosketukseen ihon kanssa. Myös itse käsinemateriaali voi aiheuttaa allergian tai ihottuman puhkeamisen. Työterveysasiantuntijat ovat tutkimuksissaan todenneet, että Suomessa kumikäsineet aiheuttavat kaksi kolmannesta allergisista kumi-ihottumista. Kumikäsineet olisi tällöin syytä vaihtaa esimerkiksi muovisiin suojakäsineisiin. Muutkin synteettisistä aineista, esimerkiksi nitriilistä ja neopreenistä valmistetut käsineet ovat luonnonkumisia tuotteita ihoystävällisempiä. Tapaturmavaara Koneilla sattuvien tapaturmien aiheuttamat vauriot ovat yleensä niin vakavia, että suojakäsineet eivät suojaa riittävästi. Toisaalta käsien suojauskaan ei saa lisätä tapaturmavaaraa. Käsineet eivät saisi materiaalinsa tai kokonsa vuoksi lisätä vaaraa tarttua kiinni liikkuviin koneenosiin. Käsinemateriaalit ovat yleensä niin kestäviä, että tartuttuaan kiinni ne eivät repeä vaan ohjaavat koko käden vaaraalueelle. Seurauksena voi olla vakava tapaturma. Mahdollisimman ihonmyötäiset, sileät ja helposti repeävät käsineet ovat turvallisimmat työskenneltäessä pyöriviä osia sisältävien koneiden läheisyydessä. Ihon hautuminen Umpinaiset muovi- ja kumikäsineet hautovat ihoa, jos niitä käytetään yhtäjaksoisesti pitkään. Hikoilun seurauksena ihon kosteus lisääntyy ja lämpötila kohoaa käsineiden sisällä. Hautunut iho kestää huonosti ulkoisia ärsykkeitä, vaurioituu helposti ja läpäisee kemikaaleja normaalia helpommin. Usein vaihdettava aluskäsine vähentää ihon hautumista. Ihottuma Käsinemateriaalin aiheuttama ihottumavaara on suurin, kun kädet hikoilevat voimakkaasti työskenneltäessä korkeissa lämpötiloissa tai kun iho on vaurioitunut, ärtynyt tai tulehtunut muun ihotaudin seurauksena. Käsineihottuma on melko helppo tunnistaa, sillä tyypillisesti se sijaitsee käsineen peittämällä alueella, usein selvimpänä käden selkäpuolella ja ulottuu kyynärvarteen käsineen varren mittaiselle alueelle. Oireet, joita ovat kutina, punoitus, vesirakkulat tai näppylät, voimistuvat aina, kun käsine puetaan käteen. Varsinkin huonolaatuisesta kumi- ja muovikäsinemateriaalista saattaa irrota väriaineita tai valmistuksessa käytettyjä ihoa ärsyttäviä kemikaaleja, esimerkiksi orgaanisia liuottimia. Pesun yhteydessä käsineisiin saattaa jäädä ärsyttävää pesuainetta. Myös nahkakäsineistä irtoavat väriaineet, esimerkiksi pehmennyksessä käytetyt parkkihapot, voivat ärsyttää ihoa. Myös nahkakäsineen kastuessa valmistuksessa käytetyt kemikaalit voivat irrota ja aiheuttaa ärsytystä. Tieto allergioiden synnystä on jatkuvasti lisääntynyt. On todettu, että käsineiden sisällä hiostamista ehkäisevä puuteri voi myös olla allergian aiheuttaja. Tästä syystä markkinoilla on jo tällä hetkellä puuterittomia tuotteita. Likaiset käsineet Puhtaat käsineet suojaavat parhaiten. Kastuneet käsineet ovat epämiellyttävät käyttää ja saattavat aiheuttaa ihon ärtymistä, jopa ärsytysihottumaa. Töissä, joissa on jatkuva 7

8 käsineiden kastumisen vaara, on vältettävä nahka- ja tekstiilikäsineiden käyttöä. Useimmat kemikaalit tunkeutuvat käsinemateriaalin läpi ennemmin tai myöhemmin. Vaikka käsineet eivät olisikaan näkyvästi rikki, ne voivat olla pahoin kemikaalien tahrimia sisäpuolelta. Myös käsineitä puettaessa tai riisuttaessa kemikaalia voi päästä vahingossa niiden sisälle. Haitalliset aineet jäävät tahriintuneissa käsineissä pitkäksi ajaksi tiiviiseen kosketukseen ihon kanssa ja voivat olla syynä allergisen tai ärsytysihottuman puhkeamiseen taikka estää muunkin ihottuman paranemista. Pahimmassa tapauksessa käsineet lisäävät koko elimistön altistumista kemikaaleille. Käytä suojaavia käsineitä aina, kun olosuhteet sitä vaativat. Vältä tarpeetonta käyttöä! Käsineiden huolto Jokaisella työpaikalla, jossa käytetään suojakäsineitä, on järjestettävä niiden asianmukainen hoito. Kun käsineitä huolletaan ja käytetään oikein, ne kestävät kauemmin ja suojaavat paremmin. Tällöin myös niiden mahdolliset haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Herkistäviä ja erittäin myrkyllisiä aineita sekä liuottimia käsiteltäessä käsineitä tulee vaihtaa usein, eikä käsineiden uudelleenkäyttö ole yleensä mahdollista. Käsineiden käyttö Kaikki käsineet on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Ennen muuta on tarkistettava, että käsineet ovat ehjät. Käsineiden on oltava henkilökohtaiset ja oikean kokoiset. Saumojen pitää olla tiiviit ja riittävän sileät, jotta ne eivät hankaa ihoa. Aluskäsineiden on oltava pehmeää materiaalia, jotta nekään eivät ärsytä ihoa. Erityisen arka hankaukselle on sormien sivupintojen iho. Kun oikeat suojakäsineet on hankittu, niitä on myös käytettävä oikein, jotta niistä saadaan toivottu hyöty. Käsineiden suojausominaisuuksia voidaan parantaa noudattamalla huolellisesti käyttöohjeita. Erinomaisetkaan käsineet eivät suojaa riittävästi, jos ohjeita laiminlyödään. 1. Käytä suojakäsineitä aina töissä, joissa käsille voi joutua haitallisia aineita. 2. Pese ja kuivaa kätesi ennen kuin puet käsineet. 3. Käytä aluskäsineitä vuorittomien kumi- ja muovikäsineiden alla. 4. Älä käytä työtoverisi suojakäsineitä. 5. Tarkista käsineiden kunto säännöllisesti. Vaihda käsineet, jos vuori on likaantunut tai käsiteltävää ainetta on roiskahtanut niiden sisälle vaihda myös aluskäsineet. 6. Vaihda kertakäyttökäsineitä usein ja aina niiden tahraannuttua. Kertakäyttökäsineitä voidaan pitää useita päällekkäin ja vaihtaa tarvittaessa päällimmäisiä käsineitä. 7. Käytä käsineitä vain noin puoli tuntia kerrallaan silloin, kun kätesi hikoilevat voimakkaasti. 8. Poista käytöstä läpitahraantuneet, turvonneet, kovettuneet, murtuneet ja halkeilleet käsineet. 9. Liuottimia sekä herkistäviä ja erittäin myrkyllisiä aineita käsiteltäessä vaihda käsineitä usein. 10. Pese muovi- ja kumikäsineet työpäivän jälkeen lämpimällä saippuavedellä ja kuivaa ne hyvin ilmastoidussa paikassa, ei auringonvalossa eikä lämpöpatterilla. Muu suojaus Käsiä voidaan suojata myös käyttämällä kämmensuojia, sormitutteja sekä ranne- ja käsivarsisuojia. Ranne- ja käsivarsisuojia käytetään useimmiten yhdessä suojakäsineiden kanssa täydentämään suojausta. Niitä valmistetaan samoista materiaaleista kuin suojakäsineitä. Markkinoilla on myös pitkävartisia suojakäsineitä. Käsien paikallista suojausta varten on teippejä ja nauhoja. Niillä suojataan sormia, sormenpäitä, rystysiä, kämmeniä tai ranteita hankaukselta, kulumiselta ja pieniltä viilloilta. Suojateipit soveltuvat työhön, jossa vaaditaan tuntoherkkyyttä, käsitellään pieniä esineitä sormenpäillä tai työssä, jossa suojakäsineet lisäävät tapaturmariskiä. 8

9 IHON OMINAISUUDET JA TOIMINTA Iho suojelee elimistöä ympäristön haittavaikutuksilta ja veden haihtumiselta. Ihon pinta-ala on keskimäärin 1,5-2 m 2 ja paino noin 10 % koko kehon painosta. Ihossa on kaksi kerrosta. Uloin kerros eli orvaskesi on paksuudeltaan keskimäärin 0,1 mm. Se on huomattavasti paksumpaa vain kämmenissä ja jalkapohjissa. Sisempi kerros eli verinahka on paksuudeltaan 2-4 mm. Sen osuus ihon painosta on %. Orvaskesi on kerrostunutta levyepiteeliä. Verinahka on sidekudosta, joka muodostuu säikeisistä rakenteista ja soluista. Se sisältää mm. orvasketeen tulevia verisuonia ja hermoja. Orvaskesi ja verinahka muodostavat yhtenäisen toimintayksikön. Jommankumman kerroksen toiminnan muutokset vaikuttavat aina toiseenkin kerrokseen. Orvaskesi suojaa verinahkaa ulkoisilta ärsykkeiltä. Orvaskeden uloin osa sarveiskerros huolehtii eräästä ihon tärkeimmästä tehtävästä. Se estää veden haihtumista ja ulkopuolisen veden sekä haitallisten aineiden tunkeutumista ihoon. Se on osoittautunut yksinään lähes yhtä läpäisemättömäksi kuin koko iho. Sarveiskerroksen rakenne ja ominaisuudet vaihtelevat paikan mukaan. Kasvojen ja kädenselän iho läpäisee paremmin vettä kuin kyynärvarren, jalkojen tai vartalon iho. Kostean ympäristön vaikutus Kosteassa ympäristössä sarveiskerroksen vesipitoisuus nousee, jota lämpötilan kohoaminen vielä edistää. Sarveiskerros alkaa läpäistä paremmin erilaisia aineita, kun sen vesipitoisuus kohoaa yli 20 %. Vettä läpäisemättömän kelmun, esimerkiksi kumi- tai muovikäsineen, alla sekä lämpötila että kosteus lisääntyvät, kun veden haihtuminen estyy iholta. Kuivan ympäristön vaikutus Kuivassa ympäristössä sarveiskerroksen kosteus vähenee. Sarveiskerros tulee halkeilevaksi, kun sen vesipitoisuus laskee alle 10 %:n, ja alkaa myös läpäistä paremmin. Lämpötilan lasku edistää sarveiskerroksen kuivumista ja alentaa sen vesipitoisuutta ympäristön kosteudesta riippumatta. Sarveissolujen vahingoittuminen Jos sarveissolut vahingoittuvat, niiden toiminta häiriintyy ja sarveiskerroksen läpäisevyys lisääntyy. Vaurio voi olla mekaaninen tai kemiallinen. Myös ihosairauksien yhteydessä sarveiskerroksen läpäisevyys lisääntyy. Aineiden imeytyminen iholta elimistöön Aineiden kyky imeytyä iholta elimistöön vaihtelee suuresti. Erot ovat kertaisia. Sähköisesti varautuneet (ionisoituneet) kemikaalit imeytyvät yleensä huonosti ja jäävät solujen välitilaan. Nopeimmin imeytyvät varautumattomat, suhteellisen pienet molekyylit, joilla on sekä rasva- että vesiliukoisia ominaisuuksia. Eräät liuottimet, esimerkiksi bentseeni, imeytyvät hyvin. Suurimolekyyliset aineet eivät yleensä läpäise ehjää sarveiskerrosta. Tosin ihon läpäisemättömyys on suhteellista, sillä kaikki molekyylit läpäisevät sen jossain määrin. Aineiden tunkeutumista sarveiskerroksen läpi säätelevät monet muutkin tekijät. Näitä tekijöitä ovat iholle joutuneen aineen väkevyys, sen kyky reagoida sarveiskerroksen valkuaisaineiden ym. aineosien kanssa sekä kantaja-aineen laatu. 9 MITÄ ON ALLERGIA? Allergia on elimistön herkkyystila. Se on tietyn aineen tai sen rakenneosan laukaisema kehon immuunijärjestelmän välittämä haitallinen fysiologinen tapahtuma. Allergisen reaktion syntymiseksi on ensin herkistyttävä kyseiselle herkistäjäaineelle (antigeenille eli allergeenille ). Allergia voi ilmetä nuhana, astmana tai ihottumana. Allergiset kudosvaurioreaktiot luokitellaan usein neljään eri luokkaan sen mukaan, miten alkuperäinen reaktio kudoksessa käynnistyy.

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Käyttöturvallisuustiedote Päiväys: 12.4.2011 1. TUOTE JA VALMISTAJA Aineen tai valmisteen tunnistetiedot: Tuotenimi: AINO 2-teho WC- raikastin, Forest Aineen ja valmisteen käyttötarkoitus: WC:n hoito Valmistajan,

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

viiltosuojatut pelastuskäsineet

viiltosuojatut pelastuskäsineet Parempi suoja : SuperFabric HexArmor EXT Rescue sarjan käsineiden sisäkerros valmistetaan SuperFabric -materiaalista. Vaikka materiaalin viilto- ja pistosuojausominaisuudet ovat erinomaiset, tuntuu kangas

Lisätiedot

OHUT TYÖKÄSINE. - Käsineen ominaisuudet

OHUT TYÖKÄSINE. - Käsineen ominaisuudet OHUT TYÖKÄSINE Synteettistä nahkaa Ohut työkäsine synteettisestä materiaalista. Vuoriton työkäsine, jossa kämmen Amaramateriaalia, joka antaa hyvän otepidon kuivassa ja kosteassa. Päällinen valmistettu

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista

Suojaimet. Yleistä hengityssuojaimista. Yleistä suoja-asuista Suojaimet Yleistä hengityssuojaimista Altistusta ilmateitse voi vähentää käyttämällä erilaisia suojaimia. Suojaimessa on aina omat päästönsä, joten kaikki suojaimet eivät sovellut kaikille hajusteyliherkille.

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kosketusallergian muuttuva kirjo Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Helsinki 23.1.2015 Kristiina Aalto-Korte 3.2.2015 Kristiina Aalto-Korte Kosketusallergia Ihon viivästynyt

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

VASARAT 2008 www.magnum-tools.com

VASARAT 2008 www.magnum-tools.com VSRT 2008 www.manum-tools.com VSRT 2008 VSROIDEN VRSIEN TEKNIIKK Vasarat kuuluvat vanhimpiin ihmisten käyttämiin työkaluihin ja vasaroiden varret ovat perinteisesti olleet puuta vuosituhansien ajan. Erilaiset

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

GUIDE 766 GUIDE 767 GUIDE 768 GUIDE 769W

GUIDE 766 GUIDE 767 GUIDE 768 GUIDE 769W Käsineet, jotka oikeasti haastavat nahkakäsineet. GUIDE 766 GUIDE 767 GUIDE 768 GUIDE 769W Synteettinen nahka! Guiden syksyn uutuus on valikoima käsineitä, jotka oikeasti haastavat nahkakäsineet arkikäytössä.

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa

Kyynärpään ja ranteen hoito-opas. Terveystietoa Kyynärpään ja ranteen hoito-opas Terveystietoa Oy STADA Pharma Ab Salomonkatu 17 B PL 1310, 00101 Helsinki Puh. 0207 416 888 Fax 0207 416 889 Tekijät: Seppo Pehkonen, urheilufysioterapeutti Tytti Nuoramo,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

0kk+ vastasyntyneille 3kk+ hidas 6kk+ keskinopea vellitutti 6kk+ 9kk+ nopea monivirtaus (kolme erilaista virtaustyyppiä tutin asennosta riippuen).

0kk+ vastasyntyneille 3kk+ hidas 6kk+ keskinopea vellitutti 6kk+ 9kk+ nopea monivirtaus (kolme erilaista virtaustyyppiä tutin asennosta riippuen). Lovi dynaaminen pullotutti on maailman ensimmäinen useista eri silikonityypeistä samaan muottiin rakennettu pullotutti (heterogeenisten silikonikerrosten tekniikka). Dynaaminen tutti joustaa kuten rinnanpää

Lisätiedot

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit

ROSE ROSE K2 POTILASOHJE IRREGULAR CORNEA. Post Graft TM ROSE K2 XL. semiskleraaliset piilolinssit ROSE TM K TM ROSE K2 ROSE K2 TM NC POTILASOHJE ROSE K2 IRREGULAR CORNEA IC TM ROSE K2 Post Graft TM ROSE K2 XL semiskleraaliset piilolinssit TM Semiskleraalisten Rose K2 XL piilolinssien silmiin laitto

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Powered by Sempermed.

Powered by Sempermed. Powered by Sempermed. Sempercare Syn-Stretch Synteettinen vaihtoehto Sempercare Edition Pukeva partneri Sempercare Nitrile Erinomainen istuvuus ja tuntoherkkyys Sempercare Nitrile Skin2 Käsine kuin toinen

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE asetuksen (EY) 1907/2006 - ISO 11014-1 mukaan SDS numero: 207155 V001.0 Tarkistuspäivämäärä: 22.10.2010 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Aineen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

MARKKINOIDEN TURVALLISIMMAT VIILTO-, PISTO- JA ISKUSUOJATUT KÄSINEET

MARKKINOIDEN TURVALLISIMMAT VIILTO-, PISTO- JA ISKUSUOJATUT KÄSINEET MARKKINOIDEN TURVALLISIMMAT VIILTO-, PISTO- JA ISKUSUOJATUT KÄSINEET maksimi viiltosuojaus käden suojaus vaativimmissa teollisuuden töissä HexArmor -käsineet on valmistettu erittäin paljon testatuista

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta Päivi Rauramo, asiantuntija, TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi Hyvä toimistotyöpiste Näyttöpäätetyö Näyttöpäätetyö, Työsuojeluoppaita

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino i-paint

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE ASETUKSEN EY 1907/2006 MUKAAN. Painopäivämäärä: Tarkistuspäivämäärä: Kauppanimi: Tierrafino i-paint Sivu 1/6 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT Tuotetunniste: Sakea neste.. Tuotetyyppi: Savipohjainen sisustusmaali sisätiloihin. Käyttö: Ammattimaisten ja tee-se-itse maalareiden

Lisätiedot

TEOLLISUUSPINNOITTEET

TEOLLISUUSPINNOITTEET TEOLLISUUSPINNOITTEET VRS-POLYDRIVE 95 65 ShA 10 25 mm, Tummansininen 90 kaikki kuivat vetotelapositiot VRS-POLYDRIVE on kulutusta erittäin hyvin kestävä polyuretaanipinnoite kaikkiin kuiviin vetotelapositioihin.

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

KÄSISAHAT 2010 www.magnum-tools.com

KÄSISAHAT 2010 www.magnum-tools.com www.manum-tools.com Puulla on Suomessa pitkät perinteet rakentamisen ja teollisuuden raaka-aineena. Puu on edelleen ainutlaatuinen luonnonmateriaali, joka sopii moniin käyttökohteisiin. isäksi puun työstäminen

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL

ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL ABT VAIJERIVINTTURI NOSTOON VAVIN300EL, VAVIN500EL, VAVIN1000EL JA VAVIN3500EL 1. Käyttö Vinssi on tehty käytettäväksi varastoissa, rakennuksilla jne. Vinssejä on sekä 230V että 400V käyttöjännitteelle,

Lisätiedot

Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje. www.kuulotekniikka.com

Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje. www.kuulotekniikka.com Siemens Pure kuulokojeiden käyttöohje www.kuulotekniikka.com Sisällysluettelo Kuvaus Pure kuulokojeista sivu 3 Pure kuulokojeen pariston vaihto sivu 4 Tilanneohjelmat ja kuulokojeen virtakytkin sivu 5

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

HENKILÖSUOJAIMEN TARKASTUSLOMAKE

HENKILÖSUOJAIMEN TARKASTUSLOMAKE HENKILÖSUOJAIMEN TARKASTUSLOMAKE Petzl henkilösuojainten määräaikaistarkastuksen saa suorittaa Työterveyslaitoksen myöntämän, voimassa olevan, valjastarkastajavaltuutuksen omaava henkilö. Tarkastuksen

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta Tuula Putus Työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Turun yliopisto Luennon runko Lait ja asetukset Soveltamisohjeet Käytännön toimintamalleja Työterveyshuollon

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550

KLINGER ramikro. Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 KLINGER ramikro Tinankuja 3, 02430 MASALA Puhelin 010 400 1 015 Fax 010 400 1 550 O-renkaita valmistetaan DIN 3770 ja DIN ISO 3601 mukaisesti. Lisäksi käytössä ovat amerikkalainen standardi MS 29513, ranskalainen

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

HAKLIFT MAGNEETTITARRAIN. Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus

HAKLIFT MAGNEETTITARRAIN. Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus HAKLIFT MAGNEETTITARRAIN Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus KÄYTTÖOHJEET HUOMAUTUS: Lue käyttöohjeet huolellisesti

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Suomi. turvallisuus. selitykset

Suomi. turvallisuus. selitykset 2 BLX50 series Suomi Taita auki etusivun kuvitukset Tehosekoittimen avulla voit valmistaa esimerkiksi keittoja, juomia, pateita, majoneesia ja korppujauhoja, jauhaa keksejä tai pähkinöitä ja murskata

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen ketjuviputaljan käyttöönottoa. Sisällys 1. Esipuhe 2. Erittely 3. Turvallisuusohjeet

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun

Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun yhteydessä sattuvista vammoista olisivat ehkäistävissä,

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot