ENSIHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN FYYSISTEN TYÖOLOJEN PARANTAMINEN. Työntekijöiden kokemuksia ergonomiakoulutuksesta ja työn ergonomiasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENSIHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN FYYSISTEN TYÖOLOJEN PARANTAMINEN. Työntekijöiden kokemuksia ergonomiakoulutuksesta ja työn ergonomiasta."

Transkriptio

1 ENSIHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN FYYSISTEN TYÖOLOJEN PARANTAMINEN. Työntekijöiden kokemuksia ergonomiakoulutuksesta ja työn ergonomiasta. Marika Isoaho Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Isoaho, Marika. Ensihoitotyöntekijöiden fyysisten työolojen parantaminen. Työntekijöiden kokemuksia ergonomia koulutuksesta ja työn ergonomiasta. Pieksämäki 2004, 50 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitohenkilöstön työolojen parantamista ergonomisesta näkökulmasta. Opinnäytetyö lähestyy aihetta työntekijälähtöisesti, selvittämällä miten työntekijät kokevat fyysiset työolonsa ja miten he parantaisivat niitä. Tutkimusongelmat ovat: Millainen on työntekijöiden oma kokemus fyysisestä kunnostaan? Pitävätkö työntekijät riittävänä saamaansa ergonomia koulutusta? Millaiset apuvälineet olisivat tarpeellisia helpottamaan fyysistä rasitusta työssä? ja Onko työntekijöiden fyysisen kunnon testaus riittävää työpaikoilla? Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto on kerätty postikyselyillä. Kyselylomakkeita oli lähetetty kattavasti ympäri Suomea 95 kappaletta, joista täytettyinä palautui 41 kappaletta. Vastausprosentti oli 43. Aineisto on analysoitu SPSS-ohjelman avulla. Teoriaosa käsittelee ensihoitajien kuormittumista työssä, ergonomian tarpeellisuutta yleisellä tasolla ja ergonomian vaikutusta talouteen. Lisäksi avataan käsitteitä työturvallisuus, työkyky, ergonomia ja sairaankuljetus. Tietoa on kerätty alan kirjallisuudesta ja Internet-lähteistä. Tutkimustuloksista ilmenee ergonomiakoulutuksen tarve työpaikoilla. Työntekijät kokevat tarvitsevansa käytännön harjoitusta erilaisissa simuloiduissa tilanteissa. Erilaisia työskentelyä helpottavia apuvälineitä oltiin valmiita kokeilemaan ja suunnittelemaan. Vuosittain tapahtuva fyysisen kunnon testaus nähtiin hyväksi asiaksi. Asiasanat: ergonomia, työturvallisuus, työkyky, sairaankuljetus, kvantitatiivinen tutkimus. Sijoituspaikka: Diak kirjasto, Pieksämäen yksikkö.

3 ABSTRACT Isoaho, Marika. Improvement of Paramedics' Physical Working Conditions. Workers' Experiences of Ergonomics Education and Ergonomics Work. Pieksämäki 2004, 50 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Nursing. The purpose of this scholarly thesis was to study improvement of paramedics' work from ergonomical perspective. The thesis approaches the topic from workers' point of view. It reports workers' experiences of ergonomics at work and how they would improve it. Study problems are: How do the workers feel about their physical condition? Do they get enough education in ergonomics? What kinds of instruments are necessary to help them in their work? and are the workers' physical condition tested enough at their work? This scholarly thesis was a quantitative research. Research material was collected by questionaires by mail. Questionaires were sent comprehensively all over Finland out of 95 sent. Questionaires 41 were filled and sent back. The reply procentage was 43. Research material was analyzed by using the SPSS program. In the theory part I handle paramedics' strain at work, the necessity of ergonomics generally and the influence of ergonomics for economy. I am also opening concepts such as occupational safety, ability to work, ergonomics and transportation of a patient. Facts are collected from professional books and Internet. Research results show that education in ergonomics is needed at work. Workers experience that they need training in different kinds of situations. They were ready to test and develop different kinds of Instruments to help them in their work. Annual physical condition tests were seen as a good thing. Key words: ergonomics, occupational safety, ability to work, transportation of a patient, quantitative research Deposited at the library of Diak, Pieksämäki Unit

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET Työturvallisuus ja työkyky Ergonomia Sairaankuljetus ja ensihoito ENSIHOITAJIEN KUORMITTUMINEN TYÖSSÄ ERGONOMIAN TARPEELLISUUS ERGONOMIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Ensihoitotyön fyysisen kuormittavuuden arviointi Ensihoitajan työn fyysinen kuormittavuus Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arviointi ensihoidossa Työssä jaksaminen ensihoidossa sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotyössä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Aineiston hankinta Tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen laadinta Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot tutkituista Työntekijöiden terveydentila ja liikunnan määrä Poissaolot kuluneen vuoden aikana Ergonomiakoulutuksen saatavuus Apuvälineiden tarve Apuvälineiden saatavuus Työntekijöiden fyysisen kunnon testaus työpaikoilla POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Taustatiedot tutkituista Työntekijöiden terveydentila ja liikunnan määrä Poissaolot kuluneen vuoden aikana Ergonomiakoulutuksen saatavuus Apuvälineiden tarve ja saatavuus Työntekijöiden fyysisen kunnon testaus työpaikoilla Tutkimustulokset suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin Tutkimuksen luotettavuus ja virheettömyys KEHITTÄMISHAASTEET TYÖPAIKALLA JATKOTUTKIMUSHAASTEET LÄHTEET... 38

5 LIITTEET Liite 1: Sähköpostitiedustelu halukkuudesta osallistua opinnäytetyöhön Liite 2: Tutkimuslupa-anomus Liite 3: Tutkimussuunnitelman tiivistelmä Liite 4: Kyselylomake Liite 5: Saatekirje esitestaukseen... 50

6 1. JOHDANTO Terveysalalla toimii yli henkilöä eri terveyden- ja sairaanhoitoalan ammattiryhmissä. Heillä on korkeat ammattitaitovaatimukset, riippumatta siitä, työskentelevätkö he sairaalassa vai sairaalan ulkopuolella. Heidän fyysinen ja psyykkinen kuntonsa on jatkuvasti koetuksella. Työsuojelulliset ongelmat vaihtelevat toimipisteen, eivät niinkään ammattinimikkeen mukaan. Yleistettävissä olevia työsuojelullisia ongelmia ovat vuorotyö, epäsäännölliset työajat sekä psyykkisesti raskas ihmissuhdekuormitus. Ensihoitotyöntekijöitä kuormittavat vielä lisäksi jatkuva valmiustilassa oleminen, kuormitushuiput ja fyysisesti raskaat työtehtävät. (Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 114; Laamanen, Nurminen & Saikko 2001, 28; Lindqvist-Virkamäki 2003, 504.) Ensihoito on terveysalan tehtävistä eniten fyysistä kuntoa vaativaa. Ensihoito kuormittaa erityisesti tukirankaa, raajoja ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä työtehtävien aikana. Työtehtäviä on päivällä sekä yöllä, sääolosuhteista ja vuodenajoista riippumatta. Lähitulevaisuudessa kasvavana ongelmana ovat vaikeissa työolosuhteissa tapahtuvat potilassiirrot, jotka suoritetaan usein ilman apuvälineitä sekä niihin liittyvät tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät. Laamasen, Nurmisen ja Pellikan (2001) tekemässä tutkimuksessa todettiin, että 70,7 prosentilla tutkituista esiintyi tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Työpaikan turvallisuuteen voidaan vaikuttaa kohdistamalla toiminta ihmisen ympäristöön, työyhteisöön tai itse ihmiseen. Työn ergonomia nousee tärkeimmäksi ennaltaehkäistäväksi kohteeksi työn ollessa fyysisesti kuormittavaa ja työasentojen ollessa epäedullisia työntekijälle. (Laamanen, Nurminen & Saikko 2001, 29; Saikko 2004, 31; Suni 1991a, 1; Tikkanen 2002; Viikari-Juntura & Takala 1995, 253.) Aiemmin ei ole tehty yksiselitteistä tutkimusta ensihoitajien työn ergonomiasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ensihoitohenkilöstön työolojen parantamista. Tutkimuksen ajatuksena oli antaa puheenvuoro työntekijöille. Tarkoituksena on saada selville heidän arvionsa fyysisestä kunnostaan ja siitä, kuinka aktiivisesti he ylläpitävät sitä vapaa-aikanaan ja työpaikalla. Ajatuksena oli myös selvittää työperäisten vaivojen ja tapaturmien ennaltaehkäisyä ergonomisesta näkökulmasta.

7 7 2. KESKEISET KÄSITTEET Tutkimuksessa on keskitytty erityisesti fyysiseen ergonomiaan ja organisaatioergonomiaan. Niiden tavoitteena on sopeuttaa työ ja ihminen toisiinsa. Tutkimuksessa ergonomia on painotettu alue. Se tähtää ensihoitotyöntekijöiden terveyden ja turvallisuuden ylläpitoon, yhdessä työturvallisuuden ja työkyvyn kanssa. Työsuojelullisista ongelmista työssä korostuvat erityisesti työasennot, työliikkeet ja työn fyysisestä kuormittavuudesta johtuvat ongelmat sekä niiden ennaltaehkäisy. Tutkimuksessa kohderyhmänä ovat ensihoitotyöntekijät. Heidän työnsä eroaa monella tapaa sairaalan sisällä tapahtuvasta työstä. Heidän työnsä on ennalta arvaamatonta ja työskentelyolosuhteet voivat olla hyvinkin vaikeat. Käsitteiden kautta pyrin avaamaan heidän työtehtäviään ja asiakkaan kohtaamista, jotta voidaan paremmin ymmärtää heidän työnsä erityispiirteitä. Käsitteet on pyritty määrittelemään henkilönäkökulmasta, koska tutkimus on työelämälähtöinen. 2.1 Työturvallisuus ja työkyky Vuosisadan alussa työturvallisuudesta sairaaloissa ei vielä tiedetty mitään. Radioaktiivisia aineita käsiteltiin kumihansikkain ja pinsetein, eikä röntgeniä ollut vielä luvulla. Vuonna 1970 hyväksyttiin lait virkaehtosopimuksista kunnan ja valtion välillä. Työturvallisuutta alettiin kehittää seuraavien vuosien aikana. Vuonna 1972 astui voimaan laki työsuojeluhallinnosta ja 1974 tuli voimaan laki työsuojelun valvonnasta luvulla tehdyt muutokset lisäsivät suurilla työpaikoilla työsuojeluun erikoistuneiden henkilöiden määrää ja asiantuntemusta ratkaisevasti. Tultaessa 1980-luvun alkupuolelle vakavat työtapaturmat olivat vähentyneet selvästi. Sen jälkeen tapaturmien määrä tasaantui. Nykyinen työturvallisuuslaki pohjautuu 1958 säädettyyn lakiin, jota uudistettiin Uudistetussa laissa otettiin erityisesti huomioon elinkeinorakenteen muutokset, yleisesti lisääntynyt kemiallisten aineiden käyttö, ergonomia ja henkinen työsuojelu. Työterveyshuoltolakia on uudistettu 1978 ja (Husman 2003, 29 31; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 36 37, ; Laitinen & Tiitta 1995; Parvi & Yrjänheikki 1995, 441.)

8 8 Työturvallisuus on kokonaisuus, jossa työskentelyn edellytykset luodaan työntekijälle turvallisiksi ja terveellisiksi. Tavoitteena on tapaturmien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen ja ylläpito. Työsuojelulliset ongelmat voidaan jakaa seuraavasti: - Työtapaturmat - Työhygieeniset ongelmat, joihin kuuluvat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät - Ergonomiset ongelmat, joihin kuuluvat työasennoista, työliikkeistä ja työn fyysisestä kuormittavuudesta johtuvat ongelmat - Fyysinen kuormittavuus, kuten lihastyön määrä ja voimankäyttö Psyykkinen kuormittavuus, kuten työn aiheuttama stressi, työuupumus tai työpaikan ihmissuhdeongelmat. (Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 109, 116; Parvi & Yrjänheikki 1995, 441.) Työkyky on toimintakyky, kyky tehdä työtä. Työkyvyllä selviydytään työn ruumiillisesta, henkisestä ja sosiaalisesta vaikutuksesta. Työkyky tarkoittaa sitä toimintaa, jolla työnantajat, -tekijät ja yhteistyökumppanit edistävät työ- ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työkyky voidaan määritellä kolmella eri tavalla. Lääketieteellisen käsityksen mukaan työkyky on yksilön terveydentilaan liittyvä ja työstä irrallaan oleva. Käsityksen mukaan terve yksilö on työkykyinen, kun taas sairaalla yksilöllä työkyky on heikentynyt. Työkyvyn tasapainomallin mukaan työkyky on riippuvainen yksilön toimintakyvystä suhteessa työn vaatimuksiin. Integroidun käsityksen mukaan työkyky on yhteydessä työyhteisön toimintatapoihin ja kulttuuriin sekä työssä tarvittavaan välineistöön. Työkyky on myös työn kehityksen mukana muuttumista ja kulkemista. Työterveyshuolto käyttää lääketieteellisen ja tasapainomallin mukaista, yhdistettyä, suhtautumista toiminnassaan. (Louhevaara 1995, 16; Mäkisalo 2003, 20; Mäkitalo 2003: ) 2.2 Ergonomia Ergonomia korostaa kokonaisvaltaisuutta. Se soveltaa työfysiologian, työpsykologian, toiminnallisen anatomian ja sosiologian tietoja. Ergonomia tähtää ihminen-työjärjestelmän toimivuuteen, työn kehittämiseen, työtehtävien rasitus- ja haittatekijöiden vähentämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen. Ergonomia on siis tietoa siitä, miten

9 9 työ, työympäristö ja ihminen voidaan sopeuttaa toisiinsa. Näillä toimilla pyritään välttämään elimistön vaurioituminen ja työ muokataan mielekkääksi työntekijöille. Työntekijän työkyky voidaan näin mahdollisesti säilyttää vanhuuteen saakka. (Eklundh 1980, 13; Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen-Peter 1994, 17; International Ergonomics Association 2000; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 122; Launis & Lehtelä 1995, 331; Wisner & Kuorinka 1988, 591.) Ergonomia on jaettu kolmeen osa-alueeseen: organisaatioergonomiaan, fyysiseen ergonomiaan ja kognitiiviseen ergonomiaan. Organisaatioergonomiassa on kyse työpaikan ja työmenetelmien mukauttamisesta ihmiselle sopivaksi. Fyysisessä ergonomiassa on kyse ihmisen itsensä sopeuttamisesta työhön. Keskeisiä asioita näissä ovat muun muassa työasennot, työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet, turvallisuus, terveys, uudet työmallit ja osallistuva suunnittelu. Organisaatioergonomiassa ja fyysisessä ergonomiassa rationalisointi, menetelmäsuunnittelu ja työntutkimus ovat kanavia, joiden kautta ergonomiset suunnitelmat toteutetaan. (Eklundh 1980, 13; International Ergonomics Assiciation 2000; Wisner & Kuorinka 1988, 592.) 2.3 Sairaankuljetus ja ensihoito Sairaankuljetus on osa lääkinnällistä ensihoitojärjestelmää. Sairaankuljetusta saa suorittaa asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö sairaankuljetusajoneuvolla tai erityisajoneuvolla. Sairaankuljetus on jaettu perustasoon ja hoitotasoon. Perustasoisessa sairaankuljetuksessa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta kuljetuksen aikana. Hätätilanteessa on mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeäpelastavat toimenpiteet. Hoitotason sairaankuljetuksessa on mahdollisuus aloittaa tehostettu hoito ja jatkuvasti tarkkailla potilaan peruselintoimintoja. (Kemppainen 2000, 1-2; Kinnunen & Murtomaa 1998, 1-7, 1-8; Määttä 2003; 27.) Sairaankuljetusasetuksessa ensihoito on määritelty asiakkaan ja hoitavan ammattihenkilön asianmukaiseksi tapaamiseksi, joka usein on äkillinen ja ennakoimaton. Tapaamisen aikana pyritään hoidollisin keinoin turvaamaan asiakkaan elintoiminnot tai käynnistämään ne. Ensihoitoprosessi käynnistyy asiakkaan soittaessa hätäkeskukseen, joka ohjaa ja neuvoo soittajaa sekä lähettää tarkoituksen mukaisen ensihoitoyksikön soittajan luo.

10 10 Lääkinnällisellä ensihoidolla tarkoitetaan sitä terveyden-huollon osa-aluetta, joka huolehtii äkillisten tilanteiden ja mahdollisten potilaiden hoidosta ennen kuljetusta ja kuljetuksen aikana. (Kemppainen 2000, 1-2; Määttä 2003, 27.) 3. ENSIHOITAJIEN KUORMITTUMINEN TYÖSSÄ Kuormittuminen työssä on yhteydessä yksilöllisiin ominaisuuksiin, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistöön, tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyyn ja psyykkisiin voimavaroihin. Tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyyn vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli sekä terveydentila. Fyysisesti raskaat työt, kuten nostaminen, kantaminen, huonot työasennot, eivät yleensä muutu. Ihmisen hengitys- ja verenkiertoelimistö sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky taas heikkenee iän myötä. Heikkeneminen on suhteessa liikunnan määrään ja laatuun. Louhevaaran (1984) ja Ilmarisen ym. (1985) mukaan fyysisesti huonokuntoisen ihmisen suorituskyky on alhaisempi kuin samalla kuormalla fyysisesti hyväkuntoisen ihmisen. (Ilmarinen 1995, 34; Nuikka 2002, 22; Tikkanen 2002.) Laamasen, Nurmisen ja Pellikan (2001) tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että ensihoitotyössä on kolme fyysisesti rasittavaa osa-aluetta, jotka vaikuttavat työssä suoriutumiseen. Osa-alueet ovat lihasvoima, motoriset ominaisuudet ja sorminäppäryys. Työntekijät kokivat fyysisesti raskaimmiksi työtehtäviksi ensihoidossa potilaan kantamisen, siirtämisen, nostamisen ja hoitovälineiden kantamisen. Ensihoito vaatiikin työntekijöiltään keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa. (Laamanen, Nurminen & Saikko 2001, )

11 11 4. ERGONOMIAN TARPEELLISUUS Ergonomia muistetaan usein vasta, kun työntekijät alkavat oireilla, sairauspoissaolot ovat yleisiä ja henkilöstön vaihtuvuus on suuri. Terveydellisten vaarojen syntyminen työpaikalla voi olla äkillistä, ne voivat syntyä vähitellen tai vasta vuosikymmenien päästä. Hedelmällisintä olisikin soveltaa ergonomiaa jo töiden, työmenetelmien ja työolojen suunnittelussa. (Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen-Peter 1994, 64; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 109.) Tekniikan muutos on nykyään nopeaa. Samalla se muuttaa ihmisten työtapoja varsin nopeasti. Ihmisen rakenne ja elimistö ovat säilyneet vuosisatoja samana. Ihmiselle on luonteenomaista mukautua epäedullisiinkin tilanteisiin tuottamatta itselleen suurtakaan haittaa, mikäli tilanteet ovat lyhytkestoisia. Työkuormitus on yleensä pitkäkestoista, jatkuu vuodesta toiseen ja kuormitus on liiallista, liian vähäistä tai muuten epäsopivaa. Tämä aiheuttaa turhaa väsymystä, terveydellisiä haittoja ja voi johtaa sairastumiseen. Rutenfranz (1981) ja Louhevaara (1984) ovat todenneet, että kuormituksen ollessa sopivaa se ylläpitää ja jopa edistää terveyttä. (Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen- Peter 1994, 17; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 122; Nuikka 2002, 22; Tikkanen 2002.) Ergonomian perusteet opitaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Ergonomian tulisi sisältyä myös työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Ergonomia-tietoudella parannetaan ensisijaisesti työntekijöiden terveyttä, paranee sen avulla myös hoidon laatu. Ergonomisilla toimenpiteillä voidaan lähes kokonaan ehkäistä esimerkiksi ranteen jännetupen- ja jänteen ympärystulehdukset sekä helpottaa esimerkiksi alaselän vaivoja. (Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen-Peter 1994, 64; Riihimäki 2003, 103; Viikari-Juntura & Takala 1995, 255.)

12 12 5. ERGONOMIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Työpaikkojen ergonomisen toiminnan talousvaikutuksista osa on välittömiä, osa välillisiä. Terveydentilan kohentuminen näkyy työpaikoilla sairauspoissaolojen vähentymisellä, yksilötuottavuuden parantumiselle, tapaturmien ja kuolemantapausten vähenemisellä. Jo pelkästään liikuntaohjelmilla pystytään vähentämään lyhytaikaisia poissaoloja 6-32 prosenttia. Työntekijää kohden edellä esitetty prosenttiluku tarkoittaa 1-2 päivää vähemmän poissaoloja vuotta kohden. (Ahonen 1995, 25 29; Smolander 1995a, 60.) Vuonna 2000 on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta laaja selvitys Suomessa toteutettavan työkykyä edistävän toiminnan vaikutuksista. Selvityksessä todetaan työperäisten sairauksien ja työtapaturmien laskeneen neljästä prosentista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta 1990-luvun aikana. Rahallisesti saavutettua hyötyä on vaikea mitata. Suuntaa antavat kuitenkin seuraavat tiedot: vuonna 2000 yksi prosentti bruttokansantuotteesta oli yli miljardi euroa ja vuotuiset työterveyshuollon kustannukset olivat noin 200 miljoonaa euroa. Jo näiden lukujen perusteella ergonominen toiminta on kannattavaa. (Ahonen 2003, 190.) 6. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Seuraavissa tutkimuksissa sivutaan tämän opinnäytetyön aihetta. Useissa käsiteltävissä tutkimuksissa fyysistä kuormittavuutta mitattiin erilaisin menetelmin, joita olivat muun muassa RPE-asteikko (kuorma-kuormittumis-malli), syketaajuuden mittaus sykemittarilla ja maksimaalisen hapenottokyvyn mittaus. Esiteltävien tutkimusten tuloksista ilmenee, että ensihoitotyö on kuormittavaa ja fyysisesti raskasta. Raskaimmiksi työtehtäviksi osoittautuivat potilaan kuljetus, nostaminen ja siirtäminen. Tuki- ja liikuntaelimistön osista kuormittuivat eniten alaselkä, niska- hartiaseutu, alaraajat ja yläraajat.

13 13 Ensimmäistä esiteltyä tutkimusta on käytetty pohjana opinnäytetyön aiheen valinnassa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tulevaisuudessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työntekijöiden fyysiseen jaksamiseen työssä ja työperäisten vaivojen ennaltaehkäisyyn. Muidenkin tutkimusten tuloksista käy ilmi, että ensihoitajan työ rasittaa elimistöä fyysisesti. Erityisesti niska-hartiaseudun, alaselän ja raajojen kuormittuminen on yhteydessä tilanteisiin, joissa potilaan auttamiseksi tarvitaan fyysistä voimaa ja kehon hallintaa. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä opinnäytetyötä tuomalla esiin fyysisen voiman tarpeen ja kohdat, joihin rasitus eniten vastaa elimistössä. 6.1 Ensihoitotyön fyysisen kuormittavuuden arviointi Laamasen, Nurmisen ja Pellikan (2001) opinnäytetyönä tehty tutkimus (Ensihoitotyön fyysisen kuormittavuuden arviointi) oli osa isompaa kehitys projektia Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, jossa oli tarkoituksena kehittää valtakunnallisesti yhtenäinen fyysisen suorituskyvyn testi ensihoitajakoulutukseen pyrkiville opiskelijoille. Tarkoituksena oli tehdä ammattianalyysi ensihoitotyön fyysisestä kuormittavuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin ensihoitotyössä vaadittavaa fyysistä suorituskykyä, fyysisesti raskaimpia työtehtäviä sekä tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kuormittumista työssä. Tutkimusstrategiana oli survey-tutkimus ja tutkimus ote oli pääosin kvantitatiivinen. Tiedonkeruumenetelminä olivat puolistrukturoitu haastattelu ja kyselylomake. Tutkimuksen kohderyhmä koostui 7:n palo- ja pelastuslaitoksen ensihoitotyötä tekevistä henkilöistä ympäri Suomea sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoista, yhteensä 87 henkilöstä (miehiä 86 % ja naisia 14 %). Tuloksista ilmenee, että ensihoitotyössä suoriutumisen kannalta kolme tärkeintä fyysistä suorituskykytekijää ovat lihasvoima, motoriset ominaisuudet ja sorminäppäryys. TULE: n osista kuormittuivat eniten alaselkä, niska-hartiaseutu, alaraajat ja yläraajat.

14 14 Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ensihoitotyö on fyysisesti raskasta ja vaatii työntekijältä hyvää fyysistä suorituskykyä. Työssä jaksaminen voi heikentyä ja työperäisten tapaturmien ja vaivojen riski kasvaa, jos työn fyysiset vaatimukset ylittävät työntekijän fyysiset voimavarat. Näin ollen olisi tärkeää panostaa entistä enemmän työntekijöiden fyysiseen jaksamiseen työssä sekä työperäisten vaivojen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Työntekijöiden valinnalla voidaan vaikuttaa heidän selviytymiseensä työssä. 6.2 Ensihoitajan työn fyysinen kuormittavuus Tikkasen (2002) tutkimuksessa (Ensihoitajan työn fyysinen kuormittavuus) tarkoituksena oli selvittää ensihoitajan työnkuormittavuutta erilaisin mittauksin. Tutkimus suoritettiin 24-vuotiaalle sairaanhoitajalle. Hän työskenteli sairaankuljetuksia tarjoavassa yrityksessä sekä oli aputöissä paikallisella terveysasemalla. Mittausmenetelmänä tutkija käytti Edholmin- menetelmää, OWAS-menetelmää (Ovako Working posture Analyzing System), RPE-asteikkoa (kuorma-kuormittumis-malli) sekä syketaajuutta. Edholmin menetelmällä saadaan selville miten työ kuormittaa verenkiertoelimistöä ja syketaajuutta mittaamalla sydämen rasittumista työn aikana. OWAS menetelmällä pystyttiin seuraamaan liikuntaelimistön lihastyön kuormittavuutta eri työasennoissa. Menetelmässä työasentoja havainnoidaan joko työpaikalla tai videokuvasta. Menetelmää varten on luotu työasentojen luokitusjärjestelmä, jonka avulla työasennot voidaan arvioida. (Owas ohjelmisto Owas tutkimukseen, 2004). RPE asteikolla arvioitiin erikseen käsien, selän ja jalkojen kuormittuminen. Mittaus suoritettiin yhden työvuoron aikana. Työvuoro on 24 tuntia työtä ja arkisin ollaan kello 7-16 aputöissä terveysasemalla. Ennakolta oli sovittu, että varsinainen mittaus suoritetaan ensimmäisen akuutin hälytyksen sattuessa. Mittaus suoritettiin aamuyöstä tulleella rintakipu tapauksella. Ensihoitajan työ oli jaettu viiteen osa-alueeseen: odottaminen, aputyöt terveysasemalla, potilaan hoitaminen, hälytysajo sekä välineiden kantaminen. Näistä raskaimmiksi osoittautuivat potilaan kantaminen ja hälytysajo. Potilaan kantaminen kuormittaa raskaasti hengitys- ja verenkiertoelimistöä, tukirankaa ja raajoja. Hälytysajossa puolestaan syketaajuus nousee elimistön omien stressihormonien suojatessa elimistöä ulkoa tulevalta kuormitukselta. Tutkimustuloksia ei voida yleistää, koska tutkimus suoritettiin yhdellä työntekijällä, yhden työtehtävän aikana. Mittaus tuloksista

15 15 näkyy kuitenkin selvästi, että ensihoitotyö kuormittaa ensihoitajan fysiikkaa. Tutkimuksen tuloksia tukee myös Aavelan ja Talkan (2002) tekemä tutkimus hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arvioinnista ensihoidossa. 6.3 Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arviointi ensihoidossa Aavelan, Kärkkäisen ja Talkan (2002) tutkimus (Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arviointi ensihoidossa) oli osa laajempaa projektia. Projektin tarkoituksena oli selvittää ensihoitotyön fyysistä kuormittavuutta ja kehittää valtakunnallisesti yhtenäinen fyysisen toimintakyvyn soveltuvuuskoe. Tutkimuksessa mukana oli kuusi koehenkilöä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta ensihoidon koulutusohjelmasta. Koehenkilöt suorittivat maksimaalisen hapenottokyvyn testin, työsimulaation ja testiradan. Testirata kehitettiin työsimulaation fyysisen kuormittavuuden arvioinnin pohjalta. Koehenkilöt arvioivat omaa fyysistä kestävyyttään kuorma-kuormittumis-mallin (RPEasteikko) mukaisesti työsimulaation eri vaiheissa. Työsimulaation aikana tutkittavien sykettä tarkasteltiin sykemittarien avulla. Tiedossa olevan maksimaalisen hapenottokyvyn perusteella arvioitiin koehenkilöiden hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumista työsimulaation aikana. Tutkimuksessa huomioitiin työympäristö, työvälineet ja työn fyysiset ominaisuudet. Psykososiaalisia ominaisuuksia ei tässä tutkimuksessa käsitelty. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä on maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen, sydämen sykkeen mittaaminen sekä kuorma-kuormittumis-malli. Tutkimustuloksista käy ilmi, että paarien kanssa siirtyminen oli fyysisesti kuormittavin työtehtävä. Koehenkilöiden yksilöllisillä ominaisuuksilla oli myös huomattava vaikutus. Pisimmillä ja painavimmilla koehenkilöillä kuormittuminen oli matalampaa. Tutkimus osoittaa, että ensihoidon työtehtävät ovat fyysisesti kuormittavia ja työntekijältä vaaditaan fyysisen kunnon lisäksi riittävää pituutta ja painoa.

16 Työssä jaksaminen ensihoidossa Kemppaisen (2000) tutkimuksen (Työssä jaksaminen ensihoidossa) tarkoituksena oli kuvata yksityissektorilla työskentelevien ensihoidon työntekijöiden työssä jaksamista. Lazaruksen kehittämä CPT-malli (Cognitive-Phenomenological-Transaktional malli) on tutkimusta jäsentävä malli. Mallin mukaan työssä jaksamista voidaan tarkastella vuorovaikutustilanteena työntekijän ja hänen työympäristönsä välillä. Tutkimuksessa vastausprosentti oli 57 %. Tuloksista laskettiin frekvenssit, prosentit, keskihajonta ja vaihteluväli, ja aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä. Khiin neliötestillä tutkittiin muuttujien välisiä yhteyksiä. Tutkimustuloksista ilmenee, että yksityissektorilla työskentelevät ensihoidon työntekijät jaksoivat työssään hyvin ja arvioivat oman työkykynsä hyväksi. Työyhteisöissä, joissa ensihoitotapahtumia oli 0-2 kertaa vuorokaudessa, työssä jaksaminen oli tasaisinta. Mukautuminen ensihoidon nopeasti muuttuviin tilanteisiin oli vahvinta runsaasti työtehtäviä sisältävissä työyhteisöissä. Työtehtävien määrän mennessä yli 6 kertaa vuorokaudessa ja aktiivityömäärän ollessa yli 300 tuntia kuukaudessa, heikensi tutkittujen terveydentilaa ja työssäjaksamista. Tavallisimmat stressiä aiheuttavat asiat ensihoidossa olivat oman terveydentilan heikentyminen, työnhallinta ensihoidon erityistilanteissa, ensihoidon selkiytymätön yhteiskunnallinen tilanne, taloudelliset vaikeudet sekä vuorovaikutukselliset ongelmat työyhteisöissä ja työyhteisöjen välillä. Tutkitut pitivät tärkeimpänä työvoimavarana haasteellista ja mielekästä työtä. Monipuolinen harrastustoiminta, oman itsensä kehittäminen, potilailta ja läheisiltä saatu palaute, työtovereilta ja potillaan vastaanottavan yksikön henkilöstöltä saatu tuki auttoivat ensihoidontyöntekijöitä jaksamaan työssään. Tutkimus osoitti, että työssäjaksamista edistettäisiin jakamalla työmäärä tasaisemmin ja tehostamalla yhteistyötä ja vuorovaikutusta työyhteisöjen kesken.

17 Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotyössä Nuikan (2002) tutkimuksessa (Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotyössä) tarkoituksena oli määrittää sairaanhoitajien kuormittumista hoitotilanteissa mittaamalla fyysistä ja psyykkistä kuormittumista todellisissa työtilanteissa sekä selvittää yksilöllisten ominaisuuksien yhteyksiä kuormittumiseen. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajia kuormittavista hoitotilanteista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää. Tutkimuksen kohteena olivat Kuopion Yliopistollisen sairaalan sisätautiosaston ja kirurgisen osaston sairaanhoitajat (N=179). Ensivaiheessa osastoille lähetettiin kyselylomakkeita, joissa tiedusteltiin muun muassa koulutusta, työkokemusta ja terveydentilaa. Vastanneet jaoteltiin kahteen ryhmään, yli ja alle 45-vuotiaisiin. Ikärajaa tutkija perusteli sillä, että mahdolliset ikään liittyvät terveydelliset muutokset eivät vaikuttaisi fyysisen suorituskyvyn testaukseen ja muihin kuormituksen mittauksiin. Toisessa vaiheessa tutkija valitsi alle 45-vuotiaiden ryhmästä satunnaisesti 45 hoitajaa, jotka suorittivat terveystarkastuksen ja kliinisen kuormituskokeen. Heistä 23:lle tehtiin teemahaastattelu. Tutkittavien lihaskunto testattiin invalidisäätiön testistön avulla ja erilaiset lihaskivut piirrettiin kaavioon. Kuormitusta tutkija mittasi aidoissa tilanteissa sykemittarin, elektromyografian ja viivakoodilomakkeen avulla. Mittaamalla saamaansa aineiston tutkija analysoi SPSS ohjelman avulla. Haastatteluaineiston hän analysoi kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista ilmenee, että mieliala ja kuormittuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Mielialan ollessa huono kuormittuneisuus lisääntyy. Keskitasoa parempikuntoiset kuormittuivat vähemmän hoitotilanteissa kuin keskitasoa huonokuntoisemmat. Kuormittavia tilanteita olivat muun muassa peseminen, erittämisessä avustaminen, injektion antaminen ja potilaan kuljetus. Niska-hartiaseudun ja alaselän lihaskivut liittyivät suoraan kuormittumiseen. Kiputilat ovat ehkäistävissä hoitotyön kehittämisen, säädettävien vuoteiden, apuväline- ja nostolaitteiden avulla sekä nostojen ja potilassiirtojen oikeilla työotteilla. Yksilöllisillä ominaisuuksilla, kuten terveydellä ja elintavoilla, ei havaittu olevan yhteyttä kuormittumiseen. Tiivistettynä sairaanhoitajat kuormittuivat hoitotilanteissa, joissa potilaan auttamisessa tarvittiin fyysistä voimaa ja kehon hallintaa.

18 18 7. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi ensihoitotyöntekijät kokevat fyysiset työolonsa ja millaisia ehdotuksia heillä on fyysisten työolojensa parantamiseksi. Tutkimus käsittelee aihetta työntekijälähtöisesti. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Millainen on työntekijöiden oma kokemus fyysisestä kunnostaan? 2. Pitävätkö työntekijät riittävänä saamaansa ergonomiakoulutusta? 3. Millaiset apuvälineet ovat tarpeellisia helpottamaan fyysistä rasitusta työssä? 4. Onko työntekijöiden fyysisen kunnon testaus riittävää työpaikoilla? 8. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 8.1 Aineiston hankinta Tutkimuksen kohderyhmänä ovat yksityissektorilla ja kunnallisella sektorilla sairaankuljetuksessa toimivat henkilöt. Toimipaikat on valittu satunnaisesti mahdollisimman kattavasti ympäri Suomea, yhteensä viisi toimipaikkaa. Yksityissektorilta on saatu vastaus yhdeltä palvelun tuottajalta. Loput neljä toimipaikkaa ovat kunnallisia. Toimipaikkojen tiedot on otettu Internetistä Suomen sairaankuljetusliiton sivulta (Pajuoja 2004) ja google-hakukoneen avulla. Jokaiseen toimipaikkaan on otettu yhteyttä sähköpostitse (liite 1). Sähköpostissa tiedusteltiin halukkuutta ottaa osaa tutkimukseen. Tämän jälkeen on halukkaille lähetetty postitse tutkimuslupa-anomus (liite 2 ja 3). Tutkimusluvan saamisen jälkeen on lähetetty kyselylomakkeet. Sähköposti tiedustelut, tutkimuslupaanomukset ja kyselylomakkeet on lähetetty tammi-maaliskuun 2004 aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin 95 kappaletta, joista täytettyinä palautui 41 kappaletta. Vastausprosentti oli 43. Tutkimus on suoritettu täysin nimettömänä. Tutkimuksessa mukana olleet toimipaikat ovat vain tutkijan tiedossa, eivätkä ne tule esille tutkimuksen missään vaiheessa. Tietosuoja toimipaikoille ja vastaajille on luvattu jo sähköpostitiedustelussa.

19 Tutkimusmenetelmä Tutkimus on tehty kvantitatiivisesti, jossa aineistonkeruu menetelmänä on käytetty postitse lähetettyjä kyselylomakkeita. Tämä tunnetaan survey-tutkimuksen keskeisenä menetelmänä. Survey-tutkimus on, ei-kokeellinen tutkimus, joka toteutetaan kysely- tai haastattelumenetelmällä. Aineisto on kerätty standardoidusti ja kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen perusjoukosta. Kohdehenkilöt on valittu satunnaisotannalla. Tutkimusaineisto on kerätty postikyselynä, koska silloin on mahdollista tutkia kohderyhmää, joka sijaitsee maantieteellisesti laajalla alueella. Kvantitatiivisella tutkimuksella pystytään myös hankkimaan täsmällistä tietoa. (Hirsjärvi 2000a, 180; Kemppainen 2000, 16; Polit & Hungler 1995, 340; Tilastokeskus 2004.) Tutkimuksen yleistettävyyden kannalta tutkittavan joukon on oltava suurehko. Näin voidaan vähentää yksilöiden välisiä eroja ja virhelähteitä. Tutkimusaineisto kerätään vain kerran, sillä todellisuuden oletetaan pysyvän samanlaisena. Kvantitatiivisen tutkimuksen vahvuutena on, että se poistaa suurimman osan arvailuista mitattua tietoa analysoitaessa. Osborne (1977) on todennut, että kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä etsitään syitä ja tosiasioita ulkopuolisesta tai vallitsevan käsityksen näkökulmasta. Kun ympäristön vaikutus pyritään vakioimaan, voidaan muuttujien väliset yhteydet yleistää. Kvantitatiivisen tutkimuksen heikkoutena on sen pinnallisuus. Tutkija pystyy numeraalisen tiedon avulla kartoittamaan olemassa olevan tiedon, muttei voi selvittää asioiden syitä. Vaarana on, että tutkija tekee vääriä johtopäätöksiä tulkitessaan tuloksia. Tutkijalle tuntematon aihe lisää riskiä vääriin tulkintoihin. (Field & Morse 1988, 24 25; Heikkilä 1999, 16; Polit & Hungler 1995, 339; Wisner & Kuorinka 1988, 597.) Kvantitatiivista tietoa on mielekästä tulkita tilastollisella menetelmällä. Silloin tieto on ymmärrettävää. Ilman tilastollista menetelmää kvantitatiivinen tutkimus voi olla vain kaoottinen kasa numeroita. Tilastollinen menetelmä antaa tutkijalle mahdollisuuden laskea, yhteenvetää, järjestää, arvioida, tulkita ja kommunikoida numeraalisella tiedolla. Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä aineisto kerätään ja luokitellaan koodien mukaan. Kun käytetään tietokonetta, tiedon analysoinnissa tutkittu tieto täytyy muuttaa sellaiseen muotoon, että tietokone ymmärtää sen. Koodaamalla tieto muutetaan symboleiksi, esimerkiksi numeroimalla, joka on yhtenevä tietokoneohjelman kanssa. [Kyselylomakkeen vastausvaihtoehdot on numeroitu, eli koodattu.] Tästä aineistosta lasketaan

20 20 muuttujien väliset tilastolliset riippuvuudet ja pyritään päättelemään tutkittavien mielipide asiasta. (Hirsjärvi 2000b, 208; Polit & Hungler 1995, 232, 370, 469.) 8.3 Kyselylomakkeen laadinta Kyselylomakkeessa on käytetty valmiita, strukturoituja kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä (liite 4). Kyselylomake jakautui neljään osa-alueeseen: 1. Taustatiedot (kysymykset 1-6), 2. Työpaikkaa koskevat tiedot (kysymykset 7-10), 3. Apuvälineisiin liittyvät tiedot (kysymykset 11 ja 12) ja 4. Ergonomiakoulutukseen liittyvät tiedot (kysymykset 13 15). Suljettujen kysymysten hallinta ja analysointi on yksinkertaisempaa kuin avoimien kysymysten. Vastausvaihtoehdot on tehty helpoiksi, toisensa poissulkeviksi. Vastaus ilmaisee näin vastaajan tunnetta tai mielipidettä. Esimerkiksi kysymyksen 7 asettelussa, "Kuinka monta päivää olit viimeksi kuluneen vuoden aikana työperäisen sairauden takia pois töistä?" on pyritty sulkemaan pois muun muassa influenssat, jotka eivät ole riippuvaisia työpaikasta. Suurilla vaihteluväleillä vastausvaihtoehdoissa (1. 0 päivää, päivää ja 3. yli 7 päivää) mahdollistetaan summittainen vastaus. Tutkittavien ja tutkimuksen kannalta ei ole oleellista saada tietoon tarkkoja poissaolo päiviä. Tarkkojen päivien kysyminen olisi lisännyt halukkuutta olla vastaamatta kyselyyn. Tutkimusaineisto on kerätty vuoden alussa, joten voidaan olettaa kuluneen vuoden olevan vielä suhteellisen hyvin mielessä. Suljetut kysymykset ovat tarkoituksenmukaisia silloin, kun vastausvaihtoehdot tiedetään tarkasti. Suljetuilla kysymyksillä pystytään välttämään tiettyjä virheitä; kielellisesti ei-lahjakkaat uskaltavat vastata paremmin ja moittivat tai negatiiviset vastaukset on helpompi ilmaista. Suljettujen kysymysten ongelmana on mahdollisten tärkeiden vastausten löytymättä jääminen. Väärin aseteltu kysymys voi johtaa asian väärin ymmärtämiseen ja mahdollisuuteen, ettei vastaaja löydä lähinnä oikeaa olevaa vastausta. Lisäksi vastaukset voidaan antaa kiireellä täysin harkitsematta, "en osaa sanoa" vastaus houkuttelee ja kysymysten asettelu, ja järjestys voi johdatella vastaajaa haluttuun suuntaan. (Heikkilä 1999, 49 50; Polit & Hungler 1995, )

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot