ENSIHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN FYYSISTEN TYÖOLOJEN PARANTAMINEN. Työntekijöiden kokemuksia ergonomiakoulutuksesta ja työn ergonomiasta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENSIHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN FYYSISTEN TYÖOLOJEN PARANTAMINEN. Työntekijöiden kokemuksia ergonomiakoulutuksesta ja työn ergonomiasta."

Transkriptio

1 ENSIHOITOTYÖNTEKIJÖIDEN FYYSISTEN TYÖOLOJEN PARANTAMINEN. Työntekijöiden kokemuksia ergonomiakoulutuksesta ja työn ergonomiasta. Marika Isoaho Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Isoaho, Marika. Ensihoitotyöntekijöiden fyysisten työolojen parantaminen. Työntekijöiden kokemuksia ergonomia koulutuksesta ja työn ergonomiasta. Pieksämäki 2004, 50 sivua, 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ensihoitohenkilöstön työolojen parantamista ergonomisesta näkökulmasta. Opinnäytetyö lähestyy aihetta työntekijälähtöisesti, selvittämällä miten työntekijät kokevat fyysiset työolonsa ja miten he parantaisivat niitä. Tutkimusongelmat ovat: Millainen on työntekijöiden oma kokemus fyysisestä kunnostaan? Pitävätkö työntekijät riittävänä saamaansa ergonomia koulutusta? Millaiset apuvälineet olisivat tarpeellisia helpottamaan fyysistä rasitusta työssä? ja Onko työntekijöiden fyysisen kunnon testaus riittävää työpaikoilla? Tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto on kerätty postikyselyillä. Kyselylomakkeita oli lähetetty kattavasti ympäri Suomea 95 kappaletta, joista täytettyinä palautui 41 kappaletta. Vastausprosentti oli 43. Aineisto on analysoitu SPSS-ohjelman avulla. Teoriaosa käsittelee ensihoitajien kuormittumista työssä, ergonomian tarpeellisuutta yleisellä tasolla ja ergonomian vaikutusta talouteen. Lisäksi avataan käsitteitä työturvallisuus, työkyky, ergonomia ja sairaankuljetus. Tietoa on kerätty alan kirjallisuudesta ja Internet-lähteistä. Tutkimustuloksista ilmenee ergonomiakoulutuksen tarve työpaikoilla. Työntekijät kokevat tarvitsevansa käytännön harjoitusta erilaisissa simuloiduissa tilanteissa. Erilaisia työskentelyä helpottavia apuvälineitä oltiin valmiita kokeilemaan ja suunnittelemaan. Vuosittain tapahtuva fyysisen kunnon testaus nähtiin hyväksi asiaksi. Asiasanat: ergonomia, työturvallisuus, työkyky, sairaankuljetus, kvantitatiivinen tutkimus. Sijoituspaikka: Diak kirjasto, Pieksämäen yksikkö.

3 ABSTRACT Isoaho, Marika. Improvement of Paramedics' Physical Working Conditions. Workers' Experiences of Ergonomics Education and Ergonomics Work. Pieksämäki 2004, 50 pages, 5 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Nursing. The purpose of this scholarly thesis was to study improvement of paramedics' work from ergonomical perspective. The thesis approaches the topic from workers' point of view. It reports workers' experiences of ergonomics at work and how they would improve it. Study problems are: How do the workers feel about their physical condition? Do they get enough education in ergonomics? What kinds of instruments are necessary to help them in their work? and are the workers' physical condition tested enough at their work? This scholarly thesis was a quantitative research. Research material was collected by questionaires by mail. Questionaires were sent comprehensively all over Finland out of 95 sent. Questionaires 41 were filled and sent back. The reply procentage was 43. Research material was analyzed by using the SPSS program. In the theory part I handle paramedics' strain at work, the necessity of ergonomics generally and the influence of ergonomics for economy. I am also opening concepts such as occupational safety, ability to work, ergonomics and transportation of a patient. Facts are collected from professional books and Internet. Research results show that education in ergonomics is needed at work. Workers experience that they need training in different kinds of situations. They were ready to test and develop different kinds of Instruments to help them in their work. Annual physical condition tests were seen as a good thing. Key words: ergonomics, occupational safety, ability to work, transportation of a patient, quantitative research Deposited at the library of Diak, Pieksämäki Unit

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET Työturvallisuus ja työkyky Ergonomia Sairaankuljetus ja ensihoito ENSIHOITAJIEN KUORMITTUMINEN TYÖSSÄ ERGONOMIAN TARPEELLISUUS ERGONOMIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Ensihoitotyön fyysisen kuormittavuuden arviointi Ensihoitajan työn fyysinen kuormittavuus Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arviointi ensihoidossa Työssä jaksaminen ensihoidossa sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotyössä TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Aineiston hankinta Tutkimusmenetelmä Kyselylomakkeen laadinta Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot tutkituista Työntekijöiden terveydentila ja liikunnan määrä Poissaolot kuluneen vuoden aikana Ergonomiakoulutuksen saatavuus Apuvälineiden tarve Apuvälineiden saatavuus Työntekijöiden fyysisen kunnon testaus työpaikoilla POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Taustatiedot tutkituista Työntekijöiden terveydentila ja liikunnan määrä Poissaolot kuluneen vuoden aikana Ergonomiakoulutuksen saatavuus Apuvälineiden tarve ja saatavuus Työntekijöiden fyysisen kunnon testaus työpaikoilla Tutkimustulokset suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin Tutkimuksen luotettavuus ja virheettömyys KEHITTÄMISHAASTEET TYÖPAIKALLA JATKOTUTKIMUSHAASTEET LÄHTEET... 38

5 LIITTEET Liite 1: Sähköpostitiedustelu halukkuudesta osallistua opinnäytetyöhön Liite 2: Tutkimuslupa-anomus Liite 3: Tutkimussuunnitelman tiivistelmä Liite 4: Kyselylomake Liite 5: Saatekirje esitestaukseen... 50

6 1. JOHDANTO Terveysalalla toimii yli henkilöä eri terveyden- ja sairaanhoitoalan ammattiryhmissä. Heillä on korkeat ammattitaitovaatimukset, riippumatta siitä, työskentelevätkö he sairaalassa vai sairaalan ulkopuolella. Heidän fyysinen ja psyykkinen kuntonsa on jatkuvasti koetuksella. Työsuojelulliset ongelmat vaihtelevat toimipisteen, eivät niinkään ammattinimikkeen mukaan. Yleistettävissä olevia työsuojelullisia ongelmia ovat vuorotyö, epäsäännölliset työajat sekä psyykkisesti raskas ihmissuhdekuormitus. Ensihoitotyöntekijöitä kuormittavat vielä lisäksi jatkuva valmiustilassa oleminen, kuormitushuiput ja fyysisesti raskaat työtehtävät. (Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 114; Laamanen, Nurminen & Saikko 2001, 28; Lindqvist-Virkamäki 2003, 504.) Ensihoito on terveysalan tehtävistä eniten fyysistä kuntoa vaativaa. Ensihoito kuormittaa erityisesti tukirankaa, raajoja ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä työtehtävien aikana. Työtehtäviä on päivällä sekä yöllä, sääolosuhteista ja vuodenajoista riippumatta. Lähitulevaisuudessa kasvavana ongelmana ovat vaikeissa työolosuhteissa tapahtuvat potilassiirrot, jotka suoritetaan usein ilman apuvälineitä sekä niihin liittyvät tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät. Laamasen, Nurmisen ja Pellikan (2001) tekemässä tutkimuksessa todettiin, että 70,7 prosentilla tutkituista esiintyi tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Työpaikan turvallisuuteen voidaan vaikuttaa kohdistamalla toiminta ihmisen ympäristöön, työyhteisöön tai itse ihmiseen. Työn ergonomia nousee tärkeimmäksi ennaltaehkäistäväksi kohteeksi työn ollessa fyysisesti kuormittavaa ja työasentojen ollessa epäedullisia työntekijälle. (Laamanen, Nurminen & Saikko 2001, 29; Saikko 2004, 31; Suni 1991a, 1; Tikkanen 2002; Viikari-Juntura & Takala 1995, 253.) Aiemmin ei ole tehty yksiselitteistä tutkimusta ensihoitajien työn ergonomiasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ensihoitohenkilöstön työolojen parantamista. Tutkimuksen ajatuksena oli antaa puheenvuoro työntekijöille. Tarkoituksena on saada selville heidän arvionsa fyysisestä kunnostaan ja siitä, kuinka aktiivisesti he ylläpitävät sitä vapaa-aikanaan ja työpaikalla. Ajatuksena oli myös selvittää työperäisten vaivojen ja tapaturmien ennaltaehkäisyä ergonomisesta näkökulmasta.

7 7 2. KESKEISET KÄSITTEET Tutkimuksessa on keskitytty erityisesti fyysiseen ergonomiaan ja organisaatioergonomiaan. Niiden tavoitteena on sopeuttaa työ ja ihminen toisiinsa. Tutkimuksessa ergonomia on painotettu alue. Se tähtää ensihoitotyöntekijöiden terveyden ja turvallisuuden ylläpitoon, yhdessä työturvallisuuden ja työkyvyn kanssa. Työsuojelullisista ongelmista työssä korostuvat erityisesti työasennot, työliikkeet ja työn fyysisestä kuormittavuudesta johtuvat ongelmat sekä niiden ennaltaehkäisy. Tutkimuksessa kohderyhmänä ovat ensihoitotyöntekijät. Heidän työnsä eroaa monella tapaa sairaalan sisällä tapahtuvasta työstä. Heidän työnsä on ennalta arvaamatonta ja työskentelyolosuhteet voivat olla hyvinkin vaikeat. Käsitteiden kautta pyrin avaamaan heidän työtehtäviään ja asiakkaan kohtaamista, jotta voidaan paremmin ymmärtää heidän työnsä erityispiirteitä. Käsitteet on pyritty määrittelemään henkilönäkökulmasta, koska tutkimus on työelämälähtöinen. 2.1 Työturvallisuus ja työkyky Vuosisadan alussa työturvallisuudesta sairaaloissa ei vielä tiedetty mitään. Radioaktiivisia aineita käsiteltiin kumihansikkain ja pinsetein, eikä röntgeniä ollut vielä luvulla. Vuonna 1970 hyväksyttiin lait virkaehtosopimuksista kunnan ja valtion välillä. Työturvallisuutta alettiin kehittää seuraavien vuosien aikana. Vuonna 1972 astui voimaan laki työsuojeluhallinnosta ja 1974 tuli voimaan laki työsuojelun valvonnasta luvulla tehdyt muutokset lisäsivät suurilla työpaikoilla työsuojeluun erikoistuneiden henkilöiden määrää ja asiantuntemusta ratkaisevasti. Tultaessa 1980-luvun alkupuolelle vakavat työtapaturmat olivat vähentyneet selvästi. Sen jälkeen tapaturmien määrä tasaantui. Nykyinen työturvallisuuslaki pohjautuu 1958 säädettyyn lakiin, jota uudistettiin Uudistetussa laissa otettiin erityisesti huomioon elinkeinorakenteen muutokset, yleisesti lisääntynyt kemiallisten aineiden käyttö, ergonomia ja henkinen työsuojelu. Työterveyshuoltolakia on uudistettu 1978 ja (Husman 2003, 29 31; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 36 37, ; Laitinen & Tiitta 1995; Parvi & Yrjänheikki 1995, 441.)

8 8 Työturvallisuus on kokonaisuus, jossa työskentelyn edellytykset luodaan työntekijälle turvallisiksi ja terveellisiksi. Tavoitteena on tapaturmien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen ja ylläpito. Työsuojelulliset ongelmat voidaan jakaa seuraavasti: - Työtapaturmat - Työhygieeniset ongelmat, joihin kuuluvat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät - Ergonomiset ongelmat, joihin kuuluvat työasennoista, työliikkeistä ja työn fyysisestä kuormittavuudesta johtuvat ongelmat - Fyysinen kuormittavuus, kuten lihastyön määrä ja voimankäyttö Psyykkinen kuormittavuus, kuten työn aiheuttama stressi, työuupumus tai työpaikan ihmissuhdeongelmat. (Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 109, 116; Parvi & Yrjänheikki 1995, 441.) Työkyky on toimintakyky, kyky tehdä työtä. Työkyvyllä selviydytään työn ruumiillisesta, henkisestä ja sosiaalisesta vaikutuksesta. Työkyky tarkoittaa sitä toimintaa, jolla työnantajat, -tekijät ja yhteistyökumppanit edistävät työ- ja toimintakykyä kaikissa työuran vaiheissa. Työkyky voidaan määritellä kolmella eri tavalla. Lääketieteellisen käsityksen mukaan työkyky on yksilön terveydentilaan liittyvä ja työstä irrallaan oleva. Käsityksen mukaan terve yksilö on työkykyinen, kun taas sairaalla yksilöllä työkyky on heikentynyt. Työkyvyn tasapainomallin mukaan työkyky on riippuvainen yksilön toimintakyvystä suhteessa työn vaatimuksiin. Integroidun käsityksen mukaan työkyky on yhteydessä työyhteisön toimintatapoihin ja kulttuuriin sekä työssä tarvittavaan välineistöön. Työkyky on myös työn kehityksen mukana muuttumista ja kulkemista. Työterveyshuolto käyttää lääketieteellisen ja tasapainomallin mukaista, yhdistettyä, suhtautumista toiminnassaan. (Louhevaara 1995, 16; Mäkisalo 2003, 20; Mäkitalo 2003: ) 2.2 Ergonomia Ergonomia korostaa kokonaisvaltaisuutta. Se soveltaa työfysiologian, työpsykologian, toiminnallisen anatomian ja sosiologian tietoja. Ergonomia tähtää ihminen-työjärjestelmän toimivuuteen, työn kehittämiseen, työtehtävien rasitus- ja haittatekijöiden vähentämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen. Ergonomia on siis tietoa siitä, miten

9 9 työ, työympäristö ja ihminen voidaan sopeuttaa toisiinsa. Näillä toimilla pyritään välttämään elimistön vaurioituminen ja työ muokataan mielekkääksi työntekijöille. Työntekijän työkyky voidaan näin mahdollisesti säilyttää vanhuuteen saakka. (Eklundh 1980, 13; Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen-Peter 1994, 17; International Ergonomics Association 2000; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 122; Launis & Lehtelä 1995, 331; Wisner & Kuorinka 1988, 591.) Ergonomia on jaettu kolmeen osa-alueeseen: organisaatioergonomiaan, fyysiseen ergonomiaan ja kognitiiviseen ergonomiaan. Organisaatioergonomiassa on kyse työpaikan ja työmenetelmien mukauttamisesta ihmiselle sopivaksi. Fyysisessä ergonomiassa on kyse ihmisen itsensä sopeuttamisesta työhön. Keskeisiä asioita näissä ovat muun muassa työasennot, työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet, turvallisuus, terveys, uudet työmallit ja osallistuva suunnittelu. Organisaatioergonomiassa ja fyysisessä ergonomiassa rationalisointi, menetelmäsuunnittelu ja työntutkimus ovat kanavia, joiden kautta ergonomiset suunnitelmat toteutetaan. (Eklundh 1980, 13; International Ergonomics Assiciation 2000; Wisner & Kuorinka 1988, 592.) 2.3 Sairaankuljetus ja ensihoito Sairaankuljetus on osa lääkinnällistä ensihoitojärjestelmää. Sairaankuljetusta saa suorittaa asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö sairaankuljetusajoneuvolla tai erityisajoneuvolla. Sairaankuljetus on jaettu perustasoon ja hoitotasoon. Perustasoisessa sairaankuljetuksessa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta kuljetuksen aikana. Hätätilanteessa on mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeäpelastavat toimenpiteet. Hoitotason sairaankuljetuksessa on mahdollisuus aloittaa tehostettu hoito ja jatkuvasti tarkkailla potilaan peruselintoimintoja. (Kemppainen 2000, 1-2; Kinnunen & Murtomaa 1998, 1-7, 1-8; Määttä 2003; 27.) Sairaankuljetusasetuksessa ensihoito on määritelty asiakkaan ja hoitavan ammattihenkilön asianmukaiseksi tapaamiseksi, joka usein on äkillinen ja ennakoimaton. Tapaamisen aikana pyritään hoidollisin keinoin turvaamaan asiakkaan elintoiminnot tai käynnistämään ne. Ensihoitoprosessi käynnistyy asiakkaan soittaessa hätäkeskukseen, joka ohjaa ja neuvoo soittajaa sekä lähettää tarkoituksen mukaisen ensihoitoyksikön soittajan luo.

10 10 Lääkinnällisellä ensihoidolla tarkoitetaan sitä terveyden-huollon osa-aluetta, joka huolehtii äkillisten tilanteiden ja mahdollisten potilaiden hoidosta ennen kuljetusta ja kuljetuksen aikana. (Kemppainen 2000, 1-2; Määttä 2003, 27.) 3. ENSIHOITAJIEN KUORMITTUMINEN TYÖSSÄ Kuormittuminen työssä on yhteydessä yksilöllisiin ominaisuuksiin, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistöön, tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyyn ja psyykkisiin voimavaroihin. Tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykyyn vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli sekä terveydentila. Fyysisesti raskaat työt, kuten nostaminen, kantaminen, huonot työasennot, eivät yleensä muutu. Ihmisen hengitys- ja verenkiertoelimistö sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyky taas heikkenee iän myötä. Heikkeneminen on suhteessa liikunnan määrään ja laatuun. Louhevaaran (1984) ja Ilmarisen ym. (1985) mukaan fyysisesti huonokuntoisen ihmisen suorituskyky on alhaisempi kuin samalla kuormalla fyysisesti hyväkuntoisen ihmisen. (Ilmarinen 1995, 34; Nuikka 2002, 22; Tikkanen 2002.) Laamasen, Nurmisen ja Pellikan (2001) tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että ensihoitotyössä on kolme fyysisesti rasittavaa osa-aluetta, jotka vaikuttavat työssä suoriutumiseen. Osa-alueet ovat lihasvoima, motoriset ominaisuudet ja sorminäppäryys. Työntekijät kokivat fyysisesti raskaimmiksi työtehtäviksi ensihoidossa potilaan kantamisen, siirtämisen, nostamisen ja hoitovälineiden kantamisen. Ensihoito vaatiikin työntekijöiltään keskimääräistä parempaa fyysistä kuntoa. (Laamanen, Nurminen & Saikko 2001, )

11 11 4. ERGONOMIAN TARPEELLISUUS Ergonomia muistetaan usein vasta, kun työntekijät alkavat oireilla, sairauspoissaolot ovat yleisiä ja henkilöstön vaihtuvuus on suuri. Terveydellisten vaarojen syntyminen työpaikalla voi olla äkillistä, ne voivat syntyä vähitellen tai vasta vuosikymmenien päästä. Hedelmällisintä olisikin soveltaa ergonomiaa jo töiden, työmenetelmien ja työolojen suunnittelussa. (Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen-Peter 1994, 64; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 109.) Tekniikan muutos on nykyään nopeaa. Samalla se muuttaa ihmisten työtapoja varsin nopeasti. Ihmisen rakenne ja elimistö ovat säilyneet vuosisatoja samana. Ihmiselle on luonteenomaista mukautua epäedullisiinkin tilanteisiin tuottamatta itselleen suurtakaan haittaa, mikäli tilanteet ovat lyhytkestoisia. Työkuormitus on yleensä pitkäkestoista, jatkuu vuodesta toiseen ja kuormitus on liiallista, liian vähäistä tai muuten epäsopivaa. Tämä aiheuttaa turhaa väsymystä, terveydellisiä haittoja ja voi johtaa sairastumiseen. Rutenfranz (1981) ja Louhevaara (1984) ovat todenneet, että kuormituksen ollessa sopivaa se ylläpitää ja jopa edistää terveyttä. (Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen- Peter 1994, 17; Kaitila, Mikkonen & Rajala 1994, 122; Nuikka 2002, 22; Tikkanen 2002.) Ergonomian perusteet opitaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Ergonomian tulisi sisältyä myös työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Ergonomia-tietoudella parannetaan ensisijaisesti työntekijöiden terveyttä, paranee sen avulla myös hoidon laatu. Ergonomisilla toimenpiteillä voidaan lähes kokonaan ehkäistä esimerkiksi ranteen jännetupen- ja jänteen ympärystulehdukset sekä helpottaa esimerkiksi alaselän vaivoja. (Hanhinen, Parvikko, Rantanen & Tamminen-Peter 1994, 64; Riihimäki 2003, 103; Viikari-Juntura & Takala 1995, 255.)

12 12 5. ERGONOMIAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Työpaikkojen ergonomisen toiminnan talousvaikutuksista osa on välittömiä, osa välillisiä. Terveydentilan kohentuminen näkyy työpaikoilla sairauspoissaolojen vähentymisellä, yksilötuottavuuden parantumiselle, tapaturmien ja kuolemantapausten vähenemisellä. Jo pelkästään liikuntaohjelmilla pystytään vähentämään lyhytaikaisia poissaoloja 6-32 prosenttia. Työntekijää kohden edellä esitetty prosenttiluku tarkoittaa 1-2 päivää vähemmän poissaoloja vuotta kohden. (Ahonen 1995, 25 29; Smolander 1995a, 60.) Vuonna 2000 on laadittu sosiaali- ja terveysministeriön toimesta laaja selvitys Suomessa toteutettavan työkykyä edistävän toiminnan vaikutuksista. Selvityksessä todetaan työperäisten sairauksien ja työtapaturmien laskeneen neljästä prosentista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta 1990-luvun aikana. Rahallisesti saavutettua hyötyä on vaikea mitata. Suuntaa antavat kuitenkin seuraavat tiedot: vuonna 2000 yksi prosentti bruttokansantuotteesta oli yli miljardi euroa ja vuotuiset työterveyshuollon kustannukset olivat noin 200 miljoonaa euroa. Jo näiden lukujen perusteella ergonominen toiminta on kannattavaa. (Ahonen 2003, 190.) 6. AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Seuraavissa tutkimuksissa sivutaan tämän opinnäytetyön aihetta. Useissa käsiteltävissä tutkimuksissa fyysistä kuormittavuutta mitattiin erilaisin menetelmin, joita olivat muun muassa RPE-asteikko (kuorma-kuormittumis-malli), syketaajuuden mittaus sykemittarilla ja maksimaalisen hapenottokyvyn mittaus. Esiteltävien tutkimusten tuloksista ilmenee, että ensihoitotyö on kuormittavaa ja fyysisesti raskasta. Raskaimmiksi työtehtäviksi osoittautuivat potilaan kuljetus, nostaminen ja siirtäminen. Tuki- ja liikuntaelimistön osista kuormittuivat eniten alaselkä, niska- hartiaseutu, alaraajat ja yläraajat.

13 13 Ensimmäistä esiteltyä tutkimusta on käytetty pohjana opinnäytetyön aiheen valinnassa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että tulevaisuudessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työntekijöiden fyysiseen jaksamiseen työssä ja työperäisten vaivojen ennaltaehkäisyyn. Muidenkin tutkimusten tuloksista käy ilmi, että ensihoitajan työ rasittaa elimistöä fyysisesti. Erityisesti niska-hartiaseudun, alaselän ja raajojen kuormittuminen on yhteydessä tilanteisiin, joissa potilaan auttamiseksi tarvitaan fyysistä voimaa ja kehon hallintaa. Aikaisemmat tutkimukset tukevat tätä opinnäytetyötä tuomalla esiin fyysisen voiman tarpeen ja kohdat, joihin rasitus eniten vastaa elimistössä. 6.1 Ensihoitotyön fyysisen kuormittavuuden arviointi Laamasen, Nurmisen ja Pellikan (2001) opinnäytetyönä tehty tutkimus (Ensihoitotyön fyysisen kuormittavuuden arviointi) oli osa isompaa kehitys projektia Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa, jossa oli tarkoituksena kehittää valtakunnallisesti yhtenäinen fyysisen suorituskyvyn testi ensihoitajakoulutukseen pyrkiville opiskelijoille. Tarkoituksena oli tehdä ammattianalyysi ensihoitotyön fyysisestä kuormittavuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin ensihoitotyössä vaadittavaa fyysistä suorituskykyä, fyysisesti raskaimpia työtehtäviä sekä tuki- ja liikuntaelinten (TULE) kuormittumista työssä. Tutkimusstrategiana oli survey-tutkimus ja tutkimus ote oli pääosin kvantitatiivinen. Tiedonkeruumenetelminä olivat puolistrukturoitu haastattelu ja kyselylomake. Tutkimuksen kohderyhmä koostui 7:n palo- ja pelastuslaitoksen ensihoitotyötä tekevistä henkilöistä ympäri Suomea sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoista, yhteensä 87 henkilöstä (miehiä 86 % ja naisia 14 %). Tuloksista ilmenee, että ensihoitotyössä suoriutumisen kannalta kolme tärkeintä fyysistä suorituskykytekijää ovat lihasvoima, motoriset ominaisuudet ja sorminäppäryys. TULE: n osista kuormittuivat eniten alaselkä, niska-hartiaseutu, alaraajat ja yläraajat.

14 14 Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ensihoitotyö on fyysisesti raskasta ja vaatii työntekijältä hyvää fyysistä suorituskykyä. Työssä jaksaminen voi heikentyä ja työperäisten tapaturmien ja vaivojen riski kasvaa, jos työn fyysiset vaatimukset ylittävät työntekijän fyysiset voimavarat. Näin ollen olisi tärkeää panostaa entistä enemmän työntekijöiden fyysiseen jaksamiseen työssä sekä työperäisten vaivojen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Työntekijöiden valinnalla voidaan vaikuttaa heidän selviytymiseensä työssä. 6.2 Ensihoitajan työn fyysinen kuormittavuus Tikkasen (2002) tutkimuksessa (Ensihoitajan työn fyysinen kuormittavuus) tarkoituksena oli selvittää ensihoitajan työnkuormittavuutta erilaisin mittauksin. Tutkimus suoritettiin 24-vuotiaalle sairaanhoitajalle. Hän työskenteli sairaankuljetuksia tarjoavassa yrityksessä sekä oli aputöissä paikallisella terveysasemalla. Mittausmenetelmänä tutkija käytti Edholmin- menetelmää, OWAS-menetelmää (Ovako Working posture Analyzing System), RPE-asteikkoa (kuorma-kuormittumis-malli) sekä syketaajuutta. Edholmin menetelmällä saadaan selville miten työ kuormittaa verenkiertoelimistöä ja syketaajuutta mittaamalla sydämen rasittumista työn aikana. OWAS menetelmällä pystyttiin seuraamaan liikuntaelimistön lihastyön kuormittavuutta eri työasennoissa. Menetelmässä työasentoja havainnoidaan joko työpaikalla tai videokuvasta. Menetelmää varten on luotu työasentojen luokitusjärjestelmä, jonka avulla työasennot voidaan arvioida. (Owas ohjelmisto Owas tutkimukseen, 2004). RPE asteikolla arvioitiin erikseen käsien, selän ja jalkojen kuormittuminen. Mittaus suoritettiin yhden työvuoron aikana. Työvuoro on 24 tuntia työtä ja arkisin ollaan kello 7-16 aputöissä terveysasemalla. Ennakolta oli sovittu, että varsinainen mittaus suoritetaan ensimmäisen akuutin hälytyksen sattuessa. Mittaus suoritettiin aamuyöstä tulleella rintakipu tapauksella. Ensihoitajan työ oli jaettu viiteen osa-alueeseen: odottaminen, aputyöt terveysasemalla, potilaan hoitaminen, hälytysajo sekä välineiden kantaminen. Näistä raskaimmiksi osoittautuivat potilaan kantaminen ja hälytysajo. Potilaan kantaminen kuormittaa raskaasti hengitys- ja verenkiertoelimistöä, tukirankaa ja raajoja. Hälytysajossa puolestaan syketaajuus nousee elimistön omien stressihormonien suojatessa elimistöä ulkoa tulevalta kuormitukselta. Tutkimustuloksia ei voida yleistää, koska tutkimus suoritettiin yhdellä työntekijällä, yhden työtehtävän aikana. Mittaus tuloksista

15 15 näkyy kuitenkin selvästi, että ensihoitotyö kuormittaa ensihoitajan fysiikkaa. Tutkimuksen tuloksia tukee myös Aavelan ja Talkan (2002) tekemä tutkimus hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arvioinnista ensihoidossa. 6.3 Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arviointi ensihoidossa Aavelan, Kärkkäisen ja Talkan (2002) tutkimus (Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen arviointi ensihoidossa) oli osa laajempaa projektia. Projektin tarkoituksena oli selvittää ensihoitotyön fyysistä kuormittavuutta ja kehittää valtakunnallisesti yhtenäinen fyysisen toimintakyvyn soveltuvuuskoe. Tutkimuksessa mukana oli kuusi koehenkilöä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta ensihoidon koulutusohjelmasta. Koehenkilöt suorittivat maksimaalisen hapenottokyvyn testin, työsimulaation ja testiradan. Testirata kehitettiin työsimulaation fyysisen kuormittavuuden arvioinnin pohjalta. Koehenkilöt arvioivat omaa fyysistä kestävyyttään kuorma-kuormittumis-mallin (RPEasteikko) mukaisesti työsimulaation eri vaiheissa. Työsimulaation aikana tutkittavien sykettä tarkasteltiin sykemittarien avulla. Tiedossa olevan maksimaalisen hapenottokyvyn perusteella arvioitiin koehenkilöiden hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumista työsimulaation aikana. Tutkimuksessa huomioitiin työympäristö, työvälineet ja työn fyysiset ominaisuudet. Psykososiaalisia ominaisuuksia ei tässä tutkimuksessa käsitelty. Tutkimus on kvantitatiivinen tutkimus ja tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Tiedonkeruumenetelmänä on maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen, sydämen sykkeen mittaaminen sekä kuorma-kuormittumis-malli. Tutkimustuloksista käy ilmi, että paarien kanssa siirtyminen oli fyysisesti kuormittavin työtehtävä. Koehenkilöiden yksilöllisillä ominaisuuksilla oli myös huomattava vaikutus. Pisimmillä ja painavimmilla koehenkilöillä kuormittuminen oli matalampaa. Tutkimus osoittaa, että ensihoidon työtehtävät ovat fyysisesti kuormittavia ja työntekijältä vaaditaan fyysisen kunnon lisäksi riittävää pituutta ja painoa.

16 Työssä jaksaminen ensihoidossa Kemppaisen (2000) tutkimuksen (Työssä jaksaminen ensihoidossa) tarkoituksena oli kuvata yksityissektorilla työskentelevien ensihoidon työntekijöiden työssä jaksamista. Lazaruksen kehittämä CPT-malli (Cognitive-Phenomenological-Transaktional malli) on tutkimusta jäsentävä malli. Mallin mukaan työssä jaksamista voidaan tarkastella vuorovaikutustilanteena työntekijän ja hänen työympäristönsä välillä. Tutkimuksessa vastausprosentti oli 57 %. Tuloksista laskettiin frekvenssit, prosentit, keskihajonta ja vaihteluväli, ja aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä. Khiin neliötestillä tutkittiin muuttujien välisiä yhteyksiä. Tutkimustuloksista ilmenee, että yksityissektorilla työskentelevät ensihoidon työntekijät jaksoivat työssään hyvin ja arvioivat oman työkykynsä hyväksi. Työyhteisöissä, joissa ensihoitotapahtumia oli 0-2 kertaa vuorokaudessa, työssä jaksaminen oli tasaisinta. Mukautuminen ensihoidon nopeasti muuttuviin tilanteisiin oli vahvinta runsaasti työtehtäviä sisältävissä työyhteisöissä. Työtehtävien määrän mennessä yli 6 kertaa vuorokaudessa ja aktiivityömäärän ollessa yli 300 tuntia kuukaudessa, heikensi tutkittujen terveydentilaa ja työssäjaksamista. Tavallisimmat stressiä aiheuttavat asiat ensihoidossa olivat oman terveydentilan heikentyminen, työnhallinta ensihoidon erityistilanteissa, ensihoidon selkiytymätön yhteiskunnallinen tilanne, taloudelliset vaikeudet sekä vuorovaikutukselliset ongelmat työyhteisöissä ja työyhteisöjen välillä. Tutkitut pitivät tärkeimpänä työvoimavarana haasteellista ja mielekästä työtä. Monipuolinen harrastustoiminta, oman itsensä kehittäminen, potilailta ja läheisiltä saatu palaute, työtovereilta ja potillaan vastaanottavan yksikön henkilöstöltä saatu tuki auttoivat ensihoidontyöntekijöitä jaksamaan työssään. Tutkimus osoitti, että työssäjaksamista edistettäisiin jakamalla työmäärä tasaisemmin ja tehostamalla yhteistyötä ja vuorovaikutusta työyhteisöjen kesken.

17 Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotyössä Nuikan (2002) tutkimuksessa (Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotyössä) tarkoituksena oli määrittää sairaanhoitajien kuormittumista hoitotilanteissa mittaamalla fyysistä ja psyykkistä kuormittumista todellisissa työtilanteissa sekä selvittää yksilöllisten ominaisuuksien yhteyksiä kuormittumiseen. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajia kuormittavista hoitotilanteista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista menetelmää. Tutkimuksen kohteena olivat Kuopion Yliopistollisen sairaalan sisätautiosaston ja kirurgisen osaston sairaanhoitajat (N=179). Ensivaiheessa osastoille lähetettiin kyselylomakkeita, joissa tiedusteltiin muun muassa koulutusta, työkokemusta ja terveydentilaa. Vastanneet jaoteltiin kahteen ryhmään, yli ja alle 45-vuotiaisiin. Ikärajaa tutkija perusteli sillä, että mahdolliset ikään liittyvät terveydelliset muutokset eivät vaikuttaisi fyysisen suorituskyvyn testaukseen ja muihin kuormituksen mittauksiin. Toisessa vaiheessa tutkija valitsi alle 45-vuotiaiden ryhmästä satunnaisesti 45 hoitajaa, jotka suorittivat terveystarkastuksen ja kliinisen kuormituskokeen. Heistä 23:lle tehtiin teemahaastattelu. Tutkittavien lihaskunto testattiin invalidisäätiön testistön avulla ja erilaiset lihaskivut piirrettiin kaavioon. Kuormitusta tutkija mittasi aidoissa tilanteissa sykemittarin, elektromyografian ja viivakoodilomakkeen avulla. Mittaamalla saamaansa aineiston tutkija analysoi SPSS ohjelman avulla. Haastatteluaineiston hän analysoi kvalitatiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista ilmenee, että mieliala ja kuormittuminen ovat yhteydessä toisiinsa. Mielialan ollessa huono kuormittuneisuus lisääntyy. Keskitasoa parempikuntoiset kuormittuivat vähemmän hoitotilanteissa kuin keskitasoa huonokuntoisemmat. Kuormittavia tilanteita olivat muun muassa peseminen, erittämisessä avustaminen, injektion antaminen ja potilaan kuljetus. Niska-hartiaseudun ja alaselän lihaskivut liittyivät suoraan kuormittumiseen. Kiputilat ovat ehkäistävissä hoitotyön kehittämisen, säädettävien vuoteiden, apuväline- ja nostolaitteiden avulla sekä nostojen ja potilassiirtojen oikeilla työotteilla. Yksilöllisillä ominaisuuksilla, kuten terveydellä ja elintavoilla, ei havaittu olevan yhteyttä kuormittumiseen. Tiivistettynä sairaanhoitajat kuormittuivat hoitotilanteissa, joissa potilaan auttamisessa tarvittiin fyysistä voimaa ja kehon hallintaa.

18 18 7. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi ensihoitotyöntekijät kokevat fyysiset työolonsa ja millaisia ehdotuksia heillä on fyysisten työolojensa parantamiseksi. Tutkimus käsittelee aihetta työntekijälähtöisesti. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Millainen on työntekijöiden oma kokemus fyysisestä kunnostaan? 2. Pitävätkö työntekijät riittävänä saamaansa ergonomiakoulutusta? 3. Millaiset apuvälineet ovat tarpeellisia helpottamaan fyysistä rasitusta työssä? 4. Onko työntekijöiden fyysisen kunnon testaus riittävää työpaikoilla? 8. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 8.1 Aineiston hankinta Tutkimuksen kohderyhmänä ovat yksityissektorilla ja kunnallisella sektorilla sairaankuljetuksessa toimivat henkilöt. Toimipaikat on valittu satunnaisesti mahdollisimman kattavasti ympäri Suomea, yhteensä viisi toimipaikkaa. Yksityissektorilta on saatu vastaus yhdeltä palvelun tuottajalta. Loput neljä toimipaikkaa ovat kunnallisia. Toimipaikkojen tiedot on otettu Internetistä Suomen sairaankuljetusliiton sivulta (Pajuoja 2004) ja google-hakukoneen avulla. Jokaiseen toimipaikkaan on otettu yhteyttä sähköpostitse (liite 1). Sähköpostissa tiedusteltiin halukkuutta ottaa osaa tutkimukseen. Tämän jälkeen on halukkaille lähetetty postitse tutkimuslupa-anomus (liite 2 ja 3). Tutkimusluvan saamisen jälkeen on lähetetty kyselylomakkeet. Sähköposti tiedustelut, tutkimuslupaanomukset ja kyselylomakkeet on lähetetty tammi-maaliskuun 2004 aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin 95 kappaletta, joista täytettyinä palautui 41 kappaletta. Vastausprosentti oli 43. Tutkimus on suoritettu täysin nimettömänä. Tutkimuksessa mukana olleet toimipaikat ovat vain tutkijan tiedossa, eivätkä ne tule esille tutkimuksen missään vaiheessa. Tietosuoja toimipaikoille ja vastaajille on luvattu jo sähköpostitiedustelussa.

19 Tutkimusmenetelmä Tutkimus on tehty kvantitatiivisesti, jossa aineistonkeruu menetelmänä on käytetty postitse lähetettyjä kyselylomakkeita. Tämä tunnetaan survey-tutkimuksen keskeisenä menetelmänä. Survey-tutkimus on, ei-kokeellinen tutkimus, joka toteutetaan kysely- tai haastattelumenetelmällä. Aineisto on kerätty standardoidusti ja kohdehenkilöt muodostavat otoksen tai näytteen perusjoukosta. Kohdehenkilöt on valittu satunnaisotannalla. Tutkimusaineisto on kerätty postikyselynä, koska silloin on mahdollista tutkia kohderyhmää, joka sijaitsee maantieteellisesti laajalla alueella. Kvantitatiivisella tutkimuksella pystytään myös hankkimaan täsmällistä tietoa. (Hirsjärvi 2000a, 180; Kemppainen 2000, 16; Polit & Hungler 1995, 340; Tilastokeskus 2004.) Tutkimuksen yleistettävyyden kannalta tutkittavan joukon on oltava suurehko. Näin voidaan vähentää yksilöiden välisiä eroja ja virhelähteitä. Tutkimusaineisto kerätään vain kerran, sillä todellisuuden oletetaan pysyvän samanlaisena. Kvantitatiivisen tutkimuksen vahvuutena on, että se poistaa suurimman osan arvailuista mitattua tietoa analysoitaessa. Osborne (1977) on todennut, että kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä etsitään syitä ja tosiasioita ulkopuolisesta tai vallitsevan käsityksen näkökulmasta. Kun ympäristön vaikutus pyritään vakioimaan, voidaan muuttujien väliset yhteydet yleistää. Kvantitatiivisen tutkimuksen heikkoutena on sen pinnallisuus. Tutkija pystyy numeraalisen tiedon avulla kartoittamaan olemassa olevan tiedon, muttei voi selvittää asioiden syitä. Vaarana on, että tutkija tekee vääriä johtopäätöksiä tulkitessaan tuloksia. Tutkijalle tuntematon aihe lisää riskiä vääriin tulkintoihin. (Field & Morse 1988, 24 25; Heikkilä 1999, 16; Polit & Hungler 1995, 339; Wisner & Kuorinka 1988, 597.) Kvantitatiivista tietoa on mielekästä tulkita tilastollisella menetelmällä. Silloin tieto on ymmärrettävää. Ilman tilastollista menetelmää kvantitatiivinen tutkimus voi olla vain kaoottinen kasa numeroita. Tilastollinen menetelmä antaa tutkijalle mahdollisuuden laskea, yhteenvetää, järjestää, arvioida, tulkita ja kommunikoida numeraalisella tiedolla. Kvantitatiivisessa tutkimusmenetelmässä aineisto kerätään ja luokitellaan koodien mukaan. Kun käytetään tietokonetta, tiedon analysoinnissa tutkittu tieto täytyy muuttaa sellaiseen muotoon, että tietokone ymmärtää sen. Koodaamalla tieto muutetaan symboleiksi, esimerkiksi numeroimalla, joka on yhtenevä tietokoneohjelman kanssa. [Kyselylomakkeen vastausvaihtoehdot on numeroitu, eli koodattu.] Tästä aineistosta lasketaan

20 20 muuttujien väliset tilastolliset riippuvuudet ja pyritään päättelemään tutkittavien mielipide asiasta. (Hirsjärvi 2000b, 208; Polit & Hungler 1995, 232, 370, 469.) 8.3 Kyselylomakkeen laadinta Kyselylomakkeessa on käytetty valmiita, strukturoituja kysymyksiä ja avoimia kysymyksiä (liite 4). Kyselylomake jakautui neljään osa-alueeseen: 1. Taustatiedot (kysymykset 1-6), 2. Työpaikkaa koskevat tiedot (kysymykset 7-10), 3. Apuvälineisiin liittyvät tiedot (kysymykset 11 ja 12) ja 4. Ergonomiakoulutukseen liittyvät tiedot (kysymykset 13 15). Suljettujen kysymysten hallinta ja analysointi on yksinkertaisempaa kuin avoimien kysymysten. Vastausvaihtoehdot on tehty helpoiksi, toisensa poissulkeviksi. Vastaus ilmaisee näin vastaajan tunnetta tai mielipidettä. Esimerkiksi kysymyksen 7 asettelussa, "Kuinka monta päivää olit viimeksi kuluneen vuoden aikana työperäisen sairauden takia pois töistä?" on pyritty sulkemaan pois muun muassa influenssat, jotka eivät ole riippuvaisia työpaikasta. Suurilla vaihteluväleillä vastausvaihtoehdoissa (1. 0 päivää, päivää ja 3. yli 7 päivää) mahdollistetaan summittainen vastaus. Tutkittavien ja tutkimuksen kannalta ei ole oleellista saada tietoon tarkkoja poissaolo päiviä. Tarkkojen päivien kysyminen olisi lisännyt halukkuutta olla vastaamatta kyselyyn. Tutkimusaineisto on kerätty vuoden alussa, joten voidaan olettaa kuluneen vuoden olevan vielä suhteellisen hyvin mielessä. Suljetut kysymykset ovat tarkoituksenmukaisia silloin, kun vastausvaihtoehdot tiedetään tarkasti. Suljetuilla kysymyksillä pystytään välttämään tiettyjä virheitä; kielellisesti ei-lahjakkaat uskaltavat vastata paremmin ja moittivat tai negatiiviset vastaukset on helpompi ilmaista. Suljettujen kysymysten ongelmana on mahdollisten tärkeiden vastausten löytymättä jääminen. Väärin aseteltu kysymys voi johtaa asian väärin ymmärtämiseen ja mahdollisuuteen, ettei vastaaja löydä lähinnä oikeaa olevaa vastausta. Lisäksi vastaukset voidaan antaa kiireellä täysin harkitsematta, "en osaa sanoa" vastaus houkuttelee ja kysymysten asettelu, ja järjestys voi johdatella vastaajaa haluttuun suuntaan. (Heikkilä 1999, 49 50; Polit & Hungler 1995, )

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6. ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.2015, Tampere TERVEISET TURUSTA! 12.6.2015 kristiina.hellstén@turku.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK

Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa. Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK Potilaan siirtymisten ergonominen avustaminen Siirtoergonomiakoulutus HUS:ssa Tiina Karjalainen HUS Siirtoergonomiakouluttaja fysioterapeutti YAMK 6/10/2013 Taustaa HUS kuntayhtymän työsuojelujaoston toimintasuunnitelma

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina 2012-2015 Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Auli Tukiainen 8.6.2012 1 Runkosuunnitelma 2012 2015 ja vuosittainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot